16 §

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin tässä kohdassa - vaikka tämä tuntuu hieman tekniseltä, kun on kysymys määrärahojen ylityksistä, mutta kuitenkin - nostaa esiin asian, joka liittyy tähän, että vanhusten palveluissa on säästynyt 2 milj. euroa viime vuonna. Kysyisinkin, mistä tämä säästö johtuu, kun tiedetään, että Helsingissä vanhustenhuollossa on jatkuvasti puutteita ja ennen muuta rahan puutetta? Esittäisin tällaisen kysymyksen johdolle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Savolainen puuttui tähän samaan asiaan.

Vaikka tiedossa on se, että vanhusten palveluissa tätä määrärahaa ei voida siirtää - ainakaan lautakunnan saamien tietojen mukaan - tälle vuodelle elikkä vuodelle 2005, niin on täysin kohtuutonta, että vanhusten palveluista jää käyttämättä ko. summa, koska tiedossa on se, että kotipalvelussa esimerkiksi olisi huomattavasti tarvetta enempään tai käyttää enemmän määrärahoja, plus sitten se, että koko ajan, viime vuoden ajan on terveyspuolella ollut vanhuksia jonottamassa joko vanhainkotipaikkaa, tehostetun palveluasumisen paikkaa tai palveluasumisen paikkaa. Tässä ei ole koordinaatio kunnolla pelannut - käsitykseni mukaan - jos vanhusten palveluista samaan aikaan sosiaalitoimessa jää käyttämättä määrärahoja. Tällainen tilanne ei saisi toistua missään tapauksessa jatkossa. On aivan kohtuutonta, että virastojen välillä ei ole tällaista koordinaatiota, että olisi todellakin käytetty niihin vanhusten palveluihin, koska sitä tarvetta olisi ollut. Sen osoittavat ihan selkeästi ne luvut, jotka ovat esimerkiksi terveyspuolella olleet jonoissa. Samoin sosiaalipuolella on ollut koko ajan vanhuksia jonossa odottamassa hoivapaikkaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vanhuspalveluista on säästynyt rahaa siitä syystä, että on ollut vaikeuksia saada henkilökuntaa.

Mehän siirsimme aivan viime vaiheessa vielä sinne rahaa sillä tarkoituksella, että saisimme täytettyä valtuuston toiveet, ja kun meistä jokainen tietää, että vanhukset tarvitsevat palveluita. Mutta henkilökuntaa ei ole ollut valitettavasti saatavissa.

Sitten kiinnitän huomiota siihen, että vaikka raha näin absoluuttisesti näyttää suurelta, se on kuitenkin koko tuossa potissa suhteellisen pieni raha.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on summana pieni, tai näyttää pieneltä kokonaisuuteen nähden. Mutta juuri niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen totesi, tämähän oli valtuuston tahto, että hoivaa järjestetään lisää. Tämä osoittaa sen, kuinka tärkeää on se, että määrärahat arvioidaan oikein. Tämähän on pitkäjänteistä työtä. Tämä pitäisi budjetoinnin yhteydessä ottaa huomioon, ettei tule tällaista tilannetta, että toteutetaan valtuuston tahtoa, mutta sitten sosiaalivirasto ei kykene järjestämään tätä hoivaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtajalta kysyisin samasta asiasta.

Miten on mahdollista, että jää 2 milj. euroa yli, kun minuun ottavat vanhukset yhteyttä ja ilmoittavat, ettei ole varaa ostaa lääkkeitä ja ruokaa samana päivänä, eikä ole varaa käydä hammaslääkärilläkään, vaan pitää mussuttaa pullamössöä ikenillään? Pitäisikö tässä siirtyä samanlaiseen systeemiin kuin Ruotsissa, että kerran vuodessa voisi mennä sosiaalitoimistoon ilmoittamaan, mitä tarvitsee ja sieltä kerrottaisiin vanhuksille, mitä he voisivat hakea? Suomessa on päinvastoin. Sossun luukulla laitetaan luukku kiinni eikä neuvota yhtään mitään. Se on Ruotsin. Samanlainen systeemi, että Suomessa olisi sama, että täällä neuvottaisiin vanhuksille, mitä he voisivat hakea, mitä avustuksia ja milloin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valitettavasti on niin, että meillä ei ole yhtä väljää kassaa, jota voisi käyttää kaikenlaisiin tarkoituksiin. Täällä on määrärahat tarkoin sidottu, minkä voi mihinkin tarkoitukseen käyttää ja ne, jotka ovat käytettävissä palvelujen hankkimiseen, eivät ole käytettävissä toimeentulotukena.

Meillä ei ole sellaista järjestelmää, että vain kerran vuodessa voisi käydä sosiaalivirastossa asioimassa, vaan kyllä meillä pyritään ihmisiä parhaan mukaan palvelemaan ja mitoittamaan toimeentulotuki siten, että he voivat tulla toimeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen mainitsi, että on olemassa rekrytointiongelmia, joka on tietysti yleisesti suomalainenkin ongelma vanhuspalveluissa.

Mihin erityistoimiin kaupunki on ryhtynyt tässä asiassa, että tämä tilanne paranee nopeasti?

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen on siinä mielessä oikeassa, että tämä 2 milj. euroa on pieni osa siitä suuresta sosiaalitoimen budjetista. Mutta 2 milj. euroa summana on kuitenkin aika merkittävä, jos puhutaan esimerkiksi vanhusten kotihoidosta. Sen tähden on erittäin hämmästyttävää, että tätä budjetoitua rahaa ei ole pystytty käyttämään vanhustenhoitoon. Jos sosiaalitoimi itse ei pysty tarjoamaan palveluja, niitä voisi ostaa esimerkiksi yksityiseltä sektorilta. Olen ihan varma, että tarvetta olisi kovasti. Myöskin ostopalveluina tällainen raha olisi voitu erittäin hyvin käyttää ja olisi ollut tarpeen käyttää. Vanhusten kotihoidossa on suuria puutteita. Toivoisi, että siihen saataisiin jotain parannusta.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sosiaalilautakunnan jäsenenä pidän tärkeänä, että jatkossa sosiaalisektorin budjetti tehtäisiin lähtökohtaisesti realistisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi niin päivähoidon kuin vanhustenpalvelujenkin suhteen. Uskon, että tähän löytyy tahtoa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olisin halunnut puuttua tässä toiseen asiaan.

Täällä otetaan esille myös se, että kotihoidontuen käyttö joulukuussa oli suurempi kuin arvioitiin. Olisin halunnut kysyä, että kuinkahan paljon suurempaa se nyt on ollut? Tämä monesti tuntuu olevan se yksi hyvä selitys sille, miksi päivähoidossa on ylitetty. Käytännössähän tämä on kaupungin kannalta edullisempaa, että kotihoidontuen käyttö on ollut suurempaa kuin arvioitiin, koska sen pitäisi tarkoittaa päivähoidossa säästöjä, ei lisäkuluja.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

On hyvin miellyttävää, että täällä valtuustossa käydään eläkkeellä olevien vanhusten asioihin tällä tavalla kiinni kuin nyt käydään. Mielestäni täällä valtuutettu Halmekin toi ihan oikeanlaisia toimintatapoja siitä, miten pitäisi toimia, jotta kaikki ne maan hiljaiset ihmiset pääsisivät nauttimaan niistä etuisuuksista, joita yhteiskunta kaiken kaikkiaan meille ja heille on luonut.

On aika iso tämä rahasumma joka tapauksessa, joka nyt sitten viime vuodelta jää käyttämättä. Toki toivoisin, että sitä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti tänä vuonna käyttää, ei siten, että teemme ostopalveluja, vaan että henkilöstöä palkataan lisää. Uskon, että henkilöstöä saadaan lisää, kun vain maksetaan oikeansuuruista palkkaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet.

On hyvä, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsiteltäväksi muutosesitykset talousarvioon heti, kun siihen on aihetta. Nyt käsiteltävänä olevat esitykset koskevat kuitenkin vain eräitä määrärahojen siirtoja kohdasta toiseen.

Jo nyt on mielestäni selvää, että monet lakisääteistenkin peruspalvelujen määrärahat ovat kaupungin talousarviossa selvästi alibudjetoitu. Esimerkiksi toimeentulotukeen, lasten päivähoitoon ja aikuisten sosiaalityöhön on varattu vähemmän rahaa kuin viime vuonna käytettiin, vaikka viime vuodenkin rahat osoittautuivat liian vähäisiksi. Lisämäärärahojen tarpeita on monella muullakin alueella, mm. terveydenhuollossa, vanhusten kotihoidossa, kouluissa ja joukkoliikenteessä.

Helsingillä on varaa turvata riittävä rahoitus peruspalveluihin. Esimerkiksi Helsingin Energian viime vuoden ylijäämäksi ennustetaan yli 160 miljoonaa euroa, mikä on yli puolet enemmän kuin budjetoitiin.

Näistä syistä - arvoisa puheenjohtaja - pidän välttämättömänä lisätalousarviota, jolla turvataan lakisääteisten palvelujen riittävä rahoitus. Tulen jättämään asiasta kaupunginhallitukselle aloitteen, johon toivon mahdollisimman monen valtuutetun yhtyvän. Toivon, että myös kaupunginhallitus suhtautuu tähän asiaan sellaisena omantunnon kysymyksenä, josta arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja meille viime kokouksessa puhui.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Leikkipuistotoiminnan siirto sosiaaliviraston sisällä lapsiperheiden palvelujen alle ei ole siis todellakaan syntynyt aivan kitkatta. On ollut myös näkemyksiä, että sen oikea paikka olisi ollut päivähoidossa. Vahvoja päivähoidon puolesta puhuvia argumentteja ovat olleet, että leikkipuistotoiminnasta on jo valmiiksi olemassa varhaiskasvatuksen asiantuntemusta, toimivat varhaiskasvatuksen rakenteet ja verkostot, toimivat johtamiskäytännöt ja rakenteet, sujuva yhteistyö koulujen kanssa, pedagoginen osaaminen ja se asia, että palvelu mielletään ns. normaalipalveluksi, matalan kynnyksen paikaksi, paikaksi, jonne on helppo tulla. Uhkana taas on nähty se, että perhekeskuksillakaan ei ole riittäviä resursseja tähän toimintaan, se, että koululaisten iltapäivätoiminnan koordinointi vaarantuu ja tämä nykyinen varhaiskasvatuksen verkosto vaarantuu. Myös sosiaaliviraston henkilöstötoimikunta on suhtautunut omassa lausunnossaan asiaan kriittisesti, sillä mitään kehittämissuunnitelmaa leikkipuistotoiminnan osalta ei ole vielä tehty.

On totta, että leikkipuistotoiminnan siirtäminen lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle tuo myös mukanaan joitakin etuja. Varhaisen työn tekemisen keinoja ei ole paljon, ja niitä on hyvä etsiä ja kehittää.

On huomion arvoista kuitenkin, että kun leikkipuistotoiminta siirretään lapsiperheiden vastuualueille, siirtoon kuluu myös rahaa noin 50 000 euroa, koska on täytynyt luoda noin 10 uutta johtavan leikkipuisto-ohjaajan vakanssia. Valitettavasti tämä määräraha otetaan leikkipuistotoiminnan sisältä. Varmaan jokainen meistä tietää, että tässä toiminnassa ei sitä rahaa entuudestaankaan kovin paljon ole, jos muistelee vaikka viimekesäistä toimintaa ja leikkipuistojen sulkemista kesäajaksi.

Haluankin esittää asiassa kaksi toivomuspontta.

Ensimmäinen liittyy huoleeni leikkipuiston toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä, sillä on esitetty pelkoja, että toiminnasta voisi tulla jotenkin leimaavaa ja se sulkisikin enemmän lapsiperheitä pois toiminnan piiristä kuin kutsuisi sinne sisään.

Eli ensimmäinen ponsi kuuluu seuraavasti:

Leikkipuistotoiminta tulee turvata nykyisessä laajuudessaan ja toiminnan periaatteena tulee säilyttää avoimuus ja maksuttomuus.

Toisena erillisenä pontena esitän, että

lakisääteinen koululaisten iltapäivätoiminta leikkipuistoissa tulee turvata.

Toisen ponnen perusteluna esitän, että kaupungilla liikkuu nyt huhuja, että myöskin tästä toiminnasta haluttaisiin leikkipuistojen osalta ehkä päästä eroon. Nämä huhut tietenkin valitettavasti paljon liittyvät siihen, että toimintasuunnitelmaa ei ole tehty ennen kuin siirto on hyväksytty.

Arvoisa puheenjohtaja.

Korjauksena valtuutettu Siimeksen esitykseen, tai selvityksenä valtuutettu Siimeksen puheenvuoroon.

Kaupunginhallitus toteaa - niin kuin listatekstistä näkyy - että talousarvion hyväksymisen jälkeen talousarvioon on tehty tiettyjä muutoksia, jotka ovat sosiaalilautakunnan toiminnallisia muutoksia. Tämä talousarvion siirto on tekninen suoritus. Kun kerran toiminto on siirretty yksiköstä toiseen budjetissa, niin myöskin ne rahat täytyy kulkea sen toiminnon mukana. Tällä esityksellä ei oteta suinkaan kantaa leikkipuistotoiminnan sisältöön eikä myöskään siihen, millä tavoin iltapäivätoimintaa osana lakisääteisiä toimintoja Helsingin kaupungissa tullaan tulevaisuudessa jatkamaan.

Toteaisin valtuutettu Vehviläiselle, että näin toki on. Tässähän on kyse määrärahan siirrosta. Mutta se ei poista sitä huolta, minkä valtuutettu Siimes esitti elikkä se, että kun tiedossa on olemassa aivan selkeästi nämä huolenaiheet, mitkä hän otti esille. Tästä syystä ponnet ovat paikallaan, että nimenomaan siirron jälkeisessä toiminnassa huomioidaan nämä asiat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen valtuutettu Siimeksen ponsista samaa mieltä kuin valtuutettu Vehviläinen.

Me olemme sisällöllisesti täysin samaa mieltä kuin mitä ponsissa esitetään, mutta mielestäni ne eivät kuulu tämän asian yhteyteen. Nyt siirretään määrärahoja eikä keskustella esimerkiksi sosiaalilautakunnan budjetin sisällöstä tai lapsipoliittisesta ohjelmasta, minkä yhteyteen nämä asiat kuuluisivat, tai esimerkiksi aloitteessa, joka voisi käsitellä tällaisia asioita. Sisällöllisesti olen kyllä samaa mieltä, mutta eivät nämä tähän asiaan liity.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täytyy myöntää, että olen hyvin samaa mieltä monista asioista, mitä valtuutettu Siimes keskusteluun toi. Haluaisinkin vielä pohtia sitä, mikä on tullut esille paljon tässä muutoskohdassa.

On tullut puheluja siitä, tuleeko leikkipuistoista nyt sosiaalipuistoja ja voiko sinne sitten mennä, että tätä huolta oikeasti on. Se on hyvin valitettavaa. Kukaan ei varmaankaan sillä tavalla tässä päätöksessä ole sitä halunnut.

Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että toivottavasti tämä vastuualueen muutos voisi tuoda sitten jotain hyvää mukanaan. Esimerkiksi se, että leikkipuistossa tapahtuvaan iltapäivätoimintaan tulisi yhtenevät laatukriteerit, että se sisältö, jos se on muutakin kuin pelkkä välipala, niin se jotenkin tulisi sitten nähdyksi myös paperilla ja päätettäväksi.

Siinä tapauksessa, että puheenjohtaja ottaa äänestykseen näitä ponsia, haluan kannattaa valtuutettu Siimeksen jälkimmäistä pontta, joka mielestäni on erittäin hyvä sisällöllisesti.

Puheenjohtaja.

Haluan kannattaa valtuutettu Siimeksen molempia ponsia.

Kyllä nämä molemmat huolet liittyvät nimenomaan tähän määrärahan siirtoon. Niin kuin kuultiin valtuutettu Siimeksen puheenvuorosta, siirto pitää sisällään myös sen, että leikkipuistojen toiminnan määrärahat todellisuudessa pienenevät.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuosaaresta myytävän tontin yksikköhinnaksi muodostuu
930 euroa/k-m2, joka on varsin hyvä.

Viime lokakuussa valtuustossa päätettiin tonttien vuokraamisesta aivan lähikortteleissa. Tällöin tontin vuokran perusteena oli vapaarahoitteisessa tuotannossa rakennusoikeuden hinta 330 euroa/k-m2 ja valtion tukemassa tuotannossa 265 euroa/k-m2. Täten perushinta vapaarahoitteisissa kohteissa oli noin 35 % nyt esillä olevasta hinnasta ja alle 30 % valtion tukemassa tuotannossa. Täten muut veronmaksajat tukevat näiden kohteiden vuokra-asumista vähintään nykyisen tontin vuokran määrällä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ihan noin synkkä tilanne ei tosiasiassa ole. Nimittäin nyt myytävät tontit ovat Vuosaaren kanavan välittömässä vaikutuspiirissä.

Kun tästä kanavasta täällä väiteltiin edellisen valtuuston aikana, perustelin tätä kanavaa, että se suurelta osin maksaa itse itsensä nostamalla veden ääreen tulevien talojen tonttien hintaa siinä määrin, että sillä pystytään merkittävä osa kanavan kustannuksista maksamaan. Äskeinen puheenvuoro juuri osoittaa, miten suuressa määrin tämä kanava vaikuttaa, että Vuosaaren yleinen hintataso ilman kanavaa olisi tuo kolme, neljä sataa ja tässä saadaan yhdeksän sataa kanavan varressa. Se kertoo, miten hyvin kanava nostaa siellä näiden ... Näin ne on tarkoitettukin kalliiksi, ne kanavarannan ... Sillä tavoin voitte huojentua, ainakin ne, jotka ovat olleet päättämässä siitä kalliista kanavasta, että se todella toimii juuri niin kuin on väitetty.

Puheenjohtaja.

Tämä esillä oleva kaava on ollut poikkeuksellisen monivaiheisessa käsittelyssä. Asian johdosta on asukkaille järjestetty useita kuulemistilaisuuksia ja erilaisia kokouksia, neuvottelutilaisuuksia, kahdenkeskisiä, pienien ryhmien keskisiä keskusteluja. Kaavaa on myös käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa useita kertoja, ja asukkaiden näkemyksiä on vakavasti otettu huomioon eri kaavan kehittelyvaiheissa. Kaikkia tämäkään kaava ei tietysti tyydytä, koska alue on iso ja siinä on monenlaisia intressejä, niin kuin nämä parikymmentä sivua esittelijätekstiäkin osoittavat.

Kaavan käsittely on ollut poikkeuksellisen myönteistä ja asukkaitten erilaisia näkemyksiä sovitteleva. Keskeisenä henkilönä kaavaa käsiteltäessä, neuvottelujen järjestäjänä, ideoiden yhteen pukijana ja sovittajana on ollut Pakilan aluearkkitehti Päivi Sarmaja. Haluaisin näin tältä arvokkaalta foorumilta esittää vilpittömät kiitokset Päivi Sarmajalle jaksamisesta ja oikeasta tavasta ottaa asukkaiden näkökulmat huomioon.

Yleensä kiitokset välitetään suoraan henkilölle, joka on ne ansainnut ja haukut aina esimiehelle. Pyydän nyt poikkeuksena tehdä niin, että jos apulaiskaupunginjohtaja Korpinen rootelin päällikkönä välittäisi nämä kiitokset Päivi Sarmajalle. Ymmärtääkseni tilaisuus on sikälikin historiallinen, että olen Pakila-Seuran puheenjohtaja, ja asukasyhdistykset harvoin voivat tuoda näin myönteistä palautetta tällä foorumilla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pelkäsin vähän, että valtuutettu Enroth tekee jonkun toivomusponnen. Kun sitä ei tullut, niin en sitä sitten kannatakaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Käräjäoikeuden lautamiesten listaan minulla olisi ryhmämme puolesta muutama muutos.

Elikkä listalla oleva Ojala Jarmo jäisi pois ja hänen tilalleen tulisi Rannikko-Hämäläinen Riitta.

Sitten listalla oleva Tapper-Veirto Tua jäisi pois ja hänen tilalleen tulisi Pasterstein Roni.

Sitten listalla oleva Mäkinen Minna - joka on kahteen kertaan eri kautta tullut - jäisi pois ja hänen tilalleen tulisi Moll, Sinikka.

Ja sitten vielä neljäs korjaus:

Pois jäisi Kaisa Yliruokanen ja tilalle tulisi Hannele Ruohola.

Nämä tuon kirjallisena.

Arvoisa puheenjohtaja.

Myöskin meidän kohdalle tulee yksi korjaus.

Eli poistetaan Aki Kalke - joka on merkattu kahdesti - ja tilalle tulee Olavi Jauhiainen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

On hienoa aloittaa uusi valtuustokausi kehittämällä merkittävällä tavalla joukkoliikennettä. Tänään olemme perustamassa uutta raitiovaunulinjaa, mitä ei Helsingissä tapahdu kovin usein. Edellinen täysin uuden linjan perustaminen koski linjoja 7A ja 7B.

Raitiolinja 9 tulee lopullisessa muodossaan olemaan kohtalaisen pitkä linja. Ulottuuhan se tuolloin Ullanlinnasta aina Ilmalaan asti. Koska raitioliikenne on jonkin verran bussiliikennettä hitaampaa, mielestäni tämä alkaa olla raitiolinjalle riittävä pituus. Sopivana rajana olenkin pitänyt Hakamäentien ns. kehänollatasoa. Raitiovaunujen ja linja-autojen nopeusero on kuitenkin osin tilastoharha. Tilastojen mukaanhan ratikkojen keskinopeus on reilut 16 km/h ja bussien reilut 26 km/h. Ero selittyy kuitenkin suurelta osin sillä, että raitiovaunu liikkuu kantakaupungissa, missä myös bussien vauhti on verkkaisempaa. Bussien keskinopeus nousee huomattavasti niiden linjojen seurauksena, jotka ajavat lähiöihin.

Pidän tärkeänä sitä, että raitiolinjalle 9 tulee hyvät vaihtopaikat keskustan ja Pasilan, sekä myöhemmässä yhteydessä myös Ilmalan rautatieasemalle. Juuri sujuviin vaihtoihin kannattaa satsata, sillä ihmiset kokevat vaihdot suurempana haittana kuin siitä seuraavan ajan kulun. Eli se on joukkoliikenteen yksi sellainen vähän arka paikka, ne vaihdot. Ne kannattaa tehdä hyvin, niin me edistämme joukkoliikennettä huomattavasti.

Te olette valtuutettuina olleet oikeutettuja matkakortin saamiseen, jolla saatte vapaasti matkustaa joukkoliikennevälineissä Helsingin alueella. Suosittelen kokeilemaan kaupungissa liikkuessanne YTV:n reittiopasta osoitteessa www.ytv.fi. Tulette monta kertamaan löytämään yllättäviä ja hyviä yhteyksiä. Itse käyttäessäni ahkerasti tätä palvelua, olen törmännyt kuitenkin ongelmaan, joka liittyy myös näihin raitiolinja 9:n vaihtoyhteyksiin. Vaikka tietokone antaa erittäin hyviä reittivaihtoehtoja, itse kaupungilla liikkuessa opastus on perin vajavaista. Opastuksen puutteen vuoksi moni hyvä vaihtomahdollisuus jää käyttämättä, kun pitäisi junasta vaihtaa esimerkiksi parin sadan metrin päässä menevään bussiin. Itse kokeilin tätä viimeksi eilen ja huomasin, että sitä opastusta ei ollut ollenkaan olemassa. Tietokoneen apu reittivalintoja tehtäessä on nykypäivää. Mutta mielestäni nykyaikaan kuuluu myös se, että käytännön joukkoliikenneopastus asianmukaisine kyltteineen saatetaan kaupungissa vastaavalle tasolle.

Tämän johdosta teen seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään raitiolinjan 9 Kirurgi - Itä-Pasila perustamissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että joukkoliikenteen vaihtomahdollisuuksiin liittyvää opastusta parannetaan.

Raitiolinja 9:n perustaminen tukee useita merkittäviä kaupungin tavoitteita.

Ensiksikin se tukee joukkoliikenteen ympäristötavoitteita.

Joukkoliikenteen ympäristötavoitteisiin kuuluvat mm. joukkoliikenneosuuden lisääminen sekä raideliikenteen osuuden lisääminen. Raitiolinja 9, jolla on suuri liikennekapasiteetti ja hyvät yhteydet, edistää näitä molempia tavoitteita. Kantakaupungissa raideliikenteen pakokaasuttomuus on merkittävä tekijä.

Toiseksi:

Raitiolinja 9 edistää Pasilan aseman vahvistamista.

Tämä on tärkeää ruuhkaisuuden vähentämiseksi. Vahvempi Pasila tarkoittaa sitä, ettei tarpeettoman monen tarvitse kulkea keskustan kautta ja siten ruuhkauttaa sitä.

Raideliikenteen sujuvuudelle ja nopeudelle omat raitiovaunukaistat ovat olennaisia.

Raitiovaunu on haavoittuvainen liikenne-esteiden suhteen. Väärin pysäköidyt autot tukkivat raitiolinjan, koska raitiovaunu ei voi väistää. Muun liikenteen keskellä liikkuessaan raitiovaunu on kuitenkin vaarassa jäädä myös liikenneruuhkiin. Aleksis Kiven kadulla, Fleminginkadun ja Sturenkadun välillä vain lännen suunnan kiskot on tarkoitus saada omalle kaistalleen. Idän suunnan ratikka joutuu sen sijaan kulkemaan muun liikenteen keskellä. Itse olisin valmis kaatamaan kyseisen välin puut oman raitiovaunukaistan aikaan saamiseksi, mutta tässä alueen puiden säilyttämistä on pidetty raitiolinjan esteetöntä liikkumista tärkeämpänä.

Raitiolinja 9:n perustaminen johtaa aluksi bussilinjan 17 ja myöhemmin myös bussilinjan 23 lakkauttamiseen, tai bussilinja 23 ei välttämättä kokonaan lakkaa, mutta siltä eteläisemmältä osaltaan. Alppilassa asuneena koen ajatuksen vähän haikeaksi. Mutta ymmärrän valinnan tarpeen. Näiden linjojen lakkaamisen - tai bussilinja 23:n osalta ainakin merkittävän supistamisen - jälkeen ja myötä tulee erityistä huomiota kiinnittää niiden alueiden liikennetarjonnan hoitamiseen, joiden palvelu muuten huononisi.

Raitiolinja 9 on tarkoitus rakentaa korkeatasoisesti korotettuine pysäkkeineen. Tarkoitus on tehdä esteettömiä pysäkkejä. Se on tärkeää, jotta myös liikuntarajoitteiset pystyvät liikkumaan. Se koskee sekä vammaisia, ikäihmisiä että myös lapsiperheitä, jotka lastenvaunujen kanssa liikkuvat.

Joukkoliikenne on tärkeää tehdä korkeatasoisesti. Se on matkustajista miellyttävää. Se viestittää siitä, että me arvostamme joukkoliikennematkustajaa ja joukkoliikennettä. Vammaiskuljetuksista suurin osa on vanhuskuljetuksia. Korotetut pysäkit ja matalalattiakalusto tuovat säästöjä myös vammaiskuljetuksiin.

Kannatan lämpimästi raitiolinja 9:n perustamista. Toivon, että te kannatatte puolestani sitä toivomuspontta, joka edistäisi joukkoliikenteen vaihtojen sujuvaa toteutumista ja sillä tavalla koko joukkoliikenteen parasta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Varmasti on niin, että informaation lisääminen aina lisää varmasti - tässäkin tapauksessa - onnistuneita yhteyksiä. Mutta kun puhujana sattuu olemaan joukkoliikennelautakunnan, taitaa olla varapuheenjohtaja, niin toivoisi, että lautakunnissa näitä asioita parannellaan ja sitä kautta aidosti toimitaan. Voi olla, että valtuutettu Ebelingin ponsi on vaaraton. Mutta jos sen tekee henkilö, joka pystyy siihen vaikuttamaan suoraan lautakunnassa, niin silloin herää aina kysymys, että kannattaako niitä tänne tuoda varmistettavaksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ymmärrän tämän ja hyväksynkin tämän valtuutettu Bryggaren viestin. Mutta haluaisin tällä saada valtuuston selkänojan tämän asian ajamiselle myös siellä lautakunnassa. Muistakaa, että olen pienen puolueen edustaja ja joskus tarvitsen vähän suurempaa tukea.

Arvoisa puheenjohtaja.

Erinomaista on se, että raitiovaunuliikenteemme lisääntyy, linjat lisääntyvät. Tämä on kantakaupungin alueella sellaista oikeanlaista joukkoliikennepolitiikkaa, jota valtuuston pitää edistää. Raitiovaunut ovat kadonneet monista kaupungista. Monet kaupungit ovat jälkikäteen ymmärtäneet sen virheen, jonka ovat tehneet luopuessaan siitä. Onneksi Helsinki on ollut viisas ja säilyttänyt raitiovaunuliikenteen. Nyt me voimme sitä kasvattaa. Se on oleellinen osa kaupunkikuvaa ja kaupunkikulttuuria. Se on mukava tapa liikkua, ja se on myös ennen muuta puhtaampi tapa liikkua kuin monet muut.

Siksi mielestäni on tärkeää, että tämä raitiolinja 9 -hanke lähtee eteen päin, ensin tynkänä - tai ei nyt tynkänä, mutta pienemmässä muodossa - ja sitten myöhemmin sitä lisätään.

Samalla olisi tärkeätä, että Helsingissä edelleen pohdittaisiin raideliikenneratkaisuja hyvin vapaasti, mietittäisiin, missä voisimme siirtyä entistä enemmän joukkoliikenteessä raiteille, mitkä ovat sellaisia mahdollisuuksia, jotka maan päälläkin voitaisiin toteuttaa. Täällä valtuustosalissakin on paljon puhuttu länsimetrosta ja Töölön, Meilahden ja Pasilan kautta kulkevasta metrosta. Nämä ovat sellaisia raideliikennehankkeita, joita pitää edistää, mutta siinä sivussa myös koko ajan pitää miettiä, minkälaisia raitiovaunuyhteyksiä voimme parantaa. Yksi esimerkki on se, että Arabianrannan ja Pasilan välillä voisi ajatella jossain vaiheessa kulkevan maan päällinen raitiovaunu siinä vaiheessa, kun Sompasaaren alue vapautuu asumisrakentamiseen. Siellä on hyvät pohjat sille, nykyisen junaradan paikalla.

On hyvä, että tämä hanke menee nyt valtuustosta eteenpäin. Mutta vielä parempi tämä hanke on, jos vähän puuttuu joihinkin yksityiskohtiin, jotka ovat ehkä hivenen ongelmallisia ja me valtuustossa vielä ponsilla ryhdistämme tätä hanketta, annamme vähän suuntaviivoja tämän hankkeen eteenpäin viemiseen.

Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että tämän raitiovaunulinjanhan ajateltiin aikaisemmin menevän etelämmäksi kuin mitä se nyt tekee. Nythän raitiolinja 9 jää Kirurgille Tarkk'ampujankadulle, siihen, missä on raitiolinja 10:n päätepysäkki nyt. Näen vähän ongelmallisena sen, että raitiolinja 9:ää ei jatkettu etelämmäksi. Raitiolinja 9:n tarkoituksena on korvata bussi nro 17. Mutta me tiedämme, että bussi nro 17 kulkee aina Merikadulle asti, ei vain Tarkk'ampujankadulle asti.

Liitteen sivulla 5 todetaan, että "linjan 17 liikennöinti loppuu heti linjan 9 aloittaessa, mutta linjaan 23 aiheutuu muutostarvetta vasta linjan 9 jatkuessa Länsi-Pasilaan ja Ilmalaan. Bussilinjan 16 päätepysäkin siirrolla Merikadulle on tarkoitus korvata siellä linjan 17 palvelu." Muuta emme tässä esittelyssä vielä tiedä, että miten on ajateltu järjestettävän bussiliikenne eteläisissä kaupunginosissa.

Nyt tiedämme, että bussilinja 17, joka jatkuu vielä pidemmälle Merikadulle asti, ei vain Tarkk'ampujankadulle, jos se on tarkoitus korvata bussilinja 16:sta, niin silloin se ei ole riittävä eteläisen Helsingin joukkoliikenteen kannalta. Nythän bussilinja 16 lähtee Hernesaaresta. Se palvelee nimenomaan telakkaa. Se palvelee Punavuorta, ja sieltä tulee Uudenmaankatua pitkin. Miten tämä on ajateltu, tämä bussilinja 16 päätepysäkin siirto Merikadulle? Se ilmeisesti lähtisi sieltä, koukkaisi Hernesaareen ja tulisi nykyistä linjaa pitkin. Silloin jää aika iso osa Etelä-Helsingistä, joka on ollut tällä hetkellä bussilinjan nro 17 vaikutuksen alaisena, jää ilman joukkoliikennettä, jonka juuri tämä raitiovaunulinja 9 jatko olisi täyttänyt. Siitä tulee myös hankala, puikkelehtiva reitti entisestään. Joten tähän pitää erityisesti nyt kiinnittää huomiota, että miten me hoidetaan se, että joukkoliikenne nimenomaan itäisen Etelä-Helsingin, Tehtaankadun eteläpuolisen Helsingin joukkoliikenne hoituu?

Sen vuoksi teenkin seuraavansisältöisen ponnen. Tämä on ponsi nro 1:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että linjan 9 perustamisen aiheuttamien bussilinjamuutosten toteuttamisessa huolehditaan siitä, että Etelä-Helsingin minkään alueen joukkoliikenneyhteydet eivät heikkene nykyisestä.

Eli tässä nyt on kysymys siitä, että bussilinja 16:sta, sillä, että siirretään sen päätepysäkkiä, ei hoideta bussilinja 17:sta ja raitiovaunulinjan 9:n välistä eroa. Eli tämä pitää vielä jatkovalmistelussa tsekata paremmin. Tämä esittely ei anna siihen tarpeeksi eväitä.

Olen kuitenkin pidemmällä tähtäimellä sitä mieltä, että meidän pitäisi jatkaa raitiovaunu 9:ää aina Merikadulle asti. Se olisi ainoa järkevä, ainoa pysyvä ratkaisu, joka meidän olisi syytä tehdä. Syitä, miksi sitä ei jatkettu alun perin sinne mihin suunniteltiin, etelämmäksi, oli se, että sitä vastustettiin kolinan takia. Sitä vastustettiin sen vuoksi, että se olisi vienyt autojen parkkipaikkoja ja toisaalta taloudellisesti se olisi ollut raskas lisäinvestointi. Ja hyväksyn, että viemme nyt Tarkk'ampujankadulle asti, samalla lailla kun hyväksyn, että Itä-Pasila on ensin ja myöhemmin, kun talous sallii, jatketaan.

Sen vuoksi en kuitenkaan, kun tämä esittely lähtee siitä, että nyt tämä linja on Tarkk'ampujankatu-Ilmala, en haluaisi haudata tätä mahdollisuutta, että myöhemmässä vaiheessa vielä jatkaisimme raitiovaunu 9:ää eteläisemmäksi aina mahdollisesti Merikadulle asti. Uskoisin, että ne asukkaat, jotka vastustivat kolinan ja parkkipaikkojen menetyksen vuoksi tätä raitiovaunulinjan jatketta, tulevat huomaamaan, että se on heidän kannaltaan järkevä ja kätevin joukkoliikennemuoto ja se on koko kaupungin etu.

Sen vuoksi teen toisen ponnen, jonka sisältö on seuraava:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuuksia jatkaa myöhemmin raitiovaunulinjaa 9 etelään, mahdollisesti Merikadulle asti.

Eli tässä ponnessa on ajatuksena se, että nyt ei haudata tätä alkuperäistä ideaa, vaan jatketaan sitä selvittelyä ja katsotaan, jos jossain vaiheessa olisi mahdollisuus. Se olisi Helsingin joukkoliikenteen kokonaisuuden kannalta järkevä ratkaisu.

Kolmas tähän esitykseen liittyvä huoleni liittyy bussilinja 23:een, joka - esittelyn mukaan - ollaan osittain sen liikennöinnistä luopumassa.

Bussilinja 23 palvelee kahdelta merkittävältä osalta tällä hetkellä joukkoliikennevälineenä helsinkiläisiä. Toinen liittyy sen päätepysäkkiin Ruskeasuolla, joka sijaitsee paikassa, jossa on Invalidisäätiö ja liikuntavammaisten koulu.

Matalalattiabussit 23:set ovat mahdollistaneet suoran yhteyden keskustasta Invalidisäätiölle ja liikuntavammaisten koululle, myös liikuntavammaisille sinne ylös asti, ilman vaihtoja suoraan keskustasta. Jos bussilinja 23:sta ollaan joltain osin - niin kuin joukkoliikennelautakunnan varapuheenjohtaja Ebeling totesi - supistamassa, niin mielestäni on äärimmäisen tärkeätä, että pidetään huolta siitä, että keskustasta asti on joukkoliikenneyhteys liikuntavammaisilla, joilla on muutenkin rajoitetumpaa elämä, että on mahdollisuus helposti päästä Invalidisäätiölle ja liikuntavammaisten koululle, jossa on paljon vierailua. Ei riitä, että ensin mennään Mannerheimintietä jollain matalalattiabussilla, sitten palvelulinjalla siitä ylös mäkeä. Se on liian raskas reitti. Sen vuoksi tämä pitää turvata jatkosuunnittelussa.

Toinen ongelma liittyy siihen, että bussilinja 23 hoitaa .... toisen linjan/Toisen linjan ? .., Alppikadun, Alppilan liikennettä siltä osin, jota raitiovaunulinja 9 ei tule hoitamaan. Jatkosuunnittelussa, kun mietitään bussilinja 23:n linjauksia, pitää huomioida, että tämä toinen linja, Alppikatu, hoituu ja Alppila hoituu.

Sen vuoksi teenkin kolmannen toivomusponnen, jonka sisältö kuuluu näin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että raitiolinjan 9 Länsi-Pasilan ja Ilmalan jatkeen liikennesuunnittelussa huolehditaan siitä, että Invalidisäätiölle säilyy jatkossakin suora matalalattiayhteys keskustasta ja että toisen linjan, Alppikadun sekä Alppilan joukkoliikenneyhteydet säilyvät vähintään nykytasoisina.

Eli ehdotus on hyvä. Suunta on oikea. Lisää raideliikennettä. Mutta näillä kolmella ponnella tähdennettynä tämä esitys on entistä parempi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin vain valtuutettu Arhinmäelle sen verran kommentoida, että hän, sinänsä hienossa puheenvuorossaan, typisti tämän eteläpään ns. Merikadusta ja Korkeavuorenkadusta laajasti kirjelmöineen asukasmielipiteen vain kolinaksi ja parkkipaikoiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tätä prosessia seuranneena haluan sanoa, että se esimerkiksi Korkeavuorenkadun osalta - mikä jo tällä hetkellä on bussilinja 17:sta aika hankala kuljettava johtuen kevyestä liikenteestä, normaalista asumisesta ja elämisestä - tähän suunniteltu raitiovaunun yksisuuntaisuus, tai jopa kaksisuuntaisuus, oli mielestäni ihan asiallista asukaspalautetta. Siinä ei ollut silloin kysymys parkkipaikoista ja kolinasta, vaan ihan elinympäristön älykkäästä viihtyvyydestä.

Valtuutettu Arhinmäki kysyi Tarkk'ampujankadusta etelään, tai Tehtaankadusta etelään bussireittien tulevaisuutta.

Tarkoituksena on - vaikka tästä ei tietenkään ole vielä mitään päätöksiä - että bussilinjan 16 reitti muutetaan Erottajalta kulkemaan Merikadulle nykyisen bussilinjan 17 reittiä ja vastaavasti Hernesaaressa ja Punavuoressa vahvistetaan bussilinja 14B:n reittiä, jolloin se sitten palvelisi bussilinjan 16 nykyisiä käyttäjiä.

Ärade ordförande, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktigekolleger.

Ledamoten Ebeling sade att den här nya linjen blir lång. Det stämmer nog att det blir en lång linje men det blir inte en tillräckligt lång linje. För oss som bor allra längst nere i södern på stadsudden blir den för kort, som också Paavo Arhinmäki sade i sitt anförande och jag vill gärna understöda hans kläm nummer två.

Det var starka envånarprotester och protester från dem som har butiker på Högbergsgatan, framför allt som ledde till att vi som bor längst nere i de södra stadsdelarna blir utan förbindelse ända fram till Havsgatan.

Det kunde ha varit en möjlighet att dra den här spårvagnen nr 9 ner till Fabriksgatan, till existerande spår. Det skulle inte ha varit en lång sträckning och man kunde ha dragit spårvagnen upp längs Kaserngatan. Men där på Kaserngatan fanns det också de som inte ville ha skramlet utanför sig.

Petersgatan där jag själv bor är bred nog att kunna klara av en spårvagn. Det kunde ha varit också ett alternativ.

Också dit människor i stora skaror söker sig, ner till havshamnen, i synnerhet sommartid, på vår och höst, skulle ha glatt sig över en sträckning som skulle ha gått litet längre ner.

Nians ändhållplats på Skarpskyttegatan innebär att alla som bor längre ner tvingas att gå upp för en tämligen brant backe och så här i halktider när de går ner för den här backen så är den farligare egentligen än för dem som går upp. För alla dem som ska söka sig till kyrkan, t.ex., Johanneskyrkan, så innebär det här också att man saknar sin normala rutt. Vi har också saknat där nere i södern en förbindelse som kunde ha fört oss litet närmare posten. I synnerhet äldre personer med rörelsehinder har svårt att ta sig till posten som ligger vid Kaserngatan. Det var ett mycket misslyckat flytt, men det hade ju staden naturligtvis ingenting att göra med.

Den här hybridlösningen med en hållplats, en ändhållplats för buss nr 16 på Havsgatan, som en nödlösning, den kommer knappast att bli förfärligt populär, i synnerhet om den här bussen först eller sedan ska åka en tur ner runt Munkholmen.

Olisi tärkeätä, että kaupunkisuunnittelulautakunta ja joukkoliikennelautakunta tekisivät hyvää yhteistyötä. Kummankin tahon olisi hyvä muistaa, kun kantakaupungin kapeille kaduille suunnitellaan ja toteutetaan uusia raidelinjoja, että tiheään asutuissa kaupunginosissa asuvillakin on autoja ja he tarvitsevat parkkipaikkoja. Me emme voi mennä sellaiselle linjalle, että kaikki he, jotka valitsevat - tai ovat valinneet vuosikymmeniä sitten - asuinpaikakseen kantakaupungin, että heiltä evättäisiin oikeus omistaa ja käyttää autoja niin kuin muut helsinkiläiset. Myös pikkukauppojen ja muiden myymälöiden ylläpitäminen vaatii tavaroiden kuljettamista myyntipaikalle. Joten tarvitaan pysähtymismahdollisuus näillekin. Tämähän koettiin ongelmalliseksi nimenomaan Korkeavuorenkadulla. Harvoin onnistuu kahdensuuntainen raitiovaunuliikenne näillä kaduilla - tämähän huomattiin jo alkuun Korkeavuorenkadulla - ellei nyt sitten varta vasten haluta pyyhkiä pois kaikkia autopaikkoja kertaheitolla.

Det är viktigt att man inser att också människor i det gamla centrum av Helsingfors ska kunna bebos av familjer. De bör tillerkännas samma rätt att använda bil som andra helsingforsare. Vi får inte göra det så svårt för dem som bor i stadskärnan att vi helt enkelt väljer att flytta bort. Det leder lätt till att butikerna stänger, försvinner, småningom försvinner också barnfamiljerna och stadskärnan förslummas och det här skulle vara ett verkligt slag mot det gamla goda Helsingfors.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Tämä on ensimmäinen valtuustopuheenvuoroni, joten on hyvä asia, että minulla ei ole kovinkaan paljon sellaista sanottavaa, jota ei olisi jo todettu kokeneemmilla suilla.

Raitiolinja 9:n perustaminen on merkittävä ja myönteinen päätös. On hyvä, että raitiovaunuverkkoa Helsingissä pitkästä aikaa laajennetaan. On sellaisia kaupunkeja, jotka myöhemmin ovat katuneet sitä, että he luopuivat raitiovaunuista. Erinomaista, että Helsinki ei näihin kaupunkeihin kuulu.

Joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta tämä on myös erittäin hyvä asia, että raitiovaunulinjasto laajenee, koska nimenomaan raideliikenteellä on sellainen kyky, että joukkoliikenteelle houkutellaan lisää uusia käyttäjiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Muutama huomio tämän linjan jatkosuunnittelusta:

Olen sitä mieltä, että tämä linja tulee olemaan tynkämäinen niin kauan kuin sitä ei ole onnistuttu jatkamaan merelle asti. Toivottavasti tämä otetaan tulevissa suunnitelmissa huomioon.

Pitää varmasti paikkansa - kuten valtuutettu Pajamäki totesi ja myös valtuutettu Dahbergin puheenvuorossa tämä tuli esille - että varmasti nämä huolet, liittyen raitiovaunuun Etelä-Helsingissä, ovat perusteltuja ja aitoja. Mutta on varmasti myös niin, että pystytään löytämään sellainen ratkaisu ja sellainen reitti, jossa tätä linjaa tulevaisuudessa voidaan jatkaa merelle saakka.

Minulla on ilo asua tämän tulevan linjan varrella Aleksis Kiven kadulla. Esimerkiksi omassa liikkumisessani on monia sellaisia tarpeita, joihin merelle asti ulottuvaa raitiolinja 9:ää olisi hyvä käyttää. Kummipoikani asuu Pietarinkadulla, ja siihen tarvitsisin pidempää raitiovaunu nro 9:ää. Myös esimerkiksi kesäiset retket Uusisaareen ovat sellainen. Ja jos tyttäreni haluaa kuunnella rockmusiikkia Kaivopuistossa, myös siihen tällainen pidempi linja olisi sopiva. Nämä ovat yksittäisesimerkkejä, mutta uskon, että on monia muitakin, joilla on juuri tällaisia liikkumisen tarpeita.

Tästä syystä kannattaisin valtuutettu Arhinmäen pontta nro 2.

Toinen asia, jota toivottavasti tämän linjan jatkokehittämisessä myös voitaisiin pohtia, on se reittikysymys.

Nythän tässä suunnitelmassa raitiolinja 9 käyttää raitiolinja 3:n reittiä melko pitkälläkin välillä. Mielestäni sellainen mahdollisuus, että jo Karhupuiston kohdalta tämä olisi uusia raiteita, että Fleminginkadulla olisi raiteita kokonaan, voisi olla jatkossa myös sellainen asia, jota harkittaisiin. Silloin raitiolinjat 9 ja 3 eivät olisi niin pitkään päällekkäisiä ja tämä linja osittain palvelisi hieman eri ihmisiä kuin mitä raitiolinja 3:n nykyinen linja. Mielestäni bussi nro 17 reitissä yksi eleganteimpia kohtia on nimenomaan se, kuinka se suhahtaa Karhupuistolta läpi Fleminginkadun Aleksis Kiven kadulle.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lopuksi vielä se toteamus - vaikka se ei tähän asiaan täysin elimellisesti liitykään, mutta on varmasti syytä todeta - että kantakaupungissa ja myös aivan kantakaupungin ulkopuolella on paljon sellaisia alueita, joita nykyistä laajempi raitiovaunuverkko palvelisi. Toivottavasti näiden suunnittelussa ja rakentamisessa edetään kohtuullisessa aikataulussa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hyvä, että Stadi on pitänyt kiinni laajasta ratikkaverkostostaan ja hyvä, että nyt sitä laajennetaan. Mutta niin kuin täällä on muutamassa puheenvuorossa jo käynyt ilmi, tämä reitti on selvästikin eteläpäästään torso. Toivon, että se jossain vaiheessa korjataan pikaisesti.

Mutta jos vähän laajemmin katsoo tätä joukkoliikennekuviota Helsingissä, niin joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tai joukkoliikenteen markkinaosuuden nostamisen kannalta tai joukkoliikenteen kustannustehokkuuden kannalta tällä yksittäisellä raidelinjalla on hyvin vähän tekemistä.

Niin kuin valtuutettu Ebeling täällä puheenvuorossaan sanoi, raitiotieliikenne on pitkällä matkalla hitaampaa kuin bussiliikenne.

Meillähän on yksi joukkoliikennemuoto, joka on vielä sekä pitkällä matkalla että lyhyelläkin matkalla nopeampaa kuin raitiotieliikenne, ja se on metro.

Itse toivoisin, että metron kehittämiseen ja metron laajentamiseen käytettäisiin hyvin paljon rahaa ja energiaa. Se on kaikkein nopein. Se on kaikkein kustannustehokkain. Se on kaikkein tehokkain myös siinä, että se pystyy kuljettamaan suuria määriä ihmisiä nopeasti paikasta toiseen. Sinänsähän maanpäälliset raiteet - niin kuin nyt raitiovaunulla on - on vanhanaikainen ratkaisu. Se on kiinteät raiteet. Se on kallis investointi, ja se on sitten hirveän jäykkä. Kun se reitti on kerran johonkin vedetty, niin sitä ei kovin helposti toiselle kadulle siirretä.

Nykyaikainen tämäntyyppinen joukkoliikennevälinehän on ns. citysukkulat eli kumipyöräjunat, jotka kulkevat optisen lukijan mukaan sitä reittiä tai raittia tai katua, joka niille on määrätty ja joita voidaan helposti muuttaa. Se on investointina huomattavasti halvempi kuin kiinteä raideinvestointi. Se on myös matkustustavaltaan vähintään ratikan veroinen, ja se on huomattavasti nopeampi.

Toivoisin, että meillä myös joukkoliikennettä kehitettäisiin niin, että me ottaisimme tällaisia uusia ja tulevaisuuden joukkoliikennevälineitä ja -muotoja käyttöön ja suunniteltaisiin niitä, eikä vain pitäydyttäisi tässä vanhassa ja ratikkaromantiikassa.

Puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Sain tänään sähköpostiviestin kahdelta kaupunkilaiselta, jotka asuvat eteläisissä kaupunginosissa. Heitä huolestutti tämän uuden raitiovaunulinjan jälkihoito.

Kun raitiovaunulinja 9 tässä vaiheessa päättyy Tarkk'ampujankadulle ja bussilinja 17 lakkautetaan, jää ... Näiden sähköpostiviestien kysymys kuului, miten heidän liikennetarpeensa otetaan huomioon?

Eteläiset kaupunginosat näyttävät puhelinluettelon kartalla olevan kovin lähellä keskustaa, mutta kuitenkin kilometrejä kertyy. Väestössä on paljon vanhoja ja muita, jotka haluavat käyttää julkisia palveluja.

Viime valtuustokaudella eteläiset kaupunginosat olivat esillä voimakkaasti myös Eiranrannan ja Merisatamanrannan kaavamuutoksissa. Siellä todettiin asukkaitten voimakas mielipide siitä, että sinne ei pitäisi parkkipaikkoja rakentaa niin paljon, kuin mitä kaava antoi mahdollisuuksia. Jos alueella näitä parkkipaikkoja oli kaavassa perusteltu sillä, että alueella on runsasta vesitse tapahtuvaa liikennettä saaristoon ja pienveneille tavaran tuomista, jo sen vuoksi siellä tarvittaisiin parkkipaikkoja. Toisaalta myös julkinen liikenne otettiin huomioon, että tehostamalla julkisen liikenteen palveluja, voidaan välttää näitä ulkopuolelta tuleville henkilöille tarkoitettujen parkkipaikkojen rakentamista.

Eteläisten kaupunginosien liikenteen ottaminen huomioon on tärkeää myös alueen yleisen julkisen liikenteen, saaristoon kohdistuvan veneilyn kannalta ja myös alueen rakentamisen, parkkipaikkojen ja muun yleisen ilmeen kannalta.

Tämän vuoksi teen seuraavan ponnen, joka on jaettukin ja kuuluu näin:

Hyväksyessään raitiolinja 9:n perustamissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että linjan 17 lakkaamisesta seuraava joukkoliikennepalvelujen heikkeneminen eteläisissä kaupunginosissa korvataan välittömästi muilla julkisen liikenteen järjestelyillä esimerkiksi kehittämällä olemassa olevia linjoja.

Tärkeää onkin, että kun uusi raitiovaunulinja alkaa liikennöintinsä, linja 17 lakkautetaan siten, että korvaavat liikennejärjestelyt tulevat samaan aikaan, ettei väliin tule kautta, jolloin alueelle ei olisi julkisia liikennepalveluja riittävästi.

Pitänee vielä toistaa, että eteläisen Helsingin ja Merikadun joukkoliikennepalvelut eivät tule muuttumaan yhtään miksikään sen jälkeen, kun raitiolinja 9 alkaa liikennöidä ja kun bussilinja 17 lakkautetaan, koska samaan aikaan bussilinja 16:sta päätepysäkki on tarkoitus siirtää Merikadulle, jolloin se kulkee Erottajalta Merikadulle täsmälleen samaa reittiä kuin nykyinen nro 17.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin liittyä siihen joukkoon, joka täällä on esittänyt kiitoksia ja hyristellyt tyytyväisyyttään siitä päätöksestä, jonka tulemme nyt tekemään, mitä joukkoliikenne- ja kaupunkisuunnittelulautakunta on meille esittänyt elikkä että perustetaan uusi raitiolinja nro 9.

Täytyy myöskin yhtyä siltä osin tähän kuoroon, että kiittää niitä viisaita päättäjiä aikoinaan Helsingissä, jotka päättivät säilyttää raitiovaunuliikenteen Helsingissä, toisin kuin mitä tapahtui esimerkiksi Tukholmassa. Tukholmassa kadutaan nyt aikanaan tehtyjä päätöksiä. Göteborgissa sen sijaan onneksi oltiin viisaita. Strasbourgissa sen sijaan aikoinaan lopetettiin raitiovaunuliikenne. Nyt sinne on sitten pari linjaa saatu, mutta voi sanoa, että kovin kaukana ovat vielä siitä tasosta, jos koskaan pääsevätkään siihen Strasbourgissa kuin mitä Helsingissä on. Tämä päätös linjasta 9 tulee entisestään vahvistamaan puhdasta joukkoliikennettä ja myöskin mielestäni asukkaiden viihtyisyyttä, koska ratikalla matkustaminen on mielestäni aina viihtyisää.

Sitten muutamia huomioita tähän asiaan.

Olisin halunnut kuitenkin todeta - nimenomaan paljon bussilinjaa 17 käyttävänä - tietynlaisen haikeuden juuri siltä osin, mitä valtuutettu Sinnemäki täällä sanoi. Bussilinjan 17 vahvuushan on juuri se, että se palvelee myöskin Torkkelinmäellä ja Helsinginkadulta ylös nousevassa osassa asuvia, siis Fleminginkadulla asuvia asukkaita. Joten tämä linjaus, että Aleksis Kiven kadulta Fleminginkadulle käännyttäessä käännytään sitten Helsinginkadun kautta Kaarlenkadulle, mielestäni ei ole paras vaihtoehto. Toivoisin, että jossain vaiheessa - jos ei nyt tässä, niin myöhemmin - voitaisiin se linjaus tehdä niin, että se jatkuu Fleminginkatua Helsinginkadun yli suoraan ylös nykyistä bussilinjan 17 reittiä. Tämä helpottaisi suurta joukkoa vanhuksia, jotka asuvat niillä nurkilla, joille kuitenkin pitkä matka tulee olemaan Karhupuistosta mäkeä ylös Torkkelinmäelle.

Toinen asia, joka mielestäni myöskin on hyvin tärkeä asia - ja siihen on täällä kiinnitetty huomiota - liittyy bussilinja 23:een.

Lautakunnan varapuheenjohtaja Ebeling totesi - ehkä se oli lipsaus, tai mikä lienee? - että jopa lakkauttamisesta puhuttiin. Mutta hän oikaisi itse sitten, että typistämisestä on lähinnä kysymys.

Kannan erityistä huolta siitä, mitä tapahtuu asukkaille, jotka asuvat Alppikadulla ja Wallininkadulla sekä niille henkilöille, joiden pitäisi päästä Diakonissalaitokselle? Mehän olemme raitiovaunulinja 2:n jo poistaneet. Joten heille nimenomaan bussilinja 23 on aivan elinehto, jos haluaa julkista liikennettä käyttää, ja ylhäällä Wallininkadulla ja Alppikadulla asuville. Eli on vaikea ajatella, että Helsinginkadulta pitäisi 8:n raitiovaunupysäkiltä kipittää jyrkkä mäki ylös. Monet joutuvat tekemään aikamoisen mutkan jo tänä päivänä, jotta pääsevät mäen päälle. Eli tältä osin vielä tehtävää on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin tässä yhteydessä kannattaa valtuutettu Arhinmäen ponsia 1 ja 3.

Kunnioitettu rouva puheenjohtaja.

Italialainen kirjailija Italo Calvino toteaa, että jokaisessa näkyvässä kaupungissa on monta näkymätöntä kaupunkia, ja voidaan sanoa, että raitiotiejärjestelmät ovat eräs tällainen näkymätön kaupunki.

Uskon, että kaikkien helsinkiläisten muistot tavalla tai toisella, jotka meidän urbaaniin ytimeemme liittyvät, koskettavat raitiovaunua. Kun kirjoitetaan aineita tai viedään maalaisserkkua kylään, kuvataan Helsinkiä, niin raitiovaunuajelu on todellinen helsinkiläisyyden metafora. Se on aidosti urbaani ilmiö.

Linja 9 on monella tavalla myös historiallinen linja. Voi sanoa, että tämä "live line" Etelä-Helsingistä Pasilaan on vanha helsinkiläinen raitiolinja. Se oli olemassa jo eräiltä osin 1800-luvun lopussa. Kiinnostavaa on, että vuoden 1945 jälkeen linja 9 liikennöi Kauppatori - Vallila välillä, kunnes liikennöinti vuonna 1976 lopetettiin. Tämä pieni johdatus on vain ilon ilmaisua siitä, että saamme linja 9:n takaisin uudessa elegantissa muodossaan. Ja ehkä voidaan todeta, että tämä hoitunee jonkinlaisena juhlapäätöksenä, sillä kuusikymmentä vuotta sitten - näihin aikoihin - Helsingin kaupungin liikennelaitos aloitti toimintansa. Tämä voi toimia mallikkaana markkeerauksena sen suuntaan.

Näin ollen linjan rakentaminen on mitä kannatettavin hanke, jonka viivästyminen on ollut ikävää. Nyt näemme, että sillä on hyvätkin puolensa, kun rata päästään rakentamaan, saman tien lopulliseen paikkaansa, Konepajan alueen läpi. Näin ollen linjastosta nro 9 tulee selkeästi 2000-luvun Helsingin eräänlainen symboli ja tunnus.

Olennaista asiassa on valtuuston, ja kaikkien muidenkin, panna merkille - kuten linja 9:n tapaus osoittaa - että raitioliikenne on taloudellisesti kannattavaa. Voimme todeta, että busseilla hoidettu liikenne on raitioliikenteenä niin paljon halvempaa, että arvelen, että ratainvestoinnin hinta tullaan kattamaan muutamassa vuodessa. Lisäksi raitiolinjalla kyetään hoitamaan enemmän matkustajia kuin mikä olisi mahdollista bussijärjestelyillä. Ja tiedämme maailmalta, että kaupunkilaiset matkustavat raitiovaunuilla mieluummin kuin busseilla, joten raitioliikenteen lisäämisellä voidaan odottaa myös joukkoliikenteen käytön lisääntyvän. Tästähän on kaupungin omia tilastoja olemassa, jotka osoittavat - esimerkiksi tilastollinen vuosikirja - kuinka raitioliikenne on juuri tuottavinta kaupungin joukkoliikennettä ja näin ollen mitä suurimmassa määrin meidän kaikkien intresseissä.

Koska asia on tärkeä, olen jättänyt ponnen, jossa esitetään sitä, että joukkoliikenteen hoidon kannalta ja taloudellisuuden vuoksi ja jotta saadaan käyttöä lisättyä, esitetään sitä, että bussiliikenteen korvaamista raitioliikenteellä edistetään mm. jokerilinjalla ja että panostetaan myös nykyisten raitiolinjojen jatkosuunnitteluun. Näillä asioilla on keskeinen merkitys juuri kaupungin toimivuuden, kaupunkikulttuurin ja helsinkiläisyyden kannalta.

Toivomus on myös, että raitiolinjoja suunniteltaessa pysäkit voitaisiin aina sijoittaa niin, että liityntä metroon olisi mahdollisimman vaivatonta. Näin koko kaupungin liikenneverkosto toimisi mahdollisimman tehokkaasti.

Kun aloitin pienellä historiallisella osuudella, voinee myös esittää kainon toivomuksen siitä, että eräänä päivänä raitioliikenne palaisi takaisin Pohjoisrantaan, joka on keskeinen kantakaupungin alue ja Kruununhaan kannalta merkittävä. Näin ollen saataisiin myös tämä "live line" -linja jälleen osaksi meidän raitiotieverkostoamme.

Mutta ilolla voin tervehtiä tätä päätöstä, jota rohkenen kutsua todellakin kaupungin liikennelaitoksen eräänlaiseksi juhlapäätökseksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehkä meidän pitäisi ottaa joka kerta käsittelyyn tämä raitiolinja 9, koska tunnumme kaikki olevan samaa mieltä, että raitiolinjan kehittäminen on erittäin ilahduttava, tärkeä ja suuri asia ja vastaääniä ei juuri kuulu.

Raitiolinja 9 perustamissuunnitelman hyväksyminen kertoo hyvin kauniilla tavalla siitä kaupungin omaksumasta linjasta, jossa sen lisäksi, että joukkoliikennettä kehitetään, kuunnellaan samanaikaisesti myös asukkaiden omaa ääntä ja toivetta.

Linja 9 ei tietenkään kaikkea ratkaise, ja niinpä tässä onkin sopiva kohta esittää toivomusponsi koskien raitiolinja nro 1:stä.

Kun raitiolinja 1:n ilta- ja viikonloppuvuoroja vähennettiin, samanaikaisesti tehtiin kartoitus linjan käyttämisestä. Kartoitus koski kuitenkin linjan käyttämistä eikä käyttötarvetta. Kartoitusaikana siellä sattui olemaan väärin pysäköityjä autoja Pohjolankadulla ja muuta vastaavaa, jolloin raitiovaunut kulkivat huonosti ja myöhästelivät ja vuoroja oli pois välistä, ja tämän seurauksena sitten tuntui siltä, että sitä käytetään hyvin vähän. Kuitenkin alueella asuvien ihmisten mielestä se on erittäin tärkeä, myös lauantailinjat tärkeitä siksi, että mummot pääsevät torille. Tämä on mummoille ainoa tapa päästä torille Käpylästä, ja siihen tarvitaan linja 1:stä.

Niinpä teenkin toivomusponnen seuraavin sanoin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että jatkona raitiolinja 9 perustamissuunnitelman osoittamalle joukkoliikenteen myönteiselle kehittämiselle kaupunginhallitus kartoittaa raitiolinja 1:n käyttötarvetta sekä tuo ehdotuksen raitiolinja 1:n ilta- ja viikonloppuvuorojen palauttamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen todella iloinen, että edellinen valtuutettu otti esille tämän raitiolinja nro 1 ongelman.

En missään nimessä vastusta raitioliikenne 9 perustamista. Mielestäni se on hieno asia. Mutta on hyvä, että samalla kun keskustellaan siitä, että perustetaan uusia linjoja ja rakennetaan lisää kiskoja, niin pidetään myös huoli niistä kiskoista, mitkä nyt on jo olemassa ja katsotaan, että liikenne kulkee myös niillä säädyllisesti, säännöllisesti ja sellaisina aikoina kuin ihmiset haluavat raitioliikennettä käyttää.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pyydän saada kannattaa valtuutettu Enrothin esittämää toivomuspontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Ebelingin toivomuspontta.

Tämä ponsi on hyvin tärkeä. Jokainen, joka on matkustellut joukkoliikenteellä Euroopan suurissa kulttuurikaupungeissa, esimerkiksi Pariisissa, tietää, kuinka hyvin siellä on hoidettu vaihtomahdollisuudet. Se on meillä aika suuri puute, että tämä asia ei ole hoidossa. Toivon myönteistä suhtautumista tälle tärkeälle ponnelle.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan sekä valtuutettu Kolben että valtuutettu Taskisen toivomusponsia.

Pidän tärkeänä, että raitiovaunulinjastoa kehitetään ja että yhden raitiolinjan, uuden tuominen, ei heikennä kuitenkaan olemassa olevia linjoja. Siksi molemmat ponnet ovat erittäin hyviä.

Fru ordförande.

Jag tycker att det är bra att man kommer med förslag där man tar ställning till den invånarfeedback som man får på sådana här planer.

Mielestäni raitiovaunu 9:n suunnittelu on ollut hyvää nimenomaan siitä syystä, että eteläisen Helsingin ja varsinkin Korkeavuorenkadun asukkaita on tässä asiassa kuultu.

On selvää, että kapea katu, jonka varrella asuu lapsiperheitä, jonka varrella on erittäin vilkasta yritystoimintaa, liikkeitä, kauppoja ja lisäksi parkkipaikkoja, että tällaiselle kadulle on hyvin vaikea saada edes yksisuuntaista raitiovaunua mahtumaan. Tervetuloa katsomaan, kuinka bussi nro 17 lumituiskussa tai yleensäkään arjessa pääsee keplottelemaan pysäköityjen autojen, mutta myös kuorma-autojen ohitse.

Korkeavuorenkatu on äärimmäisen kapea katu. Siitä syystä pidän tätä esitystä oikeana. Eteläisissä kaupunginosissa on toimiva joukkoliikenne. Siellä on hyvin toimiva raitiovaunuverkko kolmosten, 3T ja 3B:n kautta. Lisäksi raitiovaunu 1:n toimintaa tehostamalla pystyttäisiin saamaan useita yhteyksiä asukkaille Kallioon ja pohjoiseen päin. Joten ratikka 9:ää ei pidä jatkaa Korkeavuorenkatua etelään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt varmaan kuuluu hieman paremmin.

Keskittyminen raideliikenteeseen tämän kaupungin joukkoliikenteessä on mielestäni erittäin tärkeää. Raideliikenne on joustavaa. Se on tehokasta ja erityisesti myöskin ympäristöystävällistä, puhumattakaan siitä, että se on tämän kaupungin joukkoliikenteen ja liikkumisen sielu.

Raideliikenteestä keskusteltaessa tulee kuitenkin mielestäni muistaa, että Helsingin raideliikenne koostuu tällä hetkellä kolmesta komponentista: junista, raitiovaunuista ja metrosta. Uusia järjestelmiä mielestäni emme tällä hetkellä tarvitse. On keskityttävä kehittämään näitä vanhoja.

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri viittasi äsken bussilinja 16 päätepysäkin siirtämiseen raitiolinja 9 rakentamisen yhteydessä.

Olisin kysynyt apulaiskaupunginjohtajalta, kuinka tässä tapauksessa Hernesaaren nykyiset ja tulevat asukkaat pääsevät liikkumaan tässä kaupungissa? Kuinka heidän liikkumisensa turvataan tulevaisuudessa, jos bussilinja 16 päätepysäkki siirretään?

Kuten jo aikaisemmin sanoin, joukkoliikenne on toimivan kaupungin selkäranka. Myös Etelä-Helsinki kuuluu tähän kaupunkiin. Etelä-Helsingin asukkaat eivät raitiolinja 9:n myötä saa jäädä ilman toimivaa joukkoliikennettä.

Siksi kannatan valtuutettu Enrothin ponsiesitystä ja valtuutettu Arhinmäen ponsiesitystä 2.

Toistan nyt vielä kerran sen, minkä jo äsken sanoin toisen valtuutetun kysymyksen yhteydessä.

Kun raitiovaunu 9 korvaa bussin 17, bussin 17 nykyisen linjan Tarkk'ampujankadun ja Merikadun välillä korvaa bussi 16 ja Hernesaaren ja Punavuoren bussitarjontaa on tarkoitus lisätä bussin 14B tarjontaa lisäämällä.

Lisään äskeiseen puheenvuorooni toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi sekä taloudellisuuden parantamiseksi on selvitettävä bussiliikenteen korvaamista raitioliikenteellä mm. jokerilinjalla sekä nykyisten linjojen jatkosuunnilla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Koska uutena valtuutettuna huomasin vasta kesken repliikkipuheenvuoroani, että repliikkipuheenvuorossahan ei saa kannattaa pontta, niin pyysin siksi tämän puheenvuoron.

Kannattaisin myös valtuutettu Takkisen erinomaista pontta.

Koska olen jo kannattanut valtuutettu Takkisen erinomaista pontta, niin kannatan nyt sitten valtuutettu Kolben pontta virallisesti, vaikka sitäkin jo kannatin tässä aiemmin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Esitän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon jäseneksi Hannele Luukkaista ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Tero Kovalaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon: Astrid Gartz ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Terhi Mäki. Ja toinen: Kari Lehtola ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Tapio Havasto.

Ärade ordförande.

Jag skulle föreslå Linus Lång som medlem till Kårkulla samkommun och sedan Tanja Remes till personlig ersättare.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehdotan Kårkulla samkommunin valtuustoon: Petra Hyvärinen varsinaiseksi jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Lauri Heikkinen.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Matti Taina Brita Heikkilä

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu