KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

14 - 2007

PUHEENJOHTAJA

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

MUUTOS KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOONPANOSSA

Khs 2007-1775

Tuula Haatainen (SDP) pyytää (1.8.2007) vapautusta Kvston jäsenen luottamustoimesta tultuaan valituksi apulaiskaupunginjohtajan virkaan 1.8.2007 alkaen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Tuula Haataiselle vapautuksen kaupunginvaltuuston jäsenen luottamustoimesta ja

2 todeta, että kaupunginvaltuuston jäseneksi tulee eläkeläinen Pentti Helo vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

KYSELYTUNTI

Khs 2007-1587, 2007-1788, 2007-1808, 2007-1812, 2007-1814

PJ Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainittu kysymys 44.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

Valtuutettu Tea Vikstedt (nro 44):

Hoitohenkilöstön vajaus lomakauden aikana

"Terveydenhoito- ja hoiva-alalla on Helsingissä havaittavissa työvoimapulaa. Miten Helsingin kaupunki on selviytynyt lomakauden aikana hoito- ja hoivatehtävistä? Onko henkilöstöpula aiheuttanut vaaratilanteita? Ainakin vanhusten hoidossa ihanteena on kuntouttava hoito-ote, mutta sitä ei voida toteuttaa henkilöstövajauksen aikana. Voidaanko osoittaa, että kuntouttavasta hoitotavasta luopuminen aiheuttaa jo hoidon laadun heikkenemistä ja lisäkustannuksia?" (Stj)

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 42 (Kaj), 43 (Sj), 45 (Kaj), 46 (Sj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 26.9.2007.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 17.9.2007 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2006-2567

Vesa Vuorenkoski (SDP) pyytää (19.6.2007) vapautusta Khn varajäsenen luottamustoimesta muuttuneen työtilanteen vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 17.1.2007 (asia 5) Vesa Vuorenkosken Sirkka-Liisa Vehviläisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Khseen toimikaudeksi 2007-2008. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Vesa Vuorenkoskelle vapautuksen kaupunginhallituksen varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita toiminnanjohtaja Vertti Kiukkaan Sirkka-Liisa Vehviläisen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunginhallitukseen vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

LASTEN PÄIVÄHOITOJAOSTON LISÄJÄSENEN VALINTA

Khs 2007-436

Janne Kylli (Vihr.) pyytää (5.6.2007) vapautusta sosiaalilautakunnan lasten päivähoitojaoston lisäjäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 25.10.2006 (asia 4) Janne Kyllin lisäjäseneksi em. jaostoon vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kvston olisi valittava uusi lisäjäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Janne Kyllille vapautuksen sosiaalilautakunnan lasten päivähoitojaoston lisäjäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Jehki Härkösen uudeksi lisäjäseneksi sosiaalilautakunnan lasten päivähoitojaostoon vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

APULAISKAUPUNGINJOHTAJA PEKKA KORPISEN VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Khs 2007-1725

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen pyytää 30.7.2007 päivätyllä kirjeellä eroa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan virasta 1.11.2007 alkaen lakisääteiselle vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta.

Khs toteaa, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi (3 §:n 1 mom.). Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä (4 §).

Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Ainoastaan kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti myös muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainen henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys (laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 §).

Hallintosäännön mukaan Khs päättää sellaisen viran haettavaksi julistamisesta, johon Kvsto ottaa viranhaltijan.

Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on julistaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan virka haettavaksi seitsemän vuoden määräajaksi kolmen viikon hakuajoin siten, että sähköistä rekrytointijärjestelmää ei käytetä.

Viran palkkaus määräytyy saman kokonaispalkkaustason mukaisena kuin nykyisilläkin apulaiskaupunginjohtajilla on. Nykyisin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan palkkaus on 10 813,69 euroa kuukaudelta.

Khs katsoo, että Kvston tulisi päättää, että tähän virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee todeta, että kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen virkasuhde päättyy 31.10.2007.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että tähän apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteeseen voidaan virkaa hakeneen lisäksi ottaa suostumuksensa nojalla sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.

Lisätiedot:
Summanen Juha, osastopäällikkö, puhelin 310 64032

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKEPÄÄOMAN KOROTTAMINEN

Khs 2007-1689

Khs toteaa, että Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus esittää 12.9.2007 pidettävälle ylimääräiselle yhtiökokoukselle mm. seuraavaa:

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimialana on ylläpitää ammattikorkeakoulua ja harjoittaa ammattikorkeakoulun koulutusaloihin liittyvää koulutus- ja muuta toimintaa voittoa tavoittelematta ja osinkoja jakamatta. Yhtiön on tarkoitus toimia yleishyödyllisenä yhtiönä.

Yhtiön omistajina ovat Helsingin kaupunki (42 %), Espoon kaupunki (27 %), Vantaan kaupunki (26 %), Kirkkonummen kunta (4 %) ja Kauniaisten kaupunki (1 %).

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus esittää ylimääräiselle yhtiökokoukselle osakepääoman korottamista 1,5 milj. eurolla yhtiön perustamissopimuksessa mainittujen omistusosuuksien suhteessa. Osakepääoman korottamisen syy on Metropolia Ammattikorkeakoulun valmistelutyön aikaistuminen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Kyse on
aiemmin sovitun pääomarakenteen vahvistamisen aikaistamisesta. Pääomarakenteen vahvistamisen perusteet eivät siten muutu osakassopimuksessa sovitusta eikä pääomarakenteen vahvistamisen kokonaissummaa kasvateta.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus esittää osakepääoman korottamista ja osakeantia siten, että osakepääomaa korotetaan yhteensä 1 500 000 eurolla antamalla nykyisille osakkeenomistajille oikeus merkitä yhteensä 500 uutta osaketta osakkeenomistajien nykyisten omistusosuuksien suhteessa. Kustakin osakkeesta maksettava merkintähinta on 3 000 euroa.

Osakkeenomistajille tarjottavat osakkeet ja niiden merkintähinta ovat seuraavat:

Kaikki uudet osakkeet on tarkoitus merkitä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Kustakin osakkeesta maksettava merkintähinta tulee maksaa kaikkien osakkeiden osalta yhtiön pankkitilille viimeistään 21.9.2007.

Khs toteaa, että Kvsto päätti 17.1.2007 (asia 16) Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n perustamista koskevan päätöksen yhteydessä mm. merkitä perustettavan yhtiön vuonna 2007 rahana maksettavasta 300 000 euron osakepääomasta 42 % eli 126 000 euroa sekä merkitä lisäksi myöhemmin vuonna 2008 toteutettavasta 4 138 000 euron osakepääoman korotuksesta kaupungin omistusosuutta vastaavasti 1 738 000 euroa luovutushetkeen tarkennettuna.

Khs toteaa, että yhtiöllä on nyt tarkoitus osin aikaistaa alun perin vasta vuonna 2008 toteutettavaa 4,1 milj. euron osakepääoman korotusta. Helsingin kaupungin osuus yhtiön nyt esittämästä, rahana maksettavasta 1 500 000 euron aikaistetusta korotuksesta on kaupungin omistusosuutta vastaavat 630 000 euroa. Yhtiö ilmoittaa osakepääoman korottamisen syyksi Metropolia Ammattikorkeakoulun valmistelutyön aikaistumisen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Pääomarakenteen vahvistamisen perusteet eivät muutu osakassopimuksessa sovitusta eikä pääomarakenteen vahvistamisen kokonaismäärää kasvateta.

Khs pitää osakepääoman korotusta yhtiön esittämällä tavalla perusteltuna.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, muuttaen 17.1.2007 tekemäänsä päätöstä, oikeuttaa kaupunginhallituksen vuonna 2007 merkitsemään ja rahana maksamaan aiemmin päätetyn lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n 1 500 000 euron osakepääoman korotuksesta kaupungin omistusosuutta vastaavasti 210 osaketta 3 000 euron osakekohtaiseen merkintähintaan eli yhteensä 630 000 euroa.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LAINAN MYÖNTÄMINEN MEILAHDEN LIIKUNTAKESKUS OY:LLE

Khs 2007-911

Meilahden Liikuntakeskus Oy hakee (29.3.2007) 2 211 280 euron suuruista lainaa uuden liikuntakeskuksen rakentamiseksi Meilahden liikuntapuistoon. Yhtiö toteaa mm., että hanke perustuu Meilahden liikuntapuistoa varten laadittuun yleissuunnitelmaan ja sen perusteella tehtyyn hankesuunnitelmaan. Hankkeelle on myönnetty 500 000 euron suuruinen valtionavustus 29.3.2007.

Liikuntalautakunta toteaa (29.5.2007), että Meilahden liikuntapuiston alueella on pesäpallokenttä katsomoineen, lentopallokenttä, asfaltoitu koripallon harjoittelualue ja 5 kpl tenniskenttiä. Talvella pesäpallokenttä on jäädytetty luistelukäyttöön ja koripallon harjoittelualueella on jääkiekkokaukalo. Tenniskentät ja osa pukuhuonetiloista on vuokrattu Meilahden Tennis Oy:lle 31.12.2011 saakka. Tenniskentät on talvikaudella katettu kuplahalleilla.

Meilahden liikuntapuistoa koskeva asemakaavan muutos (nro 11441) on tullut voimaan 21.4.2006. Kaavamuutoksessa Meilahden liikuntapuiston aluetta on laajennettu siten, että liikuntapuiston nykyisen huoltorakennuksen pohjoispuoliseen kalliorinteeseen voidaan rakentaa enintään 6 000 kerrosalaneliömetriä käsittävä liikuntahalli. Uuden hallin ja nykyisen huoltorakennuksen välille on kaavaan merkitty maanalainen yhteys ja huoltorakennuksen rakennusalaa on nykyisestä hieman laajennettu sen eteläpäädyssä. Kaavamääräyksen mukaan hallia varten on rakennettava yksi autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden. Ulkotenniskenttien alue on merkitty kaavaehdotukseen nykytilanteen mukaisesti.

Khs päätti 19.2.2007 varata Helsingin Lawn-Tennis Klubi ry:n nimiin perustettavalle yhtiölle (myöhemmin Meilahden Liikuntakeskus Oy) 15. kaupunginosan Vähä Meilahden kylän (nro 437) tilan Rnro 1:14 alueella sijaitsevan 7 574 neliömetrin suuruisen alueen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.1.2007-31.8.2007.

Khs päätti 7.5.2007 oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Meilahden Liikuntakeskus Oy:lle edellä mainitun alueen liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2030 saakka.

Liikuntahalliin tulee kolme tenniskenttää, kuusi sulkapallokenttää, joukkuepelikenttä, kuntosali ja kaksi ryhmäliikuntatilaa tarvittavine oheistiloineen. Hallin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Hormia Oy. Liikuntalautakunta on omalta osaltaan hyväksynyt hallin luonnospiirustukset 23.1.2007.

Liikuntahallin rakentamisen kustannusarvio on 5 537 750 euroa (alv. 0 %). Rakentaminen rahoitetaan seuraavasti:

Meilahden Liikuntakeskus Oy on tehnyt Helsingin yliopiston kanssa esisopimuksen liikuntatilojen vuokraamisesta, mikä vahvistaa merkittävästi yhtiön käyttötaloutta. Liikuntahallin rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan 9.10.2007. Rakentaminen kestää n. 9 kuukautta.

Uusi monipuolinen liikuntahalli vahvistaa omalta osaltaan sisäliikuntapalveluiden tarjontaa kaupungin alueella. Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukaan sen varoja voidaan käyttää urheilu- ja ulkoilutarkoituksia palvelevien laitosten rakennustöiden rahoitukseen. Meilahden Liikuntakeskus Oy:n liikuntatoimintaa palveleva rakennushanke on rahaston sääntöjen ehdon mukainen.

Lautakunta esittää, että Meilahden Liikuntakeskus Oy:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta lainaa 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta kuitenkin korkeintaan 2 215 500 euroa.

Khs toteaa liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten, että monipuolinen liikuntahalli parantaa sisäliikuntapalveluiden tarjontaa alueella ja Helsingin yliopiston kanssa tehty sopimus tilojen vuokraamisesta vahvistaa merkittävästi yhtiön taloutta. Khs pitää enintään 2 215 500 euron suuruisen lainan myöntämistä tarkistetun investointisuunnitelman mukaisesti perusteltuna. Meilahden Liikuntakeskuksen uusi vuokrasopimus on tehty 31.12.2030 saakka. Päätösehdotuksen mukaisen lainan korko on 1.7.2007 lukien 4,25 %.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Meilahden Liikuntakeskus Oy:lle enintään 2 215 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista liikuntahallin rakentamisen rahoittamiseksi Meilahden liikuntapuistoon seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 21 vuoden kuluessa siten, että ensimmäinen vuosi on lyhennysvapaa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi liikuntahallikiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka ovat etuoikeusjärjestyksessä 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LAINAN MYÖNTÄMINEN VARMA TENNISKLUBI VTK RY:LLE

Khs 2007-1629

Varma Tennisklubi VTK ry hakee 288 000 euron suuruista lainaa tennishallin rakentamiseksi Konalaan. Yhdistyksellä on tällä hetkellä ko. liikuntavirastolta vuokratulla tontilla kaksi tenniskenttää kuplahallissa.

Liikuntalautakunta toteaa (12.6.2007), että Varma Tennisklubi VTK ry on toiminut ylipainehallissa vuodesta 1995 lähtien liikuntaviraston vuokraamalla tontilla Konalassa. Lisäksi tontilla on pieni tilapäinen huoltorakennus. Seura vuokraa lähialueen asukkaille tennisvuoroja sekä järjestää paljon tennisvalmennusta ja -opetusta. Varma Tennisklubilla on voimassa oleva vuokrasopimus tontista 31.12.2014 asti ja sen jatkamista esitetään 30.6.2028 asti.

Toiminnan kehittämiseksi Varma Tennisklubi on suunnitellut kahden tenniskentän ylipainehallin laajentamiseksi siten, että tontille rakennetaan tämän lisäksi kiinteä halli kahdelle uudelle tenniskentälle. Tulevaisuudessa nykyinen ylipainehalli korvattaisiin kiinteällä hallilla ja rakennettaisiin yksi ulkokenttä. Tässä toisessa vaiheessa rakennettaisiin myös pysyvät pukuhuone- ja muut oheistilat.

Tontilla on voimassa oleva asemakaava, joka mahdollistaa kiinteän hallin rakentamisen. Liikuntalautakunta on hyväksynyt kahden tenniskentän kiinteän hallin luonnospiirustukset 30.3.2004. Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa 21.9.2004.

Kiinteän hallin kustannusarvio on 722 000 euroa (alv. 0 %). Valtionavustus, 90 000 euroa, on myönnetty 15.5.2007. Rakentaminen rahoitetaan seuraavasti:

Hallin rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan maanrakennustöillä syksyllä 2007 ja halli pystytetään keväällä 2008.

Uusi halli parantaa erityisesti lähialueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia, joten se on kaupungin kannalta liikuntapoliittisesti perusteltu.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukaan sen varoja voidaan käyttää urheilu- ja ulkoilutarkoituksia palvelevien laitosten rakennustöiden rahoittamiseen. Varma Tennisklubi VTK ry:n liikuntatoimintaa palveleva rakennushanke on rahaston sääntöjen ehdon mukainen.

Lautakunta esittää, että Varma Tennisklubi VTK ry:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta lainaa 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta kuitenkin korkeintaan 288 000 euroa.

Khs toteaa liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten, että uusi halli parantaa erityisesti lähialueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia. Khs pitää enintään 288 000 euron suuruisen lainan myöntämistä perusteltuna. Päätösehdotuksen mukaisen lainan korko on 1.7.2007 lukien 4,25 %.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Varma Tennisklubi VTK ry:lle enintään 288 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista tennishallin rakentamisen rahoittamiseksi Konalaan seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa siten, että ensimmäinen vuosi on lyhennysvapaa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi hallikiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka ovat etuoikeusjärjestyksessä 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

HELENE BERGBOMIN RAHASTO -NIMISEN LAHJOITUSRAHASTON LAKKAUTTAMINEN

Khs 2007-1439

Helsingin kaupunginorkesterin valtuuskunta esittää (23.5.2007), että Helene Bergbomin rahasto -niminen lahjoitusrahasto lakkautettaisiin, koska rahaston toiminta ei enää vastaa tämänhetkisen maailman tarpeita. Valtuuskunta esittää edelleen, että varat annettaisiin Helsingin Kaupunginorkesterin Muusikot ry:lle, joka on perustettu Helsingin kaupunginorkesterin jäsenten apukassan tilalle, kun apukassa lakkautettiin.

Khs toteaa, että Helene Bergbomin rahasto -nimisen lahjoitusrahaston säännöt on viimeksi hyväksytty Kvstossa 12.10.1994 seuraavasti:

1 § Rahaston nimi on Helene Bergbomin rahasto.

2 § Rahaston peruspääoma on 16 692,74 mk 1.1.1994.

3 § Rahastoa kartutetaan lisäämällä vuosittain pääomaan puolet rahaston varojen ylijäämästä. Kaupunginjohtaja on kuitenkin oikeutettu, mikäli syytä ilmenee, päättämään, että rahaston pääomaan lisätään enemmän kuin puolet ylijäämästä.

4 § Rahaston varojen ylijäämästä annetaan vuosittain enintään puolet Helsingin kaupunginorkesterin jäsenten apukassalle, josta ne jaetaan tasan eläkelisänä tai avustuksena seuraavana vuonna eläkkeelle siirtyville kaupunginorkesterin jäsenille mainitusta apukassasta tulevan muun kerta-avustuksen lisäksi.

Mikäli jonakin vuonna ei ole eläkkeelle siirtyviä kaupunginorkesterin jäseniä, jaetaan varat seuraavana sellaisena vuotena, jolloin eläkkeelle siirtymistä tapahtuu.

Jos Helsingin kaupunginorkesterin jäsenten apukassa joskus lakkaisi olemasta, suorittaa kaupunginorkesterin valtuuskunta tämän avustuksen jaon.

5 § Rahaston hallinto ja varojen hoito kuuluu kaupunginkanslialle. Rahaston varat sijoitetaan kaupunginjohtajan määräämällä tavalla tuottavasti ja turvallisesti.

6 § Rahaston varojen hoidosta tekee kaupunginkanslia vuosittain tilin, josta näkyy rahaston perus- ja käyttöpääoma vuoden alussa, sen tulot, menot ja rahaston tarkoitukseen käytetyt varat kuluneena vuonna sekä rahaston perus- ja käyttöpääoma vuoden lopussa.

Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan rahaston peruspääoma oli 4 142,11 euroa ja sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen vuodelta 2006 jaettavaksi kertynyt käyttöpääoma 64,85 euroa. Lisäksi rahastolla on nostamattomia käyttövaroja edellisiltä vuosilta 252,59 euroa.

Khs pitää Helene Bergbomin rahaston lakkauttamista varojen vähäisyyden vuoksi perusteltuna ja esittää kaupunginorkesterin valtuuskunnan ehdotuksen mukaista menettelyä varojen siirtämisestä Helsingin Kaupunginorkesterin Muusikot ry:lle tarkoituksenmukaisena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee lakkauttaa Helene Bergbomin rahasto -nimisen lahjoitusrahaston ja siirtää rahaston varat kokonaisuudessaan Helsingin Kaupunginorkesterin Muusikot ry:lle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

KIINTEISTÖVIRASTON VIRASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2007-1575

Kiinteistölautakunta toteaa (12.6.2007), että Kvsto on 14.3.2007 todennut, että virastopäällikkö Matti Rytkölän virkasuhde päättyy 30.11.2007 hänen siirtyessään vanhuuseläkkeelle 1.12.2007 lukien.

Kiinteistöviraston virastopäällikön virka on ollut julkisesti haettavana kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla ajalla 1.4.2007-20.4.2007. Kiinteistöviraston johtosäännön 23 §:n mukaan viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta kiinteistötoimen toimialalla ja johtamistehtävissä. Helsingin kaupungin kielitaitosäännön 2 §:n mukaan virastopäällikön kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Virkaa täytettäessä tulee erityisten kelpoisuusehtojen lisäksi ottaa huomioon perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Kiinteistöviraston virastopäällikön viran kokonaispalkka 7 475,00 euroa kuukaudelta määräytyy Helsingin kaupungilla sovellettavan Hay-palkkausjärjestelmän mukaan.

Kiinteistöviraston johtosäännön 24 §:n mukaan virastopäällikön valitsee Kvsto kiinteistölautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Määräajassa hakemuksensa jättivät seuraavat 16 hakijaa:

Ahola, Tero AMK-insinööri

Aminoff, Jalo diplomi insinööri, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori

Grönman, Olavi diplomi-insinööri

Haapio, Jyrki filosofian kandidaatti

Hartikainen, Kari diplomi-insinööri

Havukumpu, Juha filosofian maisteri

Horttanainen, Jukka diplomi-insinööri

Kaakkolammi, Terhi hallintotieteiden maisteri

Lammi, Marika AMK tutkinto, liiketalouden yksikkö

Meronen, Jyrki diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti

Mäkinen, Antti diplomi-insinööri

Nordqvist, Mikael diplomi-insinööri

Saxholm, Tuula kauppatieteiden maisteri

Siikaluoma, Ismo upseeri, esiupseeri

Turkia, Miki diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti

Valjakka, Harri diplomi-insinööri

Helsingin kaupungin vakituisessa palveluksessa ovat hakijat Hartikainen, Havukumpu, Mäkinen, Nordqvist ja Saxholm.

Hakijoilta Tero Ahola ja Marika Lammi puuttuu vaadittu ylempi korkeakoulututkinto, joten he eivät täytä viralle asetettua koulutusvaatimusta. Hakijoilta Jyrki Haapio, Juha Havukumpu, Terhi Kaakkolammi ja Ismo Siikaluoma puuttuu edellytetty kokemus kiinteistötoimen alalta, joten he eivät täytä johtosäännössä esitettyä vaatimusta kokemuksesta kiinteistötoimen alalta.

Kelpoisuusehdot täyttävät hakijat koulutus- ja kokemusvaatimusten osalta ovat Jalo Aminoff, Olavi Grönman, Kari Hartikainen, Jukka Horttanainen, Jyrki Meronen, Antti Mäkinen, Mikael Nordqvist, Tuula Saxholm, Miki Turkia ja Harri Valjakka.

Jalo Aminoff on koulutukseltaan diplomi-insinööri sekä maa- ja metsätaloustieteiden tohtori. Vuodesta 1991 lukien hän on toiminut sijoittajana ja rakennuttajana. Tätä ennen hän on toiminut erilaisissa tehtävissä, kuten useita vuosia opettajana kauppaoppilaitoksella, tutkimus- ja kehityspäällikkönä Honkarakenne Oy:ssä vuosina 1994-1997 sekä Valtameri Oy:ssä asiakaspalvelupäällikkönä ja markkinointipäällikkönä vuosina 1989-1991.

Olavi Grönman on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on toiminut isännöitsijänä Raimo Kulmala Oy:ssä vuodesta 1996 alkaen. Tätä ennen hän on toiminut rakennushallinnon Uudenmaan piirissä kiinteistöpäällikkönä vuosina 1991-1995. Vuosina 1975-1989 hän on työskennellyt geoteknisenä suunnittelijana, fysiikan ja kemian opettajana sekä koulutussuunnittelijana.

Kari Hartikainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1991 lukien. Vuosina 1991-1995 hän on toiminut rakennusvirastossa rakennuttamistoimiston päällikkönä ja talotoimen laatupäällikkönä sekä vuosina 1996-2005 opetusvirastossa tilahallintapäällikkönä ja kehittämispäällikkönä. Vuodesta 2006 lukien hän on toiminut kiinteistöviraston tilakeskuksessa rakennuttamistehtävissä. Ennen kaupungille tuloaan hän on toiminut mm. osastonjohtajana Perusyhtymä Oy:ssä, YIT Oy:ssä apulaisjohtajana sekä Kiinteistöyhtymä Maxim Oy:ssä / rakennusyhtymä Felix Oy:ssä toimitusjohtajana.

Jukka Horttanainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on toiminut Oy VR-Rata Ab:ssä siltainsinöörinä vuodesta 2004 lukien. Tätä ennen hän on toiminut tieliikelaitoksella projektipäällikkönä, YS-Konsultit Oy:ssä silta- ja rakennesuunnittelijana sekä Saksassa rakennesuunnittelijana useamman vuoden ajan.

Jyrki Meronen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti. Hän on toiminut Vihdin kunnassa teknisen ja ympäristökeskuksen johtajana vuodesta 2005 lukien. Tätä ennen hän on toiminut Helsingin kaupungin rakennusvirastossa toimistopäällikkönä vuosina 1998-2004. Hän on myös työskennellyt Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastossa mm. diplomi-insinöörinä ja suunnittelijana.

Antti Mäkinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on toiminut Helsingin Sataman VUOSA-projektinjohtajana vuodesta 2004 lukien. Tätä ennen hän työskenteli Helsingin Satamassa suunnittelujohtajana ja suunnittelupäällikkönä vuosina 2001-2004. Vuosina 1991-2001 hän on toiminut Helsingin kaupunginkanslian kehittämistoimistossa projektijohtajana. Muuta kokemusta hänellä on mm. Projektikonsultit Oy:stä rakennuskonsulttina ja ryhmänjohtajana sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta rakennusinsinöörinä ja suunnittelijana.

Mikael Nordqvist on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on toiminut Helsingin kaupungin kiinteistövirastossa vuodesta 1974 lukien. Kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2001 lukien. Tätä ennen hän työskenteli tonttiosastolla apulaisosastopäällikkönä vuosina 1986-2000, toimistopäällikkönä vuosina 1982-1985, jaospäällikkönä vuosina 1977-1982 ja maanhankintainsinöörinä vuosina 1974-1977. Hän on toiminut myös Maarianhaminan maanmittaustoimistossa toimitusinsinöörinä.

Tuula Saxholm on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1991 lukien. Nykyistä tehtäväänsä kaupungin talousarviopäällikkönä hän on hoitanut vuodesta 2005 lukien. Tätä ennen hän on toiminut kiinteistöviraston tilakeskuksessa hallintopäällikkönä vuosina 2000-2005, sosiaalivirastossa hallintopäällikkönä vuosina 1995-2000 ja Helsingin Vedessä henkilöstösuunnittelijana vuosina 1991-1995. Hän on toiminut myös Nokia Datan palveluksessa talousyhteyshenkilönä.

Miki Turkia on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti. Vuodesta 2006 lukien hän on toiminut toimitusjohtajana/hallituksen jäsenenä Wisenheimers Oy:ssä. Vuosina 2005-2006 hän on toiminut toimitusjohtajana/isännöitsijänä Suomen SKV Oy:ssä ja tätä ennen vuosina 1997-2004 Capgemini Finland Oy:ssä, Fujitsu Services Oy:ssä ja Scandinavian Softline Technology Oy:ssä.

Harri Valjakka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Vuosina 2000-2004 hän on toiminut Wärtsilä Finland Oy:ssä kiinteistöpäällikkönä. Tätä ennen hän on toiminut mm. Wärtsilä Diesel Oy:ssä tuotekehityspäällikkönä, suunnittelupäällikkönä, tuotantoteknisen osaston päällikkönä ja tehdaspalveluosaston päällikkönä vuosina 1979-1999.

Viranhakuasiakirjojen perusteella hakijoista valittiin haastatteluun kysymyksessä olevaan tehtävään ansioituneimmat viran hakijat Mäkinen, Nordqvist ja Saxholm. Haastattelun suorittivat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Kai Hagelberg, varapuheenjohtaja Kai Kalima ja jäsen Tuula Paalimäki sekä kiinteistöviraston virastopäällikkö Matti Rytkölä. Haastattelussa hakijat esittivät näkemyksensä viraston johtamisen kannalta keskeisistä tulevaisuuden haasteista ja toiminnan kehittämisestä sekä johtamisesta. Hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella voidaan katsoa, että kaikilla kolmella hakijalla on taitoa, kokemusta ja soveltuvuutta virastopäällikön tehtävään. Nordqvistin kokemus nimenomaan kiinteistöviraston toimialalla ja johtamisessa on ratkaisevasti muita hakijoita laajempi ja parempi.

Mikael Nordqvist on aiemmassa virkatoiminnassaan viraston palveluksessa osoittautunut henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivaksi virkaan. Hänen ansioikseen voidaan myös lukea viraston tärkeimpien sidosryhmien ja asiakaskunnan hyvä tuntemus sekä erinomainen kielitaito (suomi, ruotsi, englanti). Lautakunta esittää, että kiinteistöviraston virastopäällikön virkaan valittaisiin diplomi-insinööri Mikael Nordqvist.

Nordqvist on kaupungin palveluksessa, joten häneltä ei edellytetä selvitystä terveydentilasta.

Jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, on samalla päätettävä, että ottaminen on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella on vahvistettu virkaan ottaminen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Lautakunta esittää lausuntonaan, että diplomi-insinööri Mikael Nordqvist valittaisiin kiinteistöviraston virastopäällikön virkaan 1.12.2007 alkaen 7 475,00 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla lautakunta esittää, että koska Nordqvist on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan aiemmin, häneltä ei uutta todistusta tässä yhteydessä edellytettäisi.

Khs ilmoittaa, että kaupungin noudattaman käytännön mukaan kaupungin henkilöstöjohtaja tulee pyytämään virkaan valitulta suostumuksen siirtyä kaupungin sisällä toiseen, hänelle soveltuvaan tehtävään, jos hän on Helsingin kaupungin palveluksessa viraston tai laitoksen päällikkönä täyttäessään 65 vuotta ja haluaa jatkaa palvelustaan kaupungilla tämän jälkeen.

Samalla Khs ilmoittaa sen tarkoituksena olevan kehottaa henkilöstökeskusta valmistelemaan vaihtoehtoja, jotta em. käytännöstä voidaan luopua.

./. Kiinteistövirastossa laadittu yhteenveto virkaa hakeneiden hakemusasiakirjoista on jaettu erikseen. Asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn ja Kvston kokouksissa ja niitä ennen hallintokeskuksessa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa diplomi-insinööri Mikael Nordqvistin kiinteistöviraston virastopäällikön virkaan 1.12.2007 alkaen 7 475,00 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että koska Nordqvist on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan aiemmin, häneltä ei tässä yhteydessä edellytetä uutta todistusta.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN, ASUNTOLAUTAKUNNAN JA KIINTEISTÖVIRASTON JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2007-1069

Sääntötoimikunta toteaa (31.5.2007), että Khs 2.5.2007 pöytäkirjan 624 §:n kohdalla kaupungin piirijakojärjestelmän muuttamista koskevaan asiaan liittyen kehotti sääntötoimikuntaa valmistelemaan kiinteistöviraston johtosääntömuutoksen siten, että kaupungingeodeetin tehtäviin lisättäisiin asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista johtuvista ja muista korjausluonteisista hallinnollisen piirijaon muutoksista päättäminen.

Sääntötoimikunta esittää, että kiinteistölautakunnan, asuntolautakunnan ja kiinteistöviraston johtosäännön 15 §:ään lisätään uusi 10 kohta, joka kuuluu seuraavasti:

15 § Kaupungingeodeetin tai hänen määräämänsä tehtävänä on lisäksi

- -

10 päättää asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista johtuvista ja muista korjausluonteisista hallinnollisen piirijaon muutoksista.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että kiinteistölautakunnan, asuntolautakunnan ja kiinteistöviraston johtosäännön 15 §:ään lisätään uusi 10 kohta, joka kuuluu seuraavasti:

15 § Kaupungingeodeetin tai hänen määräämänsä tehtävänä on lisäksi

- -

10 päättää asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista johtuvista ja muista korjausluonteisista hallinnollisen piirijaon muutoksista.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LATOKARTANON PERUSKOULUN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2006-1138

Kiinteistölautakunta toteaa (3.4.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistölautakunta on 25.4.2006 hyväksynyt 4.4.2006 päivätyn Latokartanon peruskoulun (Agronominkatu 22) hankesuunnitelman, jonka Kvsto hyväksyi 21.6.2006.

Latokartanon peruskoulu sijoittuu Viikkiin. Hankkeen laajuus on 5 566 br-m² ja rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 12 730 000 euroa (2 287 euroa/br-m²) eli arvonlisäverollisena enintään 15 530 000 euroa (2 790 euroa/br-m²) hintatasossa 2/2006 RI = 113,6 ja THI = 142,1. Hankkeen arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2008.

Hankkeesta on laadittu L2-luonnokset. Luonnosten perusteella laskettu kustannusarvio ylittyi 17,2 % eli 2,27 milj. euroa (alv. 0 %).

Latokartanon peruskoulu sisältyy Kvston 15.11.2006 vahvistamaan talousarvioon vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelmaan vuosiksi 2007-2009. Talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosiksi 2007-2011 hanke sisältyy 5 600 br-m²:n laajuisena rakentamiskustannuksiltaan 15 800 000 euroa. Toteutusajankohta on 4/07-12/08.

Luonnokset on laatinut Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy, joka voitti Latokartanon peruskoulun suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun.

HKR-Rakennuttaja on laatinut hankkeen hankesuunnitelmavaiheen enimmäishintalaskelman, kuten myös nyt luonnosten pohjalta tarkistetun kustannusarvion, joka on 15 300 000 euroa ilman arvonlisäveroa, 18 630 000 euroa arvonlisäverollisena hintatasossa 1/2007 RI = 119,6 ja THI = 145,5. Tämä kustannusarvio ylittää aiemman 17,2 %:lla. Hankkeen laajuus, laatutaso ja olosuhteet eivät ole muuttuneet hankesuunnitelmasta. Alkuperäinen hankesuunnitelman enimmäishinta muutettuna samaan tarjoushintaindeksiin on arvonlisäverottomana 13 030 000 euroa, arvonlisäverollisena 15 900 000 euroa. Hintaeroa, arvonlisäverottomana 2 270 000 euroa, arvonlisäverollisena 2 730 000 euroa, selittää suurelta osin tontin vaativat perustusolosuhteet, joiden hintaa nostavien tekijöiden määrittelyssä on tapahtunut arviointivirhe hankesuunnitteluvaiheessa.

Kustannusarvion nousun johdosta selvitettiin, onko mahdollista karsia suunnitelmia. Hankesuunnitelmavaiheen kustannusarviosta puuttuivat suurelta osin tontin pohjaolosuhteista johtuvat suuret lisäkustannukset kuten määrätiedot siirtymälaattojen, tukimuurien ja viemäreiden paaluperustuksista sekä tontin rakennekerroksista. Tontti on kokonaisuudessaan aluetta, jonka pohjaolosuhteet edellyttävät rakenteiden ja putkistojen perustamisen teräsbetonisilla lyöntipaaluilla kantavaan pohjakerrokseen saakka.

Kustannusten alentamiseksi etsittiin seuraavia säästöjä:

Pihan rakennustöistä karsittiin sadevesiviemäreitä paalutuksineen, perustussuunnitelmien rakenteita kevennettiin ja eräitä rakenteita jätettiin pois, kuten mm. tukimuurit ja paalutetut siirtymälaatat. Rakennuksen korkeusasemaa laskettiin riskirajoille täyttöjen pienentämiseksi ja painumien pienentämiseksi suunniteltuja kevennyksiä on vähennetty.

Aiotut säästötoimenpiteet johtaisivat siihen, että riisutussa muodossaan tontin rakentaminen ei täytä hyvän rakentamistavan ja kestävän kehityksen mukaisen rakentamistavan periaatteita. Säästösuunnitelman mukaisella rakentamisella piha-alueita ja siellä olevia infrarakenteita jouduttaisiin todennäköisesti korjaamaan hyvinkin nopeasti rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Yhteensä tontin ja rakennuksen rakentamiseen liittyvät, pohjaolosuhteista johtuvat lisäkustannukset ovat riskivarauksineen 1 300 000 euroa.

Kustannusarviossa keittiölaitteet ja kiintokalusteet ovat ns. "kirjahinnan" mukaiset. Helsingin koulukeittiöstandardista ja mahdollisuudesta jakaa Latokartanon peruskoulun luokat kahteen opetustilaan johtuen kiintokalusteiden ja varusteiden määrät ovat normaalia suuremmat. Nämä yhteensä tarkoittavat n. 320 000 euron puuttumista hankesuunnitelmavaiheen kustannusarviosta.

Kerroskorkeuden sekä vesikaton kaltevuuksien ja pintarakenteen palautus hankesuunnitelman mukaisiksi aiheuttavat 260 000 euron lisärahoitustarpeen.

Laaditut luonnosvaiheen suunnitelmat on tarkastettu kaikilta osin ja todettu, ettei tilaohjelman, arkkitehtuurikilpailun tuloksen ja Helsingissä käytetyn koulustandardin kärsimättä ole mahdollista riisua suunnitelmaa niin, että sillä olisi todellista kustannusmerkitystä.

Hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi pihan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa hyväksyttävällä tavalla. Kiintokalusteet ja keittiölaitteet tulee toteuttaa hankesuunnitelman mukaisesti. Edellä olevan johdosta Latokartanon peruskoulun hankesuunnitelmaa tulee muuttaa siten, että tavoitehintaa korotetaan arvonlisäverottomana 2 270 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 730 000 euroa riskivarauksineen siten, että uusi enimmäishintatavoite on arvonlisäverollisena 15 300 000 euroa, arvonlisäverollisena 18 630 000 euroa hintatasossa 1/2007 RI = 119,6 ja THI = 145,5.

Tarvittava lisärahoitus esitetään opetustoimen rakennusten raamin puitteissa vuosille 2007-2009.

Kiinteistövirastolle maksettava vuokra tulee kasvamaan nousseiden investointikustannusten myötä siten, että vuotuinen vuokra kasvaa 864 333 eurosta 929 800 euroon (alv. 0 %).

Lautakunta esittää Latokartanon peruskoulun enimmäishinnan korotusta siten, että hankkeen korotettu enimmäishinta on arvonlisäverottomana 15 300 000 euroa, arvonlisäverollisena 18 630 000 euroa tammikuun 2007 hintatasossa RI = 119,6 ja THI = 145,5 edellyttäen, että opetusvirasto hyväksyy omalta osaltaan kohonneen vuosivuokran.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (22.5.2007) hankkeesta antamassaan lausunnossa, että hankkeen luonnoksista laskettu enimmäishinta on arvonlisäverottomana 15,3 milj. euroa ja arvonlisäveroineen 18,63 milj. euroa. Kvston 21.6.2006 päättämän hankesuunnitelman enimmäishinta on arvonlisäverottomana 12,73 milj. euroa ja arvonlisäveroineen 15,53 milj. euroa. Hankesuunnitelman enimmäishinta luonnosten tarjoushintaindeksiin muutettuna on ilman arvonlisäveroa 13,03 milj. euroa ja arvonlisäveroineen 15,90 milj. euroa.

Kustannusylitys on siten arvonlisäverottomana 2,27 milj. euroa eli 17,2 %.

Tilakeskuksen ja HKR-Rakennuttajan mukaan ylityksestä n. 2/3 (1,3 milj. euroa) johtuu siitä, että tontin huonoista pohjaolosuhteista viemäreille ja muilla piharakenteille aiheutuvia toimenpiteitä ei oltu hankesuunnitelmassa eikä sen perusteella tehdyssä kustannusennusteessa osattu ottaa riittävästi huomioon. Lisäksi keittiövarustus on laskettu ns. listahinnan mukaan huomioimatta Helsingin koulukeittiöiden tavanomaista varustusta sekä tässä hankkeessa kahden opetustilan vaikutusta. Tästä aiheutuu n. 320 000 euron lisäkustannus. Hankkeen uudeksi neliöhinnaksi tulee arvonlisäverollisena 3 381 euroa/br-m², mikäon samaa luokkaa kuin jo päätetyissä kalleimmissa kouluhankkeissa.

Koska kustannusylitys on näinkin tuntuva ja välttämättömistä tonttikustannuksista johtuva, ei suunnitelman karsimalla ole mahdollista päästää puitteeseen.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että erityisesti tässä suhdannetilanteessa hankkeen enimmäishinnan korottamiselta ei voida välttyä. Talous- ja suunnittelukeskus ei voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että uudishankkeen keskeinen asia, tontin olosuhteet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet, on suunnittelussa sivuutettu liian kevyesti.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korottamista esityksen mukaisena. Samalla Khn tulisi kehottaa tilakeskusta hankesuunnitelman tekijänä ja HKR-Rakennuttajaa kustannusennusteiden laatijana ottamaan huomioon tontin erityisolosuhteet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet kustannuksineen automaattisesti jokaisessa hankkeessa.

Opetuslautakunta puoltaa (19.6.2007) hankesuunnitelman hyväksymistä.

Khs ilmoittaa, että se tulee Kvston päätöksen täytäntöönpanopäätöksessä kehottamaan kiinteistöviraston tilakeskusta hankesuunnitelman tekijänä ja HKR-Rakennuttajaa kustannusennusteiden laatijana aina jokaisessa hankkeessa ottamaan huomioon tontin eritysolosuhteet ja niistä hankkeelle aiheutuvat toimenpiteet kustannuksineen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Latokartanon peruskoulun enimmäishinnan korotuksen siten, että hankkeen korotettu arvonlisäverollinen enimmäishinta on 18 630 000 euroa (veroton hinta 15 300 000 euroa) hintatasossa tammikuu 2007.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LUETTELO VUONNA 2006 TEHDYISTÄ KIINTEISTÖKAUPOISTA

Khs 2007-1465

Kiinteistölautakunta toteaa (29.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Kvsto edellytti vuonna 1993, että sille esitetään vuosittain luettelo edellisenä vuonna tehdyistä kiinteistökaupoista.

Vuonna 2006 Helsingin kaupunki sai kiinteistöjen myynneistä tuloja yhteensä 109,53 milj. euroa, josta Kamppi-Töölönlahti-rahastoon siirrettiin 2,49 milj. euroa. Talousarvion mukaisiksi myyntituloiksi muodostui siten 107,04 milj. euroa. Vuoden 2006 talousarvion kiinteistöjen myyntitulotavoite 49 milj. euroa ylitettiin 58,04 milj. eurolla. Tämä ylitys käytetään maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen kuten esirakentamiseen ja maaperän puhdistamiseen.

Suurimmat kaupat olivat Vuosaaresta myydyt asuintontit, joista kertyi viime vuonna kaupungille tuloja yhteensä n. 40 milj. euroa.

Vuonna 2006 kiinteistöjen hankintaan käytettiin yhteensä 15,6 milj. euroa. Tonttien rakentamiskelpoisiksi saattaminen ja maaperän puhdistaminen voidaan myös tulkita maanhankinnaksi. Tähän käytettiin viime vuonna 19,9 milj. euroa. Kiinteistöjen hankintaan käytettiin siis yhteensä 35,5 milj. euroa.

Kvsto on edellyttänyt saavansa tässä yhteydessä myös tietoja maan hinnan kehityksestä. Selvityksessä todetaan, että pientalotonttien hinnat nousivat Helsingissä viime vuonna n. 10 % ja kerrosneliön keskimääräinen hinta oli 915 euroa.

Kvston ponsi edellyttää luetteloa kiinteistökaupoista

Kvston 26.5.1993 hyväksymän toivomusponnen mukaisesti tulee valtuustolle esittää luettelo edellisen vuoden kiinteistökaupoista.

./. Liitteenä 1 olevista taulukoista ilmenee kiinteistöjen ostojen, myyntien ja vaihtojen kohteet, ostajat ja myyjät, kauppahinnat, pinta-alat, rakennusoikeudet, yksikköhinnat, käyttötarkoitukset sekä osoitteet.

./. Liitteenä 2 olevista kuvioista ilmenee kiinteistöjen ostojen ja myyntien euromäärät vuosina 2002-2006. Maanhankinnan kuluiksi on kuviossa esitetty myös esirakentamisen kustannukset. Kuvioissa on erikseen näytetty Kamppi-Töölönlahti-rahastoon siirretyt tulot. Kuvioissa on käytetty kaupungin tilinpäätöksen mukaisia arvoja, jotka ovat suurempia kuin vain kiinteistöjen myyntien ja hankintojen yhteenlasketut arvot, koska tilinpäätöslukuihin sisältyvät lisäksi vaihdot bruttomääräisinä sekä maankäyttösopimusten tuotot ja kustannukset.

Kvsto halusi myös tietoja maan hinnan kehityksestä

Kun Kvsto merkitsi kiinteistökaupat tiedoksi 18.3.1998, hyväksyttiin samalla toivomusponsi, jossa valtuusto kehotti liittämään vuosittain tehtävään selvitykseen edellisen vuoden kiinteistökaupoista yhteenvedon maan hintatasosta ja sen muutoksista Helsingissä.

./. Liitteenä 3 olevasta käyrästä ilmenee pientalotonttien rakennusoikeuden hinnan keskiarvon kehitys Helsingissä vuosina 1980-2006.

./. Liitteenä 4 olevasta kuviosta taas näkyy pientalotonttien rakennus-oikeuden keskimääräiset hinnat kaupunginosittain vuosina 2005 ja 2006.

Vuoden 2006 talousarvioon oli kiinteistöjen myyntituloksi merkitty 49 milj. euroa. Liitteenä 1 olevissa taulukoissa on myyntituloja 95 988 809 euroa. Vaihdoissa luovutetun omaisuuden arvo oli lisäksi 277 650 euroa. Vaihtojen välirahat 163 800 euroa sisältyvät myyntituloihin.

Kaupungin kirjanpidossa kiinteistöjen myynnin tuloiksi kirjattiin kuitenkin yhteensä 109 526 344 euroa, koska tulot lasketaan suorien myyntien lisäksi muiden maanluovutustapojen osalta kirjanpitolain mukaisesti arvokirjausten perusteella.

Kun kokonaistuloista 109 526 344 euroa vähennetään aluevaihdoissa ja muissa maanluovutustavoissa luovutettujen alueiden arvo 13,5 milj. euroa, jää kaupungin kassaan saaduksi tuloksi 95 988 809 euroa. Kamppi-Töölönlahti-rahastoon siirrettiin 2 490 980 euroa, joten muut kassaan tulleet myyntitulot olivat 93 497 829 euroa.

Suurimmat kaupat olivat asuintonttien myynnit Vuosaaresta, joista kertyi myyntituloja yhteensä n. 40 milj. euroa.

Myyntitulon ylitys käytetään maan hankintaan esirakentamalla ynnä muilla tavoilla

Talousarvion tavoitteen ylittävää kiinteistöjen myyntituloa voidaan Kvston 27.8.1997 tekemän periaatepäätöksen mukaan käyttää kiinteistöjen hankintaan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen, vaikka varsinaista rahastoa ei katsottu tähän tarkoitukseen voitavan perustaa. Tavoitteen ylittävät myyntitulot on käytetty tai tullaan käyttämään näihin tarkoituksiin.

Maata hankittiin ostoin, vaihdoin sekä esirakentamisella ja puhdistamisella

Liitteessä 1 olevissa taulukoissa kiinteistöjen ostojen kauppahintojen summa on yhteensä 1 361 862 euroa. Yksittäisten kauppojen hinnat vaihtelevat 0 eurosta 1 161 475 euroon. Viimeksi mainittu kauppa oli Viikissä sijaitsevien asuintonttien ja katualueiden osto Senaatti-kiinteistöiltä.

Lunastuskorvauksia sekä maankäyttösopimusten kustannuksia maksettiin yhteensä 13 848 397 euroa. Aluevaihdoissa kaupungin saamien alueiden arvo on yhteensä 381 430 euroa. Kiinteistöjen hankinnasta koitui kaupungille siten yhteensä 15 591 689 euron menot.

Maanhankintamenoihin voidaan lisäksi laskea tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen, esirakentamisen ja maaperän kunnostamisen kustannukset, jotka olivat viime vuonna yhteensä 19 943 000 euroa.

Yhteensä vuonna 2006 käytettiin maanhankintaan eli ostoihin ja maa-perän parantamiseen yhteensä 35,5 milj. euroa.

Vaihdot Liitteen 1 taulukoissa esitetään ostojen ja myyntien lisäksi myös tehdyt aluevaihdot. Niiden arvot on edellä luettu ostoihin ja myynteihin. Vaihtojen arvo oli yhteensä 441 450 euroa.

Kaupungin tilinpäätös ja luettelo kiinteistökaupoista eivät kuvaa aivan samaa asiaa

Kuten edellä olevasta selviää kaupungin vuoden 2006 tilinpäätöksen luvut ja kiinteistöviraston kokoama liitteenä 1 olevien taulukoiden summat eivät ole eivätkä voikaan olla aivan samoja, koska niissä tilastoidaan eri asioita. Liitteessä olevissa taulukoissa kerrotaan kaupungin saamien ja luovuttamien kiinteistöjen kauppakirjan mukaiset kauppa-hinnat, kun taas kirjanpidossa käytetään lisäksi kirjanpitolain mukaisesti mm. luovutettujen alueiden hankinta-arvoja ja myyntivoittoja ja -tappioita sekä muita arvojen kirjauksia kuten maankäyttösopimuksien tuottoja ja kustannuksia.

Eri tilastojen lähtökohtana ovat kuitenkin samat vuonna 2006 tehdyt kiinteistökaupat, joista tässä yhteydessä esitetään Kvston ponsien edellyttämä luettelo sekä tiedot maan hinnan kehityksestä.

Myyntitulotavoite saavutettiin

Vuoden 2006 talousarviossa myyntitulotavoite oli 49 milj. euroa, josta Kamppi-Töölönlahti-rahaston osuus oli 10 milj. euroa. Vuodelle 2007 kiinteistöjen myyntitulotavoite on 49 milj. euroa + 28,5 milj. euroa (Kamppi-Töölönlahti).

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan selvityksen vuonna 2006 tehdyistä kiinteistökaupoista.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

SÖRNÄISTEN TOIMITILATONTIN 10576/2 VUOKRAUSPERUSTEET JA OSTO-OPTION HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1466

10. kaupunginosan (Sörnäisten) korttelin nro 10576 tontti nro 2; Hermannin rantatie, Verkkosaarenkatu 3

Kiinteistölautakunta toteaa (29.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta esittää vuokrausperusteiden määräämistä Lindström Invest Oy:lle toimitalon suunnittelua varten Sörnäisistä varatulle toimitilatontille 10576/2. Toimitilatontin vuokra perustuu n. 416 euron kerrosneliö-met-rihintaan. Vuokrasopimukseen sisältyy osto-optio. Vuokralaisella on oikeus ostaa tontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio astuisi voimaan sen jälkeen, kun tontti on rakennettu ja käyttöönotettu. Osto-option mukainen tontin kauppa-hinta olisi n. 3,6 milj. euroa tämän päivän hintatasossa.

Tontin rakennusoikeus on 8 600 k-m². Lindström Invest Oy on vuonna 2004 saanut saneerattua po. alueella sijaitsevan ns. Lindström Talon toimistokäyttöön. Talossa toimii nyt yli 40 yritystä ja se on n. 600 ihmisen työpaikka. Yhtiö on myös osapuolena kaupungin ja alueen yritysten Kalasataman metroaseman rakentamisen aikaistamista koskevassa sopimuksessa ja mukana alueen yhteismarkkinoinnissa. Metroasema on rakennettu osittain yksityisen rahoituksen turvin ja se on otettu käyttöön vuoden 2007 alussa. Hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukaista painottaen Kalasataman alueen kehittämistä.

Tontin rakentaminen käynnistynee ensi syksynä ja uusi toimitalo valmistunee vuoden 2009 alussa.

Hakemus Lindström Invest Oy on lähettänyt lautakunnalle osoitetun 15.5.2007 päivätyn kirjeen, jossa yhtiö pyytää, että kaupunki vahvistaisi yhtiölle varatun Kalasataman toimitilatontin 10576/2 luovutusehdot.

Asemakaavatilanne Kvsto on 15.9.2004 hyväksynyt kortteliin asemakaavan muutosehdotuksen nro 11237, jonka mukaan po. tontti 10576/2 kuuluu toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY) ja tontin rakennusoikeus on 8 600 k-m². Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 29.10.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 30.11.2006 hyväksynyt alueelle asemakaavan muutosehdotuksen, jossa alueen pysäköintinormia väljennetään. Asemakaavan muutos tulee Kvston käsittelyyn 6.6.2007.

Nykyinen varaus Lautakunta päätti 26.10.2004 varata Lindström Invest Oy:lle Sörnäisten suunnitellun tontin 10576/2 toimistotalon suunnittelua ja markkinointia varten 31.12.2005 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

2 Varauksensaaja on tietoinen, että tontti on tällä hetkellä vuokrattu Oy Ekocenter V:lle kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Varauksensaajan tulee rakennushankkeen käynnistämisessä ottaa huomioon nykyisen vuokralaisen irtisanomisen, rakennuksen purkamisen ja tontin puhdistamisen vaatima aika.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siinä tapauksessa, ettei tontista saada aikaan pitkäaikaista maanvuokrasopimusta/kiinteistökaup-paa.

Khs on 23.1.2006 ja 22.1.2007 jatkanut tontin varausaikaa 31.12.2007 saakka.

Rakennuskanta ja vuokrasopimustilanne

Tontilla sijaitseva kaksikerroksinen vanha teollisuusrakennus on purettu vuoden 2005 aikana edellisen vuokralaisen Ekocenter V:n (Nordea) toimesta ja vuokrasopimus on päättynyt 31.7.2005. Samoin tontin pilaantunut maaperä on puhdistettu.

Kalasataman alueen kehittäminen

Helsingin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi kaupungin tavoitteeksi parantaa Itä-Helsingin vetovoimaa ja lisätä toimitilojen ja työpaikkojen määrää alueella. Sörnäisten alueen osalta todetaan mm., että metroaseman toteuttaminen aiottua aikaisemmin ja yhteis-työssä alueella nykyisin toimivien yritysten kanssa nostaisi alueen imagoa ja arvoa, mikä osaltaan jouduttaisi alueen muuttumista toimistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi.

Sörnäisten rantatien varsi on viime vuosina kokenut voimakkaan muutoksen, kun alueelle on uutta rakentaen ja vanhoja teollisuus- ja varastorakennuksia saneeraten sijoittunut korkeakouluja, valtion laitoksia, yrityksiä ja uusia asuntoja.

Kalasataman alueen kehityksen nopeuttamiseksi lautakunta on 28.3.2002 allekirjoittanut Khn 21.1.2002 tekemän päätöksen perusteella metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen
alueen maanomistajien kanssa. Yhtenä osapuolena on Lindström Invest Oy. Yksityiset yhtiöt osallistuvat noin kolmasosalla metroaseman rahoitukseen.

Sopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneita aktiivisesti markkinoimaan aluetta toimitilarakentamiskohteena siten, että alueen toimitilarakentaminen olisi mahdollisimman pitkällä metroliikenteen käynnistyessä. Kaupungin ja yritysten alueen yhteismarkkinointi on käynnistynyt ja sen mukaan tullaan toteuttamaan jatkuvasti alueeseen kohdistuvia markkinointitoimenpiteitä.

Hankkeen nykytilanne Tontille 10576/2 tulevan toimitalon suunnittelu on edennyt siihen pisteeseen, että hankeen rakennuslupahakemus on tarkoitus jättää touko-kuun aikana.

Tontin rakentaminen käynnistynee syksyllä 2007 maanrakennustöillä ja uusi toimitalo valmistunee silloin vuoden 2009 alussa.

Tontin vuokraaminen osto-optiolla on perusteltua

Koska kiinteistö tulee ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen, Lindström Invest Oy pitää tärkeänä, että tontti myydään taikka vuokrataan osto-optiolla.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan perustella elin-keinopoliittisista syistä. Hanke vahvistaa Kalasataman kehittymistä vetovoimaiseksi moderniksi toimitila-alueeksi.

Tontti 10576/2 tulisi vuokrata n. 60 vuoden pituisella sopimuksella. Vuokrausperusteena tulisi käyttää yksikköhintaa 25 euro/k-m² vuoden 1951 hintatasossa (ind. 100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa 416 euroa/k-m² (ind. 1 663). Vuokralaisella olisi oikeus ostaa toimitilatontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu. Vuokrausperusteet vastaavat po. kortteliin aikaisemmin vahvistettuja perusteita.

Khs toteaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esittämän mukainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 10. kaupunginosan korttelin nro 10576 tontin nro 2 toimitaloa varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen

elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella tai sen määräämällä on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu ja käyttöönotettavaksi hyväksytty. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 25 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

TAKA-TÖÖLÖN ASUINKERROSTALOJEN TONTIN 14481/35 JA ASUNTOLATYYPPISTEN ASUINKERROSTALOJEN TONTIN 14481/34 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2007-1581

14. kaupunginosan (Taka-Töölön) korttelin nro 14481 tontit 34 ja 35, Pohjoinen Hesperiankatu 23

Kiinteistölautakunta toteaa (12.6.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kvsto päätti 25.4.2007 hyväksyä asemakaavamuutoksen nro 11552. Kaavamuutos koskee Taka-Töölön tonttia 14481/3, josta nyt muodostetaan tontit 34 ja 35.

Lautakunta päätti 8.2.2005 varata suunnitellun tontin 14481/34 sekä sillä sijaitsevan rakennuksen (Pohjoinen Hesperiankatu 23 A) Helsingin kauppakorkeakoululle. Samalla lautakunta päätti tarjouskilpailun jälkeen varata suunnitellun tontin 14481/35 ja sillä olevat kaksi rakennusta (Pohjoinen Hesperiankatu 23 B ja C) Skanska Talonrakennus Oy:lle 31.12.2006 saakka. Khs on sittemmin jatkanut varausta 31.12.2007 saakka.

Mainitut rakennukset myydään ja tontit vuokrataan rakennusten tuleville omistajille. Kyseisille tonteille tulisikin nyt määrittää vuokrausperusteet.

Taustaa Rakennukset Pohjoinen Hesperiankatu 23 A, B ja C ovat valmistuneet vuonna 1955 Hesperian sairaalan henkilöstön asuntoloiksi. Rakennuksia ei ole peruskorjattu, mutta niissä on tehty muutostöitä, joilla osa tiloista on muutettu toimistoiksi ja osa sairaalaosastoiksi. Rakennusten yhteinen bruttoala on n. 12 500 br-m², kerrosala n. 11 000 k-m² ja tilavuus n. 41 000 m³. Rakennusten tekninen kunto ja varsinkin niiden käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää täydellistä peruskorjausta.

Rakennukset ovat jääneet kaupungille tarpeettomiksi, kun Helsingin terveyskeskus irtisanoi rakennusten vuokrasopimuksen päättymään 31.12.2005. Myöskään HUS-kuntayhtymä ei tarvitse rakennuksia omaan toimintaansa.

Lautakunta päätti 25.5.2004 varata suunnitellulla tontilla 14481/34 olevan rakennuksen A elinkeino- ja koulutuspoliittisin perustein Helsingin kauppakorkeakoulun Business Campus -hankkeen suunnittelua varten 31.12.2004 saakka. Samalla lautakunta päätti kehottaa kiinteistövirastoa ilmoittamaan suunnitellulla tontilla 14481/35 olevat rakennukset Pohjoinen Hesperiankatu 23 B ja C myyntiin.

Kiinteistövirasto tarjosi mainitut rakennukset B ja C elokuussa 2004 lehti-ilmoituksella ostettavaksi. Rakennuksista saatiin neljä ostotarjousta. Parhaan tarjouksen teki Skanska Talonrakennus Oy, jonka tarkoituksena on peruskorjata rakennukset asunnoiksi.

Varauspäätös Lautakunta päätti 8.2.2005 varata tontista 14481/14 laadittavassa asemakaavan muutoksessa myöhemmin erikseen määriteltävän määräalan ja sillä olevan rakennuksen (Pohjoinen Hesperiankatu 23 A) Helsingin kauppakorkeakoululle elinkeino- ja koulutuspoliittisin perustein 31.12.2006 saakka.

Samalla lautakunta päätti varata 27.8.2004 päättyneen tarjouskilpailun nojalla tontista 14481/14 laadittavassa asemakaavan muutoksessa myöhemmin erikseen määriteltävän määräalan ja sillä olevat kaksi rakennusta (Pohjoinen Hesperiankatu 23 B ja C) korkeimman tarjouksen tehneelle Skanska Talonrakennus Oy:lle 31.12.2006 saakka.

Lautakunta päätti edelleen samalla esittää kaupunkisuunnittelulauta-kunnalle, että tontin 14481/14 asemakaavaa muutettaisiin siten, että rakennukset Pohjoinen Hesperiankatu 23 A, B ja C on mahdollista muuttaa asunnoiksi ja erityisasunnoiksi em. varausehtojen mukaisesti.

Varausten jatkaminen Lautakunta päätti 21.11.2006 esittää Khlle, että Khs jatkaisi edellä mainittuja varauksia 31.12.2007 saakka entisin ehdoin, kuitenkin siten muutettuna, että suunnitellun tontin 14481/34 vuokra lasketaan pitäen perusteena 400 euroa/k-m² suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa aikaisemman 375 euroa/k-m² sijaan. Samalla käyttötarkoitusta täsmennettiin siten, että yrityshautomon osuus kauppakorkeakoulun varauksesta poistettiin ja sen sijaan tuli varaus myös Helsingin Yliopiston ja Sibelius-Akatemian toimintaan.

Khs päätti 8.1.2007 lautakunnan esityksen mukaisesti jatkaa varauksia 31.12.2007 saakka lautakunnan esittämin ehdoin lisäten kuitenkin ehdoksi, että Kvsto hyväksyy tonttien vuokrausperusteet.

Asemakaavatiedot Kvsto päätti 25.4.2007 (asia 9) hyväksyä asemakaavan muutoksen nro 11552, jolla tontista 14481/3 on tarkoitus muodostaa tontit 14481/34 ja 35.

Tontti 14481/34

Tontti kuuluu asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AKS), ja sen kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on 4 600 k-m², joka vastaa tontin rakennettua kerrosalaa.

Rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen saa kaavamuutoksen mukaan sijoittaa myös opiskelija-asuntolaan liittyviä opiskelu- ja palvelutiloja, opetus- ja kokoontumistiloja, opintotoimintaa palvelevia toimistotiloja sekä liiketiloja. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Rakennukseen tulee n. 60-70 asuntoa, ja siinä on 11 kerrosta.

Tontilla oleva rakennus on osoitettu suojelluksi sr-2 merkinnöin. Suojelumääräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai vesikaton historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennuksen rakenteet, julkisivut, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet ja vesikatto tulee kunnostaa alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Lisäksi kaavamuutos sisältää eräitä rakennuksen yksityiskohtien säilyttämistä ja kunnostamista koskevia suojelumääräyksiä.

Tontin autopaikkanormi on 1 ap/250 m² asuntolakerrosalaa ja 1 ap/ 350 m² muuta kerrosalaa. Tontille on kaavassa osoitettu maanalainen pysäköintitila, jonne autopaikat sijoitetaan. Tilaan saa sijoittaa autopaikkojen lisäksi asuntoja palvelevia varasto-, teknisiä ja väestön-suojatiloja. Kaavamääräysten mukaan maanalainen pysäköintitila on rakennettava AK- ja AKS-korttelialueiden yhteisenä siten, että autopaikat saa sijoittaa osittain tai kokonaan toiselle korttelialueelle.

Tontin piha-alueelle on merkitty uusi rakennusala, jolle on sijoitettava rakennus, joka kattaa maanalaiseen pysäköintitilaan johtavan ajoluiskan. Rakennuksen saa rakentaa kaavamuutokseen merkityn rakennus-oikeuden lisäksi. Kaavamuutos sisältää edelleen muita maanalaista pysäköintilaitosta ja mainittua rakennettavaa rakennusta koskevia määräyksiä.

Tontti 14481/35

Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), ja sen kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on 6 500 k-m², joka vastaa tontin rakennettua kerrosalaa.

Tontilla olevan tornitalon ensimmäiseen kerrokseen ja kellarikerrokseen saa määräysten mukaan sijoittaa myös asuinympäristöön soveltuvia kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja, työ- ja liiketiloja sekä julkisia lähipalvelu-tiloja. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m² huoneisto-alaa. Tontilla olevaan tornirakennukseen ja siipirakennukseen tulee yhteensä n. 60 asuntoa. Tornirakennuksessa on 12 kerrosta.

Myös tontilla 14481/35 sijaitsevat rakennukset on osoitettu suojelluiksi sr-2-merkinnöin ja kaavamuutos sisältää rakennusten suojelua, säilyttämistä ja korjausvelvoitetta koskevat määräykset.

Tontin autopaikkanormi on 1 ap/125 m² asuinkerrosalaa ja 1 ap/350 m² muuta kerrosalaa. Tontille on osoitettu maanalainen pysäköintitila, jonne autopaikat sijoitetaan.

Kaavamuutos sisältää edelleen muun ohella tonttien piha-alueita ja yhteisiä tiloja koskevia määräyksiä.

Tonttitiedot Asemakaavan muutoksen nro 11552 ja tonttijaon nro 11119 (hyväksytty 24.4.2006) mukaisia tontteja 14481/34 ja 35 ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. Tontit muodostuvat osasta tonttia 14481/3 (entinen tontti 14481/14).

AKS-tontin 14481/34 pinta-ala on n. 2 641 m² ja osoite Pohjoinen Hesperiankatu 23.

AK-tontin 14481/35 pinta-ala on n. 3 933 m² ja osoite Pohjoinen Hesperiankatu 23.

Tontin maaperätiedot ja rakennettavuus

Tontit 14481/34 ja 35 sijaitsevat Helsingin geoteknisen kartan 1989 mukaan alueella, joka on pääosin kitkamaata.

Tiedossa ei ole, että alueella olisi harjoitettu toimintaa, joka olisi voinut aiheuttaa maaperän pilaantumista.

Hitas-ehdot Kiinteistöviraston talo-osaston tarjouspyyntöasiakirjoissa tai edellä esitetyissä varauspäätöksissä ei ole mainintaa hitas-ehtojen soveltamisesta eikä tonttien vuokrasopimuksiin näin ollen sisällytettäne hitas-ehtoja.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Tontti 14481/34

Khn 8.1.2007 tekemän tonttia 14481/34 ja sillä sijaitsevaa rakennusta koskevan varauspäätöksen ehdon 7 mukaan kaupunki myy rakennuksen varauksen saajalle 497 euroa/k-m² suuruisella kauppahinnalla sekä ehdolla, että tontin vuokra lasketaan pitäen perusteena 400 euroa/k-m² suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa.

Khn päätökseen perustuen tontin 14481/34 vuosivuokra tulisi lautakunnan mielestä määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 24,05 euroa, joka vastaa rakennusoikeuden pääoma-arvoa 400 euroa/k-m² (ind. 4/2007 = 1 663). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on tällöin 1,73 euroa/kk/m².

Mikäli tontille suunnitellut asuntolatyyppiset asunnot toteutetaan valtion asuntolainan tai korkotuen turvin, perittäisiin tontin vuosivuokrasta normaalisti noudatetun käytännön mukaisesti 80 % siltä ajalta, jona asuntojen saneeraamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa asuntojen saneeraamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

Tontti 14481/35

Khn 8.1.2007 tekemän suunniteltua tonttia 14481/35 ja sillä sijaitsevia rakennuksia koskevan varauspäätöksen ehdon 7 mukaan kaupunki myy rakennukset varauksen saajalle tämän 29.10.2004 tekemän tarjouksen ja siihen liittyvän 3.1.2005 päivätyn kirjeen mukaisella 3 200 000 euron suuruisella kauppahinnalla sekä ehdolla, että tontinvuokra lasketaan pitäen perusteena 500 euroa/k-m² suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa.

Khn päätökseen perustuen suunnitellun tontin 14481/35 vuosivuokra tulisi lautakunnan mielestä määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 30,07 euroa, joka vastaa rakennusoikeuden pääoma-arvoa 500 euroa/k-m² (ind. 4/2007 = 1 663). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on tällöin 2,17 euroa/kk/m².

Kaavamuutoksen sallimien kokoontumis-, opetus-, koulutus-, liike-, toimisto ja muiden vastaavien tilojen osalta esitetään perittäväksi asuin-käyttöön tulevia tiloja vastaavaa vuokraa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei perittäisi vuokraa.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Vuokra-aika Kiinteistölautakunnan ja Khn edellä mainittujen varauspäätösten (ehdot 11) mukaan varauksissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa 9.6.2004 ja 28.9.2004 on sanottu.

Kiinteistöviraston talo-osaston laatiman ja 9.6.2004 päivätyn tarjousohjeen mukaan vuokra-ajaksi tullaan esittämään 60 vuotta. Koska tarjousohjeessa mainitusta vuokra-ajasta ei kiinteistölautakunnan mielestä ole syytä poiketa, tonttien vuokra-aika voisi päättyä 31.12.2067.

Helsingin kauppakorkeakoulun kirjelmä

Helsingin kauppakorkeakoulu on 22.5.2007 päivätyllä sähköpostitse toimitetulla kirjelmällä esittänyt, että tontin 34 vuokra laskettaisiin alun perin sovitun 375 euroa/k-m² rakennusoikeuden pääoma-arvon perusteella. Kauppakorkeakoulu perustelee esitystään erityisesti sillä, että näin voitaisiin osaltaan edesauttaa hankeen kokonaiskustannusten pysymistä valtion korkotukilainalle asetettujen edellytysten puitteissa.

Lautakunnan mielestä Khn varauspäätöksen mukaisesta rakennusoikeuden pääoma-arvosta 400 euroa/k-m² ei ole kuitenkaan syytä poiketa, sillä mainittua pääoma-arvoa on pidettävä tontin keskeinen sijainti, alueen yleinen hintataso sekä valtion tukemille kohteille tontinvuokrasta myönnettävä 20 %:n alennus huomioon ottaen vuokralaisen kannalta erityisen kohtuullisena. Alennus huomioon ottaen kapitalisoitu maanvuokra vastaa 320 euroa/k-m² suuruista pääoma-arvoa.

Khs ilmoittaa, että kaavamuutos on lainvoimainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 14. kaupunginosan korttelin nro 14481 asemakaavan muutoksen nro 11552 mukaisen asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen tontin nro 34 tai siitä muodostettavan tontin lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2067 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 24,05 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Tontille mahdollisesti toteutettavien opiskeluasuntolaan liittyvien opiskelu- ja palvelutilojen, opetus- ja kokoontumistilojen ja opintotoimintaa palvelevien toimisto- ja liiketilojen osalta peritään samaa maanvuokraa kuin asuintiloilta.

2 Tontin vuosivuokrasta peritään 80 % siltä ajalta, jona tontilla olevan rakennuksen saneeraamiseksi asuinkäyttöön myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontilla olevan rakennuksen saneeraamiseksi asuinkäyttöön myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

3 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan 14. kaupunginosan korttelin nro 14481 asemakaavan muutoksen nro 11552 mukainen asuinkerrostalojen tontti nro 35 tai siitä muodostettava tontti lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2067 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 30,07 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Tontille mahdollisesti toteutettavien kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevien tilojen, työ- ja liiketilojen sekä julkisten lähipalvelutilojen osalta peritään samaa maanvuokraa kuin asuintiloilta.

2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

SALMISAAREN TOIMITILATONTIN 20049/1 MAANVUOKRASOPIMUKSEN OSTO-OPTIOSTA POIKKEAMINEN

Khs 2006-22

20. kaupunginosan (Länsisataman, Salmisaaren) korttelin nro 20049 tontti nro 1; Salmisaarenranta 11

Khs toteaa, että Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma pyytää (16.5.2007), että Helsingin kaupunki päättäisi myydä Salmisaaren toimitilatontin eli 20. kaupunginosan korttelissa 20049 sijaitsevan tontin nro 1 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistamille kiinteistöyhtiölle Kiinteistö Oy Helsingin Hiilirannalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiilipihalle.

Kiinteistöyhtiöiden ja kaupungin em. tonttia koskevan 27.4.2006 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella on oikeus ostaa tontti, kun korttelin 20049 kattava pysäköintikansi on rakennettu ja Varman pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Varman pääkonttori on sijoittunut rakennukseen.

Yhtiö pyytää, että kaupunki voisi aikaistaa em. aikataulua siten, että Varman omistamat tytäryhtiöt voisivat ostaa tontin jo kuluvan vuoden aikana ja muutoin maanvuokrasopimuksessa mainituin ehdoin.

Kohteen rakentaminen on käynnissä ja tällä hetkellä maanrakennus ja perustöiden valmiusaste on n. 95 %. Rungon osalta liukuvalutyöt on aloitettu syksyllä 2006 ja muilta osin rungon asennus joulukuussa 2006. Tason +9.600 kaikki kansirakenteet valmistuvat syyskuussa 2007 ja kansitason alapuoliset tasojen +6.300 ja +3.000 kaikki rakenteet valmistuvat lokakuussa 2007. Ensimmäisen vaiheen Varman pääkonttorin käyttöön tuleva osuus valmistuu kesällä 2008 ja sijoituskiinteistöosuus vuoden 2009 alussa ja toisen vaiheen valmistumisaika on keväällä 2009.

Tontin rakentaminen on edennyt laaditun aikataulun mukaisesti ja Varman nykyisiin pääkonttoritiloihin osoitteessa Annankatu 18 on tulossa vuokralaiseksi EU:n kemikaalivirasto. Viraston muutto tiloihin tapahtuu vaiheittain ja ensimmäiset työntekijät ovat muuttaneet tiloihin huhtikuussa 2007. Varman pääkonttorin siirtyminen Salmisaareen tapahtuu kesän 2008 aikana.

Kiinteistölautakunta esittää (12.6.2007) mm., että lautakunta oikeutetaan myymään Salmisaaren toimitilatontti 20049/1 osto-optioehdosta poiketen jo vuoden 2007 aikana osto-optioehdon mukaiseen hintaan. Aikaistaminen perustuu tontin vuokralaisten tekemään hakemukseen.

Lautakunta on 11.4.2006 vuokrannut tontin Kvston päättämillä vuokrausperusteilla Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tytäryhtiölle Kiinteistö Oy Helsingin Hiilirannalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiilipihalle 1.5.2006 lukien. Maanvuokrasopimukseen sisältyy osto-optioehto, jonka mukaan vuokralaisella on oikeus ostaa tontti sen jälkeen, kun koko korttelin 20049 kattava pysäköintikansi ja pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on sijoittanut pääkonttorinsa rakennukseen. Tontin hinta perustuu toimitilarakennusoikeuden osalta yksikköhintaan 732 euroa/k-m² (ind. 1 663) ja toimintaan liittyvien muiden tilojen osalta yksikköhintaan 366 euroa/k-m² (ind. 1 663). Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 40 500 k-m². Tontin kauppahinta olisi tällä hetkellä n. 30 milj. euroa.

Toimitilatontin myyminen osto-optioehdosta poiketen jo vuoden 2007 aikana ei vaaranna tontille suunnitellun Varman pääkonttorirakennuksen ja kansirakenteen toteutumista suunnitellussa aikataulussa. Toteuttamisesta on tehty urakkasopimus ja työt ovat pitkällä. Lisäksi lautakunta tulee ottamaan kiinteistökauppakirjaan riittävän sopimussakon toteuttamisen varmistamiseksi. Tontin myyminen jo vuoden 2007 aikana tukee myös kiinteistövirastolle asetetun tämän vuoden myyntitavoiteen saavuttamista.

Lautakunta päätti 11.4.2006 vuokrata Kvston 15.3.2006 päättämien vuokrausperusteiden mukaisesti Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle omaan tai perustettavan tai perustettavien kiinteistöyhtiöiden lukuun tontin 20049/1 toimitilataloa varten ajaksi 1.5.2006-31.12.2065 seuraavin osto-optioehdoin:

- -

Vuokralaisella on oikeus ostaa kaupungilta tontti tai siitä muodostetut tontit sen jälkeen, kun koko korttelin nro 20049 kattava pysäköintikansi on rakennettu ja pääkonttorirakennus on rakennettu, hyväksytty käyttöön ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on sijoittanut pääkonttorinsa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 44 euroa/k-m² kaavan osoittaman toimitilakerrosalan ja mahdollisesti sen ylittävän toteutetun toimitilakerrosalan osalta ja 22 euroa/k-m² toteutetun toimintaan liittyvän + 8,0 kansitason yläpuolisen teknisen, varasto- ja vastaavan tilan (ei rakennustekniikka) kerrosalan osalta. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Tontin hintaan eivät kuitenkaan vaikuta asemakaavan nro 11140 mukaiset likimäärin kansitason +8,0 alapuolelle mahdollisesti toteutettavat toimintaan liittyvät tekniset, varasto- ja muut vastaavat tilat.

- -

Maanvuokrasopimus on allekirjoitettu 27.4.2006 ja vuokralaisia ovat Kiinteistö Oy Helsingin Hiiliranta ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiilipiha.

Lautakunnan mielestä toimitilatontin 20049/1 myyminen osto-optioehdosta poiketen jo vuoden 2007 aikana ei vaaranna tontille suunnitellun Varman pääkonttorirakennuksen ja kansirakenteen toteutumista suunnitellussa aikataulussa. Toteuttamisesta on tehty urakkasopimus ja työt ovat pitkällä. Lisäksi kiinteistölautakunta tulee ottamaan kiinteistökauppakirjaan riittävän sopimussakon toteuttamisen varmistamiseksi. Tontin myyminen jo vuoden 2007 aikana tukee myös kiinteistövirastolle asetetun tämän vuoden myyntitavoitteen saavuttamista.

Tontin hinta perustuu toimitilarakennusoikeuden osalta yksikköhintaan 732 euroa/k-m² (ind. 1 663) ja toimintaan liittyvien muiden tilojen osalta yksikköhintaan 366 euroa/k-m² (ind. 1 663). Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 40 500 k-m². Tontin kauppahinta olisi tällä hetkellä n. 30 milj. euroa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään 20. kaupunginosan korttelin nro 20049 toimitilatontin nro 1 27.4.2006 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen osto-optioehdosta poiketen jo vuoden 2007 aikana osto-optioehdon mukaiseen hintaan.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

TOUKOLAN VIIDEN ASUINKERROSTALOTONTIN JA MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN SEKÄ JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN TONTIN VUOKRAUSPERUSTEET (TONTIT 23100/33, 34, 37, 40, 42, 43, 45, 52, 59 JA 67 SEKÄ 23124/30)

Khs 2007-1383

23. kaupunginosan (Toukolan, Arabianrannan) korttelin nro 23100 tontit nro 33, 34, 37, 40, 42, 43, 45, 52, 59 ja 67 sekä korttelin nro 23124 tontti nro 30; Roomankatu, Pariisinkatu, Kotisaarenkatu, Pariisinkuja, Brysselinkatu, Lontoonkatu, Posliinipiha

Kiinteistölautakunta toteaa (15.5.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Toukolan Arabianrannan pohjois- ja eteläosan asemakaavamuutoksiin nro 11499 ja nro 11492 on merkitty eteläosassa asuinkerrostalotontit (AK) 23100/33, 34, 37, 40, 42 ja julkisten lähipalvelurakennusten tontti (YL) 23100/43 sekä pohjoisosassa yhteispihatontin (AH) 23124/30 ja eteläosassa asuinkerrostalotontin (AK) 23100/42 sekä yhteispihatonttien (AH) 23100/45, 52, 59 ja 67 alapuolelle maanalaisille pysäköintilaitoksille varattu alue.

Mainittujen tonttien rakentaminen alkanee syksyllä 2007 tai viimeistään keväällä 2008. Khn päätöksen 5.3.2007 mukaan asuntotontit (AK) 23100/42, 49, 57 ja 63 sekä 23124/26 ovat velvolliset kustannuksellaan toteuttamaan talonrakentamisten yhteydessä mainitut niiden pysäköintiä palvelevat maanalaiset pysäköintilaitokset. Mainitut asuntotontit omistavat pysäköintilaitokset sekä vastaavat niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Mainituille tonteille ja maanalaisia pysäköintilaitoksia varten kaavassa varatuille alueille tulisi vahvistaa vuokrausperusteet.

Tontti 23100/33 (muodostunut ohjeellisesta kaavatontista 23100/6)

Kiinteistölautakunta päätti 4.6.2002 varata tontista 23100/6 n. 1 000 k-m²:n suuruisen osan Tekniska Läroverkets Kamratförbund r.f:lle opiskelija-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2004 saakka ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Koko tontin 23100/6 rakennuttajana toimii asuntotuotantotoimikunta, jonka kanssa varauksensaajan on tehtävä rakennuttamissopimus. Kohteen suunnittelija tulee valita suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

Lautakunta päätti 8.3.2005 jatkaa tontin 23100/6 n. 1 000 k-m²:n suuruisen osan varausaikaa entisin ehdoin 31.12.2007 saakka.

Varauksensaaja on ilmoittanut myöhemmän luopuvansa varauksesta. Asuntotuotantotoimikunnalle on varattu samasta tontista 23100/6 n. 5 500 k-m² vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin. Tämän vuoksi asuntotuotantotoimikunta on vastuussa mainittujen varausten kohteina olevista alueista muodostuvan tontin 23100/33 rakennuttamisesta alueiden pääosan varauksensaajana vapaarahoitteisia omistusasuntoja varten Hitas I -ehdoin ja koska varausehtojen mukaan sen piti alun alkaenkin toimia koko tontin 23100/6 rakennuttajana.

Tontti 23100/34 (muodostunut ohjeellisesta kaavatontista 23102/1)

Lautakunta päätti 4.6.2002 varata tontin 23102/1 asuntotuotantotoimikunnalle valtion lainoittamien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2004 saakka ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Kohteen suunnittelija tulee valita suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

Lautakunta päätti 8.3.2005 jatkaa tontin 23102/1 varausaikaa entisin ehdoin 31.12.2007 saakka.

Tontti 23100/37 (muodostunut ohjeellisesta kaavatontista 23100/6)

Lautakunta päätti 4.6.2002 varata tontista 23100/6 n. 5 500 k-m²:n suuruisen osan asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2004 saakka ehdolla, että
alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Kohteen suunnittelija tulee valita suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

Lautakunta päätti 8.12.2004 varata tontin 23100/6 n. 5 500 k-m²:n suuruisen osan asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten liitteenä ollein hitas-ehdoin 31.12.2006 saakka.

Khs päätti 12.2.2007 kohdistaa mainitun varauksen tonttiin 23100/37 asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin 31.12.2007 saakka.

Tontti 23100/40 (muodostunut ohjeellisesta kaavatontista 23100/8)

Lautakunta päätti 4.6.2002 varata tontin 23100/8 n. 4 300 k-m²:n suuruisen osan YIT Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin 31.12.2004 saakka ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Tontille on toteutettava Arabianrannan tonteilla 23123/32 ja 33 järjestetyssä avoimen teknologian kilpailussa varasijalle asetetun ehdotuksen mukainen hanke.

Lautakunta päätti 21.12.2004 jatkaa tontin 23100/8 n. 4 300 k-m²:n suuruisen osan varausaikaa entisin ehdoin 31.12.2006 saakka.

Khs päätti 12.2.2007 kohdistaa edellä mainitun varauksen tonttiin 23100/40 YIT Rakennus Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin 31.12.2007 saakka.

Tontti 23100/42 (muodostunut ohjeellisesta kaavatontista 23103/1)

Khs päätti 13.2.2006 varata tontin 23103/1 Helsingfors Svenska Bostadsstiftelselle ja OP-Eläkekassalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2007 saakka ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä suunnittelukilpailulla.

Tontti 23100/43

Khs päätti 4.9.2006 varata tontin 23100/43 Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf:lle kommunikaatiovammaisille tarkoitetun valtakunnallisen osaamis- ja toimintakeskuksen suunnittelua varten 31.12.2008 saakka mm. ehdolla, että hankkeen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos nro 11492 tulee lainvoimaiseksi.

Mainittujen tonttien varausten yhteenlaskettu rakennusoikeus on 35 600 k-m².

Kvston 21.6.2006 vahvistaman ja 4.8.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11499 mukaan tontti 23124/30 on asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH).

Mainitulle tontille on merkitty pysäköintiä varten varattu maanalainen tila (ma). Autopaikkanormi on erityisasuntojen osalta 1 ap/500 k-m² ja asuntojen osalta 1 ap/140 k-m².

Kvston 13.9.2006 hyväksymän ja 27.10.2006 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 11492 mukaan tontit 23100/33, 34, 37, 40 ja 42 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja tontti 23100/43 julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL).

Lisäksi kaavassa on merkitty tontille (AK) 23100/42 sekä asumista palveleville yhteiskäyttöisillä tonteille (AH) 23100/45, 52, 59 ja 67 kannenalaisille pysäköintilaitoksille, jonka tilat ja laitteet saa yhdistää viereiseen asuinrakennukseen (map), varattu alue.

AK-tonteille saa sijoittaa rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen liiketiloja, julkisia palvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja.

Autopaikat sijoitetaan maantasoisten autopaikkojen korttelialueeseen (LPA), joilla ajo tontille ja maanalaisille pysäköintipaikoille sekä huolto-ajo sallitaan, tai edellä mainittuihin kannenalaisiin pysäköintilaitoksiin. Autopaikkanormi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m², erityisasuntojen osalta 1 ap/250 k-m², toimistojen osalta 1 ap/220 k-m², myymälöiden osalta 1 ap/110 k-m² ja julkisten palvelutilojen osalta 1 ap/380 k-m². Autopaikat saa sijoittaa LPA-alueelle enintään 250 m:n kävelymatkan päähän tontista.

Khs päätti 5.3.2007 hyväksyä Toukolan Arabianrannan tonttien (AH) 23100/42, 45, 52, 59 ja 67 sekä tontin (AH) 23124/30 alapuolisten yksityisten maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamisperiaatteet.

Maanalaisten pysäköintilaitosten toteuttaminen eriytetään alueellisen palveluyhtiön, Arabian Palvelu Oy:n, toiminnasta mm. laitosten toteuttamiseen liittyvien taloudellisten riskien perusteella. Päätöksen mukaan laitosten toteuttaminen annetaan niihin rajautuvien sekä niihin autopaikkoja sijoittavien asuntotonttien (AK) 23100/42, 49, 57 ja 63 sekä 23124/26 kustannuksellaan tehtäväksi talonrakentamisten yhteydessä.

Samalla asuntotontit ovat velvolliset toteuttamaan päätöksessä mainituin ehdoin yhteispihatonteilla maanalaisten pysäköintilaitosten rakentamisen yhteydessä laitosten alapuolisen osan ja kaupunki muun osan paalulaatasta. Asuntotontit omistavat pysäköintilaitokset sekä vastaavat niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Kaupunki luovuttaa yhteispihatonteista asuntotonttien luovutusten ohella erillisillä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla luovutuksensaajille maan-alaiset alueet laitosten toteuttamista ja käyttöä varten. Pysäköintilaitosta koskevasta vuokrasopimuksesta otetaan yhteispihatontin vuokrasopimukseen rasitteenluonteinen ehto. Vuokralaiset ovat velvolliset huolehtimaan, että pysäköintilaitoksiin toteutettavat autopaikat säilyvät asuntotonttien asukkaiden käytössä.

Lisäksi pysäköintilaitoksiin liittyen paalulaatan toteuttamis- ja kustannusjakoperiaatteista sovitaan päätöksen mukaan kaupungin ja laitoksen toteuttavien asuntotonttien välillä.

Geoteknisen kartan (Geotekninen osasto, Helsinki 1989) mukaan tontit sijaitsevat suurimmalta osin maaperältään täytealueella, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on yli 3 m. Saven paksuus on tyypillisesti n. 10-20 m.

Alueelle on kuljetettu mm. ylijäämämassoja, louhetta, sekalaista romua ja jätettä. Alueen maaperä edellyttää myös puhdistamista. Alueet ovat hitaassa painuma- ja siirtymätilassa suunnittelemattomien täyttöjen takia.

Kaupunki puhdistaa alueiden maaperän ja suorittaa esirakentamisen ennen talonrakentamisten käynnistymistä ottaen huomioon edellä mainittu pysäköintilaitoksia ja paalulaattojen toteuttamista koskeva Khn päätös. Alueelle laaditaan pohjarakentamista koskeva suunnitteluohje. Esirakentamisvaiheessa rakennetaan mm. paalujen varaan tuleva teräsbetonilaatta 1 m:n päähän asemakaavan mukaisesta rakennusalasta sekä myös salpaseinä estämään maaperän sivuttaisliikkeitä meren suuntaan. Esirakentaminen on koko ranta-alueella kallista ja haastavaa, mutta erityisesti Arabianrannan eteläosassa johtuen paksuista louhetäytöistä.

Paalutuskustannukset Esirakentamisen jälkeen rakennukset perustetaan paaluilla. Lisäksi rakennusten ympärille jäävän tontinosan tai kadunosan, jota kaupunki ei esirakenna, esirakentaminen kuuluu asianomaiseen talonrakennus-hankkeeseen.

Asuntotonttikohtaiset rakennuskustannuksiin sisältyvät paalutuskustannukset ovat Arabianrannan eteläpäässä karkeasti arvioiden n. 180-350 euroa/k-m².

Vuokra

Asunto- ja julkisten lähipalvelurakennusten tontit

Kvsto päätti 10.12.2003 vahvistaa tonteille (AK) 23100/6, 23100/8 ja 23102/1 (nykyisin tontit 23100/33, 34, 37 ja 40) vuokrausperusteet, joiden mukaan tonttien vuosivuokrat määräytyvät pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 22 euroa.

Ottaen huomioon maan arvon kohoaminen mainitun päätöksen jälkeen, tonttien korkeat paalutuskustannukset sekä sijoittuminen asuntoalueella mereen nähden asuntotonttien vuosivuokria määritettäessä voitaisiin pitää perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana tonttien 23100/33, 34, 37, 40 ja 42 osalta 27 euroa.

Asuntotonteille sijoitettavien julkisten lähipalvelutilojen (esim. päiväkoti) vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- tai toimistotilojen osalta esitetään perittäväksi samaa maanvuokraa kuin asuntotonteilta.

Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

Tontin (YL) 23100/43 vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

Ehdotettu vuokra vastaa yleisten rakennusten tonteilta perittyä vuokra-tasoa, joka on noin puolet vastaavasta asuntotontista peritystä vuokrasta.

Maanalaiset pysäköintilaitokset

Kvston päätöksen 10.12.2003 mukaan Arabianrannan kortteleiden 23100-27671 autopaikka- ja yhteispihatonttien (LPA, AH) vuosivuokrat määrättiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana neliömetrihintana 1 euroa.

Ottaen huomioon, että kysymys on asemakaavaan perustuvasta
alueen asuntotontteja palvelevasta pysäköintijärjestelystä (ns. velvoiteautopaikat) maanalaisten yksityisten pysäköintilaitosten osalta esitetään, että pysäköintilaitostoimintaa palvelevien tilojen (pysäköintitilat ja tekniset tilat) vuosivuokra määrättäisiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 1 euroa.

Mainittu vuokra vastaa velvoitepaikoista maantasoisilta autopaikkatonteilta (LPA) perittävää vuokraa. Pysäköintilaitosten ajo- ja kulkuyhteyksistä ei esitetä perittäväksi vuokraa.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % ja muiden tonttien 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Arava- ja korkotukikohteiden maanvuokrasta esitetään perittäväksi normaali 80 % vapaarahoitteisten kohteiden maanvuokrasta.

Vuokrien määrittelyssä on siten huomioitu samalle tai vastaavalle
alueelle aiemmin vahvistetut vuokrausperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Asuntotonttien laskennallinen k-m²-hinta hintatasossa 3/2007 (ind. 1 655) on asuintilojen osalta n. 447 euroa (ns. aravahinta n. 358 euroa). Julkisten lähipalvelurakennusten tilojen k-m²-hinta on n. 248 euroa ja pysäköintilaitosten n. 16 euroa mainitussa hintatasossa.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on asuntotonteilla n. 1,94 euroa/as-m²/kk (ns. arava-alennus huomioiden 1,55 euroa/as-m²/kk).

Vuokra-aika

Kvston 7.6.2000, 20.6.2001, 10.12.2003, 27.10.2004 ja 13.12.2006 tekemien päätösten mukaan Arabianrannan asuntotonteista tehdään n. 100 vuoden maanvuokrasopimukset, joiden vuokrataso tarkistetaan 30 vuoden välein (1.1.2030, 1.1.2060 ja 1.1.2090) käypää maanhintaa vastaavaksi. Maanvuokralain mukaan tontit voidaan vuokrata enintään 100 vuodeksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tulisi käyttää päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla perusteena Kvston 29.11.1995 tekemästä päätöksestä ilmeneviä prosenttiperusteita tai kaupungin kulloinkin tonttien vuokrauksissa käyttämiä prosenttiperusteita. Maanvuokran tarkistusajankohdat ovat samat kuin Etelä-Hermannin ja Latokartanon asuntoalueilla.

Lautakunnan mielestä po. tonttien ja alueen tontteja palvelevien maan-alaisten pysäköintilaitosten osalta tulee noudattaa vastaavaa menettelyä.

Khs toteaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 23. kaupunginosan asemakaavan muutoksiin nro 11492 ja nro 11499 sisältyvät jäljempänä mainitut tontit tai niistä muodostettavat tontit sekä pysäköintilaitoksia varten varatut korttelin nro 23100 tonttien nro 42, 45, 52, 59 ja 67 sekä korttelin nro 23124 tontin nro 30 maan-alaiset määräalat (ma, map) tai niistä muodostettavat määräalat lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2099 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonttien (AK) 23100/33, 34, 37, 40 ja 42 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 27 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- ja toimistotilojen osalta peritään samaa vuokraa kuin asuntotonteilta.

Asuntotonteille sijoitettavien julkisten palvelutilojen vuosi-vuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

Tontin (YL) 23100/43 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

2 Pysäköintilaitostoimintaa palvelevien tilojen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 1 euroa.

Pysäköintilaitoksen ajo- ja kulkuyhteyksistä ei peritä erikseen vuokraa.

3 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää tontin maanvuokraa 1.1.2030 alkaen, 1.1.2060 alkaen ja 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Kun tontin vuokraa tarkistetaan, tontin vuosivuokra on 4 % tontin käyvästä hinnasta. Jos kaupunginvaltuusto päättää myöhemmin muuttaa tonttien vuokrauksissa käytettävää prosenttiperustetta, käytetään vuokraa tarkistettaessa kulloinkin voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosenttiperustetta.

Jos sopimuspuoli ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, tällä on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

4 Asuntotonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tonteille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tonteille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

5 Muuten noudatetaan tavanomaisia asunto-, liike- ja toimistotonttien vuokrausehtoja, soveltuvin osin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

TAPANINKYLÄN ASUNTOTONTTIEN 39052/2 JA 3 SEKÄ 39163/1 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2007-1580

39. kaupunginosan (Tapaninkylän, Tapaninvainion) korttelin nro 39052 tontit nro 2 ja 3 sekä korttelin nro 39163 tontti nro 1; Karhusuontie 76 a, 76 b ja 76 c.

Kiinteistölautakunta toteaa (12.6.2007) mm. seuraavaa:

Varauspäätös

Lautakunta päätti 21.12.2004 varata Sato-Rakennuttajat Oy:lle 31.12.2008 saakka tontit 39052/2 ja 3 sekä tontin 39163/1 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II -ehdoin ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman. Asukkaiden tulee voida osallistua suunnitteluun.

Kaupunki omistaa tontit 39052/2 ja 3 sekä tontin 39163/1.

Kvsto hyväksyi 1.9.2004 asemakaavan muutoksen nro 11220. Asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi 17.2.2006. Edellä mainittujen tont-tien asemakaavatiedot ovat seuraavat:

AR = Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Tontteja koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Kaava-alueella osa kortteleiden 39052 ja 39163 alueesta sekä VP/s-puistoalueesta on muinaismuistolailla rauhoitettua muinaismuistoaluetta. Tonttien 39052/2, 39052/3 ja 39163/1 alueilla ja VP/s puistoalueella ei saa kaivaa eikä täyttää maata ilman museoviranomaisen lupaa.

- Korttelialueilla on rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta 4 m, ellei rakennusrajoin toisin määrätä.

- Tontin kerrosalan ja rakennusalan estämättä saa rakentaa enintään 25 m² talous- ja autosuojatilaa asuntoa kohden, mikäli sille ei ole merkitty erikseen rakennusalaa.

- Tontin pinta-alasta saadaan rakentamiseen käyttää korkeintaan 35 % kaikki katetut tilat mukaan lukien.

- Kutakin asuntoa kohden tulee rakentaa vähintään 4 m² kuitenkin enintään 5 % kerrosalasta asunnon ulkopuolista varastotilaa kerrosalan ja rakennusalan estämättä.

Tontit 39052/2 ja 3 on merkitty kiinteistörekisteriin 8.3.2007. Tontti 39163/1 on merkitty kiinteistörekisteriin 15.3.2007.

Rakennustyöt tonteilla on tarkoitus aloittaa elokuussa 2007.

Tontit 39052/2 ja 3 sekä tontti 39163/1 ovat maaperältään kitkamaata.

Vertailutietona mainittakoon, että Kvsto päätti 13.12.2006 (asia 9) vahvistaa vuokrausperusteet ominaisuuksiltaan vastaavanlaisille saman asemakaava-alueen tonteille 39051/2 ja 19. Päätöksen mukaan näiden tonttien vuokrat määrätään virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavan 30 euron suuruisen kerrosneliömetrihinnan perusteella. Tämä hinta vastaa nykyhintatasossa hintaa 499 euroa/k-m² (4/2007, indeksi 1 663). Lautakunnan mielestä tonttien 39052/2 ja 3 sekä tontin 39163/1 vuosivuokrat voitaisiin määrätä saman perusteen mukaan.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotonttien vuosivuokrana peritään 4 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Hintatasossa 4/2007 laskettu vuokratulo tonteista 39052/2 ja 3 sekä tontista 39163/1 olisi yhteensä 33 825 euroa/vuosi.

Maanvuokrien teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin tonteilla olisi n. 1,99 euroa/ asunto-m²/kk.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 39. kaupunginosan korttelin nro 39052 tontit nro 2 ja 3 sekä korttelin nro 39163 tontin nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 30 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

HERTTONIEMEN KATU- JA PUISTOALUEIDEN (SUUNNITTELIJANKADUN SILTA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11507)

Khs 2006-424

43. kaupunginosan (Herttoniemen) katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Herttoniemen metroaseman koillispuolella ja rajoittuu mm. Hiihtomäentiehen.

Tiivistelmä Suunnittelijankadun silta on osa vaiheittain toteutettavaa Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelmaa.Asemakaavan muutos mahdollistaa Itäväylän ja Suunnittelijankadun uuden eritasoliittymän rakentamisen. Suunnittelijankatua jatketaan Itäväylän ja metroradan yli siltana Herttoniemen yritysalueelta Hiihtomäentielle. Itäväylän tasausta lasketaan sillan kohdalla. Osa puistosta Herttoniemen metroaseman pohjoispuolella muutetaan katualueeksi.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.2.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaisen asumisen ja toimitilojen aluetta sekä keskustatoimintojen aluetta. Yleiskaavaan on alueelle merkitty metroasema ja moottorikatu (Itäväylä). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat nro 7248 (vahvistettu 6.2.1976) ja nro 8238 A (vahvistettu 6.11.1981). Kaavoissa alue on pääosin katualuetta, jonka osia on varattu raideliikenteelle, metroasemalle, ylikulkusillalle ja voimansiirtoalueeksi. Herttoniemen metroaseman pohjoispuolella on puistoaluetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Khs hyväksyi 16.12.2002 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman välillä Tupasaarentie-Abraham Wetterin tie jatkosuunnittelun pohjaksi. Laaditussa liikennesuunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunnitellut ja osittain toteutetut maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Suunnitelma toteutetaan viidessä eri vaiheessa.

Yleissuunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi Linnanrakentajantien alle tunneliyhteys keskustan suuntaan ja keskustan suunnasta Linnanrakentajantielle ja edelleen Laajasalon suuntaan. Suunnitelma mahdollistaa Herttoniemenrannan ja metroaseman välillä turvallisen jalankulkuyhteyden, joka ei risteä tasossa autoliikenteen kanssa. Itäväylän ja Suunnittelijankadun uusi eritasoliittymä palvelee Herttoniemen yritysaluetta sekä Länsi-Herttoniemen yhteyksiä itään ja länteen.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue on pääosin Itäväylän katualuetta välittömästi Herttoniemen metroaseman itä- ja pohjoispuolella. Aseman yhteydessä toimii bussiliikenteen terminaali. Metrorata ja 110 kV:n sähkölinja kulkevat alueen läpi Itäväylän suuntaisesti. Alueen pohjoisreunassa on puistoa, joka jatkuu kapeana vihervyöhykkeenä Itäväylän ja Länsi-Herttoniemen asuinalueen välissä. Alueen itäpuolelle tullaan ensi vaiheessa laajentamaan Megahertsin kauppakeskusta ja myöhemmin rakentamaan toimistorakennuksia. Hiihtomäentien varrella on 1950-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasossa +6.2-+13.0. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on savi/moreenimaata, alueen kaakkoisosassa esiintyy täyte/savialue.

Ympäristöhäiriöt

Hiihtomäentien varrella olevat asuinkerrostalot ovat nykyisin alttiina Itäväylän katumelulle ja osittain myös metromelulle. Rakennusvirasto on teettänyt Itäväylän meluntorjunnan ja katuympäristön yleissuunnitelmat vuonna 2003. Herttoniemen suoran meluesteiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Metroradan varteen on vuonna 1986 rakennettu 2-3 m korkea meluaita.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Itäväylän ja Suunnittelijankadun uuden eritasoliittymän rakentaminen liikenteen yleissuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Suunnittelijankadun silta on osa vaiheittain toteutettavaa Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelmaa. Asemakaavan muutos mahdollistaa Itäväylän ja Suunnittelijankadun uuden eritasoliittymän rakentamisen. Liittymä palvelee Herttoniemen yritysaluetta sekä Länsi-Herttoniemen yhteyksiä itään ja länteen.

Osa puistosta Herttoniemen metroaseman pohjoispuolella muutetaan katualueeksi. Suunnittelijankatua jatketaan Itäväylän ja metroradan yli siltana Herttoniemen yritysalueelta Hiihtomäentielle. Itäväylän tasausta joudutaan laskemaan sillan kohdalla. Uutta korkeusasemaa ei merkitä asemakaavan muutokseen, vaan se määritellään myöhemmin katusuunnitelmassa.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 8 195 m², josta katualuetta on 7 118 m² (ennen 6 627 m²) ja puistoaluetta 1 077 m² (ennen 1 568 m²).

Katualueet

Raideliikenteelle varatut katualueen osat, joille saa rakentaa metroaseman (mea), muutetaan Suunnittelijankadun katualueeksi, joka liittyy Hiihtomäentiehen, sekä Itäväylän katualueeksi suunnitellun keskustan suuntaan johtavan rampin kohdalla. Raideliikenteelle varattu katualueen osa muutetaan kolmeksi eri alueen osaksi, jotka ovat metrorataa varten varattu katualueen osa, metrorataa varten varattu katualueen osa, jonka yläpuolelle eritasoon saa rakentaa ajoneuvo-, jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle varattuja väyliä (mera), sekä metrorataa ja
-asemaa varten varattu katualueen osa (mea). Itäväylälle tulee eritasoristeysmerkintä (e) Suunnittelijankadun sillan kohdalle. Tarpeettomaksi käynyt ylikulkusillan merkintä (y) alueen eteläreunassa poistetaan. Voimansiirtoalue (Vs) Itäväylällä muutetaan sähkölinjaa varten varatuksi alueen osaksi.

Puisto (VP)

Puistoalue (P) muutetaan puistoksi (VP). Osa puistosta muutetaan Suunnittelijankadun katualueeksi. Osa Hiihtomäentien katualueesta liitetään puistoon. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatun likimääräisen alueen osan (pp~) linjaus käännetään niin, että se liittyy Suunnittelijankadun suojatiehen.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Itäväylän ja Länsi-Herttoniemen välinen liikenne siirtyy käyttämään Suunnittelijankadun liittymää nykyisen Hiihtomäentien liittymän sijaan. Uuden eritasoliittymän toteuttaminen vähentää Linnanrakentajantien liikennemääriä ja parantaa Herttoniemen yritysalueen ja Länsi-Herttoniemen yhteyksiä Itäväylälle itään.

Suunnittelijankadun silta luo uuden yhteyden Länsi-Herttoniemen asuinalueen ja Herttoniemen yritysalueen välille. Länsi-Herttoniemen yhteydet paranevat Itäväylän toisella puolella oleviin palveluihin ja työpaikkoihin, mm. Megahertsin kauppakeskukseen.

Lähitalojen asumisolosuhteisiin vaikuttavat liikenteestä johtuvat haitat eivät merkittävästi lisäänny, koska Hiihtomäentien liikennemäärien ei ennusteta muutoksen vuoksi kasvavan. Hiihtomäentien nykyinen ja ennustettu liikennemäärä on n. 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmat liikenteen aiheuttamat haitat alueella ovat Itäväylältä tuleva melu, pakokaasu ja katupöly. Itäväylän tasauksen laskeminen ja uusi idästä nouseva ajoramppi parantavat tilannetta yhdessä uusien meluesteiden kanssa.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttaminen kuuluu osana Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennesuunnitelmaan. Asemakaavan muutoksen toteuttamiskustannuksissa ei ole otettu huomioon Itäväylän muutoksista aiheutuvia kustannuksia eikä siihen liittyviä johtosiirtoja.

Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennesuunnitelman koko kolmannen vaiheen kustannusarvio on n. 7,5 milj. euroa mukaan lukien Itäväylän tasauksen muutos ja johtosiirrot.

Toteutus Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennesuunnitelma on ajateltu toteutettavaksi viidessä eri vaiheessa. Suunnittelijankadun silta kuuluu kolmanteen toteutusvaiheeseen, jonka toimenpiteet on toteutettava ennen Linnanrakentajantien sillan uusimista ja tunneleiden rakentamista. Toteutuksella ei ole vielä aikataulua.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 14.10.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Herttoniemen kirjastossa 24.10.-11.11.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston ja ympäristökeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje.

Herttoniemi-seura ry:n mielestä uusien liikennejärjestelyjen tavoite ei ole selvinnyt Länsi-Herttoniemen asukkaille. Miksi näin mittaviin muutoksiin ryhdytään? Seura pyytää kaupunkisuunnitteluvirastoa järjestämään asiasta asukasillan.

Seura näkee tärkeänä selvittää seuraavat asemakaavan muutosta koskevat kysymykset. Miten muutos vaikuttaa alueen autoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen, sekä kuinka nykyistä tilannetta voidaan muutoksella parantaa? Kuinka muutos vaikuttaa liikenteen aiheuttamiin melu- ja ilmansaasteongelmiin? Kuinka vähentää muutoksesta johtuvia haittoja läheisille asuintaloille? Kuinka säilytetään tai korvataan Hiihtomäentie 19:n ja metroaseman ja Itäväylän välissä olevat tärkeät suojaistutukset? Kuinka säilytetään miellyttävänä Itäväylän viertä kulkeva, Susitieltä alkava kevyen liikenteen väylä metroasemalle ja etelään? Miten muutos liitetään muihin metroaseman ympäristön muutoksiin? Kuinka rakennelmat voitaisiin parhaiten sopeuttaa 1950-luvun lähiön henkeen? Kuinka liikennelaitos kehittää ränsistynyttä metroasemaa ja kuinka muutos tukee metroaseman parantamista? Onko suunnitelmassa otettu huomioon, että jossain vaiheessa energialaitoksen suurjännitejohdot kaapeloidaan? Mitä tullaan tekemään nykyisin käytössä olevalle liikenneympyrälle, jonka uusi silta korvannee?

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että liikenteen yleissuunnitelmaa on esitelty asukkaille yleisötilaisuudessa marraskuussa 2002 ja Herttoniemi-seuran edustajille kaupunkisuunnitteluvirastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa toukokuussa 2004. Tämän asemakaavan muutoksen on arvioitu olevan vaikutuksiltaan niin vähäinen, ettei uuden yleisötilaisuuden järjestämistä katsottu tarpeelliseksi.

Osa metroaseman koillispuolella olevasta puistosta muutetaan katualueeksi, jotta Khssa jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksytty Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelma voidaan toteuttaa Suunnittelijankadun ja Itäväylän eritasoliittymän osalta. Liikenteen yleissuunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon (Kruunuvuorenrantaan) suunnitellut ja osittain toteutetut maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Linnanrakentajantien liikennemäärien ennustetaan olevan n. 40 % nykyistä suurempia vuoteen 2020 mennessä.

Liikenteen yleissuunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi Linnanrakentajantien alle tunneliyhteys keskustan suuntaan ja keskustan suunnasta Linnanrakentajantielle ja edelleen Laajasalon suuntaan. Nykyinen liikenneympyrä puretaan, ja paikalle rakennetaan uusi Linnanrakentajantien silta, joka mahdollistaa Herttoniemenrannan ja metroaseman välillä turvallisen jalankulkuyhteyden, joka ei risteä tasossa autoliikenteen kanssa. Liikennesuunnitelma on ajateltu toteutettavaksi viidessä eri vaiheessa. Suunnittelijankadun silta kuuluu kolmanteen toteutusvaiheeseen, jonka toimenpiteet on toteutettava ennen Linnanrakentajantien sillan uusimista ja tunneleiden rakentamista. Toteutuksella ei ole vielä aikataulua.

Itäväylän ja Suunnittelijankadun uusi eritasoliittymä palvelee Herttoniemen yritysaluetta sekä Länsi-Herttoniemen yhteyksiä itään ja länteen. Ensi vaiheessa rakennetaan uudet ajorampit Itäväylälle itään, mikä parantaa yhteyksiä itään nykytilanteeseen verrattuna. Keskustan suuntaan rakennetaan uudet ajorampit korvaamaan Linnanrakentajantien sillan ja Itäväylän eritasoliittymän ajorampit siinä vaiheessa, kun liikenneympyrä puretaan. Hiihtomäentien liittymäkohta Itäväylälle tulee siirtymään metroaseman lounaispuolelta sen koillispuolelle Suunnittelijankadun sillalle.

Nykyiset kevyen liikenteen yhteydet säilyvät. Suunnittelijankadun sillan kautta tulee uusi kevyen liikenteen yhteys Länsi-Herttoniemestä Herttoniemen yritysalueen suuntaan ja Megahertsin kauppakeskukseen. Susitieltä alkavan kevyen liikenteen reitin linjausta muutetaan puiston eteläpäässä niin, että se yhtyy Suunnittelijankadun suojatiehen. Rakennusvirastossa on tänä vuonna valmistunut luonnos Herttoniemen ja Roihuvuoren viheraluesuunnitelmaksi, jossa Itäväylän reunapuiston luonnonhoidon tavoitteena mainitaan mm. metsän läpi kulkevan reitin turvallisuudesta huolehtiminen ja kalusteiden uusiminen.

Suurimmat liikenteen aiheuttamat haitat alueella ovat Itäväylältä tuleva melu, pakokaasu ja katupöly. Suunnittelualueen lähitalojen suojaus katu- ja metromelua vastaan tulee paranemaan, kun nyt suunniteltavana olevat Itäväylän meluesteet rakennetaan. Myös Itäväylän tasauksen laskeminen ja uusi idästä nouseva ajoramppi parantavat tilannetta yhdessä uusien meluesteiden kanssa. Hiihtomäentie 16:n ja 19:n asumisolosuhteisiin vaikuttavat liikenteestä johtuvat haitat eivät merkittävästi lisäänny, koska Hiihtomäentien liikennemäärien ei ennusteta muutoksen vuoksi kasvavan. Hiihtomäentien nykyinen ja ennustettu liikennemäärä on n. 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hiihtomäentie 19:n eteläpuolella muutetaan 10-22 m leveä puiston osa Suunnittelijankadun katualueeksi. Kadun ja talon päädyn väliin jää vielä 20 m leveä puistoalue suojavyöhykkeeksi. Uusien suojaistutusten tarve ja määrä sekä rakenteiden detaljit ratkaistaan katujen ja puiston toteutussuunnittelussa.

Suunnittelijankadun sillan suunnitelmassa on otettu huomioon nykytilanne, jossa alueen yli kulkee sähkölinja. Sähkölinjaa joudutaan nostamaan korkeammalle, kun silta rakennetaan. Myös sähkölinjan pilareiden perustuksia joudutaan uusimaan, kun Itäväylää madalletaan sillan kohdalla. Sähkölinja on myös mahdollista kaapeloida. Energialaitoksella ei tällä hetkellä ole suunnitelmia kaapeloinnista.

Metroaseman terminaalialueen osalta laadittu liikenteen yleissuunnitelma on idealuonnos, jossa on alustavasti tutkittu laituripaikkojen lisäämismahdollisuuksia. Laiturijärjestelyistä laaditaan myöhemmin oma suunnitelma. Liikennelaitos on teettänyt Herttoniemen metroaseman peruskorjaussuunnitelmista kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa liikennejärjestelyt ovat nykyisen mukaisia ja toisessa edellä kuvaillun liikenteen yleissuunnitelman mukaisesti muutettuja. Peruskorjauksen yhteydessä on tarkoitus kohentaa polkupyöräpaikkoja, istutuksia ja levähdyspaikkoja.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 10.3.-10.4.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, joukkoliikennelautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella ei ole (19.4.2006) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (18.5.2006) mm., että alueen toteuttaminen liittyy laajempaan Itäväylän ja Linnanrakentajantien alueen liikennejärjestelyyn ja parantaa kaupunkirakenteen toimivuutta. Rakennusvirasto ei ole vielä varautunut kaavan mukaisten ratkaisujen rakentamiseen taloussuunnitelmassaan vuosille 2006-2010.

Katualueen pinta-ala kasvaa n. 500 m², jolloin puiston pinta-ala pienenee vastaavasti n. 500 m². Puiston kaventuessa ulkoilureitin linjaus muuttuu, ja myös alueen istutukset joudutaan uusimaan suurelta osaltaan.

Sillan rakentamisen vuoksi Itäväylän tasausta joudutaan laskemaan n. 400 m:n matkalta enimmillään lähes 4 m. Tasauksen laskemisen myötä joudutaan toisessa rakennusvaiheessa rakennetun Operaattorinkadun viereen rakentamaan 140 m pitkä tukimuuri ja Itäväylän sadevesiviemärilinja uusitaan 400 m:n matkalta.

Suunnittelijankadun sillan rakentamiskustannukset ovat n. 3 780 000 euroa. Sillan ja Hiihtomäentien väliin tulevan kadun rakentamiskustannukset ovat n. 190 000 euroa. Puistoraitin siirto ja puistoalueen muut muutostyöt maksavat n. 23 000 euroa. Itäväylän tasauksen muutoksen aiheuttamat kustannukset ovat n. 1 800 000 euroa. Rakentamisen kustannukset ovat yhteensä n. 5 790 000 euroa. Kustannukset maksaa kaupunki.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (5.12.2006) mm., että muutosehdotuksessa tarkoitettu siltayhteys toteuttaa osaltaan Khssa 16.12.2002 hyväksyttyä Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelmaa. Laaditussa ja vaiheittain toteutettavassa liikennesuunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunnitellut ja osittain toteutetut maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Itäväylän ja Suunnittelijankadun uusi eritasoliittymä palvelee Herttoniemen yritysaluetta sekä Länsi-Herttoniemen yhteyksiä itään ja länteen, mitä on pidettävä alueiden toiminnan kannalta hyvin tärkeänä.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista suunnitelman johdosta.

Joukkoliikennelautakunta mainitsee (20.4.2006) mm., ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen sillasta. Sillan rakentaminen tekee liikenteen sujuvammaksi Herttoniemen liittymän alueella, mikä välillisesti nopeuttaa myös joukkoliikennettä. Lisäksi uusi yhteys Itäväylän yli antaa uusia mahdollisuuksia linjastosuunnittelulle.

Sen sijaan kaavamuutoksessa esitetty Herttoniemen metroaseman busseille varatun alueen pienentäminen ei ole mahdollista. Aseman liityntäliikenne kärsii nykyisinkin tilan puutteesta. Laajasalon asukasmäärän kasvu tulee lisäämään liityntäliikennettä, joka tarvitsee lisää lähtölaitureita metroasemalle.

Kaavaselostuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa näkyvä ratkaisu, jossa metroaseman itäpäätyyn on lisätty laituripaikkoja busseille, ei toimisi käytännössä. Kulkuaukko laitureiden eteläpuolella on liian ahdas. Herttoniemen metroaseman alueesta on tehtävä kokonaissuunnitelma, jossa otetaan huomioon bussiterminaalin laajenemistarve ja osoitetaan liityntäpysäköintiin lisätiloja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.5.2007), että metroasemalle varatusta alueesta on osa muutettu Itäväylän katualueeksi, jotta Suunnittelijankadun sillan ja siihen liittyvien Itäväylän ramppien rakentaminen olisi mahdollista. Metroaseman terminaalialueen osalta suunnitelma on idealuonnos, jossa on alustavasti tutkittu laituripaikkojen lisäämismahdollisuuksia. Laiturijärjestelyistä on konsulttityönä laadittu 15.12.2006 valmistunut liityntäterminaalin laajennuksen liikennesuunnitelmaluonnos. Suunnitelman tilasi rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Työn ohjaukseen osallistuivat myös liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Suunnitelmassa on esitetty liityntäterminaali, jossa bussien lähtölaitureita ja pikapysäköintipaikkoja saadaan lisää maksimimäärä. Suunnittelijankadun asemakaavan muutos on otettu huomioon. Suunnitelman mukaan terminaalialueelle voidaan sijoittaa 20 laituripaikkaa ja 12 pysäköintipaikkaa. Nykyisin terminaalialueella on 11 laituria.

Suunnitelmassa ei ole esitetty liityntäpysäköintipaikkoja terminaalialueelle. K-kauppa Hertan tontilla kannen alla sijaitsee 150 liityntäpysäköintipaikkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.12.2006 hyväksymä Hiihtäjäntien asemakaavan muutosehdotus (nro 11621) mahdollistaa uusien liityntäpaikkojen rakentamisen maanalaiseen laitokseen vanhan ostoskeskuksen kohdalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee arkkitehtikutsukilpailua metroaseman ja viereisen K-kauppa Hertan alueille. Kilpailussa etsitään uutta kaupunkikuvallista ja toiminnallista kokonaisratkaisua Herttoniemen keskukselle. Kilpailutehtävänä on suunnitella uusi metroasema ja terminaalialue liityntäpysäköintipaikkoineen sekä uutta liike- ja toimitilaa. Kilpailun järjestämistä varten on haettu määrärahaa lähiörahastolta.

Helsingin Energia mainitsee (5.5.2006) mm., että muutosehdotuksen mukainen Suunnittelijankadun rakentaminen ei ole mahdollista voimajohdon nykyrakenteella. Johdon pylväitä ei voi tavanomaisella tavalla korottaa, koska samalla niitä tulee leventää perustuksista alkaen. Itäväylän keskialueen kapeuden vuoksi pylväiden levennykset eivät liene mahdollisia.

Itäisen pääkaupunkiseudun verkonhaltijoiden ja Fingridin pitkänaikavälin suunnitelmissa on laajentaa 400 kV:n verkkoa Hanasaaren voimalaitokselle saakka. Kyseisen laajennuksen toteuduttua nykyisen 110 kV:n voimansiirtoyhteyden kriittisyys vähenee, minkä jälkeen olisi parempi ajankohta Suunnittelijankadun sillan toteuttamiselle.

Helsingin Energian 110 kV:n johdolle kaavan muutoksesta aiheutuvat kustannukset tulee sisällyttää kaavan kustannuksiin.

Helsingin Energialla ei ole muutosehdotukseen muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.5.2007), että Suunnittelijankadun sillan rakentaminen edellyttää suuria muutoksia, mm. Itäväylän tasauksen muutosta sekä muutoksia alueella sijaitsevien 110 kV:n voimajohdon pylväiden sijaintiin. Voimajohtopylväiden uudelleen sijoittamista tarkastellaan osana kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa Itäväylän kehittämishanketta. Jatkotarkastelun keskeisiä osia ovat mm. vaiheittain toteuttaminen, voimajohdon vaatimien tilavarausten riittävyys sekä kustannukset.

Helsingin Vesi mainitsee (8.5.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole esitetty vesihuoltokarttaa, jossa esitettäisiin vaikutukset rakennettuun vesihuoltoverkostoon.

Itäväylässä ja Suunnittelijankadussa sijaitsee rakennettu vesijohto. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee myös rakennettuja sadevesiviemäreitä. Rakennetut vesijohdot ja viemärit tulee ottaa huomioon Itäväylän, Suunnittelijankadun ja sillan suunnittelussa sekä sisällyttää niiden suunnitteluun tarvittavat johtosiirtojen tarvekartoitukset ja suunnitelmat. Johtosiirrot ja -järjestelyt tulee suunnitella ja toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.5.2007) mm., että alueen vesihuoltojärjestelmän vaatimat muutokset tullaan tarkastelemaan osana kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa Itäväylän kehittämishanketta.

Helsingin Veden lausunnon johdosta on asemakaavan muutoksen selostukseen lisätty vesihuoltokartta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, etteivät lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.2.2006 päivätyn piirustuksen nro 11507 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

HERTTONIEMEN TONTIN 43082/13 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11659)

Khs 2007-536

43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43082 tontin nro 13 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Sahaajankatu 50

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla 43082/13 sijaitsevan huoltoasema- ja toimitilarakennuksen osittaisen laajentamisen kolmikerroksiseksi.

Kiinteistö Oy Sahaajankatu 50 / Station 1 Finland Oy pyytää (17.11.2006) otsikossa mainitun hallitsemansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontin rakennusoikeutta nostettaisiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007) mm. seuraavaa:

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty työpaikka-alueeksi.

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2002 tontti on huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH) tonttitehokkuudella e = 0.4. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/50 m² kerrosalaa. Tontin luoteis- ja kaakkoisrajoilla on istutuskaistat. Mekaanikonkadulla ja tontin pohjoiskulmassa on sähkölinjaa varten varattu alue. Sahaajankadun puoleisella tontinrajalla on lisäksi maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Tontti on kaupungin omistuksessa, ja sitä vuokraa Kiinteistö Oy Sahaajankatu 50.

Tontti sijaitsee yritysalueen pohjoisosassa Mekaanikonkadun ja Sahaajankadun välissä. Alueella on useita autoliikkeitä sekä mm. autotarvikkeita myyviä pienyrityksiä.

Tontilla on vuonna 2000 rakennettu ja myöhemmin laajennettu 2-kerroksinen huoltoasema- ja toimistorakennus. Ympäristössä on 2-3-kerroksisia teollisuus- ja autokaupparakennuksia, katsastusasema ja sähkön muuntoasema.

Polttonesteiden jakeluasemalla on voimassa oleva ympäristölupa. Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi jakeluasemalla on toteutettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen nro 415/1998 mukaisesti.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Tavoitteena on edistää yritysalueella toimivan yrityksen toimintaedellytyksiä lähialueen kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten erityisvaatimuksien puitteissa.

Asemakaavan muutoksessa tontin rakennusoikeutta lisätään, jotta tontilla olevaa rakennusta voidaan laajentaa osittain kolmikerroksiseksi. Hakijan tarkoituksena on rakentaa lisää työhuoneita ja henkilökunnan sosiaalitiloja n. 300 k-m². Kaakkoispäätyyn rakennetaan uusi lasinen porrashuone.

Asemakaavan muutos perustuu Arkkitehtitoimisto SRMT Oy:n laatimaan viitesuunnitelmaan.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 2 826 m². Huoltoasematontin (LH) pinta-ala on 2 275 m². Tontin nykyinen rakennusoikeus on 910 k-m² ja se nostetaan 1 251 k-m²:ksi. Katualuetta on 551 m².

Tontti säilytetään huoltoasemarakennusten korttelialueena (LH), mutta tontin tehokkuusluku nostetaan luvusta e = 0.4 lukuun 0.55. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kolme. Rakennuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen sallitaan toimisto- ja neuvottelu- sekä sosiaalitilojen rakentamista. Rakennuksen julkisivut määrätään pääasiassa vaaleiksi. Istutuskaistat tontin kadunpuolisilla reunoilla ja maanalaisen johdon varaus säilyvät. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/50 m² kerrosalaa. Vaadittavat autopaikat sijoittuvat osittain pysäköintikellariin, osittain pihalle.

Katualue Mekaanikonkadulla olevan voimajohdon linjausta on kadun muutostöiden yhteydessä muutettu niin, että sen suoja-alue ei enää ulotu tontin 43082/13 alueelle. Sähkölinjaa varten varatun alueen rajaus on muutettu nykytilanteen mukaiseksi.

Asemakaavan muutoksen toteutuessa tontin kaksikerroksinen rakennus muuttuu osittain kolmikerroksiseksi. Lisärakentaminen sopeutetaan nykyisen rakennuksen julkisivuihin. Tontilla oleva polttoaineen jakelupiste säilyy nykyisellä paikallaan. Kaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntatekniikkaan ja liikennemääriin ovat vähäiset.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty 15.12.2006). Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 8.-29.1.2007.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje ja puhelimitse yksi mielipide.

Helen Sähköverkko Oy:n edustaja on puhelimitse ilmoittanut, ettei yhtiöllä ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta.

Roihuvuoren Agenda 21 ryhmä ry katsoo, että mikäli huoltoasematontin toimintaa voidaan parantaa lisärakentamisella, hanke on kannatettava. Yhdistys pitää kadun varressa olevia istutusalueita toimintaa haittaavina ja tarpeettomina. Erikoisen arveluttavaa on osoittaa istutuksia maanalaisen johdon päälle.

Yhdistyksen mielestä huoltoaseman aiheuttaman liikenteen lisäksi on muukin liikenne Sahaajankadulla lisääntynyt merkittävästi. Siksi on entistä tärkeämpää säilyttää Roihuvuoren läntinen selännemetsä rakentamattomana viheralueena Herttoniemen yritysalueen ja Roihuvuoren asuntoalueen välissä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että korttelin 43082 tonteille on 1980-luvulta lähtien merkitty istutuskaistoja Mekaanikonkadun ja Sahaajankadun varteen kaupunkikuvallisista syistä. Istutuskaistaa ei ole syytä poistaa tämän yhden tontin kohdalla. Maanalaisen johdon kohdalle voidaan istuttaa matalajuurisia pensaita. Kaavamuutoksen vaikutus liikennemääriin on vähäinen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.3.-24.4.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (10.4.2007) sekä ympäristökeskuksella (17.4.2007) ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Kiinteistövirasto mainitsee (19.4.2007) mm., että kiinteistölautakunta on 17.8.1999 vuokrannut tontin Kiinteistö Oy Sahaajankatu 50:lle moottoriajoneuvojen huoltoasemaa varten ajaksi 16.8.1999-31.12.2025. Sopimuksen mukaan tontilla olevan liikenneaseman on polttoaineen myynnin lisäksi tarjottava autoilijoiden tarvitsemat muut peruspalvelut ja liikenneasema on varustettava Station 1 Finland Oy:n omistaman jakeluverkon tunnusvärein.

Kiinteistössä on ajoneuvojen huoltotilat, varaosamyymälä, kahvio ja ST1:n toimistotilat sekä polttoaineen jakelulaitteet. Tontin indeksiin sidottu vuokra on määritelty polttoaineen myynnin sekä tontin rakennusoikeuden perusteella.

Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset yhtiön toiminnan jatkamiselle kiinteistössä. Virastolla ei ole huomauttamista asemakaavan muutoksesta.

Rakennusvirasto mainitsee (16.4.2007) mm., että tontin kumpikin kadunpuoleinen laita on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Istutusten sijoituksessa on myös otettava huomioon sähkölinja ja maanalaisten johtojen asettamat rajoitukset sekä tonttiliittymien näkemäalueet. Virastolla ei ole muuta huomauttamista kaavaehdotuksesta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan korttelin nro 43082 tontin nro 13 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11659 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

TAMMISALON TONTIN 44024/12 (VILLA VÅRUDD) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11681)

Khs 2007-1193

44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin nro 44024 tontin nro 12 asemakaavan muutosehdotus.

Airotie 6

Tiivistelmä Tontilla sijaitseva rakennustaiteellisesti arvokas huvila paloi korjauskelvottomaksi marraskuussa 2005 ja se on purettu. Tontin asemakaavaa muutetaan siten, että poistetaan sr-1-merkinnällä varustettu rakennusala sekä osa säilytettävien puiden alasta. Tontin rakennusala siirretään rannasta ja tontin itäreunasta tarkoituksenmukaisemmalle paikalle tontin keskelle. Muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön tai naapureiden kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi omakotitaloa.

Kiinteistö Oy Tammisalonkärki pyytää (4.5.2006) omistamansa otsikossa mainitun tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuus on e = 0.25 ja rakennusala tarkoituksenmukainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007) mm. seuraavaa:

Asemakaavat

Alueella on voimassa vuonna 1988 vahvistettu asemakaava. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin pinta-ala on 2 397 m² ja nykyinen rakennusoikeus 450 m² asuntokerrosalaa sekä 60 m² autosuoja- ja varastotiloja. Tämän lisäksi on merkinnällä sr-1 suojellun rakennuksen kerrosala, n. 150 m². Rakennusoikeus, mukaan lukien suojelurakennuksen kerrosala, vastaa tehokkuuslukua e = 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on osittain yksi, osittain kaksi. Uudisrakennuksen rakennusala sijoittuu rannan puolelle vanhan huvilan rakennusalaan nähden sekä tontin itäreunaan. Asuntojen enimmäislukumäärä on uudisrakennusosalla neljä, minkä lisäksi on suojeltu huvila. Tontilla on myös säilytettävän puuston aluetta vanhan huvilan ympärillä sekä rannassa.

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten 21.8.2008 saakka.

Rakennettu ja luonnonympäristö

Tontin kummallakin puolella rannassa on suurehkoja omakotitaloja ja sen yläpuolella, Airotien toisella puolella, on kaksikerroksisia rivitaloja. Tontilla kasvaa useita kymmeniä suurikokoisia mäntyjä.

Tavoitteet Tontti saatetaan rakentamiskelpoiseksi muuttamalla rakennusalan rajoja ja poistamalla sr-1-merkinnällä varustettu rakennusala. Samalla muutetaan myös säilytettävien puiden alueita.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25, mikä vastaa vanhan asemakaavan rakennusoikeutta, ja enimmäiskerrosluku kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asuinrakennuksille tarkoitettu rakennusala on tontin keskellä, palaneen huvilan kohdalla. Rannassa on yksikerroksiselle enintään 20 m²:n kokoiselle venevajalle tarkoitettu rakennusala. Enintään 36 m²:n kokoisen autotallin tai -katoksen saa rakentaa istutettavalle alueelle kadun läheisyyteen.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 500 m² kohti, eli yhteensä enintään neljä asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontilla kasvaa useita suurikokoisia mäntyjä, joista valtaosa on merkitty säilytettäviksi puiksi. Tontin reuna-alueet, kuten myös ranta, on merkitty istutettavaksi alueeksi, jossa on oltava myös puita.

Tontin pinta-ala on 2 390 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 598 k-m².

Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Rakennusala on siirretty rannan läheltä tontin keskelle, puretun huvilan kohdalle ja sen ympärille, jolloin muutoksella on myönteinen vaikutus katsottaessa aluetta mereltä päin. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi uudisrakennusta. Uudet rakennukset eivät myöskään varjosta naapuritontteja eivätkä peitä naapuritonttien näkymiä samassa määrin kuin vanhan kaavan mukaan rakennetut rakennukset olisivat varjostaneet. Muutoksella myös taataan, että suurin osa komeista puista säilyy.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tontinomistajan hakemuksesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 9.1.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja 19.1.-8.2.2007.

Esitetty mielipide

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje, joka koski asemakaavan muutosluonnosta.

Pertti Raistila katsoo 7.2.2007, että rakennuspaikkojen sijoitus poikkeaa siitä linjasta, jonka jo olemassa olevat rakennuspaikat naapuritonteilla muodostavat. Rakennuspaikkojen tulisi sijaita kauempana rannasta, jotta ne eivät varjostaisi naapurirakennusta eivätkä aiheuttaisi naapuritontille maiseman menetystä. Rakennusalan rajaaminen kauemmaksi rannasta säilyttäisi myös alueen maisemalliset arvot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksen tontti sijaitsee niemekkeen eteläkärjessä ja työntyy edemmäksi merelle kuin naapuritontit. Mikäli uusi rakennus varjostaa naapurin tonttia tai estää näkymän länteen, se johtuu ennen muuta siitä, että muutostontti sijaitsee mielipiteensä esittäneen tontin lounaispuolella. Myös vanhan huvilan tuhoutuminen ja muutostontin omistajan aikomus toteuttaa tontin koko rakennusoikeus saattavat vaikuttaa naapurin olosuhteisiin. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan johdu asemakaavan muutoksesta, vaan maantieteellisistä oloista ja siitä, että tontti on tähän asti ollut vajaasti rakennettu.

Tontti on pohjoisosiltaan kapea ja jyrkkärinteinen ja sillä kasvaa hyväkuntoista puustoa, joten siihen osaan ei luontevasti voi rakentaa muuttamatta liiaksi ympäristöä. Uusien rakennusten sijoittaminen tontin keskelle, likimain vanhan huvilan kohdalle, mutta laajemmalle alueelle, on ympäristön kannalta optimaalinen ratkaisu. Tähän vyöhykkeeseen sijoittuvat myös naapuritonttien rakennukset.

Voimassa olevassa asemakaavassa suojeltavan rakennuksen itäpuolella ja rannan puolella on 450 k-m²:n rakennusala, johon saa rakentaa yksi-kaksikerroksisia rakennuksia. Rakennusalan raja on enimmillään 5 m rannasta. Uusi rakennusalan raja rannan puolella on 17 m rannasta ja 4 m kauempana rannasta kuin viereisellä, mielipiteensä esittäneen tontilla. Näin ollen itse asemakaavan muutos vaikuttaa naapurin olosuhteisiin myönteisesti.

Paikan maisemalliset arvot säilyvät, koska uudet rakennukset ovat samassa linjassa suhteessa rantaan kuin vanhat tai kauempana rannasta. Rannan puolelle on myös kaavamuutokseen merkitty useita säilytettäviä puita sekä myös istutettavaa aluetta. Myös mantereelta päin katsottuna maisema säilyy, kun rakennukset sijoittuvat alemmaksi kadun läheisyydestä, ja rakennusten välistä voi edelleen nähdä merelle.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.5.-25.6.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston lausunto.

Lausunto Kiinteistövirasto toteaa (14.6.2007) mm., ettei tontin käyttötarkoitus muutu eikä tontin pinta-ala tai rakennusoikeus lisäänny verrattuna voimassa olevaan kaavaan.

Virastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 44. kaupunginosan korttelin nro 44024 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.4.2007 päivätyn piirustuksen nro 11681 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

VARTIOKYLÄN TONTIN 45484/6 (BORGSIN TILAKESKUS) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11595)

Khs 2001-1269

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45484 tontin nro 6 asemakaavan muutosehdotus.

Linnavuorentie 17

Tiivistelmä Borgsin tilakeskuksen alue (Vartioharjun tontti 45484/6) muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta asumiseen, koska rakennukset ovat olleet aina asuinkäytössä eikä niille ole löytynyt yleistä käyttöä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö suojellaan. Alueelle saa rakentaa kolme uutta asuntoa. Alueen rakennusoikeus on 1 190 k-m² (lisäystä 742 k-m²).

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että tontin 45484/6 suuremman osan eli tilan RN:o 1:628 omistaja pyytää 16.6.2001 tontin muuttamista yleisten rakennusten korttelialueesta asumiseen. Hakemusta perustellaan sillä, että tontti on ollut aina asuinkäytössä.

Asemakaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1986 tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö on säilytettävä (Y/s). Tontille on merkitty rakennusalat viidelle olemassa olevalle rakennukselle. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Muutos- ja korjaustoimenpiteet tulee tehdä rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Piha-alueiden tyyli on säilytettävä.

Nykytilanne Tilakeskus rajoittuu pohjois- ja luoteispuolelta teollisuustontteihin ja itäpuolelta Linnavuorenpuistoon. Lounais- ja eteläpuolella on pientaloja.

Tila on ollut merkittävä maataloustila jo keskiajalta lähtien. Alun perin se oli oma kylänsä ja myöhemmin puolet Mellunkylän maista oli Borgsin tilan omistuksessa. Vuonna 1860 Carl Richard Borgström rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen. Tilaan kuului myös puutarha.

Päärakennus on korjattu vuonna 1937. Se on yksikerroksinen n. 160 k-m²:n suuruinen aumakattoinen puurakennus, jonka vieressä on 1800-luvulta peräisin oleva n. 50 k-m²:n suuruinen luhtiaitta, vaja ja vuonna 1937 rakennettu talousrakennus. Tontin eteläosassa kaupungin omistamalla tontin osalla on vuonna 1954 rakennettu 238 k-m²:n suuruinen tallirakennus, joka on vuokrattu Oranssi ry:lle vuonna 1992. Talossa on neljä asuntoa ja se on peruskorjattu vuonna 1998.

Päärakennukseen johtaa nykyisin vanhojen puiden varjostama kujanne. Päärakennuksen takana on vanha puutarhasommitelma. Kartanomaisessa puutarhakulttuurin kannalta arvokkaassa pihapiirissä on vanhoja jalopuita sekä hedelmäpuita. Osa puustosta on niin vanhaa, että se tulee uudistaa.

Tilakeskus rajautuu idän puolelta Linnavuorenpuiston avaraan entiseen peltoalueeseen. Puisto kuuluu Broändan purolaakson maisemallisesti merkittävään alueeseen. Avoin niitty ulottuu kaava-alueen kaakkoiskulmaan.

Tontin koillisosassa on ensimmäisen maailmansodan aikaisen maarintaman linnoituslaitteisiin kuuluva ampuma-asema.

Pääosa tontista (tilaan RN:o 1:628 kuuluva alue) on yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa tontin eteläosan (tila RN:o 1:631).

Tavoitteet Alueella olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö suojellaan. Alue muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta asumiseen, jotta rakennuksille saadaan asemakaavan mukainen käyttö ja varmistetaan näin rakennusten ja ympäristön asianmukainen hoito ja ylläpito.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti 6 on jaettu uusiksi tonteiksi 8-10. Alueen keskimääräinen tonttitehokkuusluku on e = 0.11.

Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennusten
korttelialue (A/s)

Tontit 8 ja 9 on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi asuinrakennusten korttelialueeksi (A/s). Tonteilla olevat asuinrakennukset on lisäksi suojeltu rakennuskohtaisin kaavamerkinnöin. Tontilla 8 olevat päärakennus, luhtiaitta sekä vajarakennuksen vanha osa on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-2). Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä laajentaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennuksen ikkunajakoa ei saa muuttaa ja ikkunapuitteiden tulee olla puuta. Rakennuksen toisessa kerroksessa olevia tiloja saa käyttää osana alapuolista asuntoa.

Päärakennuksen ympärillä oleva alue on merkitty puutarhakulttuurin ja maiseman kannalta arvokkaaksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (s-1). Puutarhasommitelmat ja kulkutiet tulee säilyttää ja tarvittaessa palauttaa. Kulkuteitä ei saa leventää ja niiden tulee olla sorapintaisia. Hedelmäpuut ja jalopuut tulee säilyttää elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa niin, että niiden maisemakuvallinen arvo säilyy. Ennen kartanopuiston kunnostustoimenpiteitä, tulee alueelle laatia puistohistorialliseen selvitykseen pohjautuva puutarhasuunnitelma. Piha-alueiden tyyli on säilytettävä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet tulee tehdä piha-alueiden alkuperäiseen tyyliin soveltuvalla tavalla.

Tontin 8 kaakkoiskulmassa olevaa peltomaisemaa tulee hoitaa avoimena alueen osana (sa).

Tontin 8 koilliskulmaan on merkitty alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue (sm).

Tontilla 9 oleva entinen tallirakennus on merkitty ympäristön kannalta arvokkaaksi rakennukseksi (sr-3). Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen laajennukset ja ulkoasua koskevat muutokset ja korjaukset tulee tehdä rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Tontilla olevaa suojeltavaa asuinrakennusta saa jatkaa itäsuuntaan vanhan perustuksen mukaisesti. Tontille on merkitty uusi talousrakennus.

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Tontti 10 on asuinpientalojen korttelialuetta (AP), jolle saa rakentaa kolme uutta asuntoa. Tontin rakennusoikeus on 500 k-m². Tontille saa asemakaavakartassa ilmoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa talousrakennuksia, autosuojia, lasikuisteja ja kasvihuoneita yhteensä enintään 20 % asuntokerrosalasta, kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden ala ei ylitä 5 % asuntokerrosalasta. Aputiloja ei oteta huomioon autopaikkoja määritettäessä.

Rakennukset on sopeutettava kulttuurihistorialliseen miljööseen. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaksi peittomaalattua lautaa.

Tontilla 10 on rakennusala, jossa on rakennuksen kerroslukua koskeva merkintä (½) II. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +24.80 ja julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema +23.00.

Tontin 10 teknisen huollon maanalaisia johtoyhteyksiä saa järjestää tontin 8 kautta. Tontilla 10 tulee olla viisi autopaikkaa ja sille ajetaan tontin 8 kautta.

Vaikutukset Alueella olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö saadaan säilymään ja pikaista kunnostusta vaativat rakennukset ja puutarha kunnostetaan. Asemakaavan muutoksen vaikutus naapureiden kannalta on se, että tontin 45484/7 läheisyyteen rakennetaan kolme uutta asuntoa.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto tiedusteli 8.11.2001 päivätyllä kirjeellä kaupungin hallintokuntien mielipidettä, tuleeko tilakeskus säilyttää yleisten rakennusten korttelialueena vai voiko sen muuttaa asumiseen. Asiasta ei esitetty mielipiteitä.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.6.2005).

Asemakaavan muutosluonnos ja havainnekuva lähetettiin osallisille 22.5.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

Museovirasto mainitsi (31.8.2005) antamassaan lausunnossa, että alueen pohjoiskulmassa sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, ensimmäisen maailmansodan aikaiseen maalinnoitukseen liittyvä betoninen tulipesäke, jonka suojelu tulee ottaa huomioon kaavassa. Rakennetun ympäristön osalta asiaa hoitaa kaupunginmuseo.

Museovirastolla ei ole 15.6.2006 huomauttamista muutosluonnokseen, mutta se edellyttää kuitenkin, että muutosehdotuksen tarkoittaman rakennustyön yhteydessä huolehditaan siitä, etteivät rakennustoimet tai työmaaliikenne ulotu kyseisen tontin välittömässä läheisyydessä olevien muinaismuistolain rauhoittamien Linnavuoren ja ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden alueelle.

Museovirasto toteaa lisäksi, että tilakeskusta koskevilta osin lausunnon antaa kaupunginmuseo.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Museoviraston mainitsemat alueen koilliskulmassa sijaitsevat muinaismuistot on merkitty asemakaavan muutokseen. Kyseisen alueen läheisyyteen ei tule uudisrakentamista eikä työmaaliikennettä.

Kaupunginmuseo totesi (2.9.2005) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa alustavana kommenttinaan, että kaava-alueella tulee päärakennus, asuinrakennus ja vanhan aittarakennuksen hirrestä rakennettu osa varustaa suojelumerkinnällä sr-2. Päärakennuksen ullakkotila tulee jättää rakentamatta. Vanhojen rakennusten ympärillä tulee säilyttää puistomainen ympäristö, eikä lisärakentamista pidä toteuttaa liian lähelle säilytettäviä rakennuksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutokseen on merkitty suojelumerkintä sr-2 kaupunginmuseon esittämiin rakennuksiin. Kaupunginmuseon näkemyksestä poiketen päärakennuksen nykyistä ullakkotilaa, josta osa on nykyisinkin kesäisin asuinkäytössä, saa käyttää osana alapuoleista asuntoa. Lautakunta katsoo, että asukkailla tulee olla oikeus käyttää hyväkseen ullakkotiloja. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä laajentaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa, joten ullakon käyttöönotto ei vaaranna rakennuksen historiallista arvoa.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin yksi mielipide.

Asunto Oy Helsingin Linnavuoren (tontti 45484/7) mielestä ei kaavaa laadittaessa tule lisätä tonttiliittymiä. Tonteille tulee varata riittävästi autopaikkoja. Uudisrakennuksia ei tule sijoittaa liian lähelle tontin 7 rajaa, eikä rakennuksista saa olla esteetöntä näkymää tontin 7 oleskelupihoille.

Asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.

Asunto Oy Helsingin Linnavuori (tontti 45484/7) mainitsee, että muutosluonnoksessa on otettu erittäin hyvin huomioon sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassa lausunnossa esitetyt asiat, jotka koskivat tonttiliittymiä, pysäköintiä ja Linnavuorenpuiston säilyttämistä ja puiston palauttamista avoimeksi niittyalueeksi. Asunto-osakeyhtiö pitää näiden asioiden toteutumista lopullisessa kaavassa tärkeänä.

Kaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon yhtiön lausunnossa esiin tuomia olosuhdetekijöitä lisärakennusten sijoittamisessa:

Vanhaan pihapiiriin kuuluu monimuotoinen luonto suurine puineen, pensaineen ja runsaslukuisine lintulajistoineen. Kaava-alueen eteläreunalla, tontin 7 rajalla, olevat puut ja pensaikot ovat lukuisten lintujen pesä- ja laulupaikkoja, mikä on luonut luonnonläheisyyttä ja eläinlajien rikkautta myös naapurikiinteistön asukkaiden elinympäristöön. Yhtiö toivoo, että mahdolliset uudet rakennukset sijoitetaan tontille siten, että eteläreunaan jää edelleen riittävästi luonnonmukaista tilaa ja luonnonvaraisia pesimäpuita ja pensaita.

Lisärakennusten sijoittaminen liian lähelle tontin rajaa ei saisi johtaa samanlaiseen tilanteeseen kuin entisen navettarakennuksen kohdalla, jossa korkeusasemaltaan selvästi ylempänä olevasta rakennuksesta on esteetön näkymä yksityisille oleskelupihoille. Suurehkon tonttien välisen korkeuseron takia on näkymäyhteyden katkaisu aidoilla ja istutuksilla mahdotonta.

Koko lisärakennusoikeus on sijoitettu tontille, joka sijaitsee tontin 7 vieressä ja rakennusala sijaitsee lähellä tontin rajaa. Lisäksi ongelmaa korostaa se, että rajan lähelle sallitaan kaksikerroksisten rakennusten toteuttaminen.

Vaikka kaava-alueen tehokkuus jääkin varsin pieneksi, niin tontin 10 tehokkuus tulee todennäköisesti poikkeamaan selvästi muista Vartioharjun alueen tonttien tehokkuudesta (0.15-0.25). Rakennusoikeus on

)

ilmoitettu vain lukuna, joten tietämättä kaavaluonnoksen mukaisen tontin pinta-alaa voi asiasta esittää vain arvioita.

Tontin 10 suuri tehokkuus aiheuttaa sen, että nykyistä puistomaista aluetta ei voi säilyttää. Vanhat puut, jotka ovat luoneet viihtyisyyttä myös naapureille, joudutaan rakentamisen takia kaatamaan. Pienempi tehokkuus ehkä mahdollistaisi suunnitteluratkaisut, joissa osa nykyistä puustoa voitaisiin säilyttää.

Yhtiö katsoo, että Borgsin tilan päärakennuksen "kartanomaisen" pihapiirin säilyttäminen on tärkeää. Pihapiirin luonne voidaan säilyttää, vaikka osa lisärakentamisesta tulisi alueen pohjois- ja länsilaidoille.

Jos asemakaava toteutuu siten, että koko lisärakennusoikeus sijoitetaan tontin 7 rajalle, tontin 10 rakennusalaa ei siirretä kauemmaksi tontin 7 rajasta, tontille 10 hyväksytään kaksikerroksisten rakennusten toteuttaminen ja tontin 10 rakennusoikeus pysyy luonnoksen mukaisena, muuttuu tontin 7 asuinolosuhteet merkittävästi.

Jos asemakaavamuutos toteutuu luonnoksen mukaisena, muuttuvat tontin 7 asuinolosuhteet niin paljon, että tonttien rajalle jouduttaneen istuttamaan korkea ja tiheä kuusiaita näkymäesteeksi ja piharauhan säilyttämiseksi. Kuusiaita varjostaisi tontin 10 rakennuksia ja pihoja ja loisi epäviihtyisyyttä tontin asukkaille.

Yhtiö pyytää lautakuntaa ottamaan em. asiat huomioon asemakaavamuutoksesta päättäessään. Asemakaavassa voidaan toteuttaa samansuuruinen lisärakennusoikeus myös niin, että nykyisten kiinteistöjen alueella eivät asuinolosuhteet muutu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että yhtiön mielestä uudisrakennukset tulisi sijoittaa siten, että tontin 10 eteläreunaan jää edelleen luonnonmukaista tilaa, pesimäpuita ja pensaita ja ettei uudisrakennuksista ole esteetöntä näkymää viereisille pihoille.

Alueella on tehty puustokartoitus. Tontilla 10 ei ole ympäristön kannalta arvokasta puustoa. Tontilla 10 oleva rakennusalan raja on 4 m:n päässä naapuritontin rajasta, mikä on asemakaavan muutoksissa yleisesti käytetty etäisyys Vartioharjun alueella.

Tontti 10 on korkeimmalta maanpinnan tasoltaan n. 3,6 m korkeammalla kuin tontti 7 ja näin ollen uudisrakennuksista saattaa syntyä esteetön näkymä tontille 7. Asemakaavan muutokseen on merkitty uudisrakennusten korkeutta koskevia määräyksiä, jotka estävät liian korkeiden rakennusten rakentamisen kyseiselle rinnetontille. Tontille ei saa rakentaa kokonaan kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Asemakaavamääräys (½) II määrää, että rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa saa olla vain puolet suurimman kerroksen alasta. Mielipiteen esittämisen jälkeen asemakaavaan on lisätty määräys "asuinrakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +24.80 ja julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +23.00". Määräykset vaikuttavat siten, että rakennukset voivat olla tontin korkeimmalla kohdalla vain yhden kerroksen korkuisia.

Tontin 10 pinta-ala on 1 278 m². Koska rakennusoikeus on 500 k-m², niin tonttitehokkuusluku on 0.39. Kaava-alueen keskimääräinen tonttitehokkuusluku on uudisrakentamisen jälkeen kuitenkin vain e = 0.11, joten alueen luontoarvot tulevat edelleen säilymään. Jotta avoimena hoidettava peltoalue (sa) säilyisi osana vanhaa tilakeskusta, ei tontin 10 rajaa ole voitu siirtää idemmäksi. Tontin rajaa ei suojeltavien rakennusten vuoksi voida siirtää myöskään pohjois- tai länsisuuntaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla on tutkittu uudisrakennusten paikkoja muutosalueella. Uudisrakentaminen on alueen luonteen vuoksi parasta keskittää yhdeksi kokonaisuudeksi. Vanha päärakennus ja siihen liittyvät aitta- ja varastorakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, johon liittyy puutarhakulttuurin ja maiseman kannalta arvokas puutarha-alue. Tontin 10 alue, jossa on aikaisemmin sijainnut tilan saunarakennus, ei kuulu puutarhakulttuurin kannalta arvokkaaseen alueeseen, joten se soveltuu parhaiten uudisrakentamiseen.

Lautakunta katsoo, että tontille 10 voidaan sijoittaa kolme pientaloasuntoa, niin ettei alueen kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot vähene.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.11.-18.12.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, rakennusviraston, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (5.1.2007) huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (9.1.2007) mm., että kaupunki omistaa pääosan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta asuinrakennusten korttelialueen (A/s) tontista 45484/9, jolla sijaitsee vanha suojeltu asuinrakennus (sr-3), jonka pohjamuotoa myötäillen tontille on merkitty rakennusala ja luvulla osoitettu rakennusoikeus 290 k-m². Pääkäyttötarkoituksen mukaista lisärakentamista tontille ei esitetä.

Alustavien laskelmien mukaan tontin 9 pinta-ala on 1 419 m², josta kaupunki omistaa yhteensä 1 307 m²:n suuruiset tontinosat, Karl ja Alexandra Holmin kuolinpesien osakkaiden omistaessa tontista 112 m²:n suuruisen osan.

Tontilla 9 sijaitseva neljä huoneistoa käsittävä suojeltu rakennus on vuokrattu huoneenvuokrasopimuksella Oranssi Asunnot Oy:lle.

Lautakunta päätti 15.1.2002 tehdä Karl ja Alexandra Holmin kuolinpesien osakkaiden kanssa kolmivuotisen esisopimuksen, joka allekirjoitettiin 20.6.2002, ja jota on kaavoituksen kestäessä sittemmin jatkettu (kiinteistölautakunta 14.6.2005) 20.6.2008 saakka. Esisopimuksen tarkoituksena oli, että tarpeettomaksi todettu yleisten rakennusten korttelialueen tontti 45484/6 muutettaisiin asuinrakennusten tontiksi, jolloin perikunnat samalla sitoutuivat luovuttamaan kaupungille kaksi erillistä yhteensä n. 3,04 ha:n suuruista puistoaluetta ennalta sovittuun 580 000 euron kauppahintaan kolmen kuukauden kuluessa asemakaavan muutoksen voimaantulosta.

Kuolinpesien omistamasta nykyisen asemakaavan mukaisesta Y/s-tontin 45484/6 pääosasta on tarkoitus jakamalla muodostaa 8 165 m²:n suuruinen A/s-tontti 45484/8, jolle on merkitty kaksi erillistä rakennusalaa kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokkaiden suojeltavien rakennusten (sr-2) kohdalle. Rakennusaloille on merkitty suojeltavien rakennusten kerrosalat, 300 m² ja 100 m². Pääkäyttötarkoituksen mukaista lisärakentamista tontille ei esitetä. Lisäksi aiemmasta tontista 6 on muodostettu uusi 1 278 m²:n suuruinen 500 k-m² rakennusoikeutta käsittävä asuinpientalojen (AP) tontti 45484/10.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (30.1.2007) mm., että osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan lausunnossa (2.9.2005) museo on esittänyt tilakeskuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelutavoitteet. Kulttuurihistorialliset rakennukset ovatkin kaupunginmuseon esityksen mukaisesti merkitty suojelluiksi. Museo korostaa, että päärakennuksen toisen kerroksen (= ullakko) tilojen käytön salliminen osana alapuoleista asuntoa ei saa aiheuttaa uusien ikkunoiden avaamista loivalle päistään aumatulle satulakatolle.

Johtokunta pitää positiivisena, että uudisrakentaminen on keskitetty tontin eteläosaan ja puutarhakulttuurin ja maiseman kannalta arvokkaat tontin osat säilytetään sekä avoimena säilytettävä osa on kaavassa määritelty.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.5.2007), että päärakennuksen nykyistä ullakkotilaa, josta osa on nykyisinkin kesäisin asuinkäytössä, saa käyttää osana alapuoleista asuntoa. Asemakaavamääräysten mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä laajentaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa, joten ullakon käyttöönotto ei vaaranna rakennuksen historiallista arvoa.

Rakennusvirasto mainitsee (25.1.2007) mm., että kaavan viitesuunnitelmassa esitetty rakentamistapa ei tue kohteen kokonaisuutta ja alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Tontille 10 esitetty talousrakennusten, lasikuistien, autosuojien ja kasvihuoneiden lisärakentamismahdollisuudet vaikeuttavat edelleen pihapiirin rakentamisen hallintaa. Tontin 10 osalta kaava ei varmista riittävän laadukkaan ympäristön toteuttamista. Uudisrakentamista ohjaamaan tarvitaan tarkka viitesuunnitelma ja rakentamistapaohjeet.

Tonttia 10 rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vanhojen puiden suojaamiseen. Sisäänajotie ja teknisen huollon maanalaiset johtoyhteydet on linjattava siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa vanhoille piha- ja kujannepuille.

Jätevesiviemärin liitoskohdat Linnavuorentielle sijaitsevat joko Linnalahdentien päässä n. 70 m:n etäisyydellä tai Linnaherrankujan risteyksessä n. 135 m:n etäisyydellä. Kaava-alueen jätevesien johtaminen nykyiseen jätevesiviemäriin saattaa vaatia pumppaamon ja paineviemärin rakentamista korkealla sijaitsevien jäteveden liitoskohtien vuoksi.

Rakennusvirasto esittää, että kaava-alueelta puistoon johdettavat hulevedet tulisi imeyttää maaperään.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.5.2007) mm., että tontti 10 on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Tontille on merkitty rakennusala asuinrakennuksia varten ja erillinen rakennusala, jonne autotallit ja varastot tulee sijoittaa. Koska tontin rakennusoikeus on vain 500 k-m² ja tontille saa rakentaa enintään kolme asuntoa, on kyseessä normaali pientalotontti, joten pihapiirin rakentamisen hallinta ei tuota ongelmia. Näin pientä kohdetta varten ei ole syytä laatia viitesuunnitelmaa eikä rakentamistapaohjeita.

Muutosehdotuksessa määrätään, että rakennukset on sopeutettava kulttuurihistorialliseen miljööseen. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaksi peittomaalattua lautaa. Kaavassa on rakennusten korkeutta koskevia tarkkoja määräyksiä. Ajoyhteys tontille on merkitty tontin 8 kautta siten, etteivät arvokas puusto ja pihapiiri vaurioidu. Päärakennus pihapiireineen suojellaan. Uudisrakentaminen liittyy kaupunkikuvassa tontin eteläpuoleisiin pientaloihin eikä se vähennä alueen kulttuurihistoriallista arvoa. Teknisen huollon osalta virasto viittaa Helsingin Veden lausuntoon.

Helsingin Vesi mainitsee (26.3.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista. Aluetta lähinnä oleva yleinen vesijohto ja sadevesiviemäri sijaitsevat Linnavuorentiessä ja yleinen jätevesiviemäri Linnalahdentiessä. Tontin 9 lounaiskulmassa kulkee Vartiokylänlahti-Viikinmäki viemäritunneli. Tontit tulee liittää näihin yleisiin vesihuoltolinjoihin yksityisin järjestelyin. Jotta tonttien liitosjärjestelyt voidaan toteuttaa asianmukaisesti, tulee teknisen huollon johtoyhteyksiä koskeva määräys muuttaa muotoon: "Tonttien 45484/8 ja 10 teknisen huollon maanalaisia yhteyksiä saa järjestää sekä tontin 45484/9 kanssa yhteisinä että sen kautta. Vaihtoehtoisesti tonttien 45484/8 ja 10 vesihuolto voidaan järjestää kiinteistökohtaisin järjestelyin."

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.5.2007) mm., että vesihuoltoa koskevaa määräystä on muutettu Helsingin Veden edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset:

Helsingin Veden lausunnon johdosta asemakaavamääräykseen on lisätty lause: "Tonttien 45484/8 ja 10 teknisen huollon maanalaisia yhteyksiä saa järjestää sekä tontin 45484/9 kanssa yhteisinä että sen kautta."

Lisäksi autotallin tai talousrakennuksen rakennusalaa koskevaan määräykseen on lisätty määräyksen loppuosa, joka puuttui kaavamääräyksestä virheen vuoksi. Määräys on korjattu muotoon: "Autotallin tai talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen enimmäispinta-ala on 40 k-m². Julkisivumateriaalina on käytettävä punaiseksi maalattua pystyrimalaudoitusta."

Viraston mielestä lausunnot eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45484 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.9.2006 päivätyn ja 11.5.2007 muutetun piirustuksen nro 11595 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2007-324

Taina Taskila pyytää (13.7.2007) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ulkomaille muuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Taina Taskilan käräjäoikeuden lautamieheksi toimikaudeksi 2005-2008. Kvston olisi valittava uusi lautamies hänen tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Taina Taskilalle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita tekstiilisuunnittelija Maarit Tuija Kähärin (s. 27.12.1966) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2007-324

Aija Salo pyytää (8.8.2007) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ulkomaille muuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Aija Salon käräjäoikeuden lautamieheksi toimikaudeksi 2005-2008. Kvston olisi valittava uusi lautamies hänen tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Aija Salolle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita kirjastovirkailija, filosofian maisteri Minna Murron (s. 29.6.1976) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054