JÄTTEET JA KIERRÄTYS

Keskiverto helsinkiläinen tuottaa vuodessa noin 350 kg sekajätettä. Vuonna 2004 koko pääkaupunkiseudun kaatopaikalle päätynyt jätekuorma oli 275 700 tonnia. Suuri osa jätteestä olisi ehkäistävissä. Voidaankin sanoa, että kaatopaikalle kipataan valtavat määrät neitseellisistä raaka-aineista tuotettua jätettä. Tämä ei ole järkevää eikä kestävää toimintaa.

FIKSU TUOTTAA VÄHEMMÄN JÄTETTÄ

Jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö on jo monelle tuttua. Nyt on aika ottaa askel eteenpäin ja ryhtyä vaikuttamaan jäteongelmaan toisesta päästä. Valtaosa jätteistä syntyy tuotteiden elinkaaren alkuvaiheilla, eli valmistuksessa ja tuotannossa. Siksi kannattaa olla kiinnostunut siitä, miten tuote on valmistettu ja kuljetettu. Jätteiden synnyn ehkäisy on ensisijainen tavoite Suomen Jätelaissa. Sen avulla voidaan vähentää huomattavasti tuotteen aiheuttamaa ympäristörasitusta.

Jätteen vähentämisen nyrkkisäännöiksi sopivat seuraavat ohjeet:

1) Vältä kertakäyttöisiä tuotteita ja suosi pitkäikäisiä ja korjattavia tavaroita.
2) Vältä ylipakattuja tuotteita ja suosi uudelleentäytettäviä pakkauksia
3) Lainaa tai vuokraa harvemmin tarvitsemiasi tavaroita

YTV:n VÄLTÄ JÄTETTÄ! -sivuille on koottu runsaasti vinkkejä jätteiden välttämiseen.

VANHAT TAVARAT UUDELLEEN KÄYTTÖÖN

Käytä tuotteita ja materiaaleja sellaisenaan niin pitkään kuin mahdollista. Monia tarvikkeita voit käyttää omassa taloudessasi uudelleen.

Hylkäämäsi tavarat voivat myös olla arvokkaita jollekulle toiselle. Helsingin monet hyväntekeväisyyskirpputorit, antikvariaatit, huutokauppakamarit ja Kierrätyskeskusottavat vastaan ja välittävät edelleen käyttökelpoisia vaatteita, kirjoja, huonekaluja, kodinkoneita ja kodin pikkutavaraa. Voit mennä myös myymään tavaroitasi itse kirpputorille.

Hankkiessasi itsellesi käytetyn tavaran säästät rahan lisäksi tuotannossa kuluvia luonnonvaroja ja energiaa. Voit myös järjestää tavaranvaihtopäivän tai –pisteen naapureiden kesken, työpaikalla, päiväkodissa tai koululla. Erilaisten materiaalien uudelleenkäytölle on rajana vain mielikuvitus. Jos et ole itse käsillä tekijä, mieti kuka olisi. Mm. päiväkodeilla on yleensä pulaa askartelumateriaaleista. Kysy lähimmistä ennen kuin heität pois esimerkiksi munakennoja, paperirullia tai muovipurkkeja. Askartelumateriaaleja voi toimittaa myös Kierrätyskeskukseen, joka noutaa suuremmat määrät.

TAVAROIDEN TAIKAMAASTA PALVELUJEN VALTAKUNTAAN

Kun puhelinvastaajat tulivat markkinoille, ne olivat erillisiä vempaimia, joiden valmistukseen on tietysti kulunut energiaa ja luonnonvaroja. Nykyään puhelinvastaajat ovat puhelinyhtiöiden tietokoneilla, ja kuluttaja voi ostaa pelkän palvelun. On hyvä miettiä, voisiko tavaran korvata palvelulla muissakin tapauksissa. Lahjaksi voi esimerkiksi antaa ravintolaillan, jalkahoidon tai teatterilipun.

Kaikkia tarpeellisia tavaroita ei myöskään tarvitse omistaa itse. Lue lainaus- ja vuokrauspalveluista enemmän tämän oppaan "Säästöä myös kukkarolle" -osiosta.

LAJITTELE JA KIERRÄTÄ

Jätteen kierrättäminen raaka-aineeksi edellyttää lajittelua jo kotona. Lajiteltua jätettä varten on Helsingissä järjestetty paperin, pahvin, lasin, metalliromun, biojätteen, nestepakkausten ja ongelmajätteiden erilliskeräys.

JÄTTEIDEN LAJITTELIJAN VINKIT

ONGELMAJÄTTEET

Tavallisimpia kotona syntyviä ongelmajätteitä ovat öljy-, maali- ja lakkajätteet, liuottimet, paristot, loisteputket ja  lääkkeet. Ongelmajätteitä ovat myös ladattavat akulliset kodinkoneet, esimerkiksi hammasharjat. Toimita ongelmajätteesi aina erilliseen keräyspisteeseen, niitä ei saa laittaa muun talousjätteen joukkoon tai viemäriin. Lääkkeet tulee viedä apteekkiin. Kemikaalien merkinnöistä on enemmän tietoa tämän oppaan Kemikaalit-sivulla. Jos pakkauksesta löytyy jokin sivulla mainituista merkinnöistä, se on toimitettava ongelmajätekeräykseen. Ongelmajätteiden keräyspisteitä on eri puolilla Helsinkiä mm. joidenkin huoltoasemien yhteydessä. Keräyksestä ja keräyspisteiden sijainnista on tietoa YTV:n sivuilla.

Osa sähkö- ja elektroniikkaromusta (mm televisiot, tietokoneen monitorit ja kylmälaitteet) luokitellaan ongelmajätteiksi. Sähkö- ja elektroniikkaromua otetaan vastaan YTV:n Sortti-asemilla ja Kierrätyskeskuksen kolmessa toimipisteessä. Romua keräävät myös kahdesti vuodessa kiertävät YTV:n keräysautot.

Painekyllästetyn puun käsittelystä on ohjeita tämän oppaan "Rakenna ja remontoi" -sivulla.

 

MITÄ NIILLE SITTEN TAPAHTUU?

KERÄYSKARTONKI JA KARTONKITÖLKIT

Jätehuoltomääräysten mukaan keräyskartonki tulee erottaa muusta yhdyskuntajätteestä ja laittaa omiin keräysastioihinsa. Velvoite koskee asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään 20 huoneistoa. Kartonkitölkit, kuten maitotölkit, kerätään nyt muun keräyskartongin mukana. Keräyskartonkiastioihin voi laittaa myös pahvia ja alumiinivuorattuja mehutölkkejä.

KERÄYSPAPERI

Paperinkeräyksen nyrkkisääntönä on, että kaikki mikä tulee postiluukusta, kelpaa paperinkeräykseen. Lajittelusta on ohjeita ja valokuvia Paperinkeräys Oy:n sivuilla. Keräyspaperista tehdään kartonkia, pehmo-, voima- ja sanomalehtipaperia sekä eristemateriaalia. Vähintään viiden asunnon taloyhtiöillä pitää olla omat paperinkeräysastiansa, pientaloalueille Paperinkeräys Oy toimittaa paperinkeräyskontteja.

LASI

Värillinen ja väritön lasi lajitellaan omiin säiliöihinsä. Palautuspullot kannattaa tietysti palauttaa kauppaan. Keräyslasiin ei kelpaa ikkunalasi, posliini tai keramiikka. Keräyslasista valmistetaan lasipakkauksia, lasivillaa ja lasilaattoja.

METALLI

Metalliromusta erotellaan eri aineet, jotka toimitetaan materiaalihyötykäyttöön, ongelmajätekäsittelyyn tai loppusijoitukseen. Pienmetallipakkausten alueellisista keräyspisteistä huolehtii Lassila & Tikanoja Oyj.  

BIOJÄTE

Pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti biojätekeräys on pakollista kaikissa pääkaupunkiseudun kiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuntoa tai jos kiinteistöllä syntyy vähintään 50 kg viikossa biojätettä. Hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret, ruuantähteet, kahvin- ja teenporot, suodatinpaperit, käytetty talouspaperi, kukkamulta ja kasvinosat ovat kaikki kompostoituvia jätteitä. Erikseen kompostoituna biojätettä voidaan käyttää maanparannukseen ja viherrakentamiseen. Biojätteen lajittelulla ja kompostoinnilla voidaan hidastaa kaatopaikan täyttymistä ja vähentää kaatopaikan ympäristöhaittoja.

Pienissä taloyhtiöissä ja omakotitaloissa biojäte kannattaa kompostoida itse ja käyttää syntyvä multa hyödyksi omalla tontilla. Keittiöjätteen kompostointiin tarvitaan suljettu ja haittaeläimiltä suojattu kompostori. Kompostoinnista täytyy tehdä kirjallinen ilmoitus YTV:lle. Ympärivuotisessa käytössä olevan kompostorin täytyy olla lämpöeristetty.

MUUT HYÖTYJÄTTEET

Katso lisätietoja YTV:n sivulta!

MISTÄ SAAN APUA, TIETOJA, NEUVOJA

ETUSIVULLE