KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

8 - 2006

PUHEENJOHTAJA

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KYSELYTUNTI

Khs 2006-507, 2006-721, 2006-884, 2006-885, 2006-911, 2006-912, 2006-913

PJ Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 18 ja 19.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220

Valtuutettu Matti Enroth (nro 18):

Nuorisoasiainkeskuksen graffiti-kurssit

"Nuorisoasiainkeskus on useina vuosina järjestänyt graffiti-kursseja, joilla kokeneemmat graffitistit opettavat uusia alasta kiinnostuneita. Toiminnan tuloksena syntyy uusia graffitisteja ja kaupunkikuvaan jatkuvasti uusia graffiteja.

Graffiti-kurssit ja niiden johdosta syntyneiden graffitien puhdistaminen julkisista rakenteista kustannetaan verovaroista. Yksityisten omistamista pinnoista graffitien poistaminen tapahtuu veroja maksavien kiinteistöjen kustantamana.

On verovarojen väärinkäyttöä, että kaupunki ensin edistää graffitien tuotantoa ja joutuu sitten vielä käyttämään verovaroja näin synnytettyjen graffitien poistamiseen. On kaupunkilaisten edun vastaista, että verovaroilla synnytetään graffiteja, jotka veroja maksavat kiinteistöt joutuvat omalla kustannuksellaan poistamaan.

Kysyn, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, jotta nuorisoasiainkeskuksen graffitistien jälkikasvun ja graffitien tuotannon turvaamiseen johtava toiminta ja verovarojen ja veronmaksajien rahojen haaskaaminen saadaan lopetetuksi." (Sj)

Valtuutettu Kimmo Helistö (nro 19):

Oikeutta eläimille -yhdistyksen valokuvanäyttely

"Ihmettelen Kallion kirjaston päätöstä poistaa Oikeutta eläimille -yhdistyksen valokuvanäyttely tiloistaan Suomen Turkiseläinten kasvattajien liiton vaatimuksesta. Sama turkiseläinten oloja kuvaava näyttely on saanut olla esillä häiriöttä useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla.

Kirjaston johtaja Ritva Granlund on julkisuudessa perustellut päätöstä Oikeutta eläimille -järjestön edustajien saamilla lähestymiskielloilla. Turkistuottajat ovat perustelleet näyttelyn poistamista myös elinkeinonsa laillisuudella. He ovat esittäneet toivomuksen, ettei vastaavia näyttelyitä enää järjestetä verovaroin rahoitetuissa kiinteistöissä. Perustelut näyttelyn poistamiselle ontuvat pahasti. Jos ne hyväksytään, mitään mielipidettä edustavaa näyttelyä ei saisi esittää kirjaston kaltaisessa julkisessa tilassa.

Kirjasto on tärkeä tiedonhankintakanava. Sen pääasiallinen tehtävä ei ole toimia tiedon suodattajana, vaan paremminkin tiedon välittäjänä. Kirjastolaissa kirjastoille annetaan tehtäväksi mm. kansalaisvalmiuksien edistäminen. Kyseisen valokuvanäyttelyn kaltaiset keinot ovat oikeutettuja puheenvuoroja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hyväksyykö kaupunginhallitus ajatuksen siitä, että erilaiset etujärjestöt saavat sanella rajat sille, millaisia mielipiteitä kaupungin julkisissa kirjastoissa voi esittää? Toimiko Kallion kirjaston johto oikein poistaessaan yhteisesti sovitun valokuvanäyttelyn tiloistaan?" (Sj)

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 20 (Stj), 21 (Stj), 22 (Sj), 23 (Stj), 24 (Stj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 17.5.2006.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 8.5.2006 klo 12 kaupunginkanslian kirjaamoon.

29.3.2006 pöydälle pantu asia

VANHUSPALVELUOHJELMA 2006 - 2009

Khs 2005-2096

Mietintö 2 - 2006

Khs päätti 17.5.2004 vuosia 2004-2005 koskevan vanhuspalveluohjelman täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa sosiaalilautakuntaa ja terveyslautakuntaa valmistelemaan aikanaan vanhuspalveluohjelman vuosille 2006-2009 siten, että ohjelma voidaan esitellä Kvstolle vuoden 2005 loppuun mennessä. Khs muutti 17.10.2005 aikataulua siten, että aikarajaksi asetettiin maaliskuun 2006 loppu.

Terveyslautakunta (14.2.2006) ja sosiaalilautakunta (21.2.2006) toteavat lähes samansisältöisissä esityksissään mm., että Helsingissä on laadittu Kvston hyväksymiä vanhuspalveluohjelmia vuodesta 1993 alkaen. Viimeksi ohjelma hyväksyttiin vuosille 2004-2005. Ehdotus vanhuspalveluohjelmaksi vuosille 2006-2009 on laadittu sosiaalijohtajan ja terveyskeskuksen toimitusjohtajan johdolla virastojen yhteistyöryhmässä. Luonnoksia on käsitelty sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan iltakouluissa, joihin on osallistunut myös Helsingin vanhusneuvosto.

Terveyslautakunnan esitys on tämän mietinnön liitteenä 1, sosiaalilautakunnan esitys liitteenä 2 ja ohjelman tausta-aineisto liitteenä 3.

Lautakuntien esitykset poikkeavat joissakin kohdin toisistaan. Merkittävästi poikkeavat kohdat on merkitty kursiivilla.

Lautakunnat toteavat, että vanhuspalveluohjelman pohjana on seuraava visio vuoteen 2020:

Helsingissä ikäihmiset voivat asua ja vanheta turvallisesti. He ovat elämässä mukana ja nauttivat siitä. Helsingissä asuvat ikäihmiset luottavat saavansa palveluja tarvittaessa. Tämä edellyttää, että ikäihmiset saavat tarpeidensa mukaisia, toimintakykyä edistäviä, ennaltaehkäiseviä, korjaavia ja kuntouttavia palveluja osaavan henkilöstön tuottamana. Hyvien palvelujen avulla yhdeksän kymmenestä ikäihmisestä voi asua kotona.

Lautakunnat esittävät vanhuspalvelujen kehittämiseksi seuraavia strategisia linjauksia:

Voimavaroja suunnataan entistä määrätietoisemmin ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä kuntoutustoiminnan tehostamiseen ja lisäämiseen.

Keskeiset keinot

_ Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi luodaan tiivis yhteistoiminta kaupungin eri hallintokuntien, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välille.

_ Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, senioriliikunta, palvelukeskusten toiminta, vapaaehtoistoiminta, ehkäisevät kotikäynnit sekä sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevät toimet kootaan toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi.

_ Toimintakykyä tukevien toimintojen suunnittelua, toteutusta ja rahoituksen koordinaatiota parannetaan.

_ Toimintakyvyltään rajoittuneiden vanhusten kuntoutus järjestetään systemaattiseksi kokonaisuudeksi siten, että kuntouttavat palvelut liitetään nykyistä kiinteämmin sekä kotona tapahtuvaan hoitoon että sairaalahoitoon.

_ Soslk: Toimintakyvyltään rajoittuneiden vanhusten kuntoutus järjestetään systemaattiseksi kokonaisuudeksi siten, että kuntouttavat palvelut liitetään nykyistä kiinteämmin kotona, palveluasunnoissa, vanhainkodeissa sekä sairaaloissa tapahtuvaan hoitoon.

_ Terveyskeskuspalvelujen, hammashoidon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon ikääntyvien erityistarpeet.

Turvallinen kotona asuminen ja siellä tapahtuva hoito ja hoiva mahdollistetaan nykyistä useammalle ja heikkokuntoisemmalle ikäihmiselle.

Keskeiset keinot

_ Kotona asumista tuetaan lisäämällä kotihoidon kapasiteettia ja kehittämällä kuntouttavia työmenetelmiä.

_ Soslk: Kotona asumista tuetaan lisäämällä kotihoidon kapasiteettia ja kehittämällä kuntouttavia työmenetelmiä. Kotihoidon tueksi kehitetään tehokasta ja monipuolista päivätoimintaa.

_ Omaishoidon tuen volyymiä lisätään ja omaishoitajien jaksamista tuetaan.

_ Soslk: Omaishoidon tuen volyymiä lisätään ja omaishoitajien jaksamista tuetaan. Jaksamisen tukena tulee olla riittävä määrä päiväpaikkoja sekä lyhytaikajaksoja pitkäaikaisosastoilla, vanhainkodeissa ja dementiayksiköissä omaishoidettavan kunnon mukaan.

_ Ikäihmisten syrjäytymistä ja turvattomuutta vähennetään sosiaali- ja lähityön keinoin sekä yhteistyöllä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa ja näin ehkäistään tarvetta siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon.

_ Soslk: Ikäihmisten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja turvattomuutta vähennetään sosiaali- ja lähityön keinoin sekä yhteistyöllä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa tukemalla yhteisöllisiä toimintoja ja näin ehkäistään tarvetta siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon.

_ Soslk: Esteetöntä asumista kehitetään kotona asumisen edistämiseksi.

Helsingin vanhuspalvelujen kokonaisuuden suunnittelussa otetaan entistä kiinteämmin huomioon myös yksityisten senioriasuntojen tuotanto.

Keskeiset keinot

_ Varmistetaan, että yksityisen senioriasumisen valinneet ikäihmiset voivat mahdollisimman pitkään asua valitsemassaan asumismuodossa.

_ Edellytetään rakennuttajilta, että senioriasunnot ovat rakenteiltaan ja järjestelyiltään sellaisia, että niistä on mahdollisimman vähän tarvetta siirtyä kaupungin järjestämään ympärivuorokautiseen hoitoon.

Voimavaroja siirretään pitkäaikaissairaaloista sosiaalitoimen hoivatason palveluihin. Palveluasumista kehitetään enemmän hoitoa tarvitseville vanhuksille vähentämättä vanhainkotipaikkoja.

Tervlk: Suunnittelukauden aikana säilytetään vanhainkoti- ja palveluasumispaikkojen määrä nykyisellä tasolla laskettuna 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä.

Soslk: Suunnittelukauden aikana vanhainkoti- ja palveluasumispaikkojen määrä on palvelutarpeen arviointitulosten edellyttämällä tasolla.

Tervlk: Ympärivuorokautisen hoitoketjun sujuvuus turvataan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimessa.

Tervlk: Dementiaa sairastavien ikääntyneiden hoidosta tehdään erillinen selvitys ja suunnitelma.

Keskeiset keinot

_ Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito painotetaan asteittain palveluasumisen suuntaan palveluasumisen rakenneuudistuksen mukaisesti.

_ Palveluasumisen järjestämisessä valitaan taloudellisimmat tuottamismuodot. Palveluasumisen ostopalvelut kilpailutetaan ja kilpailutuksen perusteella arvioidaan taloudellisin oman ja ostotoiminnan suhde.

_ Palveluasumisen järjestämiseen voidaan käyttää lisäksi palvelusetelejä sosiaalivirastossa kuluvana keväänä käynnistyvästä pilotoinnista saatavien kokemusten pohjalta.

_ Suunnittelukaudella pilotoidaan uusi ympärivuorokautisen hoidon malli (nk. monipuolinen vanhustenkeskus), jolloin samassa toimintayksikössä on mahdollista hoitaa eriasteisesti hoivaa ja hoitoa tarvitsevia vanhuksia. Ideana on, että vanhuksen hoidon tarpeen kasvaessa hänen ei tarvitse siirtyä toiseen hoitopaikkaan, vaan hoitoresursseja voidaan lisätä yksilöllisen tarpeen mukaan. Monipuoliseen vanhustenkeskukseen liittyy myös erilaisia avopalveluja ikäihmisille, kuten sosiaaliviraston vanhustenkeskuksissa jo nyt tapahtuu.

_ Myös ruotsinkielisten asukkaiden äidinkielisten palvelujen tarve otetaan suunnittelussa huomioon.

Henkilöstön osaaminen ja määrä vastaavat asiakkaiden hoidon ja palvelun tarvetta ja henkilökunta viihtyy työssään.

Keskeiset keinot

_ Henkilöstörakennetta uudistetaan ja henkilöstön osaamista kehitetään asiakkaiden ja potilaiden hoidon tarpeen kasvun ja kuntouttavan toiminnan vahvistamisen suuntaan. Henkilöstörakennetta kehitetään em. monipuolisen vanhustenkeskuksen pilotoinnin perusteella.

_ Vanhustenhoidon vetovoimaisuutta lisätään työolosuhteita ja työn sisältöä kehittämällä.

_ Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti.

_ Henkilöstön rekrytointia tehostetaan ja henkilöstöä kannustetaan ja palkitaan Helsingin kaupungin henkilöstöstrategian mukaisesti.

_ Tervlk: Turvataan kotihoidon henkilöstön asiakkaan hoitoisuutta vastaava mitoitus.

_ Tervlk: Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairauspoissaolojen vähentämiseksi muun muassa vahvistamalla riittävä sijaisten saatavuus.

_ Soslk: Henkilöstömitoitukset tarkistetaan kaikissa palvelumuodoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen varmistamalla riittävä sijaisten saatavuus.

_ Soslk: Varaudutaan monikulttuuriseen vanhustyöhön mm. kouluttamalla maahanmuuttajataustaisia henkilöitä vanhustyöhön.

Helsingin vanhusten palveluja kehitetään yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa.

Keskeiset keinot

_ Pääkaupunkiseudun vanhusten palveluja kehitetään yhteistyöryhmissä, joihin osallistuu kunkin kaupungin vanhuspalveluista vastaavia virkamiehiä.

_ Parhaillaan työskentelee kaksi ryhmää:

_ Palvelurakenneryhmä: palveluvalikoiman ja palvelurakenteen kehittämistarpeet pääkaupunkiseudulla sekä uudet yhteistyömahdollisuudet esim. kilpailutuksessa.

_ Palvelujen piiriin pääsyn kriteerit: eri mittarien käyttö ja raja-arvot sekä omaishoidon tuen linjaukset.

Investoinnit Suunnittelukauden aikana toteutetaan aikaisemmin sovitut investoinnit ja minimoidaan uusien investointien tarve.

Soslk: Suunnittelukauden aikana toteutetaan aikaisemmin päätetyt tai investointisuunnitelmiin sisältyvät investoinnit ja minimoidaan uusien investointien tarve.

Keskeiset keinot

_ Sosiaalivirastossa toteutetaan meneillään oleva palveluasumisen rakennemuutos, joka edellyttää palvelutalojen peruskorjauksia.

_ Sosiaalivirastossa toteutetaan myös Kustaankartanon vanhustenkeskuksen peruskorjaukset ja Kontulan vanhustenkeskuksen uudisrakennus. Nämä on otettu huomioon nykyisessä investointisuunnitelmassa.

_ Terveyskeskuksessa toteutetaan vain joitakin pieniä korjauksia pitkäaikaissairaaloissa. Suurempiin investointeihin ei ole tarvetta.

Seuraavalla suunnitelmakaudella (alkaen vuodesta 2010) saattaa investointitarpeita syntyä otettaessa pitkäaikaissairaalakapasiteetin pienentyneen volyymin seurauksena vapautuneita tiloja uuteen käyttöön. Nämä tarpeet selviävät kuitenkin vasta Kustaankartanon monipuolisen vanhustenkeskuksen pilotoinnin perusteella, joten muutossuunnitelmia ei tässä vaiheessa voida esittää.

Kustannusten hallinta Helsingin vanhustenhuollon menojen kasvu saadaan hallintaan ja kustannukset lähestyvät viiden seuraavaksi suurimman kaupungin keskiarvoa.

Soslk: Lisäksi kustannuksia verrataan muiden pohjoismaisten metropolikaupunkien vastaaviin kustannuksiin.

Kokonaiskustannusten nousu estetään siten,

_ että painotetaan avopalveluja ja palveluasumista ja

_ että tarvittavat lisäykset rahoitetaan sairaalatoiminnan vähennyksillä, käytännössä pitkäaikaissairaalasta kuitenkin siten, että paikkoja ei tule vähentää ennen pitkäaikaishoivan paikkojen varmistamista.

Khs toteaa, että Helsinki on jo noin kymmenen vuoden ajan järjestelmällisesti kehittänyt vanhuspalveluja. Laitosvaltaisuutta on vähennetty ja kotihoitoa on lisätty. Helsinkiläisten ikäihmisten mahdollisuudet asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa ovat avohoidon palvelujen kehittymisen myötä parantuneet. Käsiteltävänä oleva vanhuspalveluohjelma 2006-2009 on jatkoa tälle kehittämistyölle.

Päähuomio vanhuspalvelujen kehittämisessä on kohdistunut sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta kotona asuminen edellyttää palvelujen lisäksi sopivia olosuhteita. Ikäihmisten kannalta on aivan välttämätöntä, että heidän on mahdollista liikkua ja toimia omassa asuinympäristössään. Pahimmillaan asunnon hissittömyys, huonot liikkumismahdollisuudet tai puuttuvat yleiset palvelut voivat johtaa muuten tarpeettomaan laitoshoitoon. On tärkeää, että eri hallintokunnat edelleen ottavat huomioon ikäihmisten aktiivisuutta ja toimintakykyä ylläpitävät näkökohdat.

Khs pitää tärkeänä, että ruotsinkielisten ikäihmisten omakielinen palvelutarve otetaan huomioon vanhuspalvelujen suunnittelussa.

Hyvin suuri osa ikäihmisistä asuu yksin ja monet kärsivät yksinäisyydestä. Kaupunki voi edistää yhteisöllisyyttä luomalla edellytyksiä asukkaiden välisille yhteyksille. Khs pitää tärkeänä, että kaikki hallintokunnat monipuolisesti selvittävät mahdollisuutensa edistää helsinkiläisten yhteisöllisyyttä.

Khn tarkoituksena on päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä

1 lähettää päätös tiedoksi kaikille lauta- ja johtokunnille sekä kehottaa niitä jatkamaan ikäihmisten aktiivisuutta ja toimintakykyä edistäviä toimenpiteitään,

2 kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia edistämään toiminnassaan helsinkiläisten yhteisöllisyyttä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä seuraavat strategiset linjaukset Helsingin vanhuspalvelujen kehittämiseksi vuosina 2006-2009:

1 Toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen

Voimavaroja suunnataan entistä määrätietoisemmin ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä kuntoutustoiminnan tehostamiseen ja lisäämiseen.

Keskeiset keinot

_ Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi luodaan tiivis yhteistoiminta kaupungin eri hallintokuntien, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välille.

_ Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, senioriliikunta, palvelukeskusten toiminta, vapaaehtoistoiminta, ehkäisevät kotikäynnit sekä sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevät toimet kootaan toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi.

_ Toimintakykyä tukevien toimintojen suunnittelua, toteutusta ja rahoituksen koordinaatiota parannetaan.

_ Toimintakyvyltään rajoittuneiden vanhusten kuntoutus järjestetään systemaattiseksi kokonaisuudeksi siten, että kuntouttavat palvelut liitetään nykyistä kiinteämmin kotona, palveluasunnoissa, vanhainkodeissa sekä sairaaloissa tapahtuvaan hoitoon.

_ Terveyskeskuspalvelujen, hammashoidon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon ikääntyvien erityistarpeet.

2 Kotona asumisen tukeminen

Turvallinen kotona asuminen ja siellä tapahtuva hoito ja hoiva mahdollistetaan nykyistä useammalle ja heikkokuntoisemmalle ikäihmiselle.

Keskeiset keinot

_ Kotona asumista tuetaan lisäämällä kotihoidon kapasiteettia ja kehittämällä kuntouttavia työmenetelmiä. Kotihoidon tueksi kehitetään tehokasta ja monipuolista päivätoimintaa.

_ Omaishoidon tuen volyymiä lisätään ja omaishoitajien jaksamista tuetaan. Jaksamisen tukena tulee olla riittävä määrä päiväpaikkoja sekä lyhytaikajaksoja pitkäaikaisosastoilla, vanhainkodeissa ja dementiayksiköissä omaishoidettavan kunnon mukaan.

_ Ikäihmisten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja turvattomuutta vähennetään sosiaali- ja lähityön keinoin sekä yhteistyöllä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa tukemalla yhteisöllisiä toimintoja ja näin ehkäistään tarvetta siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon.

_ Esteetöntä asumista kehitetään kotona asumisen edistämiseksi.

3 Muu kuin kunnallinen senioriasuminen

Helsingin vanhuspalvelujen kokonaisuuden suunnittelussa otetaan entistä kiinteämmin huomioon myös yksityisten senioriasuntojen tuotanto.

Keskeiset keinot

_ Varmistetaan, että yksityisen senioriasumisen valinneet ikäihmiset voivat mahdollisimman pitkään asua valitsemassaan asumismuodossa.

_ Edellytetään rakennuttajilta, että senioriasunnot ovat rakenteiltaan ja järjestelyiltään sellaisia, että niistä on mahdollisimman vähän tarvetta siirtyä kaupungin järjestämään ympärivuorokautiseen hoitoon.

4 Ympärivuorokautisen hoidon rakenteen uudistaminen

Voimavaroja siirretään pitkäaikaissairaaloista sosiaalitoimen hoivatason palveluihin. Palveluasumista kehitetään enemmän hoitoa tarvitseville vanhuksille vähentämättä vanhainkotipaikkoja. Suunnittelukauden aikana vanhainkoti- ja palveluasumispaikkojen määrä on palvelutarpeen arviointitulosten edellyttämällä tasolla.

Keskeiset keinot

_ Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito painotetaan asteittain palveluasumisen suuntaan palveluasumisen rakenneuudistuksen mukaisesti.

_ Palveluasumisen järjestämisessä valitaan taloudellisimmat tuottamismuodot. Tämän toteuttamiseksi palveluasumisen ostopalvelut kilpailutetaan. Kilpailutuksen perusteella arvioidaan taloudellisin oman ja ostotoiminnan suhde.

_ Palveluasumisen järjestämiseen voidaan käyttää lisäksi palvelusetelejä sosiaalivirastossa kuluvana keväänä käynnistyvän pilotoinnin kokemusten pohjalla.

_ Suunnittelukaudella pilotoidaan uutta ympärivuorokautisen hoidon mallia (nk. monipuolinen vanhustenkeskus), jolloin samassa toimintayksikössä on mahdollista hoitaa eriasteisesti hoivaa ja hoitoa tarvitsevia vanhuksia. Ideana on, että vanhuksen hoidon tarpeen kasvaessa hänen ei tarvitse siirtyä toiseen hoitopaikkaan, vaan hoitoresursseja voidaan lisätä yksilöllisen tarpeen mukaan. Monipuoliseen vanhustenkeskukseen liittyy myös erilaisia avopalveluja ikäihmisille, kuten sosiaaliviraston vanhustenkeskuksissa jo nyt tapahtuu.

_ Ympärivuorokautisen hoitoketjun sujuvuus turvataan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimessa.

_ Dementiaa sairastavien ikääntyneiden hoidosta tehdään erillinen selvitys ja suunnitelma.

_ Myös ruotsinkielisten asukkaiden äidinkielisten palvelujen tarve otetaan suunnittelussa huomioon.

5 Henkilöstön pysyvyyden ja riittävyyden varmistaminen

Henkilöstön osaaminen ja määrä vastaavat asiakkaiden hoidon ja palvelun tarvetta ja henkilökunta viihtyy työssään.

Keskeiset keinot

_ Henkilöstörakennetta uudistetaan asiakkaiden ja potilaiden hoidon tarpeen kasvun ja kuntouttavan toiminnan vahvistamisen suuntaan ja henkilöstörakennetta kehitetään em. monipuolisen vanhustenkeskuksen pilotoinnin perusteella.

_ Henkilöstömitoitukset tarkistetaan kaikissa palvelumuodoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa muun muassa vahvistamalla riittävä sijaisten saatavuus.

_ Vanhustenhoidon vetovoimaisuutta lisätään työolosuhteita ja työn sisältöä kehittämällä.

_ Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti.

_ Henkilöstön rekrytointia tehostetaan ja henkilöstöä kannustetaan ja palkitaan Helsingin kaupungin henkilöstöstrategian mukaisesti.

_ Varaudutaan monikulttuuriseen vanhustyöhön mm. kouluttamalla maahanmuuttajataustaisia henkilöitä vanhustyöhön.

6 Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Helsingin vanhusten palveluja kehitetään yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa.

Keskeiset keinot

_ Pääkaupunkiseudun vanhusten palveluja kehitetään yhteistyöryhmissä, joihin osallistuu kunkin kaupungin vanhuspalveluista vastaavia virkamiehiä.

_ Parhaillaan työskentelee kaksi ryhmää:

_ Palvelurakenneryhmä: palveluvalikoiman ja palvelurakenteen kehittämistarpeet pääkaupunkiseudulla sekä uudet yhteistyömahdollisuudet esim. kilpailutuksessa.

_ Palvelujen piiriin pääsyn kriteerit: eri mittarien käyttö ja raja-arvot sekä omaishoidon tuen linjaukset.

7 Investoinnit

Suunnittelukauden aikana toteutetaan aikaisemmin päätetyt tai investointisuunnitelmiin sisältyvät investoinnit ja minimoidaan uusien investointien tarve.

Keskeiset keinot

_ Sosiaalivirastossa toteutetaan meneillään oleva palveluasumisen rakennemuutos, joka edellyttää palvelutalojen peruskorjauksia.

_ Sosiaalivirastossa toteutetaan myös Kustaankartanon vanhustenkeskuksen peruskorjaukset ja Kontulan vanhustenkeskuksen uudisrakennus. Nämä on otettu huomioon nykyisessä investointisuunnitelmassa.

_ Terveyskeskuksessa toteutetaan vain joitakin pieniä korjauksia pitkäaikaissairaaloissa. Suurempiin investointeihin ei ole tarvetta.

Seuraavalla suunnitelmakaudella (alkaen vuodesta 2010) saattaa investointitarpeita syntyä otettaessa pitkäaikaissairaalakapasiteetin pienentyneen volyymin seurauksena vapautuneita tiloja uuteen käyttöön. Nämä tarpeet selviävät kuitenkin vasta Kustaankartanon monipuolisen vanhustenkeskuksen pilotoinnin perusteella, joten muutossuunnitelmia ei tässä vaiheessa voida esittää.

8 Kustannusten hallinta

Helsingin vanhusten huollon menojen kasvu saadaan hallintaan ja kustannukset lähestyvät viiden seuraavaksi suurimman kaupungin keskiarvoa. Lisäksi kustannuksia verrataan muiden pohjoismaisten metropolikaupunkien vastaaviin kustannuksiin.

Kokonaiskustannusten nousu estetään siten,

_ että painotetaan avopalveluja ja palveluasumista ja

_ että tarvittavat lisäykset rahoitetaan sairaalatoiminnan vähennyksillä, käytännössä pitkäaikaissairaalasta kuitenkin siten, että paikkoja ei tule vähentää ennen pitkäaikaishoivan paikkojen varmistamista.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIIKUNTALAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2005-381

Juha Turkka (SDP) pyytää (31.3.2006) vapautusta liikuntalautakunnan varajäsenen luottamustoimesta.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Juha Turkan Arno Stamin henkilökohtaiseksi varajäseneksi liikuntalautakuntaan toimikaudeksi 2005-2008. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Juha Turkalle vapautuksen liikuntalautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita yrittäjä Heikki Virkkusen Arno Stamin uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi liikuntalautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

ERON MYÖNTÄMINEN TIMO KULMALALLE HELSINGIN VEDEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRASTA JA VIRAN MÄÄRÄAIKAINEN HOITAMINEN

Khs 2006-783

Toimitusjohtaja Timo Kulmala on 27.3.2006 allekirjoittamallaan kirjeellä ilmoittanut eroavansa Helsingin Veden toimitusjohtajan virasta 1.4.2006 lukien.

Khs toteaa, että hallintosäännön 16 §:n mukaan virkasuhteen päättämisestä päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 luvun 5 §:n mukaan vakinaisen viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa irtisanomisaika on vähintään kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle. Viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa kahta kuukautta lyhyempää irtisanomisaikaa.

Khs pitää tarkoituksenmukaisena, että Kulmalalle myönnetään ero em. vähimmäisirtisanomisaikaa noudattamatta. Kulmala on antanut tähän suostumuksensa. Niin ikään Khs katsoo, että ero tulisi hakemuksesta poiketen myöntää vasta 1.5.2006 alkaen, koska asian käsittely valtuustossa ei ole ollut mahdollista ennen 1.4.2006.

Khs katsoo, että toimitusjohtajan viran täyttämiseen on syytä ryhtyä mahdollisimman nopeasti. Helsingin kaupungin teknisen palvelun johtosäännön 15 §:n mukaan toimitusjohtajan valitsee Kvsto teknisen lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Teknisen palvelun johtosäännön 14 §:n mukaan Helsingin Veden toimitusjohtajan pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitosäännön mukaan viraston päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Helsingin Veden toimitusjohtajan virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 15, jonka vähimmäiskokonaispalkka on 6 366,85 euroa kuukaudelta.

Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, jos Kvsto hyväksyy Kulmalan eron, päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa Helsingin Vettä julistamaan toimitusjohtajan virka julkisesti haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin kelpoisuusvaatimuksin.

Hallintosäännön 15 §:n mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Jos viranomainen on Kvsto, Khs voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.

Khs toteaa edelleen, että avoimena oleva toimitusjohtajan virka tulisi täyttää määräaikaisena hakuprosessin ajaksi ja että sitä hoitamaan tulisi määrätä toimitusjohtajan sijaisena tähän asti toiminut Helsingin Veden veden- ja jätevedenkäsittely-yksikön johtaja Esko Tiainen virkaan kuuluvin nykyisin kokonaispalkkaeduin 1.5.2006 alkaen siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti valittu ottaa viran vastaan, kuitenkin kauintaan 31.12.2006 saakka.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää toimitusjohtaja Timo Kulmalalle eron Helsingin Veden toimitusjohtajan virasta 1.5.2006 lukien.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee määrätä 1.5.2006 avoimeksi tulevan toimitusjohtajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi suostumuksensa mukaisesti Helsingin Veden veden- ja jätevedenkäsittely-yksikön johtajan Esko Tiaisen 7 015,77 euron kokonaispalkkaeduin 1.5.2006 alkaen siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti valittu ottaa viran vastaan, kuitenkin kauintaan 31.12.2006 saakka.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2005

Khs 2005-208, 2005-542, 2005-572, 2005-704, 2005-1794

Khs toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kvston työjärjestyksen 25 §:n mukaan Khn tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Khn on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Jäljempänä esitetään tiivistelmä vuoden 2005 aikana tehdyistä aloitteista, hankituista lausunnoista ja muista toimenpiteistä.

Leif Söderlund esittää (30.1.2005), että Khn tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ydinkeskustan elävöittämiseksi ja hyvätuloisten veronmaksajien Helsingistä muuton estämiseksi siten, että mahdollisuus asumiseen palautetaan ydinkeskustassa 500 m:n säteellä Aleksanterinkadun ja Keskuskadun risteyksestä. Omistajayhteisöt tulee velvoittaa palauttamaan luvallisesti toimistoiksi muutetut asunnot takaisin asunnoiksi. Kaupungin alueen tyhjillään olevat toimistotilat tulee korjata keskustasta poistuvien toimistojen käyttöön.

Rakennuslautakunta mainitsee (21.6.2005), että Leif Söderlund esittää aloitteessaan sellaisten muutosrakennuslupien peruuttamista, jotka koskevat asuntojen muuttamista liike- ja toimistotiloiksi 500 m säteellä Keskuskadun ja Aleksanterinkadun risteyksestä.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 125 § 4 momentin mukaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Jos rakennuksen käyttötarkoitusta on muutettu ja rakennus sittemmin halutaan ottaa jälleen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, tarvitaan uusi muutoslupa.

Lautakunnassa on viime vuosina ollut vireillä melko useita hankkeita, joissa keskustan tai sen lähialueen liike- tai toimistorakennuksia on haluttu muuttaa tai palauttaa asuinkäyttöön. Lautakunta on suhtautunut tällaisiin hakemuksiin myönteisesti silloin, kun voimassa oleva asemakaava on sallinut tontin käyttämisen asumiseen.

Esimerkiksi osoitteessa Yrjönkatu 11 on aikaisemmin liike- ja toimistokäytössä ollut rakennus muutettu asunnoiksi vuonna 2001 myönnetyn luvan perusteella. Vuonna 2002 on myönnetty lupa Lönnrotinkatu 19:n tontin piharakennuksen muuttamiseksi asunnoiksi. Kuluvana vuonna on rakennusvalvonnassa ollut käsiteltävänä erään vakuutusyhtiön rakennusten muuttaminen asunnoiksi Eerikinkadun länsipään tuntumassa. Vireillä on tiettävästi myös suunnitelmia ns. Grönqvistin talon osittaiseksi muuttamiseksi asunnoiksi Pohjoisesplanadilla.

Söderlundin tarkoittama alue käsittää vain harvoja asuinrakennuksia. Aloitteessa mainitussa kadunkulmassa sijaitseva ns. Litoniuksen talo on edelleen osittain asuinkäytössä. Eräissä rakennuksissa mm. Vuorikadun, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun varsilla ja Mikonkadun pohjoispäässä on myös asuntoja. Rakenteilla olevat Urho Kekkosen kadun asuinrakennukset ja esim. Pohjoisranta 2:n melko uudet asuinrakennukset sijaitsevat jo hieman ko. alueen ulkopuolella. Kaupungintalon ja Kauppatorin ympäristön historiallisen empire-keskustan osittainen muutos virastokäytöstä muuhun käyttöön on jo selvitysten kohteena. Mm. lautakunta on 16.11.2004 antanut asiaa sivuavasta valtuustoaloitteesta lausunnon.

Rakentamista koskevat luvat ovat pääsääntöisesti pysyviä, mutta määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa MRL 125 § 5 momentin mukaisesti määräaika. Lisäksi on MRL 176 §:ssä määräyksiä luvan myöntämisestä tilapäiselle rakennukselle.

Kaupungilla ei ole toimivaltaa peruuttaa lainvoiman saavuttaneita muutos- eikä muita rakennuslupia. Hallintolainkäyttölain 11 luvussa on määritelty mahdollisuudet mm. tällaisen päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat päätöksen poistaminen kantelun johdosta, päätöksen purkaminen ja menetetyn määräajan palauttamiseen päätöksestä valittamista varten. Toimivaltainen viranomainen olisi Helsingissä tehtyä rakennuslupapäätöstä ajatellen tapauksesta riippuen joko Helsingin hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus. Ylimääräisen muutoksenhaun edellytykset on rajattu tiukasti. Sekä kantelu että purku tulevat kyseeseen vain, milloin päätöksenteossa on menetelty virheellisesti ja purku myös, jos asiassa on tullut ilmi sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen. Menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa mm. hakea muutosta päätökseen. Ylimääräinen muutoksenhaku ei voi perustua pelkkiin tarkoituksenmukaisuussyihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta mainitsee (15.9.2005), että asumisella on monia myönteisiä vaikutuksia myös aivan ydinkeskustassa. Se elävöittää keskustaa ja lisää sosiaalista kontrollia ja turvallisuutta. Keskusta on myös hyvin haluttua asuinaluetta, koska monipuoliset palvelut ovat lähellä.

Keskusta-asumista on pyritty edistämään monin tavoin. Khn vuonna 1987 hyväksymien liikekeskustan kehittämisperiaatteiden mukaisesti kaikki yleiskaavan keskustatoimintojen alueen asuintalot, joissa asumista oli säilynyt yli puolet, on jo asemakaavoitettu asumiseen. Myös rakennukset, joissa asumista oli vähemmän, on kaavoitettu asuin- ja liikerakennuksiksi. Ullakkoasuntojen rakentaminen myös ydinkeskustan liikerakennuksiin sallittiin samalla.

Keskusta-asumisesta on hyvä esimerkki Kampin keskukseen asemakaavoitetut ja rakennetut 100 uutta asuntoa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antamissaan lausunnoissa puoltanut keskustan toimistojen muuttamista asunnoiksi aina, mikäli asumisolosuhteet on voitu riittävästi turvata. Kantakaupungin alueilla on parhaillaan vireillä usean toimisto- ja julkisen rakennuksen saneeraaminen asuintaloiksi.

Keskustan toimistojen muuttaminen asunnoiksi johtuu kaupunkirakenteen uudistumisesta sekä taloudellisista suhdanteista. Nykyajan vaatimusten mukaista uutta toimistotilaa rakennetaan keskustan ulkopuolelle ja samalla huonosti toimistokäyttöön sopivat tilat, usein alkuaan asuinhuoneistoiksi rakennetut tilat, vapautuvat uuteen käyttöön. Toimistotilojen ja asuntojen hintasuhteet vaikuttavat myös kiinteistönomistajien ratkaisuihin.

Rakennuslupien mukaisten tilojen muuttaminen uuteen käyttöön tapahtuu yleensä kiinteistönomistajan aloitteesta. Esitettyjen pakkokeinojen ja muiden lain sallimien ohjauskeinojen käyttö kunnallisaloitteessa esitetyllä tavalla ei kuulu Helsingin hallintokulttuuriin.

Kaupunki pyrkii monin eri tavoin mm. asemakaavoituksella parantamaan asumisolosuhteita ja lisäämään asuntojen määrää keskustassa ja kantakaupungissa, jotta Helsinki säilyisi elinvoimaisena ja haluttuna asuinpaikkana.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 8.12.2005 lähettää Leif Söderlundille jäljennökset rakennuslautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keskusta-asumista koskevista lausunnoista ja todeta, että kaupunki on monin tavoin parantanut mahdollisuuksia lisätä asuntojen määrää Helsingin keskustassa ja kantakaupungissa. Kaupungilla ei ole kuitenkaan toimivaltaa käyttää pakkokeinoja lainvoiman saaneilla rakennusluvilla toteutettujen toimistojen muuttamiseksi asunnoiksi, vaan tilojen muuttaminen uuteen käyttöön tapahtuu yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. Uudisrakentamisen kautta aivan Helsingin keskustaan Kamppiin on toteutettu noin sata uutta asuntoa.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja Leif Söderlundille annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Riitta Venesmaa, puh. 169 2252)

Pro Haaga ry mainitsee (2.3.2005), että Etelä-Haagassa toimiva kaupunginosayhdistys Pro Haaga-Pro Haga ry on hallituksen kokouksessa 2.2.2005 päättänyt pyytää valtuustoa käsittelemään Haagassa sijaitsevan Eliel Saarisen tien nykyisen joukkoliikennekadun muuttamista yleiseksi kaduksi. Yhdistys ehdottaa, että kadulla sallitaan henkilöautoliikenne Etelä-Haagan yhä pahenevan läpiajon vähentämiseksi ainakin vuosiksi 2005-2008. Tien luonteesta johtuen tiellä tulee kuitenkin olla ohituskielto.

Etelä-Haagan kadut ovat kapeita ja päivittäinen läpiajoliikenne vaarantaa alueen jalankulkijoiden turvallisuuden sekä vaikeuttaa alueella asuvien liikkumista erityisesti aamu- ja iltaruuhkan aikana.

Läpiajoliikenteen ehkäisemiseksi rakennetut kiertoliittymät ja hidasteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Hämeenlinnanväylän sekä Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksen ruuhkaisen liikenteen johdosta autoilijat oikaisevat Etelä-Haagan läpi.

Hakamäentien rakentamisen käynnistyessä syksyllä 2005 ja kestäessä seuraavat kolme vuotta tarvitaan nykyisen ja rakennustöiden vaikutuksesta lisääntyvän läpiajoliikenteen ohjaamista kulkevaksi Eliel Saarisen tien kautta.

Joukkoliikennekaduksi suunnitellulla Eliel Saarisen tiellä ei linja-autovuorojen määrä ole lisääntynyt alun perin ilmoitettujen suunnitelmien mukaisesti. Eliel Saarisen tien toistaiseksi vähäinen julkinen liikenne, aluetta koetteleva läpiajoliikenne ja alkava Hakamäentien ja Mannerheimintien eritasoristeyksen rakentaminen antavat riittävät perusteet Eliel Saarisen tien avaamiseksi henkilöautoille.

Muuta Etelä-Haagan läpiajoa estävä liikennemerkki tulisi palauttaa. Liikennemerkin poistamisen perusteluiksi ei riitä ajokiellon rikkominen ja valvonnan puutteellisuus. Osa suomalaisista ja helsinkiläisistä autoilijoista on kuitenkin lainkuuliaisia ja noudattaa liikennemerkkejä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta mainitsee (26.5.2005) käsitelleensä 13.6.1996 Eliel Saarisen tien kahta rakentamisvaihtoehtoa, kadun rakentamista joukkoliikennekatuna tai kokoojakatuna. Lautakunta ja sittemmin Khs valitsivat kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston esityksestä poiketen joukkoliikennekatuvaihtoehdon.

Kvsto hyväksyi 3.4.2002 Haagan keskiosan asemakaavan muutosehdotuksen, jossa Eliel Saarisen tien osuus Ilkantien ja Aino Acktén tien liittymästä Laajasuontien liittymään on merkitty joukkoliikennekaduksi.

Eliel Saarisen tie välillä Isonnevankuja Ilkantie avattiin liikenteelle 1.1.2002. Liikenne on tällä katuosuudella rajoitettu liikennemerkein vain bussien ja taksien käyttöön lautakunnan 30.11.2000 hyväksymän liikenteen ohjaussuunnitelman mukaisesti.

Haagan läpiajokiellot on poistettu vuonna 2003 ja korvattu rakentamalla läpiajoreiteille hidasteita, kuten kiertoliittymiä, korotettuja suojateitä, kadunkavennuksia ja töyssyjä. Alueen liikennemääriä on laskettu vuosina 2001 ja 2004. Laskentojen perusteella liikenne ei ole alueella kohtuuttomasti lisääntynyt, eikä pitkämatkainen läpiajoliikenne ole kohtuuttoman suurta.

Hakamäentien parantamishankkeessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota työnaikaisen liikenteen järjestämiseen. Urakkakyselyssä tarjoajia on pyydetty esittämän ratkaisuehdotuksia työnaikaisen liikenteen järjestämiseksi. Hankkeen yhteydessä on lisäksi tarkoitus tehostaa merkittävästi tiedotusta ja kokeilla uusia tiedotusmenetelmiä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Tehostetuista toimenpiteistä huolimatta on todennäköistä, että Hakamäentien liikennettä hakeutuu parannustyön aikana myös muille vaihtoehtoisille reiteille, todennäköisesti jossain määrin myös Haagan katuverkkoon.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto selvitti alueen nykyiset liikennemäärät ja laati ennusteen Eliel Saarisen tien avaamisen aiheuttamista muutoksista lähialueen katujen liikennemääriin. Ennustetarkastelu osoitti, että Eliel Saarisen tielle pyrkisi sen avaamisen jälkeen n. 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (nykyisin 1 200). Pirkkolantien liikenne kasvaisi 2 000 ajoneuvolla (nykyisin 8 100). Haagan urheilutiellä liikenne vähenisi eniten 1 900 ajoneuvolla (nykyisin 5 500) ja Tunnelitiellä liikenne vähenisi 800-1 800 ajoneuvolla (nykyisin 4 800-5 800). Muutokset muussa Haagan katuverkossa olisivat vähäisempiä. Haagassa on paljon olemassa olevan maankäytön tuottamaa sisäistä liikennettä, jonka aiheuttamaan kuormitukseen Eliel Saarisen tiellä ei ole vaikutusta.

Eliel Saarisen tie on osa Itäkeskuksen ja Westendin aseman välistä bussiliikenteen Jokeri-yhteyttä, jolla liikenne alkaa täysimääräisenä vuonna 2006. Tällä hetkellä Eliel Saarisen tietä käyttävien kolmen bussilinjan ja taksien liikennemäärä on 547 ajoneuvoa/vrk. Jokerilinjan alkaessa elokuussa 2006 bussien määrä lisääntyy 300 ajoneuvolla/vrk.

Eliel Saarisen tien avaaminen kaikelle liikenteelle vaatisi asemakaava-muutoksen ja siten Kvston päätöksen. Tilapäinenkin avaaminen edellyttäisi Khn poikkeamispäätöstä, jota valmisteltaessa olisi riittävässä määrin käytävä vuoropuhelua mm. vaikutusalueen asukkaiden ja yritysten kanssa.

Mikäli katuosuus avattaisiin kaikelle liikenteelle, olisi Huopalahden aseman kohdalla ajonopeuksiin ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuteen kiinnitettävä liikennemäärien lisääntyessä erityistä huomiota. Aseman kohta tulisi rakentaa korotettuna katualueen osana tai asentaa tyynyhidasteet ennen aseman kohdalla sijaitsevia suojateitä ja alentaa nopeusrajoitus pysäkkialueen kohdalla 20 km:iin tunnissa.

Eliel Saarisen tien avaaminen ruuhkauttaisi bussiliikennettä kohtuuttomasti etenkin Huopalahden aseman kohdalla, jossa pysäkille pysähtynyttä bussia ei mahdu ohittamaan. Samoin hidastuisi kohtuuttomasti jo nykyisinkin ongelmallinen Eliel Saarisen tien tulosuunta Vihdintien liikenneympyrään. Avaamisella olisi myös haitallisia vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen Pirkkolantien-Pirjontien-Pakilantien reitillä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 27.2.2006 lähettää aloitteen tekijälle kaupunkisuunnittelulautakunnan antamaan lausuntoon perustuvan vastauksen seuraavin lisäyksin:

Kvsto käsitteli 14.12.2005 vt Jan D. Oker-Blomin ym. aloitetta, joka koski Eliel Saarisen tien muuttamista yleiseksi kaduksi. Aloitteen johdosta annettiin seuraavanlainen vastaus:

Khs toteaa saatuihin lausuntoihin viitaten, että Eliel Saarisen tien kysymyksessä oleva osuus päätettiin rakentaa joukkoliikennekaduksi vuonna 2002 hyväksytyllä asemakaavalla, jonka yhteydessä päävaihtoehtoja joukkoliikennekatu vaiko yleinen katu punnittiin erittäin tarkoin.

Eliel Saarisen tie on osa Espoon Westendin ja Helsingin Itäkeskuksen välistä nk. bussi-Jokeriyhteyttä, jonka liikenne alkaa täysimääräisenä vuonna 2006. Jos katu avattaisiin myös henkilöautoliikenteelle, se hidastaisi ja ruuhkauttaisi liikennettä sekä aiheuttaisi liikenneturvallisuuteen liittyviä muutostarpeita erityisesti Huopalahden aseman kohdalla. Lisäksi se haittaisi liikenteen sujuvuutta myös Vihdintien ympyrässä ja reitillä Pirkkolantie-Pirjontie-Pakilantie. Tämän vuoksi Khs katsoo, ettei Eliel Saarisen tien muuttaminen joukkoliikennekadusta yleiseksi kaduksi ole tarkoituksenmukaista.

Khn aloiteasiassa hankkimat joukkoliikennelautakunnan 22.9.2005 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 6.10.2005 lausunnot on liitetty vastauskirjeeseen.

Edellä esitetyillä perusteilla kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja katsoo, että toimenpiteisiin Eliel Saarisen tien joukkoliikennekadun tilapäiseksikään avaamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä. Tarkoituksenmukaisina ei voida pitää myöskään Haagan läpiajokieltojen palauttamista, koska ne haittaisivat Haagan sisäistä liikennettä ja niiden vaikutus jäisi vähäiseksi. Toteutetut hidastejärjestelyt rajoittavat ajonopeuksia alueella.

Khs viittaa saatuun lausuntoon ja Pro Haaga ry:lle annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho, puh. 169 2244)

Puotinkylän Valtti ry esittää (8.3.2005) kevytrakenteisen ylikulkusillan rakentamista Niinisaarentien ylitse siten, että Vartiokylänlahden ja Mustavuoren ulkoilureitit yhdistyisivät.

Yhdistys mainitsee myös, että Vuosaaren sataman valmistuttua liikenne oheisella tiellä tulee lisääntymään ja että se jo nyt on erittäin vilkasta ja vaikeuttaa ulkoilureitin käyttöä. Etenkin talvella hiihtäen tien ylitys on vaikeaa ja silta auttaisi myös kesällä reitillä kulkevaa vilkasta pyöräliikennettä ja kävelijöitä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.5.2005), että Kallvikintie on osa Vuosaaren satamaan johtavaa erikoiskuljetusten reittiä, jonka vapaan alikulkukorkeuden pitää olla vähintään 7,2 m. Tästä syystä kevyen liikenteen sillan rakentaminen nykyisen ulkoilureitin kohdalle ei ole mielekästä.

Liikennesuunnitelmissa kyseinen ulkoilureitti yhtyy alueen kevyen liikenteen verkkoon ylittäessään Kallvikintien. Kurkimoision asemakaava (nro 10810) mahdollistaa Kallvikintien ylittävän sillan rakentamisen kallioleikkauksen kohdalle, nykyisestä ylityskohdasta noin viisikymmentä metriä Vuosaaren sataman suuntaan. Tällöin ulkoilureitti voidaan johtaa Kallvikintien molemmin puolin maanpinnan muotoja noudattaen.

Kallvikintiellä on nyt liikennettä n. 13 000 ajoneuvoa/vrk ja sataman valmistumisen jälkeen vuonna 2020 liikenteeksi on ennustettu n. 18 000 ajoneuvoa/vrk. Sataman rakentamisen alkuaikoina maa-aineksen siirto satamaan tapahtuu Kallvikintien kautta ja se lisää raskasta liikennettä väliaikaisesti huomattavasti.

Kurkimoision katujen rakentaminen on alkamassa, mutta kyseinen silta ei esiinny liikenneinvestointien toteutusohjelmissa lähimpien viiden vuoden aikana.

Vaikka sillan rakentamiseen ei toistaiseksi ole osoitettu varoja kaupungin budjetissa, vuosittain joitakin uusia hankkeita on mahdollista rahoittaa lautakunnissa asetettujen tärkeys- ja kiireellisyysjärjestysten perusteella.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 7.11.2005 lähettää aloitteen tekijälle kaupunkisuunnittelulautakunnan antaman lausunnon mukaisen vastauksen.

Khs viittaa saatuun lausuntoon ja Puotinkylän Valtti ry:lle annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho, puh. 169 2244)

SKP:n Myllypuron osasto ry mainitsee (14.3.2005) näyttävän siltä, että kaupungin tilinpidossa on kaksi suurta ongelmaa, jotka vaativat nopean ratkaisun. Ensinnäkin kaupungin päiväkotien, koulujen, kirjastojen, terveyden ja sairaanhoidon sekä sosiaalitoimen kustannukset ovat kirjanpidollisesti todellisuutta merkittävästi suuremmat. Toiseksi, kun tulevaisuudessa kaupunki joutuu yhä useammin kilpailuttamaan eri syistä erilaisia toimintoja, nykyinen käytäntö antaa niistä väärän kuvan. Kaupunkilaisten etu ja erityisesti kilpailutilanne edellyttää, että julkiset ja yksityiset toiminnat voidaan verrata yhteismitallisesti.

Kaupungin talousarvioiden ja tilinpäätöksen mukaan kaikki kaupungin kiinteistöt on rakennettu kunkin vuoden verotuloilla. Siten rakennusinvestoinnit ovat olleet kunkin vuoden kuluja joten jokainen kaupungin omistaman kiinteistön arvo on jo rakennusvaiheessa kokonaan poistettu. Rakennukset ja rakennelmat ovat siten kaupungin velatonta omaa pääomaa.

Jostain syystä nykykäytännön mukaan kaupunki veloittaa sisäisinä siirtoina omistamistaan ja omassa käytössä olevista tiloista, omasta pääomastaan, paitsi ylläpitokuluja 4,00 euroa m², lisäksi myös vuokrana 9,10 euroa m². Vastaavaan menettelyyn ei alennu yksikään yksityinen yritys. Esimerkiksi Myllypuron sairaalan ja terveysaseman toiminta (2004) tuli kirjanpidollisesti 1,3 milj. euroa kalliimmaksi kuin se olisi tullut yksityisenä laitoksena. Aiheeton vuokra on merkittävä, kun se vastaa 40 henkilötyövuoden palkkaa sivukuluineen.

Verotulojen kierrättäminen sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen kautta kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimelle antaa väärän kuvan näiden toimialojen todellisista kustannuksista ja kilpailukyvystä. Ohjaamalla vero- ja muut tulot ilman aiheettomia kierrätyksiä suoraan asianomaisille toimialoille, saadaan oikea kuva niiden todellisista kustannuksista.

Yhdistys ehdottaa, että kaupunki luopuu välittömästi kaikista toiminnan kustannuksia vääristävistä sisäisistä tulonsiirroista.

Kaupunginjohtaja päätti 7.6.2005 merkitä tiedoksi SKP:n Myllypuron osasto ry:n esityksen ja todeta vastauksessaan yhdistykselle seuraavaa:

"Helsingin kaupunki otti vuonna 1994 käyttöön sisäisen vuokran toimitilojen tilakustannusten kohdentamisessa. Palvelutilat on keskitetty kiinteistöviraston tilakeskukselle, joka perii käyttäjiltä vuokraa, jolla katetaan tilakustannukset. Sisäisen vuokrauskäytännön tavoitteena on tilakustannusten kohdistamisen lisäksi mm. tilojen käytön tehostaminen ja erilaisten tilahankintavaihtoehtojen saattaminen helposti vertailtaviksi.

Hallintokunnan kannalta ei ole eroa sillä, onko hallintokunta vuokralla kaupungin omissa vai yksityisen omistamissa tiloissa. Molemmissa tapauksissa hallintokunta maksaa tiloista vuokraa periaatteessa samoin perustein.

Esititte kirjeessänne, että yksityinen vuokranantaja ei perisi vuokran yhteydessä korvausta pääomakustannuksista. Tämä ei pidä paikkaansa. Päinvastoin yksityisen sijoittajan tuottotavoite sijoitetulle pääomalle on yleensä selvästi kaupungin laskennallista tuottotavoitetta korkeampi.

Edelleen esititte, että kaupungin rakennusinvestoinnit olisivat kunkin talousarviovuoden kuluja. Myöskään tämä ei pidä paikkaansa. Kaupungin tuloslaskelmassa kuluksi kirjataan kustakin investoinnista vain vuosittaisen poiston osuus. Esimerkiksi palvelutilahankkeiden poistoaika on 30 vuotta eli kunakin vuonna kuluksi kirjataan kolmaskymmenesosa investoinnin kokonaismäärästä. Eri asia on investoinnin rahoitus, johon verorahoituksen lisäksi säännönmukaisesti tarvitaan myös lainarahoitusta.

Sisäisillä veloituksilla pyritään nimenomaisesti osoittamaan kunkin toimialan oikeat kustannukset siten, että toimiala joutuu maksamaan hankinnoistaan saman hinnan riippumatta siitä, kohdistuuko hankinta kaupungin omaan organisaatioon vai sen ulkopuolelle. Vääristynyt kuva kustannuksista syntyisi, mikäli sisäisistä palveluista ei perittäisi korvausta."

Khs viittaa yhdistykselle annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Tapio Korhonen, puh. 169 2230)

Ari-Pekka Muilu ja 47 muuta allekirjoittajaa ovat esittäneet (30.5.2005) Yleiskaava 2002:n muuttamista Maunulassa seuraavasti:

Yleiskaavan valmistelu ei ole toteutunut kuntalain n:o 365/95 29 §:n mukaisesti. Alueen asukkaita ei ole informoitu yleiskaavasuunnittelun etenemisestä riittävästi ja tämän johdosta heillä ei ole ollut mahdollisuutta päästä vaikuttamaan sen sisältöön. Yleiskaavasta 2002 annetussa muistutuksessa, joka on kirjattu tunnuksella M176, esitettiin, että Pakilan ja Maunulan rajalla kulkeva vihervyöhyke on säilytettävä. Muistutuksessa ehdotettiin, että Saarnaajantien puolelle on jätettävä vähintään 100 m leveydelle metsää ja luontovyöhyke ulkoilualueeksi. Yleiskaavaehdotuksesta olisi valitettu, jos olisi tiedetty, mitä tarkkaan ottaen suunnitellaan. Maunulan aluefoorumissa 30.11.2004 uuden Suursuon pientaloalueen suunnitelmista oli informoitu. Saarnaajantien asukkaita ei kuitenkaan aluefoorumiin kutsuttu.

Kaupunkisuunnitteluvirastolle 17.1.2005 lähetettyyn kirjeeseen "Suursuon pientaloalueen täydennysrakentaminen" ei ole vastattu. Ensimmäisen kerran hyväksytty yleiskaava nähtiin 8.3.2005 Pakilan yläasteella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Erityinen huoli on kyseisen alueen pohjoisemmasta alueesta, joka rajoittuu Saarnaajantien eteläpuolella oleviin tontteihin. Liikenne tälle alueelle hoidettaisiin todennäköisesti Pakilan kautta. Kasvava liikenne Pakilassa aiheuttaisi haittaa alueen nykyisille asukkaille sekä tekisi uuden alueen asukkaitten kulkuyhteyden tonteilleen turhan hankalaksi. Koteihin jaetuissa kaavoituskatsauksissa ennen vuotta 2005 alueesta ei ollut mitään mainintaa, puhumattakaan siitä, että sitä olisi havainnollistettu kartan avulla.

Aloitteen tekijät eivät näe perusteita sille, että hyväksytyssä yleiskaavassa on kaksi erillistä aluetta. Yleiskaavassa alue tulisi olla yhtenäinen ja sen tulisi sijoittua Maunulan koillisalueen eteläosaan, josta liikenne voitaisiin sujuvasti hoitaa Pakilantien kautta. Tällainen liikennejärjestely olisi pitkällä tähtäimellä järkevä ja olisi sekä entisten että uusien asukkaitten kannalta paras vaihtoehto.

Aloitteen tekijät toivovat, että Kvsto ottaa asian uudelleen käsittelyyn ja huomioi alueen asukkaitten ehdotuksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.10.2005), että Kvsto hyväksyi 26.11.2003 Yleiskaava 2002:n oikeusvaikutteisena. Khs päätti 3.5.2004 määrätä yleiskaavan tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti siltä osin kuin yleiskaavasta ei valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Yleiskaava 2002 tuli voimaan 23.12.2004 muutoin kuin valitusten osalta.

Helsingin hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset koskivat Lehtisaarta, Pajamäen länsiosaa, Pitäjänmäenkaarta, Malmin lentokenttäaluetta, Rastilan länsiosaa, Kulosaaren osaa, Uutelan tiloja Notholmen ja Notsund ja Vuosaaren satamaa. Lisäksi valitettiin pääkatumerkinnästä, jota Kvston hyväksymispäätös ei koske.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.5.2005 kaikki Yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tehty jatkovalitukset, jotka koskevat Pajamäen länsiosaa, Pitäjänmäenkaarta, Malmin lentokenttäaluetta ja Vuosaaren satamaa.

Yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset eivät koske Maunulan aluetta.

Yleiskaava 2002 hyväksymisen (26.11.2003) jälkeen pidetyt tilaisuudet eivät liity yleiskaavan valmisteluun. Niissä on esitetty alueen asema-kaavasuunnitelma. Alueen asemakaavan käsittelyn yhteydessä vastataan myös asemakaavoitukseen liittyviin kirjeisiin.

Yleiskaava 2002:n laadinnan yhteydessä järjestettiin asukkaille maan-käyttö- ja rakennuslain mukaisesti erittäin laajat osallistumismahdollisuudet yleiskaavan valmisteluun. Osallistumismahdollisuuksista tiedotettiin monipuolisesti sekä valtakunnallisissa että paikallisissa joka kotiin jaettavissa ilmaislehdissä. Yleiskaavan valmistelusta tiedotettiin vuosittain myös joka kotiin jaetussa kaavoituskatsauksessa. Lisäksi vuoden 2000 kaavoituskatsauksessa oli Yleiskaava 2002 alueiden käyttöluonnoskartta ja vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa alustava yleiskaavaluonnoskartta.

Kaupunkisuunnitteluviraston järjestämien yleiskaavan osallistumistilaisuuksien ja näyttelyiden ohella ovat kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijat esitelleet lukuisissa kaupunginosayhdistysten ja muiden paikallisjärjestöjen tilaisuuksissa yleiskaavan valmistelua, mm. Maunulassa.

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti asukkaille ja osallisille käynnistyi kaupunkisuunnitteluviraston järjestämät Helsingin Yleiskaava 2002:n paikallispajat 25.8.1999 niin sanotulla aloituspajalla. Aloituspajassa oli nähtävillä ja saatavilla alustavaa yleiskaavan valmisteluaineistoa. Paikallispajoja järjestettiin eri puolilla kaupunkia yhteensä neljä, Kansakoulukadulla 22.9., Malmitalossa 27.9., Stoassa 29.9. ja Kanneltalossa 6.10.1999. Paikallispajoissa kuultiin kaikkien paikalla olleiden näkemyksiä ja mielipiteitä ja ne kirjattiin. Pajojen anti on koottu erillisiin raportteihin. Samalla virasto otti vastaan mielipiteitä sekä kirjeitse että sähköpostitse.

Yleiskaavaluonnos esiteltiin kaupunkilaisille näyttelyissä ja yleiskaava-messuilla keväällä 2002. Laajemmat näyttelyt olivat kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.2.-3.4. sekä Lasipalatsin näyttelytilassa 19.2.-7.3. Pienemmät näyttelyt olivat Kanneltalossa (Kannelmäki), Malmitalossa (Malmi) ja Stoassa (Itäkeskus) 19.2.-28.3. Samassa yhteydessä järjestettiin yleiskaavamessuja, joissa kerättiin osallisten mielipiteitä seuraavasti: 5.3. Kanneltalo, 12.3. Malmitalo, 26.3. Stoa sekä 2.4. ja 3.4. kaupunkisuunnitteluvirasto. Yleiskaavaluonnos oli samalla lausunnoilla ja asukkaat saivat esittää mielipiteensä myös kirjeitse ja sähköpostilla. Lausunnot ja mielipiteet on dokumentoitu, ja niistä on koottu erillinen yhteenvetoraportti vastauksineen.

Yleiskaava 2002 ehdotus oli MRA:n 19 §:n mukaisesti nähtävillä muistutusten tekemistä varten 4.3.2003-30.4.2003 sekä lausunnoilla MRA:n 20 §:n mukaisesti. Muistutukset ja lausunnot on dokumentoitu, ja niistä on koottu erillinen yhteenvetoraportti vastauksineen.

Kaikki yleiskaavaprosessin aikana tulleet kannanotot, lausunnot ja muistutukset sekä niistä kootut yhteenvetoraportit vastauksineen jaettiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle, Khlle ja Kvstolle.

Kvston hyväksymässä ja oikeusvaikutteisena voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa Maunulan peruspiiriin Suursuon alueelle on merkitty pientalovaltaiset alueet, joista toinen rajautuu Maunulan rakennetun alueen itäreunaan ja toinen Pakilan eteläosaan.

Yleiskaava 2002:n keskeisenä tavoitteena on turvata asuntotuotantoon tarvittava rakennusmaa ja etenkin luoda myös pientalorakentamismahdollisuuksia sekä mahdollistaa suurempien, perheasuntojen rakentaminen. Uusia asuntorakentamismahdollisuuksia on osoitettu kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin paikkoihin ottaen huomioon myös kaupunginosien elinvoiman ja palvelujen turvaaminen uudella rakentamisella erityisesti alueilla, joilla asuntojen koko ei kaikilta osin enää vastaa perheasunnoille asetettuja vaatimuksia ja joilla väestön väheneminen on väistämätöntä ilman uutta rakentamista.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 2.3.2006 merkitä Ari-Pekka Muilun ja 47 muun allekirjoittajan tekemän kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi ja lähettää aloitteen tekijöille kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon pohjautuvan vastauksen seuraavalla lisäyksellä:

Asiassa ei ole tullut ilmi perusteita, joiden vuoksi yleiskaava 2002:ta tulisi muuttaa.

Yleiskaava 2002 hyväksymisen (26.11.2003) jälkeen pidetyt tilaisuudet liittyvät alueen asemakaavasuunnitteluun. Asemakaavan käsittelyn yhteydessä vastataan myös asemakaavoitukseen liittyviin kirjeisiin, jollainen myös lähettämänne kirje 17.1.2005 on. Asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn keväällä 2006, missä yhteydessä lautakunta vastaa asiassa saatuihin kirjeisiin. Asemakaavan valmistelua on tehty myös työryhmätyöskentelynä, jossa alueen asukkaita on ollut mukana.

Kun lautakunnan asemakaavaehdotus valmistuu, se asetetaan kuulutuksella julkisesti nähtäville Khlle tehtäviä muistutuksia ja lausuntoja varten. Asemakaavasta päättää Kvsto, arviolta syksyllä 2006. Vasta asemakaavassa ratkaistaan lopullisesti uuden asuinalueen laajuus ja tarkemmat rajaukset, mutta lain mukaan yleiskaava 2002 on ohjeena kyseistä asemakaavaa laadittaessa.

Khs viittaa saatuun lausuntoon ja Ari-Pekka Muilulle ym. annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho, puh. 169 2244)

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2005 tiedoksi.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

ESPOON LEPPÄVAARASTA YIT RAKENNUS OY:LLE MYYTÄVÄKSI VARATTUJEN TONTTIEN MYYNTIAJAN JATKAMINEN

Khs 2004-1403

Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävaaran) korttelin nro 51204 tontit nro 1 ja 2

Kiinteistölautakunta toteaa (7.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä YIT Rakennus Oy:lle yhdessä Simetron Oy:n ja Eltel Networks Oy:n kanssa on lautakunnan päätöksin 8.6.2004 ja 21.12.2004 varattu 16 000 k-m²:n suuruinen toimistotontti ja sitä palveleva autopaikkatontti liike- ja toimistorakennushankkeen suunnittelua ja sittemmin myyntiä varten Espoon Leppävaarasta 31.12.2005 päättyneeksi varausajaksi. Varauspäätös sisälsi mm. suunnitteluun, rakentamiseen, pysäköintiin ja väestönsuojapaikkoihin liittyviä ehtoja.

Kvsto päätti 1.9.2004 oikeuttaa lautakunnan myymään kyseiset tontit YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 350 euron kerrosneliömetrihinnasta, yhteensä 5,6 milj. eurosta. Samalla lautakunta oikeutettiin perustellusta syystä jatkamaan kaupanteolle asetettua määräaikaa kauintaan vuoden 2005 loppuun.

Hanke oli tarkoitus käynnistää välittömästi vuoden 2004 syksyllä, mutta mm. suunnittelukohteen vaativuudesta ja toimitilamarkkinoiden vaihteluista samoin kuin käyttäjäasiakkaiden osittaisesta vaihtumisesta johtuen hanke, joka on rakennuslupavalmiudessa, on edelleen siirtynyt. Varauksensaaja pyytää nyt, että varausta jatkettaisiin vuoden 2006 loppuun aiemmin asetetuin ehdoin.

Lautakunta on esittänyt varausta jatkettavaksi vuoden 2006 loppuun. Myös kaupanteolle asetettua määräaikaa tulisi jatkaa vastaavaksi ajaksi.

Tiedot tonteista Kaupunki omistaa Leppävaaran alueella mm. maa-alueet, joista muodostuvat nyt kysymyksessä olevat liike- ja toimistorakennusten korttelialueen tontti 51204/1 ja pääosa autopaikkojen korttelialueen tontista 2. Ensin mainitun tontin rakennusoikeus on 16 000 k-m² ja kerrosluku vaihtelee viidestä yhdeksään. Jälkimmäiselle osoitetaan asemakaavassa sijoitettavaksi useampaa alueen korttelia palveleva pysäköintitalo neljään-viiteen kerrokseen. Tonttien asemakaava on vahvistettu 22.9.1994, tonteilla on lainvoimainen tonttijako ja ne on lohkottu rekisteröitäviksi.

Varausehdot Lautakunta päätti 8.6.2004 varata mainitut tontit YIT Rakennus Oy:lle, Eltel Networks Oy:lle ja Simetron Oy:lle jälkimmäisten yhtiöiden toimitilojen ja pysäköinnin suunnittelua varten 31.12.2004 saakka mm. ehdolla, että tontit luovutetaan YIT Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun omistusoikeudella, kun tämän varauksen ehdot ovat täyttyneet, ja ehdolla, että Kvsto oikeuttaa lautakunnan tekemään kaupan.

Myyntiehdot Lautakunnan 8.6.2004 tekemän esityksen perusteella Kvsto päätti 1.9.2004 (asia 10) oikeuttaa lautakunnan myymään varatut tontit YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta, joka erääntyy kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä, on 5 600 000 euroa.

Tontin 2 osalta ei peritä erillistä hintaa, koska autopaikkatontin hinnan katsotaan sisältyvän niiden tonttien luovutushintaan, joita se palvelee. Tontille mahdollisesti sijoitettavista ympäröivien kortteleiden autopaikoista sovittaessa ei tontin ostaja vastaavasti saa edellyttää tontin hinnoitteluun perustuvaa vastiketta autopaikkoja tontilta luovuttaessaan.

2 Kaupungilla on oikeus tarkistaa kauppahintaa, mikäli myytävän tontin rakennusoikeus tai käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi asemakaavamuutoksen tai rakennus- tai poikkeusluvan johdosta viiden vuoden kuluessa kauppa-kirjan allekirjoittamisesta.

3 Ostaja vastaa luovutettavien tonttien lohkomiskustannuksista.

4 Ostaja on velvollinen sallimaan korttelia 51225 palvelevien autopaikkojen sijoittamisen kortteliin 51204 siitä erikseen tehtävän rasitesopimuksen mukaisesti.

5 Kauppakirja saadaan allekirjoittaa vasta, kun ostaja osoittaa täyttäneensä kiinteistölautakunnan varauspäätöksessään asettamat varausehdot.

6 Tämän päätöksen mukainen kauppa tulee tehdä 31.12.2004 mennessä, ellei kiinteistölautakunta perustellusta syystä päätä pidentää aikaa, ei kuitenkaan myöhempään kuin 31.12.2005.

7 Muuten noudatetaan kaupungin tavanomaisesti käyttämiä kiinteistönkaupan sopimusehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Määräaikojen jatkaminen

Lautakunta päätti 21.12.2004 jatkaa varausta vuoden 2005 loppuun, jolloin lautakunta samalla päätti todeta, että on perusteltua syytä jatkaa Kvston 1.9.2004 tekemän myyntipäätöksen määräaikaa 31.12.2005 saakka.

Toiminta varausaikana Varauksensaaja on varausaikana laatinut tonteille suunnitelmat varauksen mukaisen hankkeen toteuttamiseksi. Suunnittelutyö kohtasi kuitenkin teknisiä ongelmia. Mm. hankkeen arkkitehtiä jouduttiin vaihtamaan suunnittelun myöhäisessä vaiheessa, minkä takia hanke on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että hankkeeseen aiemmin sitoutuneet yritykset ovat hakeneet tilatarpeisiinsa muita ratkaisuja. Hankkeen toteutumista on sittemmin vaikeuttanut myös toimitilamarkkinoiden yleinen hiljeneminen. Varauksensaaja on kuitenkin hankkeeseen sitomansa mittavan suunnittelupanoksen lisäksi jatkanut käyttäjäneuvotteluja ja luottaa siihen, että hanke saadaan käynnistettyä vuoden 2006 kuluessa.

Suunnittelutyön ja käyttäjäneuvottelujen lisäksi varauksensaaja on tuloksellisesti neuvotellut varausehtojen mukaisesti alueen pysäköintijärjestelyistä alueellisen pysäköintiyhtiön kanssa.

Varauksen jatko Lautakunnan mielestä on edellä esitetyin syin perusteltua jatkaa varausaikaa vuoden 2006 loppuun.

Koska kysymyksessä olevat tontit sijaitsevat naapurikunnan alueella, kaupunki on velvollinen maksamaan tonteista kiinteistöveroa, jonka määrä on n. 20 000 euroa. Varausta jatkettaessa on kohtuullista, että varauksensaaja ottaa vastatakseen kiinteistöveron maksamisen.

Lautakunta on 7.3.2006 esittänyt Khlle, että Espoon kaupungin 51. kaupunginosan tonttien 51204/1 ja 2 varausta YIT Rakennus Oy:n nimiin jatketaan vuoden 2006 loppuun ja muutoin lautakunnan 8.6.2004 päättämin ehdoin sekä lisäehdolla, että varauksensaaja vastaa nyt jatkettuna varausaikana varauskohteesta maksuun pantavista kiinteistöveroista.

Myyntipäätöksen uusiminen

Oikeuttaessaan lautakunnan myymään tontin edellä esitetyin ehdoin, mm. 350 euron kerrosneliömetrihinnasta, Kvsto samalla päätti, että myyntiehdot ovat voimassa vuoden 2004 loppuun tai, jos lautakunta perustellusta syystä pidentää aikaa, enintään vuoden 2005 loppuun.

Toimistotilojen vajaakäyttötilanne ja markkinatilanne erityisesti Leppä-vaarassa huomioon ottaen myyntipäätöstä voitaisiin jatkaa entisin ehdoin vuoden 2006 loppuun. Vertailun vuoksi todettakoon, että Pitäjänmäeltä juuri Internationales Immobilien-Institut GmbH:lle luovutettavan toimistotontin hinnoitteluperusteena pidettiin 340 euron kerrosneliömetrihintaa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Espoon kaupungin 51. kaupunginosan korttelin nro 51204 tontit nro 1 ja 2 YIT Rakennus Oy:lle kaupunginvaltuuston 1.9.2004 tekemän myyntipäätöksen mukaisin ehdoin kuitenkin niin, että kauppa tulee tehdä 31.12.2006 mennessä.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

MEILAHDEN KORTTELIN NRO 15615 JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11457)

Khs 2005-2182

15. kaupunginosan (Meilahden) korttelin nro 15615 ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Kuusitie 12, Valpurinpuisto

Tiivistelmä Meilahden yläasteen koulun tonttia laajennetaan viereiselle puistoalueelle. Koulun kaakkoispuolella oleva puiston hiekkakenttä liitetään koulun välituntipihaksi ja koulun koillispuolelle sijoitetaan jätekatos-huoltorakennus. Koulu suojellaan merkinnällä sr-2. Rakennusoikeus ei muutu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty opetusviraston aloitteesta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta sekä lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Alueella on voimassa asemakaava nro 9318 (vahvistettu 26.1.1988). Kaavan mukaan alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) ja puistoa (VP).

Alue on kaupungin omistuksessa.

Meilahden kerrostaloalue on kaupunkikuvaltaan yhtenäistä ja rakenteeltaan avonaista. Kaava-alue sijaitsee kerrostaloalueella olevan puiston Kuusitien puoleisessa päässä. Valpurinpuisto on pitkänomainen, rakennettu ja vehreä puisto, jonka molempina päätteinä on koulurakennus, pohjoisessa Meilahden yläasteen koulu ja etelässä Meilahden ala-asteen koulu.

Meilahden yläasteen koulu, alun perin Meilahden yhteiskoulu valmistui vuonna 1955 arkkitehti Tuomas Väyrysen laatimien suunnitelmien mukaan. Koulun lähes samansuuruinen laajennusosa valmistui vuonna 1964, suunnittelijana oli edelleen sama arkkitehti. Rakennuksen eri osat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka edustaa laadukasta 1950- ja 1960-luvun kouluarkkitehtuuria. Koulurakennus kuuluu osana Meilahden alueen pääosin 1940-lukua edustavaan laajaan kerrostaloalueeseen.

Vanhemman osan julkisivut ovat valmistumisajalle tyypilliseen tapaan rapatut, uudemman osan julkisivuissa on käytetty punatiiltä. Julkisivut materiaaleineen ovat säilyneet varsin hyvin alkuperäistä vastaavassa asussaan. Rakennuksen sisätilat on suunniteltu detaljoidusti, ja myös ne ovat pääosin säilyneet varsin hyvin. Sisätiloissa korostuu runsas punatiilen käyttö paitsi aulatiloissa, myös luokkakäytävien seinissä. Alakerran aulatilat liittävät rakennuksen eri osat yhteen ja muodostavat polveilevan tilasarjan portaikkoineen.

Meilahden yläasteen koulu on arvioitu helsinkiläistä kouluarkkitehtuuria käsittelevässä inventointiraportissa "Opintiellä - Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980" (kaupunkisuunnitteluvirasto 2004:12) luokkaan 1. Raportin sisältämien suojelutavoitteiden mukaan tähän luokkaan kuuluvat koulurakennukset tulisi suojella asemakaavalla.

Valpurinpuisto on korttelin sisällä siten, että sinne on kulku etelästä suoraan kadulta Valpurintien puolelta sekä pohjoisesta kapeiden kulkuyhteyksien myötä Meilahden yläasteen koulun ohi Kuusitieltä. Muilla reunoilla puisto rajautuu kerrostalokortteleihin. Koulun tonttiin liitettävän hiekkakentän kohdalla idässä on päiväkoti Pihlaja.

Koulun tontilla Kuusitien varrella on pieni istutettava alueen osa, jonka puusto on vanhaa.

Valpurinpuiston alla kalliossa on Valpurinpuiston yhteisväestönsuoja, joka on pysäköintikäytössä. Ajoyhteys luolaan on Kuusitieltä. Väestönsuojan katon korkeusasema on n. +3. Väestönsuojasta vain pieni osa on kaava-alueen eteläosassa.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Kuusitiellä on vesijohto, jätevesiviemärijohto, kaukolämpöjohto, sähkökaapelit 20 kV ja 10 kV sekä tietoliikennekaapeleita.

Kaava-alueen länsiosalla kulkee jätevesitunneli, jonka katto on tasolla n. +5.0.

Alue on kallioista ja kitkamaata. Kallio on lähellä maan pintaa, alle 3 m:n syvyydessä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on koulun olosuhteiden parantaminen: jätekatoksen paloturvallinen sijoittaminen, koululaisten välituntipihan osoittaminen sekä huoltoajoreitin osoittaminen.

Meilahden yläasteen koulun tontti on vain hieman itse koulurakennusta isompi. Koululla ei ole välituntipihaa ja koulun huoltoliikenne kulkee puiston kautta. Myös jäteastiat sijaitsevat puiston puolella. Ongelmat on ratkaistu asemakaavan muutosehdotuksessa liittämällä osa Valpurinpuistoa (VP) Meilahden yläasteen koulun tonttiin (YO), jolloin em. toiminnoille on voitu osoittaa paikka tontilta.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 6 375 m², josta koulutontiksi muutettua puistoaluetta on 2 054 m². Rakennusoikeus on 6 200 k-m².

Koulurakennuksen korkeus on osalla rakennusalaa määrätty vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman mukaan ja osalla rakennusalaa rakennuksen julkisivun korkeuden mukaan. Koulurakennus suojellaan. Tontin rakennusoikeus pysyy nykyisenä.

Tonttia ei saa aidata, elleivät turvallisuussyyt muuta vaadi.

Liikenne Koulun tontille on sijoitettava 10 autopaikkaa, jotka on osoitettu tontin reunoille.

Kuusitien puolella olevalla istutettavalla tontin osalla kasvava puusto on säilytettävä.

Koulurakennus suojellaan merkinnällä sr-2, kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton sekä aulatilojen, portaikkojen ja niitä yhdistävien käytävien rakennustaiteellista tai historiallista arvoa tai ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen ominaisluonteeseen soveltuvalla tavalla.

Teknisen huollon verkostoihin ei kaava aiheuta muutoksia. Tonttiin liitettävällä alueella ei ole johtoja.

Maaperä on hyvää kitkamaata rakentamisen kannalta. Alueella ei ole ollut maaperää likaavaa toimintaa. Nykyisen koulutontin länsireunan ali kulkee maanalaista jätevesitunnelia varten varattu alueen osa. Tunnelin kohdalla kalliota ei saa louhia siten, että tunnelille aiheutuu haittaa. Tontin eteläkulmassa on maanalainen väestönsuojaksi tarkoitetun tilan alue. Sen yläpuolelle rakennettaessa ei saa vaarantaa olemassa olevan väestösuojan suojakäyttöä.

Kaavan toteuttamisen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä ja säilyttäviä. Uusi huoltorakennus siistii ympäristöä, koska irralliset jäteastiat siirtyvät huoltorakennukseen. Koulun huoltoliikenne siirtyy puistosta koulun tontille. Koska puisto säilyy kaavamuutoksen toteutumisen jälkeenkin avoimena alueena, ei vaikutuksia ihmisten toimintamahdollisuuksiin juurikaan ole. Ympäristön asukkaiden kannalta koulun pihan alueen määrittyminen vaikuttaa myönteisesti houkuttaessaan oppilaita pysymään laajentuneella koulun alueella. Koulun piha-alueeksi muuttuvan alueen kalustaminen ja kunnostaminen parantaa puiston käytettävyyttä myös ilta-aikaan. Asemakaavan muutoksen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.2.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Meilahden yläasteen koululla 28.2.-18.3.2005.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, opetusviraston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 11 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Näistä 3 koski lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

Mika Arola (21.2.2005), Länsi-Helsingin Vihreät ry (15.3.2005) ja Päiväkoti Pihlajan vanhempaintoimikunta (17.3.2005) ovat ilmoittaneet mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että päiväkoti Pihlajaa ei ole mainittu keskeisenä osallisena, vaikka yläasteen pihan laajennus koskee läheisesti myös päiväkotia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että päiväkoti Pihlaja on kaava-alueen välitön naapuri, joten se on osallinen ja sille on tiedotettu suunnittelusta kirjeellä.

As Oy Kelarinne (12.3.2005) ja Akateeminen Asunto-osakeyhtiö Mäntytie 17 ja 19 (16.3.2005) ovat ilmoittaneet vastustavansa asemakaavan muutosluonnosta. Valpurinpuisto on Meilahden ainoa puisto ja sen käyttö on lisääntynyt mm. alueen voimakkaan ikärakenteen muutoksen vuoksi sekä Pikku Huopalahden, Tilkanmäen ja Paciuksenkadun rakentamisen myötä. Viheralueen käyttäminen muihin tarkoituksiin on Kvston hyväksymän viheralueohjelman periaatekannanoton vastaista. Helsingin keskusta-alueen viheralueiden pinta-alaa ei pidä vähentää ilman erityisen painavaa syytä.

Alueelle kaavailtu huoltorakennus tulee houkuttelemaan aiempaa enemmän levotonta ainesta.

Päiväkodin läheisyyden ja koulun suurien ikkunoiden vuoksi alue ei sovi koulun urheilukentäksi. Kenttä tulee palauttaa puistoksi. Alueella on urheilukenttiä lähistöllä jo entuudestaan.

Alueen rajaaminen puistosta vaikeuttaa alueen jalankulkuliikennettä Mäntytieltä Mannerheimintielle liikennevälineisiin ja kauppoihin. Jo nyt tätä liikennettä on vaikeutettu ohjaamalla jalankulku päiväkoti Pihlajan alueen läpi, jolloin aiemman raitin sijasta joudutaan kulkemaan pihan ja kahden portin läpi. Jalankulkuliikenteen vaikeuttaminen on haitallista vanhuksille ja lapsiperheille sekä Kvston hyväksymän liikkumisesteettömyysstrategian periaatteiden että Helsinki kaikille 2002-2011-projektin ja SuRaKu-projektin periaatteiden vastaista.

Puiston osan liittäminen koulun pihaan ei ole tarpeellista, koska alue toimii nykyiselläänkin koulun välituntipihana. Tontin kasvattaminen sen sijaan mahdollistaa autojen pysäköinnin hiekkakentälle ilta-aikaan, jolloin koulun tilat ovat aktiivisesti eri harrastuspiirien käytössä. Kaavamuutos mahdollistaa, että kyseiselle alueelle rakennetaan myöhemmin rakennuksia tai rakennelmia, jolloin lapsille tarpeellinen pelikenttä poistuu käytöstä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksessa alueen hallinta muuttuu rakennusvirastolta opetusvirastolle. Myös vastuu sen ulkoisesta ilmeestä ja ylläpidosta siirtyy opetusvirastolle. Koululla ei ole tällä hetkellä käytännössä lainkaan omaa pihaa. Koulu voi kaavamuutoksen jälkeen kalustaa piha-alueensa omien tarpeittensa mukaan nykyistä paremmin. Asemakaavan muutoksessa kielletään alueen aitaaminen, jolloin alueen kulkuyhteydet ja ilme ei juurikaan muutu vaan pysyy Meilahden tyyliin avonaisena. Nykyiset reitit Valpurinpuistoon pysyvät ennallaan. Pääreitti Kuusitielle kulkee edelleen koulun länsipuolella. Iltaisin koulun piha on avoimena kaikkien käytössä.

Asemakaavassa osoitetaan tarvittavat pysäköintipaikat koulun sivustoille. Nyt koulun tontiksi muutettavalle alueelle niitä ei osoiteta. Myös pihan kalustusten sopivalla sijoittelulla voidaan vaikuttaa iltapysäköintiin.

Koulun huoltoliikenne joudutaan edelleen hoitamaan Kuusitieltä.

Länsi-Helsingin Vihreät ry (15.3.2005), Päiväkoti Pihlajan vanhempaintoimikunta (17.3.2005) ja Päiväkoti Pihlajan henkilökunta (17.3.2005) ovat ilmoittaneet mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että päiväkodin lapset ovat voineet käyttää ulkoilussaan lisäpihanaan nyt yläasteen pihaksi kaavoitettavaa aluetta. Valpurinpuiston hiekkakentän käyttöoikeus tulee jakaa jatkossakin päiväkodin ja koulun kesken. Toinen vaihtoehto on kaavoittaa osa hiekkakentästä koululle ja osa päiväkodille. Hiekkakenttä on osa kaupungin yleistä viher- ja virkistysaluetta, puistoa, joka kulkee Meilahden läpi. Kentän rajaaminen koulun alueeksi rajoittaa sen käyttöä. Alueen aitaaminen ei ole hyväksyttävissä. Se vaikuttaisi merkittävästi päiväkodin ulkoilumahdollisuuksiin, sekä lasten viemisiin ja tuomisiin. Jätekatoksen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon viereinen päiväkoti. Huoltorakennuksen tulee olla kooltaan mahdollisimman pieni. Peruuttava huoltoliikenne on mahdollinen vaaratekijä lapsille. 1950-luvun viihtyisä, yhtenäinen ja puistomaisen avoin asuinalue tulisi säilyttää nykyisellään, eikä sitä tule rajoittaa aidoilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että päiväkoti Pihlaja voi käyttää aluetta edelleenkin. Huoltoliikenteen reitti keittiölle ja tulevalle jätekatokselle kulkee koulun ympäri kiertäen länsipuolelta Valpurinpuiston puolelle. Jäteastiat ovat aiemmin sijainneet koulun seinustalla. Palomääräysten vuoksi ne on sijoitettava etäämmälle koulurakennuksesta. Ympäristön siisteyden ja terveellisyyden kannalta jätehuoltorakennuksen tekeminen on mielekkäämpää kuin pitää jäteastioita ulkona. Alueen liittäminen koulun tonttiin varmistaa sen, että koulun huoltoliikenne kulkee kokonaan koulun tontilla eikä puistossa. Reitti sinällään ei muutu. Muilta osin lautakunta viittaa As Oy Kelarinteelle antamaansa vastaukseen.

Erkki Astala ym. ovat ilmoittaneet (15.3.2005) vastustavansa asemakaavan muutosluonnosta. Valpurinpuisto on alueen ainoa puisto. Puistoalue on nykyiselläänkin pieni ja sen käyttö on kasvamassa. Puistoalueen muuttaminen koulun piha-alueeksi rajoittaa jalankulkuyhteyksiä puistosta Kuusitielle ja edelleen Mannerheimintien ja Pikku Huopalahden suuntaan. Suunnitelman mukaan alueelle sijoitettava jätekatos pyritään sijoittamaan riittävän etäälle koulurakennuksesta, mutta käytännössä se sijaitsee hyvin lähellä paitsi koulua myös viereisen tontin päiväkotia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edellä As Oy Kelarinteelle ym. ja Länsi-Helsingin Vihreät ry:lle ym. antamiinsa vastineisiin.

Mika Arola on ilmoittanut (21.2.2005) mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että päiväkoti kärsii pihan pienuudesta. Arola ihmettelee, miksi uutta tilaa on osoitettu vain koululle mutta ei myös päiväkodille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että koululla ei tällä hetkellä ole lainkaan välituntipihaa. Päiväkodin pihaa on jo kasvatettu puistoalueelle aitaamalla siitä alue sen omaan käyttöön. Koulun tontin laajennus tehdään aitaamatta ja päiväkoti Pihlaja voi käyttää aluetta edelleenkin.

Erika Mattson on ilmoittanut (13.3.2005) mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että suunnitelmassa on jätetty ottamatta huomioon jätekatoksen sijoittuminen viereisen päiväkodin pihan välittömään läheisyyteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa Länsi-Helsingin Vihreät ry:lle ym. antamaansa vastineeseen.

As Oy Pihlajatie 28 on ilmoittanut (18.3.2005) mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että ehdotettu kaavamuutos muuttaisi oleellisesti Valpurinpuiston Kuusitien puoleisen päädyn ilmettä ja vaikeuttaisi merkittävästi liikkumista puiston alueella. Hiekkakenttä tulisi pitää puistoalueena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että aitaamisen kieltävä kaavamääräys varmistaa sen, että alueen kulkuyhteydet ja ilme eivät juurikaan muutu. Muilta osin lautakunta viittaa As Oy Kelarinteelle antamaansa vastaukseen.

Opetusvirasto on ilmoittanut (21.3.2005) mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että jätekatoksen rakennusala on sijoitettu n. 9 m eri paikkaan kuin hakemuksen liitteenä olleessa pihajärjestelysuunnitelmassa. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen jätekatoksen paikka on keittiön huoltoportaan kohdalla ja kaventaa jäljelle jäävän ajotien n. 3 m:n levyiseksi. Se asettuu myös vastapäätä koulun 1. kerroksessa olevia ikkunoita. Opetusvirasto pyytää selvittämään jätekatoksen rakennusalan sijaintia edellä esitettyjen näkökohtien valossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavaluonnoksessa oli paikkaa siirretty hakemuksen viitesuunnitelmaan verrattuna hieman etäämmälle päiväkodista. Paikkaa on tarkistettu asemakaavan muutosehdotuksessa opetusviraston toivomalla tavalla.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 21.10.-21.11.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslaitoksen, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, opetusviraston, kaupunginmuseon ja Helsingin Veden lausunnot.

Lausunnot Helsingin Vesi mainitsee (28.10.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (1.11.2005), että alue on kaupungin omistuksessa. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (8.12.2005), ettei alueen tosiasiallinen käyttö muutu, sillä pihamaata ei eroteta aitaamalla puistosta. Koulu voi tehdä tontillaan pihan käytettävyyttä ja viihtyisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Parannukset ovat kaikkien Valpurinpuiston käyttäjien saavutettavissa.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Kaupunginmuseo mainitsee (14.12.2005), että asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu koulun olosuhteiden parantaminen: jätekatoksen paloturvallinen sijoittaminen ja koululaisten välituntipihan sekä huoltoajoreitin osoittaminen. Tämä on tarkoitus toteuttaa laajentamalla koulun tonttia viereiseen Valpurinpuistoon, jolloin puistossa oleva hiekkakenttä liitetään koulun välituntipihaksi ja jätekatos-huoltorakennus sijoitetaan koulun koillispuolelle.

Kaava-alue sijaitsee Meilahden kerrostaloalueella, joka Helsingin yleiskaavassa on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi. Aluetta tulee kehittää niin, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Museon näkemyksen mukaan alueen puistomaisen luonteen säilyminen on pyritty varmistamaan kieltämällä tontin aitaaminen ja Kuusitien varressa olevan istutettavan viherkaistaleen puuston säilyttämismääräyksellä. Lisäksi tontille ei ole osoitettu uutta rakennusoikeutta.

Meilahden yläasteen koulurakennus on Helsingin koulurakennuksia käsittelevässä selvityksessä arvotettu kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi ja siten luokkaan 1 kuuluvaksi. Koulurakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1955 ja laajennusosa yhdeksän vuotta myöhemmin. Kummankin rakennusvaiheen suunnitteli arkkitehti Tuomas Väyrynen ja näistä kahdessa eri vaiheessa rakennetusta osasta muodostuu yhtenäinen, samoja teemoja varioiva kokonaisuus. Koulurakennus onkin esitetty asemakaavaluonnoksessa suojeltavaksi merkinnällä sr-2. Suojelun piiriin on otettu rakennuksen ulkoasun lisäksi myös arvokkaimmat sisätilat, mitä museo pitää erittäin tärkeänä.

Edellä mainittuun viitaten museo katsoo, että asemakaavan muutosehdotus on sekä Helsingin yleiskaavan että koulurakennusten suojelutarveselvityksen asettamien tavoitteiden mukainen. Museo puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Pelastuslaitos ehdottaa (12.12.2005) kaavateksteihin lisättäväksi suojelua koskevaan kohtaan mahdollisuuden suorittaa turvallisuutta ja terveyttä parantavia korjaustoimenpiteitä yhteisymmärryksessä museon kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.2.2006), että rakennus on opetusviraston tavoitteiden ja suojelutavoitteiden mukaan tarkoituksenmukaisinta pitää opetustoiminnassa. Suojelumerkintä sr-2 ei sinänsä estä suojeltavassa rakennuksessa tehtäviä muutoksia, mutta edellyttää että muutokset on suunniteltava niin, että ne eivät tärvele rakennuksen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Virasto katsoo, että asemakaavan muutosehdotuksessa esitetty suojelumerkintä on sopiva. Kaavaselostukseen on lisätty pelastuslaitoksen esittämä tarkennus.

Opetusvirasto puoltaa (20.1.2006) puistoalueen muuttamista välituntipihaksi. Asemakaavan muutosehdotus tuo parannuksen koulun huoltotoimenpiteisiin vaikkakaan itse ongelma ei poistu. Huoltoreitti kulkee edelleen koulupihan poikki, rakennuksen ja liitettävän piha-alueen välissä. Olisikin syytä tutkia vaihtoehtoa, jossa pysäköintipaikat sijoittuvat tontin länsilaidalle ja huoltoreitti johdetaan rakennuksen pohjois- ja itäpuolella. Jalankulkuyhteyden rakentamisella Kuusitieltä koulutontin länsipuoleisen puistokaistaleen kautta puistoon pystyttäisiin erottamaan myös ajoneuvoliikenne ja oppilaiden kulku kouluun. Puistokaistale sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella.

Olennaista muutosta välituntioleskeluun asemakaavan muutosehdotus ei kuitenkaan tuo; aluetta käytetään jo nyt koulun välituntipihana. Koulun piha-alueeksi muuttuvan puistoalueen kalustaminen yläasteikäisille soveltuvin kuntoilu- ym. varustein voi liittää ja rajata sen näkyvästi kouluun aitaamiskiellosta huolimatta ja estää pihan käytön läpikulkuun. Koulun pihajärjestelyille on varaus budjetissa vuosina 2006 ja 2007. Koulun toiminta-aikojen ulkopuolella alueen asukkaat ja päiväkoti voivat käyttää aluetta kuten kaikkia muitakin koulupihoja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.2.2006), että asemakaavan muutosehdotus ei määrittele huoltoreitin sijaintia. Huoltoajoreitti on määritelty koulun länsi- ja eteläpuolelle asemakaavan muutoshakemuksen liitteenä olleessa tontin käyttösuunnitelmassa. Huoltoreitti voidaan osoittaa myös rakennuksen pohjois- ja itäpuolelle. Huoltoreitin muuttaminen rakennuksen toiselle puolelle vaatii tosin tasauksien muokkauksia ainakin tontin itäisemmän tonttiliittymän kohdalla sekä huoltoväylän rakentamista koulun pohjoispäätyyn. Pysäköintipaikkojen sijaintiin tai jätekatoksen sijaintiin huoltoreitin muutos ei vaikuta, joten huoltoreitti voidaan osoittaa asemakaavan muutosehdotuksen mukaisesti kummaltakin puolelta koulua.

Koulun länsipuolella on kapea puistokaistale, joka asemakaavassa näyttää yhteydeltä puistosta Kuusitielle. Käytännössä kaistaleella on nykyisin koulun autopaikkoja ja koululaiset sekä puistonkäyttäjät kulkevat koulun tonttiliittymän kautta Kuusitielle. Asemakaavan muutosehdotus määrittelee pysäköintipaikat koulun alueelle. Läpikulkuyhteys on mahdollista sijoittaa puistoalueelle, mikäli autopaikat muutetaan kaavaehdotuksen mukaisesti koulun tontille. Puistoalue ei sijaitse kaava-alueella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt pelastuslaitoksen kannanoton johdosta kaavaselostukseen lisäyksen, jossa todetaan, että rakennuksessa voidaan suorittaa turvallisuutta ja terveyttä parantavia korjaustoimenpiteitä yhteisymmärryksessä kaupunginmuseon kanssa.

Asemakaavan muutoskarttaan ja -määräyksiin ei ole tehty muutoksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että annettujen lausuntojen johdosta ei ole tarvetta enempiin toimenpiteisiin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 15. kaupunginosan korttelin nro 15615 ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.9.2005 päivätyn piirustuksen nro 11457 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

RUSKEASUON TONTIN 16740/4 (RUSKEASUON BUSSIVARIKKO, INVALIDILIITON TOIMITALO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11494)

Khs 2005-2611

16. kaupunginosan (Ruskeasuon) korttelin nro 16740 tontin nro 4 asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet tontit 16740/5 ja 6.

Muutos koskee Mannerheimintien, Hakamäentien, Hakamäenkujan, Keskuspuiston, Ruskeasuon siirtolapuutarhan ja Nauvontien rajaamaa aluetta.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Invalidiliitto ry:n toimistotalon rakentaminen Ruskeasuon bussivarikkotontin eteläosaan. Asemakaavan muutos on osa Mannerheimintien pohjoispäätä koskevaa asemakaavojen muutoshanketta. Tarkoitus on kaavoittaa Mannerheimintien itäreuna toimistotonteiksi Koroistentieltä Hakamäentielle asti.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on valmistellut Invalidiliiton hakemuksen mukaista asemakaavan muutosta koko varikkotonttia koskevan kaavamuutoksen osana. Koko tontin kaavamuutos on viivästynyt varikkotonttia koskevan suunnittelun mutkistumisen vuoksi. Koska Invalidiliitto ry on toivonut nopeampaa aikataulua, on osasto laatinut asemakaavan muutosehdotuksen Invalidiliiton tarpeita varten. Varikkotontin asemakaavaa muutettaneen vuonna 2006 uudelleen siten, että varikkotontista voidaan irrottaa Mannerheimintien varren toimistotontit.

Asemakaavan muutosehdotuksessa varikkotontti (ET-korttelialue) on jaettu kahdeksi tontiksi. Korttelin eteläosasta on erotettu Invalidiliitto ry:lle tarkoitettu toimistorakennusten korttelialue sekä katualuetta Nauvontien jatkeeksi. Muu osa varikkoalueesta säilyy entisessä käytössä.

Toimistorakennusten korttelialue (KT) on pinta-alaltaan 0,35 ha ja sen rakennusoikeus on 7 300 k-m². Rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja yleisiä tiloja enintään 40 % tontin rakennusoikeudesta. Korttelialueen eteläosa on istutettavaa aluetta, jossa on säilytettävää puustoa sekä suojeltava vanha rakennus (sr-2), ns. "Metsänvartijan mökki".

Jäljelle jäävän varikkotontin (ET, 16740/5) merkintöjä ja määräyksiä on muutettu mahdollisimman vähän. Tontin pinta-ala on nyt 9,1 ha ja kaavaehdotuksessa 8,6 ha. Nykyisen tontin rakennusoikeus on 73 150 ja uuden (samalla tehokkuudella e = 0.80) 69 150 k-m². Tontin rakennettu kerrosala on 44 966 m².

Asemakaavan muutoksella muodostuvan Invalidiliiton tontin rakentaminen on tarkoitus aloittaa niin pian kun kaavatilanne sallii.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.11.2005) mm., että aloitteen Ruskeasuon varikkotontin länsireunan muuttamiseksi muuhun käyttöön on tehnyt kaupunkisuunnitteluvirasto. Ruskeasuon varikkotontin asemakaavan muuttaminen on mainittu kaavoituskatsauksessa. Invalidiliiton tontinvaraushakemus (7.6.2004) on toiminut aloitteena nyt laadittavana olevalle asemakaavan muutokselle.

Invalidiliitto ry on pyytänyt kirjeessään 7.6.2004 kiinteistölautakuntaa varaamaan Mannerheimintien varteen kaavoitettavan korttelin eteläosasta tontin, johon liitto rakentaisi uudisrakennuksena tilat keskustoimistolle.

Kiinteistölautakunta on 31.8.2004 päättänyt varata tontilta 16740/1 alueen Invalidiliitto ry:lle oman toimitalon (7 000-8 000 k-m²) suunnittelua varten 31.12.2006 asti.

Invalidiliitto on valtakunnallinen vammaisjärjestö, jonka palveluksessa on n. 1 500 työntekijää. Helsingissä työntekijöitä on lähes 350. Viime vuosina Invalidiliitto on rakentanut liikuntaesteettömän kuntoutuskeskuksen (Käpylän kuntoutuskeskus Laaksoon) ja liikuntaesteettömän asuintalon (Porslahden Portti Vuosaareen).

Liiton suunnitelmissa on rakentaa liikuntaesteetön toimistotalo, joka toteuttaisi uutta toimintamallia toimistorakentamisessa ja joka olisi yleisemminkin mallikohde. Sitä voitaisiin myös käyttää mallina luotaessa toimitaloille yleisestikin liikuntaesteettömyyttä koskevia ohjeita.

Tarkoitus on, että liiton toimisto ja eräät muut toiminnot sijoittuvat suunnitteilla olevaan rakennukseen. Tilantarve on 7 000-8 000 m².

Invalidiliiton keskustoimisto toimii tällä hetkellä Itä-Pasilassa, Kumpulantie 1. Rakennus on vanha pienteollisuustalo, joka on muutettu Invalidiliiton käyttöön. Rakennus on liikuntavammaisten käyttöön epäkäytännöllinen ja ahdas.

Maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta.

Yleiskaavassa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta asumista tai toimitiloja varten sekä työpaikkavaltaista aluetta, jolla saa olla mm. yhdyskuntateknistä huoltoa.

Asemakaavassa nro 10752 (vahvistettu 6.10.1999) kortteli 16740 on yhdyskuntateknistä huoltoa (ET) palvelevaa korttelialuetta. Tontin tehokkuudeksi on merkitty e = 0.80, mikä tarkoittaa 73 150 k-m².

Varikkotontin pohjoisreunalla uudistetaan Hakamäentietä. Tietyöllä on vaikutuksia linja-autovarikkoon. Vaikutukset eivät ulotu Invalidiliiton tulevalle toimitalolle tarkoitetulle tontille.

Liikennelaitos yhdessä Helsingin Bussiliikenne Oy:n ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n kanssa selvittävät mahdollisuutensa tiivistää toimintaa alueella. Selvitystyö jatkuu. Suunnittelun tulokset otetaan huomioon aluetta koskevassa seuraavassa asemakaavan muutoksessa. Tavoitteena on Mannerheimintien varren siirtyminen muuhun käyttöön.

Invalidiliitto ry on teettänyt tulevaa toimitaloaan koskevat suunnitelmat kaavatyön edistymisen kanssa samanaikaisesti arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:llä.

Liikennelaitos ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy ovat kaupunkisuunnitteluviraston pyynnöstä ilmoittaneet kirjeessään 2.6.2005, ettei niillä ole huomauttamista sen johdosta, että Ruskeasuon varikkokiinteistötontin lounaisnurkka, eli tontin se osa, jolla ns. punamökki sijaitsee, kaavoitetaan toimitilatontiksi.

Liikennelaitos ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy viittaavat asiassa kiinteistöviraston kanssa käytyihin neuvotteluihin, jotka koskivat varikkotontin kehittämisen kokonaissuunnitelmaa ja siihen liittyviä korvausjärjestelyjä. Nyt kysymyksessä oleva asia voidaan ottaa huomioon tässä myöhemmin tehtävässä kokonaisjärjestelyssä.

Nykytilanne Kaupunki omistaa koko suunnittelualueen.

Tontti 16740/4 on liikennelaitoksen Ruskeasuon varikkotontti. Siinä sijaitsee kaksi suurta varikkorakennusta sekä pienempiä rakennuksia ja rakennelmia. Suurin osa tontista on avointa kestopäällystettyä pysäköintialuetta. Varikkokiinteistö on vuokrannut tiloja rakennuksistaan myös muihin tarkoituksiin, mm. salibandyn pelaamiseen.

Tontin eteläosassa on puustoa ja asemakaavassa suojelukohteeksi määritelty punainen puinen asuinrakennus, joka on perua ajoilta, jolloin Ruskeasuo oli puutaloaluetta. Puutaloasutus alkoi rakentua vuoden 1900 jälkeen. Taloa kutsutaan "Metsänvartijan mökiksi".

Alueen itäpuolella on rakennusviraston varikkotontti ja Ruskeasuon siirtolapuutarha. Eteläpuolella sijaitsee vast`ikään rakennettu kortteli, jossa on rakennusliike NCC:n pääkonttori.

Kaava-alueella on kattavat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Alue on sekavesiviemäröity. Korttelin alla kulkee pohjois-eteläsuunnassa Salmisaari-Kamppi-Ruskeasuo-yhteiskäyttötunneli, jossa on runkovesijohto ja tietoliikennekaapeleita.

Kaava-alue on kallioista aluetta, jossa maapeite on ohut tai sitä ei ole lainkaan.

Alueen pääkatuna toimii Mannerheimintie, jonka keskiarkivuorokausiliikenne on n. 42 800 autoa. Toisen pääkadun (Hakamäentien) liikennemäärä on 33 500 autoa. Tonttikatuna toimivan Nauvontien keskiarkivuorokausiliikenne on n. 430 autoa. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet sekä pohjoisesta (Hämeenlinnanväylä) että itä-länsisuunnasta (Hakamäentie).

Alueella on myös hyvä julkisen liikenteen palvelutaso. Mannerheimintietä kulkevat bussit sekä Pikku Huopalahteen kääntyvä raitiovaunu 10 pysähtyvät korttelin tuntumassa.

Merkittävimmät häiriötekijät ovat liikenteen aiheuttamat melu ja päästöt. Mannerheimintien liikennemäärästä on raskaan liikenteen osuus n. 10 %. Ajoneuvoliikenteen ei oleteta kasvavan oleellisesti vuoteen 2025 mennessä. Liikenteestä aiheutuva keskiäänitaso Invalidiliitolle tarkoitetun tontin kohdalla Mannerheimintien puoleiselle julkisivulle on 74 dB(A). Liike- ja toimistorakennuksille sisämelun ohjearvo on 45 dB(A). Vaadittava rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 29 dB(A), joten liikennemelu ei ole ongelma.

Tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa Mannerheimintien itäreuna välillä Koroistentie-Hakamäentie toimistotonttien rivistöksi.

Nyt käsiteltävänä olevan kaavan tavoite on muodostaa Invalidiliiton käyttöön soveltuva toimistotontti ja muuttaa itse varikkotontin olosuhteita niin vähän kuin mahdollista, koska selvitykset varikkotontin tulevasta käytöstä ovat kesken.

Toimistorakennusten korttelialue (KT, 16740/6) on pinta-alaltaan 3 536 m² ja sen rakennusoikeus on 7 300 k-m². Rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja yleisiä tiloja enintään 40 % tontin rakennusoikeudesta. Kellareita saa olla kolme. Julkisivumateriaaliksi on määritelty kiviaines ja väriksi punainen, keltainen tai ruskea, samoin kuin korttelissa 16745. Rakennuskorkeudet on merkitty enimmäiskorkeuksina metreissä, samaan tapaan ja suurin piirtein samansuuruisena kuin aiemmin kaavoitetun korttelin 16745 rakennuskorkeudet. Nauvontien puolella rakennusmassa on matalampi vastaten neljää kerrosta siksi, että valaistusolosuhteet siirtolapuutarha-alueella eivät huononisi.

Korttelialueen eteläosa on istutettavaa aluetta, jossa on säilytettävää puustoa sekä suojeltava vanha rakennus (sr-2), ns. "Metsänvartijan mökki". Rakennus jää Invalidiliiton tontille ja liiton käyttöön. Sen rakennusoikeudeksi on merkitty 100 k-m² ja käyttötavaksi liike-, kokous- tai yleinen käyttö. Myös ympäröivä istutettava alue on määritelty yleiseen käyttöön.

Jäljelle jäävän varikkotontin (ET, 16740/5) asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettu mahdollisimman vähän. Tontin pinta-ala on nyt (tontti 16740/4) 91 437 m² ja muutosehdotuksessa 86 439 m². Nykyisen tontin rakennusoikeus on 73 150 k-m² ja uuden (samalla tehokkuudella e = 0.80) 69 150 k-m². Tontin rakennettu kerrosala on 44 966 m², joten kaavamuutosehdotuksen aiheuttama rakennusoikeuden pieneneminen ei vaikuta varikkotontin käyttöön, koska jäljellä on edelleen 24 185 k-m². Rakennusten enimmäiskorkeus on +34.0. Rakennusalaa tontin eteläosassa on muutettu niin, että on voitu muodostaa uusi toimistotontti. Varikkotontille on sallittu urheilutiloja 15 % kerrosalasta nykyisen ja myös tulevaisuudessa toivotun salibandytoiminnan mahdollistamiseksi.

Liikenne Mannerheimintien hyvä julkinen liikenne palvelee tontteja. Ajoneuvoliikenne ohjataan tontille 6 (KT) Nauvontieltä. Varikkotontilla (ET) on liittymät katuverkkoon myös Hakamäentieltä ja Hakamäenkujalta.

Toimistorakennusten tontin autopaikat on sijoitettu kellariin. Lautakunnan 19.5.1994 hyväksymän autopaikkojen laskentaohjeen mukaan kantakaupungin pohjoisosan toimistojen autopaikkamäärän tulisi olla vähintään 1 autopaikka/280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/220 k-m². Uusi tontti sijaitsee laskentaohjeen kantakaupungin pohjoisosan ja esikaupunkialueiden rajavyöhykkeellä. Lisäksi alueelle on hyvät liikenneyhteydet (Mannerheimintie, Hämeenlinnanväylä, Hakamäentie). Tämän vuoksi asemakaavan muutosehdotuksessa esitetään laskentaohjeesta poiketen tontin autopaikkamääräksi toimistojen osalta enintään 1 autopaikka/100 k-m² ja vähintään 1 autopaikka/200 k-m² sekä liiketilojen ja yleisten tilojen osalta 1 autopaikka/100 k-m².

Nauvontie on tarkoitus rakentaa siten, että kadun molemmilla reunoilla olisi jalkakäytävät. Ajoradan leveys olisi 10,5 m, joka mahdollistaa kadunvarsipysäköinnin kadun molemmilla reunoilla. Kadunvarsipysäköinti palvelisi asiointipysäköintiä.

Alue on helposti liitettävissä yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Liitospisteet sijaitsevat Mannerheimintiellä.

Olemassa olevien tietojen perusteella tontille 6 tuleva uusi toimistorakennus perustetaan kallion varaan. Kallion päällä on täytemaata, jonka paksuus on alle metrin. Rakennukseen saa rakentaa kolme kellarikerrosta.

Alueella on tutkittu maaperän pilaantuneisuutta liikennelaitoksen ja Haahtela Rakennuttaminen Oy:n toimesta vuonna 2005. Liikennelaitoksen tutkimukset koskevat koko varikon aluetta, Haahtela Rakennuttaminen Oy:n tutkimukset kohdistuvat tontille 6.

Tutkimusten mukaan varikkotontin 5 maaperä on paikoin lievästi tai voimakkaasti pilaantunut öljyhiilivedyillä ja paikoin lievästi PCB:llä. Toimistotontin 6 maaperä on tutkimusten mukaan lievästi pilaantunut öljyhiilivedyillä ja metalleilla. Tutkimuspisteistä yksikään ei ole kaavaan kuuluvalla Nauvontien katualueella, mutta katualueen välittömässä läheisyydessä, tontin 5 puolella, on voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunut alue ja on todennäköistä, että maaperän pilaantuneisuus ulottuu myös katualueelle.

Työpaikkatonteilla ja katualueilla kunnostustasona pidetään yleensä raja-arvotasoa, eli voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset on kunnostettava. Kaava-alueella tontilla 6 olevat lievästi pilaantuneet maa-ainekset tullaan kunnostamaan poistamalla ne rakennusalalta tontin rakennustöiden toteutuessa. Tontilla 6 sijaitsevan ns. Metsänvartijan mökin pohjoispuolella on lievästi pilaantuneita maita, joita ei rakentamisen vuoksi tulla poistamaan. Kaavassa mökin ympäristöön on merkitty istutettava alue, jolla on säilytettäviä puita. Tontin tulevan käyttötarkoituksen ja lievien haitta-ainepitoisuuksien vuoksi maaperän kunnostaminen tontin osalla ei ole välttämätöntä. Katualueen rakennustöiden yhteydessä on hyvä varautua pilaantuneen maaperän kunnostukseen. Varikkotontiksi jäävän tontin 5 maaperän kunnostaminen ajankohtaistuu tulevien rakennushankkeiden yhteydessä. Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta on tehtävä ilmoitus tai ympäristölupahakemus.

Maaperän todetun pilaantuneisuuden perusteella asemakaavaan on lisätty määräys pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä. Määräys koskee sekä tontti- että katualueita.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 9.3.2005 esittää Nauvontien jatkeen nimettäväksi edelleen Nauvontieksi (Naguvägen) ja eteläpuolisen Nauvontien ja Mannerheimintien välisen poikkikadun nimettäväksi Ruskontieksi (Ruskovägen) alueella vanhastaan käytetyn aihepiirin, Lounais-Suomen pitäjiä, mukaan.

Yhdyskuntarakenteen kannalta on edullista tarjota uusia rakentamismahdollisuuksia olemassa olevan kunnallistekniikan ja joukkoliikenteen tuntumassa keskeisellä paikalla.

Kaupunkikuvallisesti muutos Mannerheimintien maisemassa on merkittävä, koska tähän asti Mannerheimintien pohjoispää on ollut itäreunaltaan avointa kestopäällystettyä pysäköintikenttää. Asemakaavan muutosehdotuksen mukainen rakentaminen jatkaa jo NCC:n pääkonttorin rakentamisesta alkanutta Mannerheimintien itäreunan rakentumista toimistorivistöksi Hakamäentien ja Mannerheimintien kulmaan asti. Näin Mannerheimintie saa nykyistä rajatumman luonteen. Hämeenlinnanväylä tulee nykyistä selkeämmin päättymään kantakaupungin rajaan.

Alueen rakentamishistoriasta kertova "Metsänvartijan mökki" lähiympäristöineen säilyy.

Mannerheimintien liikennemääriin, luonnonoloihin tai yleiseen virkistykseen ei kaavaehdotuksen mukaisella rakentamisella ole havaittavaa vaikutusta.

Ruskeasuon siirtolapuutarhan kannalta Mannerheimintien aiheuttama liikennemelu vähenee jonkin verran.

Huolto- ja muun ajoneuvoliikenteen järjestämiseksi tontille 6 on Nauvontietä rakennettava n. 100 m Ruskontiestä pohjoiseen.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat yhteensä n. 250 000 euroa (ALV 0 %). Nauvontien em. osuuden rakentamiskustannukset ovat n. 220 000 euroa ja sadevesiviemärin n. 30 000 euroa.

Toteuttaminen Korttelin toteuttaminen alkanee välittömästi kaavan tultua hyväksytyksi.

Suunnittelun vaiheet Vuonna 1999 alettiin laatia asemakaavan muutosta kortteliin 16745 kiinteistölautakunnan varattua korttelista tilaa NCC Finland Oy:lle ja VVO-yhtymälle. Samassa yhteydessä esiteltiin kaavallinen periaate koko Mannerheimintien pohjoispään uudelleen järjestämiseksi Hakamäentien risteykseen saakka.

Ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 10.5.2000. Korttelin 16745 suunnitelmien muututtua laadittiin uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.2.2001. Korttelia koskeva asemakaavan muutos hyväksyttiin 30.1.2002.

Varikkotontin ja Invalidiliiton toimitalon suunnittelusta laadittiin aluetta koskeva kolmas osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 21.2.2005. Siihen liittyvä kaavaluonnos oli esillä 28.2.-18.3.2005. Keskustelutilaisuus järjestettiin 15.3. Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ei esitetty. Kaavaehdotus noudattelee niitä periaatteita, jotka olivat esillä jo vuoden 2000 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Asemakaavan muutosluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävillä 26.9.-14.10.2005. Luonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Myöhemmin, ilmeisesti vuonna 2006, tullaan muuttamaan uudelleen varikkotontin nyt jäljelle jääneen osan asemakaavaa.

Kaavaehdotusta on valmisteltu kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja liikennelaitoksen kanssa.

Invalidiliitto ry:n valitsema konsultti arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy on laatinut talon suunnitelmaa yhteistyössä asemakaavaosaston kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.12.2005-30.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, liikennelaitoksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

Lausunnot Uudenmaan tiepiirillä ei ole (28.2.2006) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Liikennelaitoksella ei ole (19.1.2006) lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (24.1.2006) mm., että se on 31.8.2004 varannut Ruskeasuon tontilta 16740/1 alueen lnvalidiliitto ry:lle oman toimitalon (7 000-8 000 k-m²) suunnittelua varten 31.12.2006 saakka tietyin ehdoin.

Invalidiliiton toimitalon suunnittelu on edennyt rinnan asemakaavan muutostyön kanssa. Suunnitellun toimitalon on tarkoitus olla mallikohteena esteettömästä toimistorakentamisesta ja ennen kaikkea mallina vammaisten työllistämisen edellytysten tukemisesta. Tontin rakentaminen käynnistynee vuoden 2006 alussa louhintatöillä ja valmistunee vuoden 2007 lopulla.

Korttelissa 16740 sijaitsee Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autovarikko. Kiinteistövirasto on selvittänyt yhdessä eri osapuolten kanssa ratkaisumalleja, joilla korttelin länsireuna voitaisiin vapauttaa toimitilarakentamiseen. Kiinteistölautakunta on 24.1.2006 antanut Khlle lausunnon kehittämissuunnitelman hankesuunnitelmasta. Varikkotontti on vuokrattu Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:lle ajaksi 1.1.1994-31.12.2023. Invalidiliiton toimitaloa varten varatun alueen vapauttamisesta on periaatteessa sovittu yhtiön ja kiinteistöviraston välillä ja sitä koskeva vuokrasopimusmuutos tulee lähiaikoina lautakunnan käsittelyyn. Samoin liiton ja yhtiön välillä on sovittu ehdoista, joilla yhtiö myy liitolle punaisen mökin. Lautakunta on 13.12.2005 tehnyt esityksen Khlle mainitun tontin vuokraamisesta Invalidiliitolle osto-optiolla.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristökeskus mainitsee (7.2.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 31.1.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Helsingin Energia mainitsee (9.2.2006) mm., että Invalidiliitto ry:n toimitalo liitetään sähkönjakeluverkkoon energiahuolto ja tietoliikenne -kartasta poiketen Mannerheimintien itäpuoleiseen jalkakäytävään rakennettavasta uudesta keskijännitemaakaapelista. Uusi kaapelointi toteutetaan Hakamäentien rakentamiseen liittyvässä kaapelireitin muutostyössä. Kaapelit tuodaan toimitalon tontille Nauvontien puoleiselta tontin sivulta kiertämällä kortteli etelästä Ruskontien kautta.

Varikkotontin tulevassa toisen vaiheen muutoksessa esitetyt toimitalorakennukset varaudutaan liittämään sähkönjakeluverkkoon vaihtoehtoisesti Mannerheimintien tai Nauvontien puolelta. Helsingin Energialla ei ole asemakaavan muutosehdotukseen muuta huomautettavaa.

Helsingin Vesi mainitsee (10.2.2006) mm., että Nauvontien uudelle osalle on rakennettava uutta sadevesiviemäriä n. 100 m. Sadevesiviemärin kustannusarvio on n. 70 000 euroa (alv = 0). Helsingin Vesi varautuu siihen, että viemäri tullaan rakentamaan katurakentamisen yhteydessä alueen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (2.3.2006) mm., että asemakaavamääräyksissä ns. Metsänvartijan mökin ympäristön istutettavalla alueella olevat yksittäiset suojeltavat puut -merkinnät tulisi muuttaa merkinnäksi "s-1 alueen osa, jossa sijaitseva maiseman tai kaupunkikuvan kannalta tärkeä puuryhmä on säilytettävä".

Lautakunta huomauttaa myös, että katualueen rakennustöiden yhteydessä tulee varautua pilaantuneen maaperän kunnostamiseen. Katualueen rakentamiskustannukset ovat n. 0,4 milj. euroa ja vuosittaisen ylläpidon kustannukset n. 5 000 euroa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutoksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.3.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa olevat istutettavaa aluetta ja suojeltavia puita koskevat merkinnät ja määräykset yhdessä vastaavat yleisten töiden lautakunnan esittämää määräystä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on koko kaava-aluetta koskeva määräys "Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä".

Lausuntojen perusteella asemakaavan muutosehdotusta ei ole muutettu.

Khs toteaa, että Kvsto päätti 15.2.2006 oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle Ruskeasuon tontin 16740/6 toimitaloa varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka tietyin ehdoin.

Khs toteaa lisäksi, että Kvsto hyväksyi 29.3.2006 Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeen 30.11.2005 päivätyn hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan esityksen 15.12.2005 mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat 31 920 000 euroa (alv 0 %).

Samalla Kvsto päätti oikeuttaa Khn ylittämään vuoden 2006 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, olevaa määrärahaa 25 720 000 eurolla kiinteistöviraston rahoitusosuuden rahoittamiseksi Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeessa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 16. kaupunginosan korttelin nro 16740 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.11.2005 päivätyn piirustuksen nro 11494 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

VIIKIN TONTTIEN 36200/4 - 8 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN (VIIKIN TIEDEPUISTON KALLIOSUOJA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11486)

Khs 2005-2674

36. kaupunginosan (Viikin) korttelin nro 36200 tonttien nro 4-8 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Viikin tiedepuiston itäreunassa Latokartanon ylioppilaskylän alueella. Alueeseen kuuluu pääosa opiskelija-asuntojen korttelista 36200, Talonpojanpuisto ja osa Talonpojantien ja Alemman talonpojantien katualuetta. Aluetta rajaavat mm. Talonpojantie, Alempi talonpojantie ja Mustialankatu.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden väestönsuojan ja pysäköintilaitoksen rakentamisen Viikin tiedepuistoon ylioppilaskylän mäen alle. Helsingin yliopiston käyttöön tulevaan väestönsuojaan voidaan sijoittaa n. 150 autopaikkaa tiedepuiston itäreunan tontteja varten. Asemakaavan muutoksessa on laajennettu maanalaiselle väestönsuojalle varattua aluetta sekä osoitettu maanpäälliset sisäänajoalueet, porrashuoneet ja ilmanvaihtokuilut. Asemakaavalla muutetaan pieni osa asuinkorttelia puistoalueeksi väestönsuojan porrashuoneen kohdalla. Alueen rakennusoikeus ei muutu.

Asemakaavan perusteet

Senaatti-kiinteistöt pyytää (20.9.2004) asemakaavan muuttamista siten, että se mahdollistaisi kalliotilojen esisuunnitelman mukaisten pysäköinti- ja väestönsuojapaikkojen rakentamisen Viikin tiedepuiston alueelle Mustialankadun itäpuolella olevaan kallioon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.12.2005) mm. seuraavaa:

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, joka on varattu asumiseen ja toimitilarakentamiseen.

Alueella ovat voimassa kolme asemakaavaa, jotka on hyväksytty vuosina 2000, 2002 ja 2004. Asemakaavojen mukaan kortteli 36200 on merkitty asuntolatyyppisten asuintalojen korttelialueeksi (AKS). Korttelin itäreunassa on autopaikkojen korttelialue (LPA). Alueen länsireunassa on Talonpojanpuisto (VP). Korttelin 36200 ja Talonpojanpuiston alla on tilavaraus maanalaiselle väestönsuojalle, jonne saa sijoittaa myös pysäköintilaitoksia, jotka palvelevat korttelia 36207. Talonpojantie alueen itäreunassa on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi.

Senaatti-kiinteistöt on teettänyt Viikin tiedepuiston pysäköinti- ja väestönsuojatiloista kalliotilojen esisuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra 2004) sekä Viikin uuden väestönsuojan rakennussuunnitelmat (WSP LT-Konsultit Oy/Fundus ja Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, 2005).

Kaava-alueen pinta-ala on n. 4,7 ha. Alue on pääosin valtion omistuksessa. Asemakaavan mukaisia tontteja ei ole muodostettu lukuun ottamatta tonttia 36200/7, joka on vuokrattu Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle. Pääosa tontista 36200/6 on vuokrattu Metsäylioppilaiden asuntolasäätiölle ja pääosa tonteista 36200/4 ja 5 Säätiö-Stiftelsen Latokartanolle. Kaupunki omistaa osan katualuetta ja osan LPA-tontista 36200/8. Talonpojanpuiston omistaa valtio. Alueella sijaitsevaa maanalaista varastona käytettävää väestönsuojaa hallitsee Helsingin yliopisto.

Alue käsittää tiedepuiston itäreunassa sijaitsevan metsäisen ja maisemassa selvästi erottuvan ylioppilaskylän mäen lähes kokonaan. Alueen länsipuolella mäen reunassa on Mustialankatu, jonka varrelle on rakentumassa yliopiston ja tiedepuiston uusien toimitalojen rivistö.

Latokartanon ylioppilaskylää alettiin rakentaa 1950-luvulla. Alueella on kaikkiaan 14 kerrostaloa ja oltermannin asunnoksi rakennettu pientalo. Kaava-alueen ulkopuolelle näistä jää alueen pohjoisosassa sijaitsevat kaksi vanhinta 1950-luvulla rakennettua asuintaloa sekä kolme 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa. Pääosa alueen opiskelija-asuintaloista valmistui 1970-luvulla. Uusimmat kolme kerrostaloa valmistuivat mäen lounaisreunaan vuonna 2002. Alueen rakennuskanta on pääosin 4-6-kerroksisia vaaleita tiilipintaisia tai rapattuja kerrostaloja. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle voidaan vielä rakentaa kolme asuinkerrostaloa alueen keskelle Talonpojanpuiston kaakkoisreunaan.

Ylioppilaskylän mäen alla on 1960-luvulla rakennettu yliopiston väestönsuoja, jonne on kaksi ajo- ja kulkuyhteyttä Mustialankadulta ja kolmas Talopojantien länsipuolelta korttelin 36091 kautta. Väestönsuojaa käytetään varastotiloina.

Alueen keskellä oleva Talonpojanpuisto on luonnontilassa oleva metsäalue.

Mustialankadun länsipuolelle on valmistunut viime vuonna yliopiston eläinlääke- ja elintarviketieteiden talo ja sen eteläpuolelle on rakenteilla talo valtion eläinlääkintä- ja elintarvikealan tutkimuslaitoksille. Mustialankadun varren uudet rakennukset ovat nelikerroksisia.

Ylioppilaskylän mäki muodostaa Viikin tasaiseen avoimeen maisemaan pohjois-eteläsuuntaisena työntyvän kallioisen selänteen eteläosan. Mäen laki nousee n. 30 m alapuolisen tasangon yläpuolelle. Erityisesti mäen länsi- ja lounaisreuna muodostaa merkittävän maisematilan rajan etelästä ja lännestä käsin tarkasteltaessa. Mäki on osittain avokalliota ja osittain ohutmultaista männikkömetsää.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Kalliomäellä sijaitsee itä-länsisuuntainen viemärilinja.

Maaperä Alue sijaitsee kallioselänteellä ja soveltuu pääsääntöisesti hyvin maanalaiseen rakentamiseen. Alueella nykyisin sijaitsevat kallionvaraisesti perustetut rakennukset vaikuttavat jonkin verran käytettävään kalliorakennustekniikkaan ja pintayhteyksien sijoittamiseen.

Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Lahdenväylän eteläreunassa sijaitsee vuonna 2002 valmistunut melueste.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden yliopiston käyttöön tulevan maanalaisen väestönsuojan ja pysäköintitilojen rakentaminen.

Asemakaava perustuu Senaatti-kiinteistön ja Helsingin yliopiston suunnitelmiin alueen väestönsuojista ja pysäköinnistä. Asemakaavan muutosehdotuksessa on laajennettu ylioppilaskylän mäen alla olevaa maanalaisen väestönsuojan tilavarausta sekä merkitty maanpäällisten sisäänajoalueiden, portaiden ja ilmanvaihtokuilujen paikat. Maanalaisten tilojen asemakaavamääräyksiä on tarkennettu. Puiston ja asuinkorttelin välistä rajaa on muutettu siten, että Mustialankadun varressa oleva porrashuone tulee kokonaan puiston alueelle. Yhden rakentamattoman kerrostalon rakennusalaa on muutettu vähän. Korttelin kerrosalat säilyvät ennallaan.

Mitoitus Alueen pinta-ala on n. 4,7 ha, josta asuinkorttelialuetta (AKS) on 3,1 ha, autopaikkojen korttelialuetta (LPA) 0,3 ha, puistoa (VP) 1,1 ha ja katualuetta 0,2 ha. Asemakaavalla muutetaan 224 m² AKS-korttelialuetta puistoksi. Asemakaavassa on maanalaisia tiloja n. 3,5 ha, jossa on lisäystä aikaisempaan asemakaavaan verrattuna 1,6 ha.

AKS-korttelialueella on rakennusoikeutta 20 400 k-m², josta on käyttämättä n. 5 400 k-m². Korttelin rakennusoikeus ei muutu.

Asemakaavan muutoksella maanalaista väestönsuojaksi tarkoitettua tilaa (mav) on laajennettu AKS- ja LPA-korttelin alueella sekä Talonpojantien ja Alemman talonpojantien katualueella. Väestönsuojaan saa sijoittaa myös pysäköintitiloja, varastoja sekä teknisiä ja huoltotiloja. Asemakaavaan on erikseen merkitty maanalainen kalteva tila väestönsuoja- ja ajoyhteyksiä varten (maah). Väestönsuojatilojen kohdalla on kaivamista ja louhimista rajoitettu.

Maanalaisiin tiloihin johtavat ajoluiskat (ma-ajo) sijaitsevat Mustialankadun varressa puistoalueella. Uuteen väestönsuojaan johtava ajoluiska yhdistetään vanhan väestönsuojan eteläiseen sisäänajoon. Uudesta väestönsuojasta ja pysäköintilaitoksesta maan pinnalle johtavat ilmanvaihto- ja porraskuilut sekä maanpäälliset sisäänkäyntirakennukset (map) sijaitsevat Mustialankadun varrella, pohjoisempi sisäänajoluiskan vieressä puistoalueella ja eteläisempi Mustialankadun ja Alemman talonpojantien risteyksessä tontilla 36200/7 (uusi tonttinumero 15). Talonpojantien varressa LPA-korttelialuella 36200/8 sijaitsee kaksi maanalaisista tiloista maan pinnalle johtavaa ilmanvaihto- ja porraskuilua (maip). Myös vanhan väestönsuojan Talonpojanpuistossa sijaitsevat maanpäälliset ilmanvaihtokuilut on merkitty asemakaavaan. Maanpäällisten rakenteiden ympäristöön sovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Väestönsuojan sisäänkäynnit sijaitsevat alle 500 m:n etäisyydellä niistä toimitiloista, joiden suojapaikat sijaitsevat rakennettavassa suojassa.

AKS-korttelialueesta tonttien 36200/6 ja 7 (uudet tontinnumerot 36200/14 ja 15) luoteisreunasta on liitetty pienet alueet puistoon väestönsuojan sisäänkäyntirakennuksen kohdalla. Tonteilla 36200/5 ja 14 on asemakaavassa yhteensä kolme rakentamatonta asuintaloa, joista kahden rakennusala sijaitsee osittain maanalaisiin tiloihin johtavan kaltevan tilan alueella. Rakennusalojen kohdalla on kaivamista ja louhimista rajoitettu. Kaksi eteläisintä taloa sijoittuu rinteeseen ja niiden kerrosluku on merkitty siten, että ylärinteen puolella sallitaan enintään viisi kerrosta ja alarinteessä kuusi kerrosta. Eteläisimmän talon rakennusalaa on kalliosuojan sisäänkäynnin johdosta jonkin verran muutettu.

Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia yhdyskuntateknisen huollon järjestelyissä voimassa oleviin asemakaavoihin nähden. Näissä kaavoissa varattiin johtokujat ja varauduttiin Talonpojantien muuttamiseen ajoneuvoliikenteen väylästä kevyen liikenteen väyläksi ja pysäköintitontiksi. Mustialankadun kunnallistekniikka on rakennettu suurelta osin valmiiksi.

Alue sijaitsee kallioselänteellä. Alueella ei ole tiedossa pilaantuneen maaperän alueita. Kulkuyhteydet sijaitsevat pohja- ja merivedenpinnan korkeustasoihin nähden riittävän ylhäällä.

Väestönsuojan ja pysäköintilaitoksen rakentaminen liittyy Mustialankadun uusiin toimitilarakennuksiin ja ajo pysäköintilaitokseen on Mustialankadulta. Asemakaavassa on annettu väestönsuojan ilmanvaihtokuiluja koskeva määräys, jonka mukaan ilmanvaihtolaitteiden aiheuttama melutaso asuinrakennusten korttelialueella ja virkistysalueella ei saa 25 m:n etäisyydellä laitteesta ylittää 45 dB(A). Molemmat uudet ilmanvaihtokuilut sijoittuvat pysäköintialueelle. Eteläisemmän ulkoilmakuilun etäisyys nykyisestä asuinrakennuksesta on n. 20 m ja pohjoisemman jäteilmakuilun n. 30 m. Pysäköintilaitoksen jäteilma voidaan johtaa pois siten, että se ei aiheuta ympäristölle tai alueen asukkaille haittaa.

Asemakaava mahdollistaa yliopistoalueelle vaadittavien väestönsuojien ja pysäköintitilojen rakentamisen ja parantaa siten alueen turvallisuutta ja toimivuutta.

Uuden väestönsuojan sisäänajoalueen rakentaminen ja vanhojen epäsiistien ja rapistuneiden sisäänkäyntien ja ilmanvaihtokuilujen kunnostaminen parantaa Talonpojanpuiston ympäristöä. Uudet porrashuoneet ja ilmanvaihtokuilujen maanpäälliset osat sovitetaan ympäröivään maastoon ja rakentamiseen, ja ne tuovat siten positiivisen lisän Mustialankadun ja Talonpojantien ympäristöön.

Kaavamuutos ei aiheuta kunnallistekniikan rakentamistarpeita. Uudet maanalaiset tilat liitetään kunnallistekniikkaan Mustialankadun varressa. Talonpojantien muuttaminen ajoneuvoliikenteen väylästä kevyen liikenteen väyläksi ja pysäköintitontin 8 muodostaminen ja rakentaminen voidaan tehdä, kun Mustialankatu on valmis.

Toteutus Väestönsuoja- ja pysäköintitilojen tulee olla rakennettu vuonna 2008, sillä niiden rakentaminen on sidoksissa toimitilakortteleiden käyttöön.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.2.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 31.10.-11.11.2005.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.12.2005-30.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (7.2.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 31.1.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Pelastuslautakunnalla (14.2.2006) ja Helsingin Energialla (2.3.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (2.3.2006) mm., ettei muutosehdotuksessa ole muutettu vanhan kaavan katualueiden rajoja.

Alempi Talonpojantie ja Talonpojantie on suunniteltu, mutta katuja ei ole rakennettu asemakaavan mukaisiksi, koska kiinteistöjen hankkeet eivät ole vielä sitä edellyttäneet.

Mustialankadun, Talonpojantien ja Alemman Talonpojantien rakentamiseen on varauduttu rakennusviraston taloussuunnitelmassa vuosina 2007-2008.

Kalliosuojan sisäänajo sijoittuu Talonpojanpuiston alueelle. Puistoalue ei ole kaupungin omistuksessa. Väestönsuojan ja pysäköintitilojen haltijan on sitouduttava huolehtimaan sisäänajoalueen rakenteiden kunnosta ja yleisilmeen siisteydestä.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (7.3.2006), että se on 28.12.2005 päättänyt kaupungin omistamien alueiden luovuttamisesta aluevaihdossa valtiolle.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (10.3.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan korttelin nro 36200 tonttien nro 4-8 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.12.2005 päivätyn piirustuksen nro 11486 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

HERTTONIEMEN RAUTATIE- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11487)

Khs 2005-2628

43. kaupunginosan (Herttoniemen) rautatie- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi osa kortteliin 43082).

Alue sijaitsee Mekaanikonkadun ja Sahaajankadun välissä, Sahaajankatu 47-49:ää vastapäätä.

Tiivistelmä Vanhalle liikennealueelle muodostetaan uusi tontti, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Asemakaavan muutos mahdollistaa 2-kerroksisen rakennuksen rakentamisen autojen myyntiä ja korjausta varten. Uuden tontin rakennusoikeus on 2 400 k-m².

Dayram Oy pyytää (20.6.2005) otsikossa mainitun alueen asemakaavan muuttamista siten, että alueelle olisi mahdollista rakentaa n. 2 350 k-m²:n suuruinen 2-kerroksinen liikerakennus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.11.2005) mm., että myös kiinteistöviraston tonttiosasto on esittänyt asemakaavan muuttamista.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on työpaikka-aluetta.

Pääosalla aluetta on voimassa asemakaava nro 8238 (vahvistettu 4.9.1981). Kaavan mukaan muutosalue on rautatiealuetta (LRT) ja katualuetta. Osalla alueesta on voimalinjavaraus (Vs). Pienellä osalla kaava-aluetta on voimassa asemakaava nro 11012 (hyväksytty 15.1.2003). Alue on kaavassa katualuetta.

Yritysalueen pohjoisosan liittymissä parannetaan liikennekapasiteettia rakentamalla Viilarintielle ja Sahaajankadun pohjoisosaan uudet rampit Itäväylälle. Rampit ja niihin liittyvät katujärjestelyt saadaan valmiiksi vuonna 2005. Liikennesuunnitelman uudet katulinjaukset on otettu huomioon asemakaavan muutosta laadittaessa.

Alue on kaupungin omistuksessa. Alue on vuokrattu yksityiselle autoalan yritykselle Dayram Oy pysäköintiä varten.

Alue sijaitsee Herttoniemen yritysalueen pohjoiskärjessä Sahaajankadun ja Mekaanikonkadun risteyksessä. Itäväylä kulkee lähellä aluetta, joten liikenne lähiympäristössä on vilkasta.

Alueen halki on aikaisemmin kulkenut rautatie.

Alue on aidattua, sorapäällysteistä pysäköintikenttää. Alueen yli kulkeva voimansiirtojohto on siirretty kadunrakennustöiden yhteydessä uuteen linjaukseen Mekaanikonkadun alueelle kesällä 2005.

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Sähkövoimalinja kulkee Mekaanikonkadun suuntaisesti alueen pohjoispuolella ja osa tontin luoteisreunasta kuuluu tämän sähkölinjan suojavyöhykkeeseen.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on +6.3-+9.8. Olemassa olevien tietojen mukaan alue sijoittuu kitkamaa-alueen ja savialueen vyöhykkeen reunamalle. Alueen pohjoisosan maaperä on moreenia ja eteläosassa esiintyy savi/moreenivyöhyke.

Maaperän pilaantuminen on mahdollista alueen aiemman toiminnan perusteella. Pilaantumista on voinut aiheuttaa etenkin alueen halki kulkenut rautatierata.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa teollisuustontin muodostaminen ja autokaupan rakentaminen entiselle rautatie- ja voimansiirtoalueelle.

Asemakaavan muutosehdotuksessa muodostetaan uusi teollisuustontti vajaakäytössä olevalle alueelle, joka voimajohtolinjan siirron myötä soveltuu tähän tarkoitukseen.

Asemakaavan muutos perustuu viitesuunnitelmaan, jonka on laatinut arkkitehti Mauno Vuori.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 7 690 m². Teollisuustontin pinta-ala on 2 840 m² ja rakennusoikeus 2 400 k-m². Katualueen pinta-ala on 4 850 m².

Uuden teollisuustontin rajat noudattavat Sahaajankadun ja Mekaanikonkadun uuteen risteykseen laadittua liikennesuunnitelmaa. Tontin lounaisreunaan on merkitty istutettava puurivi.

Tontin rakennusoikeus on 2 400 k-m², mikä vastaa tontin tehokkuuslukua e = 0.85. Rakennusoikeuden estämättä saa rakentaa yhden maanalaisen kellarikerroksen.

Rakennuksen enimmäiskorkeus on 12 m. Vastaava enimmäiskorkeus on voimassa korttelin muilla teollisuustonteilla. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja näyttelytiloihin enintään 30 %. Tontin pinta-alasta saa käyttää 50 % rakentamiseen ja rakennus on sijoitettava vähintään 6 m:n etäisyydelle naapuritontin rajasta. Autopaikkoja on rakennettava tontille vähintään 1 autopaikka/100 m² teollisuustilan kerrosalaa, 1 autopaikka/250 m² varastotilan kerrosalaa ja 1 autopaikka/60 m² toimisto- ja liiketilan kerrosalaa. Asemakaavamääräykset noudattavat sitä asemakaavaa, joka on voimassa saman korttelin muilla teollisuustonteilla.

Liikenne Nykyisessä kaavassa oleva rautatiealue poistuu tarpeettomana. Itäväylälle rakennettavan uuden rampin johdosta tulevat uudet katujärjestelyt Sahaajankadun, Mekaanikonkadun ja Roihuvuorentien risteyksessä on otettu katualueen jäsentelyssä huomioon.

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaavan toteuttaminen vaatii alueella olevan sähkökaapelin siirron sekä muutoksia sadevesijärjestelmään. Alueella olevat tärkeät tietoliikennekaapelit sekä vesihuoltoputket on merkitty johtokujalla. Alueen maanalaisten tilojen kuivatus- ja jätevedet tulee pumpata kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Maaperä on olemassa olevien tietojen mukaan pääosin moreenia ja alueen eteläosassa esiintyy savialue, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1-3 m. Rakennukset perustetaan kitkamaa-alueella maanvaraisena ja savialueella tukipaaluin savikerroksen alapuolisiin kantaviin maakerroksiin.

Alueen maaperä on saattanut pilaantua aiemman toiminnan perusteella, etenkin entisen rautatieradan alueelta. Asemakaavassa on määrätty, että tontin maaperä on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maa kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Uuden rakennuksen rakentaminen tontilla 43082/15 edellyttää vanhan pysäköintialueen aidan purkamisen. Uudisrakennus jatkaa korttelin 1-3-kerroksista taloriviä muodostaen korttelin keulan yritysalueen pohjoispäähän, ja se tulee näkymään hyvin Itäväylälle.

Koska alueelle on jo nyt pysäköity kadun vastakkaisen puolen autokaupan käytettyjä autoja, uuden autokaupan rakentaminen ei merkitse autoliikenteen merkittävää lisäystä alueella.

Kaavan toteuttaminen vaatii alueella olevan sähkökaapelin siirron sekä muutoksia sadevesijärjestelmään. Tontin maanalaisten tilojen kuivatus- ja jätevedet tulee pumpata kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia johtosiirroista ilman arvonlisäveroa n. 10 000 euroa.

Kaavoitustyö on tullut vireille Dayram Oy:n hakemuksen johdosta (saapunut 23.6.2005).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.8.2005).

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 29.8.2005).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 12.-26.9.2005.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje, joka koski asemakaavan muutosluonnosta.

Herttoniemen Autokatsastus Oy hallitsee tonttia osoitteessa Sahaajankatu 52 ja anoo tontilleen kaavaluonnoksen mukaiselta tontilta 43082/15 lisätilaksi 4 m:n maakaistaletta. Lisäkaistale käytettäisiin pysäköintiin, mikä takaisi katsastustoiminnan sujuvuuden nykyisenlaajuisena tulevaisuudessa. Sahaajankadun liikenne on vilkasta, ja pihajärjestelyiden tulisi toimia niin hyvin kun on mahdollista. Joskus keväällä yhtiössä on todettu, että asiakkaat jonottavat Sahaajankadulla häiriten siinä kulkevaa bussiliikennettä. 4 m:n lisätilan ansiosta ajoneuvot saataisiin sijoitettua kauemmas rakennuksesta, jolloin asiakkaiden kulku pihalla olisi sujuvampaa ja vaarattomampaa.

Yhtiö on valmis allekirjoittamaan suostumuksen, jossa annetaan lupa rakentaa lähemmäksi kuin 6 m tulevasta tontinrajasta, mikäli puolletaan lisäkaistaleen anomusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muodostettavalta tontilta anottavan kaistaleen kohdalle on suunniteltu istutuskaista puuriville sekä tulevan automyymälän pääsisäänkäynnin eteen tuleva poikittainen, toiminnalle välttämätön autopaikkarivi. Mikäli tonttia pienennettäisiin 4 m:llä, istutettava puurivi olisi poistettava ja rakennusta siirrettävä koillissuuntaan. Rakennuksen siirtoa taas estää tontin koilliskulmassa nyt kulkeva valokaapelikanava, jonka siirtäminen uuteen paikkaan tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

Tulevan tontin pienentäminen 4 m:llä sen leveimmältä kohdalta vaikeuttaisi huomattavasti autoliikkeen toimintaa tontilla. Katsastusasema on toiminut menestyksekkäästi nykyisellä tontillaan vajaat kymmenen vuotta, eikä valituksia Sahaajankadun bussiliikenteen häiriintymisestä katsastustoiminnan johdosta ole tullut kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston tietoon. Asemakaavan muutosluonnosta ei näin ollen ole muutettu kirjeen johdosta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.12.2005-30.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, rakennusviraston, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ei ole (1.2.2006) huomautettavaa ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (7.2.2006) mm., että asemakaavan muutoksen myötä Herttoniemen yritysalueelle voidaan muodostaa uusi teollisuus- ja varastorakennusten tontti. Kaavailtu uusi tontti 43082/15 on tällä hetkellä vuokrattu Dayram Oy:lle varastotarkoituksiin 31.12.2010 saakka. Nykyinen käyttö palvelee Autoklinikka-Yhtiöt Oy:n liiketoimintaa, joka toimii viereisillä tonteilla 43072/8, 16 ja 17.

Uusi tontti 43082/15 on varattu Dayram Oy:lle autoliikkeen suunnittelua varten 31.8.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonttia koskeva vuokrasopimus tulee tehdä varausajan loppuun mennessä.

2 Varauksensaaja on tietoinen siitä, että mahdollinen tontin maaperän pilaantuminen saattaa estää tontin luovutuksen tai viivästyttää sitä. Kaupungilla on oikeus olla luovuttamatta tonttia ennen kuin tontin maaperä on puhdistettu.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei edellä mainituista tai kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

Herttoniemen Autokatsastus Oy on esittänyt viereisen tontin 43082/10 piha-alueen laajentamista pysäköintitarkoituksiin 4 m:llä tontin 15 läntiseltä sivulta. Tontin kaventaminen esitetyllä tavalla ei ole tarkoituksenmukaista, koska se rajoittaisi tontin käyttöä autoliikkeenä merkittävästi.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta.

Rakennusvirasto mainitsee (13.2.2006) mm., että Itäväylän uuden rampin aiheuttamat katujärjestelyt Sahaajankadun, Mekaanikonkadun ja Roihuvuorentien risteyksessä on otettu huomioon katualueen jäsentelyssä. Kaavan muutos ei aiheuta investointikustannuksia katualueella eikä muutoksia kunnossapitokustannuksiin.

Helsingin Vesi mainitsee (13.3.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa muodostuvalle tontille 43082/15 merkityn rakennusalan toteuttaminen edellyttää katukuivatusta palvelevien sadevesikaivojen ja -viemäreiden järjestelyjä. Nämä toimenpiteet on suunniteltu tehtäväksi alueen katutöiden yhteydessä. Viemärijärjestelyt tulee suunnitella ja toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti.

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan rautatie- ja katualueiden (muodostuu uusi osa kortteliin 43082) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.11.2005 päivätyn piirustuksen nro 11487 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

PITÄJÄNMÄEN LÄHIVIRKISTYS- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA PUISTOALUEEN (TAKKATIEN JATKE JA PAJAMÄEN JALKAPALLOHALLI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11440)

Khs 2005-1420

46. kaupunginosan (Pitäjänmäen) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katualueen asemakaavaehdotus ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Helsingin ja Espoon rajalla. Ympärillä ovat Takkatien ja Fonseenintien pienteollisuusalueet, Pajamäen ja Vermonrinteen asuntoalueet sekä Talin golfalue.

Tiivistelmä Asemakaava ja asemakaavan muutos vakiinnuttavat alueen käytön jalkapalloilu- ja ulkoilualueena sekä mahdollistavat Espoon ja Helsingin yhteishankkeena toteutettavan Takkatien jatkeen rakentamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.5.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty liikuntaviraston aloitteesta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on virkistysaluetta. Alueen poikki kulkee varaus pikaraitiotielle (ns. raidejokeri). Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos ovat yleiskaavan mukaisia.

Takkatien jatke on vuonna 1960 vahvistetun asemakaavan mukaan puistoa. Muu osa alueesta on asemakaavoittamatta.

Kaavoittamattomalla alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on laatinut liikennesuunnitelman (kaupunkisuunnittelulautakunta 26.5.2005) Takkatielle välille Vermonrinne-Arinatie. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Liikuntavirasto on laatinut koko Talin liikuntapuistoa koskevan yleis-suunnitelman, jonka liikuntalautakunta on hyväksynyt 28.3.2000 jatko-suunnittelun ohjeelliseksi lähtökohdaksi.

Rakennusvirasto on laatinut vuonna 2001 Pitäjänmäen viheraluesuunnitelman vuosille 2001-2010 sekä vuonna 2002 Talinhuipun hoito- ja kehittämissuunnitelman. Iso Huopalahden kaatopaikan perustilaselvitys on laadittu vuonna 2003.

Kaupunki omistaa koko alueen.

Pohjoisosassa aluetta ympäröivät Takkatien teollisuusalue Helsingin puolella ja Fonseenintien teollisuusalue Espoon puolella. Itäpuolella on ulkoilualueena käytettävää metsikköä ja Pajamäen asuntoalue, eteläpuolella Talin golfkenttä ja Talinhuipun virkistysalue. Lännessä Espoon puolella on Vermon ravirata, Vermonrinteen asuntoalue ja puistoja.

Kaava-alueella on vuonna 2003 poikkeusluvalla rakennettu jalkapallohalli (n. 2 300 k-m²), palloilukenttä (50 x 75 m) ja pysäköintialue (30 autopaikkaa). Jalkapallohalli ja ympäristön ulkoilualueet kuuluvat Talin liikuntapuistoon. Alueelle johtaa ulkoilureittejä Patterimäestä, Pajamäen asuntoalueelta, golfkentän suunnasta ja Talinhuipulta.

Takkatien ja Arinatien risteyksestä jatkuu Talinhuipun ulkoilualueelle ja Vermon raviradalle epävirallinen tie, jonka ylläpitoon ja liikenneturvallisuuteen on pitkään liittynyt ongelmia. Tieltä on yhteys myös Espoon puolen Ravitielle. Paikallisen liikenteen lisäksi tietä kuormittaa Pitäjänmäen ja Vermon kautta kulkeva läpiajoliikenne.

Takkatiellä oli 17.8.2004 tehdyn liikennelaskennan mukaan liikennettä n. 300 moottoriajoneuvoa/vrk, jossa raskaiden ajoneuvojen osuus oli n. 8 %. Ravipäivänä 18.8.2004 liikennettä oli n. 840 moottoriajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä oli n. 8 %.

Jalkapallohallin vieressä kulkee Mätäjokeen johtava Pajamäenoja. Avo-oja toimii osana alueen hulevesiviemärijärjestelmää.

Kaava-alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto.

Maaperä Maanpinnan nykyinen korkeustaso alueella on +1,3-+7,9. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on savea.

Tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa em. uuden kadun rakentaminen Takkatien ja Ravitien välille sekä poikkeusluvalla rakennetun jalkapalloilualueen toiminnan vakiinnuttaminen. Maakunta- ja yleiskaavan mukainen viherkäytävä turvataan ja ulkoilureitistöä kehitetään.

Helsingin ja Espoon rajalle kaavoitettu katualue mahdollistaa uuden, turvallisen katuyhteyden rakentamisen Takkatien ja Ravitien välille. Olemassa oleva jalkapalloilualue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) ja ulkoilualueet lähivirkistysalueiksi (VL). Olemassa olevaa ulkoilureitistöä on täydennetty.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 3,1 ha. Lähivirkistysaluetta on 0,66 ha, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta 1,84 ha ja katualuetta 0,58 ha. Jalkapallohallin kerrosala on 2 374 m².

Takkatien teollisuusalueen ja jalkapalloilualueen välinen metsikkö on lähivirkistysaluetta, johon on merkitty ulkoilureittejä. Talinhuipun virkistysalueeseen rajoittuva osa on lähivirkistysaluetta, jota tulee hoitaa luonnonmukaisena metsäalueena (vum).

Jalkapallohallin ympäristö on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Jalkapallohalli (yu) on merkitty nykytilanteen mukaisena (2 374 k-m²). Rakennuksen enimmäiskorkeus on 15 m. Olemassa oleva palloilukenttä (up/p) on merkitty ohjeellisena. Palloilukenttää voidaan käyttää myös tilapäisenä pysäköintipaikkana. Jalkapallohallin pysäköintialueelle (p) mahtuu n. 30 autopaikkaa. Ulkoilureitit on merkitty likimääräisinä.

Liikenne Takkatien ja Ravitien välille on kaavoitettu uusi katu, jossa ajorata on Helsingin puolella ja kevyen liikenteen väylä Espoon puolella. Katualueelta jatkuu ajoyhteys Talinhuipun virkistysalueelle ja Vermon raviradalle. Lisäksi alueen ulkoilureitistöjä on tarkennettu.

Avoimena säilytettävä Pajamäenoja on merkitty likimääräisenä vesialueena (w) muualla paitsi katualueella, jossa se joudutaan putkittamaan.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaava-alueen toteuttaminen ei vaadi yhdyskuntatekniikan lisärakentamista.

Alueen maaperä on savea, jossa savikerroksen paksuus on 2-8 m. Savialueen itä- ja länsipuolella esiintyy karkearakeinen kitkamaalajivyöhyke.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 3.12.2002 esittää, että Takkatien jatkeeksi rakennettava uusi katu jatkuu Espoon rajalle saakka Takkatie-nimisenä.

Uusi katu ja liikenteelliset toimenpiteet rauhoittavat liikennettä ja parantavat sekä ajoneuvoliikenteen että kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta. Kaavan toteuttaminen vakiinnuttaa alueen nykyisen käytön jalkapalloilu- ja ulkoilualueena sekä turvaa seudulliset ja paikalliset viheryhteydet. Takkatien alueella tapahtuvat muutostyöt eivät vaikuta merkittävästi Pajamäenojan toimintaan osana alueen hulevesiviemärijärjestelmää.

Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia katujen ja yleisten alueiden rakentamisesta ilman arvonlisäveroa 560 000 euroa.

Toteutus Takkatien jatke toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena.

Kaavoitustyö on tullut vireille liikuntaviraston hakemuksen johdosta (saapunut 23.11.2000).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 29.3.2005).

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 11.-22.4.2005. Kaavan valmistelija ja liikennesuunnittelija olivat esittelemässä kaavaluonnosta ja liikennesuunnitelmaa Pitäjänmäen kirjastossa 13.4.2005.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä liikuntaviraston, rakennusviraston, ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston sekä Espoon kaupungin kanssa.

Kaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje, joka koskee osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta. Keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse esitetyt suulliset mielipiteet koskivat Takkatien jatketta, jonka liikenneturvallisuuden parantamista pidettiin tervetulleena.

Pajamäki Seura ry:n mielestä kaavaluonnoksen mukaiset ratkaisut parantavat alueen liikenneturvallisuutta. Kiertoliittymien tulisi olla kooltaan riittävän suuria alueella liikkuvien raskaiden ajoneuvoyhdistelmien takia. Suunnitelma on esimerkki seudullisesta liikenteen yhteensovittamisesta, jota toivottavasti sovelletaan muuallakin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kiertoliittymät on mitoitettu moduulirekan (pituus 25,25 m) ja telibussin tilatarpeiden mukaan, koska alueella on teollisuutta sekä Helsingin että Espoon puolella.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus (piirustus nro 11440/26.5.2005) on ollut julkisesti nähtävänä 5.8.-5.9.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, liikuntalautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Espoon Khn lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunnalla ei ole (9.8.2005) huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (1.9.2005), että kaavaehdotuksesta aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä 43 500 euroa. Investointikustannukset syntyvät puistoväylän rakentamisesta. Ylläpitokustannukset ovat 2 800 euroa vuodessa.

Lautaunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskus mainitsee (1.9.2005) mm., että suunnittelussa on tehty yhteistyötä kaupunkien välillä ja suunnitteluun on osallistunut Espoon puolelta teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajia.

Espoon puolella on vireillä kaavamuutoshanke käsiteltävänä olevaan kaava-alueeseen liittyen. Sivistystoimi on esittänyt Sikurimyllynpuistossa sijaitsevan vanhan teollisuusrakennuksen suojelua asemakaavalla. Ongelmana on katuyhteyden järjestäminen muodostettavalle tontille. Eräänä mahdollisuutena on tutkittu uuden kadun avaamista Takkatieltä tai puiston kautta osoitettua ajoyhteyttä korvaamaan nykyinen puistopolkua pitkin kulkeva tilapäinen yhteys. Kaavamuutos ei vaikuta asettavan estettä tälle.

Liikuntalautakunta mainitsee (30.8.2005) mm., että urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) ja lähivirkistysalueen (VL) välistä rajaa tulisi muuttaa nykyisten toimintojen mukaiseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (31.1.2006), että urheilu- ja virkistyspalvelujen ja lähivirkistysalueen välinen raja on muutettu vastaamaan nykyisiä toimintoja.

Helsingin Energia mainitsee (16.8.2005) mm., että kahdenkymmenen kilovoltin jakeluverkon maakaapelireitti tulee säilyttää nykyisellä paikallaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (31.1.2006), että maakaapelireitti voi säilyä nykyisellä paikallaan.

Helsingin Vesi mainitsee (15.9.2005) mm., että yleiseen sadevesijärjestelmään kuuluvaan Pajamäenojaan kohdistuvat toimenpiteet tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä. Ojan kaavamerkintään tulee lisätä, että ojaa ei saa tukkia eikä padottaa. Vesijohtoja ja viemäreitä varten kaavaan tulee merkitä 6 m:n levyinen johtokuja ja havainnekuvan puuistutukset siirtää johtokujan ulkopuolelle.

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (31.1.2006) mm., että Helsingin Vesi on mukana Takkatien katusuunnittelussa, joten Pajamäenojan sadevesijärjestelmän asettamat vaatimukset on otettu huomioon kadun suunnittelussa. Ojan kaavamerkintään on lisätty padottamiskielto. Johtokujat on merkitty kaavakarttaan. Kaavakartassa ei ole istutusaluetta johtokujien kohdalla.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa kaava-alue on virkistysaluetta. Alueen poikki kulkee varaus pikaraitiotielle (ns. raidejokeri). Yleiskaavan mukainen reittivaraus on otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa. Asiasta on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, kaavaselostuksessa ja listatekstissä, mutta kaavaluonnoksessa ja nähtävänä olleessa kaavaehdotuksessa ei ollut sitä koskevaa erillistä kaavamerkintää ja -määräystä.

Kaavateknisenä tarkistuksena kaavaehdotukseen on lisätty pikaraitiotielle likimääräinen aluevaraus. Se perustuu kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnistettyyn raidejokerin alustavaan yleissuunnitteluun, jonka päätavoitteena on varmistaa raidejokeria varten aluevaraukset maankäyttö- ja muissa suunnitelmissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 15.12.2005 hyväksynyt yleissuunnittelun laatimisessa ohjeellisina noudatettavat toiminnalliset lähtökohdat ja mitoitusluvut. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2002:ssa (PLJ 2002) raidejokeri on vuoden 2030 jälkeen toteutettavien hankkeiden joukossa. Toteuttamisen vaikutusten arviointi tehdään raidejokerin vaikutusalueella suunnittelun edetessä. Samalla selvitetään myös toteuttamisen edellyttämät asemakaavojen muutostarpeet.

Kaavaehdotukseen merkitty likimääräinen pikaraitiotievaraus noudattaa raidejokerin alustavan yleissuunnitelman mitoitusarvoja ja tarkennettua linjausta. Kaava-alueella rata kulkee pinnassa lähivirkistys- ja katualueiden kautta. Raiteiden vaatima 7-8 m:n levyinen ajoura on otettu huomioon katualueen mitoituksessa. Radan pituusleikkausta on tutkittu ja rata voidaan rakentaa uuden katuosuuden kohdalla kadun tasoon. Raitiotien toteuttaminen edellyttää asemakaavassa olevan joukkoliikenteelle varatun alueen muuttamisen katualueeksi.

Kaava-alueelle ei ole osoitettu muuta uutta rakentamista kuin Takkatien jatke ja kevyen liikenteen reitistöt. Raitiotievaraus on otettu huomioon Takkatien-Ravitien yleissuunnittelussa, jota on tehty Helsingin ja Espoon yhteishankkeena samanaikaisesti kaavan kanssa. Pikaraitiotien toteuttaminen vaikuttaa kaava-alueella kevyen liikenteen järjestelyihin ja rajoittaa liikkumista radan yli. Pajamäestä Espoon puolelle suuntautuva kevyen liikenteen reitti on linjattu raitiotievarauksen eteläpuolelle. Kevyen liikenteen ja ulkoilureittien radan ylitys on keskitetty Takkatien eteläisen kiertoliittymän yhteyteen. Uusista linjauksista on neuvoteltu rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset:

- Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) ja lähivirkistysalueen (VL) välistä rajaa on muutettu alueen pohjoisosassa.

- Lisätty likimääräisenä vesialueena säilytettävän alueen osan (~ w ~) merkintään määräys: Ojaa ei saa padottaa.

- Lisätty johtokujat vesijohtoja ja viemäreitä varten.

Lisäksi kaavakarttaan ja selostukseen on tehty seuraavat kaavatekniset tarkistukset:

- Lisätty likimääräinen joukkoliikennettä varten varattu alueen osa (~ jl ~). Alueelle saa rakentaa pikaraitiotien. Toteuttaminen edellyttää asemakaavan tarkistamista.

- Muutettu kevyen liikenteen reitti kulkemaan pikaraitiotievarauksen eteläpuolitse.

Tehdyt muutokset ovat olennaisia, joten ehdotus on tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs ilmoittaa, että muutettu ehdotus (piirustus nro 11440/26.5.2005, 31.1.2006) on ollut julkisesti nähtävänä 17.2.-20.3.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 46. kaupunginosan lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katualueen asemakaavan ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.5.2005 päivätyn ja 31.1.2006 muutetun piirustuksen nro 11440 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

MELLUNKYLÄN TONTIN 47105/12 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11454)

Khs 2005-1962

47. kaupunginosan (Mellunkylän) korttelin nro 47105 tontin nro 12 asemakaavan muutosehdotus.

Rapolantie 1, Jäkärläntie 19, Jäkärlänkuja 2

Tiivistelmä Nykyinen käyttämätön yleisten rakennusten tontti muutetaan kahdeksi pientalotontiksi. Rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Osalla rakennusalaa enimmäiskerrosluku rajataan yhteen nykyisen kahden asemesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.8.2005) mm., että kiinteistöviraston talo-osasto on esittänyt tontin asemakaavan muuttamista asumistarkoitukseen.

Kaavoitustilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 7863 (vahvistettu 8.6.1978), jonka mukaan tontti on sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Rakennusoikeus on 755 k-m² (vastaa tonttitehokkuutta e = 0.35, kun tontin pinta-ala on 2 154 m²) ja kerrosluku enintään kaksi.

Tontti oli ollut aikaisemmassa asemakaavassa kahtena asuinpientalotonttina (AOR).

Nykytilanne Tontti on Vesalan pientaloalueen länsiosassa. Sen ympärillä on rivi- ja omakotiasutusta.

Tontilla on vuonna 1963 rakennettu yksikerroksinen, 152 k-m²:n suuruinen entinen päiväkotirakennus, joka on tyhjillään. Rakennus on alun perin ollut omakotitalo.

Tontti on kaupungin omistama.

Tontin länsipäässä nykyisen rakennuksen ympärillä on isompaa puustoa. Itäpään avoimella alueella on kaksi koivujen riviä.

Tontilla on ohuehkon savikerroksen (3 m) alla hiekkaa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tarpeettomaksi käynyt yleisten rakennusten tontti pientalotonteiksi.

Tontti muutetaan kahdeksi pientalotontiksi. Päiväkotitoiminta on loppunut, eikä tonttia tarvita julkiseen palvelukäyttöön. Tonttien yhteen laskettu rakennusoikeus vastaa nykyisen tontin rakennusoikeutta. Enimmäiskerrosluku on rakennusaloittain yksi tai kaksi nykyisen kahden asemesta.

Kaava-alueen länsipää, jolla sijaitsee nykyinen rakennus, on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonttitehokkuus on e = 0.25 (178 k-m²). Nykyiseen rakennukseen verrattuna lisäystä on 26 k-m². Enimmäiskerrosluku on nykyisen rakennuksen mukaisesti yksi.

Pääosa kaava-alueesta on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tonttitehokkuus on e = 0.40 (576 k-m²). Enimmäiskerrosluku on rakennusaloittain yksi tai kaksi niin, että kaksikerroksisen osan sijoittamisella on pyritty ottamaan huomioon koillispuoleisen naapuritontin valaistusolosuhteita. Koko rakennusoikeus voidaan silti sijoittaa kaksikerroksiselle rakennusalalle.

Asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa tontille rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asuntojen keskikoon on oltava vähintään 140 k-m². Kaava-alueelle voidaan tämän mukaan sijoittaa yhteensä viisi asuntoa.

Julkisivujen värisävyn on oltava vaalea. Myös julkisivumateriaaleista on asemakaavamääräys.

Vaikutukset Asemakaavaratkaisulla lisätään pientaloasuntoja Vesalan viihtyisälle pientaloalueelle. Päiväkotitoiminta on loppunut, eikä tonttia tarvita julkiseen palvelukäyttöön. Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Enimmäiskerrosluku keskimäärin pienenee, koska osalla rakennusaloja kerrosluku rajoitetaan yhteen. Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta.

Kaavoitustyö on tullut vireille kiinteistöviraston eli tontin ja sillä olevan rakennuksen haltijan aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.12.2003) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin viisi mielipidettä.

Kontula-seura ja Vesalan pienkiinteistöyhdistys kannattavat tontin muuttamista takaisin asuinpientalokäyttöön.

Naapuriyhtiöt Asunto-osakeyhtiö Vesakoto (Jäkärläntie 17) ja Asunto Oy Jäkärlänkuja 4 esittävät mm., että kerrosluvuksi merkitään enintään yksi. Jälkimmäinen yhtiö esittää myös julkisivujen värisävyksi vaaleaa. Käyttötarkoituksen muutokseen yhtiöillä ei ole huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipiteiden johdosta asemakaavan muutoksessa sallitaan luonnoksesta poiketen myös yksikerroksinen rakentaminen, joskin rakennusoikeus on edelleen toteutettavissa käytännössä kaksikerroksisena. AP-korttelialueen muoto on sellainen, että yksinomaan yksikerroksisten asuntojen sijoittaminen alueelle johtaisi helposti huonosti valoa saaviin asuntoihin.

Kaksikerroksiset rakennusalat on sijoitettu Jäkärlänkuja 4:n tonttiin nähden poikittain, jolloin sen valaistusolosuhteet säilyvät kohtuullisen hyvinä, ja niin, että etäisyyttä Jäkärläntie 17:n lähimpään rakennukseen jää 18 m.

Mielipiteen johdosta julkisivujen värisävy määrätään vaaleaksi.

Jäkärläntie 17:n hallitus on keskustellut 3.8.2005 asemakaavan muutosluonnoksesta. Yhtiö kiinnittää huomiota kaava-alueen maanpinnan korkeusasemaan, rakennuksen korkeuteen ja siihen, että uuden rakennuksen sijoittaminen liian lähelle Jäkärlänkujaa vaikeuttaa Jäkärläntie 17:n liikennettä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että maanpinnan ja rakennuksen korkeusasemien on Helsingin rakennusjärjestyksen mukaan sopeuduttava olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Kaksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeutena on asemakaavan muutoksissa varsin yleisesti käytetty 7,5 m, joka on myös tässä asemakaavan muutosehdotuksessa.

Jäkärlänkuja on kapea, joten pysäköinti on sillä mahdollista vain ajoradan toisessa reunassa. Uuden rakennuksen sijoittamisella tontille ei ole vaikutusta kadulla pysäköintiin. Uudelle tontille ajettaneen pääasiassa Jäkärläntien puolelta. Tieliikennelaki kieltää pysäköinnin niin, että se olennaisesti vaikeuttaa kiinteistölle ajoa. Tarvittaessa pysäköinti voidaan kieltää Jäkärlänkujalla tai jollain sen osalla.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.9.-24.10.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, rakennusviraston, sosiaaliviraston, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla (21.10.2005), kiinteistölautakunnalla (1.11.2005) ja rakennusvirastolla (4.11.2005) ei huomautettavaa ehdotuksesta.

Sosiaalivirasto mainitsee (9.11.2005) mm., että itäinen sosiaali- ja terveysjaosto päätti 9.1.2003 mm. lakkauttaa päiväkoti Vasan toiminnan. Viimeisimmän Helsingin tietokeskuksen väestöennusteen vuoteen 2015 mukaan alle kouluikäisten lasten määrä laskee edelleen Vesalan, Kivikon ja Kontulan alueella.

Päiväkotitoiminta on loppunut eikä sosiaalitoimella ole osoittaa tontille tarvetta palvelukäyttöön. Sosiaalivirastolla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (23.11.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kirje Asunto-osakeyhtiö Vesakoto (Jäkärläntie 17) vaatii (19.9.2005), että korkeusasema tulee määritellä naapuritonttien ja Jäkärlänkujan tasojen mukaan keskimäärin samaksi, että rakennusten enimmäiskorkeus sovitetaan ympäristön rakennusten korkeuksiin niitä ylittämättä ja että rakennusten vähimmäisetäisyyden Jäkärlänkujan puoleisesta tontin rajasta tulee olla 4 m.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.3.2006), että yhtiö esitti huomautukset perusteluineen jo asemakaavamuutoksen luonnosvaiheessa ja että kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut niihin vastineensa 25.8.2005.

Lisäselvityksenä virasto mainitsee, että Jäkärlänkujan katualueen leveys on 8 m, mitä on vähäliikenteisellä kujalla pidettävä riittävänä, ja että kujan liikenteelle ei ole haittaa, vaikka yhtiönkin puolella pihavajat ja aita on eräiltä osin rakennettu aivan katualueen reunaan kiinni.

Kaksikerroksisessa rakennuksessa 7,5 m:n räystäskorkeus sallii täyskorkeat kerrokset ja sellaisen pääosin maan alla olevan kellarin, johon kuitenkin voidaan saada luonnonvaloa matalista ikkunoista. Tätä räystäskorkeutta on käytetty viimeaikaisissa asemakaavoissa.

Virasto katsoo, ettei kirje ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47105 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.8.2005 päivätyn piirustuksen nro 11454 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2006-37

Helsingin käräjäoikeus ilmoittaa (15.3.2006), että Kvston 26.1.2005 (asia 10) käräjäoikeuden lautamieheksi valitsema Helena Haapala on kuollut 18.1.2006. Kvston olisi valittava uusi lautamies toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee valita Hakime Aratin (s. 5.2.1949) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2006-37

Helsingin käräjäoikeus ilmoittaa (28.3.2006) lautamiestietojen tarkistuksen yhteydessä käyneen ilmi, että Kvston 13.4.2005 (asia 10) Tuukka Taskisen tilalle valitsema Maj Jauhiainen on tullut valituksi toiseen kertaan, koska hän on jo Kvston 26.1.2005 (asia 10) valitsemien lautamiesten joukossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee valita sivilisaatiohistorian dosentti Tapani Hietaniemen (s. 23.3.1958) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

MATTI VIRKKUSEN HAKEMUS YLIMÄÄRÄISESTÄ ELÄKKEESTÄ

Khs 2005-2753

Henkilöstökeskus toteaa (17.2.2006), että Khs on 30.8.1993 päättänyt Suomen Turistiauto Oy:n palveluksesta kaupungin palvelukseen siirtyneiden eläkeoikeudesta. Päätöksen mukaan kussakin yksittäistapauksessa tullaan esittämään Kvstolle kunnallisen eläkelain mukaan määräytyvän ylimääräisen eläkkeen myöntämistä Suomen Turistiauto Oy:n palveluksesta kaupungin palvelukseen siirtyneelle 1.7.1973 jälkeen palvellun ajan osalta seuraavin edellytyksin:

Eläke on suuruudeltaan kunnallisen eläkelain lisäeläketurvan mukainen siihen saakka, kunnes henkilö on oikeutettu työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkkeeseen. Tämän jälkeen ylimääräinen eläke esitetään myönnettäväksi kunnallisen eläkelain mukaisen eläkkeen erotuksena. Perhe-eläkkeenä esitetään myönnettäväksi Suomen Turistiauto Oy:n palveluksesta 1.7.1973 lukien kunnallisen eläkelain mukaan määräytyvän perhe-eläkkeen erotus.

Kaupungin kustantama muu eläke tai vastaava korvaus yhteen sovitetaan ylimääräisen eläkkeen kanssa.

Ylimääräinen eläke esitetään lisäksi myönnettäväksi ehdolla, että henkilön palvelussuhde kaupungilla on alkanut välittömästi Suomen Turistiauto Oy:n palvelussuhteen päätyttyä. Siirtymävaiheessa on sallittu kuitenkin palvelussuhteiden välissä enintään 30 kalenteripäivän katkos, kunnallisen eläkelain mukaisen ammatillisen eläkeiän valintaoikeuden edellytykset täyttyvät joko Suomen Turistiauto Oy:n (1.1.2004 alkaen Helsingin Bussiliikenne Oy:n) tai kaupungin palveluksessa ja palvelussuhde kaupunkiin jatkuu eläketapahtumaan saakka.

Virkkunen on työskennellyt Suomen Turistiauto Oy:n palveluksessa 1.6.1971-20.7.1990 ja siirtynyt Helsingin kaupungin liikennelaitoksen palvelukseen 18.6.1990, josta palveluksesta jäänyt määräaikaiselle kuntoutustuelle 1.11.2004-31.12.2005 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1.1.2006 lukien.

Kuntien eläkevakuutuksen tekemän laskelman mukaan Virkkusen lisäeläke 1.11.2004 alkaen on 10,18 euroa kuukaudelta (10,27 euroa vuoden 2005 indeksissä ja 10,44 euroa vuoden 2006 indeksissä).

Kunnallisen eläkelain mukaan eläke maksetaan kertasuorituksena eläkkeensaajalle, jos eläkkeen määrä on enintään 13,29 euroa kuukaudelta (vuoden 2006 indeksissä). Virkkunen on antanut suostumuksensa lisäeläkkeen maksamiseksi kertasuorituksena, jonka suuruus Kuntien eläkevakuutuksen tekemän laskelman mukaan on 2 262,92 euroa.

Edellä olevaan viitaten henkilöstökeskus esittää ylimääräisen eläkkeen myöntämistä Virkkuselle 2 262,92 euron suuruisena kertasuorituksena.

Khs katsoo, että Virkkusen hakemus täyttää Khn päätöksessä vuodelta 1993 asetetut edellytykset ylimääräisen eläkkeen myöntämiselle. Virkkuselle tulisi myöntää ylimääräinen eläke. Eläke on suuruudeltaan 2 262,92 euroa ja maksetaan Virkkusen suostumuksen mukaisesti kertakorvauksena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Matti Virkkuselle ylimääräisen eläkkeen 2 262,92 euron suuruisena kertasuorituksena.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

ELÄINTARHAN JOHTOKUNNAN JA ELÄINTARHAN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2006-330

Khs toteaa, että Kvsto päätti 9.6.2004 perustaa kiinteistövirastoon tilakeskuksen, jonka tehtävänä on kaupungin omistamien toimitilojen vuokraus hallintokunnille ja kaupungin ulkopuolisille tahoille sekä tilojen hankinta ja ylläpito. Kvsto teki vastaavat muutokset virastojen johtosääntöihin. Myös Korkeasaaren eläintarhan johtosääntöä muutettiin tässä yhteydessä niin, että johtokunnan tehtäväksi määriteltiin rakennushankkeiden osalta tarveselvityksen tekeminen, ja muilta osin rakennushankkeiden käsittely siirtyi perustettavalle tilakeskukselle. Esityslistatekstissä viitattiin kuitenkin siihen, että Korkeasaaren säätiöinti ja siihen liittyen vastuu sen kiinteistökannasta olivat tuolloin selvitettävänä.

Kvston 9.6.2004 tekemän päätöksen jälkeen kaupunginjohtaja perusti työryhmän valmistelemaan organisaatiouudistuksen toteuttamista. Työryhmän mietintö valmistui 31.10.2005 ja Khs käsitteli 19.12.2005 hallintokuntien välisen työnjaon muuttamista toimitilojen ylläpidossa. Työryhmän mietintö oli käsittelyn pohjana. Mietinnössä lähdettiin siitä, että Korkeasaaren tilojen ylläpito säilyy edelleen Korkeasaaren eläintarhalla. Tällainen tehtäväjako on tarkoituksenmukainen ottaen huomioon eläintarhan tilojen erityisluonteen. Myös eläintarhan alueella sijaitseva ravintolarakennus jää edelleen Korkeasaaren ylläpitovastuulle. Korkeasaaren johtosääntöä pitää näin ollen muuttaa vastaamaan tätä Khn hyväksymää linjausta.

Sääntötoimikunta (28.2.2006) puoltaa johtosäännön muuttamista esitetyllä tavalla.

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaoston jäsenillä ei ole huomautettavaa muutoksesta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa Helsingin kaupungin eläintarhan johtokunnan ja eläintarhan johtosäännön 6 §:n 8 kohdan kuulumaan seuraavasti:

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

- -

8 hyväksyä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa hankkeita koskevat suunnitelmat ja piirustukset sekä vah-vistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

- -

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2006-378

21 huolehtia osaltaan lääkelain 54 a §-54 d §:ssä säädetyistä tehtävistä.

7 § Toimivallan edelleen siirtäminen

Poistetaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettu laki ja lisätään viittaus lääkelakiin:

Lautakunta voi siirtää ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain, kemikaalilain, terveydensuojelulain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, ulkoilulain, elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, tartuntatautilain, yksityisestä terveydenhoidosta annetun lain, lääkelain sekä näiden säädösten nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella lautakunnalle annetun tehtävän lautakunnan alaiselle viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin ole säädetty.

10 § Yksiköiden toimiala

Lisätään ympäristöterveysyksikön toimialaa koskevaan toiseen kappaleeseen nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta:

Ympäristöterveysyksikkö huolehtii terveydensuojelusta siltä osin kuin tehtäviä ei ole osoitettu muulle yksikölle, elintarvikevalvonnasta, eläinlääkintähuollosta, eläinsuojeluvalvonnasta, kuluttajaneuvonnasta ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Esityksen perustelut Ympäristölautakunta perustelee esitystään seuraavasti:

Lääkelain muutoksen yhteydessä kunnille asetettiin uudeksi tehtäväksi nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta. Lääkelain 54 b §:n 2 momentin mukaan muualla kuin apteekeissa, sivuapteekeissa ja lääkekaapeissa tapahtuvassa nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnassa tulee lisäksi noudattaa, mitä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/1976) 14 §:n 4 momentissa säädetään. Säännöksen mukaan kunta valvoo alueellaan lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Kunnan alueella lain mukaisista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä toimielin. Kunnanvaltuusto voi päättää, että toimielin voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Lääkelain muutosta koskevan hallituksen esityksen mukaan valvontavalta voi olla järjestetty kunnissa tietylle kunnan toimielimelle, kunnan viranhaltijalle, kuntayhtymälle tai sen viranhaltijalle. Hallituksen esityksen mukaan käytännössä valvonnasta vastaisivat kunnalliset terveystarkastajat.

Ympäristölautakunta toimii mm. terveydensuojeluviranomaisena ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena. Ympäristötoimen johtosäännön 10 §:n mukaan ympäristöterveysyksikkö huolehtii terveydensuojelusta siltä osin kuin tehtäviä ei ole osoitettu muulle yksikölle. Tämän vuoksi on luontevaa, että ympäristölautakunta ja sen alaisen ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikkö huolehtisi myös nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnasta.

Kuten toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 14 §:n 4 momentissa ja lääkelain 54 b §:n 2 momentissa säädetään, kunnanvaltuusto voi päättää, että toimielin voi siirtää myös nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaan liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Ympäristötoimen johtosääntöä on siten aiheellista täydentää myös tältä osin.

Sääntötoimikunta on (3.3.2006) tarkistanut ympäristölautakunnan ehdotuksen 14.2.2006 ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi ja esittää siihen tehtäväksi jäljempänä mainittuja muutoksia ja korjauksia. Ympäristölautakunnan ehdottama lisäys 6 §:n 21 kohtaan on tarpeettomana poistettu.

Muutetaan johtosäännön 1 §:n 2 momentti seuraavasti:

Toimiala - -

Lautakunta toimii, ellei toisin ole määrätty, ympäristönsuojeluviranomaisena, terveydensuojeluviranomaisena, leirintäalueviranomaisena, kemikaalivalvonta- ja elintarvikevalvontaviranomaisena, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa, vesihuoltolaissa, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin osalta lääkelaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena.

- -

Muutetaan 7 § seuraavasti:

Lautakunta voi siirtää ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain, kemikaalilain, terveydensuojelulain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, ulkoilulain, elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, tartuntatautilain, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain, lääkelain sekä näiden säädösten nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella lautakunnalle annetun tehtävän lautakunnan alaiselle viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin ole säädetty.

Muutetaan 10 §:n 2 momentti seuraavasti:

Yksiköiden toimiala - -

Ympäristöterveysyksikkö huolehtii terveydensuojelusta siltä osin kuin tehtäviä ei ole osoitettu muulle yksikölle, elintarvikevalvonnasta, eläinlääkintähuollosta, eläinsuojeluvalvonnasta ja kuluttajaneuvonnasta ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Khs esittää johtosääntömuutosten tekemistä sääntötoimikunnan esittämässä muodossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa ympäristötoimen johtosäännön 1 §:n 2 momentin, 7 §:n ja 10 §:n 2 momentin seuraavasti:

Toimiala - -

Lautakunta toimii, ellei toisin ole määrätty, ympäristönsuojeluviranomaisena, terveydensuojeluviranomaisena, leirintäalueviranomaisena, kemikaalivalvonta- ja elintarvikevalvontaviranomaisena, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa, vesihuoltolaissa, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin osalta lääkelaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena.

- -

Lautakunta voi siirtää ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain, kemikaalilain, terveydensuojelulain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, ulkoilulain, elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain, tartuntatautilain, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain, lääkelain sekä näiden säädösten nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella lautakunnalle annetun tehtävän lautakunnan alaiselle viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin ole säädetty.

Yksiköiden toimiala - -

Ympäristöterveysyksikkö huolehtii terveydensuojelusta siltä osin kuin tehtäviä ei ole osoitettu muulle yksikölle, elintarvikevalvonnasta, eläinlääkintähuollosta, eläinsuojeluvalvonnasta ja kuluttajaneuvonnasta ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että johtosääntömuutokset tulevat voimaan 1.5.2006.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361