Kaupunginvaltuuston kokous alkaa. Stadsfullmäktiges sammanträde börjar.

Alkuun minun on vaan sanottava, että tämä on hyvin kyseenalainen kunnia. Toivottavasti se ei koskaan toistu.

Det här är en mycket tveksam sak att uppträda här men jag kan ingenting åt min ålder.

Kuntalain 54 §:n 3 momentin perusteella avaan iältäni vanhimpana - kuten huomaatte - läsnä olevana valtuutettuna kokouksen ja johdan puhetta, kunnes puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat alkaneeksi vuodeksi on valittu.

I egenskap av den till åren äldsta närvarande fullmäktigeledamoten öppnar jag med stöd av 54 § 3 momentet i kommunallagen sammanträdet och för ordet till dess en ordförande - hoppeligen mycket snart - och vice ordförande valts för detta år.

Seuraavat valtuutetut ovat estyneitä osallistumasta tähän kokoukseen:

Följande ledamöter är förhindrade att delta í detta sammanträde.

Rautamäki, Tatu (tilalle, ersättare, Rauramo, Joonas), Lahti, Jere (tilalle, ersättare Saukkonen, Lea), Bryggare, Arto (tilalle, ersättare Helo, Pentti), Taipale, Ilkka (tilalle, ersättare Tuomisto, Tero), Abdulla Zahra (tilalle, ersättare Chydenius, Jussi), Piha, Kirsi (tilalle, ersättare Riihelä, Esko), Heikkilä, Brita (tilalle, ersättare Sydänmaa, Johanna), Mäki, Terhi (tilalle, ersättare Malinen, Jouko).

Toivon, että kyllä kai varavaltuutetut saavat nyt tulla saliin. Eikö niin? Tervetuloa. Välkommen. Oletteko täällä jo? (Välihuuto!) Jaa. Sitä en tiennytkään. Jaaha. Hyvä vaan.

Sitten jatketaan tätä skenaariota, jota minä en ole kirjoittanut, vaikka minulla on tapana kirjoittaa ne itse.

Toimitetaan nimenhuuto äänestyskoneella. Nimenhuuto alkaa. Pyydän valtuutettuja painamaan jaa -näppäintä. Namnupprop förrättas med omröstningsapparaten. Menee tavattoman nopeasti. Namnuppropet börjar. Jag ber ledamöterna trycka på ja-knappen.

Läsnä, närvarande åttiotre. Poissa, frånvarande två.

Huomioon ottaen, että kaupunginvaltuuston kokous on kutsuttu koolle kuntalain ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen edellyttämässä järjestyksessä totean, että valtuusto on laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

Jag konstaterar att stadsfullmäktiges sammanträde utlysts i den ordning kommunallagen och stadsfullmäktiges arbetsordning förutsätter och är därmed lagligen sammankallat och beslutfört.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen valtuutetut Juha Hakola ja Osmo Soininvaara. Till protokolljusterare torde väljas ledamöterna Juha Hakola och Osmo Soininvaara. Jag gratulerar. Varalle Sole Molander ja Antti Vuorela. Till ersättare Sole Molander och Antti Vuorela.

Voidaanko näin päättää? Ilmeisesti voidaan.

Jaa. Tässä jäi ehkä varamiehetkin vielä mainitsematta. Mutta ei tarvitse. Unohdettakoon ne. Vi glömmer dem.

Totean, että kuntalain 12 §:n mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja molempien varapuheenjohtajien vaali on toimitettava samassa vaalitoimituksessa. Vaali voi olla myös yksimielinen.

Jag konstaterar att enligt 12 § i kommunallagen skall valet av stadsfullmäktiges ordförande samt båda vice ordförandena ske vid samma förrättning. Valet kan även vara enhälligt. Diskussionen börjar.

Keskustelu päättyy. Diskussionen avslutar.

Jaa, joo. Ai, en huomannutkaan. Anteeksi. Huomaan, että valtuutettu Vapaavuori haluaisi puheenvuoron. Annettakoon se hänelle. Muutenhan tämä juttu oli vähän kummallinen. Minä en huomaa tästä mitään. Olkaa hyvä. Var så god.

Arvoisa herra puheenjohtaja. Ärade herr ordförande. Hyvät valtuutetut. Bästa stadsfullmäktige.

Edellinen kaupunginvaltuusto kokoontui nelivuotiskaudellaan yhteensä 81 kertaa. Kokoukset kestivät yhteensä hieman yli 310 tuntia ja niissä käsiteltiin kaikkiaan 1 240 asiaa. Jo tästä syystä on selvää, ettei ole samantekevää, kuka tai ketkä näitä kokouksia johtavat.

Ennen kaikkea kyse on kuitenkin kaupungin korkeimman, vaaleissa valitun päätöksentekoelimen johdosta, maan pääkaupungin poliittisista keulakuvista. Kyseessä olevat tehtävät ovat arvokkaita ja arvostettuja, mutta myös työteliäitä ja haastavia. Tehtävien haltijoilta edellytettävät ominaisuudetkin ovat tämän myötä moninaiset. Tarvitsemme osaavia, monipuolisesti kaupunkia ja sen päätöksentekojärjestelmää tuntevia, kokoustekniikan hallitsevia ja esiintymis- sekä edustuskelpoisia ihmisiä.

Poliittisten ryhmien vaalien jälkeen käymien neuvottelujen sekä suurimpien ryhmien tämän jälkeen keskuudessaan tekemien valintojen jälkeen meillä on nyt tarjolla näihin tehtäviin troikka, joka kaikilla mahdollisilla mittareilla arvioituna erinomaisesti täyttää nämä vaatimukset ja joista voimme varmasti olla ylpeitä seuraavien vuosien aikana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.

Minulla on ilo ja kunnia esittää, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valitaan kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Rakel Hiltunen, että kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi valitaan kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja Harry Bogomoloff ja että kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtajaksi valitaan kaupunginvaltuutettu, terveyskeskuslääkäri Minerva Krohn.

Kiitoksia puheenvuorosta.

Tässä on joukko näitä median edustajia, jotka haluaisivat ottaa kuvan historiallisesta hetkestä, josta kohta poistun. Että sallittakoon se heille. Sitten jatketaan tästä, koska he ovat siellä äimän käkenä tuolla ovella.

Må det tillåtas att de här fotograferna kommer hit. De tycker att det är så historiskt att jag är här.

Olkaa hyvät, jos te haluatte ottaa kuvan, niin ottakaa se nyt, koska muuten minä poistun kohta tästä. Nimittäin minuutin kuluttua meillä on uusi puheenjohtaja, joka on kyllä paljon tehokkaampi kuin minä.

Olkaa hyvät. Historiaa. Jaaha, että he haluavat kuvata minua. Minä ajattelin valtuutettu Soininvaaraa tai jotain muuta henkilöä. Jaa, jaa. Tällaista on mediajulkisuus. Sitähän kukaan meistä ei kaipaa. Jotenka kiitoksia vaan. Ottakaa kuvanne. Nyt voitte poistua.

Kiitoksia nyt vaan, hyvät ystävät.

Totean, että keskustelun kuluessa valtuutettu Vapaavuori on ehdottanut, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittaisiin Rakel Hiltunen.

Under diskussionen har fullmäktig Vapaavuori föreslagit att till stadsfullmäktiges ordförande skall utses fullmäktig Rakel Hiltunen. Vidare har fullmäktig Vapaavuori, ja edelleen on valtuutettu Vapaavuori ehdottanut, että kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi valittaisiin valtuutettu Harry Bogomoloff. Ja edelleen hän on ehdottanut, että kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtajaksi valittaisiin valtuutettu Minerva Krohn.

Jag upprepar detta på svenska. Fullmäktig Vapaavuori har föreslagit att till stadsfullmäktiges ordförande skall utses fullmäktig Rakel Hiltunen, till I vice ordförande fullmäktig Harry Bogomoloff och till II vice ordförande fullmäktig Minerva Krohn.

Onko selonteko oikea? Är redogörelsen riktig?

Kun muita ehdotuksia ei ole tehty, totean, että vuodeksi 2005 on yksimielisesti valittu kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valtuutettu Rakel Hiltunen, I varapuheenjohtajaksi valtuutettu Harry Bogomoloff ja II varapuheenjohtajaksi valtuutettu Minerva Krohn.

Då andra förslag inte framställts konstaterar jag att fullmäktig Rakel Hiltunen enhälligt blivit vald till stadsfullmäktiges ordförande för år 2005, fullmäktig Harry Bogomoloff till I vice ordförande och fullmäktig Minerva Krohn till II vice ordförande.

Toivoisin nyt, että valtuutettujen uusi puheenjohtaja - joka on lähestymässä uhkaavasti - tulisi tänne ja ottaisi ja hoitaisi tätä jatkokäsittelyä.

Kiitoksia ja onnittelut hyvästä vaalituloksesta.

Arvoisat valtuustokollegat, hyvät kaupunginjohtajat, virkamiehet ja lehdistö.

Ärade fullmäktigekolleger, bästa stadsdirektörer, tjänstemän och redaktörer.

Kiitän koko puheenjohtajiston puolesta luottamuksesta ja toivotan kaikki vanhat ja uudet valtuutetut työhön tässä yhteisessä valtuustossamme.

Jag ber att på hela presidiets vägnar få tacka för förtroendet och hälsar alla gamla och nya fullmäktigeledamöter välkomna till vårt gemensamma arbete.

Edellistä valtuustokautta leimasi kaupungin melko radikaalisti heikentynyt taloustilanne. Liioittelematta voimme sanoa, että koimme talouskriisin, johon ensisijaisesti jouduimme valtion vuonna 2002 toteuttamien toimenpiteiden seurauksena. Nyt on saatu merkkejä siitä, että talouskriisin aallonpohja on ohitettu. Toimintojen sopeuttaminen on tuottanut tulosta.

Nyt odotamme "linnarauhaa" valtion kanssa.

Försiktigt kan man säga att stadens ekonomi håller på att balanseras. Men det är trots allt skäl att framhålla att de ekonomiska utsikterna för ekonomiplaneperioden 2005-2007 fortfarande är mörka. De nya fullmäktige måste därför alltjämt utgå från en noggrann hushållning i sitt arbete.

Tehokkuuden tavoittamiseksi ja Helsingin kalliiden palvelukustannusten hillitsemiseksi käynnistettiin jo edellisellä valtuustokaudella rakenteellisia muutoksia, jotka perustuvat kaupunginhallituksen asettaman organisaatiokomitean esityksiin. Kuitenkin isojen hallintokuntien, esimerkiksi vaikkapa sosiaalitoimen, hallinnolliset uudistukset ovat erittäin pitkävaikutteisia ja ne koskevat satojen ihmisten työtä. Voidaankin sanoa, että suuri laiva kääntyy hitaasti. Nyt on aika pitää hallinnollisissa uudistuksissa hengähdystauko. Kustannustehokkuus on saatava aikaan organisaatioiden kautta, ei työntekijöiden jaksamisen kustannuksella eikä liioin palveluiden laadusta tinkimällä. Omantunnonkysymyksiksi valtuustolle haluan esittää vanhusten ja vammaisten palvelut, joista mm. kuljetuspalveluiden parantamiseen jo edellinen valtuusto koko syksyn aikana moneen kertaan sitoutui vahvasti.

