KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

13 - 2007

PUHEENJOHTAJA

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

TERVEYSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2007-1308

Hannes Relander (SFP) pyytää (23.5.2007) vapautusta terveyslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta uusien työolosuhteiden vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 12.10.2005 (asia 5) Hannes Relanderin Gunvor Brettschneiderin henkilökohtaiseksi varajäseneksi terveyslautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Hannes Relanderille vapautuksen terveyslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Martin Renlundin Gunvor Brettschneiderin uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi terveyslautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMEN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2007-1202

Khs toteaa, että 1.8.2007 avoimeksi tuleva sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan virka on ollut haettavana 25.5.2007 päättynein hakuajoin seitsemän vuoden ajaksi.

Khn johtosäännön mukaan apulaiskaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Kaupungin päättämän erityisen kelpoisuuden lisäksi virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Virkaan ottavan tulee kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

./. Hakuajan kuluessa jätettiin 8 hakemusta. Hakijoista on laadittu hallintokeskuksessa yhteenveto. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Kvston kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa.

Virkaa hakeneista hakijoiden jättämien selvitysten perusteella ainakin Alho, Allén, Arjas, Hirvilammi, Juva (peruutti hakemuksensa), Pitkälä ja Potchinchtchikov täyttävät viran muodolliset kelpoisuusvaatimukset.

Kvston 25.4.2007 (asia 4) tekemän päätöksen mukaan tähän apulaiskaupunginjohtajan virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa myös henkilö, joka ei ole hakenut virkaa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan virkaan otettaessa on tällöin esitettävä henkilön kelpoisuudesta selvitys.

Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin tai tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on Kvston samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen, kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulisi esittää kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Mikäli valituksi tulee henkilö, joka saavuttaa vanhuuseläkeiän ennen seitsemän vuoden määräajan umpeen kulumista, Kvston on lisäksi päätettävä, että virkasuhde jatkuu kauintaan siihen saakka, kun valittu saavuttaa 68 vuoden iän.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee toimittaa apulaiskaupunginjohtajan vaalin 1.8.2007 avoimeksi tulevaan sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että viran palkka on 10 813,69 euroa kuukaudelta.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, että mikäli otetuksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, ottaminen on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Vielä kaupunginvaltuusto päättänee, että mikäli otetuksi tulee henkilö, joka saavuttaa vanhuuseläkeiän ennen seitsemän vuoden määräajan umpeen kulumista, virkasuhde jatkuu kauintaan siihen saakka, kun virkaan otettu saavuttaa 68 vuoden iän.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee määrätä virkaan otetun hoitamaan sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2006, VUODEN 2006 TILINTARKASTUSKERTOMUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN TILIVELVOLLISILLE VUODELTA 2006

Khs 2007-721

Tarkastuslautakunnan ehdotus otsikkoasiassa sisältyy erillisenä jaettuun tarkastuslautakunnan ehdotuksiin nro 1-2007.

Lisätiedot:
Hakanpää Pirjo, tarkastusjohtaja, puhelin 310 36480

VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-721

Khs toteaa, että kuntalain 68 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2006 osoittaa, että kaupungin talous tasapainottui edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden tulos ilman liikelaitoksia muodostui neljän alijäämäisen vuoden jälkeen ylijäämäiseksi. Vuosikate ilman liikelaitoksia ei edelleenkään kattanut poistoja eikä investointeja. Vuosikate liikelaitokset mukaan lukien oli suurempi kuin poistot, mutta sekään ei kattanut investointeja. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli omaisuuden myyntituloista johtuen positiivinen.

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2006 osoittaa 287,7 milj. euron ylijäämää. Tilikauden tuloksen ylijäämäisyyteen vaikuttivat lähinnä liikelaitosten, erityisesti Helsingin Energian hyvä tulos. Toimintakate oli -1 832,2 milj. euroa ja vuosikate 470,7 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 15,9 % ja toimintakulut 6,9 %. Helsingin Energian hyvään tulokseen vaikutti ratkaisevasti sähköverkkotoiminnan yhtiöittämisessä syntynyt myyntivoitto, mikä on käsitelty satunnaisissa tuotoissa.

Toimintakate ilman liikelaitoksia oli -2 270,3 milj. euroa, vuosikate 129,6 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 56,7 milj. euroa. Toimintakate oli 12,0 milj. euroa suurempi, vuosikate 106,3 milj. euroa suurempi ja tilikauden ylijäämä 167,1 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 12,8 % ja toimintamenot 6,0 %. Luvuissa ilman liikelaitoksia ovat mukana kaupungin sisäiset erät.

Verotuloja kertyi 2 093,7 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 110,8 milj. euroa. Verotulojen tilitykset kasvoivat edellisestä vuodesta 5,6 %, kun kaikkien kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 6,4 %. Kasvu johtuu pääosin kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta verotilityksissä ja edellisiltä vuosilta saatavien tilitysten kasvusta. Verotuloja kertyi 70,9 milj. euroa talousarviota enemmän, josta tuloveron osuus oli 47,9 milj. euroa ja yhteisöveron osuus 21,7 milj. euroa. Kiinteistövero ja koiravero toteutuivat lähes talousarvion mukaisina. Tuloveroa kertyi 6,2 %, yhteisöveroa 3,0 % ja kiinteistöveroa 2,1 % enemmän kuin vuonna 2005.

Valtionosuuksia kertyi 174,0 milj. euroa. Luku on 1,0 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa ja 41,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2005. Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy verotulotasausta 245,2 milj. euroa vuonna 2006 ja 282,9 milj. euroa vuonna 2005.

Talousarvion mukainen vuosikate ilman liikelaitoksia (vertailukelpoinen muihin kuntiin) oli 129,6 milj. euroa ja asukasta kohti laskettuna 230 euroa/asukas (99 euroa / asukas vuonna 2005).

Kirjanpidon mukaiseksi vuosikatteeksi muodostui 470,7 milj. euroa. Vuosikate kattoi poistot (296,3 milj. euroa), mutta ei investointeja (566,4 milj. euroa).

Satunnaisiin tuottoihin, 242,6 milj. euroa, on kirjattu kiinteän omaisuuden myyntivoitot sekä Helsingin Energian sähköverkkotoiminnan yh-tiöittämisessä syntynyt myyntivoitto, mikä on Helsinki-konsernin sisäistä tuloa.

Investointien (ilman liikelaitoksia) toteutumisaste oli 62 %, kun otetaan huomioon myönnetyt ylitysoikeudet lukuun ottamatta Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen toteutukseen tarkoitettua 40,3 milj. euron ylitysoikeutta, jota ei tarvittu järjestelyn siirryttyä kuluvalle vuodelle. Investoinnit olivat liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 566,4 milj. euroa.

Kertomusvuonna ei otettu uutta lainaa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 58,9 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 680,4 milj. euroa eli 1 206 euroa/asukas.

Rahatulot olivat 4 780,0 milj. euroa ja rahamenot 4 542,9 milj. euroa. Kassan riittävyys päivissä ilmaistuna oli vuoden lopussa 63 päivää, kun se edellisenä vuonna oli 57 päivää.

Taseen loppusumma on 9 784,2 milj. euroa, mikä on 413,9 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2005. Taseen vastaavaa puolella kasvu johtuu lähinnä sijoitusten kasvusta ja vastattavaa puolella oman pääoman ja varausten kasvusta. Omavaraisuusaste oli 76,6 (75,7 vuonna 2005).

Liikelaitosten tilikauden tulokset ennen varauksia olivat: Helsingin Energia 360,5 milj. euroa, Helsingin Vesi 14,0 milj. euroa, Helsingin Satama 25,6 milj. euroa, liikennelaitos 4,9 milj. euroa, Helsingin kaupungin palvelukeskus 6,1 milj. euroa ja Helsingin Tekstiilipalvelu -15 660 euroa. Itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tilikauden tulokset olivat: asuntolainarahasto 1,4 milj. euroa, asuntotuotantorahasto -17,5 milj. euroa, urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto 0,7 milj. euroa sekä vakuutusrahasto 0,7 milj. euroa ja innovaatiorahasto -1,9 milj. euroa.

Konsernitaseen loppusumma oli 12 038,4 milj. euroa ja kasvua edellisestä vuodesta 697 milj. euroa. Konsernin lainakanta oli 2 736 milj. euroa (2 523 milj. euroa vuonna 2005) eli 4 846 euroa/asukas (4 497 euroa/asukas vuonna 2005).

Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa 38 034 henkilöä, joista 32 042 oli vakinaisia ja 5 992 määräaikaisia. Henkilöstön määrä oli 159 henkilöä (0,4 %) suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Eniten henkilöstön määrä on noussut terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa.

Työllistettyjen määrä ei ole paljon muuttunut. Vuoden lopussa heitä oli 1 173, vuotta aikaisemmin työllistettyjä oli 1 252.

Vuoden 2006 palkkasumma (ilman työllistettyjen palkkoja) oli 1 083,2 milj. euroa, mikä on 3,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Khs on 26.3.2007 käsitellyt ja allekirjoittanut Helsingin kaupungin tilinpäätöksen. Khs esittää, että Kvsto hyväksyisi vuoden 2006 tilinpäätöksen.

Khs toteaa lisäksi, että tekninen lautakunta hyväksyessään 13.2.2007 Helsingin Energian tilinpäätöksen vuodelta 2006 päätti esittää Khlle, että Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään 150 milj. euroa Helsingin kaupungin omaan pääomaan. Tämän osalta ehdotetaan, että siirto kirjataan kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli/alijäämiin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 hyväksyä vuoden 2006 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 395 334 636,85 euroa,

2 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti:

Helsingin Energian ylijäämä, 220 295 153,88 euroa peruspääoman tuloutuksen jälkeen, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energian taseen omaan pääomaan.

Helsingin Veden tilikauden ylijäämä, 4 531 006,28 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Veden taseen omaan pääomaan.

Helsingin Sataman tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Liikennelaitoksen tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Helsingin Tekstiilipalvelun tilikauden alijäämä -15 660,18 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Tekstiilipalvelun taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen tilikauden ylijäämä 6 128 891,21 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Palvelukeskuksen taseen omaan pääomaan.

Asuntolainarahaston ylijäämä 1 375 223,24 euroa, asuntotuotantorahaston alijäämä -17 489 804,61 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä 699 337,96, vakuutusrahaston ylijäämä 656 338,83 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä -1 872 517,16 siirretään rahastojen sääntöjen mukaan niiden rahastopääomiin.

3 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti-alueen investointimenoja vastaava määrä 4 953 215,74 euroa. Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastoon siirretään Kamppi-Töölönlahti-alueen maan myynneistä kertyneet tulot 2 490 980 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä 5 357 814,04 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksestä asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 190 000 euroa.

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoerovarausta tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, -56 724 595,13 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti 150 000 000 euroa kirjattavaksi Helsingin kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, taloushallintopäällikkö, puhelin 310 25100
Voutilainen Maija, palvelupäällikkö, puhelin 310 25240

HELSINGIN KAUPUNGIN 400-VUOTISKOTISÄÄTIÖN TAKAUSPÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2006-2230

Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiö toteaa (24.4.2007), että Kvsto päätti 15.11.2006 oikeuttaa Khn antamaan kaupungin omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta säätiön Krankantie 2:ssa sijaitsevan vanhusten asuintalon enintään 6 800 000 euron suuruisen korkotukilainan, sen korkojen ja perimiskulujen maksamisen vakuudeksi. Summa perustui hankkeen n. 8,6 milj. euron kokonaiskustannusar-vioon. Saatujen urakkatarjousten perusteella hankkeen kokonaiskustannukset ovat kuitenkin tarkentuneet 10 119 600 euroksi, mistä rahalaitoslainan osuus on 7 200 000 euroa. Asuntotuotantotoimikunta on hyväksynyt hankkeen toteuttamisen ja kustannusarvion kokouksessaan 18.4.2007. Säätiö anoo kaupungilta takausta aiemmin myönnetyn 6 800 000 euron lisäksi vielä 400 000 eurolle eli yhteensä 7 200 000 euron suuruiselle korkotukilainalle.

Khs toteaa, että Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön kaupungin kanssa tekemät vuokrasopimukset eivät ole kiinnityskelpoisia, joten kaupungin takaus on välttämätön lainojen vakuuden järjestämiseksi. Peruskorjauskohteena oleva vanhusten asuintalo on kaupungin omaisuutta ja se on vuokrattu säätiölle. Säätiöllä on sopimuksen mukaan rakennuksen peruskorjausvelvoite.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, muuttaen 15.11.2006 tekemäänsä päätöstä, oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan kaupungin omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön Krankantie 2:ssa sijaitsevan vanhusten asuintalon enintään 7 200 000 euron suuruisen korkotukilainan, sen korkojen ja perimiskulujen maksamisen vakuudeksi.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN SININAUHASÄÄTIÖLLE

Khs 2007-245

Sininauhasäätiö hakee (31.1.2007) kaupungilta takausta 4,045 milj. euron suuruiselle lainalle käytettäväksi Mäkelänkatu 50:ssä sijaitsevien tilojen hankintaan ja saneeraamiseen asunnoiksi.

Sininauhasäätiö toteaa, että 2000-luvun alusta alkaen on käynnistetty useita toimenpiteitä pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämiseksi. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimenpide-ohjelma asunnottomuuden vähentämiseksi vuosille 2001-2003 valmistui helmikuussa 2001. Toimenpideohjelma vastaa hallitusohjelmassa ja asuntopoliittisessa strategiassa esitettyihin asunnottomuuden vähentämisen haasteisiin. Helmikuussa 2002 toimenpideohjelman toteuttamista jatkettiin vuoden 2005 loppuun. Toimenpideohjelma pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämiseksi vuosina 2002-2005 valmistui helmikuussa 2002.

Sininauhasäätiö on osaltaan sitoutunut pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämiseen ja on mukana Raha-automaattiyhdistyksen monivuotisessa investointiohjelmassa, joka päättyy näillä näkymin 2007-2008. Raha-automaattiyhdistyksen investointi- ja toiminta-avustuksilla pyritään merkittävässä määrin lievittämään asunnottomuutta ja erityisryhmien asumiseen liittyviä ongelmia.

Sininauhasäätiö on toistaiseksi hankkinut Helsingistä yksittäisiä pien-asuntoja ns. normaalista asuntokannasta lähes 30. Säätiön keskitetty yksikkö ja sen 45 asuntoa sijaitsevat Hämeentie 62:ssa. Mäkelänkatu 50:ssä on käynnistynyt toisen keskitetyn yksikön rakentaminen entisiin Näkövammaisten Keskusliiton tiloihin. Kiinteistöön valmistuu keväällä 2007 n. 50 asuntoa päiväkeskus- ja oheistiloineen. Säätiön erityisenä kohderyhmänä Mäkelänkadulla ovat tuen tarpeessa olevat asunnottomat. Asunnoissa ja asumista tukevissa yhteisissä tiloissa on myös erityisesti otettu huomioon liikuntaesteettömyys.

Sosiaalilautakunta toteaa (12.4.2007) mm., että Sininauhasäätiön asukasvalinnat tehdään sosiaalisin perustein tiiviissä yhteistyössä asunnottomien sosiaalipalvelut-yksikön kanssa. Palveluohjauksen mahdollisuudet hyödynnetään, ja asunnot kohdennetaan vaikeasti asutettaville henkilöille, joille ei sosiaaliviraston omasta asuntotarjonnasta löydy soveltuvaa asuntoa.

Säätiön ilmoituksen mukaan hankkeen rahoituslaskelma on seuraava:

Sininauhasäätiö on saanut valtion asuntorahastolta varauspäätökset vuokratalon hankintaa varten tarkoitettuun 2,0 milj. euron suuruiseen korkotukilainaan ja 1,4 milj. euron suuruiseen perusparantamiskorkotukilainaan, mutta Sininauhasäätiön kirjelmän mukaan niiden myöntämisen edellytyksenä kohteeseen on kaupungin lainatakaus.

Sininauhasäätiö ilmoittaa kirjelmässään kilpailuttaneensa Mäkelänkadun tilojen hankintaan ja saneeraukseen tarvittavan pankkilainan. Hanke rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen osatuen lisäksi Nordea Pankki Oyj:n 4,045 milj. euron suuruisen lainan turvin.

Säätiö esittää, että säätiön tulevien, Helsingin asunnottomille tarkoitettujen tukiasuntoinvestointien kannalta olisi erittäin tärkeää, että kaupunki myöntäisi takauksen kyseiselle lainalle. Kaupungin takaus vaikuttaa myös lainakorkoon. Asukkaiden lisäksi sillä on taloudellista merkitystä kaupungillekin, koska asukkaista suuri osa on toimeentulotukiasiakkaita. Lainanhoitokulut vaikuttavat osaltaan vuokran suuruuteen.

Helsingissä on riittämättömästi asumispaikkoja pitkäaikaisasunnottomille, joilla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Sosiaaliviraston näkemyksen mukaan Mäkelänkadun asumispaikat tulevat vastaamaan tarvetta.

Sininauhasäätiö on toimittanut lisäselvityksenä tiedot vuoden 2005 toiminnasta ja tilinpäätöksestä. Säätiö on toimittanut vastaavat tiedot myös vuodelta 2006, mutta niiden kohdalta on vielä meneillään tilintarkastus. Niiden perusteella käy ilmi, että säätiön lainojen määrä vuoden 2006 aikana on yli kolminkertaistunut edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna. Säätiön tilinpäätös osoittaa, että vuosina 2005 ja 2006 säätiön taloudellinen tilanne on ollut kunnossa.

Nyt kyseessä olevaa takaushakemusta koskeva lainamäärän lisäys, 4,045 milj. euroa, suunnilleen kaksinkertaistaa edelleen lainojen määrän vuoteen 2006 verrattuna. Säätiö on toimittanut lisäselvityksenä suunnitelman kyseessä olevan hankkeen käyttötalouden tuotoista ja kuluista. Sen mukaan tuotot ja kulut ovat keskenään tasapainossa. Säätiön tilinpäätöskertomuksessa todetaan toiminnan riskinalaisuudesta seuraavaa:

Sininauhasäätiö on sitoutunut monivuotisesti pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelman toteuttamiseen. Säätiö saa rahoituksen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) investointi- ja projektirahoituksista, joita se myöntää yleishyödyllisille toimijoille.

Sosiaaliviraston näkökulmasta voidaan todeta, että ainakin korkotason nousu voi merkitä vuokriin nousupainetta. Se puolestaan voi vaikuttaa siihen, että asukkaat eivät saa asumistukilaissa säädettyjen perusteiden johdosta täysimääräistä asumistukea.

Lautakunta puoltaa takauksen myöntämistä 4,045 milj. euron suuruiselle lainalle, joka käytetään Mäkelänkatu 50:ssä sijaitsevien tilojen hankintaan ja peruskorjaamiseen asunnoiksi.

Khs toteaa viitaten sosiaalilautakunnan lausuntoon, että takauksen myöntäminen Sininauhasäätiölle on tässä tapauksessa perusteltua. Asuntorahasto ei saadun selvityksen mukaan hyväksy säätiön hankkimia ja peruskorjattavia asuntoja korkotukilainojen vakuudeksi, koska kyseessä ei ole kiinteistöyhtiön koko osakekanta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan kaupungin omavelkaisen takauksen Sininauhasäätiölle Mäkelänkatu 50:ssa sijaitsevien asunnottomien asuntojen hankinnan ja peruskorjauksen rahoittamiseen tarkoitettujen enintään 4 045 000 euron suuruisten korkotuki- ja mahdollisten muiden lainojen, niiden korkojen ja perimiskulujen maksamisen vakuudeksi ehdolla, että säätiö panttaa takauksen vastavakuudeksi riittävän määrän em. asuntojen hallintaan oikeuttavia osakkeita tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

ERÄÄN MÄÄRÄRAHAN SIIRTO

Khs 2007-1091

Liikuntalautakunta toteaa (17.4.2007), että Kvston hyväksymässä vuoden 2007 talousarviossa Rastilan leirintäalueella tapahtuviin investointeihin on osoitettu 200 000 euroa ja Kvsto myönsi 31.1.2007 ylitysoikeusmäärärahaa 60 000 euroa eli yhteensä vuonna 2007 on käytettävissä 260 000 euroa. Investointirahoilla rakennetaan alueelle kolme uutta korkeatasoista lomamökkiä.

Leirintäalueella matkailijoiden tarpeita palvelee kuusi huoltorakennusta ja Rastilan kartanon ravintola, joiden kattojen ja julkisivujen kunnostaminen pitäisi tehdä pikaisesti. Rastilassa on pieniä 1970-luvulla Tullisaaresta siirrettyjä leirintämökkejä 18 kappaletta joista viisi mökkiä on poistettu käytöstä huonon kunnon takia. Viisi korvaavaa mökkiä pitäisi suunnitella ja rakentaa.

Edellä olevan johdosta Rastilan leirintäalueen uudisrakennus- ja perusparannusmäärärahoihin esitetään siirrettäväksi liikuntaviraston kohdentamattomista investointimäärärahoista yhteensä 150 000 euroa.

Lautakunta esittää Khlle, että se siirtäisi liikuntaviraston kohdalta 8 07 08 kohdalle 8 07 09, hankkeelle 61961 Rastilan leirintäalue, vuokramökit ym. yhteensä 150 000 euroa mm. leirintäalueen kuuden huoltorakennuksen ja Rastilan kartanon kattojen ja julkisivujen kunnostamiseen sekä viiden korvaavan leirintämökin suunnittelua ja rakentamista varten.

Khs toteaa, että siirto on perusteltu ja tulisi tehdä esityksen mukaisesti.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee siirtää vuoden 2007 talousarvion kohdasta 8 07 08, Liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset, 150 000 euron määrärahan kohtaan 8 07 09, Rastilan leirintäalue, huoltorakennusten ja Rastilan kartanon kunnostamiseen sekä leirintämökkien suunnitteluun ja rakentamiseen, määrärahan käyttötarkoitusta samalla muuttaen.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

SOPIMUS KIINTEISTÖ OY SOMPASAAREN TUKOEKAN KANSSA KALASATAMAN VUOKRA-ALUEEN VUOKRA-AJAN LYHENTÄMISESTÄ JA SIIHEN LIITTYVISTÄ JÄRJESTELYISTÄ

Khs 2007-1299

Kiinteistölautakunta toteaa (15.5.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kalasatamassa metroradan pohjoispuolella sijaitsevan Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoeka-yhtiön omistaman tuoretukkuvaraston n. 2,5 ha:n suuruisen maa-alueen maanvuokrasopimus esitetään lyhennettäväksi vuodesta 2015 vuoden 2008 lopussa päättymään. Järjestelyn yhteydessä kaupunki sitoutuisi myymään kiinteistöyhtiön omistajalle Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle samalta alueelta toimitilakerrosalaa n. 25 000 k-m² asemakaavan saatua lainvoiman. Aluejärjestely mahdollistaa vuokra-alueella sijaitsevien keskeisten kortteleiden kehittämisen ja toteuttamisen osayleiskaavan mukaiseen käyttöön kaupungin tavoitteiden mukaisessa aikataulussa.

Nykyinen maanvuokrasopimus

Kalasatamassa heti metroradan pohjoispuolella sijaitsee Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoeka-yhtiön omistama tuoretukkuvarasto. Varasto
sijaitsee satamalautakunnan vuokraamalla n. 24 582 m²:n suuruisella vuokra-alueella. Itse varastorakennus on pinta-alaltaan 11 619 m² ja tilavuudeltaan 105 430 m³. Vuokrasopimus on voimassa 30.9.2015 saakka. Alueeseen liittyy lyhytaikaisesti vuokrattu 785 m²:n suuruinen vuokra-alue.

Kiinteistöyhtiön omistavat nykyisin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Auratum Kiinteistöt Oy. Vuokralaisina tuoretukkuvarastossa ovat Tuko Logistics Oy ja Tiger Transport Oy.

Vuokrasopimuksen mukaan vuokra-aluetta tulee käyttää ensisijaisesti Helsingin sataman kautta vesitse tuotavien tai vietävien tuorekasvien ja -hedelmien varastointiin.

Osayleiskaavan mukainen maankäyttö

Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä Sörnäistenrannan- Hermanninrannan osayleiskaavaehdotuksessa vuokra-alue sijaitsee kahden korttelin alueella, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ennen vuokra-ajan päättymistä. Toisen korttelin alueelle (P/C) sijoittuu toimitilakerrosalaa n. 25 000 m² sekä toisen alueelle (AK/P) toimitila- ja asuinkerrosalaa yhteensä n. 28 000 m². Lisäksi vuokra-alue estää kahden metrokorttelin rakentamisen, sillä mainittujen kortteleiden katuverkon toteuttaminen edellyttää tuoretukkuvaraston purkamista.

Käydyt neuvottelut ja neuvottelutulos

Kiinteistövirasto on neuvotellut pitkään kiinteistöyhtiön osakkaiden kanssa maanvuokrasopimuksen päättymisestä siten, että kaupunki voisi kehittää vuokra-alueelle suunniteltuja keskeisesti sijaitsevia kortteleita osayleiskaavan mukaiseen käyttöön kaupungin tavoitteiden mukaisessa aikataulussa.

Käydyissä neuvotteluissa on saavutettu seuraava neuvottelutulos:

- Tuoretukkuvarastoa varten vuokratun yhteensä n. 25 367 m²:n suuruisen vuokra-alueen vuokra-aika merkitään päättymään 31.12.2008 nykyisen 30.9.2015 sijasta.

- Yhtiö purkaa vuokra-alueella sijaitsevan rakennuksen perustuksineen puolen vuoden kuluessa vuokra-ajan päätyttyä.

- Kaupunki varaa Varmalle taikka kokonaan sen määräysvallassa olevalle yhtiölle nykyisen vuokra-alueen länsiosasta ja liikennealueesta Hermannin rantatien varrelta Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotuksen mukaisen toimitilakorttelin (P/C), jonka rakennusoikeus on n. 25 000 k-m² uuden liike- ja toimitilarakennuksen suunnittelua varten.

- Kaupunki myy Varmalle taikka kokonaan sen määräysvallassa olevalle yhtiölle mainitun toimitilakorttelin kauppahinnasta, joka määräytyy yksikköhinnan 450 euroa/k-m² mukaan. Kauppahinnan alennuksena huomioidaan nykyisten vuokrasopimusten vuokra-ajan lyhentämisestä maksettavana korvauksena 4 200 000 euroa.

- Kaupunki vastaa luovuttamansa toimitilakorttelin maaperän puhdistamiskustannuksista tietyin rajoituksin. Yhtiö vastaa vuokra-alueen itäosassa havaitun öljyllä pilaantuneen
alueensa puhdistamiskustannuksista.

- Vuokra-ajan lyhentämistä koskeva vuokrasopimusmuutos ja toimitilakorttelia koskeva kauppakirja allekirjoitetaan samanaikaisesti viimeistään 31.12.2008. Mikäli yhtiölle luovutettavalla toimitilakorttelilla ei ole tuolloin lainvoimaista asemakaavaa, niin edellä mainittu sopimusmuutos ja kauppakirja allekirjoitetaan kolmen kuukauden siitä, kun mainittu asemakaava on saanut lainvoiman. Maanvuokrasopimus merkitään tässä tapauksessa päättymään kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

- Maanvuokrasopimusta voidaan jatkaa tietyistä syistä 1.1.2009 jälkeenkin, jolloin vastaavasti yhtiölle suoritettava korvaus pienenee.

- Mikäli tässä sopimuksessa tarkoitettu asemakaava ei ole saavuttanut lainvoimaa 31.12.2011 mennessä, raukeaa tämä sopimus, ellei toisin erikseen sovita.

Neuvottelutuloksen arviointia

Tavarasatamatoiminnot siirtyvät vuoden 2008 lopulla Vuosaaren uuteen satamaan. Sen vuoksi on kaupungin kannalta tärkeää nyt esillä olevan keskeisen alueen vapauttaminen osayleiskaavan mukaiseen käyttöön. Sopimusjärjestelyiden toteuttamista varten kiinteistöyhtiön osakkaat ovat sopineet, että Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma hankkii omistukseensa Auratum Kiinteistöt Oy:n osuuden Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoekasta. Tällöin sopimuskumppani kaupungin kanssa on yksinomaan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Kauppahinnan alennuksena suoritettava korvaus vuokra-ajan lyhentämisestä vastaa yhtiön saamatta jäävän puhtaan tuoton pääomitettua arvoa mainitulta vuokra-ajalta. Luovutettavan toimitilakerrosalan hinta vastaa alueen käypää hintatasoa. Järjestelyn tuloksena kaupungille maksettava toimitilakorttelin kauppahinta alennuksen jälkeen olisi n. 7 milj. euroa (= 11,2 milj. euroa - 4,2 milj. euroa).

Koska vuokra-ajan lyhentäminen edellyttää myös toisen huoneenvuokralaisen suostumusta ja vuokrasopimuksen purkaminen liittyy vireillä oleviin korvaavien tilojen järjestelyihin, on sopimukseen sisällytetty ehto näiden järjestelyjen mahdollisen viivästymisen varalle.

Toimitilakerrosalan varaaminen Kalasatamasta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle on perusteltua, koska yhtiö on Suomen suurin yksityisalojen työeläkevakuuttaja, jonka sijoituskiinteistöjen markkina-arvo on n. 2,7 mrd. euroa. Yhtiö sopii hyvin Kalasataman alueen keskeisen toimitilakorttelin kehittäjäksi ja omistajaksi.

Sekä nykyisen vuokra-alueen että luovutettavan toimitilakorttelin maaperän puhtaus on tutkittu ja ne on todettu suhteellisen puhtaiksi. Sopimuksen mukaan nykyisen vuokralaisen vastuulle jää se maaperän puhdistaminen, jonka voidaan olettaa tapahtuneen vuokra-aikana.

Alueen hallinto Kiinteistövirasto tulee tekemään sen jälkeen, kun Kvsto on hyväksynyt edellä mainitun sopimusehdotuksen, esityksen po. alueen ja vuokrasopimuksen siirtämisestä kiinteistölautakunnalle. Sopimusjärjestelyjen käytännön hoitamisen kannalta tämä on perusteltua.

Khs toteaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoekan (jäljempänä yhtiö) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman (jäljempänä Varma) kanssa sopimuksen ja esisopimuksen, joilla yhtiö ja kaupunki sopivat yhtiölle Sörnäisistä vuokratun noin 24 582 m²:n suuruisen vuokra-alueen (sataman sopimus nro 2641) ja siihen liittyvän noin 785 m²:n vuokra-alueen (sataman sopimus nro 4694) vuokra-ajan lyhentämisestä, siihen liittyvistä järjestelyistä sekä korvauksista seuraavaa:

Yhtiölle Sörnäisistä tuoretukkuvarastoa varten vuokratun yhteensä
noin 25 367 m²:n suuruisen vuokra-alueen vuokra-aika merkitään
päättymään 31.12.2008 nykyisen 30.9.2015 sijasta, ellei jäljempänä
4 kohdasta muuta johdu.

Yhtiö purkaa vuokra-alueella sijaitsevan rakennuksen perustuksineen puolen vuoden kuluessa vuokra-ajan päätyttyä.

Yhtiöllä on oikeus käyttää vuokra-alueella olevaa rakennusta myös muuhun varastotarkoitukseen kuin Helsingin sataman kautta tulevien ja lähtevien tavaroiden varastointiin.

Aluejärjestelyt Kaupunki sitoutuu myymään Varmalle taikka kokonaan sen määräysvallassa olevalle yhtiölle nykyisen vuokra-alueen länsiosasta ja liikennealueesta Hermannin rantatien varrelta Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotuksen mukaisen toimitilakorttelin (P/C), jonka rakennusoikeus on noin 25 000 k-m² uuden liike- ja toimitilarakennuksen suunnittelua ja rakentamista varten.

Alueen suunnittelun tulee tapahtua yhteistyössä kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja alueen toteutusprojektin kanssa. Varman tulee osallistua Kalasataman alueen yhteismarkkinointiin.

Toimitilakorttelin kauppahinta määräytyy yksikköhinnan 450 euroa/k-m² mukaan. Kauppahinnan alennuksena huomioidaan nykyisten vuokrasopimusten vuokra-ajan lyhentämisestä maksettavana korvauksena 4 200 000 euroa. Alennettuun kauppahintaan lisätään 3,5 %:n vuotuinen korko po. korttelin asemakaavan lainvoimaisuudesta kaupantekopäivään saakka.

Kaupunki vastaa luovuttamansa toimitilakorttelin maaperän puhdistamiskustannuksista, mikäli jäljempänä olevasta ei muuta johdu. Yhtiö vastaa vuokra-alueen itäosassa havaitun öljyllä pilaantuneen alueensa puhdistamiskustannuksista. Mikäli vuokra-alueelta havaitaan muuta vuokra-aikana tapahtunutta maaperän pilaantumista, yhtiö vastaa myös siitä aiheutuvista puhdistamiskustannuksista.

Toteuttaminen Tämän sopimuksen mukaiset vuokrasopimuksen vuokra-ajan lyhentämistä koskeva vuokrasopimusmuutos ja toimitilakorttelia koskeva kauppakirja allekirjoitetaan samanaikaisesti viimeistään 31.12.2008. Mikäli yhtiölle luovutettavalla toimitilakorttelilla ei ole tuolloin lainvoimaista asemakaavaa, niin edellä mainittu sopimusmuutos ja kauppakirja allekirjoitetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaava on saanut lainvoiman. Maanvuokrasopimus merkitään tässä tapauksessa päättymään kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

Mikäli vuokra-alueen nykyiselle toiminnalle toteutettavien korvaavien tilojen rakentaminen viivästyy rakennusluvasta, kiinteistön vuokralaisesta tai muusta hakijasta riippumattomasta syystä, osapuolet sopivat, että vuokra-alueen vuokra-aika merkitään päättymään 31.12.2009 ja kohdassa 2 mainittu vuokra-ajan lyhentämisestä maksettava korvaus on tällöin 3 800 000 euroa. Mikäli hanke edellä mainituista syistä tai nykyisestä huoneenvuokrasopimuksesta johtuen vielä viivästyy mainitusta ajankodasta, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan vuokra-ajan jatkamisesta edellä mainitun ajankohdan jälkeenkin ja vastaavasti vuokra-ajan lyhentämisestä maksettavan korvauksen pienentämisestä.

Mikäli tässä sopimuksessa tarkoitettu asemakaava ei ole saavuttanut lainvoimaa 31.12.2011 mennessä, raukeaa tämä sopimus, ellei toisin erikseen sovita. Mikäli sopimus edellä mainituista syistä raukeaa, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan keskenään Kalasataman tontteja koskevan tai muun yhteisesti sovittavan kiinteistöjärjestelyn, jossa otetaan kauppahintaa alentavana tekijänä vuokrasopimuksen vuokra-ajan lyhentämisestä yhtiölle tai sen osakkeenomistajille aiheutuva vuokratulomenetys joka on enintään 4 200 000 euroa.

Erimielisyydet Tästä sopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet ja riidat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvotteluteitse sopimalla. Mikäli sovintoa ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan, erimielisyydet ja riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, elleivät osapuolet erikseen sovi riidan saattamisesta välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään edellä olevaan sopimukseen pienehköjä korjauksia ja tarkistuksia, tekemään sopimuksen mukaiset vuokrasopimusmuutokset ja kiinteistökaupan sekä hyväksymään kaupan lisäehdot.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

OSTO-OPTION SISÄLLYTTÄMINEN SOPIMUKSEEN METSÄLÄN TOIMISTOTONTIN 28311/1 PITKÄAIKAISESTA VUOKRAAMISESTA KIINTEISTÖ OY CTA:LLE

Khs 2007-1224

Kiinteistölautakunta toteaa (3.5.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä YIT Rakennus Oy rakentaa Käpylän aseman viereen Metsälän teollisuusalueelle toimistotalon. Hankkeen koko on 15 000 k-m² ja sen rakentaminen on käynnistynyt kuluvan kevään aikana. Hankkeen pääkäyttäjäksi tulee Hobby Hall Oy. Toimistotalo valmistuu elokuussa 2008.

Lautakunta uusii nykyisen teollisuustontin vuokrasopimuksen uuden kaavan mukaiseksi liike- ja toimistotonttien pitkäaikaiseksi vuokrasopimukseksi. Samalla esitetään osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen. Hanke on osa Käpylän asemaseudun uudelleen rakentamista. Toisella puolella Tuusulantietä rakennetaan parhaillaan Finnish Consulting Group Oy:n pääkonttoria. Alueella sijaitsevat ennestään Sato Oyj:n ja YIT-Yhtymä Oyj:n pääkonttorit.

Hakemus Kiinteistö Oy CTA pyytää 21.3.2007 päivätyllä kirjeellä, että Metsälän tontista 28311/1 tehtäisiin uusi pitkäaikainen vuokrasopimus. Samalla yhtiö pyytää, että vuokrasopimukseen sisällytettäisiin osto-optio sekä nykyvuokran mukaista vuokraa perittäisiin ensimmäisen vuoden ajan uudessa sopimuksessa.

Nykyinen vuokrasopimus

Kiinteistö Oy CTA:lle on vuokrattu Metsälän tontti 28311/1 teollisuus-tarkoituksiin 31.12.2020 päättyvin sopimuksin. Vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella on oikeus hakea voimassa olevan asemakaavan mukaiselle liike- ja toimistorakentamiselle rakennuslupaa ja aloittaa rakennustyöt. Nykyinen vuosivuokra on 62 550 euroa.

Kaava- ja tonttitiedot Ympäristöministeriön 10.12.1993 vahvistaman asemakaavanmuutoksen nro 10119 mukaan tontti 28311/1 kuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen. Tontin pinta-ala on 9 952 m² ja rakennusoikeus 15 000 k-m². Tontin eteläosa on varattu korttelin alla kulkevaa yleisen liikenteen väylää varten. Po. alueella saa rakentaa vain tasosta +32,0 ylöspäin. Liikenneväylän alueelle saa sijoittaa yläpuolisen rakentamisen vaatimia kantavia rakenteita, jotka eivät haittaa liikennealueen käyttöä. Rakentamiselle on saatava tielain 53 §:n mukainen tienpitoviranomaisten lupa. Tontin maanpinnan korkeusasema on +32,5.

Tontille rakennetaan 16.8.2006 myönnetyn rakennusluvan mukaan 15 067 k-m²:n toimistorakennus.

Vuokrausperusteet Kvsto on 3.5.2000 (asia 13) päättänyt oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan määräämälleen Oulunkylän (Metsälän) toimistotontin 28311/1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta kauintaan 31.12.2060 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuosivuokraa määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosalahintana 150 mk/k-m².

2 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

Käydyt neuvottelut Vuokralaisen kanssa on käyty vuosien varrella useita neuvotteluja hankkeen käynnistämiseksi ja uuden asemakaavan toteuttamiseksi. Tonttihan sijaitsee edullisesti Käpylän aseman vieressä lentokentälle johtavan tien varressa, joten tontin rakentaminen olisi myös kaupungin kannalta perusteltua.

Viime vuoden lopulla saavutettiin vuokralaisen kanssa neuvottelutulos, jonka mukaan on pyritty käynnistämään mainitun tontin rakentaminen. Neuvottelutuloksen mukaan

tontista tehdään uusi pitkäaikainen vuokrasopimus valtuuston hyväksymien vuokrausperusteiden mukaisesti,

vuokrasopimuksen sisällytetään osto-optio ja

rakentamisaikana yhden vuoden ajan peritään nykyisen maanvuokran mukaista vuokraa.

Kvston hyväksymän vuokrausperusteen mukainen pistelukua 100 vastaava tontin pääoma-arvo on 150 markkaa/k-m², mikä vastaa euroina 25,23. Nykyrahassa se on 417,6 euroa/k-m². Hinta vastaa viime vuonna alueelta vuokratun vastaavan toimistotontin hintaa.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan pitää perusteltuna, koska nykyinen omistaja etsii hankkeelle ammattimaista sijoittajaa, jolloin tontin omistaminen on tärkeää.

Vuokran alennusta ensimmäisen vuoden aikana voidaan pitää perusteltuna ottaen huomioon, että vuokralainen on maksanut useita vuosia vuokraa tyhjästä tontista ja nyt tontti saadaan toteutettua, joka on myös kaupungin edun mukainen ratkaisu. Nykyinen vuokra on viidesosa uudesta vuokratasosta.

Osto-optio edellyttää Kvston päätöstä. Vuokran alennus on kiinteistölautakunnan toimivallassa.

Uusi vuokra Kvston 3.5.2000 tekemän päätöksen mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti:

Lautakunta toteaa päättäneensä vuokrata Kiinteistö Oy CTA:lle tontin 28311/1 (os. Läkkisepäntie 23, pinta-ala 9 652 m²) liike- ja toimistotaloa varten ajaksi 1.7.2007-31.12.2060.

Khs toteaa, että tontin 28311/1 option mukainen nykyhinta on n. 6,3 milj. euroa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan lisäämään 28. kaupunginosan korttelin nro 28311 tontin 1 vuokrasopimukseen seuraavan osto-optioehdon:

_ Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on kokonaan rakennettu ja käyttöönotettavaksi hyväksytty. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 25,23 euro/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan ehdot.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

SÖRNÄISTEN KORTTELIN NRO 10574 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ KORTTELIN NRO 290 YM. ALUEIDEN (SÖRNÄISTEN RANTATIE JA RANTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 10960)

Khs 2006-2337

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10574 sekä liikenne-, katu- ja vesialueen asemakaavaehdotus ja korttelin nro 290 sekä katu-, puisto- ja liikennealueen asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajaavat mm. Merihaka (kortteli 399), Lintulahdenkujan länsipuoliset korttelit, Parrukatu, Hanasaaren voimalaitosalue ja Lintulahden vesialue.

Tiivistelmä Koko Helsingin kantakaupungin itäranta on muutosvyöhykettä; teollisuuden ja satamatoimintojen väistyminen avaa rannan uusille kaupunkitoiminnoille. Arabianrantaan, Hermanniin ja Sörnäisten edustalle rakentuvat uudet merelliset kaupunginosat. Tässä yhteydessä myös Sörnäisten rantatien kaupunkikuvallinen asema tulee muuttumaan. Sen luonne muuttuu kantakaupungin keskeiseksi julkiseksi tilaksi.

Sörnäisten rantatien uusi, kaareva katulinjaus mahdollistaa rantapuiston rakentamisen sekä edustavan rantakävelyreitin toteuttamisen. Näin Kauppatorilta alkava rantapromenadi tulee ulottumaan aina Suvilahden pohjukkaan saakka.

Rannan aktivoimiseksi on varattu tilat veteen rakennettaville paviljongeille julkisia tai kaupallisia palveluja varten. Parrukadun varrelle rakennetaan huoltoasema, joka korvaa purettavan aseman. Pannukakunpuistikkoon tulee koirapuisto ja matonpesulaiturille on varattu paikka.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.9.2006) mm. seuraavaa:

Suunnittelun lähtökohdat

Lautakunta päätti 10.9.1998 merkitä Sörnäisten rantatien kaupunkikuvallisen yleissuunnitelman tiedoksi ja pyytää suunnitelmasta lausunnot.

Saatuaan 38 lausuntoa lähistön asuntoyhtiöiltä, yrityksiltä ja asukasjärjestöiltä sekä viranomaisilta lautakunta päätti 18.11.1999 valita vaihtoehto A:n (katu kaartuu) Sörnäisten rantatien kaupunkikuvallisen kehittämisen pohjaksi.

Lautakunta päätti 7.6.2001 lähettää Sörnäisten rantatien ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen Khlle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Anttilan jäsen Pajamäen kannattamana tekemän ehdotuksen mukaisesti, että asemakaavakartassa Väinö Tannerin puisto korvataan nimellä Väinö Vähäkallion puisto.

Ehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.8.-10.9.2001. Ehdotusta vastaan ei tehty muistutuksia. Ehdotuksesta pyydettiin Helsingin Energian, Helsingin Veden, kiinteistölautakunnan, pelastuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot.

Lautakunta käsitteli 21.3.2002 ehdotuksesta annetut lausunnot ja päätti niiden pohjalta tehdä eräitä vähäisiä tarkistuksia asemakaavakarttaan sekä esitti, että Khs ryhtyisi toimenpiteisiin edellä mainitun alueen asemakaavan hyväksymiseksi ja asemakaavan muuttamiseksi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 31.5.2001 päivätyn ja 21.3.2002 muutetun piirustuksen nro 10960 mukaisena. Samalla lautakunta esitti, etteivät lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Khs päätti 20.3.2006 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Keskustatunnelin asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

Koska Khn käsittely on viivästynyt niin paljon, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kaavakäsittelystä on kulunut yli viisi vuotta, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 10960 on nyt tarkistettu kokonaisuudessaan vastaamaan uutta suunnittelutilannetta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.11.2004) alue on kaupunkipuistoa, jossa on pääväylän kaareva linjaus. Nyt laadittu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Alue on pääosaltaan asemakaavoitettu. Siellä on viisi eri-ikäistä asemakaavaa, joissa alue on pääasiassa varattu erilaisiin liikenteellisiin tarpeisiin. Parrukadun eteläpuolinen alue on asemakaavoittamaton.

Alue on kaupungin omistuksessa. Osa alueesta on vuokrattu erilaisiin tarkoituksiin lyhytaikaisin sopimuksin.

Perinteisen teollisuusalueen eteen rakentunut suunnittelualue on lähes kokonaan liikenteen valtaamaa, osin hoitamatonta ja tilapäisluonteista laita-aluetta. Sörnäisten rantatie, jolla on Helsingin toiseksi suurin liikennemäärä, hallitsee aluetta.

1970-luvulta peräisin oleva huoltoasema ja tilapäisluonteinen autogrillikioski täydentävät liikenneympäristön sekavaksi ja hoitamattomaksi kokonaisuudeksi, jonka läpi kulkee valtaväylä.

Alueella sijaitsee erittäin runsaasti rakennettua kunnallistekniikkaa. Verkosto on pääosin nykyisillä katualueilla ja muilla liikennealueilla.

Alueella on mm. Hanasaaren voimalaitokselta lähtevät kookkaat kaukolämpöjohdot ja 110 kV:n sähkölinjat. Myös Hanasaaren B-voimalaitoksen lauhdevesiputki on osittain kaava-alueella.

Maaperä Maanpinnan korkeus on tasossa +1,6-+2,8. Alue on pohjois- ja länsiosien kapeita moreenivyöhykkeitä lukuun ottamatta täyttöaluetta. Täyttökerroksen paksuus on n. 1-4 m ja täytön alla olevan savikerroksen paksuus 4-6 m. Savikerroksen alla on n. 2-4 m paksu hiekkakerros ja hiekan alla moreenia. Kova pohja on tasossa n. -10,0. Meren pohja on pinnaltaan liejuista savea. Savikerroksen paksuus merenpohjassa on 3-4 m.

Pohjaveden pinta on merenpinnan tasossa (-0,5-+1,3).

Kaava-alueen merkittävin melunlähde on Sörnäisten rantatien liikenne. Liikennemäärä on nykyisin n. 58 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Melutaso on 55-70 dB(A).

Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt voivat epäedullisissa sääolosuhteissa ylittää niille asetetut enimmäisohjearvot pääväylien varrella.

Rantatäyttöön on sijoitettu stabiloituja pohjasedimenttejä. Vanhat täytöt ja huoltoasematoiminta ovat saattaneet pilata maaperää.

Sörnäisten ulkoista ilmettä pyritään kohentamaan vastaamaan keskustaympäristölle asetettavia vaatimuksia. Tavoitteena on mahdollisimman laajan urbaanin puiston ja edustavan rantapromenadin rakentaminen.

Aluetta vastapäätä oleva Hanasaari tulee oleellisesti muuttumaan, kun nykyinen hiilivarasto ja voimalaitos puretaan vuoteen 2010 mennessä ja korvataan asuntoalueella valmisteilla olevan Sörnäisten- ja Hermanninrannan osayleiskaavan mukaisesti. Näin alueen kokonaisilme tulee oleellisesti muuttumaan Sörnäistenrannan ensimmäisessä toteutusvaiheessa. Asemakaavan muutoksella on siis tärkeä tehtävä koko alueen uutta imagoa rakennettaessa.

Kadun siirtyessä kaarevan rakennusrintaman viereen saadaan rantaan suuri yhtenäinen alue, jonka potentiaalinen käyttöarvo on suurempi kuin Lintulahdenkujan rajaaman nykyisen kentän. Näin voidaan Sörnäisiin rakentaa uusi kaupunkipuisto, joka tukee lähiympäristön muutosprosessia teollisuusalueesta työ- ja asuinalueeksi. Sörnäisten rantatien ilmeestä tulee myös katumaisempi sen myötäillessä rakennusrintaman reunaa.

Uusi kaupunkipuisto on kooltaan n. 2 ha, ja suurimmillaan sen leveys on n. 100 m. Sörnäisten rantatien puiston puoleisella reunalla tulee kulkemaan raitiotie ja kevyen liikenteen väylä. Ilmeeltään kaupunkimainen ja nykyaikainen puisto on käsitelty osana avointa maisematilaa, jolloin sen halki säilyy pitkiä näkymiä Kruunuvuorenselälle. Meren äärellä kulkee rantapromenadi, jota jaksottavat erilaiset puistoa aktivoivat toiminnot: pienvenesatama, toriaukio ja noppamaiset paviljongit (kioskit, vene-/rullaluistinvuokraamoja, sauna- ja muita virkistyspalveluja). Lintulahden pohjukassa sijaitsee ravintolarakennus ja huoltoasema.

Sörnäisten rantatie on pyritty tuomaan niin lähelle rakennusrintamaa kuin mahdollista, jotta katumainen tilavaikutelma syntyisi. Nykyisen Lintulahdenkujan kohdalla pääväylän rinnalla kulkee tonttikatu kadunvarsipysäköinteineen Pohjoisrannan tapaan.

Rantapuisto on samalla muotoiltu niin, että se tulevaisuudessa tehokkaasti suojaa Hanasaaren tulevaa asutusta melulta.

Jalankulkuyhteyksien turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys edellyttää alikulkutunnelin rakentamista Sörnäisten rantatien alitse valo-ohjattujen tasoliittymien lisäksi.

Sörnäisten rantapuisto liittyy vesialueeseen, jonka vanha nimi on Suvilahti, laajan rantapromenadin välityksellä. Korkealuokkaisen jalankulkualueen monipuolistamiseksi on sen reunalle esitetty kaupallisia palveluja sisältäviä rakennuksia. Ne asettuvat suoraksi riviksi, joka täsmentää ja jäsentää rantaviivan. Pisin rakennus reunustaa Suvilahden pohjukkaan muodostettua torimaista aluetta. Rakennus tarjoaa mahdollisuuden ravintola-, kahvila-, myymälä- tai näyttelytoiminnalle. Tämän rakennuksen ja jalankulkuväylän välille rakennetaan kapea vesiallas, joka visuaalisesti jatkaa Suvilahden vesipeiliä. Altaan vesi virtaa Suvilahteen. Korttelialueen läpi on varattu maanalaista johtoa varten varattu osa, joka palvelee voimalaitoksen lauhduttamista.

Kun Sörnäisten rantatien linjaus muuttuu, alueella olevat huoltoasema- ja autogrillirakennukset joudutaan purkamaan. Koska kantakaupungin huoltoasemien määrä on voimakkaasti supistunut, on tarkoituksenmukaista varata uusi alue huoltoasemalle tämän vilkkaasti liikennöidyn kadun varrelta. Rakenteellisesti huoltoasemarakennus on liikerakennusten rivistön jatkeena, ja rakennukset tulisi toteuttaa yhtenäisen suunnitelman mukaan. Huoltoaseman ja liikerakennuksen pysäköinti muodostaa yhtenäisen alueen, jonka liikennöinti on Parrukujan puolelta. Huoltoaseman tontilla on varaus autojen pesuhallia varten sekä maanalaista johtoa varten, joka palvelee voimalaitoksen lauhduttamista.

Olemassa olevaan ja hyvin hoidettuun Pannukakunpuistikkoon ei tule muita muutoksia kuin koirapuiston varaus kaakkoisnurkkaan. Väinö Vähäkallion puisto on luonteeltaan urbaani. Puistoa reunustaa matala luonnonkivimuuri, joka katkeaa vain kävelyteiden kohdalla. Sörnäisten rantatien puolella puistoa korotetaan niin, että maaston muotoilu samalla muodostaa meluesteen rannalle päin. Harvahkoon istutettujen puiden välitse kulkee kävelyraitti siihen liittyvine penkkeineen.

Khs päätti 20.3.2006 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Keskustatunnelin asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

Sörnäisten rantatien kaavaehdotuksessa katualueen leveys on 60,5-69 m. Tila riittää Keskustatunnelin tarpeisiin sekä lyhyemmässä että pidemmässä vaihtoehdossa.

Sörnäisten rantatiellä varaudutaan sekä raitiovaunuliikenteeseen että keskustan kehäväylän toteuttamiseen. Tästä syystä katuvaraus on poikkeuksellisen leveä. Sörnäisten rantatien leventämiseen ei kuitenkaan ole tarvetta tässä vaiheessa. Siitä syystä varaudutaan raitiovaunutilan istuttamiseen pysyvillä puuriveillä ja muilta osin nurmella, kunnes alue arviolta 2010-luvun alkupuoliskolla tarvitaan Kalasataman metroasemalle johdettavan raitiotien rakentamiseen. Katuvaraus ei ota kantaa keskustan kehäväylän tarpeellisuuteen, mutta kaavaehdotus ei myöskään ole esteenä hankkeen toteuttamiselle.

Rantapuiston ja rantapromenadin kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että kaikissa kadunristeyksissä on valo-ohjatut suojatieylitykset. Lisäksi alueen pohjoisreunassa ja eteläreunassa on siltayhteydet. Tämän lisäksi on asemakaavaan suunniteltu keskeisesti sijoitettu jalankulkualitus. Jalankulkualituksen toteuttamisen tarpeellisuus tullaan vielä punnitsemaan ennen kaavan toteuttamista. Kaavaehdotuksessa se on varauksena eikä rakentaminen ole ehdottomana edellytyksenä alueen liikenteelliselle toimivuudelle.

Pitkä maanalainen käytävä muodostaa haasteellisen suunnittelukohteen. Jos suunnittelu ja toteuttaminen epäonnistuvat, on seurauksena ankea ja sosiaalisesti vaarallinen ympäristö. Tässä tapauksessa on edellytyksiä suunnitella jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta hyvä ja turvallinen ympäristö. Merenpuoleinen suuaukko sijaitsee edullisessa ilmansuunnassa puistossa. Tunneliin voidaan saada päivänvaloa ja se voidaan rakentaa riittävän leveäksi. Olisi harkittava kilpailun järjestämistä tunnelin toteuttamisen pohjaksi.

Rantalinjassa kulkevalla kävelyalueella sallitaan huoltoajo, joka suuntautuu sekä rantapaviljongeille että venesatamaan ja matonpesulaiturille. Laiturilinjan taitekohtaan on muodostettu tori, joka tulee olemaan alueen keskipisteenä.

Rantatorilla (Miina Sillanpään aukio) on varaus 200 k-m²:n suuruista liikerakennusta varten. Liikerakennuksen tilavaraus tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuden edelleen aktivoida rantapromenadin ja puiston käyttöä. Torialueelle pysäköinti kielletään, jotta varmistetaan sen pysyminen rauhallisena kävely- ja oleskelualueena. Huoltoliikenne sallitaan myös torilla, jonne pääsee Sörnäisten rantatien kautta ja Merihaan puolelta. Pienvenesatamaa on laajennettu voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Matonpesulaiturille on varattu tila venesatamasta, jonne se siirtyy nykyiseltä paikaltaan siinä vaiheessa, kun kaikki kolme paviljonkia on rakennettu.

Vesialue Vesialueella on varaus huoltoaseman ja liikerakennuksen rivistöä jatkavalle kolmelle paviljonkimaiselle rakennukselle, jotka liittyvät rantakävelyreittiin laitureiden välityksellä. Kaksikerroksiset paviljongit voivat toimia saunarakennuksina, venekerhojen majoina, välinevuokraamoina, ravintoloina, kahviloina tai näyttelytiloina, jotka tuovat toiminnallista monipuolisuutta puistolle ja rantakävelyreitille.

Rakennettavuus

Liikennealueet voidaan perustaan maanvaraisesti, koska niiden tasausta ei tulla nostamaan nykyisestä maanpinnasta. Rakennukset voidaan perustaa moreeniin tai kallioon asti lyötävien tukipaalujen varaan. Sörnäisten rantatien alle mahdollisesti rakennettava kevyen liikenteen tunneli, jonka kävelytaso tulee sijaitsemaan korkeudella n. -2,0, on toteutettava vesitiiviinä rakenteena. Tunneli perustetaan paaluille.

Rantarakenteita varten on alueella tehty ruoppaus- ja pengerrystöitä. Reunapenkereiden varaan rakennetaan elementtirakenteinen rantamuuri.

Maaperän puhtaus

Kaava-alue on pääosin täyttömaata. Aluetta on täytetty vaiheittain vuosina 1890-2004. Asemakaavan mukaisia liikerakennusten ja huoltoasemarakennusten tontteja sekä puistoalueita koskee asemakaavamääräys maaperän tutkimisesta ja kunnostamisesta.

Vuonna 1999 tehtyjen rantatäyttöjen yhteydessä alueelta ruopattuja pilaantuneita sedimenttejä sijoitettiin stabiloituina rantapenkereen ja rannan väliselle alueelle. Näitä maamassoja sisältävä alue on merkitty asemakaavaan. Aluetta koskee kaivurajoitus.

Melu

Sörnäisten rantatien melulaskennat on tehty kahdelle eri ennusteliikenteelle. Ilman Keskustatunnelia liikennemäärä on 58 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vilkkaimmin liikennöidyn Keskustatunnelin vaihtoehdon C kanssa 74 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustatunnelin aiheuttama 1 dB(A):n melun lisääntyminen ei ole merkittävä.

Väinö Vähäkallion puisto suunnitellaan niin, että sen kohdalla melutasot ovat n. 50-55 dB(A). Pannukakunpuistikon kohdalla melutaso on 55-70 dB(A) ja Lintulahdenaukion kohdalla n. 55 dB(A). Taajamissa olevalla virkistysalueella sovellettava valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukainen melutasojen ohjearvo on 55 dB(A). Kantakaupungin puistoissa ohjearvon ylittyminen on yleistä.

Sörnäisten rantatien varrella, kaava-alueen ulkopuolella olevien rakennusten ulkoseinille arvioitu korkein keskimelutaso on n. 73 dB(A). Melutason ohjearvot alitetaan normaalein seinärakentein lukuun ottamatta tonttia 288/15, jonka ulkoseinän äänenerityksen on oltava 35 dB(A), kuten tontin voimassa olevassa asemakaavassa on määrätty. Nykyisten Lintulahdenaukion ympärillä olevien asuinrakennusten oleskeluparvekkeilla arvioitu melutaso on n. 55-57 dB(A), ja se paranee sen jälkeen, kun tontti 288/15 rakennetaan.

Ilmanlaatu

Sörnäisten rantatiellä ja koko pääkaupunkiseudulla liikenteen aiheuttamat hiilimonoksidi- ja typpioksidipäästöt pienenevät vuoteen 2020 mennessä lähinnä autokannan uudistumisen vaikutuksesta noin puoleen ja hiukkaspäästöt n. 15 % nykyisestä, vaikka liikennemäärät samanaikaisesti kasvavat. Hiilidioksidipäästöt sen sijaan kasvavat n. 5 % nykyisestä.

Mikäli Keskustatunneli rakennetaan, niin vuodelle 2020 ennustetulla enimmäisliikennemäärällä hiilimonoksidipitoisuuden korkeimmat tuntikeskiarvot ja typpioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot kasvavat hieman verrattuna vaihtoehtoon ilman Keskustatunnelia.

Nimistö Alueella on vakiintunut nimistö, johon ei ehdoteta muutoksia. Nimistötoimikunta on 24.4.2001 päättänyt ehdottaa kaava-alueelle seuraavia uusia nimiä: Väinö Vähäkallion puisto, Miina Sillanpään aukio, Sörnäisten rantapromenadi ja Parrukuja.

Rantapuiston toteuttaminen on tärkeä vaihe Sörnäisten kaupunkirakenteellisessa muutoksessa. Teollisuuden, varastoinnin ja energiatuotannon sekä satamatoimintojen supistumisen seurauksena alue tulee saamaan keskustalle tyypillisen luonteen. Julkisen tilan kohentuminen kulkee rinnan toiminnallisen muutoksen kanssa. Ranta-alueen kunnostaminen tulee osaltaan nopeuttamaan muutosprosessia. Kaava-alue rajautuu Sörnäisten- ja Hermanninrannan osayleiskaava-alueeseen. Hanasaaren alue tulee täällä voimakkaasti muuttumaan, kun voimalaitos on purettu ja hiilikasa poistettu vuonna 2010. Silloin alue muuttuu korkealuokkaiseksi asuinalueeksi. Rantakävely ja puisto on siis nähtävä myös tältä osin laajan kaupunkiuudistuksen aloituksena. Siksi asemakaavan muutoksella on tärkeä rooli uuden alueen imagon muodostuksessa. Samalla keskustamainen ympäristö kasvaa voimalla Pitkänsillan pohjoispuolella. Näin keskustan painopiste siirtyy pohjoiseen. Rannan uudelleen muokkauksella on siis omalta osaltaan merkittävä vaikutus tässä kehityksessä, vaikka toimitilojen rakentaminen on varsin vähäistä.

Rakentamisella ei ole välitöntä vaikutusta luontoon. Vähäiseltä osin kuitenkin puiston vihermassa parantaa ympäristön laatua ja sitoo pölyä nykyistä tehokkaammin. Maisemaan ja kaupunkikuvaan rakentaminen vaikuttaa positiivisesti, kun epäsiisti ja tilapäisluonteinen, osin hylätyn tuntuinen ympäristö rakentuu ja muuttuu maisematilan merkittäväksi tekijäksi.

Rakentaminen ei suoranaisesti vaikuta ajoneuvoliikenteeseen, kun nykyinen liikenne siirtyy vähän pohjoiseen. Liikenneratkaisu ei myöskään edistä eikä haittaa keskustan kehäväylän toteuttamista. Liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat kevyeen liikenteeseen, jonka edellytykset paranevat: kulku helpottuu ja lähiympäristön laatu paranee.

Rakentamisen vaikutukset tekniseen huoltoon liittyvät olemassa olevien verkostojen siirtoihin ja suojauksiin sekä Sörnäisten rantatien uuden linjauksen ja uudisrakennusten edellyttämään täydennysrakentamiseen. Merkittävimmät johtosiirrot ja -suojaukset joudutaan tekemään alueen pohjoisosassa, liikerakennusten korttelialueella, jossa suunnitellun rakennuksen alle jäävät kaukolämpöjohdot, vesijohdot, sekavesiviemäri ja 110 kV:n sähkölinjat. Kaukolämpö- ja vesijohdot asennetaan suojaputkiin/-tunneliin ja jätetään rakennuksen alle. Sekavesiviemäri ja 110 kV:n sähkölinjat siirretään pois suunnitellun rakennuksen alta. Sähkölinjat siirretään pois myös huoltoaseman korttelialueelta.

Korttelin 10574 läpi lounais-koillissuunnassa kulkee Hanasaaren B-voimalaitoksen merivesiputki, joka jää paikoilleen. Putken halkaisija on 2,0 m.

Korttelialueelle jääville johdoille varataan johtokujat.

Kadun, puiston ja rannan rakentamisen kustannukset tutkittiin vuosina 2001 ja 2002 sekä rakennusviraston että kaupunkisuunnitteluviraston toimesta. Tämän jälkeen rantaviivaa on rakennettu suunnitelman mukaisesti ja puiston perustustyötä on osin tehty. Kustannustaso on kuitenkin viidessä vuodessa muuttunut ja kustannukset on myös tältä osin tarkistettu.

Alueen toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat n. 16,55 milj. euroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

Olemassa olevien johtojen siirtokustannukset ja pilaantuneen maaperän kunnostuskustannukset on pystytty arvioimaan melko karkeasti. Johtosiirtojen kustannusten arviointia vaikeuttaa alueella sijaitsevien kantakaupungin sähkönjakelun kannalta tärkeät korkeajännitekaapelit, joiden siirtoja ei aina voida tehdä talouden kannalta edullisimmin, vaan siirtojen toteutuksessa on otettava huomioon myös sähkönjakelun häiriöttömyys. Pilaantuneisuustutkimuksia rajoittivat alueen nykytoiminta ja runsas kaapeliverkosto.

Rakentaminen Alue rakennetaan vaiheittain vuosina 2008-2010.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 29.1.2001 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 12.-16.2.2001.

Asemakaavan muutosluonnosta esiteltiin erikseen 3.4.2001 alueen asukasjärjestöille Familia-klubilla, Suonionkatu 2:ssa. Tilaisuudessa esitetyissä mielipiteissä vastustettiin jyrkästi Keskustatunnelia. Yksimielisesti tuomittiin kaikki aikeet lisätä Sörnäisten rantatien liikennettä ja ehdotettiin, että liikenne suunnattaisiin Kallion alle rakennettavaan tunneliin. Itse luonnokseen esitettiin, että alueelle pitäisi varata tilat matonpesulaituria sekä koirapuistoa varten.

Asemakaavan muutosehdotus ei kuitenkaan edellytä Keskustatunnelin rakentamista, mutta ei myöskään ole esteenä sen rakentamiselle. Mikäli väylää ei rakenneta, ei ole myöskään tarvetta lisätä rantatien nykyistä kapasiteettia ajoneuvoliikenteelle. Raitiovaunuliikenne tulee ajankohtaiseksi, kun Kalasataman rakentaminen on edennyt riittävän pitkälle 2010-luvulle tultaessa.

Ehdotukseen on lisätty koirapuistovaraus ja tilat matonpesulaituria varten.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta on esitetty seuraavat kirjalliset mielipiteet, jotka on käsitelty 7.6.2001 kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Kallio-Seura r.y. on sitä mieltä 4.3.2001, että olisi tullut laatia asemakaavan muutos huomattavan paljon laajemmalle alueelle, joka käsittäisi Hakaniemen torin, Kalasataman metroaseman ja Hämeentien aina Mäkelänkadulle asti. Seura pitää välttämättömänä selvittää Sörnäisten rantatien liikenteen vaihtoehtoja ja korostaa, että 10 000 ajoneuvon lisäys perustelisi tunneliratkaisua aina Kulosaaren sillalle asti. Seura epäilee jalankulkutunneleiden käyttökelpoisuutta ja esittää Sörnäisten rantatien ajonopeuksien alentamista enintään 40 km:iin tunnissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavoitettava alue on looginen kokonaisuus, jolla muodostetaan rantapuisto, rantapromenadi ja rantatori siihen paikkaan, johon se on mahdollista tehdä ennen Sörnäisten sataman toimintojen poissiirtoa. Hakaniemen torin ja Kalasataman metroaseman ympäristön suunnittelukysymykset ovat riippumattomia täällä tehtävistä ratkaisuista. Sörnäisten rantatien uusi linjaus ei millään tavalla estä liikenteen siirtoa tunneliin. Jos sellaiseen päädytään, voidaan katualueen luonnetta muuttaa yhä katumaisemmaksi ja suuri osa katu-alueesta voidaan istuttaa.

Asemakaavan puitteissa voidaan hyvinkin rajoittaa liikennenopeuksia, jos sitä liikenteen ohjaamisen kannalta pidetään tarkoituksenmukaisena.

Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumin kaupunkisuunnitteluryhmä esittää 20.3.2001 saapuneessa kannanotossaan, ettei Sörnäisten rantatien linjausta tulisi muuttaa ja rantatien siirtoa kokonaan tunneliin aina Kulosaaren sillan läheisyyteen asti harkittaisiin. Toisena vaihtoehtona voisi tutkia rantatien rakentamista syvään maanalaiseen leikkaukseen. Kevyen liikenteen ylityskohtia tulisi olla runsaasti, sekä alikulkuja että suojateitä. Nykyisen, rannan puoleisen kevyen liikenteen väylän linjausta ei pidä myöskään muuttaa, vaan väylän pitää kulkea jatkossakin rannan tuntumassa tai puistoalueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa käsitelleensä 18.11.1999 Sörnäisten rantatien jatkosuunnittelun periaatteita. Käsittely perustui mm. laajaan lausuntokierrokseen, jonka tuloksena annettiin 38 lausuntoa suunnittelun pääkysymyksestä eli Sörnäisten rantatien linjauksesta. Siksi kysymys kadun linjauksesta on periaatteessa ratkaistu. Kysymystä Keskustatunnelin mahdollisesta jatkosta Sörnäisten kohdalla tulee tarkastella tunnelisuunnitelman yhteydessä. Rantatien rakentaminen kaukaloon vaatisi sillan ja rombisen liittymän jokaiseen kadunristeykseen. Ratkaisu poistaisi melua maantasossa, mutta ei oleellisesti vähentäisi sitä kadun varrella olevissa rakennuksissa. Lisäksi ratkaisu toisi Sörnäisten rantatielle moottoritiemäisen ilmeen, mikä on ristiriidassa suunnittelun kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa.

Merihaka-Seura r.y. ilmoittaa (26.4.2001), ettei se tässä vaiheessa hyväksy mitään Sörnäisten rantatien ja sen lähialueiden suunnittelun osaratkaisua. Sörnäisten rantatien, Hämeentien, Hakaniemen torin, Hakaniemensillan ja Junatien läpiajoliikenne tulisi siirtää tunneliin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Merihaka-Seura r.y:n ehdottamaa läpiajoliikenteen siirtämistä tunneliin ei ole tutkittu kaupunkisuunnitteluvirastossa eikä sellaista suunnitelmaa sisälly viraston toimintasuunnitelmaan. Seuran ehdottama selvitys on luonteeltaan pitkän aikavälin yleiskaavallinen suunnittelutehtävä, jossa koko liikenneverkkoa on tarkasteltava kokonaisuutena. Sörnäisten rantapuiston ja rantapromenadin muodostaminen sekä ympäristön parantaminen lyhyellä aikavälillä edellyttää nykyisen kadun siirtämistä. Tältä osin asemakaavan muutosehdotus ei aiheuta eikä edellytä muutoksia liikennejärjestelmään. Tässä vaiheessa varaudutaan tilan järjestämiselle Keskustatunnelin edellyttämällä tavalla. Mikäli tunneli tulevaisuudessa päätetään jättää rakentamatta, syntyy edellytyksiä puiston leventämiseen Sörnäisten rantatien suuntaan.

Riitta Kylmälä ja Juhani Alaranta ovat huolissaan Keskustatunnelin rakentamisesta ja sen aiheuttamasta liikenteen haittojen lisääntymisestä Sörnäisissä. Kadun muuttamista moottoritiemäiseksi alueeksi vastustetaan ankarasti, ja Kylmälä esittää kokonaissuunnitelman laatimista. Hän vastustaa meren täyttöä, suhtautuu kriittisesti uusien kaupallisten palvelujen rakentamiseen ja esittää Keskustatunnelin itäisen suuaukon rakentamista idemmäksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Keskustatunnelin rakentamisesta ja sen eri vaihtoehdoista käydään laajaa keskustelua. Päätös itäisestä suuaukosta tehdään tunnelin kokonaissuunnittelun yhteydessä. Asemakaavaehdotus ei edellytä Keskustatunnelin rakentamista, mutta ei myöskään estä sitä. Tässä vaiheessa Sörnäisten rantapuiston suunnittelussa on varauduttava kaikkien vaihtoehtojen toteuttamiseen.

Asemakaava ei edellytä rantojen täyttöä, vaan paviljonkimaiset rakennukset rakennetaan sillan tapaisesti paaluille.

Raili Kynäkoski vastustaa Sörnäisten rantatien linjauksen muuttamista lähemmäksi Lintulahden asuinkorttelia. Hän haluaa säilyttää ylikulkusillat ja tasoylitykset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Sörnäisten rantatien uuden linjauksen ensisijainen hyöty on rauhallisen rannan ja siihen liittyvän rantapuiston luominen. Sen haittana on luonnollisesti liikenteen siirtyminen lähemmäs asutusta. Lintulahden uuden asutuksen kannalta uusi linjaus ei kuitenkaan lisää melurasitusta verrattuna nykyiseen linjaukseen. Valo-ohjattu tasoylitys tulee jokaiseen kadunristeykseen. Lintulahden asuinkorttelin vieressä on alikulkuvaraus suoraan rantakävelylle.

Pekka Hyvönen pitää asemakaavan suuntaviivoja hyvinä ja hanketta asukasviihtyvyyden kannalta tärkeänä. Hän toivoo puistoon nuorisoa ja lapsia huomioon ottavaa suunnittelua sekä alueelta puuttuvan mäen rakentamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että puiston suunnittelussa otetaan huomioon kaikkien asukasryhmien tarpeet mahdollisimman hyvin. Laaja torialue mahdollistaa nuorison skeittailun ja seurustelun Merisataman kompassitorin tapaan. Puistoon tulee rinne, jonka korkeus on enimmillään 4-5 m. Rinne on jyrkkä rantatien suuntaan ja edesauttaa siten melusuojausta. Talvella se toimii kelkkamäkenä puiston suojaisaan suuntaan.

Alueelta sittemmin muuttaneen Partek Oyj Abp:n edustaja esitti 1.3.2001 suullisessa mielipiteessään, että tontilla 10288/7 (Partekin pääkonttori) ei ole riittävästi autopaikkoja ja että asemakaavaehdotus poistaa osan niistä paikoista, joita yhtiö on vuokrannut Helsingin Energialta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Partekin pääkonttoria varten on kaavoitettu autopaikat lautakunnan päättämän normin mukaisesti. Helsingin Energian alueella säilyy autopaikkoja, joiden käytöstä yhtiö jatkossakin voi tehdä sopimuksen edellyttäen, ettei Helsingin Energia tarvitse paikkoja täysimääräisesti.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 10.8.-10.9.2001, eikä sitä vastaan tehty muistutuksia. Ehdotuksesta pyydettiin syksyllä 2001 lausunnot Helsingin Energialta, Helsingin Vedeltä, kiinteistölautakunnalta, pelastuslautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta.

Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota energiahuollon pitkäaikavälin toimintaedellytyksiin, liikenteen järjestelyihin, rakentamisolosuhteisiin, rakennuskustannuksiin, Keskustatunnelin vaikutuksiin ja liikenteen haittavaikutuksiin.

Lausuntojen pohjalta asemakaavakarttaan tehtiin eräitä tarkennuksia, jotka eivät olleet olennaisia.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Koska kaavan valmistelu on ollut keskeytyneenä vuodesta 2002 läh-tien, ehdotus on syytä asettaa uudelleen nähtäville ja pyytää uudet lausunnot.

Khs ilmoittaa, että muutettu ehdotus (piirustus nro 10960/31.5.2001, 21.3.2002, 28.9.2006) on ollut julkisesti nähtävänä 17.11.-18.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi muutetusta ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, Helsingin Veden, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Pelastuslautakunta mainitsee (9.1.2007) mm., että pelastusajoneuvoille on varattava pääsymahdollisuus Sörnäisten rantapromenadille ja huoltoaseman suunnittelussa on otettava huomioon jakeluasemia koskevat säännökset.

Kiinteistölautakunnan (8.2.2007) käsityksen mukaan asemakaavan esittämien vähäisten uusien rakennusten rakentamiskustannukset ovat niin suuria, ettei niiden toteuttaminen ilman kaupungin myötävaikutusta ole todennäköistä. Niinpä lautakunta esittää harkittavaksi, että johtosiirtojen ja maaperän puhdistamisen kustannuksia tulisi kohdentaa osaksi julkisen ympäristön rakennuskustannuksia ja toimenpiteille osoittaa erillinen määräraha.

Kaava-alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista.

Rantapuiston rakentaminen edellyttää riittäviä geoteknisiä selvityksiä ennen kuin tarvittavat täytöt voidaan tehdä. Alueelta kaivettavat pilaantuneet maat tulisi sijoittaa puistoon ja sitä varten tulisi kaavaan lisätä erillinen määräys.

Lautakunnan mielestä voisi olla aiheellista tutkia vielä sitä, onko ehdotusta esimerkiksi rantaviivan rajausten, rakennusalojen sijoittamisen tai esitetyn vesialtaan osalta kehitettävissä edelleen siten, että sillä tavoiteltavat edut olisivat saavutettavissa vähäisemmillä kustannuksilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007), että lausunnossa esitetyt näkökohdat ja ehdotukset asemakaavan tarkistamiseksi on punnittu erityisesti johtojen siirroista ja rakennustoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi ja kaavaehdotukseen on tehty jäljempänä yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Energian ja Helsingin Veden vastineiden yhteydessä selostetut muutokset.

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimus- ja puhdistamisvelvoite on ulotettu koskemaan koko kaava-aluetta lausunnossa esitetyllä tavalla.

Kaavaan ei sitä vastoin ole otettu merkintää, joka oikeuttaisi pilaantuneen maan sijoittamiseen katu- ja puistoalueiden alle. Tämä harkinta kuuluu ympäristölupaprosessiin eikä kaava ole esteenä sille, että likaantunut maa säilytetään uudisrakennettavien alueiden rakenteissa, mikäli ympäristölupaprosessissa päädytään tällaiseen ratkaisuun.

Kun alueen toteuttamissuunnittelu käynnistyy, tullaan tekemään tarvittavat geotekniset selvitykset maaperän ja rantaviivan vakavuuden varmistamiseksi. Asemakaavavaiheessa on tehty riittävästi selvityksiä, jotka osoittavat, etteivät geotekniset olosuhteet aseta kohtuuttomia esteitä asemakaavan toteuttamiselle.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (25.1.2007) mm., että kevyen liikenteen yhteydet puistoalueelle vilkkaan pääkadun poikki ovat huonot. Leveän kadun ylittäminen liikennevaloin varustettua suojatietä pitkin on hankalaa ja vaarallista. Alikulkuyhteyden rakentaminen ei ole luontevaa käytettävissä olevan tilan ja kadun länsipuolen tasojen vuoksi. Alikulusta tulisi jyrkkä, pitkä ja turvattoman tuntuinen. Lisäksi alikulku olisi huomattavasti merenpinnan alapuolella, mikä lisää merkittävästi sen rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Alikulkukäytävän pohjoisen luiskan tilantarve on tarkistettava ehdotuksessa esitetyn Lintulahdenkujan takana olevan jalkakäytävän kohdalla. Mikäli kevyen liikenteen eritasoyhteys on välttämätön, se tulisi toteuttaa ylikulkukäytävänä.

Rantapaviljongeille ja venesatamaan kevyen liikenteen väylien kautta suuntautuva huoltoajo vaarantaa kevyen liikenteen turvallisuutta.

Esitetty rakentaminen edellyttää suuria, kalliita ja hankalasti toteutettavia muutoksia alueella oleviin putkistoihin, kaapeleihin ja kuivatusjärjestelmiin:

Nykyisiä putkistoja ja kaapeleita ei voi säilyttää puistoalueella ilman uusimista ja perustusten tukemista. Alueella joudutaan tekemään merkittäviä johtosiirtoja johtojen linjausten ja korkeuksien suhteen. Alueella kulkevien gravitaatiolla toimivien putkien toiminnasta on huolehdittava. Miina Sillanpään aukiolle esitetyn liikerakennuksen rakentaminen edellyttää nykyisen kaukolämpö- ja kaasuputken siirtämistä.

Raitiovaunun ja puurivin etäisyyden on oltava vähintään 6 m, eli vähintään 7,15 m lähimmän raiteen keskeltä puurivin keskelle. Raitiovaunun virroittimeen tulee olla 6,5 m:n vapaa korkeus.

Tulvareitti Sörnäisten rantatieltä puiston kautta mereen on varmistettava. Tulvareitti tulee merkitä kaavaan.

Koska kyseessä on eräs Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä väylistä, on puistojen ja Sörnäisten rantatien meluolosuhteet tutkittava riittävän luotettavalla mallilla.

Puistoalueiden sisäiset ratkaisut tulee merkitä kaavaan ohjeellisina. Koira-aitauksen rakentaminen asutuksen läheisyyteen ei ole mahdollista kaavaan esitetyllä tavalla.

Matonpesu meressä ei ole ympäristösyistä suotavaa, joten kuivan maan matonpesupaikka on ekologisesti oikea ratkaisu.

Kaava-alueen rakentamisesta aiheutuu n. 15 milj. euron kustannukset (alv. = 0 %): Arvio on alustava, koska oleellista perustietoa puuttuu.

Katujen, raittien ja aukion rakentamiskustannukset ovat n. 5,1 milj. euroa, alikulkukäytävän n. 2,6 milj. euroa ja rantarakenteiden n. 3,9 milj. euroa. Laite- ja johtosiirtojen kustannukset katu- ja puistoalueilla ovat n. 1,7 milj. euroa. Puistoalueiden rakentamiskustannukset ovat n. 1,3 milj. euroa. Arvio ei sisällä pilaantuneiden maiden käsittely- ja kunnostuskustannuksia, jotka selviävät vasta tarkemmissa tutkimuksissa.

Esityksen mukaan rantapuiston melutasoa ja käytettävyyttä parantaa usean metrin maavalli rannan ja vilkkaan pääkadun välissä. Jos maavallia ei voida geoteknisistä syistä toteuttaa, on tutkittava muita ratkaisuja melun torjumiseksi rantamaisemien kärsimättä. Ehdotuksen mukainen rantapuisto edellyttää maanpintaa nostettavaksi usealla metrillä nykyisestä tasosta. Maapohjan kantavuusolosuhteet ovat epäselvät. Alueella on tehtävä riittävät geotekniset selvitykset, ennen kuin alueelle voidaan suunnitella lisätäyttöjä. Maaperän mahdollinen saastuneisuus ja todelliset puhdistuskustannukset on myös tutkittava.

Ennen kaavan hyväksymistä tulisi selvittää perusteellisesti alueen meluolosuhteet, kevyen liikenteen esteettömät ja toimivat yhteydet, alueen kaapelit, putkistot ja niiden uusiminen, muutokset ja tukeminen, täyttöjen ja rakenteiden tekniset edellytykset, tulvareitit, maaperän saastuneisuuden laatu ja käsittelytavat, merenpohjan haitalliset aineet ja toimenpiteiden ja rakentamisen aiheuttamat todelliset kustannukset.

Lautakunta toteaa, että edellä mainituin huomautuksin ja muutoksin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 10960 mahdollistaa ympäristön rakentamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007), että alueen kevyen liikenteen suunnittelussa Sörnäisten rantatie muodostaa huomattavan esteen. Yli 60 000:n ajoneuvon päivittäinen liikkuminen aiheuttaa suuriakin ongelmia kevyen liikenteen johtamiselle rantaan ja rantapuistoon.

Alueelle on johdettu kevyen liikenteen siltayhteydet sekä sen pohjoisimmasta että sen eteläisimmästä osasta kaava-alueen ulkopuolelle. Siksi keskivaiheelle on esitetty alikulkuyhteyttä. Sitä on kritisoitu suoraan tai epäsuoraan monessa muussakin lausunnossa. Niissä esitettyjen näkökohtien perusteella on varaus poistettu. Jatkosuunnittelussa voidaan tutkia uutta kevyen liikenteen siltayhteyttä ranta-alueella. Sen rakentamiselle asemakaava ei aseta esteitä ja sen tarve arvioidaan, kun tiedetään toteutuuko keskustatunneli pitkänä vai lyhyenä.

Lausunnossa esitetty huoli jalankulun turvattomuudesta on liioiteltu. Sörnäisten rantapromenadi on 9 m:n levyinen ja sen varrella on neljä paviljonkia. Niiden huoltoliikenne on vähäinen ja verrattavissa Merisataman huoltoliikenteeseen, josta ei ole huonoja kokemuksia.

Lausunnossa esitettyihin näkökohtiin putkista ja johdoista vastataan Helsingin Energian ja Helsingin Veden lausuntoihin annetuissa vastineissa.

Kaavassa on raitiovaunuväylälle istutuskaistoineen varattu 12 m leveä alue, jonka toinen istutuskaista sijoittuu kevyen liikenteen väylän viereen. Tämä tila on riittävä. Esimerkkinä voidaan mainita Hämeentiellä äskettäin tehty uudelleenjärjestely, jonka kokonaisleveys on 11,1 m. Sörnäisten rantatien järjestelyjä helpottaa vielä toisen puurivin sijoittuminen jalkakäytävän reunalle, joten siellä puut voidaan istuttaa lähemmäs jalkakäytävää.

Puistoalueen merkinnät on esitetty ohjeellisina, kuten lausunnossa on esitettykin, lukuun ottamatta koirapuistoa. Se on nyt muutettu ohjeelliseksi, mikä mahdollistaa asukkaiden toivoman puiston sijoittamista mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti Pannukakunpuistikkoon.

Tulvareitti on nyt merkitty asemakaavaan lausunnossa esitetyllä tavalla, jotta varmistetaan, että puistosuunnittelu aikanaan perustuu riittäviin tietoihin.

Matonpesulaiturin varaus on poistettu ehdotuksesta.

Lausunnossa ehdotetaan entistä tarkempien teknisten selvitysten laatimista jo tässä vaiheessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaikki tarvittavat tekniset selvitykset on tehty, jotta asemakaavan vaikutusten arviointi riittävästi voidaan selvittää. Jatkosuunnittelun yhteydessä kukin toteuttamiseen osallistuva hallintokunta tekee lisäselvitykset vakiintuneen tavan mukaan. Selvitykset käyvät ilmi asemakaavan selostuksesta.

Ympäristölautakunta toteaa (30.1.2007) mm., että täyttömaalla ja poistuvan huoltoaseman alueella saattaa olla pilaantuneita maita. Maaperän puhtaus tuleekin selvittää koko kaava-alueella ja pilaantunut maaperä on kunnostettava myös katualueeksi muutettavalla alueella. Mikäli ranta-aluetta tullaan venesataman tms. rakentamisen yhteydessä ruoppaamaan, tulee myös sedimenttien pilaantuneisuus ja kunnostustarve selvittää.

Kaavaehdotuksessa varataan venesatamasta pysyvä paikka matonpesulaiturille. Uusi paikka korvaisi alueelta poistuvan matonpesulaiturin. Kaupunki aikoo kuitenkin jatkossa lakkauttaa rantavesiä kuormittavat matonpesulaiturit ja ryhtyä useiden muiden kuntien tavoin rakentamaan matonpesupaikkoja, jotka voidaan liittää vesi- ja viemäriverkostoon. Maalle perustettavista paikoista tulee vastaaman rakennusvirasto. Nykyisiä 14 matonpesulaituria ylläpitää Helsingin Satama, joka vähitellen luopuu niistä. Matonpesulaituri tulee näin ollen poistaa kaavaehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007) mm., että asemakaavamääräyksiä maaperän puhdistamisesta on täydennetty ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyllä tavalla ja ehdotuksesta on poistettu matonpesulaiturin kaavamerkintä.

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittää huomiota (5.2.2007) seuraaviin seikkoihin:

Pannukakunpuistikon meluarvot ovat selostuksen mukaan 55-70 dB. Kaavaan ei ole osoitettu meluntorjuntatoimenpiteitä, toisin kuin viereiseen Väinö Vähäkallion puistoon. Ratkaisu on pystyttävä perustelemaan taikka lisättävä kaavan meluntorjuntatoimenpiteet.

Osa alueesta on tulvariskille altista. Alin suositeltava rakentamiskorkeus on +2,6. Vaikutuksissa on arvioitava asemakaavaratkaisua mahdollisen tulvan kannalta ja annettava tarpeelliset määräykset estämään tai minimoimaan haitalliset vaikutukset. Arviointi on syytä ulottaa koskemaan myös putki- ja kaapelilinjoja.

Kaava-alue on vanhaa teollisuusaluetta ja pääosin täyttöaluetta. Maaperän tutkimus- ja kunnostamistarve on todettu vain VL-, KL- ja LH-kortteleiden alueella. Tutkimus- ja kunnostustarve on kaavamääräyksissä ulotettava koskemaan koko kaava-aluetta.

E-mm -alueen määräystä on syytä tarkentaa lisäyksellä loppuun "...saastuneen pohjasedimentin vuoksi".

Selostuksessa on syytä tarkastella venesataman liikenteen ja Hanasaaren hiilisataman liikenteen vaatimuksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007), että Pannukakunpuistikko on kunnostettu 1990-luvun alussa. Se on ollut toiminnassa siitä lähtien ja ollut vähäisessä käytössä. Nyt melulta suojattua puistoa on huomattavassa määrin lisätty kaava-alueella, jolloin Pannukakunpuistikon varsinainen käyttö tulee olemaan koirapuisto, jonka melusuojaus ei ole yhtä tärkeä kuin oleskelupuistojen kohdalla. Melumuurin rakentaminen tällaiseen paikkaan kantakaupungin keskelle olisi ympäristöllisesti ongelmallista ja se poistaisi katualueelta merellisen vehreän näkymän, jonka päätteenä komeasti nousee Suvilahden kulttuurihistoriallisesti arvokas voimalaitos. Tällaisen näkymän poistaminen heikentäisi kantakaupungin kaupunkikuvallisia kvaliteetteja. Suunnittelussa on pidetty tärkeänä, että merellinen näkymä säilyisi katualueelta sekä alueen etelä- että sen pohjoisosassa.

Osa alueesta on tulvariskeille altista, mikäli veden pinta nousee yli tason +1,8. Katualueet ovat riippuvaisia vierellä olevien kiinteistöjen nurkkapisteiden korkeuksista eikä siis Sörnäisten rantatien korkeutta voida nostaa Lintulahdenkujan nykyisestä tasosta, joka on tasossa +1,8-+2,1. Puistoa ja rantakävelyreittiä voidaan helpommin suunnitella vedenpinnan korkeusaseman tilapäiset huiput huomioon ottaen.

Mikäli vedenpinta nousee yli +1,8, osa Sörnäisten rantatiestä jää veden alle. Alueen etelärajan eteläpuolella katualue on alimmillaan tasolla +1,7. On kuitenkin huomattava, että Sörnäisten rantatie sijoittuu asemakaavan muutoksen seurauksena korkeammalle kuin nykyinen linjaus ja näin ollen turvallisuus kokonaisuudessaan paranee.

Alueen tulvareitit on suunniteltu niin, että katualueen harjanne sijoittuu Lintulahdenkadun tienoilla tasolle n. +2,2. Siitä tulvavesi hakeutuu mereen kaava-alueen pohjois- ja eteläreunasta. Tulvareittimerkintä on lisätty Väinö Vähäkallion puiston pohjoispäähän.

E-mm -määräystä on täsmennetty lausunnossa esitetyllä tavalla. Myös saastuneen maaperän tutkimus- ja kunnostustarve on kaavamääräyksissä ulotettu koskemaan koko kaava-aluetta.

Hanasaaren hiilisataman liikenteellä ei ole vaikutuksia kaava-alueen vesiliikenteeseen eikä maaliikenteeseen.

Venesataman huoltoliikenteelle on asemakaavassa varattu yhteys Sörnäisten rantatielle. Veneliikenteellä ei ole haitallisia vaikutuksia.

Helsingin Vesi toteaa (29.1.2007), että kaavaehdotus edellyttää rakennettavaksi Parrukujalle ja sen jatkeelle uutta sadevesiviemäriä n. 100 m. Lisäksi suunnitellun Sörnäisten rantatien alittavan kevyen liikenteen alikulkutunnelin vuoksi joudutaan siirtämään sekavesiviemäreitä n. 230 m. Lisäksi tontilla 10574/2 sijaitseva sekavesiviemärin ylivuotoviemäri joudutaan siirtämään n. 50 m:n pituudelta Sörnäisten rantapromenadille sekä tontilla sijaitsevat vesijohdot Parrukujalle n. 150 m:n pituudelta. Asemakaavaselostuksessa on ehdotettu kyseisten vesijohtojen siirtämistä tontille 10574/2 rakennettavaan huoltotunneliin tai suojaputkeen. Yleisen vesihuollon toimivuuden varmistamiseksi on tarkoituksenmukaisempaa, että vesijohto siirretään Parrukujalle ja sen jatkeelle.

Vesijohtoverkostojen rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 370 000 euroa (alv 0 %), josta verkostojen uudisrakentamisen osuus on n. 40 000 euroa (alv 0 %) ja johtosiirtojen osuus n. 330 000. Tontin 10574/2 alue on asemakaavoittamatonta, joten kyseisen tontin rakentamisesta aiheutuvat johtosiirrot (n. 125 000 euroa, alv 0 %) maksaa Helsingin Vesi. Muiden johtosiirtojen kustannukset (n. 200 000 euroa, alv 0 %) tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997). Kokonaiskustannukset rakennettavaa kerrosneliömetriä kohden ovat n. 170 euroa, joka on huomattavien johtosiirtojen vuoksi selvästi keskimääräistä tasoa korkeampi.

Jalankulkutunnelin rakentaminen aiheuttaa viemäreiden toimivuuden heikentymistä, koska viemärisiirtojen vuoksi viemäreiden viettokaltevuus pienenee.

Paviljonkeja (kaavamerkintä W1) ja Miina Sillanpään aukion liikerakennusta varten ei rakenneta yleistä vesihuoltoa.

Asemakaavaan on merkitty Sörnäisten rantatien sivuille istutettavat puurivit. Puurivit ovat paikoitellen liian lähellä rakennettuja vesijohtoja tai viemäreitä, minkä vuoksi merkintä tulee muuttaa merkinnäksi "Ohjeellinen puurivi".

Parrukujalle on esitetty rakennettavaksi sadevesiviemäri, joka Parrukujan eteläpuolisella alueella tulee sijaitsemaan asemakaavoittamattomalla alueella.

Asemakaavaselostuksen mukaan alue rakennetaan useassa vaiheessa. Ensiksi toteutetaan rantapromenadi, jonka työt käynnistyivät jo vuonna 2000. Nämä työt saatetaan loppuun vuonna 2008. Rantapuiston rannanpuoleisin osa toteutetaan vuosina 2008-2010 ja varsinaiseen kadunrakentamiseen ryhdytään vuonna 2009. Kevyen liikenteen tunneli rakennetaan, kun liikenteelliset olot perustelevat rakentamista, arviolta 2010-luvulla.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007), että vesihuollon yleissuunnitelmaan tehdään vesijohdon linjausta koskeva tarkennus. Jalankulkutunneli on poistettu kaavasta, joten myös viemäreiden toimivuusongelmat poistuvat.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (9.2.2007) mm., että asemakaavan mukainen toteutus vaatii merkittäviä muutoksia niin sähköverkoissa kuin kaukolämpöjohdoissa. Alueella sijaitsee mm. useita ydinkeskustaa palvelevia siirtokaapeli- ja lämmönsyöttöyhteyksiä.

Helen Sähköverkko Oy (HSV)

Sörnäisten ranta-alueen kautta kulkee nykyisin kolme hyvin merkittävää HSV:n ydinkeskustaa syöttävää 110 kV:n siirtokaapeliyhteyttä. Nämä kaapeliyhteydet on toteutettu pitkäjännitteisen suunnittelun myötä vaiheittain useiden vuosikymmenten aikana. Siirtokaapeliyhteydet ovat osittain toinen toistaan varmentavia. Suuren käyttövarmuusvaatimuksen vuoksi kaapeliyhteydet on voitava tehdä mahdollisimman suojatuiksi mm. niiden elinkaaren aikana mahdollisesti sijoituspaikan lähistöllä tehtäviin maankaivuun aiheuttamia vikariskejä vastaan. Osaa keskustaa syöttävistä 110 kV:n siirtokaapeliyhteyksistä on sijoitettu maanalaisiin teknisiin huoltotunneleihin, mutta käyttövarmuusriskin hallintasyistä nämä kolme kaapelia kulkevat jatkossakin katualueella. 110 kV:n siirtokaapelimuutoksissa pyritään myös mahdollisuuksien mukaan välttämään kaapelijatkosten käyttöä, koska jokainen jatkos heikentää kaapelin käyttövarmuutta.

Asemakaavan selostuksen mukainen rakentaminen vaatii merkittäviä muutoksia em. siirtokaapeleille. Myös Sörnäisten, Kallion ja Hakaniemen alueita syöttäville jakeluverkkokaapeleille tulee merkittäviä muutoksia. Viime vuosien kokemusten mukaan kaavamuutoksen esittämille rakennusalueille ei voi jättää jännitteisiä kaapeleita rakennusajaksi sähköturvallisuus- ja käyttövarmuussyistä, vaan ne on siirrettävä rakennusalueelta uusille reiteille ennen muutostöitä.

Muutosehdotus aiheuttaa kahden 110 kV:n paperiöljyeristeisen kaapelin, yhden 110 kV:n muovieristeisen kaapelin, viestikaapelien ja kymmenen keskijännitekaapelin uusimisen tai siirron noin yhden kilometrin mittaiselle uudelle reitille sekä yhden muuntamon siirron rakennettavalta tontilta. Johtuen siitä, että jokaisella 110 kV:n kaapeliin tehdyllä jatkoksella on koko järjestelmän käyttövarmuutta heikentävä vaikutus, on tässä muutoksessa tarve uusia Kruununhaan suuntaan menevä paperiöljyeristeinen kaapeli kokonaisuudessaan.

Kaapeleiden uusista sijoituksista on kaavasuunnittelun tässä vaiheessa voitu tehdä vain alustavaa suunnittelua. Reittien tarkat sijainnit voidaan määrittää vasta tarkemmissa katusuunnitelmissa.

Kaapeleiden siirtojen ja uusimisten kustannukset ovat vuoden 2006 joulukuun kustannustasolla ja nykyisellä siirtosuunnitelmilla suuruusluokaltaan 5 900 000 euroa sisältäen seuraavat osiot: kolmen 110 kV:n siirtokaapeliyhteyden siirto ja uusiminen, viesti- ja jakeluverkkokaapeleiden siirrot sekä yhden muuntamon siirto.

Alueella olevan kahden paperiöljyeristeisen 110 kV:n siirtokaapelin uusiminen on HSV:n omissa suunnitelmissa tarkoitus tehdä vuosien 2017-2020 aikana. Tässä yhteydessä on tarkoituksen mukaista uusia Kruununhaan suunnan yhteys kokonaisuudessaan ja HSV osallistuu näiden yhteyksien kaapelikustannuksiin sekä muutosalueen ulkopuolisiin Kruununhaan suunnan maanrakennuskustannuksiin. Kuitenkin em. kaapeliyhteyksien uusimisen aikaistumiskustannukset tulevat kaavatalouden maksettavaksi.

Kaavaselostuksessa mainitut kustannusarviot perustuvat vuoden 2001 kustannustasoon sekä suunnitelmiin, joiden mukaan osa kaapeleista olisi voinut jäädä paikoilleen. Nykyisessä kaavaehdotuksessa tilanne on kaapelien sijoituksen osalta olennaisesti muuttunut, sillä kaapelireiteille ollaan ehdottamassa rakennuksia, rakennelmia ja raitioteitä sekä puustoistutuksia.

Lisäksi HSV kiinnittää erityistä huomiota seikkaan, että alueen kokonaisrakentuminen kaavamuutoksineen tulee pyrkiä ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon tulevissa siirtosuunnitelmissa, jotta siirrettävät yhteydet saataisiin kerralla mahdollisimman pysyvään sijoitukseen. Toteutuksen suunnittelun ja materiaalihankintojen pitkien läpimenoaikojen sekä verkon käyttövarmuuden takia mahdolliset kaapelisiirrot tulee tilata HSV:ltä vähintään yksi vuosi ennen siirtotarvetta.

Helsingin Energia

Muutosehdotuksen mukainen rakentaminen vaatii merkittäviä muutoksia kaukolämpöjohdoille; asemakaavaehdotuksen mukaisen liikerakennuksen lounaispäädyn alle jää keskusta-alueen ja Kallion kaupunginosan lämmönsyöttöjohdot. Liikerakennuksen ja vesiaiheen suunnittelussa on kaukolämpöjohdot otettava huomioon.

Kaava-alueella sijaitsee lisäksi Hanasaari B-voimalaitoksen ja kaukojäähdytyslaitoksen lauhdevesiputket ja vedenottamot, joiden säilyminen on suunnittelussa otettava huomioon.

Sörnäisten rantatien uudelleen linjaus ja 110 kV:n kaapeleiden uudelleen reititys aiheuttavat muutoksia Kallion kaupunginosaa syöttävän kaukolämpöjohdon reititykseen.

Muutosehdotuksen mukainen liikerakennus aiheuttaa Helsingin Energian kaukolämpöjohtojen muutostöitä arviolta 220 m:n matkalle ja Sörnäisten rantatien linjaus 200 m:n matkalle. Töiden arvioidut kustannukset ovat vuoden 2006 kustannustasolla: Liikerakennus 510 000 euroa ja Sörnäisten rantatie 350 000 euroa yhteensä 860 000 euroa.

Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon Väinö Vähäkallion puiston ja Miina Sillanpään aukion rakentamisesta ja maisemoinnista mahdollisesti aiheutuvia johtosiirtojen kustannuksia. Kaukolämpöjohdon mahdolliset muutostyökustannukset ovat 2 000 euroa/m.

Sörnäisten rantatien uudelleen järjestelyssä tulee ottaa huomioon myös tulevien uusien Sompasaaren ja Kalasataman kaupunginosien liikenteen järjestelyt sekä Suvilahden kaasu- ja voimalaitosalueelle pääsy muuttuvassa käyttötilanteessa ottaen huomioon energiahuoltoalueen lisärakentaminen nykyisen energiahuoltoalueen rakentamattomassa pohjoispäässä.

Tässä lausunnossa esitetyt kustannusarviot pohjautuvat nyt käytettävissä olevaan kohteen suunnittelutietoon ja markkinakustannustietoon. Muutostyön edellytyksenä on se, että kaavatalous maksaa muutostöiden kustannukset todellisten kustannusten mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007) mm. seuraavaa:

Helen Sähköverkko Oy

Lausunnon perusteella on poistettu kevyen liikenteen alikulkutunnelin varaus Suvilahden kadun linjassa. Tämä helpottaa vesi- ja kaukolämpöjohtojen suunnittelua ja toteuttamista alueella.

Jotta puurivistä ei olisi haittaa kunnallisteknisen verkon säilymiselle, on kaavamääräystä puuistutuksen osalta tarkistettu niin, että istuttamispaikkaa valittaessa voidaan ottaa huomioon olennaiset johdot.

Helsingin Energia

Alueen sähkökaapeleiden siirto on perusteltua, kun otetaan huomioon ne laajat työt, jotka aiheutuvat paitsi rantapuiston, raitiovaunuyhteyden ja katujen rakentamisesta niin myös Keskustatunnelin tulevien suuaukkojen rakentamisesta. Asemakaavasta poistettu kevyen liikenteen alikulkuyhteys helpottaa osaltaan työtä.

Suunnitelma ei ole muuttunut vuodesta 2001 niin, että siitä olisi muutoin mitään seurausta Helsingin Energian johtojen uusimis- tai siirtotarpeille.

Jatkosuunnittelussa tullaan Helsingin Energian johdot ottamaan huomioon niin, ettei niitä siirretä korttelialueella. Teknisinä vaihtoehtoina ovat tunnelin rakentaminen rakennusrungon poikki tulevan rakennuttajan toimesta tai sellainen ratkaisu, jossa tähän kohtaan ei rakenneta rakennusta lainkaan.

Kaavaehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset.

_ Ohjeellinen kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys on poistettu.

_ Alue, jolle on rakennettava koirapuisto, on muutettu ohjeelliseksi.

_ Matonpesulaiturille varattu alue on poistettu.

_ Tulvareitille varattu alueen osa on lisätty Väinö Vähäkallion puiston pohjoisosaan.

_ Alueen maaperä on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä koko kaava-alueella, eikä vain KL- ja LH-korttelialueilla.

_ E-mm -merkinnän loppuun on lisätty maininta "saastuneen sedimentin vuoksi".

_ Istutettava puurivi -kaavamääräykseen on lisätty maininta siitä, että istutettavien puiden paikat ovat ohjeelliset.

_ Selostuksessa olevaa kustannusarviota on tarkistettu.

Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä eivätkä ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että asemakaavakartasta poistetaan matonpesulaituria koskeva lause myös LV- merkinnän kohdalta.

Lautakunta esittää muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 10. kaupunginosan korttelin nro 10574 sekä liikenne-, katu- ja vesialueen asemakaavan ja korttelin nro 290 sekä katu-, puisto- ja liikennealueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 31.5.2001 päivätyn ja 21.3.2002, 28.9.2006 ja 19.4.2007 muutetun piirustuksen nro 10960 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LÄNSISATAMAN TONTIN 20122/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11663)

Khs 2007-597

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20122 tontin nro 2 asemakaavan muutosehdotus.

Munkkisaarenkatu 2

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella muutetaan tontilla sijaitseva rakennus asuinkäyttöön siten, että asuinrakennusoikeus on 5 485 k-m². Kiinteistö on entinen teollisuusrakennus, joka nykyisin on toimistona. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 3 210 k-m². Matala piharakennus puretaan.

Kiinteistö Oy Munkkisaarenkatu 2 / c/o Oy Realinvest Ab pyytää (27.3.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan asuntotontiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on asuin- ja työpaikka-aluetta. Lisäksi kortteli on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 7676 (vahvistettu 12.8.1977), jonka mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta (AL). Rakennusoikeus on 3 210 k-m², joka on vähemmän kuin nykyisen rakennuksen koko.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee Munkkisaareen työntyvässä pääosin asuinrakennuksia käsittävässä korttelissa Telakkakadun ja Munkkisaarenkadun kulmassa. Tämä Kuikan kortteli esiintyy jo vuoden 1874 kartassa ja vuonna 1900 vahvistetussa asemakaavassa (nro 495). Korttelin vanhimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1910-luvun alusta ja uusimmat 1970-luvun alusta. Lähes joka vuosikymmenellä näiden välillä on kortteliin rakennettu yksi tai useampikin uusi rakennus.

Korttelin ympärillä on kolmella sivulla pitkään ollut teollisuusaluetta.

Korttelin eteläpuolella sijaitsevat rakenteilla olevat Eiranrannan uudet asuinkorttelit.

Tontilla on vuosien 1949-1950 aikana valmistunut rakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund.

Suojelukohteet tontilla ja lähiympäristössä

Kaupunginmuseo on antanut lausunnon rakennusluvan ennakkohakemuksesta ja toteaa siinä muun muassa, että alun perin teollisuuskäytössä olleen Munkkisaarenkatu 2:n rakennuksen piirsi arkkitehti Jarl Eklund ja se valmistui 1950-luvun alussa. Tämä seitsemänkerroksinen rakennus kuuluu Eklundin myöhäistuotantoon. Julkisivuissa on käytetty pääasiallisena rakennusmateriaalina punatiiltä, ja julkisivua rytmittävät neliömäiset ikkunat. Telakkakadun puolella sijaitsevan porrashuoneen sijaintia on korostettu julkisivussa pelkistetyllä tornimaisella ratkaisulla. Munkkisaarenkadun puoleista julkisivua taas alleviivaa horisontaalisesti koko julkisivun mittainen katos. Rakennus on hyvä esimerkki 1950-luvun teollisuusrakennuksesta. Rakennusta on uudistettu tämän jälkeen, ja 1960-1970-luvun vaihteessa rakennus muutettiin toimistorakennukseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontin ympäristöön on selkeän oman identiteetin luonut Munkkisaarenkadun vastakkaiselle puolelle vuonna 1865 perustettu laivatelakka, joka on muokannut alueen kulttuuriympäristöä. Merkittävin lähiympäristön suojeltavista kohteista on vanha telakka-allas ja vuonna 1916 rakennettu Wärtsilän konepaja, jonka on suunnitellut arkkitehti Sune Maconi. Siihen liittyviä muita suojeltavia kohteita ovat ainakin vanha puutyöpaja vuodelta 1899 (korjattu ja korotettu kerroksella 1930-luvulla), entinen messinkivalimo vuodelta 1914 ja entinen saha ja höyläämö vuodelta 1899, jonka on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Rakennus on myöhemmin toiminut muun muassa telakan sähköhuoltorakennuksena.

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1977 on korttelissa 20122 lisäksi kaksi So-merkinnällä suojeltua rakennusta, Hernesaarenkatu 7 ja 15. Vuoden 2002 yleiskaavassa on koko kortteli osoitettu aluemerkinnällä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi.

Palvelut Samassa korttelissa on joitakin liikehuoneistoja katutason tiloissa. Liikehuoneistoilla on ollut viime vuosikymmeninä kannattavuusongelmia ja joitakin on jo muutettu tai haluttu muuttaa muuhun käyttöön. Kaupungin neljän ryhmän päiväkoti sijaitsee lähietäisyydellä Eirassa Ehrenströmintiellä.

Ympäristöhäiriöt

Läheisten katujen liikenne aiheuttaa alueelle meluhaittaa. Telakkakadun liikennemäärä on Tehtaankadun liittymän pohjoispuolella n. 15 000 ajoneuvoa/vrk ja eteläpuolella n. 1 800 ajoneuvoa/vrk. Munkkisaarenkadun liikennemäärä on n. 4 100 ajoneuvoa/vrk ja Merikadulla n. 7 200 ajoneuvoa/vrk.

Lähimmät korttelin rakennukset ovat asuintaloja. Munkkisaarenkatu 2:n rakennus on teollisen toiminnan jälkeen peruskorjattu, minkä jälkeen se on ollut toimistona. Rakennuksen muuttaminen asuinrakennukseksi edellyttää sisätilojen ja talotekniikan rakentamista suureksi osaksi uudestaan, joten aiemman käytön vaikutus oletetaan vähäiseksi. Telakan vaikutuksia on selvitetty lähialueella tehtyjen aiempien asemakaavan muutosten yhteydessä. Telakkatoiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöhäiriöitä ovat etenkin kuljetuksista aiheutuva melu sekä maalaustoiminnan päästöt. Telakkatoiminnan ympäristövaikutukset arvioidaan kohteessa pieniksi.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontti on muutettu liikerakennusten korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi. Suurin osa korttelin muista tonteista on asuinkerrostalojen korttelialuetta, joten muutos on luonteva ja perusteltu.

Mitoitus Tontin pinta-ala on 1 070 m² ja rakennusoikeus 5 485 k-m², joka perustuu laadittuun viitesuunnitelmaan. Asukkaiden yhteistiloja ja teknisiä tiloja on lisäksi 542 k-m². Tonttitehokkuusluku on e = 5.1.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontti on muutettu asuinrakennusten korttelialueeksi. Piharakennus on tarkoitus purkaa ja se on jätetty rakennusalan ulkopuolelle. Suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan, mikä mahdollistaa asuintilojen sijoittamisen nykyisiin ullakkotiloihin.

Rakennus on hyvin syvärunkoinen alkuperäisen teollisuuskäytön johdosta. Asuntojen keskipinta-alaksi on määritelty vähintään 75 h-m², minkä vuoksi asuntojen enimmäismääräksi asemakaavaan on merkitty 56 asuntoa. Sijainnin ja ilmansuunnan vuoksi on lisäksi eduksi, että mahdollisimman moni asunto olisi ns. läpitalon huoneisto.

Asuntojen ulkopuolisista säilytys- ja yhteistiloista on annettu erillinen määräys, jolloin tilat mitoitetaan rakennusvalvontaviraston laatimien ohjeiden mukaan.

Autopaikkoja on edellytetty lautakunnan hyväksymän laskentaohjeen mukaisesti 1 autopaikka/125 k-m², mikä tarkoittaa yhteensä 44 autopaikkaa. Autopaikat sijoitetaan pääosin nykyisiin maanalaisiin tiloihin.

Liikenne Tontin muuttamisella asuinkäyttöön ei ole vaikutusta alueen liikenteeseen. Alueen liikenneolot paranevat tulevaisuudessa, kun Telakkakadun liikennejärjestelyjen muutokset ovat mahdollisia telakkaradan käytyä tarpeettomaksi. Telakkakatu tullaan leventämään voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Eiranranta-katuun asti. Samalla ajoneuvoliikenteen yhteys Speranskintien eteläpuolelta Merikadulle katkaistaan.

Kevyen liikenteen pääraitti kulkee nykyisin Telakkakadun länsireunassa Tehtaankadun liittymään saakka. Tulevaisuudessa raittia jatketaan liittymästä etelään ja kevyt liikenne ja pysäköinti nykyisellä raitilla erotellaan.

Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Munkkisaarenkadulla on bussilinjojen 14 B ja 16 pysäkit. Lisäksi raitiolinjan 1 A pysäkit ovat aivan lähietäisyydellä.

Suojelukohteet

Laaditusta asuinkäytön viitesuunnitelmasta rakennusvalvontavirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausunnon (7.9.2006), jossa todetaan muun muassa, että kyseinen rakennus on kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa vuosilta 1990-1991 merkitty rakennustaiteellisilta ja kaupunkikuvallisilta arvoiltaan erittäin merkittäväksi. Kaupunginmuseo esittää rakennusta suojeltavaksi.

Kaupunginmuseon lausunnossa hyväksytään rakennuksen muuttaminen asuinrakennukseksi ja todetaan, että rakennusrungon ja julkisivujen säilyttäminen pääosin on hyvä periaate. Ikkuna-aukotuksen muuttamiselle alkuperäisten piirustusten kaltaiseen suuntaan asuntojen rakentamisen myötä ei ole huomautettavaa. Kattokerroksen lisärakentamisen yhteydessä sisäänvedetyn kattokerroksen julkisivumateriaalin muuttaminen tiilestä pelliksi ei kuitenkaan ole suotavaa. Jäljempänä olevassa suojelumääräyksessä on siten edellytetty julkisivujen tiilipintojen säilyttämistä.

Kadunpuoleisiin julkisivuihin alustavassa suunnitelmassa esitettyjä ripustettavia varsin syviä parvekkeita kaupunginmuseo piti rakennukselle ja sen lähiympäristölle vieraina, joten niitä ei pitäisi sallia. Parvekkeet olisi lausunnon mukaan rakennettava joko sisäänvedettyinä tai pinnakaiteella varustettuina niin sanottuina ranskalaisina parvekkeina.

Asemakaavamääräyksessä katujulkisivujen parvekkeet on edellytetty kavennettavaksi ranskalaisen parvekkeen suuntaan siten, että ne saavat ulottua enintään metrin päähän julkisivulinjasta. Tällainen parveke on vielä käyttökelpoinen moneen tarkoitukseen, mutta ei toisaalta korostu liikaa julkisivussa. Alimmat parvekkeet ovat kaupunginmuseon lausunnon mukaisia ns. ranskalaisia parvekkeita.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on nykyiselle päärakennukselle suojelumerkintä sr-2. Sen sisältö on seuraava:

- Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät tai muuttavat rakennuksen julkisivujen, vesikaton ja rakenteiden kaupunkikuvallista arvoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Julkisivujen tiilipinnat ja Telakkakadun puoleisen porrashuoneen lasitiiliseinä tulee säilyttää.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kaavamuutos ei edellytä maaperän puhdistamista.

Ympäristöhäiriöt

Asuinkäyttöön muutettavan rakennuksen julkisivuille kohdistuvaa liikennemelua on arvioitu pistelaskennan avulla. Yleiskaava 2002:n mukaisessa ennustetilanteessa vuonna 2025 suunnittelukohteen läheisten katujen liikennemäärät eivät olennaisesti poikkea nykyisistä. Melulaskennan mukaan Munkkisaarenkadun puoleiselle julkisivulle kohdistuu enimmillään n. 67 dB keskiäänitaso ja Telakkakadun puoleiselle julkisivulle n. 69 dB keskiäänitaso.

Kaavassa edellytetään rakennuksen kadun puoleisilta rakenteilta 35 dB ääneneristävyyttä. Määräyksellä varmistetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen saavuttaminen sisällä. Korttelin sisäpihalla alitetaan ohjearvot ulkona.

Katujulkisivujen ääneneristävyysvaatimukseksi on merkitty 35 dB(A) liikennemelua vastaan.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin
arvoihin sekä kaupunkikuvaan

Kaavan toteuttaminen vaikuttanee jonkin verran kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin sekä kaupunkikuvaan. Rakennus on tosin elinkaarensa aikana käynyt jo läpi varsin suuria muutoksia. Ainakin osa niistä on ollut myös rakennuksen arvoa säilyttäviä tai jopa lisääviä. Alkuperäinen teollisuuskäyttö on muutettu toimistoiksi, joita sitten on muokattu kulloisenkin käyttäjän tarpeiden mukaan. Alkuperäinen teollisuuskäyttö tässä ympäristössä ei enää olisi perusteltuakaan.

Ulkopuolisista muutoksista mainittakoon ikkunoiden uusiminen ja Munkkisaarenkadun puoleisten katosten ja sisäänkäynnin rakentaminen 1960-luvun ja 1970-luvun taitteessa.

Nykyiset ikkunat sopivat rakennukseen varsin luontevasti, vaikka alkuperäinen ikkunajako onkin ollut täysin poikkeava. Asemakaavan suojelumääräyksessä ei edellytetä ikkunajaon muuttamista alkuperäisen kaltaiseksi, vaikka se ilmeisesti tullaan tekemään asuinkäytön vuoksi. Kaupunginmuseon lausunnossa alkuperäisen ikkunajaon palauttamiseen ei ollut huomautettavaa. Munkkisaarenkadun puoleinen katos taas on palvellut hyvin telakan pääkonttorin ja toimistokäytön aikana luoden sisäänkäyntiin arvokkuutta. Muutokset ovat olleet aikoinaan hyvin suunniteltuja ja sen hetkisen käytön mukaan perusteltuja. Rakennukset on tehty käyttöä varten.

Nyt rakennuksen käytön taas muuttuessa tulee sallia harkittuja, perusteltuja muutoksia myös rakennuksen ulkonäköön, jotta rakennus edelleen palvelee uusia käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikutukset liikenteeseen

Muutoksesta syntyvä liikenne on vähäistä, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen nykyiseen liikenteeseen.

Vaikutukset asuinolosuhteisiin

Asemakaavan muutosehdotus tukee pieneltä osaltaan eteläisen kantakaupungin asukasmäärän säilymistä. Alueen asukasmäärä on ollut pitkään laskussa ikärakenteen muuttumisen myötä. Muun muassa palveluiden säilymisen kannalta kaikki uudet asukkaat ovat tärkeitä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tontinomistajan hakemuksen johdosta (saapunut 6.4.2006).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.9.2006).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Rikhardinkadun kirjastossa ja Internetissä 5.-25.10.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen ja ympäristökeskuksen kanssa.

Rakennusvalvontavirasto on pyytänyt rakennusluvan ennakkohakemuksesta kaupunginmuseon lausunnon, joka on ollut käytettävissä kaavoitustyön aikana.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut sähköpostitse Eteläiset kaupunginosat ry:n mielipide, jossa yhdistys kannattaa asemakaavan muuttamista luonnoksessa esitetyllä tavalla.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotusta korjattiin siten, että vaatimus 75 h-m² keskipinta-alasta lisättiin myös asemakaavakartan määräyksiin.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.3.-24.4.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon ja rakennusviraston lausunnot.

Lausunnot Rakennusvirasto mainitsee (16.4.2007) mm., ettei asemakaavan muutosehdotukseen sisälly katu- ja puistoalueita. Virastolla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Ympäristökeskuksella ei ole (19.4.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaupunginmuseo mainitsee (26.4.2007) mm., että museon rakennusluvan ennakkohakemuksen johdosta antamassa lausunnossa asetetut suojelutavoitteet on otettu pääosin huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa. Museolla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta mainitsee (3.5.2007) mm., ettei lautakunnalla ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa tontinomistajan nykyisen tontin arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.

Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajan kanssa on tehty sopimus.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 20. kaupunginosan korttelin nro 20122 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11663 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

KONALAN TONTTIEN 32013/16 JA 20 SEKÄ KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11613)

Khs 2004-1534

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32013 tonttien nro 16 ja 20 sekä katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajaavat Tähkätie, Kolsarintie, Vähäntuvantie ja Vuorikummunpolku.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen uudisrakentamisen. Nykyiset ostoskeskusrakennukset Kolsarintie 2:ssa puretaan ja tilalle rakennetaan kaksi neljä-kuusikerroksista kerrostaloa, joista toiseen tulee liiketilaa. Koulutonttivaraus Tähkätie 4:ssä muutetaan asuntorakentamiseen siten, että vanhinta Konalaa edustava maatilan tilakeskuksen pihapiiri säilyy, mutta tontille voidaan lisäksi rakentaa pien- ja rivitaloja sekä kolmikerroksisia kaupunkivilloja. Uutta asuntokerrosalaa on yhteensä 9 300 m², joka tulee poistuvan liikekerrosalan (1 200 m²) ja kouluvarauksen (4 398 k-m²) tilalle. Uutta myymälätilaa tulee enintään 600 k-m², vähintään kuitenkin 300 k-m². Kerrosalan lisäystä aikaisempaan kaavaan verrattuna on yhteensä n. 3 800 m².

Sven Liljeströmin perikunta (esisopimus Sato-Rakennuttajat Oy:n kanssa) tontin 20 omistajana pyytää (28.6.2004) asemakaavan muuttamista siten, että nykyisen päärakennuksen ympärille kaavoitettaisiin 4 300 k-m² uutta asuntorakentamista ja nykyisen tallirakennuksen paikalle 700 k-m².

Kiinteistö Oy Kolsarintie 2 tontin 16 omistajana pyytää (30.6.2004) asemakaavan muuttamista siten, että kiinteistön nykyinen huonokuntoinen liikerakennus voidaan purkaa ja korvata uudella asuin- ja liikerakennuksella. Hakija esittää Konalan kehittämistavoitteiden mukaisesti tontille tehokkaampaa rakentamista, uutta asuntokerrosalaa 4 000 m² ja uutta liiketilaa 450 m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.11.2006) mm. seuraavaa:

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila).

Asemakaavat

Tontilla 20 on voimassa asemakaava nro 7712 (vahvistettu 12.8.1977). Kaavan mukaan tontti on opetustoimintaa varten varattua korttelialuetta (YO). Tontin pinta-ala on 14 660 m². Rakennusoikeus on tehokkuusluvun e = 0.3 mukaisesti 4 398 k-m². Enimmäiskerrosluku on kaksi. Tontti on varattu kaupungin laitosta varten. Tontilla 16 on voimassa alueen ensimmäinen asemakaava nro 5151 (vahvistettu 6.11.1962), jossa tontti on liikerakennusten korttelialuetta (AL). Rakennusoikeus on 1 200 k-m² (vastaa tehokkuuslukua e = 0.3) ja enimmäiskerrosluku kaksi.

Maanomistajat ovat teettäneet esisuunnitelmia kaavamuutoshakemusten pohjaksi.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katualueet.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Konalan eteläosassa, keskellä 1960-luvun loppupuolella rakennettua kerrostaloaluetta.

Rakennettu ympäristö

Tontilla 20 (Tähkätie 4) on vanhan maatilan päärakennus talousrakennuksineen ja pihapiireineen.

Tontilla 16 (Kolsarintie 2) on ostoskeskus, jossa on kaksi yksikerroksista rakennusta. Vähäntuvantien puolella rakennuksen alla on lisäksi autotallirivistö maaston korkeuserojen vuoksi.

Palvelut Ostoskeskuksessa on tällä hetkellä toiminnassa yksi päivittäistavarakauppa, ravintola, kampaamo ja R-kioski, joka samalla toimii asiamiespostina.

Luonnonympäristö

Alueen ympäristön kerrostaloalueiden laajat pihat ovat vehreitä ja runsaspuustoisia ja puistoalueet hoidettuja. Tonteilla kasvaa yksittäisiä suuria puita, erityisesti tontilla 20.

Suojelukohteet

Kaupunginmuseon tietojen mukaan Tähkätie 4:ssä oleva Lillstun tila on kulkenut saman suvun hallussa 1770-luvulta lähtien. Sen omistajina on ollut Holmqvist-Liljeströmien suku parinsadan vuoden ajan. Nykyinen päärakennus on yksikerroksinen satulakattoinen hirsirakennus 1890-luvulta. Komea maatalon päärakennus on hyväkuntoinen ja siinä asutaan vakituisesti edelleenkin. Päärakennuksen itäpuolella ollut navettarakennus tuhoutui tulipalossa, mutta sen paikalle on rakennettu 1980-luvulla vanhan navettarakennuksen kaltainen uudisrakennus, jossa on työ- ja varastotiloja. Sen koillispuolella on suurikokoinen autotallirakennus vuodelta 1956, joka sekin vaikuttaa kaupunginmuseon arvion mukaan hyväkuntoiselta. Päärakennusta ympäröi vehreä puutarha ja rakennuksen eteen johtaa lehmuskuja Vuorikummunpolulta.

Kaupunginmuseo korostaa Lillstun tilan historiallista arvoa Konalan viimeisenä säilyneenä keskiajalta peräisin olevana tilana.

Laajan tonttialueen eteläosaan on vähitellen muotoutunut luonnonniittyä, joka ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä on luokiteltu arvokkaaksi ketoalueeksi (luokka II).

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on nykyiseen yhdyskuntatekniseen verkostoon liitettävissä.

Maaperä Rakentaminen alueella ei edellytä perustamiselta erityistoimenpiteitä.

Ympäristöhäiriöt

Noin 200 m:n etäisyydellä olevilta teiltä (Kehä I ja Vihdintie) kantautuu jonkin verran liikennemelua.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen suunnitellaan siten, että ympäristön erityispiirteet otetaan huomioon. Vanha maatilan päärakennus pihapiireineen suojellaan.

Yleisperustelu ja -kuvaus

Nykyinen koulutonttivaraus (Tähkätie 4) on muutettu asuntorakentamiseen, koska tontin käyttämiseen opetustarkoituksiin ei ole tarvetta. Ostoskeskuksessa (Kolsarintie 2) toiminnan jatkaminen vaatisi laajaa peruskorjausta, mihin kiinteistön osakkailla ei ole mahdollisuuksia. Kun lähialueelle on tulossa uusia palveluja, voidaan liikerakennus korvata uudisrakennettavilla asuinkerrostaloilla. Muutos merkitsee myös rakennusoikeuden lisäämistä.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Tontti 16 on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin pinta-ala on 4 050 m² ja rakennusoikeus on 3 800 + m600 k-m², jossa ensimmäinen luku tarkoittaa asuntokerrosalan enimmäismäärää ja toinen luku myymälä- ja liiketilaksi sallittua enimmäiskerrosalaa. Myymälätilaa tulee rakentaa vähintään 300 k-m². Aikaisempaan tilanteeseen verrattuna (1 200 k-m²) myymäläosuus pienenee, mutta asuntorakentamista tulee lisäyksenä.

Tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 1.1. Myymälätila sijoittuu osittain pihakannen alle samoin pääosa autopaikoista. Asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimus on 75 huoneistoneliömetriä.

Kerrosluvut porrastuvat maaston korkeusasemien mukaan siten, että Kolsarintien puoleinen rakennus on pihan puolelta viisikerroksinen ja Vähäntuvantien puolelta kuusikerroksinen. Tontin eteläosaan tuleva rakennus on pihan puolelta nelikerroksinen ja kadun puolelta viisikerroksinen. Kaksi erillistä pistetaloa on valittu suunnitteluratkaisuksi siksi, että niiden välistä jää avoin näkymä myös tontin länsipuolella olevasta asuinrakennuksesta. Tässä naapurirakennuksessa on maanpäällinen kellarikerros ja viisi asuinkerrosta.

Uusi tontti 24 on muodostettu aikaisemman koulutontin (20) eteläosasta. Tonttiin on liitetty Vähäntuvanpolun katualue (597 m²), jolloin tontin pinta-ala on 6 629 m². Tontille on merkitty kolme rakennusalaa, joille kullekin saa rakentaa 1 000 k-m²:n suuruisen, enintään kolmikerroksisen asuinrakennuksen. Kokonaiskerrosala 3 000 m² merkitsee tonttitehokkuutta e = 0.45. Asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimus on 75 huoneistoneliömetriä. Autopaikat on sijoitettu maantasoon ja tontille on osoitettu autokatosten rakentamisvelvoite.

Uuden tontin 21 pinta-ala on 1 307 m². Tontilla on kaksi erillistä rakennusalaa, joilla molemmilla on rakennusoikeutta 300 k-m². Enimmäiskerrosluku on kaksi. Talot porrastuvat rinteeseen Vuorikummunpolun varressa.

Uuden tontin 22 pinta-ala on 3 606 m². Tontilla olevan vanhan asuinrakennuksen kohdalle on merkitty rakennusala ja 300 k-m²:n rakennusoikeus sekä suojelumerkintä sr-2, kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennukseen saa sijoittaa asuin- ja toimistotiloja sekä tiloja julkisia palveluja varten (aky). Pihapiiriin kuuluu myös erikseen merkitty maakellari (s-1). Muu piha-alue on istutettavaa aluetta ja suojeltavaa pihapiiriä, merkinnällä s-2. Tontille on lisäksi merkitty rakennusala uutta talousrakennusta varten (60 k-m²).

Uuden tontin 23 pinta-ala on 3 715 m². Nykyisten ulkorakennusten paikalle on merkitty rakennusalat, ja niille rakennusoikeutta yhteensä 1 050 k-m². Rakennuksiin saa sijoittaa asuintiloja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja sekä tiloja julkisia palveluja varten (ktya). Enimmäiskerrosluku on kaksi.

Liikenne Tonttien 21-24 ajoyhteydet on järjestetty seuraavasti:

Aikaisempi Vähäntuvanpolun katualue on muutettu osaksi kerrostalotonttia 24. Tontille ajetaan ainoastaan Vähäntuvantien suunnasta. Kaistale on 6 m leveä. Vanhasta pihapiiristä muodostuvien tonttien 22 ja 23 tonttiliittymä on Tähkätieltä. Tontti 22 liittyy Vuorikummunpolun kautta ja tontille 23 ajo on siirretty nykyisin paikalla olevasta ajotiestä lähemmäs tontin Kolsarintie 8 rajaa paikkaan, jossa ajoväylä voidaan tehdä nykyistä loivempana. Tälle ajoväylälle on myös merkitty yleisen kevyen liikenteen kulkuyhteys. Pientalotontin 21 liittymä tulee Vuorikummunpolulta, jossa on tontille ajo sallittu pohjoisesta päin tietylle osalle, ei kuitenkaan läpiajomahdollisuutta Vuorikummuntielle asti. Vuorikummuntien päästä on parikymmentä metriä ajoneuvokatua muutettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Tontin 24 kautta on rasitteena jalankulku- ja polkupyöräily-yhteys Vähäntuvantieltä länteen Tähkäpolulle. Kevyt liikenne ja tontille ajo on suunniteltu toteuttavaksi yhdessä. Ratkaisun yksityiskohdilla voidaan vaikuttaa siihen, että ajoneuvot joutuvat liikkumaan niin pienillä nopeuksilla, että turvallisuus ei vaarannu.

Rakentamisen määrä ei merkittävästi tuota lisää liikennettä lähialueen katuverkkoon.

Tontilta 16 on osoitettu kaksi liittymää Vähäntuvantielle, mutta merkitty liittymäkielto Kolsarintien puolelle.

Palvelut Nykyisen ostoskeskuksen paikalle tulevien uusien kerrostalojen yhteyteen edellytetään toteutettavaksi myymälätilaa vähintään 300 k-m² ja enintään 600 k-m². Tila mahdollistaa pienen päivittäistavaramyymälän tai muun lähipalvelun toteuttamisen. Kaava-alueen pohjoispuolella olevalle Hartwallin alueelle ollaan suunnittelemassa palvelukeskusta, johon rakennetaan sekä päivittäistavarakauppa että liikunta- ja monitoimitiloja. Sen palvelut korvaavat ja toisaalta jopa lisäävät Kolsarintien alueen nykyistä palvelutarjontaa.

Luonnonympäristö

Rakennusten sijoittelussa on otettu huomioon olemassa olevaa puustoa ja esitetty asemakaavassa määräyksiä säilytettävästä puustosta sekä täydentävistä istutuksista.

Suojelukohteet

Vanhalle maatilan päärakennukselle on merkitty suojelumääräys sr-2, kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Samoin on rakennukseen liittyvälle piha- ja puutarha-alueelle esitetty merkintä s-2, joka tarkoittaa "paikallishistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas pihapiiri. Aluetta tulee hoitaa siten, että säilytetään tai palautetaan alueen arvokkaat piirteet." Pihaan kuuluvalle maakellarille on oma suojelumerkintänsä s-1, "arvokkaaseen pihapiiriin kuuluva maakellari, joka on säilytettävä".

Yhdyskuntatekninen huolto

Tontit kytketään Vähäntuvantien, Kolsarintien, Tähkätien ja Vuorikummuntien katualueilla oleviin kunnallisteknisiin johtoihin. Tonteilla oleva nykyinen kaukolämpöjohto siirretään aikaisemman Vähäntuvanpolun ja sen jatkeelle tulevalle ajoväylälle tontilla 24.

Tontille 16 tulee uudisrakennuksen yhteyteen sijoittaa muuntamo nykyisessä, purettavassa rakennuksessa olevan muuntamon tilalle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueilla ei ole ollut toimintaa, jonka aiheuttamaa maaperän saastuneisuutta olisi oletettavissa.

Ympäristöhäiriöt

Vihdintien ja Kehä I:n liikennemelu ei edellytä kaava-alueella erityistoimenpiteitä.

Nimistö Alueelle ei esitetä uusia nimiä. Aikaisempi Vähäntuvanpolku poistuu katuna, kun katualue muutetaan osaksi tonttia 24.

Uudet asuinrakennukset muuttavat vakiintuneen 1960-luvun lopun lähiörakenteen kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen näkyy alueella muutoksena, mutta alueen vehreys ja väljyys kuitenkin säilyy. Uudisrakentaminen tuo alueelle ajallista kaupunkirakenteen kerrostumaa ja monipuolistaa siten myös sosiaalista rakennetta. Uuden asuntorakentamisen aiheuttama ajoneuvoliikenteen lisäys ei ole merkittävä.

Nykytilanteeseen verrattuna suunnittelukohteesta osa palveluista poistuu, mutta ne siirtyvät lähialueelle uuteen palvelukeskukseen koko kaupunginosan keskelle.

Täydennysrakentaminen ei edellytä julkistalouden osalta suuria investointeja eikä käyttökuluja.

Toteutus Alueen rakennetaan yksityisten toimesta.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 4.5.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 23.5.2005.

Osallisille lähetettiin havainnekuva asemakaavan muutosluonnoksesta (kirje päivätty 3.2.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa 13.2.-6.3.2006. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 13.2.2006 Konalan ala-asteella.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Luonnoksessa esitettiin kerrostalotonttia myös Kolsarintien ja Vähäntuvantien kaakkoiskulmauksessa olevaan puistoon. Luonnoksesta saatujen vastustavien mielipiteiden johdosta tonttia ei ole ehdotuksessa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunginmuseon ja opetusviraston kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kiinteistövirasto piti hyvänä luonnosvaiheessa Vähäntuvantien ja Kolsarintien puistokulmaukseen esitettyä uutta asuntotonttia.

Kaupunginmuseon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 21.6.2005 esittämän kannanoton mukaan ostoskeskusta ei tarvitse suojella. Lillstun päärakennus sen sijaan on suojeltava historiallisin perustein sr-merkinnällä. Päärakennuksen ympärille on jätettävä puistomaista rakentamatonta ympäristöä enemmän kuin muutoksen hakijan esisuunnitelmissa on esitetty. Päärakennuksen länsipuolelle ei pidä merkitä lainkaan rakennusoikeutta ja etelänpuoliset kolmikerroksiset talot ovat liian massiivisia.

Muutosluonnoksesta 15.3.2006 antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo totesi, että tontista 16 ei ole huomautettavaa. Vuorikummunpolun varteen sijoitettua kahden kerroksen korkuista rivitaloa museo pitää vanhan tilakeskuksen päärakennuksen pihapiiriin mittakaavallisesti liian suurena ja rivitaloa rakennustyyppinä paikalle sopimattomana. Museo esittääkin enintään asuinpientaloa. Kaavaluonnos mahdollistaa pihapiirin talousrakennusten korvaamisen asuinrakennuksilla, mutta hyväkuntoisten rakennusten säilyminen tulevaisuudessakin olisi toivottavaa. Esitetyistä kolmikerroksisista kerrostaloista museolla ei enää ole huomautettavaa.

Opetusvirasto on valmistelua varten esittänyt arvion että, mikäli Konalassa toteutuvat kaikki Yleiskaava 2002:ssa esitetyt 80 000 k-m²:n asuntojen uudisrakentamiset, on koulutilojen lisätarve 2 000 k-m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mahdolliset lisätilatarpeet on tarkoituksenmukaista ratkaista Konalan olemassa olevissa kouluissa, niitä tarvittaessa laajentaen.

Helsingin Energia on ilmoittanut, että Kolsarintie 2:ssa oleva kiinteistömuuntamo tulee sijoittaa uudisrakennuksiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa on määräys kiinteistömuuntamon sijoittamisesta tontin 16 uudisrakennukseen.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 37 mielipidekirjettä, joista 25 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 12 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Seuraavassa on yhteenveto mielipiteistä ja lautakunnan vastineet niihin. Vastineissa viitataan nyt käsiteltävään asemakaavan muutosehdotukseen riippumatta siitä, mitä suunnitteluvaihetta mielipiteet koskevat. (OAS-lyhenne tässä tarkoittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.)

As. Oy Vuorikummuntie 20 OAS:sta (29.6.2005): Ajoyhteys uusille taloille on järjestettävä ehdottomasti ainoastaan Tähkätien kautta. Pientalot ovat liian ahtaasti Vuorikummunpolun varressa.

Hilkka Vihinen OAS:sta (7.6.2005): Vuorikummunpolun viereinen rakentaminen on liian raskasta. Maatilan pihapiiri on säilytettävä riittävän väljänä. Vuorikummuntielle ei saa lisätä läpiajoa. Jalankulkuyhteys Tähkäpolun päästä ostoskeskuksen suuntaan on merkittävä asemakaavaan.

Seppo Hartikainen OAS:sta (8.6.2005): Ei ajoyhteyttä Vuorikummuntien kautta.

As. Oy Vähäntuvantie 5 OAS:sta (16.6.2005): Tähkätie 4:n pihapiiri on säilytettävä väljänä, ei saa peittää korkeilla rakennuksilla. Jalankulku alueen läpi olisi säilytettävä. Yhtiön omalle tontille pelätään tulevan läpikulkua. Ei ajoyhteyttä Vähäntuvanpolulle. Uudisrakentamissuunnitelmissa on varattava riittävästi autopaikkoja. Tähkätien tontille voi esittää enintään pientalorakentamista ja tontin eteläosasta on muodostettava puistoa. Kolsarintie 2:ssa tulee palvelut säilyttää. Onko tarpeen käyttää puistoaluetta rakentamiseen?

Luonnoksesta (14.3.2006):

Miksi mielipiteitä kysyttiin OAS:n yhteydessä, jos paikallista asiantuntemusta ei haluta käyttää hyväksi. Ajoyhteyttä ei saa sijoittaa Vähäntuvanpolulle, koska kyseinen polku on ala-asteen oppilaiden kulkuväylä iltapäiväkerhoon Vähäntuvantien puistoon. Myös länsipää on liikenteellisesti ahdas. Yhteys tarvitaan myös pohjois-eteläsuunnassa. Ei uutta rakentamista puistokulmaukseen.

Aila Siltanen OAS:sta (19.7.2005): Tähkätien tontin etelälaita pitäisi muuttaa puistoksi. Ostoskeskuksen palvelut tulee säilyttää tai mieluummin kehittää niitä. Ei rakentamista Kolsarintien ja Vähäntuvantien puistoon. Nykyisten asukkaiden elämän toimivuutta ja viihtyvyyttä on parannettava, eikä huononnettava.

As Oy Vähäntuvantie 4 OAS:sta (15.6.2005) ja luonnoksesta (13.3.2006): Suuret korkeat rakennukset eivät sovi alueelle, ne ovat liian tiiviisti ja lähellä toisiaan. Yhtiö vastustaa asemakaavan muutosta. Maatilan kokonaisuus on säilytettävä. Palvelujen säilyminen on tärkeää. Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa turvattomuutta.

As Oy Vähäntuvantie 2 OAS:sta (6.6.2005): Suhtautuu suunnittelun lähtökohtiin erittäin kielteisesti ja vastustaa niitä kaikilta osin.

Tapio Kosunen OAS:sta (ei päiväystä): Ei rakentamista Kolsarintien ja Vähäntuvantien puistokulmaukseen.

Hannele Viitanen, Mirja Lindqvist ja Teemu Lindqvist luonnoksesta (15.2.2006): Puistokulmausta ei saa rakentaa. Huomauttavat saaneensa tiedon asukastilaisuudesta 13.2.2006 saman päivän Helsingin Uutisista. Asukkailla pitäisi olla pitempi aika valmistautua tällaisiin tilaisuuksiin.

Helka ja Harras Lehto, Ella, Sulo ja Pasi Eronen, Lisette ja Väinö Häkkinen, Hellevi ja Erkki Sairanen, Merja ja Timo Mattsson, Pirkko ja Leevi Tielinen sekä Helvi Paajanen luonnoksesta (12.3.2006): Ei rakentamista Kolsarintien ja Vähäntuvantien puistokulmaukseen.

As Oy Vähäntuvantie 3 OAS:sta (17.6.2005): Ei ajoyhteyttä Vähäntuvanpolulle ja Tähkätie 4:n tontille ei saa rakentaa liian lähelle taloyhtiön tontin rajaa. Ostoskeskuksen palvelut on säilytettävä.

Luonnoksesta (26.2.2006):

Yhtiö vaatii, että Vähäntuvanpolku säilytetään kevyen liikenteen väylänä ja käynti uusille rakennuksille ohjataan muuta kautta. Yhtiö esittää, että sen talon rajan lähelle ei rakenneta ja että alueen kauppapalvelut säilytetään.

Maija Koljonen OAS:sta (17.8.2005): Puistokulmauksen rakentaminen aiheuttaa yleistä liikkumista ja liikenneongelmia, melua ja rauhattomuutta. Vähäntuvantiellä on kiellosta huolimatta läpiajoliikennettä. Miksi kaikki viheralueet pitää tuhota? Malminkartanon pelloilla on tilaa. Jos puistokulma rakennetaan, Koljonen toivoo ehdottomasti pientaloja, samoin Tähkätielle korkeintaan kaksikerroksisia asuntoja. Ajoyhteys Vuorikummuntien kautta. Liiketila on nykyisellään hyvä, ei tilalle viisikerroksista taloa. (Asunut 25 vuotta alueella.)

Arja Kuningas OAS:sta (31.8.2005): Älkää suunnitelko Tähkätie 4:ään mitään uusia rakennuksia, jättäkää vihreä henkireikä. Kapakan Kolsarintie 2:sta voi poistaa, mutta jättäkää meille Alepa ja R-kioski/Posti.

Kaija Rasilo OAS:sta (31.8.2005): Tähkätie 4:ään ei saa rakentaa kaksi-kolmikerroksisia asuintaloja eikä Kolsarintie 2:een viisikerroksista taloa varsinkaan, jos liiketila ei säily. Nykyinen näkymä on kauniin puistomainen ja luonnonläheinen, minkä rakentaminen pilaisi. Nykyisten asuntojen arvo laskee. Kolsarintiellä pitää säilyttää ruoan ostomahdollisuus.

As Oy Vähäntuvantie 9 OAS:sta (13.6.2005): Tähkätie 4:n pihapiiri on säilytettävä väljänä; esitettyä rakentamista on liian paljon. Kolsarintie 2:ssa kaupan ja R-kioskin säilyminen on turvattava.

Luonnoksesta (13.3.2006):

Yhtiö vastustaa asemakaavan muutosta. Tähkätie 4:n tontille esitetty rakentaminen on aivan liian raskasta ja ympäristöön sopimatonta. Eteläosaan soveltuvat enintään rivitalot ja talousrakennukset voisi muuttaa yhteistiloiksi. Kolsarintie 2:n uudisrakentamisessa pitäisi säilyä kauppa ja R-kioski, joka tarjoaisi sekä pankki- että postipalveluja.

As Oy Kolsarintie 4-8 OAS:sta (8.6.2005): Ei ajoyhteyttä Vähäntuvanpolulle, koska Kolsarintie 4-8 leikkialue häiriintyy.

Martti Salomaa OAS:sta (15.6.2005) ja luonnoksesta (3.3.2006): Maatilan kokonaisuus tulisi säilyttää ympäristöineen. Kolsarintie 2:n rakennukset tulisi korjata, jotta palvelut säilyvät. Ei rakentamista puistokulmaukseen.

Pentti Laitinen OAS:sta (15.6.2005): Tähkätie 4:n tontille rivitaloja vähemmän; talot sijoitettava puuttomalle alueelle. Palvelut säilytettävä Kolsarintie 2:ssa, tontille vain eteläisempi uusi talo ja pohjoisosaan palvelukeskus. Ei rakentamista puistokulmaukseen.

Luonnoksesta (14.3.2006):

Ostoskeskuksen paikalle tulevat kaksi asuintaloa Laitinen hyväksyy, kunhan vähittäiskauppa- yms. myymälätilaa rakennetaan alakertaan. Puistokulmausta ei tule rakentaa. Tähkätie 4:n tontille esitetyt muut rakennukset ovat hyvä asia, mutta Vuorikummunpolun varteen ei tule esittää mitään rakennusta. Liikenneratkaisuna Vuorikummunpolulle ei sovellu lisäliikennettä, ei tonttiliittymää Vähäntuvanpolulle, joka on liian kapea autoille ja jalankulkijoille. Ajo Tähkätie 4:n tontille on liian jyrkkä.

Kari Sysimiilu OAS:sta (saapunut 20.6.2005): Ei rakentamista Tähkätie 4:ään. Muut hankkeet voi hyväksyä varauksella.

Eila Hakkarainen OAS:sta (saapunut 20.6.2005): Ei ajoyhteyttä Vähäntuvanpolulle. Ostoskeskuksen palvelut tulee säilyttää.

As Oy Kolsarintie 7-11 OAS:sta (22.8.2005): 1960-luvun miljöötä ei tulisi muuttaa lisärakentamisella. Hallitus esittää, että ostoskeskuksen palvelut tulee säilyttää.

Jussi-Petteri Lappi OAS:sta (saapunut 23.6.2005): Tähkätie 4:ään ei saa esittää liian raskasta rakentamista, ostoskeskuksen palvelut on turvattava. Ei rakentamista puistokulmaan.

Sirkka ja Ismo Lehtonen OAS:sta (ei päiväystä): Tähkätie 4:ään vain rivitaloja, Kolsarintie 2:een viisi kerrosta on liian korkea. Ei rakentamista puistokulmaan.

Jussi Itkonen ja 1 064 allekirjoitusta OAS:sta (15.6.2005) ja luonnoksesta (6.3.2006): Ostoskeskuksen palvelut on säilytettävä, kunnes vastaavia on lähellä tarjolla.

Katariina Seppä OAS:sta (ei päiväystä): Ei ajoyhteyttä Vähäntuvanpolulle. Kolsarintie 2 tontin eteläosan puut on säilytettävä, kuten myös palvelut.

Paula Raivio OAS:sta (ei päiväystä): Palvelut Konalantien varteen Hartwallin alueelle.

Margit Lehtola luonnoksesta (14.2.2006): Vuorikummunpolun varsi on jätettävä rakentamatta, eikä polulle saa osoittaa lisää liikennettä.

Päivi Kauppi luonnoksesta (14.2.2006): Puistokulmausta ei saa rakentaa.

Seija Korpela luonnoksesta (12.3.2006): Palvelujen säilyminen huolettaa, erityisesti Postin poistuminen Kolsarintieltä. Tulevatko uudet palvelut Hartwallin alueelle ajoissa, ettei synny palvelutyhjiötä? Ravintolan poistuminen vaikuttaa myös yhteisöllisyyteen ja yhteistilojen tarve on Konalassa suuri. Vapaaehtoistoimintaa yms. on runsaasti, mutta tiloja puuttuu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa vastineenaan mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

- Puistokulmausta Kolsarintien ja Vähäntuvantien kulmauksessa ei saa käyttää rakentamiseen.

Muutosehdotuksessa puistokulmaukseen ei ole esitetty asuntorakentamista.

- Ostoskeskusta ei saa purkaa ja siten heikentää alueen lähipalveluja. Ostoskeskuksen palvelut on säilytettävä, kunnes vastaavia on lähellä tarjolla. Uudisrakennuksia pidettiin liian korkeina.

Lähellä olevalle ns. Hartwallin alueelle on laadittu asemakaavan muutos (nro 11558, kaupunkisuunnittelulautakunta 1.6.2006), jossa uutta asuntorakentamista on osoitettu Hartwallin tehtaan entiselle tontille (uusia asukkaita n. 1 200). Samassa kaavassa on Hartwallin ns. korkeavaraston tontille esitetty palvelukeskuksen rakentamismahdollisuus, joka sisältää päivittäistavarakaupan, muita kaupallisia palveluja sekä liikunta- ja monitoimitiloja. Samassa kaavassa on myös tontti uutta Lidl-myymälää varten. Hankkeiden toteuttajina toimivat yksityiset rakentajat, mutta toteuttamisen on ennakoitu alkavan vuoden 2008 aikana.

Uudisrakennuksen 1. kerrokseen tulee vähintään 300 k-m² liiketilaa. Uusien kerrostalojen korkeudet vastaavat alueen viereisiä rakennuksia ja ratkaisuksi on valittu kaksi pistetaloa, joiden välistä jää avarat näkymät viereisistä taloista. Keskipinta-alavaatimus edellyttää isojen asuntojen rakentamista ja pistetalo antaa parhaat mahdollisuudet tehdä useampaan suuntaan avautuvia, valoisia asuntoja.

- Tähkätie 4 tontin rakentaminen

Ehdotuksessa on ajoneuvoilla ajo Vuorikummuntieltä estetty. Vuorikummunpolulla, jolta jo nyt on ajo-oikeus sen länsipuolella olevalle Lyhty ry:n vammaisten palvelukeskuksen asuntoihin, sallitaan ajo myös säilytettävälle maatilan päärakennukselle ja Vuorikummunpolun varteen tuleville kahdelle pientalolle. Tähkätieltä rakennetaan tontille 22 toinen liittymä, jonka linjausta siirretään nykyisestä pihatiestä jonkin verran pohjoiseen maaston jyrkkyyden takia.

Tontin 24 kolmelle kerrostalolle ajoyhteys on tontin osaksi muutetun entisen Vähäntuvanpolun kautta. Alueen leveys on 6 m ja siihen on hyvin sovitettavissa sekä tontille ajo että rasitteena osoitettu yleinen jalankulku- ja polkupyöräily-yhteys. Yhteys jatkuu korttelin halki länteen Vuorikummunpolulle ja Tähkäpolulle.

Esitettyjen mielipiteiden pohjalta Vuorikummunpolun puolista rakentamista on aikaisemmista luonnoksista vähennetty ja ehdotuksessa on siellä enää kaksi paritaloa. Alueen eteläosaan esitetyt kaupunkivillat ovat kolmikerroksisia.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.12.2006-9.1.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 3 jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, opetusviraston, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Muistutukset Ville Hassin / CEJ arkkitehdit mielestä (8.1.2007) tontin 16 rakennusaloja tulisi väljentää 2 m:llä tontille laaditun viitesuunnitelman mukaisen ratkaisun toteuttamiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että rakennusaloja on laajennettu pihan puoleisilla sivuilla 2 m:llä muistutuksessa esitetyllä tavalla.

Caroline Fabritius ja Sam Ekholm mainitsevat (2.1.2007) mm., että tulevan tontin 23 tulisi saada käyttää Vähäntuvanpolkua ajoon ja kulkuun Vähäntuvantielle siihen saakka, kun tontilla on nykyiset rakennukset, eikä sitä ole osaksikaan uudisrakennettu asemakaavan muutoksen mukaisesti. Muistuttajat perustelevat muutosesitystä sillä, että Tähkätielle johtava tieyhteys on nykyisellään jyrkkä ja vaikeasti kunnossapidettävä. Nykyisten rakennusten tuottama liikenne on lisäksi varsin vähäistä, piharakennuksessa on vuokralla yksi yritys (proteesipaja), joka tuottaa 5-10 ajoneuvon liikenteen klo 8-16 arkipäivisin. Vanha konevaja ei tuota liikennettä.

Tontin 24 tuleva ostaja SATO-Rakennuttajat Oy on valmis hyväksymään edellä esitetyn väliaikaisen rasitetieyhteyden. Muistuttajat ovat valmiit hyväksymään sen, että kaavaan merkitty yhteys Tähkätielle rakennetaan ja tontin liikenne siirtyy sinne sitten, kun uudisrakentaminen tontilla 23 alkaa.

Kevyen liikenteen yhteyden paikka tulisi muuttaa liitekartan esittämällä tavalla. Perusteena on se, että kaavaehdotuksessa esitetyssä paikassa kulkee viemäriputket ja siinä on tällä hetkellä talouskeskukseen kuuluva kasvimaa, joka halutaan säilyttää kasvimaana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että muistuttajat edustavat perikuntaa, jonka omistukseen tontti 20 on siirtynyt alkuperäiseltä asemakaavan muutoksen hakijalta.

Nykyisten omistajien on tarkoitus pitää päärakennus ja sen talousrakennusten muodostama kokonaisuus nykyisellään toistaiseksi ja siten esitetyt väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat perusteltuja ja toteutettavissa Sato Rakennuttajat Oy:n uudisrakentamisen osana, kahden välisin tilapäisin rasitesopimuksin.

Muutosehdotuksessa oli Tähkätieltä, tontin 23 kautta, esitetty kevyen liikenteen rasite tontille 24 merkitylle kulkuväylälle. Entinen Vähäntuvanpolku muuttuu osaksi tonttia 24 ja yhteys jatkuu Vuorikummunpolulle. Tämä itä-länsisuuntainen kulkuyhteys on oleellinen, ja siltä Tähkätielle päästään Vuorikummunpolun kautta, joten tontin 23 kautta merkitty yleinen kulkuyhteys voidaan poistaa ja ajojärjestelyt ja muut järjestelyt jäävät pelkästään tontin sisäisiksi.

Asemakaavakarttaan on tehty muutos ja poistettu yleinen kulkuyhteys tontilta 23.

Pentti Laitinen mainitsee (5.1.2007), että tontille ajo kapealla Vuorikummunpolulla ei suju nykyiselläänkään eikä siten jatkossa myöskään sen varteen suunniteltuihin uusiin taloihin.

Tähkätieltä lähtevää tonttitien siirtoa ei voi perustella maaston jyrkkyyteen vedoten, koska siirto aiheuttaa arvokkaan kartanomiljööseen kuuluvan metsän kaatamista.

Uudelle alueelle tulisi johtaa liikenne Vuorikummuntien päästä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että Vuorikummuntien päässä on itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys, joka tulee kaava-alueen poikki Vähäntuvantieltä ja jatkuu Tähkäpolkuna Konalantien bussipysäkeille, missä on liikennevaloilla varustettu ylityskohta Konalan ala-asteen koululaisille. Vuorikummuntien päästä on sen vuoksi haluttu estää kokonaan ajoliittymä alueelle. Uudisrakentamisen pääasiallinen liittymä tulee Vähäntuvantieltä ja säilytettävän maatilan talouskeskuksen liikenne Tähkätieltä. Ajotien siirtäminen loivempaan kohtaan on selkeä toiminnallinen parannus ja toteutettavissa tonttitienä maastossa olevaan puustoon sovittaen.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (9.1.2007) ja Helsingin Energialla (17.1.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (6.3.2007) mm., että tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja kaavamuutos on tehty tontinomistajien aloitteesta. Kaupunki omistaa katualueet. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen suunnitellaan siten, että ympäristön erityispiirteet otetaan huomioon.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa tontinomistajien nykyisten tonttien arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti neuvottelut tulee käydä heidän kanssaan. Tontinomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnokset. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajien kanssa on tehty sopimukset.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (1.2.2007), että katualue pienenee n. 600 m², kun aikaisempi Vähäntuvanpolun katualue muutetaan osaksi kerrostalotonttia 24. Asemakaavan muutosehdotuksesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Helsingin Vesi mainitsee (30.1.2007) mm., että Tähkätielle ja Kolsarintielle on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa ja jätevesiviemäriä n. 110 m. Uuden vesihuollon kustannusarvio on n. 100 000 euroa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (30.1.2007) mm., että Konalan Lillstun tilan paikallishistoriallinen arvo on merkittävä. Se on viimeinen alueella säilynyt keskiajalta peräisin oleva tila. Nykyinen päärakennus on yksikerroksinen satulakattoinen hirsirakennus 1890-luvulta. Komea maatilan päärakennus on hyväkuntoinen ja siinä asutaan vakituisesti edelleenkin. Päärakennuksen itäpuolella ollut navettarakennus on tuhoutunut tulipalossa, mutta sen paikalle on rakennettu vanhan navettarakennuksen kaltainen uudisrakennus. Sen välittömässä läheisyydessä on suurikokoinen autotallirakennus vuodelta 1956. Päärakennuksen ja pihapiirin osalta asemakaavan suojelumääräykset ovat suojelutavoitteiden mukaiset.

Vuorikummunpolun ja Tähkätien kulmaukseen on sijoitettu rakennusalat kahdelle kaksikerroksiselle asuinrakennukselle. Määräyksissä todetaan, että uudisrakennukset on sopeutettava paikallishistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen.

Lillstun talousrakennukset on merkitty kaavaan rakennusaloina. Niissä on merkintä ktya, mikä tarkoittaa rakennusalaa, jolle saa sijoittaa asuintiloja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja sekä tiloja julkisia palveluja varten. Museo ei aiemmissa lausunnoissaan esittänyt 1950-luvulla rakennetun autotallirakennuksen suojelua, vaan totesi, että molempien talousrakennusten säilyminen tulevaisuudessa olisi toivottavaa. Kaavamuutos kuitenkin mahdollistaa rakennusten korvaamisen mittakaavallisesti olemassa olevien rakennusten kokoisilla uudisrakennuksilla, mihin museolla ei ole huomauttamista.

Lillstun päärakennuksen eteläpuolelle on sijoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Kortteliin esitetään kolmea kolmikerroksista kaupunkivillaa.

Asemakaavan muutoksen myötä vanhan tilakeskuksen lähiympäristö muuttuu huomattavasti. Kuitenkin vanha päärakennus ja siihen liittyvä vehreä pihapiiri säilyvät.

Ostoskeskuksen paikalle esitetään kahta asuinkerrostaloa. Konalan ostoskeskus on kaupunginmuseon inventoinnissa arvotettu luokkaan III; ostoskeskuksen arkkitehtoniset, ympäristö- tai säilyneisyysarvot eivät ole merkittäviä. Ostoskeskus on arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema ja se valmistui vuonna 1963. Rakennus on kokenut suuria muutoksia niin, että sen alkuperäinen ilme on lähes kokonaan muuttunut.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helen Sähköverkko Oy mainitsee (17.1.2007), että yhtiöllä on muuntamo tontilla 16 sijaitsevassa kiinteistössä ja sille tarvitaan korvaava paikka ennen kuin kiinteistö puretaan. Optimaalinen paikka korvaavalle muuntamolle on Vähäntuvantien ja Kolsarintien kulmauksessa olevalla puistoalueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007) mm., että kaavamääräyksissä on tontille 16 varattu korvaavan muuntamotilan sijoittamismahdollisuus. Uudisrakentamisen aikana puistokulmausta jouduttanee käyttämään tilapäisesti. Puistoalue ei ole mukana kaava-alueessa.

Asemakaavan muutoskarttaan on muistutusten johdosta tehty seuraavat muutokset:

_ Tontilla 16 olevaa kahta rakennusalaa on laajennettu 2 m:llä pihanpuolisilla sivuilla.

_ Tontilta 23 on poistettu Tähkätieltä tulevan "jalankululle ja polkupyöräilylle varattu korttelialueen osa, jolla on ajoyhteys" -merkintä.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Lautakunta esittää muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

Varajäsen Närö ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui salista asian käsittelyn ajaksi.

Khs toteaa, että opetusviraston lausunnon 14.5.2007 mukaan koulutontin käyttämiseen opetustarkoituksiin ei ole tarvetta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 32. kaupunginosan korttelin nro 32013 tonttien nro 16 ja 20 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.11.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun piirustuksen nro 11613 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

TUOMARINKYLÄN ERITYISALUEEN (PALOHEINÄN JOKAMIESGOLFKENTTÄ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11519)

Khs 2006-2090

35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) erityisalueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Tuomarinkylässä Haltialan pelloilla Torpparinmäen asuinalueen luoteispuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Paloheinän 9-reikäisen jokamiesgolfkentän (jäljempänä golfkenttä) pääosin turvallisuussyihin perustuvan laajentamisen nykyisen kentän koillispuolella olevalle peltoalueelle. Asemakaavan muutoksen seurauksena tällä hetkellä 15 ha:n kokoinen jokamiesgolfkenttä laajenee 30 ha:n kokoiseksi, mutta säilyy edelleen 9-reikäisenä jokamiesgolfkenttänä. Paloheinä Golf Oy:n teettämän laajennussuunnitelmaluonnoksen mukaisesti uudistettu kenttä täyttää Suomen Golfliiton turvallisuusvaatimukset.

Kaavoitustyön yhteydessä on selvitetty golfkentän laajentamisen aiheuttamat vaikutukset. Laajennus parantaa sekä pelaajien että kentän lähistöllä liikkuvien turvallisuutta, kuten myös alueen virkistys- ja liikuntapalveluja. Virkistysyhteys Torpparinmäestä Keskuspuistoon ja luontopolku säilyvät. Kentän laajennuksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäröivän laajemman kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen arvoon. Maisema säilyy avoimena ja laajennus mm. vähentää lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä alueella verrattuna peltoviljelyyn.

Golfkentän laajennushankkeesta on esitetty paljon sekä puoltavia että vastustavia mielipiteitä. Monia mielipiteissä esitettyjä näkökohtia on voitu ottaa huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.8.2006) mm., että Paloheinä Golf Oy jätti Khlle 14.10.2003 päivätyn hakemuksen lisämaan vuokraamiseksi jokamiesgolftoimintaan. Myöhemmin Paloheinä Golf Oy jätti lautakunnalle osoitetun, 30.9.2005 päivätyn lisäkirjelmän ja tarkennuksen golfkentän laajennushakemukseen. Kirjelmän liitteenä oli mm. kentän tarkennettu laajennussuunnitelmaluonnos.

Lautakunta totesi 1.4.2004 maanvuokrahakemuksesta Khlle antamassaan lausunnossa mm., että golftoiminnan laajennuksen yhteensopivuus alueen yleiskaavan maankäyttötavoitteiden ja voimassa olevan asemakaavan kanssa on ehdottomasti selvitettävä. Asemakaavallisessa tarkastelussa tulisi ensinnäkin selvittää golftoiminnan tarkoitus, eli millaisena kenttänä sitä aiotaan pitää. Vasta sitä kautta voidaan arvioida tarvittava uusi vuokra-alue ja rakennelmien ja uusien elementtien sijoittelu. Lautakunta pitää tärkeänä Paloheinän golftoiminnan jatkumista, mutta muistuttaa, että kaupungilla on kaksi muutakin isoa golfkenttää maillaan. Jatkossa tulisi selvittää myös muiden pääkaupunkiseudun kuntien golfkenttähankkeet ja niistä mahdollisesti saatavat synenergiahyödyt. Näin ollen asia ja siihen liittyvä asemakaavan muutoshanke selvitetään perusteellisesti ennen kuin siihen otetaan kantaa.

Khs käsitteli asiaa 14.6.2004 ja päätti ilmoittaa hakijalle, ettei nykyinen asemakaava mahdollista haetun alueen osoittamista golfkäyttöön, joten alueen vuokraaminen ei sen vuoksi ole tässä vaiheessa mahdollista.

Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään alueen asemakaavoituksen ja siinä yhteydessä selvittämään, voidaanko ja millä edellytyksillä haettu alue osoittaa jokamiesgolfkentän laajennusalueeksi.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on virkistysaluetta, Helsinkipuistona kehitettävää aluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Laajennusalueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1990. Kaavan mukaan alue on erityisaluetta virkistystä ja maanviljelyä varten (E). Erityisalueeseen sisältyy ohjeellisia istutettavia alueen osia ja ohjeellisia ulkoiluteitä. Alueella ovat sallittuja vain sellaiset virkistykseen ja maanviljelykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman ja siihen liittyvien rakennusten säilymistä ja olennaisten piirteiden vahvistumista. Alueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia polkuja, ulkoilu- ja ratsastusteitä sekä alueen käyttöä palvelevia kevyitä rakennelmia, kuten uimapaikan sekä kalastus-, melonta- ja näköalapaikan rakennelmia.

Jo toimivan golfkentän alueella voimassa oleva asemakaava on saanut lainvoiman vuonna 2000. Kaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta, joka säilytetään avoimena maisematilana (VU/s). Lisäksi golfkentän alue on merkitty ohjeelliseksi pallokentäksi tai pallopelialueeksi (up). Alueeseen sisältyy myös pieni ohjeellinen pysäköimispaikka (p). Kaava-alueella saa rakentaa ainoastaan osoitetulle rakennusalalle. Alueella ovat sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Alueella sallitaan nykyiseen maanpintaan nähden enintään 1,3 m:n korkuiset maakumpareet, jotka tulee sijoittaa niin, että näkymät Kuusmiehentien suunnasta peltoaukealle säilyvät. Alueelle voidaan sijoittaa ympäristöön soveltuvia polkuja ja ulkoiluteitä. Alueelle sijoitettavien rakenteiden tulee olla sellaisia, että alueella kulkevia latuja voidaan ylläpitää latukonein.

Lautakunta hyväksyi vuonna 1994 Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallisen yleissuunnitelman (liikuntavirasto 1993) alueelle laadittavien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten pohjaksi. Kyseisessä suunnitelmassa liikunta- ja virkistystoiminnat on sijoitettu siten, että samalla on otettu huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Yleissuunnitelmassa kaava-alueesta on merkitty 2/3 tehokkaan liikunnan vyöhykkeeksi ja 1/3 pelloksi. Yleissuunnitelmassa alueella on kesäkäytössä lennokkien lennättämiseen ja hevospooloon tarkoitettu nurmikenttä, jota ei ole kuitenkaan toteutettu. Talvikäytössä alueen kautta kulkevat tärkeät Haltialan peltoaukealle johtavat hiihtoladut, joita on vuosittain ylläpidetty latukoneiden avulla.

Golfkentän ympäristökäsikirja (Suomen Golfliitto, ympäristöjärjestelmä, 2006) sisältää liiton jäseniä, kuten Paloheinä Golf Oy:tä, sitovat ympäristöä koskevat toimintaohjeet. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on sovittaa yhteen korkeatasoinen kentänhoito ja luonnon ja kulttuuriympäristön asettamat vaatimukset. Päivittäisessä kentänhoidossa ympäristöjärjestelmä ohjaa noudattamaan vastuullisen ympäristönhoidon periaatteita.

Helsingin purot - Millaista vettä kaupungissamme virtaa? (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2005) sisältää uusimpia Näsinojan vedenlaatua koskevia tutkimustuloksia.

Alue on kaupungin omistuksessa. Laajennusalue on tällä hetkellä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston hallinnassa ja hoidossa. Liikuntaviraston hallinnoima nykyisen golfkentän alue on vuokrattu Paloheinä Golf Oy:lle vuoden 2022 loppuun saakka.

Laajennusalue sijoittuu Haltialan peltoaukean eteläreunaan viljelykäytössä olevalle maisemapellolle. Jo toimivaa kenttää ja sen koillispuolelle sijoittuvaa laajennusaluetta erottaa toisistaan pääulkoilureittinä toimiva Mombergintie, jonka kautta kulkee yhteys Torpparinmäen asuinalueelta Haltialan virkistysalueelle. Talvella nykyisen golfkentän sekä laajennusalueen kautta kulkevat Paloheinän ulkoilumajan ja Haltialan peltojen väliset hiihtoladut.

Laajennusalue muodostuu loivasti kumpuilevasta salaojitetusta pellosta, joka viettää koilliseen kohti Vantaanjokea. Korkeusasemaltaan pelto sijoittuu pääosin +17,5 ja +14,5 tasolla olevien korkeuskäyrien väliin. Peltoa ympäröivät erityyppiset virkistysalueet - luoteispuolella metsät, pohjoispuolella laajat pellot ja etelässä Torpparinmäen asuinalue sitä reunustavine puistovyöhykkeineen. Aluetta rajaavat myös sekä peltojen että asuinalueen puolella Näsinojan pohjoinen ja eteläinen haara.

Alue on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Alue on myös osa laajaa 207 ha:n suuruista linnustollisesti arvokasta luontokohdetta (Niskalan pellot, 080/99, I arvoluokka). Luontokohde kokonaisuudessaan on tärkeä sekä pesiville linnuille että muuttolintujen levähdyspaikkana. Kohteen arvo perustuu erityisesti runsaaseen avomaalinnustoon.

Laajennusalueen lähistölle Mombergintien länsipuolelle sijoittuu hyvin arvokas n. 11 ha:n kokoinen kasvillisuuskohde, joka sisältää lehto- ja korpikasvillisuutta (Mombergintien lounaispuolen lehto- ja korpialue, 14/92, päivitetty 28.2.2006, I arvoluokka). Mombergintie erottaa laajennusalueen ja luontokohteen toisistaan ja ohjaa samalla alueella liikkujat ohi arvokkaan luontokohteen.

Maaperä Alueen eteläpään moreenikukkulaa lukuun ottamatta koko kaava-alue sijaitsee pehmeiköllä. Savikerroksen paksuus on suurin alueen pohjoisosassa, n. 10 m. Pohjavedenpinnan korkeusasema on ollut alueen reunoilla sijanneissa havaintoputkissa n. +15-17,5 eli melko lähellä maanpintaa.

Vesistöt Alue sijaitsee Näsinojan-Tuomarinkylänojan valuma-alueella. Oja laskee Vantaanjokeen. Pohjoinen päähaara (Näsinoja) alkaa metsäalueelta ja virtaa suunnittelualueen luoteisreunaa. Eteläinen päähaara (Tuomarinkylänoja) alkaa Paloheinänhuipun eteläpuolelta ja virtaa suunnittelualueen kaakkoisreunaa. Haarat yhtyvät alueen koillispuolella. Vesi on yleiseltä laadultaan melko hyvää.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on järjestää golftoiminta alueella Suomen Golfliiton turvaohjeiden mukaisesti laajentamalla aluetta siten, että toiminta on turvallista sekä kentän käyttäjille että kentän lähistöllä liikkuville. Samalla tavoitteena on järjestää golftoiminta siten, etteivät luonto-, kulttuurihistorialliset tai maisema-arvot alueella vaarannu.

Virkistystä ja maanviljelystä varten tarkoitettu erityisalue (E) on muutettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi, joka säilytetään avoimena maisematilana (VU/s). Tästä alueesta on merkittävin osa varattu ohjeelliseksi pallokenttä- tai pallopelialueeksi (up). Merkintä mahdollistaa golfin pelaamisen alueella. Hiihdon esteetön harrastusmahdollisuus talvisin on turvattava.

Aluetta ei ole tarkoitettu pelkästään golftoimintaan ja täten sitä ei ole varattu yksinomaan golfkenttää varten. Kentän alueen on oltava noin puolet vuodesta muiden liikuntalajien harrastajien, kuten hiihtäjien käytössä.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 15,91 ha.

Liikenne Torpparinmäen asuinalueen ja Haltialan virkistysalueen välinen pääulkoilureitti säilyy ja kulkee edelleen kevyen liikenteen reittinä toimivan Mombergintien kautta. Golfin pelaajat tulevat pelatessaan uudelle kentänosalle vanhan kentän puolelta kävellen Mombergintien ylitse ja pelin edetessä palaavat sinne samaa reittiä.

Kaava-alueelle ei tule uusia ajoyhteyksiä tai pysäköintipaikkoja. Laajennus ei myöskään lisää vanhan kentänosan pysäköintipaikkojen määrää.

Laajennusalue sijoittuu Haltialan peltoaukean eteläreunaan viljelykäytössä olevalle maisemapellolle.

Kaavamuutos mahdollistaa tehomaatalouteen siirryttäessä virtaviivaistetun Näsinojan eteläisen uoman palauttamisen tarvittaessa luonnonmukaisempaan muotoon.

Alueelle saa rakentaa tarvittaviin paikkoihin korkeintaan 1 m:n korkuisia maakumpuja.

Alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi, joka säilytetään avoimena maisematilana (VU/s). Alueella sallitaan nykyiseen maanpintaan nähden enintään 1 m:n korkuiset maakumpareet. Alueelle voidaan myös sijoittaa ympäristöön soveltuvia polkuja ja teitä.

Alue on myös osa laajaa, 207 ha:n kokoista linnustollisesti arvokasta luontokohdetta. Asemakaavan muutosehdotus ei muuta kohteen arvoa merkittävällä tavalla.

Maaperän rakennettavuuden kannalta alue soveltuu suunniteltuun toimintoon hyvin.

Suomen Golfliitto on arvioinut kentän laajennussuunnitelmaluonnoksen, johon asemakaavan muutosehdotus pohjautuu, ja antanut 27.9.2005 sitä koskevan lausunnon. Kentän laajennusehdotuksen suunnittelussa on liiton mukaan otettu huomioon kentällä pelaavien aloittelijoiden suhteellisen suuri määrä. Liitto toteaa laajennuksen parantavan nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi pelaajien turvallisuutta sekä oleellisesti kentän lähistöllä liikkujien turvallisuutta.

Uudella golfkentällä tarvitaan aiempaa merkittävästi vähemmän suoja-aitoja, koska siellä on tilaa sijoitella väylät Suomen Golfliiton turvaohjeiden mukaisille etäisyyksille toisistaan sekä kentän reunoista (Liiton 9-reikäisiä golfkenttiä koskeva kokosuositus on n. 30 ha). Haluttaessa voidaan laajennusalueen metsänpuoleiseen reunaan sijoittaa suoja-aita. Vaihtoehto, jossa kenttää ei laajennettaisi ja turvallisuutta pyrittäisiin parantamaan pysyvästi pelkin turva-aidoin, ei kentän liian pienen koon vuoksi toimi. Lisäksi aidat aiheuttaisivat maisemallisen haitan alueella. Lyöntiharjoittelualueella (nk. range) turva-aidat tarvitaan joka tapauksessa.

Paloheinän jokamiesgolfkenttä on Suomen vilkkain golfkeskus. Siellä käy pelikauden aikana päivittäin 700-900 pelaajaa joko harjoittelemassa lyöntejä tai pelaamassa itse kentällä. Kiireisinä päivinä koulujen urheilutuntien aikaan kävijämäärä hipoo 2 000 kävijää. Koska jo nyt aivan kapasiteettinsa ylärajalla toimiva kenttä säilyy edelleen 9-reikäisenä kenttänä, kentän käyttäjämäärä ei voi merkittävästi lisääntyä.

Yhteys pääulkoilureittinä toimivan Mombergintien kautta Keskuspuistoon ja Haltialan ulkoilualueelle säilyy edelleen. Sen yli ei lyödä palloja, koska lyöntisuunnat ovat siitä poispäin. Ulkoilureitin kohdalle tulee lisäksi 100 m leveä turvavyöhyke. Kulkua itse kenttäalueelle voidaan säädellä ja ohjata tarvittaviin paikkoihin sijoitettavien ojien, matalien aitojen, porttien ja opasteiden avulla. Ulkoilureittien turvallisuus alueella paranee.

Torpparinmäen koulun tai sen luontopolun toimintaan laajennuksella ei ole merkittävää vaikutusta. Luontopolku säilyy entisellä paikallaan.

Peltoalueen virkistyskäyttö lisääntyy golfkentän laajentamisen myötä, koska viljelykäytössä olevalla pellolla ei saa kulkea kasvukauden aikana.

Golfkentän laajennus pidentää hiukan hiihtokautta nykyisen pellon alueella, koska sillä voi hiihtää jo aiemmin talvella, verrattuna kynnettyyn peltoon.

Laajennusalueella ei ole arvokkaita kasvillisuuskohteita. Laajennus sijoittuu linnustollisesti arvokkaan yli 200 ha:n kokoisen peltoaukean reuna-alueelle. Golfkenttä ei ole vilkkaan kesäaikaisen käyttönsä vuoksi linnustolle hyvää pesimäympäristöä, mutta sen alkukevään ja loppusyksyn aikainen merkitys muuttolintujen levähdys- ja ruokailualueena ei olennaisesti pienene. Golfkentän perustaminen ei muuta avomaisemaa kuten rakentaminen tai metsittäminen. Golfkentän rakentaminen arvokkaan linnustoalueen reunalle Torpparinmäen rakennetun alueen tuntumaan vaikuttaa vähemmän linnustoon kuin vastaava muutos peltoaukean keskiosassa. Laajennushankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen arvoon.

Suomen Golfliiton jäsenseurat, kuten Paloheinä Golf Oy, sitoutuvat noudattamaan liiton ympäristöohjelmaa, jonka mukaan tapahtuvassa kentän hoidossa tarvittavat lannoitemäärät ovat vain 1/3 vastaavista peltoviljelyn tarvitsemista määristä ja kasvinsuojeluaineiden määrät kymmenesosa normaalin peltoviljelyn vastaavista määristä. Laajennus vähentää lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden käyttöä alueella. Nykyisellä kentällä ei käytetä torjunta-aineita. Purojen ja ojien lähettyvillä olevat suojavyöhykkeet levenevät ja vähentävät osaltaan vesistöjen kuormitusta.

Nykyisen pellon suojavyöhykkeille Näsinojan haarojen vierustoille sijoittuvat epäviralliset polut, joita käytetään erityisesti koirien ulkoiluttamiseen, joudutaan laajennettavan kentän puolella turvallisuussyistä sulkemaan pelikauden ajaksi (kulku voi jatkua edelleen pohjoisen haaran pohjoisrannalla). Reitin muutos rauhoittaa erityisesti Näsinojan eteläisen haaran pohjoisrannalle sijoittuvan luontovyöhykkeen lintujen pesimäaikaan tapahtuvalta tarpeettomalta häirinnältä.

Golfkentän laajennuksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen arvoon. Kentän laajennus sijoittuu laajan ja erilaisista osista koostuvan peltoaukean nuorempaan osaan. Historiallisen kulttuurimaiseman ydinvyöhyke eli Vantaanjokilaakson rantapellot sijaitsevat Niskalassa ja Tuomarinkylän kartanon ympäristössä. Golftoiminta alueella tukee maiseman säilymistä avoimena.

Laajennusalueella jo vallitsevien korkeuserojen vuoksi maastoa ei tarvitse muokata kovin paljon. Kenttäalueen kaltevuus osaltaan vähentää kentälle tulevien harvojen kumpareiden näkyvyyttä. Peliväylien väljemmän sijoittelun vuoksi kentän laajennus parantaa maiseman kannalta tilannetta myös vanhalla kentän osalla. Golfkenttä on kesäisin esteettisesti miellyttävän näköinen ja talvella sitä tuskin huomaa.

Vaikutukset Helsinkipuistoon ja yleiskaavan virkistysalueisiin

Helsinkipuisto-kokonaisuuden kannalta golfkenttä sulautuu toiminnallisesti luontevaksi osaksi puistoa. Paloheinän maja ja sen ympäristö keskeisenä ulkoliikunta-alueena on tärkeä osa Helsinkipuiston ja Keskuspuiston virkistystoimintojen tarjontaa. Golfkenttä liittyy Paloheinän majan läheisyyteen sijoittuvaan urheilutoimintojen kokonaisuuteen.

Golfkentäksi kaavoitetulle alueelle ei tule uusia ajoyhteyksiä tai pysäköintipaikkoja. Kentän laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.10.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä golfkentän laajennussuunnitelmaluonnosta ja kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 31.10.2005.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

Asemakaavaosastolle on saapunut sähköpostitse tai postitse yhteensä 140 kirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Golfkentän laajennusta kannatetaan 57 kirjeessä. Laajentamista kannatetaan ehdollisesti tai se hyväksytään tietyin edellytyksin kuudessa kirjeessä. Kentän laajentamista vastustetaan 77 kirjeessä.

Osa esitetyistä kannanotoista ja kysymyksistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät joko liity kyseiseen kaavoitushankkeeseen tai eivät muuten kuulu kaupunkisuunnitteluviraston toimialaan. Tällaisia ovat mm. hakijan taloudellista asemaa, kaupungin muiden hallintokuntien virkamiesten esteellisyyttä ja kaupungin tarjoamien palveluiden kilpailutusta koskevat mielipiteet.

Kvstolle ja Khlle on jätetty kentän laajennusta vastustava kansalaisadressi (1 120 allekirjoittajaa).

Keskustelutilaisuus pidettiin 31.10.2005 Torpparinmäen ala-asteella. Tilaisuudessa oli läsnä n. 150 henkeä. Tilaisuuteen liittyneessä keskustelussa esitettiin sekä golfkentän laajennusta kannattavia että vastustavia mielipiteitä. Mielipiteet koskivat liikennettä, yhteensopivuutta muiden suunnitelmien kanssa, itse suunnitteluprosessia ja vaikutusten arviointia, maisemaa, turvallisuutta, virkistysarvoja sekä useita muita teemoja.

Golfkentän laajentamista kannattavat mielipiteet

Kentän laajentamista puoltavissa mielipiteissä esitetään mm. seuraavia näkökohtia:

Turvallisuus

_ Kenttä toimii liian pienessä tilassa.

_ Turvallisuuden parantaminen on kentän laajentamisen tärkein syy.

_ Oikein suunniteltu ja riittävän kokoinen kenttä ei ole vaarallinen.

_ Laajennus poistaa selvästi useita nykytilanteessa vallitsevia riskitekijöitä.

Virkistys

_ Kaupungissa tarvitaan yksi kunnollinen jokamiesgolfkenttä, jollainen Paloheinän kentästä voi tulla vain laajentamalla.

_ Kentän haastavuus paranee laajentamisen myötä.

_ Peltoalueen virkistyskäyttö lisääntyy.

_ Golf lisää ja monipuolistaa alueen liikuntamahdollisuuksia, golf ja hiihto kesä- ja talvilajeina tukevat hyvin toisiaan.

_ Peltoalue ei ole kesäisin kaupunkilaisten virkistyskäytössä, joten kukaan ei menettäisi mitään, jos kentän laajennus toteutuu.

_ Talviset hiihtomahdollisuudet paranevat ja hiihtokausi pellolla pitenee sekä syksyllä että keväällä.

_ Golfkenttä tarjoaa tavalliselle kaupunkilaiselle edullisen tavan oppia pelaamaan golfia.

_ Golf tarjoaa nuorille mahdollisuuden hakeutua hyvän harrastuksen pariin kohtuuhinnalla.

_ Golfkenttä on erittäin merkittävä paikka koululaisten, opiskelijoiden, varttuneempien ihmisten, eläkeläisten, vammaisten ja uusien pelaajien koulutuksen kannalta.

_ Golf on tehokas liikuntamuoto, joka kohentaa kuntoa.

Luonto

_ Golfkenttä lisää alueen monimuotoisuutta peltoon verrattuna. Kentällä viihtyvät linnut ja muut eläimet aivan hyvin.

Maisema- ja kulttuuriarvot

_ Alue ei ole "perinnepeltoa", vaan nykyaikaista koneellisesti hoidettua peltoaluetta.

_ Golfkenttä on osa kulttuurimaisemaa ja turvaa sen säilymisen. Maisema pysyy avoimena ja paranee nykytilanteeseen verrattuna.

Ympäristövaikutukset

_ Kentän laajennuksella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, laajennusalue sijaitsee tarpeeksi kaukana asuintaloista häiritsemättä niitä.

_ Laajennusalueen pinta-ala on hyvin pieni, n. 6 % alueen nyt viljelyssä olevasta kokonaispeltopinta-alasta. Haltialan pelloilla riittää tilaa viljelyksille, kukkien poimijoille, lintubongareille, eläimille, liikkujille ja meille kaikille.

_ Laajennus ei lisää liikennemääriä alueella merkittävästi. Harjoittelualueelle ei mahdu nykyistä enempää pelaajia kentän laajennuksen jälkeen. Paloheinän jäähalli aiheuttaa paljon suuremman liikenteen kuin golfkenttä.

Muut perustelut

_ Kentälle pääsee pelaamaan ilman golfosaketta.

_ Kaupunki hyötyy, kun käyttäjät kustantavat liikuntansa itse.

_ Laajennuksen hyödyt ovat haittoja suuremmat.

_ Golfkentän suuri suosio osoittaa sen tarpeellisuuden.

_ Kentän sijainti on hyvä ja sinne pääsee julkisilla liikennevälineillä.

_ Hanke tukee Torpparinmäen ja Paloheinän vahvaa profiloitumista ulkoilu- ja liikunta-alueena ja samalla erittäin miellyttävänä asuinalueena.

Mielipiteet, joissa kannatetaan laajentamista ehdollisesti
tai hyväksytään se tietyin edellytyksin

Osassa mielipiteistä esitetään mm. seuraavia ehtoja laajentamiselle:

Turvallisuus

_ Laajennetun kentän ympärille tulee tarpeellisiin paikkoihin rakentaa suoja-aidat.

Virkistys

_ Laajennus ei saa haitata nykyisen kaltaista ulkoilua ja vaarantaa hiihtomahdollisuuksia.

_ Alueen asukkaille on tärkeää, että alue säilyy virkistys- ja vapaa-ajan toimintojen käytössä.

_ Kaavaan tulee varata vain hiihtäjille tarkoitettu riittävän leveä alue ilman golfiin liittyviä rasitteita.

_ Kenttää laajennettaessa nykyisen pellon kaakkoisreunan suojavyöhyke Näsinojan reunassa tulee jättää kentän ulkopuolelle ulkoilijoiden käyttöön.

_ Kenttää laajennettaessa pellon poikki menevä ulkoilutie tulee säästää.

_ Laajennettu kenttä tulee säilyttää 9-reikäisenä.

Luonto

_ Laajennus mahdollistaa Näsinojan huonossa kunnossa olevan puroalueen kunnostamisen.

Maisema

_ Pitkiä näkymiä ei saa sulkea korkeilla aidoilla.

Ympäristövaikutukset

_ Mikäli kenttää laajennetaan, kentän rakentamisesta ja hoidosta aiheutuva melu tulee sanktioida.

_ Kaupungin tulisi vuokrasopimuksessa varmistaa, että aluetta hoidetaan hyvin. Hoidon tulee olla nykyistä korkeatasoisempaa.

Golfkentän laajentamista vastustavat mielipiteet

Kentän laajentamista vastustavissa mielipiteissä esitetään mm. seuraavia näkökohtia:

Turvallisuus

_ Golfkenttä on ahdettu väärään paikkaan liian pienelle alueelle. Sille tulisi osoittaa käyttökelpoisempi ja turvallisempi paikka jostain muualta.

_ Kentän turvallisuutta pitää parantaa, mutta ei laajentamalla.

_ Nykyistä golfkenttää tulee pienentää ja reikien määrää vähentää. Toiminnan supistaminen tulee tehdä todellisten golfasiantuntijoiden avulla.

_ Miksi yrittäjän kanssa on tehty jatkosopimus, jos kenttä on turvaton?

_ Laajennusalueella ei nyt ole mitään vaaraa palloista, mutta laajennuksen jälkeen tällainen vaara on olemassa.

Virkistys

_ Golfkentän mahdollinen laajentaminen on uhka Paloheinän kaakkoisosan metsikön ja Torpparinmäen välisen peltoalueen hiihtotoiminnalle.

_ Ainoastaan harvat ihmiset harrastavat golfia. Koirapuisto, leikkipuisto tai jalkapallokenttä sopisi nykyisen golfkentän paikalle paremmin.

_ Laajennuksen hyödyt ovat liikunnalliselta kannalta olemattomia, koska liikkujien määrä ei kasvaisi.

_ Suomen suurimman harjoituslyöntialueen pienentäminen poistaisi laajentamistarpeen.

Luonto

_ Laajennus tuhoaisi Haltialan ja Niskalan metsien ja perinnemaiseman muodostaman ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka on arvokas myös linnuston ja monen nisäkäslajin sekä virkistyskäytön kannalta.

_ Alueen vielä rakentamattomat ainutkertaiset pellot, niityt ja metsät tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina.

Maisema ja kulttuurihistoria

_ Haltialan laajan viljelyaukean ja Niskalan peltojen kulttuurihistoriallinen tai maisemallinen arvo heikkenee, jos laajennus toteutuu.

_ Golfalue on olennaisesti eri asia kuin perinnepeltomaisema. Se ei näytä lumettomana aikana pellolta. Alue pitää säilyttää peltona.

_ Kentän laajennus rajautuisi alueen pohjoispuoliseen, kahden ulkoilutien risteykseen istutettuun vaahtera- ja tammimetsikköön ja pilaisi tämän maisemallisen elementin kokonaan.

_ Golfkentän ympäristö on erittäin ruma. Kentän pohjoisreunan verkkoaita on ruma, epämiellyttävä ja sen vieressä kulkeminen on vastenmielistä.

Ympäristövaikutukset

_ Nykyisen kentän huoltokoneiden melu iltamyöhällä on ikävä häiriö.

_ Laajennus voi pilata pohjavedet.

_ Säilyykö peltoalue I luokan lintukohteena? Seuraako siitä mitään, jos linnustoarvo alenee?

Liikenne

_ Golfinpelaajien autot täyttävät Kuusmiehentien ajoittain. Golfkentän pysäköintipaikkaa on laajennettava.

_ Kuusmiehentielle pitää saada pysäköintikielto.

_ Alueelle tulee saada kaupungin ylläpitämät maksulliset pysäköintipaikat.

_ Julkinen liikenne alueelle on järjestettävä myös itäsuunnasta.

_ Kehä II:ta tulee jatkaa Tuusulantielle ja kaikki ulkoilualueen henkilöautoliikenne tulee johtaa sen kautta.

Kaavoitus

_ Taajama ei ole oikea paikka golfkentälle.

_ Golfkenttä tulisi siirtää Torpparinmäen itäreunan ja Haltialan tilan väliselle alueelle.

_ Golfkentälle tulisi varata uusi tila esimerkiksi Tuomarinkylän kartanon eteläpuolisilta pelloilta.

_ Nykyinen golfkenttä tulisi siirtää laajennusalueelle, ja nykyisen kentän alue tulisi muuttaa herne- ja kukka-alueeksi.

_ Nykyisen golfkentän paikalle tulisi rakentaa asuntoja.

_ Helsingin kaavoituksessa on käynnissä laajamittainen kaupunkilaisten yhteisten luonto-, ulkoilu- ja virkistysalueiden luovutus talouselämän tarpeille, josta Paloheinän golfkentän laajennus on vain yksi räikeä esimerkki.

Taloudelliset perusteet

_ Kenttää ei tule ylläpitää verovaroin.

_ Jäävätkö Haltialan ja Torpparinmäen pellot, todellinen kansallismaisema, lyhytnäköisen business-ajattelun jalkoihin?

_ Paloheinä Golf Oy:n tavoitteena on saada kaikki Haltialan ja Niskalan alueen tuottamattomat ja kalliit pellot golfkentäksi.

_ Miten valtavan perustus- ja maanrakennustyön kustannukset mahtavat tulla katettua?

_ Uhkaako kentän laajennus lähiseudun asuntoalueiden arvoa, joka perustuu ulkoilualueiden laatuun ja laajuuteen.

Muut teemat

_ Kentän laajentaminen johtaa myöhemmin vaatimuksiin vielä lisälaajentamisesta.

_ Paloheinä Golf Oy:n vuokrasopimus tulee lopettaa. Alueelle tulee löytää jotain mielekästä ja parempaa käyttöä.

_ Golfosakkeita omistavien Helsingin päättäjien ja virkamiesten tulee jäävätä itsensä asian käsittelystä.

_ Laajennushanke tulee hylätä yleiskaavaprosessin vastaisena.

_ Golfkenttä ei ole oikea jokamiesalue. Alueelle pääsee pelikaudella vain maksua vastaan, Yrittäjä käyttää tarkoitushakuisesti jokamies-sanaa. Sanan käyttö hallinnollisissa papereissa johtaa päättäjiä ja yleisöä harhaan.

Kansalaisadressi

Torpparinmäen koulun ja nuorisotalon tuki Pönkkä ry on jättänyt Kvstolle 8.6.2005 päivätyn 1 120 henkilön allekirjoittaman kansalaisadressin, jossa he puolustavat Haltialan ja Torpparinmäen peltoalueen ja kulttuurimaiseman monimuotoista virkistyskäyttöä ja toivovat sen rauhoittamista kansallismaisemaksi tuleville sukupolville. Allekirjoittajat vastustavat golfkentän laajentamista. Toiminta on nykyisellään paitsi pelaajille myös muille ulkoilijoille vaarallista (mm. HS 19.3.2004). Jos golfkentän laajennussuunnitelmat toteutuisivat, monipuolisessa harrastus- ja virkistyskäytössä oleva alue sulkeutuisi suurimmaksi osaksi vuotta muilta käyttäjäryhmiltä. Golfkentän laajennus sulkisi myös täysin kulkureitit Torpparinmäestä Keskuspuistoon.

Adressin mukana on Torpparinmäen koulun ja nuorisotalon tuki Pönkkä ry:n johtokunnan lähetekirjelmä sekä Pönkkä ry:n, Torpparinmäen koulun johtokunnan, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin 6.6.2004 päivätty kannanotto Haltialan ja Torpparinmäen peltoalueen ja kulttuurimaiseman monimuotoisen virkistys-käytön puolesta sekä Torpparinmäen peruskoulun ympäristöraadin kannanotto laajennussuunnitelmaan.

Lähetekirjeessä ja kannanotoissa käsitellään golfalueen turvallisuuskysymyksiä, alueen virkistyskäyttöä, maisema- ja ympäristövaikutuksia, liikenneongelmia ja haittoja koulun toiminnalle.

Lisäksi viitataan korkeimman hallinto-oikeuden 20.1.2005 tekemään päätökseen, jolla kumotaan lainvastaisena Espoon Kvston tekemä päätös, joka olisi mahdollistanut runsaan 10 ha:n kokoisen golfkentän rakentamisen espoolaiselle viheralueelle. Tilanteen Espoossa katsotaan olevan rinnasteinen Paloheinän tilanteeseen.

Kaupunginmuseo toteaa (8.12.2005) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan laajennushanketta koskevassa ennakkolausunnossa, että golfkentän laajennus ei tue kulttuurimaiseman säilymistä eikä se näin ollen ole kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta alueelle hyvin sopiva käyttötarkoitus.

Kaupunginmuseo toteaa 5.7.2006 saapuneessa kannanotossaan, että alue kuuluu osana Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Yleiskaavassa alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Lisäksi todetaan, että aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Karttatietojen perusteella golfkentän laajennusalue ei ole Tuomarinkylän vanhinta peltoviljelysaluetta. Pellot raivattiin tällä paikalla vuosina 1885-1915. MA-arkkitehtien vuonna 1993 laatimassa yleissuunnitelmassa todetaan, että Vantaanjoen laaksopellot Pitkäkoskelta Haltialaan ovat seudun vanhinta viljelyvyöhykettä. Lisäksi Haltialan tasankopellot ovat maisemallisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaat.

Asemakaavan muutosluonnoksessa golfkentän laajennusalue on merkitty VU/s-merkinnällä, jonka määräysosassa todetaan, että alueella on sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Golfkentän rakentaminen edellyttää maaperän muokkausta. Rakennettavat uudet pinnanmuodot ja -materiaalit sekä kasvillisuus poikkeavat peltoalueen visuaalisesta ja vuodenaikojen mukaan vaihtelevasta ilmeestä ja väistämättä muuttavat kulttuurimaisemaa.

Golfkentän rakentaminen nykyisen maisemapellon alueelle ei ole maisemakulttuurin vaalimisen kannalta paras vaihtoehto. Kuitenkin sen toteuttamisen jälkeenkin alueelle jäisi runsaasti maisemapeltoaluetta, mukaan lukien vanhimmat peltoviljelyyn raivatut maat. Näin ollen museo ei vastusta golfkentän laajennuksen mahdollistavaa asemakaavan muutosta, etenkin kun maisema kuitenkin edelleen säilyisi avoimena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että monia mielipiteissä esitettyjä näkökohtia (mm. turvallisuus, virkistysyhteydet, hiihtomahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus, kulttuurimaisema) on voitu ottaa huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.

Osa mielipiteissä esitetyistä kannanotoista ja kysymyksistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät joko liity kyseiseen kaavoitushankkeeseen tai eivät muuten kuulu kaupunkisuunnitteluviraston toimialaan. Tällaisia ovat mm. hakijan taloudellista asemaa, kaupungin muiden hallintokuntien virkamiesten esteellisyyttä ja kaupungin tarjoamien palveluiden kilpailutusta koskevat mielipiteet.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että kaavan laatimisen lähtökohtana eivät ole kyseessä olevan yrityksen tarpeet, vaan kunnan maankäytön ohjaustarpeesta lähtevät tekijät. Kyseessä oleva alue kaavoitetaan tiettyyn tarkoitukseen ja kyseinen kaavanmukainen toiminta alueella voi jatkua, vaikka yrittäjä alueella vaihtuisi.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on järjestää jokamiesgolftoiminta alueella siten, että se on turvallista sekä kentän läheisyydessä liikkujille että itse kentällä pelaaville. Samalla tavoitteena on järjestää golftoiminta siten, etteivät alueen luonto-, kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot vaarannu. Golfkenttä on Yleiskaava 2002:ssa virkistysalueeksi merkitylle alueelle soveltuvaa virkistystoimintaa.

Lautakunta päätti 24.3.1994, että alueelle laadittavien asemakaavojen pohjana toimii "Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallinen yleissuunnitelma (Liikuntavirasto, 1993)". Suunnitelmassa on tähän mennessä tarkimmin tutkittu alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Selvityksen tulokset on otettu alueen toimintojen sijoittelussa huomioon. Suurin osa golfkentän laajennusalueesta sijoittuu kyseisessä suunnitelmassa tehokkaalle liikunnalle varatulle vyöhykkeelle. Golfkentän laajennus on tämän suunnitelman mukainen.

Noudatettaessa Suomen Golfliiton ympäristöohjelman mukaista kentänhoitoa, johon liiton jäsenet, kuten Paloheinä Golf Oy, ovat sitoutuneet, kasvinsuojeluaineiden käyttömäärät jäävät kymmenesosaan hehtaaria kohti ja lannoitteiden määrät kolmasosaan hehtaaria kohti verrattuna normaalissa peltoviljelyssä käytettyihin määriin. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttömäärät laajennusalueella vähenisivät täten merkittävästi nykytilaan verrattuna. Nykyisellä kentällä ei käytetä torjunta-aineita.

Golfkenttä suunnitellaan aina paikan tarjoamista lähtökohdista käsin. Peltomaastoon ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, että se toimisi golfkenttänä. Kentän pintavesien ohjailussa riittää yleensä lievä maastonmuotoilu ja pintasalaojitus. Geoteknisesti on täysin mahdollista laajentaa kenttä haetulle alueelle.

Koska kentän käyttäjien lukumäärä tulee pysymään lähes ennallaan tai kasvaa vain vähän, ei kentän laajentamisella ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin.

Laajennetun golfkentän palvelujen voidaan katsoa kuuluvan yleisen virkistyskäytön piiriin, koska kentän käyttäjien ei tarvitse omistaa golfosaketta ja pelimaksut ovat edelleen kohtuullisia.

Hakija kustantaa kentän laajentamisen.

Turvallinen, toimiva ja kaunis golfkenttä voi lisätä alueen arvostusta asuinalueena.

Golfkentän laajennushanketta ei voida rinnastaa espoolaiseen hankkeeseen, josta korkein hallinto-oikeus antoi kielteisen päätöksen 20.1.2005 . Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kysymyksessä olevalle runsaan 10 hehtaarin suuruiselle alueelle suunniteltua golfkenttätoimintaa ollut mahdollista harjoittaa turvallisesti siten, ettei samalla merkittävästi rajoiteta alueen muuta virkistyskäyttöä ja kevyen liikenteen kauttakulkua. Myöskään pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi kaava ei golfkenttätoiminnan sijaintiin ja laajuuteen nähden täyttänyt turvallisuutta ja terveellistä elinympäristöä koskevia vaatimuksia.

Kentän laajentamisen tärkeimpänä lähtökohtana on turvallisuustilanteen parantaminen, jonka merkittävimpänä edellytyksenä on puolestaan kentän riittävä koko. On aivan ilmeistä, että 15 ha:n kokoinen golfkenttä toimii liian pienellä alueella Suomen Golfliiton 9-reikäisiä golfkenttiä koskevan kokosuosituksen ollessa n. 30 ha. Turvallisuustilannetta nykyisellä kentällä voi parantaa lisäaidoilla vain väliaikaisesti ja tiettyyn rajaan saakka. Laajennus tuo kestävämmän ratkaisun asiaan. Se mahdollistaa peliväylien tarpeeksi väljän sijoittelun ja täten asianmukaiset ja riittävän laajat turvavyöhykkeet kentän sisällä sekä reunoilla.

Turvallisuustilanne laajennetun 9-reikäisenä säilyvän golfkentän lähistöllä ja itse kentällä paranee laajennuksen myötä merkittävästi nykytilaan verrattuna. Ulkoilureittien turvallisuus paranee merkittävästi.

Golfkentän laajennushankkeessa on kyse Helsinkipuistossa jo olevan virkistystoiminnan järjestämisestä järkevämpään ja turvallisempaan muotoon. Golftoiminta liittyy luontevasti Paloheinän liikunta- ja urheilupainotteiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen ja laajentaa merkittävästi alueen virkistystarjontaa. Toiminnan on katsottu soveltuvan alueelle samalla tavoin kuin muiden liikuntamuotojen, kuten kävelyn, lenkkeilyn, jääkiekon ja hiihdon. Laajennuksen jälkeenkin maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltoalueen osa säilyisi edelleen avoimena, vihreänä ja virkistyskäytössä.

Helsinkipuiston pohjoisosassa tai sen liepeillä on kolme suurta ja selkeästi erottuvaa toiminnallista painopistealuetta. Ne ovat Tuomarinkylän kartano lähiympäristöineen, Haltialan tila sekä Keskuspuiston puolella Paloheinän ulkoilumaja ympäristöineen.

Tuomarinkylän kartanon läheisyydessä pääpaino on ollut museo- ja hevosharrastustoimintojen kehittämisessä ja kartanolta lähtevät ratsastusreitit useaan suuntaan. Lisäksi kartanonmäen länsipuolella on koiraharrastajien tukikohta. Haltialan tilalla painopiste on viime vuosikymmeninä ollut maataloudessa - peltoviljelyssä ja karjanhoidossa. Myös Haltialan entisen kartanon ympäristöä on kunnostettu viime vuosina. Haltialan laaja peltoaukea viivasuorine teineen edustaa nykyiseltä ilmeeltään lähinnä 1970-luvun tehoviljelyvaihetta. Paloheinän ulkoilumaja sitä ympäröivine virkistysalueineen on kaupungin tärkeimpiä liikunnallisia keskuksia.

Alueella, jossa monet eri intressit, kuten liikunta, viljely ja maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kohtaavat, päätökset tulee tehdä kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Keskuspuiston ja Helsinkipuiston kolmea pohjoista toiminnallista keskusta tulee kehittää tasapainoisesti ja turvata niille kullekin mahdollisuus kehittää toimintojaan kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Golfkentän laajennus liittyy alueen liikuntapalvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Pääkaupunkiseudun sisällä sijaitsevana kulttuurimaisemana, avoimena maisematilana ja kaupunkilaisten virkistysalueena alueen merkitys kasvaa jatkuvasti kaupunkirakenteen yhä tiivistyessä.

Monimuotoisuuden kannalta paras vaihtoehto on sellainen, jossa tietyllä alueella on mahdollisimman paljon erilaisia elinympäristöjä, kuten niittyjä, hakamaita, peltoja, kosteikkoja. puroja, ojia jne. Tämä tarjoaa tilaisuuden mahdollisimman monipuolisen kasvilajiston menestymiselle, joka puolestaan on monipuolisen eläimistön kannalta elinehto. Mitä enemmän tietyllä alueella on erilaisia kasvupaikkoja ja kasvilajeja, sitä enemmän siellä on myös erilaisia eläinlajeja. Nykymuotoinen pelto on lähes aina yhden kasvilajin ympäristö. Golfkenttä luo alueelle kasvupaikkoja useammalle kasvilajille samanaikaisesti.

Laajennusalue ei sijaitse maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltoaukean ydinalueella vaan sen reunamilla. Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallisessa yleissuunnitelmassa "historiallisen kulttuurimaiseman vyöhykkeeksi" on merkitty Vantaanjoen laaksopellot Niskalassa. Vanhimmat vielä jäljellä olevat pellot sijaitsevat siellä sekä Tuomarinkylän kartanon kaakkoispuolella. Torpparinmäen ympäristön vanhin peltovyöhyke on jäänyt lähes kokonaan rakentamisen alle.

Haltialan laajan peltoaukean nykyinen ilme ei ole lähellä ihanteellista tavoitetilaa. Pelloilla pääosin vallitseva tehoviljelyn ilme kaipaa kehittämistä ja erityisesti alueella ennen vallinneiden historiallisten kerrostumien sekä luonto- ja kulttuuriarvojen esilletuomista.

Laajennusalueen ja samalla Haltialan laajan peltoaluekokonaisuuden, joka on osa usean kunnan alueelle ulottuvaa valtakunnallisesti merkittävää Vantaanjokilaakson maisemakokonaisuutta, maisemallinen tai kulttuurihistoriallinen arvo ei merkittävästi muutu. Uuden asemakaavan määräykset turvaavat laajennusalueen säilymisen avoimena, vihreänä ja virkistyskäytössä.

Nykyisen jokamieskentän varsinaisen pelialueen ja koko kentän maisemallinen ilme paranee suoja-aitojen poistuessa ja peliväylien määrän vähetessä

Ulkoilureitit ja luontopolku säilyvät entisissä paikoissa ja täten yhteydet Keskuspuistoon ja Haltialan suuntaan säilyvät.

Laajennusalueen kesäaikainen virkistyskäyttö lisääntyy. Talviset hiihtomahdollisuudet laajennusalueella paranevat nykytilaan verrattuna.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Jäsen Helistö teki ehdotuksen, jonka mukaan lautakunta ei puoltaisi kaavamuutosta. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.10.-20.11.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan ja Helsingin Veden sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus Helsingin Keskuspuiston puolesta ry (20.11.2006) toteaa mm., ettei se hyväksy kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamaa asemakaavan muutosehdotusta. Muistutuksen tekijä korostaa, ettei se sinänsä suhtaudu kielteisesti golfiin, mutta toteaa samalla, että tässä tapauksessa golfyrittäjä käyttää jokamies-sanaa tarkoitushakuisesti. Se johtaa yleisöä ja jossain määrin myös päättäjiä harhaan.

Muistutuksen tekijän mielestä alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja ominaisuudet eivät säily Yleiskaava 2002:n mukaisina ehdotetussa asemakaavan muutoksessa. Näin ollen asemakaavan muutosehdotus ei ole yleiskaavan mukainen.

Yhdistys katsoo, että muutosehdotuksessa on vähätelty ehdotuksen vaikutuksia alueen ympäristöön ja luontoon. Muutosalue on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta ja osa laajaa yli 200 ha:n laajuista linnustollisesti arvokasta luontokohdetta.

Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö Paloheinän jokamiesgolfkentällä on ympäristöriski. Perusteina yhdistys viittaa alueen pohjaveden pinnan tasoon sekä korkeimman hallinto-oikeuden 20.1.2005 tekemään kielteiseen päätökseen, joka koski espoolaista golfkenttähanketta. Asemakaavan muutosehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaisia terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisän elinympäristön vaatimuksia.

Paloheinän jokamiesgolfkenttä on Suomen vilkkain golfkeskus. Siellä käy pelikauden aikana päivittäin 700-900 pelaajaa joko harjoittelemassa lyöntejä tai pelaamassa itse kentällä. Kiireisinä päivinä koulujen urheilutuntien aikaan kävijämäärä hipoo 2 000 kävijää. Muistuttaja katsoo, että alueen liikennemäärä tulee laajennuksen myötä lisääntymään. Hankkeen vaikutuksia kapeaan Kuusmiehentiehen ei ole selvitetty eikä myöskään pysäköintitilojen lisätarvetta.

Asemakaavan muutosehdotuksen mukainen golfkentän laajennus loukkaa asukkaiden liikunnallista yhdenvertaisuusperiaatetta, koska kentän mahdollisen laajentamisen myötä joudutaan Näsinojan haaroja seurailevat, nykyisen pellon suojavyöhykkeille sijoittuvat epäviralliset polut, joita käyttävät mm. koirien ulkoiluttajat, sulkemaan pelikauden ajaksi (noin puoleksi vuodeksi). Muistuttaja viittaa tässä yhteydessä Kvston vuonna 2001 hyväksymään liikuntaviraston liikuntapoliittiseen ohjelmaan vuosille 2001-2010, jonka ensisijaisena tavoitteena on yhdenvertaisuus. Muistuttaja viittaa myös liikuntaviraston vuosien 1994-2006 aikana teettämiin haastattelututkimuksiin, joiden mukaan aikuisten helsinkiläisten suosituin liikuntamuoto on kävely. Muistuttajan mukaan kyseisistä tutkimuksista käy ilmi, että golf on vasta 16. suosituin liikuntalaji aikuisilla. 3-18-vuotiaiden helsinkiläisten ikäryhmässä golf ei ole ollut 17 suosituimman liikuntamuodon joukossa vuosina 1994-2006.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että Paloheinän golfkentällä harjoitettavan golftoiminnan voidaan katsoa olevan kaikille avointa julkista tai suoraan julkiseen virkistystoimintaan rinnastettavaa toimintaa, koska kentälle pääsee pelaamaan kohtuullista maksua vastaan ja pelaajan ei tarvitse omistaa golfosaketta. Tässä mielessä toimintaa voi hyvin kutsua jokamiesgolfiksi.

Laajennusalue ei sijaitse maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan laajan peltoaukean ydinalueella vaan sen reunamilla. Perusteellisimmassa alueelle laaditussa selvityksessä Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallisessa yleissuunnitelmassa on historiallisen kulttuurimaiseman vyöhykkeeksi merkitty Vantaanjoen laaksopellot Niskalassa. Vanhimmat vielä jäljellä olevat pellot sijaitsevat siellä sekä Tuomarinkylän kartanon kaakkoispuolella. Torpparinmäen ympäristön vanhin peltovyöhyke on jäänyt lähes kokonaan rakentamisen alle.

Asemakaavan muutosehdotus ei muuta merkittävästi Haltialan laajan peltoaluekokonaisuuden, joka on osa usean kunnan alueelle ulottuvaa valtakunnallisesti merkittävää Vantaanjokilaakson maisemakokonaisuutta, maisemallista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Uuden asemakaavan määräykset turvaavat laajennusalueen säilymisen avoimena, vihreänä ja virkistyskäytössä. Lisäksi nykyisen kentän maisemallinen ilme paranee kentän laajennuksen myötä suoja-aitojen ja peliväylien määrän vähetessä.

Asemakaavatyön yhteydessä on arvioitu hankkeen vaikutuksia luonto-arvoihin ja todettu, että ne eivät ole merkittäviä. Laajennusalueella ei ole arvokkaita kasvillisuuskohteita. Laajennus sijoittuu linnustollisesti arvokkaan yli 200 ha:n kokoisen peltoaukean reuna-alueelle. Golfkenttä ei ole vilkkaan kesäaikaisen käyttönsä vuoksi linnustolle hyvää pesimäympäristöä, mutta sen alkukevään ja loppusyksyn aikainen merkitys muuttolintujen levähdys- ja ruokailualueena ei olennaisesti pienene. Golfkentän perustaminen ei muuta avomaisemaa, kuten rakentaminen tai metsittäminen. Golfkentän rakentaminen arvokkaan linnustoalueen reunalle Torpparinmäen rakennetun alueen tuntumaan vaikuttaa vähemmän linnustoon kuin vastaava muutos peltoaukean keskiosassa. Laajennushankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen linnustoarvoon.

Alueen eläinlajistoa seurataan. Nykyisellä golfkentällä ja sen lähiympäristössä jatkuu Helsingin yliopiston viime vuonna käynnistämä pieneläimiä, matelijoita ja hyönteisiä koskeva tutkimus, jossa tutkitaan Helsingin alueella sijaitsevien golfkenttien eläinlajeja. Täten lähivuosina käytettävissä tulee olemaan uutta tutkimuksiin perustuvaa tietoa mm. nykyisen golfkentän ja laajennusalueen eläinlajistosta.

Suomen Golfliiton jäsenet, kuten Paloheinä Golf Oy, ovat sitoutuneet noudattamaan liiton ympäristöohjelman mukaista kentänhoitoa. Tällöin kasvinsuojeluaineiden käyttömäärät jäävät kymmenesosaan hehtaaria kohti ja lannoitteiden määrät kolmasosaan hehtaaria kohti verrattuna normaalissa peltoviljelyssä käytettyihin määriin. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttömäärät laajennusalueella vähenevät täten merkittävästi nykytilaan verrattuna. Nykyisellä kentällä ei käytetä torjunta-aineita.

Kuluvasta vuodesta lähtien Haltialan pelloilla aiotaan kokeilla n. 30-40 ha:n kokoisella alueella luomuviljelyä. Haltialan pelloilla aiotaan myös siirtyä pääosin suorakylvöön, jolloin peltoja ei tarvitse kyntää. Vastaavasti myös golfkentällä voidaan toimintaa kehittää ja ohjata vielä nykyistä luonnonmukaisempaan suuntaan.

Paloheinän golfkentän laajennushankkeen vertailua espoolaiseen hankkeeseen on selostettu jo edellä kohdassa golftoiminnan soveltuvuus alueelle.

Koska jo nyt aivan kapasiteettinsa ylärajalla toimiva kenttä säilyy edelleen 9-reikäisenä kenttänä, kentän käyttäjämäärä ei voi merkittävästi lisääntyä. Täten kentän laajentaminen ei lisää merkittävästi liikennemääriä alueella eikä myöskään ole tarvetta laajentaa nykyistä pysäköintialuetta. Suurimmat ruuhkat alueella aiheuttaa talvinen hiihtotoiminta Paloheinän ulkoilumajan ympäristössä. Tällöin golfkentän pysäköintipaikka on hiihtäjien käytössä ruuhkia lieventämässä.

Nykyisen pellon suojavyöhykkeille Näsinojan haarojen vierustoille sijoittuvat epäviralliset polut, joita käytetään erityisesti koirien ulkoiluttamiseen, joudutaan laajennettavan kentän puolella turvallisuussyistä sulkemaan pelikauden ajaksi. Kulku voi jatkua edelleen Näsinojan pohjoisen haaran pohjoisrannalla sekä virallisella ulkoilutiellä Näsinojan eteläisen haaran etelärannalla. Epävirallisten ulkoilupolkujen sulkeminen rauhoittaa erityisesti Näsinojan eteläisen haaran pohjoisrannalle sijoittuvan luontovyöhykkeen lintujen pesimäaikaan tapahtuvalta tarpeettomalta häirinnältä. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta alueen hyvin laajaan ulkoilutieverkostoon eikä turvallisuussyistä tapahtuva epävirallisten kulkureittien sulkeminen siten loukkaa asukkaiden liikunnallista yhdenvertaisuutta.

Ulkoilureittien turvallisuus paranee. Ulkoilureitit ja luontopolku säilyvät entisissä paikoissa ja täten yhteydet Keskuspuistoon ja Haltialan suuntaan säilyvät. Laajennusalueen kesäaikainen virkistyskäyttö lisääntyy. Talviset hiihtomahdollisuudet laajennusalueella paranevat nykytilaan verrattuna.

Kyseinen kenttä on Suomen suosituimpia pelipaikkoja ja golf on nykyisin salibandyn ohella voimakkaimmin kasvavia liikuntamuotoja. Pula golfin pelipaikoista Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on kova. Kentän käyttäjäkunnassa on paljon vammaisia, eläkeläisiä ja koululaisia. Tämän lisäksi kentällä koulutetaan vuosittain maassamme eniten junioripelaajia. Kaikille avoimena, kohtuuhintaisena ja Suomen ainoana tasoituskelpoisena jokamiesgolfkenttänä sillä on hyvin tärkeä merkitys paikallisen ja seudullisen julkisen virkistystarjonnan kannalta.

Lausunnot Helsingin Vesi mainitsee (8.12.2006) mm., ettei alueella ole yleisiä vesijohtoja tai viemäreitä eikä niitä ole tarkoitus alueelle rakentaa. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Liikuntalautakunta mainitsee (12.12.2006) mm., että se on Khlle 9.12.2003 antamassaan lausunnossa puoltanut kyseisen kentän laajentamista edellyttäen, että kenttä suunnitellaan niin väljäksi, että ulkoilijoiden liikkuminen kenttäalueen ulkopuolella on turvallista ja että kentän huoltoliikenne tapahtuu vuokra-alueen sisällä eikä siihen käytetä ulkoiluteitä. Lisäksi golfalueen tulee edelleen olla talvisin ulkoilijoiden käytettävissä ja kenttä tulee suunnitella niin, että latujen koneellinen ylläpito alueella on mahdollista.

Kaavamuutoksen tultua voimaan alue siirtyy liikuntaviraston hallintaan. Asemakaavan muutosehdotuksessa on liikuntaviraston näkemykset otettu hyvin huomioon. Golfkenttää voidaan laajentaa em. seikat huomioon ottaen ja ne tullaan sisällyttämään alueesta myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen ehtoihin.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (12.12.2006) mm., että muutosehdotuksessa golfkentän laajennusalue on merkitty VU/s-merkinnällä, jonka määräysosassa todetaan, että alueella on sallittuja sellaiset virkistykseen liittyvät toimenpiteet, jotka edistävät avoimen kulttuurimaiseman säilymistä. Johtokunnan näkemyksen mukaan golfkentän rakentaminen edellyttää maaperän muokkausta. Rakennettavat uudet pinnanmuodot ja -materiaalit sekä kasvillisuus poikkeavat peltoalueen visuaalisesta ja vuodenaikojen mukaan vaihtelevasta ilmeestä ja väistämättä muuttavat kulttuurimaisemaa.

Golfkentän rakentaminen nykyisen maisemapellon alueelle ei ole maisemakulttuurin vaalimisen kannalta paras vaihtoehto. Kuitenkin sen toteuttamisen jälkeenkin alueelle jäisi runsaasti maisemapeltoaluetta, mukaan lukien vanhimmat peltoviljelyyn raivatut maat. Golfkentän rakentamisesta huolimatta maisema edelleen säilyisi avoimena.

Johtokunta painottaa, että talvisin hiihdon harrastamismahdollisuudet on turvattava golfkentän laajennuksesta huolimatta. Maisemaa haittaavien suoja-aitojen rakentamista on vältettävä.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin varauksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että lausunnossa mainitut asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.

Kaavaehdotus turvaa hiihtomahdollisuudet alueella, mikä tullaan myös kirjaamaan laajennusalueen vuokrasopimukseen.

Suoja-aitojen määrä pyritään uudella kentän osalla pitämään mahdollisimman vähäisenä ja ne tulee sovittaa maisemaan. Golfkentän laajentaminen vähentää suoja-aitojen määrää nykyisellä kentällä ja parantaa samalla kentänosan maisemallista ilmettä.

Kiinteistölautakunta (19.12.2006) puoltaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavin huomautuksin:

Kenttäalueen vuokrauksessa tulee ottaa huomioon alueen monikäyttöisyys. Selostuksen mukaan noin puolet vuodesta laajennusalue on muiden liikuntalajien harrastajien, kuten hiihtäjien käytössä. Keskeisenä asiana on myös ulkoilijoiden ja kevyen liikenteen turvallisuus.

Jokamiesgolf on tarkoitettu kaikille lajista kiinnostuneille eikä pelaaminen edellytä osakkeiden ostamista. Kentän säilyminen laajan harrastajajoukon pelipaikkana on syytä sopimuksessa turvata.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että turvallisuus sekä monikäyttöisyys - erityisesti hiihdon ja alueen muun talvikäytön turvaaminen - on ollut tärkeänä kaavaehdotuksen laatimisen lähtökohtana.

Lautakunta viittaa myös edelliseen vastineeseen.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (23.11.2006), että golfkentän laajennusalue muodostaa tärkeän osan Haltialan-Paloheinän alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta viljelysalueesta ja virkistysalueesta, jonka rakentaminen yhden harrastajaryhmän urheilualueeksi ei ole perusteltua. Nykyisen golftoiminnan turvallisuusongelmat tulee ratkaista jo käytössä olevalla urheilualueella.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä jäsen Heinämiehen tekemä ja jäsen Vikstedtin kannattama lautakunnan lausunnoksi tullut vastaehdotus voitti 6 äänellä 2 ääntä (Enroth, Inkeroinen-Kalliokoski) vastaan esittelijän muutetun ehdotuksen. Poissa oli jäsen Johansson.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että tällä hetkellä turvallisuuden kannalta liian ahtaalla, n. 15 ha:n alueella, toimivan golfkentän laajentamisen tärkeimpänä lähtökohtana on ollut turvallisuus. Suomen Golfliiton mukaan itse kentän ja sen ympäristön turvallisuus paranee merkittävästi, jos kenttä laajennetaan liiton 9-reikäisiä kenttiä koskevan suosituksen mukaiseen, n. 30 ha kokoon. Kentän väljyyden lisääminen on tehokkain tapa kohottaa kentän turvallisuus vaaditulle tasolle.

Kentän turvallisuusongelmia ei voida mm. maisemallisista syistä pysyvästi ratkaista suoja-aitoja lisäämällä. Myöskään tällä hetkellä Suomen suosituimman ja ainoan tasoituskelpoisen 9-reikäisen jokamiesgolfkentän toiminnan supistaminen ei ole kaupungin julkiseksi katsottavan tai siihen rinnastettavissa olevan virkistystarjonnan kannalta perusteltu ratkaisu. Golfkenttä liittyy Paloheinän toiminnalliseen kokonaisuuteen ja laajentaa samalla sekä määrällisesti että laadullisesti kesäkauden Helsinkipuiston virkistystarjontaa.

Pääosa aiotusta laajennusalueesta on jo aiemmin varattu tehokkaan liikunnan vyöhykkeeksi. Golfkentän laajennusalue tulee olemaan erittäin vilkkaassa talvisessa käytössä, koska sen kautta kulkevat edelleenkin Niskalaan ja Haltialan tilalle johtavat ladut.

Laajennuksen maisemallisia vaikutuksia käsitellään lautakunnan vastineissa Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n muistutukseen ja kaupunginmuseon johtokunnan lausuntoon.

Ympäristölautakunta toteaa (12.12.2006) mm., että se on Khlle vuonna 2004 antamassaan lausunnossa todennut, että se on valmis tietyin edellytyksin puoltamaan sinänsä kannatettavan jokamies-golftoiminnan laajennuksen sijoittamista maisemallisesti arkaan peltoaukean reunaan. Lautakunnan mielestä edellytykset olivat:

1 Väylien sijoittelun ensisijaisena lähtökohtana tulee olla ulkopuolisen virkistyskäytön esteettömyys. Suoja-aitojen tarve olisi suunniteltava etukäteen ja ne tulisi voida poistaa talveksi.

2 Kentän poikki kulkevan ulkoilutien molemmin puolin jätetään 50 m:n suojavyöhyke.

3 Laajennusalueen väylät rakennetaan tasaiselle pellolle maanpintaa muotoilematta.

4 Vesiensuojelusta huolehditaan riittävin suojakaistoin ojien varsilla ja varmistumalla vanhan ja uuden salaojituksen yhteensopivuudesta.

Lautakunta toteaa, että vaikka golfkentän laajennus sijoittuu laajan linnustoalueen reunaan eikä vie arvokkaita kasvillisuusalueita, ei kaikkia lautakunnan aiemmassa lausunnossa edellyttämiä seikkoja ole riittävästi otettu huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa.

Asemakaavamuutoksen selostuksen mukaan alueen hoitaminen golfkenttänä eikä peltona vähentäisi lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja purojen ja ojien lähettyvillä olevat suojavyöhykkeet levenisivät. Vesiensuojelusta ei silti ole huolehdittu riittävästi. Asemakaavamuutokseen tulee lisätä määräys suojavyöhykkeen perustamisesta Näsinojan varrelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että nykyisen pellon reunoilla olevat vesiensuojeluun liittyvät suoja-alueet säilyvät laajennuksen jälkeen vähintään entisen levyisinä. Käytännössä suoja-alueet levenevät mahdollisen laajennuksen myötä nykyisestä tilanteesta merkittävästi, koska suurin osa golfkenttää toimii tosiasiallisesti suoja-alueena. Sitä ei kynnetä, siellä ei käytetä torjunta-aineita ja kentällä lannoitetaan vain peliväyliä ja niitäkin vain tarpeen mukaan.

Ympäristölautakunnan lausunnon perusteella kaavakarttaa on täydennetty lisäämällä VU/s-alueen reunoille tarpeellisiin kohtiin 10 m leveä suojakaista ja määräysosaan seuraava merkintä: "sk - ohjeellinen suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Alue tulee niittää osittain tai kokonaan vähintään kerran vuodessa." Kaavakartan w-merkintää on täydennetty seuraavasti: "Näsinojan uoman kentänpuoleiselle reunalle tulee jättää 10 m leveä suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita."

Asemakaavan muutosehdotus sallii lievän maastonmuokkauksen tarpeellisissa kohdissa laajennusalueella.

Muut lausunnossa mainitut näkökohdat (kohdat 1, 2 ja 4) on otettu huomioon asemakaavaehdotusta laadittaessa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (18.1.2007) mm., että asemakaava ei esitetyssä muodossa täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. Kaavamääräyksissä ei ole annettu turvallisuutta koskevia määräyksiä eikä selostuksessa ole esitetty viranomaisen arvioita kentän turvallisuudesta ja yleisen virkistyskäytön ja kevyen liikenteen kauttakulun kannalta, vaikka osa laajennetun kentän lyöntisuunnista on ulkoilureiteille päin. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan golfkenttien turvallisuutta valvoo kuntien terveysvalvonta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007), että asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen tärkeimpänä perusteena on ollut jokamiesgolftoiminnan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden parantaminen Suomen Golfliiton edellyttämälle tasolle, koska nykyinen kenttä ei täytä liiton turvallisuusvaatimuksia. Kentän ahtauden vuoksi liiton nykyisin suosittamia turvaetäisyyksiä ei ole voitu kaikissa kohdissa noudattaa. Tästä puolestaan on seurannut toistuvasti vaaratilanteita sekä kentän ulkopuolella että itse kentällä. Turvallisuuden kannalta olennainen tekijä on siis kentän riittävä väljyys ja peliväylien riittävä etäisyys kentän reunoista. Tehokkain ja pitkällä aikavälillä kestävin keino ratkaista turvallisuusongelmat on kentän koon kasvattaminen liiton 9-reikäisiä kenttiä koskevan suosituksen mukaiseen kokoon eli n. 30 ha:iin. Laajennetun kentän koko mahdollistaa viheriöiden sijoittamisen turvallisuuden kannalta tarvittavan 50 m:n päähän kentän reunoista sekä samalla väylien väliset riittävät etäisyydet. Nykyistä väljempi peliväylien sijoittelu parantaa nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi kentän ulkopuolella kevyen liikenteen reiteillä liikkuvien ihmisten turvallisuutta samalla kun pelaajien turvallisuus itse kentällä paranee. Talin ja Vuosaaren 18-reikäiset kentät ovat kooltaan n. 50 ha, joten Paloheinän jokamiesgolfkentän kaavaehdotuksen mukainen laajentaminen takaa kentälle turvallisuuden kannalta riittävän väljyyden.

Golfpelissä ideana on pelata kenttä läpi mahdollisimman vähillä lyönneillä. Siksi pelatessa on järkevää käyttää suuresta mailavalikoimasta juuri parhaiten kulloiseenkin pelitilanteeseen sopivaa mailaa. Aloituslyönnillä pyritään kovaa lyömällä mahdollisimman pitkälle, kun taas lähestyttäessä viheriöllä olevaa reikää käytetään mailaa, jolla pitkän lyönnin asemesta päästään mahdollisimman suureen tarkkuuteen. Reiän lähistöllä palloa ei siis lyödä enää kovin pitkää matkaa. Viheriön reunan sijainti vähintään 50 m:n päässä kentän reunasta on tässä tilanteessa ulkoisen turvallisuuden kannalta riittävä, Suomen Golfliiton turvallisuussuositusten mukainen etäisyys. Peliväylillä lyöntien pituutta rajoittavat tehokkaasti myös reiän lähellä tai takana sijaitsevat hiekka- tai vesiesteet, joita Paloheinän kentällä sijoitellaan peliväylille turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohtiin.

Laajennuksella ei ole merkittävää vaikutusta Torpparinmäen koulun tai sen luontopolun toimintaan. Luontopolku säilyy entisellä paikallaan. Yhteys pääulkoilureittinä toimivan Mombergintien kautta Keskuspuistoon ja Haltialan ulkoilualueelle säilyy edelleen. Mombergintien yli ei lyödä palloja ja sen molemmille puolille tulee vähintään 50 m leveä turva-alue. Kulkua uudelle kenttäalueelle voidaan säädellä ja ohjata tarvittaviin paikkoihin sijoitettavien ojien, matalien aitojen, porttien ja opasteiden avulla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa myös yleisten töiden lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen.

Lausunnon johdosta on kaavan VU/s-merkintää täydennetty seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa korkeintaan 5 peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat."

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut terveystarkastajan arvion golfkentän laajennuksen turvallisuudesta.

Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon johdosta.

Ympäristökeskus toteaa (5.3.2007) terveystarkastajan arviossa mm., että laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta jäljempänä KuTu-laki (75/2004) lähtee siitä, että ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta kuuluu elinkeinonharjoittajille (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun suorittaja) tai muulle palveluntarjoajalle, kuten kunnalle tai seurakunnalle. Ympäristökeskus valvoo KuTu-lain nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista Helsingissä.

KuTu-lain mukaan elinkeinon harjoittajan ja muun palvelun tarjoajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön taikka palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan muun henkilön terveydelle tai omaisuudelle. Elinkeinonharjoittajalla ja muulla palvelun tarjoajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalveluksesta sekä niihin liittyvistä riskeistä.

Laajennussuunnitelman mukaan Paloheinän golfkentän nykyiset 9 reiän lyöntiväylät tulisivat sijoittumaan huomattavasti laajemmalle alueelle. Nykyisten lyöntialueiden ja väylien ahtaus lisää onnettomuusriskiä, joten toteutuessaan laajennus parantaisi kentällä olevien pelaajien turvallisuutta.

Ulkopuolisiin nähden riskialueella on Näsinojan ulkoilureitti, Kentän poikki kulkeva Mombergintie, Kuusmiehentie ja kentän takana kulkeva koulun luontopolku. Lyöntiväylä numero 7 lyödään Mombergintiehen päin. Mombergintien suojana on osittain metsä. Suunnitelmassa lyöntiväylät 4 ja 6 lyödään kentän takana kulkevaa luontopolkua kohden. Näsinojan ulkoilureitin suuntaisesti kulkevat lyöntiväylät 7, 8 ja 9. Lyöntiväylää 9 lyödään Kuusmiehentietä kohti. Laajennuksen myötä lyöntiväylien etäisyydet yleisiin kulkuväyliin tulevat olemaan osittain pidemmät, mikä parantaa myös golfkentän turvallisuutta.

Kentän lyöntiväylät suositellaan rakennettavan siten, että teihin nähden jää suunnitellut turvallisuusetäisyydet. Ympäristökeskus suosittelee, että suoja-aitaukset rakennetaan Mombergintien avonaiselle osuudelle sekä väylien 4 ja 6 takana kulkevalle luontopolulle. Aita vähentäisi mahdollisesti myös asiatonta liikkumista kentällä. Range-alueella kulkeva tie on tällä hetkellä suojattu aidalla.

Uudelle golfkentälle tulee laatia turvallisuusasiakirja, jossa määritellään turvallisuuden kannalta olennaiset toiminnot sekä mitä tehdään mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Lisätietoa turvallisuusasiakirjan sisällöstä löytyy mm. Kuluttajaviraston julkaisusta: Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (9/2003).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.4.2007) mm., että ympäristökeskus toteaa arviossaan kentän laajentamisen parantavan kentällä pelaavien turvallisuutta ja myös yleisillä kulkuväylillä liikkuvien turvallisuutta. Kenttä suositellaan rakennettavaksi siten, että suositusten mukaiset turvaetäisyydet toteutuvat. Lisäksi ympäristökeskus suosittelee suoja-aitojen rakentamista Mombergintien avonaisen osuuden ja laajennetun kentän itäreunassa olevan luontopolun varteen.

Ympäristökeskuksen antamassa arviossa mainitut asiat on otettu huomioon jo kaavaehdotusta laadittaessa. Kenttä on rakennettava vähintään kaavaehdotuksen mukaisin turvaetäisyyksin. Kulkua sille tullaan ohjaamaan ja rajoittamaan kaikissa tarvittavissa paikoissa erilaisin maisemaan soveltuvin rakentein, kuten ojin, silloin, portein sekä suoja-aidantein.

Lautakunta viittaa kentän turvallisuuden osalta myös Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamaansa vastineeseen.

Turvallisuusasiakirjan laadinta on kentän turvallisen toiminnan kannalta hyvä asia. Asiakirjan laadinta ja siihen liittyvät muut seikat ovat hakijan, kentän vuokraajana toimivan liikuntaviraston ja kentän turvallisuutta valvovan ympäristökeskuksen välinen asia.

Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkennukset:

VU/s-merkinnän määräysosaa on täydennetty seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa korkeintaan 5 peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat."

Kaavakarttaan on lisätty tarpeellisiin kohtiin VU/s-alueen reunoille 10 m leveä suojakaista ja määräysosaan merkintä: "sk - ohjeellinen suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Alue tulee niittää osittain tai kokonaan vähintään kerran vuodessa."

Kaavakartan w-merkintää on täydennetty seuraavasti: "Näsinojan uoman kentänpuoleiselle reunalle tulee jättää 10 m leveä suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita."

Lisäksi kaavakartan määräysosaan on tehty teknisiä tarkennuksia.

Kaavaselostusta on täydennetty.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudestaan nähtäville.

Jäsen Helistö teki esityksen, jonka mukaan kaavaehdotusta ei tulisi puoltaa. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Lautakunta puoltaa muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 35. kaupunginosan erityisalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.8.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun piirustuksen nro 11519 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

VUOSAAREN KORTTELIN 54287 JA TONTTIEN 54288/5 JA 6 YM. ALUEIDEN (SOLVIK JA KORTTELITALO KANAVA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11598)

Khs 2006-2486

54. kaupunginosan (Vuosaari, Aurinkolahti) korttelin nro 54287 ja korttelin nro 54288 tonttien nro 5 ja 6 sekä puisto-, leikkikenttä- ja katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 54289).

Alue sijaitsee Aurinkolahdessa Solvikinkadun, Aurinkotuulenkadun, Leikosaarentien ja Solvikinpuiston rajaamalla alueella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos järjestelee uudelleen Solvikinpuiston itäpuolen tontteja ja puiston itäosaa.

Solvikinkadun varressa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue muutetaan asuinkäyttöön. Leikosaarentien ja Aurinkotuulenkadun kulmauksen palvelutontti mitoitetaan peruskoululle, päiväkodille ja pallokentälle. Asuntokerrosalan lisäys on 3 792 k-m² ja palvelukerrosalan vähennys 1 150 k-m². Kaava-alueen asuntokerrosalasta 41 % on pientaloissa.

Pientalotonteilla kerrosluku on kaksi ja ullakolle saa sijoittaa kerrosalaa. Tonttien tehokkuus on sama kuin jo rakennetulla Solvikinpuiston länsipuolisella pientaloalueella. Kerrostalotontilla kerroksia on neljä ja kadun puolella kellarikerrokseen voi sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja. Tontille sijoittuu kolme pistetaloa, jotka rakennusoikeudeltaan vastaavat Solvikinpuiston länsipuolisia pistetaloja. Asuntotonteista on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu laatukilpailuna, johon kaavan ohjeellisilla rakennusaloilla annetaan suunnitteluväljyyttä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaava-alueen eteläosa (kortteli 54288, osia Solvikinpuistosta ja Solvikinkuja) sisältyi korttelin 54288 ja tontin 54291/1 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotukseen nro 11269. Lautakunta päätti 11.3.2004 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että muutosalueen (poisluettuna tontti 54291/1) kokonaisrakennusoikeus seurailee likipitäen voimassa olevan asemakaavan korttelin 54288 kokonaisrakennusoikeutta korotettuna lähipalvelutontin muuttamisesta asuntotontiksi aiheutuvalla kerrosalan lisäyksellä, kerrosala n. 9 000-11 000 m², ja että muutosalueelle kaavoitetaan kerrostaloja ja pientaloja. Lautakunta päätti palautuksesta äänestyksen jälkeen yksimielisesti.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila).

Alueella on voimassa asemakaava nro 10780 (Kvsto 12.12.2001). Kaavan mukaan alueella on erillispientalojen korttelialuetta (AO), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), puisto- (VP), leikkikenttä- (VK) ja katualuetta (Solvikinkuja ja Svartvikinkuja).

Alue kuuluu Aurinkolahden suunnittelua ja rakentamista koskevan sopimuksen piiriin (Kvsto 10.4.1996).

Rakennusvirasto on teettänyt alueen katu- ja puistosuunnitelmat (LT-konsultit Oy, 13.4.2003).

Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohjeen ja värisuunnitelman kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.3.2004 ja rakennuslautakunta 4.5.2004. Se sisältää ohjeita mm. tontin käsittelystä ja istutuksista, julkisivumateriaaleista ja -väreistä, kattomuodosta, -materiaaleista ja -kaltevuuksista, liiketilojen sijoittelusta sekä alimpien lattiatasojen koroista.

Y-tonttiselvitys, katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista tonteista Helsingissä vuonna 2005, on merkitty kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiedoksi 13.10.2005. Selvityksessä on todettu tontin 54288/6 käyttö asumiseen.

Kaupunki omistaa alueen.

Kaava-alue on rakentamaton. Ympäröivät asuinkorttelit ovat valmiita tai rakenteilla.

Palvelut Aurinkolahden länsiosassa toimii koulu ja päiväkoti sekä asuinrakennusten pohjakerroksissa kaupallisia palveluita. Vuosaaren keskustan palvelut ovat 700-900 m:n etäisyydellä. Päiväkoti Inkivääri Leikosaarentien pohjoispuolisella ns. Pomeranssin alueella on rakennussuunnitteluvaiheessa. Lähimyymälälle on tontti Leikosaarentien varressa. Kaava-alueella on tontti korttelitalo Kanavalle, johon on suunniteltu sijoittuvan koulu ja päiväkoti.

Luonnonympäristö

Alue on loivasti rantaa kohti laskevaa metsämaastoa. Etelässä on huviloiden pihapiirien jäänteitä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen maaperä on pääosin kitkamaata.

Ympäristöhäiriöt

Leikosaarentiellä, Aurinkotuulenkadulla ja Solvikinkadulla on linja-autojen reittiliikennettä.

Tavoitteet Tavoitteina ovat Solvikinkadun varren valmiiksi saattaminen, varautuminen yhtenäiseen peruskouluun sekä mahdolliseen pysäköintipaikkojen lisätarpeeseen Aurinkolahden alueella.

Kaava järjestelee uudelleen Solvikinpuiston itäpuolen tontteja ja puiston itäosaa sekä Solvikin- ja Svartvikinkujia.

Solvikinkadun varressa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue muuttuu asuinkäyttöön. Leikosaarentien ja Aurinkotuulenkadun kulmauksen palvelutontti mitoitetaan peruskoululle, päiväkodille ja pallokentälle. Pihan alle on mahdollista sijoittaa pysäköintiä. Pallokentän siirto tontille pienentää vastaavasti Solvikinpuistoa. Leikkikenttä muutetaan puistoksi, johon määrätään rakennettavaksi leikkipaikka. Yleinen pysäköintialue Leikosaarentien varressa korvaa aiemmin Svartvikinkujalle suunnitellun pysäköinnin.

Solvikinkadun varressa on rakennusalat kolmelle nelikerroksiselle pistetalolle. Pysäköinti on pihakannen alla. Kellarikerrokseen kadun puolelle on mahdollista sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja.

Asuinpientalojen korttelialueet rajautuvat Solvikinpuistoon. Kerrosluku on kaksi ja ullakolle saa sijoittaa asuintiloja. Autot sijoitetaan asuntojen sisäänkäyntien yhteyteen.

Leikosaarentien-Aurinkotuulenkadun kulmatontti on tarkoitettu korttelitalo Kanavalle, johon on suunniteltu sijoittuvaksi peruskoulu ja päiväkoti sekä niiden tiloihin iltapäivätoimintaa lapsille. Tontilla on tilaa pallokentälle. Piha suunnitellaan liittymään viereiseen puistoon. Pihalle rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa tontin toimintaan liittyviä rakennuksia 500 m². Pihan alle saa sijoittaa pysäköintiä. Kerrosala on 7 950 m². Sallittu kerrosluku on neljä. Rakennus on suunniteltava niin, että huolto voi tapahtua kadulta käsin.

Solvikinpuiston itäosan rajaus muuttuu. Pallokentän liittäminen palvelutonttiin pienentää vastaavasti puiston pinta-alaa. Koska palvelutontin piha suunnitellaan liittymään puistoon, voidaan pihaa kenttineen käyttää myös puiston osina. Puistoon tulee rakentaa leikkipaikka ja saa rakentaa puiston toimintaan liittyviä rakennuksia 250 k-m².

Yleinen pysäköintialue (LP)

Leikosaarentien varteen osoitetaan yleinen pysäköintialue, joka korvaa Svartvikinkujalle aiemmin suunnitellut pysäköintipaikat. Alueelle saa rakentaa maanalaiseen pysäköintiin johtavan ajoluiskan. Alue on rajattava katua vastaan puurivillä.

Liikenne Ajo asuntotonteille on Solvikinkadun, Solvikinkujan ja Svartvikinkujan kautta. Palvelutontille ajetaan Leikosaarentieltä.

Kerrostalojen pysäköinti on pihakannen alla. Pientalojen pysäköinti on asuntojen yhteydessä. Korttelitalo Kanavan pysäköinti on tontilla maantasossa.

Yleistä pysäköintiä varten on Leikosaarentien varressa LP-alue sekä autopaikkoja Solvikinkujalla. Svartvikinkujalla on päiväkodin saattoliikennettä varten muutama paikka. Reservinä myöhempää tarvetta varten on osoitettu mahdollisuus sijoittaa maan alle pysäköintihalli palvelurakennusten korttelialueelle (P).

Palvelut Palvelutontti on otettu kaavaan peruskoulua ja päiväkotia (korttelitalo Kanava) silmällä pitäen. Kaavamääräys mahdollistaa myös muun palvelukäytön. Solvikinpuistosta on poistettu leikkikenttävaraus, koska hanketta ei ole. Koululaisten iltapäivähoito järjestetään korttelitalon yhteyteen.

Luonnonympäristö

Nykyistä puustoa voitaneen jossain määrin säilyttää puistoalueella.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueen läheisyydessä on rakennettu teknisen huollon verkko, jota täydennetään tekemällä Solvikinkujalle ja Svartvikinkujalle tarvittavat yhteydet.

Asuinkortteleiden jätehuoneet on sijoitettava Solvikinkadun-Solvikinkujan varteen ja palvelutontin jätehuone Aurinkotuulenkadun varteen.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Saatavilla olevien maaperätietojen mukaan rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Tarkemmat maaperätutkimukset ja perustamistaparatkaisut tehdään rakennusten suunnittelun yhteydessä. Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta tai sellaista aiheuttavaa toimintaa.

Linja-autojen aiheuttaman liikennemelun vuoksi on rakennuksille annettu desibelimääräykset.

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa eheyttävästi kaupunkikuvaan. Yhdyskuntataloudellisesti on edullista käyttää rakenteen sisällä olevat tontit. Maanalainen pysäköintivaraus P-korttelissa vastaa Aurinkolahdessa mahdollisesti syntyvään autopaikkatarpeeseen.

Alueelle voidaan rakentaa kerros- ja pientaloja n. 125 asukkaalle. Palvelutontille voidaan toteuttaa joustavasti tarpeen mukainen palvelurakennus.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 17,40 milj. euron kustannukset (alv. 0 %), mistä katujen ja LP-alueen rakennuskustannukset ovat 0,3 milj. euroa, puiston 0,40 milj. euroa, julkisten rakennusten 16,5 milj. euroa, kaukolämmön 0,08 milj. euroa, sähköhuollon 0,06 milj. euroa sekä vesihuollon 0,06 milj. euroa.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat nykyisen kaavan kaltaiset, eli metsä korvautuu tonteilla ja puistolla.

Tontti 54288/6 poistuu lähipalvelutonttivarannosta. Palvelutontteja on edelleen riittävästi, tarvelaskelmaan nähden Aurinkolahdessa on yksi ylimääräinen palvelutontti (Aurinkolahden puistotie 10).

Toteutus Opetusvirastossa on tekeillä verkkoselvitys, jossa selviää korttelitalon ajoitus. Asuntotonteista on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu laatukilpailuna. Alueelle on laadittu rakentamistapaohje.

Solvikin (kortteli 54288 ja ympäristö) osalta vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.10.2003). Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 3.-21.11.2003. Lautakunta käsitteli 11.3.2004 asemakaavan muutosehdotusta ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Korttelitalo Kanavan osalta (kortteli 54287 ja ympäristö) vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.3.2005). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin Vuotalon sisääntuloaulassa 16.3.2005.

Kaavan valmisteluaineistoa on esitelty Vuosaaren asukastoimikunnalle sekä Aurinkolahden yhteistyöryhmässä alueen rakennuttajaosapuolille.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva (kirje päivätty 11.5.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vuotalossa 1.-22.6.2006. Luonnoksia esiteltiin 6.6.2006 Vuotalon sisääntuloaulassa.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, kiinteistöviraston, opetusviraston, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, sosiaaliviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa.

Ympäristökeskuksella 24.11.2003 ja sosiaalivirastolla 18.3.2005 ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Opetusvirasto on 18.11.2003 todennut asemakaavan muutosluonnoksesta, että kevyen liikenteen väylä koulun ja kentän välissä on vaaratekijä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipide on otettu huomioon kaavaehdotuksessa.

Sosiaalivirasto on 21.6.2006 todennut asemakaavaluonnoksesta seuraavaa:

Vuoteen 2015 alle kouluikäisten ja leikkipuistoikäisten määrä vähenee Vuosaaressa. Vähennystä on Keski-Vuosaaressa, Kallahdessa, Rastilassa ja Meri-Rastilassa.

Päiväkoti Auringonpilkku sijaitsee Aurinkolahden osa-alueella. Kunnallisia päiväkoteja Vuosaaressa toimii 21, joista Kallahti-Aurinkolahti päivähoitoalueella yhdeksän. Perhepäivähoitajia on vajaa 30 ja ryhmäperhepäiväkoteja neljä. Vuosina 2006 ja 2007 tilapäiseen päivähoidon tarpeeseen toteutetaan ryhmäperhepäiväkodit Omenamäki ja Inkivääri. Pienpäiväkoti Helmi aloitti toiminnan vuonna 2006. Vuosaaressa ostopalvelupäivähoitoa on runsaasti. Kaikista kaupungin ostopalvelupäivähoidon lapsista lähes 20 % on Vuosaaren alueella.

Sosiaaliviraston esitys hankeohjelmaan vuosille 2007-2011 sisältää päiväkoti Kanavan rakentamisen Aurinkolahteen. Sosiaalilautakunta päätti vuoden 2005 lopulla Aurinkolahteen sijoittuvan lasten päiväkoti Inkiväärin tarveselvityksestä ja esityksestä kiinteistölautakunnalle päiväkodin ottamisesta käyttöön syksyllä 2007.

Avointa perhetoimintaa on perhepuisto Kajuutassa Kallahdessa ja asukaspuisto Haruspuistossa Meri-Rastilassa. Leikkipuisto Lohikäärmeessä Keski-Vuosaaressa ja Mustakivessä Kallahdessa on runsaasti koululaisia iltapäivisin, mutta aamupäivisin myös avointa toimintaa perheille. Villa Familiarisin toiminta on siirtynyt kaupungille ja on nyt perhepuisto Omenamäki. Sinne on uudelta asuinalueelta 500-700 m.

Sosiaalivirasto on hyväksynyt leikkipuistojen palveluverkon tarkistamisen kriteerit 7.3.2006. Luontevaa olisi, että koulun ja päiväkodin yhteyteen muodostuisi Aurinkolahden eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka. Sosiaalivirasto esittää, että korttelitalo Kanava suunniteltaisiin niin, että se tilaohjelmansa puitteissa erityisesti yhteiskäyttötiloja hyödyntäen soveltuisi koulu- ja päiväkotikäytön lisäksi myös erilaisten asiakasryhmien kanssa tehtävään työhön ja asukastoimintaan. Sosiaaliviraston näkemyksen mukaan kaavaluonnos luo edellytykset sosiaaliviraston palvelujen jatkosuunnittelulle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaava mahdollistaa korttelitalo Kanavan monikäyttöisyyden ja edellyttää piha-alueen liittyvän toiminnallisesti puistoon.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 16 mielipidekirjettä, joista 4 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 12 asemakaavan muutosluonnoksia. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Uula Polvinen kysyi 17.11.2003 asemakaavan muutosluonnoksesta, pitääkö jokainen sentti viheraluetta varata isoille kerrostaloille, ja esitti, että Solvikinkadun itäpäähän rakennettaisiin yksi iso talo ja puistoa laajennettaisiin. Polvinen mainitsi 9.2.2004 asemakaavan muutosluonnoksesta, että nähtävilläoloajasta on tiedotettu huonosti, ja esitti 10.3.2005 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että mahdollisen rakentamisen tulee olla pientalovaltaista. Kerrostaloja tulisi suunnitella vain Solvikinkujan varrelle. Koivuja tulisi säästää Solvikinkadun varrella ja puistoa laajentaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asuntoalueeksi ei muuteta virkistysaluetta, vaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeillä osallisille sekä ilmoituksilla Vuosaari-lehdessä ja Itä-Helsingin Uutisissa. Kaavaehdotuksen mukaan puiston puolelle rakennetaan pientaloja ja vain Solvikinkadun varteen kerrostaloja. Puisto Solvikinkadun varrella laajenee n. 10 m itään.

Risto Larjavaara ja neljä muuta allekirjoittajaa mainitsivat 18.11.2003 asemakaavan muutosluonnoksesta, että yleistä pysäköintiä ei tule sijoittaa puiston viereen vaan Solvikinkujalle. Risto Larjavaara mainitsi 24.2.2004 asemakaavan muutosluonnoksesta, että Solvikinpuistosta ei saa nirhaista isoa palaa pysäköintialueeksi. Hän epäilee, onko pysäköintialue tarpeellinen alkuperäisessä paikassaankaan Solvikinkujalla. Larjavaara mainitsi 6.6.2006 olevansa erittäin tyytyväinen asemakaavaluonnokseen, kun Solvikinkujan pysäköinnin osalta on palattu alkuperäiseen ratkaisuun ja viherkäytävä mereltä pohjoiseen säilyy toimivana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pysäköinnin sijaintia koskeva mielipide on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Solvikinkujalle osoitettu pysäköinti perustuu vieraspysäköinnin ja ulkoilijoiden tarpeisiin. Liikuntavirasto arvioi uimarannan pysäköintipaikkatarpeeksi 200 autopaikkaa. Asemakaavassa on uimaranta-alueella, Urheilukalastajankujalla ja Solvikinkujalla yhteensä tilaa n. 100 paikalle. Solvikinkujan pysäköinnistä ei ole varaa luopua.

Vuosaari-Seura ry, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö rs mainitsevat 26.11.2003 asemakaavan muutosluonnoksesta ja 29.3.2005 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavaa: Uudella asuntotontilla tulisi varautua esimerkiksi ryhmäpäiväkodin vaatimiin tiloihin. Solvikinkadun varteen voisi rakentaa kolme pistetaloa ja puistoon rajautuva alue osoittaa pientaloille. Vierailijoille ja ulkoilijoille on varattava riittävästi pysäköintipaikkoja. Ennen kaavamuutoksia tulee selvittää päiväkotien ja muiden palveluiden tarve. Hyvään kaavoituskäytäntöön kuuluu joustovaran jättäminen tuleville tarpeille. Tehotontit eivät mahdollista monipuolisia ja turvallisia leikkipaikkoja lapsille.

Mielipiteenään asemakaavaluonnoksesta seurat ilmoittivat 22.6.2006, että luonnoksessa on otettu huomioon aikaisempiin luonnoksiin tehdyt muutosesitykset. Tosin eteläisimmät pientalot kärsivät kerrostalojen läheisyydestä. Yleisen pysäköinnin sijoittaminen Solvikinkujalle on järkevää. Seurat kannattavat maanalaista autopaikkavarausta pallokentän alle. Pallokentän suurentaminen on valitettavasti pienentänyt puiston pinta-alaa. Erittäin tärkeää on varata riittävästi päiväkotitiloja alueelle suunniteltuun koulu- ja päiväkotirakennukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uusille asuntotonteille esitetty rakentamistehokkuus seuraa ympäröiviä tehokkuuksia. Palvelujen osalta lautakunta viittaa sosiaaliviraston lausuntoon. Vaikka Solvikinpuistoon ei näillä näkymin ole tulossa perhe/leikkipuistoa, kaava edellyttää leikkipaikan rakentamista. Aurinkolahdessa on, tämän kaavamuutoksen jälkeenkin ja vireillä olevien hankkeiden (Inkiväärikuja 3 ja Aurinkotuulenkatu 13) lisäksi, yksi tontti reservissä palveluille (Aurinkolahden puistotie 10). Kentän koko palvelutontilla tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Nina Lindbohm on 14.3.2005 sitä mieltä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että koko Aurinkolahden alueella ei ole leikkipuistoa ja kävelymatka Mustankivenpuistoon on aivan liian pitkä pienten lasten kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa sosiaaliviraston lausuntoon. Vaikka Solvikinpuistoon ei näillä näkymin ole tulossa perhe/leikkipuistoa, kaava edellyttää leikkipaikan rakentamista.

Asunto Oy Helsingin Kaunokki mainitsee 29.3.2005 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että päivähoitopaikkoja ei ole riittävästi. Leikkipuisto tulee rakentaa pikaisesti. Vaikuttaa omituiselta, että olemassa olevien suunnitelmien palvelut muuttuvat kerrostaloiksi. Yhtiö toivoo, että päivähoitopaikkoihin ja virkistykseen liittyviä kaavamuutoksia ei toteuteta, vaan rakentamista nopeutetaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa sosiaaliviraston lausuntoon.

Pertti Lautsilta mainitsee 29.5.2006 asemakaavaluonnoksesta, että esitetyn koulun tontista saisi paremman hinnan asuntotuotantona. Koulun voisi rakentaa lähemmäs golfkenttää. Monia harmittaa, kun läheisin luontometsä muutetaan puistoksi. Koirien ulkoilualue tulisi sijoittaa suunnitellun pallokentän paikalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kanavan ja golfkentän väliselle alueelle on laadittu Uutelan virkistysaluekaava, jossa on mm. koirametsä. Uutela on asemakaavaehdotuksessa varattu virkistykseen eikä sinne ole mahdollista osoittaa koulutonttia. Aurinkolahden puistosuunnitelmassa kallioharjanteet on jätetty metsäisiksi. Aurinkolahden itäosan kaavassa on ohjeelliset koirapuistoalueet Pomeranssipuistossa ja Solvikinpuistossa, mutta niitä ei kuitenkaan ole otettu mukaan puistosuunnitelmiin.

Aurinkolahti-Seura ry mainitsee 6.6.2006 asemakaavaluonnoksesta, että Solvikinkatu 10-12 tulee säilyttää lähipalvelutonttina. Seura katsoo, että ainakin viisi päiväkotivarausta on poistettu. Tontteja otettaessa ei ole katsottu, että päiväkoti-ikäisten määrä liki kolminkertaistuu tällä vuosikymmenellä, ja että väestöennusteessa ei ole otettu huomioon Pauligin korttelia, Pomeranssi-aluetta, Kallion ja Furumon tontteja. On käsittämätön peruste, että alue halutaan rakentaa kokonaan valmiiksi. Tontilla on metsää, mikä ei häiritse ketään. Kaupungin talous ei kaadu yhteen myymättömään asuntotonttiin. Aluetta ollaan ylirakentamassa. Asuinviihtyisyys, asuinturvallisuus ja Aurinkolahden yleinen arvostus kauniina, vehreänä ja väljänä asuinalueena murenee.

Alueella ei ole leikkipuistoa. Tuhansien asukkaiden alueella tulee olla leikkipuisto. Se palvelee alueen asukkaita ja kesäisin myös uimarantaa.

Korttelitalo Kanavan osalta suunnitelmassa nähdään, miten liian tehokas rakentaminen kostautuu. Päiväkoti tulee toteuttaa omana rakennuksenaan ja sille varata riittävän suuri piha-alue. Tilaa on varattava riittävästi kattamaan kaavasta poistetut tonttivaraukset. Päiväkoti tulee toteuttaa isona yksikkönä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa palvelutarjonnan osalta sosiaaliviraston lausuntoon. Vaikka Solvikinpuistoon ei näillä näkymin ole tulossa perhe/leikkipuistoa, kaava edellyttää leikkipaikan rakentamista puistoon.

Aurinkolahden alkuperäisissä asemakaavoissa oli yli lasketun tarpeen kummassakin yksi varatontti, jotka olisi tarvittaessa käytetty palvelurakentamiseen. Molemmat varatontit on otettu asumiseen (Gustav Pauligin katu 16 ja Inkiväärikuja 4).

Ns. Pauligin aluetta palvelemaan suunnitelluista päiväkodeista on yksi asuinrakennuksessa sijainnut varaus (Iiluodontie 1) poikkeusluvalla toteutettu asuntorakentamisena. Yksi lähipalvelutontti on muutettu liiketontiksi (Leikosaarentie 48). Kun Pauligin paahtimo muuttaa sataman työpaikka-alueelle, tullaan kortteliin 54099 tehtävän kaavamuutoksen yhteydessä tarkastelemaan muutoksen vaikutus päivähoitopaikkojen tilatarpeeseen.

Nyt käsiteltävänä oleva kaavamuutos muuttaa yhden Aurinkolahden lähipalvelutontin asumiseen. Alueella on, tämän kaavamuutoksen jälkeen, ja vireillä olevien hankkeiden (Inkiväärikuja 3 ja Aurinkotuulenkatu 13) lisäksi, yksi tontti reservissä palveluille (Aurinkolahden puistotie 10).

Titta Penttilä vastustaa 19.6.2006 mielipiteessään asemakaavaluonnoksesta lähipalvelutontin (Solvikinkuja 10-12) muuttamista asumiskäyttöön ja Solvikin leikkipuistoalueen muuttamista puistoksi. Aurinkolahti tulee säilyttää houkuttelevana vaihtoehtona lapsiperheille.

Mustankiven leikkipuisto on kaukana, usein hyvin täynnä ja rauhaton. Pienet koululaiset tarvitsevat paikan mihin mennä koulun jälkeen tai kesällä vanhempien ollessa töissä. Alkuperäisen suunnitelman mukainen paikka leikki- tai perhepuistolle on erinomainen.

On hyvin valitettavaa, että pikkuhiljaa ne lupaukset, jotka Aurinkolahden osalta olivat voimassa vielä vuonna 2003, kun itse ostin asunnon, alkavat murentua ja alueen arvo laskea.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa sosiaaliviraston lausuntoon sekä Aurinkolahti-Seura ry:lle antamaansa vastineeseen.

Pirjo Salokoski mainitsee 20.6.2006 asemakaavaluonnoksesta, ettei hän hyväksy Solvikinkatu 10-12 muuttamista lähipalvelutontista asumiseen. Nyt aiotaan tuhota hyväpuustoinen metsikkö. Kun Vuosaaren rakentaminen alkoi vuonna 1990, luvattiin kunnioittaa Vuosaaren luonnonmukaisuutta.

Nyt suunnitellulle paikallehan piti rakentaa pysäköimisalue, joista on huutava pula. Tienvarsipaikkoja on rajoitetusti ja kesällä rannalle tulevat ihmiset täyttävät kadunvarsipaikat. Kaikilla ei ole varaa hankkia kallista paikkaa asuintalonsa kellarista. Leikosaarentien varteen esitetty pysäköintialue pitäisi siirtää Solvikinkadun varteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vuosaaren suuret luonnonmukaiset alueet ovat Ramsinniemi, Kallvikinniemi, Uutela ja Mustavuori, joita kaikkia kaavoitetaan pääasiassa virkistykseen. Aurinkolahden puistot tulevat olemaan pääosin puutarhamaisia, koska ne sijaitsevat entisellä huvila-alueella. Solvikinpuiston-Pomeranssipuiston kallioharjanteet on puistosuunnitelmissa säilytetty metsäisinä. Käsiteltävänä olevalla kaavamuutoksella ei muuteta virkistysalueita rakennusmaaksi.

Asukkaiden pysäköintipaikkojen järjestäminen on aina kiinteistöjen itsensä hoidettava. Kadunvarsipaikat sekä LP-alue on tarkoitettu vieraspaikoiksi ja uimarannan/ulkoilijoiden käyttöön.

Leikosaarentie 25:n ja 27:n lapsiperheet / Minna von Zansen mainitsevat 21.6.2006 asemakaavaluonnoksesta, että Aurinkolahdesta puuttuu leikkipuisto, eivätkä pihojen pienet leikkipaikat voi sitä korvata. Mustankivenpuisto on liian kaukana Aurinkolahden itäosasta. Yhteisöllisyyden luomiseksi tarvitaan oma leikkipuisto.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa sosiaaliviraston lausuntoon. Vaikka Solvikinpuistoon ei näillä näkymin ole tulossa perhe/leikkipuistoa, kaava edellyttää leikkipaikan rakentamista puistoon.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Jäsen Helistö ehdotti jäsen Puoskarin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava-alueelta poistetaan yleinen pysäköintialue (kaavamerkintä LP) Leikosaarentieltä ja pysäköimispaikka (kaavamerkintä p) Solvikinkujalta.

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-2 (Helistö, Puoskari), yksi tyhjä ääni, hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.12.2006-9.1.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, liikuntaviraston, sosiaaliviraston, opetusviraston, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Liikuntavirasto ilmoittaa (13.12.2006), ettei kaava-alue sisällä liikuntaviraston toimintaan liittyviä alueita.

Helsingin Energialla (5.1.2007), Helen Sähköverkko Oy:llä (5.1.2007) ja pelastuslautakunnalla (9.1.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.1.2007) mm., että Kvsto hyväksyi 10.4.1996 sopimuksen Vuosaaren Aurinkolahden alueen suunnittelun sekä asuntotonttien luovutuksen ja rakentamisen periaatteista. Sopimus allekirjoitettiin 29.5.1996. Sopijapuolina ovat kaupungin lisäksi Asuntosäätiö, Sato-Rakennuttajat Oy, Pro Paulig Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy sekä YIT-Yhtymä Oy. Sopimuksen tarkoituksena on ollut käynnistää Aurinkolahden alueen kehittäminen ja rakentaminen korkeatasoiseksi asuinalueeksi kaupungin ja rakennuttajien kesken. Sopimuksessa on muun ohella sovittu Aurinkolahden alueen kaavoittamisesta sekä muodostuvien asuntotonttien varaamisessa ja luovuttamisessa noudatettavista periaatteista ja määristä.

Alue, jota kaavamuutos koskee, sijoittuu Aurinkolahti-sopimukseen sisältyvälle alueelle.

Koska kaupunki on jo luovuttanut muille sopijapuolille näille sopimuksen mukaan kuuluvan asuinrakennusoikeuden, kuuluvat kaavamuutoksen mukaiset uudet asuntotontit 54289/1, 54289/2 ja 54288/7 kaupungin itselleen pidättämään asuinrakennusoikeuteen. Tontit ovat siten kaupungin vapaassa hallinnassa sekä harkinnan mukaan varattavissa ja edelleen luovutettavissa.

Kaavamuutoksessa on esitetty muodostettavaksi Solvikinkadun varrelle kaksi uutta asuntotonttia muuttamalla nykyinen julkisten lähipalveluiden (YL) tontti 54288/6 asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontiksi 54289/1 ja asuinpientalojen korttelialueen (AP) tontiksi 54289/2. Lisäksi tontin 54288/5 käyttötarkoitus on ehdotettu muutettavaksi erillispientalojen korttelialueen (AO) tontista asuinpientalojen korttelialueen (AP) tontiksi.

AK-tontille 54289/1 on mahdollista rakentaa kolme enintään nelikerroksista kerrostaloa (3 000 k-m²). AK-korttelialueella asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 10 % sallitusta kerrosalasta myymälä-, toimisto- ja työtiloja rakennusten katutasoon.

AP-tonteille 54289/2 ja 54288/7 on mahdollista rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Molempien tonttien tehokkuudeksi on ehdotettu e = 0.45 (yhteensä n. 2 042 k-m²).

Autopaikat sijoitetaan tonteille.

Lautakunnan mielestä uudet asuntotontit soveltuvat hyvin muutosehdotuksessa osoitettuun käyttötarkoitukseen. Tonttien kaavan mukainen rakentaminen ei edellytä tavanomaisesta poikkeavia rasite- tms. järjestelyjä ja kaavan muutoksen toteuttamiskustannukset ovat kohtuulliset. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen soveltuu kyseessä olevalle alueelle, ja se toteuttaa muutokselle asetetut tavoitteet. Mainituin perustein ja huomioon ottaen asuntorakentamisen lisäys (yhteensä n. 3 792 k-m² ja n. 125 asukasta) voitaneen kaavamuutosta puoltaa sellaisenaan.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 6-2 esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Jäsen Paalimäki ehdotti jäsen Muhosen kannattamana, että otsikolla "autopaikat sijoitetaan tonteille" merkityn kohdan toiseksi viimeiseksi lauseeksi ja viimeisen lauseen alkuun lisätään seuraavaa: Sen sijaan yleisen pysäköintialueen toteuttaminen Leikosaarentiellä ei tuota kaavan tavoitteiden mukaista asuinympäristöä. Muilta osin mainituin perustein...

Ympäristökeskus mainitsee (25.1.2007) ympäristölautakunnan päättäneen 9.1.2007, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Sosiaalivirasto mainitsee (31.1.2007) mm., että Helsingin väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten 1-6-vuotiaiden ja leikkipuistoikäisten 0-12-vuotiaiden lasten määrä vähenee vuoteen 2015 koko Vuosaaren peruspiirissä. Uuden kaupunginosan rakentumisen vuoksi alle kouluikäisten ja leikkipuistoikäisten määrän kasvu kuitenkin keskittyy Aurinkolahteen.

Kvston hyväksymä vuosien 2007-2011 tilahankkeiden investointiohjelma sisältää kolmen ryhmän päiväkoti Kanavan rakentamisen (700 br-m2) Aurinkolahteen korttelitalo Kanavan yhteyteen, yhteishankkeena opetusviraston kanssa. Rakentaminen on ajoitettu vuosille 2008-2010.

Sosiaalivirasto on luopunut korttelitalo Kanavan yhteydessä olleesta leikkipuistohankkeesta. Sosiaalivirasto esittää, että korttelitalo Kanava suunnitellaan siten, että se tilaohjelmansa puitteissa erityisesti yhteiskäyttötiloja hyödyntäen soveltuu koulu- ja päiväkotikäytön lisäksi myös erilaisten asiakasryhmien kanssa tehtävään työhön ja asukastoimintaan. Toiminta voi olla suunnattu lapsille, nuorille, aikuisille tai vanhuksille tarpeen mukaan. Vuonna 2006 perustettuun perhepuisto Omenamäkeen on matkaa kaava-alueelta n. 500-700 m.

Lähimmät vanhusten palvelut sijaitsevat Vuosaaren keskustassa. Aurinkolahteen ei ole rakennettu asukastiloja.

Sosiaaliviraston näkemyksen mukaan muutosehdotus luo edellytykset sosiaaliviraston palvelujen jatkosuunnittelulle.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (1.2.2007) mm., että Solvikinpuiston itäreunan rajausta on muutettu siten, että pallokenttä on liitetty palvelutonttiin pienentäen puiston pinta-alaa vastaavasti. Puistoon on osoitettu leikkipaikka.

Leikosaarentien varteen on osoitettu yleinen pysäköintialue, joka korvaa Svartvikinkujalle aiemmin suunnitellut pysäköintipaikat. Alueelle saa rakentaa maanalaisen pysäköintiin johtavan ajoluiskan. Alue on rajattava katua vastaan puurivillä.

Puiston rakentamiskustannukset ovat arviolta 214 000 euroa ja puiston ylläpito maksaa n. 2 800 euroa vuodessa. Katualueiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 301 000 euroa. Kustannukset jakaantuvat siten, että Solvikinkujan rakentamiskustannukset ovat n. 126 000 euroa, Svartvikinkujan 92 000 euroa ja Leikosaarentien viereen tulevan LP-alueen kustannukset n. 83 000 euroa. Katualueiden ylläpitokustannukset kasvavat n. 5 800 eurolla vuodessa. Kustannuksissa ei ole arvonlisäveroa.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Helsingin Vesi mainitsee (29.3.2007) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa ja jätevesiviemäriä n. 60 m ja sadevesiviemäriä n. 160 m. Uutta rakennusoikeutta palvelevan em. vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 75 000 euroa (alv = 0), joka on n. 15 euroa/k-m². Kustannusten tunnusluku on keskimääräistä tasoa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Opetusvirasto toteaa (11.5.2007) mm., että se on osallistunut viranomaisyhteistyöhön kaavamuutosvalmistelussa. Virastossa on tekeillä kouluverkkoselvitys, jonka yhteydessä selviää korttelitalohankkeen laajuus ja aikataulu. Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa, että siinä on otettu huomioon opetustoimen aiemmat tavoitteet.

Khs ilmoittaa, että Khn vähemmistön (Helistö, Lehtipuu ja Puoskari) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava-alueelta poistetaan yleinen pysäköintialue (kaavamerkintä LP) Leikosaarentieltä ja pysäköimispaikka (kaavamerkintä p) Solvikinkujalta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan korttelin nro 54287 ja korttelin nro 54288 tonttien nro 5 ja 6 ja sekä puisto-, leikkikenttä- ja katualueen (muodostuu uusi kortteli 54289) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.10.2006 päivätyn piirustuksen nro 11598 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALINTA

Khs 2007-324

Henry Streng pyytää (23.5.2007) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Pii Huusko pyytää (28.5.2007) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Henry Strengin ja Pii Huuskon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2005-2008. Kvston olisi valittava uudet lautamiehet heidän tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Henry Strengille ja Pii Huuskolle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita lastenhoitaja Esko Pajusen (s. 13.6.1954) ja Maarit Miettisen (s. 28.1.1954) käräjäoikeuden lautamiehiksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

KOULU- JA OPPILAITOSVERKOSTON TARKISTAMINEN VUOSINA 2008 - 2010

Khs 2007-1023

Khs toteaa, että opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan 29.5.2007 koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamista vuosina 2008-2010 seuraavan esityslistatekstin pohjalta:

Koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistaminen vuosina 2008-2010

Khn johtosäännön 7 §:n 11 kohdan mukaan Kvston tehtävänä on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai määrätty tai mikäli tehtävää ei ole annettu muulle viranomaiselle, päättää opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opetustoimen johtosäännön 7 §:n 13 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista sekä peruskoulujen oppilaaksiottoalueista.

Khn ja Kvston päätökset

Kvston 15.11.2006 vahvistamassa vuoden 2007 talousarviossa ja vuosien 2007-2009 taloussuunnitelmassa toimenpiteinä yhteisstrategioiden toteuttamiseksi ovat mm:

_ Yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten tilankäyttöä tehostetaan kouluverkkoa uudistamalla. Kouluverkkoa tarkistetaan oppilasmäärän vähentymisen edellyttämällä tavalla.

_ Tilankäytön tehostamisesta syntyvää liikkumavaraa kohdennetaan aiemmin tehtyjen tuntikehysleikkausten asteittaiseen purkamiseen aloittaen nuorimmista ikäluokista.

Khn 11.12.2006 tekemän päätöksen mukaan opetusvirasto ja opetuslautakunta valmistelevat koulu- ja oppilaitosverkon kehittämistä kaupungin tietokeskuksen ikäluokkaennusteiden ja esitettyjen koulutuspoliittisten tavoitteiden ja reunaehtojen pohjalta sekä ottavat jatkovalmistelussa huomioon paitsi määrälliset myös laadulliset näkökohdat, kuten opetukselliset ja kasvatukselliset tekijät sekä alueiden ympäristötekijät, turvalliset koulumatkat ja koulurakennusten kunto.

Samalla Khs päätti, että koulujen ja oppilaitosten tilankäytön tehostamisesta syntyvä taloudellinen liikkumavara pyritään kohdentamaan aiemmin tehtyjen tuntikehysleikkausten purkamiseen ja koulutussisältöjen kehittämiseen.

Väestöennuste Vuosina 2006-2010 vähenee koko kaupungin 7-15-vuotiaiden määrä 4 485 henkilöllä, josta suomen- ja muunkielisten osuus on 4 229 henkeä ja ruotsinkielisten osuus 256 henkeä. Vuosina 2006-2016 väestömäärä vähenee yhteensä 8 564 henkilöllä, josta suomen- ja muunkielisten osuus on 8 090 henkeä ja ruotsinkielisten osuus 474 henkeä. 16-18-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2010 mennessä 1 100 henkilöllä, mutta määrä kääntyy sen jälkeen laskuun. Vuonna 2016 kaupungissa on ko. ikäluokkaa 1 563 henkilöä vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Vuoteen 2010 mennessä suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaspaikkojen vähennystarve on 2 620-2 820 paikkaa. Kun lukiokoulutusta lisätään 286 paikalla, on suomenkielisen yleissivistävän koulutuksen oppilaspaikkojen vähentämistarve yhteensä 2 330-2 530 paikkaa. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa oppilaspaikkojen vähennystarve on 340-350 paikkaa. Kun lukiokoulutus lisääntyy 35 paikalla, on ruotsinkielisen yleissivistävän koulutuksen kokonaisvähentämistarve 310-320 paikkaa. Suomen- ja ruotsinkielisessä yleissivistävässä koulutuksessa tulee vähentää yhteensä 2 640-2 850 oppilaspaikkaa.

./. Väestöennuste ja oppilaspaikkojen vähentämistarve on erillisenä liitteenä 1.

Koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistaminen perustuu seuraaviin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin:

_ Yhtenäinen perusopetus

_ Alueellinen tasapuolisuus koulutuspalveluissa ja tiloissa

_ Vähintään 60 % peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta voi käydä lukiota.

_ Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan tavoitteena on turvata yhdessä lukioiden kanssa koulutuspaikat 100 %:lle peruskoulun päättävien helsinkiläisten ikäluokasta kaupungin, yksityisten koulutuksen järjestäjien ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Lisäksi kouluverkkotarkistuksessa on otettu huomioon seuraavat asiat:

_ Kapasiteeteissa otetaan huomioon muuttuva toimintakulttuuri (mm. moniammatillisuus) sekä erityisopetuksen ennakoitu kasvu.

_ Suomenkielisessä perusopetuksessa erityisluokat sijoitetaan vastaamaan kyseisen alueen erityisopetuksen tarpeita.

_ Perusasteella aamu- ja iltapäivätoiminnalle ei varata erillisiä tiloja.

_ Kaikille toisen asteen koulutuspaikkaa ilman jääville tarjotaan lisäopetuspaikka (n. 8 %:lle ikäluokasta).

_ Perusasteella vieraskuntalaisten toissijainen oppilaaksiotto ei edellytä lisäresursointia tiloissa.

_ Toisella asteella oppilaitokset toimivat mahdollisuuksien mukaan omissa rakennuksissaan

_ Lukion 4. vuoden opiskelijoiden suhteellinen osuus mitoitetaan nykyisen osuuden mukaan ja vieraskuntalaisille varataan toisen asteen koulutuspaikkoja samassa suhteessa kuin nykyisin.

./. Lisäksi on pyritty ottamaan huomioon alueiden ympäristötekijät, koulumatkan turvallisuus sekä rakennusten toimivuus kouluna sekä niiden kunto ja kulttuurihistoriallinen arvo (liite 2).

Edelliset tarkistukset suomenkielisessä yleissivistävässä kouluverkossa (peruskoulut ja lukiot) tehtiin vuonna 2003 ja 2005. Kevään 2003 tarkistuksen yhteydessä mm. luovuttiin n. 30 pysyvästä tai tilapäisestä koulutilasta sekä päätettiin yhdestä yhtenäisestä peruskoulusta ja kolmen lukion yhdistämisestä. Kevään 2005 tarkistuksen yhteydessä päätettiin neljän yhtenäisen peruskoulun perustamisesta yhdistämällä kolme ala- ja yläasteen koulua sekä yksi ala-asteen koulu ja erityiskoulu, luovuttiin 10 koulutilasta ajalla 2005-2009, lisättiin neljään kouluun tiloja sekä tehtiin ehdotuksia perusparannuksiin ja uudisrakentamiseen. Luovuttavissa kouluissa oli 713 oppilaspaikkaa ja lisätiloja tuli 142 paikkaa, jolloin nettovähennys oli 571 paikkaa. Lisäksi muodostettiin uusia oppilaaksiottoalueita ja päätettiin kahden painotetun opetuksen sijoittumisesta. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti merkitä tiedoksi suomenkielisen kouluverkon suunnittelun lähtökohdat lautakunnan suomenkielisen jaoston 26.4.2005 pöytäkirjan 4 §:n liitteen 6 mukaisesti. Kyseinen liite on otettu huomioon tässä koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisessa.

Ruotsinkielinen jaosto käsitteli edelliset kouluverkon tarkistukset 6.11.2003 ja 15.12.2005. Vuonna 2003 tehtiin tilakapasiteetin yleistarkistaminen. Vuonna 2005 määriteltiin suunnittelun lähtökohdat ja ruotsinkielisen kouluverkon kehityksen suuntaviivat. Jaosto otti myös kantaa investointiohjelman muutoksiin ja päätti erilaisten hallinnollisten muutosten selvittämisestä. Lisäksi päätettiin oppilaaksiottoalueiden rajojen siirroista ja Topelius lågstadieskolan ja Zachariasskolanin yhdistämisestä 1.8.2006 lähtien sekä Åshöjdens grundskolan siirrosta, mikäli sopivia tiloja löytyy. Minervaskolanin erityisluokat (vuosiluokilla 7-10) päätettiin siirtää Högstadieskolan Lönkaniin syksyltä 2009. Välttääkseen harvan ruotsinkielisen kouluverkon vieläkin suurempaa harvenemista, päätettiin etsiä mahdollisuuksia saada koulutiloihin yhteistoimintaa (esim. päivähoito, esikoulu).

Vuonna 2006 alkanut koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistaminen koskee peruskoulutusta, nuorten lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta järjestäviä kaupungin kouluja ja oppilaitoksia, kaupungin sopimuskouluja sekä soveltuvin osin muita kaupungin alueella toimivia kouluja ja oppilaitoksia. Selvitystyö eteni seuraavan aikataulun mukaisesti.

Opetusvirasto teetti ulkopuolisen konsultin avulla taustaselvityksen, jonka loppuraportti valmistui lokakuussa 2006. Konsultin selvitystyötä ohjasi opetusviraston seurantaryhmä, jossa oli edustajat opetusviraston hallinnosta, talous- ja suunnittelukeskuksesta ja henkilöstöjärjestöistä. Selvitystyön aikana konsultti järjesti kouluverkon tarkistamisen tarpeista koulujen ja oppilaitosten rehtoreille yhteensä yhdeksän keskustelutilaisuutta, joista yksi oli ruotsinkielisen koulutuksen rehtoreille. Konsulttiselvityksen tuloksista järjestettiin marraskuun alussa rehtoreille yksi tiedotustilaisuus ja kuntalaisille kolme suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen asukastilaisuus. Koulujen ja oppilaitosten johtokuntien, opiskelijajärjestöjen sekä vanhempainyhdistysten ja kaupunginosayhdistysten kattoyhdistyksen lausunnot saatiin konsulttiraportista 7.11.-15.12.2006.

Opetusvirastossa jatkettiin kouluverkon tarkistamista virkamiestyönä. Viraston esittelijän ehdotuksen lausuntokierros kouluille ja kaupungin eri hallintokunnille oli aikana 27.3.-13.4.2007. Kuntalaisille varattiin ko. aikana vaikutusmahdollisuus opetusviraston ehdotukseen. Valmisteluprosessin aikana asiasta on tiedotettu opetusviraston hallinnon henkilöstöä ja virastotoimikuntaa. Kuntalaisilla on ollut käytettävissä koko prosessin ajan sähköpostin välityksellä toiminut palautekanava, jonne tulleet viestit käsiteltiin touko- ja lokakuun 2006 välisenä aikana konsultin toimesta ja marraskuun 2006 jälkeen opetusvirastossa.

./. Liitteenä 3 on yhteenveto koulujen johtokuntien ja kaupungin hallintokuntien opetusviraston esitystä koskevista lausunnoista

Oppilaspaikat on arvioitu Opetushallituksen neliömetrisuositusten perusteella. Opetusviraston ehdotus oppilaspaikkojen vähentämistarpeesta on konsultin taustaselvityksen ehdotusta selkeästi pienempi. Tämä johtuu siitä, että opetusviraston ehdotuksessa on väestömäärän vähenemisen lisäksi otettu huomioon erityisopetuksen kasvava tilatarve ja 1.1.2006 jälkeen voimaan tulleet aikaisempien kouluverkkopäätösten mukaiset tilojen poistot ja rakennettavat lisätilat. Konsultin ehdotus ylittää Opetushallituksen suositukset 15 %. Opetusviraston ehdotus perustuu nykytilanteen mukaiseen tilojen käyttöasteeseen, mikä on suomenkielisissä yleissivistävissä kouluissa +6,2 % ja ruotsinkielisissä yleissivistävissä kouluissa +4,5 %.

Esittelijä toteaa ehdotuksestaan seuraavaa:

./. Esittelijän ehdotus koskee vuosia 2008-2010. Ehdotuksen perustana olevat oppilasennusteet ja koulujen ja oppilaitosten kapasiteetit on esitetty liitteissä 4-6. Suunnittelun lähtökohdat ja perustelut on kuvattu tarkemmin liitteissä 7a, 7b ja 7c.

Esittelijä toteaa, että

_ suomenkielisten lukioiden lukiosuunnitelma tarkistetaan vuosittain

_ peruskoulujen soveltuvuuskoe- ja kielikylpyluokkia, erityisluokkaverkkoa ja oppilaaksiottoalueita koskevat muutosesitykset sekä tarkistettu kieliohjelma tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi syksyllä 2007 sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on tehnyt kouluverkkoa koskevat ratkaisut

_ sosiaaliviraston kanssa on neuvoteltu muutosesitysten yhteensopivuudesta päivähoidon toimipaikkasuunnitelman kanssa

_ opetusvirasto käynnistää neuvottelut kaupunkisuunnitteluviraston kanssa koulumatkan turvallisuuden varmistamisesta kaikkien muutosten kohteena olevien koulujen alueilla

_ tilapäisiä tiloja kuten viipalerakennuksia ja vuokratiloja käytetään täydentämään kouluverkkoa lyhytaikaisissa lisätilan tarpeissa.

Lisäksi esittelijä toteaa, että sopimuskoulujen sopimuksia ollaan tarkistamassa 1.1.2008 alkaen. Tarkoituksena on, että uusissa sopimuksissa kaupunki tulee määrittelemään sopimuksen piirissä olevat oppilasmäärät.

Esittelijä toteaa, että yhteistoimintasopimuksen edellyttämällä tavalla neuvotellut yhteiset menettelytavat toimipaikkamuutoksissa on kuvattu esityslistatekstin liitteenä olevissa opetusviraston ryhmäkirjeissä 2/2007 Opettajien toimipaikkamuutokset yleissivistävissä kouluissa ja oppilaitoksissa ja 3/2007 Koulunkäyntiavustajien toimipaikkamuutokset yleissivistävissä kouluissa.

Kaikkien kouluverkkopäätösten perusteella syntyvien uusien koulujen ja oppilaitosten käynnistäminen valmistellaan kiinteässä yhteistyössä yhdistyvien tai lakkaavien koulujen ja opetusviraston kanssa. Muutosprosessiin tuleville kouluille asetetaan ohjausryhmä ja ao. koulujen rehtorit toimivat työpareina prosessin ajan. Henkilöstöä kuullaan sekä yhteisissä että henkilökohtaisissa tapaamisissa. Virasto tukee kouluja muutoksen kohtaamisessa ja toteuttamisessa mm. veso- ja koulutuspäivillä ja koulut saavat myös ulkopuolista prosessitukea sekä tarvittaessa työnohjausta. Tiedottamisesta huoltajille ja opiskelijoille huolehditaan yhdessä koulujen ja opetusviraston kanssa. Uuden koulun tai oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöhön annetaan lisäresurssia. Koulujen tilojen korjauksia ja välineiden hankintoja priorisoidaan kunnossapito-ohjelmassa sekä väline- ja kalustehankinnoissa. Koulua tai oppilaitosta tuetaan siirtymäajalla hallinnollisesti huolehtimalla rekistereiden ja tietokantojen yhdistämisestä, toimintansa lopettavien koulujen arkistoinnista, budjetista ja talousneuvonnasta sekä kotisivujen ja oppaiden jäsentelystä ja tarvittaessa koulukohtaisista tukitoimista yhdistymisen jälkeen.

Arvio kouluverkon tarkistamiselle asetettujen tavoitteiden

toteutumisesta esittelijän ehdotuksessa

Opetusviraston esittelijän ehdotus täyttää koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamiselle asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja reunaehdot seuraavasti:

Tiloista luopuminen alueilla, joilla on ylimääräisiä oppilaspaikkoja, parantaa koulutilojen tehokasta käyttöä. Ehdotus lisää koulutuspalveluiden alueellista tasapuolisuutta lisäämällä oppilaspaikkoja väestömäärältään kasvavilla alueilla ja vähentämällä oppilaspaikkoja väestömärältään pienevillä alueilla.

Yhtenäinen perusopetus: Ehdotus tukee tavoitetta yhtenäisen perusopetuksen toteutumisesta (mm. ehdotukset: Taivallahden peruskoulu ja Etu-Töölön yläaste, Jakomäen yläaste ja ala-aste, Malmin ala-aste ja yläaste). Lisäksi nykyisin kahdessa toimipisteessä toimivan Haagan peruskoulun siirtyminen pääsääntöisesti yhteen toimipaikkaan edistää joustavia opetusjärjestelyjä yhtenäisen perusopetuksen sisällä. Albertin koulun siirto samaan kiinteistöön yhtenäisen peruskoulun kanssa turvaa paremmin yhtenäisen koulupolun huonokuuloisille ja kuulovammaisille oppilaille.

Ruotsinkielisessä koulutuksessa yhtenäinen perusopetus toteutuu pääsääntöisesti alueellisesti yhtenäisenä perusopetuksena. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloitetaan pilottihanke, jossa on kaikkien koulujen yhteinen hallinnollinen rehtori, johtokunta ja pedagogiset johtajat ala-asteen kouluissa.

Perusopetuksen yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa paranee ehdotuksissa, joiden pohjalta voidaan kehittää esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä ja helpottaa oppilaiden kouluun siirtymistä.

Koulutustakuun turvaaminen: Lukiosuunnitelman mukaan aloituspaikkoja on 60 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta (suomen- ja ruotsinkielinen koulutus) vuonna 2007, 61 %:lle vuonna 2008, 63 %:lle vuonna 2009 ja 65 %:lle vuonna 2010. Tavoitteeseen turvata toisen asteen koulutuspaikat 100 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta vaikuttaa opetusviraston ehdotuksen lisäksi myös muiden koulutuksen järjestäjien suunnitelmat aloituspaikkojen lisäämisestä. Lukiokoulutuksen kasvun lisäksi ammatillisen koulutuksen ehdotukset parantavat koulutustakuun toteutumista, mikäli opetusministeriö myöntää Helsingin kaupungille koulutuksen järjestämislupaan anotut lisäpaikat.

Perusopetuksen oppilaspaikkojen vähentämistarpeessa on otettu huomioon erityisopetuksen kasvusta aiheutuva lisäpaikkatarve. Myöhemmin päätettäväksi tuleva erityisluokkien sijoittamissuunnitelma pohjautuu alueelliseen erityisopetuksen tarpeeseen. Moniammatillisuuden lisääntymisen vaikutus näkyy siten, että oppilashuollon tarvitsema tilavaraus on otettu huomioon koulukohtaisten kapasiteettien määrittelyssä.

Suomenkieliset toisen asteen oppilaitokset toimivat mahdollisuuksien mukaan omissa rakennuksissa: Ehdotus Etu-Töölön yläasteen tilojen luovuttamisesta mahdollistaa sen, että Etu-Töölön lukio saa oman koulurakennuksen. Tavoite toteutuu myös Yhtenäiskoulun lukion osalta. Lukioita koskevat ehdotukset mahdollistavat vuonna 2005 vahvistetun uuden opetussuunnitelman ainevalinnat.

Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa ehdotetaan Tölö gymnasiumin ja Helsingfors Aftongymnasiumin hallinnollista yhdistämistä, ja lukiot toimivat samassa rakennuksessa.

Koulurakennusten kunto ja pysyvien hyväkuntoisten rakennusten säilyttäminen on ollut ehdotusten perusteena esitettäessä luovuttavaksi Roihuvuoren ala-asteen koulun rakennuksesta. Investointiohjelmaehdotuksessa on huomioitu koulujen saneeraustarve.

Kiinteistöviraston tilakeskus ja ympäristökeskus pitävät lausunnoissaan perusteltuina ja suositeltavina opetusviraston luopumisesityksiä koulurakennuksista, jotka ovat vanhoja ja huonokuntoisia tai eivät muuten täytä nykyvaatimuksia (esim. Tapanilan ala-asteen Veljestenpiha 7:n tila sekä vanhat viipalerakennukset). Tilakeskuksen mielestä on kaupungin kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaista luopua pääosin 1950- ja 1960-luvulla rakennetuista rakennuksista, jotka lähivuosina vaatisivat mittavia peruskorjauksia.

Sen sijaan uudemmista hyväkuntoisista rakennuksista ja uudemmista viipalerakennuksista luopumista ympäristökeskus ei pidä hyvänä ratkaisuna, etenkin jos oppilaat siirretään huonompikuntoisiin tiloihin tai rakennuksille ei löydy muuta käyttöä. Tilakeskuksen mielestä rakennusten jatkokäytön suunnittelu vaikeutuu niiden luovuttavaksi esitettyjen koulurakennusten osalta, jotka on suunniteltu yksinomaan koulukäyttöön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikkö toteavat lausunnoissaan, että lakkautettavaksi esitettyjen koulujen joukossa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita koulurakennuksia, joista ainakin arvokkaimmat koulurakennukset tulisi pyrkiä säilyttämään koulukäytössä. Myös kiinteistöviraston tilakeskus toivoo ko. rakennusten pysyvän jatkossakin kokonaisuutena opetuskäytössä.

Perusopetuksen ehdotuksista osa pidentää oppilaiden koulumatkaa hieman, mutta esittelijän mielestä koulumatkan turvallisuus ei muutu merkittävästi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa liikenteen osalta, että koulumatkat pitenevät monin paikoin oppilaaksiottoalueiden laajenemisen ja koulujen yhdistämisen myötä. Kouluverkon muutokset lisäävät joissakin tapauksissa vilkkaasti liikennöityjen pää- ja kokoojakatujen ylitystarvetta (esim. Töölössä, Käpylässä ja Haagassa). Koulumatkojen piteneminen ja turvallisuuden tunteen väheneminen lisäävät saattoliikenteen määrää. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta koulujen välittömässä läheisyydessä. Myös erikoisluokkien ja erityisryhmille tarkoitettujen koulujen saattoliikenne lisää kuormitusta lähialueen katuverkossa. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että koulumatkojen liikenneturvallisuuteen ja saattoliikenteen toimivuuteen vaikuttavat kysymykset tulee tarkistaa koulukohtaisesti ennen toimenpiteiden toteutusta yhteistyössä liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Ympäristökeskuksen mielestä niissä kouluissa, joiden oppilasmäärä lisääntyy, tulee varmistua siitä, että koulun tilat soveltuvat nykyistä suuremmalle oppilasmäärälle esimerkiksi ilmanvaihdon riittävyyden suhteen (esim. Porolahden peruskoulun Roihuvuorentie 2:ssa sijaitseva kiinteistö). Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että heillä on vireillä toimenpidepyyntöjä koskien kouluja, jotka opetusviraston esityksen mukaan tullaan säilyttämään entisissä tiloissaan ja joissa on todettu ympäristökeskuksen toimesta puutteita/epäkohtia mm. ilmanvaihdossa (esim. Laajasalon ala-aste, Holmanmoisionpolku 1, ja Åshöjdens grundskola, Sturenkatu 6).

Alueiden ympäristötekijät. Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että opetusviraston tulee selvittää mahdollisuuksia sellaisten koulujen siirtämiseen, joiden piha-alueilla melutaso on korkea ja ulkoilman laatu on huono.

Yhteenveto esittelijän ehdotuksen ja jaostojen päätösten vaikutuksista

./. Esittelijä toteaa, että opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on tehnyt osaltaan kouluverkkoa koskevat päätökset 15.5.2007 ja ruotsinkielinen jaosto 10.5.2007 (liitteet 10 ja 11).

Opetustoimen johtosäännön 7 §:n 13 kohdassa määritetyn toimivaltansa mukaisesti opetuslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot päättivät koulujen ja oppilaitosten toimipaikoista seuraavasti: Suomenkielinen ja ruotsikielinen jaosto päättivät yhteensä 12 koulurakennuksesta tai viipaleesta ja 8 koulun osasta tiloja luopumisesta. Suomenkielinen jaosto päätti lisäksi siirtää yhden lukion tilat peruskoulun käyttöön ja vastaavasti yhden peruskoulun tilat lukion käyttöön. Lisätilojen hankkimisesta suomenkielinen jaosto päätti yhden lukion ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutuksen osalta.

Vastoin viraston esittelijän ehdotusta suomenkielinen jaosto päätti olla luopumatta 6 koulun tiloista ja vaihtoi yhden luovuttavaksi esitetyn koulurakennuksen toiseksi rakennukseksi. Lisäksi suomenkielinen jaosto päätti, että Tapanilan ala-asteen koulun Veljestenpihan 7 sivupistettä, Santahaminan ala-asteen koulua, Konalan ala-asteen sivukoulua ja Jakomäen ala-asteen koulua tarkastellaan uudelleen vuoteen 2010 mennessä ja Kontulan ala-asteen viipaletta jo syksyllä 2007.

Ruotsinkielinen jaosto päätti Munksnäs lågstadieskolanin viipaleesta, Minervaskolanin korttelikoulun tiloista ja 3 koulun osasta tiloja luopumisesta. Lisäksi ruotsinkielinen jaosto päätti, että Åshöjdens högstadiumin tilannetta tarkastellaan uudelleen syksyllä 2007.

Esittelijän ehdotus poikkeaa opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksestä Santahaminan ala-asteen koulun ja Laajasalon ala-asteen koulun hallinnollisen yhdistämisen, Roihuvuoren ala-asteen koulun lakkauttamisen ja Yhtenäiskoulun (perusopetus) lakkauttamisen osalta.

Vertailu tilavaikutuksista

Khn päätöksen mukaisesti opetusvirasto valmisteli koulu- ja oppilaitosverkon tarkistamisehdotuksen kaupungin tietokeskuksen ikäluokkaennusteiden pohjalta. Vuoteen 2010 mennessä suomen- ja ruotsinkielisessä yleissivistävässä koulutuksessa tulee vähentää yhteensä 2 640-2 850 oppilaspaikkaa (suomenkielinen yleissivistävä koulutus 2 330-2 530 paikkaa, ruotsinkielinen yleissivistävä koulutus 310-320 paikkaa).

10.5.2007 ruotsinkieliselle jaostolle ja 15.5.2007 suomenkieliselle jaostolle tehdyn ehdotuksen mukaan vuosina 2008-2010 poistuu yleissivistävästä koulutuksesta aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi kapasiteettia 2 586 (suomenkielinen 2 399, ruotsinkielinen 187).

Jaostojen päätökset eivät täytä Khn edellyttämää oppilaspaikkojen vähentämistavoitetta. Ruotsinkielisen jaoston (10.5.2007) ja suomenkielisen jaoston (15.5.2007) päätösten mukaan vuosina 2008-2010 poistuu yleissivistävästä koulutuksesta aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi kapasiteettia 1 750 (suomenkielinen 1 563, ruotsinkielinen 187).

Esittelijän ehdotuksen mukaisten kouluverkkomuutosten toteuttamisen kustannusvaikutus investointiohjelmaan on n. 3,0 milj. euroa. Summa ei sisällä rakennusten kunnosta johtuvia perusparannustarpeita.

Vertailu kustannusvaikutuksista

Kouluverkon kehittämistoimenpiteiden käyttötalousvaikutuksia arvioitaessa on tilakustannuksina otettu huomioon vuokrat, energiakustannukset sekä käyttäjä- ja siivouspalvelut. Vuoden 2007 talousarviossa kaupungin koulujen ja oppilaitosten toimitiloista aiheutuvat tilakustannukset ovat yhteensä 115,4 milj. euroa, josta suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osuus on 90,5 milj. euroa, ruotsinkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 10,6 milj. euroa ja ammatillisten oppilaitosten osuus 14,3 milj. euroa. Yksityisten sopimuskoulujen tilakustannuksia laskelmissa ei ole otettu huomioon. Oppilaiden mahdollinen sijoittaminen yksityiseen sopimuskouluun ei korota kaupungin sopimus-korvausta, mutta vaikuttaa alentavasti kaupungin valtionosuuden perusteena oleviin käyttömenoihin.

Kaupungin ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten tilakustannusten arvioidaan kasvavan vuosina 2006-2010 n. 109,5 milj. eurosta n. 122,2 milj. euroon. Kouluverkon kehittämissuunnitelmalla alennetaan edellä mainittua tilakustannusten kasvua opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston mukaisessa suunnitelmassa n. 1,8 milj. euroa ja opetusviraston esityksen mukaisessa suunnitelmassa n. 3,3 milj. euroa.

Valmisteltu ehdotus alentaa suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilakustannuksia opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämässä suunnitelmassa vuonna 2008 n. 0,3 milj. euroa, vuonna 2009 n. 0,7 milj. euroa ja vuonna 2010 n. 1,8 milj. euroa. Vastaavat säästöt tilakustannuksissa olivat opetusviraston esityksessä vuonna 2008 n. 0,4 milj. euroa, vuonna 2009 n. 1,5 milj. euroa ja vuonna 2010 n. 3,3 milj. euroa. Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta suunnitelman mukaiset tilakustannussäästöt ovat vuonna 2008 n. 31 000 euroa, vuonna 2009 n. 59 000 euroa ja vuonna 2010 n. 139 000 euroa. Ammatillisten oppilaitosten nykyiseen tilojen käyttöön ei esitetä vuosina 2008-2010 tilakustannuksiin vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä. Tilankäytön tehostamisesta huolimatta kaupungin koulujen ja oppilaitosten tilakustannusten arvioidaan vuosina 2006-2010 kasvavan n. 109,5 milj. eurosta n. 120,4 milj. euroon ja opetusviraston esityksen mukaisessa suunnitelmassa n. 118,9 milj. euroon. Tällöin kustannuksia muuttavina tekijöinä on otettu huomioon esitettyjen tehostamistoimenpiteiden lisäksi nykyisen investointiohjelman sekä aikaisemmin päätettyjen toimenpiteiden vaikutukset.

Esittelijä toteaa, että kouluverkon kehittämistoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2008 talousarviota ja vuosien 2008-2010 taloussuunnitelmaa sekä vuoden 2008 tulosbudjettia. Khs päätti 2.4.2007 hyväksymissään ohjeissa opetusviraston talousarvioehdotuksen valmistelua ohjaaviksi linjauksiksi mm., että perusopetuksen 7-10 -luokkien tuntikehystä korotetaan 6 %:lla ja että koulu- ja oppilaitosverkkoa kehitetään oppilasmäärämuutosten edellyttämällä tavalla. Lisäksi opetusviraston vuoden 2007 tulosbudjetissa perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien tuntikehystä lisätään lukuvuosina 2006-2007 ja 2007-2008 yhteensä keskimäärin neljällä prosentilla lukuvuoteen 2005-2006 verrattuna. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet käyttää tilakustannuksissa toteutuva taloudellinen liikkumavara vuosina 2008-2010 perusopetuksen tuntisäästöjen purun jälkeen lukiokoulutuksen tuntikehyksen korottamiseen ja esimerkiksi perusopetuksen kerhotuntien lisäämiseen ja opetuksen sisällölliseen kehittämiseen. Suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä lukioissa ja aikuislukioissa 1 %:n korotus tuntikehyksessä lisää vuotuisia kustannuksia yhteensä n. 347 000 euroa. Opetusviraston talousarviossa on otettu huomioon ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden lähiopetustuntien lisääminen vuoden 2007 syksystä alkaen.

./. Kouluverkkoesitysten kustannusvaikutukset on esitetty liitteissä 8a-c.

Ehdotus Opetuslautakunta päättänee merkitä tiedoksi suomen- ja ruotsikielisen yleissivistävän ja ammatillisen koulu- ja oppilaitosverkoston suunnittelun lähtökohdat ja ehdotusten perustelut liitteiden 7a, b ja c mukaisesti.

Opetuslautakunta päättänee esittää Khlle ja edelleen Kvstolle esitettäväksi, että

1.8.2008 lukien

_ Santahaminan ala-asteen koulu, Santahamina C7, ja Laajasalon ala-aste, Holmanmoisionpolku 1, yhdistetään hallinnollisesti

1.8.2009 lukien

_ Roihuvuoren ala-asteen koulu, Vuorenpeikontie 7, lakkautetaan

_ Etu-Töölön yläasteen koulu, Arkadiankatu 26, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi Taivallahden peruskoulun, Et. Hesperiankatu 38, kanssa

_ Jakomäen yläasteen, Somerikkopolku 6, ja ala-asteen, Huokotie 3, koulut yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

_ Laajasalon lukio, Koulutanhua 1, yhdistetään Etu-Töölön lukioon, Arkadiankatu 26, ja 267 opiskelijapaikkaa siirtyy Etu-Töölön lukioon

_ Tölö gymnasium ja Helsingfors Aftongymnasium yhdistetään hallinnollisesti ja Helsingfors Aftongymnasium muuttaa Töölön torin varrella sijaitsevaan koulurakennukseen.

1.8.2010 lukien

_ Yhtenäiskoulu, Louhentie 3, lakkautetaan perusopetuksen osalta ja muutetaan lukioksi

_ Pukinmäen ala-asteen koulu, Pieksupolku 5, ja Pukinmäen peruskoulu, Kenttäkuja 12, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

_ Malmin ala-asteen koulu, Kirkonkyläntie 17, ja Malmin yläasteen koulu, Talvelantie 1, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

Lisäksi opetuslautakunta päättänee esittää Khlle ja edelleen Kvstolle esitettäväksi, että

_ käynnistetään ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisen valmistelu.

Opetuslautakunta päättänee tehdä tarvittavat muutokset investointiohjelmaan sen jälkeen, kun Kvsto on päättänyt kouluverkon tarkistamisesta.

Opetuslautakunnan kokous 29.5.2007

Opetuslautakunta päätti (29.5.2007) esittää Khlle ja edelleen Kvstolle, että

1.8.2009 lukien

_ Etu-Töölön yläasteen koulu, Arkadiankatu 26, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi Taivallahden peruskoulun, Et. Hesperiankatu 38, kanssa

_ Jakomäen yläasteen, Somerikkopolku 6, ja ala-asteen, Huokotie 3, koulut yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

_ Laajasalon lukio, Koulutanhua 1, yhdistetään Etu-Töölön lukioon, Arkadiankatu 26, ja 267 opiskelijapaikkaa siirtyy Etu-Töölön lukioon

_ Tölö gymnasium ja Helsingfors Aftongymnasium yhdistetään hallinnollisesti ja Helsingfors Aftongymnasium muuttaa Töölön torin varrella sijaitsevaan koulurakennukseen

1.8.2010 lukien

_ Pukinmäen ala-asteen koulu, Pieksupolku 5, ja Pukinmäen peruskoulu, Kenttäkuja 12, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

_ Malmin ala-asteen koulu, Kirkonkyläntie 17, ja Malmin yläasteen koulu, Talvelantie 1, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

Lisäksi lautakunta päätti esittää Khlle ja edelleen Kvstolle esitettäväksi, että

_ selvitetään mahdollisuudet opetustoimen ja päivähoidon hallintojen yhdistämiseksi. Samalla selvitetään mahdollisuus pilotoida hanketta esimerkiksi ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisellä.

Asiaa käsiteltäessä suoritettiin seuraavat äänestykset:

Puheenjohtaja Nurmela ehdotti jäsenten Pakarinen, Lehtonen, Seppinen, Liikkanen, Nevamäki, Björnberg-Enckell, Alanko-Kahiluoto ja Tontti kannattamana koskien esityslistan s. 15 päätösehdotuksen ajankohtaa 1.8.2008, että Santahaminan ala-asteen koulun, Santahamina C7, ja Laajasalon ala-asteen koulun, Holmanmoisionpolku 1, hallinnollisesta yhdistämisestä luovutaan.

Asiassa äänestettiin, jolloin esittelijän ehdotus sai 1 äänen (Arhinmäki) ja puheenjohtaja Nurmelan ehdotus sai 10 ääntä (Alanko-Kahiluoto, Backlund, Björnberg-Enckell, Lehtonen, Liikkanen, Nevamäki, Pakarinen, Seppinen, Tontti, Nurmela).

Hyväksyttiin puheenjohtaja Nurmelan ehdotus.

Puheenjohtaja Nurmela ehdotti jäsenten Pakarinen, Lehtonen, Seppinen, Liikkanen, Nevamäki, Björnberg-Enckell, Alanko-Kahiluoto, Tontti ja Arhinmäki kannattamana, että poistetaan esityslistan s. 15 ajankohtaa 1.8.2009 koskevan ensimmäisen luetelmaviivan kohdalla oleva esittelijän ehdotus, että Roihuvuoren ala-asteen koulu, Vuorenpeikontie 7, lakkautetaan.

Asiassa äänestettiin, jolloin esittelijän ehdotus ei saanut yhtään ääntä ja puheenjohtaja Nurmelan ehdotus sai 11 ääntä (Alanko-Kahiluoto, Arhinmäki, Backlund, Björnberg-Enckell, Lehtonen, Liikkanen, Nevamäki, Pakarinen, Seppinen, Tontti, Nurmela).

Hyväksyttiin puheenjohtaja Nurmelan ehdotus.

Puheenjohtaja Nurmela ehdotti jäsenten Pakarinen, Lehtonen, Seppinen, Liikkanen, Nevamäki, Björnberg-Enckell, Alanko-Kahiluoto, Tontti ja Arhinmäki kannattamana, että poistetaan em. esityslistan s. 15 ajankohtaa 1.8.2010 koskien ensimmäisen luetelmaviivan kohdalla oleva esittelijän ehdotus, että Yhtenäiskoulu, Louhentie 3, lakkautetaan perusopetuksen osalta ja muutetaan lukioksi.

Asiassa äänestettiin, jolloin esittelijän ehdotus ei saanut yhtään ääntä ja puheenjohtaja Nurmelan ehdotus sai 11 ääntä (Alanko-Kahiluoto, Arhinmäki, Backlund, Björnberg-Enckell, Lehtonen, Liikkanen, Nevamäki, Pakarinen, Seppinen, Tontti, Nurmela).

Hyväksyttiin puheenjohtaja Nurmelan ehdotus.

Puheenjohtaja Nurmela ehdotti jäsenten Björnberg-Enckell, Arhinmäki, Nevamäki, Seppinen ja Pakarinen kannattamana, että esityslistan s. 16 ensimmäisen kokonaisen kappaleen luetelmaviivan kohdalla oleva esittelijän ehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"- selvitetään mahdollisuudet opetustoimen ja päivähoidon hallintojen yhdistämiseksi. Samalla selvitetään mahdollisuus pilotoida hanketta esimerkiksi ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisellä."

Asiassa äänestettiin, jolloin esittelijän ehdotus sai 1 äänen (Liikkanen) ja puheenjohtaja Nurmelan ehdotus sai 10 ääntä (Alanko-Kahiluoto, Arhinmäki, Backlund, Björnberg-Enckell, Lehtonen, Nevamäki, Pakarinen, Seppinen, Tontti, Nurmela).

Hyväksyttiin puheenjohtaja Nurmelan ehdotus.

./. Jäsen Arhinmäki ilmoitti eriävän mielipiteen, jonka kirjalliset perustelut ovat liitteenä 12.

Lautakunta tarkisti pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Khs toteaa, että peruskouluikäisten määrä vähenee väestöennusteen mukaan vuosina 2006-2010 yhteensä 4 485 lasta ja vuoteen 2016 mennessä yhteensä 8 564 lasta. Oppilasmäärien vähenemisen on näyttävä myös kouluverkostossa. Tilankäytön tehostamisesta syntyvää liikkumavaraa voidaan tällöin käyttää tuntikehysleikkausten asteittaiseen purkamiseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Opetusviraston esitys 2 586 oppilaspaikan vähentämisestä olisi luonut tätä liikkumavaraa n. 3,3 milj. euron verran. Lautakunnan jaostojen päätökset vähentävät oppilaspaikkoja vuoteen 2010 mennessä yhteensä 1 750 oppilaspaikkaa, mikä vastaa n. 1,8 milj. euron kiinteistökustannuksia.

Khs huomauttaa, että tuntikehysleikkausten purkaminen edellyttää vuositasolla peruskoulun vuosiluokkien 1-6 osalta 2,7 milj. euroa, 7-9 -luokkien osalta 4 milj. euroa ja lukion osalta 2,1 milj. euroa lisäresursseja.

Opetusviraston tilakustannusten arvioidaan kasvavan vuosina 2006-2010 n. 109 milj. eurosta 122 milj. euroon. Siten virastonkin esitys leikkaa vain osan tästä noususta. Uusien koulujen rakentamiseen ja vanhojen peruskorjaamiseen on tarkoitus käyttää vuosina 2008-2012 n. 40-46 milj. euroa vuosittain.

Khs toteaa vielä, että sen tarkoituksena on selvittää ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämistä ottaen huomioon mm. naapurikuntien kokemukset. Selvityksen jälkeen on tarkoitus tehdä ehdotukset toimenpiteistä.

Khn ehdotus tehtiin äänestyksin 14 äänellä 0 vastaan. Jäsen Oker-Blom äänesti tyhjää.

Esittelijän ehdotuksen mukaan Khn olisi tullut esittää Kvston päätettäväksi seuraavaa:

"Kvsto päättänee, että

1.8.2008 lukien

1 Santahaminan ala-asteen koulu, Santahamina C7, ja Laajasalon ala-aste, Holmanmoisionpolku 1, yhdistetään hallinnollisesti

1.8.2009 lukien

2 Roihuvuoren ala-asteen koulu, Vuorenpeikontie 7, lakkautetaan

3 Etu-Töölön yläasteen koulu, Arkadiankatu 26, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi Taivallahden peruskoulun, Et. Hesperiankatu 38, kanssa

4 Jakomäen yläasteen, Somerikkopolku 6, ja ala-asteen, Huokotie 3, koulut yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

5 Laajasalon lukio, Koulutanhua 1, yhdistetään Etu-Töölön lukioon, Arkadiankatu 26, ja 267 opiskelijapaikkaa siirtyy Etu-Töölön lukioon

6 Tölö gymnasium ja Helsingfors Aftongymnasium yhdistetään hallinnollisesti ja Helsingfors Aftongymnasium muuttaa Töölön torin varrella sijaitsevaan koulurakennukseen.

1.8.2010 lukien

7 Yhtenäiskoulu, Louhentie 3, lakkautetaan perusopetuksen osalta ja muutetaan lukioksi

8 Pukinmäen ala-asteen koulu, Pieksupolku 5, ja Pukinmäen peruskoulu, Kenttäkuja 12, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

9 Malmin ala-asteen koulu, Kirkonkyläntie 17, ja Malmin yläasteen koulu, Talvelantie 1, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi."

Jäsen Ojalan eriävän mielipiteen mukaan Jakomäen yläastetta ja ala-astetta ei tulisi yhdistää hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi eikä Pukinmäen ala-asteen koulua yhdistää Pukinmäen peruskouluun hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi.

Eriävän mielipiteen perustelut olivat seuraavat:

"Olen pääasiassa tyytyväinen Khssa äänestysten jälkeen syntyneisiin päätösesityksiin. On erittäin tärkeää, että Yhtenäiskoulun toiminta jatkuu nykyisenkaltaisena ja Roihuvuoren ala-astetta ei esitetä lakkautettavaksi.

Sen sijaan en voi yhtyä kahdelta osin Khn enemmistön kantaan. Jakomäen ala-asteen ja yläasteen kouluja ei olisi tässä vaiheessa pitänyt yhdistää hallinnollisesti. Jakomäen ala-asteen koulurakennuksen kohtalo on uudelleen pohdittavana vuoteen 2010 mennessä. Jakomäen ala-asteen tilat tulee säilyttää edelleen kunnallisen koulun käytössä. Siksi tässä vaiheessa hallinnollista yhdistämistä kouluverkkopäätösten yhteydessä voidaan pitää tarpeettomana ennakointina.

Myöskään Pukinmäen ala-asteen koulun ja Pukinmäen peruskoulun hallinnollista yhdistämistä en hyväksy. Hallinnollisen yhdistämisen myötä luovutaan Pukinmäen ala-asteen rakennuksesta. Tämä on nähdäkseni vastoin lähikouluperiaatetta ja turvallisen koulutien turvaamista."

Jäsen Oker-Blomin eriävän mielipiteen mukaan Khn olisi tullut esittää Kvstolle, että samalla selvitetään mahdollisuus pilotoida hanketta ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisellä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että

1.8.2009 lukien

1 Etu-Töölön yläasteen koulu, Arkadiankatu 26, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi Taivallahden peruskoulun, Et. Hesperiankatu 38, kanssa

2 Jakomäen yläasteen, Somerikkopolku 6, ja ala-asteen, Huokotie 3, koulut yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

3 Laajasalon lukio, Koulutanhua 1, yhdistetään Etu-Töölön lukioon, Arkadiankatu 26, ja 267 opiskelijapaikkaa siirtyy Etu-Töölön lukioon

4 Tölö gymnasium ja Helsingfors Aftongymnasium yhdistetään hallinnollisesti ja Helsingfors Aftongymnasium muuttaa Töölön torin varrella sijaitsevaan koulurakennukseen.

1.8.2010 lukien

5 Pukinmäen ala-asteen koulu, Pieksupolku 5, ja Pukinmäen peruskoulu, Kenttäkuja 12, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi

6 Malmin ala-asteen koulu, Kirkonkyläntie 17, ja Malmin yläasteen koulu, Talvelantie 1, yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

ESPOON, HELSINGIN, KAUNIAISTEN JA VANTAAN ELINTARVIKE-, VESI- JA YMPÄRISTÖNÄYTTEIDEN TUTKIMUSPALVELUJA KOSKEVAN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-565

Khs toteaa ympäristölautakunnan esittäneen (6.3.2007) Khlle ja edelleen Kvstolle hyväksyttäväksi Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kesken neuvotellun elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluja koskevan yhteistyösopimuksen puoltaen sen hyväksymistä.

./. Ehdotus yhteistyösopimukseksi 12.1.2007 on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

Jäsen Kajos jätti asiasta seuraavanlaisen eriävän mielipiteen:

"Jätän eriävän mielipiteen pääkaupunkiseudun yhteisen laboratorion perustamisesta liikelaitosmallisena, sillä mielestäni olisi pitänyt selvittää tarkemmin virastomallisen organisaation vaihtoehto.

Perustelut:

Pidän pääkaupunkiseudun ympäristöterveydenhuollon laboratoriotoimintojen yhdistämistä myönteisenä, mutta en näe riittäviä perusteluja toiminnan järjestämiseksi liikelaitosmallisena.

Esityslistan liitteissä perustellaan liikelaitoksen paremmuutta virastoon verrattuna ainoastaan joustavammalla päätöksenteolla. Itse pidän kuntalaisten kannalta päinvastoin huolestuttavana, jos päätöksenteko karkaa yhä suppeammalta pohjalta muodostetulle toimielimelle, kuten liikelaitosmallissa ehdotetaan.

Erityisesti olen huolissani taloudellisesti tuottamattomien, mutta silti korvaamattoman tärkeiden laboratoriopalveluiden, kuten poikkeusoloissa tarvittavien analyysien sekä ilmaisen konsultoinnin tulevaisuudesta. Lisäksi mielestäni olisi jatkossakin tärkeää, että laboratorio toimisi tiiviissä yhteydessä valvontapuolen kanssa, minkä katson vaarantuvan liikelaitosmallisessa organisaatiossa."

Elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalvelujen järjestäminen sisältyy yhtenä selvityskohteena PKS-neuvottelukunnan yhteistyöhankkeisiin. Tavoitteena on perustaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteinen laboratorio yhdistämällä Helsingin ympäristökeskuksen ympäristölaboratorion ja Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion fyysiset toiminnat ja toimitilat.

Yhteistyösopimuksen tultua hyväksytyksi Helsingin kaupunginvaltuustolle laaditaan esitykset liikelaitoksen perustamisesta, sen johtosäännöstä ja toimitusjohtajan viran perustamisesta. Tavoitteena on, että uusi laboratorio aloittaisi toimintansa 1.1.2008.

Nykyistä tiiviimmän laboratorioiden välisen yhteistyön suunnittelu pääkaupunkiseudun kuntien kesken käynnistyi PKS-toimialayhteistyöryhmän nimitettyä 20.8.2004 työryhmän selvittämään Helsingin ympäristölaboratorion ja Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion yhteistyön kehittämismahdollisuuksia.

Työryhmän työtä jatkoi Helsingin kaupunginjohtajan 14.12.2005 asettama työryhmä, joka esitti 30.6.2006 valmistuneessa raportissaan, että Helsingin ja Vantaan kaupungit solmivat yhteistyösopimuksen kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioiden toimintojen organisoimisesta uudelleen siirtämällä toimivalta ja tehtävät sitä varten perustettavalle yhteiselle laboratoriolle 1.1.2008 lähtien. Työryhmä esitti lisäksi, että hankkeen toteuttamiseen liittyen selvitetään mm. yhteistyömahdollisuudet Espoon ja muiden lähikuntien kanssa, joilla on alan laboratoriotoimintaa.

Työryhmä täydentyi Espoon ja Kauniaisten kaupunkien edustajilla PKS-kaupunginjohtajien annettua 14.8.2006 toimeksiannon selvittää Espoon ja Kauniaisten mukaantuloa yhteiseen liikelaitokseen ja tekemään asiassa ehdotuksen. PKS-hankkeet / teknisen toimen työryhmä käsitteli kokouksessaan 8.1.2007 yhteistyösopimusta ja piti Espoon osallistumista hankkeeseen toivottavana ja Espoon kannalta hyödyllisenä.

Khs toteaa, että Vantaan ympäristölautakunta on 27.2.2007 hyväksynyt yhteistyösopimuksen ehdotuksen mukaisena, määrittänyt yhteistyösopimuksen voimaantuloajankohdaksi 1.1.2008 ja valtuuttanut kaupunginjohtajan sekä maankäytön- ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan yhdessä allekirjoittamaan sopimuksen Vantaan kaupungin osalta.

Kauniaisten kaupunginvaltuusto on 19.3.2007 hyväksynyt ehdotuksen yhteistyösopimukseksi siten, että kaupunginhallitus on oikeutettu sopimaan siihen tehtävistä teknisistä tarkistuksista.

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on 22.5.2007 esittänyt kaupunginhallitukselle sopimuksen hyväksymistä.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla toteutettuun hankkeeseen "Ympäristöterveydenhuollossa tarvittavien laboratoriopalvelujen kehittäminen ja saatavuuden turvaaminen" liittyvässä, 18.4.2006 julkaistussa selvityksessä todetaan, että nykyisten laboratorioiden on yhdessä muodostettava riittävän suuria, liiketoiminnan periaattein toimivia
alueellisia laboratorioita. Näin taattaisiin alueellisen elinkeinoelämän tarpeiden huomioiminen sekä palvelujen riittävä kattavuus, koko ja kannattavuus.

Selvitys osoitti, että kuntalaboratoriot eivät selviä kiristyvässä kilpailussa ilman merkittävää yksikkökoon kasvua, selkeää strategiamuutosta, vahvaa ja osuvaa panostusta oman toimintansa kehittämiseen kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Laboratoriopalveluiden säilyttäminen kattavuudeltaan lähes nykytasolla on mahdollista, mutta se edellyttää paljon nykyistä isompia yksiköitä ja laboratorioiden yhteistyötä yli hallintorajojen. Myös henkilöstömäärän supistaminen, logistiikan kehittäminen ja investoinnit automaatioon ja tietotekniikkaan ovat edellytyksenä laboratoriopalveluiden kattavuuden säilyttämiseksi nykyisellään.

Elintarvikelain nojalla hyväksyttyjä virallisia tutkimuslaitoksia Suomessa on nykyisin yhteensä 44 kpl. Niistä kunnan tai kuntayhtymän omistamia on 35 kpl, valtion laboratorioita kolme ja yksityisiä kuusi.

Helsingin ympäristökeskuksen ympäristölaboratorio toimii kunnallisena elintarvike- ja ympäristölaboratoriona tuottaen kemiallisia ja mikrobiologisia analyysipalveluja oman kunnan virastoille ja laitoksille, mutta myös muille kunnille ja valtion viranomaisille sekä yksityisille toimeksiantajille. Tällä hetkellä laboratoriossa on yhteensä 50 työntekijää. Varsinaista toimitilaa laboratoriolla on 2 234 m².

Vantaan laboratorio toimii kunnallisina elintarvike- ja ympäristölaboratorioina tuottaen vastaavat palvelut kuin Helsingissä. Vantaan laboratoriossa on vakansseja yhteensä 22. Toimitilaa Vantaan laboratoriolla on

1 450 m².

Helsingin ja Vantaan laboratoriot ovat lisäksi poikkeusolojen NBC-paikallislaboratorioita (nuclear, biological, chemical), jotka ylläpitävät valmiutta suorittaa säteilymittauksia sekä mikrobiologisia ja kemiallisia tutkimuksia. Molemmilla laboratorioilla on sopimus Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa poikkeustilanteiden säteilymittauksista.

Espoolla ja sen kanssa yhteistyössä toimivalla Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut omaa elintarvike- ja ympäristölaboratoriota, vaan ne ovat ostaneet kyseiset laboratoriopalvelut pääsääntöisesti Helsingin tai Vantaan laboratoriosta.

Espoon Veden vesi- ja jätevesilaboratoriot sekä Helsingin Veden käyttölaboratorio eivät ole olleet mukana selvityksessä, vaan ne jatkavat käyttölaboratoriotyyppisinä vesilaboratorioina.

Yhteistyösopimus Ehdotus yhteistyösopimukseksi on kuntalain (365/1995) 76 §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien yhteistoiminnasta, ja sillä osapuolet sopivat elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluiden tuottamisesta, niiden järjestämisestä, kustannusten jaosta, henkilökunnan siirtymisestä sekä niistä tehtävistä ja toimivallasta, jotka annetaan yhteisen laboratorion hoidettavaksi.

Yhteistyösopimuksen valmisteluvaiheessa tarkasteltiin organisaatiovaihtoehtoina virastomuotoa, kunnan liikelaitosta ja yksityisoikeudellista yhtiötä (mm. osakeyhtiö). Asetettujen tavoitteiden katsottiin täyttyvän parhaiten silloin, kun toiminta on organisoitu kunnan liikelaitoksen muotoon. Liikelaitosmalli on luonteva organisointimuoto toiminnassa, jota hoidetaan liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti, so. tuloilla katetaan toiminnan menot.

Kunnan organisaatioon kuuluvan laitoksen eduiksi katsottiin selkeä poliittinen vastuu, ohjaus ja valvonta, päätöksenteon demokraattisuus, julkisuus, tasapuolisuus, vaikuttamismahdollisuus, vahva oikeusturva, tietojensaanti (luottamushenkilöt, asukkaat) ja asiakirjajulkisuus. Kunnan liikelaitoksen haitoiksi määriteltiin päätöksenteon hitaus, päätöksenteon ja toiminnan välinen etäisyys, toiminnallisen ja taloudellisen itsenäisyyden puuttuminen, henkilöstöpolitiikan joustamattomuus ja se, että toimintaa on usein vaikea erottaa kunnan muusta toiminnasta.

Ehdotukseen yhteistyösopimukseksi on kirjattu, että l