Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Opetusvirastossa on tapahtunut budjetointivirhe, jonka johdosta suomi toisena kielenä opetus Helsingin aikuislukioissa vuodelle 2005 on jäänyt budjetoimatta. Myös viime vuonna aikuislukioiden palkkabudjetit ylittyivät kaikissa suomenkielisissä aikuislukioissa suomi toisena kielenä opetuksen osuudella. Tilanne on siis se, että aikuislukioissa suomi toisena kielenä opetus on käynnissä, mutta rahaa palkanmaksua varten ei ole. Esimerkiksi Itä-Helsingin aikuislukiossa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on lisätä maahanmuuttajaopetusta, suomea toisena kielenä opiskelee 160 maahanmuuttajaa. Mäkelänrinteen aikuislukiossa taas on vuodessa noin 500 aikuista maahanmuuttajaa suomen kielen koulutuksessa ja heitä on opettamassa kuusi päätoimista opettajaa. Kaikissa Helsingin omistamissa aikuislukioissa maahanmuuttajia on vuodessa noin 800 - 900, pääasiassa kotouttamislain tarkoittamassa rinnasteisessa kielikoulutuksessa. Suomi toisena kielenä opettajia yhteensä lähemmäs 20.

Kieliopetuksen keskeyttäminen kokonaan tältä vuodelta merkitsisi 500 - 600 aikuisen maahanmuuttajan jäämistä kotouttamiskoulutuksen ulkopuolelle ja opettajien jäämistä vaille heille luvattua työtä. Kun opetusta ei voida enää siis keskeyttääkään kysymys kuuluu, kuka maksaa aikuislukioiden suomi toisena kielenä opettajien palkkakulut? Kiitos.

Rouva puheenjohtaja. Vastauksena valtuutettu Sumuvuoren kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Käytän hieman aikaa järjestelmän kuvaukseen ja vastaan kyllä itse kysymykseenkin. Aikuislukioissa voidaan suorittaa tutkintoon tähtäävien opintojen lisäksi yksittäisiä kursseja aineopiskelijana. Aineopiskelija voi suorittaa hyvin erilaisia kurssimääriä. Tämän vuoksi aikuislukiopalveluiden tarjonta on budjetoitu muuttamalla arvioidut kurssisuoritusten kokonaismäärät opiskelijatyövuosiksi. Tuntikehys määrittelee järjestettävän opetuksen enimmäismäärän.

Talousarvion mukaan aikuislukioissa on tavoitteena tarjota koulutuspaikkoja tutkintotavoitteiseen koulutukseen kysynnän mukaisesti. Näin ollen resursseja käytetään ensisijaisesti tutkintoon tähtäävän koulutuksen järjestämiseen. Jäljelle jäävillä tuntiresursseilla aikuislukiot voivat järjestää opetusta aineopiskelijoille. Aineopintojen tarjonnan määrää ei ole talousarviossa muutoin kiintiöity. Suomi toisena kielenä -opetus järjestetään tästä aineopiskeluun jäävästä tuntiresurssista.

Opetustoimen tulosbudjetissa lautakunta on asettanut yhdeksi lukiokoulutuksen tavoitteeksi sen, että maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarjotaan riittävät tukipalvelut. Aikuislukioissa tämän on arvioitu tarkoittavan arviolta 210 suomi toisena kielenä -kurssin järjestämistä, mikä on otettu huomioon arvioiduissa kurssisuoritusten kokonaismäärissä.

Aikuislukioiden määrärahat ovat osa lukiokoulutuksen kokonaismäärärahaa. Nämä kokonaismäärärahat eivät ylittyneet vuonna 2004. Lukioiden tuntikehykseen on tehty vuosina 2003 ja 2004 molempina kolmen prosentin tuntikehysleikkaus. Viime syksyn tuntikehysleikkaus vaikuttaa tänä vuonna koko vuoden osalta ja vähentää näin ollen edelleen käytettävissä olevia tuntiresursseja. Tutkintoon tähtäävän koulutuksen ensisijaisuuden vuoksi edellä mainitut tuntikehysleikkaukset kohdistuvat käytännössä aineopintoihin.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti opetustoimi tarkistaa tarvittaessa määrärahojen käyttösuunnitelmia pyrkien varmistamaan sen, että sitovat ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevilla määrärahoilla. Totean nyt ensinnäkin, että budjetointivirhettä ei ole tapahtunut. Toiseksi korostan sitä, että tarkoituksena on toteuttaa kaupunginvaltuuston ja lautakunnan kuluvalle vuodelle asettamat tulostavoitteet mukaan lukien aikuislukioissa järjestettävä suomi toisena kielenä -opetus. Tältä pohjalta tämän erittäin tärkeän opetuksen tarjoaminen voidaan turvata.

Opetusvirasto seuraa jatkuvasti resurssien oikeaa käyttöä ja ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin tarvittaessa. Eli, rouva puheenjohtaja, jos ilmaisen tämän selväkielisesti suomeksi: kyllä opetusta annetaan ja palkat maksetaan.

Kiitos, puheenjohtaja. Kiitos myös apulaiskaupunginjohtaja Björklundille vastauksesta.

Tämä hieman rauhoittaa, että on suullisesti saatu lupaus, että palkat tullaan maksamaan ja opetus tullaan järjestämään, vaikka sitä, että kuka ja mitä, niin siihen ei nyt vastausta tullutkaan.

Haluaisin huomioida vielä sen, että tämä kotouttamisvelvoite on todella tärkeä. Valtuustossakin vähän väliä eri puolueista, olen itsekin allekirjoittanut aloitteita, joissa vaaditaan, että maahanmuuttajien kielikoulutusta pitää lisätä. Nyt, kun on olemassa olevaa kielikoulutusta, jonne on hirveä tunku ja on asiansa osaavia opettajia niin kyllä tällaista budjetointia - minä edelleen kutsun sitä rohkeasti budjetointivirheeksi - tällaisia ei pitäisi päästä tapahtumaan. Tulevaisuudessa, mitä ehkä opetusvirastokin voisi seurata, olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä eduskunnassa on käsitteillä sellainen lakimuutos, joka toteutuessaan toisi näiden aikuislukioiden aineopetuksen ja siten myös suomi toisena kielenä -opetuksen valtionosuusjärjestelmän piiriin. Se olisi erittäin hyvä parannus tähän ja silloin se ei riippuisi enää siitä, miten asiat on opetusvirastossa hoidettu. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä valtuutettu Sumuvuoren esittämä kysymyshän on kokonaisuutena tärkeä asia. Olen itse sen lisäksi, että olen kaupunginvaltuutettu, olen myös Suomen pakolaisavun puheenjohtaja ja tapaan paljon, joka viikko, Suomeen eri puolilta maailmaa muuttaneita ihmisiä. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun mahdollisuus on erittäin tärkeä. Kun apulaiskaupunginjohtaja Björklund vastasi tähän kysymykseen, voidaan luottaa siihen, että Helsinki tämän asian hoitaa. Kaiken kaikkiaan meidän valtuustossa on tärkeää yleensä käydä keskustelua ja kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, miten me näihin muualta Suomeen muuttaneiden ihmisten tietotaidon lisäämiseen pystytään satsaamaan ja kaiken kaikkiaan siinä avaimena on se, että pystyy ensin opiskelemaan joko suomea tai ruotsia täällä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Maahanmuuttajien koulutukseen ja muuhunkin kotouttamiseen tarvitaan Helsingissä lisää resursseja ja nämä tarpeet pitäisi ottaa huomioon tässä esillä olevan tapauksen lisäksi myös, kun pohditaan kouluverkon tarkistamista. On useita kouluja, esim. Roihuvuoren ala-aste, joissa kouluverkon tarkistamisesitykset ovat herättäneet huolta monelta kantilta, mm. monikulttuurisuuden ja monikielisen koulun opetuksen kannalta.

Haluan kiinnittää huomiota myös niihin tietoihin, joita viime viikonloppuna pidetyssä Suomen sosiaalifoorumissa kaupungin tilintarkastajana pitkään toiminut Lea Krank kertoi rahapulasta, tai pikemminkin siitä, millä tavalla kiinteistövirasto kouluja rahastaa. Rahasta näiden ongelmien ratkaisu ei ole kiinni, jos opetus- ja sivistystoimelta perittäisiin omakustannusvuokria Helsingissä. Silloin säästyisi tänä vuonna 48 milj. euroa tältä virastolta, eli seinien sijasta olisi todellakin syytä panostaa opetukseen siirtymällä koulujen vuokrissa omakustannusperusteisiin markkinavuokrien sijasta.

Kysymys maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta on erittäin tärkeä. Sen vuoksi olisikin tarpeellista käydä perusteellista keskustelua siitä, että miten maahanmuuttajien kielikoulutus ja integroiva opetus aiotaan saada Helsingissä tarvetta vastaavalle tasolle. Nimittäin tulijoita näille kursseille on valtavasti ja tarve kielen opetukseen on suuri. Tässä tilanteessa onkin erikoista, että työvoimahallinto on vähentänyt suomen kielen koulutusta Helsingissä. Maahanmuuttajat eivät valitettavasti voi pelastaa pääkaupunkiseutua työvoimapulalta, jolleivät he osaa suomen kieltä. Kielikurssi on ehdoton edellytys maahanmuuttajan integroinnille. Voisi vaikka ehdottaa, että tässä olisi käyttöä niille kouluille, joita me nyt opetuslautakunnassa joudumme lakkauttamaan. Niissä voisi järjestää esim. kielenopetusta maahanmuuttajille. Voisi sanoa, että tämä on mitä suurimmassa määrin koulutus-, työvoima- ja yhteiskuntapoliittinen kysymys, että miten tämä kielikoulutus Helsingissä järjestetään. Ei Helsinki ole vain innovatiivinen kasvualusta korkeasti koulutetuille huippu-osaajille, vaan meidän täytyy pystyä houkuttelemaan myös tavallista, työtä tekevää väkeä tänne ja tarjota heille riittävä suomen kielen opetus. Kaupungilla on myös lain velvoite järjestää kotouttamiskoulutusta maahanmuuttajille.

Toivoa siis sopii, että pitää paikkansa, ettei tällaista budjetointivirhettä suomen kielen kohdalla ole tapahtunut ja että opetuksen järjestäminen sujuu jatkossa ilman hankaluuksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Björklundin vastaus oli hyvä niin asiallisesti kuin oikeudellisestikin. Tässähän on sen kaltainen tilanne, että budjetoinnissa noudatetaan ns. bruttoperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että kaikki menot on merkittävä ja kaikki menot on katettava. Tämä perustuu kuntalain 65 §:n säännöksiin, eli tämä oikeudellinen tilanne on täysin selvä. Tästä on olemassa kuitenkin oikeuskäytäntöä jo vuodelta 1923 korkein hallinto-oikeus on todennut, että kolmannen oikeus ei ole riippuvainen siitä, onko hänen palkkansa tai muu saatavansa merkitty budjettiin vai ei. Eli tässä tilanne on juuri se minkä Björklund sanoi, että palkat on maksettava riippumatta siitä onko rahat budjetissa. Tämä on se lähtökohta.

Mitä tulee sitten järjestämiseen niin mielestäni tämä on aika lailla hajallaan. Tätä koulutusta antaa työvoimaviranomainen, Helsingin kaupunki, kesäyliopisto maksusta ja jopa Helsingin yliopisto. Jossain vaiheessa olisi ehkä paikallaan, että pohdittaisiin sitä, missä yhteydessä ja mille ryhmille on tarkoituksenmukaisinta tätä koulutusta antaa. Kaikki asiat eivät ratkea niin kuin Hakanen esittää, että vain lisää resursseja silmittömästi, vaan kysymys on resurssien kohdentamisesta ja järkevästä käytöstä. Uskon, että tässä päästään sillä tavalla parempaan tulokseen.

Valtuutettu Sumuvuori otti esille kaiken kaikkeaan suomi toisena kielenä opetuksessa on kaiketi ollut vuonna 2004 ja vuodelle 2005 siirtyvä resurssien laskentavirhe, joka johtaa siihen, että asia on noussut esille. Asia sinänsä, että suomen kielen opetusta on tarjota maahanmuuttajille ja pidän sitä edelleenkin näissä olosuhteissa äärimmäisen tärkeänä Helsingin kannalta. Tietysti, niin kuin valtuutettu Kalima otti esille, että keskustelu siitä, että kenellä sen järjestämisvastuun pitäisi olla, olisi aiheellista käydä. Tällä hetkellä oma toiveeni on enemmänkin siinä, että näitä budjetointivirheitä tai miksi niitä nimitetäänkään, ei tulisi. Se voitaisiin välttää sillä, että kaikilla näillä kouluilla, jotka järjestävät sitä opetusta olisi käytössään sellaiset resurssien ennakointi- ja laskentamallit, jotka ovat niin selkeitä, että niissä ei tarvitse tehdä virheitä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Asia, jota ollaan käsittelemässä, on tavattoman tärkeä ja kun apulaiskaupunginjohtaja Björklund täällä totesi, että palkat maksetaan ja opetusta annetaan niin ei kuitenkaan vastauksessa ..... arviota siitä, että onko tilanne ylipäätänsä nykyisillä resursseilla ja suunnitelmilla riittävät. Me haluamme todella integroida maahanmuuttajat nopeasti maahan ja ....... pääsevät antamaan yhteiskuntaan täyden panoksensa. Suomen kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelu on äärimmäisen tärkeää. Tässä suhteessa toivoisi, että Helsinki voisi jopa olla aloitteellinen ja kehittää aivan uusiakin malleja maahanmuuttajien kotouttamiseksi esim..... Olen paljon keskustellut maahanmuuttajien kanssa. Monilla on ammatillinen tutkinto jopa korkeakoulututkinto, mutta heidän on erittäin vaikea työllistyä ja monasti sanotaan, että nimenomaan vajavainen suomen kieli on se, joka on esteenä. Silloin tietysti pitäisi miettiä maahanmuuttajille mahdollisimman nopeasti tehokasta kielikoulutusta ja esim. heitä voitaisiin vaikka työllistää osapäiväisesti, jotta he pääsisivät tutustumaan työelämään ja sillä tavalla myöskin varmaan kieliopintoihin. Tässä on nostettu esiin nimenomaan aikuislukioissa opiskelevat ja se on tärkeää ja todellakin kysyisin, että onko meillä edes riittävät resurssit ajateltu näihin vai pitäisikö nimenomaan vielä lähteä siitä, että voimakkaampaa satsausta tehtäisiin ......... ja onko sitten mietitty mahdollisesti uusia muotoja, jotka kohdistuisivat siihen väestönosaan maahanmuuttajia joka ei enää lukiossa opiskele.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Totean lyhyesti, että kielikoulutuksen kautta nämä maahanmuuttajat kotiutetaan suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin tapoihin. Tämä kielikoulutuksen laiminlyönti kostautuu kalliisti syrjäytymisenä ja sen kautta kasvavina kuluina. Se aiheuttaa rikollisuuden kasvua ja sitä kautta heijastevaikutuksena rasismin lisääntymistä ja siinä mielessä kielikoulutus on erittäin tärkeää. Jos se laiminlyödään, me näemme rasismin nostavan päätään.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Sumuvuoren kysymykseen kuka maksaa, vahvistan nyt täältä puhujapöntöstä mahdollisimman selkeästi: Maksu hoidetaan opetusviraston budjetista. Kun valtuutettu Kantola toivoi, että apulaiskaupunginjohtajan lupaukseen voi tässä asiassa luottaa niin voin vakuuttaa, että tämä on sellainen asia, josta kaupunki tulee pitämään kiinni. Valtuutettu Alanko-Kahiluoto pohdiskeli mm. TE-keskuksen roolia. Nyt voi sanoa, että tämähän on sellainen kysymys, jossa on tärkeätä, että kaupungin ja valtion viranomaiset ja nimenomaan sitten valtion puolella työviranomaiset ovat keskenänsä yhteistyössä. Tämä aiheuttaa monimuotoisuutta ja kun valtuutettu Kalima puhui kentän kirjavuudesta niin voi sanoa, että meillä henkilöstökeskus pyrkii näitä asioita kielen opetuksen osalta koordinoimaan ja kaupungin maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta pitää kyllä tätä kieliopetuksen koordinointia keskeisenä kysymyksenä. Valtuutettu Mickelssonin pohdintaan tästä kysymyksestä onko tehty budjetointivirhe vai ei haluan nyt edelleen sanoa, että ei ole budjetointivirhe, että ei ole täsmällisesti pystytty etukäteen määrittelemään tällaisessa muuttuvassa todellisuudessa olevaa kielenopetuksen tarvetta kun samanaikaisesti budjettiin on rakennettu sisään sellainen joustavuus, että tarvittaessa rahat löytyvät. Valtuutettu Ojalan kysymykseen ovatko resurssit riittävät voi sanoa, että tämä on sellainen asia, joka elää jatkuvasti ja jossa on tietysti tärkeätä, että tätä tilannetta seurataan yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa, mutta pidetään huolta siitä, että resurssipulan vuoksi tämä keskeinen opetus ei jää antamatta. Kyse on, kuten monissa puheenvuoroissa täällä eri tavoin on todettu siitä, että Helsingillä on suuri tarve nyt hyödyntää se kotikansainvälistyminen, joka meillä tällä hetkellä tapahtuu. Se tapahtuu tietysti ennen muuta siten, että maahanmuuttajat voivat kotoutua, voivat oppia suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt, voivat oppia suomalaisen työelämän pelisäännöt, voivat täällä hankkia sen pätevöitymisen lisän, jota heidän ammattitaitonsa kulloinkin vaatii ja siinä kotimaisten kielten ja erityisesti nyt sitten suomen kielen osaaminen on avainasemassa. Haluan vain vahvistaa sen, että tämä on keskeinen strateginen kysymys kaupungin politiikassa.

Puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kaupunki on lisäämässä toimintansa vertailtavuutta kun eräiden yksiköiden, esimerkiksi Palmian, odotetaan asettavan palvelunsa julkiseen kilpailuun. Kilpailutilanteessa eri toimijat yleensä pyrkivät vertailemaan organisaatiotaan muihin. Kilpailun tavoitteena on pärjätä myös julkisessa tarjoustilanteessa. Tärkeimpänä voimavarana organisaation tavoitteiden saavuttamisessa on sen henkilöstö. Kaupungin tulee tukea henkilöstöään ja esimiehiään ottamaan vastaan haasteet, joita kilpailutilanne tuo. Motivoivan työympäristön ylläpitäminen kilpailuympäristön muuttuessa on haaste työntekijöille kaikilla tasoilla. Miten esimiesten valmiuksia ottaa osaa toimintojen kehittämiseen on edesautettu ja jatkossakin edesautetaan, jotta tehtäisiin kestävää henkilöstöpolitiikkaa?

Rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Mickelssonin kysymykseen vastaan kunnioittavasti seuraavaa:

Kaupunki kouluttaa johtoa ja esimiehiä keskitetysti, jonka lisäksi virastoilla ja laitoksilla on omaa koulutustoimintaa. Koulutus- ja kehittämiskeskus sekä kaupunginkanslian henkilöstö-osasto ovat tarjonneet keskitettyjä palveluja. Niiden toimintaa jatkaa tämän vuoden alusta perustettu Henkilöstökeskus ja sen kehittämispalvelut yksikkö.

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen koulutus- ja konsultointitoiminnan laajuutta kuvaa se, että viime vuonna järjestettiin yhteensä 1 150 erilaista koulutustilaisuutta. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 21 500. Koulutuksen lisäksi toteutettiin noin 700 konsultointipäivää.

Suurin osa koulutuksesta, valmennuksesta ja konsultoinnista tähtää esimiesten ja henkilöstön valmiuksien parantamiseen juuri muuttuvissa olosuhteissa. Esimiehiä tuetaan myös siinä, että kehittämistyötä tehdään ja muutokset toteutetaan henkilöstöä osallistaen.

Myös palkkausjärjestelmiä kehitetään niin, että ne tukevat muutostilanteiden hallintaa ja esimiestyötä. Henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on kasvamassa, ja se antaa esimiehille välineitä omaan työhönsä, vaikka samalla vaatiikin heiltä paljon oppimista. Tulospalkkiojärjestelmä tukee osaltaan johtamista. Sen tulostekijöiksi voidaan valita kehittämishankkeiden läpivientiä ja onnistumista kuvaavia mittareita. Tämän on todettu selvästi edistävän uusien toimintatapojen omaksumista ja niihin sitoutumista.

Esimiesten johtamisen tukeminen sisältyy keskeisenä myös uuteen, valmisteilla olevaan henkilöstöstrategiaan. Huomiota kiinnitetään muun muassa vuorovaikutteiseen johtamiseen sekä aktiivisen ja rakentavan osallistumisen taitojen lisäämiseen. Tämä on tärkeää erityisesti muutostilanteissa. Esimiesten koulutustarpeet tullaan ottamaan huomioon mm. kaupungin keskitetysti järjestämissä esimiestason valmennus- ja koulutusohjelmissa.

Esimerkkinä virastotasolla toteutetusta koulutuksesta voidaan mainita juuri ja nimenomaan Palmian esimieskoulutus. Palmiassa on ollut esimiehille suunnattua muutosvalmennusta, joka alkoi jo vuonna 2003 ja päättyi tämän vuoden tammikuussa. Siihen osallistui noin 70 esimiestä. Esimiehille on järjestetty koulutusta myös henkilöstöhallinnosta. Uuteen tilanteeseen valmistautumista varten heille on järjestetty lisäksi myynti- ja markkinointikoulutusta. Esimieskoulutusta tullaan tarjoamaan jatkossakin, mutta koulutusohjelma rakennetaan sitten, kun kilpailuttamisen pelisäännöt on valtuustossa käsitelty.

Kokonaisuutena voidaan sanoa, että esimiehillä on hyvät mahdollisuudet saada tukea esimiestyöhönsä ja erilaisia kehittämisen työkaluja käyttöönsä. Jatkossa on tarkoituksena huolehtia entistä paremmin siitä, että kehittämistukea ja konsultointia käyttävät erityisesti ne esimiehet ja työyhteisöt, jotka sitä eniten tarvitsevat, esimerkiksi juuri muutostilanteiden hallinnassa.

Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Björklund vastauksesta, joka hyvin kuvastaa tilannetta, missä tällä hetkellä ollaan. Ollaan varmasti pitkälle mietitty sitä, mitä voitaisiin tehdä. Toivonkin, että jatkossa saamme seurata tai saamme nähdä tuloksia siitä, että millä lailla näiden motivointitekijöiden, koulutusten ja muiden toimien avulla on päästy sille polulle, jossa saadaan työntekijät ajattelemaan asioita uudella tavalla. Mitä voidaan tehdä toisin, että ei aina tehdä samoin niin kuin on ennen tehty, että saadaan nähdä, että kaupungin työntekijöillä on niin kutsutusti tekemisen meininki asioissaan. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on mielestäni ensisijaisen tärkeää kun lähdetään avoimeen kilpailutilanteeseen markkinoilla, jotka ovat äärimmäisen tiukat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Siihen liittyen, miten hyvin sitten on onnistuttu tavallaan kilpailuttamisprosessien valmistumisesta saimme maanantaina varmaan oivan esimerkin henkilöstön huolestuneisuudesta kun nimenomaan Palmian henkilöstö ennen kaupunginhallituksen kokousta halusi osoittaa huolensa tämän suunnitteilla olevan kilpailutuksen osalta. Henkilöstö kokee hyvin vahvasti, että nyt ollaan kilpailuttamisen myötä itse asiassa käytännössä viemässä Palmiaa alas eli lopettamassa Palmiaa tai ainakin sitten jossain vaiheessa laittamassa myyntikuntoon. Nyt kun täällä todettiin, että henkilöstön pitää ajatella uudella tavalla ja olla valmis muutoksiin haluaisin tässä yhteydessä kyllä todeta, että Palmian henkilöstö on pitkälti jo 2000-luvulla nimenomaan osallistunut sopeutustalkoisiin ja henkilöstön lähtökohtahan on ollut, että he ovat olleet muutosalttiita uskoen ja luottaen siihen, että heidän työpaikkansa säilyvät ja työsuhde pysyy. Kun valtuutettu Mickelsson nimenomaan omassa kysymyksessään toteaa sen, että tärkeimpänä voimavarana organisaation tavoitteiden saavuttamisessa on usein sen henkilöstö allekirjoitan tämän täysin. Epävarmuudessa elävä henkilöstö ei varmastikaan ole se voimavara, joka se voisi olla, jos sillä olisi varmuus ja turva tiedossa. Tässä suhteessa sanoisin, että pelkällä esimieskoulutuksella näihin haasteisiin ei kyllä pystytä vastaamaan ja luulenpa, että ne esimiehetkin Palmiassa ovat itse aivan yhtä huolissaan tästä tilanteesta. Muutosjohtamista tarvittaisiin vähän toisella tavalla ja henkilöstö olisi varmasti pitänyt ottaa Palmiassakin vieläkin enemmän mukaan tähän valmisteluun ja tavallaan nyt tämä prosessi on edennyt pitkälle ja huolen aiheena on se, että todella edes kilpailuttamiskunnossa.

Toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Annukka Mickelssonin kysymys keskittyy esimiesten kouluttamiseen, mutta lähtökohta on se, että kilpailuttaminen on pudonnut taivaalta, että se on välttämättömyys. Sitähän se ei ole. Pitäisi ensin arvioida Palmian kilpailuttamisen tarve ja pohtia myös sitä, että mikä sen vaikutus on esim. kokonaisiin kouluyhteisöihin. Tässä hypätään sen oleellisen kysymyksen yli.

Kuten Mickelsson omassa puheenvuorossaan sanoi, markkinat ovat äärimmäisen tylyt. Nyt niissä ei pärjätä vain sillä, että justeerataan esimieskoulutusta, vaan kyllä meillä pitää olla kokonaishahmotelma siitä, että mitä me haluamme, minkä tyyppisiä palveluita ja mikä niiden arvo on sillä, että ne itse tuotetaan. Tässä lähdetään siitä, että Palmian asettaminen julkiseen kilpailuun tuo vertailtavuutta, niin en ole aivan yhtä vakuuttunut siitä, nimittäin tiedetään, että monikansalliset yritykset odottavat palvelujen kilpailuttamisen avaamista vesi kielellä paksujen kukkaroiden kanssa. Siellä on mahdollisuus useita vuosia tappiollisesti tuottaa palveluja ja sitä kautta ajaa kaupungin omaa tuotantoa pois markkinoilta ja synnyttää pikkuhiljaa monopoli, kun kaupunki on ajettu pois markkinoilta. Eli ei tässä mitään vertailtavuutta tule, jos verrataan Palmian hintoja, joihin liittyy paremmat palkka- ja muut työehdot kun vastapuolella on huonot työehdot ja vielä varaa tehdä tappiota.

Lopuksi totean, että esimiesten kouluttamisen lisäksi ennen muuta on tärkeätä, että henkilöstö sitoutetaan tähän. Kysymyksen lopussa kysellään vain esimiesten valmiuksista ottaa osaa toimintojen kehittämiseen. Eikö ennen muuta työntekijöiden valmiuksia tähän pitäisi kehittää.

Fru ordförande.

Ledamoten Paavo Arhinmäki undrar varför man skulle konkurrensutsätta Palmia, vilket behov man har av det. Jag skulle säga: miljontals euro behov har man om man betalar överpris för en service som staden behöver, så att man inte har tillräckligt över för själva kärnverksamheten. Det är ett faktum att the Nordic Advisor Group, som gjorde en analys av Palmia och Palmias konkurrensförmåga har nog kommit med en synnerligen stark kritik och den analysen hoppas jag att alla ledamöter läser.

För på två år, i väntan på den här konkurrensutsättningen har ledningen för Palmia inte förmått förvandla sig från tjänstemän till businessmän eller businesskvinnor, vilket i och för sig är ganska naturligt. Det är ett helt nytt sätt att tänka och om inte arbetsledningen förmår tänka om, så påverkas inte verksamheten och därmed heller inte lönsamheten, som nu är på flera punkter såpass dålig att man befarar det värsta i den första konkurrensutsättningsvågen.

Det finns ju goda exempel på hur man t.ex. inom städningsbranschen, genom ett nytänkande och ett kreativt tänkande har förmått både binda upp personalen och fått arbetsledningen att jobba på ett helt annat sätt än tidigare. Men det kräver naturligtvis att man inte fortsätter i samma anda som man har gjort, som en kommunalserviceproduktion, där man inte har behövt tänka på lönsamheten utan egentligen bara behövt tänka på att ett arbete ska bli gjort och personalen är i stort sett nöjd och det är kanske den typen av skolningsverksamhet, som man borde ha ägnat sig åt eller borde ägna sig åt under de år som ännu står till buds.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valitettavasti esimiesten muutosvalmennus, myynti- ja markkinointikoulutus eivät riitä paikkaamaan sitä, että Palmia ei ole tällä hetkellä kilpailutuskunnossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Palmia tulee hyvin todennäköisesti, jos kaupunginhallituksessa oleva ehdotus menee läpi, menettämään koulujen ruoka- ja siivouspalveluja, joka entisestään heikentää Palmian toimintakykyä jatkossa ja johtaa yrityksen heikentyvään kierteeseen. Tässä on henkilöstö kyllä todella kovilla. Tämän kilpailutuksen seurauksena joudutaan arvioimaan sitä, että kuinka moni lähtee kävelemään Palmiasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ensin yritetään sijoittaa palmialaisia uusiin tehtäviin, sen jälkeen Helsingin kaupunkikonserniin ja sitten työvoimapankkiin odottamaan sitä, että miten tilanne ratkeaa ja ihmiset joutuvat työttömäksi. Eli henkilöstön kannalta kilpailuttaminen on erittäin rankka kuvio. On todella harmillista, että Helsingin kaupunki ei ole työnantajana toiminut tässä vastuullisesti sillä tavalla, että Palmiaa olisi todella vahvistettu sen valtuuston tekemän päätöksen jälkeen, joka tehtiin vuonna 2002, jotta Palmia on kilpailukykyinen. Käytännössä tulee kilpailuttaminen johtamaan henkilöstön heikentyneeseen tilanteeseen. Kuitenkin on todettava, että nimenomaan pysyvä henkilöstö on Palmian vahvuus ja se on myös tae palveluiden jatkuvuudesta. Tätä ollaan romuttamassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Palmian kohdalla pitäisi muistaa, että kunta ei ole liikeyritys. Meidän tarkoituksemme ei ole tuottaa voittoa. Me tietysti pyrimme toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, mutta rahan alttari olisi syytä nyt välillä unohtaa. Palveluiden laatu, pitkäjänteisyys ja niiden tuottama turvallisuus sekä oikeus turvaavat sellaisia asioita, jotka ovat myöskin mitattavissa ja sen vuoksi on tärkeätä, että Palmian kilpailutuksessa toimitaan järkevästi. Palmian johto on tällä hetkellä hieman vaikeuksissa. Johtoryhmästä on eronnut monta henkilöä. Ottaen huomioon Palmian organisaation, se ei yksinkertaisesti ole kilpailuttamiskunnossa. On täysin välttämätöntä, että tätä kilpailuttamista lykätään ainakin parilla vuodella, jos ei siitä kokonaan luovuta. Juuri sen takia, että saadaan yrityksen johto ja keskijohto toimimaan, koska muuten ei ole järkeä kilpailuttaa. Myös kilpailuttamissiivu on aivan liian paksu, ei ole järkevää kilpailuttaa pienten lasten ruokailua tai jotain yhteistoimintatiloja, joiden toiminta saattaa mennä täysin sekaisin tästä kilpailuttamisesta. Pitää lähteä siitä, että toiminnot ovat ensisijaisia ja sen jälkeen tulee vasta muodot.

Loppujen lopuksi haluaisin todeta myöskin sen, että meillä on pian edessä työvoimapula. Älkäämme kilpailuttako henkilöstöä pois Helsingin kaupungista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Mickelssonin kyselytunnin kysymys on aika tyypillistä kokoomuspolitiikkaa. Ensin ajetaan työntekijät siihen tilanteeseen, että tulee potkua joka suunnasta ja sen jälkeen silitetään päätä. Siitähän tässä on kysymys. Minulle ei yksikään kuntalainen ole koskaan tullut valittamaan siitä, että kouluissa olisi ollut epäsiistiä tai että ruoka olisi ollut huonoa tai sitä olisi jaettu jotenkin hitaasti tai huonosti. Nyt me olemme kuitenkin tähän menossa. Valtuutettu Mickelsson; se asia, millä nämä ihmiset joutuvat kilpailemaan, johon heitä johdetaan, ne asiat on työsuoritteen nopeus, se, että palvelut rajataan niin minimiin, että mitään ylimääräistä ei tehdä, työsuhteen kesto, työsuhteen ehdot ja ikärakenne. Nämä ovat ne asiat, joilla tämä porukka joutuu kilpailemaan keittiöissä, kouluissa ja muissa paikoissa. Tästä on kysymys. Se mitä me voidaan johdon tasolla tehdä on olla itse esimerkillisiä. Siis kaupungin johtona, valtuustona. Sanoa esim. se, että me emme ole koskaan kuulleet, että heidän työtään olisi millään tavalla aliarvioitu ja joskus jopa kiittää, jos siihen tulee. Muu johtaminen on pseudo-johtamista ja käytännössä silloin täytyy hakea tällaisia sarasvuolaisia malleja: vapautan sinut -tyyliin.

Valtuutettu Mickelsson on kiinnittänyt huomiota Palmian esimiesten valmiuksiin kestävän henkilöstöpolitiikan synnyttäjänä. Esimiesten osaaminen on tietysti tärkeä työpaikan arjessa, mutta se ei varmista kestävää henkilöstöpolitiikkaa Palmiassa tai missään muuallakaan. Palmiassa harjoitettavan henkilöstöpolitiikan kestävyyden kannalta on keskeistä, että Helsingin kaupunki Palmian omistajana kantaa vastuunsa vastuullisena työnantajana. Valtuustolle tuleekin pian tilaisuus kantaa vastuuta Palmian kestävästä henkilöstöpolitiikasta. Nähtäväksi siis jää, missä määrin valtuutetut, mukaan lukien Mickelsson, ovat sitoutuneet tekemään palmialaisten ja Palmian kestävän henkilöstöpolitiikan kannalta hyviä päätöksiä.

On ilmeistä, että Palmian asettaminen suunnitellulla tavalla kilpailutukseen johtaa toimintojen ulkoistamiseen, pienipalkkaisten siivous- ja ruokapalveluammattilaisten työsuhdeturvan rapautumiseen, palkkatasojen ja muiden työehtojen alentumiseen, pätkätyösuhteiden ja epävarmuuden kasvuun ja vajaakuntoisten sijoittamiseen työvoimapankkiin. Lisäksi ulkoistaminen tarkoittaa työyhteisöjen ja henkilöstöpolitiikan pirstaloitumista, yhteistyön vaikeutumista sekä koulun aikuisten kokonaisvaltaisen kasvattajatehtävän murenemista. Tämä ei vastaa minun käsitystäni kestävästä henkilöstöpolitiikasta ja hyvästä työnantajasta eikä se myöskään palvele lasten turvallista arkea. Mikäli kaupunki tekee Palmian osalta kokonaistaloudellisuudesta piittaamattomia kilpailuttamispäätöksiä ei siinä juurikaan auta esimiesten valmiudet, motivoinnit tai muutosvalmennus. Tällöin voidaan myös kauniit juhlapuheet kestävästä henkilöstöpolitiikasta tai henkilöstöstä voimavarana jättää omaan arvoonsa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupungin henkilöstöstrategiassa puhutaan kauniisti työntekijöiden osallistumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Mutta kun Palmian työntekijät käyttävät heille kuuluvaa oikeutta osoittaa mieltä kilpailuttamista vastaan, mitä tekee kaupungin johto? Se ryhtyy keräämään mustia listoja ja rankaisemaan työntekijöitä, jotka haluavat osallistua ja vaikuttaa. Jos apulaiskaupunginjohtaja Björklund ei enää halua korostaa mielenosoittamisen vapautta pitäisi hänen työsuhdeasioista vastaavana johtajana ainakin perua kehotukset kerätä tällaisia nimilistoja ja uhkailla työntekijöitä, jotka haluavat puolustaa omia työpaikkojaan.

Kaupungin tilaama Nordic Adviser Groupin selvitys osoittaa, että työntekijöillä on aihetta huoleen kilpailuttamisessa. Selvityksen perusteella Palmian toimialoilla ei ole ensinnäkään edellytyksiä aidolle kilpailulle, vaan markkinoita hallitsee muutama kansainvälinen yritys. Palmia on tuomittu häviämään kilpailuttamisessa sen takia, että sen henkilöstöllä on paremmat palkat ja muut työehdot kuin yksityisellä puolella. Lisäksi tässä selvityksessä näkyy selvästi se, että yksityiset voivat kilpailla pätkätöillä ja muilla vastaavilla tempuilla.

Kaiken tämän perusteella on mielestäni selvää, että Palmian kilpailuttamista koskevassa esityksessä ei ole kyse kilpailusta vaan tietoisesta kaupungin palvelujen yksityistämisestä ja työntekijöiden aseman heikentämisestä. Nyt jos koskaan pitäisi myös apulaiskaupunginjohtajan ja muunkin johdon kuulla työntekijöitä ja luopua kaupunginhallituksessa kokonaan Palmian kilpailuttamisesta. Meidän ongelmamme on kaupungin johto, joka pitäisi sitouttaa julkisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Mickelsson nostaa esille Palmian kilpailuttamisen. Kilpailuttaminen on joskus järkevää, mutta kunnollisen kunnallisen palvelun kilpailuttaminen ei sitä ole. Kuntapalveluiden hinnat lasketaan todellisista kustannuksista. Yritykset toimivat toisin säännöin. Varmistaakseen markkinat yritys voi toimia myös alihintaan, kunnallinen palvelu ei näin voi taktikoida. Esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa keittiöhenkilökunta ja siivoushenkilökunta tekevät kasvatustyötä opettajien rinnalla. Tällaista yhteistyötä ei pidä lähteä murtamaan. Se on osa laatua.

Tuntuu hieman siltä, että oikeisto tekee kovaa politiikkaa ja sitten tällaisilla aloitteilla ollaan huolissaan, että pidetäänkö työntekijää tarpeeksi kädestä kiinni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Haluan korostaa, että kilpailuttamisessa tulee kiinnittää huomiota paitsi hintaan myös työn laatuun. Jos esimerkiksi siivoustyössä muodollista tehokkuutta parannetaan sillä, että työ hoidetaan ylimalkaisesti sitä ei tule hyväksyä. On aivan selvää, että huonoa työtä voi varmasti tehdä halvemmalla kuin hyvää. On tärkeää, että työntekijä saa tehdä työnsä hyvin niin, että hän voi olla työnsä jäljestä ylpeä. Toki jatkuvasti omaa toimintaa tulee tarkastella ja tehokkuutta tulee pyrkiä parantamaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En ymmärrä, mikä pelko joillakin tässä Palmian kilpailuun joutumisessa on. Kyseessä on varmasti aivan turha pelko, sillä Palmialla on valmis, laaja asiakaskunta eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö se asiakaskunta olisi tyytyväinen, täysin tyytyväinen. Palmian infra on kunnossa, tuore visuaalinen ilme on vast'ikään julkistettu, autot kiitävät kaupunkikuvassa ja Palmialla on koulutettu, taitava henkilöstö. Tätä apulaiskaupunginjohtaja Björklundinkin puheenvuoro vain vahvisti. Pelko ja pulinat pois pitäisi jättää tästä Palmian kilpailukykyasiassa. Sen kaltaisella polemiikilla vain vaikeutetaan kyseisen yrityksen asetelmaa tässä uudessa tilanteessa, johon firmassa on varmasti valmistauduttu tarpeeksi hyvin. Osa salissa kuulluista puheenvuoroista oli suorastaan mustamaalausta tämän yhteisen yrityksemme tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Rouva puheenjohtaja.

Ehkä saan keskustelun lopuksi varmuuden varalta muistuttaa, että valtuutettu Mickelssonin kysymys kohdistui esimiesten valmennukseen tässä muutostilanteessa ja siihen yritin parhaani mukaan vastata. Niihin väitteisiin, että valtuutettu Mickelsson olisi esittänyt väärän kysymyksen, niin siihen katsoisin, että minun tehtäväni ei ole kommenttia esittää. Samalla kun, arvoisat valtuutetut, ymmärrän niin valtuutettujen kuin Palmian henkilöstön huolen muutostilanteessa, joka pitää sisällään monenlaisia elementtejä. Haluan tässä kuitenkin korostaa sitä, että Helsingin kaupunki henkilöstöpolitiikassaan virittää tällaisen muutostilanteen alle mahtavan voimakkaan turvaverkon. Ja se turvaverkko pitää sisällään sen, että tämä kaupunki ei tuotannollis-taloudellisista syistä irtisano ketään ja luo tämän muutosturvan. Sitten, miten tässä tilanteessa erilaisiin yksittäistapauksiin ratkaisua etsitään, se saattaa todella merkitä sitä, että yksittäisen henkilön kohdalla voi tulla ja tuleekin tällaisessa tapauksessa siirtymisiä uusiin työtehtäviin. Tässäkin suhteessa kaupunki tämän perusturvan antaa. Ja kun nyt valtuutettu Hakanen puhui mustista listoista ja mielenosoitusvapauden kieltämisestä niin haluan muistuttaa siitä, että ensinnäkin kaupungin työntekijät ovat vapaita plakaattien ja banderollien kanssa Senaatintorilla esittämään niitä käsityksiä, joita heillä on. Jos sen tekee työajalla, pelisäännöt lähtevät tietysti siitä, että työajasta ja tällaisesta lakon-omaisesta tilanteesta ei palkkaa makseta. Jos on niin, että tällainen tilanne on syntynyt ammattijärjestön organisoimana, joka on sellainen asia, joka sitten yleensä tuolla työtuomioistuimessa tutkitaan, silloin mikäli tällaista organisointia on tapahtunut ja sillä on rikottu työrauhavelvoitetta niin siitä sitten rapsahtaa sakot. Tämä on aivan normaalia työelämän pelisääntöä, jota tässä suhteessakin kaupunki noudattaa. Valtuutettu Hakaselle toteaisin tässä sen, että näissä pelisäännöissä on tietysti ihan selvää, että jos lähtee vallankumousta tekemään niin ei voi odottaa, että siitä maksetaan päivärahat.

Ärade fru ordförande, ledamöter.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokolleegat.

Det är fint att den anrika Lilla Teatern, som verkat i staden ända sedan 1940-talet kan fortsätta sin verksamhet som en del av Helsingfors stadsteater. Att vår tvåspråkiga huvudstad nu får en tvåspråkig teater, kanske den första i landet, innebär självfallet en stor utmaning både för den lilla och den betydligt större teatern. På svenskt håll innebär detta att Lillan blir den första kommunalt ägda teatern i staden. Det gäller att visa, att bevisa att den Taxellska paradoxen om att tvåspråkiga lösningar leder till enspråkiga finska strukturer, medan enspråkigt svenska lösningar leder till svenska institutioners överlevnad. Det gäller att bevisa att den här paradoxen i det här fallet inte stämmer. Jag har fullt förtroende för att stadsteaterns direktör Asko Sarkola har möjlighet och vilja att se till att det svenska rummet, Lilla Teatern, också innanför den finska stora scenen kan bibehålla verksamheten på svenska. Men förvaltningen av en tvåspråkig teater förutsätter en stark språklig medvetenhet och kultur och vilja att existera i vårt samförstånd. Det svenska och finska teaterlivet i Helsingfors har traditionellt levt i nära växelverkan. Impulserna har gått i båda riktningarna. Stadens teaterliv bör också framledes uppfattas som konstnärligt och kulturellt sett central verksamhet för vår tvåspråkiga stad.

Jag understöder ändringen av anslagsdisponeringen och överföringen av en del av Lilla Teaterns årsunderstöd till Helsingfors stadsteater.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tekstissä viitattu arvoleikkaussopimus on allekirjoitettu 13.4. ja ehkä voin ilmoittaa samalla myös jo etukäteen kohtaan 7, että sekin sopimus on allekirjoitettu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olisin puuttunut Viikin rakentamisen liittyen, palveluihin. Nyt on ollut ilmeistä se, että kun näitä uusia rakennuskohteita on ollut, mm. lähellä Arabianranta ja Viikin aikaisempi rakentaminen, palvelut ovat tulleet jälkijunassa tai jopa tehty muutoksia, kuten Viikissä, että ennakkosuunnitelmien mukaisia palveluja on jätetty rakentamatta säästösyistä. Tämä on mielestäni erittäin huolestuttavaa. Sivulla 25 todetaan Viikin alueen palveluista, selitetään miten palvelut sijaitsevat tontilla jne. Tässä todetaan, että tontille se ja se on mahdollista rakentaa päiväkoti samaan rakennukseen asukkaiden kerhotilan kanssa. Asuinrakennuksien pohjakerroksiin saa sijoittaa ryhmäperhepäiväkoteja. Esittäisinkin tähän liittyen ponnen, jossa todetaan, että

lasten päivähoidon tilat tulee rakentaa ja ottaa käyttöön samassa aikataulussa asuinrakentamisen kanssa.

Ja miksi esitän tämän ponnen? Mielestäni erittäin hyvä esimerkki on Arabianrannassa, jossa on tehty suunnitelmia, oli alunperin kaavassa varattu päivähoidolle paikat, mutta toteuttamisvaiheessa ne jätettiin rakentamatta tai otettiin muuhun käyttöön. Nyt siellä ollaan sitten siinä tilanteessa, että kesäkuun lopun jälkeen ei ole päiväkotia Arabianrannassa. Mielestäni tämä ei saa toistua Viikin puolella. Tämä on hyvin tärkeää myös asukkaiden hakeutumisen kannalta, että meillä on päivähoitopalvelut olemassa samaan aikaan kun asunnot valmistuvat. Koska harkitessaan asuinalueita, asunnon vuokraamista tai ostamista, perheet selvittävät palvelut. Jos niitä ei ole tarjolla varmasti se saattaa vaikuttaa tähän päätökseen. Me olemme asuntopoliittisen ohjelman yhteydessä, johon olisi paljonkin sanottavaa, siellä on korostettu lapsiperheiden asumista Helsingissä ja se, että minun mielestäni siihen kuuluu erittäin olennaisena ja tärkeänä osana, että päivähoito turvataan. Viikissä uhkaa tällä hetkellä... tänä keväänä vielä tulee terveyslautakunnan käsittelyyn Viikin terveysaseman lopettaminen. Tämä on yksi palvelu, joka sen kokoisella alueella kuin Viikki on, tulisi toimia, koska siellä on lapsiperheitä ja he tarvitsevat neuvolapalveluja ja terveydenhoidon palveluja. Tämä on yksi, joka romuttaa viikkiläisten uskoa omaan alueeseensa. Toivon, hyvä valtuusto, että me tällä ponnella voisimme edesauttaa sitä, että todella nämä palvelut alueella saadaan samaan aikaan kuin asunnot valmistuvat. Kiitoksia.

Hyvä puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

Puutun vähän toiseen asiaan kuin valtuutettu Puhakka. Kaava-alue, minne nyt ollaan kaavoittamassa tontteja on hyvin vaikea rakennuspaikka. Maastomuodoltaan hyvin muodokas kuten tiedätte, jos olette esittelytekstiä lukeneet. Siinä mielessä olen vähän surullinen, että me kaavoitetaan näin tehottomasti tämä näin mahdottoman hyvä ja hieno rakennuspaikka. Tänne tulee erittäin komeaan jokimaisemaan, erittäin komealle paikalle aivan varmasti mahtavia asuntoja, mutta niitä pitäisi tulla vähän enemmän. Jo kiinteistölautakunta lausuessaan tästä kaavasta ihmettelee tätä samaa asiaa, että tämän alueen toteuttaminen tulee kaupungille huomattavasti tavanomaista kalliimmaksi. Se johtuu maaston muodoista ja valitusta kaavoitustavasta, joka nyt on tätä, en osaa sanoa onko tiivistä ja matalaa, mutta ainakin matalaa. Tämä on kyllä sellainen kaava-alue, missä soisin kaavoitettavan vähän tehokkaammin, vaikka pyrkisimmekin kaavoittamaan korkeaa laatua ja ns. arvoasuntoja. En esitä kuitenkaan asemakaavaan mitään muutoksi, mutta haluan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä muistuttaa valtuutettuja siitä, että kerrostaloasuminen on myös sellainen suunta, johon meidän pitäisi katseitamme kääntää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Oli ilo kuunnella valtuutettu Helistön kommentteja siitä, minkälaista asumista kaupunkirakenteessa pitäisi hyödyntää, oivaltaa ja ymmärtää käyttää ihan noin yhdyskuntakustannustenkin kannalta. Sen takia olisi vielä hyvä, jos valtuutettu Helistö omassa ryhmässään kertoisi näitä myös entistä painokkaammin. Muistan hyvin ja monta kertaa viime vuosina niitä kommentteja, joissa vihreät nimenomaan ovat korostaneet tällaista pienimuotoista, kaunista asumista mielellään kuitenkin niin, että metroasema on siinä mahdollisimman lähellä. Se kun on vain mahdottomuus. Kaupungissa on sopeuduttava tavallaan niihin faktoihin, joita täällä on. Oli todella hyvä kuulla, että ajatellaan asiaa laajasti. Uskon itse myös siihen, että kun tällainen muoti-ilmiö nimeltä pientalorakentaminen tästä väistyy niin jälleen ymmärretään se, että myös kerrostaloissa voidaan asua viihtyisästi. Niitä on eri muotoisia, erilaisia ja eri kokoisia.

Tämä ei ole vain vihreiden ongelma ollut, että ollaan haluttu kaavoittaa pientaloja tai idyllisiä pientaloja, kuten Bryggare vähän vitsaili. Mielestäni tämä on ollut kaikkien ryhmien toive, joka on muuttunut mantraksi. Meidän pitää jokaisessa ryhmässä katsoa peiliin, että osataan kaavoittaa tasapuolisesti.

Kiitos, puheenjohtaja.

Olen Puhakan kanssa Viikin palveluista samaa mieltä, tosin ryhmäperhepäiväkotien laatukriteereissä on varmaan tarkistamisen varaa, että se olisi juuri sitä, mitä toivoisi. Helistön kanssa olen monesta asiasta samaa mieltä, mutta kyllä mielestäni pientaloja täällä Helsingissä tarvittaisiin enemmän, koska suhteessa niitä on täällä aivan liian vähän kysyntään nähden. Tässä pitää myös kysynnän olla mukana. Varsinaisesti pyysin puheenvuoron tuodakseni esille huoleni kolmesta asiasta. Ensimmäinen on se, että tässäkin kaavassa todetaan, että melueste ei tule riittämään täysin pihan tai joidenkin tiettyjen asuntojen esteeksi. Se on mielestäni suuri ongelma, että jälleen kerran valtioneuvosto .......... pikkuisenkin ohittaa asumisen takia, joka on kuitenkin välttämätöntä, mutta mielestäni terveysriskejä ei saisi koskaan unohtaa kaavoitusvaiheessakaan. Toinen asia: haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, miten tässä on nämä korkeajännitejohdot suhteessa asumiseen, miten turvataan, ettei siitä tule ongelmia asumisen kannalta, mielestäni se on myös ihan selkeä terveysriski. Kolmas asia: lyijymaa, missä se on ja minne se jää. Muistan, että sille pyrittiin löytämään paikka, johon se voitaisiin siirtää johonkin muualle, mutta ilmeisesti sitä paikkaa ei sitten löytynyt ja tässä se edelleen on. Tämä varmasti asukkaita huolestuttaa. Osa ostaa sieltä mukavia asuntoja itselleen ja saa sitten lyijyt samaan hintaan. Onko tässä vielä jotain, mitä voitaisiin tehdä, että asukkaiden ei tarvitse olla huolissaan. Vai onko vielä syytä huoleen?

Kiitos puheenjohtaja.

Haluan lämpimästi kannattaa valtuutettu Puhakan pontta. Tätä Arabianrannan virhettä ei pidä tehdä uudestaan. Perheiden elämänvalintojen suunnittelu menee todella vaikeaksi jos ei voida tietää eikä luottaa, että löytyykö niitä tarvittavia palveluita vai ei.

Arvoisa puheenjohtaja.

Se korkeajännitejohto pannaan siellä, ei tällä kaava-alueella, mutta sen eteläpuolella maahan. Se on varsin kallis operaatio. Tässä on kuitenkin niin suuret korkeuserot siinä kohdassa, jossa tuo korkeajännitelinja kulkee, että siihen ei ole ympäristöviranomaisetkaan esittäneet mitään epäilyksiä, eikö tuo toimisi tuolla lailla niin kuin se on kaavaan merkitty.

Bästa fru ordförande, arvoisa puheenjohtaja. Fullmäktigeledamöter, valtuutetut.

Det här Skogsbackavägens projekt är ju ett väldigt efterlängtat projekt, ett litet annorlunda exempel på att Helsingfors någon gång lyckas i sin intressebevakning, trots att det skedde ganska på slutrakan vad gäller stadsbudgetens behandling i fjol. Men det finns i alla fall ett skönhetsfel, tycker jag och många med mig i nämnden för allmänna arbeten, vad gäller den här finansieringen, och det är ju det att det hör till en hel del broreparationer som måste utföras för att staten överhuvudtaget ska gå med på att överta det här vägområdet sedan.

De här brokostnaderna uppgår till 4,7 miljoner euro. När vi behandlade det här i nämnden så hade vi, tycker vi själv, en ganska grundlig och bra behandling. Vi plockade själv bort förslag som skulle ha kostat mera pengar. Det föreslogs dyra ljuskonstruktioner både på själva vägen och i korsningen. Det plockade vi bort. Vi föreslog visserligen litet dyrare broar, två stycken, vad gäller stålkonstruktionen, men det har stadsstyrelsen plockat bort och det ska vi säkert vara nöjda med i den här situationen.

Men sedan återkommer vi till den här 4,7 miljoner euro, som då alltså reparationskostnaderna för broar går ut på och där hade vi i nämnden gärna sett att det här helt enkelt borde vara nya pengar och det beror på det att det har skett ett misstag i början. När man planerade hela det här projektet så borde de här brokostnaderna också ha varit med inne i helhetskalkylen, men det glömdes bort och det har nu sedan lett till det att den här 4,7 miljoner euro måste tas ur den redan godkända budgetramen. Och det är nog ett problem för det är en ganska stor summa i alla fall om man tänker på det vanliga underhållet för gator och som det nu ser ut så vet man inte riktigt säkert varifrån de här pengarna ska tas och det var därför vi från nämndens sida också föreslog att det här borde i något skede beaktas på nytt i ramarna.

Därför kommer jag att föreslå en hemställningskläm som lyder på följande sätt:

Stadsfullmäktige förutsätter, att finansieringen av de broreparationer som hör ihop med Skogsbackavägens förbättring sköts utan att det äventyrar det underhåll av gatuområden som beaktas vid uppgörande av budgetramarna, vid behov genom korrigering av ramarna.

Puheenjohtaja, ihan lyhyesti suomeksi.

Siis kyse on siitä, että vaikka tämä on hyvin toivottu ja odotettu projekti ja kerrankin Helsinki loppusuoralla onnistui saamaan monen taistelun jälkeen rahaa valtion budjettiin tätä hanketta varten, niin yksi merkittävä kauneusvirhe jäi. Se johtuu ainakin osittain Helsingin kaupungin omasta toiminnasta silloin kun tätä kokonaishanketta suunniteltiin, eli siltojen korjauskustannukset, joiden arvo on 4,7 milj. euroa, niitä ei sisällytetty alunperinkään tähän projektiin. Kuitenkin ne ovat valtion näkökulmasta ehtona sille, että hanke viedään läpi ja että valtio sitten itse kokonaishankkeeseen osallistuu sillä 66 %:lla. Kun tätä lautakunnassa käsiteltiin eräiden muiden muutosehdotusten lisäksi oltiin sitä mieltä, että ainakin tämä 4,7 milj. euroa pitää jollakin lailla jo näihin nykyisin hyväksyttyihin kehyksiin huomioida tai lisätä. Ainakin niin, että saadaan varmistus siitä, että tämä raha ei sitten vaaranna millään lailla niitä kehyksiä ja niitä töitä, jotka näihin olemassa oleviin kehyksiin on sisällytetty. Sen takia olen ehdottamassa toivomuspontta. Luen sen myös suomeksi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hakamäentien parannukseen liittyvät siltojen korjaukset pystytään rahoittamaan vaarantamatta budjettikehyksiin sisällytettyä katualueiden kunnossapitoa tarvittaessa kehyksiä tarkistamalla.

Kiitos puheenjohtaja.

Yleensä apulaiskaupunginjohtajat ovat menneet ohi, mutta any way. Ymmärtääkseni tämä ponsi on kyllä vastaesitys, koska sivulla 80 todetaan nimenomaan, että kaupunki eli yleisten töiden lautakunta rahoittaa kunnostuksen talousarviosuunnitelman raamin puitteissa sisäisinä määrärahasiirtoina.

Hyvät valtuutetut.

Haluamatta mitenkään puuttua valtuuston päätöksentekoon tässä asiassa totean, että sen jälkeen kun alkuperäiset neuvottelut käytiin valtion ja kaupungin välillä, siltojen kunto on osoittautunut heikommaksi kuin silloin alunperin arvioitiin. Yleisten töiden lautakunnalla on siltojen peruskorjauksiin varattuna tämän vuoden budjetissa rahaa 1,7 milj. euroa, 2006 - 2007 taloussuunnitelmassa 2 milj. euroa, 2008 2,4 milj. euroa ja 2009 3 milj. euroa. Näitä siltojen peruskorjauksia ajoittuu tietysti useammalle vuodelle, joten käsitykseni mukaan rakennusvirasto kykenee kyllä omien määrärahojensa ja taloussuunnitelmaan merkittyjen määrärahojen puitteissa tästä tehtävästä suoriutumaan.

Kiitos puheenjohtaja.

Ymmärsinkö nyt oikein, että tämä aloite on muuttunut vastaehdotukseksi. (Puheenjohtaja: se on toivomusponsi) Siinä tapauksessa haluaisin kannattaa esitettyä toivomuspontta.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Jyrki Lohi Tea Vikstedt-Nyman

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu