KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

22 - 2006

PUHEENJOHTAJA

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNNAN POLIITTISEN EDUSTAVUUDEN LAAJENTAMINEN

Khs 2006-2599

./. Kvsto päätti 28.4.2004 (asia 4) kaupungin osallistumisesta Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimintaan ja kaupungin edustajista neuvottelukunnassa sekä lisäksi oikeutti Khn huolehtimaan neuvottelukunnan käynnistämiseen liittyvistä yksityiskohtaisista järjestelyistä ja valmistelun organisoinnista. Pääkaupunkiseudun yhteistyönä valmisteltiin yhteistyöasiakirja, jonka Khs hyväksyi 24.5.2004. Yhteistyöasiakirja on tämän asian erillisenä liitteenä.

Khs toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen 22.5.2006 hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan poliittista edustavuutta laajennetaan vuoden 2006 aikana kaupunginvaltuustoissa tehtävällä erillisellä päätöksellä.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan kokoonpanoa ja sen täydentämistä koskevia periaatteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteistyöasiakirjan neuvottelukunnan kokoonpanoa ja sen täydentämistä koskevat luvut kuuluisivat seuraavasti:

Neuvottelukuntaan kuuluvat jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupungin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat eli yhteensä 23 henkilöä.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisena varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Neuvottelukunta valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan kolmannen varapuheenjohtajan.

Neuvottelukunta voi lisäksi päättää, että neuvottelukuntaan valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan lisäksi enintään kolme jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Em. jäsenet tulee valita kaupunkien kaupunginvaltuustojen tai -hallitusten jäsenistä.

Khs toteaa, että neuvottelukunnan jäsenyys määräytyisi edelleen asemavaltuutuksen perusteella. Varapuheenjohtajan valinta ja jäsenvalinnat jaksotettaisiin yhtenäisesti kaupunginhallitusten toimikausien ajaksi. Lisäjäsenten paikat määräytyisivät kunnallisvaalituloksen perustella. Lisäpaikat jaettaisiin kaupunkien kesken neuvottelu-/sopimusmenettelyllä.

Ehdotetusta muutoksesta seuraa, että neuvottelukunnan kokoontumista ja asioiden esittelyä koskevat kappaleet siirtyisivät omiksi luvuikseen yhteistyöasiakirjassa.

Tarkoituksena on, että neuvottelukunnan kokoonpanoa voitaisiin täydentää 1.1.2007 lukien, edellyttäen, että pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot ovat päättäneet asiasta yhdenmukaisesti. Edelleen tarkoituksena olisi, että koordinaatioryhmän neuvottelukuntaan kuulumattomilla jäsenillä olisi neuvottelukunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toimeenpanon aikana.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 21.11.2006 omalta osaltaan hyväksyä neuvottelukunnan kokoonpanon laajentamisen edellä selostetulla tavalla esitettäväksi kaupunginvaltuustoille.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan kokoonpanon ja sen poliittisen laajentamisen edellä selostetutulla tavalla.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

SELVITYS VUODEN 2005 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Khs 2006-706

Khs toteaa, että Kvsto päätti 21.6.2006

- merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2005 ja

- kehottaa Khta antamaan Kvstolle vuoden 2006 joulukuun loppuun mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta.

Khs puolestaan kehotti 26.6.2006 Kvston täytäntöönpanopäätöksessään talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään valtuuston edellä mainitun päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin.

Talous- ja suunnittelukeskus on hankkinut virastoilta ja laitoksilta selvitykset niistä toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet arviointikertomuksessa esitettyjen asianomaista virastoa tai laitosta koskevien toimenpidesuositusten ja -kehotusten johdosta.

./. Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut selvityksistä yhteenvedon, joka on jaettu erikseen.

Khs toteaa, että vuoden 2005 arviointikertomus hyväksyttiin Kvston kevätkauden viimeisessä kokouksessa 21.6.2006. Tämän asian erillisenä liitteenä olevassa selvityksessä on esitetty niiden toimenpiteiden käynnistäminen ja toteuttaminen, joihin virastot ja laitokset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen esitettyjen toimenpidesuositusten ja -kehotusten johdosta.

Khs kiinnittää huomiota siihen, että virastojen ja laitosten antamissa selvityksissä toistetaan pääsääntöisesti lautakuntien arviointikertomuksesta annetuissa lausunnoissa esitettyjä toimenpiteitä ja ne ovat siten puutteellisia. Seuraavalla kierroksella on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että selvitykset paremmin toisivat esille ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty arviointikertomuksen johdosta esim. ohjeistamalla selvityspyynnön tarkemmin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan selvityksen vuoden 2005 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

HANKESUUNNITELMA: HANASAAREN A-VOIMALAITOKSEN PURKAMINEN, NYKYISEN KIVIHIILEN AVOVARASTOALUEEN VAPAUTTAMINEN MUUHUN KÄYTTÖÖN SEKÄ KORVAAVAN KIVIHIILILOGISTIIKAN TOTEUTTAMINEN

Khs 2006-1971

Tekninen lautakunta esittää (12.9.2006) seuraavaa:

Taustaa Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnos oli Khn käsiteltävänä ja Khs päätti 27.2.2006 Hanasaaren A-voimalaitoksen alueen osalta kehottaa teknistä lautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin Hanasaari A-laitoksen purkamiseksi sekä polttoainesataman ja hiilivaraston siirtämiseksi siten, että alue vapautetaan nykyisestä toiminnastaan samanaikaisesti satamatoimintojen kanssa syksyllä 2008 sekä tekemään Khlle 30.9.2006 mennessä esityksen purku- ja siirtotöiden edellyttämistä toimista.

Lautakunta antoi 7.3.2006 Khn päätöksen perusteella Helsingin Energialle seuraavan toimeksiannon:

Lautakunta päätti kehottaa Helsingin Energiaa laatimaan toteuttamiskelpoisen ja toiminnan jatkuvuuden pitkällä aikavälillä turvaavan suunnitelman polttoaineiden uusien purkaus-, siirto- ja varastointijärjestelmien rakentamisesta sekä nykyisten järjestelmien ja Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamisesta. Samalla lautakunta päätti kehottaa Helsingin Energiaa selvittämään hankkeen edellyttämät viranomaisluvat sekä laatimaan selvityksen hankkeen taloudellisista vaikutuksista.

Lisäksi lautakunta päätti kehottaa Helsingin Energiaa laatimaan suunnitelmat ja selvitykset niin, että lautakunta voi antaa oman lausuntonsa elokuun aikana. Selvitystyön edistymisestä raportoidaan lautakunnalle.

Esiselvitys Helsingin Energia selvitti perusteellisesti toiminnallisia vaihtoehtoja nykyisen kivihiilen avovarastoalueen vapauttamisen mahdollistavasta korvaavan kivihiililogistiikan toteuttamisesta huhti-heinäkuussa 2006. Vaihtoehdot on esitelty lautakunnalle sitä mukaa, kun selvitystyö on edennyt.

Esiselvityksessä on selvitetty Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamisen kustannus- ja aikatauluarviot sekä tarkasteltu millaisia vaikutuksia ja toimenpiteitä Hanasaaren uuden hiilivaraston rakentaminen ja polttoainesataman muutostyöt aiheuttavat Hanasaaren energiantuotannolle ja Helsingin Energian energianhankinnalle.

Esiselvityksen lähtökohtina ovat energiahuollon jatkuminen Hanasaaren alueella, nykyisen kivihiilen 0,5 milj. tonnin varastointikapasiteetin säilyttäminen turvaamaan energiantuotannon varmuus sekä hiilen hankinnassa tarvittava kaupallinen neuvotteluvoima ja polttoaineen riittävä varmuusvarastointitaso sekä olemassa olevan energiatuotannon edellyttämän polttoainesataman säilyttäminen. Näillä lähtötiedoilla päädyttiin kuuteen selvitettävään hiilivarastointiratkaisuun.

Vaihtoehtoja tarkasteltaessa pyrittiin löytämään ratkaisu, jossa samanaikaisesti minimoidaan kivihiilen varastointiin käytettävä alue kaupunkikuvalliset vaatimukset huomioiden sekä minimoidaan tästä energiahuollolle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset sekä käytettävyysriskit.

Tarkastellut vaihtoehdot eroavat toisistaan pääosin kivihiilen varaston sijainnin, varastointitavan ja käytetyn teknologian mukaan. Kaikissa vaihtoehdoissa peruslähtökohtana on Hanasaaren A-voimalaitoksen purkaminen.

Kivihiilen varastoinnin siirtäminen uuteen Suvilahden alueelle perustettavaan avovarastoon on selvityksen perusteella käyttöteknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Varastointitapa on tavanomainen ja sisältää käyttöteknisesti vähän riskejä. Ratkaisu ei ole kaupunkikuvallisesti perusteltavissa ottaen huomioon koko alueen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmat.

Kivihiilen varastoinnin toteuttaminen voimalaitosalueen yhteyteen rakennettavilla kuudella maanpäällisellä täysautomatisoidulla siilolla, kapasiteetiltaan n. 80 000 tonnia/kpl, on ratkaisuna teknisesti käyttökelpoinen, mutta investointina raskas. Lisäksi kuuden 65 m:n korkean ja halkaisijaltaan 50 m:n maanpäällisen siilon ratkaisu ei ole kaupunkikuvallisesti perusteltavissa.

Maanalaisista vaihtoehdoista kivihiilen varastoinnin toteuttaminen kahdeksalla maanalaisella siilolla, jotka ovat samantyyppisiä kuin varastosiilot Salmisaaren voimalaitoksella, on käyttöteknisesti toteuttamiskelpoisin ratkaisu. Ratkaisu on kuitenkin investoinniltaan hyvin raskas ja sisältää vaikeasti hallittavia projektiriskejä sekä käytön aikaisia käytettävyysriskejä.

Maanalaisista vaihtoehdoista ratkaisut, joissa käytetään hyväksi Mustikkamaan nykyisiä öljyluolia, ovat turvallisuusteknisesti erittäin ongelmallisia. Olemassa olevien öljyluolien saattaminen turvallisuusvaatimusten edellyttämälle tasolle vaatii hyvin raskaita investointeja eikä vaadittavan palo- ja työturvallisuustason saavuttamisesta ole teknologista varmuutta. Lisäksi vaihtoehto, jossa varastointi toteutetaan avovarastomaisena nykyisissä Mustikkamaan luolissa edellyttää jatkuvaa työskentelyä maanalaisissa varastoissa.

Mustikkamaan tyyppisen vaakavaraston paloturvallisuusongelma hiilen varastoinnissa on hiilen itsesyttymisominaisuudesta johtuva paloriski. Varaston vieminen maan alle tekee perinteisen palonehkäisyn ja torjunnan menetelmien käytön vaikeammaksi kuin, mitä se on maan pinnalla, koska varaston tiivistämistä ja mahdollisen palon sammuttamista rajoittaa käytettävä tila sekä muodostuvat palokaasut. Vaakavaraston suurin riski on se, että varasto joudutaan sulkemaan pitkäaikaisesti kivihiilen syttymisen vuoksi, jolloin Hanasaari B-voimalaitos ei saa kivihiiltä käyttöön varastostaan. Tällaista riskiä ei voida teknisesti eikä taloudellisesti ottaa. Ainoa tiedossa oleva tapa pyrkiä ehkäisemään paloriskejä on osastoida vaakamallinen luola jakamalla luola useaan toisistaan eristettyyn pienempään tilaan. Toteutus tälläkin tavalla on epäselvää laitetoimittajien arvioiden mukaan.

Salmisaaren varastointiratkaisua (SaHi) valittaessa vaakamalliset ratkaisuvaihtoehdot hylättiin toimimattomina ja riskejä sisältävinä. Pystymalliset siilot jakavat varastotilan pienempiin kokonaisuuksiin, mikä mahdollistaa syttymisen ehkäisytoimenpiteet, syttymisen havaitsemisen ja syttymiskohdan paikallistamisen sekä palontorjunnan eristämällä, typettämällä tai tarvittaessa vaahdottamalla. Salmisaaren kivihiilivaraston (SaHi) neljään erilliseen siiloon perustuva ratkaisu em. palontorjuntaominaisuuksineen mahdollisti selviämisen tilanteesta, jossa hiilen voimakkaan lämpenemisen seurauksena yksi siilo oli kokonaan tai osittain poissa käytöstä usean viikon ajan. Häiriö ei vaikuttanut Salmisaaren voimalaitosten tuotantoon, koska muu varasto (kolme siiloa) oli normaalisti käytössä.

Ratkaisu, jossa alueen energiahuollon edellyttämä varastointikapasiteetti 0,5 milj. tonnia toteutetaan voimalaitoksen välittömässä yhteydessä olevien puskurisiilojen ja alueen ulkopuolella sijaitsevien kaupallisten varastoalueiden yhdistelmällä aiheuttaa merkittävän käyttökustannusten kasvun. Ratkaisu on kuitenkin kaupunkikuvallisesti perusteltavissa, koska näin voidaan minimoida Hanasaaren alueella kivihiilen varastointiin tarvittavan alueen koko. Ratkaisussa voimalaitoksen välittömään yhteyteen rakennetaan arkkitehtonisesti voimalaitosalueeseen sulautettavat puskurisiilot, joiden tilavuus mitoitetaan varmistamaan voimalaitoksen tuotanto lämmityksen kannalta kriittisten talvikuukausien ajaksi ottaen huomioon polttoainetarpeen sekä siihen liittyvät hankinta- ja kuljetuskysymykset.

Puskurisiilojen toteutus on mahdollista kaivinpaaluperusteisilla kokonaan maan päällisillä betonirakenteisilla pystysiiloilla tai mahdollisuuksien mukaan osittain upotetuilla siiloilla. Tehtyjen selvitysten perusteella toteutus upottamalla siiloja osittain on kustannuksiltaan kalliimpi ja edellyttää pystynostimen korkeuden kasvattamista 100 m:iin. Upotettaessa siiloja on peruskallion syvyydellä merkittävä vaikutus kustannuksiin. Lisäksi osittainen upotus edellyttää siilojen purkulaitteiden ja -kuljettimien sijoittamista maan alle louhittaviin tunneleihin, mikä kasvattaa käytettävyys- ja projektiriskejä.

Tarvittavan kokonaisvarastointikapasiteetin varmistamiseksi Helsingin Energia vuokraa kaupallisista polttoainesatamista esimerkiksi Inkoosta, Porista, Kotkasta tai Tallinnasta (Muuga) tilaa. Näiltä varastoalueilta kivihiili kuljetetaan puskurisiiloihin proomuilla. Poikkeustilanteissa voidaan turvautua myös tilapäisiin maantiekuljetuksiin.

Etävarastoratkaisu edellyttää pitkien kaupallisten sopimusten laatimista kaupallisia varastopalveluja tarjoavien kanssa sekä pitkäaikaisia rahtaussopimuksia varmistamaan kuljetukset etävarastolta laitoksen puskurisiiloihin.

Tämä etävarastoratkaisukin sisältää polttoaineen toimitus- ja huoltovarmuustekijöiden johdosta riskejä ja kasvattaa alueen energiahuollon käyttökustannuksia.

Kaikille ratkaisuvaihtoehdoille ja Hanasaaren alueen energiahuollolle yleensä on edellytyksenä polttoainesataman olemassaolo alueen välittömässä yhteydessä. Polttoainesataman siirtäminen pois nykyiseltä paikaltaan voimalaitoksen välittömään läheisyyteen on kuitenkin teknisesti mahdollista ja alueen ympäristön tulevan käytön kannalta myös tarkoituksenmukaista. Sataman siirto ei aiheuta kokonaisprojektin kannalta merkittäviä lisäkustannuksia, koska uuden varastoratkaisun toteutus edellyttää joka tapauksessa väliaikaisen sataman rakentamista ja erilaisia muutostöitä olemassa olevaan satamaan.

Hanasaaren A-voimalaitoksen purku ja alueen kivihiilen varastoinnin uudelleen järjestelyt aiheuttavat toteutustavasta riippumatta Helsingin Energialle investointeja ja kuluja, jotka heikentävät jonkin verran toiminnan kannattavuutta. Hanasaaren A-voimalaitoksen purku on disinvestointi, jota ei voida aktivoida taseeseen, vaan kirjataan kuluksi. Kivihiilen varastoinnin uudelleen järjestelystä seuraa Helsingin Energialle projektin aikana suoria kuluja, investointeja, jotka valmistuttuaan kasvattavat poistotasoa, ja erilaisia käyttö- ja kunnossapitokustannuksia, jotka kasvattavat energiatuotannon muuttuvia kustannuksia pysyvästi.

Hanasaaren A-voimalaitoksen purun ja kaikkien kivihiilen varastoinnin uudelleen järjestelyn vaihtoehtojen kustannus- ja aikatauluarviot pitävät sisällään tarvittavien lupien hankinnan ja alueen pilaantuneiden maiden käsittelyn. Aikataulullisesti lupahakuprosessien keston arvioiminen on erityisen vaikeaa ja näiden osalta aikatauluarviot sisältävät huomattavia epävarmuustekijöitä. Pilaantuneiden maiden osalta on tehdyistä selvityksistä ja käydyistä keskusteluista huolimatta ollut mahdotonta ennakoida viranomaisten lopullisia vaatimuksia ja näin ollen kustannusarviot pilaantuneiden maiden käsittelystä sisältävät erittäin merkittäviä epävarmuuksia. Lisäksi maaperän pilaantumisen asteella, joka selviää lopullisesti vasta kaivujen yhteydessä, on merkittävä kustannusvaikutus. Em. epävarmuustekijät tarkentuvat investointisuunnitteluvaiheessa.

Esiselvityksen sisältämät kustannus- ja aikatauluarviot sekä arviot toteuttamiskelpoisuudesta perustuvat laitetoimittajilta saatuihin arvioihin, konsulttien tekemiin osaselvityksiin sekä alustaviin keskusteluihin erilaisten viranomaistahojen kanssa. Esiselvitystyöhön osallistuivat Helsingin Energian lisäksi kiinteistöviraston geotekninen osasto, Helsingin Satama, ympäristökeskus sekä useita ulkopuolisia laitetoimittajia, urakoitsijoita ja konsultteja.

Johtopäätökset Selvitysten perusteella Helsingin Energia on tarkentanut valittavan ratkaisun lähtökohdat seuraaviksi:

- Energiantuotannon säilyttäminen Hanasaaren alueella tuotannolle aiheutuvat käyttötekniset ja taloudelliset riskit minimoiden.

- Kivihiilen 0,5 milj. tonnin kokonaisvarastointikapasiteetin säilyttäminen turvaamaan energiantuotannon varmuuden sekä hiilen hankinnassa tarvittavan neuvotteluvoiman ja polttoaineen riittävän varmuusvarastointitason.

- Kivihiilen varastointiin Hanasaaren alueella tarvittavan varastointikapasiteetin ja sen tarvitseman alueen minimoiminen.

- Polttoainesataman säilyttäminen Hanasaaressa.

Parhaiten kaupunkikuvalliset, toiminnalliset ja taloudelliset vaatimukset toteutetaan, kun

1 Hanasaaren A-voimalaitoksen purkaminen aloitetaan välittömästi investointipäätöksen jälkeen

2 polttoainesatama siirretään nykyiseltä paikaltaan Hanasaaren B-voimalaitoksen välittömään yhteyteen

3 nykyisestä kivihiilen avovarastoalueesta luovutaan ja siirrytään käyttämään Hanasaaren alueen voimantuotannon tarpeisiin etävarastointiratkaisua, jossa yhdistetään kaupallinen kivihiilivarasto ja voimalaitoksen välittömään yhteyteen rakennettavat puskurivarastot. Puskurisiilot toteutetaan kolmella maanpäällisillä osittain upotetuilla betonirakenteisilla pystysiiloilla.

Hanke toteutetaan jakamalla kokonaisuus viiteen taloudellisesti erikseen seurattavaan projektiin. Näin parannetaan projektin suunnittelua, projektin aikaista hallittavuutta sekä aikataulujen ja kustannusarvioiden seurattavuutta.

Osaprojektit olisivat:

1 Hanasaaren A-voimalaitoksen purku

- hankekustannus 13,7 milj. euroa (alv. 0 %)

- aikatauluarvio 25 kk

2 Puskurisiilot

- hankekustannus 68,4 milj. euroa (alv. 0 %)

- aikatauluarvio 24 kk

3 Logistiikka alueella. Hiilen kuljettimet, satamamuutokset

- hankekustannus 11,3 milj. euroa (alv. 0 %)

- aikatauluarvio 24 kk

4 Teknistaloudelliset neuvottelut ja sopimukset etävarastoinnista ja kuljetuslogistiikasta

5 Nykyisen avovarastoalueen pilaantuneiden maiden käsittely

- hankekustannus 7,1 milj. euroa (alv. 0 %)

- aikatauluarvio 27 kk

Kokonaiskustannusarvio sisältää myös öljyn velvoitevarastohankintamenon 10,9 milj. euroa (alv. 0 %), tekniset riskivaraukset 10 milj. euroa, rakennusaikaiset korkokustannukset 4 milj. euroa sekä lupahankinnan ja maaperätutkimusten kustannusarvion 1 milj. euroa (alv. 0 %).

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 127 milj. euroa (tammikuu 2006, alv. 0 %), josta 21 milj. euroa rasittaa suoraan Helsingin Energian tulosta projektin aikana ja loput aktivoidaan taseeseen. Pysyvä vuosikustannusten lisäys olisi 9-11 milj. euroa. Hankkeen kokonaisaikatauluarvio on 41 kuukautta.

Helsingin Energia rahoittaa hankkeen omalla tulorahoituksellaan. Hanke on Helsingin Energialle taloudellisesti merkittävä investointi, minkä vuoksi hankkeen rahoitukseen varaudutaan normaalin tilinpäätöskäytännön mukaisesti vuoden 2006 tilinpäätöksessä, vuoden 2007 vuosibudjetissa ja vuoden 2008 taloussuunnitelmassa.

Lautakunta esittää Khlle hyväksyttäväksi hankesuunnitelman Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamisen aloittamisesta ja nykyisen kivihiilen avovaraston alueen vapauttamisesta muuhun käyttöön siten, että alueen edellyttämä kivihiilen varastointi toteutetaan laitoksen yhteydessä olevien puskurisiilojen ja kaupallisen etävaraston yhdistelmällä, käyttötekniset ja taloudelliset riskit minimoiden seuraavasti:

- Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamiseksi perustetaan projekti, joka käynnistää välittömästi toteutussuunnittelun laitoksen purkamiseksi siten, että purkutyöt voidaan aloittaa vuoden 2007 alussa.

Kustannusarvio 25 milj. euroa (ilman alv.)
Käyttökulujen lisäys 0,5 milj. euroa/a
Kriittisen polun aikataulu 25 kk

- Perustetaan toteutusprojekti, joka käynnistää välittömästi toteutussuunnittelun nykyisestä kivihiilen avovarastoalueesta luopumisesta sekä varastoinnin toteuttamisesta kaupallisen kivihiilen varaston ja voimalaitoksen välittömään yhteyteen rakennettavien siilomallisten puskurivarastojen yhdistelmällä.

Puskurivarastosiilojen kokonaiskapasiteetti mitoitetaan varmistamaan voimalaitoksen tuotanto lämmityksen kannalta kriittisten talvikuukausien ajaksi (3 kk / 180 000 tonnia) ottaen huomioon polttoainetarpeen sekä siihen liittyvät hankinta- ja kuljetuskysymykset. Puskurisiilot toteutetaan optimoiden tarvittava tilankäyttö alueella sulauttaen siilot arkkitehtonisesti voimalaitosympäristöön ja mahdollisuuksien mukaan siilojen osittaista upottamista käyttäen toiminnalliset edellytykset huomioiden ja kustannukset minimoiden.

Kustannusarvio 102 milj. euroa (ilman alv.)
Käyttökulujen lisäys 6-7 milj. euroa/a
Kriittisen polun aikataulu 41 kk

Lautakunta päätti esittää Khlle hankesuunnitelman hyväksymistä siten,

- että Hanasaaren A-voimalaitos puretaan sekä nykyinen kivihiilen avovarastoalue vapautetaan muuhun käyttöön ja kivihiililogistiikka toteutetaan korvaavalla logistiikkaratkaisulla ja

- että hankkeen arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on tammikuun 2006 hintatasossa (RI 2000 = 113,4) enintään 127 milj. euroa (arvonlisäverollinen kustannusarvio 155 milj. euroa, alv. 22 %).

Ympäristölautakunta esittää (24.10.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa hankesuunnitelman niihin osiin, jotka koskevat Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamista ja kivihiilen avovarastoalueen ja nykyisen kivihiilisataman vapauttamista muuhun käyttöön.

Hankesuunnitelma liittyy välillisesti myös Helsingin ympäristöpolitiikkaan ja Hanasaaren tulevan C-voimalaitoksen polttoainevalintaan.

Khn kehotus koski vain A-voimalaitoksen ja kivihiilen avovarastoalueen sekä satamatoimintojen vapauttamista nykyisestä toiminnastaan syksyllä 2008. Siinä ei otettu kantaa siihen, miten kauan kivihiilen käyttömahdollisuuden tulee Hanasaaressa jatkua. Tekninen lautakunta tarkensi toimeksiannossaan Helsingin Energialle kehotusta siten, että suunnitelman tuli turvata energiantuotannon jatkuvuus Hanasaaressa pitkällä aikavälillä. Helsingin Energia valitsi hankesuunnitelman lähtökohdaksi polttoaineena kivihiiltä käyttävän voimalaitostoiminnan jatkumisen Hanasaaressa.

Kvston 12.6.2002 hyväksymän Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman energiantuotantoa koskevan tavoitteen mukaan Helsingin seudun energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista pyritään vähentämään lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kuitenkin niin, että kivihiilen käyttömahdollisuus säilyy Helsingin Energian yhteistuotantolaitoksissa niiden teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisen käyttöiän loppuun. Myös ympäristönsuojelulain (86/2000) keskeinen tavoite on lain 1 §:n mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen tukeminen.

Kvsto hyväksyi 30.3.2005 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaan sisältyvän ympäristöpolitiikan. Sen mukaan kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan torjumaan ilmastonmuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Investoinnit kalliisiin kivihiilisiiloihin ja uuteen polttoainesatamaan saattaisivat johtaa kivihiilen käyttöön myös Hanasaaren uudessa C-voimalaitoksessa, mikä ei olisi ympäristönsuojelulain tavoitteiden, Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman eikä Helsingin ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaista.

Khn toimeksiannon täyttävä ratkaisu asiaan voisi olla esimerkiksi kivihiilen etävarastoinnin ja uuden, Hanasaaren alueelle Hanasaaren B-voimalaitoksen loppukäytön ajaksi rakennettavan väliaikaisen varastokentän yhdistelmä.

Hanasaaren nykyinen ja tuleva voimalaitostoiminta asettaa hankesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden jälkeenkin monia reunaehtoja lähialueiden suunnittelulle ja toteutukselle. Vaikka Hanasaaren A-voimalaitos puretaan ja hiilivarasto poistuu, aiheuttavat B-voimalaitos ja sitä aikanaan korvaava C-voimalaitos rajoituksia alueen muulle käytölle.

Turvatekniikan keskuksen kaupunkisuunnitteluvirastolle osayleiskaavan valmistelua varten 5.11.2004 antaman lausunnon mukaan B-voimalaitoksen kemikaalien käytön ja varastoinnin edellyttämä suojaetäisyys on 200 m. Se kattaa Suvilahden alueen ja keskeisen osan Hanasaaresta. Polttoainesäiliöiden vaatima kahden tunnin evakuointietäisyysraja 250 m sisältää koko Hanasaaren alueen. Myös tulevat voimalaitosratkaisut edellyttänevät suojavyöhykkeitä. Muita mahdollisia ympäristöhaittoja ovat voimaloiden melu, polttoainesataman melu- ja pölyhaitat ja maaperän pilaantuneisuus.

Hanasaaren A-voimalaitoksen ja kivihiilen avovaraston alueilla ei ole tehty maaperätutkimuksia vielä lainkaan. Mahdollisten haitta-aineiden pitoisuuksista ja maaperän kunnostustarpeesta ja -kustannuksista ei ole tietoa. Käytön ja täyttöhistorian perusteella alueen maaperä todennäköisesti edellyttää perusteellisia kunnostustoimia ennen alueen rakentamista.

Hanasaaren vieressä sijaitseva Suvilahden alue on tehtyjen tutkimusten perusteella paikoitellen erittäin voimakkaastikin pilaantunut mm. syanideilla, bentseenillä, mineraaliöljyillä, polyaromaattisilla hiilivedyillä (PAH) ja metalleilla. Pilaantumista on todettu jopa 10 m:n syvyyteen saakka. Myös alueen pohjavesi on voimakkaasti pilaantunutta bentseenillä. Lisäksi koko alueella on vaihtelevan paksuisia hiilikerroksia. On melko todennäköistä, että samoja haitta-aineita löytyy myös viereisen Hanasaaren maaperästä entisen kaasulaitoksen toiminnan seurauksena. Kivihiilen puskurisiiloja on suunniteltu rakennettaviksi voimakkaasti pilaantuneelle Suvilahden alueelle, Hanasaari B-voimalan pohjoispuolelle. Sekä Suvilahden että Hanasaaren alueen maaperän tutkiminen ja kunnostaminen on kiireellistä ja välttämätöntä alueen maankäytön muuttamista varten.

Suunnitelmaa koskevaan toimeksiantoon kuului kohta, jonka mukaan Helsingin Energian tuli selvittää myös hankkeen edellyttämät viranomaisluvat. Suunnitelmaan ei kuitenkaan sisälly tällaista selvitystä, eikä sen riittävyyteen siten voida ottaa kantaa.

Kiinteistölautakunta esittää (17.10.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Lautakunnan lausunnossa keskitytään kiinteistöhallinnon näkökulmaan eikä oteta kantaa hankkeen kaupunkikuvallisiin, energiapoliittisiin ja voimalaitosteknisiin ratkaisuihin.

Teknisen lautakunnan esityksen mukaan hankkeen toteuttaminen vie 41 kuukautta eli 3,5 vuotta investointipäätöksestä. Mikäli investointipäätös olisi tehtävissä vuonna 2007, niin Hanasaaren kärki vapautuisi muuhun käyttöön vuonna 2010-2011.

Tämä ei vastaa Khn kehotuksen mukaista aikataulua, jonka mukaan rakentaminen aloitetaan samassa aikataulussa kuin satamatoiminnoilta vapautuvien alueiden, eli syksyllä 2008. Sörnäistenranta-Hermanninrannan osayleiskaava-alueen rakentaminen tulee näin joka tapauksessa alkamaan aikaisemmin muulla kuin nyt esillä olevalla Hanasaaren kärjen alueella.

Aikataulukysymyksen lisäksi ja ehkä siihen vielä vaikuttaen Hanasaaren kärjen asuntorakentamiseen liittyy selvittämättömiä riskitekijöitä. Voimalaitos sijaitsee alueella siten, että toimiessaan nykyisellä paikallaan Turvatekniikan keskuksen lausunnon mukaan asutuksen ja voima-laitoksen väliin tulee jäädä 200 m:n ja öljysäiliöiden ja asutuksen väliin 30-40 m:n etäisyys. Lisäksi on otettava huomioon, että öljysäiliöiden johdosta lähes koko kärjen alue on voitava evakuoida kahdessa tunnissa, jos alueella tapahtuu onnettomuus. Öljysäiliöistä saattaa aiheutua myös tavanomaisessa käytössä hajuhaittaa. Tämän vuoksi hankesuunnitelmaa tulisi tarkistaa siten, että öljysäiliöt siirrettäisiin riittävän kauaksi suunnitellusta asutuksesta.

Kärjen maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu ja on mahdollista, että kivihiilivaraston alapuolinen maa on pilaantunut. Kivihiilivaraston alapuolinen maa on todennäköisesti myös sekoittunut polttokelvottomaan kivihiileen. Sijoituspaikan löytyminen tällaiselle jätteelle saattaa olla vaikeaa. Sekä kivihiilipitoisesta maasta että pilaantuneesta maasta aiheutuu kustannuksia, joita on vaikea arvioida etukäteen.

Hankesuunnitelmassa esitetään hiilisiilojen rakentamista voimalaitoksen pohjoispuolelle, mikä on esitetyistä vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisin. Hiilisiilojen rakentamisen vuoksi alueen maaperä on puhdistettava. On erittäin todennäköistä, ettei ympäristöviranomainen enää voi hyväksyä aikaisemmin toteutettuja ratkaisuja paikallisista maaperän puhdistuksista, vaan ympäristölainsäädännön mukaisesti tulee vaatimaan koko Suvilahden alueen maaperän kunnostusta. Tämä tarkoittaa useita vuosia kestävää pohjaveden ja huokoskaasun puhdistamista, koska Suvilahden alueella on erittäin haitallisia yhdisteitä kuten bentseeniä ja syanidia niin syvällä, että niiden kaivaminen on lähes mahdotonta. Jos hankesuunnitelma hyväksytään ja siilot rakennetaan esitettyyn paikkaan, tulee alueen kunnostuksen suunnittelu aloittaa pikaisesti kaupungin eri virastojen ja Helsingin Energian yhteistyönä.

Polttoainesatama siirretään hankesuunnitelman mukaan nykyiseltä paikaltaan pohjoisemmaksi. Aikataulussa tulee ottaa huomioon ympäristöluvan hakeminen ja siitä mahdollisesti tehtävät valitukset sekä ympäristövaikutusten arviointimenettely, jos satama rakennetaan yli 1 350 tonnin aluksille. Lisäksi on selvitettävä sataman uudesta sijainnista Sompasaaren uudelle asuinalueelle mahdollisesti aiheutuvat melu- ja pölyvaikutukset.

Hanasaaren A-voimalaitos tulee purettavaksi joka tapauksessa, joten purun kustannuksia ei voi laskea pelkästään kärjen asuntoalueen toteuttamiskustannukseksi. Sen sijaan nykyisen kivihiilen avovarastoalueen poistamisen ja korvaavien järjestelmien toteuttamisen voidaan katsoa olevan tarpeen vain kärjen saattamiseksi rakentamiskelpoiseksi. Hankesuunnitelman mukaan uusien puskurisiilojen toteuttaminen maksaa 68,4 milj. euroa, polttoainesataman ja sen kuljettimien toteuttaminen 11,3 milj. euroa ja nykyisen avovarastoalueen pilaantuneiden maiden kunnostaminen 7,1 milj. euroa. Yhteensä nämä kustannukset ovat 86,8 milj. euroa (alv. 0 %). Jotta tämän järjestelyn kustannukset olisivat perusteltavissa, tulisi alueelle kaavoittaa riittävästi rakennusoikeutta. Lisäksi tulee ottaa huomioon alueelle erillisenä toteutettavan kunnallistekniikan kustannukset samoin kuin Helsingin Energian arvioimat vuotuiset 9-11 milj. euron suorat vaikutukset Helsingin Energian vuositulokseen.

Pelkästään alueelle suunniteltavissa olevan asuntorakennusoikeuden määrällä ei siten taloudellisesti voi perustella hankkeen toteuttamista. Siirto- ja uusinvestoinnit aikatauluineen pitää siksi kyetä perustelemaan muilla tekijöillä. Yhtenä tällaisena voitaisiin pitää sitä, että alue rakennettaisiin erittäin korkeatasoisesti ja siten koko osayleiskaava-alueen korkealaatuista imagoa heti projektin alkuvaiheessa korostaen. Ongelmana kuitenkin on edellä sanotun aikataulutekijän lisäksi se, että vaikka alue sijaitsee meren rannalla, sitä rasittaa viereinen voimala-alue turvallisuusriskeineen. Lisäksi tulee alueen houkuttelevuutta arvioitaessa ottaa huomioon se, että suunniteltu asuntoalue muodostaa erillisen saarekkeen, jota rajoittavat nykyinen voimalaitos, hiilenpurkauslaituri ja Sörnäisten rantatie sekä lounaassa Merihaka.

Kysymys on siten siitä, ovatko hanketta puoltavat tekijät arvioitavissa siitä aiheutuvien kustannusten arvoisiksi, vaikka osa kustannuksista katsottaisiinkin Helsingin Energian omiksi kehittämiskustannuksiksi.

Suunnitelman mukaan muuhun käyttöön vapautuvan Hanasaaren kärjen pinta-ala on n. 6,5 ha, kun koko Sörnäistenranta-Hermanninranta osayleiskaava-alueen pinta-ala on 172 ha. Hanke olisi toteutettava nopealla aikataululla alkaen Hanasaaren kärjestä.

Riippumatta Hanasaari A:n ja hiilen avovarastointia ja sitä korvaavia järjestelyjä koskevista ratkaisuista lautakunta kiirehtii Sompasaaren kaavoitusta ja toteutuksen valmistelua, koska sataman siirtoon on enää n. 2 vuotta aikaa. Lautakunta pitää ympäristön kannalta perusteltuna alueella luopua hiilen avovarastoinnista.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksin 6 äänellä 3 ääntä (Kantola, Moisio ja Paalimäki) vastaan esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Jäsen Paalimäki ehdotti jäsen Kantolan kannattamana, että otsikolla "Hankkeen aikataulu ja riskit" merkityn kohdan loppuun lisätään seuraavaa: "Hankesuunnitteluvaiheessa tulisi vielä selvittää, olisiko A-voimalaitoksen rakennukselle osoitettavissa sovelias uusiokäyttö."

Pelastuslautakunta esittää (10.10.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Hanasaaren voimalaitosalueen uudelleen järjestelyt on tarkoitus toteuttaa viidessä eri vaiheessa. Jokaiseen vaiheeseen sisältyy toisistaan poikkeavia toteutusvaiheen ja lopullisen käytön aikaisia riskitekijöitä.

Hanasaaren B-voimalan polttoainevarastoratkaisun toteutusta voidaan pitää merkittävänä voimalaitoksen perusparannuksena. Tässä yhteydessä tulee huomioida voimalaitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien riskitekijöiden vaikutus lähikaava-alueen muulle uudistuvalle toiminnalle.

Pelastuslaitoksen toimintaedellytykset on turvattava alueella kaikissa toteutuksen vaiheissa.

Tulipalon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksissa ja niiden läheisyydessä tulee turvata.

Työmaa-alueiden onnettomuusriskit tulee kartoittaa. Eri toteutusvaiheista tulee laatia turvallisuussuunnitelmat. Esim. Hanasaari A -voimalan purkutyömaa poikkeaa normaalista rakentamisesta. Purkutyömaalla mahdollinen vakava onnettomuus voi aiheuttaa Hanasaaren voimalan käytön keskeytymisen ja näin haittaa ja ongelmia kaupunkilaisille energianjakelussa.

Merkittävä paloturvallisuusriski hiilen varastoinnissa on hiilen itsesyttymisominaisuudet. Tämä tekijä on huomioitava niin siilojen rakenteellisissa ratkaisuissa kuin valittavan sammutusjärjestelmän sopivuudessa. Mahdolliset ympäristölle aiheutuvat haittatekijät tulee huomioida niin ikään suunnitteluvaiheessa.

Polttoainesataman, kuljetintunnelin ja puskurisiilojen suunnittelun yhteydessä on paloteknisiin ratkaisuihin kiinnitettävä erityistä huomiota.

Alueelle on laadittava pelastussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma huomioiden myös voimalaitosalueen viereen rakennettava muu toiminta.

Ehdotuksessa on maininta öljyn velvoitevarastointihankinnasta 23 000 tonnia kevyttä polttoöljyä (POK). Öljyn sijoituspaikkaa ei mainita ehdotuksessa. Öljyvarastoinnin sijainti on määritettävä ja sen aiheuttamat turvallisuusriskit lähiympäristölle on selvitettävä. Kaikki alueelle sijoitettavien palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden määrät on selvitettävä ja tämän pohjalta määritettävä tarvittava turvaetäisyys muihin alueelle rakennettaviin rakennuksiin.

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaluonnoksessa on Sompasaaren laiturin kohdalle sijoitettu kelluvien asuntojen asuinalue. Kivihiilikuljetukset puskurisiiloihin tapahtuvat pääsääntöisesti proomukuljetuksin. Proomukuljetusten aiheuttama turvallisuusriski kelluville asunnoille on tutkittava. Onko vaaraa esimerkiksi proomun ajautumisesta kelluvia asuntoja päin ja miten tämä on estettävissä.

Yleisten töiden lautakunta esittää (5.10.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Helsingin Energia on tehnyt purkutöistä asianmukaiset suunnitelmat. Yleiset alueet on toimenpiteistä riippumatta pidettävä siisteinä ja turvallisesti liikennöitävinä. Työ aiheuttaa katuverkon tehostetun hoidon tarpeen. Tästä johtuen Helsingin Energian tulee tilata kunnossapitäjältä alueen lisäkunnossapito, siltä osin kuin työstä aiheutuu tarvetta tehostettuun kunnossapitoon.

Ennen työn alkua sekä työn päätyttyä Helsingin Energian tulee teettää selvitys alueen katuverkon tilasta siltä alueelta, johon tällä työllä on välittömiä vaikutuksia. Selvityksen perusteella Helsingin Energia teettää tarvittavat katuverkon korjaukset, joista on sovittava yhdessä katu- ja puisto-osaston asiantuntijan kanssa. Helsingin Energia toteuttaa omalla kustannuksellaan työnaikaisen tehostetun kunnossapidon, selvitykset ja sovitut korjaukset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää (2.11.2006) mm. seuraavaa:

Helsingin Energian laatimassa esiselvityksessä on tarkasteltu laajasti Hanasaaren A-voimalaitos- ja kivihiilivarastoalueen vapauttamiseksi uuteen käyttöön. Selvitys on tehty asiantuntemuksella ja koottu hyödyntämällä usean erityisasiantuntijan osaamista.

Esiselvityksessä on tutkittu Hanasaari A-voimalaitoksen purkamista, kuutta erilaista uuden hiilivaraston sijoitusvaihtoehtoa sekä polttoainesataman siirtoa Hanasaari B-voimalaitoksen itäpuolelle.

Hankesuunnitelmassa on esitetty parhaana hiilen varastoinnin sijoitusvaihtoehtona etävarastoa, joka sijaitsisi Helsingin ulkopuolella ja puskurivarastona toimisi 3 kpl puskurisiiloja voimalaitos B:n pohjoispuolella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut Hanasaaren maankäyttöä osana Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavatyötä.

Suunnittelutyöhön liittyen on yhteistyössä Helsingin Energian kanssa rajattu se osa Hanasaarta, jota voidaan rakentaa, ennen kuin Hanasaari B puretaan. Näin energiahuollon ja muun maankäytön välinen raja Hanasaaressa on määritelty. Raja tulee ilmenemään osayleiskaavassa energiahuollon 1. vaiheen alueen rajauksena. Osayleiskaavassa tullaan toteamaan, että merkintä on voimassa, kunnes toinen vaihe toteutuu eli kunnes Hanasaari B:n käyttö voimalaitoksena loppuu. Hankesuunnitelma on tämän linjauksen mukainen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut asemakaavallista ideakilpailua Hanasaareen. Viraston selvityksissä on päädytty mitoitukseen, joka on n. 80 000 k-m². Kilpailu tulee osoittamaan, miten aluetta parhaiten voidaan kehittää korkealuokkaisena, omaleimaisena ja monipuolisena asuntoalueena. Merellinen sijainti, avautuminen etelään, Kruunuvuoren selän suuntaan ja läheinen yhteys keskustaan ovat takeena kilpailukykyisestä alueesta, vaikka voimalaitos olisi sen takana.

Hiilen lastauspaikan siirto lähemmäksi voimalaitosta hankesuunnitelman mukaisesti parantaa oleellisesti Hanasaaren rakennettavuutta ja ympäristön laatutasoa ja on oletettavissa, että alueen kerrosala asettuu vaihteluväliin 80 000-100 000 k-m².

Koko osayleiskaava-alueen imagon kannalta on erityisen tärkeää, että alue rakennetaan niin nopeasti kuin mahdollista. On näet muistettava, että Hanasaari näkyy keskeisesti itäisen pääkadun Sörnäisten rantatien suunnassa ja luo sitä mielikuvaa minkälaiseksi alue tulevaisuudessa muodostuu. Yhdessä Sörnäisten rantatien ympäristön kohentamisella Hanasaaren rakentamisella tulee olemaan positiivista, kaupunkirakenteellista merkitystä laajalti Siltasaaren ja Sörnäisten suunnassa.

Hanasaari A-voimalaitoksen purku voitaisiin aloittaa heti ennen kokonaisinvestointipäätöksen tekemistä.

Tulevassa asemakaavatyössä tullaan selvittämään, miten säilyvän voimalaitoksen turvallisuusaspektit otetaan kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon.

Lautakunta puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä seuraavin ehdoin:

Jatkosuunnittelussa olisi tutkittava, voidaanko puskurivarastoja sijoittaa Hanasaari B-voimalaitoksen pohjoispuolelle kahtena sylinterinä ehdotetun kolmen sijaan täyttökapasiteetiltaan vastaamaan kolmen tilavuutta, maksimikorkeudeltaan 70 m ja mahdollisuuksien mukaan osittain upotettuna.

Hiilisiilojen esitetty sijoitus tulee tarvittaessa palvelemaan myös tulevaisuudessa Hanasaaren energiatuotantoa. Kivihiilen käyttö polttoaineena ei kuitenkaan kokonaan ole ympäristösuojelulain tavoitteiden, Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman eikä Helsingin ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaista. Vaikka kivihiiltä ei tulevaisuudessa käytetäkään voimalaitoksen polttoaineena, siilot kuitenkin tarjoavat vaihtoehdon, mikäli energiapoliittinen tilanne tulevaisuudessa ratkaisevasti muuttuu.

Avointa kenttävarastointia ei enää tulevaisuudessa ole mahdollista toteuttaa Hanasaaressa alueen tiivistämisen, uuden maankäytön ja ympäristön laadun kohottamisen seurauksena.

Voimalaitosalueen maaperän pilaantuneisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön tulisi Helsingin Energian muodostaa lisätutkimuksien, riskiarvioiden ja suunnitelmien avulla tarkempi kokonaiskuva.

Sataman siirron vaikutukset kokonaisaikatauluihin tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan Sörnäistenranta-Hermanninranta osayleiskaavaehdotusta sekä Hanasaaren kärjen asemakaavoitusta. Osayleiskaavan ja asemakaavojen edellyttämät vaikutusten arvioinnit tehdään kaupunkisuunnitteluvirastossa erikseen kaavoituksen yhteydessä. Helsingin Energian tulee hankesuunnittelussaan selvittää voimalaitosalueen muutosprosessin vaikutukset.

Lautakunta puoltaa toteutusprojektin perustamista. Muutosalue on yksi kaupungin vaikeimmista ja toteutusprojektia tarvitaan sekä A-voimalaitoksen purkamisen että uuden varastointiratkaisun suunnittelu- ja toteutusprosessin läpiviemiseksi.

Päätös tehtiin äänestyksin 5 äänellä 4 ääntä (Loukoila, Helistö, Kolbe ja Puoskari) vastaan. Jäsen Helistö teki jäsen Kolben kannattamana ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi siten, että Hanasaaren A-voimalan rakennuksen säilyttämistä muuhun käyttöön tutkitaan.

Khs toteaa, että Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnos mahdollistaa monimuotoisen ja erittäin korkeatasoisen asuinalueen rakentamisen. Alueen asuntojen hallintamuotojakauma ratkaistaan asunto-ohjelman yhteydessä.

Kvston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Hanasaari A-laitoksen, viereisen hiilivaraston ja polttoainesataman alue on esitetty muutettavaksi asuinalueeksi. Uudemman Hanasaari B-laitoksen pohjoispuolella on teknisen huollon aluevaraus. Hanasaaren eteläkärki on varattu virkistysalueeksi.

Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnoksessa on Hanasaari A-voimalaitoksen alueelle esitetty sekä kerrostalovaltainen asuinaluevaraus että myös palvelujen ja hallinnon alue, joka samalla on vaihtoehtoisesti asuntoaluevaraus. Hiili- ja öljylaivojen purkauspaikka on otettu huomioon osoittamalla sillä kohtaa satama-aluevaraus.

Hanasaari A-laitoksen alueella ei ole asemakaavaa. Alue on kuitenkin mahdollista asemakaavoittaa rinnan osayleiskaavoitusprosessin kanssa. Päätös asemakaavan hyväksymisestä voidaan tehdä välittömästi osayleiskaavan hyväksymispäätöksen jälkeen.

Asemakaavan sisältö ja aikataulu tulee kytkeä valmisteltavaan osayleiskaavaan. Asemakaavan edellyttämät riittävät selvitykset käsittävät maaperän rakennettavuuden sekä pilaantuneisuuden, energian tuotannon, turvallisuus- ja ympäristökysymysten, infrastruktuurin ja kaavataloussuunnittelun.

Hanasaari A-laitoksen alueen asemakaavoitus ajoittuisi samaan aikaan metroaseman ympäristön keskustatoiminnoille varattujen korttelien sekä Kulosaaren sillan molemmin puolin sijaitsevien asuntoalueiksi sekä palvelun ja hallinnon alueiksi osoitettujen saarekkeiden asemakaavojen valmistelun kanssa.

Khs toteaa, että se kehotti 27.2.2006 teknistä lautakuntaa tekemään Khlle 30.9.2006 mennessä esityksen Hanasaaren A-laitoksen purkamiseksi ja polttoainesataman siirtämiseksi siten, että alue vapautetaan nykyisestä toiminnastaan sekä purku- ja siirtotöiden edellyttämistä toimista.

Helsingin Energian laatima hankesuunnitelma Hanasaaren kivihiilivaraston ja polttoainesataman siirtoon sekä A-voimalaitoksen purkuun liittyvistä toimista aikatauluineen ja kustannusarvioineen on nyt valmistunut.

Khs toteaa teknisen lautakunnan lausuntoon viitaten, että Helsingin Energia selvitti perusteellisesti kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana erilaisia toiminnallisia vaihtoehtoja Hanasaaressa sijaitsevan nykyisen kivihiilen avovarastoalueen vapauttamisen mahdollistavasta korvaavan kivihiililogistiikan toteuttamisesta.

Esiselvityksessä on selvitetty Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamisen kustannus- ja aikatauluarviot sekä tarkasteltu, millaisia vaikutuksia ja toimenpiteitä Hanasaaren uuden hiilivaraston rakentaminen ja polttoainesataman muutostyöt aiheuttavat Hanasaaren energiantuotannolle ja Helsingin Energian energianhankinnalle.

Vaihtoehtoja tarkasteltaessa pyrittiin löytämään ratkaisu, jossa saman-aikaisesti minimoidaan kivihiilen varastointiin käytettävä alue kaupunki-kuvalliset vaatimukset huomioiden sekä minimoidaan tästä energia-huollolle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset sekä käytettävyysriskit.

Tarkastellut vaihtoehdot eroavat toisistaan pääosin kivihiilen varaston sijainnin, varastointitavan ja käytetyn teknologian mukaan. Kaikissa vaihtoehdoissa peruslähtökohtana on Hanasaaren A-voimalaitoksen purkaminen.

Helsingin Energian esittämä ratkaisu, jossa alueen energiahuollon edellyttämä varastointikapasiteetti, 0,5 milj. tonnia, toteutetaan voimalaitoksen välittömässä yhteydessä olevien puskurisiilojen ja alueen ulkopuolella sijaitsevien kaupallisten varastoalueiden yhdistelmällä, aiheuttaa merkittävän käyttökustannusten kasvun. Ratkaisu on kuitenkin kaupunkikuvallisesti perusteltavissa, koska näin voidaan minimoida Hanasaaren alueella kivihiilen varastointiin tarvittavan alueen koko. Ratkaisussa voimalaitoksen välittömään yhteyteen rakennetaan arkkitehtonisesti voimalaitosalueeseen sulautettavat puskurisiilot, joiden tilavuus mitoitetaan varmistamaan voimalaitoksen tuotanto lämmityksen kannalta kriittisten talvikuukausien ajaksi ottaen huomioon polttoainetarpeen sekä siihen liittyvät hankinta- ja kuljetuskysymykset. A-laitos tullaan purkamaan asbestityönä.

Hankkeen kokonaiskustannusarviosta pilaantuneiden maiden käsittelykustannusten osuudeksi on arvioitu 18,6 milj. euroa. Tältä osin kustannusarvio on kuitenkin alustava, koska maaperän pilaantumisen asteella, joka selviää lopullisesti vasta kaivujen yhteydessä, on merkittävä kustannusvaikutus. Tämä epävarmuustekijä tarkentuu investointisuunnitteluvaiheessa.

Helsingin Energia rahoittaa hankkeen omalla tulorahoituksellaan. Hanke on Helsingin Energialle taloudellisesti merkittävä investointi, minkä vuoksi se varautuu hankkeen rahoitukseen normaalin tilinpäätöskäytännön mukaisesti vuoden 2006 tilinpäätöksessään, vuoden 2007 vuosibudjetissaan ja vuoden 2008 taloussuunnitelmassaan.

Lisäksi Khs toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon viitaten, että kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut Hanasaaren maankäyttöä osana Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavatyötä.

Suunnittelutyöhön liittyen on yhteistyössä Helsingin Energian kanssa rajattu se osa Hanasaarta, joka voidaan rakentaa, ennen kuin Hanasaari B puretaan. Näin energiahuollon ja muun maankäytön välinen raja Hanasaaressa on määritelty. Raja tulee ilmenemään osayleiskaavassa energiahuollon 1. vaiheen alueen rajauksena. Osayleiskaavassa tullaan toteamaan, että merkintä on voimassa, kunnes toinen vaihe toteutuu, eli kunnes Hanasaari B:n käyttö voimalaitoksena loppuu. Hankesuunnitelma on tämän linjauksen mukainen.

Hiilen lastauspaikan siirto lähemmäksi voimalaitosta hankesuunnitelman mukaisesti parantaa oleellisesti Hanasaaren rakennettavuutta ja ympäristön laatutasoa ja on oletettavissa, että alueen kerrosala asettuu vaihteluväliin 80 000-100 000 k-m². Koko osayleiskaava-alueen imagon kannalta on erityisen tärkeää, että alue rakennetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Yhdessä Sörnäisten rantatien ympäristön kohentamisella Hanasaaren rakentamisella tulee olemaan positiivista, kaupunkirakenteellista merkitystä laajalti Siltasaaren ja Sörnäisten suunnassa.

Khs toteaa, että Hanasaaren muuttaminen asuinkortteleiksi rantapuistoineen edellyttää voimalaitosrakennuksen purkamista. Sen säilyttäminen pienentäisi rakennuskelpoista aluetta niin huomattavasti, että
aluetta ei olisi perusteltua kehittää asuntoalueena. Vähäinen korttelialue sijoittuisi eristettynä suhteettoman suuren rakennusmassan taakse.

A-laitoksen käyttö kulttuuritarkoituksiin ei olisi luontevaa, kun otetaan huomioon Suvilahden entisen kaasutehtaan rakennuskannan vapautuminen tulevaisuudessa nykyisestä varasto- ja toimistokäytöstä. Tätä kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta rakennusryhmää voidaan harkita sellaisenaan kulttuurikäyttöön Kaapelitehtaan tapaan. Alueella olevaa entistä Suvilahden voimalaitosta, joka nykyisin on huonekalujen myyntinäyttelytilana ja palloiluhallina, voidaan harkita myös sellaisenaan kulttuurikäyttöön. Sijainti metroaseman vieressä antaa sille suuret ja Hanasaarta paljon paremmat mahdollisuudet seudullisessakin mittakaavassa.

A-laitoksen säilyttämistä vastaan voidaan esittää myös seuraavia näkökohtia:

- Rakennus on suunniteltu voimalaitokseksi, jossa hiililogistiikka on määritellyt laitoksen sisäosien kantavat rakenteet ja tilaratkaisut. Hiilisiilot voimalaitoksen sisällä ulottuvat lä-


hes koko rakennuksen korkuisina hiilisataman puoleisessa osassa.

- Kulku rakennuksen sisällä tapahtuu myös suurelta osin ritilätasoilla eli välipohjarakenteita on äärimmäisen vähän. Niiltä osin, kuin välipohjia on, muodostuu huonekerroksista käyttökelvottoman suuria hallitiloja.

- Suuren osan sisätiloista täyttää prosessiin liittyvät kattilat ja säiliöt, jotka on erikseen perustettu, osin pultattu kiinni kantavaan välipohjaan.

- Prosessilaitteita on paljon ja laitoksen pääkomponentit kuten turbiinin osat ja kattilat sekä erilaiset säiliöt ovat kooltaan suuria. Näiden purkamisen yhteydessä joudutaan rakennuksen rakenteita purkamaan ja hajottamaan merkittävässä määrin.

- Tehtyjen asbestikartoitusten mukaan rakennus sisältää merkittäviä määriä asbestia. Voidaan arvioida, että asbestin täydellinen poistaminen ja käsittely on huomattavasti hankalampaa ja kustannuksiltaan suurempi hanke kuin asbestin käsittely rakennuksen purun yhteydessä.

- Hiili on imeytynyt seinä- ja pohjarakenteisiin. Rakenteellisia mittauksia ei ole rakenteista tehty, jotta voisi arvioida rakenteiden säilyttämistä ja hyödyntämistä muuhun käyttöön.

- Purkukustannus on 13,7 milj. euroa. Jos rakennus otettaisiin johonkin muuhun käyttöön, on kustannus todennäköisesti saneerauksesta suurempi kuin uuden vastaavan tilan rakentaminen.

Tulevassa asemakaavatyössä tullaan selvittämään, miten säilyvän voimalaitoksen turvallisuusaspektit otetaan kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon. Voimalaitosalueen maaperän pilaantuneisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön tullaan hankesuunnitelman jatkovaiheessa muodostamaan lisätutkimuksien, riskinarvioiden ja suunnitelmien avulla tarkempi kokonaiskuva.

Khs edellyttää, että hankesuunnitelman jatkovaiheessa Helsingin Energia ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon pelastuslautakunnan lausunnossa esitetyt pelastus- ja evakuointisuunnitelmiin liittyvät sekä muut turvallisuusnäkökohdat.

Khs toteaa lopuksi, ettei hankesuunnitelman mukainen kivihiilen varastointiratkaisu rajaa pois Hanasaaren alueelle tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavan uuden voimalaitoksen mitään polttoainevaihtoehtoa. Polttoaineratkaisu harkitaan aikanaan tuolloin käytettävissä olevan teknologian ja energiamarkkinoihin liittyvien reunaehtojen perusteella.

./. Hankesuunnitelma on jaettu erikseen.

Khn vähemmistön (Helistö, Hellström, Lehtipuu ja Pajamäki) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi, olisiko A-voimalaitoksen rakennukselle osoitettavissa sovelias uusiokäyttö. Jäsen Lindeman äänesti tyhjää.

Jäsen Helistö jätti edellä olevan vähemmistön mukaisen eriävän mielipiteen.

Jäsen Pajamäen eriävän mielipiteen mukaan hankesuunnitelma olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään eri vaihtoehtoja Hanasaaren A-voimalaitoksen soveltuvuudesta uusiokäyttöön, osaksi uutta osayleiskaavaa.

Lisäksi suunnitellusta voimalan purusta sekä kivihiililogistiikan siirrosta teetetään kustannushyöty-analyysi, jolla voidaan todentaa, onko hanke siitä aiheutuvien kustannusten arvoinen.

Jäsen Lindemanin eriävän mielipiteen mukaan asia olisi tullut panna pöydälle, jona aikana täsmennettäisiin A-voimalan purku- ja säilyttämiskustannuksia ja mahdollista käyttöä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä tämän asian erillisenä liitteenä olevan hankesuunnitelman siten,

1 että Hanasaaren A-voimalaitos puretaan sekä nykyinen kivihiilen avovarastoalue vapautetaan muuhun käyttöön ja kivihiililogistiikka toteutetaan korvaavalla logistiikkaratkaisulla sekä

2 että hankkeen arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on tammikuun 2006 hintatasossa (RI 2000 = 113,4) enintään 127 000 000 euroa (arvonlisäverollinen kustannusarvio 155 000 000 euroa, alv. 22 %).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

KAMPPI - TÖÖLÖNLAHTI-ALUEEN MAAPOLIITTISEN PERIAATESOPIMUKSEN MUKAINEN ALUEJÄRJESTELY TÖÖLÖNLAHDEN ALUEELLA

Khs 2006-2417

Töölönlahden alueen korttelit 2014 ja 2016; Alvar Aallon katu, Töölönlahdenkatu, Kansalaistori, Makasiinipuisto, Töölönlahden puisto

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Valtio luovuttaa kaupungille Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla asemakaavan muutokseen nro 10920 kuuluvalta Töölönlahden alueelta korttelin 2014 ja korttelin 2016 sekä kaava-alueeseen kuuluvat yleiset alueet ja osan Töölönlahden vesialueesta. Järjestelyyn kuuluvien alueiden pinta-ala on yhteensä 107 528 m².

Luovutuksen yhteydessä kaupunki ei suorita valtiolle vastiketta. Alueen rakennusoikeuksien jakamisesta on sovittu 4/6.2.1986 allekirjoitetussa Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisessa periaatesopimuksessa siten, että kaupunki saa sopimusalueelle tulevasta uudis- ja lisärakennusoikeudesta 62 % ja valtio 38 %. Lisäksi on sovittu, että sopimusalueelle kaavoitettavat yleiset alueet valtio luovuttaa kaupungille vastikkeetta.

Luovutuksen toteuduttua maapoliittinen periaatesopimus lakkaa olemasta voimassa asemakaavan muutoksen nro 10920 mukaisella Töölönlahden alueella.

Kaavoitustilanne Töölönlahden alueella on voimassa asemakaavan muutos nro 10920, joka vahvistettiin 27.2.2002 ja sai lainvoiman 2.4.2004. Asemakaava-alueen laajuus on kaikkiaan n. 36,5 ha, josta korttelialueiden osuus on 5,68 ha ja puistoalueiden osuus 10,61 ha.

./. Asemakaavakartta on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 1.

Rakennusoikeutta kaava-alueella on yhteensä 124 690 k-m², josta yleisten rakennusten kerrosalan osuus on 49 690 k-m² ja toimisto- ja
liikekerrosalan osuus 75 000 k-m².

Edellä mainittuun rakennusoikeuteen sisältyy myös tontti 2013/1, jonka rakennusoikeus on 28 000 k-m². Kaupunki luovutti mainitun tontin 21.4.2006 valtiolle ja sille rakennetaan parhaillaan Helsingin musiikkitaloa.

./. Kaupungin ja valtion välillä solmittiin 4/6.2.1986 maapoliittinen periaatesopimus Helsingin Kamppi-Töölönlahti-alueen tulevan kaavoituksen pohjalta tehtäviä aluejärjestelyjä ja rakentamista varten. Sopimusalue ilmenee esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 2 olevasta kartasta.

Sopimuksessa on sovittu mm. alueelle kaavoitettavan uudis- ja lisärakennusoikeuden jakautumisesta sopimuspuolten kesken, kunnallistekniikan rakentamisesta, valtion rautateiden toiminnoista, aikaisemmista alueluovutuksista, katujen, virkistysalueiden ja vastaavien alueiden luovuttamisesta vastikkeetta sekä asemakaavaan merkittyjen käyttötarkoitusten keskinäisistä painoarvoista ja niiden mukaisista jyvityskertoimista.

Maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla valtio saa sopimusalueelle kaavoitettavasta uudesta, käyttötarkoituksen mukaan jyvitetystä kerrosalasta 38 % ja kaupunki 62 %. Rahaa sopimusalueella tehtävien aluejärjestelyjen yhteydessä ei käytetä edellyttäen, että alueelle tuleva uudis- ja lisärakennusoikeus voidaan jakaa joko sopimukseen kirjattujen jako-osuuksien puitteissa tai sen hyvittämisestä sovitaan sopimusalueelle myöhemmin laadittavien asemakaavojen yhteydessä.

Maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla valtio luovutti kaupungille 2.9.1997 tontin 2010/1, jonka kaupunki myi edelleen Sanoma Oy:lle. Lisäksi kaupunki on saanut valtiolta mm. Elielinaukion sekä Asema-aukion ja niihin liittyvät katu- ja muut yleiset alueet, joiden yhteispinta-ala on n. 23 636 m².

Vastaavasti kaupunki luovutti valtiolle 7.12.2001 tontin 4214/1 Eduskunnan lisärakennusta varten ja 21.4.2006 tontin 2013/1 Helsingin musiikkitaloa varten. Periaatesopimuksen nojalla kaupunki on lisäksi aiemmin luovuttanut tontinosia valtion pääosin omistamaan Nykytaiteen museon tonttiin 2009/1.

Valtio luovuttaa alueet Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla, joten kaupunki ei maksa järjestelyn yhteydessä valtiolle korvausta.

Käydyt neuvottelut Valtion edustajan kanssa on Kamppi-Töölönlahti-maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla neuvoteltu jäljempänä kuvattu aluejärjestely ja laadittu tämän asian erillisenä liitteenä 4 oleva esitys luovutuskirjaksi.

Järjestelyssä valtio luovuttaa kaupungille

- n. 1 222 m²:n suuruisen liike- ja toimistorakennusten (K)
tontin 2014/1, jonka rakennusoikeus on 4 300 k-m²,

- n. 1 340 m²:n suuruisen liike- ja toimistorakennusten (K)
tontin 2014/2, jonka rakennusoikeus on 4 100 k-m²,

- n. 1 322 m²:n suuruisen liike- ja toimistorakennusten (K)
tontin 2014/3, jonka rakennusoikeus on 2 800 k-m²,

- n. 908 m²:n suuruisen liike- ja toimistorakennusten (K)
tontin 2014/4, jonka rakennusoikeus on 2 800 k-m² ja

- n. 3 841 m²:n suuruisen liike- ja toimistorakennusten (K)
tontin 2016/1, jonka rakennusoikeus on 13 800 k-m².

Kaupungille tulevien tonttien pinta-ala on yhteensä 8 633 m² ja rakennusoikeus 27 800 k-m².

Maapoliittisen periaatesopimuksen 10 kohdan nojalla valtio luovuttaa kaupungille lisäksi vastikkeetta sopimusalueelle kaavoitettavat virkistysalueet, liikennealueet, vesialueet, kadut, katuaukiot ja torit sekä erityisalueet. Näiden kokonaispinta-ala on yhteensä n. 98 895 m².

Maanalaista rakennusoikeutta on merkitty lisäksi rakennuskortteleiden välisille katuaukioille yhteensä 1 800 k-m². Edelleen Töölönlahden puistoalueelle on merkitty useita erillisiä pienempiä rakennusaloja mm. siirrettäviä makasiinin osia varten.

./. Luovutettavat alueet on esitetty järjestelyä koskevan sopimuksen karttapiirroksessa, joka on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 3.

Luovutukseen sisältyy myös n. 1,5 ha:n suuruinen osa Töölönlahden vesialuetta. Eläintarhan huvila-alue samoin kuin loppuosa valtion omistamaa Töölönlahden vesialuetta ovat periaatesopimuksen mukaista aluetta B, jolle ei ole vielä vahvistettu asemakaavaa eikä nyt tehtävä järjestely koske sitä miltään osin.

Mikäli toimisto-, liike- ja muun rakennusoikeuden keskimääräisenä hintana Töölönlahden alueella pidetään n. 1 000 euroa/k-m², järjestelyssä kaupungille tulevan rakennusoikeuden arvo on yhteensä n. 30,5 milj. euroa.

Yleisten alueiden hintana voidaan pitää alueiden laajuus huomioiden n. 100 euroa/m², joten näiden arvo ilman Töölönlahden vesialuetta on lisäksi n. 9,8 milj. euroa.

Kaupungille siirtyvien tonttien ja alueiden kirjanpidollinen käsittely edellyttää niiden arvoa vastaavan määrärahan yhteensä 40,3 milj. euron osoittamista kiinteistölautakunnalle.

Valtio luovuttaa kaupungille korvauksetta asemakaavan muutoksen nro 10920 mukaisessa Makasiinipuistossa olevan säilytettäväksi merkityn ja vielä jäljellä olevan entisen tavaramakasiinin osan. Tämän jälkeen rakennuksen kunnostuksesta ja käytöstä kustannuksineen vastaa kaupunki.

Luovutettavien alueiden ja makasiinin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kaupungille luovutuskirjan allekirjoituksen yhteydessä.

Järjestely on kokonaisuudessaan vastikkeeton. Tonttien ja alueella olevien maanalaisten rakennuspaikkojen käyttötarkoituksen mukaan jyvitetty rakennusoikeus sisällytetään kuitenkin kaupungin osuuteen, kun sopijapuolten lopulliset osuudet maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla sopimusalueelle kaavoitetusta uudis- ja lisärakennusoikeudesta määritellään periaatesopimuksessa kuvatulla tavalla.

Luovutettavalla alueella olevien valtion omien, sen laitosten tai kokonaan omistamien yhtiöiden johtojen siirrosta vastaa valtio kustannuksellaan. Kaupungin omistamien johtojen siirroista vastaa kaupunki.

Jäljellä olevien makasiinin osien lisäksi luovutettavalla alueella ei ole muita valtion tai sen laitosten omistamia rakennuksia. Maaperässä saattaa kuitenkin olla alueella aiemmin olleiden rakennusten jäänteitä tai niihin kuuluneita rakenteita ja niiden osia. Tarvittaessa näiden poistamisesta vastaa järjestelyn toteuduttua kaupunki.

Alueella aikanaan sovittuihin järjestelyihin liittyen n. 53 300 m²:n suuruinen entinen Töölön ratapiha on ollut valtion vuokravapaassa nautinnassa ja sen vuoksi kaupungin hallinnassa vain vuokraoikeuden nojalla. Järjestelyn yhteydessä valtio luopuu alueen vuokravapaasta nautinnasta ja valtion ja kaupungin väliset maanvuokrasopimukset merkitään päättymään niiltä osin, joilta ne koskevat kokonaan kaupungin omistukseen siirtyviä alueita.

Valtion omistukseen vielä luovutuksen jälkeen jäävien alueiden osalta vuokrasopimukset tarkistetaan tarvittaessa vastaamaan alueen muuttunutta maanomistusta. Tällainen sopimus on voimassa muun muassa korttelin 2015 alueella, josta kaupunki on vuokrannut määräalan linja-autojen tilapäistä pysäköintialuetta varten.

Rasiteoikeudet Kaupungilla on pysyvä oikeus korvauksetta rakentaa, pitää ja käyttää asemakaavan edellyttämällä tavalla kortteleiden 2017 ja 2018 alueelle merkittyä Alvar Aallon katua ja siinä mahdollisesti olevaa satama- ja teollisuusraidetta. Alueella on nykyisin Jätkäsaaren satamarata, jota käyttää myös Helsingin Hietalahden telakka.

Lisäksi kaupungilla on pysyvä oikeus käyttää korvauksetta korttelin 2015 aluetta keskustatunnelin ja sitä palvelevien rakenteiden, teknisten tilojen ja -laitteiden sijoittamiseen, rakentamiseen ja käyttämiseen asemakaavan edellyttämällä tavalla.

Maapoliittinen periaatesopimus sisältää määräyksen, jonka nojalla ratapihan ylittävien siltojen ja sen alittavien tunneleiden rakentamisesta sovitaan erikseen huomioon ottaen näistä osapuolille koituva hyöty. Luovutuskirjaan on sisällytetty ehto, jonka nojalla mainittujen tilojen ja rakenteiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvästä yhteistyöstä sekä niihin liittyvistä sopimusjärjestelyistä sovitaan aikanaan erikseen.

Selvyyden vuoksi on lisäksi todettu, että luovutettavalla alueella tason
-15.00 alapuolella mahdollisesti olevien valtion tai sen laitosten omistamien tilojen, johtojen tai kaapeleiden tilavarauksiin ja käyttöön ei järjestelyssä tehdä muutoksia.

Tarvittavat rasitesopimukset laaditaan aikanaan erikseen.

Töölönlahden alueella on harjoitettu aikaisemmin toimintaa, jonka seurauksena alueen maaperä on osin pilaantunut. Töölönlahden tonttien ja yleisten alueiden kunnostuskustannukset ovat alustavan arvion perusteella yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Näistä pääosa kohdistuu yleisiin alueisiin. Maaperän kunnostus valmistunee kokonaisuudessaan vasta vuoden 2012 loppuun mennessä.

Maaperän kunnostuksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan siten, että alueella olevien tonttien kunnostuskustannuksista vastaa se osapuoli, jonka jako-osuuteen kukin tontti kuuluu.

Yleisten alueiden maaperän kunnostamisesta yleisen käytön edellyttämässä laajuudessa vastaa kaupunki. Kunnostuskustannukset jaetaan kuitenkin siten, että kaupunki vastaa yksin osuudesta, joka on puolet (½) vastaanotettavien yleiseen käyttöön tarkoitettujen alueiden maaperän kunnostamisen kokonaiskustannuksista. Loppuosa (½) kunnostuskustannuksista jaetaan maapoliittisen sopimuksen mukaisten rakennusoikeuksien jakoperusteen mukaisesti siten, että kaupungin osuus niistä on 62 % ja valtion osuus 38 %.

Sikäli, kun kaupungin omistukseen tulevien eräiden katuaukioiden alle on osoitettu viereisiä tontteja palvelevaa rakennusoikeutta, näiden kunnostuskustannuksista vastaavat kyseisten tonttien saajat.

Maaperän kunnostamisessa noudatettavasta menettelystä, työjärjestelyistä ja kustannusten maksamisesta sovitaan myöhemmin tarkemmin erikseen. Kunnostustoimenpiteet alueella tehdään siten, että valtiolla on mahdollisuus osallistua niiden valmisteluun siltä osin, kun ne vaikuttavat lopullisten kunnostuskustannusten muodostumiseen.

Edellä kuvattu kustannusjako on sama, jota aikanaan noudatettiin jo Töölönlahden aloitusalueella Elielinaukion osalta. Maapoliittiseen periaatesopimukseen ei sisälly määräyksiä maaperän kunnostamisesta tai siitä aiheutuvien kustannusten jakamisesta.

Valtion ja kaupungin välillä sovitun käytännön mukaisesti sopimuspuolten jako-osuudet määritellään pääsääntöisesti kullekin kaava-alueelle laadittavan ensimmäisen asemakaavan tai asemakaavan muutoksen tultua voimaan ellei tuolloin erikseen muuta sovita. Lisäksi noudatetun käytännön mukaisesti maapoliittinen periaatesopimus on kullakin kaava-alueella voimassa siihen saakka, kunnes sen nojalla laadittu aluetta koskeva ensimmäinen asemakaava tai asemakaavan muutos on tullut voimaan ja sen jälkeen on tehty siinä tarkoitetut aluejärjestelyt tai
alueen on muulla tavoin todettu kuuluvan joko valtion tai kaupungin rakennusoikeusosuuteen.

./. Maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla laadittu rakennusoikeuslaskelma on tämän asian erillisenä liitteenä 5. Laskelmaan on sisällytetty kaikki sopimusalueelle maapoliittisen periaatesopimuksen voimaantultua vahvistetut asemakaavat ja niiden muutokset sekä sopimuspuolten välinen eri käyttötarkoitusten perusteella jyvitetty rakennusoikeuden jako.

Sopimusalueelle on kaavoitettu laskelmassa huomioitavaa uudis- ja lisärakennusoikeutta kaikkiaan 246 314 k-m². Sopimukseen kirjattujen käyttötarkoitusten mukaisesti jaettava vastaava jyvitetty rakennusoikeus on 670 275 k-m². Tästä valtion osuus on sopimuksen nojalla 38 % eli 254 704 k-m² ja kaupungin osuus 415 571 k-m².

Laskelma osoittaa, että kaupunki on sopimusalueella saanut rakennusoikeutta hieman enemmän ja valtio hieman vähemmän kuin sille periaatesopimuksen nojalla kuuluisi. Erotus kaupungin hyväksi on 814 jyvitettyä k-m². Erotus voidaan ottaa huomioon asemakaavoissa, jotka sopimusalueelle tulevaisuudessa vielä mahdollisesti laaditaan tai vaihtoehtoisesti sopimuksen päättyessä hyvittää myös rahana.

Töölönlahden alueella hyväksytyssä osayleiskaavassa ratapihan yläpuolelle on merkitty rakennusala, jossa uudisrakennusoikeutta on kaavaselostuksen mukaan 50 000 k-m². Voimassa olevassa asemaakaavan muutoksessa nro 10920 tälle alueelle ei ole kuitenkaan osoitettu rakennusoikeutta lainkaan. Mikäli alueelle joskus rakennetaan, alueelle on siten hyväksyttävä uusi asemakaavan muutos.

Koska alueen rakentaminen joka tapauksessa siirtyy pitkälle tulevaisuuteen ja edellyttää toteutuakseen muun muassa lähiliikenteen osalta uusia järjestelyjä, kaupunki ei ole tehnyt nyt esitetyssä sopimusjärjestelyssä varaumia raiteistoalueen päälle mahdollisesti joskus tulevaisuudessa kaavoitettavan rakennusoikeuden osalta. Maapoliittinen periaatesopimus lakkaa siten olemasta voimassa myös sen osalta. Näin ollen alueen kaavoittamisesta on kaupungin tavanomaisen käytännön mukaisesti neuvoteltava tuolloin uusi maankäyttösopimus, johon sovelletaan kaupungin yleisiä maankäyttösopimuksissa käyttämiä periaatteita.

Sopimusalue on pääosin kaavoitettu jo kertaalleen periaatesopimuksen ollessa voimassa. Lähinnä kaavoittamattomia alueita on vielä Kampissa Autotalon ja Kampin metroaseman lippuhallin ympäristössä. Lisäksi sopimusalueella on vielä kaavoittamatta siihen kuuluva Kaisaniemen puiston läntinen reuna sekä Eläintarhan huvila-alue (B-alue) ja siihen välittömästi rajautuva Töölönlahden vesialue.

Tonttien rakentaminen Töölönlahden alueella ei ole voimassa olevia varauksia sen jälkeen, kun SanomaWSOY Oyj ilmoitti 20.4.2005, että yhtiö luopuu sen ja kaupungin välisen 3.9.1997 allekirjoitetun kauppakirjan mukaisesta osto-optiosta.

Korttelin 2014 alueella on keskustatunnelin aluevaraus ja tonttien rakentaminen edellyttää joko tunnelin rakentamista ensin tai vähintäänkin samanaikaista varautumista sen rakentamiseen. Lisäksi Töölönlahdenkadulla oleva ajoluiska on viimeistään tonttien rakentamisen yhteydessä siirrettävä nykyiseltä paikaltaan korttelialueen pohjoisosaan voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuun paikkaan.

Korttelin 2016 rakentaminen on mahdollista välittömästi sen jälkeen, kun tavarasatama on siirtynyt Jätkäsaaresta Vuosaareen ja satamarata on poistettu.

Lautakunta toteaa, että nyt ehdotetun aluejärjestelyn toteuduttua Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittinen periaatesopimus on tullut saatetuksi loppuun Töölönlahden alueen osalta.

Valtion osalta järjestely on esiteltävä eduskunnan hyväksyttäväksi.

Lautakunta esittää Khlle, että lautakunta oikeutetaan tekemään Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla Suomen valtion kanssa esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 4 olevasta luovutuskirjasta ilmenevä aluejärjestely sekä tekemään luovutuskirjaan tarvittaessa vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Samalla lautakunta esittää, että lautakunnalle osoitetaan yhteensä 40 300 000 euron suuruinen määräraha Suomen valtion kanssa suoritettavaa edellä mainittua aluejärjestelyä varten.

Khs ilmoittaa, että se tulee täytäntöönpanopäätöksessään myöntämään määrärahan kiinteistölautakunnan käyttöön.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla Suomen valtion kanssa esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 4 olevasta luovutuskirjasta ilmenevän aluejärjestelyn sekä tekemään luovutuskirjaan tarvittaessa vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2006 talousarvion kohdassa 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, olevaa määrärahaa 40 300 000 eurolla Suomen valtion kanssa Töölönlahden alueella tehtävää edellä mainittua aluejärjestelyä varten.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

TOUKOLAN ARABIANRANNAN NELJÄN ASUINKERROSTALOTONTIN VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2006-2302

23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23124 tontit nro 27, 29, 42 ja 43; Posliinikatu

Kiinteistölautakunta toteaa (17.10.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä 23. kaupunginosan (Toukolan) Arabianrannan pohjoisosan asemakaavan muutos nro 11499 on tullut lainvoimaiseksi 4.8.2006.

Asuinkerrostalotontit (AK) 23124/27 ja 29 on varattu omistusasuntojen rakentamista varten ilman hitas-ehtoja. Tontti (AK) 23124/42 on varattu vuokra-asuntojen ja tontti (AK) 23124/43 omistusasuntojen rakentamista varten noudattaen hitas-ehtoja. Tonteille tulisi vahvistaa vuokrausperusteet.

Alueen rakentaminen Koko Arabianrannan rakentamisen on arvioitu kestävän noin vuoteen 2012. Asuntotontin 23124/27 rakentaminen alkanee keväällä 2007 sekä asuntotonttien 23124/29, 42 ja 43 syksyllä 2007 tai keväällä 2008 riippuen maaperän puhdistamisen ja esirakentamisen valmistumisesta.

Kaupunki omistaa mainitut Arabianrannan pohjoispäässä sijaitsevat tontit (VI-VII osa-alueet).

Varauspäätös Lautakunta päätti 25.5.2004 varata suunnitellut asunto-tontit (AK) 23124/27 ja 28 (nykyinen 23124/27) Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2006 saakka.

Khs päätti 13.2.2006 varata asuntotontit (AK) 23124/29, 42 ja 43 asuntotuotantotoimikunnalle 31.12.2007 saakka.

Tontti 23124/29 varattiin asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakentamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Tontti 23124/42 varattiin asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman ja kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

Tontti 23124/43 varattiin asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman ja kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

Mainittujen asuntotonttien varausten yhteenlaskettu rakennusoikeus on 15 600 k-m².

Asemakaavatiedot Kvston 21.6.2006 vahvistaman ja 4.8.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11499 mukaan tontit, joille nyt esitetään vuokrausperusteita, ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK).

Asemakaavamääräysten mukaan tonteilla suurin sallittu kerrosluku on kuusi.

AK-tonteille saa sijoittaa rakennusten katutasoon liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Rakennuksen kaikkiin kerroksiin saa rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto- ja huoltotiloja sekä teknisiä tiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Porrashuoneiden 15 m²:n ylittävän osan saa rakentaa kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Ullakkokerrokseen tai ylimpään kerrokseen on jokaiselle tontille rakennettava asukkaiden käyttöön monikäyttötila ja sauna, jollaiseen on oltava kulkuyhteys jokaisesta porrashuoneesta ja jotka saadaan rakentaa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.

Ulkoseinän eteen saa kerrosalan lisäksi rakentaa 2 m syviä viherhuoneita ja luhtikäytäviä, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

Askartelu-, kerho- ja monikäyttötiloja on rakennettava 1,5 % tontin kerrosalasta. Tiloista 0,5 % tontin kerrosalasta tulee sijoittaa Arabianrannan yl-alueelle. Pesula on rakennettava, jos tontilla on vähintään 25 asuntoa.

Katujulkisivun ollessa pääasiassa paikallaan muurattua savitiiltä saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa 4 % rakennusoikeudesta, jota varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

Autopaikat sijoitetaan maantasoisten autopaikkojen korttelialueeseen (LPA), joilla huoltoajo ja tontille ajo sallitaan. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 autopaikka/140 k-m², erityisasuntojen osalta 1 autopaikka/500 k-m², myymälöiden osalta 1 autopaikka/110 k-m² ja toimistojen osalta 1 autopaikka/250 k-m². Autopaikat saa sijoittaa LPA-alueelle enintään 250 m:n kävelymatkan päähän tontista.

Tonttien muodostuminen

Asemakaavan muutoksella nro 11499 on asemakaavan nro 10240 mukaisesta ohjeellisesta kaavatontista 23124/7 muodostettu ohjeelliset kaavatontit 23124/27 (varauspäätöksen ja tonttivarauskartan mukaiset suunnitellut tontit 23124/27 ja 28) ja 23124/29 sekä ohjeellisesta kaavatontista 23124/9 ohjeelliset kaavatontit 23124/42 ja 43.

Tonttien maaperätiedot Geoteknisen kartan (geotekninen osasto, Helsinki 1989) mukaan tontit sijaitsevat suurimmalta osin maaperältään täytealueella, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on yli 3 m. Saven paksuus on tyypillisesti n. 10-20 m.

Alueelle on kuljetettu mm. ylijäämämassoja, louhetta, sekalaista romua ja jätettä. Alueen maaperä edellyttää myös puhdistamista. Alueet ovat hitaassa painuma- ja siirtymätilassa suunnittelemattomien täyttöjen takia.

Kaupunki puhdistaa alueiden maaperän ja suorittaa esirakentamisen ennen talonrakentamisten käynnistymistä. Alueelle on laadittu pohjarakentamista koskeva suunnitteluohje. Esirakentamisvaiheessa rakennetaan muun muassa paalujen varaan tuleva teräsbetonilaatta 1 m:n päähän asemakaavan mukaisesta rakennusalasta sekä myös salpaseinä estämään maaperän sivuttaisliikkeitä meren suuntaan. Esirakentaminen on koko ranta-alueella kallista ja haastavaa, mutta erityisesti Arabianrannan eteläosassa paksujen louhetäyttöjen takia.

Paalutuskustannukset Esirakentamisen jälkeen rakennukset perustetaan paaluilla.

Lisäksi rakennusten ympärille jäävän tontinosan tai kadunosan, jota kaupunki ei esirakenna, esirakentaminen kuuluu asianomaiseen talon-rakennushankkeeseen.

Asuntotonttikohtaiset rakennuskustannuksiin sisältyvät paalutuskustannukset ovat Arabianrannan eteläpäässä karkeasti arvioiden n. 180-350 euroa/k-m² ja Arabianrannan IV-VI osa-alueilla n. 100-200 euroa/ k-m².

Ehdotetut vuokrausperusteet

Vuokra Kvsto päätti 27.10.2004 (asia 9) vahvistaa suunnitelluille tonteille (AK) 23124/27 ja 28 (nykyisin tontti 23124/27) vuokrausperusteet, joiden mukaan tonttien vuosivuokrat määräytyvät pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa asuinkerrosneliömetrihintaa 24 euroa. Kysymys oli ns. hitas-hinnasta. Koska tontti 23124/27 on varattu vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja, tontille tulisi vahvistaa hitas-tuotantoa korkeampi vapaarahoitteisen ns. sääntelemättömän kohteen vuokra.

Tontti 23124/29 on myös varattu vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Tämän vuoksi tontille tulisi samoin vahvistaa korkeampi ns. sääntelemättömän kohteen vuokra.

Arabianrannan asuinkerrostalotontti (AK) 23120/24 varattiin vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakentamista varten ilman hitas-ehtoja (kiinteistölautakunta 24.6.2003). Kvsto päätti 10.9.2003 (asia 7) vahvistaa tontille vuokrausperusteet, joiden mukaan tontin vuosivuokra määrättiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa asuinkerrosneliömetrihintaa 29 euroa.

Ottaen huomioon maan arvon nousemisen Kvston päätösten jälkeen, tonttien pohjaolosuhteet ja sijoittumisen mereen nähden sekä sen, että tontit 23124/27 ja 29 on varattu omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja, asuntotonttien vuosivuokria määritettäessä voitaisiin pitää virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana tontin 23124/27 osalta 35 euroa, tontin 23124/29 osalta 37 euroa sekä tonttien 23124/42 ja 43 osalta 29 euroa.

Asuntotonteille sijoitettavien julkisten lähipalvelutilojen (esim. päiväkoti) vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 15 euroa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- tai toimistotilojen osalta esitetään perittäväksi samaa maanvuokraa kuin asuntotonteilta.

Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % ja muiden tonttien 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Arava- ja korkotukikohteiden maanvuokrana esitetään perittäväksi normaali 80 % vapaarahoitteisten kohteiden maanvuokrasta.

Vuokrien määrittelyssä on siten otettu huomioon samalle tai vastaavalle alueelle aiemmin vahvistetut vuokrausperusteet ja pyritty yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Asuntotonttien laskennallinen k-m²-hinta hintatasossa (8/2006, ind.1 626) on asuintilojen osalta tontilla 23124/27 n. 569 euroa, tontilla 23124/29 n. 602 euroa sekä tonteilla 23124/42 ja 43 n. 472 euroa (ns. aravahinta n. 378 euroa). Julkisten tilojen k-m²-hinta on n. 244 euroa (8/2006, ind. 1 626).

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on tontilla 23124/27 n. 2,47 euroa/as-m²/kk, tontilla 23124/29 n. 2,61 euroa/ as-m²/kk sekä tonteilla 23124/42 ja 43 n. 2,04 euroa/as-m²/kk (ns. arava-alennus huomioon ottaen 1,63 euroa/as-m²/kk).

Vertailuna voidaan todeta, että mainittujen tonttien lähellä sijaitsevat tontit (AK) 23124/38 ja 44 on varattu (kiinteistölautakunta 25.5.2004 ja Khs 13.2.2006) erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja. Rakennuttaja valitaan tontinluovutus-kilpailulla (laatukilpailulla), jossa suunnitelmien laatu ratkaisee voittajan. Kaupunki myy tontit kilpailun voittajalle hintaan 700 euroa/k-m². Viimeksi mainitut tontit sijaitsevat kuitenkin paremmalla paikalla lähempänä meren rantaa.

Vuokra-aika

Kvston 7.6.2000 (asia 12), 20.6.2001 (asia 12), 10.12.2003 (asia 14) ja 27.10.2004 (asia 9) tekemien päätösten mukaan Arabianrannan asuntotonteista tehdään 100 vuoden maanvuokrasopimukset, joiden vuokrataso tarkistetaan 30 vuoden välein. Maanvuokralain mukaan tontit voidaan vuokrata enintään 100 vuodeksi.

Vuokrantarkistusta tehtäessä tulisi käyttää ehdotuksesta ilmenevällä tavalla perusteena Kvston 29.11.1995 tekemästä päätöksestä ilmeneviä prosenttiperusteita tai kaupungin kulloinkin tonttien vuokrauksissa käyttämiä prosenttiperusteita. Maanvuokran tarkistusajankohdat ovat samat kuin Latokartano I-IV -alueilla.

Lautakunnan mielestä po. tonttien osalta tulee noudattaa vastaavaa menettelyä.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan 23. kaupunginosan (Toukolan, Arabianrannan) asemakaavan muutokseen nro 11499 sisältyvät jäljempänä mainitut tontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2099 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 23. kaupunginosan asemakaavan muutokseen nro 11499 sisältyvät jäljempänä mainitut tontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2099 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 23124 tontin nro 27 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa asuinkerrosneliömetrihintaa 35 euroa.

Korttelin nro 23124 tontin nro 29 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa asuinkerrosneliömetrihintaa 37 euroa.

Korttelin nro 23124 tonttien nro 42 ja 43 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa asuinkerrosneliömetrihintaa 29 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- ja toimistotilojen osalta peritään samaa vuokraa kuin asuntotonteilta.

Asuntotonteille sijoitettavien julkisten lähipalvelutilojen vuo-sivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 15 euroa.

2 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää maanvuokraa 1.1.2030, 1.1.2060 ja 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä asuntotontin vuosivuokra on 4 % käyvän hinnan mukaan määräytyvästä tontin arviohinnasta. Jos Helsingin kaupungin tonttien vuokrauksissa käyttämät prosenttiperusteet myöhemmin muuttuvat kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta, tarkistusta tehtäessä käytetään voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosenttiperustetta.

Sopimuspuolella, joka ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

3 Asuntotonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tonteille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tonteille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

4 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja, soveltuvin osin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

POHJOIS-HAAGAN ASUIN-, LIIKE- JA PALVELUTILATONTTIEN 29108/2 - 5 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2006-2413

29. kaupunginosan (Haagan) korttelin nro 29108 tontit nro 2, 3, 4 ja 5;
Ilkantie 12 / Poutunkuja 1, Ilkantie 14 / Poutunkuja 3, Ilkantie 16 / Poutunkuja 5, Poutunkuja 7

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) seuraavaa:

Varauspäätökset Khs on 13.2.2006 varannut tontit 29108/2-4 (A1129-173, A1129-174 ja A1129-175) YH Suomi Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin 31.12.2007 saakka. Neljännes asuntokerrosalasta voidaan suunnitella erityisesti ikääntyviä varten.

Khs on 13.2.2006 varannut tontin 29108/5 (A1129-176) omistusasuntojen rakennuttamista varten hitas-ehdoin rakennuttajakilpailulla 31.12.2007 saakka.

Kvston 3.4.2002 vahvistaman ja 24.5.2002 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan nro 10949 mukaan tontit 29108/2-4 ovat asuin-, liike- ja julkisten palvelutilojen korttelialuetta (AKYS). Tonttien rakennusoikeudet ovat 700 + 300 k-m², 800 + 300 k-m² ja 4 200 + 1 750 k-m². Edellinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan vähimmäismäärän ja jälkimmäinen palvelu-, myymälä-, toimisto-, ja muiden vastaavien tilojen enimmäismäärän.

Edellä mainitun asemakaavan nro 10949 mukaan tontti 29108/5 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Tontin rakennusoikeus on 2 000 k-m². Tontille saa rakentaa enintään 20 asuntoa.

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi tonteille saa rakentaa porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, pysäköintitiloja, väestönsuojia, teknisen huollon tiloja ja asumiselle tarpeellisia varastotiloja sekä jätteiden lajitteluun tarvittavat tilat.

Autopaikat sijoitetaan tonteille maanalaisiin tiloihin, rakennusten pohja-kerroksiin tai maantasoon.

Tontit sijaitsevat n. 700 m Huopalahden asemalta pohjoiseen laajahkon puistoalueen pohjoispuolella Eliel Saarisen tien ja Ilkantien risteyksessä. Eliel Saarisen tiellä ja Ilkantiellä tontteja vastapäätä on uusia kerrostaloja. Muu lähiympäristö on 1950-luvulla rakennettua kerrostaloaluetta. Tonttien maaperä on savea, jonka päällä on turvekerros.

Kvsto päätti 14.1.2004 (asia 14) viereisen tontin (asemakaavamerkintä AKYS) vuokrausperusteista. Tontille vahvistettujen vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa asuintilojen osalta 23 euroa ja palvelutilojen osalta 12 euroa.

Tonteille 29108/2-4 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosi-vuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa asuintilojen (A) osalta 24 euroa sekä mahdollisten palvelutilojen (YS) osalta 12 euroa.

Tontille 29108/5 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa.

Hintatasossa 9/06 (ind. 1 629) laskettu kerrosneliömetrihinta on asuintilojen (A) osalta 391-456 euroa ja YS-tilojen osalta 195 euroa.

Vuokran määrittelyssä on huomioitu vastaaville alueille aiemmin vahvistetut vuokrausperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei peritä.

Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike- ja toimistotilojen osalta perittäisiin asuintilan maanvuokraa.

Kvston päätöksen 1.10.1980 (asia 18) mukaisesti asuntotontin vuosivuokra on 4 % laskennallisesta hinnasta ja muilla tonteilla 5 %.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin tonteilla 29108/2-4 on 1,69 euroa/kk/m² ja 1,82 euroa/kk/m² tontilla 29108/5.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan Haagan tontit 29108/2, 3, 4 ja 5 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 29. kaupunginosan korttelin nro 29108 tontit nro 2, 3, 4 ja 5 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 29108 tonttien nro 2-4 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 24 euroa asuintilojen ja 12 euroa palvelutilojen osalta.

Korttelin nro 29108 tontin nro 5 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28.

2 Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei peritä.

Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike-, toimisto- tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokraa.

3 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

TAPANINKYLÄN ASUNTOTONTTIEN 39051/2 JA 19 SEKÄ 39160/1 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2006-2472

39. kaupunginosan (Tapaninkylän, Tapaninvainion) korttelin nro 39051 tontit nro 2 ja 19 sekä korttelin nro 39160 tontti nro 1; Karhusuontie 59 ja 59a, Ollilantie 2m

Kiinteistölautakunta toteaa (7.11.2006) seuraavaa:

Varauspäätös Lautakunta päätti 21.12.2004 varata VVO Rakennuttaja Oy:lle tontit 39051/2 ja 19 sekä 39160/1 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman. Asukkaiden tulee voida osallistua suunnitteluun.

Tonttien omistus Kaupunki omistaa tontit 39051/2 ja 19 sekä 39160/1.

Kvsto hyväksyi 1.9.2004 (asia 15) Kapteenskanmäen alueen asemakaavan muutoksen nro 11220. Asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi 17.2.2006. Edellä mainittujen tonttien asemakaavatiedot ovat seuraavat:

A = asuinrakennusten korttelialue, suurin sallittu kerrosluku on kaksi
AP = asuinpientalojen korttelialue, suurin sallittu kerrosluku on kaksi

A-korttelialuetta koskee mm. seuraava asemakaavamääräys:

- Kutakin asuntoa kohden tulee rakentaa vähintään 4 m2 kuitenkin enintään 5 % kerrosalasta asunnon ulkopuolista varastotilaa kerrosalan ja rakennusalan estämättä.

AP-korttelialueita koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Tontin rakentamisella ei saa heikentää geoteknistä vakautta jokiuoman suuntaan. Tonteille ei saa rakentaa kellaria.

- Asemakaavassa sallitusta kerrosalasta enintään 60 % saa rakentaa yhteen kerrokseen.

- Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa yksikerroksista kylmää kuistitilaa enintään 5 % rakennusoikeudesta. Kuistin seinäpinnasta tulee vähintään puolet olla lasia.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Tontit 39051/2 ja 19 ovat maaperältään kitkamaata. Tontti 39160/1 on maaperältään savea ja savikerroksen paksuus tontilla on n. 9-10 m.

Vertailutietona mainittakoon, että Kvsto päätti 21.6.2006 (asia 16) vahvistaa Kapteenskanmäen omakotitonttien 39160/2-8 (osoite Ollilantie) sekä 39029/10 ja 11 (osoite Jokipolku) vuokrausperusteeksi virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavan kerrosneliömetrihinnan 31-32 euroa/k-m². Omakotitontit 39160/2-8 sijaitsevat samassa korttelissa kuin tontti 39160/1. Omakotitonttien asemakaavamääräys on AO. Suurin sallittu kerrosluku omakotitonteilla on kaksi. Tonttitehokkuus näillä omakotitonteilla vaihtelee välillä 0,25-0,32.

Lautakunnan mielestä tonttien 39051/2 ja 19 sekä 39160/1 vuosivuokrat voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa hintaa 30 euroa/ k-m², mikä vastaa nykyhintatasossa (9/2006, indeksi 1 629) hintaa 489 euroa/k-m².

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotonttien vuosivuokrana peritään 4 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Hintatasossa 9/2006 laskettu vuokratulo tonteista 39051/2 ja 19 sekä 39160/1 olisi yhteensä 56 103 euroa/vuosi.

Maanvuokrien teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin tonteilla olisi n. 1,95 euroa/ asunto-m²/kk.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan Tapaninkylän tontit 39051/2 ja 19 sekä tontti 39160/1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 39. kaupunginosan korttelin nro 39051 tontit nro 2 ja 19 sekä korttelin nro 39160 tontin nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 30 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

ALPPIHARJUN KATUALUEEN, PASILAN RAUTATIE- JA KATUALUEEN SEKÄ VALLILAN PUISTO- YM. ALUEIDEN (PASILAN KONEPAJA-ALUE, OSA-ALUE 3) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11505)

Khs 2006-450

12. kaupunginosan (Alppiharjun) katualueen, 17. kaupunginosan (Pasilan) rautatie- ja katualueen ja 22. kaupunginosan (Vallilan) puisto-, rautatie- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 22400).

Aluetta rajaavat Teollisuuskatu (nykyinen rautatiealue), Ratapihantie, Aleksis Kiven katu ja Sähköttäjänsilta.

Tiivistelmä Pasilan konepajan aluekokonaisuus kaavoitetaan osa-alueittain alueelle hyväksytyn asemakaavan muutosluonnoksen pohjalta. Nyt kyseessä on ns. konepajan kärki, joka sijoittuu Keski-Pasilan, Itä-Pasilan, Pasilan konepajan alueen ja Alppiharjun väliin nykyisellään hyvin vaikeasti hahmottuvaan kaupunkitilaan.

Suunnittelun lähtökohtana on alueen rakentaminen merkittäväksi kaupunkikuvalliseksi aiheeksi, joka sijoittuu konepaja-alueen kärkeen sen maamerkiksi.

Rakennuksen kokonaiskerrosala on 13 000 k-m² ja siinä tulee työskentelemään n. 500 työntekijää.

Ratapihantien alittava kevyen liikenteen alikulku on säilytetty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.2.2006) mm., että kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lautakunta hyväksyi 6.3.2003 Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnoksen asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen pohjaksi. Luonnoksessa alueelle on merkitty toimistorakennusten korttelialue, jolle sallitaan rakentaa 6-kerroksinen toimistotalo (8 700 k-m²).

Kiinteistölautakunta on 12.8.2004 päättänyt varata alueen NCC Property Development Oy:lle SysOpen Oyj:n uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 30.6.2006 saakka.

Kvsto hyväksyi 16.11.2005 kyseessä olevan alueen pohjoispuolisen asemakaavan muutosehdotuksen, jolla Teollisuuskadun uusi linjaus mahdollistetaan.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Vuodelta 1997 voimassa olevassa asemakaavassa nro 10489 alue on merkitty katu-, puisto- ja rautatiealueeksi.

Alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella asemakaavan muuttamista varten 28.8.2007 saakka.

Alueen pinta-ala on 4 971 m². Alueesta kaupunki omistaa 2 585 m² ja Suomen valtio / Ratahallintokeskus 2 386 m².

Alueen eteläreuna on nykyisellään lähes kokonaan kevyen liikenteen alikulkuväylälle johtavien portaiden ja luiskien valtaama. Alueen pohjoisreunalla sijaitsee teräsbetoninen rautatietunneli ja rataleikkaus. Tunnelin eteläinen siipimuuri ja osa maa- ja kallioleikkauksesta sijaitsevat suunnittelualueella. Alueen itäreunalla sijaitsee Pasilasta Aleksis Kiven kadulle johtava Sähköttäjänsilta. Alue ei ole koskaan ollut puistokäytössä.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Alueella sijaitsee kaukolämpö-, sähkö-, puhelin- ja tietoliikennejohtoja. Vesihuollon johdot sijaitsevat Aleksis Kiven kadulla. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään.

Alue sijaitsee Alppilan kallioselänteen pohjoispäässä ja kallionpinta on lähellä maanpintaa. Kallion päällä on pääasiassa karkearakeisia kivennäismaalajeja. Länsi-itäsuunnassa kulkee vyöhyke, jolla kallioperä on heikkoa. Alueella on myös jonkin verran täytemaata. Maankäytön suunnittelun yhteydessä ei ole tehty maa- tai kalliotutkimuksia. Tiedossa ei ole maaperän pilaantumista aiheuttaneita tekijöitä.

Alue sijaitsee ajoneuvoliikenteen kannalta vilkasliikenteisessä kohdassa. Ratapihantien keskivuorokausiliikenne on n. 25 000 ajoneuvoa/d, Aleksis Kiven kadun 11 000 ajoneuvoa/d ja Teollisuuskadun 20 000 ajoneuvoa/d. Keskiäänitaso alueella on päivällä 62-75 dB(A). Liikenne aiheuttaa myös ilman laadullista heikkenemistä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoite on nykyisellään hahmottumattoman alueen rakentaminen konepaja-alueen kärkeen koko alueen maamerkiksi.

Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti ja -tilallisesti merkittävällä paikalla Aleksis Kiven kadun päätteenä Pasilan, Vallilan ja Alppiharjun kaupunginosien rajalla. Nykyisellään se on portaita, luiskia ja ratakuilun käsittävä sekava ja viimeistelemätön alue.

Konepajan teollisuuskorttelin rakentuminen uudeksi urbaaniksi osaksi kantakaupunkia edellyttää alueen rakentamista viestimään uudesta kaupunkirakenteesta.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 4 971 m², josta korttelialuetta on 2 422 m² ja katualuetta 2 549 m². Kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 13 000 k-m², joka merkitsisi n. 500 uutta työpaikkaa.

Rautatie-, katu- ja puistoalueet on muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Alueelle rakennetaan toimistotalo, joka tulee muodostamaan huomattavan kaupunkikuvallisen maamerkin. Rakennus asettuu viereisen konepajan osa-alue 1:n uusien asuinrakennusten jatkeeksi ja päätteeksi. Se koostuu kolmesta vihreällä kuparilla päällystetystä toimisto-osasta ja kolmesta porrastornista, jotka erikorkuisina muodostavat yhdessä ympäristöönsä suhteutetun rakennuksen. Rakennuksen hahmolla ja materiaaleilla viestitään alueen teollisesta historiasta ja muotokielestä. Rakennuksen kerrosluku on asuntokorttelin puolella 10 ja Ratapihantien puolella 15.

Alueella nykyisin oleva kevyen liikenteen ramppi- ja porrasyhteys Ratapihantien alittavalle väylälle on säilytetty ja suunniteltu osaksi pihatilaa. Tontille on varattu myös kevyen liikenteen yhteys Teollisuuskadulta Aleksis Kiven kadulle.

Pysäköintipaikat sijoitetaan kahteen kerrokseen maan alle ja niihin ajetaan Aleksis Kiven kadulta. Autopaikkojen enimmäisnormina on käytetty Vallilan teollisuusalueelle hyväksyttyä normia, joka on 1 autopaikka/120 m² toimistokerrosalaa.

Rakennuksen katutasokerrokseen voidaan sijoittaa liiketiloja.

Tontin rakennusoikeus on 13 000 k-m², mikä tarkoittaa n. 500 uutta työntekijää.

Ratapihantien alittava rautatiealue on poistettu ja katualueelle on merkitty maanalainen katua varten varattu alue Teollisuuskadun kahdelle kaistalle.

Kevyen liikenteen alikulkuväylä sijoittuu osin Aleksis Kiven kadun katualueelle ja osin tontille. Kaavamuutosehdotuksessa on vaatimuksena väylän osien rakentaminen yhtä aikaa ja yhtenäisesti.

Rakennus voidaan liittää Aleksis Kiven kadun puolella vesijohtoon ja sekavesiviemäriin. Putkisto- ja puhdistamokuormituksen pienentämiseksi ja luonnonolosuhteiden ylläpitämiseksi on suositeltavaa imeyttää alueen sade- ja sulamisvedet maaperään. Imeytysjärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon tontin pohjoispuolelle rakennettava liikennetunneli.

Alueen kautta kulkee nykyinen 2 x 100 mm:n kaukolämpöjohto. Pasilan konepajan alueen rakentamisen takia alueen lämmönsiirtoverkkoa vahvistetaan ja samassa yhteydessä tontin kohdalla johtokokoa suurennetaan. Korttelin kohdalla johto linjataan kevyen liikenteen raitteja pitkin Ratapihantien alikulkukäytävälle.

Tontin itäpuolelle kortteliin 22399 on suunniteltu kaavamuutoksen yhteydessä sähkönjakelumuuntamo. Kortteleiden tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee yhdessä Helsingin Energian kanssa selvittää muuntamon soveltuvin paikka ja aikataulu. Ratapihantien itäreunassa on keskijännitteen sähkönsiirtokaapeli, joka tulee siirtää ajoradan reunaan, mikäli alikulkukäytävää lyhennetään itäpäästä.

Alueella sijaitsee tietoliikennekaapeleita, jotka tulee siirtää katualueen puolelle.

Alue on kantavien kivennäismaiden aluetta, jossa kallio on paikoin lähellä maanpintaa. Maaperän haitta-aineita ei ole tutkittu, koska alueella ei ole ollut pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Liikenteen päästöjen ja pölyn takia pintaosassa on todennäköisesti raskasmetalleja. Ne eivät vaikuta korttelin käyttökelpoisuuteen toimistorakennusten korttelialueena.

Ajoneuvoliikenteen keskiäänitaso on n. 69 dB(A) Ratapihantien ja Teollisuuskadun puoleisilla julkisivuilla. Toimistohuoneisiin edellytettävä keskiäänitason enimmäisarvo 45 dB(A) saavutetaan normaaleilla seinärakenteilla. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin otettava ulkoilma tulee ottaa vähintään 25 m:n päästä ajoradan reunasta.

Uusi toimistorakennus sijoittuu Keski-Pasilan välittömään läheisyyteen. Sen kaupunkikuvallinen vaikutus on huomattava sekä alueen näkyvyyteen että tunnistettavuuteen. Rakennuksen 500 työntekijää vahvistavat alueen tulevien palveluiden kysyntää.

Rakennuksen varjoanalyysit osoittavat, ettei rakennus varjosta viereisiä rakennuksia kohtuuttomasti.

Teollisuuskadun puolella rakennus tulee rakentaa siten, ettei satamaradan ja tunnelin käyttökelpoisuutta heikennetä. Rakenteissa tulee ottaa huomioon Keski-Pasilaan johtavan ajoradan rakentaminen nykyiseen ratatunneliin ja sen päälle siirrettävä Teollisuuskadun ajorata.

Nykyisen ratatunnelin ottaminen ajoneuvoliikenteen käyttöön parantaa länsi-itäsuuntaisia liikenneyhteyksiä laajalla alueella. Liikennejärjestelmämuutoksen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen sekä liikennetunnelin palo- ja pelastusturvallisuuteen ja teknisiin seikkoihin liittyviä tekijöitä on arvioitu Teollisuuskadun asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Ratapihantien alitse johtavan alikulkukäytävän itäpäätä joudutaan lyhentämään ja raitit rakentamaan uudestaan. Nykyiset etelästä alikululle johtavat portaat uusitaan ja rakennetaan uudet portaat alikulkukäytävältä pohjoiseen kadun varteen. Kustannusarviot ovat seuraavat: alikulkukäytävän muutokset 120 000 euroa, portaat 70 000 euroa ja raitit 50 000 euroa.

Kaukolämpöjohdon johtosiirto liittyy myös lämmönsiirtoverkoston siirtotehon vahvistamiseen. Kustannusarvio 45 m pitkälle johtosiirrolle on n. 23 000 euroa.

Tietoliikennekaapelin siirron pituus on n. 110 m. Siirron kustannusarvio tehtynä siten, että kanava siirretään raitin kohdalle, on n. 0,12 milj. euroa (alv 0 %).

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 10.11.2004 esittää Pasilasta Sähköttäjänpuistosta Aleksis Kiven kadulle johtavan sillan nimeksi Sähköttäjänsilta.

Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.9.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 12.-30.9.2005.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on kokouksessaan 22.6.2005 todennut, että rakennuksesta tulee Helsingin silhuettiin maamerkki. Rakennuksen arkkitehtoninen olemus todettiin virkistävän puhdaspiirteiseksi ja linjakkaaksi sekä esitetyt materiaalit hienostuneiksi.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston ja Ratahallintokeskuksen kanssa.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 17 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta.

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa Pasilan konepaja-alueen länsipuolisen alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

VR-Yhtymä Oy katsoo, että kaavaluonnoksen sallimat rakennuskorkeudet ja rakennusoikeus sopivat huonosti yhteen viereisen asuntokorttelin kanssa. Vaikka esitetty toimitalo sijaitsee pääosin asuinkorttelin länsipuolella, on varjostuminen asuinkorttelissa huomattavaa. VR-Yhtymä Oy katsoo, että uusi kaavaluonnos nykymuodossaan on ristiriidassa lautakunnan 6.3.2003 hyväksymän kaavaluonnoksen pohjalta tehdyn muun konepaja-alueen kaavasuunnittelun kanssa eikä kohtele maanomistajia riittävän tasapuolisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennuspaikka on nykyisellään kaupunkirakenteellisesti hahmoton ja toiminnallisesti hajanainen. Uudisrakennus on haluttu sijoittaa näkyvänä, arkkitehtonisesti korkeatasoisena päätteenä konepaja-alueen kärkeen viestimään alueen uudesta käytöstä. Toimistorakennus varjostaa osaa Teollisuuskadun varrella olevasta asuinrakennuksesta muutaman tunnin ennen auringonlaskua. Lautakunta toteaa maanomistajien tasapuoliseen kohteluun viitaten, että viereiselle VR-Yhtymä Oy:n omistamalle teollisuuskorttelille on alueen asemakaavan muutosluonnoksen mukaan osoitettu uudisrakentamiskerrosalaa n. 170 000 m².

Alppila Seura ry:n mielestä rakentamisen tehokkuus on ylimitoitettu. Ratkaisu ei tyydytä asukkaiden tarpeita ja on oleellisesti muuttunut aiemmista suunnitelmista. Arvokkaan suojeltavan rakennuskannan huomioon ottaminen on unohdettu.

Pasila Seura ry katsoo rakennuksen olevan liian korkean ympäristöön nähden. Seura ja asianomaiset asukkaat ehdottavat rakennusoikeuden myöntämistä korkeintaan 10-kerroksiselle kiinteistölle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa rakennuksen korkeutta koskevan mielipiteen osalta edelliseen vastaukseen alueen tärkeästä kaupunkikuvallisesta merkityksestä. Uudisrakennuksen kaupunkikuvallinen ilme on korkeatasoinen ja viestii alueen teollista historiaa uuden arkkitehtuurin keinoin. Alue on nykytilassaan vaikeasti hahmottuva ja toimin-nallisesti sekava. Pasilan konepajan arvokas rakennuskanta tullaan suojelemaan asemakaavalla. Rakennusten tulevaa käyttöä selvitellään parhaillaan.

As Oy Sato-Pasila katsoo esitetyn toimistorakennuksen olevan liian korkea ympäristöönsä nähden ja poikkeavan nykyisten rakennusten korkeuksista huomattavasti. Rakennus tulee varjostamaan olemassa olevien asuinrakennusten elinympäristöä. Mielipiteessä esitetään myös Teollisuuskadun kattamista viheralueen lisäämiseksi.

As Oy Sato-Pasilan asukkaat Päivi Kinnunen, Paula Ståhlberg, Erkki Ruohola, Markku Kinnunen, Valto Pärssinen, Pekka Tuliara, Raimo Leppänen, Pirjo Venäläinen, Petteri Simukka, Hilkka ja Pentti Kinnunen, Matti Hölsä sekä Leena ja Harto Suonio toteavat lähes samansisältöisissä kirjeissään, että rakennus on liian korkea. He viittaavat asemakaavan muutosluonnokseen, jossa kyseiselle paikalle oli esitetty matalampi rakennus. Rakennuksen arvellaan peittävän näkymän etelään. Kirjeissä esitetään myös harkittavaksi alueen kaavoittamista kokonaan puistokäyttöön. Tornitalon pelätään varjostavan viereistä Sähköttäjänpuistoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että laadituissa varjotarkasteluissa toimistorakennuksen varjo ulottuu yhtiön asuinrakennukseen ainoastaan muutaman tunnin ajan ennen auringonlaskua marraskuun alusta helmikuun puoleen väliin. Tällöinkin osa varjosta syntyy viereisen Elisa Oyj:n rakennuksesta. Rakennus tulee peittämään osan kyseisen yhtiön rakennusten näkymistä. Kyseessä on kuitenkin vain noin kymmenen asteen näkymäsektori. Suora näkymä etelään säilyy ennallaan. Ehdotetun toimistotalon ylin korkeusasema on sama Itä-Pasilan korkeimpien asuinrakennusten kanssa.

Lautakunta toteaa vielä, että Petteri Simukan ym. adressi sekä Ville Norrmanin kirje on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 19.1.2006 pöydille.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Lautakunta päätti äänin 7-2 (Helistö, Slätis) esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Vähemmistön mielestä esitys olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että tontin rakennusoikeutta vähennetään tulevan kiinteistön korkeudesta tinkimättä, jotta tontille muodostuisi tornimaisempi rakennelma.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.3.-25.4.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 11 jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset ja kirjeet As Oy Sato-Pasilan hallitus mainitsee (24.2.2006) mm., että lähiseudun asukkaat vastustavat muutosehdotusta yksimielisesti. Hallitus kritisoi sitä, että asemakaavan muutosluonnoksessa esitetty 6-kerroksinen rakennus on nyt muuttunut huomattavasti korkeammaksi eikä se sovellu ympäristöönsä eikä Helsingin kaupunkikuvaan. Hallitus viittaa myös Itä-Pasilan tiiviiseen rakennustapaan ja epäilee uuden asuinalueen kaventavan nykyisten asukkaiden elinympäristöä entisestään. Lisäksi hallitus pelkää autoliikenteen ruuhkautumista ja ilmanlaadun heikkenemistä.

Valto Pärssinen katsoo (28.2. ja 3.4.2006), että ylikorkean toimistotalon rakentaminen ahtaalle risteysalueelle on suunnitteluvirhe. Korkeiden pistetalojen oikeampi sijoituspaikka olisi Keski-Pasila. Rakennus estää 113 huoneiston asukkailta näkymät lounaaseen ja osittain etelään samalla kun rakennus varjostaa taloyhtiön pihaa.

Hilkka ja Pentti Kinnunen sekä Päivi ja Markku Kinnunen esittävät (19.4.2006) mm., että alkuperäisessä asemakaavassa oli huomattavasti matalampi toimistorakennus. Toimistotalo huonontaa muistuttajien omistaman asunnon panoraamanäkymää, jolloin asumisviihtyvyys ja asunnon jälleenmyyntiarvo laskevat. Kinnusten mielestä rakennus sopii paremmin Keski-Pasilaan. Kinnuset viittaavat Itä-Pasilan tiiviiseen rakennustapaan ja toteavat tornitalon liikenteen aiheuttavan turvallisuusriskin viereisen ala-asteen oppilaille.

Kinnuset pyytävät Khn kirjallista vastausta kysymyksiin, mikä vaikutus kaupunkilaisten kannanotoilla on päätöksenteossa, ovatko kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet henkilökohtaisesti perehtyneet valituksiin ja millä perusteilla he hyväksyvät muutoksen sekä kuinka suuri osa Helsingin kaupungin alueella tehdyistä valituksista johtaa kaavamuutoksen muuttamiseen tai hylkäämiseen.

Keijo Penninkilampi ei vastusta (25.4.2006) alueelle esitettyä tornitalon rakentamista sinänsä vaan esittää rakennuksen mataloittamista kauttaaltaan kahdella kerroksella ja lisäksi kahdeksan kerroksen korkuisen osan itäisen osan mataloittamista kuuteen kerrokseen.

Paula Ståhlbergin ja Kai Solehmaisen mielestä (22.4.2006) rakennus ei sovi ympäristöönsä ja se tulee varjostamaan varsinkin Ratavartijankatu 4E:n taloa ja Sähköttäjänpuistoa sekä rajoittaa näköaloja. Rakennus tulisi rakentaa enintään 6-kerroksisena tai alue tulisi säilyttää puistoalueena. Kesäisin alue toimii Pasilan asemalta Linnanmäelle kulkevien lasten virkistysalueena. Sopivampi paikka löytyisi Pasilan aseman läheisyydestä tyhjältä kalliotontilta.

Annikka Saala-Jalli katsoo (20.4.2006), että esitetty tornitalo pilaa Pasilan alueen maisema-arvoja, ja esittää, että alkuperäinen matalampi rakennus on parempi vaihtoehto.

Petteri Simukan mielestä (23.4.2006) rakennuksen korkeus ja tehokkuus on ylimitoitettu, korttelin ratkaisu on merkittävästi muuttunut aikaisemmista suunnitelmista ja suunnitelmaa valmisteltaessa ympäristön asukkaiden mielipiteet on sivuutettu. Muistutuksen liitteenä on 258 henkilön allekirjoittama adressi, jossa vastustetaan 10-16-kerroksisen rakennuksen rakentamista esitetylle alueelle.

Pekka Tuliara katsoo (21.4.2006), että esitetty rakennus tulee kohtuuttomasti varjostamaan Ratavartijankatu 4E:n rakennusta ja rakennuksen edessä olevaa puistoa, ja esittää rakennuksen rakentamista Keski-Pasilaan.

Pirjo Venäläinen katsoo (21.4.2006), että 10-15-kerroksinen rakennus varjostaa huomattavasti lähellä sijaitsevia ja rakennettavia asuintaloja sekä Sähköttäjänpuistoa. Lisääntyvä liikenne huonontaa ilmanlaatua. Pasilan imago kärsii vähäisten viheralueiden hävittämisestä ja uudesta rakentamisesta.

Pirjo Kallioinen toteaa (19.4.2006), että alkuperäisessä asemakaavassa rakennus oli 6-kerroksinen. Nyt esitetty korkea rakennus haittaa Asunto Oy Sato-Pasilan näköaloja ja valoisuutta. Kaupungin ei tule enää lisätä toimistotilaa, jota on muutenkin tyhjänä.

Johanna Jalli katsoo (23.4.2006), että vähenevät viheralueet ja kolkkoutta lisäävät kaupungin vanhaa silhuettia korkeammat rakennukset vähentävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja kasvattavat turvattomuuden tunnetta. Rakennuksen kerrosmäärä tulisi supistaa 5-7 kerrokseen.

Asunto Oy Aleksis Kiven katu 80:n hallitus mainitsee (18.4.2006) mm., että suunniteltu tornitalo sopii erittäin huonosti yhteen Alppiharjun ja konepaja-alueen muiden rakennusten kanssa. Maamerkki sopii paremmin Keski-Pasilan kaupunkikuvaan. Tornitalo tulee varjostamaan lähitalojen asuntoja ja muuttaa olennaisesti niiden asukkaiden näkymät ja viihtyvyyttä. Rakennuksen työmatkalaisten autoilu tulee vaikuttamaan asumisen laatuun ilmanlaadun heikkenemisenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.9.2006) mm., että seuraavassa on esitetty muistutuksissa ja kirjeissä esiintyneitä kannanottoja aihepiireittäin. Asemakaavan muutoksen vastustamisen perustelut ovat samankaltaisia ja toistuvat useimmissa muistutuksissa.

Useissa muistutuksissa todetaan rakennuksen olleen aikaisemmassa asemakaavassa 6-kerroksinen ja kritisoidaan rakennuksen kerroslukumäärän kasvua. Kysymyksessä ei ole ollut voimassa oleva asemakaava, vaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosluonnos. Asemakaavan muutosluonnosvaiheen jälkeen tavallisesti alkaa varsinainen suunnittelutyö asemakaavan muuttamisen pohjaksi, jolloin suunnitelma saattaa vielä muuttua.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet tekevät päätöksensä itsenäisesti. Esityslistalla kerrotaan asiaa koskevat seikat mahdollisimman monipuolisesti. Kaikki esiteltävää asiaa koskevat kirjeet referoidaan esityslistalla ja jaetaan sellaisinaan kopioina lautakunnan jäsenille. Esitetyt mielipiteet vaikuttavat monissa tapauksissa kaavaehdotuksen suunnitteluratkaisuihin ja päätöksen tekoon. Tilastotietoa siitä, miten paljon asiat muuttuvat tai raukeavat vuorovaikutuksen takia ei ole olemassa.

Rakennus sijoittuu kaupunkikuvassa nykyisellään hyvin vaikeasti hahmottuvaan kaupunkitilaan. Pasilan konepajan rakentaminen muuttaa alueen kaupunkirakenteellisesti merkittäväksi paikaksi, jota on haluttu korostaa sijoittamalla sille uuteen käyttöön rakentuvan konepaja-alueen maamerkki.

Ehdotetun toimistotalon korkeusasema on lähellä Itä-Pasilan korkeimpia asuinrakennuksia. Rakennus ei siten ole merkittävällä tavalla ympäristöstään poikkeava. Ehdotettu sijoitus Keski-Pasilaan on aikataulullisesti mahdoton. Keski-Pasilan rakentaminen alkanee aikaisintaan vuonna 2010.

Rakennus sijoittuu alueelle, jota rajaa Teollisuuskatu, Ratapihantie, Aleksis Kiven katu ja Sähköttäjänsilta. Alueen eteläreuna on kokonaan kevyen liikenteen alikululle johtavien portaiden ja luiskien valtaama. Alueen merkitys puistoalueena on vähäinen. Alue ei koskaan ole ollut puistokäytössä.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on laatinut rakennuksen varjoanalyysit eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Rakennuksen varjo Itä-Pasilan asuinrakennuksille ulottuu ainoastaan muutaman tunnin ajan marraskuun alusta helmikuun loppuun. Aurinko laskee marraskuussa jo noin klo 16.00 ja helmikuussa noin klo 17.30. Tällöinkin suurin osa varjosta syntyy jo viereisestä Elisa Oyj:n toimitalosta. Sähköttäjänpuistosta suuri osa jää edelleen kokonaan varjostumatta. As Oy Sato-Pasilan rakennuksen näkymät etelään säilyvät ennallaan. Uudisrakennus tulisi peittämään rakennuksen näkymää 17 astetta etelän ja lounaan välillä.

Toimistotalon maanalaisiin pysäköintitiloihin ajetaan melko hiljaiselta Aleksis Kiven kadulta, eikä rakennuksen 108 autopaikkaa merkitse huomattavaa liikenteen kasvua tai ilman laadun heikkenemistä. Todettakoon, että tontille on hyvät julkisen liikenteen yhteydet, jotka vielä paranevat raitiovaunu 9:n aloittaessa liikennöinnin vuonna 2008.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (19.4.2006), Ratahallintokeskuksella (24.5.2006), pelastuslautakunnalla (9.5.2006) ja Museovirastolla (24.4.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia mainitsee (25.4.2006), että muutosehdotuksen mukainen rakentaminen vaatii alueelta yhden uuden muuntamopaikan. Helsingin Energialla ei ole muuta huomautettava ehdotukseen.

Helsingin Vesi puoltaa (17.5.2006) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa lisäksi mm., että alueen vesijohtoverkon painetaso ei riitä toimistorakennuksen ylimpiin kerroksiin, joten rakennus on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Kiinteistölautakunta mainitsee (4.4.2006) mm., että lautakunta on 12.8.2004 päättänyt varata alueen NCC Property Development Oy:lle SysOpen Oyj:n uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 30.6.2006 saakka. Suomen valtio/Ratahallintokeskus omistaa tulevasta tontista 22400/1 n. 461 m²:n suuruisen alueen ja tulevasta Sähköttäjänsillan katualueesta n. 17 m²:n suuruisen alueen. Tontin loppuosa on kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan muutos korottaa valtion maan arvoa merkittävästi, joten Ratahallintokeskuksen kanssa on neuvoteltu sopimus. Asemakaavan muutosta ei tulisi saattaa valtuuston käsittelyyn ennen kuin sopimus on allekirjoitettu.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (4.5.2006) mm., että Ratapihantien alittavan kevyen liikenteen alikulkuväylän muutostyöt tulee osoittaa rakennettavalle kiinteistölle ja suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota tunnelin itäpuoleisen suuaukon näkemiin ja valaistukseen. Aleksis Kiven kadun puurivistö tulisi maanalaisten johtojen takia merkitä ohjeellisena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.9.2006), että tontille ja sen ympäristöön tullaan laatimaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa suunnitteluohje, jossa alueen valaistus ja rakentamisen detaljit määritellään. Aleksis Kiven kadun puurivi on merkitty sijainniltaan likimääräiseksi.

VR-Yhtymä Oy toteaa (19.5.2006), että lähimmät rakennettavat asuinrakennukset jäävät toimistorakennuksen suurten mittasuhteiden jalkoihin. Lisäksi VR-Yhtymä Oy esittää, että kaavaehdotuksessa varmistetaan korttelin 22400 piharakenteiden ja alimpien kerrosten rakentaminen siten, että myös Sähköttäjänsillan ja konepaja-alueen asuinrakennusten suuntaan muodostuu korkeatasoinen ja viihtyisä miljöö.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.9.2006), että asuinkorttelin ja toimistorakennuksen korkeudet kasvavat porrastuen siten, että korkeusero lähimmän asuinrakennuksen ja toimistosiiven välillä on viisi kerrosta. Pihan miljöön suunnittelu korkeatasoiseksi varmistetaan tontille laadittavassa lähiympäristön suunnitteluohjeessa.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen 19.1.2006 on pöydälle jaettu Petteri Simukan ym. adressi, joka on liitetty Simukan muistutuksen liitteeksi, ja Ville Norrmanin kirje. Adressissa vastustetaan 10-16-kerroksisen toimistotalon rakentamista Aleksis Kiven kadun, Teollisuuskadun ja Ratapihantien kulmatontille. Ville Norrmanin mielestä maamerkkityylisen rakennuksen tulisi olla vielä korkeampi.

Khs toteaa vielä, että kiinteistölautakunta on 21.8.2006 jatkanut NCC:n varausta 30.6.2007 saakka, muutoin entisin ehdoin paitsi lisäehdolla, että uusi pääkäyttäjäyritys on hyväksytettävä kaupungilla.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 12. kaupunginosan katualueen, 17. kaupunginosan rautatie- ja katualueen ja 22. kaupunginosan puisto-, rautatie- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan (muodostuu uusi kortteli nro 22400) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.1.2006 päivätyn piirustuksen nro 11505 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

MALMIN PUISTOALUEEN (OSA JERMUPUISTOA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11548)

Khs 2006-1396

38. kaupunginosan (Malmin) puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Malmilla Tukkisillankujan päässä.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa Jermupuiston kaakkoisosassa sijaitseva vuonna 1957 rakennettu puinen yksikerroksinen asuinrakennus (56 k-m²) merkitään suojeltavaksi ja alueelle muodostetaan pientalotontti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.4.2006) mm. ,että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston talo-osaston aloitteesta.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 1985. Kaavan mukaan alue on puistoa (VP).

Maanomistus

Kaupunki omistaa puistoalueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Puistossa oleva rakennus on asuinkäytössä. Lähiympäristössä on pienkerrostaloja sekä liike- ja toimitiloja ja pienteollisuutta.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Tavoitteena on säilyttää puistossa oleva asuinrakennus ja muodostaa sille tontti.

Jermupuiston kaakkoisosassa, nykyisellä puistoalueella on sijainnut asuintalo vuodesta 1957 lähtien. Asemakaavan muutosehdotuksessa tontiksi merkittyä aluetta on käytetty rakennuksen pihana alusta lähtien. Alueelle muodostetaan 551 m²:n kokoinen pientalotontti (AO), jonka rakennusoikeus on 80 k-m² ja kerrosluku yksi. Puinen asuinrakennus merkitään suojeltavaksi sr-3-merkinnällä. Rakennus on ympäristön kannalta arvokas eikä sitä saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuksen ulkoasun muutos- ja korjaustyöt sekä lisärakentaminen on toteutettava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Asemakaavan muutoksen vaikutus naapureiden tai ympäristön kannalta on vähäinen. Rakennuksen olemassa oleva pihapiiri säilyy eikä tontin muodostaminen aiheuta puistoon muutoksia. Rakennusoikeus kasvaa 24 k-m².

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.1.2006 sekä ilmoitus nähtävänäolosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 13.2.-3.3.2006. Muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.6.-10.7.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja kaupunginmuseon lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunnalla ei ole (19.9.2006) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseo mainitsee (8.9.2006) mm., että Kirkonkyläntien muuttuneessa ja kerroksisessa ympäristössä kohteena oleva rakennus edustaa alueen harvinaiseksi käynyttä 1950-luvun pientalorakentamista. Kaupunginmuseo pitääkin rakennuksen säilymisen varmistamiseksi suojelumerkintää hyvänä ja perusteltuna.

Kaupunginmuseo puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (7.9.2006), että tontin muodostaminen asuinkäytössä olevalle rakennukselle selkeyttää puiston ylläpitovastuuta. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan pihapiirissä oleva vajarakennus jää osittain puistoalueelle. Vaja on osa pihapiiriä ja sen olisi sijaittava kokonaisuudessaan pientalotontilla.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ehdolla, että tontin rajausta muutetaan siten, että myös vajarakennus on tontilla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.10.2006) mm., että tontin rajaa on siirretty siten, että pihapiirin vajarakennus mahtuu kokonaisuudessaan tontille. Tontin pinta-ala kasvaa 22 m²:llä. Asemakaavan muutosehdotusta ei muuteta muilta osin.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.4.2006 päivätyn ja 23.10.2006 muutetun piirustuksen nro 11548 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

VARTIOKYLÄN TONTIN 45473/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11508)

Khs 2006-217

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45473 tontin nro 9 asemakaavan muutosehdotus.

Valkamatie 2

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.1.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 12.5.2004 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1981 hyväksytty asemakaava nro 8145. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun omakotialueella Vartiokylän lahden läheisyydessä. Tontilla on 1940-luvulla rakennettu 130 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Koska rakennus ei ole näkyvällä paikalla ja se sijaitsee uusien rakennusten vieressä, niin rakennuksen suojelu asemakaavassa ei ole ympäristön kannalta välttämätöntä.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.2 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600-799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin Valkamatien puoleiseen reunaan on merkitty tontin osa, jossa on oltava pensasaita.

Tontin pinta-ala on 860 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 215 k-m² (lisäystä 43 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontilla oleva rakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa tontille paritalo.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 4.8.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Muutosluonnoksessa tontilla oleva 1940-luvulla rakennettu asuinrakennus oli merkitty suojeltavaksi ympäristön kannalta arvokkaana (sr-3).

Seppo Saarinen (tontin 45473/9 omistaja) vastusti mielipiteessään tontilla olevan rakennuksen suojelua todeten mm., että rakennuksen ulkomuotoa on muutettu paljon sen alkuperäisestä ilmeestä. Ns. rintamamiestaloja ei ole suojeltu yksittäisinä rakennuksina vaan aluekokonaisuuksina. Miksi tulisi suojella uusien talojen keskeltä yksittäinen rakennus?

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kaupunginmuseon edustajat tekivät tontilla maastokatselmuksen ennen asemakaavan muutosluonnoksen laatimista. Kaupunginmuseon edustaja katsoi, että rakennus siihen tehdyistä muutoksista huolimatta edustaa varsin hyvin 1930-1940-luvun rakentamistapaa. Vaikka rakennus ei kuulukaan vanhojen rakennusten ryhmään, se voitaisiin esittää kaavassa suojeltavaksi, koska paikalla ollut rakennuksen haltija ei vastustanut suojelua vaan piti sitä toivottavana.

Rakennuksen haltijan näkemyksestä poiketen, tontin omistajien edustaja Seppo Saarinen vastustaa jyrkästi rakennuksen suojelua ja haluaa purkaa rakennuksen ja rakentaa tontille paritalon. Lautakunta toteaa, että tontin nykyinen rakennusoikeus on 172 k-m² eikä nykyinen asemakaava estä paritalon rakentamista tontille. Kun tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25, niin tontin rakennusoikeus on 215 k-m². Tontilla olevan rakennuksen kerrosala on 130 m². Mikäli rakennus suojellaan, tontille jäisi rakennusoikeutta vain 85 k-m², joka olisi liian vähän toiselle asuinrakennukselle. Näin ollen rakennuksen suojelu estää tontin tarkoituksenmukaisen käytön ja olisi kohtuuton nykyisen asemakaavan tarjoamiin rakentamismahdollisuuksiin verrattuna.

Lautakunta toteaa edelleen, ettei rakennus ole osa suojeltavien rakennusten ryhmää. Vaikka rakennus on verrattain näkyvällä paikalla, sen kaupunkikuvallista merkitystä vähentää sen ja rannan väliin rakennetut uudisrakennukset. Koska rakennuksen suojelu olisi kohtuutonta nykyiseen asemakaavaan verrattuna, suojelumerkintä on poistettu asemakaavan muutosehdotuksesta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.2.-3.3.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle maanomistajalle, jonka kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi on ehdotuksesta pyydetty kaupunginmuseon lausunto.

Lausunto Kaupunginmuseo mainitsee (3.4.2006) mm., että se on tarkastellut hanketta kulttuurihistorian ja rakennetun ympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (4.8.2005) suunnitteluperiaatteiksi oli esitetty tontin käyttömahdollisuuksien ja asumisväljyyden parantaminen rakennusoikeutta nostamalla. Lisäksi tontilla oleva asuinrakennus esitettiin suojeltavaksi merkinnällä sr-3. Ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa suojelukysymyksestä oli neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon edustajien tontille tekemän maastokatselmuksen yhteydessä. Kaupunginmuseon esittämät näkemykset rakennuksen merkityksestä ympäristölleen ja sen suojelutarpeesta oli otettu huomioon kaavaluonnoksessa.

Nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa ainoaksi tavoitteeksi on asetettu tontin tehokkuusluvun nostaminen luvusta e = 0.2 lukuun e = 0.25. Luonnoksessa mukana ollut suojelumerkintä on poistettu, mikä mahdollistaisi kaikkien tontilla sijaitsevien, myös asuinrakennuksen purkamisen. Tontilla sijaitseva, suhteellisen kookas asuinrakennus ei ole varsinainen rintamamiestalo, vaan edustaa varhaisempaa, ilmeisesti 1930-luvun vankkaa ja arkkitehtuuriltaan hillittyä pientaloarkkitehtuuria. Rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta ja on kaupunginmuseon näkemyksen mukaan säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä. Tontin tien puoleisessa päässä sijaitseva asuintalo on osa Valkamatien lounaispuolen talorintamaa ja tuo kokonaisuuteen oman historiallisen lisänsä. Vaikka Valkamatie 2 b:n asuintalo ei sisällykään ajallisesti tai arkkitehtonisesti yhtenäiseen rakennuskokonaisuuteen, ei kohteen merkitystä ympäristölleen voi vähätellä, vaan päinvastoin. Tässä, osin voimakkaastikin muuttuneessa ja uusiutuneessa, ympäristössä Valkamatie 2 b:n kaltaisella, alueen vanhinta rakennuskantaa edustavalla kohteella on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä. 1930-luvun asuintalo ja sitä ympäröivä puutarha tuovat lähiympäristöön kerroksisuutta ja väljyyttä. Se välittää alueen menneisyyttä tuleville sukupolville ja antaa alueelle historiallista syvyyttä, millä on merkitystä myös tämän päivän asukkaille. Asemakaavan luonnosvaiheessa näiden arvojen turvaamisesta oli huolehdittu, mutta ei nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kirje Tontin 45473/9 omistajien edustaja katsoo kirjeessään (15.6.2006) mm., että tontilla oleva rakennus edustaa enemmänkin 1970-luvun rakennustyyliä kuin väitettyä 1930-lukua. Rakennuksen ulko- ja sisäasussa on tehty laajoja muutoksia vuonna 1968 sekä 1980- ja 1990-luvulla. Rakennus on muutettu perusteellisesti siten, että vanhasta rakennuksesta tuli 1970-luvun asumistarpeet tyydyttävä. Riittääkö se nykypäivän vaatimustasoon on eri asia.

Kirjeessä tuodaan lisäksi esille seuraavaa:

"Myimme tonttimme naapurikiinteistön 45473/10 vuonna 1992. Suostuimme tehokkuusluvun nostoon naapurillemme ehdolla, että saamme itse samat oikeudet. Tämä asia luvattiin jopa järjestää samassa käsittelyssä ja samalla päätöksellä kaikkien tonttien osalta.

Jos nyt suojelupäätös omistamalle talolle tulee, olemme menettäneet edellisen paritalorakennusoikeuden ja tehokkuusluvun nosto ei kohdallamme tuo edes takaisin sitä tilannetta mikä meillä oli aikaisemmin eli mahdollisuutta rakentaa tontille. Jäljelle jäävä rakennusoikeus ei mahdollista toisen talon rakentamista järkevästi tontille, jolla suojelukohde sijaitsee."

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.9.2006) mm., että tontti sijaitsee Vartioharjun omakotialueella Vartiokylän lahden läheisyydessä. Tontilla on rekisteritietojen mukaan 1940-luvulla rakennettu asuinrakennus. Tontilla on voimassa vuonna 1981 hyväksytty asemakaava nro 8145. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja tehokkuusluku on e = 0.20. Asemakaava ei rajoita asuntojen lukumäärää tontilla.

Tontin pinta-ala on 860 m² ja nykyinen rakennusoikeus 172 k-m². Kun tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25, rakennusoikeus nousee 43 k-m² eli uusi rakennusoikeus olisi 215 k-m².

Mikäli nykyinen n. 130 k-m² käsittävä asuinrakennus säilytetään, tontin jäljellä oleva rakennusoikeus on 85 k-m², mikä ei ole perheasunnolle riittävä koko. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan kuitenkin haluttaessa säilyttää.

Tontin omistajien edustaja on ehdotuksen valmisteluvaiheessa ilmoittanut vastustavansa rakennuksen suojelua. Kaupunkisuunnitteluvirastolle 19.6.2006 toimittamassaan kirjeessä hän edelleen ilmoittaa jyrkästi vastustavansa suojelua. Kirjeessä mainittu naapuritontin 45473/10 asemakaavan muutosehdotus nro 11386 on saanut lainvoiman 13.5.2005. Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on e = 0.25, ja asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun asemakaavan muutosperiaatteiden mukaiset, kuten käsiteltävänä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessakin.

Päättäessään puoltaa ehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta totesi mm., ettei rakennus ole osa suojeltavien rakennusten ryhmää. Vaikka rakennus on verrattain näkyvällä paikalla, sen kaupunkikuvallista merkitystä vähentää sen ja rannan väliin rakennetut uudisrakennukset.

Lautakunta katsoo edelleen, ettei rakennuksen kulttuurihistoriallinen ja ympäristöllinen arvo ole niin merkittävä, että sen suojelu vastoin omistajan tahtoa olisi perustelua.

Lautakunta päätti lähettää 12.1.2006 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11508 Khlle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät annettu lausunto ja kirje anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Khs toteaa, että Khn johtosäännön mukaan Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen, jos asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua e = 0.3. Jos kuitenkin muutos merkitsisi ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista, kaavanmuutosta ei ole pidettävä vähäisenä, ja silloin toimivaltainen viranomainen on Kvsto. Viitaten kaupunginmuseon lausuntoon tontilla sijaitsevan rakennuksen ympäristöllisistä ja kulttuurihistoriallisista arvoista Khs katsoo, että päätös tulee tehdä Kvstossa.

Khn vähemmistön (Helistö, Hellström, Lehtipuu ja Lindeman) mielestä asia olisi esittelijän ehdotuksen mukaisesti tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan mahdollisuudet osoittaa tontille toisen asuinrakennuksen rakennuspaikka olemassa oleva rakennus säilyttäen. Samoin vähemmistön mielestä Khn perusteluihin olisi tullut sisällyttää seuraavaa: "Pelkästään tontinomistajan vastustava kanta ei ole peruste suojelumerkinnän poistamiselle. Khs esittää Kvstolle, että asemakaavan muutos palautetaan valmisteltavaksi siten, että tutkitaan mahdollisuudet osoittaa tontille pienehkön, mutta kuitenkin jonkin verran 85 m²:ä suuremman asuinrakennuksen sijoittaminen siten, että vanha asuinrakennus säilyy. Uudisrakennuksen suuruutta harkittaessa tulee myös maanomistajien tasapuolisuus kohtuullisesti ottaa huomioon."

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45473 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.1.2006 päivätyn piirustuksen nro 11508 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2006-37

Ulla-Maija Rajakangas pyytää (28.11.2006) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä kasvaneiden työkiireiden vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Ulla-Maija Rajakankaan käräjäoikeuden lautamieheksi toimikaudeksi 2005-2008. Kvston olisi valittava uusi lautamies hänen tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Ulla-Maija Rajakankaalle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita perintäsihteeri Sinikka Tuulikki Ojalan (s. 30.4.1948) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

UUDEN JÄSENEN VALITSEMINEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTOON VUONNA 2005 ALKANEEKSI TOIMIKAUDEKSI

Khs 2004-2694

Hannele Luukkainen pyytää 22.11.2006 hallintokeskukseen saapuneessa kirjeessään eroa HUS:n valtuuston jäsenen luottamustoimesta hänen siirryttyään Kansallisen Kokoomuksen jäseneksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 12) Hannele Luukkaisen jäseneksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2005 alkavaksi toimikaudeksi. HUS:n perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat HUS:n valtuustoon jäsenet kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kvston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Hannele Luukkaiselle vapautuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenen luottamustoimesta ja

valita Sirkku Ingervon uudeksi jäseneksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon vuonna 2005 alkaneen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292