KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

2 - 2007

PUHEENJOHTAJA

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

VUOSAAREN SATAMAN LIIKENNEVÄYLIEN LISÄRAHOITUSTARPEEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-103

Satamalautakunta esittää (16.1.2007) seuraavaa:

Kvsto päätti 9.10.2002 Vuosaaren sataman rakentamisesta. Päätöksen mukaan sataman rakentaminen käynnistetään välittömästi sen jälkeen, kun vesilupa on tullut voimaan ja eduskunta on hyväksynyt liikenneyhteyksien rahoittamisen. Sataman kustannukset ovat 260,63 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Satama rakennetaan operatiivisesti valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kvston päätöksen mukaan Helsingin Satama maksaa puolet liikenneyhteyksien kustannuksista, joka on puolet 207,4 milj. eurosta eli 103,7 milj. euroa.

Eduskunta hyväksyi 20.12.2002 valtion vuoden 2003 talousarvion. Talousarviossa Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rahoitus oli merkitty kokonaisrahoituksella toteutettavana erillisrahoituskohteena. Kustannukset olivat 207,4 milj. euroa (kustannustaso maaliskuu 2002, maanrakennuskustannusindeksi 119,0), josta meriväylä on 17,0, satamatie 60,4 ja satamarata 130,0 milj. euroa. Päätös koskee koko hanketta ja määrärahoja varataan sitten vuosittain tarpeen mukaan kokonaissumman puitteissa. Helsingin Satama maksaa kustannuksista puolet.

Kauppamerenkululta perittävää väylämaksua määrättäessä otetaan kustannuksena huomioon valtion osuus rahoituksesta ja poistojen sisällyttäminen kustannuksiin aloitetaan vuonna 2008 koko satamahankkeen valmistuttua.

Liikenneyhteyksien rakentamisesta valtiolle aiheutuvien menojen rahoittamiseksi valtio myy maa-alueita Keski-Pasilasta. Keski-Pasilasta vapautuu alueita rakentamiseen sen jälkeen, kun satamien tavaraliikenne Vuosaaren sataman valmistuttua on poistunut Pasilasta.

Valtion ja kaupungin kesken allekirjoitettiin 30.12.2002 sopimus Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta. Sopimuksen toteuttamisesta vastaa valtion puolella Tiehallinto ja kaupungin puolella Helsingin Satama.

Sataman ja sen liikenneyhteyksien rakentaminen aloitettiin vuonna 2003.

Eduskunta hyväksyi 22.6.2005 vuoden 2005 lisätalousarvion, jossa Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen valtuutta tarkistettiin 207,4 milj. eurosta 237,4 milj. euroon (Suomen säädöskokoelma 2005 nro 463/ 29.6.2005).

Pääosa lisärahoitustarpeesta (n. 24 milj. euroa) johtui kustannustason noususta. Eduskunnan 20.12.2002 hyväksymässä kustannuspuitteessa ei ollut otettu huomioon rakennusaikaista kustannustason nousua, joka kuitenkin kuusi vuotta kestävässä rakennushankkeessa on merkittävä kustannus.

Loppuosa lisärahoitustarpeesta johtui alun perin arvioitua korkeammista suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksista. Vuosaaren sataman liikenneyhteydet -hanke on maassamme poikkeuksellisen vaativa liikennehanke, jossa erityiskohteina ovat laajat tunnelityöt ja monipuoliset ympäristöseurannat. Nämä työt ovat edellyttäneet huomattavasti arvioitua runsaammin erikoissuunnittelua ja laadunvarmistusta sekä muita asiantuntijapalveluita.

Kvsto päätti 12.10.2005 oikeuttaa Helsingin Sataman maksamaan valtion ja kaupungin kesken 30.12.2002 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 30 milj. euron lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 15 milj. euroa.

Eduskunta hyväksyi 20.12.2006 vuoden 2007 talousarvion, jossa Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen valtuutta tarkistettiin 237,4 milj. eurosta 289,0 milj. euroon (Valtion vuoden 2007 talousarvion liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka 31, kohta 99, Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot, kohta 78, Vuosaaren sata-

man liikenneväylien rakentaminen). Erillisenä liitteenä 1 on asianomainen sivu talousarviosta. Lisärahoitustarve on 51,6 milj. euroa.

Kustannukset ovat kohonneet alkuperäiseen vuonna 2002 hyväksyttyyn kustannusarvioon 207,4 milj. euroa verrattuna 81,6 milj. euroa. Tästä 45,1 milj. euroa johtuu rakentamisen aikaisesta kustannustason noususta ja 36,5 milj. euroa muista syistä, pääosin louhintakustannusten sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannusten noususta.

Kustannusten kehittymistä on käsitelty seikkaperäisesti erillisenä liitteenä 2 olevassa VUOLI-projektin laatimassa 28.9.2006 päivätyssä muistiossa.

Tällä hetkellä Vuosaaren sataman liikenneyhteys- eli VUOLI-projektissa ovat merkittävimpinä työkohteina käynnissä tie- ja ratatunneleiden sisustustyöt. Meriväylä on valmis. Ratatyöt käynnistyvät helmikuussa 2007. VUOLI-projektin kustannuksista oli marraskuun lopussa 2006 sitoutunut n. 228,7 milj. euroa ja käytetty n. 167,5 milj. euroa. Kokonaisuudessaan liikenneyhteydet valmistuvat samanaikaisesti sataman kanssa vuoden 2008 lopussa.

Valtion ja kaupungin kesken 30.12.2002 allekirjoitetussa sopimuksessa todetaan seuraavaa:

"Edellä tässä kohdassa mainittua enimmäiskustannusta (207,4 milj. euroa) ei saa ylittää muuta kuin sopijapuolten erikseen tekemällä kirjallisella sopimuksella. Sopimuksen muutos edellyttää eduskunnan hyväksymistä.

Mikäli sopijapuolet yhteisesti toteavat kustannusseurannan osoittavan, että enimmäiskustannukset tulisivat ylittymään, sopijapuolet sopivat viipymättä niistä toimenpiteistä, joilla enimmäiskustannuksissa pysyminen voidaan varmistaa."

Helsingin Satama valvoo VUOLI-projektin toimintaa. Helsingin Sataman Vuosaaren sataman rakentamisprojekti eli VUOSA- ja VUOLI-projekti toimivat tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi massojen siirto-, viestintä- ja luontovaikutusten seurantakysymyksissä.

VUOLI-projektin lisärahoitustarve on kummassakin vaiheessa ollut asianmukaisesti esillä projektien yhteisissä kokouksissa ja kustannustilannetta on esitelty myös valtion ja kaupungin välisen sopimuksen mukaiselle seurantaryhmälle.

Helsingin Sataman käsityksen mukaan VUOLI-projektin lisärahoitustarve on hyvin perusteltu eikä aikaisemmin hyväksytyssä kustannuspuitteessa ole ollut mahdollista pysyä. Näin ollen on myös edellä mainitun sopimuksen mukaan perusteltua, että Helsingin Satama maksaa 51,6 milj. euron lisärahoitustarpeesta puolet eli 25,8 milj. euroa.

VUOLI-projektista Helsingin Satamalle aiheutuvat lisäkustannukset eivät rasita kaupungin näkökulmasta tehtyä koko hankkeen kannattavuuslaskelmaa, koska tavarasatamilta vapautuvien alueiden arvo on kohonnut siitä, miksi se oletettiin laskelmia tehtäessä. Alueille on nyt tarkoitus asemakaavoittaa lähes 50 % enemmän asuntoja kuin aikaisemmin.

Valtio on saanut Euroopan Unionilta ns. TEN-tukea Vuosaaren sataman liikenneyhteyksille seuraavasti:

_ Vuonna 2003 2,0 milj. euroa, tuen kohteina Ratapihan alusrakennetyöt ja Itäväylän eritasoliittymä.

_ Vuonna 2005 3,2 milj. euroa, tuen kohteina tietunnelin rakentaminen ja meriväylän rakentaminen.

Valtion Vuosaaren sataman liikenneyhteyksille toistaiseksi saamat EU-tuet ovat siis yhteensä 5,2 milj. euroa. Lisäksi valtio on hakenut EU-tukea vuonna 2006 3,3 milj. euroa, jossa tuen kohteina ovat Savion ratatunnelin kaikki rakenteet.

Valtion ja kaupungin kesken allekirjoitettiin 30.12.2002 sopimus Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta. Sopimuksen toteuttamisesta vastaa valtion puolella Tiehallinto ja kaupungin puolella Helsingin Satama. Sopimuksen mukaan Helsingin Satama maksaa liikenneyhteyksien kustannuksista puolet.

Valtion ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan osapuolet toimivat tiiviissä yhteistyössä ja pyrkivät mm. kokonaisuutena alentamaan kustannuksia ja jo ennakolta estämään mahdolliset kustannusten kohoamispaineet. Sopimuksessa ei ole mainittu muualta tulevaa rahoitusta kuten EU-tukia, mutta sopimuksen yleiset tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen on perusteltua, että Euroopan Unionilta saatavien tukien arvosta puolet lasketaan Helsingin Sataman hyväksi. Tätä menettelyä puoltaa myös, että VUOLI-projektin kustannukset ovat kohonneet huomattavasti alussa arvioitua korkeammiksi.

Helsingin Satama katsoo, että 30.12.2002 allekirjoitetun sopimuksen perusteella liikenneyhteyksien toteuttamiseen saatava ulkopuolinen rahoitus on otettava huomioon Helsingin Sataman maksuosuudessa täysimääräisesti.

Helsingin Sataman mielestä käytännössä TEN-tukien huomioon ottaminen Helsingin Sataman maksuosuudessa on tarkoituksenmukaista hoitaa projektin viimeisissä maksuerissä. Tätä menettelyä puoltaa, ettei tukien kokonaismäärä ole vielä selvillä.

Helsingin Satama on ollut EU-tukiin liittyvistä kysymyksistä yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriöön.

Lautakunta esittää Khlle ja edelleen Kvstolle, että Helsingin Satama oikeutetaan maksamaan valtion ja kaupungin kesken 30.12.2002 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 51,6 milj. euron lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 25,8 milj. euroa.

./. Esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 1 on sivu valtion vuoden 2007 talousarvion Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen tarkistusvaltuutta koskevasta talousarviokohdasta ja liitteenä 2 VUOLI-projektin kustannusten kehittymistä koskeva muistio.

Khs toteaa, että valtion ja kaupungin kesken allekirjoitettiin 30.12.2002 sopimus Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta. Sopimuksen toteuttamisesta vastaa valtion puolella Tiehallinto ja kaupungin puolella Helsingin Satama. Sopimuksen mukaan Helsingin Satama maksaa liikenneyhteyksien kustannuksista puolet.

VUOLI-projektin kustannukset ovat kohonneet alkuperäiseen vuonna 2002 hyväksyttyyn 207,4 milj. euron kustannusarvioon verrattuna 81,6 milj. euroa. Tästä 45,1 milj. euroa johtuu rakentamisen aikaisesta kustannustason noususta ja 36,5 milj. euroa muista syistä, pääosin louhintakustannusten sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannusten noususta.

Khs pitää satamalautakunnan lausuntoon viitaten VUOLI-projektin lisärahoitustarvetta perusteltuna. Näin ollen on myös perusteltua, että kaupunki maksaa edellä mainitun sopimuksen mukaisesti 51,6 milj. euron lisärahoitustarpeesta puolet eli 25,8 milj. euroa.

Khs pitää myös perusteltuna satamalautakunnan lausuntoon viitaten, että valtion ja kaupungin välisen 30.12.2002 allekirjoitetun sopimuksen perusteella liikenneyhteyksien toteuttamiseen saatava ulkopuolinen rahoitus on otettava huomioon kaupungin maksuosuudessa täysimääräisesti.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman maksamaan valtion ja kaupungin kesken 30.12.2002 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 51 600 000 euron lisärahoitustarpeesta (ilman arvionlisäveroa) eli yhteensä enintään 25 800 000 euroa (ilman arvonlisäveroa).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

VUONNA 2006 KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEIDEN MÄÄRÄRAHOJEN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄT YLITYSOIKEUDET VUODEN 2007 TALOUSARVIOON

Khs 2006-280, 2006-2755, 2006-2823, 2006-2824, 2006-2846, 2007-54, 2007-62, 2007-82, 2007-87, 2007-96, 2007-117

Khs toteaa, että mikäli hallintokunnalla on ollut loppuvuoteen ajoittuvia ja aikataulultaan siirtyneitä investointihankkeita, joiden seuraavan vuoden rahoitustarve on selvinnyt vasta vuoden 2007 talousarvion käsittelyn jälkeen ja joita ei siksi ole voitu ottaa talousarviossa huomioon, hallintokunta on voinut tehdä määrärahan ylitysesityksen vuoden 2007 määrärahoihin. Välttämättömänä edellytyksenä on vastaavan suuruinen määrärahasäästö vuonna 2006.

Talous- ja suunnittelukeskus on saanut virastoilta tiedot vuonna 2006 käyttämättä jääneistä määrärahoista ja vastaavista ylitystarpeista.

Keskeneräisten ja projektiluonteisten hankkeiden määrärahojen siirrot on hyväksytty sellaisinaan. Näitä ovat mm. Khn esirakentamisrahoista ja lähiörahastosta erillisprojekteihin myöntämät määrärahat.

Myös antolainamäärärahoja on käyttämättä hankkeisiin, joiden aikataulu on viivästynyt.

Tähän esitykseen sisältyy myös muutaman projektiluonteisen, määrättyyn tarkoitukseen osoitetun mutta aikataulusyistä siirtyvän käyttötalousmäärärahan siirto ylitysoikeutena vuodelle 2007.

./. Ylitysesitysten yhteismäärä on käyttötaloudessa 2 557 100 euroa, investointiosassa 82 580 800 euroa (liite 1) ja rahoitusosassa 1 484 000 euroa. Ylitykset on perusteltu yksityiskohtaisemmin liitteessä 2.

Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessään osoittamaan Khn määrärahoista myönnetyt määrärahat uudelleen ao. virastojen käyttöön.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen, hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, pelastuslautakunnan, opetuslautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, liikuntalautakunnan ja yleis-

ten töiden lautakunnan ylittämään vuoden 2007 talousarvion jäljempänä olevilla kohdilla olevia määrärahoja seuraavasti:

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

MEILAHDEN YHTEISPÄIVYSTYSRAKENNUKSEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KANSSA

Khs 2006-2642

Kiinteistölautakunta toteaa (21.11.2006) seuraavaa:

Helsingin kaupunki rakentaa Meilahden sairaalan alueelle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon läntisen yhteispäivystyssairaalan. Kvsto on 16.11.2005 hyväksynyt yhteispäivystyssairaalan 20.5.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaispinta-ala on enintään 11 700 br-m² ja hankkeen arvonlisäverolliset rakennuskustannukset ovat enintään 36 722 000 euroa hintatasossa 3/2005.

Yhteispäivystyssairaala rakennetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) Meilahden Silmä- ja korvasairaalan opetusrakennuksen paikalle. HUS omistaa rakennuspaikaksi tarvittavan määräalan. Kiinteistövirasto on neuvotellut HUS:n kanssa hankkeen toteuttamista varten tarvittavan määräalan vuokraamisesta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on 23.10.2006 hyväksynyt maanvuokrasopimusluonnoksen.

Maanvuokrasopimusluonnoksen mukaan Helsingin kaupunki vuokraa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä 60 vuodeksi eli 1.1.2007-31.12.2066 Meilahden tontista 15526/7 sopimusluonnoksen karttaliitteessä osoitetun n. 3 787 m²:n suuruisen määräalan. Kaupungilla on oikeus ja velvollisuus toteuttaa kustannuksellaan vuokra-alueelle n. 9 800 k-m²:n suuruinen terveydenhoitoalan rakennus yhteispäivystystä varten.

Vuosivuokra perustuu pääoma-arvoon 254 euroa/k-m² ja vuokra määräytyy 5 %:n mukaan. Vuosivuokra on vuokrakauden alussa n. 124 000 euroa. Vuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin 1.4.2009 alkaen. Vuokrasopimuksen pituuden vuoksi sopimuksesta päättää Kvsto.

Maanvuokrasopimus sisältää lunastusehdon, jonka mukaan vuokra-ajan päättyessä rakennukset, laitteet ja laitokset perustuksineen jäävät vuokranantajalle, joka maksaa niistä rakennuksen teknisen nykyarvon mukaisen korvauksen. Tekninen nykyarvo määrätään siten, että kulumaton osuus on 20 % ja poistoaika 30 vuotta. Tekniset perusparannukset huomioidaan nykyarvoa korottavina.

Maanvuokrasopimukseen sisältyy useita yhteispäivystysrakennuksen toteuttamiseen ja sairaala-alueen yhteistoimintaan liittyviä ehtoja. Seuraavassa on esitetty merkittävät sopimukseen sisältyvät ehdot.

Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle määräalalla olevan opetusrakennuksen purkukustannukset. Purkukustannuksiksi on arvioitu n. 400 000 euroa.

Vuokralainen osallistuu hankkeesta johtuvien liikennejärjestelyjen kustannuksiin Haartmaninkadun ja sairaalatontilla olevan liikenneympyrän välisellä alueella 1/10 osuudella ja toteuttaa yhteispäivystysrakennuksen ja Silmä-korvasairaalan välisen alueen liikennejärjestelyt. Näiden kustannukset ovat yhteensä n. 97 000 euroa.

Vuokranantaja sitoutuu vuokraamaan yhteispäivystyskeskukselle sen tarvitsemat henkilökunnan pukutilat eli n. 400 pukukaappia ja oikeuttaa yhteispäivystyksen henkilökunnan käyttämään vuokranantajan henkilöstöravintolaa samoilla ehdoilla kuin vuokranantajan omalla henkilökunnalla on.

Vuokralainen rakentaa yhteispäivystysrakennukseen luentosalin ja vuokraa sen omakustannusperiaatteella vuokranantajan käyttöön korvaamaan purettavan opetusrakennuksen luentotilat.

Yhteispäivystysrakennus sijoittuu aivan tulevan kolmiosairaalan viereen. Tarkoitus on yhdistää rakennukset yhdyskäytävällä. Sopimusluonnoksen mukaan kaupunki osallistuu yhdyskäytävän rakentamiskustannuksiin 50 %:n osuudella. Nämä kustannukset on huomioitu osana yhteispäivystysrakennuksen rakentamiskustannuksia.

Hanketta suunniteltaessa todettiin tarkoituksenmukaiseksi, että yhteispäivystyssairaalan autopaikat ja väestösuojapaikat toteutetaan sairaala-alueelle rakennettavaan uuteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Sopimusluonnoksen mukaan vuokralaisen tulee osallistua tarvitsemiensa autopaikkojen ja väestönsuojatilojen osalta pysäköintilaitos-väestönsuojan toteuttamis- ja ylläpitokustannuksiin. Yhteispäivystyssairaala edellyttää 63 autopaikan ja 773 m²:n väestönsuojatilojen rakentamista. Väestösuoja on mitoitettu 170 potilaalle, 120:lle työvuorossa olevalle ja 230 muulle henkilölle. Yhteispäivystyksen väestönsuojatilojen toteuttamiskustannukset ovat arviolta n. 1 000 000 euroa ja autopaikkojen n. 1 640 000 euroa (26 000 euroa/autopaikka). Pysäköintilaitoksen toteuttamistavasta ei ole vielä päätöksiä. Se tultaneen toteuttamaan perustettavan yhtiön lukuun.

Kvston hyväksymä hankesuunnitelman enimmäishinta kattaa vain yhteispäivystysrakennuksen rakentamiskustannukset. Kaupunki sitoutuu hyväksyessään maanvuokrasopimuksen osallistumaan yhteisesti toteutettavista liikennejärjestelyistä, väestönsuojasta ja autopaikoista aiheutuviin toteuttamis- ja ylläpitokustannuksiin.

Lautakunta esittää Meilahden yhteispäivystyssairaalan maanvuokrasopimuksen hyväksymistä. Samalla lautakunta esittää, että hankkeen kustannuksiin hyväksytään rakentamiskustannusten lisäksi väestönsuojatilojen, autopaikkojen ja liikennejärjestelyjen kustannukset enintään 2 737 000 euroa ilman arvonlisäveroa, arvonlisäverollisena 3 339 000 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.12.2006) lautakunnan esityksestä, että maanvuokrasopimuksessa kaupunki sitoutuu mm. osallistumaan HUS:n tontille myöhemmin rakennettavan maanalaisen pysäköintilaitos-väestönsuojan rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin yhteispäivystyksen käyttöön tulevien auto- ja väestönsuojapaikkojen osalta.

Hankepäätöstä tehtäessä oletettiin, että pysäköintipaikat toteutetaan lyhytaikaista pysäköintiä (n. 20 ap) lukuun ottamatta kiinteistön ulkopuolella niin, että HUS tai perustettava pysäköintiyhtiö rakennuttaa pysäköintilaitoksen. Koska mm. autopaikkamäärä oli silloin avoin ja niiden toteutustapa (osto/vuokraus) suunnittelematta, pysäköintipaikkojen kustannuksia ei voitu sisällyttää hankkeen enimmäishintaan.

HUS on hankkeen jatkosuunnittelussa edellyttänyt yhteispäivystyksen varaavan vähintään 100 autopaikkaa. HUS:n ja kiinteistöviraston välisissä neuvotteluissa on päädytty kompromissiin, 63 autopaikkaan. Autopaikkojen hinta on tässä vaiheessa laskennallinen ja perustuu HUS:n ilmoittamaan yksikköhintaan (26 000 euroa/ap). Lopullinen hinta määräytyy suunnitteluratkaisun ja urakkakilpailun perusteella ja on sopimusehtojen mukaan omakustannusperusteinen. Kaupunki sitoutuu sopimuksessa osallistumaan 63 autopaikan rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. Tämä sisältää myös sen vaihtoehdon, että kaupunki voisi maksaa autopaikkojen investointikustannukset vuokrassa.

Väestönsuojan osalta oletus oli, että väestönsuojapaikkojen rakennuskustannukset korvataan poistettavan rakennuksen purulla, jonka HUS vuokrasopimuksen mukaan korvaa kaupungille.

Kvston 16.11.2005 hyväksymän yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman mukaan purkutöiden kustannukset sisältyvät hankkeen kustannusarvioon ja siten myös enimmäishintaan. Lisärahoitustarve esitetyillä arviolaskelmilla on siten 400 000 euroa pienempi eli ilman arvonlisäveroa 2,34 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että maanvuokrasopimus voidaan hyväksyä. Kiinteistöviraston tulee esittää mahdollisesti tarvittava enimmäishinnan korotus Kvston hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun auto- ja väestönsuojapaikkojen toteutustapa ja rakentamiskustannukset ovat selvillä.

Khs ilmoittaa, että Meilahden yhteispäivystyssairaalahankkeen mahdollisesti vaatima lisärahoitustarve tuodaan erikseen Kvston päätettäväksi, kun auto- ja väestönsuojapaikkojen toteuttamistapa ja rakentamiskustannukset ovat tiedossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Meilahden yhteispäivystyssairaalan maanvuokrasopimuksen esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

SÖRNÄISEN TOIMITILATONTIN 10575/27 VUOKRAUSPERUSTEET JA VUOKRAAMINEN OSTO-OPTIOLLA

Khs 2006-2759

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10272 tontti nro 27, Työpajankatu 8

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta esittää vuokrausperusteiden määräämistä YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten Sörnäisistä varatulle toimitilatontille 10575/27. Toimitilatontin vuokra perustuu n. 408 euron kerrosneliömetrihintaan. Vuokrasopimukseen sisältyy osto-optio. Vuokralaisella on oikeus ostaa tontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio astuisi voimaan sen jälkeen, kun tontti on rakennettu ja käyttöönotettu.

Tontin rakennusoikeus on 13 200 k-m². YIT Rakennus Oy on vuosikymmen alussa toteuttanut Kalasataman alueelle Toimistokortteli Hermannin. Yhtiö on myös osapuolena kaupungin ja alueen yritysten Kalasataman metroaseman rakentamisen aikaistamista koskevassa sopimuksessa. Hanke on toteutettu osittain yksityisen rahoituksen turvin. Toimitilahanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukaista painottaen Kalasataman alueen kehittämistä.

Tontin rakentaminen käynnistynee heti vuoden 2007 alussa maanrakennus- ja puhdistamistöillä ja uusi toimitalo valmistunee vuoden 2008 lopulla.

Varauspäätös Lautakunta päätti 7.1.2003 varata YIT Rakennus Oy:lle Sörnäisten tontin 10272/27 Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten 30.6.2004 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksen kohde tarkentuu alueelle laadittavassa asema-kaavan muutoksessa.

2 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

3 Varauksensaajan tulee sopia tonttiin mahdollisesti liitettävän Kiinteistö Oy Merihermannin vuokra-alueen osan vapauttamisesta nykyisestä sopimuksesta.

4 Varauksensaajan tulee selvittää, voidaanko naapurikiinteistöjen pysäköintitarve toteuttaa puheessa olleen hankkeen yhteydessä.

5 Varaus johtaa tontinluovutukseen ehdolla, että alueelle laadittava asemakaavan muutos saa lainvoiman ja luovutusehdoista päästään sopimukseen. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei alueelle saada aikaan lainvoimaista asemakaavaa eikä tontin luovutussopimusta voida tehdä.

Lautakunta päätti 3.8.2004 ja 9.8.2005 jatkaa YIT Rakennus Oy:lle Kalasataman yrityspuiston suunnittelua varten varatun tontin 10272/27 varausta 30.6.2005 ja 30.6.2006 saakka entisin ehdoin, paitsi että varaus kohdistuu asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237 mukaiseen saman kaupunginosan tonttiin 10575/27.

Khs päätti 4.9.2006 jatkaa puheessa ollutta varausta entisin ehdoin 31.3.2007 saakka.

Asemakaavatilanne Kvsto on 15.9.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237, jonka mukaan pääosa tontista muodostaa uuden tontin 10575/27. Tontti 10575/27 kuuluu toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY) ja tontin rakennusoikeus on 13 200 k-m². Tontin pinta-ala on 4 032 m².

Asemakaavan muutosehdotus on tullut lainvoimaiseksi 29.10.2004.

Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jossa alueen autopaikkanormia tarkistettaisiin ja autopaikat tultaisiin pääosin toteuttamaan maan alle.

Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi kaupungin tavoitteeksi parantaa Itä-Helsingin vetovoimaa ja lisätä toimitilojen ja työpaikkojen määrää alueella. Sörnäisten alueen osalta todetaan mm., että metroaseman toteuttaminen aiottua aikaisemmin ja yhteistyössä alueella nykyisin toimivien yritysten kanssa nostaisi alueen imagoa ja arvoa, mikä osaltaan jouduttaisi alueen muuttumista toimistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi.

Sörnäisten rantatien varsi on viime vuosina kokenut voimakkaan muutoksen, kun alueelle on uutta rakentaen ja vanhoja teollisuus- ja varastorakennuksia saneeraten sijoittunut korkeakouluja, valtion laitoksia, yrityksiä ja uusia asuntoja.

Kalasataman alueen kehityksen nopeuttamiseksi lautakunta on 28.3.2002 allekirjoittanut Khn 21.1.2002 tekemän päätöksen perusteella metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen
alueen maanomistajien kanssa. Yhtenä osapuolena on YIT Rakennus Oy. Yksityiset yhtiöt osallistuvat noin kolmasosalla metroaseman rahoitukseen, mikäli asema valmistuisi ja olisi käytössä viimeistään 1.1.2007.

Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneita aktiivisesti markkinoimaan aluetta toimitilarakentamiskohteena siten, että alueen toimitilarakentaminen olisi mahdollisimman pitkällä metroliikenteen käynnistyessä. Kaupungin ja yritysten alueen yhteismarkkinointi on käynnistynyt ja vuonna 2007 tullaan toteuttamaan useita alueeseen kohdistuvia markkinointitoimenpiteitä.

Hankkeen nykytilanne Tontille 10575/27 tulevan toimitalon suunnittelu on edennyt siihen pisteeseen, että hankkeen rakennuslupahakemus on tarkoitus jättää vuoden vaihteessa.

Tontin rakentaminen käynnistynee heti ensi vuoden alussa maanrakennus- ja puhdistamistöillä ja uusi toimitalo valmistunee vuoden 2008 lopulla.

Maaperän kunnostus Tontin maaperä on pilaantunut voimakkaasti epäorgaanisilla ja orgaanisilla yhdisteillä ja se joudutaan puhdistamaan maanrakennustöiden yhteydessä. Ympäristökeskus on 12.5.2005 antanut päätöksen tontin puhdistamisesta. Puhdistamiskustannusten korvaamisesta vuokralaiselle sovitaan tarkemmin tontin vuokrasopimuksessa.

Koska kiinteistö tulee ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen, YIT Rakennus Oy pitää tärkeänä, että tontti myydään taikka vuokrataan osto-optiolla.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Puheessa olleiden periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan perustella elin-keinopoliittisista syistä. Hanke käynnistää kaupungin maille suunnitellun Kalasataman uuden toimitila-alueen rakentamisen.

Tontti 10575/27 tulisi vuokrata n. 60 vuoden pituisella sopimuksella. Vuokrausperusteena tulisi käyttää yksikköhintaa 25 euroa/k-m² vuoden 1951 hintatasossa (ind.100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa 408 euroa/k-m² (ind. 1 633). Vuokralaisella olisi oikeus ostaa toimitilatontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu.

Esitetty hinta vastaa viereisten toimitilatonttien nykyistä hintatasoa.

Koska tontin maaperän puhdistus on tarkoituksenmukaisinta suorittaa tontin maanrakennustöiden yhteydessä, niin tontin lyhytaikaisen vuokrasopimuksen mukaista alennettua vuokraa esitetään perittäväksi myös maanrakennustöiden aikana.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle tontti 10575/27 toimitaloa varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Samalla lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

Khs toteaa, että Kalasataman metroasema on otettu käyttöön vuoden 2007 alussa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 10. kaupunginosan korttelin nro 10575 tontin ro 27 toimitaloa varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

6 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

7 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu ja käyttöönotettavaksi hyväksytty. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 25 euro/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

8 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

VIIKINMÄEN LÄNSIOSAN KORTTELIEN NRO 36114 - 36116 TONTINLUOVUTUSKILPAILUN RATKAISEMINEN SEKÄ KORTTELIEN NRO 36112, 36113 JA 36118 TONTTIEN MYYNTI

Khs 2006-2795

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupunki yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus RT:n Betonitoimialan kanssa on järjestänyt Viikinmäen länsiosan korttelien 36114-36116 tontinluovutuskilpailun, jonka perusteella esitetään myytäväksi voittajalle lähes 90 asunnon tontit. Samalla esitetään myytäväksi seuraavaksi parhaiden ehdotusten tekijöille korttelien 36112, 36113 ja 36118 tontit, joille voidaan rakentaa yhteensä n. 100 asuntoa. Rakennuttajat päättävät tonteille rakennettavien asuntojen myyntihinnat. Kohteeseen ei sovelleta hitas-ehtoja.

Kilpailun tavoitteena oli valita hankkeille toteuttajat siten, että ne rakennuttavat vapaarahoitteisia asuntokohteita, jotka edustavat arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan mahdollisimman korkeatasoista talonrakentamista ja ottavat huomioon paikan ja maaston ominaispiirteet. Kilpailuehdotusten keskinäinen vertailu suoritettiin nimettömänä ainoastaan asuntojen, rakennusten ja lähiympäristön esteettisen, teknisen ja toiminnallisen laadun perusteella.

Erityisinä tavoitteina kilpailussa olivat rinnerakentamisen, matalan ja tiiviin rakentamistavan sekä erityisesti kivirakentamisen kehittäminen. Tehtävä oli odotetusti vaikea, ja kilpailun sato siihen nähden hyvä: saadut seitsemän ehdotusta käsittelevät monipuolisesti rinnerakentamisen ja kivisen kukkulakaupungin teemoja ja kilpailun pohjalta on löydettävissä ratkaisuja kaava-alueella useammallekin tontille.

Arvioinnissa parhaaksi asetettiin ehdotus "Frizzante", jonka tekijäksi osoittautui Peab Seicon Oy pääsuunnittelijanaan arkkitehti Pekka Pakkanen. Ehdotuksen erityisiä ansioita ovat koko alueen ehjä ja tasapainoinen kokonaisote, selkeä asuntotyypistö ja kivisen, yksiaineisen kukkulakaupungin idean kehittelyyn liittyvät omaperäiset ratkaisut.

Seuraaviksi parhaiksi asetettiin ehdotus "Vega", jonka tekijä on asuntotuotantotoimisto pääsuunnittelijanaan QUAD-Arkkitehdit Oy: arkkitehdit Ilkka Laitinen Jari Viherkoski sekä ehdotus "Kiviset ja Soraset", jonka tekijä on VVO Rakennuttaja Oy pääsuunnittelijanaan Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy: arkkitehdit Eric Adlercreutz, Jyrki Iso-Aho, Anders Adlercreutz ja Hasse Hägerström.

"Vega" ehdotuksen kokonaisote on ehjä, ja kivisen kukkulakaupungin idea toteutuu hyvin muotokieleltään vankan perinteisin keinoin. "Kiviset ja Soraset" ehdotus esittää omaperäisen, kapean erillistalotyypin, joka sopeutuu hienovaraisesti maisemaan ja maastomuotoihin ja tarjoaa runsaasti parhaalle maisemapaikalle sijoittuvia asuntoja.

Rakennusteollisuus RT:n betonituoteryhmän palkinnot kivirakentamisen kehittämisestä päätettiin jakaa seuraavasti:

1. palkinto 7 000 euroa ehdotukselle "Frizzante"

2. palkinto 3 000 euroa ehdotukselle "Vega"

Peab Seicon Oy:lle esitetään myytäväksi kilpailukorttelien 36114-36116 tontit n. 7,5 milj. eurolla. Asuntotuotantotoimistolle esitetään myytäväksi kilpailukohteen eteläpuolelta korttelien 36112 ja 36113 tontit n. 5,5 milj. eurolla. VVO Rakennuttaja Oy:lle esitetään myytäväksi kilpailukohteen pohjoispuolelta korttelin 36118 tontit n. 3,4 milj. eurolla.

Kilpailuohjelmasta ja tonttien myynnistä päättäminen

Khs päätti 13.2.2006, että mm. Viikinmäen länsiosan korttelien 36114-36116 tontit varataan myytäväksi vapaarahoitteiseen korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon tontinluovutuskilpailun perusteella. Edelleen Khs päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla järjestettävän tontinluovutuskilpailun ohjelmasta sekä valitsemaan kilpailun voittajat tontinvaraajiksi.

./. Lautakunta hyväksyi erillisenä liitteenä olevan kilpailuohjelman 21.2.2006. Samalla lautakunta teki päätöksen tontin 36115/2 myymisestä hintaan 800 euroa/k-m² eli kauppahintaan 496 000 euroa.

Khs päätti 20.3.2006 oikeuttaa lautakunnan myymään tontin 36115/1 hintaan 800 euroa/k-m² sekä tontin 36114/1 ja tontit 36116/1 ja 3 hintaan 750 euroa/k-m².

Kaikkien myytävien tonttien kauppahinnat ovat yhteensä 7 472 000 euroa. Tonttien yhteenlaskettu kauppahinta ylittää sekä lautakunnan että Khn myyntivaltuuden. Vaikka kukin tontti tullaan myymään eri asunto-osakeyhtiölle, on yhtiöiden omistaja ja perustaja sama.

Lautakunnan varausesityksessä Khlle sekä kilpailuohjelmassa otettiin huomioon mahdollisuus esittää tonttien varaamista ja myymistä myös naapurikortteleista. Mikäli kilpailussa saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voi arvosteluryhmä esittää kilpailun tulosten perusteella tonttien myymistä myös kortteleista 36110, 36112, 36113, 36117 ja 36118.

Kilpailuaika ja kilpailun kulku

Kilpailu alkoi Khn päätöksen jälkeen 20.3.2006 ja päättyi 25.8.2006. Kilpailu toteutettiin rakennusliikkeille ja rakennuttajille suunnattuna ilmoittautumiskutsukilpailuna. Kilpailuun kutsuttiin 20 yritystä. Kaksi yritystä kutsulistan ulkopuolelta ilmoittautui kilpailuun. Määräaikaan mennessä kilpailuun saapui seitsemän ehdotusta.

Arvosteluryhmä

Ehdotukset käsitteli arvosteluryhmä, johon kuuluivat:

tonttiasiamies Tuomas Kivelä, kiinteistövirasto, puheenjohtaja

arkkitehti Maritta Koivisto, Suomen Betonitieto Oy

yliarkkitehti Aila Korpivaara, ympäristöministeriö

projektinjohtaja Heikki Rinne, talous- ja suunnittelukeskus

projektipäällikkö Markku Siiskonen, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

arkkitehti Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA, asuntosuunnittelun asiantuntija

tuoteryhmäpäällikkö DI Arto Suikka, Rakennusteollisuus RT ry

arkkitehti Taru Tyynilä, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

projekti-insinööri Erkki Sarvi, talous- ja suunnittelukeskus, sihteeri.

Arvosteluryhmä kokoontui yhteensä 6 kertaa.

Kilpailualue

Kilpailualue on osa Viikinmäen uutta asuntoaluetta. Kilpailualueelle on merkitty kolmelle eri korttelialueelle yhteensä 5 asuinrakennusten tonttia, joilla on asuntokerrosalaa yhteensä 9 690 k-m². LPA-tontille 36114/2 sijoitetaan osa alueen autopaikoista. Kilpailussa alue oli jaettu kahteen osa-alueeseen: 36115/1-2 sekä 36116/1, 3 ja 36114/1 yhdessä.

Kilpailun kaupunkikuvalliset tavoitteet

Kilpailun kohteena olevat tontit ovat Viikinmäen pientalomaisen rinnekaupunginosan aloitustontit, joiden perusteella alueen imago muotoutuu. Alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle paikalle Vantaanjoen partaalla. Kilpailun tavoitteena oli löytää maiseman, maaston ja paikan erityisominaisuuksia hyödyntäviä uudentyyppisiä kaupunkimaisen pientalorakentamisen ratkaisuja.

Yleisarvostelu

Kilpailutehtävä sisälsi haasteellisten maasto- ja maisemaolosuhteiden lisäksi useita erilaisia talotyyppejä ja tonttitilanteita. Lisäksi kilpailuun oli otettu teemoiksi tiiviin ja matalan kaupunkimaisen rakentamistavan kehittäminen sekä kivirakentamisen kehittäminen. Tehtävä oli odotetusti vaikea, ja kilpailun sato siihen nähden hyvä. Saadut seitsemän ehdotusta käsittelevät monipuolisesti rinnerakentamisen ja kivisen kukkulakaupungin teemoja ja kilpailun pohjalta on löydettävissä ratkaisuja kaava-alueen useammallekin tontille.

Alueen ilmeisesti kiinnostavin osa, johon useimmissa ehdotuksissa oli panostettu eniten - ja myös onnistuttu parhaiten - olivat korttelin 36115 erillispientalot. Kilpailu osoitti, että kortteliin voitaisiin sijoittaa asemakaavassa ehdotettua enemmänkin erillispientaloja, jolloin korttelin yleisilme kevenisi ja takarivin asuntoja jäisi vähemmän. Parhaissa ehdotuksissa maisemallisesti hieno alueen länsireuna on ratkaistu siroin ja sopusuhtaisesti maastoon istutetuin, ilmeeltään vertikaalisin massoin. Mielenkiintoisen ja omaperäisen ratkaisun tekee ehdotus "Kiviset ja Soraset" rakentamalla rinteeseen peräti 14 kapeaa erillistaloa ja sijoittamalla korttelin autopaikat maan alle. Erillistalojen koon ja ylellisyyden suhteen ehdotusten kirjo on laaja. Suurimmat talotyypit tuntuvat kuitenkin ahmaisevan kohtuuttoman osuuden parhaalta näkymäpaikalta. Näkymien tukkimista erillistalojen välistä autotallein tai aputiloin on pidettävä virheenä.

Ehjän yleisilmeen saaminen alueen erilaisille osille on ollut vaikeaa. Parhaiten siinä onnistuvat ehdotukset, joissa on löydetty yhtenäinen julkisivuteema ja pitäydytty yksinkertaisessa ja selkeässä asuntotyypistössä. Erityisesti korttelin 36116 monet erilaiset tontillesovitukset esimerkiksi suhteessa katuun, autopaikkoihin tai ilmansuuntiin, ovat joissain tapauksissa johtaneet kovin monimutkaiseen ja rönsyilevään asuntotyypistöön, jonka kehittely on jäänyt keskeneräiseksi. Kolmi- ja jopa nelikerroksiset rivitaloasunnot, joissa on vaikeakulkuinen minimiporras, ovat asuttavuudeltaan ongelmallisia.

Korttelin 36114 terassitalot ovat useissa ehdotuksissa jääneet keskeneräisiksi tai kuihtuneet pahimmillaan aivan tavallisiksi rinteen harjalla nököttäviksi kerrostaloiksi. Ongelmana ovat usein myös takarivin asunnot, jotka jäävät etenkin talojen välissä kokonaan vaille pitkiä näkymiä. Parhaat terassitalot saavat liitetyksi mahdollisimman paljon asuntoja pientalomaisesti rinnemaastoon ja suuntaavat kaikki asunnot näkymiin ja maisemaan. Ehdotus "Vega" esittää kokonaan porrashuoneettoman ja hissittömän terassitalotyypin, joka on pientalomaisuudessaan hyvin onnistunut.

Selkeät tilaratkaisut, helppokulkuiset ja ulkonäöltään hyvät, suorat portaat ja toiminnallinen helppokäyttöisyys ovat arvioinnissa olleet asuntojen tilallisen ja toiminnallisen laadun arvotekijöitä. Asunnon tasapainoisuus huoneluvun ja pinta-alan sekä muiden laatutekijöiden suhteen on parhaissa ehdotuksissa toteutunut kohtuullisesti.

Rinnemaaston ja erilaiset rakennustyypit mahdollistavan asemakaavan toivottiin innoittavan kilpailijoita tuoreiden ja uusien, tiiviiseen ja matalaan kaupunkiasutukseen soveltuvien talo- ja asuntoratkaisujen kehittelyyn. Tarjotut talotyypit olivat enimmäkseen kuitenkin perinteisiä tyypistöjä noudattelevia. Rinnemaaston tarjoamia mahdollisuuksia asuntojen limittämiseen siten, että yksittäistä asuntoa ei tarvitsisi sijoittaa kolmeen tai jopa neljään tasoon, ei juurikaan käytetty hyväksi. Hissillisiä pienkerrostalokehitelmiä oli vähän, ja niissä hissiä oli käytetty usein tehottomasti niin, että vain muutamat pienimmät asunnot pääsivät hyötymään siitä.

Kaupunkimaisen tiiviin ja matalan rakentamistavan olennainen tekijä, asuntojen suhde katuun, paikoitukseen ja muihin ulkotiloihin, on ratkaistu ehdotuksissa vaihtelevasti. Asunto- ja tonttikohtainen pysäköinti on parhaimmillaan onnistuttu toteuttamaan hienovaraisesti jopa maanalaisin ratkaisuin ("Aino ja Väinö", "Kiviset ja Soraset"). Ansiokkaan tutkielman asuinrakennusten suhteesta katuun kivisen, yksiaineisen kukkulakaupungin idean pohjalta esittää ehdotus "Frizzante".

Kivirakentamisen kehittämisen suhteen ehdotusten anti ja painotukset ovat hyvinkin erilaisia. Johdonmukaista, kokonaisvaltaista julkisivuteemojen kehittelyä on muutamissa ehdotuksissa, mutta mitään varsinaisia uusia innovaatioita ei juuri ole. Ympäristörakentamisessa esitetään monipuolisesti kivituotteiden käyttöä. Toisinaan tukimuurien käyttö ryöstäytyy jo liialliseksikin sekä asuttavuuden että hienon kalliomaaston kannalta. Energiansäästön osalta yleisimmin esitetty ratkaisu on lattialämmitys, joissakin ehdotuksissa viitataan myös massiivisten, lämpöä varaavien rakenteiden käyttöön esittämättä niitä kuitenkaan tarkemmin.

Arvosteluryhmän päätös

Arvosteluryhmä päätti yksimielisesti seuraavaa:

Parhaaksi asetettiin ehdotus "Frizzante". Ehdotuksen erityisiä ansioita ovat koko alueen ehjä ja tasapainoinen kokonaisote, selkeä asuntotyypistö ja kivisen, yksiaineisen kukkulakaupungin idean kehittelyyn liittyvät omaperäiset ratkaisut.

Seuraavaksi parhaiksi asetettiin ehdotukset "Vega" ja "Kiviset ja Soraset", joka oli esittänyt tarjouksen vain korttelista 36115. Vega-ehdotuksen kokonaisote on ehjä ja kivisen kukkulakaupungin idea toteutuu hyvin muotokieleltään vankan perinteisin keinoin. Kiviset ja Soraset -ehdotus esittää omaperäisen, kapean erillistalotyypin, joka sopeutuu hienovaraisesti maisemaan ja maastomuotoihin ja tarjoaa runsaasti parhaalle maisemapaikalle sijoittuvia asuntoja. Ehdotuksen maanalainen paikoitusratkaisu on hyvä.

Kivirakentamisen palkinnot

Rakennusteollisuus RT:n betonituoteryhmän palkinnot kivirakentamisen kehittämisestä päätettiin jakaa seuraavasti:

1. palkinto 7 000 euroa ehdotukselle "Frizzante"

Ehdotuksen arkkitehtuuri ja massoittelu on selkeää ja se edustaa tunnelmaltaan ehjää ja yhtenäistä kivirakentamista. Julkisivuissa ja muureissa on yhdistetty laajasti muurattuja ja rapattuja sekä kuvioituja väribetonipintoja. Katupinnan ja rakennuksen julkisivun materiaali ja kuviointi on sovitettu reliefimäisellä kuvioinnilla yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Runkorakenteissa on yhdistetty normaalia paikallavalu- ja elementtitekniikkaa. Pihakadun julkisivu on ilmeeltään hieman raskas ja räystäslinjan yläpuolelle nousevat julkisivun osat ovat teknisesti ja rakenteiden säilyvyyden kannalta vaativia. Kaikki liikennöitävät pinnat on kivetty uutta ajattelua edustavilla betonilaatoilla ja luonnonkivillä. Kaksi erityisesti Viikinmäelle suunniteltua betonilaattaa antavat onnistuessaan katupinnoille oman ilmeensä. Laattojen koon valinnassa ja pinnan käsittelyssä tulee kuitenkin ottaa liikenne, kunnossapito ja vedenpoisto erityisesti huomioon. Kaukolämpöön kytketty vesikiertoinen lattialämmitys ja muurimainen kivijulkisivu antavat hyvän lähtökohdan kivirakennusten energiansäästölle.

2. palkinto 3 000 euroa ehdotukselle "Vega"

Ehdotus on tasapainoinen kokonaisuus. Kivirakentamisen tunnelma ja materiaalin käyttö tulee ehdotuksessa hyvin esiin. Ehdotus soveltuu pääosin hyvin rinnemaastoon ja erityisesti terassitalo on onnistunut. Ohutrapatut tiili- tai harkkojulkisivut ja betonisisäkuoritekniikka ovat toimivia ratkaisuja. Runkorakenteissa on yhdistetty normaalia paikallavalu- ja elementtitekniikkaa. Pienkerrostaloissa ja rivitaloissa asuntoihin on suunniteltu betonisia tilaelementeistä toteutettuja kylpyhuoneita, joissa seinät ja katot ovat hiottua betonia. Kyseessä on uusi teknologinen ratkaisu, jonka käyttö hakee laajemmassa mittakaavassa tuloaan. Betonisissa tukimuureissa esitetään käytettäväksi verhouksena paikallista luonnonkiveä. Tämän suunnitelman toteuttaminen käytännössä vaatii varhaista paneutumista suunnittelu- ja toteutusratkaisuun sekä tarkoitukseen soveltuvan kiviaineksen hankintaan. Osalle kävelyalueista on suunniteltu puumuottiin paikallavalettua betonia ja paikallista luonnonkiveä.

Valintasuositus

Arvosteluryhmä suosittelee, että kilpailun perusteella myytäisiin Viikinmäen alueelta tontteja palkittujen ehdotusten tekijöiden perustamille asunto-osakeyhtiöille seuraavasti:

"Frizzante"-ehdotukselle kilpailun kohteena olleet tontit 36115/1-2, 36116/1 ja 3 sekä 36114/1, joiden rakennusoikeus on yhteensä 9 690 k-m².

"Vega"-ehdotuksen tekijälle tontti 36112/1 ja tontti 36113/1, joiden rakennusoikeus on yhteensä 6 900 k-m².

"Kiviset ja Soraset" -ehdotuksen tekijälle korttelin 36118 tontit 1-4, joiden rakennusoikeus on yhteensä 4 350 k-m².

Jatkotyöskentelyssä kehotetaan kiinnittämään huomiota ehdotuskohtaisissa arvosteluissa esiintuotuihin seikkoihin.

Nimikuorten avaus

Tarjouskilpailun avauspöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen avattiin ehdotusten nimikuoret. Ehdotusten tekijöiksi osoittautuivat seuraavat:

Aino ja Väinö Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy

- Henrik Eriksson

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy

- Mikko Heikkinen

- Markku Komonen

- Janne Kentala

Casablanca Rakennustuote Oy

- Jari Miettinen

Arkkitehtitoimisto PSM Oy

- Matti Seppänen

Fedora Apollo-Rakenne Oy

- Mikko Mantere

Arkkitehtitoimisto Minna Magnussen T:mi

- Minna Magnussen

Frizzante Peab Seicon Oy

- Kari Kiviluoma

arkkitehdit:

- Pekka Pakkanen

- Risto Huttunen

- Santeri Lipasti

Kiviset ja Soraset VVO Rakennuttaja Oy

- Jari Mäkimattila

Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy

- Eric Adlercreutz

- Jyrki Iso-Aho

- Anders Adlercreutz

- Hasse Hägerström

Seita Realpro Oy

- Juha Vuorinen

Arkkitehtitoimisto M-R Norri Oy

- Marja-Riitta Norri

Vega Asuntotuotantotoimisto

- Risto Mykkänen

QUAD-Arkkitehdit Oy

- Ilkka Laitinen

- Jari Viherkoski

Kilpailutonttien myynti

Tontteja esitetään myytäväksi kilpailun voittajalle Peab Seicon Oy:lle perustettujen tai perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun. Tonttien hinnoittelu ja kauppaehdot määriteltiin Khn päätöksessä 20.3.2006.

Vantaanjoen puolella olevassa korttelissa 36115 myyntihinta on 800 euroa/k-m² ja muissa kortteleissa 750 euroa/k-m².

Ajan kuluminen otetaan huomioon

Tontit tullaan myymään vasta, kun tonteille on saatu lainvoimaiset rakennusluvat. Tontit pyritään saamaan rakennuskelpoisiksi syksyyn 2007 mennessä. Rakennusluvat tultaneen hakemaan niin, että ne olisivat voimassa myös samaan ajankohtaan mennessä. Kiinteistökaupat tehtäisiin siis todennäköisesti elo-syyskuussa 2007. Tonttien myynti-hinnat määritellään kiinteiksi 31.8.2007 asti. Tuon jälkeen ostajan tulee maksaa kauppahinnoille kolmen prosentin vuotuinen korko.

Ehtoihin on lisätty velvollisuus noudattaa kilpailuohjelmaa ja -pöytäkir-jaa sekä suunnitella kohde kilpailussa voittaneen ehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksen normaali kehittäminen jatkosuunnittelussa on tietenkin tarpeen, mutta suunnitelman laatuominaisuudet eivät saa heikentyä. Tarvittaessa arvosteluryhmä antaa kiinteistölautakunnalle lausunnon suunnitelmista.

./. Kauppaehtoihin sisältyy myös velvoite erillisenä liitteenä olevan rakentamissopimuksen solmimisesta. Sopimusluonnoksessa on tonttien rakentamiselle määritelty seuraava aikataulu:

Tontin/tonttien rakentaminen tulee aloittaa 30.6.2008 mennessä, ellei kiinteistölautakunta aseta myöhempää määräaikaa. Tontin/tonttien tulee olla valmiiksi rakennettu kahden vuoden kuluessa rakentamisen aloittamisesta.

Lisätonttien myyntiesitys

Lautakunnan varausesityksessä Khlle sekä kilpailuohjelmassa otettiin huomioon mahdollisuus tonttien myymisestä myös naapurikortteleista, jotka Khs on myös jo varannut luovutettavaksi kilpailulla ja myymällä. Mikäli kilpailussa saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voi arvosteluryhmä esittää kilpailun tulosten perusteella tonttien varaamista ja myymistä myös kortteleista 36110, 36112, 36113, 36117 ja 36118.

Arvosteluryhmä esittääkin tonttien myymistä toiseksi parhaiksi arvioitujen ehdotusten tekijöille kilpailualueen etelä- ja pohjoispuolelta kortteleista 36112, 36113, ja 36118.

Ehdotukset arvioitiin niin hyviksi, että olisi sääli jättää niitä toteuttamatta. Niiden arvioidaan sopivan muokattuina hyvin esitetyille tonteille, osin ehkä jopa paremmin kuin kilpailutonteille. Tonteilla tulisi Khn päätöksen mukaisesti joka tapauksessa järjestää tontinluovutuskilpailut ja tontit luovutetaan myymällä.

Näin saadaan Viikinmäen alueen rakentaminen laajasti käyntiin, ja voidaan tuottaa melko paljon korkealaatuisia pientaloasuntoja, joita kaupunkiin halutaan.

Kortteli 36118 on Vantaanjoen puolella, joten myyntihinta voisi olla 800 euroa/k-m² kuten vastaavilla kilpailutonteillakin. Kortteli 36113 on myös Vantaanjoen puolella, mutta kortteli 35112 on seuraavassa rivissä, joten myyntihinta voisi olla 750 euroa/k-m².

VVO Rakennuttaja Oy:lle myytävien tonttien 36118/1-4 kauppahinta olisi yhteensä 3 480 000 euroa. Asuntotuotantotoimistolle myytävien tonttien 36112/1 ja 36113/1 kauppahinta olisi yhteensä 5 380 000 euroa, joten yhteensä näiden lisätonttien kauppahinta olisi 8 860 000 euroa.

Arviointiryhmän esitys on kannatettava

Lautakunnan käsityksen mukaan arviointiryhmän esitys kilpailun ratkaisemisesta ja tonttien myymisestä on asiantunteva, perusteltu ja kannatettava. Näin saadaan aloitettua Viikinmäen rakentaminen näyttävästi n. 190 korkealaatuisella omistusasunnolla ja saadaan aikaan laadukkaiden pientalojen tarjontaa.

Khs pitää kyseisten Viikin länsiosan tonttien myyntiä kiinteistölautakunnan esittämällä tavalla perusteltuna ja kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Peab Seicon Oy:lle perustettujen tai perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun 36. kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36114 suunnitellun tontin nro 1, korttelin nro 36115 suunnitellut tontit nro 1 ja 2 sekä korttelin nro 36116 suunnitellut tontit nro 1 ja 3, joiden rakennusoikeus on yhteensä 9 690 k-m², vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 36114 tontilla nro 1 ja korttelin nro 36116 tonteilla nro 1 ja 3 kauppahinta on 750 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä eli yhteensä 4 200 000 euroa.

Korttelin nro 36115 tonteilla nro 1 ja 2 kauppahinta on 800 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä eli yhteensä 3 272 000 euroa.

Mikäli tonttien lopulliset rakennusoikeuksien asuntokerros-neliömetrimäärät lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittävät asemakaavaan merkityt asuntorakennusoikeuden määrät, ovat kauppahinnat ylityksien osalta myös 750 ja 800 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvan hinnan lisäksi ostajan tulee maksaa kauppahinnoille laskettu 3 %:n vuotuinen korko 1.9.2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kaupat tehdään, kun myytävillä tonteilla on lainvoimaiset rakennusluvat. Kaupat tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölautakunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Tonttien ja niille tulevien rakennusten suunnittelussa tulee noudattaa Viikinmäen länsiosan korttelien tontinluovutuskilpailun ohjelmaa 21.2.2006, kilpailuehdotusta "Frizzante" sekä tontinluovutuskilpailun arvosteluryhmän pöytäkirjassa 20.11.2006 mainittuja ehdotuskohtaisia jatkosuunnitteluohjeita.

4 Ostajan tulee solmia kaupungin kanssa esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan mallin mukainen rakentamissopimus.

5 Suunnitelmat tulee esittää ennen rakennusluvan hakemista kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi.

6 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja ja lautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään VVO Rakennuttaja Oy:lle perustettujen tai perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun 36. kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36118 suunnitellut tontit nro 1-4, joiden rakennusoikeus on yhteensä 4 350 k-m², vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 800 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä eli yhteensä 3 480 000 euroa.

Mikäli tonttien lopulliset rakennusoikeuksien asuntokerrosneliömetrimäärät lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittävät asemakaavaan merkityt asuntorakennusoikeuden määrät, ovat kauppahinnat ylityksien osalta myös 800 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvan hinnan lisäksi ostajan tulee maksaa kauppahinnoille laskettu kolmen prosentin vuotuinen korko 1.9.2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kaupat tehdään, kun myytävillä tonteilla on lainvoimaiset rakennusluvat. Kaupat tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölautakunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Tonttien ja niille tulevien rakennusten suunnittelussa tulee noudattaa Viikinmäen länsiosan korttelien tontinluovutuskilpailun ohjelmaa 21.2.2006, kilpailuehdotusta "Kiviset ja Soraset" muokaten sen sopimaan tonteille sekä tontinluovutuskilpailun arvosteluryhmän pöytäkirjassa 20.11.2006 mainittuja ehdotuskohtaisia jatkosuunnitteluohjeita.

4 Ostajan tulee solmia kaupungin kanssa tämän asian erillisenä liitteenä olevan mallin mukainen rakentamissopimus.

5 Suunnitelmat tulee esittää ennen rakennusluvan hakemista kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi.

6 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja ja lautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään asuntotuotantotoimistolle perustettujen tai perustettavien asunto-osake-yhtiöiden lukuun 36. kaupunginosan Viikinmäen osa-alueen korttelin nro 36112 suunnitellun tontin nro 1 ja korttelin nro 36113 suunnitellun tontin nro 1, joiden rakennusoikeus on yhteensä 6 900 k-m², vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa varten seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 36112 tontin nro 1 kauppahinta on 750 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä eli 2 100 000 euroa.

Korttelin nro 36113 tontin nro 1 kauppahinta on 800 euroa asemakaavan mukaiselta asuntokerrosneliömetriltä eli 3 280 000 euroa.

Mikäli tonttien lopulliset rakennusoikeuksien asuntokerros-neliömetrimäärät lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittävät asemakaavaan merkityt asuntorakennusoikeuden määrät, ovat kauppahinnat ylityksien osalta myös 750 ja 800 euroa kerrosneliömetriltä.

Näin muodostuvan hinnan lisäksi ostajan tulee maksaa kauppahinnoille laskettu 3 %:n vuotuinen korko 1.9.2007 alkaen kaupantekopäivään saakka.

2 Kaupat tehdään, kun myytävillä tonteilla on lainvoimaiset rakennusluvat. Kaupat tulee kuitenkin tehdä viimeistään 31.12.2007 mennessä tai tämän jälkeen kiinteistölautakunnan erikseen päättämään ajankohtaan mennessä.

3 Tonttien ja niille tulevien rakennusten suunnittelussa tulee noudattaa Viikinmäen länsiosan korttelien tontinluovutuskilpailun ohjelmaa 21.2.2006, kilpailuehdotusta "Vega" muokaten sen sopimaan tonteille sekä tontinluovutuskilpailun arvosteluryhmän pöytäkirjassa 20.11.2006 mainittuja ehdotuskohtaisia jatkosuunnitteluohjeita.

4 Ostajan tulee solmia kaupungin kanssa esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan mallin mukainen rakentamissopimus.

5 Suunnitelmat tulee esittää ennen rakennusluvan hakemista kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi.

6 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja ja lautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LAAJASALON TONTTIEN 49247/1 JA 2 JA 49163/8 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11553)

Khs 2006-1120

49. kaupunginosan (Laajasalon) korttelin nro 49247 tonttien nro 1 ja 2 ja korttelin nro 49163 tontin nro 8 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Jollaksessa Mesaanipolun molemmin puolin.

Tiivistelmä Rakentamattomasta liiketontista 49247/1 muodostetaan kaksi omakotitonttia (tontit 49247/11 ja 12). Kummallekin tontille saa rakentaa yhden asunnon omakotitalon, 160 k-m².

Nykyinen omakotitontti 49247/2 jaetaan kahtia niin, että nykyisen omakotitalon lisäksi saa rakentaa uuden kahden asunnon omakotitalon, 230 k-m². Nykyinen omakotitalo, jonka kerrosala on n. 290 m², merkitään suojeltavaksi (sr-2).

Mesaanipolun länsipuolella puistoalueesta 2 m:n suikale liitetään Mesaanipolun katualueeseen niin, että kadulle voidaan rakentaa jalkakäytävä. Jalkakäytävä parantaa viheryhteyttä Jollaksenlahdelta Sarvastonlahdelle nykytilanteeseen verrattuna. Loppuosa puistoalueesta liitetään kortteliin 49163. Uudelle tontille (49163/10) Jollaksentien ja Mesaanipolun kulmaan saa rakentaa yhden omakotiasunnon. Eteläisin osa puistosta ja pieni osa kääntöpaikasta liitetään Mesaanipolun pientalotonttiin 49163/8, jonka rakennusoikeutta nostetaan 100 k-m²:llä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.4.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston aloitteesta.

Mesaanipolun kohdalla on seutukaavassa ja maakuntakaavassa esitetty viheryhteyden tarve. Uudenmaan liiton lausunnon mukaan viheryhteys toteutuu tyydyttävästi asemakaavan muutoksessa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asuinaluetta.

Alueen asemakaava on vahvistettu vuonna 1990. Tontti 49247/1 (Jollaksentie 45) on liikerakennusten korttelialuetta (KL). Tontin rakennusoikeus on 450 k-m². Tontti 49247/2 on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tämänkin tontin rakennusoikeus on 450 k-m². Kummallakin tontilla on varauksia johtoja varten. Mesaanipolun länsipuolella on asuinpientalojen tontti (AP) 49163/8, jonka rakennusoikeus 1 000 k-m², sekä puistoaluetta (VP).

Alueen tontteja ei tonttia 49163/8 lukuun ottamatta ole merkitty kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin, joten alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Ohjeellinen tontti 49247/2 on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa alueen muut osat.

Mesaanipolku on 100 m pitkä Jollaksentien poikkikatu. Muutosalue rajoittuu idässä lasten päiväkotiin ja etelässä yleiseen pysäköintialueeseen ja rannan lähivirkistysalueeseen.

Muutos koskee Mesaanipolun varsia Jollaksentien risteyksen molemmin puolin. Mesaanipolun länsipuolella on hoitamaton ja risukkoinen puistosuikale, jolla on loiva kallio ja muutama isokokoinen mänty. Mesaanipolun itäpuolella on 1960-luvulla rakennettu omakotitalo, jota ympäröi hoidettu pihamaa. Tontin eteläosassa on kallio. Rakentamattomalla liiketontilla Jollaksentien kulmassa kasvaa sekalaista puustoa.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa omakotitalojen täydennysrakentaminen nykyisin käyttämättömillä alueilla. Kevyen liikenteen yhteyttä rantaan parannetaan.

Mesaanipolkua levennetään länteen 2 m:llä niin, että kadulle voidaan rakentaa rannan virkistysalueelle johtava jalkakäytävä. Loppuosa puistosta liitetään erillispientalojen ja asuinpientalojen kortteliin 49163. Puistolla ei ole toiminnallista tai kaupunkikuvallista arvoa, ja jalkakäytävä parantaa viheryhteyden toimivuutta. Muutos mahdollistaa uuden omakotitalon rakentamisen sekä paritalotontin asuntojen pienen laajentamisen.

Mesaanipolun itäpuolella liikerakennusten tontista on muodostettu kaksi omakotitonttia. Naapuritontti on myös esitetty jaettavaksi kahtia niin, että olemassa olevan rakennuksen lisäksi saa rakentaa uuden omakotitalon korttelin eteläpäähän (voimassa oleva asemakaava ei mahdollistanut tontin jakamista). Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 840 k-m².

Kummallakin puolella Mesaanipolun risteystä Jollaksentien katualuetta levennetään hieman niin, että voidaan rakentaa jalkakäytävä. Muutos parantaa myös näkyvyyttä risteyksessä.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 10 566 m². Asuinpientalojen korttelialuetta (AP) on 4 610 m², josta 346 m² on uutta. Rakennusoikeutta nostetaan 100 k-m²:llä eli 1 100 k-m²:iin. Tonttitehokkuus säilyy ennallaan, n. e = 0.24. Erillispientalojen korttelialuetta (AO) on yhteensä 4 830 m², josta 2 515 m² on uutta. Kerrosalaa on n. 1 058 m², josta uutta kerrosalaa on 608 m². Tonttitehokkuudeksi muodostuu Mesaanipolun itäpuolella e = 0.22 ja Mesaanipolun länsipuolella e = 0.20. Katualuetta on 1 126 m², lisäystä 261 m².

Nykyistä 4 264 m²:n suuruista tonttia 49163/8, jolla on viisi paritaloa, laajennetaan liittämällä siihen 300 m²:n suuruinen osa puistoa ja 46 m² katualuetta. Lisäalueen ansiosta riittävä määrä autopaikkoja voidaan rakentaa tontille. Tontin kerrosala muutetaan 1 000 m²:stä 1 100 m²:iin, mikä mahdollistaa nykyisten asuntojen pienen laajentamisen. Asemakaavamääräykset ovat muuten ennallaan.

Mesaanipolun itäpuolen kahdelle uudelle omakotitontille, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 424 m², saa kummallekin rakentaa yhden 160 k-m²:n suuruisen asunnon. Nykyisellä omakotitontilla olemassa oleva rakennus merkitään suojeltavaksi (sr-2). Likimääräinen rakennusoikeus on 290 k-m². Tontin toiselle osalle saa rakentaa kaksi asuntoa, yhteensä 230 k-m². Suurin osa kalliosta jää rakennusalan ulkopuolelle. Iso mänty merkitään suojeltavaksi. Korttelin uudisrakentaminen on sopeutettava suojeltavaan rakennukseen.

Mesaanipolun länsipuolella muodostuu Jollaksentien ja Mesaanipolun kulmaan uusi omakotitontti, 1 091 m². Tehokkuusluku on e = 0.20 kuten korttelin muilla omakotitonteilla. Tontille saa rakentaa yhden asunnon. Isokokoiset männyt merkitään suojeltaviksi.

Kerrosluku on kaksi. Korttelialueelle saa kerrosalan lisäksi rakentaa aputiloja yhteensä enintään 30 m²/asunto. Enintään 80 % rakennusoikeudesta aputilat mukaan lukien saa sijoittaa yhteen kerrokseen. Tontit saa aidata pensasaidalla tai enintään 110 cm korkealla kivi- tai puuaidalla.

Liikenne Mesaanipolun katualuetta on levennetty niin, että se voidaan varustaa jalkakäytävällä. Toimenpide on perusteltu, koska katu johtaa tärkeälle rannan virkistysalueelle, ja koska kadulla on liikennettä myös yleiselle pysäköintialueelle. Paritalotontin ajotienä toimiva pieni osa kääntöpaikasta on liitetty kyseiseen tonttiin. Jollaksentien katualuetta on levennetty keskimäärin parilla metrillä niin, että myös kadun eteläpuolelle voidaan rakentaa jalkakäytävä ja niin, että näkyvyys risteyksessä paranee.

Kaavanmuutoksella suojellaan sr-2-merkinnällä 1960-luvun alussa rakennettu, varsin puhdaspiirteisenä säilynyt asuinrakennus. Lisäksi merkitään joitakin isoja mäntyjä suojeltaviksi.

Puistosuikaleen on alkuperäisessä asemakaavassa ajateltu yhdistävän Jollaksenlahden pohjukan rantapuiston Jollaksentien pohjoispuolella oleviin rantamaisemiin. Ajatus viheryhteydestä on ilmaistu myös seutukaavassa ja maakuntakaavassa. Tällaista käytännön tai kaupunkikuvallista merkitystä puistolle ei käytännössä ole muodostunut. Jollaksenlahden alueelle on monta kulkuyhteyttä, joista Mesaanipolku on yksi. Rakennettavan jalkakäytävän ansiosta muutos parantaa viheryhteyden toimivuutta. Puistoalueen osan liittäminen viereiseen kortteliin ei näin ollen aiheuta virkistyksen tai kaupunkikuvan kannalta haittaa.

Myymälätontin muuttamisesta asuntotontiksi ei myöskään aiheudu haittaa, koska realistisia edellytyksiä toiselle myymälälle (Takilatien ja Jollaksentien risteyksessä olevan myymälän lisäksi) ei Jollaksessa ole. Pientalojen lisärakentaminen yhdyskuntateknisen huollon ja julkisen liikenteen piiriin ja ympäristön rakennustapaa noudattaen on tarkoituksenmukaista maankäyttöä.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.12.2005). Samalla osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 2.1.-16.1.2006.

Muutosluonnoksesta pyydettiin Uudenmaan liiton lausunto. Lausunnossa todetaan (27.3.2006), että tiiviissä kaupunkirakenteessa maakuntakaavan viheryhteystarpeen varausperuste on ensisijaisesti virkistysreittiyhteyden turvaaminen rantojen puistoalueiden välillä. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen ratkaisu on perusteluina esitetyt näkökohdat huomioon ottaen maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden kannalta tyydyttävä. Uudenmaan liitto puoltaa Mesaanipolun ympäristön asemakaavan muutoksen laatimista luonnoksen pohjalta edellyttäen, että katualueen toteutuksessa varmistetaan sujuvan virkistysyhteyden säilyminen Jollaksenlahden rannan virkistysalueille.

Osallisille lähetetty asemakaavan muutosluonnos poikkesi jonkin verran muutosehdotuksesta. Mesaanipolulle ei osoitettu levennystä jalkakäytävää varten. Mesaanipolun länsipuolelle oli kadun varteen osoitettu rakennusalat kolmelle 100-130 k-m²:n suuruiselle omakotitalolle. Mesaanipolun itäpuolen eteläisimmän rakennusalan kerroslukumerkintä oli 2/3 I 2/3, jolloin rakennus olisi voinut olla osittain kolmikerroksinen.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kuusi asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä.

Paula Glückert-Ohenoja ja Sten Ohenoja vastustavat 13.1.2006 puistoalueen muuttamista pientaloalueeksi. He ehdottavat, että Mesaanipolun ja Jollaksentien pohjoispuolella olevan Mesaanikujan varteen rakennettaisiin kävelytiet, jotka yhdistäisivät Sarvaston rannan ja Jollaksenlahden viheralueet toisiinsa. Jäljelle jäisi vielä Jollaksentien ja Mesaanipolun kulmaan pieni puisto, johon voisi istuttaa kasveja elävöittämään ympäristöä. Mikäli kaupunki ei halua pitää puistoalueen jäännöstä, huomauttajat ilmoittavat olevansa valmiit lunastamaan sen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitelmaa on luonnosvaiheen jälkeen muutettu niin, että Mesaanipolulle voidaan rakentaa jalkakäytävä ja että kadun länsipuolelle tulee kolmen sijasta vain yksi uusi omakotitalo. Jalkakäytävä helpottaa liikkumista ja korostaa rantapuistojen välistä yhteyttä.

Timo Henriksson ja Marja Karttunen toivovat 16.1.2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan viitaten, että Jollaksen kapeimman kohdan luonnonmukaisuutta säilytettäisiin. Suunnitelman mukaan Mesaanipolku rakennetaan täyteen tavalla, jota tuskin voi sanoa miellyttävän väljäksi asutuksen täydentämiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edelliseen vastineeseen todeten, että muutettu suunnitelma on väljempi ja viheryhteyden osalta toimivampi kuin nähtävillä ollut luonnos.

Asunto Oy Jollaksentie 28 mainitsee 16.1.2006, ettei ole riittävästi otettu huomioon, että asemakaavan vaikutukset kohdistuvat rantavyöhykkeeseen. Puiston muuttamista rakennusmaaksi ei pidä hyväksyä, koska rakentaminen ei sovellu ympäristöön ja vaikeuttaa merkittävästi jalankulkureiteille siirtymistä. Mesaanipolulle olisi ehdottomasti rakennettava jalankulkuyhteys.

Rakennusoikeudet poikkeavat perusteettomasti muista alueen asemakaavoista ensinnäkin siten, ettei rakentamisoikeutta ole rajoitettu rakennuspaikan pinta-alaan. Liiketontin muuttaminen omakotitonteiksi ei ole perusteltua. Alueen palvelut ovat keskimääräistä huonommat ja muutos heikentää palvelujen tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Rakennusoikeus ylittää alueen muiden kaavojen rakennusoikeuden eikä ole tasapuolinen muita maanomistajia kohtaan. Se pitäisi merkitä tehokkuusluvun e = 0.2 mukaan. Räystäskorkeudesta pitäisi olla määräykset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitelma sisältää nyt Mesaanipolun jalkakäytävän, joka parantaa jalankulkuyhteyttä.

Liiketontin muuttaminen asuntotontiksi ei vaikuta alueen nykyisiin tai tuleviin palveluihin. Jollaksentien varrella on päivittäistavaramyymälä Takilatien kulmassa. Tämän myymälän säilyminen oli pitkään vaakalaudalla, mutta nyt paikalle on rakennettu uusi myymälä ja toimintaa voidaan näin pitää turvattuna. Jollaksen asukasluku on nyt ja tulevaisuudessakin niin pieni, ettei toiselle myymälälle ole edellytyksiä.

Rakennusoikeuden merkitsemistavalla ei sinänsä ole merkitystä kaupunkirakenteen kannalta. Korttelin tehokkuus muodostuu rakennusten rakennusoikeuden suhteesta korttelin maa-alaan riippumatta siitä, onko korttelin rakennusoikeus merkitty tehokkuuslukuna vai kerrosalaneliömetreinä rakennusaloille. Jälkimmäistä tapaa on Laajasalossa käytetty silloin, kun on haluttu ohjata nimenomaan rakennusten sijoitusta, mm. koko Itä-Jollaksessa.

Rakennusoikeutta on Mesaanipolun itäpuoleisella alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan 900 k-m². Muutoksen jälkeen rakennusoikeutta on 840 k-m². Keskimääräiseksi tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 0.22, eli tehokkuus on hieman korkeampi kuin useilla Laajasalon omakotialueilla käytetty e = 0.2 (vanhimmilla pientaloalueilla tonttitehokkuus on e = 0.25). Mesaanipolun länsipuolen pientalotontilla tehokkuus on n. e = 0.24 sekä ennen muutosta että muutoksen jälkeen.

Suunnitelmaa on luonnosvaiheen jälkeen muutettu eteläisimmän rakennusalan kerrosluvun osalta. Lisäksi Mesaanipolun itäpuolella on lisätty määräys, joka koskee rakentamisen sopeuttamista suojeltuun rakennukseen.

Asunto-osakeyhtiö Jollaksentie 61 ei vastusta 16.1.2006 muutosta seuraavilla edellytyksillä: Rakennukset tai rakenteet eivät saa haitata jo nyt huonoa näkyvyyttä Jollaksentien ja Mesaanipolun risteysalueella, uudisrakennuksille tulee varata riittävästi pysäköintipaikkoja ja räjähdystyöt eivät saa vaurioittaa lähirakennuksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Jollaksentien katualueen leventäminen on omiaan parantamaan risteysalueen näkyvyyttä. Autopaikoille kaava ei aseta enimmäismäärää, ainoastaan vähimmäismäärän, joka on pysäköintinormin mukainen. Korttelin 49163 AP-tontilla on tähän saakka ollut tarpeeseen nähden liian vähän autopaikkoja, mutta lisäalueen liittäminen tonttiin antaa mahdollisuuden korjata tilannetta. Rakennustöitä ohjataan lainsäädännöllä eikä asemakaavassa.

Laajasalo-Degerö Seuran Laajasalotoimikunnan mielestä (16.1.2006, täydennetty kirjelmä 3.2.2006) viherkaistaa ei tule poistaa. Viheryhteys on sekä seutukaavassa että vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa. Merkintöjen tulee ohjata asemakaavaa. Korttelissa 49247 viereisten tonttien rakentamisen tulisi sopeutua suojeltavaan rakennukseen. Määräyksiä tulisi muuttaa mm. eteläisimmän rakennuksen korkeuden osalta. Tonttien 11 ja 12 osalta tulisi harkita ajoyhteyden ottamista Mesaanipolulta. Mielipiteessä pyydetään lisäksi Laajasalon viheralueiden parempaa hoitoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että viherkaistalla ei ole luonnonympäristön kannalta merkitystä ns. viherkäytävänä, vaan rantapuistojen välinen yhteys on tärkeä virkistyskäytön ja näköyhteyden kannalta. Uudenmaan liiton puoltavassa lausunnossa asemakaavan muutosluonnoksen mukaista ratkaisua pidetään maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden kannalta tyydyttävänä edellyttäen, että katualueen toteutuksessa varmistetaan sujuvan virkistysyhteyden säilyminen Jollaksenlahden rannan virkistysalueille.

Mesaanipolun itäpuolelle on lisätty määräys rakentamisen sopeuttamisesta suojeltuun rakennukseen. Eteläisimmän rakennuksen kerroslukumerkintää on muutettu. Osalle Jollaksentien ja korttelialueen välistä rajaa on lisätty liittymiskielto niin, että risteysalueelle ei tule tonttiliittymiä.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry mainitsee 16.1.2006, että viherkaistan poistaminen rikkoisi sitä sopimusta vastaan, jona asemakaavaa on pidettävä. Viime vuosikymmenellä vahvistetussa kaavassa osoitettu viherkaista on tärkeä sekä viereisille tonteille että asukkaille yleisemmin. Nyt voi yhtaikaa nähdä Iso-Sarvastonlahden ja Jollaksenlahden. Mielipiteessä esitetään korttelista 49247 samat näkökohdat kuin Laajasalotoimikunnan mielipiteessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että 13.11.1986 päivätyn ja 30.3.1990 vahvistetun asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnille löytyy sinänsä perusteita maankäyttö- ja rakennuslaissa (rajana yli 13 vuoden voimassaoloaika). Helsingissä kaavoituksen eräänä taustatekijänä on nyt rakennusmaan ja varsinkin pientalotonttien vähyys. Vielä 1980-luvulla saatettiin kaavoittaa (varsinkin kaupungin omistamia) viheralueita, joilla ei ollut suurta merkitystä ympäristön, luonnon tai virkistyksen kannalta. Joissakin tapauksissa on aiheellista harkita kaavan muuttamista ja sen vaikutuksia. Mesaanipolun länsipuolen uuden tontin osalta muutos ei aiheuta ympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Näkymä Jollaksentieltä Mesaanipolkua pitkin Jollaksenlahdelle säilyy ja muuttuu entistä avoimemmaksi, kun katualuetta levennetään jalkakäytävää varten. Muilta osin lautakunta viittaa edelliseen vastineeseen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Lautakunta teki päätöksensä kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkain jäsen Helistön jäsen Puoskarin kannattamana tekemä ehdotus asian pöydälle panosta ja asian käsittelyn jatkaminen tässä kokouksessa.

Lautakunta päätti äänin 4-4 (Palmroth-Leino, Salonen, Rauhamäki, Anttila), yksi jäsen poissa, jatkaa asian käsittelyä. Puheenjohtaja Anttilan ääni ratkaisi äänestystuloksen.

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain jäsen Helistön Puoskarin kannattamana tekemä palautusehdotus ja esittelijän ehdotus. Jäsen Helistö ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että Mesaanipolun länsipuolen pientalotontti kaavoitetaan puistoksi.

Lautakunta päätti äänin 6-2 (Helistö, Puoskari) hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 28.4.-30.5.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Paula Glückert-Ohenoja ja Sten Ohenoja vastustavat (25.5.2006) puistoalueen muuttamista pientalotontiksi. He viittaavat seutukaavaan ja maakuntakaavaan ja toteavat, että Iso-Sarvastonlahti ja Jollaksenlahti voidaan vain tässä kohdassa yhdistää yhtenäiseksi viheraluekokonaisuudeksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.11.2006), että Jollaksenlahden rantapuisto ja Sarvastonlahden rantamaisemat ovat Laajasalon tärkeitä virkistysalueita. Mesaanipolun viheralueen merkitys näitä yhdistävänä tekijänä on kuitenkin varsin vähäinen. Alue ei korkeussuhteiden takia ole luonteva kulkureitti, alueeseen ei liity luontoarvoja eikä se hoidettunakaan olisi maisemallisesti tärkeä. Alueella kasvaa muutama isokokoinen mänty, jotka on asemakaavan muutosehdotuksessa merkitty säilytettäviksi. Muutosehdotuksessa osoitettu Mesaanipolun jalkakäytävä parantaa ranta-alueiden välistä kulkuyhteyttä. Katualueen 2 m:n levennys avartaa myös näköyhteyttä Jollaksentieltä Jollaksenlahden rantaan.

Seutukaavassa viheryhteys on sama kuin vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa. Vahvistettavana oleva maakuntakaava, jossa on osoitettu viheryhteystarve, tulee korvaamaan seutukaavan. Uudenmaan liiton 27.3.2006 antaman lausunnon mukaan tiiviissä kaupunkirakenteessa viheryhteystarpeen varausperuste on ensisijaisesti virkistysreittiyhteyden turvaaminen rantojen puistoalueiden välillä. Kaavanmuutoksen mukainen ratkaisu todetaan puoltavassa lausunnossa maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden kannalta tyydyttäväksi.

Laajasalo-Degerö Seura ry vastustaa (29.5.2006) viherkaistan poistamista. Viherkaista on oleellinen osa Laajasalon viheryhteyksiä ja seudullisestikin tärkeitä ulkoilureittejä. Viheryhteys on voimassa olevassa seutukaavassa, ja vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa viheryhteystarve on painokkaasti osoitettu. Esitetty viheralueen rakentaminen on ylempien kaavojen vastainen eikä ole mahdollinen. Alueen hoitamatta jättäminen ei ole peruste muuttaa aluetta rakennusmaaksi. Lisäksi on otettava huomioon valtuuston hyväksymä toivomusponsi, jonka mukaan edellytetään, että kaavoituksessa kiinnitetään huomiota asukkaiden turvallisuutta lisääviin tekijöihin. Näihin kuuluu mm. ulkoilureitistön jatkuvuus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.11.2006), että turvallisuutta lisätään nykytilanteeseen verrattuna leventämällä Mesaanipolkua niin, että se voidaan varustaa jalkakäytävällä. Kevyen liikenteen raitin rakentaminen nykyisen viheralueen kautta ei maaston takia olisi toimiva ratkaisu. Muilta osin lautakunta viittaa edellä selostettuun muistutukseen antamaansa vastineeseen.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry pitää (29.5.2006) viherkaistaa oleellisena osana äskettäin vahvistettua kaavaa. Kaavan laatiminen on sopimus, johon maanomistajien täytyy voida luottaa. Rakennusten sijoittelu ja piha-alueiden suuntaus on perustunut viheryhteyden olemassaoloon. Kulkiessaan Jollaksentietä pitkin voi nähdä sekä Iso-Sarvastonlahden että Jollaksenlahden, jotka viheryhteys liittää toisiinsa. Yhteyden poistaminen olisi iso virhe ja ollessaan ylempiasteisten kaavojen vastainen myös laiton.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.11.2006), että 13.11.1986 päivättyä ja 30.3.1990 vahvistettua asemakaavaa ei maankäyttö- ja rakennuslain kannalta voi pitää äskettäin vahvistettuna (ajanmukaisuuden arvioinnin rajana yli 13 vuoden voimassaoloaika). Kaavan vahvistumisen jälkeen Helsingin tonttipula on kärjistynyt. Useille asuinalueille on osoitettu täydennysrakentamista joko tiivistämällä olemassa olevia kortteleita tai muuttamalla käyttötarkoitusta. Mesaanipolun länsipuolella korttelialueen jatkaminen niin, että syntyy tontti yhden asunnon omakotitalolle samalla tehokkuudella kuin korttelialueen muut tontit, ei aiheuta ympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Viereisen tontin omakotitalo on rakennettu poikkeusluvalla ennen asemakaavaa, joten pohjaratkaisu ei ole voinut perustua olettamukseen, että itäpuoleinen alue on asemakaavassa viheraluetta.

Muilta osin lautakunta viittaa ensimmäiseen muistutukseen antamaansa vastineeseen.

Lausunnot Kiinteistölautakunta puoltaa (8.8.2006) asemakaavan muutosesitystä, koska se mahdollistaa neljän uuden omakotitontin muodostamisen sekä jalkakäytävän rakentamisen Mesaanipolulle. Tonteista kolme on kaupungin maalla. Tontit on tarkoitus myydä tarjouskilpailulla.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (31.8.2006) mm., että katualue kasvaa n. 260 m² ja puiston lakkauttaminen vastaavasti pienentää ylläpidettävää puistopinta-alaa 1 620 m². Muutosehdotuksesta aiheutuu kustannuksia Mesaanipolun ja Jollaksentien jalkakäytävien rakentamisesta n. 41 000 euroa. Ylläpitokustannukset ovat n. 1 400 euroa vuodessa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristökeskuksella (6.7.2006) ja Helsingin Energialla (10.8.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseo mainitsee (12.7.2006) mm., että rakentamattomasta liiketontista muodostetaan kaksi omakotitalotonttia ja nykyinen omakotitalotontti jaetaan kahtia niin, että nykyisen omakotitalon lisäksi saa rakentaa uuden kahden asunnon omakotitalon. Nykyinen omakotitalo on merkitty kaavassa suojeltavaksi sr-2 merkinnällä. Kaavamuutoksen myötä nykyinen puistoalue häviää, ja sen alue muuttuu pieneltä osaltaan jalkakäytäväksi ja Jollaksentien ja Mesaanipolun kulmassa erillispientalon korttelialueeksi.

On erittäin hyvä, että suojelulla varmistetaan 1960-luvun alussa rakennetun, aikansa laadukasta pientaloarkkitehtuuria edustavan rakennuksen säilyminen. Se rikastuttaa ja tuo kerroksellisuutta alueen rakennuskantaan ja samalla kertoo 1960-luvun arkkitehtuurin arvoista ja ominaispiirteistä. Suojellun rakennuksen korttelialueen tonteille on asemakaavan muutosehdotukseen liitetty määräys, jossa todetaan, että rakentaminen on arkkitehtuurin ja korkeuden suhteen sopeutettava korttelin suojeltavaan rakennukseen.

Asemakaavan muutoksen toteutuminen tiivistää kortteleiden rakennetta, ja entinen puisto muuttuu rakennetuksi asuinrakennusten kortteliksi. Jollas on vuosien kuluessa muodostunut tiiviiksi pientalovaltaiseksi alueeksi, jossa luonto on edelleen vahvasti läsnä. Tiivistämisperiaate jatkuu tämän asemakaavan muutoksen myötä. Puistoalueen muuttamisella asuinkortteliksi pieni osa alueen vehreyttä menetetään.

Museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (30.8.2006) mm., ettei asemakaavan muutosehdotus edellytä yleisten vesijohtojen ja viemäreiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Uudenmaan liitto ilmoittaa (14.8.2006), ettei ole perusteita muuttaa Uudenmaan liiton 27.3.2006 asemakaavan muutosluonnoksesta antamaa puoltavaa lausuntoa. Puollon edellytyksenä oli, että katualueen toteutuksessa varmistetaan sujuvan virkistysyhteyden säilyminen Jollaksen rannan virkistysalueille.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (4.9.2006) mm., että asemakaava toteutuessaan katkaisee alueen ainoan viheryhteyden Jollaksenlahden pohjukan rantapuistoon, jolloin kyseiseen puistoon pääsisi ainoastaan katuja pitkin. Jalkakäytävä yksinään kahden asuinalueen välissä ei ole riittävä turvaamaan viheryhteyden säilymistä. Asemakaavassa ei ole otettu maakuntakaavaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.11.2006) mm., että Jollaksen rantapuistoon pääsee useita reittejä pitkin, mutta kyseinen kohta on ainoa, jossa on luonteva yhteys myös pohjoisrannan ja Sarvastonlahden virkistysalueille. Yhteytenä käytetään tällä hetkellä Mesaanipolun ajorataa, koska viheralue ei maaston puolesta sovellu tähän (eikä soveltuisi kunnostuksenkaan jälkeen). Mesaanipolun varustaminen jalkakäytävällä tekee näin ollen virkistysyhteydestä toimivamman ja turvallisemman. Lautakunta viittaa Uudenmaan liiton lausuntoon ja muistutusten vastineisiin.

Lautakunnan mielestä muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

Jäsen Puoskari teki jäsen Helistön kannattamana ehdotuksen asemakaavan muutosehdotuksen hylkäämisestä siten, että lautakunta ei puolla ehdotuksen hyväksymistä, koska "toteutuessaan kaava katkaisisi alueellisesti tärkeän viheryhteyden maakuntakaavan ja seutukaavan vastaisesti, kuten Uudenmaan ympäristökeskus on lausunnossaan tuonut esille."

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-2 (Helistö, Puoskari) hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Khs toteaa, että Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ympäristökeskuksen tulkinnat eroavat sen suhteen, voidaanko maakuntakaavassa osoitettu "viheryhteystarve" toteuttaa tällä kohdin toisaalta parantamalla jalankulkuyhteyttä ja -turvallisuutta mutta samalla muuttamalla rakentamaton, jonkin verran kasvillisuutta sisältävä vapaa alue rakennetuksi. Lähialueen asukkaat ja asukasyhdistys puoltavat rakentamisesta pidättäytymistä.

Khs toteaa ensinnäkin, että asemakaavan muuttamista ohjaa oikeudellisesti Helsingin Yleiskaava 2002, jossa alue on asuinaluetta. Asuinalueen sisäisen suunnittelun eli asemakaavoituksen tulee riittävästi turvata sen virkistysalueet ja yhteydet. Khs toteaa omana kantanaan, että pääsääntöisesti rakennettu jalkakäytävä ei voi korvata maakuntakaavan tai yleiskaavan viheryhteyksiä. Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse suhteellisen lyhyestä, n. 90 m:n matkasta kadun ja rantapuiston välillä ja jonka ympärillä jo nyt on joitakin rakennettuja tontteja. Kyseinen kohta ei ole luonteva paikka oleskeluun vaan pääasiallisesti se palvelee juuri kulkuyhteytenä. Kun tähän saakka jalankulkukin on tapahtunut ajorataa pitkin, tulee jalkakäytävän rakentaminen olemaan tässä suhteessa parannus. Kun asemakaavan muutoksella lisäksi voidaan saada neljä omakotitonttia suositulle ja muutoin hyvät virkistysmahdollisuudet omaavalle Jollaksen alueelle, Khs katsoo, että asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ja perusteltu.

Khn vähemmistön (Hellström, Lehtipuu, Molander ja Rantanen) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtakunnallinen viheryhteys, joka on vahvistettu mm. maakuntakaavassa, säilytetään.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49247 tonttien nro 1 ja 2 ja korttelin nro 49163 tontin nro 8 sekä
katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.4.2006 päivätyn piirustuksen nro 11553 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

PALVELUKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2006-2102

Liikepalvelulautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että palvelukeskuksen toimitusjohtaja Lauri Turja menehtyi 17.9.2006. Khs päätti 9.10.2006 kehottaa palvelukeskusta julistamaan palvelukeskuksen toimitusjohtajan viran haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä ilmoittamaan hakuilmoituksessa, että virka kuuluu kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmään.

Palvelukeskuksen johtosäännön 4 §:n mukaan toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Johtosäännön 5 §:n mukaan toimitusjohtajan valitsee Kvsto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Hakuilmoitus julkaistiin 22.10.2006. Ilmoituksessa toivottiin hakijalta johtosäännön kelpoisuusvaatimusten lisäksi, että hänellä on mielellään isoissa organisaatioissa hankittu vankka johtamiskokemus, hyvä näkemys ja kokemus liiketoiminnan lainalaisuuksista sekä halu kehittää ja kehittyä. Kokemus julkishallinnosta on eduksi. Lisäksi edellytettiin suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Määräaikaan 6.11.2006 klo 16.00 mennessä jätettiin yhteensä 25 hakemusta, joista kaksi ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa 1.12.2006.

Osana hakuprosessia hakijoiden arvioinnissa ja soveltuvuustestauksessa käytettiin ulkopuolisena asiantuntijana PD Search Oy:tä.

Toimitusjohtajan viran hakijoiden haastattelun suorittivat liikepalvelulautakunnan puheenjohtaja Veikko Vermilä, varapuheenjohtaja Hanna Laine, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen.

Haastatteluun kutsuttiin hakijat Lanne, Lehtonen, Martiskainen, Viitanen ja Värtelä. Heistä muut paitsi Viitanen kutsuttiin soveltuvuustesteihin, jotka suoritti PD Search Oy. Haastatteluun kutsutuista Lehtonen ilmoitti toimittavansa vaadittavan ruotsin kielen todistuksen myöhemmin.

Soveltuvuustestien ja haastattelujen perusteella kutsuttiin vielä toiseen haastatteluun hakija Värtelä.

Timo Martiskainen on kauppatieteiden maisteri (ylempi korkeakoulututkinto Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2004). Yo-merkonomin tutkinto 1983 ja kauppatieteiden kandidaatin tutkinto 2001. Hän on työskennellyt 1984-1989 Suomen Yhdyspankki Oy:ssä pankkineuvojana, 1989-1992 Lähetyksen kehitysavussa talouspäällikkönä, 1992-1994 Öljy-Karelia Oy:n toimitusjohtajana, 1994-1999 VVM Ympäristöpalvelut Oy:n aluepäällikkönä, 1999-2002 Fida International ry:n maakoordinaattorina Tansaniassa, 2002-2004 Engel-Yhtymä Oy:n henkilöstön kehittämisjohtajana, 2004 Fida International ry:ssä kansainvälisissä projektitehtävissä ja 16.2.2005 alkaen Fida International ry:n erityis-asiantuntijana. Palvelukeskuksen kiinteistöhuoltoyksikön johtajana Timo Martiskainen on toiminut elokuusta 2005 alkaen. Va. toimitusjohtajana hän on toiminut 18.9.2006 alkaen. Toimitusjohtajan varamiehenä hän on ollut helmikuusta 2006 alkaen.

Antti Värtelä on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti (1980). Varatuomarin arvonimi hänelle on myönnetty 1983. Hän on työskennellyt 1981-1982 Uudenmaan lääninverovirastossa asianvalvojana, 1982-1983 Hollolan kihlakunnanoikeudessa auskultanttina, 1983-1988 Kansallis-Osake-Pankissa esimiesharjoittelijana, kouluttajana ja apulaisjohtajana, 1988-1989 Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ssa yrityspankin johtajana, 1989-1992 Vartiokeskus-Yhtiöt / Servi Turvapalveluissa toimitusjohtajana, 1992-1993 Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä varatoimitusjohtajana, 1993-2002 Eta-Sec Oy:ssä toimitusjohtajana, 1993-2004 Oy Bron Yrityspalvelut BCS Ltd:ssä toimitusjohtajana, 2000-2004 Group Falck:ssa toimitusjohtajana sekä maajohtajana ja divisioonan johtajana, 2005-2006 Turvatiimi Oyj:ssä johtajana ja 2006 Turvatiimi Oy:ssä toimitusjohtajana.

Haastattelujen ja testien perusteella työryhmä päätyi yksimielisesti esittämään Helsingin palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan varatuomari Antti Värtelää, jolla on koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Lautakunta esittää Khlle palvelukeskuksen johtosäännön ja palvelukeskuksen johtosäännön mukaisena lausuntonaan, että palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan valitaan varatuomari Antti Värtelä.

Jäsen Salin teki vastaehdotuksen, jonka mukaan palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan tulisi valita Timo Martiskainen. Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Jäsen Salin jätti eriävän mielipiteen, että palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan tulisi valita Timo Martiskainen.

./. Khs toteaa, että yhteenveto hakijoista on jaettu erikseen. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Hakijoista kaksi ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa 1.12.2006. Haastatteluun kutsutuista Lehtonen ei ole toimittanut vaadittavaa todistusta ruotsin kielen taidostaan.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Khs toteaa, että sekä Martiskaisella että Värtelällä on koulutuksensa ja työkokemuksensa puolesta hyvät edellytykset viran hoitamiseen. Värtelällä on vankka johtamiskokemus erilaisissa johtotehtävissä, pitkä kokemus liiketoiminnasta ja palvelukeskuksen alan tuntemusta turvatoiminnasta. Timo Martiskaisen työkokemus painottuu erilaisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä vuoden työkokemukseen palvelukeskuksen yksikönjohtajana. Hänen johtamiskokemuksensa on vähäisempää kuin Värtelällä.

Khs viittaa liikepalvelulautakunnan lausuntoon ja toteaa, että hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella Antti Värtelällä on hakijoista parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Khs esittää virkaan otettavaksi varatuomari Antti Värtelän, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.

Virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmään. Virasta esitetään maksettavaksi kokonaispalkkana 6 900 euroa kuukaudelta.

Kaupungin noudattaman käytännön mukaan kaupungin henkilöstöjohtaja tulee pyytämään virkaan valitulta suostumuksen siirtyä kaupungin sisällä toiseen, hänelle soveltuvaan tehtävään, jos hän on Helsingin kaupungin palveluksessa viraston tai laitoksen päällikkönä täyttäessään 65 vuotta ja haluaa jatkaa palvelustaan kaupungilla tämän jälkeen.

Jäsen Ojalan eriävän mielipiteen mukaan Khn olisi tullut esittää Kvston päätettäväksi seuraavaa: "Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa 1.2.2007 lukien kauppatieteen maisteri, va. toimitusjohtaja Timo Martiskaisen palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan 6900 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi."

Eriävän mielipiteen perustelut olivat seuraavat: "Martiskainen on onnistunut toimiaikanaan nostamaan kiinteistöpalveluyksikön voitolliseksi. Lisäksi hän on tehtävässään Palmian va. toimitusjohtajana onnistunut saavuttamaan henkilöstön luottamuksen ja tuen. Palmian tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää että henkilöstö on sitoutunut yksikön toiminnan kehittämiseen."

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa 1.2.2007 lukien varatuomari Antti Värtelän palvelukeskuksen toimitusjohtajan virkaan 6 900 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262