Kuntalaisten palveluihin liittyvät kysymykset sekä asuntopolitiikka, työllisyys ja väestön ikääntyminen ovat työkenttää, jonka parissa tämä uusikin valtuusto tulee työskentelemään. Asuntopolitiikkaa linjataan ja palveluiden yhteiskäytön periaatteista keskustellaan ja sovitaan myös Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan piirissä. Yhteiseen maankäyttöön, asuntopolitiikkaan sekä liikenteen infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan pääkaupunkiseudun vetovoimaisuus toimintaympäristönä ja asuinpaikkana. Seutuyhteistyössä on kyse erittäin suurista asiakokonaisuuksista ja se tuleekin olemaan tulevan valtuustokauden suurin yhden otsikon alla oleva asia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteistyö on varsin vakaalla pohjalla. Yhteistyötä kehitetään jatkossakin - luontevasti ja vapaaehtoiselta pohjalta - eikä sitä varten tarvita uutta lainsäädäntöä. Helsinki ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat avoimia yhteistyön kehittämiselle myös muiden seudun kuntien ja kehyskuntien kanssa. Sisäasiainministeriö toivoo, että Helsingin seudun kunnat ja maakuntien liitot selvittävät kehittämishankkeen sisältöjä 31.3.2005 mennessä. Tähän valtuusto tulee palaamaan.

Kaupungin strategiatyö käynnistyy tällä valtuustokaudella jo pian. Seminaari järjestetään 3. - 4.3.2005. Seminaarissa tullaan arvioimaan mm. menneen valtuustokauden strategiatyön onnistumisia ja myös ongelmia. Lähetekeskusteluun budjettiraameista valtuusto kokoontuu 16. päivä helmikuuta. Tämä lähetekeskustelu tulee olemaan merkittävä sikälikin, että se on valtuuston historian ensimmäinen. Eli näin tämä valtuusto kääntää historian lehteä.

Hyvät valtuustokollegat, bästa fullmäktigekolleger.

Vi fattar beslut med fullmakt av väljarna i Helsingfors. Det sammanlagda antalet röster för alla partier vid kommunalvalet uppgick till 260 905. De som blev invalda i fullmäktige och som fattar beslut i den här salen fick sammanlagt 258 495 röster.

Nämä 260 000 helsinkiläistä odottavat meiltä viisaita ja hyviä päätöksiä.

Viisaiden ja hyvien päätösten edistämiseksi valittu puheenjohtajisto huolehtii tehtäviensä ja roolinsa mukaisesti siitä, että te valtuutetut saatte kokouksissamme ja muutoinkin päätöksenteolle mahdollisimman hyvät puitteet. Siinä tulemme tekemään parhaamme.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nämä täydennykset voisi tietysti tehdä missä järjestyksessä tahansa. Mutta pyydän saada täydentää tätä täydennettyä luottamushenkilölistaa valtuuston vaalilautakunnan varajäsenen osalta.

Eli esitän valtuutettu Osmo Soininvaaran henkilökohtaiseksi varajäseneksi valtuutettu Mari Puoskaria.

SFP föreslår till stadsfullmäktiges valnämnd Maria Björnberg-Enckell som ordinarie och Sture Gadd som hennes personliga ersättare.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta pahoittelen, että joudumme tekemään muutosesityksen. Kuulimme nimittäin maanantaina, että asuntolautakunnan varajäseneksi aiemmin ehdottamamme Ville Maijala onkin yllättäen muuttamassa Espooseen jo tämän kuukauden aikana.

Tämän johdosta ehdotan, että Ville Maijalan sijasta Hanna Miettisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi asuntolautakuntaan valitaan Maksim Hotapenkko.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä puolestaan haluaisin täydentää jo täydennettyä yhdistelmää ja ehdottaa, että yleisten töiden lautakuntaan Kirsti Inkeroinen-Kalliokosken varajäseneksi valittaisiin Birgitta Myllymäki.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä keskustelu pysäköintimaksuistahan kävi kaupunginhallituksessa aika vilkkaana. Siellä esitettiin kolmekin eri vastaehdotusta, jotka kaikki on selostettu tämänkin esityslistan sivuilla.

Kokoomuksen ryhmä oli yksimielinen siinä, että tätä uudistusta, eli korotusta, joka on itse asiassa sama kuin verotus - tämähän on verotusta, kun otetaan kansalaisilta rahaa ilman erityistä vastiketta - niin tätä ei olisi pitänyt tehdä, vaan olisi täytynyt pidättäytyä merkittävästi lievemmässä vaihtoehdossa. Ymmärrämme kyllä sen, että kaiken aikaa on pieni inflaatio, ja ymmärrämme vielä erittäin hyvin myös sen, että kaupunki erilaisiin hankkeisiin tarvitsee rahaa.

Sen sijaan olemme olleet sitä mieltä, että pysäköinninvalvontaa tulisi erityisesti tehostaa. Nythän - ihan empiirisen kokemusten perusteella - voi sanoa, että sitä ei paljon määrättyinä vuorokauden aikoina ole. Tämän seurauksena näyttää siltä, että päivisin saa pysäköidä kävelykaduille ilman, että siihen kukaan puuttuu ja iltaisin saa pysäköidä ihan mihin vaan ilman, että siihen kukaan puuttuu.

Voidaan olla tietysti montaa mieltä siitä, että onko tällainen laista ja määräyksistä piittaamattomuus, niin onko se kansakunnalle ja kaupunkilaisille hyväksi vai ei. Mutta sellaisia määräyksiä pysäköinnin suhteen, joita on mahdoton valvoa, ei pitäisi tehdä taikka kääntäen, pitäisi huolehtia siitä, että valvonta on sellaista, että se johtaa haluttuun lopputulokseen. Uskomme itse, että jos valvonta olisi tehokkaampaa, niin pysäköintivirhemaksuista ja erityisesti myös pysäköintimaksuista saatava tulo helpostikin saavuttaisi sellaisen tason, että varsinaisiin yksikkökohtaisiin korotuksiin ei olisi erityistä tarvetta.

Tiedän kokemuksesta, että monissa paikoin Keski-Euroopassa pysäköinninvalvonta on ulkoistettu. Tämä ajatus, josta oli keskustelua myös ehdotuksen muodossa kaupunginhallituksessa, että pysäköinninvalvonnan tehostamiseksi tulisi harkita sen ulkoistamista, ei tietenkään ole mahdollinen. Se muutos ei olisi mahdollinen ihan meidän päätöksellämme 1 - 2, koska pysäköinninvalvontahan on viranomaistoimintaa, ja niinpä tämä edellyttäisi lain muutosta. Tavoitteenamme olikin aikaan saada esitys siitä, että asiaan jollakin tavalla perehdytään ja että tehdään esityksiä lain muuttamiseksi sillä tavalla, että tätä toimintaa voitaisiin ulkoistaa.

Olemme myös ehdottomasti sitä mieltä, että kaupunginhallituksen suuhun laitetut perustelut - siis kaupunginhallituksen näkemys äänin 8 - 7 - että joukkoliikenteen kilpailukykyä erityisesti tulisi pönkittää pysäköintimaksujen avulla, niin se on jotenkin ontuva peruste. Minä en näe tätä yhteyttä. Ajatus siitä, että pysäköintimaksut ja julkisen liikenteen sujuvuus tai julkisen liikenteen rahoitusrakenne olisivat jotenkin kytköksissä toisiinsa, niin sitä pidän kyllä erityisen vieraana. Voin ymmärtää kyllä sen ääripäihin viedyn yhteyden, että jos meillä olisi täysin villi ja vapaa pysäköinti, niin totta kai se näkyisi julkisen liikenteen käytössä. Mutta nyt puhutaan marginaaleista. Tämän perustelun käyttämistä tähän yhteyteen, sitä en pidä hyvänä enkä perusteltuna. Mutta me olemme tämänkin kannan äänestyttäneet kaupunginhallituksessa, ja kaupunginhallituksen enemmistö - jonka esitys tämä siis on - on ollut sitä mieltä, että se kuuluu tähän ehdotukseen.

Julkisesta liikenteestä voisin tietysti puhua pitkäänkin. Olen pannut merkille, ihan seisomalla esimerkiksi Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun kulmassa, minä tahansa vuorokauden aikana, niin jos haluaa nähdä tyhjiä busseja, niin siinä niitä näkee. Siinä nimittäin kulkevat seudun bussit, kaupungin bussit ja myöskin pitemmälle kehäkuntiin menevä liikenne, ja pois lukien ruuhka-aika, nämä bussit ovat sen verran tyhjillään, että hyvin näkee lukea vastapäisen seinässä olevat neonkyltit ikkunoitten läpi. Kukaan ei ole sitä siinä erikseen, sitä näkymää, estämässä. Jos tällä perusteella vedetään se johtopäätös, että seisoskelen kadun kulmissa katselemassa busseja, niin tämä tietysti oli vain koe. Älkää pelätkö. Kyllä minulla ihan hommiakin on.

Mutta summa summarum, niin me emme pidä tästä esityksestä. Me emme pidä tästä korotuksesta. Me pidämme tätä esitystä epäoikeudenmukaisena, väärin perusteltuna ja olemme sitä mieltä, että tehostamista olisi ollut muissa yhteyksissä koko tämän laajan kysymyksen yhteydessä, johon liittyy sekä pysäköintivirhemaksut että pysäköintimaksut.

En tee kuitenkaan vastaehdotusta, sillä varovaistenkin arvioiden mukaan sillä ei olisi laajaa menestymisen mahdollisuutta täällä kaupunginvaltuustossa tänään siitä huolimatta, että meillä on eri valtuusto kuin viime vuonna. Uskon, että tässä voimasuhteet näitten kysymysten kohdalla vastaavat niitä, jotka syntyivät kaupunginhallituksessa. Mutta emme pidä tästä. Tulemme vastaisuudessa varmasti vastustamaan lisäkorotuksia koko tällä sektorilla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff epäili, että tässä kerätään rahaa ilman erityistä vastiketta.

Näin ei tietenkään ole. Jos pitää pysäköintipaikkoja kaupungissa asiana, joka ei ole erityinen vastike, niin ihmettelen kyllä, minkälaisessa kaupungissa valtuuston I varapuheenjohtaja haluaa elää ja asua.

Kaupungissa tila on ns. niukka resurssi, ja sillä on hintansa. Usein kovakin hinta. Ilman muuta pysäköintipaikka ja vapaan pysäköintiruudun löytäminen on rahan arvoinen etu autoilijalle, kun hän ei ole vain läpikulkumatkalla tai viettämässä aikaa autossaan, vaan pyrkii asioimaan kaupungissa tai menemään töihin tai mihin hyvänsä.

