KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

6 - 2007

PUHEENJOHTAJA

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2007-582

Anna Mäenpää (SDP) pyytää (13.3.2007) vapautusta kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen luottamustoimesta.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Anna Mäenpään kaupunkisuunnittelulautakuntaan varajäseneksi toimikaudeksi 2005-2008. Hän on tällä hetkellä Tapani Salosen henkilökohtainen varajäsen. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Anna Mäenpäälle vapautuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Heta Välimäen Tapani Salosen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

SOSIAALILAUTAKUNNAN TOISEN AIKUISJAOSTON LISÄJÄSENEN VALINTA

Khs 2007-436

Terhi Pokkinen (SDP) pyytää (23.2.2007) vapautusta sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston lisäjäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi 1.4.2007 lukien.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Terhi Pokkisen lisäjäseneksi sosiaalilautakunnan toiseen aikuisjaostoon toimikaudeksi 2005-2008. Kvston olisi valittava uusi lisäjäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Terhi Pokkiselle vapautuksen sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston lisäjäsenen luottamustoimesta 1.4.2007 lukien sekä

2 valita nykyisen varajäsenen Vieno Tallqvistin uudeksi lisäjäseneksi ja Marjut Klingan hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen sosiaalilautakunnan toiseen aikuisjaostoon 1.4.2007 lukien vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

VALTUUSTON KOKOONTUMINEN

Khs 2007-531

Khs toteaa, että kuntalain 54 §:n 1 momentin mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee pitää kokouksensa syyskaudella 2007 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta:

K = kyselytunti

(1 = Huom! talousarvio)

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä aikaistaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2006-1644

Tarkastuslautakunta esittää (14.6.2006 ja 13.12.2006), että kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussääntöä muutetaan.

./. Lautakunnan esitykset (14.6.2006 ja 13.12.2006) tämän asian erillisinä liitteinä.

Sääntötoimikunta on (2.2.2007) käsitellyt tarkastuslautakunnan tekemät esitykset hallinnon ja talouden tarkastussäännön muuttamisesta ja ehdottaa seuraavia tarkistuksia sääntöehdotukseen:

1 § Tarkastusjärjestelmä

2 § Toimiala

Toimikunta esittää, että tarkastusjärjestelmää koskeva maininta siirretään viraston toimialaa koskevasta 1 §:stä omaksi pykäläkseen johtosäännön alkuun. Toimialaa koskeva kohta siirtyy tällöin 2 §:ksi.

Tarkastusjärjestelmää koskevaa 1 §:ää esitetään tilintarkastajan asemaa koskevan maininnan osalta selkeytettäväksi siten, että Helsingin kaupungin ulkoisessa valvonnassa hallinnon ja talouden tarkastusjärjestelmän muodostavat tarkastuslautakunta, tarkastusvirasto ja toiminnassaan riippumaton tilintarkastaja.

Tarkastuslautakunnan toimialaa esitetään täsmennettäväksi kuntalain 71 §:ää vastaavaksi siten, että lautakunta huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja kuntalain mukaisen arvioinnin suorittamisesta.

Toimialaa koskevasta pykälästä on poistettu maininta siitä, että virasto valmistelee lautakunnan käsiteltävät asiat. Kyseessä on virastolle kuuluva normaali valmistelutehtävä, jota ei erikseen ole tarpeen mainita johtosäännössä. Lisäksi tilintarkastajan avustamista koskevaa tarkastusviraston tehtävää on tarkistettu vastaamaan kuntalain 73 §:n säännöstä. Samalla johtosääntöehdotuksesta on poistettu tilintarkastajien avustamista koskeva määräys (tarkastuslautakunnan ehdotuksen 15 §) tarpeettomana.

5 § Läsnäolovelvollisuus

Läsnäolovelvollisuutta koskevan pykälän 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi sanamuodoltaan momentin asiasisältöä muuttamatta.

7 § Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtäväluetteloa esitetään tarkistettavaksi viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaiseksi.

9 § Organisaatio

Organisaatiota koskevasta säännöksestä esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista, koska kaupunginreviisorin virkaa ei jatkossa enää ole virastossa.

11 § Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtäväluetteloa esitetään tarkistettavaksi viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaiseksi. Lisäksi pykälän 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi siten, että viraston päällikkö suorittaa lautakunnan määräämät muut tehtävät ja kaupunginjohtajan määräämät yleishallintoon liittyvät tehtävät. Rajaus yleishallintoon johtuu viraston itsenäisestä asemasta hallinnon ja talouden tarkastuksessa.

12 § Estyneenä oleminen

Säännöksestä esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista, ja sanamuotoa esitetään muilta osin tarkistettavaksi vakiintuneen johtosääntökäytännön mukaiseksi.

13 § Kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksista esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista. Lisäksi kelpoisuusvaatimuksia esitetään tarkistettavaksi vastaamaan kaupungin viimeaikaista käytäntöä ylemmän korkeakoulututkinnon osalta.

Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksia esitetään täsmennettäväksi julkishallinnon ja -talouden tarkastustehtävien tuntemuksella. Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on siten ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä hyväksytyn tilintarkastajan pätevyys (JHTT, KHT tai HTM), minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta julkishallinnon ja -talouden tarkastustehtävistä.

14 § Henkilökunnan ottaminen

Säännöksestä esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista.

Muut tarkistukset johtosääntöön

Edellä mainittujen tarkistusten lisäksi toimikunta on tehnyt johtosääntöön viimeaikaisesta johtosääntökäytännöstä johtuvia stilistisiä ja teknisiä korjauksia ja lisäyksiä.

Toimikunta on kuullut asiantuntijoina tarkastusjohtaja Pirjo Hakanpäätä ja tarkastuslautakunnan sihteeri Oiva Virtaa tarkastusvirastosta.

Khs katsoo, että kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön tarkistukset tulisi hyväksyä sääntötoimikunnan esittämässä muodossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön kuulumaan 1.5.2007 lukien seuraavasti:

Tarkastusjärjestelmä Helsingin kaupungin ulkoisessa valvonnassa hallinnon ja talouden tarkastusjärjestelmän muodostavat tarkastuslautakunta, tarkastusvirasto ja toiminnassaan riippumaton tilintarkastaja.

Toimiala Lautakunta huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja kuntalain mukaisen arvioinnin suorittamisesta.

Virasto arvioi tarkastuslautakunnan alaisena kaupunginvaltuuston kaupunkikonsernille asettamien tavoitteiden toteutumista ja avustaa tilintarkastajaa kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksessa.

Tilintarkastaja huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden lakisääteisestä tilintarkastuksesta.

Jäsenten lukumäärä Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja.

Esittely Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija esittelee asiat.

Lautakunta voi päättää esittelystä toisin kuin edellä on määrätty.

Läsnäolovelvollisuus Lautakunnan määräämällä kaupungin palveluksessa olevalla henkilöllä ja tilintarkastajalla on velvollisuus olla saapuvilla lautakunnan kokouksessa.

Lautakunta voi kutsua myös kaupunkikonserniin kuuluvan yhteisön ja säätiön toimielimen jäsenen sekä palveluksessa olevan henkilön kuultavaksi lautakunnan kokoukseen.

Pöytäkirja Lautakunnan kokouksissa pöytäkirjaa pitää lautakunnan sihteeri.

Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

1 valvoa, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti

2 hyväksyä osaltaan virastolle tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista

3 päättää maksuista, vuokrista ja korvauksista, sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

4 hyväksyä tilahankkeita koskevat tarveselvitykset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

5 päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista

6 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta

7 päättää viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta

8 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon

9 myöntää vahingonkorvaus silloin, kun kaupunki on virastoa koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vahingonkorvauksen

10 myöntää kokonaan tai osittain vapautus viraston henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka-tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

11 myöntää vapautus virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

12 seurata yleisesti kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia

13 kehittää ulkoista valvontaa, asettaa sille tavoitteet ja seurata niiden toteutumista

14 hyväksyä suunnitelma kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimetä ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi, ellei se erityisestä syystä ole antanut nimeämisoikeutta lautakunnan puheenjohtajalle

15 seurata, että tilivelvolliset ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden suositusten ja muistutusten johdosta, joihin tilintarkastus on antanut aihetta.

Lautakunta laatii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomuksen valtuustolle toukokuun loppuun mennessä.

Ennen valtuustokäsittelyä lautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Organisaatio Viraston päällikkönä on tarkastusjohtaja. Virastossa on lisäksi arviointipäällikkö, tarkastuspäällikkö ja tarkastuslautakunnan sihteeri sekä muuta henkilökuntaa.

Johtaminen Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

3 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat

4 huolehtia lautakunnan määräämien arviointien ja selvitysten toteuttamisesta

5 huolehtia tilintarkastajan kanssa sovituista viraston tilintarkastustehtävistä

6 huolehtia huoltovarmuuteen liittyvästä hallinnon ja talouden tarkastuksesta.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa lautakunnan määräämät muut tehtävät ja kaupunginjohtajan määräämät yleishallintoon liittyvät tehtävät.

Estyneenä oleminen Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä viraston viranhaltija.

Arviointipäällikön, tarkastuspäällikön ja tarkastuslautakunnan sihteerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys tarkastustoimeen sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Arviointipäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta julkishallinnon ja -talouden arviointi- tai tarkastustehtävistä.

Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä hyväksytyn tilintarkastajan pätevyys (JHTT, KHT tai HTM), minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta julkishallinnon ja -talouden tarkastustehtävistä.

Tarkastuslautakunnan sihteerin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta kunnallishallinnosta ja -taloudesta.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja.

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Arviointipäällikön, tarkastuspäällikön ja tarkastuslautakunnan sihteerin ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö.

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.

Virasto laatii lautakunnan toimikauden kattavan toimintasuunnitelman ja vuosittaisen arviointisuunnitelman, jotka lautakunta hyväksyy.

Virasto raportoi arviointi- ja tarkastustyönsä tuloksista lautakunnalle ja tilintarkastajalle.

Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tilintarkastajan, jonka on oltava JHTT-yhteisö.

Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja vuosittain kullekin tilikaudelle työohjelma. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava lautakunnalle tiedoksi.

Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan on annettava lautakunnalle huhtikuun loppuun mennessä tilintarkastuskertomus edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi.

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuskertomuksen sisällöstä on säädetty, on kertomuksessa annettava lausunto tilikauden tuloksen käsittelyä koskevasta kaupunginhallituksen esityksestä.

Tilintarkastaja raportoi lautakunnalle tarkastussuunnitelman ja työohjelman toteutumisesta, tarkastustyön kulusta ja tarkastustyössä tehdyistä havainnoista lautakunnan kanssa sovittavalla tavalla.

Kaupungin hallintokunnat ovat velvollisia luovuttamaan viraston ja tilintarkastajan käytettäviksi tarpeelliset huonetilat, kaluston ja tietojärjestelmät sekä tarvittaessa avustamaan arviointi- ja tarkastustyön suorittamisessa.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee kumota 21.10.1998 hyväksymänsä Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen samasta ajankohdasta lukien.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 310 36018

MALMIN KORTTELIN 38091, TONTTIEN 38092/10, 14 JA 15, KORTTELIN 38099 YM. ALUEIDEN (ORMUSPELLON ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11465)

Khs 2006-97

38. kaupunginosan (Malmin) korttelin nro 38091, korttelin nro 38092 tonttien nro 10, 14 ja 15, korttelin nro 38098 tontin nro 5, korttelin nro 38099, korttelin nro 38104 tontin nro 9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisten pysäköintialueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 38273-38277).

Aluetta rajoittavat mm. Malminkaari, Ormusmäentie, Teerikukontie, Teerisuonkuja ja Teerisuontie.

Tiivistelmä Alue on Malmin aluekeskuksesta n. 300 m:n etäisyydellä ja sen pinta-ala on 11,73 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit ovat teollisuusrakennusten aluetta. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan muutosehdotuksen asuntokerrosala on n. 52 000 m². Rakennusoikeutta on yhteensä n. 65 000 k-m².

Kaava-alueella on kaksi toimivaa teollisuusrakennusta. Lisäksi entinen Primon tehdas on tilapäiskäytössä. Puukeskus Oy:n toimitilat on purettu. Muut rakennukset ovat huonokuntoisia ja vajaakäytössä. Voimassa olevan kaavan mukaisista teollisuustonteista osa on rakentamattomia. Aluetta ympäröi toimiva katuverkko.

Maanpinta on tasaista savikkoa. Teollinen toiminta on pääosin loppunut ja sen jäljiltä alueen maaperä on osin pilaantunutta. Alueella on meluhaittoja.

Tavoitteena on muuttaa teollista toimintaa ja varastointia sisältäneet korttelit malmilaiseen henkeen sopivaksi urbaaniksi asuinalueeksi painottaen kaupunkipientaloja.

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista, joista läntisin on yksityisessä (NCC, UPM-Kymmene) omistuksessa ja itäisimmät kaupungin omistuksessa. Suurkorttelit rajautuvat olemassa oleviin katuihin. Korttelien sisäosat ovat pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen.

Alueelle on suunniteltu lukumääräisesti eniten kaupunkipientalotontteja. Tarkoitus on kehittää Helsinkiin soveltuvia kaupunkipientalotyyppejä. Kerrostalot sijoittuvat suurimpien katujen, Malminkaaren ja Teerisuontien varrelle.

Uuden asumisen takia kaava-alueelle sijoitetaan myös puisto. Se sijoittuu katkaistun Ormusmäentien katualueelle sekä voimassa olevan kaavan mukaiselle rakentamattomalle puistosuikaleelle.

Ormusmäentie katkaistaan ja rakennetaan uudet katuyhteydet lentokentän suuntaan. Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena pääkatuna. Katuverkossa on yleiskaavan mukainen varaus raitiotielle, jonka linja kulkee Malmin rautatieasemalta lentokentän kautta Viikkiin ja keskustaan.

Pysäköinti on järjestetty monella tavalla. Kerrostalojen pysäköinti on pihakansien alla joko omalla tontilla tai yhteisessä laitoksessa. Pientalotonttien pysäköinti on järjestetty maan tasoon joko oman tontin autotalleihin, pysäköintitonteille tai kadun varteen.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 10 milj. euron kustannukset, josta suuren osan vie maaperän esirakentaminen.

NCC Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta.

Kahta olemassa olevaa työpaikkatonttia laajennetaan niiden omistajien aloitteesta.

Asemakaavakarttaan on muistutuksen, kirjeiden, lausuntojen ja suunnittelun etenemisen johdosta tehty pienehköjä muutoksia mm. rakennusaloihin, tärinä- ja melumääräyksiin sekä liitetty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten tontti 38098/5 Ormusmäentien reunassa kaava-alueeseen. Asuntolarakennusten korttelialue (AS) on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), minkä johdosta AK-kerrosala kasvaa 5 400 m²:llä.

Polar kiinteistöt Oyj tontin 38091/2 omistajana ja UPM-Kymmene Oyj tontin 38091/3 omistajana ovat pyytäneet (29.3.2000) tonttiensa asemakaavan muuttamista siten, että nämä teollisuustontit muutettaisiin asuntotonteiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.12.2005) mm., että myöhemmin Polar Kiinteistöt Oyj on myynyt omistamansa tontin 38091/2 NCC Rakennus Oy:lle. NCC on pitänyt asemakaavan muutoshakemuksen voimassa ja käynyt yhdessä UPM:n ja kaupungin kanssa neuvotteluja asemakaavan muuttamisesta asuntorakentamiseen.

Kaupungin omistamien alueiden osalta aloitteen tekijä on kaupunki.

Lähtökohdat Malmin kentän osayleiskaavatyö on viivästynyt koko kaupungin yleiskaavaan kohdistuneen valituksen johdosta. Koska kaupungissa on kuitenkin huomattava tonttipula, kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut kentän osayleiskaava-alueella joidenkin reuna-alueiden asemakaavoituksen ennen osayleiskaavan laatimista. Alueet liittyvät kenttäalueeseen mutta ovat niin kaukana, että asemakaavoituksessa voidaan ottaa huomioon tulevat tarpeet myös kentän kannalta. Tällaisia alueita ovat Alppikylä osayleiskaavan koilliskulmassa ja Ormuspellon teollisuusalue osayleiskaavan länsinurkassa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto hyväksynyt oikeusvaikutteisena 26.11.2003) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen, toimitila) ja työpaikka-alueeksi. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu myös nopea raitiotie, ns. Viira.

Alueella on pääosin voimassa 26.3.1981, 2.11.1984 ja 29.1.1997 vahvistetut asemakaavat, joissa suunniteltavat korttelit ovat teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Korttelin 38091 tonttitehokkuudet ovat e = 1.5, korttelin 38099 e = 1.0 ja tontilla 38104/9 e = 0.75.

Lautakunta hyväksyi 29.9.2005 alueen asemakaavan muutosluonnoksen.

Kortteli 38091 on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa muun
alueen.

Kaava-alue on n. 300 m:n päässä Malmin aluekeskuksesta. Alueen luoteissivua reunustaa päärata ja Malminkaari. Eteläreunaa rajaa Teerisuontie. Teerisuontien jatkeen Kotinummentien silta johtaa pääradan yli. Näiden väylien ja itäpuolisen puistoalueen rajaamaa kolmion muotoista aluetta kutsutaan Ormuspellon teollisuusalueeksi, jolla n. 30 tontilla on toimivia yrityksiä. Muutama tontti on rakentamaton. Kaavaa on tarkoitus muuttaa kolmen lähinnä aluekeskusta olevan suurkorttelin osalta. Neljän muun korttelin asemakaavat jäävät ennalleen.

Korttelissa 38091 on tilapäistyyppisessä käytössä olevia rakennuksia, mm. Primon vanha tehdasrakennus. Korttelin pohjoisosan vanhemmat rakennukset ovat varastokäytössä. Korttelialue on osittain metsittynyt ja sen läpi kulkee Malmin hautausmaalle johtava vanha ratapenger.

Korttelin 38099 länsiosassa on toiminut Puukeskus Oy, joka on muuttanut Suutarilaan, ja tontti on tällä hetkellä tyhjä. Korttelin itäosassa on K. G. Öhman Oy:n uudehko varastorakennus.

Tontti 38092/14 on rakentamaton. Tontilla kasvaa isokokoista koivikkoa. Saman korttelin muut tontit Teerisuonkujan ympärillä on yhtä lukuun ottamatta rakennettu.

Tontilla 38104/9 on Duuri Oy:n uudehko kiinteistö.

Malmin aluekeskukseen johtavan Pekanraitin jatkeella on kevyen liikenteen väylä, joka kulkee kaava-alueen läpi ja johtaa itään lentokentän suuntaan.

Katuluokituksiltaan Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie alueellinen kokoojakatu. Malminkaaren liikennemäärä on vuonna 2004 ollut 7 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Teerisuontien 5 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Malminkaari välittää pohjois-eteläsuuntaista liikennettä Malmilta pohjoiseen Tikkurilaa myöten. Ormusmäentie välittää liikenteen Malminkaaren ja Teerisuontien välillä.

Alueella on luonnonvaraista kasvillisuutta rakentamattomilla tai hylätyillä teollisuusrakennusten tonteilla. Erityisen sankka koivikko kasvaa entisellä pellolla tontilla 38092/14. Ormusmäentien ja Teerisuontien itäpuolella on luonnonvaraista kasvillisuutta rakentamattomilla puisto- ja suojaviheralueilla.

Nykyinen maanpinta on tasossa n. +13,5-16.5. Teollisuuskäytössä olleilla alueilla on maanpinnassa kitkamaatäyttö, jonka paksuus on 0,6-3,0 m. Täyttökerroksen alla on savikerrostuma, joka on paksuimmillaan kaakkoisosassa n. 12 m ja ohuimmillaan keskiosassa n. 2 m. Saven alla maaperä muuttuu hiekaksi ja siltiksi. Saven alla oleva varsinainen pohjavesi on paineellista. Pintaan muodostuu savikerrosten pidättämänä orsivettä, jonka pinta on n. 1-3 m:n syvyydessä.

Alueella ei ole suojelukohteita. Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa (rakennettu vuosina 1936-1937) on arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkki, joten siihen kohdistuu suojelullisia tavoitteita, vaikka sen säilyttäminen on ongelmallista alueen ympäristöongelmien sekä rakennuksen perustamistavan vuoksi.

Alueella on runsaasti rakennettua teknisen huollon verkkoa. Merkittävimmät suunnittelussa huomioon otettavat laitteet ovat Ormusmäentien itäpuolella sijaitseva viettoviemäri sekä Teerisuontien ja Ormusmäentien risteyksessä oleva Helsingin Energian jakelumuuntamo.

Palvelut Alueen useimmat palvelut sijaitsevat Malmin aluekeskuksessa alle puolen kilometrin päässä. Siellä ovat mm. kaupalliset palvelut, kirjasto, koulut ja uimahalli. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee neljä päiväkotia. Terveyspalvelut ovat Ylä-Malmin puolella n. 1,5 kilometrin päässä.

Helsingin tietokeskuksen väestöennusteen mukaan Malmin peruspiirissä alle kouluikäisten lasten määrä vähenee n. 3 % ja 65 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Sosiaaliviraston mielestä on toivottavaa saada lapsiperheitä alueelle monipuolisen väestörakenteen turvaamiseksi tulevinakin vuosina. Ala-Malmilla ja Ylä-Malmilla päiväkoti-ikäisiä 1-6-vuotiaita lapsia oli alle 8 % väestöstä ja Malmin lentokentän alueella n. 11 % vuoden 2005 alussa.

Koillisella alueella toimii sekä kaupungin omia että järjestöjen tai yksityisten palvelutuottajien ylläpitämiä yksiköitä. Kotihoidosta vastaa Helsingissä terveyskeskus. Sosiaalivirasto on tehostamassa vanhusten palveluasumista siten, että osa kaupungin omista palvelutaloista muuttuu ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviksi palvelutaloiksi ja osa muuhun käyttöön. Palveluasumista tarjotaan n. 4 %:lle alle 75 vuotta täyttäneistä, jotka ovat ympärivuorokautisen avun tarpeessa. Väestön ikääntyessä esteettömällä ja turvallisella ympäristöllä on entistä suurempi merkitys kotona asumisen tukemiseksi.

Suunnittelualueen länsi- ja keskiosassa on ollut teollisuustoimintaa, kuten puun kyllästystä ja varastointia harjoittava laitos sekä pintakäsiteltyjä metallituotteita valmistava tehdas. Toiminnot ovat jo loppuneet, mutta näiden jäljiltä alueen maaperä on pilaantunutta. Tutkimuksissa on todettu maaperän pilaantumista, joka on paikoin voimakasta.

Primo Oy:n tontilla maaperä on todettu pilaantuneeksi etenkin metalleilla (sinkki, kromi, kupari ja lyijy). Pilaantuneisuutta on todettu n. 1 500 m²:n alalla etenkin entisen tehdasrakennuksen pohjoisosassa. Maaperän pilaantuneisuus saattaa jatkua myös tehdasrakennuksen alla.

UPM-Kymmene Oyj:n tontilla maaperän on todettu pilaantuneen puunkyllästystoiminnassa käytetyllä kreosoottiöljyllä. Pilaantuneisuus jatkuu tutkimusten mukaan ainakin 5 m:n syvyyteen savikerrokseen. Kaupungin omistamilla alueilla tonttien 38091/2 ja 3 viereisellä kevyen liikenteen väylällä ja Ormusmäentien viereisellä viheralueella on pilaantuminen pääasiassa lievää. Alueelta todettiin etupäässä metalleja.

Entisen Puukeskuksen tontin 38099/1 maaperä on lievästi pilaantunut. Eteläisin nyt metsäinen rakentamaton teollisuuskortteli 38092 on maaperältään puhdas.

Kaava-alue sijaitsee pääradan läheisyydessä. Raideliikenne aiheuttaa länsiosaan erilaisia meluhaittoja. Myös katuliikenteestä aiheutuu melua. Vuoden 2020 raideliikennemäärä päivällä on n. 3 800 junaa/viikko ja yöllä n. 800 junaa/viikko.

Tulevaisuuden katuverkkovaihtoehtojen mukaisesti liikennemääräennuste vuodelle 2020 Malminkaarelle on 15 000 ajoneuvoa/vrk ja Teerisuontien länsipään sekä uuden katuyhteyden yhteensä 10 000 ajoneuvoa/vrk. Raideliikenne aiheuttaa Malminkaaren puoleisten julkisivujen kohdalla päivällä 68 dB(A) ja yöllä 63 dB(A) keskiäänitason. Liikkuvan junan kuormitus voi aiheuttaa maaperään välittyvää tärinää. Maasta rakenteisiin ja rakennusosiin siirtynyt mekaaninen värähtely voi ilmetä myös runkoäänenä sisätiloissa.

Tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso Malminkaaren puoleisille julkisivuille on 67 dB(A) ja Teerisuontien suuntaan 68 dB(A).

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Malmin aluekeskuksen läheisyydessä sijaitsevat teollista toimintaa ja varastointia sisältävät korttelialueet pääosin asuinalueeksi. Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on väestöltään ja rakennustyypeiltään monipuolinen, pienimittakaavainen ja malmilaiseen henkeen sopiva urbaani asuinalue. Eniten tontteja osoitetaan kaupunkipientaloille.

Ormuspellon teollisuusalue on osa Malmin lentokentän osayleiskaava-aluetta. Kun Ormuspellon asemakaavan muutosta laadittaessa otetaan huomioon lentokenttäalueen tulevat liikennetarpeet, asemakaavan muutos voidaan laatia ennen osayleiskaavaa.

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista. Kaikkien kolmen asuinkorttelin sisään on tarkoitus luoda pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen. Käyttämällä reunakivin korotettuja suojateitä tuodaan ilmi, että korttelien sisäinen liikenteellinen käyttäytyminen poikkeaa korttelien ulkopuolisesta maailmasta. Suurkorttelien sisäiset paikalliskadut mahdollistavat myös sopivan tonttijaon.

Kaikkiin kortteleihin ehdotetaan monipuolista rakennuskantaa kerrostaloista omakotitaloihin. Lukumääräisesti eniten on kaupunkipientalotontteja. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat pääradan puolelle Malminkaaren varrelle sekä Teerisuontien laitaan. Useimmilla rakennusaloilla kerrosluku on ilmaistu siten, että ylin kerros on pienempi kuin edellinen kerros. Asemakaavaehdotuksessa asuntokerrosalaa on yhteensä 51 760 m². Asuntotonteilla on muuta kerrosalaa lisäksi 1 210 m² ja sen lisäksi kerrostalotonteilla saa olla liike-, myymälä- ym. tilaa 5 % kokonaiskerrosalasta.

Koska alueella ei ole suuria virkistysalueita, on pienten aukioiden tarkoitus luoda mahdollisuuksia ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsille ne ovat suhteellisen turvallisia alueita vähäisen ajoneuvoliikenteen takia.

Alueella ei nyt ole rakennettuja puistoja. Asemakaavoitetut puistot ovat katuja reunustavia rakentamattomia puistosuikaleita. Koska asuminen on tulevaisuudessa korttelien pääkäyttö, alueelle on kaavoitettu myös uutta puistoa asumisviihtyisyyden lisäämiseksi. Puistolle on järjestetty tilaa katkaistun Ormusmäentien kohdalta.

Läntisimmän korttelin eteläreunasta on osoitettu uutta katualuetta, jotta yhteys Malmin lentokentältä Malmin aluekeskukseen olisi mahdollisimman sujuva eikä aluekeskukseen tarvitsisi kiertää Ormusmäentien ja Teerikukontien tai Ormuspellontien sekä Malminkaaren kautta.

K. G. Öhman Oy:llä ja Duuri Oy:llä on alueella uudet teollisuus- ja varastokiinteistöt. Yrityksillä on tarvetta laajentaa toimintaansa. Molemmille yrityksille esitetään tonttien laajennusmahdollisuutta.

Tuleva Ormuspelto edustaa toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkirakennetta uuden asumisen ja olemassa olevien työpaikkojen sijaitessa välittömästi toistensa naapurissa.

Ormuspeltoon on suunniteltu periaatteessa yhden asunnon kaupunkipientalotontteja Helsingin oloihin nähden runsaasti. Helsingissä kaupunkipientalojen ("townhouse") rakentamistraditio on katkennut. Siksi monet talotyypin vaatimat käytännöt rakentamisessa ja ylläpidossa ovat suomalaisille vieraita. Uusia käytäntöjä on kehitettävä varsinkin tapauksissa, joissa talot rakennetaan toisiinsa kiinni. Esteettömyyden tulkinta tällaisissa taloissa tuo omat ongelmansa. Jätehuollon järjestelyt ovat tärkeitä, jotta katumiljöötä eivät hallitsisi jätesäiliöt ja jotta jätteiden lajittelu olisi mahdollista. Mikäli kaupunkipientalot yleistyvät Helsingissä, on kyseessä uuden perinteen luominen.

Asuinkerrostalojen (AK) ja asuntolarakennusten (AS) korttelialueiden pinta-ala on 2,16 ha ja niiden rakennusoikeus 33 150 k-m². Kerrostalot on keskitetty alueella suurimpien liikenneväylien varteen.

Läntisimmässä korttelissa 38091 kerrostalot suojaavat korttelin sisäosia myös rautatiemelulta. Korttelin länsireuna pääradan suuntaan on reunustettu vaihtelevan korkuisin (IV-VII) kerrostaloin. Niiden rakenteissa on otettu huomioon myös radan aiheuttama tärinä. Malminkaareen rajoittuen on sijoitettu osa korttelin pysäköinnistä autokatokseen ja ensimmäisen kerroksen autotalleihin. Korttelissa sijaitsee myös suuri maanalainen pysäköintilaitos alueella, jonka maaperä on poistettava pilaantumisen johdosta. Korttelin eteläosassa Teerisuontien varressa on viisikerroksisia pistetaloja, jotta auringon valo saavuttaisi korttelin sisäosat.

Asuntolarakennusten (AS) tontti, joka muutetussa ehdotuksessa on AK-korttelialuetta, on osa kerrostalojen vyöhykettä Teerisuontien varressa. Siihen sisältyy myös vanhan Primon tehtaan tiilinen julkisivu, joka ehdotetaan säilytettäväksi uuden rakennuksen osana. Tämän läntisimmän suurkorttelin omistajat NCC Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta.

Kahdessa itäisemmässä suurkorttelissa on kerrostalotontti keskeisillä paikoilla suurimpien katujen tuntumassa. Tontille 38276/1 on osoitettu myös liike- tai myymälätilaa 400 m² mahdollisen tulevan raitiotiepysäkin kohdalla.

Asuinrakennusten (A) korttelialueiden pinta-ala on 0,90 ha ja niiden rakennusoikeus 7 930 k-m². Rakennukset ovat 2 ½-kerroksisia rivitaloja tai pienkerrostaloja, joissa on useampia asuntoja.

AK-, AS- ja A-korttelialueille on sallittu ylimääräistä myymälä- tai liiketilaa 5 % numeroin mainitun rakennusoikeuden lisäksi.

Kaava-alueen tonteista lukumääräisesti suurin osa edustaa kaupunkipientaloille tarkoitettuja tontteja. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,82 ha ja rakennusoikeus 11 780 k-m². Tonteille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Ne on periaatteessa tarkoitettu yksiasuntoisiksi omakotitaloiksi. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kolme ja puoli. Tonttien koko on 250-330 m². Noin 0.6-0.7:n tonttitehokkuudella tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi tulee 160-200 k-m². Kerrosalasta 25 % saa käyttää työtiloiksi. Tonttien väliselle rajalle sallitaan rakentaa yhteinen palomuuri tilan säästämiseksi pienillä tonteilla.

AP-2-korttelialue on tarkoitettu omakotitaloille, joihin liittyy työtila kadun varressa. Tontit rajoittuvat Teerikukontiehen, joka on pohjoisreunaltaan teollisuusaluetta. Työtiloilla on haluttu pehmentää asumisen ja työnteon liittymistä toisiinsa sekä edistää omaan taloon usein liittyvää tarvetta työskennellä kotona.

Pientalot vaativat pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan 2 autopaikkaa tonttia kohden. Nämä on sijoitettu joko tonttikohtaisiin autotalleihin, katualueelle tai pysäköintitonteille (LPA). Kadunvarsipysäköintiä koskeva asemakaavamääräys on sama, johon on päädytty Alppikylän kaava-aluetta koskevissa kadunvarsipysäköintiin liittyvissä neuvotteluissa.

Pysäköintitonttien toteuttaminen vaatii erillisten tonttien yhteistyötä, mikä voi olla jossain määrin hankalaa. Vaihtoehtona on katualueen lisääminen tonttien taakse, mikä taas on kaupungin kannalta epätaloudellista.

Kaupunkipientalot on sallittu rakentaa kiinni toisiinsa ja niiden rakennusalat ovat kiinni myös kadussa. Siksi kiinteistökohtainen jätehuolto on vaikea järjestää ilman, että katukuvaa muokkaisivat voimakkaasti jätesäiliöt. Myös jätteiden lajittelu sekä niiden kokoaminen monelta pieneltä tontilta on hankalaa. Siksi kaavassa edellytetään osallistumista yhteisiin jätehuoltojärjestelyihin. Jätteiden lajittelulle on osoitettu alueita jätehuoltoreittien varrelta siten, ettei matka asunnosta muodostu liian pitkäksi. Alueet sijaitsevat yhteiskäyttöisillä tonteilla, pysäköintitonteilla tai katu- ja puistoalueilla.

Jätehuolto on niitä kaupunkipientalojen rakentamiseen liittyviä ongelmia, joihin Helsingissä ei liity perinteen tuomaa kokemusta. Eri maissa kaupunkipientalojen jätehuoltoratkaisut on hoidettu kussakin omalla tavallaan. Meidän tulisi löytää omiin järjestelyihimme sopiva esteettisesti korkealuokkainen sekä lajittelua ja kierrätystä suosiva malli.

Merkintä on tarkoitettu korttelin 38091 AK- ja A-korttelialueiden yhteisjärjestelyjä varten sekä yhdistettynä merkintään "jä" pientalotonttien jätehuoltopistettä varten.

Teerisuontien ja Teerisuonkujan kulman rakentamattomasta teollisuustontista on muodostettu kaksi uutta tonttia, joista toinen on merkitty toimitilarakennusten ja toinen asuinrakennusten tontiksi. Toimitilarakennus liittää Teerisuonkujan teollisuuskorttelin muuhun kaupunkimiljööseen. Tonttitehokkuusluku on e = 1.00. Tontin pinta-ala on 0,21 ha.

Tontilla 38099/ 8 sijaitsee K. G. Öhman Oy:n uusi varastorakennus. Tontti on muotoiltu uudestaan ja sille on osoitettu lisää tilaa korttelin itäosasta. Tonttitehokkuusluku on e = 1.00.

Voimassa olevan kaavan mukaisen tontin 38104/9 haltija Duuri Oy on myös halunnut laajentaa toimintaansa. Laajennus on osoitettu tontin länsipäähän. Tonttitehokkuusluku on e = 0.75.

Molempien korttelialueiden merkinnät noudattelevat pääpiirteissään voimassa olevien asemakaavojen merkintöjä. Julkisivujen enimmäiskorkeus on 13 m. Korttelialueiden pinta-ala on 1,10 ha.

Puistojen pinta-ala on 0,40 ha. Tärkein uusi puisto muodostuu nykyisen Ormusmäentien osan katualueesta sekä voimassa olevan kaavan puistosuikaleesta. Puisto on länsi- ja itäsivuiltaan selkeästi rajattu rakennuksin. Puisto jaetaan toiminnallisesti erilaisiin osiin. Ormusmäentien puisto (Sven Grahnin puisto) toimii osana kevyen liikenteen reitistöä ja lähivirkistyspaikkana.

Toinen pieni puistoalue sijoittuu eteläisimmän suurkorttelin länsikärkeen katualueiden väliin. Puiston ja viereisen korttelin välinen Ala-Malmin tärkein kevyen liikenteen väylä Pekanraitti, joka Teerisuontien itäpuolella muuttuu Pikitehtaankujaksi, tulee myöhemmin johtamaan Malmin lentokentän suuntaan. Puisto on luonteeltaan vilkkaan katuaukion osa. Puistomerkinnällä halutaan osoittaa sen kaupunkikuvallista luonnetta.

Ormuspellon kärjen kautta voidaan lentokentän ja aluekeskuksen väliset katuyhteydet johtaa periaatteessa kolmea väylää pitkin eli pohjoisessa Malminkaarta, etelässä Teerisuontietä sekä keskeltä aluetta itään uutta katua (Pikitehtaankatu) pitkin.

Kaava-aluetta rajaavista kaduista Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie ja Ormusmäentie alueellisia kokoojakatuja. Ehdotuksessa on Ormusmäentie katkaistu ja uudet kadut merkitty Teerisuontieltä Malminkaarelle ja Ormuspellontielle sekä itään Malmin lentokentän suuntaan. Viimeksi mainittu katuyhteys palvelisi osayleiskaava-alueen ja Malmin aluekeskuksen välistä liikennettä.

Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena kokoojakatuna. Teerisuontien alueellinen merkitys ratkeaa lentokentän alueen toteutumisen myötä. Teerisuontien liikenteen lisääminen tien kaakkoispäässä ei ole suotavaa, koska Teerisuontien ja Tattariharjuntien liittymä on nykytilanteessa hankala ja kuormituksen ylärajoilla eikä liittymän parantaminen lentokenttäalueen liikennettä varten ole helppoa.

Tässä kaavoitusvaiheessa varaudutaan sekä Teerisuontien säilymiseen nykyisellään ja liikenteen kasvuun että toisaalta sen roolin alenemiseen ja uuden itä-länsisuuntaisen kokoojakadun mahdollisuuteen. Ratkaisu vaikuttaa erityisesti uusien katujen ja Teerisuontien liittymäjärjestelyihin.

Kaupunkipientalojen tuoman pienen mittakaavan takia on kadut ja niihin liittyvät tontit suunniteltava kiinteässä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja rakentajien kesken.

Pysäköinti

Kerrostalotonttien pysäköintipaikat ovat omalla tontilla autotalleissa, katoksissa tai pihakannen alla joko omalla tontilla tai AH-tontilla. Pientalotonttien pysäköintipaikat sijoittuvat joko omalle tontille autotalliin, pysäköintitonteille (LPA) tai katualueelle. Vieraspaikat ovat katualueella. Katualueelle sijoittuvista pysäköintinormin mukaisista, nk. velvoitepaikoista peritään vastaava korvaus kuin niiden rakentamisesta vapautumisesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kerrostaloissa autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/95 k-m² ja pientaloissa 1 autopaikka/80 k-m².

Yleinen pysäköintialue (LP) korttelin 38098 länsireunassa on mukana asemakaavaehdotuksessa siksi, että alueen läpi johtaa kulkuyhteys korttelin tontille 1 ja kulkuyhteys on rakennettu eri paikkaan kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kaava on korjattu vastaamaan enemmän rakennettua tilannetta.

Joukkoliikenne

Kaava-alueen katuverkossa on varaus raitiotielle, jonka linja kulkee lentoaseman suunnasta Malmin asemalle. Raitiopysäkki on sijoitettu sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön nähden keskeiselle paikalle. Raitiotie on osa Viira-linjaa, joka Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulkee Viikin kautta Malmille. Raitiotien aluevaraus toimii ensimmäisessä vaiheessa viherkaistana.

Nykyiset bussiyhteydet Malmilta Malminkaarta pitkin pohjoiseen ja Teerisuontietä itään säilyvät. Teerisuontien bussipysäkki siirtyy keskeiselle paikalle raitiotiepysäkin yhteyteen.

Kevyt liikenne

Nykyiset kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Malminkaarta ja Teerisuontietä pitkin. Näiden lisäksi kaava-alueen läpi kulkee tärkeä kevyen liikenteen itä-länsisuuntainen reitti (Pekanraitti, osin Pikitehtaankuja), joka yhdistää tulevan osayleiskaava-alueen Malmin aluekeskukseen ja asemalle. Se on myös osa valtakunnallista pyöräretkeilyverkkoa. Sekä kävelyyn että pyöräilyyn tarkoitettu kevyen liikenteen väylä tulee myös pohjois-eteläsuunnassa uuden puiston viertä Malminkaarelle asti. Muuten alueen kaduilla on jalkakäytävät jalankulkijoille ja pyöräily tapahtuu ajoradalla.

Liikenneturvallisuus

Kaavamuutoksen keskeisenä ajatuksena on luoda pienimittakaavaista kaupunkipientalorakennetta. Ympäröivät alueet edustavat toisenlaista esikaupunkirakennetta, jonka ominaispiirteitä ovat leveät katutilat, laajat maanvaraiset pysäköintialueet, puistomaisessa ympäristössä kulkevat raitit ja toisistaan irralliset rakennukset.

Jotta pientaloista koostuva kaupunki saavuttaisi Helsingin oloihin riittävän maankäytön tehokkuuden, ei katumitoituksessa ja erilaisissa näkemä- ja suojavyöhykkeissä voi olla samanlaista suuripiirteisyyttä. Katumiljöö muodostuu täsmällisemmäksi ja rajatummaksi, muistuttaen jossain määrin vanhempia pientalokaupunkimalleja ja Keski-Euroopan monia pientalokaupunkeja.

Pienimittakaavainen tiivis kaupunkirakenne viestii käyttäjälleen, millaisella nopeudella liikenne voi sujua alueella. Kadunkulmissa tulee varoa muita kulkijoita samaan tapaan kuin keskustassa. Liikenneturvallisuuden kannalta erityiseksi huoleksi nousevat kadut, joiden eri sivuilla tulisi noudattaa erilaista liikennekulttuuria. Tällainen tilanne on esimerkiksi Teerisuontien pohjois- ja eteläsivujen suhteen.

Turvallisuutta edistävien näkemä-alueiden johdosta rakennusaloja on vedetty jonkin verran tontille päin kadunpuoleisesta rakennusalan rajasta Teerisuontiellä ja pääosin Pikitehtaankadulla. Tonttikatujen liittyessä kokoojakatuihin suojatiet rakennetaan liikennesuunnitelman mukaan korotettuina, mikä parantaa turvallisuutta ja mikä on myöhemmin otettava huomioon katupiirustuksissa.

Teerisuontien ja Ormusmäentien liittymä on liikennesuunnitelman mukaan kiertoliittymä. Ratkaisu alentaa nopeuksia ja jäsentää nykyisin laajaa liittymäaluetta liikenneturvallisuutta lisäävällä tavalla.

Palvelut Alue tukeutuu useimpien julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta läheiseen Malmin aluekeskukseen.

Sosiaalivirasto on esittänyt näkemyksensä (kirje 9.11.2005) sosiaalitoimen palveluista Ormuspellossa. Sen mukaan alueelle ei ole suunnitteilla sosiaalitoimen palveluja. Sosiaalivirasto arvioi palvelujen tarvetta väestöennusteen perusteella huomioon ottaen asuinalueiden rakentamisessa tapahtuvia muutoksia. Lähtökohtana on olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen silloin, kun palvelut sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaava-alue sijaitsee palvelujen läheisyydessä.

Alueelle ei tarvita omaa koulua, koska Pukinmäen, Malmin, Tapulikaupungin, Suutarilan ja Tapanilan alueella peruskoululaisten määrä vähenee vuoteen 2011 mennessä n. 900 oppilaalla. Ormuspellon tuleva asukasmäärä eli runsas 1 000 asukasta ei riitä oman koulun perustamiseen. Alueen läheisyydessä ollut Hietakummun koulun viipalekoulu on purettu.

Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa on tulkittu arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkiksi. Se on merkitty suojeltavaksi uuden asuinrakennuksen julkisivun osana.

Alueelle on rakennettava uutta asutusta palvelevat teknisen huollon verkot. Itäosan jätevesiviemäröinti edellyttää pumppaamon rakentamista.

Rakennukset suositellaan perustettavaksi kovaan pohjaan ulotettujen tukipaalujen varaan. Paksujen savikerrosten alueella kunnallistekniikan johdot on perustettava paalujen tai stabiloinnin varaan, kadut ja raitiotie stabiloinnin varaan. Myös rakennusten seinien vierustat ja päällystettävät piha-alueet edellyttävät pohjanvahvistustoimenpiteitä, varsinkin kohdissa, joissa maapintaa nostetaan nykyisestä. Koska koko alue sijoittuu savikolle ja tontit ovat pääosin melko pieniä, olisi pohjanvahvistus järkevintä tehdä keskitettynä esirakentamisena. Näin taataan riittävä laatutaso pinnan tasaisuudelle, kuivatukselle ja teknisten järjestelmien toimivuudelle. Lopulliset perustamistavat määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien tarkempien pohjatutkimusten perusteella.

Maaperän pilaantuminen edellyttää puhdistamistoimia maankäytön muuttuessa. Yksityiset maanomistajat NCC ja UPM-Kymmene sekä aiemmin kaupungin vuokratontilla toimintaansa harjoittanut Puukeskus vastaavat osaltaan maaperän tutkimus- ja kunnostuskustannuksista.

Liikennemelu

Alueelle aiheutuu liikennemelua pääradan junaliikenteestä ja läheisyydessä olevilta kaduilta. Laadittuun meluselvitykseen perustuen on korttelissa 38091 Malminkaareen ja Teerisuontiehen sekä korttelissa 38273 Teerisuontiehen rajoittuvien rakennusten ulkoseinille asetettu 30-35 dB(A) ääneneristysvaatimus. Kaavassa on määräys, etteivät tonteilla 38091/7, 8 ja 10 sekä tontin 5 Malminkaareen rajoittuvalla rakennusalalla asunnot saa sijoittua yksinomaan Malminkaaren puoleiselle sivulle.

Runkoäänitasot eivät suositusten mukaan saa ylittää 35 dB(A) asuinrakennusten alimmissa asuinkerroksissa. Alueelle laaditun runkoääniselvityksen perusteella korttelin 38091 Malminkaaren puoleisten asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja.

Lentomelu

Malmin lentokentän aiheuttamaa lentomelua on tarkasteltu Ilmailulaitoksen vuonna 2004 tekemässä selvityksessä. Selvityksen mukaan Ormuspelto ei kuulu alueeseen, jossa lentomelu aiheuttaisi yli 55 dB:n melutason.

Ympäristöriskit

Suunnittelualueen pohjoispuolella, Turvekuja 7:ssä, sijaitsee Koivunen Oy:n kemikaalivarasto. Koivunen Oy:llä on Turvatekniikan keskuksen lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen varastointiin. Kohde on laajuudeltaan ns. toimintaperiaateasiakirja-velvollinen. Tämä merkitsee sitä, että varasto kuuluu vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun direktiivin 96/82/EY piiriin.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa tarpeen pyytää kunnan palo- ja pelastusviranomaisen tai Turvatekniikan keskuksen lausunto. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi Turvatekniikan keskuksen lausunnon alueen suunnitellusta maankäytöstä. Saadun lausunnon (13.4.2005) mukaan Turvekuja 7:ssä sijaitsevasta kemikaalivarastosta ei aiheudu turvallisuuden kannalta sellaista riskiä 300 m:n päähän, joka estäisi alueen kaavoituksen.

Ilmanlaatu

Oy Contest Ab:n kahvipaahtimo sijaitsee osoitteessa Teerisuonkuja 1. Kaavamuutoksen mukaan lähimmät asunnot sijoittuvat n. 90 m:n päähän paahtimosta. Alueella on todettu ajoittaista kahvinhajua. Ympäristölautakunta on 3.5.2005 myöntänyt Oy Contest Ab:lle ympäristöluvan, josta on kuitenkin valitettu. Lupaehdoissa todetaan mm., että kahvipaahtimon toiminnasta ei saa ympäristöön aiheutua hajua niin, että siitä aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai merkittävää haittaa omaisuudelle tai sen käytölle.

Nimistö Nimistötoimikunnan ehdottamat nimet perustuvat alueen teolliseen historiaan. Nimet ovat Hela-aukio, Helatehtaankatu, Sven Grahnin polku, Sven Grahnin puisto, Saranakuja, Pakkaajankatu, Pakkaajanaukio, Lankanaulankatu, Huopanaulankatu, Pikitehtaankatu, Pikitehtaanpuisto, Pikitehtaankuja, Katontekijänkuja, Katontekijänaukio, Teerisuonkulma ja Ormuspellontie.

Teollisuusalueen ja asumisen raja Malmilla on nyt Teerisuontien kohdalla. Kaavamuutos siirtää kyseistä rajaa Teerikukontien linjaan eli tässä suhteessa kyseessä ei ole periaatteessa suuri muutos nykytilanteeseen.

Muutoksen kohteena olevat alueet ovat nyt rappeutuneet. Tältä osin tilanne muuttuu, kun asuinkorttelit rakennetaan. Uudet asukkaat lisäävät jonkin verran Malmin asukaslukua, joten palveluista tulee kannattavampia. Kaupunkikuvallisesti merkittävintä on uusien kaupunkipientalojen tulo Malmille. Malmin aiemmat pientalot ovat toisen tyyppisiä ja tontit ovat olleet väljemmin rakennettuja.

Tontinluovutuksessa pyritään ottamaan huomioon erityisesti Ala-Malmin nykyisin hyvin vuokratalopainotteinen asuntokanta lisäämällä myös omistusasumisen tarjontaa. Kaupunkipientalojen asuntokoko on myös oleellisesti suurempi kuin kerrostaloissa.

Nykyisen Ormusmäentien luonne muuttuu kokoojakadusta tonttikaduksi. Muuten Ormuspellon alueen muutokset eivät vaikuta oleellisesti liikennemääriin. Muutokset ovat suurempia vasta, kun Malmin lentokentän muuttaminen asuinkäyttöön toteutuu.

Teknisen huollon kannalta kyseessä on olemassa olevan verkoston parempi hyödyntäminen. Verkostoja joudutaan jossain määrin siirtämään, mikä aiheuttaa kustannuksia.

Alueen ränsistynyt ja osittain metsittynyt luonne muuttuu uudisrakentamisen myötä. Korttelissa 38092 oleva sankka koivikko häviää. Malminkaaren varrelle nousevat kerrostalot vähentävät melua radan suunnasta. Villiintyneen kasvillisuuden sisältämä lajisto korvautuu ihmisen istuttamalla kasvillisuudella.

Teollisuustoiminnan pilaama maaperä kunnostetaan laadittavien kunnostussuunnitelmien ohjeiden mukaan terveydelle ja ympäristölle vaarattomalle tasolle.

Alueen rakentamisen myötä sieltä poistuvat alueet, joita on voinut käyttää epävirallisina kaatopaikkoina. Sosiaalinen turvallisuus paranee lisääntyvän sosiaalisen kontrollin kautta. Uuden pientalovaltaisen alueen uskotaan vaikuttavan Ala-Malmin imagoon parantavasti.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille alustavan arvion mukaan n. 9,72 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta esirakentamiskustannukset ovat 4,5 milj. euroa, katujen rakentamiskustannukset 2,7 milj. euroa, puistojen 0,45 milj. euroa, vesihuollon 1,10 milj. euroa, sähköhuollon 0,40 milj. euroa ja kaukolämmön 0,52 milj. euroa. Muuntamon siirtokustannukset ovat 0,05 milj. euroa. Kustannukset kerrosneliömetriä kohden ovat keskimääräiset.

Lisäksi Malmin lentokentälle suunnitellun, asuinalueen joukkoliikennettä palvelevan raitiotien rakentamiskustannukset kaava-alueen kohdalla ovat n. 1,0 milj. euroa.

Toteutus Ainakin osalle aluetta tullaan laatimaan rakentamistapaohjeet, erityisesti kaupunkipientaloihin liittyvien erityiskysymysten ratkaisemiseksi.

Alueen toteuttaminen edellyttää pilaantuneiden maiden puhdistamista ja alueen esirakentamista.

Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 38091/2 ja 3 omistajien hakemuksen johdosta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.8.2003). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa.

Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin Malmi-talossa 16.9.2003. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.-26.9.2003.

Lautakunta hyväksyi 29.9.2005 alueen asemakaavan muutosluonnoksen, joka oli nähtävillä 13.10.-3.11.2005. Luonnoksesta järjestettiin keskustelutilaisuus Malmi-talolla 18.10.2005.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen, Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon ja Turvatekniikan keskuksen kanssa.

Ennen kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto Turvatekniikan keskukselta.

Ormuspellon teollisuusalueen asemakaavan muutos on ollut esillä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kaupungin yhteisneuvottelussa 7.9.2005. Huomiota kiinnitettiin yleensä niihin periaatteisiin, joiden mukaan kaupungissa voi olla lähekkäin teollisuutta ja asumista.

Kaavamuutosluonnoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 10 mielipidekirjettä, joista 2 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 8 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi niihin laaditut vastineet 29.9.2005.

Alfmix Oy esittää kirjeessään 3.11.2005 eriävän mielipiteensä asemakaavaluonnoksessa suunniteltujen pysäköintipaikkojen sijainnista ja kulusta Alfmix Oy:n varasto- ja konttorikiinteistöön, joka sijaitsee osoitteessa Ormusmäentie 4. Kiinteistön käyttötarkoitus on pääosaltaan elintarvikkeiden varastointi. Varaston suuruus on n. 3 000 k-m², mikä vaatii suurten tavaramäärien siirtelyä. Tavaraliikenne kulkee rakennuksen länsiseinustalla olevan lastauslaiturin kautta pääosin täys- ja puoliperärekoilla, joiden kokonaispituus ylittää 20 m. Lisäksi tieltä tulee olla kulkuyhteys rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalle pysäköintipaikalle lastauslaituriin pysäköityjen rekkojen ohi.

Asemakaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon sitä, että rekkojen pitää pystyä peruuttamalla ajamaan kohtisuoraan lastauslaiturille. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden tulee voida kääntyä 90 asteen kulmassa kadulta suoraan halutulle purkupaikalle. 20,9 m leveällä lastauslaiturilla puretaan kiireisimpinä aikoina neljää rinnakkaista rekkaa, minkä takia kiinteistön alueella ajoneuvoja ei mahdu kääntämään.

Kiinteistöön tarkoitettua liiketoimintaa ei voida harjoittaa, mikäli uudessa suunnitelmassa ei taata samanlaista ajomahdollisuutta lastauslaiturille kuin sille nyt on.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Alfmix Oy:n kiinteistö on tontilla 38098/1. Tontti ei kuulu Ormuspellon kaava-alueeseen, mutta sen ja Ormusmäentien välissä oleva yleinen pysäköintialue kuuluu. Tälle pysäköintialueelle (LP) on asemakaavassa osoitettu n. 7 m leveä ajoyhteys tontille. Pysäköintialue on otettu kaavamuutokseen mukaan siksi, että ajoyhteys on rakennettu kaavasta poikkeavaan paikkaan, mikä on kaavaehdotuksessa korjattu vastaamaan paremmin rakennettua tilannetta. Asutuksen ja alueen muun käytön tiivistyessä pysäköintialuetta voisi käyttää alueen pysäköinnin hyväksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Nyt pysäköintialue on pääosin rakentamaton ja pensoittunut itsestään.

Pysäköintitontin rajalta on n. 13 m Alfmix Oy:n mainitsemalle lastauslaiturille, joten 20 m pitkä rekka ei siihen mahdu, kuten Alfmix Oy:n toiminta osoittaa. Siksi Alfmix Oy on ottanut osan yleisestä pysäköintialueesta (LP) omaan käyttöönsä päällystämällä tonttinsa ja Ormusmäentien välistä n. 20-25 m leveän alueen. Pysäköintialueen osan käytöstä ei ole vuokrasopimusta kaupungin kanssa. Tontin rajat ylittävä toiminta on ollut mahdollista siksi, että alue on ollut väljä ja liikenne kadulla vähäistä. Alfmix Oy:n tontilla olevan rakennuksen ja lastauslaiturin sijainnin vuoksi kirjeessä mainitunlainen toiminta on varmaankin vaikeaa, mikäli noudatetaan asemakaavaa tai uutta asemakaavaehdotusta. Tontin käytön kehittämiseksi on kuitenkin paljon mahdollisuuksia, koska tontti liittyy Teerikukontiehen etelässä ja osa tontin pohjoispäästä Malminkaaren varrella on käyttämätön. Sitä ei ole myöskään vuokrattu Alfmix Oy:lle.

Eli päinvastoin kuin Alfmix Oy esittää, Ormuspellon asemakaavan muutos ei ole uusi suunnitelma, vaan voimassa olevan asemakaavan lievä parannus. Yrityksen ongelmat tontin käytössä ovat sellaiset, että ne on tarkoituksenmukaisinta ratkaista myöhemmin muuttamalla kyseisen tontin asemakaavaa erikseen yhteistyössä Alfmix Oy:n kanssa. Samalla asemakaavan muutoksella voitaisiin parantaa korttelin 38098 pohjoissivun liittymistä Malminkaareen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 10.2.-13.3.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus Kiinteistö Oy Teerisuonkuja 7 ilmoittaa (10.3.2006) olevansa pääosin tyytyväinen asemakaavaehdotukseen. Kiinteistössä toimivan Duuri Oy:n osalta kiinteistöyhtiö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että toimitilat on jouduttu ja edelleen joudutaan rakentamaan vaiheittain ja siksi tonttia ei ole voitu rakentaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Kiinteistö tarvitsee toimiakseen Teerisuonkujalta kaksi katuliittymää eli yhden lisää rakennuksen uudisrakennusosaa palvelemaan. Uudisrakennusosan rakennusala ehdotetaan myös ulotettavaksi kiinni Teerisuonkujaan ja Teerisuonkulmaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että ehdotettu muutos on korjattu kaavakarttaan. Katuliittymien määrästä on neuvoteltu erikseen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Kirjeet Anu Harju esittää kirjeessään (11.5.2006) huomautuksen ja muutosehdotuksen. Hän ehdottaa, että alueen itäinen reuna säilytetään metsänä. Perusteluina ovat metsän hyvät ominaisuudet eli ilo silmälle, ilmaa puhdistava vaikutus ja viihtyisyyden lisääntyminen metsän ansiosta. Metsiä ei ole myöskään alueella liikaa. Metsätontti on kapea kiila vilkasliikenteisen Teerisuontien ja teollisuusrakennusten välissä ja myös siksi se ei ole ihanteellinen asuntotontti ja sellaiseen paikkaan tuskin saadaan ns. hyviä veronmaksajia.

Kaavan toteutuessa alueen puistot ovat liian vähäisiä eivätkä ne luo viihtyisyyttä eivätkä puhdista ilmaa. Säilytettäköön tällainen ainutlaatuinen pala kaupunkiluontoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että kirjeen lähettäjän tarkoittama metsä on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jota ei ole rakennettu. Kortteli on entistä peltoa, jolle on kasvanut koivikko.

Ala-Malmilla Ormuspellon ympäristössä on monia pieniä kaupunkipuistoja sekä suuret Fallkullan kartanon ja Longinojan puistot, joten niiden suhteen tilanne ei ole huono.

Kiinteistö Oy Liikeprimo / NCC Rakennus Oy toteaa (7.9.2006) kirjeessään, että korttelin 38091 autopaikat on keskitetty suurelta osin korttelin pohjoisosan pihakannen alle, kuten aikoinaan on sovittukin. Suunnittelua jatkettaessa on todettu, että rakentamisen ajoitus olisi helpommin tehtävissä, mikäli pysäköintilaitos sijaitsisi mahdollisimman tasapuolisesti korttelin molempien maanomistajien (NCC ja UPM) alueilla. Tällaisen järjestelyn ansiosta molempiin pihapiireihin jäisi luonnollista maaperää ja asukkaiden kulkumatkat lyhenisivät.

AS-korttelialueen merkintää tontilla 38273/2 ehdotetaan muutettavaksi merkinnäksi AK, kerrostaloalue. AS oli tarkoitettu pääosin hoiva-asunnoiksi. Näiden määrä on osoittautunut ylimitoitetuksi. Parhaiten kokonaisuus toimisi, jos sinne voitaisiin rakentaa vuokra- ja omistuspohjaisia "senioriasuntoja" (kaavamerkinnällä AK) ja palveluasuntoja (AS).

Rakennusala, joka rajoittuu säilytettävään seinään, tulisi merkitä asuntolaksi ja muut AK:si ja jos mahdollista, tulisi sallia myös kerrostalojen pohjakerrokseen hoivatilojen rakentaminen asuntolan pysäköintinormilla. Näissä tiloissa voisi olla esimerkiksi ruokailu-, hoito- ja kuntoilutoimintoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että pysäköintitilat on korjattu kaavaehdotukseen NCC:n esittämällä tavalla. Samoin "AS"-pääkäyttötarkoitus on muutettu "as"-merkinnäksi kohdistettuna vain yhdelle rakennusalalle siten, kuin kirjeen lähettäjän kanssa on asiasta neuvoteltu.

Lausunnot VR-Yhtymä Oy:llä (27.3.2006) ja ympäristökeskuksella (8.3.2006) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia toteaa (1.3.2006), että muutosehdotuksen mukainen rakentaminen vaatii paikat kahdelle uudelle muuntamolle sekä uuden sijoituspaikan olemassa olevalle muuntamolle, joka joudutaan siirtämään rakentamisen takia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että kaavaan on merkitty ohjeellinen sijoituspaikka sekä uusille muuntamoille että siirrettävälle muuntamolle.

Helsingin Vesi mainitsee (30.3.2006) mm., että kaavan toteuttaminen edellyttää uusien verkostojen rakentamisen lisäksi olemassa olevien johtojen siirtoja. Lisäksi on rakennettava jäteveden pumppaamo. Teerisuontielle ja Pikitehtaankadulle on merkitty raidejoukkoliikenteelle varattu ohjeellinen katualueen osa (kaavamerkintä jl). Raitiotien toteuttaminen vaatii vesihuoltoverkoston siirtoja, joista aiheutuvia kustannuksia ei ole tässä otettu huomioon.

Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 1,1 milj. euroa (alv = 0), josta uudisrakentamisen osuus on n. 1,0 milj. euroa ja sadevesiviemärin siirron osuus n. 60 000 euroa. Vesihuoltoverkoston siirtojen suunnittelu ja toteutus tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

Pumppaamoa varten osoitetun rakennusalan kaavamerkintä "pm" tulisi muuttaa normaalikäytännön mukaisesti yhdyskuntateknistä huoltoa varten varatuksi alueen osaksi "et" ja aluevarauksen koon tulee olla vähintään 10 x 10 m.

Malminkaaren itäreunassa ja Teerisuontiellä on ohjeelliset puurivit merkitty maanalaisten johtojen päälle. Vaikka merkinnät ovatkin ohjeellisia, tulee niiden sijainti tarkentaa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Helsingin Vesi varautuu vesihuoltoverkon rakentamiseen alueen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että johtosiirtojen rahoituksessa noudatetaan Khn päätöstä. Pumppaamon merkintä on muutettu "et"-merkinnäksi ja rakennusalan koko on tarkistettu lausunnon mukaiseksi. Teerisuontiellä ohjeellisen puurivin sijainti on tarkistettu. Malminkaarella rivi on merkitty jo istutetun puurivin kohdalle, joten sitä ei ole tarkoituksenmukaista siirtää.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää (28.3.2006) kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Asemakaavan vireilletulon yhteydessä syksyllä 2003 kaupunginmuseo on esittänyt, että Primon tehdasrakennus tulee inventoida ennen suunnittelua ja tutkia kahden vanhan tehdasrakennuksen ja toimistotalon mahdollisuutta asuinkäyttöön. Kaupunginmuseon johtokunta toteaa, ettei tällaista selvitystä ilmeisesti ole tehty. Sen sijaan kaupunginmuseolle on toimitettu insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:n lausunto rakennuksen (Primon) perustusten vahvistamisesta sekä tonttia koskeva pohjatutkimus ja ympäristötekninen lausunto. Kyseisten lausuntojen ja tutkimusten mukaan paalujen uusiminen ja maaperän kunnostus edellyttävät ainakin rakennuksen alapohjan purkamista. Primon korttelin uusi asuinkäyttö asettaakin ympäristön ja rakennusten puhtaudelle ja terveellisyydelle sellaiset vaatimukset, joita on lähes mahdoton täyttää ilman uudisrakentamiseen verrattavia toimenpiteitä. Alueelle esitetyn uuden käytön johdosta käytännössä menetetään yksi Malmin merkittävimmistä teollisuushistoriallisista kohteista.

Asemakaavan muutosehdotuksessa esitetään kaavamerkinnällä, että entisestä Primon tehtaan varhaisimmasta vuosina 1936-1937 rakennetusta osasta säilytettäisiin itä- ja eteläfasadi. Johtokunta toteaa, että tämän päivän rakennussuojelun näkökulmasta rakennuksia, teollisuusrakennukset mukaan lukien, tulee käsitellä kokonaisuuksina, joihin olennaisesti kuuluvat niin ulkoasu, rakenteet kuin sisätilatkin. Tavoitteena tulee olla, että tarvittaessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille etsitään uusi käyttötarkoitus, joka mahdollistaa rakennusten säilymisen ehjinä ja aitoina osiensa muodostamina kokonaisuuksina. Vain tällä tavoin kaupunkirakentamisen historia kokonaisuutena asemakaavoituksesta yksittäisten rakennusten arkkitehtonisiin ja rakennusteknisiin yksityiskohtiin saadaan elävänä siirtymään myös tuleville polville. Tapaa, jossa vanhan rakennuksen julkisivun osa jää fragmentiksi uudisrakennuksen hahmoon, ei voida enää pitää asianmukaisena menettelytapana kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi ja rakennussuojelunäkökulmien huomioon ottamiseksi asemakaavoituksessa.

Johtokunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että kyseessä on rakennus, jonka käyttö oli elinkaarensa lopussa (kirpputori, varasto yms.) kaavan suunnittelun alkaessa. Uuden teollisuusrakennuksen rakentaminen paikalle elvyttämällä vanha rakennus ei ollut enää realistista eikä kiinteistön omistaja nähnyt sellaista mahdolliseksi. Kuten johtokunnan lausunnossa todetaan, rakennus ei ollut enää elvytettävissä edes uudessa käyttötarkoituksessa. Alueelle esitetty uusi käyttö ei sinänsä johda rakennuksen purkamiseen, vaan se olisi joutunut samanlaisten toimenpiteiden kohteeksi myös vanhassa käyttötarkoituksessa, mikäli alueelle olisi haettu uutta rakennuslupaa.

Vanhan rakennuksen julkisivun osittainen säilyttäminen todettiin teknisesti mahdolliseksi. Julkisivu on nyt paikallaan ja muut rakennukset on purettu. Johtokunnan lausunnon mukaan tällainen säilyttäminen ei edusta kulttuuriarvojen vaalimista eikä rakennussuojelun huomioon ottamista. Johtokunta on tässä oikeassa. Sen sijaan julkisivun säilyttäminen lisää ympäristön ajallista kerrostuneisuutta, koska kaikki muut alueen rakennukset ja niiden osat ovat uusia. Säilynyt julkisivu kertoo asukkaalle ja ohikulkijalle, että alueella on ollut myös aiempaa maankäyttöä. Tehtaalla työssä olleelle se tuo tuulahduksen menneistä vuosista. Eli sillä on käyttöarvoa monivivahteisen ympäristön osana, vaikka arvo ei olisikaan luokiteltavissa kaupunginmuseon vaalimiin rakennussuojelullisiin arvoihin.

Kiinteistölautakunta (23.5.2006) kiinnittää huomiota mm. kaupunkipientalojen yhteisjärjestelyihin.

Asuinpientalojen jätehuolto on tarkoitus keskittää muutamille yhteiskäyttötonteille (AH), joihin asukkaat vievät jätteet ja lajittelevat ne. Jätehuolto aiheuttanee, että jätteiden keräystä varten on perustettava erillinen yhtiö. On ratkaistava, kuka perustaa yhtiön ja rahoittaa toiminnan alkuvaiheessa. Jätehuoltotontin luovuttaminen yhteisesti useille tontinvuokralaisille ei ole vastuukysymysten takia suotavaa sen enempää kiinteistöhallinnon kuin kaiketi rakennusvalvonnan tai ympäristökeskuksen kannalta.

LPA-tonteille on tarkoitus sijoittaa pysäköinnin lisäksi myös jätehuoltoa. Tällöin esiin tulevat samat ongelmat kuin jätehuoltotonteilla. Vaikka jätepisteet poistetaan LPA-tonteilta, ongelmaksi jää, kuka rakentaa LPA-tontit ja rahoittaa toiminnan alkuvaiheessa. Saattaa olla mahdollista, että pärjätään ilman pysäköintiyhtiötä. Pysäköintitontin luovuttaminen yhteisesti useille tontinvuokralaisille ei ole vastuukysymysten takia suotavaa sen enempää kiinteistöhallinnon kuin kaiketi rakennusvalvonnan tai ympäristökeskuksen kannalta.

Lautakunnalla ei ole muuta huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että Suomessa ei ole rutiineja urbaanin pientalokaupungin rakentamiseksi kaupunkityypin harvinaisuuden takia. Mm. talojen kiinnirakentaminen toisiinsa vaatii erityistä pohdintaa. Toinen asiaryhmänsä ovat mahdolliset yhteisjärjestelyt kiinteistöjen kesken ja näiden järjestelyjen suhde kaupunkiin katu- tai tonttimaan omistajana.

Jätehuoltojärjestelmämme toimivat hyvin kerrostaloalueilla ja tavallisilla pientaloalueilla. Kaupunkipientaloalueilla, joilla talot ovat hyvin lähellä toisiaan ja katua, on tarpeen luoda uusia menettelytapoja. Jätteiden kokoamisen tulisi olla helppoa ja lajittelun riittävän korkealuokkaista. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta ei edellytä yhden asunnon kiinteistöiltä jätteiden lajittelua. Joka talon edessä jalkakäytävällä oleva sekajäteastia ei ole kuitenkaan korkealuokkainen ratkaisu kaupunkikuvan tai jätteiden kokoamisen ja lajittelemisen kanalta. Yhteisjärjestelyt ovat siksi perusteltuja.

Jokainen pientalokiinteistö vaatii vähintään kaksi autopaikkaa. Ne voidaan sijoittaa itse kiinteistöön, naapuritontille, pysäköintitontille tai kadulle. Ormuspellon alueella kiinteistöissä on vähintään yhden auton autotalli. Mikäli katua ei ole riittävästi, on toinen autopaikka sijoitettava jonnekin muualle, ellei sitä varten haluta lisätä katualuetta. Se taas on vain kiinteistöjen pysäköinnin takia epätaloudellista kaupungin kannalta. Vaihtoehdoksi jää yhteinen pysäköintitontti huolimatta sen toteuttamiseen ja hoitoon liittyvistä ongelmista. Kaupungilla on joka tapauksessa intressiä osallistua ongelman ratkaisuun, koska Ormuspellon alueen pientalotontit edustavat kaupungin omistaman maan kehittämistä.

Pelastuslautakunta mainitsee (14.3.2006) mm., että asemakaavaselostuksen liitteenä on pelastusajoneuvojen reittikartta. Tonttien pelastusajoneuvojen yhteydet liikennekaduille eivät voi kulkea puistokaistan, pysäköintiruudun tms. esteen läpi. Liikennekadulta on oltava selkeä ajoyhteys pihojen pelastustielle, joka on oltava myös talvella ajokelpoinen. Erityisesti kaupunkipientaloihin liittyvien erityiskysymysten ratkaisemiseksi osalle alueesta tullaan laatimaan rakennustapaohje. Ohjetta laadittaessa tulee ottaa huomioon myös rakenteellinen palonehkäisy. Paloturvallisuus on aina yhtenä erityiskysymyksenä tiiviissä pientalorakentamisessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että liitekartan reittikartat ovat periaatteellisia. Rakennustapaohjetta laadittaessa ollaan paloturvallisuuskysymyksissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Yksityiskohdat tarkistetaan katupiirustusten laadinnan yhteydessä.

Ratahallintokeskus mainitsee (16.3.2006) mm., että kaavassa on osoitettu uusia asuinkerrostalojen rakennuspaikkoja lähimmillään n. 35 m:n päähän nykyisestä rautatiestä.

Kaavassa on Malminkaaren ja rautatiealueen liikennemelun takia osoitettu rakennuksen ulkoseinään meluntorjuntamääräys. Kaavoittaja ei ole ottanut huomioon pääosin rautatieliikenteen aiheuttamaa mahdollista tärinähaittaa. Tärinä ja siitä aiheutuva runkomelu on ilmeisesti selvitetty, mutta selvitystä ei toimitettu lausuntopyynnön mukana. Runkomelu on otettu huomioon myös kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitellessä kyseistä asemakaavan muutosehdotusta.

Pöytäkirjassa on todettu seuraavaa: "Liikkuvan junan kuormitus voi aiheuttaa maaperän välittyvää tärinää. Maasta rakenteisiin ja rakennusosiin siirtynyt mekaaninen värähtely voi ilmetä myös runkoäänenä sisäloissa." "Alueelle laaditun runkoääniselvityksen perusteella korttelin 38091 Malminkaaren puoleisten asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja."

Runkomelu tulisi ennakoida myös mahdollisen raitioliikenteen osalta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että korttelin 38091 alueelta on tehty erillinen meluselvitys sekä raideliikenteen runkoääniselvitys. Selvityksen perusteella rautatieliikenteen mahdollisesti aiheuttaman runkomeluhaitan on arvioitu olevan ratkaistavissa jatkosuunnittelun keinoin. Myös mahdollisen tärinähaitan on arvioitu olevan ratkaistavissa alueen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaavassa edellytetään raideliikenteen runkomelun ja tärinän huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Asuintiloille runkomelun tavoitetasona voidaan pitää rajaa L_ASmax 35 dB ja tärinän tavoitetasona rajaa L_vSmax 0,30 mm/s rms. Asiaan liittyvät kaavamääräykset on lisätty kaavakarttaan.

Raitiotien aiheuttama runkomelu tullaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (18.4.2006) mm., että kaavassa esitetty asuntoalue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Alueella on liikenteen aiheuttamia meluhaittoja. Melutarkastelu kattaa vain kaava-alueen luoteispään. Melutarkastelu on myös muilta osin tarpeen samoin kuin tie- ja raideliikenteen melun yhteisvaikutuksen tarkastelu. Meluvyöhykekartassa on kerrottava, mitkä ovat melulähteet ja onko kyseessä päiväajan keskiäänitaso. Mikäli kyseessä on päivämelu, myös yömelukartta olisi syytä liittää mukaan. Tarkastelu on tehty vain 2 m:n korkeudelle, vaikka kerrostalojen vuoksi se on tarpeen tehdä ylempääkin.

Kaavaselostus ja kaavamääräykset on syytä saattaa yhteneväiseksi. Selostuksen sivulta 15 asuntojen suuntausta koskeva suunnitteluperiaate on lisättävä myös kaavamääräyksiin samoin kuin runkoääniselvityksen edellyttämä asuintilojen sijoittamista koskeva määräys. Määräyksiä pitäisi täydentää myös niin, että parvekkeita ei saa sijoittaa Malminkaaren eikä Teerisuontien puoleisille rakennusten sivuille.

Selostuksessa todetaan, että maaperä on paikoin pilaantunut. Lausuntoaineistosta tulisi käydä ilmi, miten kattava tutkimus on ollut. Kaavaa hyväksyttäessä on oltava varmuus siitä, että alue soveltuu uuteen, kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Pilaantuneet tai pilaantuneeksi epäillyt alueet on merkittävä saa-merkinnällä kaavakarttaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että liikenteen aiheuttamia meluhaittoja on arvioitu melumallia sekä pistelaskentaa apuna käyttäen koko kaava-alueella. Melumallia on käytetty ainoastaan kaava-alueen luoteispäässä, missä melun aiheuttamat häiriöt on arvioitu merkittävimmiksi.

Melutarkastelussa on otettu huomioon sekä rautatie- että tieliikennemelu. Piha-alueita on tarkastelu 2 m:n korkeudelta maanpinnasta. Julkisivuille kohdistuvia melutasoja on tarkasteltu kerroskorkeuksittain. Tarvittaessa ääneneristävyysvaatimus on annettu mitoittavan melutason mukaisesti siten, että melutason ohjearvot sisällä täyttyvät.

Asemakaavamääräyksissä mainitaan, että Malminkaareen, Teerisuontiehen ja Ormusmäentiehen rajautuvien asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Kaikkia parvekkeita ei melutasojen puolesta voida pitää oleskeluun soveltuvina, mutta hyvällä lasituksella parvekkeiden käytettävyyttä voidaan selvästi parantaa. Osa parvekkeista on tarkoituksenmukaista suunnata näiden katujen suuntaan näkymien ja aurinkoisuuden kannalta ajateltuna. Asuinkorttelin varsinaiset oleskelualueet sijaitsevat suojaisalla sisäpihalla, ts. parvekkeet ovat tavallaan ylimääräistä ulkotilaa. Niitä ei ole syytä suunnata huonoon ilmansuuntaan pelkästään mahdollisen meluhaitan vuoksi.

Melutarkastelun mukaan asemakaavaehdotus mahdollistaa melutason ohjearvot alittavien alueiden muodostumisen piha-alueille. Kaavassa määrätään, että pientalojen (AP-1, AP-2) pihat rajataan huonemaisiksi tiloiksi pääosin muurein, joiden enimmäiskorkeus on 2 m.

Kaavaselostusta on täydennetty meluhaittojen arvioinnin osalta. Selostukseen on liitetty kaava-alueen luoteispään yömelukartta. Kaavamääräyksiin on lisätty asuntojen suuntausta sekä runkoääntä ja tärinää koskevat määräykset.

Maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu Ormuspellon kaava-alueella useaan otteeseen vuosina 2000-2004. Voimassa olevan asemakaavan tontilla 38091/2 toimi metallien pintakäsittelyä harjoittanut yritys (Primo Oy). Noin 1,7 ha:n laajuisen tontin maaperää tutkittiin 28 pisteestä. Maaperä osoittautui pääosin metalleilla pilaantuneeksi. Lievää metallipilaantumista todettiin tontilla yleisesti. Voimakkaasti metalleilla ja osin myös öljyllä pilaantuneen maa-alueen laajuudeksi arvioitiin tutkimusten perusteella 3 100 m². Voimakkaasti pilaantunutta maata arvioitiin tontilla olevan n. 8 000 tonnia. Tontin puhdistamisesta on tehty ilmoituspäätös, jonka mukaan alue puhdistetaan massanvaihdolla ohjearvotasoon. Tontin puhdistaminen on alkanut keväällä 2006.

Tontilla 38091/3 on käsitelty ja varastoitu kreosoottiöljyllä kyllästettyä puutavaraa. Noin 1,1 ha:n laajuisen tontin maaperää on tutkittu n. 38 tutkimuspisteestä. Näytteenotto on ulotettu muutamissa pisteissä yli 9 m:n syvyyteen. Lisäksi alueelle on asennettu 3 pohjavesiputkea. Maaperä on pilaantunut pääosin polyaromaattisilla hiilivedyillä laajalta alueelta n. 3 m:n syvyyteen. Savikerroksen alapuolisessa pohjavedessä on todettu polyaromaattisia hiilivetyjä. Voimakkaasti pilaantunutta maata on arvioitu olevan 18 000 tonnia ja lievästi pilaantunutta maata n. 5 000 tonnia. Tontin puhdistamisesta on keväällä 2006 tehty ilmoituspäätös, jonka mukaan tontti puhdistetaan massanvaihdolla ohjearvotasoon.

Tontilla 38099/1 on toiminut puutavaraliike. Noin 2,4 ha:n tonttia on tutkittu 26 pisteestä. Tontin pintamaan on havaittu paikoin pilaantuneen lievästi raskasmetalleilla. Yli raja-arvon olevia metallipitoisuuksia havaittiin yhdessä pisteessä, josta ne puhdistettiin vuonna 2005. Lievästi pilaantuneita maita on tontilla edelleen.

Pilaantuneisuustutkimuksia on lisäksi tehty yllä mainittuihin teollisuustontteihin rajoittuvilla kaupungin katu- ja viheralueilla. Tutkituilla alueilla havaittiin paikoin pääosin lievästi alkuaineilla pilaantunutta maata. Yhdessä katualueen tutkimuspisteessä havaittiin voimakkaasti pilaantunutta maata.

Aiemman toimintansa perusteella pilaantuneeksi epäillyt ja niihin rajoittuvat alueet on tutkittu siten, että teollisuuskäytössä olleiden tonttien voidaan todeta pilaantuneen siten, että niiden puhdistaminen on välttämätöntä ennen kuin ne voidaan ottaa asuinkäyttöön.

Kaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskeva määräys, jonka mukaan pilaantuneet maat tulee kunnostaa ennen rakentamista. Pilaantuneita alueita ei ole merkitty kaavakarttaan. Koska maaperän pilaantuneisuustilanne voi muuttua esimerkiksi puhdistamisen, uuden pilaantu-misen tai uudistuvien normien myötä, ei ole perusteltua rajata karttamerkinnöin määräystä koskemaan vain nykyisin tiedossa olevia pilaantuneita alueita. Kaavaselostusta on täydennetty maaperän pilaantuneisuustutkimustietojen osalta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (23.3.2006) mm., että katutilojen mitoituksessa tulee varautua raitiotien rakentamiseen reitillä Malminkaari-Teerisuontie-Pikitehtaankatu ottamalla huomioon kadunsuuntaiset putkiverkot sekä raitiotien tuleva korkeusasema katuun nähden.

Puuistutusten esittämisestä asuntokaduille vain 3-4 m:n etäisyydelle rakennuksista tulee luopua ja kaduilla puiden istutuskaistojen leveyden tulee olla vähintään 3 m sekä suurten puiden etäisyyden rakennuksista vähintään 6 m. Ohjeellisina esitettyjen katupuiden valinta ja puurivien rakentaminen ratkaistaan yksityiskohtaisesti katusuunnittelun yhteydessä.

Kadun toiminnan, katuun sijoitettavien laitteiden ja tarvittavan lumitilan vuoksi kevyelle liikenteelle suunniteltujen katujen, kuten Teerisuonkulman, Sven Grahnin kujan ja Lankanaulankadun leveyden tulee olla vähintään 6 m.

Alueen katujen rakennuskustannukset ilman pohjanvahvistustöitä ovat n. 3,2 milj. euroa. Pohjanvahvistuksen kustannukset ovat n. 2,2 milj. euroa. Lautakunta katsoo, että katujen ja tonttien pohjarakennus on perusteltua tehdä alueellisena esirakentamisena. Katujen rakentaminen voi käynnistyä vuoden 2007 lopulla.

Alueella oleva likaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakennustöiden aloittamista likaajan toimesta ja kustannuksella.

Kaavamuutoksen yhteydessä alueelle on tehtävä tulvatarkastelu, jossa tehdään varaukset tulvareiteille. Vesien viivyttämiseen mahdollisia alueita ovat ainoastaan kaksi pientä puistoa, Pikitehtaanpuisto ja Sven Grahnin puisto.

Sven Grahnin puiston pohjoisosaan merkitty AH-korttelialue pientalojen kiinteistöjen jätehuoltoa varten on poistettava, koska se johtaa kaupunkikuvallisiin, ylläpidollisiin ja vastuukysymysten ongelmiin, vaikka vastuu rakentamisesta ja huollosta olisikin osoitettu kiinteistöille. Tarpeelliset tilat tulisi sijoittaa rakennusmassoihin.

Uusien puistojen investointikustannukset ovat 350 000 euroa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että katujen poikkileikkausten mitoituksessa on otettu huomioon kadunsuuntaiset putket. Raitiotien korkeusasema määräytyy rakennussuunnitteluvaiheessa.

Puiden paikat ovat osa katujen suunnittelua. Ormuspellossa katujen mitoituksen lähtökohtana on rakentaa kaupunkia, joka perustuu paljolti kaupunkipientalojen mittakaavaan erityisesti suurkorttelien sisäosissa. Tavanomainen liikenne- ja katusuunnittelu perustuu normatiivisiin lähtökohtiin, joissa kaikille kadun funktioille pyritään varaamaan mahdollisimman häiriöttömät ja väljät tilat ympäristön mittakaavasta välittämättä. Urbaanin pientalokaupungin rakentaminen ei välttämättä onnistu tavanomaisin mitoituksin.

Pientalokaduilla puut ovat pääosin n. 4 m:n päässä rakennuksista. Puut on valittava lajeiltaan rakennusten kokoon sopiviksi. Kolmen metrin istutusalue mahtuu kaikille kaduille käytettäessä kantavaa kasvualustaa. Asiasta on erikseen neuvoteltu rakennusviraston kanssa Alppikylän asemakaavan yhteydessä ja on ilmeistä, että istutusalue ja pieni mittakaava voidaan yhdistää erilaisin rakenteellisin tavoin. Suurille puille esitetty vähimmäismitta 6 m rakennuksista saavutetaan alueen leveimmillä kaduilla, joiden varressa ovat myös suurimmat rakennukset. Siinä suhteessa ei ole ristiriitoja miljöötavoitteiden ja katunormien välillä.

Lausunnossa mainitut kevyen liikenteen yhteydet, joita esitetään levennettäväksi 6 m:iin, on tarkoitettu vain jalankulkua varten eikä niillä ole kunnallisteknistä merkitystä. Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti kävely-yhteyksinä Lankanaulankadun ja Teerisuonkulman leveydeksi riittäisi kadun toiminnan kannalta 1,5-2 m, jolloin myös autoilu olisi niillä mahdotonta. Ne ovat nyt kuitenkin leveydeltään 4,0 ja 3,5 m siksi, että koneellinen huolto olisi vaivatonta.

Alueen pohjanvahvistus on järkevintä tehdä alueellisena esirakentamisena, jotta taataan riittävä laatutaso pinnan tasaisuuden, kuivatuksen, esteettisyyden ja teknisten järjestelmien toimivuuden kannalta.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta lautakunta viittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen.

Kaavaan on merkitty yksi tulvareitti. Muutoin alueen yleistasaus suunnitellaan siten, että tulvatilanteessa kadut toimivat tulvaväylinä, joita pitkin tulvavedet poistuvat alueelta.

AH-kortteli merkittiin kaavakarttaan, koska rakennusvirasto ei pitänyt hyvänä katualueen käyttöä jätehuoltojärjestelyjen osana. Keskitettyyn jätehuoltojärjestelyyn päädyttiin jätteiden keräämisen helppouden sekä jätteiden lajittelun takia. Ormuspellon kaavaehdotuksessa esitetyt jätehuollon järjestelyt ovat osa pientalokaupungin kehittämistä. Tavoitteena on, että meillä syntyisi kestävää traditiota ja rutiinia tällaisen kaupunkityypin rakentamiseksi, myös jätehuollossa. Lausunnossa erityisesti mainittu AH-tontti on kuitenkin poistettu kaavasta, koska ilman sitäkin on saavutettavissa kohtuulliset etäisyydet jäljellä oleville jätehuoltopisteille. Pientalon massaan ei jätetiloja voida lausunnon esittämällä tavalla osoittaa, koska jätesäiliöt eivät mahtuisi pientaloon.

Muistutuksen, kirjeiden ja lausuntojen sekä muuten edistyneen suunnittelutilanteen johdosta kaavaehdotusta on korjattu ja muutettu seuraavasti:

- Kaava-aluetta on laajennettu vajaat 850 m² liittämällä siihen kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue YT-tontti 38098/5 Ormusmäentien itäreunassa. Ehdotuksessa tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten tontiksi (ET). Tontin uusi numero on 6.

- LP-aluetta Ormusmäentien itäreunassa on kavennettu ja lisätty sille istutettava alue.

- Ormusmäentietä on levennetty siten, että kadunvarsipysäköinti on mahdollista molemmin puolin. Vähäinen levennys on otettu LP-alueesta ja YT-tontista.

- Rakennusaloja on tarkistettu usealla tontilla.

- AH-korttelialue on poistettu Sven Grahnin puistosta.

- Kortteleiden 38091 ja 38273 pysäköintitiloja koskevat merkinnät on tarkistettu.

- Asuntolatontti (AS) on muutettu asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Yhdelle tontin rakennusalalle on lisätty asuntolaa tarkoittava rakennusalan merkintä "as".

- Tärinä- ja melumääräyksiä on täydennetty erityisesti Malminkaareen rajoittuvassa korttelissa 38091. Korttelin pääkatujen puoleisiin osiin on lisätty velvollisuus parvekkeiden lasittamiseen.

- Kunnallisteknisten laitteiden rakennusalat on kaikki merkitty merkinnällä "et" ja rakennusalojen koot on tarkistettu.

- Johtokujamerkintöjä on täydennetty.

Lisäksi on tehty teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

* Osa rakennusoikeudesta on rakennettava työtiloiksi Teerikukontien varteen.

Kaava-alueen aluetehokkuus on n. 0.6 laskettuna siten, että mukana ovat korttelialueet, sisäiset kadut ja puistot sekä aluetta reunustavat katualueet kadun puoleen väliin saakka.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan korttelin nro 38091, korttelin nro 38092 tonttien nro 10, 14 ja 15, korttelin nro 38098 tontin nro 5, korttelin nro 38099, korttelin nro 38104 tontin nro 9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisten pysäköintialueiden (muodostuu uudet korttelit 38273-38277) asemakaavan muutoksen

kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.12.2005 päivätyn ja 12.10.2006 muutetun piirustuksen nro 11465 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALINTA

Khs 2007-324

Hanna Laine pyytää (8.3.2007) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 31.3.2007 lukien, koska hän aloittaa työharjoittelun Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastossa.

Sirpa Karvonen pyytää (13.3.2007) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä lisääntyneiden työtehtävien vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Hanna Laineen ja 28.2.2007 (asia 13) Sirpa Karvosen käräjäoikeuden lautamiehiksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kvston olisi valittava uudet lautamiehet heidän tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Sirpa Karvoselle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä,

2 myöntää Hanna Laineelle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 31.3.2007 lukien sekä

3 valita vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi käräjäoikeuden lautamiehiksi

a Nina Grönmarkin (s. 10.8.1965) ja

b Nina Vikmanin (s. 1.4.1967) 31.3.2007 lukien.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

TAIDEMUSEON JOHTAJAN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2007-389

Taidemuseon johtokunta toteaa (13.2.2007), että Kvsto myönsi 29.11.2006 (asia 14) Berndt Arellille eron taidemuseon johtajan virasta 1.4.2007 lukien.

Khs kehotti johtokuntaa julistamaan viran julkisesti haettavaksi. Johtokunta päätti 11.12.2006 asettaa viran haettavaksi. Hakuaika päättyi 15.1.2007.

Taidemuseon johtosäännön mukaan viran kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi henkilöllä on oltava kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Viraston päällikön kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Khs on todennut (Kvsto 29.11.2006), että johtajan tehtävä edellyttää erittäin laajoja kansainvälisiä yhteyksiä ja valmiuksia. Myös mahdollisimman monipuolinen eri kuvataiteen alojen tuntemus on hyödyksi. Tämän vuoksi tavoitteena oli mahdollistaa viran hakeminen myös ulkomaalaisille hakijoille. Kvsto voi perustellusta syystä myöntää erivapauden tai lievennyksen kielitaidosta.

Lisäksi ilmoituksessa oli mainittava, että virka kuuluu Helsingin kaupungin Hay-palkkausjärjestelmään.

./. Määräaikaan mennessä tuli 19 hakemusta. Yksi hakija ei täytä kelpoisuusvaatimuksia. Kolme hakijoista ilmoitti, ettei halua nimeään julkistettavan. Taidemuseossa laadittu yhdistelmä hakijoista on jaettu erikseen.

Taidemuseo käytti ulkopuolisena asiantuntijana PD Search Oy:tä.

Haastattelun suorittivat johtokunnan valitsemina johtokunnan puheenjohtaja Mikko Vanni, varapuheenjohtaja Hilkka Eklund, taidemuseon hallintopäällikkö Anna Kaarina Piepponen, intendentti Elina Leskelä sekä henkilöstön edustajana museolehtori Kaisa Kettunen.

Haastatteluun kutsuttiin hakijat Janne Gallen-Kallela-Sirén, Mika Hannula, Marjatta Levanto, Anu Liivak, Erja Pusa, Pekka Saarela, joka ei halua nimeään julkistettavan, ja Marja Sakari. Haastatelluista Gallen-Kallela-Sirén, Levanto, Pusa, Saarela ja Sakari kutsuttiin soveltuvuustesteihin, jotka teki PD Search Oy.

Janne Gallen-Kallela-Sirén on FT (Institute of Fine Arts, New York University, New York, USA, 2001), FM (Institute of Fine Arts, New York University, New York, USA 1995), FK (College of the Holy Cross, Worcester, MA, USA 1993). Kansainvälinen yo-tutkinto (The American School in Switzerland, TASIS, Lugano, Sveitsi) on vuodelta 1988. Lisäksi hänellä on vaihto-opintoja; 1996-1997 Courtland Institute of Art, King's College, Lontoo, Iso-Britannia sekä 1988-1989 Uppsala Universitet, Ruotsi. Hän on työskennellyt museoamanuenssina Kalelassa, Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa Ruovedellä 1989-1994, projektikonsulttina Suomen Lähi-idän instituutissa Jerusalemissa Israelissa / Beit Jalla Palestiinassa 2000-2001, apulaismuseonjohtajana Kalelassa 1995-2004, taidehistorian ja museologian dosenttina Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa Israelissa 2000-2004. Gallen-Kallela-Sirén työskenteli kuraattorina ja erityisavustajana Groninger Museossa Hollannissa vuosina 2004-2006. Museonjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 2004 lähtien Tampereen taidemuseossa, Pirkanmaan aluetaidemuseossa, Tampereen nykytaiteen museossa ja Muumilaaksossa. Hän on myös Tampereen museotoimenjohtajan varamies. Työsuhde jatkuu edelleen. Gallen-Kallela-Sirénillä on useita artikkeleita ja julkaisuja.

Marjatta Levanto on FK (taidehistoria, Helsingin yliopisto 1972), yo-tutkinto on vuodelta 1963. Hänellä on lyhytaikaisia työjaksoja Rakennushallituksessa, Amos Andersonin taidemuseossa, Helsingin taidehallissa, Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella (ylim. opettaja) ja Suomen taideakatemiassa (vt. II amanuenssi) vuosina 1969-1973. Helsingin kaupunginkansliassa hän toimi taideasiain assistenttina vuonna 1972. Suomen taideakatemian museolehtorina hän oli vuosina 1973-1990. Vuodesta 1990 Levanto toimi Valtion taidemuseon Museopedagogisen yksikön päämuseolehtorina vuoteen 1996 saakka, vuosina 1996-2001 johtavana museolehtorina ja vuodesta 2002 Valtion taidemuseon Kehys- kehittämisyksikön kehityspäällikkönä, josta hän on palkattomalla virkavapaalla kolmivuotiskaudella Suomen Ranskan kulttuuri-instituutin johtajana Pariisissa. Työsuhde jatkuu edelleen. Marjatta Levannolla on useita artikkeleita ja julkaisuja.

Erja Pusa on FK (taidehistoria, Helsingin yliopisto 1988), yo-tutkinto on vuodelta 1972. Hänellä on lyhytaikaisia työjaksoja Helsingin Taiteilijaseurassa 1976. Taidemaalariliitossa hän on ollut galleria-apulaisena/ näyttelysihteerinä 1975-1979. Gallen-Kallela Museossa Espoossa hän työskenteli kausittaisena museoavustajana vuosien 1977-1986 välillä, näyttelysihteeri/näyttelypäällikkönä vuosina 1987-1990, näyttelypäällikkönä 1992-1993 ja vs. museonjohtajana 1990-1992. Turun taidemuseossa taidemuseon johtajana Pusa oli 1993-1996. Pusa toimi Turun Sanomien kolumnistina 1995 ja 1996 sekä Kansan Uutisissa satunnaisena kuvataidekriitikkona 1989-1990. Helsingin kaupungin taidemuseossa hän on työskennellyt vuodesta 1996, ensin amanuenssina 1996-2002 ja näyttelytoiminnan intendenttinä vuodesta 2002. Pusa on taidemuseon johtajan ensimmäinen sijainen, johtoryhmän jäsen ja on toiminut johtajan viransijaisena 10.6.-30.6. ja 12.8.-6.10.2002. Työsuhde jatkuu edelleen. Pusalla on useita artikkeleita ja taiteilijahaastatteluja julkaisuissa.

Pekka Saarela on FL (humanistinen ja taideala, Oulun yliopisto 1991), hänellä on opintoja myös Helsingin yliopistossa (taidehistoria, laudatur, 1988). Hänellä on lyhytaikaisia työjaksoja vuosilta 1983-1985 Museovirastossa, Helsingin kaupunginmuseossa sekä Suomen taideakatemian näyttely- ja tiedotusosastolla. Saarela työskenteli 1986-1987 Taidekeskus Retretissä näyttelysihteerinä ja Oulun taidemuseossa amanuenssina 1987-1989. Hän oli Keravan kaupungin kulttuuritoimenjohtaja 1989-1995. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen johtaja Saarela oli 1995-1999 ja Taideteollisuusmuseon säätiön, Museum Shopin ja Cafe Valdemar Oy:n johtaja 1999-2001. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen johtaja Saarela oli 2001-2004 ja vuodesta 2004 Taideteollisen korkeakoulun hallintojohtaja. Työsuhde jatkuu edelleen. Lisäksi Saarela on toiminut tuntiopettajana Oulun yliopiston historian laitoksella ja Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Keravan kaupungin nuorisotoimenjohtajana hän oli 1991 (oto.). Hän on myös toiminut useissa projekteissa selvitysmiehenä tai konsulttina, projektinjohtajana tai tutkimusjohtajana. Saarelalla on lukuisia luottamustoimia.

Marja Sakari on FT (taidehistoria, Helsingin yliopisto 2001), FL tutkinto on vuodelta 1996 ja FK 1988. Ylioppilastutkinto on vuodelta 1974. Lisäksi Sakarilla on Diplôme d'études superieures européennes, Centre Européen Universitaire de Nancy, vuodelta 1983. Hänellä on lyhytaikaisia työjaksoja vuosilta 1976-1991 mm. Sanoma Osakeyhtiössä, Ranskan suurlähetystössä, Galleria Strindbergissä ja Helsingin taiteilijaseura ry:ssä. Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston vt. tutkijana Sakari oli 1991-1994. Sakari on toiminut sivutoimisena luennoitsijana Helsingin yliopistossa, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa 1989-1990 ja sivutoimisena tuntiopettajana 1995-2003, assistenttina 1996-1997, professorina 2.2.-31.3.1999, taidehistorian yliopettajana 2001-2002. Suomen Akatemian tutkijatohtorina hän on ollut 2002-2003 ja Valtion taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa intendenttinä vuodesta 2003. Työsuhde jatkuu edelleen. Sakarilla on useita artikkeleita ja julkaisuja.

Soveltuvuustestien ja haastattelujen perusteella kutsuttiin vielä toiseen haastatteluun johtokunnan kokoukseen hakijat Gallen-Kallela-Sirén, Pusa ja Sakari.

Jäsen Nokkanen ehdotti esitettäväksi virkaan Erja Pusaa. Ehdotusta kannatettiin. Jäsen Häyrinen ehdotti esitettäväksi virkaan Janne Gallen-Kallela-Siréniä. Tätäkin ehdotusta kannatettiin.

Ehdotuksista äänestettiin. Äänestyspäätös oli 5 ääntä (Häyrinen, Rautio, Röyskö, Tuominen, Vanni) 4 ääntä vastaan (Aaltonen, Eklund, Nokkanen, Sass) Janne Gallen-Kallela-Sirénin hyväksi.

Johtokunta esittää Khlle ja edelleen Kvstolle esitettäväksi, että taidemuseon johtajaksi valitaan FT Janne Gallen-Kallela-Sirén.

Khs toteaa, että hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttymisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Khn mielestä kaikki johtokunnan haastattelemat hakijat, Gallen-Kallela-Sirén, Pusa ja Sakari, ovat varteenotettavia hakijoita taidemuseon johtajan virkaa täytettäessä.

Khs toteaa, että filosofian tohtori Marja Sakarilla on koulutuksensa ja tutkintonsa ohella merkittävää ja laaja-alaista taidemuseoalan kokemusta suuressa museossa. Sakari on kokemuksiltaan ja ansioiltaan erittäin monipuolinen. Hän on perehtynyt syvällisesti sekä kotimaiseen että kansainväliseen taidemaailmaan. Hänellä on myös kokemusta taiteilijoiden parissa työskentelemisestä, galleriatoiminnasta sekä opetus- ja järjestötyöstä. Sakarin aiemmat tehtävät ovat vaatineet niin hallinnollista osaamista kuin hyvää yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä alaisten ja esimiesten kanssa.

Khs katsoo, että Marja Sakarilla on koulutuksensa, kokemuksensa, haastattelujen ja testien muodostaman kokonaisuuden nojalla hakijoista parhaat edellytykset tämän vaativan viran menestykselliseen hoitamiseen. Sakaria voidaan näillä perusteilla pitää soveltuvimpana kyseiseen tehtävään.

Virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmään. Siitä esitetään maksettavaksi kokonaispalkkana 5 016,11 euroa kuukaudelta.

Kaupungin noudattaman käytännön mukaan kaupungin henkilöstöjohtaja tulee pyytämään virkaan otetulta suostumuksen siirtyä kaupungin sisällä toiseen, hänelle soveltuvaan tehtävään, jos hän on kaupungin palveluksessa viraston tai laitoksen päällikkönä täyttäessään 65 vuotta ja haluaa jatkaa palvelusta kaupungilla tämän jälkeen.

Khn vähemmistön (Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Rihtniemi, Urho, Wallden-Paulig ja Vapaavuori) mielestä virkaan olisi tullut esittää valittavaksi Janne Gallen-Kallela-Sirén.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa filosofian tohtori Marja Sakarin taidemuseon johtajan virkaan 5 016,11 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

HELSINGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTARAPORTTI 2002 - 2005

Khs 2006-71

Khs toteaa, että Kvsto hyväksyi 12.6.2002 (asia 3) Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman vuosille 2002-2010. Ohjelman laadinta oli vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jonka lähtökohtana oli Kvston 26.3.1997 tekemä päätös Helsingin paikallisagendaprosessin (Local Agenda 21) käynnistämisestä.

Toimintaohjelman toteutuksesta raportoidaan Kvstolle valtuustokausittain laadittavalla seurantaraportilla.

Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seurannan raportointi koostuu kahdesta raportista: Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seurantaraportti 2002-2005 ja Helsingin kestävän kehityksen yleisindikaattorit. Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seurantaraportissa tarkastellaan ja arvioidaan ohjelmaan kirjattujen valtuustopäätösten toteutumista kaudella 2002-2005. Raportti on luettavissa ympäristökeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa www.hel.fi/ymk > Ympäristöohjelmat > Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelma.

Seurantaraportin on laatinut ympäristökeskus. Raportointiaineistona on hallintokuntien raporttien ja kyselyvastausten lisäksi käytetty vuosittaisia toimintakertomuksia ja ympäristöraportteja sekä tietokeskuksen julkaisemia tilastoja ja relevantteja tutkimuksia ja selvityksiä, mm. vuonna 2005 julkaistua Hyvinvointi Helsingissä -raporttia.

Helsingin kestävän kehityksen yleisindikaattorit -julkaisussa tarkastellaan monipuolisesti koko kaupunkiyhdyskunnan muutosta kestävyystavoitteiden näkökulmasta. Raportti laadittiin tietokeskuksen ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Julkaisu on luettavissa tietokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.hel2.fi/tietokeskus/ > Helsingin kestävän kehityksen indikaattorit.

Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen hallintokyselyn kanssa suoritettiin tietokeskuksen toimesta toinen hallintokysely, joka liittyi käynnissä olevaan valtakunnalliseen Demokratiatilinpäätös (DTP) -hankkeeseen. Tietokeskuksen DTP-kyselyn raportti "Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä" on julkaistu ja jaettu Kvstossa marraskuussa 2006.

Edellä mainitut julkaisut on nähtävinä Kvston kokouksessa.

Seurannan tuloksista Seuranta- ja arviointityön tulokset osoittavat, että kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttaminen jaksolla 2002-2005 on kaupungin eri hallintokunnissa edennyt vaihtelevasti. Hallintokuntien kesken on havaittavissa varsin suuria eroja panostuksen määrässä ja laadussa. Monella aihealueella tarvitaan jatkossa vahvempaa panostusta.

Maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja tilavaraukset on esitetty Kvston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa. Helsingin kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän yleissuunnittelu on raportointikaudella edennyt ripeästi. Kantakaupungin vanhoja satama-, teollisuus-, liikenne- ja varastoalueita muutetaan asunto- ja toimitilarakentamisen alueiksi aikaisemman toiminnan päättyessä.

Pääkaupunkiseudun ja naapurikuntien yhteistyö on tiivistynyt. PKS-neuvottelukunta on laatinut vuonna 2005 Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia -asiakirjan, jonka mukaan seudun rakenteen suunnittelu tukeutuu raideliikenteeseen ja muuhun pääliikenneverkkoon. Kestävän, toimivan ja eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen laativat yhteistyössä vuoden 2007 loppuun mennessä yhteiseen, vuoteen 2050 ulottuvaan visioon perustuvan maankäyttöohjelman ja asunto-ohjelman sekä sitoutuvat niiden toteuttamiseen.

Helsingin joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen linjaukset kirjattiin uuteen yleiskaavaan sekä YTV:n hallituksen maaliskuussa 2003 hyväksymään Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2002) ja siihen liittyvään seudulliseen aiesopimukseen.

Raportointikaudella valmistuneita tai edenneitä kehittämishankkeita ovat mm. länsimetron suunnittelun käynnistyminen ja raitiotieverkon laajentaminen. Joukkoliikenteen palveluita ja matkustajainformaatiota on kehitetty, ja liityntäpysäköintijärjestelmää on laajennettu. Kevyen liikenteen verkostoa on täydennetty uusilla yhteyksillä vuosittain talousarvion puitteissa.

Helsingin merkittävin nykyinen poikkeama kestävän kehityksen tavoitetilasta on ilmastonmuutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen korkea taso. Helsinki on osallistunut YTV:n koordinoimaan, vuonna 2004 käynnistyneeseen ja vuonna 2007 valmistuvaan työhön pääkaupunkiseudun ilmastostrategian (HILMA) laatimiseksi. Energiasäästön edistäminen kaupungin organisaatioissa on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Koko kaupunkiyhdyskunnan asukaskohtaisesti laskettu energiankulutus on kuitenkin kasvanut vuoden 2001 jälkeen.

Vesihuoltojärjestelmän kehittämiseen on 1990-luvulta lähtien panostettu voimakkaasti. Talousvesi on hyvälaatuista ja jätevedenpuhdistus tehokasta. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärää ei ole kyetty vähentämään, joskin eri jätejakeiden hyötykäyttö ja kierrätys on tehostunut.

Ympäristöjohtamisen kehittäminen on edennyt ripeimmin niissä kaupungin liikelaitoksissa, jotka toimivat kilpailutilanteessa. Ympäristöohjelmia on valmiina tai tekeillä joillakin suurilla virastoilla, mutta monilla kaupungin organisaatioilla on ympäristöjohtamisen kehittäminen vielä alkutekijöissään. Kaupungin organisaatioiden ekotehokkuuden parantamiseksi ja käytännön ympäristönsuojelutyön tehostamiseksi käynnistettiin syksyllä 2006 ekotukihenkilöiden koulutus.

Sosiaalisen kestävyyden edistämisen tärkeä toimintakenttä on asukasosallistumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen sekä kumppanuuden vahvistaminen. Vuonna 2004 Helsinki liittyi mukaan valtakunnalliseen Demokratiatilinpäätös (DTP) -hankkeeseen, jonka puitteissa kehitetään kuntatason osallistumisen ja vuorovaikutuksen menetelmiä sekä osallisuuden arvioinnin ja mittaamisen välineitä.

Kansainvälinen yhteistyö kestävän kehityksen edistämiseksi on ollut monipuolista. Helsinki on osallistunut aktiivisesti kansainvälisten paikallishallinnon ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen yhteistyöorganisaatioiden hankkeisiin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seurantaraportin 2002-2005.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102