Jos varapuheenjohtaja Bogomoloff epäilee, että nimenomaan bussit ovat tyhjiä kulkuneuvoja kaupungissa, niin haluan huomauttaa, että keskimäärin henkilöautoissa on 1,3 henkeä. Siinä on siis kuljettaja laskettu mukaan. Erityisesti ruuhka-aikana kun katselee seisovaa henkilöautojonoa ja huomaa, että lähes jokaisessa autossa on vain kuljettaja, niin sieltä sitä tyhjää tilaa nimenomaan löytää. Kaupungin on tarkoitus kuitenkin toimia ja pyöriä, eikä kaupunkilaisten ja autoilijoitten ole tarkoitus vain istua jonossa.

Tämä esille tuotu ajatus pysäköintivalvonnan tehostamisesta on mitä kannatettavin tietysti. Siihen tullaan varmasti palaamaan. Mutta kaiken kaikkiaan tämä esitys on erittäin hyvä. Sehän pohjautuu valtuuston yksimieliseen päätökseen siitä, että pysäköintimaksutuloja halutaan korottaa. Liikennepolitiikka on kokonaisuus. Kun viime vuosina autoilu on suhteellisesti halventunut, niin on ihan selvää, että meidän yhdessä päättämämme tahto siitä, että Helsinki on nimenomaan joukkoliikennekaupunki, on uhattuna, jos emme tue myös joukkoliikennettä erilaisin, myös maksupoliittisin toimin. Sinänsä kaupunginhallituksen enemmistön perustelu tälle esitykselle on aivan hyvä olkoonkin, että esityksen lähtökohtana on nimenomaan budjettipäätös, johon lautakunta on yksimielisesti halunnut vastata.

Haluan kuitenkin, tässä sinänsä hyvässä esityksessä, kiinnittää huomiota yhteen epäloogisuuteen, josta keskustelimme myös kaupunginhallituksen kokouksissa. Se liittyi liitteenä olevaan kuvaan pysäköintimaksuvyöhykkeistä.

Aivan ydinkeskusta, rautatieaseman ja Stockmannin ympärillä, Forumin ja Aleksin ympärillä on tietysti kalleinta ykkösvyöhykettä. Sen ympärillä on, muualla kantakaupungissa, tai Helsingin niemen kärjessä, on vyöhyke 2, ja sitten vyöhyke 3 jatkuu siitä Taka-Töölön kautta Meilahteen ja Kallion yli Vallilaan jne. Poikkeuksena Pasilan alue vyöhykkeenä 2.

Toinen erikoisuus tämän Pasilan vyöhykkeen lisäksi on se, että aivan niemen eteläkärki ja puolet Krunikkaa onkin yllättäen vyöhykettä 3 eikä vyöhykettä 2, niin kuin kuuluisi olla. Kuten tiedämme, niin näillä paikoilla on yhä edelleen myös täysin ilmaisia pysäköintipaikkoja, vaikka nimenomaan taloudellinen ohjauskeino pysäköinnissä ohjaisi koko liikennettä hyvin. Nämä muutamat harvat ilmaiset paikat houkuttelevat autoilijoita ylimääräiseen ajoon ja sen ilmaisen paikan metsästämiseen. Tämä ei voi olla kaupungin edun mukaista. Se ei ole hyvää liikennesuunnittelua, ja erityisen kiusallista se on näitten, etenkin eteläkärjessä asuvien asukkaitten mielestä, koska he joutuvat kantamaan tämän ylimääräisen liikennekuormituksen aiheuttamat haitat.

Jatkossa tulisikin pohtia, että pysäköintimaksuvyöhykkeitä yhtenäistettäisiin siten, että mahdollisuuksien mukaan koko kantakaupunki olisi vyöhykettä 2. Enkä näe yhtään perustetta sille, että nimenomaan tuolla pussin perällä, Merikadun suunnalla, että siellä nimenomaan on ilmaisia pysäköintipaikkoja. Ne tulisi saattaa pysäköintimaksujen piiriin.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Arvoisalle puheenjohtajalle Keskustan valtuustoryhmän onnittelut nimityksen johdosta.

Pysäköinnistä saatuja tuloja, joita kaupungilla ovat pysäköintimaksut, virhemaksut - eli parkkipirkkojen antamat laput - asukaspysäköinti- ja yrityspysäköinti, niin näitä tuloja halutaan lisätä. Keskustan valtuustoryhmän mielestä tämä on ihan hyvä linja. Hämmästystä vaan nostattaa se, että kaupunginhallituksen ehdotus perustuu pelkästään korotettuihin pysäköintitaksoihin.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy tämän korotusesityksen.

Esittelytekstistä kävi kuitenkin ilmi, että pysäköinnintarkastaja tuottaa moninkertaisesti palkkakustannuksensa. Näin ollen lautakunnan näkemys 10 uudesta pysäköinnintarkastajasta on ihan perusteltu ja suositeltava. Periaatteessa, jos pysäköinnintarkastaja tuottaa moninkertaisesti palkkansa, niin heitähän voisi palkata pilvin pimein. Jossakin varmasti tulee raja vastaan, ettei uusi tarkastaja enää lisää tuloja. Mutta näemme, että tämä on kuitenkin se linja, jota voidaan käyttää yrittäessä lisätä pysäköinnistä saatuja tuloja.

Yhteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota. Se on pysäköinnin maksullisuus tai maksuttomuus kantakaupungin ulkopuolella olevien asemien luona.

Toivoisi, että metro- ja muille asemille on helppo jättää auto ja että pysäköinti niillä parkkialueilla on joko maksutonta tai sitten hyvin kiinteästi liittyy metro- ja julkisen liikenteen maksuihin tai lippuun. Tämä todella on sellainen asia, johon tulee kiinnittää huomiota, ettei näistä pysäköintialueista tule lisäkustannuksia ihmisille.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Mielenkiintoista oli kuulla kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloffin puheenvuoro. Se oli hyvin kuvaava. En muista kokoomuksen käyttäneen yhtään kovinkaan kriittistä puheenvuoroa silloin, kun joukkoliikenteen lipun hintoja on korotettu. Niitähän on korotettu peräti 28 % muutaman viimeisen vuoden aikana. Silloin ei ole huutoa noussut. Silloin ei ole tehty vastaesityksiä. Mutta kun kosketaan pyhään peltilehmään, johan alkaa huuto.

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff totesi, että hänellä ei ole tapana seisoskella Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun kulmassa tutkimassa autoliikennettä ja -virtaa. Mutta epäilen, että jossain määrin tätä tapahtuu kuitenkin, koska sen lisäksi, että hän on huomannut tyhjiä busseja, hän on aikaisemmin kertonut myös samaisella nurkalla olevan eläkeläisiä heiluttelemassa taksiseteleitä. Epäilen, että Bogomoloffin olisi syytä käydä näöntarkastuksessa varsinkin tietäen, että hän kuitenkin on niitä henkilöitä, jotka enimmäkseen käyttävät yksityisautoilua, jossa on tarpeellisempaa kuin joukkoliikenteen käytössä se, että pystyy havainnoimaan oikealla tavalla.

Kuten kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu jo aikaisemmin sanoi, yksityisautoissa useammin on vain kuljettaja. Harvemmin näkee busseja, joissa on vain kuljettaja. Yleensä nekin ovat varikolle menossa.

Mutta varsinainen syy, minkä takia halusin käyttää puheenvuoron, koski pysäköintivirhemaksua.

Täällä esittelyssä todetaan, että kaupunki toimii sen eteen, että lainsäädäntöä muutettaisiin siltä osin, että pysäköintivirhemaksua voitaisiin korottaa.

Tämä on tärkeä ja oikeansuuntainen pyrkimys. Tällä hetkellähän tilanne on se, että liputta matkustaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin pummilla pysäköinti. Pummilla pysäköinti kuitenkin vie tilaa muilta autoilijoilta. Harvemmin liputta matkustaminen on suoraan samassa määrin pois kuin pummilla pysäköinti.

Samassa yhteydessä haluan kiinnittää huomiota siihen, että pummilla pysäköinnin lisäksi yksityisautoiluun liittyy toinen merkittävä ongelma, johon meidän pitäisi jatkossa puuttua, nimittäin pummilla bussikaistoilla ajelu. Tämä on joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta erittäin suuri ongelma.

Toivon, että kokoomus yksityisautoiluun kovasti huolta kiinnittävänä puolueena kiinnittäisi myös huomiota näihin autoiluun liittyviin pummiongelmiin, myös pummilla bussikaistalla ajamiseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lyhyesti toteaisin neljä eri näkökulmaa.

Ensinnäkin:

Kaiken kaikkiaan kaupungissa pysäköintipolitiikan keskeisenä asiana on ollut, että kadunvarsipysäköinnistä voitaisiin päästä eroon niin pitkälle kuin mahdollista ja autot siirtää maan alle. Sitä on toteutettu sekä asemakaavoituksen yhteydessä että myöskin keskustan, ydinkeskustan parkkiluolien rakentamisen yhteydessä. Tätä politiikkaa tietysti pitää tukea sekä pysäköintimaksupolitiikalla että myöskin muilla keinoin.

Näin ollen se pitää pitää kirkkaasti mielessä, että kadunvarsipysäköinti on tarkoitettu lähinnä asiakaspysäköintiä varten ydinkeskustassa ja että asiakaspysäköinnin tehokkuuden ja nopeuden aikaan saamiseksi, niin se on riippuvainen täysin pysäköintimaksun suuruudesta. Näin ollen, mitä kalliimpi pysäköintimaksu on, niin sitä nopeampaa on asiakaspysäköinti, jota monessa yhteydessä on vaadittu. Tavoitteena ei olekaan, että asiakaspysäköinnistä tehtäisiin pitkäaikaista normaalia asukaspysäköintiä. Tämä oli näkökulma 2.

Kolmantena asiana voisin todeta, minkä kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff unohti sanoa, että vuoden 2004 budjetin valmistelun yhteydessä nimenomaan velvoitettiin vuoden 2005 budjettia valmisteltaessa tiettyyn tuottotavoitteeseen, 12 %:n tuottotavoitteeseen pysäköintimaksujen tarkistuksessa. Sitä ei suinkaan kokoomuksen vastaehdotus kaupunginhallituksessa olisi toteuttanut, ja näiltä osin olisi ollut ristiriidassa budjettisovun kanssa.

Neljäs näkökulma on, että - niin kuin esittelytekstissä todetaan - pysäköintitaksoja on viimeksi korotettu vuonna 2002. Silloin korotettiin 19 %. Ja päinvastoin - ihan niin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi - yleisen joukkoliikenteen maksuja on kuitenkin korotettu huomattavasti enemmän. Sillä tavalla myöskin tämä, että joukkoliikenne on meidän ensisijainen liikennepoliittinen näkökulma, pitää pitää myöskin kirkkaana mielessä.

Arvoisa puheenjohtaja. Ärade fru ordförande.

Ensinnäkin - ja hieman ehkä poiketen siitä mitä kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff täällä totesi - me olemme sitoutuneet budjettisopuun. Tämä on myös viesti valtuutettu Arhinmäelle, joka täällä asiaa arvioi.

Esityslistassa ei aina ole kerrottu kaikkea. Tausta sille päätökselle, jonka valtuusto teki vuoden 2004 talousarviopäätöksen yhteydessä, olivat ryhmien väliset neuvottelut, joissa neuvotteluissa tämä asia sovittiin. Tämä liittyi nimenomaan siihen, että kun tiedettiin, että joukkoliikenteen tariffit olennaisesti nousevat, niin samassa yhteydessä pidettiin oikeudenmukaisena, että myös pysäköintitaksat nousevat. Tämä on se tausta, minkä takia se budjettiin tuli ja tämä on se tausta, minkä takia kokoomus - totta kai - budjettisovussa mukana olevana on sitoutunut siihen, että näitä maksuja korotetaan siten, että tulot lisääntyvät 12 %:lla. Tämä pitää ensinnä tehdä selväksi.

Toinen asia on se, että kun tämä tuli kaupunginhallitukseen, tähän kytkettiin muitakin asioita, tavoitteita ja perusteluja, joita me emme voineet hyväksyä.

Täällä tehdään ylisuuria korotuksia, joita perustellaan muillakin asioilla kuin sillä, joka oli budjettisovun taustalla. Sen takia me äänestytimme tästä kaupunginhallituksessa, ja hävisimme siellä - tunnetuin seurauksin - äänin 8 - 7.

Täyttääkö meidän vastaesityksemme budjettisovun vai ei, voi olla jossakin määrin kiistanalainen asia. Muistan hyvin, kuinka apulaiskaupunginjohtaja esitteli kaupunginhallituksessa, että joittenkin arvioitten mukaan meidän esityksemme johtaisi siihen, että pysäköintitulot nousisivat vain noin 10 %. Mutta näissä on niin iso virhemarginaali suuntaan tai toiseen, että voimme hyvällä omallatunnolla sanoa, että se täyttää budjettisovun kriteerit.

Miksi me emme pitäneet tästä päätöksestä?

Kyse on nimenomaan siitä, että tässä on muitakin elementtejä kuin ne, jotka olivat budjettisovun takana.

Täällä päätöksenteon yhteydessä todetaan perusteluina, että jotta joukkoliikenteen kilpailukykyä voitaisiin tukea myös maksupoliittisin toimin ja jotta korotus toimisi myös vapaan pysäköintipaikan löytämistä helpottavasti, tulisi korotuksen olla vähintään niin ja niin paljon. Nämä eivät olleet asioita, mistä sovittiin budjettisovun yhteydessä. Nämä ovat tekijöitä, jotka ovat johtaneet esitykseen, jossa näitä maksuja korotetaan enemmän kuin niitä olisi pitänyt korottaa, jos oltaisiin ainoastaan lähdetty budjettisovusta.

Tarkastellaan näitä vielä hieman tarkemmin.

Esityslistalla todetaan mm. siitä, että kaupunkisuunnittelulautakunta on vuonna 1979 käsitellyt kadunvarsipysäköinnin periaatteita ja määritelty tiettyjä raja-arvoja, joitten puitteissa näitten täyttö, käyttöaste pitäisi olla, jotta se olisi järkevää. Sitten hieman myöhemmin esityslistalla sivulla 23 todetaan, että "käyttöasteen perusteella pysäköintitaksojen korottaminen ei näyttäisi tarpeelliselta aivan lähiaikoina." Mutta eipäs mene kuin kuusi, seitsemän riviä, niin todetaan: "Jotta korotus vaikuttaisi vapaan pysäköintipaikan löytämistä helpottavasti, tulisi korotuksen olla vähintään ..." Tämä on otettu myös päätöstekstiin. Eli esityslistalla todetaan, että kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmin periaatteitten mukaan tällä perusteella ei tarvitsisi näitä korottaa, mutta silti tällä perusteella ollaan korottamassa. Tämä on sellainen perustelu, jolla on vain pyritty peittämään sitä, että tässä yksityisautoilun vihamielisessä ilmapiirissä halutaan nostaa näitä maksuja enemmän kuin budjettisopu olisi edellyttänyt.

Toinen lähtökohta on, jota emme voineet hyväksyä, on se, joka täällä perusteluissa todetaan, joka liittyy siihen, että jotta joukkoliikenteen kilpailukykyä voitaisiin tukea.

On ihan selvää, että tähän kaupunkiin kuuluu sekä yksityisautoilu että joukkoliikenne. Meidän lähtökohtamme on ollut se, että molempia pitää - ja varsinkin joukkoliikennettä - kehittää sen omista vahvuuksista lähtien.

Totta kai joukkoliikenteestä voidaan tehdä kuinka kilpailukykyinen tahansa, jos vaikka yksityisautoilu kielletään tässä kaupungissa. Tehdään kaikki mahdolliset toimet. Totta kai sitä kautta saadaan joukkoliikenne toimivaksi. Mutta ei se ole sellaista liikennepolitiikkaa, mitä me haluamme, emmekä usko, että myöskään valtuutettu Pajamäki ja muut - jotka täällä kohta tulevat puolustelemaan näitä korotuksia - haluavat.

Yksi tämän kaupungin kehittämisen ydinkysymyksiä on se, että meidän ydinkeskustamme säilyy elävänä ja vetovoimaisena. Yksi sen perusedellytys on se, että keskikaupungin saavutettavuus on hyvä ja että keskikaupungin saavutettavuus on hyvä sekä joukkoliikenteen kautta että yksityisautoilun kautta.

Kaiken kaikkiaan tässä esityksessä korotetaan pysäköintimaksuja enemmän kuin budjettisovussa on sovittu tai mitä se on edellyttänyt, ja se perustuu sen tyyppiseen liikennepolitiikkaan, jota emme halua kannattaa.

Hävisimme kuitenkin äänestykset kaupunginhallituksessa. Ajattelimme armahtaa uutta valtuustoa ensimmäisessä kokouksessa, emmekä äänestytä siitä nyt tässä ja tänään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Puuttumatta laajemmin tähän aikaisempaan keskusteluun katsoin mahdolliseksi tässä yhteydessä puuttua myös koko pysäköintipolitiikkaan. Kun pysäköintitaksojen lisäksi myös ollaan korottamassa pysäköintirikemaksua, niin on syytä kiinnittää huomiota laajemminkin pysäköinninvalvonnan kysymykseen.

On nimittäin aika omituista se, että pysäköinninvalvonta toimii tehokkaasti jopa eräillä isoilla parkkialueilla lauantai-aamuisin, joskus myös ilta-aikaan, ja sitten taas on alueita, joissa se ei pure lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi suuret joukkotapahtumat, joita eri pyhätöissä meillä on, Jäähallissa, Stadionilla, jolloin pysäköintirikemaksun helposti saa, jos pysäköi ns. laittomasti tielle, jossa pysäköintiä on rajoitettu. Mutta sen sijaan, kun vedät viereiseen puistoon ruusujen päälle, autosi saa olla rauhassa eikä tätä maksua tule. Jotain nurinkuristahan tilanteessa silloin on. Se nurinkurisuus on siinä, että pysäköinninvalvojain oikeudet ajoittuvat vain tiealueille. Näin puistot ovat poliisin aluetta. Jos niissä rikkeitä tapahtuu, pysäköintirikkeitä, eikä poliisi pysty nykyvoimin näitä rikkeitä täydessä laajuudessa valvomaan.

Tässä mielessä olisi syytä myös siinä yhteydessä, kun pysäköintimaksuja, rikemaksuja tarkastetaan, tarkastaa myös pysäköinninvalvojien oikeuksia ja toivoa lainsäädäntöön ja määräyksiin sellaisia muutoksia, jotka mahdollistavat pysäköinninvalvonnan myös puistoalueella ja pihakaduilla. Näyttää nimittäin siltä, että ne kadut, jotka on tarkoitettu nimenomaan jalankulkijoille ja - sanotaan - perheliikunnalle, niin ne ovat tällä hetkellä turvallisimpia pysäköintipaikkoja siinä mielessä, että niille voi pysäköidä ilmaiseksi ja niin kauan kuin haluaa. Tässä on jotain perin nurinkurista.

Kaiken kaikkiaan, kuitenkin nämä maksun korotukset ovat johdonmukaista seurausta siitä mitä Helsingin maksuissa yleensäkin on tapahtunut ja tässä mielessä sulassa sovussa sen kehityksen kanssa, mitä olemme valitettavasti joutuneet joukkoliikenteen maksujen osalta toteuttamaan.

Sikäli tämä on myös joukkoliikennepolitiikkaa, että mitä korkeammat ovat pysäköintimaksut kaupungissa, niin sitä enemmän joutuu varmasti jokainen autolla kaupunkiin tuleva pohtimaan, kannattaako käyttää omaa autoaan vai siirtyä jossain vaiheessa julkisen liikenteen käyttäjäksi.

Tässä mielessä tervehdin tyydytyksellä puheenvuoroa, minkä valtuutettu Molander täällä käytti. Mielestäni tätä park and ride -systeemiä pitäisi kehittää edelleen ja pyrkiä siihen, että keskeisille joukkoliikenneasemille tulisi entistä paremmat pysäköintimahdollisuudet, turvalliset, valvotut pysäköintimahdollisuudet. Se edistäisi sitä, että kansalaiset tulisivat itse ydinkeskustaan ja keskustan alueelle joukkoliikenteellä, joka olisi meille kaikille miellyttävämpää ja mukavampaa myös käytännössä.

Kannattaa muistaa, valtuutettu Vapaavuori, että meillä on Euroopassa monia kaupunkeja, joissa on keskustoissa laajoja kävelyalueita, joissa autoilla ei liikuta lainkaan. Siellä keskustelu autoilla pääsemisestä kaupunkiin on kokonaan toisissa puitteissa kuin meillä. Meillä alkaa Helsingissä myös olla niin paljon maanalaista parkkitilaa, että välttämättä Aleksin käyttämistä ja Stockmannin ympäri pyörimistä yksityisautoilla ei tulisi enää tänä päivänä sallia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tarkoitukseni ei ollut puhua laajemmin liikennepolitiikasta, vaan keskittyä itse asiassa kysymään vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta eräs kysymys.

Mutta ihan valtuutettu Vapaavuoren innostamana en malta olla mainitsematta sitä, että - niin kuin yleensäkin sukupolviajattelua huonosti toteuttaneet suomalaiset - jostain kumman syystä Helsingin kaupunki rakennettiin niemelle. Me olemme aika hyvin ja aika yksimielisesti jo sellaisen kolmekymmentä vuotta olleet sitä mieltä, että täällä täytyy löytyä hyvä balanssi, hyvä tasapaino sille, miten joukkoliikenne ja yksityisautoilu tällä niemellä toimii. Käytännössä Helsingin kaupunki on onnistunut pysäyttämään yksityisautoilun määrän täällä Helsingin niemen alueella suurin piirtein vuoden 1975 tasolle, ja se on oikeastaan johtanut siihen, että Helsinkiä on voitu kehittää keskustaolosuhteiltaan niin viihtyisäksi kuin se tällä hetkellä on.

Valtuutettu Vapaavuori mainitsi Helsingin kaupungin ja tavallaan syyllisti samalla päätöksentekijät autoilijavihamieliseksi kaupungiksi.

Ihan nyt korjattakoon sitä faktaa nyt siltäkin osin, että tälläkin hetkellä kaupungissa valmistellaan massiivista keskustatunnelia, jonka käytännössä tulisi olemaan nimenomaan yksityisautoilijoille erittäin hyödyllinen kulkuväylä. Joten ei tätä kaupunkia pahalla tahdollakaan voi autoilijavihamieliseksi sanoa.

Mitä tulee sitten pysäköinninvalvontaan, joka on tietysti yksi asia, joka tasapainottaa joukkoliikenteen ja yksityisautoilun suhdetta.

On tietysti tärkeätä, että pysäköinninvalvonta on tasa-arvoista ja oikeudenmukaista. Minun täytyy itsekin yksityisautoa käyttävänä, että silloin tällöin olen ainakin salaa iloinen, että kokoomus pitää sen aina aika maltillisena. Ei Helsingissä missään vaiheessa ole lähdetty mihinkään voimakkaisiin pysäköintimaksujen korotuksiin. Nämä korotukset ovat hyvin maltillisia ja kaiken puolin järkeviä. Tätä kaupunkia ei yksinkertaisesti voi verrata Suomessa mihinkään muuhun. Helsinki on ainoa kaupunki, joka näiden ongelmien kanssa millään tasolla painii. Tässäkin mielessä erittäin maltillinen ja rauhallinen esitys on oikein hyvä.

Sen sijaan varsinainen asiani oli kysyä apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, miten on mahdollista, että Helsingissä tällä hetkellä osa ilmeisesti yksityisistä pysäköintilaitoksista on pystynyt ulkoistamaan pysäköinninvalvontansa? Ihmettelen sen juridisia edellytyksiä, miten Helsingissä näin voidaan toimia. Ja tavallaan penään sitä, että tuottaako se tasa-arvoa yksityisautoilijoille, että pysäköidäänkö sellaiselle alueelle, jossa pysäköinninvalvonta on ulkoistettu käsittääkseni vielä siten, että liike-idea näillä alueilla on nimenomaan siis pysäköintivirhemaksujen kerääminen? Tämä on ollut muutaman kerran jossain julkisuudessa hajanaisesti esillä. Minulla ei ole käytännössä käsitystä tästä. Sen vain tiedän, että yleisesti ottaen Helsingin kaupungissa tällainen toiminta on aika tarkkaan valvottua ja jotain kautta kulkee myöskin luottamushenkilöiden tietoon. Nyt tuntuu, että tämä on aika uusi ilmiö, johon toivoisin jossain vaiheessa saavani enemmän selkoa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minulla on sellainen käsitys, että yksityisellä alueella, jos siellä joku kerää rikemaksua, niin se ei perustu samaan lainsäädäntöön kuin meidän toimintamme, eli se on sitten jonkinlaista vapaaehtoista hyväntahtoisuutta, että sen maksaa, tai joutuu muuten johonkin siviilioikeudelliseen selkkaukseen tämän yksityisen paikan omistajan kanssa. Tämähän on tarkkaan säädeltyä. Olemme poliisin kanssa yhteistyössä, että mitä ylipäänsä voidaan rikemaksulla tällaista yleistä rangaistustyyppistä periä. Kameravalvonnan osalta olemme erittäin pahoissa selkkauksissa, kun oikeusministeriö ei millään tahdo myöntää kunnalle tätä oikeutta juuri erilaisin oikeusturva- ja peruslakeihin ja muihin vedoten. En tunne tarkemmin, mutta käsitykseni on, että se ei voi perustua tähän samaan säädäntöön, jos siellä näitä maksuja peritään. Mutta jos olen väärässä, niin kyllä korjaan. Asia kuuluu nykyisellään rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajalle.

Samassa yhteydessä muistinvaraisesti korjaisin valtuutettu Saarniota.

Näin pitkään oli asian laita. Mutta käsitykseni on, että puistopysäköintiin on saatu korjaus, että siihen on säädöspohja sakottaa, jos vain resursseja riittää.

Puheenjohtaja.

Ihan valtuutettu Pajamäelle pienenä kommenttina koskien keskustatunnelia.

Sen päätarkoitushan on johtaa huoltoliikenne sekä yksityinen autoilu maan alle, jotta olot paranisivat täällä kaupungin pinnalla ja jalankulkukeskustaa voisimme laajentaa ja tällä tavalla helpottaa ja auttaa nimenomaan jalankulkijoita ja muuta liikennettä, että suinkaan sen tarkoitus ei pelkästään ole yksityisautoilijoita tukea.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Täällä on kannatettu pysäköinninvalvonnan tehostamista. Itsekin pidän tätä ajatusta hyvänä. Mutta haluan korostaa, että tätä kiireellisempi asia on lippuautomaattien saaminen kaikille maksullisille alueille.

Kuten esityslistasta käy ilmi, on alueita, joissa pysäköinti on määrätty maksulliseksi, mutta maksamista ei ole tehty yksinkertaiseksi. Näillä alueilla lippuautomaatteja ei ole asennettu.

En pidä oikeana, että näillä alueilla, joissa maksaminen on tehty poikkeuksellisen vaikeaksi, ihmisiä ahdistettaisiin tiukemmalla valvonnalla ilman, että puuttuvat lippuautomaatit asennettaisiin ensin. Siis ensin maksaminen helpoksi ja puuttuvat lippuautomaatit paikoilleen. Sitten myös tarkempi valvonta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen ihan samaa mieltä tietysti valtuutettu Walldén-Pauligin kanssa siitä, että keskustatunneli mahdollisesti tulessaan palvelee myös muita kuin yksityisautoilijoita. Mutta totta kai tällainen, siis miljardiluokkien hanke, jolla pystytään helpottamaan itä-länsi-suunnan yksityisautoilua niin, ettei tarvitse turvautua joukkoliikenteeseen tai olla Helsingin keskustan ruuhkissa, on autoilun myötämielinen teko Helsingin kaupungilta, ilman muuta. Siinä mielessä se kannattaa sellaiseksi katsoa, aina samassa, kun miettii pysäköintivirhemaksujen korotuksia.

Puheenjohtaja.

Täällä on muutamassa puheenvuorossa vaadittu tehokkuutta pysäköinninvalvontaan.

Olen ollut viime kauden yleisten töiden lautakunnassa ja jatkan siellä puheenjohtajana tämän seuraavan kauden. Pysäköinninvalvonta kuuluu henkilöstön osalta yleisten töiden lautakunnan alaisen rakennusviraston toimialaan.

Osin nämä moitteet ovat perusteltuja. Näitten epäkohtien vuoksi, mitä pysäköinninvalvonnassa on ollut, on rakennusvirastossa toteutettu mittava organisaatiouudistus, joka koskee myös pysäköinninvalvontaa. Siihen liittyy myös uusien päälliköitten rekrytointia. Kun nämä organisaatiouudistukset tehdään tarkoituksella, että toiminta tehostuu, uskon, että toiminta piankin tehostuu jopa siinä määrin, että pysäköintimaksujen korottaminen osoittautuu tarpeettomaksi.

Kun tämä asia kuitenkin on sovittu jo budjettisovun yhteydessä, eli että pysäköintimaksuja korotetaan, ja kun budjettisopu on paljon suurempi asia kuin pysäköintimaksujen korottaminen, en nyt äänestä korotusta vastaan, vaan uskon, että se piankin paranee myös valvonnan taholta.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Bästa fullmäktige.

Haluan tässä yhteydessä todeta sen, että aiemmilla valtuustoilla on monasti ollut kriittinen sanansa sanottavansa siitä, etteivät kaupungin hallintokunnat riittävästi etsisi keskinäisiä synergiaetuja. Tämä - nyt täällä tänään esiteltävä - Sandels -hanke on tässä katsannossa esimerkillinen kootessaan virastojen ja kolmannen sektorin yhteistyössä yhden katon alle ruotsinkielistä opetus-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaa.

Utan att här upprepa Sandels projektets långa förhistoria är det skäl att slå fast att fullmäktige genom att godkänna den framlagda anläggningsplanen etablerar en milstolpe i stadens aktuella strävanden att stärka och synliggöra det svenskspråkiga inslaget i huvudstadens vardagsverklighet. Efter den lyckade lösningen som sammanförde den svenska yrkesutbildningen i Arabiastranden innebär detta projekt vid Tölö torg utöver en lösning på akuta utrymmesproblem för skolan också att den svenskspråkiga ungdomskulturen äntligen får ett centrum som den förtjänar som ett angeläget svenskt rum i huvudstaden.

Valtuuston päätettäväksi nyt esitettävän suunnitelman seurauksena Töölöntorin laidalle käynnistyvä kulttuuritalohanke on myös arkkitehtonisesti arvokas lisä ydinkeskustan ilmeeseen, vaikka akateemikko Juha Leiviskän piirustukset onkin kalleutensa vuoksi riisuttu niin pitkälle kuin voittaneen kilpailutyön osalta ikinä on ollut mahdollista. Tämä on tietenkin tapahtunut yhteistyössä arkkitehdin ja hänen pääsuunnittelijansa kanssa.

Harmillisena seikkana on syytä mainita, että muutoinkin hintavan hankkeen valmistelua mutkistivat kustannuslaskentaan ensimmäisenä käytetyn yrityksen arviointivirheeksi osoittautuneet ylioptimistiset laskelmat. Tämä antaa aihetta jatkossa erityiseen valppauteen tämän projektin kustannusseurannassa.

Myönteisenä ja toistaiseksi harvinaisena piirteenä sitä vastoin on aihetta kirjata se seikka, että projektin kustannuksiin osallistuvat puolella miljoonalla eurolla Svenska kulturfonden ja eräät muut ruotsinkieliset rahastot. Luvattu panos on varmistanut sen, että hankkeeseen on voitu sisällyttää tavallista koulua tai nuorisotilaa tasokkaampi sali palvelemaan musiikkiopiston ja kulttuuritalon tarpeita. Ulkopuolinen rahoituspanos on esimerkillisen tervetullut. Paitsi että se keventää helsinkiläisen veronmaksajan taakkaa, se on vahvistamassa myös sivistystoimen kentässä yhä tarpeellisemmaksi käyvää yhteistyötä julkisen vallan ja yksityisten toimijoiden kesken.

Fru ordförande, bästa fullmäktige.

Biträdande stadsdirektör Ilkka-Christian Björklund sade redan en hel del av det som jag gärna hade sagt så att jag tänker inte upprepa det.

Det är faktiskt ett historiskt projekt vi talar om. Det handlar väldigt långt om ett gräsrotsprojekt som tillsammans med stadens tjänstemän har kunnat förverkligas nu och blir en stor satsning som omfattar både svensk ungdomskultur, ungdomarnas fritidsverksamhet och utbildning på högstadie- och gymnasienivå. Det är historiskt också för att vi har de här tre förvaltningarna som nu samarbetar och samarbetar också med andra aktörer inom musik och övrig kulturutbildning för ungdomar. Jag tänker alltså på Brages musikskola allra främst.

Helsingfors brukar lekfullt av oss kallas Finlands största stad. Det vill säga det finns ingen annan stad eller ort i Finland som har så många svenskspråkiga invånare som just Helsingfors, över 35 000. Men som bekant bor vi väldigt utspridda i den här staden, så det finns inte alltid det här gemensamma rummet för oss. För att kunna skapa de här gemensamma verksamhetsformerna är det bra, för att inte säga helt nödvändigt att kunna koncentrera verksamhet ibland på ett enda ställe i stan och det här kommer att bli ett sådant ställe som kan bli ett andra hem för våra svenskspråkiga ungdomar. Här föds vanligt samvaro med babbel, med ringande i telefonen hem eller till kompisarna men här föds också musik och drama på svenska och här föds tankar och kanske alldeles nya projekt inom kulturen som vi inte ens ännu har en aning om. Sådana här projekt har ju en benägenhet att så att säga kunna generera någonting nytt.

Sandels -projekti edustaa juuri sitä ajattelua, jota valtuustossa, tai josta on pitkään puhuttu, eli monitoimitalo, joka elää aamuvarhaisesta iltamyöhään, talo, jossa eri käyttäjätahot käyttävät osittain samoja tiloja ja saavat näin synergiaetuja. Sandels on kulttuuripoliittisesti erittäin merkittävä ruotsinkieliselle väestölle.

Hyvä tulee joskus hitaasti, ja näin on tässäkin. Projekti on kestänyt kauan, sen idean eteen tuomisesta vuonna 1998. Mutta kestihän kauan, ennen kuin saimme oopperankin, uuden oopperan Helsinkiin. Saamme siis kiittää näiden vuosien varrella asian edestä työskennellyttä kahta apulaiskaupunginjohtajaa, eli Viinikkaa ja Björklundia, hyvästä valmistelusta.

Sandels saa ehkä toimia pilottiprojektina yhteistoiminnan tiellä. Uskoisin, että kun talo on otettu käyttöön ja siitä saadut kokemukset kertovat meille, mitä tällainen projekti tarkoittaa, niin vastaavanlaisia projekteja saattaa syntyä muuallekin, ja saisi kernaasti syntyäkin. Ruotsissa kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia.

Minun pitäisi oikeastaan onnitella uutta valtuustoa siitä, että sen jäsenet pääsevät heti ensimmäisellä istunnollaan antamaan lähtölaukauksensa näin perinpohjaisesti suunnitellulle rakennusprojektille ja siihen muuttuvalle äärimmäisen hyvälle toiminnalle.

Jag vill också tacka stadsdirektör Eva-Riitta Siitonen för det stora stödet för projekt för de svenskspråkiga ungdomarna i Helsingfors under de senaste åren. Jag avser då Prakticum och Arcada och nu Sandels. Sedan har vi inte mycket att begära på en lång tid framåt tror jag för att nu har vi fått en handfull goda saker att glädjas över.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tiedän entisenä opetuslautakunnan puheenjohtajana oikein hyvin, että Sandelsin hanke on tarpeen. En tiedä kaupungissa toisia niin kuluneita ruokailutiloja kuin Lönkanin tilat ovat. Ihme, että koululaiset viihtyvät ja haluavat sinne. Hanke on pitkittynyt, ja siksi kaikki on mennyt aika kurjaan kuntoon.

Haluaisin vastauksen muutamaan kysymykseen. Kokemukseni opetuslautakunnasta on osoittanut, että joka kerta kun lähdetään tekemään hallintokuntien yhteishanketta, se on aina paljon kalliimpi kuin jos opetus tekisi yksin ja sosiaalitoimi päiväkodin yksin. Siis vain se ajatuksena, että nyt tehdään yhdessä. Joku vedättää tai muuten vain tulee kallista. Mitä ihmettä, jos tähän olisi tullut vielä Espoo, Vantaa ja Kauniainen mukaan ja ne kaikki olisivat vedättäneet tämän vielä yhteistoiminnallaan paljon kalliimmaksi.

Toinen asia, mitä ihmettelen ihan oikeasti - osaisiko joku vastata - miksi arkkitehtikilpailut tuottavat vain muita kalliimpia ratkaisuja?

Tiedän, että kalliimpi rakentaminen tietää myös kalliimmat ylläpitokustannukset. Näin on kouluissa ollut. Ja kun ylläpito kustannetaan samoista rahoista kuin itse opetus, se hoidon ja ylläpidon kalleus on pois opetuksen tunneista.

Miksi arkkitehtikilpailujen hintoihin ei voi kuulua kohtuuhintainen uudisrakennus?

Sitten:

Miksi nämä hankkeet kallistuvat aina suunnittelun täsmentyessä?

Siinä on vedätyksen makua. Kyllä arkkitehtien toimestakin, myös opetuksen ja kulttuurin suunnittelijoiden toimesta, sinne halutaan vähän enemmän ja vähän parempaa kuin mitä alun perin on ajateltu.

En yhtään kiellä, että uudet tilat tarvitaan. Oikein hyvin näen sen, että Mannerheimintien länsipuolelle tulee joku uudisrakennus, joka sitten on vetovoimainen sekä opetuksen että kulttuurin osalta. Tähän saakka ainakin valtuusto on aina kaikkea kallista perustellut sillä, että Itä-Helsinki tarvitsee vetovoimaisia rakennuksia.

Toisaalta ihmettelen, eikö tätä, aiemmin valtuutettu Dahlbergin kertomaa ruotsinkielistä musiikkia ja draamaa olisi voitu toteuttaa pikkuisen edullisemmissa tiloissa ja sillä lailla säästää itse niitä toiminnan budjetteja kiinteistökustannusten rasituksilta?

Löytyykö vastaajaa, miksi arkkitehtikilpailuissa ei ole hintarajaa tai edes tavoitetta kohtuullisesta suunnittelusta, ja miksi hallintokuntien yhteishankkeet ovat järjestään kalliimpia kuin yhden hallintokunnan rakentamat?

Ärade ordförande, arvoisat valtuutetut, ärade stadsfullmäktige-ledamöter.

Tämä on todella iso ja hieno asia. On suuri kunnia saada olla täällä ensimmäisessä kokouksessa uudessa valtuustossa ja päättää niin iloisesta ja hienosta asiasta kuin tämä Sandelsin taloprojekti.

Tämä koskee kaikkia ruotsinkielisiä lapsia. Helsingissä ruotsinkieliset lapset eivät voi elää vain omalla alueellaan, koska sellaisia palveluita vapaa-ajan, tai edes koulua ole mahdollista järjestää niin, että se voisi olla lähellä jokaista. Sen takia on pakko löytää ratkaisu, jossa myös ruotsinkieliset lapset joutuvat matkustamaan aikaan pitkään. Mutta ei se mitään. On hienoa kuitenkin, että tämä tulee.

Det här är faktiskt en stor grund för en stor glädje det här beslutet i dag. Vi har i Svenska Folkpartiet jobbat väldigt länge och hårt för att det här projektet skulle bli verklighet och jag vill också för min del tacka alla de som har jobbat så hårt för att det här ska komma till stånd, naturligtvis biträdande stadsdirektör Björklund allra främst, men också föregående fullmäktige och alla de som har kämpat för att få det till stånd.

Jag tycker på det viset att det dessutom är historiskt för att det är väldigt sällan man i förvaltningen planerar för barn ur barnens synvinkel och barnen är indelade i förvaltningssektorer utan barnen fungerar över alla sektorgränser och så här borde det vara. Så här borde det fungera på alla sektorer, att man utgår ur barnens behov och ungdomarnas behov och inte ur hur förvaltningen är indelad och jag hoppas att det här kommer att stå som ett gott exempel också i framtiden och för övriga sektorer när man funderar på våra invånare, våra barns rättigheter och möjligheter.

Det här är allra främst naturligtvis viktigt om man tänker på Lönkans högstadium och gymnasium som glädjande nog har ett växande elevantal. Det är också någonting som vi tycker att är jätteviktigt. Det finns en chans att finlandssvenskarna i Helsingfors inte minskar. Det är en jättesak och en förutsättning för det här är att vi ska ha fina och bra skolor. Det är naturligtvis det allra viktigaste. Men svenskan kan inte hållas kvar om inte barnen också har möjlighet att leva någonting på svenska också på fritiden och därför är den här fritidssidan både med musik och kultur och ungdomscentralen, samarbete med ungdomscentralen, så fruktansvärt viktiga.

På senaste åren har vi väldigt mycket talat om hur viktigt det sociala kapitalet, den sociala gemenskapen är också för välfärden, för att hållas frisk, för att leva längre osv. Det här är ett sätt att bygga sociala nätverk, ett socialt strakt kapital och ge barnen en stark social identitet.

Det här är, jag hoppas, och jag är väldigt glad för att stadsstyrelsen också enhälligt har gjort det här förslaget och jag tror att vi kommer att få vara stolta över det här väldigt länge.

Valtuutettu Biaudet'ille:

Päiväkotimme ovat, sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset, lapsille suunnattuja ja suunniteltuja, aivan kuten koulurakennuksetkin, joita Helsinki on paljon rakennuttanut. Ne lähtevät koululaisten tarpeista. Ei epäilystäkään siitä, etteikö myös muut hankkeet olisi sitä.

Haluaisin edelleen muistuttaa, että siltä osin kuin lukiota rakennetaan, tämän lukion kasvu tulee kyllä olemaan varmasti naapurikuntien lukio-oppilaista. Vetovoimainen erityislukio tuottaa nopeasti uusia oppilaita naapurikunnista. Ja kuten tiedetään, valtionosuus kattaa ainoastaan tämän valtionosuuden. Kaupunki maksaa myös ympäristökuntien lukiolaisten osalta muut kulut. Tämä terveisenä eduskuntaan, että lukiolaisten valtionosuuksia tulisi välittömästi lisätä tai sitten sopia kotikuntakorvauksista paremmin. Ainoastaan Hämeenlinna on tehnyt Helsingin kanssa lukiolaisten osalta kotikuntakorvauksista sopimuksen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on jo monin sanoin kehuttu tätä hanketta. Yhdyn tähän, että tämä hanke on hyvä. Se on todella tarpeellinen ja se on kaikilla muulla tavoin hyvin toteutettu, myös kaupunkikuvallisesti. Sehän on äärettömän arka paikka.

Mutta se, mikä itseäni tässä kovasti surettaa ja huolettaa, ovat nämä kustannukset. Tämä on ollut - niin kuin täällä on tullut esille - hyvin pitkän aikavälin hanke ja kustannukset ovat vain nousseet ja nousseet.

Sen takia ihan lyhyesti teen seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään kulttuuritalo Sandelsin hankesuunnitelman kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta seuraamaan ja valvomaan erityisen tarkasti kyseisen hankkeen rakentamiskustannuksia mahdollisten säästöjen aikaansaamiseksi sekä ylitysten estämiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pyydän saada kannattaa valtuutettu Walldén-Pauligin toivomuspontta.

Samalla yritän vastata valtuutettu Urholle tästä arkkitehtikilpailu/hintarajoitus -kysymyksestä.

Arkkitehtikilpailuthan ovat ideakilpailuita. Usein suunnittelua ei viedä niin pitkälle, että siitä kovin tarkasti pystyisi kustannuksia laskemaan. Sen takia on ilmeisesti aika vaikeata tätä hintarajaa laittaa. Toisaalta pitäisi harkita, että milloin arkkitehtikilpailua tarvitaan ja mihin hankkeisiin niitä ideoita pitää arkkitehtikilpailun kautta hankkia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun kerran rahasta tuntuu olevan pulaa, niin ihmettelen, miksi me olemme kilpailuttaneet yksityissektorilla näitä? Keittiökalusteiden sisältävät erillishankinnat ovat 195 000 euroa ja teatteritekniikasta 98 000 euroa. Otin selville, että yksityissektorilla olisi sponsorointisopimuksella saatu nämäkin kustannukset hoidettua pois. Ihmettelen, miksi yksityissektorilla on kilpailutettu näitä hankkeita, koska rahasta tuntuu olevan pulaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sattuu olemaan niin, että tunnen tämän kohteen sangen hyvin. Tyttäremme kirjoitti sieltä ylioppilaaksi viime keväänä ja on käynyt sen lukion. Siellä tehdään erittäin hyvää työtä. Mutta se on taas toinen tarina.

Kaiken kaikkiaan, minuakin pöyristyttää tämä hinnan lisäys, joka tässä matkan varrella on tullut. Ymmärrän sen, että siinä on syynä nimenomaan arkkitehtisuunnittelun aikaansaannokset - jos nyt näin voi sanoa.

Kun järjestetään arkkitehtikilpailua, niin maan parhaat arkkitehdit kilpailevat keskenänsä sitten tällaisesta, näinkin näkyvästä kohteesta kuin mitä Töölöntori sinällänsä on. Tämä aiheuttaa tietenkin suuria lisäkustannuksia helpommin kuin arvaammekaan.

Paikkahan on rakennusteknisesti - tai sanoisinko arkkitehtonisesti - sangen vaativa. Se on keskeinen töölöläinen paikka, jossa tämä rakennus helposti näkyy ns. kaikkiin suuntiin. Siinä mielessä ei ole saman tekevää, mitä siihen rakennetaan, saati miten siihen rakennetaan.

Itse kouluhan ei - niin kuin täällä on todistettu - ole kovin häävissä kunnossa. Eipä olekaan. Mutta olen minä huonompikuntoisia koulujakin nähnyt muualla, jos sen nyt pitää olla mikään suositus sinällänsä. Peruskorjauksen tarpeessa tämä koko kompleksi on joka tapauksessa. On hyvä, että se nyt sitten tapahtuu.

Mielestäni valtuutettu Walldén-Pauligin toivomusponsi - jonka hän täällä esitti - on erittäin perusteltu, ja kannatan myös itse sitä mielelläni.

Varmasti on niin - kuten myös valtuutettu Halme täällä totesi - että pikkuisen huolellisemmalla hankesuunnittelulla täällä aika monta euroa, ja tarkoitan monta kymmentä tuhatta, ehkä monta sataa tuhatta euroa, olisi voitu säästää.

Mitä sitten kyseisen koulun oppilaspohjaan tulee, niin tiedän senkin, että oppilaita tulee koko Länsi-Uuttamaata myöten Siuntiosta, Inkoosta, Hangosta, Tammisaaresta jne., että mikään ihan puhtaasti helsinkiläinen hanke tämä ei ole.

Ja kun täällä todettiin, että lukiokustannusten korvaavuudet eivät lainkaan ole ajan- eikä kustannusten tasalla, niin tästä me emme varmaan voi kukaan olla eri mieltä. Se on asia, johon pitäisi nopeasti puuttua. Se koskee myös suomenkielisellä puolella esimerkiksi Sibelius-lukiolta ja eräitä muita lukioita, jotka ovat erikoistuneet johonkin tehtävään.

Mielestäni ei voi olla oikein, että helsinkiläinen veronmaksaja maksaa jonkun ulkokuntalaisen koulunkäynnistä yhtään senttiä, ei yhtään euroa. Me maksamme siitä joka tapauksessa jo nyt viime vuosina muuttuneen yhteisöverotuksen kautta avustuksin sellaisina rahoina, jotka yhteisöverosta menevät avustuksina muihin kuntiin, ja että me vielä ikään kuin tätä nettosummaakin olisimme tukemassa, niin se on mielestäni sietämätön ja kestämätön tilanne.

Katson luottamuksella ja suurin toivein arvoisaa puheenjohtajaa, jonka eduskunnassa toivoisin ryhtyvän - myös muiden täällä olevien kansanedustajien varmasti tuella - sellaisiin toimiin, jolla tämä epäsuhta saataisiin ratkaistua.

Mitä itse tähän hankkeeseen tulee, Sandelsiin kaiken kaikkiaan, niin kuin tässä on todettu, kaupunginhallitus on ollut yksimielinen. Tämä on nyt koko kaupungin hanke. Tämä on koko kaupunginhallituksen esitys, ja sellaisenaan mielestäni tämä tällä kertaa hyväksytään. Mutta olkaamme vastaisuudessa tarkkoja nimenomaan kustannusten puitteissa.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kuulijat.

Muutama sana valtuutettu Urhon esille tuomasta rakennuskustannuksista näissä arkkitehtikilpailuissa.

Yleisten töiden lautakunnan alaisessa rakennusvirastossa rakennutetaan suurin osa Helsingin julkisista rakennuksista. Voisin tuolla ottaa esille tämän arkkitehtikilpailun aiheuttaman kustannuslisän ja myös monitoimitalon korkeat rakennuskustannukset.

Vaikka tämä arkkitehtikilpailu onkin luonteeltaan - niin kuin valtuutettu Koskinen aivan oikein sanoi - tällainen idea ja visionäärinen, niin toki sellaisia ehtoja voidaan asettaa, että esimerkiksi rakennus tulee suunnitella standardiosista tai teollisesti valmisteluista osista. Itä-Pakilassa on monia palkintoja voittanut Metsolan ala-asteen koulu, joka on 8-kulmainen koulu. Se tehtiin arkkitehtikilpailun tuloksena. Ja vissiin on niin, että siellä ei ole yhtään standardi-ikkunaa, että ne ovat kaikki erikokoisia. Tällaiset lisää kustannuksia. Kuitenkin tuon koulun erinomaisuus on muualla kuin niissä erikokoisissa ikkunoissa. Ehkä jotain tämäntyyppisiä järkeviä reunaehtoja näihin arkkitehtikilpailuihin voidaan laittaa.

Sen sijaan täytyy kyllä todeta, että rakennuskustannukset Helsingissä ovat aika korkeat, joka johtuu siitä, että paras rakennusmaa on rakennettu. Uusia kaupunginosia kun tehdään, siellä on säännöllisesti saastuneita maita, joitten putsauskustannukset ovat oma lukunsa ja joita varten kaupunginhallituksella on erillisiä määrärahoja. Käytäntö on niin, että kaupunki luovuttaessaan tontin rakentajalle, tekee sen rakennuskuntoon. Tämä on täydennysrakentamisen aikaa. Silloin täytyy tyytyä siihen maahan, joka on vapaana.

Malliesimerkkinä voin tästä kertoa tapauksen. Kannelmäen Prisman pohjoispuolella Mätäojan varrella oli ala-asteen koulun käyttöön varattu tontti, joka sitten muutettiin asuinrakennustontiksi. Kaupunki kunnosti sen rakennusvalmiiksi. Kun se oli Mätäojan varrella, pohja oli savikkoa ja hetteikköä, ja tähän, ala-asteen koulun kokoisen tontin, kunnostamiseen tarvittiin sementtipaaluja, jolla tontti paalutettiin, 274 km. Tämä määrä on niin iso työnä ja materiaalina, että kun kaupunki sitten myi tämän tontin, niin siitä saatiin suurin piirtein sama, mitä rakentamiskuntoon saattaminen tälle tontille aiheutti. Jos oltaisiin oltu kaukaa viisaita - siis niin kaukaa kuin monta kymmentä vuotta aikaisemmin - olisi tietysti ollut järkevää jättää joen varret puistoiksi ja rakentaa rakennukset kivikoille ja somerikolle.

Fru ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuutetut.

Tämä on erittäin hyvä esitys. Näin sen olisi pitänyt olla alun perinkin, silloin kun koko HUS perustettiin. Silloin vaan pienemmät kunnat Espoon johdolla olivat niin valtavan pelokkaita ja uskoivat, että Helsinki vie heiltä kaiken voiman ja kaiken sananvallan kaikissa asioissa. Joten silloin tehtiin tällainen ihmeellinen hybridi, jossa hallitus oli samalla lautakunta Helsingin sairaanhoitoalueelle.

Olen täysillä tämän ehdotuksen takana. Toivon, että te kaikki yhdytte siihen kanssani.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En itse tähän ehdotukseen puutu, mutta otan yhden asian esille.

Elikkä tämä muutoshan käytännössä tarkoittaa sitä, että Helsingin

HUSin johtokunta lakkautetaan. Se on tällä hetkellä toiminut itse asiassa luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteisfoorumina. Valitettavasti sillä ei todellakaan ole ollut mitään päätösvaltaa. Luottamushenkilöiden tiedonsaannin kannalta se on ollut erittäin tärkeä paikka. Siellä ovat kohdanneet niin perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi kuin sitten Helsingin HUSinkin virkamiehet. Siellä on ollut edustettuna sekä virkamiespuoli että luottamushenkilöt.

Nyt perustetaan uusi lautakunta. Sinänsä sen tehtävät määritellään sitten jatkossa HUSin hallituksessa. Itse olen ollut tästä huolestunut niiltä osin, että miten tämä tulee vaikuttamaan Helsingissä luottamushenkilöiden tiedonsaantiin. Tällä hetkellä kuitenkin on ollut yksi kanava, jota kautta on saatu tietoa terveyslautakuntaan. Me emme ole olleet yksin Helsingin tiedon varassa, vaan on voinut katsoa myös HUSin näkökulmaa. Pidän itse sitä erittäin tärkeänä ja terveellisenä, että on olemassa tällainen vuorovaikutus. Toivon, että tällainen jatkossa parantuisi ja tehostuisi, koska täällä Helsingissä on ilmiselvästi korjaamiseen varaa.

Valtuutettu Dahlberg viittasi Helsingin ja pienten kuntien väliseen ristiriitaan.

Se on todellinen tosiasia. Toivottavasti lautakunnan perustamisen jälkeen kyetään paremmin myös vaikuttamaan Helsingin asioihin.

Teen kuitenkin tähän liittyen toivomusponnen, joka liittyy luottamushenkilöiden tiedonsaantiin sekä terveyssuunnittelun tehostamiseen. Meillähän on olemassa jo käytännössä virkamiehistä koostuva terveyssuunnitteluapparaatti, mutta se on itse asiassa aika näkymätön. Esimerkiksi jossain terveyslautakunnassa tiedonsaanti terveyssuunnittelusta on ollut hyvinkin vähäistä.

Elikkä ehdotan, että

kaupunginvaltuusto hyväksyessään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muutoksen edellyttää kaupunginhallituksen ja vastaavan apulaiskaupunginjohtajan toimivan siten, että Helsingin ja HUSin välistä terveyssuunnittelua ja luottamushenkilöiden tiedonsaantia parannetaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä paremmin turvattaisiin mm. valtuustolle HUSista tiedonsaanti.

Meillä tulee olemaan erittäin merkittäviä rakenteellisia asioita, mm. hoitotakuun varmistaminen ja läpivieminen HUSissa. Siellä on tehty erittäin hyvää suunnittelutyötä. Käytäntö näyttää sitten sen, että toteutuuko se. Esimerkiksi tämän seuranta on erittäin tärkeää valtuustolle. Kyse on myös siitä, että me jatkossa kyettäisiin budjetoimaan määrärahat paremmin. Tästä syystä teen tämän toivomusponteni.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Puhakalle totean, kun hän viittasi terveyslautakunnan tiedonsaantiin.

Tämä nyt esitetty muutos HUSin organisaatioon ei merkitse millään muotoa muutosta Helsingin omaan organisaatioon. Eli HUSin budjetti, niin kuin se tähänkin asti on, tulee säilymään terveyskeskuksen osana ja näin ollen terveyslautakunnan alaisena toimintana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Näin on, että tässä ei tule varsinaista muutosta organisaatioon, mutta Helsingin HUSin johtokunta poistetaan tällä muutoksella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tämä keskustelukanava loppuu.

Elikkä käytännössä siellä on ollut tällä hetkellä useita terveyslautakunnan jäseniä. Siellä on ollut edustettuna sosiaalitoimen edustajat. Sieltä on saatu suoraan tietoa esimerkiksi niistä HUSin suunnitelmista, mitä on tekeillä. Nyt tätä kanavaa ei ole. Elikkä se on ollut ihan käytännön terveyslautakunnan työn kannalta erittäin merkityksellistä, koska on ollut tärkeää tietää se, mitä HUSissa kullakin toimialueella tapahtuu. Myönnän sen, että johtokunta on erittäin kallis pitää yllä vain pelkän tiedonsaannin kanavana, niin kuin se on tähän asti ollut. Tästä syystä haluankin korostaa sitä, että myös jatkossa muu kuin pelkästään budjetointitieto kulkee luottamushenkilöille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen nyt ollut noin viisi kuukautta tässä tehtävässä ja minusta tuntuu, etten ole juuri muissa kokouksissa istunutkaan kuin erilaisissa kokoonpanoissa, joissa HUS on ollut yhteinen nimittäjä. Siellä on ollut vaihtelevasti läsnä virkamiehiä ja luottamushenkilöitä koko tästä 32:sta - nyttemmin 31 jäsenkunnasta - ja milloin meiltä ja milloin mistäkin. Meillä on ollut erilaisia säännöllisiä neuvotteluja. Mikään ei estä tulevaisuudessa meitä istumasta kaikissa niissä kokoonpanoissa, jotka katsotaan hyviksi ja hyödyllisiksi. Uskon, että terveyslautakunta voi saada kaiken sen tiedon minkä haluaa ja kaikki se vuorovaikutus voidaan myöskin rakentaa ilman muodollista monstruja, joka meillä tällä hetkellä on.

Erilaisissa yhteyksissä myöskin on puhuttu siitä, että omistajaohjaus ei tänä päivänä toimi HUSissa sillä tavalla kuin sen tulisi toimia. Tätäkin pitää tehostaa. Siinä kaikki luottamushenkilöitten panokset ovat varmasti myöskin tervetulleita.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Olen valtuutettu Dahlbergin kanssa erittäin paljon samaa mieltä siitä, että HUS-perussopimuksen muutos on hyvin tervetullut. Mutta olen myöskin valtuutettu Puhakan kanssa aika lailla samaa mieltä siitä, että me olemme kyllä nyt luomassa aika monikerroksista poliittista johtoa sairaanhoitoon. Meillä on lautakunnan poliittinen johto. Meillä on tämän alueen poliittinen johto. Ja sitten meillä on vielä HUSin poliittinen johto.

Sen takia haluaisinkin kysyä kaupunginhallituksen puheenjohtajalta, että onko mahdollista, että jotkut näistä henkilöistä olisivat samoja henkilöitä, vai ovatko kaikki nämä poliittiset johtajat eri henkilöitä?

Koska nyt siis tämä HYKS-lautakunta on tämän esityksen mukaan varsin suuri, 9 - 13 poliittista jäsentä, joka on aika paljon ihmisiä. Jos ajatellaan, miten esimerkiksi liikkeenjohdon hallitukset toimivat, ei liikkeenjohdon hallituksessa yleensä koskaan ole kuin 3 - 5 jäsentä. (Välihuuto!) Tämä ei ole yritys. Niin. Mutta sitten meillä on vielä HUS-johto, jossa on 15 jäsentä. Olen sitä mieltä, että yliopistoedustaja pitää ehdottomasti olla siellä mukana, koska muutenhan me emme tietenkään saa opetusta ja tutkimusta sujumaan.

Sitten tässä esityksessä ei ole selkeätä linjausta siitä, miten tämä varsinainen virkamiestoiminta järjestetään, paitsi että siellä on sanottu, että tulee tavallaan toinen toimitusjohtaja. Sinne tulee siis HYKS-alueen johtaja. Se hyvä puoli siinä on, että toimialajohtajat säilyvät ennallaan. He ovat erittäin hyviä ja päteviä henkilöitä.

Toivottavaa siis olisi, että tämä perussopimuksen muutos ei johda siihen, että tulee uusia hallinnollisia virkoja, koska me tarvitsemme todella niitä käsiä ja ihmisiä siihen käytännön sairaanhoitotyöhön.

Aikataulu on lisäksi erittäin kireä. On aika epätodennäköistä - tai toivottavasti toteutuu - että saisimme jo 1.3. tämän perussopimuksen muutoksen aikaan ja että se lähtisi heti toimimaan. Tässähän täytyy budjettikin tehdä aivan uusiksi, ja koko johto täytyy palkata tai siirtää jostakin muualta. Kyllä tässä on kireä aikataulu, ja sitten kysymys siitä, miten se informaatio kaupungin puolelle kulkee.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen on pyytänyt puheenvuoron. Valtuutettu Asko-Seljavaara esitti minulle kysymyksen. Oletan, että apulaiskaupunginjohtaja vastaa siihen syvällisemmin.

Ymmärsin kysymyksen niin, koskien luottamushenkilövalintoja HUSin uuteen lautakuntaan ja HUSin konsernihallitukseen, että käsittääkseni tilanne on se, että laki määrää näistä. Uusi lautakuntahan on identtinen jo olemassa olevan neljän sairaanhoitoalueen jo toimivan lautakunnan kanssa, ja varmasti samoja periaatteita noudatetaan. Mutta apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen vastaa varmaankin syvällisemmin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ajattelin, että näytän rautalankamallilla, mistä tässä on kysymys. Se on hyvä. Pikku hiljaa alkaa kirkastua. Tämä on ihan niin kuin tämä asiakin. Ei se heti kirkastu.

Kysymyshän on tässä perussopimuksessa ainoastaan siitä, että keltaisella merkityt johtokunnat poistuvat ja HUS-Helsingin sairaaloihin tulee aivan samanlainen status kuin näillä muilla sairaaloilla nyt on ollut. Tähän mennessähän HUSin hallitus on toiminut tämän pumpun lautakuntana. Nyt HUSin hallitus voi keskittyä koko konsernin hallituksena toimimiseen eikä sen tarvitse toimia enää Helsingin sairaaloitten johtokuntana. Tämä on perussopimusasia. Muut kysymykset, virkamiesten erilaisista suhteista ja nimittämisistä, kuuluvat taas sitten muitten säännösten asioihin. Täällä me voimme edetä vain muuttamalla nyt perussopimusta ja ottaa asian kerrallaan. Valitettavasti me emme voi niitä asioita käsitellä, jotka kuuluvat HUSin elinten käsiteltäviin jatkossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen selvitys oli varmasti hyvin tarpeellinen ja selkiytti tilannetta.

Haluaisin kuitenkin todeta, että nyt kun tulee tämä HUSin uusi pääkaupunkiseudun lautakunta, niin sehän kattaa - voisi sanoa - lähes miljoona asukasta. Miljoonan asukkaan erikoissairaanhoidon alue tulee tämän 13 henkisen lautakunnan poliittiseen alaisuuteen. Helsinki on yksi siinä mukana. Demokratian kannalta tietysti voidaan miettiä, että onko se kuinka hyvä ja kuinka edustava, sillä nimeämisperiaatteella, miten siihen edustajat nimetään. Otan nyt vain esimerkin omasta poliittisesta ryhmästäni.

Vasemmistoliiton kohdalla tämä tilanne tulee merkitsemään sitä, että me saamme yhden edustajan tähän 13 henkiseen lautakuntaan, joka kattaa siis alueen Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa ja Kerava. Eli siis me emme tietenkään edes tiedä, miltä alueelta se sitten näissä poliittisissa neuvotteluissa tulee. Tämä kuvastaa vaan sitä, että demokratian kannalta miljoonan ihmisen terveydenhuollon asioista on kysymys, kun lasketaan nämä isot kunnat. Tämän takia valtuutettu Puhakan ajatus siitä, että se tiedonsaanti voitaisiin turvata muuta kautta kuin johtokunnan kautta, on mielestäni tarpeellinen. Apulaiskaupunginjohtaja vahvisti, että se voidaan hoitaa. Mutta ymmärtääkseni myöskään tämä ponsi ei ainakaan pahentaisi asiaa.

Arvoisa toveri puheenjohtaja ja hyvät valtuustotoverit.

Valtuutettu Puhakan tekemä ponsi on tärkeä. Ja kuten apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen sanoi, on erittäin merkittävää, että saamme kaiken tarvittavan informaation ja tieto kulkee, johon tällä ponnella viitataan.

Kun nyt on kyseessä uuden valtuuston ensimmäinen kokous ja jos ajatellaan sitä palautetta, mitä edellinen valtuusto omasta työstään antoi itselleen, niin yksi huolen aihe oli se, kuinka paljon valtuustolla on valtaa ja miten demokratia toimii. Me kaikki tiedämme, että tieto on valtaa. Siksi onkin erittäin tärkeää, että uutena valtuustona, heti ensimmäisessä kokouksessa, lähdemme linjaamaan sen suuntaisesti, että tiedonkulku vahvistuu ja paranee. Tämä ponsi tukee myös apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen ajatusta. Sen vuoksi valtuutettu Puhakan ponnen hyväksyminen on tärkeää, ja tänään valtuustossa valittujen lautakuntien tähden myös syytä hyväksyä.

Joten kannatan valtuutettu Puhakan esittämää toivomuspontta.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Jörn Donner Rakel Hiltunen

puheenjohtaja puheenjohtaja

1 - 3 §:ien kohdalla 4 - 11 §:ien kohdalla

Hannu Hakala

osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Juha Hakola Osmo Soininvaara

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu