Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Eri lehdissä on kerrottu, että liikuntaviraston johtaja Anssi Rauramo puuhaa Sörnäisten rantatielle autokilpailuja. Missä asiaa koskevat päätökset on tehty?

Aiemmin järjestetyt Sörnäisten katurata-ajot aiheuttivat vakavaa meluhaittaa sekä hankaloittivat liikenteen sujumista ja tästä syystä herättivät paljon pahaa verta alueen asukkaissa. Niiden loputtua asukkaat huokasivat helpotuksesta ajatellen, että niistä olisi päästy lopullisesti. Kaupunki joutui myös omalla kustannuksellaan huolehtimaan eräiden kilpailujärjestelyiden toteuttamisesta. Mutta nyt rata-ajoja ollaan taas tuomassa Helsinkiin.

Kysyn asianomaiselta apulaiskaupunginjohtajalta missä ja milloin päätös katuratakilpailujen järjestämisestä Helsingissä vuonna 2006, 2007 ja 2008 on tehty?

Mistä virkamiehille on syntynyt käsitys siitä, että luottamushenkilöt tai alueen asukkaat haluaisivat tällaisen paljon ympäristöhaittaa aiheuttavan kilpailulajin Helsingin kantakaupunkiin ja kotinurkilleen?

Miten tällainen merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttava päätös aiotaan tuoda valtuuston käsittelyyn?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Tainan kysymykseen, missä ja milloin on tehty päätös katurata-ajokilpailun järjestämisestä voi vastata, että tällaista päätöstä ei ole tehty missään. Kaupungin katualueilla järjestettävät kaupalliset tapahtumat kuuluvat kaupungin organisaatiossa kiinteistölautakunnan päätettäviin asioihin. Kyseiset asiat valmistelee kiinteistöviraston tilakeskus. Kiinteistövirastosta eilen, eli 11.5.2005, saadun tiedon mukaan rata-ajoja koskevia hakemuksiakaan ei ole vireillä.

Sörnäisten ranta on nyt ja lähivuosina yksi Helsingin keskeisistä suunnittelun ja rakentamisen alueista satamatoimintojen siirtyessä sieltä pois Vuosaareen. Sörnäisten satama-alueelle ja sen ympäristöön suunnitellaan 15 000 asukkaan ja 6 000 - 7 000 työpaikan kaupunginosaa osaksi nykyistä kantakaupunkia. Alueelta vapautuu myös mm. Sörnäisten entinen kaasulaitos vuokrasopimuksen umpeuduttua vuonna 2006. Sen käyttäjäksi tullaan tänä vuonna tontinluovutuskilpailulla hakemaan uutta käyttöä. Näistä syistä johtuen, ottamatta nyt kantaa kysyjän esiin tuomiin ympäristöhaittoihin, ei ainakaan pitkäaikainen sitoutuminen Sörnäisten rantatien käyttämiseen rata-ajotarkoituksiin ole mahdollista.

Kiitos puheenjohtaja ja kiitos apulaiskaupunginjohtajalle vastauksesta.

Oikeastaan oli hyvä kuulla, että mitään virallista valmistelua asian tiimoilta ei ole tapahtunut hiljaisuudessa. En tiedä ihan, uskoisinko tähän. Mutta toivon samalla, että jos asia nousee virallisesti esiin esimerkiksi kiinteistölautakunnassa, niin asiaan suhtauduttaisiin kielteisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Taina on tehnyt erittäin ajankohtaisen ja tärkeän kysymyksen.

Tämä hanke tiettävästi on vireillä, vaikka hakemusta ei ole jätetty. Kun ajatellaan niitä kokemuksia, joita viime kerralla saatiin, niin siellä oli koko joukko kielteisiä kokemuksia, ei pelkästään äänihaitta ja ilman laatua koskeva haitta, mutta myöskin liikenne koko Itä-Helsinkiin kärsi olennaisesti. Eräs sellainen erikoisuus siellä tuli esiin, nimittäin se, että Kulosaaren sillalle rakennettiin näköesteitä, jotka ehkäisivät ihmisiä, kävellessään sillalta, katsomasta edes kilpailualueelle. Tämä kuvaa tavallaan sitä henkeä, missä järjestettiin tuo kilpailu.

Itse suhtaudun, samalla tavoin kuin koko ryhmäni suhtautuu, tähän hankkeeseen kriittisesti. Mielestäni kaupungin resursseja ei tule uhrata tällaiseen, varsinkin kun kysymys on kilpa-autoluokasta, joka on, ei toissijainen, vaan kolmannella sijalla.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin voin tässä yhteydessä sanoa tuntevani kyseisen liikuntajohtajan aika hyvin ja sanoa, että hänellä ei ole hirveästi tällaisten asioiden kanssa tapana puuhastella, niin kuin valtuutettu Taina oli esittänyt.

Toisena asiana voin kertoa, että liikuntavirastolla vuoden 2006 budjetissa, joka on kaikkien nähtävillä verkkosivuilla, ei ole minkään näköistä mainintaa kyseisistä kilpailuista, jollei ole myöskään luvattu minkäänlaista rahoitusta liikuntaviraston taholta. Ja niin kuin tässä kävi jo ilmi, niin liikuntavirastohan ei edes tee sitä aloitetta sitten niiden varsinaisesta järjestämisestä.

Tämänkaltaisia katuajoja on järjestetty Helsingissä aikaisemminkin, ja ajot ovat edellä mainitun vastustuksen lisäksi saaneet myös suurta kannatusta. Parhaimmillaan näihin tapahtumiin on myyty yli 100 000 lippua yhden viikonlopun aikana.

Lisäksi voin todeta valtuutetuille Tainalle sekä Kalimalle, että viime sunnuntaina noin 1,3 miljoonaa suomalaista seurasi televisiosta Kimi Räikkösen edesottamuksia formula-1:ssä. Joten en usko, että moottoriurheilu on suomalaisille tai helsinkiläisille täysin vastenmielinen asia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen totesikin, että kyseiseen hankkeeseen ei ole jätetty hakemusta. Valtuutettu Kalima sanoi, että on olemassa tällainen järjestely. Ja jos eräät tahot, autourheilun kansallinen keskusjärjestö tai siihen läheisesti liittyvä taho tällaista suunnittelee, niin se lienee heidän asia, ei Helsingin kaupungin asia, ainakaan vielä tässä kohtaa. Se käsittely sitten siitä, missä vaiheessa jätetään lupahakemukset ja muut vastaavat, lienee täysin tämän operaattorin hallussa. Rauramo ei käsitykseni mukaan ole - myöskään lehtitietojen perusteella - ollut tässä asiassa mikään operaattori, eli hän eikä - kuten valtuutettu Rauramo totesi - liikuntavirasto ole tämän hankkeen takana.

Mitä tulee sitten ympäristöhaittaan ja Kulosaaren siltaan ja muihin hankkeisiin, kun tunnen asiaa varsin läheisesti, voin kertoa, että siinä mielessä voitte olla aivan rauhassa. Tätä kilpailua, jos ja kun se aikanaan tänne, sitä lupaa haetaan, niin sitä ei tulla hakemaan Sörnäisten rantatielle. Tämä on hyvin tärkeä asia.

Ja noihin numeerisiin lukemiin, mitä esitettiin valtuutettu Rauramon taholta, on todettava, että tässä kaupungissa on varmasti myös niitä ihmisiä, suuria joukkoja, jotka olisivat tällaisen hankkeen takana.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Taina kysyi mm., mistä virkamiehille on syntynyt käsitys, että luottamushenkilöt tai alueen asukkaat haluaisivat tällaisen paljon ympäristöhaittaa aiheuttavan kilpailulajin Helsingin kantakaupunkiin ja kotinurkille. Lähes yhtä hyvin voisi kysyä valtuutettu Tainalta, mistä hänelle on syntynyt käsitys, että edellä mainitut ryhmät eivät haluaisi ko. kilpailua Helsinkiin? Voi myös kysyä, miksi autokilpailuja käy katsomassa paikan päällä useita kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tv:stä niitä katselee kymmeniä miljoonia? No kaiketi sen takia, että ne kiinnostavat ihmisiä. Suomalaiset autourheilijat, Räikkönen, Häkkinen, Grönholm, ovat myös lähes tunnetuimmat suomalaiset ulkomailla ja esiintyvät varsin usein eri maiden televisioissa. Mielestäni autourheilulle on tilaa Helsingissä. Kilpailut parantavat Helsingin imagoa ja jättävät myös mahdollisesti varsin runsaasti rahaa kaupunkiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän valtuutettu Tainaa siitä, että hän on tehnyt tämän kysymyksen, että hän on valppaana tämän asian suhteen.

Ilahduin toki apulaiskaupunginjohtaja Korpisen vastauksesta. Mutta kun täällä nyt on monen kokoomuslaisen suusta kuultu, niin tätä hanketta ilmeisesti ollaan valmistelemassa jossain muualla ja viralliset lupapaperit tulevat pöydän eteen vasta viime hetkellä. Voi olla hyvin, että hanke on hyvinkin pitkällä siinä vaiheessa, kun Korpinen siitä asiasta jotain kuulee.

Mielestäni on äärettömän tärkeätä, että tämän tyyppiset hankkeet voidaan torpata valtuustossa jo etukäteen, että niistä voidaan keskustella etukäteen. Täytyy muistaa, että liikenteen haitat muutenkin Helsingin alueella ovat hurjat. Meillä on melu, pöly, saasteet ja hiukkaset aivan liian suuret sen takia, että liikenne on niin paljon henkilöautopohjaista.

Ja se mitä valtuutettu Hakola sanoi, että sitä ei tultaisi - jos sellainen pidetään - pitämään enää Sörkan alueella, että sitten jossain muualla, niin samanlaista helvettiä se on sitten missä tahansa muualla kaupunkialueella.

Vanhempani asuvat Pengerkadun ja 5 linjan kulmassa, elikkä Sörkassa pidetyt ajot olivat juuri se suurin haittatekijä, mikä sille alueelle osui. Kaikki sen seudun asukkaat - jotka itse tunnen, kun olen siellä vuosikymmeniä liikkunut - pitivät sitä todella pahana. He joutuivat asumaan eristyksissä koko viikonlopun ajan niin, että ikkunat kesällä piti pitää kaikki kiinni ja silti melu tunkeutui aivan ytimiin asti. Eli tällaiset ajot, tällaiset melu- ja saastehaitat eivät kuulu asuinalueille eivätkä niiden läheisyyteen. Pidetään ne sitten jossain Kannuksessa, jonne on erikseen tehty radat sitä varten, mutta ei kiitos Helsinkiin.

Puheenjohtaja.

Täällä on todisteltu sitä, kuinka autokilpailuista suomalaiset pitävät, ja pitäväthän suomalaiset. En käy sitä kiistämään, ja saa niistä jopa pitää. Se ei ole tässä mielestäni nyt ollenkaan pointti.

Se mikä tuli joissakin puheenvuoroissa - jotka kritisoivat tämän tyyppistä hanketta - hyvinkin esiin, niin tämä haitta kaupunkilaiselle on aikaisemmista kokeiluista ollut verraten suuri liikenteen tukkeutumisen ja alueiden sulkemisen ja melun kautta, ei niinkään ehkä yksittäisten autojen päästöjen osalta. Se on aika marginaalinen kysymys. Enemmän tämä on nimenomaan järjestelykysymys kaupungin keskustassa.

Ja sitten toinen tekijä on tämä imagopuoli. On selvää, että osa ihmisistä ja valtuutetuista tykkää, että se on hyvää Helsinki-imagoa, että ajetaan autoilla kilpaa keskellä kaupunkia. Monet meistä muistavat ja ajattelevat, että se ei ehkä ole juuri se kuva, jolla Helsinki haluaa profiloitua eurooppalaisten kaupunkien keskuudessa.

Mielestäni Helsingin vahvuudet ovat muualla kuin autokilpailuiden kautta tulevalla profiloitumisella. Tällaista imagostrategiakeskustelua meidän on hyvä käydä valtuustossa. Mielestäni sitä juuri käydään, ja ne on hyvä käydä ennen kuin tehdään päätöksiä yksittäisistä kilpailuista, joilla on tietty huomioarvo, sen myönnän. Mutta mielestäni se on suurelta osiltaan kyseenalaista huomionarvoa. Meidän kannattaa satsata toisenlaisiin asioihin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on tullut nyt, tähän kysymykseeni, monta hyvää vastausta. Eli rahoitusta ei ole tiedossa, ei virallista aloitetta asian suhteen ja kuultiin, että sitä ei oltaisi puuhaamassa Sörnäisiin. Eli nämähän ovat kaikki alueen asukkaiden kannalta hyviä uutisia.

Se, että valtuutettu Rauramo otti esille sen, että suomalaiset pitävät autourheilusta ja kilpaurheilusta, sehän on ihan fakta eikä siinä mitään pahaa ole, että näin on. Minä en henkilökohtaisesti vastusta mitään autourheilua, kunhan se tehdään niin, että se ei aiheuta ympäristölle haittaa eikä alueen asukkaille. Helsingissä vaan on se ongelma, että jos Helsingin alueen sisällä järjestetään tämän tyyppisiä tapahtumia, niin niistä on haittaa asukkaille ja niistä on haittaa liikenteelle. Onko sitten se, että me halutaan kilpailla Monacon kanssa jostain katuajokilpailusta sitten imitsin kannalta ihan järkevää, niin se on toisen keskustelun aihe.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustoystävät.

Mielestäni katuajojen järjestäminen puoltaa paikkaansa niin Helsingissä kuin missä muussa kaupungissa tahansa. Se tuo valtavasti tuloja kaupungille. Kaupungin kassa ei vissiin pullistele liikaa rahaa. Kannattaako meidän ensimmäisenä olla leikkaamassa sellaisia tapahtumia, joista rahaa virtaa sisään. Täällä sitten ruikutetaan, että rahat eivät riitä mihinkään seuraavassa vaiheessa ja kilpailutetaan ties mitä, että saataisiin rahat riittämään.

Sitten tähän asiaan sotketaan tämä liikenteen saastuttaminen, mikä on täysin keinotekoista - mistä olen aikaisemminkin puhunut. Täällä liikennevaloilla kiusataan autoilijoita täysin tarpeettomasti, ajetaan tarpeetonta kortteliajoa pitämällä parkkipaikkoja "kortilla" niin sanotusti ja muuta. Se ei kuulu tähän autourheilutilaisuuteen lainkaan. Se on toinen asia. Että pidettäisiin nämä kaksi asiaa erillään.

Täällä oli viittaus Monacoon. Ei se Monacossakaan, ne autokilpailut siellä niin hirvittävää ongelmaa. Siellä on kaupunki kiinni ne muutamat tunnit kun siellä ajetaan ja sillä siisti. Kyllä kannattaa pikkuisen uhrata sen eteen, että saadaan kaupunkiin rahaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin vielä todeta sen, kun tässä nyt niin hirveästi tätä kaupunkilaisten vaivaa tuodaan esille, niin kuten jo aikaisemmin sanoin, parhaimmillaan yhteen viikonloppuun on myyty 100 000 lippua. Luulisi, että se tuo jollekin aika paljon iloa, jos 100 000 ihmistä haluaa mennä katsomaan sitä kilpailua. Ja siitä, että liikennejärjestelyt hankaloituvat ja ihmiset eivät pääse täysin esteettä kulkemaan, niin tällä argumentilla jokainen isompi tapahtuma Helsingissä jää järjestämättä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Toteaisin vielä - ennen kuin tämä keskustelu autourheilusta ja sen suosiosta riistäytyy kokonaan valtuutettujen käsistä - että eiköhän odotella rauhassa niin kauan, että joku taho esittää, että olisi aidosti järjestämässä tällaista kilpailua ja käydään sitten niitä keskusteluja tästä, millainen on rahoitus ja mitä se vaatii Helsingin kaupungilta jne.

Mielestäni on varsin outoa valtuutettu Luukkaisen näkemys, että tällainen tapahtuma pitää torpata alkuunsa. Minä en ymmärrä ollenkaan sitä. Tästä kuitenkin Helsingin kaupungille saattaa olla isoja taloudellisia tuloja, ei menoja, niin kuin monesta muusta tapahtumasta. Käsitykseni mukaan tästä on varsin järkevää käydä keskustelua, eikä torpata tätä alkuunsa.

Puheenjohtaja.

Kun viimeksi Sörnäisten rantatiellä järjestettiin tämän tyyppinen kilpailu, niin muistaakseni siitä tehtiin aika tarkkoja selvityksiä, paljonko rahaa Helsinkiin jäi sen jäljiltä. Muistaakseni se oli mummon markoissa 150 miljoonaa, tätä suuruusluokkaa, että aika merkittävä leivän lisä monelle yrittäjälle ja Helsingin elinkeinoelämälle. Ja kun ihmiset haluavat maksaa, niin kyllä se kuvastaa myös kiinnostuksen määrää.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Täytyy kiittää tarkastuslautakuntaa asian hyvästä ja selkeästä esittelystä. Asiaa ei ole kätketty sivujen moninaisuuteen, niin kuin usein ainakin kaava-asioissa tuntuu olevan.

Lautakunnan puheenjohtajalta haluan kuitenkin kysyä, miten on päädytty tarjoushinnan pisteytykseen - joka ilmenee liitteen sivulla 4, kaavan 26 - 50 - näitten tarjoushintojen pohjalta?

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensin haluan kiittää kiitoksista, mutta valtaosa niistä kiitoksista menevät ilman muuta virastolle ja viraston pätevälle henkilökunnalle, joka on tämän tarjouspyynnön valmistellut ja koko kierroksen omalta osaltaan vetänyt.

Suosittelen, että kaikissa niissä lautakunnissa tai tahoissa, missä itse kukin olette mukana ja joudutte tekemään tarjouspyyntöjä, niin kannattaa lukea tämä ikään kuin mallitarjouspyyntönä. Siitä voi olla monta sellaista vinkkiä ja hyötyä, jota kannattaa käyttää hyväksi.

Sitten valtuutettu Koskinen kysyi näistä pisteytyksistä.

Olennaistahan näissä pisteytyksissä on siis se, että pisteytyksissä sovittiin ennen, ennen kuin tarjouksia lainkaan edes avattiin, että sisällöistä ei tiedetty mitään ja arvioinnit tehtiin sitä ennen. Ja nimenomaan se, että painoarvo on niin, että 50 % hinnalla ja loppu tulee sitten laaduista, ja laaduissa painotetaan sitä, että mikä on vastuunalaisen kokemus, mikä on tiimin kokoonpano ja ne ovat ne tärkeimmät asiat niissä ja sitten se tarkastuksen toteutus on myös otettu esille. Eli tässä haetaan tarkastuksen laatua. Ja niin kuin lopputuloksesta huomataan, niin ei ole päädytty halvimpaan, vaan on päädytty siihen, mikä tarjouspyynnössä on mahdollista elikkä kokonaistaloudellisesti edullisimpaan vaihtoehtoon. Näin sitten laatu nousee tässä esille, eikä ole sitten esitetty, että valitaan halvin.

Hyvä puheenjohtaja.

Kysyisin vielä, kun halvin tarjous on saanut 50 pistettä ja kallein 26, että oliko nämä etukäteen annettuja, vai miten tämä hintaskaala oli mietitty?

Puheenjohtaja.

Se menee sitten ihan matemaattisella kaavalla, se, miten monta pistettä mikäkin saa, että halvin saa tietenkin eniten ja sen jälkeen on vaan matemaattisella suhteellisella kaavalla, joka ratkaisee sen, kuinka monta pistettä seuraavaksi kallein ja sitä kalliimmat sitten tulevat saamaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vihreä ryhmä esittää sosiaalilautakunnan varsinaiseksi jäseneksi nykyistä varajäsentä Jussi Tarkkasta, ja tästä syystä sitten Sirkku Ingervon varajäseneksi esitämme Hannu Tuomista. HUSin valtuustoon Hannele Luukkaisen varajäseneksi esitämme Aki Hyödynmaata.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palmian perustamisella on lähes kaksikymmenvuotinen historia. Siihen on liittynyt monia valtuuston päätöksiä, jotka ovat pääsääntöisesti olleet yksimielisiä. Kesäkuun 2002 valtuuston Palmian perustamispäätös ja yksimielisen organisaatiokomitean 15.12.2003 esitykset sekä mm. tämän vuoden talousarvio-ohjeisiin kirjatut esitykset Palmian kilpailukykyyn saattamiseksi ovat tämän hetken tärkeimmät tämän valtuuston päätöstä ohjaavat päätökset.

Kilpailutuksen aloitus ei ollut sosialidemokraateille yksinkertaista tai helppoa. Olisimme halunneet alun alkaen antaa Palmialle pari vuotta enemmän sopeutumisaikaa, mutta se ei onnistunut. Sen jälkeen päätöksentekokoneisto jauhoi ja tuotti sen kaupunginhallituksen ehdotuksen, mistä on nyt käyty tiukat ryhmien keskeiset neuvottelut. Sen seurauksena alkuperäinen esitys on muuttunut huomattavasti.

Demariryhmässä Palmian kilpailuttamisesta on käyty useita kuumia keskusteluja. Tämän valtuuston esityslistalla olevaa ryhmien välistä neuvottelutulosta asian päätökseksi ryhmä pitää nyt olosuhteisiin nähden hyvänä. Ryhmässä oli myös esitys asian siirtämisestä eteenpäin, kunnes Palmian tuloskunto olisi tämän hetkistä parempi. Valtaosa ryhmästä katsoi kuitenkin, että siihen voi sisältyä sellaisia riskejä, jotka voisivat olla Palmialle entistä hankalampia. Näin ollen saavutettu neuvottelutulos voidaan nyt hyväksyä ja kilpailutus sallia tiettyjen reunaehtojen puitteissa.

Haluamme myös korostaa, että yhdessä tehdyistä päätöksistä kiinni pitäminen on yksi osa sosialidemokraattien johdonmukaista uskottavaa poliittista linjaa. Jos päätöksiä on tarpeen muuttaa, ne tehdään perustellusti ja uusien valmistelujen pohjalta.

Kilpailutuksen mukaan tulemisen ehdoiksi asetimme kuitenkin selkeät rajat. Kilpailtavan siivun on oltava riittävän pienen, mukaan otettavien yksiköiden määrä puolta pienempi. Halusimme myös poistaa joukosta ammattikorkeakoulun ja sairaalayksikön ruokapalvelujen kilpailutuksen. Emme onnistuneet poistamaan sairaalayksikköä, mutta muissa tavoitteissa etenimme.

Lopputulosta voi pitää Palmian ja Helsingin kannalta hyvänä. Kilpailtava osuus on noin 4,9 % eli rahassa 4,2 milj. euroa Palmian kokonaisliikevaihdosta, joka on 84 milj. euroa.

Kilpailutuksen aloitukseen on runsaasti aikaa. Sen seurantajaksoksi on suunniteltava vähintään kahta vuotta.

Kilpailutuksen aloitus on siis riittävän varovainen ja turvallinen, jotta voimme rauhassa kerätä kokemuksia palvelujen kilpailutukseen liittyvistä asioista.

On kaikkien edun mukaista, että Palmian ja muiden hallintokuntien palvelujen kilpailutusprosessit arvioidaan huolella ja tehdään tarvittavat päätökset osaamisen ja sen organisoinnin järjestämiseksi kaupungin sisällä. Palvelujen kilpailutus on tullut osaksi kunnallista toimintaa, ja se on osattava, jotta veronmaksajien rahoja ei tuhlata eikä kaupungin omaa toimintaa järjettömästi ajeta alas kestämättömin perustein.

Kilpailutukselle on luotava nykyistä selkeämmät raamit. Uskomme kunnan oman työn kilpailukykyisyyteen ja myös Palmian menestykseen kilpailussa.

Palvelujen kilpailuttaminen edellyttää kuitenkin, että tarjouspyyntöjen laatukriteerit ottavat huomioon kuntatyön erityispiirteet ja vahvuudet. Tässä asiassa on petraamisen paikka. Siihen myös Palmian kilpailutustilanne antaa nyt mahdollisuuksia. Tästä syystä aloitus turvallinen ja pieni.

Uskomme myös Palmian henkilöstön motivoituneisuuteen oman yksikkönsä kehittämiseksi. Valtuuston selkeät päätökset ja kohtuullinen kilpailutuksen aloitus antavat tukea tässä työssä.

Lopuksi teen kolme asian jatkotoimiin liittyvää ponsiesitystä, jotta voimme ohjata tätä tärkeätä kilpailuttamisprosessia ja koko palvelujen kilpailuttamisstrategiaa Helsingissä, joka tulee olemaan erittäin tärkeä ja keskeinen asia. Toivon uuden kaupunginhallituksen ja valtuuston työssä, että me saamme näille asioille selkeät raamit ja esitykset.

Näin ollen teen seuraavat toivomusponnet:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen valtuusto velvoittaa kaupunginhallitusta valmistelemaan kaupunkia koskevan kattavan kilpailuttamisstrategian. Strategiassa pitäisi selvittää ja tehdä tarvittavat ehdotukset mm. kilpailuttamiseen tarvittavasta osaamisesta ja miten kilpailuttaminen pitäisi organisoida kaupungissa.

Tämä asia ei ole kunnossa tällä hetkellä kaupungissa. Siitä on lukuisia esimerkkejä. Tämän takia toivon, että kaupunginhallitus todella vakavasti suhtautuu tähän toivomusponteen ja että tämä asia tässä kaupungissa pannaan myöskin kuntoon.

Toinen toivomusponsi:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen valtuusto velvoittaa kaupunkia huolehtimaan siitä, että kilpailuttamisen ehdoissa määritellään siirtyvälle henkilöstölle vähintään seurantajakson pituinen määräaikainen irtisanomissuoja.

Tätä on liikepalvelulautakunnan lausunnoissa ehdotettu, ja tämä on myöskin ollut monissa valtion yhtiöiden kilpailuttamispäätöksissä mukana. Joten tämä olisi ihan tarpeellista ottaa myöskin tässä Palmian asiassa huomioon.

Kolmas toivomusponsi:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen valtuusto velvoittaa kaupunginhallitusta huolehtimaan siitä, että nyt kilpailutettavista Palmian tukipalveluista järjestetään huolellinen ja kattava seurantasuunnitelma, missä arvioidaan mm. henkilöstövaikutukset.

Tämä on myöskin sillä tavalla tärkeä asia, että kaupunginhallituksen pitää velvoittaa todennäköisesti liikepalvelulautakuntaa ja muita asianosaisia siihen, että seurantasuunnitelma on huolellinen ja hyvä, että valtuusto voi saada myöskin tästä seurannasta ne tarvittavat ainekset, mitä ehdottomasti tarvitaan, kun kaupungissa kilpailuttamisasioita pohditaan.

Edessä tulee olemaan myös vammaispalvelukuljetusten seuraava kierros. Toivon, että samanlaiseen keskusteluun ei ajauduta kuin viime valtuustokaudella tästä asiasta käytiin. Joten tämän tyyppiset seurantasuunnitelmat on todella tärkeätä tehdä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On ollut mielenkiintoinen prosessi, kun ollaan päästy tähän pisteeseen, että on vihdoin ja viimein meillä päätösehdotus kaupunginvaltuustolle.

Tässä on matkan varrella heitetty mitä erilaisimpia mielenkiintoisia väitteitä. Tämä oli yksi tällainen, että olisi ensin pitänyt odottaa, että Palmia olisi ollut kilpailutettavassa kunnossa. Nyt tällä hetkellä Palmialla on ollut kohta noin kolme vuotta aikaa pistää organisaationsa iskukykyiseen kuntoon, että se pärjää tässä kilpailussa, koska tämähän oli edellisen päätöksen sisältö, että tämä ala avataan kilpailulle kaupungissa. Tosiasia kuitenkin on se, että vasta silloin, kun avataan toiminto kilpailulle, niin sitten se pistää myös sen oman organisaation sparraamaan oikein tosissaan siihen malliin, että se tulee, sieltä löytyy niitä tehoja. Kaikki muu on oikeastaan leikkimistä niin kauan aikaa, kun tällaista kilpailutilannetta ei aidosti ole olemassa.

Kilpailutus - niin kuin valtuutettu Anttila toi äsken esille - on haasteellista. Se vaatii panoksia, ja se vaatii niitä monella tavalla.

Yksi asia on ensinnäkin se, että kun katsotaan, millä hinnoilla esimerkiksi Palmia tulee tarjoamaan omia palveluitaan, niin pitää varmistaa, että suoritteitten hinnoissa on kaikki mahdolliset kustannukset mukana. Tämä tietysti edellyttää sitä, että tässä pitää olla jonkunlainen taho, organisaatio, joka varmistaa sen, että näin todellakin on.

Nyt ollaan oikeastaan lähtöruudussa ja avaamassa palveluita tällä sektorilla kilpailutukselle. Se ei ole ihan yksinkertainen temppu. Tämän takia onkin tärkeätä, että lähellä keskusjohtoa tai keskusjohdossa hyvin tarkkaan seurataan ja ohjataan, millä tavalla tämä prosessi etenee.

Teenkin seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen, että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että kilpailutusta ohjataan ja seurataan keskitetysti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiinteistöpalvelut ja ruokapalvelut tukevat hyvinvointipalveluja, eli opetustointa ja sosiaali- sekä terveystointa. Siitä kilpailuttaminen aloitetaan vain siivous- ja ruokapalveluista jättäen ulkopuolelle muut kiinteistöpalvelut ja että se aloitetaan vain yhdessä kahdeksannesta kouluista ja oppilaitoksista ensi vuonna sekä yhdessä sairaalayksikössä vuonna 2007. Tuntuu Palmian ylenpalttiselta varjelulta. Onko tämä kuntalaisten etu? Kuntalaisten etu on hyvänlaatuiset palvelut mahdollisimman edullisesti. Kilpailuttamisella pyritään tehokkuuteen ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen, jolloin tuotetaan vaikuttavia ja hyvänlaatuisia palveluja mahdollisimman edullisesti.

Keskustan valtuustoryhmälle olisi sopinut alkuperäinen esitys palveluiden kilpailuttamisesta. Jo 3 vuotta sitten kaupunginvaltuusto teki päätöksen palvelukeskuksen kilpailutuksen aloittamisesta ensi vuodesta alkaen. Jos Palmiaa ei ole saatu kilpailukuntoon näinä 3 vuonna, niin mitä nyt sitten on aikomus tehdä? Toivottavasti saadaan aikaiseksi jotain.

Vajaan kymmenen vuoden sisällä suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Helsingin työntekijöistä iso osa, noin 4 000 henkilöä, jää eläkkeelle tämän ja seuraavien viiden vuoden aikana. Kiistatonta on, että niin kuntien, järjestöjen kuin yksityisten palveluidenkin tuottajien resursseja tarvitaan lähivuosina, jotta palvelujen kysyntä kyetään ylipäätään tyydyttämään.

Ehkä kaiken yläpuolella on rahan niukkuus. Itsetarkoitus ei ole se, kuka palvelut tuottaa, vaan se, että palvelut järjestetään kuntalaisille mahdollisimman hyvin. Kun puhumme talouden näkökulmasta, meillä on tavoite tuottaa verovaroin rahoitetut palvelut kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisesti, ja tämä tavoitehan on oikea. Palvelujen tehokkuus on välttämätöntä julkisen talouden kestävyyden ja kohtuullisen veroasteen saavuttamiseksi.

Kilpailuttamisesta ja markkinaehtoistamisesta käyty julkinen keskustelu on Keskustan valtuustoryhmän mielestä kohdistunut pääosin asioihin, joissa kilpailuttaminen on toiminut huonosti. Kuitenkin on monia sellaisia toimintoja, joissa kilpailuttamisella voitaisiin lisätä tehokkuutta, säästää julkisia voimavaroja tai parantaa julkisten voimavarojen kohdentamista.

Helsingin tekemillä päätöksillä on merkitystä palvelumarkkinoiden syntymiselle. Se, että kunnat eivät itse tuota kaikkea, mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan kuntalaisten hyväksi. Se, että kunnat eivät itse tuota kaikkea, edes auttaa yritysten hyvinvointia ja mahdollistaa uusien yritysten syntymistä sekä kyvyn palkata työntekijöitä. Kaikki tämä toimeliaisuus tuo verotuloja kunnille.

Elinkeinopohjan vahvistaminen ja odotukset palveluyrittäjyyteen ovat ymmärrettäviä. Helsinki tarvitsee yrittäjiä ja veronmaksajia. Kilpailuttaminen itsessään parhaimmassa tapauksessa lisää palvelujen tarjontaa. Eli kilpailuttaminen vastaa jo nyt tulevaisuuden kasvavaan palvelukysyntään. Kilpailuttaminenhan on parhaimmillaan työkalu, kun määritellään palvelujen tasoa, niiden tarjontaa ja laatua.

Arvioin, että monet Helsingin työntekijöistä suhtautuvat pelokkaasti kilpailuttamiseen. Mutta kyllä toisaalta kilpailuttaminen voi myös tarjota Helsingille uusia mahdollisuuksia.

Kilpailun lisääminen on todellinen taitolaji. Sen mielekäs toteuttaminen vaatii taitoa, koulutusta, henkilökapasiteettia, tiedon keruuta, tiedon hallintaa ja lisääntyvää valvontaa. Toinen keskeinen kompastuskivi on kustannuslaskennan monimutkaisuus. Meidän virkamieskuntamme varmaankin on aika kykenevä kilpailuttamiseen. Mutta uskon, että tarvitsemme silti paljon uudenlaista osaamista ja viisasta harkintaa, jotta voimme hyötyä markkinoista ja kilpailuttamisesta. Kilpailutuksen kustannuksia arvioitaessa ostajan on osattava ottaa huomioon kaikki kustannukset.

Hankintojen kilpailuttamisen lisäksi hankintayksikön on tärkeätä osata myös hyvän hankintasopimuksen laatiminen ja muistaa palvelun tuottajan valvonta sopimusaikana.

Eli uskomme, että kilpailuttamisesta seuraa parhaimmassa tapauksessa hyvä laatu, hyvä kustannustietoisuus ja kaikenpuolinen etu.

Mutta tuottajien palvelujen valinta tässä uudessa kilpailuttamistilanteessa ei saa perustua vain hintaan. On pystyttävä varmistumaan siitä, että myös laatu on sellaista, jonka haluamme. Kilpailutettaessa on pyrittävä tekemään mahdollisimman hyvin selväksi nämä laatuvaatimukset. Eli laadun osalta huonosti yksilöity sopimus yleensä johtaa laadusta tinkimiseen.

Kun kilpailutamme, niin emme saa jatkuvasti, toistuvasti kilpailuttaa samaa palvelua. Tällaisella toiminnalla on haittansa. Tulee arvioida, millaisia haittoja jatkuvan kilpailuttamisen tuomasta epävarmuudesta aiheutuu erityisesti palvelun käyttäjille ja myös palvelun tarjoajille. Me luomme usein toistuvalla saman palvelun kilpailuttamisella epäjatkuvuutta ja epävarmuutta. Näin meillä on huonot edellytykset palvelujen pitkäjänteiselle kehittämiselle ja hyvälle henkilöstöpolitiikalle.

Esitänkin tässä yhteydessä toivomusponsia.

Ponsi 1:

Hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaali- ja opetusviraston kilpailuttamisen osaamiseen ja hankintasopimuksen tekemiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja niistä vastaava henkilöstö saa tarvittavan koulutuksen.

Ponsi 2:

Hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että ostopalveluiden laadun seurantaan laaditaan menetelmät ja laadun valvonta on jatkuvaa.

Ponsi 3:

Hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että hankintasopimuksissa määritellään selkeästi palvelun laatukriteerit, jotta kaupunki tarvittaessa voi puuttua sovittua huonompaan laatuun.

Ponsi 4:

Hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaali- ja opetuslautakunnalle järjestetään perusopetusta kilpailuttamisesta.

Ponsi 5:

Hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että ostopalvelujen sopimukset laaditaan riittävän pitkäaikaisiksi, jotta palveluja pystytään kehittämään pitkäjänteisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut valtuutetut.

Valtuutettu Anttila puheenvuorossaan taitavasti kuvasi sen prosessin, jolla tähän ollaan tultu. Hän totesi, että monia päätöksiä on tehty yksimielisesti. Sen jälkeen hän totesi, että 2002 asiasta päätettiin, mutta ei mainittu enää siinä vaiheessa, että tuolloin päätös ei ollut yksimielinen. Vasemmistoliitto vastusti silloin päätöstä, joka kuului niin, että Palmia valmistautuu kilpailuun. Tässä on nyt jo kahdessa puheenvuorossa, sekä valtuutettu Anttilan että valtuutettu Rautavan puheenvuorossa annettu ymmärtää, että valtuusto olisi päättänyt aloittaa kilpailun ensi vuoden alusta. Näinhän valtuusto ei päättänyt, vaan valtuusto päätti, että Palmian pitää valmistautua toimimaan kilpailutilanteessa.

(Välihuuto!) Voi laittaa myös mikkiä pienemmälle. Sen on meidän, jotka puhuvat kansan parissa ongelma välillä, että me joudumme puhumaan kovaa, jotta kansa kuulee. Ne, jotka eivät puhu kansan parissa, niin heillä on joskus se ongelma, että ääni ei kansan parissa kuulu, koska eivät osaa sitä puhetapaa.

Nyt kun Palmialla on ollut tämä 3 vuotta valmius valmistautua kilpailuun, niin nyt ollaan pohdittu sitä, onko Palmia siihen valmis. Ulkopuoliset konsulttiraportit, tutkimukset osoittavat, että Palmia ei ole vielä valmis toimimaan avoimilla markkinoilla. Palmialle annettiin aikaa, mutta se ei ole vielä siihen valmis. Joten kaupunginvaltuuston 2002 tekemä päätös ei täyty tältä osin. Kun tiedetään, että Palmia ei ole valmis vielä kilpailemaan avoimilla markkinoilla, niin silloin voidaan todeta, että kysymys on vain ja ainoastaan ideologisesta kilpailuttamisesta. Usein sanotaan, että vasemmisto vastustaa kilpailuttamista ideologisista syistä. Mutta silloin, kuten tässä Palmian tapauksessa, kun ajetaan kilpailuttaminen läpi tietäen, että se merkitsee sitä, että Palmia häviää markkinoita, niin silloin nimenomaan kilpailutetaan ideologisista syistä. Nyt ei tehdä päätöksiä miltään muilta kuin ideologisilta lähtökohdilta, ideologisista syistä kilpailutetaan.

Kun lähdetään kilpailuttamaan, silloin kilpaillaan, mitkä ovat ne, mistä kilpaillaan. Silloin kilpaillaan hinnasta ja mikä vaikuttaa hintaan. Palveluiden hintaan tai niiden tuottamisen hintaan ratkaisevasti vaikuttaa työntekijöiden palkat, työntekijöiden eläke-edut sekä työntekijöiden työsuhteet. Yksityinen puoli tulee huonommilla palkoilla, huonommilla eläke-eduilla ja pätkittäisillä töillä markkinoille. On aivan selvää, että jos kilpailuvalttina käytetään ainoastaan sitä, että voidaan työntekijöiden selkänahasta riipiä se marginaali, niin silloin kunnallisiin palveluiden nähden yksityinen puoli on vahvoilla, varsinkin kun tiedetään, että monikansalliset yritykset ovat valmiita tulemaan alihinnoilla markkinoille, dumppaamaan hintoja ja sitä kautta valtaamaan markkinoita kunnalliselta puolelta. Myöhemmin on helppo sen jälkeen nostaa hintoja, kun markkinat on vallattu, kunnallinen puoli on työnnetty ulos.

Siksi tuntuukin omituiselta, että myös viime kunnallisvaaleissa voimallisesti kunnallisia palveluita puolustanut SDP on lähtenyt nyt mukaan siihen, että Palmia ollaan valmiita kilpailuttamaan. Nyt on kysymys nimenomaan siitä, tuotetaanko julkisia palveluita yhteisesti kunnan tekemänä työnä vai annetaanko yksityisten markkinoiden, monikansallisten yritysten tulla ottamaan oma siivunsa huonoilla palkoilla, huonommilla eläke-eduilla ja huonommilla työsuhteilla.

Kun puhutaan esimerkiksi koulujen ruokahuollosta tai siivouksesta, niin mielestäni jo otsikko "tukipalvelut" on harhaanjohtava. Kysymys ei ole vain tukipalveluista, vaan siivous- ja keittiötoimi niin päiväkodeissa kuin kouluissakin ovat oleellinen osa työyhteisöä, kouluyhteisöä.

Jos ajatellaan sitä keittolan emäntää, joka on saattanut kaksikymmentä, kolmekymmentä vuotta toimia koulussa, tuntea jokaisen oppilaan pienestä pitäen, hän on oleellinen osa kouluyhteisöä. Monesti on paljon helpompi itse asiassa kääntyä ongelmatilanteissa sen tutun keittäjän puoleen kuin konsanaan opettajan puoleen. Siksi tässä ei ole kysymys vain tukipalveluista, vaan laajemmin siitä, että olemme päästämässä kouluyhteisön sisään yksityiset markkinavoimat. Siksi tuntuu omituiselta, että SDP, joka vaaleissa kovasti puolusti kunnallisia palveluita, on nyt valmis lähtemään kilpailuttamiseen.

Samalla tavalla tuntuu omituiselta se, että vihreät, joka on julistautunut prekariaatin tai vihreällä kielellä tilapäistön "puolueeksi", on ryhmän enemmistön osalta valmis lähtemään kilpailuttamiseen mukaan, joka tietää entistä enemmän pätkätöitä, silpputöitä, heikompia palkkoja. Eikö nimenomaan prekariaatin, tilapäistön, pätkätyöläisten, silpputyöläisten ja vuokratyötä tekevien puolesta puhuva puolue pitäisi kannattaa sitä, että pysyvät työt hoidetaan pysyvillä työsuhteilla, että ihmiset, jotka ovat parhaassa tapauksessa olleet kymmeniä vuosia työpaikassa, saavat pitää työpaikkansa, ei niin, että uusilla kilpailutuskierroksilla uudestaan ja uudestaan tuodaan uusia työntekijöitä sisään, pidetään työntekijät epävarmoissa työolosuhteissa, pidetään heidät hiljaisina, he eivät voi vaatia oikeuksiaan, koska aina on katkolla se oma pätkä?

Kun on keskusteltu tästä ideologisesta kilpailuttamisesta, se on ollut ideologista myös sen vuoksi, että ennen muuta on keskusteltu vain hinnasta. Palveluiden laatu on jäänyt toissijaiseksi tässä kysymyksessä. Tämä on yksi Helsingin suurimpia ongelmia. On todettu, että taloudellisesti Palmia ei ole vielä valmis kilpailuun. Siihen syitä on erityisesti parempi palkkataso, paremmat eläkkeet ja se, että Palmia kantaa myös kaupungin vastuun esimerkiksi vajaakykyisten työntekijöiden pitämisestä työelämässä.

Palveluista, laadusta ei ole muutenkaan puhuttu. Helsingillä ei ole kovin paljoa osaamista siitä, miten me mitoitamme niin tarkasti ulkopuolisilta tilattavat palvelut, että saamme niitä kunnolla. Vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailuttaminen on surullinen esimerkki siitä, että kaupungilla ei ole tätä osaamista kilpailuttaa palveluitamme sillä tavalla, että kriteerinä ensisijaisesti olisi palveluiden laatu, ei hinta. Jos kriteerinä on ainoastaan hinta, se merkitsee palveluiden laadun heikkenemistä. Enkä voi nähdä, että meillä yht'äkkiä on tullut se osaaminen, jota meillä aikaisemmin ei ole ollut. Onko meillä valmiuksia kilpailuttaa niin, että palveluiden laatu turvataan? Siihen ei riitä ponnet siitä, että annetaan opetuslautakunnalle tai sosiaalilautakunnalle perusopetusta kilpailuttamisesta. Kyllä se on paljon syvällisempi prosessi.

Toinen kysymys, mikä on oleellista, on siinä, että osaammeko palveluita kilpailuttaa, se, mitkä meidän kilpailuttamissäännöt ovat. Niitä on pyritty ponsilla uudistamaan. Siihen ei ollut halua. Tähän nyt ei ole ainakaan toistaiseksi, tähän Palmian kilpailuttamiseen, myöskään yhdistetty sitä, että me uudistaisimme kilpailuttamissäännöt, painottaisimme entistä enemmän laatua ja sitä, miten seurataan sitä, kuinka hyvin palvelut tehdään. Kun tehdään sopimuksia siivouksesta, niin helposti voidaan vaikka päättää, että joku koulu tai päiväkoti on muutaman kerran päivässä, tietty määrä päivässä siivottava ja sitten se siivotaan niin monta kertaa ja sillä siisti. Tänä päivänä esimerkiksi siivoojat ovat osa kouluyhteisöä, ovat koulussa paikalla ja siivoavat silloin kun on tarvetta, ei silloin, kun sopimuksessa lukee.

Riskinä on se, että kun meillä ei ole osaamista kilpailuttamisesta, tulee entistä enemmän vääntöjä siitä - kun olemme kilpailuttaneet palvelut - mikä palvelun tuottaja on tosiasiassa ollut edullisin, mitkä ovat olleet ne kriteerit. Näyttää siltä, että monissa kilpailuttamisissa ainoa voittaja on ollut juristit. Tässä on se suuri riski myös, että juristit ovat erilaisten oikeusprosessien ja muiden kautta se, joka ottaa sen suurimman siivun siitä mahdollisesta hyödystä, jota kuvitellaan kilpailuttamisesta saatavan.

En näe, että Palmia, emmekä me näe, että Palmia olisi valmis kilpailutukseen tässä vaiheessa. Näemme, että kilpailuttamista ajetaan eteenpäin ideologisista syistä. Sen vuoksi emme voi kannattaa tätä nyt tehtyä esitystä.

Esitänkin, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämistä koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kokeiluluontoista kilpailutusta avataan aikaisintaan syksyllä 2007.

Silloin tulee Palmialle lisää aikaa valmistautua, mahdollisuus kohdata markkinat. Silloinkaan ei välttämättä aloiteta kilpailuttamista, mutta silloin ainakin on parempi mahdollisuus lähteä avaamaan mahdollisesti kilpailua.

Eli teen tämänsisältöisen palautusesityksen.

Ärade ordförande, stadsfullmäktige, hyvät valtuustokollegat.

Jag kommer i min tur att tala om varför vi inte ska återremittera det här ärendet. Vi har ju ett fullmäktigebeslut på att stödtjänsterna ska kunna konkurrensutsättas från 2006. Det är nu dags att ta det första steget på en ekonomiskt sätt förnuftig väg och det handlar inte om ideologier. Målsättningen är och bör ju vara att staden genom konkurrensutsättning ska kunna upphandla de tjänster som den behöver för att sköta sina kärnfunktioner, grundutbildningen, hälsovården, socialvården till lägsta möjliga pris, givetvis utan att ge avkall på kvaliteten på tjänsterna.

Ei voi olla oikein, että kaupungin ydintoimintaa tukeva palveluyksikkö kasvaa valtioksi valtion sisällä tai että tukipalvelujen ylläpitäminen omana toimintana koetaan tärkeämmäksi kuin itse ydintoiminnot.

Kun palvelevasta yksiköstä tehdään suojattu työpaja, jota ydintoiminnoista vastaavat virastot joutuvat subventoimaan ja samalla joutuvat tinkimään oman toimintansa laadusta, silloin olemme jo hakoteillä. Meidän tulee nyt kääntää kelkka oikeaan suuntaan.

Erfarenheterna från andra kommuner har visat att man har kunnat få ned kostnaderna märkbart, ibland rent av häpnadsväckande mycket, när man har köpt servicen av en utomstående producent. I Pernå t.ex. fick man ner kostnaderna för skolmaten och åldringarnas mat med 23 %. I reda pengar har man på årsbasis där sparat 100 000 euro, en stor summa i en liten kommuns budget. Självklart har man gjort en förfrågan om hur skoleleverna och åldringarna gillat maten. Den fick gott betyg av de äldre och helt OK av skoleleverna, som ju inte precis brukar lovorda skolmaten. Även i Helsingfors har privata skolor kunnat upphandla maten till ett betydligt förmånligare pris än stadens egna skolor, som inte har haft annat val än att kunna beställa maten av stadens affärsverk till det begärda priset.

Kaupungin palvelukeskuksesta muodostettiin liikelaitos Palmia nimenomaan kilpailutuksen mahdollistamiseksi. Palmialle annettiin 3 vuoden valmistusaikaa kilpailutukseen. Onko Palmia valmis kilpailemaan muiden palvelutuottajien kanssa vuoden 2006 alusta, siitä ollaan ilmeisesti eri mieltä. Palmian johdon mukaan vastaus on optimisesti kyllä, mutta Nordic Adviser Groupin raportin mukaan Palmian kilpailukykyä on ehkä löydettävissä catering-puolella, mutta siivous- sekä kiinteistöhuoltotoiminnan puolella on pelättävissä, että Palmia häviää kilpailussa paljonkin. Tästä syystä NAG ehdottaakin maltillista kilpailutukseen siirtymistä. Ja maltilliseksi todellakin voidaan sanoa tänään päätettävänä olevaa esitystä: kaupunginhallituspuolueiden kesken sovittu yksi kahdeksasosa kouluista sekä yksi terveydenhuollon yksikkö vuonna 2007. Se on pikkuriikkinen osa koko palvelutuotannosta. Määrä lienee kuitenkin niin suuri, jotta siitä voidaan saada vertailukelpoista kokemusta sekä hinnoittelusta että laadun tarkkailusta.

De som nu skulle vilja återremittera eller förkasta hela ärendet vill alltså fortsätta att subventionera matlagning och städning och fastighetsskötsel, medan undervisningen, sjukvården, äldreomsorgen och övrig kärnverksamhet tvingas skära i både kvalitet och personella resurser. Så vitt jag vet finns det inget fullmäktigebeslut och inga strategidiskussioner som skulle ha gått ut på att subventionera stödfunktionerna med skattemedel och det är skäl att minnas att skatteintäkterna är på sjunkande inte stigande. Man har inom staden kanske blåögt länge utgått från att staden producerar både god och prisvärd service. Till råga på allt föreställer man sig att den är kvalitativt bättre än bolag på den privata marknaden erbjuder. Hur man kan påstå detta utan att Palmia har mätt sig själv i konkurrensen är svårt att begripa.

Jollemme nyt tee järkevää päätöstä tukipalvelujen kilpailutuksen aloittamisesta, meidän tulisi pikaisesti aloittaa keskustelu siitä, kuinka suurella budjettisummalla jatkossa subventoimme Palmian toimintaa. Ja miksi ihmeessä näin tekisimme? Kun esimerkiksi sosiaalilautakunnan eteen tuodaan tuskallisia esityksiä, kuten vähentää mm. erityisapua tarvitsevien lasten avustajien määrää päiväkodeissa.

Palmia on jo itse ottanut ensiaskeleensa kilpailun tiellä ja voittanut Inkoon kunnan ruoka- ja siivouspalvelut. Inkoossa ollaan tietojeni mukaan tyytyväisiä Palmian ruokaan, joka valmistetaan Inkoossa sikäläisen työvoiman avulla. Palmia on siis kasvattanut henkilökuntakaartinsa toisessa kunnassa. Tämä henkilöstölisä jää Helsingin vastuulle, jos Palmia ei voita kilpailua seuraavalla kerralla, jos tämä henkilökunta ei haluaisikaan siirtyä uuden työnantajan työntekijöiksi. Kuinka paljon lisäväkeä ja lisävelvoitteita Palmia tulee tuomaan kaupungin vastuulle, jos Palmia osallistuu kilpailuun ympäri Suomen maata, esimerkiksi valvontapuolella, jota Palmian johto kaavailee. Tämä kasvava työntekijäkaarti on muistettava, kun esitämme pelkoja, että henkilökuntaa jää ilman työtä Helsingissä kilpailutuksen seurauksena.

Det är de berörda rotlarnas sak att kunna precisera sina servicebehov så att anbudsförfarande görs bättre än i fallet med färdtjänsten och särskild uppmärksamhet bör fästas vid att inte Palmia favoriseras redan i initialskede. Kvalitetskontrollen bör vara alert och eventuella utomstående producenter bör behandlas jämställda med Palmia. Villkoren i konkurrensutsättningen beaktar Palmias nuvarande arbetstagares anställningstrygghet så långt det går. Konkurrenten förutsätts ta över personal, som blir utan arbete. Det är då fullständigt klart att en ny arbetsgivare kan och har rätt att säga upp personal som den inte behöver. Här överför alltså Helsingfors ansvaret för den sanering av verksamheten, som uppenbarligen borde ha gjorts redan innan, på konkurrenten. Det är förstås helt lagligt men inte särskilt snyggt. Staden har ju valt att inte själv säga upp fastanställd personal.

Toivottavaa on, että kun Palmia saa kilpailijoita omalle saralleen, Palmiassa tapahtuisi sitä kehitystä ja kaupallista osaamista, jota ylimenokauden rauhoitusvuodet edellyttävät.

Tämän päivän epävarma tilanne luonnollisesti huolestuttaa Palmian työntekijöitä, jotka nyt joutuvat kaupungin suojatusta ilmapiiristä samaan todellisuuteen kuin saman alan työntekijät vapailla markkinoilla, eli työnantaja saattaa muuttua, vaikka työ ja työtoverit pysyisivätkin samoina. Ymmärrän myös huolen työttömäksi jäämisestä. Onhan varmaan jokainen perhe kokenut jonkun jäsenensä työttömyyden jossakin vaiheessa. Näin myös minun perheeni. Uskon kuitenkin, että kun samanaikaisesti suuret ikäluokat ovat eläköitymässä, työtä tulee riittämään. Eiväthän asiakkaat häviä mihinkään.

Det är att hoppas att staden lyckas med konkurrensförfarandet och att den görs med så stor juridisk sakkunskap att vi slipper rättegångar och fällande domar. Jag gör därför följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att formuleringen av de uppställda villkoren i samband med konkurrensutsättningen av stödfunktionerna genomgår en noggrann juridisk granskning, så att man kan minimera risken för att Palmia ges konkurrensfördelar, som kunde leda till rättsligt efterspel.

Det är vår plikt att se till att skattemedlen används väl, att i fortsättningen betala överpris och upprätthålla kommunalt monopol med hjälp av subventioner vore fel. Om Palmia vinner i konkurrensen skall affärsverket samtidigt uppvisa ett plus eller åtminstone inte en förlust som i dag. Den dag detta faktiskt sker har vi anledning att påstå att den kommunalt producerade servicen är bäst för skattebetalarna, men inte förr.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Käsittelemme tänään Palmian kilpailutusta, ja siihen liittyen mielestäni kysymys on erittäin periaatteellinen myös.

Me olemme valtuustoryhmässämme paneutuneet nimenomaan Palmian tilanteeseen, siihen, tämän asian valmisteluun, markkinatilanteeseen ja mitä tästä mahdollisesti seuraa.

Periaatteellinen kysymys ei ole tässä ollut meillä ensimmäisenä. Me olemme lähteneet valtuuston päätöksestä, joka tehtiin vuonna 2002, jossa me emme olleet mukana. Me olimme sitä mieltä, että tuolloin ei olisi pitänyt tehdä päätöstä, jonka mukaan Palmia valmistellaan kilpailutuskuntoon. Valtuusto teki kuitenkin sen päätöksen, ja enemmistö. Tästä lähtökohdasta me olemme myös omalta osaltamme tutkineet asian, että mitä tässä on tehtävissä.

Kaupunginhallituksen jäsenemme tekivät maltillisen ja meidän arviomme mukaan siedettävissä olevan esityksen siitä, millä tavalla voisimme katsoa tämän Palmian tilanteen ja todeta sen, mikä meidän arviomme on, että Palmia ei ole tällä hetkellä kilpailutuskunnossa näillä markkinoilla. Kyse on nimenomaan markkinoista ja siitä, että markkinoilla on erittäin vahvoja kilpailijoita, joilla on valmiudet usean vuoden aggressiiviseen kilpailuun. Kyse on myös koko palvelumarkkinoiden avaamisesta julkisella sektorilla yksityiselle sektorille. Kyse on miljardin luokan markkinoista kaiken kaikkiaan, joilla yksityiset voivat toimia, jos he pääsevät julkisella puolella tukipalveluiksi miellettyihin palveluihin kiinni. Elikkä kun me olemme tuottaneet kaupungin omana palveluja siivous-, ruoka- ja kiinteistöpalveluja, niin siellä on isot markkinat ihan valtakunnallisestikin ajatellen. Tämä on erittäin iso periaatteellinen asia.

Täällä keskustan valtuutettu Molander viittasi siihen, että Helsinki on esimerkki. Kyllä, Helsinki on esimerkki. Mutta se on esimerkki nimenomaan siinä mielessä, että katsotaan, että miten kyetään nämä markkinat avaamaan yksityiselle puolelle. Tämä on arvovalinta ja tämä on myös ihan valinta siitä, mikä on tulevaisuudessa julkisen sektorin, tai ylipäänsä kaupunkien ja kuntien tehtävä.

Tässä käydään jakoa myös tästä ns. ydintehtävistä ja tukipalveluista. Me emme miellä tukipalveluja tukipalveluina. Ne ovat olennainen osa hyvinvointipalveluja. Ja tämä käsite "tukipalvelut" on itse asiassa harhaanjohtava. Pitäisi puhua ydintehtäviä täydentävistä tehtävistä. Nämä argumentit, joilla puhutaan siitä, että siirretään näistä tukipalveluista olennaiseen, esimerkiksi koulupuolella opetukseen, näitä ei pidä asettaa vastakkain missään tapauksessa. Kyse on siitä, että puhutaan lasten työympäristöstä. Jo nyt tiedetään, että se työympäristö ei ole siinä kunnossa, mitä se aikuisilla yleensä on tai mitä työsuojelunormit vaativat aikuisilta. Me olemme tavallaan viemässä sinne mallia, jolla työolosuhteita heikennetään.

Täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa tullut esille se, mm. valtuutettu Arhinmäki otti tämän mielestäni olennaisen asian esiin.

Se, että millä kilpaillaan silloin, kun kilpaillaan palveluissa? Se liikkumavara on erittäin pieni. Siellä suurin osa muodostuu palkoista. Ja silloin ruvetaan kysymään, että mistä löytyy se ns. tehokkuus ja se etu, mitä me olemme taloudellisesti hakemassa. Se löytyy palkoista, jonkin verran heikommista palkoista. Se löytyy huonommasta eläketurvasta, ja se löytyy tiukemmista mitoituksista, jotka näkyvät suoraan laadussa.

Tämä on mielestäni sellainen asia, että puhummepa täällä, niin kuin nyt tässä tapauksessa Palmian kilpailuttamisesta tai sitten kun me puhumme terveyspalvelujen kilpailuttamisesta tai sosiaalipuolen palvelujen kilpailuttamisesta, liikkumavara on erittäin pieni. Kuvitelkaa sitä tilannetta, että millä tavalla se tuotetaan siellä yksityisellä puolella. Sieltä ei löydy todellakaan, siitä kustannusrakenteesta mitään muuta kuin palkat ja laadusta tinkiminen, joka tulee sen tehokkuuden kustannuksella. Mielestäni tämä on sellainen iso asia, joka pitäisi ihan yleensä miettiä tämän kilpailutuksen yhteydessä. Täällä valtuutettu Molander esitti suurin piirtein laastaria isoon haavaan puhumalla, että pitäisi sosiaalilautakuntaa opettaa kilpailuttamaan. Ei se opettaminen paljon auta, kun ollaan tekemisissä kovien markkinaehtojen kanssa.

Sitten haluaisin ottaa esille vielä ylipäänsä tähän valmisteluun liittyen heikkouksia.

Täytyy sanoa, että kun luin - olen lukenut useampaan kertaan - näitä taustapapereita tässä eri vaiheessa läpi, niin se mikä on hämmästyttävää, että tavallaan näissä papereissa nousee esiin kyllä selkeästi ne asiat, joita minäkin täällä esitän ja puhun, että jos ne paperit lukee. Muta johtopäätökset ovat erilaiset. Johtopäätöksenä päädytään kuitenkin, että on mahdollista - niin kuin sanonta kuuluu - maltillisesti ja hallitusti käynnistää kilpailutus. Kuitenkin selkeästi asiantuntijalausunnot, jo täällä aikaisemminkin mainittu konsulttifirma on esittänyt selkeän ja todella kovan arvion, joka perustuu nimenomaan markkinatilanteen arvioon Palmin kyvystä olla mukana tässä vaiheessa kilpailutuksessa.

Ja se, että on hämmästyttävää, että tuotiin kaupunginhallitukselle tämä alkuperäinen esitys, joka olisi toteutuessaan merkinnyt todellista nuijanukutusta koko Palmialle. Olen miettinyt, että miten se on mahdollista? Miten virkamiestasolla voidaan tehdä tällaisia esityksiä? Mielestäni tämä esitys, mikä meillä nyt täällä valtuustossa, on erittäin paljon parempi kuin se alkuperäinen esitys. Tulee kysymys myös siitä, että mikä on se valmisteluvastuu ja osaaminen näissä asioissa?

Täytyy sanoa, että tässä ovat poliittiset päättäjät olleet valppaina, mutta Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä ei vielä tarpeeksi valppaana. Tämähän olisi ollut todellinen nuijanukutus Palmialle, jos tämä olisi mennyt alkuperäisen talous- ja suunnittelukeskuksen esityksen mukaisesti.

Jatkossa toivoisin, että valmistelu olisi huolellisempaa ja asiantuntevampaa. Täällähän on peräänkuulutettu kilpailutuksen osaamista. Kyllä minun mielestäni tässä prosessissa näkyy selkeästi se heikkous, mikä meillä on olemassa. Tietysti itse kukin voi katsoa peiliin tässä.

Sitten tähän henkilöstön rooliin.

Se on sillä tavalla hirveän hämmentävää, että tässähän on selkeästi tullut esille, että henkilöstön edustajien mukaan valmistelussa ei ole alun perin kuultu, tässä esityksen valmistelussa kun tätä kilpailutusesitystä on lähdetty tekemään, niin ei ole kuultu kaikilta osin Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksenkaan mukaisesti.

Tämä on yksi sellainen asia, että henkilöstö pitäisi erityisen hyvin ottaa tällaisissa prosesseissa mukaan. Tämä on yksi sellainen keskeinen asia, että henkilöstön osaaminen pitää olla mukana. Henkilöstön pitää olla perillä, miten asioita valmistellaan jo valmisteluvaiheessa.

Itse en ole vielä vakuuttunut siitä läheskään, että näistä esityksestä, että liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti mahdollisesti työtä vailla olevat työntekijät ollaan palkkaamassa, ja sitten siinä on vielä, että "kaupungin omat vastuut olemassa". Se, että miten tämä sitten hoidetaan käytännössä, niin tämä herättää erittäin suuria epäilyksiä. Samoin tämä, että kaupunkikonserni kantaa eläkevastuun. Tästä ei ole yksiselitteisesti tulkintaa, että miten pitkälle eläkevastuiden kantaminen jatkuu ja mitä itse asiassa se käytännön työsuhteessa tulee tapahtumaan. Tässä on hyvin paljon myös sellaisia asioita, jotka jatkossa varmasti tulevat vielä eteen, mikä tämä, ja niin kuin näyttää olevan valtuuston enemmistön tahto, että tämä on menossa eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Puhakalle.

Siellä alkupuolella maalailit ainutkertaisen kilpailutuksen volyymin avaamista. Ei toki. Vantaa ja Turku ovat paljon aiemmin kilpailuttaneet sekä siivous- että ruokapalveluitaan. Turussa on menossa jo toinen kilpailutuksen kierros.

Olen aivan varma, että kaikista maalailuistasi huolimatta Palmia hyötyy kilpailutuksen avaamisesta. Avoimessa kilpailussa julkishallinnossa prosessi ja tarjoukset ovat julkiset. Hyvin hoidettu kilpailutus tuo parempaa prosessin osaamista myös kaupungin Palmialle. Kilpailutus ei ole vielä alkanut. Kaikkea sitä oppia, mikä kokemuksen kautta syntyy, ei toki voi vielä kaupungilla ruoka- ja siivouspalveluissa olla. Maassa sitä löytyy tosi paljon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kahteen asiaan:

Tämä julkisuusasia.

Sosiaalilautakunta kilpailuttaa parhaillaan vammaiskuljetuksia. Kaikki asiakirjat olivat salaisia. Elikkä se julkisesta kilpailutuksesta. Elikkä se asiakirja, joka on kaikkein tärkein, elikkä kun pyydetään tarjoukset, on salainen.

Toiseksi:

Kun maalailin tätä tulevaisuuden kuvaa ja visiota, niin puhuin valtakunnallisesti ja siitä, että meillä on olemassa näissä ns. tukipalveluissa ja täydentävissä palveluissa, meillä on miljardiluokan markkinat kaiken kaikkiaan kuntasektorilla. Puhuin siitä, että tämä on yksi askel siihen suuntaan ja esimerkki siitä, että miten yksityiset ylikansalliset yritykset tulevat julkisella sektorilla etenemään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä asetelma, tämä tapaus, joka meillä nyt on käsissä, on todellakin hyvin merkittävä. Voi sanoa, että se edustaa tietyllä tavalla uutta aikaa, avautuvaa markkinaa, kansainvälistyvää markkinaa. Tähän saakka kunnat ja kaupungit ovat pitkälle toteuttaneet juuri niitä palveluja, joita asukkaat ovat tarvinneet, omaehtoisesti. Mutta tällä hetkellä, kun markkinat ovat vapautuneet, kilpailu tunkeutuu kaikkiin paikkoihin, niin yleensä ottaen kaupunkien ja kuntien ei ole mitään järkeä tuottaa palveluja itse, kun ne ovat ostettavissa tehokkaammin toteutettuna muilta.

Palvelujen monipuolistaminen tarkoittaa sitä, että syntyy palvelumarkkina, jossa yhtäältä on tilaajia, osaavia ostajia, jotka tietävät, mihin tarpeisiin palveluja ostavat sekä sitten myöskin näitten palvelujen tuottajia. Vain näin niistä syntyy toimivat, näistä markkinoista.

Tässä yhteydessä kohtaa on syytä korostaa, että esimerkiksi Helsinki, tai pääkaupunkiseutu, ja ne palveluyritykset, jotka täällä ovat, ovat tavallaan poikkeuksellisia verrattuna normaaliin markkinatilanteeseen. Täällä on hyvin - voisinko sanoa - olikovolinen ? tilanne, jossain määrin jopa määräävää markkina-asemaa jollakin, elikkä tämä pitää avata mahdottoman huolella ja tarkasti edeten. Sitä auttaa sitten, tätä tilannetta se, kun EU-palveludirektiivi tulee voimaan ja me saamme ulkoisen kilpailijan, tai ulkoisia kilpailijoita tähän kaikkeen mukaan.

Nyt tässä kilpailuttamisessa ollaan siis tilanteessa, jonka kaikki tiedämme, elikkä Palmian rahoitusaika päättyy. Sen olisi nyt pitänyt saada asiansa sellaiseen kuntoon, että se kykenee aidosti toteuttamaan osaltaan tähän kilpailuun osallistumisen. Mutta valitettavasti tilanne ei ole nyt näin hyvä. Se johtuu useistakin syistä.

Keskeisintä mielestäni tässä on se, että Palmia ei ole organisoitu sillä tavalla, että siellä omistajatahto, omistajaohjaus olisi näkynyt. Uskallan väittää, että palvelua tai mitä tahansa liiketoimintaa ei voida nykyaikana toteuttaa lautakuntien ohjaamana taikka virastojen intressistä käsin. Tällaisella liiketoimintaorgaanilla tulee olla selkeä vastuuasema, vastuurooli, ja se toteutuu vain osakeyhtiömallissa.

Mielestäni Palmia tässä tilanteessa on todella heikko lähteä kilpailuttamaan, koska merkitsee sitä, että mikään järkevä yritys ei kilpailuta mitään sellaista osaa, joka on niin huonossa kunnossa, että kilpailijat saavat sen puoli-ilmaiseksi. Organisaatio pitää saada kuntoon ja sen jälkeen katsoa, mikä tällä terveellä organisaatiolla on tämä markkina-arvo, jolla saadaan kilpailutettua aidosti sitten muut kilpailijat ja aikaan sellaista tehokasta, todellakin tehokasta, paljon tehokkaampaa hinta-laatu -suhdetta toteuttavaa toimintaa kuin tällä vaihtoehtoisella epätäydellisellä kilpailulla.

Tässä asetelmassa mielestäni on hyvää se - tuon kaupunginhallituksen esityksessä - että tässä mennään maltillisesti eteenpäin, ei ryntäilemällä, vaan katsomalla, mikä se tilanne on. Siellä voidaan kaasuttaa, jos nähdään, että asiat etenevät paremmin kuin on oletettu tai painaa jarrua, jos nähdään, että asiat eivät mene niin kuin on oletettu. Tärkeintä on se, että Palmia voisi tervehtyä.

Siinä mielessä toistan: Palmian tulisi toimia osakeyhtiömuodossa. Olen koettanut perehtyä tähän asiaan keskustelemalla myöskin Palmian henkilöstön kanssa. Uskon, että Palmian organisaatio lähtee aidosti siitä, että siellä hyväksytään kilpailu, ollaan valmiit siihen osallistumaan ja tekemään kukin siellä parhaansa, että tässä kilpailussa voi menestyä.

Vaihtoehtoisesti myöskin Palmian kohdalla pitää katsoa sitä, että jos sen terveestä osista, siis niistä ydintoimintaan kuuluvista osista, joita ei ole missään olosuhteissa järkevää ulkoistaa, syntyy niin hyvää liiketoimintaa ja kapasiteetti on terve ja hyvä, niin sitä voidaan tarjota myöskin muille kunnille, siis laajentaa toimintaa, tulla aidoksi toimijaksi, kunhan on huolehdittu siitä, että kaikki ne osat, jotka eivät ole ydintoimintaa ja jonka toteuttaa joku muu, on siinä vaiheessa ulkoistettu, myyty muualle ja tehty kumppanuus- ja ostosopimus.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä Palmian kilpailuttamistilanteessa mielestäni ei ole kysymys ideologisista asioista, ei ollenkaan, vaan ennen kaikkea kysymys siitä, että helsinkiläisille saadaan tuotettua heidän tarvitsemansa palvelut sellaisella hinta-laatu -suhteella, joka on kilpailukykyinen ja paras mahdollinen.

Tästä syystä mielestäni kaupunginhallituksen ehdotus ja esitys on hyvä. Nyt on lähdettävä liikkeelle. On saatava aikaan se kilpailun meininki Palmiaan. On samalla mahdollistettava se, että Palmia voi tervehtyä, voi olla kilpailukykyinen, voi olla arvokkaampi lisäarvolla mitattuna ? kuin että tehtäisiin hätäisiä päätöksiä. Maltilla eteenpäin.

Tässä kohtaa haluan myöskin tukea valtuutettu Rautavan esittämää toivomuspontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin kannatan valtuutettu Anttilan kolmea ponsiesitystä.

Kilpailuttaminen - kuten täällä on käynyt ilmi - on äärimmäisen vaikea asia. Tiedän sen siksi, että olen kirjoittanut aiheesta pari kirjaa ja opettanut tätä alaa toistakymmentä vuotta Helsingin yliopistossa, minkä lisäksi olen osallistunut alan koulutukseen Suomen Kuntaliiton organisaatiossa.

Nyt näyttää siltä, että Helsinki on valinnut kilpailuttamisalueen, joka kaikkein huonoiten sopii aloitusvaiheeseen. Me olemme ottaneet organisaation, joka yksinkertaisesti ei ole valmis kilpailutukseen. Se ei ole johdon kannalta. Johto ei ole organisoitunut oikein. Mutta se ei ole myöskään työntekijöiden kannalta. Miksi se ei ole? Se ei ole sen takia, että kun virastoja ja laitoksia on virtaviivaistettu, vajaakuntoisia työntekijöitä on siirretty Palmiaan. Ryhmämme saaman tiedon mukaan Palmiassa on tällä hetkellä noin sata vajaakuntoista työntekijää, jotka tekevät noin 4 tuntia päivässä työtä ja joiden aiheuttamat kulut ovat suuremmat kuin yksityisillä yrityksillä, joilla ei juurikaan tällaista vastuuta tunneta. Tämä lähtökohta on niin epäedullinen, että sen vuoksi ryhmämme on suhtautunut erittäin kriittisesti koko asiaan. Me tulemme ennustamaan, että jos tässä ei liikuta varovaisesti, tästä tulee aiheutumaan kaupungille huomattavasti enemmän kuluja ja vaikeuksia kuin hyötyä, jota täällä valtuutettu Lahti ja eräät muut kuuluttivat hyvin kritiikittömästi.

Meidän ryhmämme joutui valitsemaan tilanteessa, jossa me mietimme sitä, että vastustammeko me täydellisesti kilpailuttamista vai pyrimmekö me ohjaamaan sitä järkevään suuntaan. Sosialidemokraattinen perinne on lähtenyt jälkimmäisestä. Me pyrimme siihen, että me saisimme tähän tiettyä kontrollia ja tiettyä laatua. Me emme ole tyytyväisiä päätösehdotukseen, ei suinkaan. Niin kuin täällä on todettu, koko joukko asioita meni ohi. Myöskin ajankohta on väärä. Mutta on niin, että silloin kun tehdään virheitä, niin pyritään minimoimaan ne virheet.

Siinä koulutuksessa, jota olen pitänyt, on käynyt ilmi, että Helsinki äärimmäisen heikosti osallistuu kilpailuttamiskoulutukseen, äärimmäisen heikosti. Oulu, joka on Suomen huippukaupunki, monessa muussakin alueessa, on huippu myöskin tällä alueella. Oulussa on kilpailuttamisorganisaatio, joka on Suomen paras. Siellä on lautakunta, kilpailuttamislautakunta, johon on keskitetty. Siellä on ammattiosaajat, loistavat valmistelijat ja jälki on sen mukaista. Me olemme täällä töhrijöitä, surkeita harrastelijoita, joiden organisaatio on jakaantunut niin kuin haulikolla ammuttu harakka. Tilanne on todellakin siinä mielessä heikko. Ja tämä on ollut tiedossa.

Samoin, ajatelkaa tätä ns. johtamista. Kysymyshän on konsernijohdosta. Meidän konsernijohdon olisi tullut aikaan saada tilanne, jossa tämä kilpailuttaminen olisi jotenkin järkevämpää. Nyt sitä ei ole, koska meillä ei ole konsernijohtoa. Se on eräs syy tähän ongelmaan.

Näyttää siltä, että täällä on aika jyrkästi jakaantunut käsitykset siitä, mitä kilpailuttaminen tuo tullessaan. Listasin valtuutettujen Rautavan, Molanderin ja Lahden niiksi, jotka kritiikittömästi katsoivat, että se tuo hyviä tuloksia.

Kun olen tarkastellut ja ollut mukana yli kahdessasadassa oikeudenkäynnissä, jotka ovat koskeneet kilpailuttamista, olen havainnut, että hyvin suuri osa niistä on epäonnistunut sekä oikeudellisesti että taloudellisesti. Kilpailuttaminen on todellakin taitolaji, ja siihen ei pidä ryhtyä silloin kun siihen ei ole edellytyksiä. Ja nyt siihen mielestäni ei ole edellytyksiä.

Täällä sanottiin, että Helsinki saa lisää yrittäjiä. Tämähän on aivan väärä. Ajatelkaa, mitä on tapahtunut linja-autoliikenteessä. Siellähän tapahtui pudotuspeli. Siellä tapahtui keskittyminen, pudotuspeli, ja nyt suuret kansainväliset yksiköt ovat jäljellä ja Helsinki-Liikenne, ja nyt katsotaan sitä, että kuka kuolee viimeiseksi. Siellä on ikään kuin tämän pudotuspelin viimeinen vaihe käynnissä. Tässä on odotettavissa täsmälleen samanlainen kehitys.

Jos mietitään sitten kilpailuttamisen tuloksia ja taloudellisuutta, niin on havaittu, että erityisesti sairaalasiivouksen kilpailuttaminen on johtanut erittäin huonoihin tuloksiin. Nimittäin on käynyt niin, että sairaalabakteerien määrä on lisääntynyt huonosta siivouksesta, joka on johtanut yhteiskunnan kustannusten moninkertaistamisen. Eli kilpailuttamisella on haettu euron säästöä ja on saatu tuhannen euron meno. Tämä on juuri se vaara, joka myöskin meitä tässä uhkaa.

Me voimme tietysti tehdä jotain hyvällä sopimuspolitiikalla. Minulla on tietoa siitä, että me olemme tehneet myöskin huonoja sopimuksia, jotka tulevat jossain yhteydessä esiin. Mutta sopimuksella voidaan estää pahimmat virheet. Toivottavasti meillä on sellaista osaamista ja me keskitämme sen toiminnan sinne missä sitä on eli lainopilliseen yksikköön. Näinhän meillä ei aina ole.

Sitten sanoisin valtuutettu Arhinmäelle, joka valitettavasti ei ole paikalla ... (Välihuuto!) Hänelle voisin kertoa, että olen puhunut kansalle ennen kuin hän syntyikään, että tällaista ongelmaa ei minulla ole. Silloin ei ollut vaan sellaisia kovaäänisiä kuin täällä.

Mutta asiaan.

Valtuutettu Arhinmäkihän ei kertonut, että Vasemmistoliitto on mukana samassa päätöksessä, ainoastaan myöhentänyt vuodella ratkaisua. Tämän hän jätti kertomatta, joka oli mielestäni aika erikoista. Hän antoi ymmärtää niin kuin tässä olisi jotenkin aivan erilaisista linjoista kysymys.

Valtuutettu Lahdelle haluaisin sanoa, että me päätämme - siis Helsingin kaupunginvaltuusto päättää - viime kädessä, mitä me ostamme, mikä on järkevää ostaa, mikä on järkevää tuottaa itse ja mitä kuluja siitä syntyy. Siirtyminen yksityiseen monopoliin on vielä huonompi asia kuin se, että me tuotamme itse näitä. Yksityinen monopoli nostaa hintoja, ja sen jälkeen me olemme ikään kuin sen armoilla. Liikenteessä tämä on tulossa muutaman vuoden sisään.

Mielenkiintoinen tilanne on myöskin se, että mitä tapahtuu sen jälkeen, kun Baltian maiden yhtiöt osallistuvat näihin palveluiden kilpailuttamiseen. Sieltä tulee tarjous, joka on tasoltaan 70 % siitä, mitä halvin suomalainen tarjous on. Monet täällä oikealla, jotka hurraavat kilpailuttamisesta, jos he loogisia, niin he ottavat sitten baltit tänne hoitamaan asioita, vaikka he eivät ymmärtäisi sanaakaan Suomea. Se on yksi tämän kilpailuttamisen riemuasioita.

Ongelmana todellakin on se, että Palmiassa on henkilökuntaa, jota on ollut järkevää pitää työssä, paljon järkevämpää pitää työssä kuin maksaa toimeentulotukea tai työttömyysavustusta tai jotain muuta. Sen takia tämä järjestelmä, jos tämä kilpailutus huonosti hoidetaan, niin tämä sadan vajaakuntoisen työntekijän joukko joutuu toimeentulotuen turvaan tai muuten yhteiskunnan turvaan. Eli verotulo häviää ja toiselle puolelle tulee pelkkä meno. Se on typerää.

Sen takia teen seuraavat ponsiesitykset.

Ensimmäiseksi:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että Palmian palveluksessa olevan, noin sadan vajaakuntoisen työntekijän asema turvataan ja että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että kullekin vajaakuntoiselle työntekijälle laaditaan yksilöllinen työllistymissuunnitelma yhdessä kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa.

Toiseksi:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus noin vuoden kuluttua laatii väliselvityksen siitä, miten kilpailuttaminen on vaikuttanut Palmian toimintaan ja työntekijöiden asemaan sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kilpailuttamisen vaikutukset kaupungin taloudelliseen asemaan kokonaisuudessaan siten, että tarkastelussa otetaan huomioon mahdollisesti menetetyt verotulot ja maksettavaksi tulleet uudet menot, kuten esimerkiksi toimeentulotuet.

Kolmanneksi:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmian kilpailuttamisen jatkosta päätetään sopimuskauden päättymisen jälkeen laaditun yksityiskohtaisen selvityksen jälkeen erikseen. Muiden seikkojen ohella selvityksessä otetaan huomioon kilpailuttamisen vaikutukset kaupungin taloudelliseen asemaan kokonaisuudessaan.

Ja neljänneksi:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, ettei kaupungin oman palvelutuotannon kilpailuttaminen saa aiheuttaa eläke-etuuksien heikkenemistä.

Täytyy todeta, että valtuutettu Kalima piti erittäin perustellun ja hyvin argumentoidun puheenvuoron, jonka tulos oli se, että tämä kilpailuttaminen on ongelmallinen, sitä ei pitäisi hyväksyä. Siksi onkin hämmästyttävää, että johtopäätös on kuitenkin se, että tulee hyväksyä ongelmallinen, erittäin perustellusti todettu huono ratkaisu. Tämä on ilmeisesti sitä demareiden vastuunkantoa, jota valtuutettu Kalima painotti puheenvuorossaan. Kannetaan vastuuta siitä, että ei olla perusteltujen omien kantojen puolella vaan joillain muilla kannoilla.

Mutta pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että olisin odottanut, että julkisoikeuden professori, joka on paljon käynyt näitä juttuja läpi, lukisi huolella paperit. Nimittäin väite siitä, että Vasemmistoliitto esittäisi, että siirrettäisiin vuodella kilpailuttamista, ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Jos valtuutettu Kalima huolella lukee palautusesityksen, niin siinä todetaan, että kokeiluluonteinen kilpailutus avataan aikaisintaan syksyllä 2007, eli tämä tarkoittaa sitä, että saatetaan avata silloin. Mutta jos siihen ei ole näitä valmiuksia, joita Kalima toi erittäin hyvin ja pätevästi omassa puheenvuorossaan näitä ongelmia esiin, jos niitä ei ole pystytty ratkaisemaan, niin aikaisintaan tarkoittaa sitä, että silloinkaan tähän ratkaisuun ei tulla. Eli Vasemmistoliitto ei ole hyväksymässä vuoden kuluttua kilpailuttamista, vaan haluaa arvioida, että onko se silloin mahdollista. Ja kuten valtuutettu Kalima omassa puheenvuorossaan totesi, niin voi olla, että silloinkaan se ei ole missään tapauksessa mahdollista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu, joka tässä nyt sitten, Kalima, joka käytti puheenvuoron. Ilmeisesti olen sanonut epäselvästi ja huonosti, miten ajattelen asioista, monopoleista, kilpailusta yleensä. Olen täysin samaa ilmeisesti siinä, että oli monopoli yksityinen tai julkinen, se on aina huono ja että kilpailu toimii, niin tarvitaan useita pelureita. Siis olikopolitilanne ? on myöskin huono. Ja se meillä tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on. Sitä tulee helpottamaan aikanaan se, että kun nyt EU:ssa joka tapauksessa, ja varsinkin palveludirektiivin jälkeen, tänne tulee lisää toimijoita, tuottajia ja kilpailu vain paranee ja tervehtyy. Se on kansalaisten ja helsinkiläisten etu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen ollut töissä koulussa, jossa on Amigan ruoka ja töissä koulussa, jossa on Palmian ruoka, ja molemmat ovat olleet oikein hyviä. Eroa en ole huomannut. Toivottavasti kilpailutuksessa laatu ei sitten laske.

Mielestäni valtuutettu Kaliman ponnet olivat myös aivan hyviä. Kannatan niitä kaikkia.

Minä jos kuka sosiaalilautakunnan jäsenenä tänään, ilmeisesti toista kertaa valittuna ja kahden lapsen äitinä ja erityisopettajana toivon, että sosiaali-, opetus- ja terveystoimen ydintoimintoihin olisi lisää rahaa. Ja haluaisin uskoa, että tämä pohjaesitys sitä lisää toisi. Haluaisin siinä asiassa olla tänään äänestämässä enemmistön mukana. Mutta tässä asiassa luotan kuitenkin tällä hetkellä enemmän pyydettyyn konsulttiselvitykseen, jossa ilmenee sekä selvä epäily Palmian kilpailukyvystä tällä hetkellä.

Jos olisi varmuutta siitä, että hyvä tarkoitus sosiaali-, opetus- ja terveystoimen ydintoimintojen rahojen lisäämisestä tarpeeseen ja tämä kilpailuttaminen sen tällä hetkellä toisi, niin olisin siitä hyvin tyytyväinen. Mutta henkilökohtaisesti uskon tällä hetkellä, että tarvitaan vielä enemmän aikaa ja erityisesti se, että Palmiassa on jäämässä paljon porukkaa eläkkeelle lähivuosina. Uskon, että sen jälkeen on kilpailukykyä olennaisesti enemmän ja muistakin syistä johtuen. Siksi lykkääminen ei ole lainkaan huono asia tällä hetkellä.

Ydinpalveluihin tarvitaan joka tapauksessa lisää rahaa. Haluaisin varmistua, että ei sitten käy päinvastoin, että kaupunki joutuu maksajaksi. Kilpailutuskokeilu ei ole mitään lasten leikkiä. Esimerkiksi kuljetuspalvelujen kilpailussa tämä ensimmäinen kerta on monin osin ollut susi. Jos käy niin, että 1,8 milj. euroa joudumme maksamaan sanktiona siitä, että kuljetuspalveluja onkin maksettu, käytetty vähemmän kuin sopimuksessa, niin vastaavanlaisia mokia ei enää tällaisissa kilpailutusasioissa mielestäni saisi tulla, että laskua tulee siitä, että palvelua ei edes käytetä. Mielestäni tämä on hyvin ongelmallista. 1,8 milj. euroa on tulossa sanktiomaksua kuljetuspalveluista. Eilen oli sosiaalilautakunnassa esillä. Tällaista epäonnistumista en halua, että tulee Palmian osalta kilpailutuksessa, jota nyt halutaan tässä kokeilla, niin kuin kokeiltiin kuljetuspalvelukilpailutustakin, ja siitä tulokset eivät olleet sitä. En halua, että kaupunki saa tästä sanktiomaksuja ja asiakkaat huonontunutta palvelun laatua. Kannatan siksi aikalisää laadun varmistamiseksi ja mahdollisesti samalla myös rahan säästämiseksi.

Kannatan palautusta tässä asiassa.

Toivon olevani väärässä äänestäessäni palautuksen puolesta.

(Puheenjohtajan välikommentti.)

Tässä yhteydessä pyynnöstä peruutan ponsikannatuksen. Otan kuitenkin valtuuden äänestää niiden puolesta. Mutta palautusesitys, sen kannatus jää voimaan.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On erittäin murheellista, että kaupungissa lähdetään tällaiselle kilpailuttamisen tielle ja oikeisto marginaalisten hyödyin yrittää ajaa hyvää kunnallista palvelua alas.

Valtuutettu Arhinmäelle - ja hänen palautusesitykselle - haluan erityisesti todeta sen, että demarit ovat tehneet työtä tämän kilpailuttamispolitiikan estämiseksi. Valitettavasti emme ole pystyneet estämään tämän hankkeen etenemistä, mutta Palmian yhteydessä käydyissä neuvotteluissa olemme saaneet muutettua hankkeen kokeiluksi.

Vastustan tätä kilpailuttamispolitiikkaa. Mutta saavutettua neuvottelutulosta on nyt tuettava. Sen takia en voi kannattaa palauttamista.

Kannatan valtuutettu Kaliman ponsia, vai onko se mahdollista nyt toteuttaa?

Arvoisa puheenjohtaja.

Ei liity palautukseen.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Kannatan tätä maltillista palautusesitystä.

Eli minun nähdäkseni esitetyn tausta-aineiston pohjalta kaupungin kokonaisedun turvaamiseksi on järkevää ensiksi turvata se, että Palmian kautta tuleva omistajaintressi on huomioitu niin, että kaupungin kokonaistaloudelliset edut eivät ole sellaisessa riskissä kuin miltä tuo nyt näyttää.

Ja toisaalta, kaupungin näissä kilpailutuskysymyksissä olisi syytä olla strategisesti valveutuneempi, jotta tiedetään kunnolla, miten myös tuottajapuolen, sekä tilaajan että tuottajapuolen, valmiudet tähän kilpailutukseen ovat tarpeeksi isoja.

Voi olla, että olen väärässä ja liioittelen riskiä. Tosin teen sen tausta-aineistoon vedoten. Mutta jos olen väärässä, niin sen parempi, koska ennen pitkään kaupunki joutuu näitä tukipalveluja laajemmassa mitassa kilpailuttamaan, joka liittyy siihen, että kaupungin käytettävissä olevat varat eivät julkisen sektorin aseman kehityksen myötä tule lisääntymään ja meillä on jatkuvasti vaikeuksia pitää peruspalvelujen tuotantotasoa sillä tasolla kuin haluamme.

Jos me teemme tätä kilpailutusta huonosti, me emme välttämättä oikeasti saa nykyisiä palveluita ja sen tasoisia palveluja halvemmalla, vaan itse asiassa voimme saada huonompaa kalliimmalla. Kaikki riippuu siitä, että osaammeko kilpailuttaa oikein. Ja jos meillä on itse omistamamme kilpailutusyksikkö mukana, niin kuin tässä tapauksessa, onko sen yritystoiminnalliset lähtökohdat sellaiset, että se on kaupungille kannattavaa eikä maksullista toimintaa. Mielestäni valtuutettu Lahti puhui täällä erittäin hyvin nimenomaan varovaisen kilpailutuksen perusteista ja liiketaloudellisesta näkökulmasta.

Täällä on keskusteltu paljon sellaisessa vähän ideologisessa humussa, kun tämä kilpailutus on sanana tätä uutta poliittista kielioppia, jossa on vahva ideologinen väritys. Mutta kannattaa muistaa, että tämä konsulttiraportti ei ollut mikään kommunistinen manifesti, vaan se oli nimenomaan liiketalouden ammattilaisten ja yrittäjien kirjoittama paperi, jossa haluttiin kiinnittää huomiota nimenomaan kaupungin omistajaetuun tässä kyseisessä tapauksessa.

En pysty maallikkona arvioimaan itse, mikä on riittävän varovaista kilpailutusta. En halua käydä sitä keskustelua prosenttihuutokauppana, niin kuin pikkaisen tässä poliittisessa asetelmassa niin päädyttiin. Mielestäni ajatus siitä, että me ensin laadimme sen strategian, että me lykkäämme ainakin vuodella niin, että me tiedämme, mitä me olemme kilpailutuksella oikeasti hakemassa, on perusteltu. Siksi kannatan sitä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Perussuomalaiset eivät ole olleet mukana valmisteltaessa Palmian kilpailutushanketta.

Selvittämättä on jäänyt, kuinka kilpailuttaminen uhkaa henkilökunnan asemaa. Johtaako se pätkätöihin?

Täällä on puhuttu, että siellä on työkyvyltään vajaita henkilöitä. Haetaanko nyt tulosta hallitsemattomasti työntekijöiden selkänahasta? Koska itsestään selvää on, että kiinteyskustannukset ovat, ne makaavat päällä joka firmalla. Palkat ovat ainoat, joista voidaan säästää. Merkitseekö se sitä samalla, että ammattitaito laskee ja siitä maksetaan sitten ...? Merkitseekö se pätkätöihin siirtyminen sitä, että saadaan sosiaalisia pommeja, ihmisraunioita? Kannattaako se kokonaistaloudellisesti ajateltuna? Onko tähän otettu mukaan henkilöstösuunnittelu? esimerkiksi seuraavan 5 vuoden aikana? Millä lailla Palmian henkilöstö kehittyy 5 vuodessa? Johtaako kilpailutus siihen, että yks kaks meillä on käsissä firmoja, jotka eivät selviäkään asetetuista velvoitteistaan? Niillä on sotut maksamatta, verot maksamatta ja laskut maksamatta, ja lopulta sitten valtion palkkaturva maksaa heille palkankin. Se on yksi kilpailutuksen toinen puoli.

Tässä vaiheessa kannattaisi pitää mielessä myös EU:n kilpailun palveludirektiivi. Kannattaa pikkuisen kysyä senkin perään. Emme päätä siitä. Mutta onko nyt niin, että kun me tämä kilpailutuksen portti avataan, niin sitä ei voi enää sulkea?

Ja toisaalta mitä Brysselissä sain kuulla, niin riitaisuudet ratkaistaisiin tällaisessa kilpailutilanteessa sen maan lakien mukaan, mistä tämä kyseinen firma on ja sen maan työlainsäädännön mukaan, mistä kyseisen firman työntekijät olisivat kotoisin. Joudutaan aikamoiseen lakiviidakkoon siinä suhteessa.

Elikkä tässä mielessä esitän selkeästi, että asia on palautettava uudelleen valmisteltavaksi huomattavasti perusteellisemmin. Siihen mukaan on otettava myös henkilöstösuunnittelu ja että kilpailutus avataan aikaisintaan - kuten täällä on - syksyllä 2007. Mutta epäilen, että Palmia ei ole siihen silloinkaan valmis.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kilpailutusta tulee harkita olemassa olevien faktojen ja ennustettavissa olevien vaikutusten pohjalta. Voimassa olevien kilpailun käytön periaatteiden mukaisesti Palmian sisäiset kilpailuedellytykset on selvitetty tilaamalla analyysi riippumattomalta ulkopuoliselta konsultilta.

Arviossa todetaan Palmian tarvitsevan vielä lisäaikaa kilpailuun valmistautumiselle. Konsulttiraportin mukaan Palmian tehostaminen ja omistajajärjestelyt ovat vielä kesken. Lausunnossa sanotaan, että yhtenäiseen toimintamalliin ja taloudelliseen tehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet vievät useita vuosia ja ovat siten vielä luonnollisesti kesken.

Palmia on toiminut liikelaitoksena vasta kaksi vuotta, mikä on tämän selvityksen mukaan liian lyhyt sopeutumisaika kilpailullisiin vaatimuksiin. Palmian avaaminen kilpailutukselle tilanteessa, jossa sen kilpailukyky on heikko, on kaupungille taloudellinen riski. Samoin Palmian kehittämissuunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat vielä kesken. Konsulttiselvitys suosittaakin, että kaupunki laatisi selkeän näkemyksen Palmian omistajapolitiikasta ennen kuin Palmia avataan kilpailulle. Tällä tavoin voisimme hallita kilpailutuksen seurauksia paremmin ja vähentää niitä riskejä, joita kaupungille Palmian omistajana kohdistuu, mikäli Palmia häviää kilpailun, kuten raportissa arvellaan tapahtuvaksi.

Palmian toiminnan tehostaminen on edelleen mahdollista ilman kilpailuttamisen avaamista. Kaupunki ei ole vielä toteuttanut kaikkia keinoja, joilla Palmian kilpailuasemaa voidaan parantaa. Esimerkiksi kaupungin kaikki tukipalvelut voitaisiin siirtää Palmialle ennen kilpailutuksen avaamista, mikä parantaisi Palmian liikevaihtoa. Kaupungin on mahdollista saada edullisempia, laadukkaampia palveluita ja fiksummin tuotettuja palveluita myös ilman kilpailutusta. Palmian ruoan laatua ja asiakastyytyväisyyttä voitaisiin eri tavoin kohentaa. Palmialle voitaisiin antaa lupa laajentaa turvapalveluitaan ja tarjota niitä kaupungin virastoille, jotka nyt ostavat turvapalvelut yksityisiltä yrityksiltä. Näiden keskeneräisten kehittämistoimien lisäksi on vielä epäselvää, mihin palvelutuotteisiin Palmian halutaan investoivan ja mistä Palmian palveluista on mahdollisesti tarkoitus tulevaisuudessa luopua. Palmialle tulisikin laatia kehityssuunnitelma ja antaa sille riittävästi aikaa parantaa kilpailukykyään.

Voimassa olevien kilpailun käytön periaatteiden mukaan ennen kilpailutusta on tehtävä selvitys kilpailuttamisen kaupungille kokonaisuudessaan aikaan saatavista hyödyistä tai syntyvistä haitoista.

Konsulttiarvion mukaan kilpailuttamisen kokonaistaloudellinen hyöty on kyseenalainen. Vaikka koulujen tukipalveluiden tuottaminen edullisemmin alentaa opetustoimen kuluja, samalla Palmian tulos huononee ja omistaja kärsii tappiota. Näin on mahdollista käydä. Palmian kilpailutusta pitäisikin siksi katsoa kaupungin kokonaisuuden, ei vain ostajahallintokunnan, eli esimerkiksi opetustoimen näkökulmasta. Vaikka opetustoimi siis säästäisi saadessaan tilaamansa palvelut halvemmalla, kilpailutuksen kokonaistaloudellisuus kaupungin näkökulmasta on hivenen epäselvää, missä määrin ostajana saavutettu kilpailuhyöty häviää omistajana syntyvään tappioon. Mielestäni olisikin turvallisempaa aloittaa kilpailu vasta tilanteessa, jossa taloudelliset riskit voitaisiin arvioida pienemmiksi kuin ne nyt ovat.

Liian aikaisin avattu kilpailu tuo lyhyen aikavälin säästöjä, mutta heikentää Palmian toimintamahdollisuuksia jatkossa. Vastakkain ovat näin kilpailutuksessa saatava lyhyen tähtäimen voitto ja kaupungille pidemmällä aikavälillä koituva tappio. Konsulttiraportin mukaan paras tulos saataisiin, mikäli Palmian kilpailukyky rakennettaisiin ennen kilpailutuksen avaamista.

Tilaajaorganisaation pitäisi omata vahvaa kilpailuttamisosaamista ennen kuin kilpailuttaminen aloitetaan. Kokonaisvaltaiset kilpailutuksen pelisäännöt, laatumittarit ja kilpailutusstrategiat pitäisi laatia ennen kuin kilpailutusta lähdetään kokeilemaan.

Jatkossa päävastuu kilpailuttamisesta on opetuslautakunnalla, jolla tulisi olla ennen kilpailutuksen avaamista selkeä näkemys siitä, miten tarjouspyynnöt ja niihin sisällytettävät laatuvaatimukset on laadittava, jotta kilpailutuksessa voidaan päätyä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.

Näihin edellä esittämiini perusteisiin nojaten kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemää palauttamisesitystä, jonka mukaan Palmian kokeilunluonteinen kilpailutus avataan aikaisintaan syksyllä 2007.

Ärade fru ordförande, bästa fullmäktigeledamöter. Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vastustan palautusehdotusta, koska asian palauttaminen ei nähdäkseni ole tässä asiassa hyvää omistajapolitiikkaa.

Haluan aivan aluksi muistuttaa valtuustoa siitä, että Palmia voitti kilpailun Inkoon kunnan ruokahuollosta. On tietenkin mahdollista, että Palmia on Inkoossa alihinnoitellut palvelunsa. Mutta Inkoon valtuuston puheenjohtaja on ollut erittäin tyytyväinen Palmian ruokahuollon laatuun ja tasoon.

Haluan muistuttaa valtuustoa myös siitä, että Palmian päätöstä tehtäessä on otettava huomioon 500 000 kuntalaisen oikeus. Veroja maksetaan, jotta kaupungin keskeiset palvelut toimivat. Siten kaupungin työntekijöiden edunvalvonta ei saisi ohittaa kuntalaisen edunvalvontaa. Työntekijöiden etua valvoo ammattiliitto, mutta kuntalaisen ainoa edunvalvoja on kaupunginvaltuutettu.

Opetuslautakunnan jäsenenä ja sen ruotsinkielisen jaoston puheenjohtajana kannatan nyt edessämme olevaa ehdotusta. Vastustan tämän ehdotuksen palauttamista. Pidän ehdotusta koulujen kannalta vesitettynä, mutta hyvänä alkuna.

Frågan om konkurrensutsättning av Palmias verksamhet försvåras av det arbetsgivaransvar vi har att förhålla oss till. Det är fullmäktige eller mer operativt stadsstyrelsen som bär ägaransvaret för Palmia. Därför måste vi fråga oss om vi kan representera ägaransvaret på ett framgångsrikt sätt. Med hänvisning till bilagorna i ärendet, den konsultutredning som gjorts, förefaller det som om Palmia inte är en enhet som är väl förvaltad. Bilden av enheten och dess möjlighet till konkurrens blir dyster om man läser ledningens beskrivning. På invånarnas bekostnad har de utvalda anställda fått betydligt längre semester och högre löner, men ledningens uppfattning om deras konkurrensduglighet är deprimerande. Kostnaderna för det kommunala pensionsskyddet höjer personalkostnaderna.

Som fullmäktigeledamot frågar jag mig inte vad den enskilda arbetstagaren har gjort för att förbättra Palmias konkurrenskraft. Frågan är helt irrelevant, särskilt som signalerna från användarna verkar vara att Palmias personal är uppskattad och kunnig. Palmias konkurrenskraft är ledningens och ägarnas problem och den förbättras inte av att vi nu återremitterar ärendet och drar oss för att agera i den här uppkomna situationen. Jag frågar mig vilken effekt ledningens åtgärder haft för att förbättra organisationens konkurrenskraft. När signalerna från fältet säger att man väntar på att slippa Palmia på grund av deras tråkiga sätt att diktera avtal eller att komma med krav, men att man gärna vill hålla fast vid personalen som jobbar, den dugliga omtyckta personalen, då blir man nog som politiker orolig för hur de kommunala strukturerna organiseras och leds.

Näkemykseni mukaan omistajan, tässä tilanteessa kaupunginvaltuuston, rooli suhteessa Palmiaan on nimenomaan luottamus Palmian johdon kykyyn hoitaa tehtäväänsä menestyksekkäästi.

Uutena valtuutettuna en ole ollut nykyistä johtoa nimeämässä, enkä siten ole voinut ottaa kantaa siihen, onko Palmian johdolla muodollisia tai käytännön liikejohdollista kompetenssia näin vaativan prosessin läpiviemiseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan muistuttaa, että hyvä hallinto edellyttää omistajan varauksetonta luottamusta johdon kykyyn hoitaa juoksevaa, jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi omistajaohjauksen on oltava selkeää ja tällaisessa tapauksessa tarpeeksi tiivistä. Annettujen lausuntojen perusteella on ilmeistä, ettei omistajaohjaus ole ollut tarpeeksi selkeää ja linjakasta.

Haluan lisäksi muistuttaa valtuustoa siitä, että Palmian henkilökunta työskentelee aloilla, joilla on työvoimapulaa.

Uskon, että Palmian kokeneilla, osaavilla työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet kilpailutuksenkin astuessa voimaan.

Pitää myös muistaa, että yksityisellä puolella hallinto ja sen kustannukset ovat julkishallintoa tavallisesti huomattavan paljon pienemmät.

En kannata palautusesitystä näistä syistä.

Puheenjohtaja

Ja nimenomaan tästä palautuksesta.

Mielestäni nyt kaupunginhallituksen esittämä esitys on varsin hyvä kompromissi, maltillinen ja varovainen, ettenkö jopa sanoisi vähän liiankin varovainen.

Nyt me olemme avaamassa Palmian kilpailutukselle noin 5 %:n osuutta Palmian liikevaihdosta, vain 12 %:ia kouluruokailusta, eli todella pienistä kokonaisuuksista.

Ymmärrän, että muutokset ovat vaikeita. Mutta en ole aidosti välttämättä ymmärtänyt sitä, että mitä me haluamme suojella, jos pidämme Palmiaa jatkuvasti suljetuilla markkinoilla, mikä on tämä pelko, mitä Palmia kohtaa, jos kilpailutus alkaa. Minulla ei ole tämä asia valjennut kilpailun vastustajien puheenvuoroista.

Esimerkiksi HKL:n kilpailutus on kuitenkin loppujen lopuksi tuonut aika paljon etuja ja aika paljon rahan säästöä. Ehkä tätä Palmian kilpailuttamisasiaa ei voi suoraan verrata HKL:n kilpailuttamiseen. Mutta esimerkiksi valtuutettu Lipposen puheenvuoro, jossa hän oikeastaan dumasi kaiken kilpailuttamisen, oli mielestäni aika hankala.

1980-luvulla ryhdyttiin kilpailuttamaan televisiotoimintaa - tai oikeastaan jo aikaisemminkin - MTV:n suunnalla. Radiotoiminta vapautui 1980-luvulla kilpailulle. En minä nyt tiedä, ovatko nuo paikalliset tai yksityiset radioasemat saaneet mitään kauhean suurta journalistisesti aikaan. Mutta ihan varmasti median tilanne on Suomessa paljon parempi, kun silläkin puolella päästään kilpailemaan. Eiköhän tämä ole nyt melko lailla verrattavissa kuitenkin tällaisiinkin asioihin.

Olen ymmärtänyt, että valtion palveluyritys Engel aikoinaan, kun lähti kilpailun tielle - tai joutui kilpailuttamaan. (Välihuuto!) Anteeksi, tilaajat kilpailuttivat toimintoja - joissa Engel aikoinaan oli ollut yksin toimija, niin hinnoissa päästiin kai jopa 30 %:n laskuihin. Varmasti siellä oli muitakin ongelmallisia tilanteita. En sitä kiellä. Mutta näin valtuutetun kannalta, tiukan budjettikuurien kannalta mielestäni on vähän erikoista pelätä kilpailuttamista näin paljon. Hyvä kysymys on kuitenkin se, että osaammeko me kilpailuttaa. Tähän pitää keskittyä ja sitä pitää tutkia, sitä pitää opiskella. Meillä on huonoja kokemuksia kilpailuttamisesta.

Joissain puheenvuoroissa on puhuttu kansainvälisistä suurista riistoyrityksistä.

Mielestäni Palmian kilpailuttamisen avaaminen tuo mahdollisuuksia myös paikallisille, helsinkiläisille yrityksille tulla suljetuille markkinoille. Tämä on positiivinen asia itse asiassa, mitä me olemme nyt tekemässä.

Siinä mielessä en voi kannattaa valtuutettu Arhinmäen palautusesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut.

Tämä todella koskee sitä, että en kannata palautusta.

Olen kahdeksan vuotta lauttasaarelaisten koulujen johtokunnissa ja sen jälkeen kahdeksan vuotta opetuslautakunnassa ja nyt sitten viidettä kuukautta täällä kaupunginhallituksen tontilta seurannut siivouksen, ruokapalvelun avaamista kilpailutukseen tai edes se, että pyydettäisi tarjoukset, kuinka se voidaan järjestää tehokkaammin ja paremmin. Olen tässä täysin kuntalaisen ja luottamusmiehen näkökulmassa. En ole ottanut työnantajan näkökulmaa.

Palmian tuottamat palvelut ovat - ihan kaikkien, Palmiankin tietämän mukaan - 10 - 12 % opetustoimen kustannuksista. Jos tukipalveluja voidaan järkeistää ja sieltä saadaan säästöä, ne varat voidaan ohjata opetukseen, koska se on samaa budjettia. Palveluissa saadaan yleensä kilpailutuksen kautta vähimmillään sellainen kymmenen, kahdentoista, kahdenkymmenen prosentin säästö, ja se voidaan sitten panostaa ruokaan tai opetukseen. Mikä on teidän valintanne, jos 3 milj. euron säästöllä saadaan 2 % tuntikehykseen lisää, voidaan saada sitä lisää, mitä ei saatu esimerkiksi kurjasti hoidetulla kouluverkon tarkistuksella. Kuviteltiin, että vähemmät oppilaat voisivat mahtua pienempiin tiloihin, että siivottaisiin vähän vähemmän ja säästettäisiin kiinteistössä. Ja niitä tuntikehysten purkuja, jotka olivat tosi rankat laman aikana, voitaisiin nyt purkaa. Ei tähän päässyt se ehdotus, jonka lautakunta nyt esittää. Mitään säästöjä tiloista ei voitu tehdä.

Mielestäni on jotenkin aika uskomatonta välinpitämättömyyttä kunnan peruspalvelujen hoitoa kohtaan, jos oppitunteja voidaan vähentää, jotta ylihintaiset tukipalvelut ja neliöt voidaan pitää. Ei tätä halua Palmian väki. Tunnen emännät, siivoojat, tunnen ne henkilöt, jotka lasten kanssa koulussa huolehtivat näistä opintososiaalisista eduista, siitä, että koulu on siisti ja ruoka tulee hyvänä ajallaan. Eivät he halua, että tätä nyt palautetaan taas muutamaksi vuodeksi harkintaan ja pallotteluun. Palmian väkikin haluaa jo selvää vastausta, miten edetään.

En kannata palautusta. Opetuksessa pitää keskittyä ydintoimintaan.

Onko mahdollista, että nyt sitten supistettaisiin, jotta supistettaisiin seuraavaa tuntikehysprosenttia, jotta voitaisiin taas odottaa muutama vuosi ja katsoa?

Minä olen nimittäin ollut katsomassa tätä hanketta todella pitkään. Valtuutettu Arhinmäkikin on ollut kahdeksan vuotta ja neljä kuukautta seuraamassa Palmian kilpailutuksen avausta. Kun aloitimme samassa opetuslautakunnassa, saimme käsiteltäväksemme taustaksi ehdotuksen, joka oli tehty, että opetusviraston sisään päätettiin 1994 perustaa opetusviraston palvelukeskus. Se aloitti erittäin tehokkaana tiiminä kouluruokailun, siivouksen, kiinteistönhoidon ja tietotekniikan töitä yhdistäen. Ajatuksena oli silloin opetusviraston palvelukeskuksella - kuten silloinen opetusviraston johtaja Lauri Turja hyvin muistaa - kahden vuoden siirtymävaiheen jälkeen siirtyä kilpailutukseen näissä töissä.

Kaupunginkanslia teki useita selvityksiä ja ehdotuksen vuonna 2001, että opetusviraston palvelukeskus olisi siirretty erilliseen kaupungin palvelukeskukseen. Opetuslautakunta ei olisi halunnut tätä siirtoa, vaikka silloin luvattiin, että palvelujen laajentaminen ja keskittäminen yksinkertaistaa ja tuottaa tehokkaammin ja tuottaa edullisempia palveluja, jotta opetuksen ydintoimintoihin voidaan keskittyä. Palmian perustamisen yhteydessä 2001 organisoinnin edut olivat aivan ilmeiset. Palvelukeskus perustettiin. Palmia perustettiin, ja opetusvirastolta otettiin pois oikeus hankkia Palmian tuottamia palveluja muualta. Tämä herätti ehkä sellaisen hengen rehtoreissa, että heiltä vietiin oikeus vaikuttaa lähellä siihen ruokaan ja siivoukseen. Ehkä se myös jollain tavalla vähensi sitä tyytyväisyyttä niihin omiin palveluihin. Niistä tuli etäisempiä palveluja.

Vuonna 2003 opetuslautakunta kehotti virastoa selvittämään mahdollisuudet avata palvelukeskuksen palvelut joidenkin koulujen osalta, ja silloin heräsi valtuutettu Arhinmäki ensimmäisen kerran, 2003 ? teki ensimmäisen kerran silloin eriävän lausunnon, jota kukaan ei kannattanut. Hänen mielestään pitäisi vain jäädä odottamaan. Lausunnossa hän toteaa, että "jäädään odottamaan 2006 alkavaa avautuvaa kilpailua". Asian jatkoselvittelyä kuitenkin sillä lailla koko ajan vastustettiin, että vaikka työt palvelujen kuvauksissa jatkuivat, kilpailutusta ei miltään osin voitu lähteä tekemään.

Sitten valtuusto päätti, että liikepalvelulautakuntaa kehotetaan huolehtimaan siitä, että Palmia valmistautuu toimimaan kilpailutilanteessa ensi vuoden alusta. Ja me olemme tätä nyt sitten päättämässä, tässä oltiin jo kymmenen vuotta sitten, näitten samojen siivous- ja ruokapalvelujen osalta. No miten kävi?

Minulla on viimeiset budjettitiedot. Palmian ateriat ovat noin 15 % kalliimmat kuin kaikissa niissä kouluissa, joista olen saanut ihan viime päivinä tiedot kilpailutetuista ruokapalveluista yksityisissä ja korvaavissa kouluissa. Asiakastyytyväisyys rehtorien osalta ei ole parantanut. Se on 1 - 5:n asteikolla alle kolmen, kahden ja puolen luokkaa. Pidän sitä heikkona, koska tiedän, että se ei ole oikeaa tyytymättömyyttä ruokaan tai niihin ihmisiin. Se on tyytymättömyyttä tämän prosessin hitauteen. Moniammatilliset koulutiimit on hajotettu. Ja sitten Palmia teki viime vuonna tappiota. Ja nyt täällä vielä pyydetään, että Palmialle lisää aikaa ja rahaa, että Palmia tulee tuloskuntoon. Jos täällä on tahoja, jotka eivät haluakaan näitä avata, niin paras tapa siitä on aina vain pyytää lisää aikaa ja rahaa, ja silloin ei kannata mihinkään toimiin kenenkään ryhtyä.

Turha väittää, ettei opetusvirasto osaisi luoda kilpailutuksen puitteita. Opetusvirasto ja Palmia ovat hyvässä ammattitaidollisessa yhteistyössä tehneet ruokalistat, siivouksen palvelunkuvaukset. Opetusvirasto on täydellisesti valmistautunut edes avaamaan kilpailuttamista, jopa 20 % volyymilla, nyt tällä yhdellä kahdeksasosalla.

Ruoka- ja siivouspalveluista on eri kunnissa ja valtionhallinnossa paljon kokemusta, toisin kuin esimerkiksi kuljetuspalveluista, kun ei ollut vielä valmista yritystä edes tarjoamassa. Maassa on useita palvelun tarjoajia. Tämä yksi, 5 % Palmian liikevaihdosta ei ole niin järisyttävän suuri, että siihen tarvitaan maan suurinta tarjoajaa. Siitä selviää useampi yritys. Tiedän, että Turussa on toteutettu kaksi kierrosta siivouksen kilpailuttamisessa erittäin hyvin laadullisin taloudellisin tuloksin, eikä kukaan koulu valita.

Uskon, että tämä nyt tehtävä päätös tässä pienessä laihassa laajuudessaan parantaa Palmian omaa toimintaa ja hyödyttää siten kilpailutuksen ulkopuolelle jääviä kouluja. Menettely on tilaajan ja kaikkien kilpailutukseen osallistuvien tarjoajien etu. Tämä keskustelu ja siirtäminen täytyy nyt lopettaa ja ryhtyä tekemään oikeita töitä. Opetus tarvitsee nyt kaikki ne rahat, mitä ... (Välihuuto!) Niin. Minä sanoin, että tämä jahkaaminen pitää lopettaa ja ruvetaan oikeisiin töihin. Siivoojien työtä kouluissa, samoin kuin ruoan valmistajien ja jakajien työtä minä todella arvostan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Arhinmäen palautusesitystä.

Mielestäni on erikoista, jos kaupunginvaltuusto hyväksyy liikelaitos Palmian kilpailuttamisen aloittamisen nyt esitetyllä tavalla.

Liikepalvelulautakunta on lausunnossaan esittänyt useita varteenotettavia argumentteja kilpailuttamisen ajankohdan lykkäämisen puolesta.

Mielestäni varauksellista suhtautumista kilpailuttamisen laajentamiseen voi aistia myös sosiaalilautakunnan omassa lausunnossa. Sosiaalilautakunta korostaa lausunnossaan verrokkien säilyttämisen merkitystä ja nostaa esiin mm. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ravintopalvelujen edullisuuden verrattuna verrokkeihin. Lausunnosta ilmenee myös, että Kustaankartanon ravintokeskuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä. Yleisesti ottaen myös Palmian laatuun ollaan oltu tyytyväisiä.

Kilpailuttaminen on lopputulokseltaan arvaamaton hinnoittelun tarkastamisprosessi, eikä se takaa kokonaistaloudellisesti edullista lopputulosta esimerkiksi vanhusten ja lasten hoidon ja/tai kasvatuksen kannalta.

Sosiaalipuolen näkökulmasta ruokahuollon ja siivouksen henkilökunnalla on merkittävä kasvatuksellinen rooli yhteisössä. Sama koskee myös opetuspuolta. Se, että näillä tahoilla tulee jatkossa olemaan eri esimies ja erilainen toimintakulttuuri, hankaloittanee yhteistyötä jatkossa. Myös palveluiden laadusta ollaan huolissaan. Mielestäni syystä.

On syytä miettiä, kenen etua tällaisella kiirehtimisellä ajetaan. Mielestäni ei ainakaan Helsingin kaupungin työntekijöiden, ei helsinkiläisten päiväkotien lasten tai koulujen oppilaiden, ei sairaaloiden potilaiden tai vanhainkotien vanhusten, eikä mielestäni myöskään helsinkiläisten veronmaksajien.

Tällä päätöksellä Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikka muuttuisi astetta karummaksi. Ainakin itse maksaisin mieluummin veroja varsinaiseen palvelun tuotantoon kuin pelkkiin valvontakustannuksiin. Kaupungin asukkaille tarjoaisin mieluiten varmaa laatua ja työntekijöille työtä tutuissa toimivissa työyhteisöissä.

Kilpailutus ei ole suinkaan ainoa tapa tarkistaa hintoja. Kaupungilla on mahdollisuus tehdä asia toisinkin, esimerkiksi käyttämällä neuvottelumenettelyä.

Esityslistan päätösosassa on paljon hurskaita toiveita. Paljon toiveita asetetaan myös tänään täällä valtuustossa esitetyille ponsille. Esityslistalla kaupunginvaltuusto päättää kehottaa asianomaisia lautakuntia sekä virastoja ja laitoksia huolellisesti seuraamaan kilpailutuksen vaikutuksia erityisesti palvelujen hintaan ja laatuun ja henkilöstön asemaan sekä tekemään saatavien kokemuksien perusteella esityksensä kilpailuttamisessa tarvittavista muutoksista. Kysyn vain, millaisia nämä muutokset voisivat olla?

Tähän lauseeseen on mielestäni ladattu paljon huolta Palmian kilpailussa menestymisen suhteen. Luotammeko hurskaiden toiveiden toteutumiseen, vaikka näemme nyt, miten vähän esimerkiksi liikepalvelulautakunnan lausunnolle tai ulkopuolisen arvioijan lausunnolle Palmian kilpailukyvystä on annettu painoarvoa tai miten on otettu eri tahojen huolestuneet kannat Palmian kilpailutukseen? Palmia ei pärjää pelkillä hurskailla toiveilla, emmekä me päättäjät saa siunata huonoja päätöksiä hurskailla toiveilla. Liikepalvelulautakunnan esittämä huoli Palmian säilymisestä yhtenä toimijana jatkossa on ehdottomasti aiheellinen.

Lopuksi totean, että valitettavan usein uutuudet, jotka tässä kaupungissa päätetään aloittaa kokeiluina, päätyvät vakinaistettaviksi siitä huolimatta, että kokemukset niistä olisivat huonoja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Varsin vilkkaalta keskustelulta tuntuu, herättää voimakkaita tunteita ja ehkä vähän tavanomaista ärhäkämpää poliittista debattia.

Tämän asian näennäisestä riidanalaisuudesta huolimatta, sen käsittely kaupunginhallituksessa - johon voi laskea myös poliittisten ryhmien välillä käydyt neuvottelut - oli mielestäni rohkaiseva, vähensi epäluuloja ja loi itse asiassa varsin yhtenäisen käsityksen itse asiasta.

Uskallan jopa todeta, ettei tähän kysymykseen - ainakaan enää - tuntuisi liittyvän mitään suurempia ideologisia asenteellisia takalukkoja. Toisaalta mikään ryhmä ei enää kategorisesti vastustanut kilpailun avaamista. Toisaalta mikään ryhmä ei myöskään kritiikittömästi vannonut kilpailutuksen ihanuuteen sinänsä. Jos ja kun näkemyserot kohdistuvat lähinnä ensi vaiheen kilpailuttamisen volyymiin ja aikatauluun, ristiriidat eivät ehkä kuitenkaan ole niin isot kuin mitä julkisesta loiskiehunnasta?? voisi kuvitella.

Varsinkaan kilpailuttaminen ei tietenkään ole kunnan näkökulmasta mikään itseisarvo. Itseisarvo sen sijaan on - ja ovat - hyvät ja laadukkaat, mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tuotetut palvelut. Kilpailu ja kilpailuttaminen - usein kilpailuun liitetään synonyyminä kilpailun uhka - on itse asiassa vain välineitä pyrittäessä näihin yleisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin.

Tätä nyt esillä olevaa kysymystä voi tarkastella eri näkökulmasta.

Mm. esityslistalla on tällaisina todettu, varsin johdonmukaisesti kustannukset, laatu ja henkilöstön asema. Se mihin johtopäätökseen päätyy, riippuu pitkälti siitä, minkä painoarvon näille kullekin tekijälle asettaa. Vastuullisesti asiaa tarkasteltaessa näiden välille pitää kuitenkin löytää sopiva tasapaino. Uskon, että tässä on nyt onnistuttu varsin hyvin. Tosiasia - jonka useimmat tunnustavat - on se, että tässä edetään varsin maltillisesti. Tätä voi kuvata esimerkiksi siten, että noin 95 % Palmian liikevaihdosta on tämän päätöksen jälkeenkin vahvasti suojattu.

Nämä tekijät eivät myöskään aina ole keskenään ristiriidassa. Puhutaan esimerkiksi laadusta ja kustannustehokkuudesta. Kysymys ei ole se, että laatua vai kustannustehokkuutta, vaan sen pitää olla laatua ja kustannustehokkuutta. On hyvä muistaa, että tilaaja, eli kilpailuttaja, voi, ja sen tulee aina asettaa laatuvaatimukset. Jos ja kun näitä asianmukaisesti valvotaan, itse asiassa sillä, kuka palvelut tuottaa, ei lähtökohtaisesti pitäisi edes olla vaikutusta tähän laatuun.

Käydyssä keskustelussa on useaan otteeseen vedottu konsulttityönä tehtyyn selvitykseen Palmian kilpailukyvystä, joka osoitti tässä merkittäviä puutteita. Tämä lienee varsin kiistatonta. Kokonaan toinen asia on, että tästä voisi itse asiassa tehdä kaksi täysin vastakkaista johtopäätöstä.

Kun todetaan, että kilpailutusta ei pitäisi aloittaa tai että se pitäisi aloittaa suunniteltua pienimuotoisempana tai myöhemmin, koska Palmia ei ole kilpailukykyinen, niin yhtä hyvin voisi kysyä, eikö kilpailukyvyttömyys itse asiassa ole entistä suurempi syy avata markkinat kilpailulle, sillä mitä kilpailukyvyttömämpi Palmia on, sitä enemmän kustannussäästöjä kilpailutuksella voidaan saada aikaan? Siitä huolimatta, että voidaan tehdä kaksi täysin vastakkaista johtopäätöstä, tämä esitys, joka nyt on pöydällämme, ei ole niistä kumpikaan, vaan on siinä välimaastossa.

Mitä tähän kustannustehokkuuteen vielä tulee, kaikille lienee selvää, että julkisen sektorin, ja erityisesti julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattaminen, on yksi tämän kansakunnan keskeisimmistä haasteista. Se on myös hyvin yksimielisesti hyväksytty peruslähtökohta. Esimerkiksi istuva punamultahallitus muistuttamasta muistuttaa tästä asiasta, oli sitten kyse koko valtion talouden tulevaisuuden näkymistä tai erityisesti kuntasektoria ja sen kroonista talousahdinkoa koskevasta kysymyksenasettelusta. Myös Helsingin näkökulmasta, erityisesti väestön ikääntymisen menopaineita kasvattava vaikutus yhdessä varsin epäsuotuisasti kehittyvien verotulojen kanssa, asettaa meille todellisen haasteen tehostaa omaa toimintaamme ja modernisoida toimintatapojamme.

Mitä tähän kilpailukykyyn vielä tulee, minä en ainakaan usko siihen, että kilpailukykyä voidaan luoda hallinnollisin päätöksin. Ei tämä valtuusto voi vain päättää, että Palmia ryhtyy kilpailukykyiseksi. Kyllä markkinatalouden logiikka pitkälti on se, että siinä vaiheessa vasta, kun se avataan edes jonkinlaiselle maltilliselle kilpailulle ja harjoittelee kilpailemista, niin se itse tehostaa omaa toimintaansa ja sillä lailla muuttuu kilpailukykyisemmäksi. Olennaista tässä on tietenkin se, että se avaaminen on siinä määrin maltillista, että se mahdollistaa itsensä kehittämisen myös Palmialle.

Käydyssä keskustelussa on myös viitattu ajattelutapaan, jota kuvataan mm. termillä "kokonaistaloudellisuus". Tämän logiikan mukaan kilpailu saattaa vähentää kustannuksia, mutta toisaalta lisätä niitä toista kautta mahdollisesti työtä vaille jäävän henkilöstön kautta, että huomiota pitäisi kiinnittää näiden keskenään ehkä ristikkäisten talousvaikutusten muodostamaan kokonaisuuteen.

Logiikka on sinänsä ihan pitävä ja ok. Toimintatapojen muuttuessa on kuitenkin osattava erottaa niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Tähän asti muistan monen kollegani perustelleen mm. tiettyjä budjettiylityksiä ja jopa tiettyjä lisäpanostuksia sillä, että rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Tästä olen samaa mieltä. Ja tämä pitää pitkälti paikkansa myös tässä tapauksessa. Jos tekisimme vain sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joiden muutokset näkyisivät heti, emme mahdollisesti tekisi kovinkaan monta rakenteellista uudistusta. Tämä taas ei voine olla kenenkään pyrkimys.

Arvoisa puheenjohtaja.

Käsissämme on nyt hyvin suurella enemmistöllä kaupunginhallitusvaiheessa hyväksytty kompromissi. Tämä antaa hyvän pohjan jatkolle. Julkiselle sektorille on tyypillistä ja suotavaa edetä tämän kaltaisissa asioissa maltillisesti. Eri näkökohtia on punnittava vastakkain, eikä mitään kriteeriä tule asettaa itseisarvoisesti muiden relevanttien näkökohtien edelle. Vaikka potentiaaliset kustannushyödyt ovat mittavia, asteittainen eteneminen mahdollistaa päätösten sekä niiden vaikutusten asianmukaisen arvioinnin, mikä on aina hyvä asia. Samalla henkilöstön asema voidaan kaupungin perusperiaatteitten mukaisesti turvata ja luoda edellytykset sille, että henkilöstö pysyy muutosvauhdissa mukana.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vielä yksi kommentti, itse asiassa valtuutettu, professori Kaliman innoittamana.

Kilpailuttamisen osaaminen tai sen mahdollinen puute on yksi sellainen kokonaisuus, johon käydyssä keskustelussa on kiinnitetty huomiota. Itse kilpailuttamisen osalta on kyse selkeästi operatiivisesta toiminnasta. Kyse on osin vaativasta ja osin erityisosaamista vaativasta työstä. Tosin ei tässä tapauksessa yhtä vaativasta kuin esimerkiksi kuljetuspalveluiden osalta, kuten täällä on jo todettu.

Luottamushenkilöiden tehtävä ei ole, eikä voi olla, tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta eikä itse prosessin hoitaminen. Meidän tehtävämme on kuitenkin luoda edellytykset sille, että tämä toiminta pystytään onnistuneesti suorittamaan.

Tämän takia haluaisin minäkin vakavasti vedota näistä toiminnoista vastaaviin viranhaltijoihimme. Mikäli kilpailuttamisen hoitaminen vaatii organisatorisia tai muita muutoksia, niihin on tartuttava pikaisesti ja tuotava esitykset viivyttelemättä käsittelyyn. Helsingin asema maan pääkaupunkina ei mahdollista epäonnistumista tai taitamattomuutta tämän tyyppisissä asioissa.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa paikalla olevat valtuutetut.

Vastustan ehdottomasti palauttamista.

Kilpailuttaminen on prosessi. Kokonaisuudessaan se on oppimisprosessi tälle kaupungille. Eikä oppimisessa ole mitään vaarallista.

Käsillä oleva ehdotus on hyvin maltillinen. Siitä saatavat tulokset, sen antamat viitteet siitä, mihin edetään, tulee tarkoin katsoa, mitä niistä saadaan irti. Tulokset saattavat olla hyvin ohuita, mutta se osittain johtuu siitä, että kilpailutuksen alle kilpailutuksen kohteeksi otettuja kouluja, sosiaaliviraston päiväkoteja on hyvin rajoitettu määrä.

Olennaisinta mielestäni on saada koko organisaatio mukaan. Olemme kuulleet monia puheenvuoroja, joissa on todettu, että Palmia, Palmian henkilöstö olisi jo valmis kilpailutukseen, hyvin suurelta osin. Mielestäni siinä mielessä tuntuisi erittäin väärältä, että Palmian ylin johto, jota valtuusto edustaa, ei olekaan sitoutunut tähän muutokseen. Sitä sitoutumista tarvitaan, jos halutaan saada kunnollista tulosta aikaan. Koko organisaation on sitouduttava tulevaan muutokseen. Ja sitähän tämä prosessi on.

On aika siirtyä eteenpäin kaupungin toiminnoissa myös siltä osilta, että uskalletaan sanoa, meillä on hyviä tuotteita, meillä on hyviä palveluita, niitä pystytään tuottamaan samoilla hinnoilla kuin kilpailijat, varsinkin niissä paikoissa, joissa niiden toivotaan, niiden tuottajien, niitten työntekijöiden pysyvän jatkossakin.

Kilpailutus ei ole helppoa. Sitä en sano. Mutta siihenkin oppii. Sitä ei opi sillä lailla, että laitetaan jarrut päälle ja sanotaan, että odotetaan. Lapsikaan ei opi, jos sille kymmenvuotiaana sanoo, että no, et ole siivoamaan oppinut vieläkään, älä yritä tästäkään eteenpäin, että odotellaan vielä pari vuotta, jos oppisit vaikka odottamalla. Kyllä siihen tarvitaan erilaisia asioita. Jokainen vanhempi tietää, millä oman lapsensa saa parhaiten kannustettua oppimaan uutta, tekemään asioita toisin.

Niin kuin sanoin, suuri osa Palmiasta, sen henkilöstöstä haluaisi jo nähdä sen päivän, että päästään samalle viivalle vieressä olevan yrityksen kanssa, että päästään katsomaan, kenen yritys menestyy.

Tehokkaassa työpaikassa oleminen ei ole pelkästään tylsää ja ikävää ja kuluttavaa. Se voi olla myös äärimmäisen antoisaa, ja se usein on sitä. Ne yritykset, jotka saavuttavat korkeita arvosanoja työntekijöiden tyytyväisyydestä, ovat yleensä hyvin tehokkaita yksiköitä myöskin. Tämä ei ole missään nimessä huono asia.

Vajaakuntoisten työntekijöiden osalta se on tietysti realismi, mikä Palmiaa painaa. Niitten osalta täytyy tehdä varmasti uusia ratkaisuja. Näiden työntekijöiden osuutta ei saa unohtaa siinä.

Missään nimessä en halua painaa jarrua tässä vaiheessa tämän asian takia. Se saadaan varmasti kuntoon. Haluan, että tämä prosessi etenee.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vastustan ehdottomasti tämän asian palautusta.

Mielestäni Palmia tarvitsee nyt paljon enemmän tukea kuin jarrua, ja jarrua on tuntunut tästä salista kyllä tänä iltana löytyvän ja onneksi myöskin jonkin verran tukea.

Tästä Palmia -keskustelusta on mielestäni hävinnyt nyt se kuuluisa metsä niiltä kuuluisilta puilta. Lähtökohtana keskustelulle on ollut Palmia, Palmian työntekijät ja Palmian ongelmat, ei niinkään helsinkiläiset veronmaksajat, heidän ongelmansa tai vielä paremmin, heidän tarpeensa.

Itse ainakin näin valtuutettuna näen oikeudekseni ja myöskin velvollisuudekseni katsoa asiaa hieman laajemmassa mittakaavassa eli ainakin niiden kuuluisien helsinkiläisten veronmaksajien näkökulmasta ja heidän silmistänsä.

Mielestäni helsinkiläisten veronmaksajien etu ja oikeus on saada hyviä, toimivia ja laadukkaita peruspalveluita. On tehty monta hienoa strategiaa niin lautakunnissa kuin valtuustossakin siitä, kuinka kaupungin tehtävänä on keskittyä niihin peruspalveluihin ja ydintehtäviin. Aika kummallista, mutta niitten strategioitten toteuttaminen käytännössä tuntuu aina hieman hankalammalta kuin mitä niiden tekeminen itse asiassa on.

Miten se meneekään se korkeatasoinen opetus, toimivat sosiaalipalvelut ja laadukas terveydenhuolto jne.?

Eilen oli ilonani istua sosiaalilautakunnan kokouksessa käsittelemässä noin 16 milj. euron sopeutustarvetta, jotka kaikki koskivat enemmän tai vähemmän ydintoimintoja, niitä ns. peruspalveluita; lasten päivähoitoa, vanhuspalveluita, aikuisten palveluita jne. Miten paljon onnellisempi olisinkaan ollut, jos edes muutama miljoona olisi ollut ylimääräistä rahaa laittaa niihin peruspalveluihin eikä niinkään tukipalveluihin.

Istuin edellisellä kaudella liikepalvelulautakunnassa. Ja Palmia on - jos nyt jostain kaupungin organisaatiosta voi niin sanoa - ehkä muodostunut minulle jollain tavalla rakkaaksi organisaatioksi. Neljän vuoden aikana sain aika paljon seurata sitä miten Palmia valmistautui tähän kilpailuun ja millä tavalla Palmiassa alettiin tekemään töitä tiettyä päivämäärää odottaessa. Ei voinut välttyä siltä vaikutelmalta, että palmialaiset itse ovat valmiita kilpailuun. He haluavat lähteä kilpailuun. Ja toisaalta sitä työtä sen eteen, että kilpailu avautuu, on tehty systemaattisesti.

Uskonkin, että tämä esitys, mikä meillä tällä hetkellä on, johtaa asteittaiseen ja hallittuun Palmian toimintojen avaamiseen kilpailulle. Uskon myös, että Palmian johto ja henkilöstö tarvitsevat nyt sen tuen, minkä valtuusto on sille aikanaan luvannut eikä niinkään sitä jarrua, mitä esimerkiksi tämän asian palauttamisella saavutettaisiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi kannattaisin valtuutettu Kaliman tekemiä ponsiesityksiä.

Tukipalveluiden kilpailutusasia on ollut tämän kevään poliittisesti hankalin asia. Se oli kaupunginhallituksessa yli viisi viikkoa pöydällä, ennen kuin asiaan löytyi jonkinlainen kompromissiratkaisu. Sitähän se nimenomaan on.

Kaupunki teetätti ulkopuolisen arvion Palmian kilpailukyvystä. Arvio kertoo selvästi, että Palmian kilpailutusta olisi järkevää vielä siirtää. Selvityksessä lukee mm., että Palmian kilpailuedellytyksissä on puutteita ja niiden korjaaminen edellyttää lisäresursseja ja muutaman vuoden työrauhan. Palmian rasitteeksi katsotaan mm. parempi työehtosopimus, eläketurva, lomaedut, ikääntynyt työvoima, pätkätyöntekijöille rajattu käyttömahdollisuus ja vahva ay-liike. Lisäksi Palmian vakinaisella henkilökunnalla on ollut kouluilla kasvatuksellinen rooli ja läsnäolo oppilaisiin nähden. He ovat siis olleet niitä turvallisia aikuisia, joita tarvitaan opettajien tukena kasvatustyössä. Näistä on ilmeisesti päästävä kilpailutuksen kautta pikku hiljaa eroon.

Palmiaa ei olisi lain mukaan mitään pakkoa kilpailuttaa, eikä sitä oikeasti olisi mitään järkeä aloittaakaan nyt.

Pääluottamusmiehenä tuntuu pahalta, kun kilpailutusetua haetaan ilmeisesti henkilöstön etuja ja työehtoja karsimalla.

Esitykseen on saatu rajaus, että kilpailutus koskee vain vuosia 2006 - 2007, jonka jälkeen katsotaan jatko uudestaan. Pahaa pelkään, että kokoomus ja sen apupuolueet ja vihreiden oikeistosiipi ajavat jatkokilpailutuksen läpi, oli vuosien 2006 - 2007 kokemukset minkälaisia tahansa. Tätä uhkakuvaa ovat jo tänään vahvistaneet mm. keskustan Molanderin ja kokoomuksen Lahden puhtaasti ideologiset puheenvuorot.

Demarien valtuustoryhmässä kävimme asiasta perusteellisen keskustelun. Ryhmä ymmärsi poliittiset realiteetit.

Jos olisimme asettuneet siirtymisen kannalle, emme olisi saaneet siihen valtuuston enemmistöä taakse. Silloin ei oikeiston olisi tarvinnut pysyä neuvottelutuloksessa, vaan he olisivat ajaneet kaupunginjohtaja Siitosen esityksen läpi, mikä olisi ollut Palmian henkilöstön kannalta se huonoin vaihtoehto. Tämä tiedoksi valtuutettu Arhinmäelle - Arhinmäki lähtikin syömään välillä.

Kaupunki on saanut valitettavaa julkisuutta, kun sen rakennuskohteissa on paljastunut laittoman työvoiman käyttöä. Tämänkin kyllä media paljasti, ei kaupunki itse eikä sen viranomaiset, virkamiehet.

Teenkin tämän asian välttämiseksi tässä tukipalvelujen kilpailutuksen yhteydessä, ja jos Palmia häviää kilpailutettavat kohteet, seuraavanlaisen ponsiesityksen:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki valvoo, etteivät tukipalvelun kilpailutuksen voittaneet yritykset tai niiden käyttämät alihankkijat käytä lainvastaisesti palkattua työvoimaa voittamissaan kohteissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Hyvä avata äänensä aloittamalla kannattamalla valtuutettu Malisen tekemää pontta.

On vähän idioottimaista tulla pitämään puheenvuoroa siinä vaiheessa, kun asia itsessään on jo lässähtänyt tähän mielestäni aika erikoiseen toimintatapaan, että aina palautuksen jälkeen keskustelu rajataan koskemaan vain sitä. Täten pyrinkin keskittymään oikeastaan siihen, että onko kysymys ideologiasta vai eikö ole kysymys ideologiasta ja näytetäänkö me tällä päätöksellä suuntaa vai eikö me näytetä suuntaa?

Ajattelin muistuttaa mieliin - kun valtuutettu Lahti sanoi, että meillä ei ole ideologisesta kilpailuttamisesta kysymys, vaan ihan pragmatismista - että mistä on lähdetty liikkeelle, kun on ruvettu tätä ehdotusta vääntämään, että kuinka Palmiaa kilpailutetaan. Menen lähes vuoden takaiseen valmisteluun, jolloin meidän virkamiehet, elikkä talous- ja suunnittelukeskus, elokuussa 2004 pohtivat sitä, kuinka Palmia tullaan kilpailuttamaan. Siellä oli kohta 5 päätösesityksenä, joka onneksi on jo muuttunut. Kohdassa 5 sanottiin, että Palmian tulee tarjota myös muihin kuin kilpailussa mukana olleisiin kohteisiin palvelut sen hintatason mukaisesti, joka syntyy kilpailuttamisen tuloksena. Eli siis Palmian tulee osallistua avaamalla omat markkinansa aggressiiviselle hintakilpailulle. Sen jälkeen, kun sieltä hintakilpailusta on syntynyt joku mahdollisesti matala hinta, avata koko markkina tälle hinnalle. Tässä olen samaa mieltä valtuutettu Lahden kanssa. Tässä ei ole kysymys ideologiasta. Ideologiassa on aina jotain kaunista ja tyylikästä, edustipa sitten mitä tahansa. Tässä on kysymys vaan ihan absoluuttisesta tyhmyydestä. Eihän kukaan voi kuvitella, että kaupungin kannattaisi omaisuuttaan noin kohdella. Joten aika hyvä kysymys onkin, minkä ihmeen takia meillä on ollut ylipäätään tämän tyyppinen virkamiesvalmistelu, joka tosiaan oli niin kovaa ja niin vahvan ideologisen - en edes käytä tässä yhteydessä oikeistolaista, vaan tonttua - että käytännössä puolueet kun lähtivät neuvottelemaan tästä tilanteesta, lähtivät sellaisesta asetelmasta, josta ei voitu päätyä kuin loppujen lopuksi kohtuullisen huonoon lopputulokseen.

Vastuu päätöksestä on aika raju. Tämä koskee nyt todella useita ihmisiä, heidän henkilökohtaista elämäänsä. Usein näissä päätöksissä on jotenkin ollut paljon helpompaa vedota siihen, että tämä on vääjäämätöntä, direktiivi edellyttää tätä tai laki edellyttää tätä. Tässä tapauksessa näin ei ole. Nämä ns. kylmät kovat markkinavoimat olemme me itse, ihan täysin yksin ja erikseen, täsmälleen tässä päätöksessä.

Jotta meitä olisi voitu tukea meidän päätöksentekoprosessia, niin tosiaankin tilattiin Nordic Adviser Groupilta selvitys, joka oli aika hyvä. Toivottavasti käytetään jatkossakin. Selvitys kävi Palmian aika huolellisesti läpi ja totesi, että se ei ole yhtä kilpailukykyinen, ei ole samassa tuottavuustilanteessa kuin kilpailijansa. Tosin aika rehellisesti ilmoitti, että syyt, minkä takia se ei ole, on se, että siellä on esimerkiksi vakituisia työsuhteita, kohtuullisen vahva ammattiyhdistysliike, siivoojilla ja keittäjillä pikkasen paremmat palkat, pikkasen paremmat lomaedut ja että siellä on 33 % ihmisiä, jotka ovat yli 53-vuotiaita ja vajaakuntoisia, josta täällä on jo puhuttu. Eli nämä ovat nämä selkeät kilpailuhaitat. Kyllä me tämä tiedetään. Totta ihmeessä. Kaikki mahdolliset haittatekijät ovat kilpailutustilanteessa ikäviä asioita, aivan selvä. Silloin vaan se on meidän vastuulla miettiä, että kannattaako nyt tiettyjä asioita ja tiettyjä heikko-osaisia ryhmiä asettaa kilpailuun keskenään siten, että saavutettu hyöty on aika marginaalinen.

Nopeasti sanon saavutetusta hyödystä: ainoa asia mikä siitä on laskettu, oli silloin, kun puhuttiin vielä, että tästä osuudesta, mistä nyt ollaan kilpailuttamassa yksi kahdeksannes, olisi kilpailutettu yksi viidennes. Tällöin olisi tapahtunut niin, että jos hintataso olisi laskenut 10 % kilpailutuksen jälkeen, niin 0,7 milj. euron voiton olisimme saavuttaneet sillä, että 150 työntekijää vaihtaa vapaaehtoisesti voittajan palvelukseen. Aika kova yhtälö. 10 pinnaa säästöä, 0,7 milj. euroa rahassa vaatii saada 150 ihmisen siirtymisen. Ja me tiedämme, että tämä siirtymistilanne ei ole kovin yksinkertainen tämän tyyppisissä asioissa. Joten mielestäni me olemme aika pienten asioiden kanssa tekemisissä tässä.

Toinen on se, että Palmia ei ole vertailukelpoinen. Se on ihan totta. Yksityinen sektori on tehty nerokkaan hinnoittelupolitiikan. Siellä tullaan aika peruspalvelulla sisään ja kaikki pienetkin lisäpalvelut maksaa. Voi Palmian hölmöläiset! He ovat menneet tarjoamaan kouluissa ja päiväkodeissa sellaistakin palvelua kuin läsnäoloa ja kasvatuksellista roolia, joka tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi minun poikani, joka on ala-asteella - ja kun seurasin sitä päiväkodissa - voi toimia ruoka-apulaisena, jakaa lautasia jne. Se on läsnäolo. Se on kasvatuksellinen rooli. Tätä ei yksityinen sektori tarjoa, ainakaan tällä hetkellä. Näin ollen mielestäni Palmialla oli hienoja palveluita, jotka tutkimuksenkaan mukaan valitettavasti ei näin ollen ole vertailukelpoisia.

Eli kokonaistaloudellisesti minun on vaikea ymmärtää, miten ihmeessä tämä nyt on kaupungin kannalta edullista? Jos sitä katsoo tietysti yksikköjen näkökulmasta, niin kuin täällä koko ajan tehdään. Opetusviraston, sosiaaliviraston tai vaikka liikuntaviraston näkökulmasta varmasti siinä on järkeä ja vielä pienemmistä yksiköistä. Koulukohtaisesti kun katsotaan, siinä on järkeä. Mutta me olemme täällä oikeasti valvomassa kaupungin kokonaistaloudellista etua. Siinä mielessä kilpailutus olisi pitänyt saattaa liikkeelle, jos ollenkaan, vasta silloin, kun tutkimus sen oli osoittanut, eli tutkimuksessa sanottiin hyvin selkeästi, että Palmiassa on merkittäviä hankkeita näiden puutteiden korjaamiseksi, mutta kokonaissuunnitelma puuttuu, sen laatiminen edellyttää vielä lisäresursseja ja erityisesti työrauhaa. Ikävä kyllä, tätä tutkimusta ei tältä osin kuunneltu.

Se minkä takia pidän tätä niin merkittävänä päätöksenä, vaikka täysin selvää on, että eihän tähän Palmia kaadu - ja toivon, ettei kovin moni työntekijöistäkään - on se, että meidän täytyy miettiä siis suuntaa, mihin olemme menossa ja hyvin selkeästi myöskin yleistä etua. Täällä on puhuttu ns. laajemmasta näkökulmasta. Laajetaan nyt pikkaisen Helsingin ulkopuolellekin. Meillä on kaksi suurta tavoitetta tällä hetkellä Suomessa, joita aika laajasti jaetaan. Toinen on työllisyyden parantaminen ja toinen on se, että saisimme nostettua meidän eläkeikäämme. Nämä ovat kaksi selvää tavoitetta, jotka on asetettu kaiketi kaikilla sektoreilla aika tärkeiksi tavoitteiksi. Ikävä kyllä, nyt ainakin näyttäytyy kuntasektorilla siten, että kilpailutus tämän tyyppisissä asioissa sotii näitä päämääriä vastaan. Kun 53-vuotias - miettikää hyvät valtuutetut - merkitään selvityksessä papereihin kilpailuhaitaksi, niin me olemme hiton huonossa tilanteessa, jos meidän pitäisi nostaa eläkeikää siitä, mitä se nyt on, tuollainen 58.5 tai 59, niin jotta me selvitään taloudellisesti suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä, joka kiistatta on rasite ja itse asiassa vielä kaikissa Euroopan maissa.

Jos näistä asioista Helsingin kaupunki, joka on siis Suomen suurin työnantaja - niin kuin me aina muistetaan muistuttaa - ei pidä huolta eli ei tavallaan kanna kokonaisvastuuta, vaan toimii juuri siten kuin tavallaan muutkin - jos voi sanoa - pikkusieluiset elikkä katsoo sen lyhytjänteisen edun, niin kuka sitten näistä asioista pitää huolta? Miten ihmeessä me saadaan esimerkiksi katkaistua se kehitys, joka tällä hetkellä on ns. vääjäämätön, että ihmiset pakenevat eläkkeelle epävarmassa tilanteessa.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Suomen kuntien talous on heikkenemässä. Viime vuonna oli 137 kuntaa, joiden tilinpäätös oli negatiivinen. Vuoteen 2008 mennessä vain harva suomalainen kunta on enää positiivinen.

Kansliapäällikkö Raimo Sailas lausui eilen eduskunnan hallintovaliokunnalle, että kuntatalous heikkenee koko ajan ja minkäänlaista parantumista ei ole näköpiirissä, ei lähivuosina eikä pitkälläkään tähtäimellä.

Tärkeää on sen vuoksi uusia kuntien palvelurakenteita. Kuntien toimintoja täytyy yhdistää ympäri maata. Lähiaikoina erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito, sosiaalitoimi luultavasti yhdistetään lakimuutoksilla, jotta voidaan muodostaa laajempia terveyspiirejä, jotka antavat näitä palveluja. Ja kuntien - ainakin Sailaksen mukaan - tulee keskittyä ydintoimintoihinsa, jotka ovat opetus, lasten päivähoito, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto. Kunnan ei välttämättä tarvitse tuottaa ruokapalveluita tai kiinteistöhuoltoa. Eduskunnalle on juuri annettu hallintoselonteko. Se toteaa, että ydintoimintojen ulkopuolella olevia tehtäviä voidaan yhtiöittää tai niitä voidaan ostaa yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Järjestelemällä uudelleen toiminnat, joita kuntien ei välttämättä tarvitse hoitaa itse, saadaan aikaa suuria säästöjä. Ne voidaan käyttää sitten opetukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen.

Kannatan Palmian toimintojen kilpailuttamista, koska ne eivät ole kunnan ydintoimintoja.

Kannatan valtuutettu Rautavan toivomuspontta.

Ihmettelen suuresti esimerkiksi professori Kaliman lausuntoa siitä, että mitään ei uskalla kilpailuttaa, rajoja ei voi avata kenellekään. Sen takiahan meillä on Euroopan unioni, että täällä tapahtuu tällaista liiketoimintojen yhdistämistä rajojen yli.

Henkilöstöstä on tietenkin Palmian kohdalla huolehdittava, ettei kukaan joudu työttömäksi tämän vuoksi tai pois työpaikastaan. Toimintojen siirrolle tämä ajankohta on kuitenkin aivan edullinen, koska Palmialla on todella paljon henkilöstöä, joka jää juuri nyt eläkkeelle.

Jos kilpailutuksella voidaan säästää esimerkiksi 20 % kuluista, niin se on meille kaikille kaupunkilaisille eduksi. Se voidaan käyttää sitten näihin kaupungin ydintoimintojen hyväksi, esimerkiksi opetuksen hyväksi, jota ei ole syytä missään tapauksessa kilpailuttaa tässä yhteiskunnassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Heräsin hiukan myöhään, halusin valtuutettu Pajamäen puheenvuoroon todeta.

Valtuutettu Pajamäki otti esille kokonaistaloudellisuuden. Olen itsekin sitä paljon pohtinut. En omassa puheenvuorossani siitä kovinkaan paljon puhunut.

Mielestäni valtuutettu Pajamäen arviot olivat aivan oikein. Elikkä tässähän katsotaan nyt itse asiassa sektorikohtaisesti, niin kuin meillä monesti katsotaan näitä säästöjä eikä ajatella kokonaisuutta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessahan tämä on ollut nähtävissä, että toisaalla säästetään, niin toinen puoli maksaa kustannukset ja kalliimmalla. Esimerkiksi vanhusten palveluissa on käynyt niin, että jos sosiaalipuolella ei ole paikkoja, niin terveyspuolella maksetaan kalliimmalla paikalla, hoidetaan nämä ihmiset.

Tämä on tämä kokonaistaloudellisuus, mitä tässä haetaan, niin saattaa olla, että sitä haetaan myös kaupungin puolella isolla kustannuksella. Engelin tapauksessa kävi niin, että valtio oli varautunut siihen, että se saa ison laskun maksettavakseen, kunhan asia hoidetaan. Tämä on ihan juristilta kuultua faktaa eikä minun omasta päästäni tullutta hölynpölyä.

Sitten haluaisin huomauttaa, että täällä on useammissa puheenvuoroissa, myös valtuutettu Asko-Seljavaaran puheenvuorossa, heitettiin tuosta noin vaan 20 % säästöä. Täällä oli aikaisemmissakin puheenvuoroissa jotkut valtuutetut, valtuutettu Urho mm. puhui, prosenttiyksikköjä heitteli siitä, mitä saadaan näistä siivous- ja ruokapalveluista opetukseen. Missään näitä laskelmia ei ole olemassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Asko-Seljavaaralle sen verran, että Työmaahuolto, joka oli aikoinaan Lotta Svärdin omistama yritys, oli menossa konkurssiin ja kaupunki pelasti sen ostamalla Työmaahuollon ja sitä kautta Lotta Svärdin. Tämä on osa perintöä, joka näkyy tänä päivänä Palmian tuotantona. Tätä kautta kaupunki on joutunut tähän kuvioihin mukaan. Nnyt sitten nähdään - varsinkin oikealla laidalla - mahdollisena tämän asian yksityistäminen, ulkoistaminen, kilpailuttaminen jne., elikkä olemme nähneet, että Palmia menestyy hyvin ja sillä saadaan tulosta aikaiseksi, sille jää viivan alle rahaa, tämä raha halutaan jakaa nyt uudelleen, sitä ollaan jakamassa tätä kautta, että sitä ollaan kilpailuttamassa ja hyväksytään tätä myötä myös se, että palvelut huononevat.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutettu Puhakka.

Palmian tuottamat palvelut ovat 10 - 12 % opetuksen kustannuksista, riippuen koulutustasosta, ala-aste, yläaste, lukio ja ammatillinen. Se selviää päättyneen tilikauden budjetista. Ne numerot ovat laskettavissa. Tein sen itse. Tänään laskin ja tarkistutin vielä.

Sitten se, että 3 milj. euron säästöllä saadaan 2 %:n tuntikehyksen palautus, sekin voidaan laskea. 2 %:n tuntimäärä vuosiopetukseen maksaa noin 3 milj. euroa. Sekin selviää kuluvan vuoden budjettiehdotuksen raameista, jota kävin kuulemassa opetusviraston seminaarissa.

Arvioni siitä, että 10 - 20 %:n säästön turvin voidaan panostaa enemmän opetukseen, lähtee vain näistä luvuista. Se, paljonko voidaan säästää tukipalveluista, sehän on sitten sen ajan tulos, kuinka paljon kilpailutukseen palveluja avataan ja toisaalta, minkälaisella tuloksella nämä palvelut saadaan, vähintään yhtä hyvinä, mutta edullisemmalla laadulla.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Kaunolan puheenvuoroon sanoisin, että vasemmisto näyttää elävän aikaa 50 vuotta sitten. Eihän silloin ollut Euroopan unioniakaan vielä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minun esikoiseni on 4-luokalla Koskelan koulussa, jossa on vain ensimmäiset 4 luokkaa eli ensi syksynä hän siirtyy Käpylään suurempaan kouluun. Hän tuli viime viikolla yhtenä päivänä, tai koulun jälkeen keksi itse pohtia, että toivottavasti siellä Käpylässäkin on Palmian ruokaa, koska se on niin hyvää. Saatoin vain sanoa, että toivon ihan samaa.

Niin kuin valtuutettu Pajamäki hyvin kuvaili, ja niin kuin täällä aikaisemminkin on kuvailtu, mm. ne koulujen keittäjät osallistuvat sen koulun arkeen paljon laajemminkin kuin mitä se ammattinimike tai tehtävänimike antaisi ymmärtää ja osallistuvat siihen kasvatustehtävään. He kantavat vastuuta lasten hyvinvoinnista hyvin konkreettisilla tavoilla. Minun ihan vilpitön huoleni on se, että tämä ei kyllä enää toteudu, jos nämä ns. tukipalvelut - josta nimikkeestä voitaisiin myös keskustella - siirtyvät voittoa tavoittelevien yksityisten suurten yritysten hoidettavaksi.

Tässä keskustelussa on muitakin aspekteja kuin tämä ideologinen aspekti. Minun puheenvuoroni ehkä on avoimen ideologinen, kun sanon, että minä todella toivon, että meidän esikoisestamme ja muista pienistä koululaisista ei tule omassa koulunkäynnissään, kouluarjessaan, yritysten asiakkaita, vaan että he pysyisivät - ja myös ne koulujen keittäjät - kouluyhteisön jäseninä.

Vasemmistoliitto oli tästä aiheesta eri mieltä valtuustossa 2002. Tänä keväänä näissä neuvotteluissa on tultu vastaan, esitetty vielä varovaisempaa, maltillisempaa mallia. Valtuutetut Ojala ja Rantanen ehdottivat palautusta kaupunginhallituksessa.

Tänään on esitetty palautusta - jota sydämestäni kannatin - ja nyt näistä ns. poliittisista realiteeteista huolimatta ja ennen kaikkea näistä ns. ideologisista syistä ehdotan, että tämä esitys hylätään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Palmiassa on tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä. Siitä on olemassa tutkittua tietoa. Noin 10 000 Palmian siivous-, catering- ja kiinteistöhuoltopalvelun asiakasta on vastannut kyselyyn, jossa tätä tiedusteltiin. Tutkimustuloksissa nousi esiin, että Palmian kenttähenkilökunnalla on erittäin hyvä palveluasenne ja osaaminen. Sitä kehuttiin lähes kautta linjan. Siivouspalvelujen asiakkaat olivat tyytyväisiä esimerkiksi palvelun ystävällisyyteen ja työn peruslaatuun. Lisäksi siivous hoidettiin luotettavasti oikeaan aikaan. Catering-palvelut sai puolestaan kiitosta toimitusvarmuudesta ja palvelun sujuvuudesta, kiinteistöhuoltopalvelut palvelun nopeudesta ja siitä, että henkilökunta on hyvin tavoitettavissa. Ja nimenomaan myös siivouspalveluiden osalta koulujen henkilökunta oli tyytyväinen yleisten tilojen siisteyteen. Mutta jo nyt nykyisessä tilanteessa todettiin, että vakituinen henkilökunta olisi tavattoman tärkeätä, kun joudutaan käyttämään tilapäistä työvoimaa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun nyt ollaan lähdössä sille tielle, että keikkatyöläisiä on tulossa huomattavasti lisää.

Mutta arvoisa puheenjohtaja, tämä minkä luin - mistä kerroin - niin tämä löytyy Palmian asiakaslehdestä. Täällä on hyvin erikoisia puheenvuoroja käytetty tavallaan Palmian toiminnan osalta ja annettu ymmärtää, että Palmia on tehoton ja tuottamaton ja huono ja sitten kun saadaan ... (Välihuuto!) No kyllä. Anteeksi. Valtuutettu Urho, teidänkin puheenvuorostanne tällaisen johtopäätöksen saattoi vetää, että ei siellä nyt niin tehokkaita olla, että heti kun saadaan yksityinen, niin tulee lisää tehokkuutta ja hirveitä säästöjä. Säästöjä voi tulla, mutta palaan kyllä, millä hinnalla. Mutta on hyvä, että täällä käydään nyt keskustelua.

Totean vain, että se mikä minua harmitti kaupunginhallituksen käsittelyn yhteydessä, on juuri se, että näin isosta asiasta, näin periaatteellisesti isosta asiasta, tämä vietiin lävitse niin kuin normaali asia, että tästä ei järjestetty iltakoulua, ei mitään laajempia keskusteluja. Nykyisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vapaavuoren täällä nostama asia, oli kaksi neuvottelutilaisuutta, johon sitten, tähän jälkimmäiseen onneksi kutsuttiin myöskin pienempien ryhmien edustajat. Mutta tämä valmistelutapa kyllä pistää miettimään. Toivon, että ainakin isommat ryhmät ottaisivat tästä opikseen. Tämä ei kunniaa mielestäni ansaitse.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on puhuttu paljon tukipalveluista ja ydintoiminnoista.

En tiedä, minkälaiset työkokemukset teillä on. Mutta minä olen aika kauhuissani käytetyistä puheenvuoroista ja siitä lapsellisuudesta ja naiiviudesta, jolla täällä nyt kuvitellaan, että kun henkilöstömenoissa, eli työntekijöiden selkänahasta, aiotaan ottaa nyt nämä säästöt jatkossa, niin sitten naivisti uskotaan, että sitten me saamme ydintoimintoihin lisää rahaa.

En tiedä, minulla on kokemus, yli kahdenkymmenen vuoden kokemus sairaalatyöstä, ja minä väitän, että siivous on ydintoimintoja. Se on itse asiassa sairaalassa yksi keskeisimpiä asioita. Jos se pettää, niin siellä voi olla vaikka huippukirurgi, jonka työ menee täysin hukkaan, jos siivous ei toimi. Sama koskee myöskin ruokahuoltoa monelta osin. Se on aivan olennainen asia esimerkiksi sitä kasvatus- ja opetustyötä, niin kuin me tiedämme. Me ylpeilemme kyllä sillä maailmalla, miten hienosti meillä kouluruokailu on mm. järjestetty. Eli koko käsite, tukipalvelut, ydintoiminnat, on aivan keinotekoinen ja vääristelee tilannetta ja halventaa joitakin ammattiryhmiä mielestäni.

Ja ennen kaikkea se, että onko teillä kokemusta työyhteisöstä silloin, kun siellä on oma henkilökunta, jolle voi sanoa, että näin meillä oli suunnitelmat tänään. Meidän esimerkiksi siivoustyössä piti siivota tämä alue tänään. Mutta kuinkas onkaan? On loskakeli tai tapahtuu jotakin muuta vastaavaa, niin siellä se oma henkilökunta kyllä joustaa ja tekee. He ovat pysyviä. He tekevät. Okei, tänään me jätämme tekemättä vähemmän tärkeät asiat. Tänään me teemme ne asiat, jotka täytyy tehdä. Jos teillä on vähänkään kokemusta kilpailuttamisesta ja ulkopuolisista työntekijöistä, niin he tulevat listan kanssa. Käykääpä katsomassa vaikka Ruotsin laivoja tai vastaavia. Siellä tehdään juuri se mikä on määrätty juuri sillä hetkellä ja sitten sieltä poistutaan, ja välillä ei tehdä. Tämä on nyt sitten edessä meilläkin jatkossa, kun te tätä niin selvästi haluatte.

Minä tiedän. Olen ollut mukana mitoittamassa sairaalapuolella siivoustyötä. Ja todellakin, se on aivan eri asia, kun mietitään, että otetaan huomioon erityisolosuhteet. Ne voivat johtua säästä. Ne voivat johtua muista olosuhteista. Oma henkilökunta on se, joka kuitenkin joustaa ja tietää, minä teen tänään tämän, minä jätän tuon huomiseksi, koska tämä on tänään kiireellisempää. Näin ei sitten mennä sanomaan näille ulkopuolisille, jotka tekevät juuri sen sapluunan mukaan, joka heille on annettu. No, mutta sitä halutaan nyt sitten kuitenkin ajaa kaikin tavoin.

Ja minä muistutan todellakin, että jos te olette tutustuneet niihin konsulttien papereihin, niin täällä nimenomaan todetaan se, että Palmialla on kilpailijoita laajempi palvelukuvaus. Tällä on merkitystä mm. siivouksen ja ruokailun osalta, juuri tämän, myöskin täällä esiinnousseen valtuutettujen Pajamäen ja Aarnipuun puheenvuoroissa, oli tämä kasvatuksellinen rooli ja läsnäolo, joka on Palmian valtti tällä hetkellä, mutta johon emme voi samalla tavalla luottaa, kun kilpailutusta lähdetään tekemään.

Niitä säästöjä, joita täällä nyt sitten niin kaivataan ja jo lasketaan miljoonia euroja, mitä sitten siirretään opetukseen, on hyvä pitää mielessä, että ne syntyvät sitten juuri keikkatyöläisten, pätkätyöntekijöiden, osa-aikatyöntekijöiden käyttämisellä. Sekin käy konsulttiselvityksistä ilmi, että se on näitten yksityisten firmojen, jotka tulevat kilpailulla, se on niitten ns. myyntivaltti, eli meille tulee käypäläisiä yhä enemmän työpaikoille. Ja jos nyt ei tarvitse katsoa kunnallista sektoria, niin mennään yksityiselle sektorille. Valtuutettu Lahti tietää erinomaisen hyvin myöskin aikaisemman työuransa perusteella, mikä on tilanne tällä hetkellä esimerkiksi ravintola-alalla. Siellä käy päivittäisiä keikkatyöläisiä, jotka eivät tunne edes sen kyseisen ravintolan tiloja, puhumattakaan, että he osaisivat tai tuntisivat sen työyhteisön kulttuuria ja pystyisivät siinä toimimaan. Eli keikkalaisten, jotka ovat sinänsä tarpeellisia silloin, kun tarvitaan lisää työvoimaa, niin se, että heidän tavallaan se osaamattomuutensa tai se, että he eivät hallitse kyseistä työpaikkaa, niin siitä se kuormitus kaatuu sitten niiden vakinaisten työntekijöiden niskaan. Se on aikamoinen stressitekijä. Tästä on myöskin sairaaloissa erittäin suuret kokemukset, pitkäaikaiset kokemukset.

Sitten vielä kilpailuttamisen laadusta tai siitä, että säästöjä haetaan.

Olisin ymmärtänyt hieman paremmin tämän enemmistön lähtökohdan, jos olisi selkeästi asetettu tavoite, että laatutasosta ei tingitä. Mutta sellaistahan näissä papereissa ei ole ollenkaan ollut. Täällä on vain kustannussäästöjen hakeminen, mutta missään ei ole asetettu lähtökohdaksi sitä, että turvataan vähintään nykyisen tasoinen laatutaso.

Sitten yksityistämisestä ja ulkoistamisesta ylipäätänsä.

Täällä aika monen valtuutetun puheenvuorosta kuultaa - sanoisinko - naiivi usko markkinoiden kaikkivoipaisuuteen ja tavallaan käytetään puheenvuoroja, että kilpailuttaminen on tullut kuntiin, jotenkin niin kuin se vyöryisi aivan itsestään, että jotenkin niin, että me emme voisi siihen vaikuttaa.

Ne ovat poliittisia päätöksiä, ja poliittisia päätöksiä täälläkin tehdään. Elikkä ei meillä ole mitään pakkoa yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen ei olisi. Mutta kun me nyt sitten, tai kun te todennäköisesti sen nyt avaatte täällä, niin se johtaa tietysti puolestaan siihen, että yhä vaikeampi on sitten jatkossa välttää kilpailuttamista. Mehän tiedämme, että alun perin tavoitteenahan oli aivan toisenlainen lähtökohta eli aloittaa sillä viidenneksellä ja vyöryttää se läpi viidessä vuodessa koko kenttä. Tämähän oli itse asiassa suunnittelijoiden lähtökohta. Mutta tiedossa oleva vastustus nyt sitten sai karsimaan sitä. Tämä kompromissi, johon suurin osa, Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, muut kaupunginhallitusryhmät nyt ovat päätyneet, on kuitenkin aika merkittävä avaus. Ja joka tapauksessa uskallanpa nyt sen verran leikkiä ennustajaeukkoa, että pelkona on, että tämä on vain alku, joka tulee jatkumaan kasvavalla ja kiihtyvällä nopeudella.

Vielä toteaisin siitä, että kun täällä on nyt, en tiedä, onko virallisissa puheenvuoroissa, mutta ainakin käytäväpuheenvuoroissa vedottu budjettisopuun tämän vuoden budjetin osalta. Täytyy kuitenkin sen verran olla rehellinen ja todeta, että ei kai sikaa voida, taikka yleensä ostaa säkki päässä, tehdä päätöksiä, että kaikki selvitykset, mitä olemme saaneet Palmian kilpailukyvystä, ovat aivan selkeitä.

Jotta pöytäkirjoihin jää minunkin osaltani maininnat siitä, mitä mm. Nordic Adviser Groupin osalta on todettu, niin ehkä on hyvä täällä muutamia kommentteja täältä ottaa.

Eli täällä todetaan aivan selvästi, että "kilpailu kuntasektorilla tulee kasvamaan merkittävästi ja useat kilpailijat ovat määritelleet julkishallinnon keskeiseksi kasvualueekseen". Täällä todetaan myös, että "Palmian kilpailuasema tulevaisuudessa on vaikea". Elikkä täällä tehdään päätöksiä hyvin tietoisina siitä, että Palmian osalta tilanne on hankala ja tietoisena myös siitä, että konsultit sanovat, että Palmian kilpailukyvyssä on merkittäviä puutteita nykytilanteessa. Ja myöskin ennuste konsulteilta, ei minulta: "Palmia tulee lähtötilanteessa häviämään suurimman osan, jopa yli puolet kilpailutettavista toiminnoista. Koko yhtiö on hiljattain luotu yhdistämällä useista kaupungin yksiköistä palvelutuotantoa yhteen yksikköön yhtenäiseen toimintamalliin ja taloudelliseen tehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet vievät useita vuosia ja ovat siten vielä luonnollisesti kesken." Näin täällä sanotaan. Sitten täällä toisaalta valtuutetut sanovat, että onhan Palmialla ollut aikaa vaikka kuinka paljon laittaa itsensä kilpailukuntoon. Tämä konsulttifirma on yksityisfirma, ja ilmeisesti heillä on kokemusta kilpailuttamisesta ja yritysmaailmasta. Joten olisi nyt luullut ainakin tämän jossain määrin helpottavan. Mutta ei ilmeisesti kuitenkin sitten käännä päitä täällä. Ja totta kai, täällä sanotaan aivan selvästi myöskin, että kilpailijoilla on lisäksi Palmiaa parempi mahdollisuus pätkätöihin ja väliaikaisen henkilökunnan käyttöön. Ja jopa niin pitkälle mennään ennusteissa, joka tämäkin on hyvä täällä todeta, kun verrataan Palmiaa ja yksityisiä kilpailijoita. Mainitsin jo opiskelijat, sijaistyövoima illoissa ja viikonlopuissa. Sopeuttaminen, eli irtisanomiset, on yksi keskeinen osa kilpailijoiden tulevaa kilpailukykyä, samoin määrä- ja osa-aikaiset ja samoin se, että ammattiyhdistysliikkeellä on heikompi asema.

Elikkä tässä on valtuutetuille tiedoksi, että tämän tyyppisiä työyhteisöjäkö me sitten tänne Helsinkiin jatkossa haluamme? Vai pitäisikö asettaa kysymys niin, että haluammeko me laadukkaita palveluja, joita tuotetaan kustannustehokkaasti? Kunnalliset palvelut voivat olla kustannustehokkaita, ja monasti ovatkin. Mutta jos laatutasoa ruvetaan asettamaan kriteereissä korkealle tilalle, niin uskoisinpa, että Palmialla ei ole mitään hävittävää tässä asiassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minun on ihan pakko tähän valtuutettu Ojalan varsin kieroilla silmälaseilla katsottuun puheenvuoroon vastata.

Nimittäin minä en tunne sairaalan siivousta, mutta minä tunnen koulujen ruokahuollon. Meillä on kaupungissa lukioita ja yläasteen kouluja, yksityisiä ja korvaavia, ja niissä siivousta ja ruokaa tarjoavat joko Palmian tai muiden ruoan ja siivouksen tarjoajien palveluksessa olevat ammattitaitoiset henkilöt. Ne ovat kaikki ihan samalla lailla sen koulun kasvatuksen tukena. En minä ole koskaan Lauttasaaren yhteiskoulussa pitänyt huonompana siivousta tai sitä ruoan tarjoiluhenkilökuntaa, joka ei ole Palmiasta, kun Lauttasaaren ala-asteella, jossa Palmia toimittaa sekä ruoan että siivouksen että ruoan jakelun. Lauttasaaren yhteiskoulunkin ruoka tulee Palmiasta. Palmian palvelut ovat käytännössä erittäin hyvin. Prosessit vaan on järjestetty niin, että se tapahtuu kaikki paljon kalliimmalla. Niin muuten tapahtuu kaupungissa moni muukin asia, kuten rakentaminen ja kiinteistönhuolto.

Sitten tästä tuki- ja ydinpalvelut:

Opetuksen lainsäädäntö lähtee säädöksissään siitä, että on olemassa opetus, ja sitten on olemassa opintososiaaliset edut, mm. kouluterveydenhuolto ja ruoka, josta me kaikki olemme varmasti ihan yhtä ylpeitä, niin terveydenhuollosta kuin ruoastakin. Sitten pitää olla asianmukaiset tilat, jotka on siivottu. Tämä lähtee kyllä sieltä lainsäädännöstä. Ja totta kai, senhän voi eduskunta muuttaa, sen opetuslain sisällön. Minä olen siitä viimeisimmästä versiosta aika ylpeä, siitä, että meillä on maksuton täyspainoinen valvottu ateria joka päivä, ja se on hyvää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kummassakin puheenvuorossa, eli valtuutettu Ojalan ja edeltävässä puheenvuorossa, ei tuotu yhtä tärkeätä asiaa esiin.

Kun korostetaan, että pitää laittaa ydintoimintoihin enemmän rahaa ja tällä säästetään, se on erittäin hyvä ajatus. Eräs ydintoiminta on tulevaisuudessa varmasti vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Tässähän me säästämme tavattomasti rahaa tulevaisuudessa, jotta voimme myös työllistää vajaakuntoisia, joita todennäköisesti nyt, jos ei irtisanota, joudutaan laittamaan pankkiin. Eli tämä dilemma on sellainen, joka on pysyvästi - ikävä kyllä - meidän sosialidemokraattienkin ja kaikkien muiden kaunopuhujien dilemma, eli halutaan tehostaa kuntien ja valtion palveluja voimakkaasti ja tehdä vähän työttömiä lisää ja sitten pitäisi työttömätkin puolittaa jollakin systeemillä. Elikkä tällaisessa kyllä pitäisi panna eläkkeelle aika paljon enemmän tätä raihnaistakin porukkaa eikä vain tehtaista saneerattua. Kiitos vaan puheen ...?

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Urholle:

Silmät eivät tietääkseni ole kierot eivätkä silmälasitkaan, vaikka ne nyt vähän nenän päällä roikkuvatkin.

Kyllä minä nyt ihan vakavasti ottaen sanoisin kuitenkin sen, että kaikki kokemukset - ainakin, jotka minulla on työelämästä ja myöskin kilpailuttamisesta Euroopan parlamentissa, jossa kilpailutettiin juuri siivous, autonkuljettajat, turvapalvelut ja vastaavat työtekijät - osoittivat juuri sen, että ihmiset, jotka ovat muutaman vuoden, ja jotka ovat suurin osa keikkatyöläisiä, eivät sitoudu siihen työyhteisöönsä samalla tavalla kuin vakituinen henkilöstö. Vakituisella henkilöstöllä on oma motivaatio ja arvostus sitä koko työyhteisöä kohtaan, ja totta kai sitä sitoutuu silloin aivan toisella tavalla, oli sitten kysymyksessä Palmian henkilöstö, joka on kaupungin vakinaista henkilöstöä tai sitten muu kaupungin vakinainen henkilöstö. Mutta jos valtuutettu Urho tietää, että sellainen henkilö, joka jatkuvasti on epävarma tulevaisuudestaan ja ehkä käy keikan tänään siellä, toisen tuolla, että hän pystyy samalla tavalla joka kerran motivoitumaan uuteen työpaikkaan, niin mielelläni kuulisin kokemuksia, jos tällaisia on. Itse en ainakaan sellaista ole kuullut.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan ensiksi kaikkia viittä valtuutettu Molanderin tekemää toivomuspontta.

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2002 kehottaa liikepalvelulautakuntaa huolehtimaan siitä, että Palmia valmistautuu toimimaan kilpailutilanteessa vuodesta 2006 alkaen. Lisäksi kaupunginvaltuuston viime vuonna hyväksymässä talousarvioehdotuksessa 2005 - 2007 todetaan, että siivous- ja ruokapalveluiden kilpailuttaminen käynnistetään vuonna 2006. Kilpailun käynnistämisestä on näin ollen kaupunginvaltuuston tuplapäätös.

Mielenkiintoista on todeta, että tukipalveluja tilaavat lautakunnat olisivat olleet valmiit käynnistämään tukipalveluiden kilpailuttamisen oleellisesti laajempana kuin liikepalvelulautakunta ja kuin mitä kaupunginhallitus nyt valtuustolle esittää. Muutenkin liikepalvelulautakunnan lausunnosta ilmenee, että se ikään kuin nyt vasta herää valtuuston sille 3 vuotta sitten antamaan tehtävään Palmian saattamiseksi kilpailukuntoon.

Kaupunginhallituksen valtuustolle tekemä esitys on varsin vaatimaton suoritus. Siihen on kuitenkin tyydyttävä, vaikka kilpailuttamisen vähyyttä myöhemmin varmaan kadutaankin. Toivottavasti viimeistään vuonna 2007 voidaan tehdä reippaampia avauksia kilpailun lisäämiseksi.

Esitän seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmialle laaditaan selvä omistajalinjaus ja tavoiteasetanta mahdollisimman pian.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Kannatan aivan ensiksi valtuutettujen Rautavan ja Koskisen toivomusponsia.

Jaan Vasemmistoliiton ja muidenkin huolestumisen työpaikkojen säilymisestä ja henkilöstön hyvinvoinnista Palmiassa. Oma huolestumiseni ulottuu myös kaupungin organisaation ulkopuolelle.

Meillä on suuri vastuu päättäjinä. Vastuumme ulottuu kaupungin organisaation ulkopuolelle Palmian kanssa samoista asiakkaista kilpailevien yritysten, niiden työntekijöihin ja työpaikkoihin niissä.

Kannattamattoman toiminnan tukeminen verovaroin aiheuttaisi epäterveen markkinahäiriön. Emme saa ratkaisullamme lisätä terveesti toimivien yritysten ahdinkoa. Vastuumme ulottuu myös veronmaksajien meille antamaan valtakirjaan hoitaa huolellisesti kaupungin taloutta.

Vastuumme palmialaisten työpaikkojen säilyttämisestä vaatii nopeita ratkaisuja ja edellyttää päätöksiä, jotka voivat perustua vain kestävän liiketoiminnan rakentamiseen.

Oma reseptini on seuraava:

1 sille osalle Palmiaa, jonka kilpailukyky on todettu heikoksi, ensivaiheessa kohdistetaan huomattavaa organisaation kehitystä, jonka tavoitteena on kohottaa kilpailukykyä. Toiminta pysyy liikelaitoksena, kunnes toiminnot ovat kehittyneet kilpailutuksen ja yhtiöittämisen edellyttämällä tasolle. Myös johdon kyvykkyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On myös muistettava, että Palmian toimialoja uhkaa työvoimapula, joka jo sinänsä edellyttää muutoksia toimintatavoissa, ja ehkä maisema työntekijän kannaltakin on siinä suhteessa erilainen,

2 että se osa Palmiaa, jonka kilpailukyky on todettu hyväksi, yhtiöitetään. - (Puheenjohtajan välikommentti.) Anteeksi häiriö. Yhtiökumppaniksi etsitään alan parhaisiin yrityksiin kuuluvia yrityksiä. Tällä ratkaisulla turvataan palmialaisten työpaikat tulevaisuudessa.

Toivotan Palmian henkilökunnalle innostuneisuutta ja innovatiivisuutta. Muutos voi olla myös muutos parempaan suuntaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Poliittiset ryhmät ovat jo useana vuonna päättäneet, että Palmia laitetaan kilpailutuskuntoon ja vuonna 2005 päätetään, missä määrin kilpailutus alkaa vuonna 2006. Palmian kilpailuttamisesityksen perimmäiset syyt ovat siis valtapoliittiset, jo edellisellä valtuustokaudella tehdyt sopimukset.

Kaupunginhallituksen jäsenenä on todettava, että tämä lähtökohta on valitettavasti vaikuttanut myös esityksen käsittelyyn demokratian ja avoimuuden kannalta kielteisellä tavalla. Itse en ole ollut tekemässä viime kauden Palmiapäätöksiä. Olen halunnut perehtyä asiaan erityisen huolella.

Poliittisena päätöksentekijänä pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että päätöksentekoa varten on saatavilla kaikki tarpeelliset ja asianmukaiset tiedot ja että valtuustolla ja valtuustoryhmillä on keskeinen rooli omaan toimivaltaansa kuuluvien asioiden käsittelyssä.

Esityksen perustelut ovat sisällöllisesti niukat, eikä kilpailutuksen hyötyjen ja haittojen kokonaisarviointeja ole tehty, vaikka kaupungin omat kilpailun periaatteet sitä edellyttävät.

Mitä enemmän tietoa olen onnistunut saamaan, sitä selvemmin olen tullut siihen käsitykseen, että kilpailutuksen haitat ovat hyötyjä suuremmat ja kokonaistaloudellisuus ei kaupungin tasolla toteudu. Näyttääkin siltä, että tavoiteltuja hyötyjä ei tulla saamaan. Sen sijaan heikennetään lapsiperheille tärkeiden palvelujen laatua ja henkilöstön asemaa.

Ongelmaiseksi esityksen tekee mm. se, että kaupungin tilaama, joulukuussa valmistunut tuore konsulttiarvio ei puolla kilpailuttamisen aloittamista vuonna 2006. On omituista, että puolueeton konsulttiarvio tilataan ja maksetaan, mutta sen johtopäätöksiä ei haluta noudattaa.

Ennen kaupunginhallituksen päätöksentekoa, olen esittänyt omassa, Sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässäni kilpailuttamisen uudelleenarviointia ja siirtämistä vähintään vuoteen 2008 sekä panostamista Palmian omistajapolitiikkaan ja kaupungin kokonaisvaltaiseen palvelustrategiaan. Hyvässä keskustelussa esitys sai merkittävää kannatusta, mutta ei valitettavasti riittävästi. Ryhmän enemmistö oli neuvottelutuloksen kannalla. Joudunkin tyytymään demokratian pelisääntöjen mukaisesti valtuustoryhmämme enemmistön kantaan.

On sinänsä tärkeää, että sosialidemokraatit ajoivat neuvotteluissa kilpailutuksen rajoittamista pienemmäksi kokeiluksi, jolloin riskit ja haitat ovat paremmin hallittavissa.

Helsinki on ottanut käyttöön liikemaailman opit palvelutuotannon pilkkomisessa ydin- ja tukitoimintoihin sekä tukitoimintojen kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta. Kouluissa tämä tarkoittaa sitä, että itse opetus on ydintoimintaa ja keittiö- ja siivoustyö ovat tukipalveluja, joita voidaan jatkuvasti tehostaa. Tehostamis- ja kilpailutushuumassa ei juurikaan arvioida, kuinka hyvin palvelut todellisuudessa toimivat tai miten voittoa hakevien yritysten tulo koulujen ja lasten arkeen vaikuttaa. Laadukas kouluruokailu ja koulun puhtaus ovat keskeinen osa hyvää koulua. Koulun palvelujen pirstaloiminen heikentää sosiaalista eheyttä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Tukipalvelujen kilpailuttaminen kiinnittää huomion pieneen osaan palvelutuotantoa, eikä se ratkaise kaupungin taloudellisia haasteita. Kaupungin kokonaisvaltainen palvelustrategia ja oman toiminnan kehittämistyö jäävät huolestuttavalla tavalla jalkoihin. Kysymys onkin pitkälti siitä, missä määrin luotetaan omien työntekijöiden ammattitaitoon ja oman toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Helsinki on merkittävästi panostanut koulujen siivoojien ja keittiöhenkilökunnan ammattitaitoon. Nyt on vaarana, että panostukset jäävät osin hyödyntämättä. On myös kysyttävä, annetaanko kehittämistyölle todelliset edellytykset. Palmia on toiminut vasta vähän yli kaksi vuotta. Se on liian lyhyt aika monen eri viraston palvelutoiminnoista kootun liikelaitoksen kuntoon saattamiseksi.

Maan tapa on toinen, mihin Helsinki on ryhtymässä. Muualla Suomessa ei päivähoidon ja peruskoulujen ruokapalveluja ole juuri kilpailutettu, eikä varsinkaan ulkoistettu. Valmisteleva virkamies löysi Suomen noin 440 kunnan joukosta neljä, joissa peruskoulun ruokapalveluja on kilpailutettu. Jos tukipalvelujen kilpailutuksessa olisi kyse erityisen tehokkaasta ja järkevästä tavasta toimia, olisi sen luullut levinneen jo laajemmin muualle Suomeen. Kuntien vahva itsehallinto on mahdollistanut jo pitkään palvelujen tuotantotavan valinnan.

Kilpailuttamista perustellaan siivous- ja keittiötyön hinnan alentamisella markkinoiden hintatasoon. Palmian toimintaa on voimakkaasti kehitetty ja tehostettu ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana. Jo kilpailutuksen uhka on ollut tehokas ja riittävä kannustin toiminnan kehittämiseen.

Siivous- ja keittiöpalvelujen laatutasosta on tingitty. Henkilöstön työtahti on kireä, mitoitukset tiukat ja hinnat vuoden 2002 tasossa. Hintaero Palmian ja bisnestä tekevien yksityisten kilpakumppaneiden, kuten ISS:n, Sodexhon ja Amican välillä on vähäinen. Se johtuu erilaisista palvelusisällöistä, työehdoista, eläkemaksuista sekä henkilöstörakenteesta.

Kilpailutuksen lähtökohtana on siis hinta, ei toiminnan todellinen sisältö, laatu ja vaikuttavuus. On kuitenkin selvää, että Palmian tarjoamat palvelut ja yksityisten yritysten palvelukonseptit eivät ole yhteismitallisia. Kilpailutuksessa laatu on standardoitava ja hintataso määritellään perustason mukaan. Kaikki lisäpalvelut maksavat ylimääräistä.

Nykyistä Palmian tarjoamaa palvelua ei saada perustasolla. Esimerkiksi ala-asteen ja päivähoidon siivoojat ja keittäjät eivät vain siivoa tai kokkaa, vaan he osallistuvat lasten kasvatustyöhön ja ovat tärkeä osa turvallista kouluyhteisöä. Pienten lasten etu on Palmian vakinaiset työsuhteet ja henkilöstön vähäinen vaihtuvuus.

Eri kouluilla ja päivähoidon yhteistoimipisteillä on erityispiirteensä ja vahvuutensa, jotka tulee ottaa kilpailutuksessa huomioon. Koulujen niputtaminen ryppäisiin tuottaa keskimääräisyyttä ja ongelmia. Myös sopimuskausien tulee mahdollistaa pitkäjänteinen toiminta.

Jos laatu tai kilpailuttamisosaaminen pettävät tai hintataso kipuaa myöhempinä vuosina korkeuksiin, laskun maksavat palvelun käyttäjät ja veronmaksajat. Markkinaoikeus on täynnä yritysten valituksia kuntien kilpailutusprosesseista. Niin kuin vammaiskuljetuksissa on nähty, Helsingin kilpailuttamisosaamisessa on parantamisen varaa. Ulkoistamisen kautta pienipalkkaisia kuntatyöntekijöitä vähennetään, mutta kilpailutusbyrokraattien määrä kasvaa.

Säästöjä haetaan henkilöstökustannuksesta. Vaikka koulun keittäjä ja siivooja on pienipalkkainen, pitkän työuran tehnyt, yleensä naispuolinen työntekijä, yksityisen palveluksessa työehdot, eläke ja työsuhdeturva ovat heikommat. Kun kyse ei ole liikkeen luovutuksesta, henkilöstön ei ole pakko siirtyä yksityisen voittajayrityksen palvelukseen. Onkin epäselvää, kuinka moni suostuisi siirtymään yksityisen palvelukseen ja kuinka moni sijoittuisi kaupungille muihin töihin tai joutuisi työvoimapankkiin. Osa henkilöstökuluista jää ulkoistamisenkin jälkeenkin kaupungin vastuulle, jolloin mahdolliset säästöt pienenevät.

Raskaasta keittiö- ja siivoustyöstä joudutaan iän karttuessa usein sairaslomille. Siivoojan, keittiöapulaisen ja keittäjän ammatit ovat työkyvyttömyyseläketilastojen kärjessä. Työolobarometrin mukaan kova työtahti ja kiire vaivaa nimenomaan kuntatyötä. Lisäksi aikaisempina vuosina Palmian toimialoille on siirretty muilta sektoreilta vajaakuntoisia työntekijöitä. Tätäkin kautta Palmian yhteiskuntavastuu vajaakuntoisten työllistämisestä on suuri, eikä asema kilpailijoihin nähden ole tasaveroinen.

Työvoiman vaihtuminen osin tilapäisempiin työntekijöihin voi vähentää kuluja, mutta samalla se lyö korvalle pitkäjänteistä laatutyötä sekä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen tavoitteita. Samalla kilpailu osaavista ammattilaisista kiristyy suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Hyvällä työnantajamaineella olisi erityisesti pääkaupunkiseudulla käyttöä.

On tärkeää, että peruspalvelujemme tuottavuutta ja laatua jatkuvasti kehitetään, mutta sen pitäisi tapahtua kuntalaisten ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta kestävällä tavalla.

Ulkoistaminen tuottaa suuria haasteita palvelutuotannon hallintaan, laatuun, demokraattiseen valvontaan ja kestävään henkilöstöpolitiikkaan. Esityksessä on hyvää se, että se on rajattu kokeilu. Järjen käyttö ja asianomaisen kilpailutuksen uudelleenarviointi on siis tulevina vuosina mahdollista.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

En voi olla kommentoimatta ihan tätä puolta, että täällä on käytetty hirveän hyviä puheenvuoroja, niin kuin äskeinenkin sosialidemokraattien puolelta nimenomaan siitä, kuinka ei toivottavaa tämä hanke on ja tämän kilpailutuksen käynnistäminen. Tämä tietysti ? siinä mielessä mielestäni vähän ongelmallista, kun koko Sosialidemokraattinen ryhmä kuitenkin oli yksissä tuumin avaamassa tämän kilpailun juuri nyt.

Salissa äänestämällä kanta tietysti ensisijassa ilmaistaan ja ? kuulla perusteluja. Mutta tämän asian vieminen päätöksenteon tasolle, niin kyllä meidän pitäisi osata keskustella siitä myös siinä äänestyskäyttäytymisessä sen suuntaisesti kuin mihin pyritään. Mutta kiitoksia äskeisestä puheenvuorosta. Minusta se oli sisällöllisesti.

Toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut paikalla olijat.

SKP:n ja asukaslistan sitoutumattomana valtuutettuna kannatan valtuutettu Aarnipuun hylkäysesitystä. Tämä esitys Palmian kilpailuttamisesta tässä muodossa on hylättävä.

Kun 18. päivä tammikuuta tämä konsulttiyritys lähetti tiivistelmän vastauksena kaupunginkanslian organisaatiopäällikkö Vesa Paavolalle, tuo tiivistelmä pitäisi ottaa todesta. Se on tyrmäävä. Se osoittaa, ettei edellytyksiä terveelle kilpailulle ole olemassa, ei kokonaistaloudellisesti eikä ehkä Palmian kannalta myöskään vielä tässä vaiheessa liiketaloudellisesti.

Kilpailuttaminen tapahtuisi pääosin henkilöstön kustannuksella, kun nyt on kyse erittäin työvoimavaltaisista aloista, joilla kilpailijat nimenomaan, nämä ISS, Sodexho ja Amiga, käyttävät hyvin paljon tuntipalkkaisia ja pätkätyöläisiä. Näillä palkkakustannuksilla kilpailu vaikuttaa ja vaikeuttaa Palmian yhteiskunnallisia, meidän valtuustomme asettamia tavoitteita erityisesti ikääntyneiden, vajaakuntoisten ja myös työttömien työllistämisessä sekä tukipalvelujen toteuttamista tiiviissä yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa, joista edellisiin puheenvuoroihin - joita täällä on hyvin monta käytetty. Valtuutettu Puura juuri äsken, aiemmin myös valtuutettu Ojala, valtuutettu Pajamäki ja monet muut - ? valtuutettu Aarnipuu totesi omia kokemuksiaan siitä, miten omat lapsemme ovat saaneet koulujen keittäjiltä ... Minun oma poikani ja tyttäreni ovat saaneet Pitäjänmäen ala-asteella ja myöhemmin myös omissa yläasteissaan ja myös lukioissa asti erinomaisen hyvää muutakin kuin vain ruokaa, inhimillistä kohtelua ja sellaista sosiaalista opastusta, suorastaan pedagogista suhtautumista siihen, miten lapset ovat arvokkaita ihmisinä. Tämä mielestäni pahimmillaan menetetään, jos kilpailutamme kaiken tämän hyvän kylmille markkinoille.

Kaupunginhallituksen vuonna 1996 hyväksymät kilpailunkäytön periaatteet eivät vastaa nykyisen hankintalain määräyksiä, eivätkä muutoinkaan ole ajan tasalla sekä Suomen että laajemmin kansainvälisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön osalta. Euroopan unionin tulevaa palveludirektiiviä ei ole tuolloin, vuonna 1996, voitu ottaa tietystikään huomioon, ja kilpailun mahdollista peruuttamista ei ole tässä yhteydessä esityksessä lainkaan käsitelty. Miten se on mahdollista ja miten tulevan palveludirektiivin määräysten kanssa on sitten elettävä?

Tässä kaupunginhallituksen esityksessä ei rajata Palmian kilpailua vain määräaikaiseksi, vaan mielestäni avataan ovi kilpailuttamisen laajentamiselle miten vaan. Tämä on myös vaarallista.

Tuossa konsulttitarkastelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, että kaupungin omistajapolitiikka, se vastuullinen suhtautuminen tähän omaan toimintaamme ei vastaa kaupungin perustehtävien, nimenomaan tässä tapauksessa hyvin tuntemani sosiaalitoimen, opetustoimen, terveyspuolen peruspalvelujen tarvitsemaa olennaista lisää siihen kokonaisuuteen, siihen palveluketjuun, joka on perustehtävänämme, mutta ei myöskään kykene vastaamaan yksityisten suuryritysten haasteisiin. Tässä mielessä terävöittämistä tarvitsee se kaupunginhallitus, jonka jäsenistä täällä muutamat ovat käyttäneet puheenvuoroja.

Nyt kilpailutettavaksi ehdotettuja toimialoja hallitsee - niin kuin on täällä todettu - vain muutama kansainvälinen suuryritys, joiden monopoliasemaan pyrkiminen itse asiassa mahdollistaa juuri tämän kilpailun vääristymisen. Ensin tullaan markkinoille, kaapataan edullisilla hinnoilla ja lupauksilla ja sen jälkeen sitten määritellään monopolihinnat. Tätä emme halua.

Myöskään kilpailutuksesta aiheutuvia kokonaistaloudellisia kustannuksia ei ole esityksessä eritelty kaupungin eikä myöskään yhteiskunnan, eli valtion kannalta. Tässä mielessä myös nämä transaktiokustannukset, joista kaupungin tietokeskus on laatinut varsin hyvän yhteenvedon mm. juuri siivouspalveluitten ja näiden liikennelinjojen kilpailuttamisesta, pitäisi kaivaa uudelleen esille.

Kun näitä kriittisiä asioita on useita, mutta täällä on niin monissa puheenvuoroissa käytetty ja niitä sivuttu, esitän tämän hylkäyksen varmastikin seuraavassa kokouksessa ehkä kaatuessa, että valtuusto hyväksyisi kaksi toivomuspontta.

Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus seuraa tarkoin Palmian kilpailuttamisen kokemuksia vuosineljänneksittäin ja tuo valtuuston käsittelyyn johtopäätökset kokemuksesta vuoden 2007 loppuun mennessä ja kokonaistaloudellisen arvion perusteella esityksen siitä, kannattaako kilpailua jatkaa vai ei.

Itse olen liikepalvelulautakunnan jäsenenä tämän vuoden alusta toiminut. Täytyy antaa suurta kiitosta siitä, että sekä hankintakeskuksen asiantuntemus, kaupunginkanslian kilpailuasiantuntemus, mutta erityisesti Palmian puolelta on tuotu erinomaisen - voisiko sanoa - hyvällä tasolla nämä tiedot joka kokoukseen, joka kokouksessa on käsitelty ajantasatietoja myös siitä, missä mennään mm. näiden uusien hankkeiden ja vaikkapa tämän Inkoon ja muidenkin suuntien kilpailujen osalta, missä siellä mennään ja miten myös turvapalveluissa edetään.

Toisena toivomuspontena esitän, että

hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo uudistetut kilpailun käytön periaatteet valtuuston hyväksyttäväksi pikaisesti siten, että sekä nykyinen kilpailulainsäädäntö että mahdollinen tuleva EU:n palveludirektiivi ja lisäksi mm. vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta saadut kokemukset otetaan huomioon.

On syytä nyt terävöittää kaupungin keskusjohdon, eli kaupunginhallituksen ja valtuuston, päätöksellä kilpailun käytön periaatteita nykypäivän tasolle.

Fru ordförande, bästa fullmäktigeledamöter.

Jag tycker synd om er som redan har varit tvungna att höra på så mycket begåvat och mindre begåvat snack här så länge, och begränsar mig nu till att bara läsa upp den här hemställningsklämmen:

Stadsfullmäktige förutsätter att Palmia inte går in för omfattande ny verksamhet som kräver nyanställningar och investeringar, som t.ex. säkerhetstjänster, utan koncentrerar sig på att göra den nuvarande verksamheten så konkurrenskraftig som möjligt.

Tack fru ordförande.

Repliken var nog inte alls till den här talturen utan till den föregående och de två föregående egentligen som jag försökte få.

Jag ville uttrycka det, att jag är så illa berörd över den kritik och det förakt som man från vänsterhåll riktar mot personer som inte är anställda hos Palmia, utan som kokar mat eller städar eller sköter fastigheter för något annat företag. Jag tycker att den här inställningen skulle man inte ha väntat sig från västerhåll, för att det skulle ju då också betyda att personer som byter tjänst och övergår från Palmia till ett annat företag med ens skulle förlora alla sina goda egenskaper och sin förmåga och sin vilja att samarbeta t.ex. med skolans personal i den viktiga fostran av barn.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten valtuutettu Urho aikaisemmin sanoi, niin opetusviraston palvelukeskus perustettiin vuoden 1994 alusta lähtien tavoitteena, että se toimii kilpailutilanteessa 2 vuoden siirtymäajan jälkeen. Minä olin tuolloin 11-vuotias. Melko perustellusti voidaan sanoa, että tukipalvelujen saattaminen kilpailun piiriin on kestänyt hyvin kauan.

Ainoa tapa saada tehostettua Palmian toimintaa on avata kiinteistö- ja ruokahuoltopalvelut kilpailulle. Palvelujen tehostaminen palvelee suoraan kaupungin virastoja ja laitoksia alentuvien kustannusten muodossa. Näin saadaan vapautettuja määrärahoja tukitoiminnoista ns. ydintoimintoihin.

Mielestäni on suorastaan naurettava väite, että kilpailutus heikentäisi esimerkiksi kouluruokailun tasoa. Kokemuksia voidaan hakea esimerkiksi korkeakouluista sekä yksityisistä peruskoulua ja lukioita korvaavista kouluista, jonkalaista myös itse olen käynyt.

Kaupungin tulisikin varmistaa, että kilpailutusta laajennettaisiin vuoden 2006 jälkeen siten, että kaikki tukipalvelut saadaan kilpailutettua vuoteen 2010 mennessä.

Olenkin valmistellut aiheesta seuraavanlaisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää hyväksyessään tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet kilpailutuksen laajentamisesta siten, että kaikki kaupungin tukipalvelut on kilpailutettu vuonna 2010.

Pidemmällä aikavälillä en myöskään näe tarkoituksenmukaisena, että kaupunki pitää itsellään Palmian kaltaisia palvelukeskuksia. Ydintoimintoihin keskittyminen on paras tapa säästää rahaa ja turvata laadukkaat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Lopulliseksi tavoitteeksi tulisikin mielestäni asettaa tukitoimintojen ulkoistaminen eikä maltillinen kilpailuttaminen.

... valtuutettu Rauramo oli 11-vuotias vuonna 1994, työskentelin itse palvelukeskuksessa vastaavana kouluhuoltajana ja myöhemmin pääluottamusmiehenä. Meillähän on kokemusta myös siitä, että vaikka hinnat saadaan alas, millä koulu ostaa palvelut, niin myös samalla laatutaso ei kärsi kovasti. 12 koulua kilpailutettiin, joitten kaikki sopimukset vuoden sisällä jouduttiin perumaan, koska laatutaso oli niin heikko. Että tällaista kokemuspohjaahan meillä jo on. Pelko on siitä, että näin tulee varmasti käymään nytkin.

On myös hyvin järkyttävää se, että täällä jo etukäteen yhtiöitetään ja samalla jo eräässä kokoomuksen pitämässä puheenvuorossa ollaan myymässä jo tätä yhtiötä, sulauttamassa kanssakilpailijoiden kanssa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rauramon puheenvuoro oli varsin rehellinen ? , että se edustaa kokoomuksen linjaa. Siis yksityistetään, myydään pois ja luovutaan. Se oli aika selkeä viesti.

Englannistahan meillä on kokemuksia rautateiden yksityistämisestä, joka johti rautatieverkon rappeutumiseen ja valtavaan määrään liikenneonnettomuuksia. Siellä on vertailukohtia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Eräs kaupungin virkamies totesi minulle, että kyllä on konservatiivinen valtuusto, kun tällainen selkeä asia etenee näin tahmeasti.

En tullut tänne tätä yksin toteamaan. Täällä on puhuttu tästä konsulttiselvityksestä, aivan niin kuin tilaamalla yksi konsulttiselvitys, tämä iso asia olisi päätetty. Eihän meitä tarvita päättämässä, jos konsulttiselvitys sen tietää. Me olemme täällä juuri siksi, että useista eri lähteistä tulleista pannaan yhteen se viisaus, miten tämä asia parhaiten tämän valtuuston mielestä tehdään.

Jos tämä selvitys esimerkiksi opetusviraston palvelujen tarpeesta järjestämisestä ja kustannuksista teetettäisiin vaikka opetusministeriön taitavalla työryhmällä, tulos olisi ollut aivan erilainen. Viitteitä löytyy esimerkiksi liikepalvelulautakunnan erilaisista tuloksista, liikepalvelulautakunnan, opetuslautakunnan ja sosiaalilautakunnan lausunnoista. Mehän teemme täällä nyt tätä poliittista päätöstä.

Toinen asia selvästi, josta pitäisi olla poliittinen päätös, on kaupungin omistajapolitiikka.

Kun tätä keskustelua on kuullut, on selvää, että Palmian yhtiömuoto on kovin epämääräinen. Kaupungin tulisikin edetä ja yhtiöittää Palmian toiminta. Me olemme siitä kilpailutuksen avaamisesta 5 %:n osuudella heidän palveluistaan nyt päättämässä.

Kuitenkin, koska yhtiöittäminen ei kuulu juuri siihen aiheeseen, josta parhaiten tiedän, jätän tämän yhtiöittämisen etenemisen muitten harkittavaksi ja päätettäväksi ja edistettäväksi.

Haluan tehdä yhden ponnen käytännön asioista.

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tukipalvelujen kilpailutukseen valitaan kohteet järkevästi niin, että kouluasteet ja erikokoiset koulut ovat tasapuolisesti edustettuina ja esimerkiksi asiakkaan, kuten opetustoimen valitsemana.

Tämä menettely on tilaajan ja kaikkien kilpailutukseen osallistuvien tarjoajien etu. Esimerkiksi vain Palmian valikoimiin kohteisiin ns. Taylormate -kilpailutus ei ole kilpailulainsäädännön hengen mukaista, ei olisi myöskään se, että Amigalta tai Sodexholta, jotka nyt näitten korvaavien yksityisten koulujen ruokahuoltoa paljon hoitavat, vain heiltä kysyttäisiin, mihin kouluihin he haluavat palvelunsa tarjota, he saisivat valita omat kilpailutukseen tulevat kohteet. Että me saamme vertailutietoa, meillä on oltava erikokoisia ja eri koulumuotoa edustavia kouluja. Sen vuoksi ponsi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan ensinnäkin kannattaa sekä valtuutettu Urhon että valtuutettu Rauramon ponsia.

Haluan sanoa muutaman sanan tästä keskustelusta.

Kun täällä varavaltuutettuna kuuntelee penkistä sitä, minkälaisia puheenvuoroja käytetään, niin kyllä täällä nousee esiin juuri konservatiivisuus, mistä valtuutettu Urhokin puhui. Se on hirveän valitettavaa, että täällä tämä jengi on näin konservatiivista ja mietitään sitä, että millä tavalla, että uskalletaanko täällä uudistaa yhtään mitään, että uskalletaanko täällä yhdenkään aloitteen taakse lähteä, että onko se aina niin, että kaikki vanha on aina parasta. Ja sinänsä, edellisenkin kerran kun valtuustossa pääsin, niin pääsin kehumaan valtuutettu Helistön puhetta, ja kehun kyllä sitä nyt tälläkin kertaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täytyy ilolla ottaa vastaan tässä mielessä tämä haaste sekä kuulemma virkamiehiltä että kokoomusvaltuutetuilta joutua konservatiivien joukkoon, koska tässä yhteydessä konservatiivisuus tarkoittaa tietysti pitkäjänteistä pohdintaa ja säilyttämistä. Kun tutkimus mittasi Palmian tulosta aikavälillä, se totesi, että nopealla kilpailutuksella Palmian tulos romahtaisi ja palautuisi vasta vähitellen paljon huonommaksi kuin mitä se on tällä hetkellä, asteittaisella kilpailutuksella Palmian tulos heikkenisi ja palautuisi vasta pitkällä aikavälillä siihen missä Palmian tulos on tällä hetkellä, taas rauhallisesti odottamalla, antamalla työrauhaa ja rakentamalla kilpailukykyä ennen kilpailutusta Palmian tulos nousisi tasaisena käyränä. Ja te kaikki valtuutetut olette saaneet Nordic Adviser Groupin hyvin havainnollisen esityksen.

Joten tässä mielessä täytyy sanoa, että valtuutetut Urho ja Rissanen, te olette todella radikaaleja, tosin oikeistoradikaaleja.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Pajamäki ehti hiukan ennen ja käytti nämä järkevät argumentit. Aivan samoja asioita mietin.

Totean vain lyhyesti, että ei kai kaikennäköisten hölmöilyjen tekeminen ole mitään radikaalia. Jos yritetään analysoida asioita, niin ei se mitään konservatiivista ajattelua ole.

Kilpailutuksesta ja yksityistämisestä on tällä hetkellä tullut tällainen mittari, jolla katsotaan, että ollaanko muka radikaaleja. Muutosta haetaan muutoksen vuoksi. Kyllä siinä täytyy olla todella järkevät argumentit ja perusteet, että tätä tehdään. Mielestäni tämän tyyppinen heittely on aivan älytöntä.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vielä muutaman kysymyksen heittäisin pohdittavaksi.

Jos ajattelemme, että meille tulee tänne nyt näitä suuria, kamalia ja pahoja ylikansallisia yrityksiä - jotka ovat edelleen niitä voittoa tavoittelevia - niin onko todella niin, että ne tulevat tänne tekemään tappiota, että ne ajavat sitten Palmian hintatason niin matalaksi, että se tekee hurjaa tappiota? En tiedä, voi olla näin.

Sitten muistuttaisin vielä siitä, että kun esimerkiksi bussiliikenne kilpailutettiin, niin kyllä se hintoja polkenut yhtiö oli ihan kaupungin oma, joka sitten markkinoita sotki. Mutta ihan vaan tällaisia ajattelen täällä.

Hyvä puheenjohtaja.

Tämä konsulttien raportti oli tehty nimenomaan Palmian näkökulmasta. Siinä analysoitiin Palmian tilannetta.

Minä olen ainakin ymmärtänyt, että kaupunginvaltuutettuna minä olen katsomassa täällä kaupungin asukkaiden tilannetta ja asukkaiden etua. Mielestäni meidän helsinkiläiset tarvitsevat mahdollisimman laadukasta palvelua, mutta myöskin mahdollisimman tehokkaasti tuotettuna. Ja näköjään Palmia ei ole sitä tehokkuutta pystynyt tuottamaan. Siksi mielestäni näitä palveluja tulee kilpailuttaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rissaselle vain toteaisin sen, että kyllä meillä kilpailuttamisesta on jo esimerkkejä ja kansallisista suuryhtiöistä.

Esimerkiksi tässä bussikilpailutuksesta sanoit, että oma yhtiö oli pahin alieni ? , niin kannattaa katsoa tilinpäätöksiä Concordian ja Conexin osalta. Ne tulivat ja ajoivat pari kolme vuotta täällä talkoilla - suoraan sanoen. Mutta mitkä ovat vaatimukset nyt, kustannustasovaatimukset nyt? Kannattaisi muistaa. Paras esimerkkihän kilpailuttamisesta ja toimintojen ulkoistamisesta on sitten tämä vammaiskuljetushomma. Sekö on mennyt hyvin?

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kannattaa valtuutettujen Dahlbergin ja Oker-Blomin esittämiä toivomusponsia.

Samalla ilmaisen huolestumiseni sen suhteen, minkälaisilla arvostuksilla täällä salissa liikutaan Palmian suhteen. Mainitsin siitä jo aikaisemmin.

Haluan tässä yhteydessä myös tuoda esiin sen, että julkishallinnollisen yhteisön työntekijänä, Yleisradion työntekijänä, tiedän kyllä omasta kokemuksestani, missä pätkätyöläisyyttä, lyhyitä työsuhteita, todella häikäilemätöntä työsuhdepolitiikkaa käytetään.

Mielestäni on väärin, että tällä lailla leimataan yksityistä sektoria, kun julkisella puolella ei todellakaan hoideta näitä asioita mitenkään millään lailla paremmin.

Haluan myös muistuttaa valtuutettuja siitä, että opetuslautakunta varmasti tulee katsomaan palveluiden laadun perään. Emme me toki ole hintoja alentamassa, vaan selkeästi haluamme laatua näiltä palveluilta. Omistajakysymyksen esiin tuominen on tärkeää, koska Palmian kilpailukyvyn kehitys on johdon ja omistajan käsissä.

Mikäli tällainen keskustelu käytäisiin yksityisellä puolella, niin kyllä johtopäätös olisi se, että johto saisi varmasti lähtöpassit tämänlaisen luottamuspulan takia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kannattaa valtuutettu Salinin kahta toivomuspontta.

On hyvin tärkeää uudistaa meidän kilpailun käytön periaatteet. Ja on myös tärkeää, että mikäli kilpailuttamiseen todella nyt ryhdytään, että siitä kerätään mustaa valkoisella kokemuksia, joiden perusteella tilanne voidaan arvioida uudelleen vuonna 2007.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minulla on pari asiaa, jotka pitäisi tehdä ennen kuin kilpailutetaan.

Helsinki toimi hätäisesti ja hölmösti ja aivan väärässä järjestyksessä tässä asiassa, kun enemmän kuin perusopetusta - jota valtuutettu Molander vaati sosiaali- ja terveyspuolelle perusopetusten kilpailuttamisesta - tarvitaan paljon enempi kuin perusopetusta. Tarvitaan monta hyvää liiketalouden ja juridiikan ammattilaista, ja se tietääkseni maksaa aika tavalla. Se pitäisi tietää täsmälleen, että kuinka paljon se maksaa. Tietääkseni Kuntaliitossa ei ole tehty sellaisia laskelmia, josta voisi päätellä, kuinka paljon jää kustannuksia johtamisesta, valvonnasta ja suunnittelusta kuntaan sen jälkeen, kun kunnan töitä teetetään vapailla markkinoilla.

Toinen asia on se, mistä valtuutettu Vapaavuori sanoi, että kilpailusta aiheutuu muka vain lyhyen ajan kustannuksia.

Se on mielestäni pitkän ajan kustannus, josta on julkisuudessa joitakin kirjoituksia ollut viime aikoina, että mitä tapahtuu eläkemenoille, kun työtä siirtyy julkiselta puolelta yksityiselle? Se tarkoittaa sitä, että mitä vähemmäksi käyvät omat palvelut, niin sitä korkeammaksi nousevat yksikkökohtaiset eläkemaksut kunnalla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuulinko oikein? Siis minun väitetään vaatineen perusopetuksen kilpailutusta.

En todellakaan ole sellaisesta puhunut. Olen kyllä puhunut siitä, että opetetaan kilpailutusta virkamiehille.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Teen kolme toivomuspontta ennakoiden tulevia äänestyksiä. Enkä käytä perustelupuheenvuoroja, koska olen tänä iltana jo ihan tarpeeksi puhunut asiasta.

Elikkä ehdotan, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että siivous- ja ruokapalvelujen kilpailutuksessa keskeisenä laatukriteerinä huomioidaan palvelun tuottajan mahdollisuus kasvatuksellisen ja opetuksen roolin varmistamiseen.

Toinen ponsi. Ehdotan, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmian kilpailutuksen yhteydessä tehdään konsernin kannalta kilpailutuksen kokonaistaloudellisuudesta selvitys huomioiden mm. työvoimapankkiin tapahtuvista siirroista sekä Palmian lisäke-eläkevastuista konsernille syntyvät kustannukset.

Kolmas ponsi. Ehdotan, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmian henkilöstön edustajat ovat mukana sekä kilpailuttamisen jatkotyössä että kilpailutuksen tulosten analysoinnissa ja seurannassa.

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Puhakan tekemiä ponsiesityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Vähän pohdintaa tontin myynnistä.

Joissakin tapauksissa on ollut perusteltua, että kaupungin talousarviota on tasapainotettu kiinteistöjen myyntituloilla, tai tonttien. Tämä ei ole enää järkevää kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eikä etenkään pitkällä aikavälillä, koska kaupunki saa vastaavasti vähemmän tonttivuokratuloja. Esimerkiksi tällä hetkellä kaupungin talouden tasapainottaminen tarvittaessa lainalla on kaupungille edullisempaa kuin tonttien myynti.

Nykyinen budjetointikäytäntö on merkinnyt, että kiinteistövirasto on katsonut olevansa pakotettu jopa aktiivisesti myymään kaupungin tontteja saadakseen "tontinmyyntitavoitteensa täytetyksi". Aiemmin talousarviossa oleva kiinteistöjen myyntitulo tulkittiin vain arvioksi, koska vuokraus oli pääsääntö ja tonttien myynti poikkeus.

Myyntitulot vaihtelevat voimakkaasti vuosittain. Joitain vuosia sitten myyntituloiksi oli merkitty 70 milj. mk ja KTS:n mukaan niiden tuli asettua 50 milj. mk:n vuotuiselle tasolle. Tuloksi kuitenkin seuraavina vuosina merkittiin ensin 100 milj. mk ja sitten 150 milj. mk, eli nykyrahassa 25 milj. euroa, sekä lisäksi todettiin, että kyseessä onkin tavoite, johon pitää päästä, vaikka maan hinta oli alhaalla ja ostajia harvassa. Toissa vuonna tavoite oli 33 miljoonaa, ja viime vuonna talousarvion tasapainottamiseksi jopa 53,5 milj. euroa, eli vanhoina mummon markkoina 318 miljoonaa. Lisäksi maan hankintaan ja rakentamiskelpoiseksi saattamiseen ei juurikaan varattu määrärahoja, vaan ne tuli kattaa kiinteistöjen myynnin ylityksellä. Myyntitoiminta onkin ollut niin tehokasta, että talousarvioon merkityt myyntituotot ovat tulleet selvästi ylitetyiksi. Toissa vuonna ylitykset olivat 18 milj. euroa ja viime vuonna 4,4 milj. euroa.

Kaupunkimme on siis nopeasti syömässä tulevien vuosien ja sukupolvien vuokratulot. Järkevää olisi, että tontteja edelleenkin myytäisi vain poikkeustapauksissa, jolloin perusteluina voisivat olla painavat elinkeinopoliittiset tai asuntopoliittiset syyt. Myös Helsingin ulkopuolella olevia tontteja ja muita kiinteistöjä voitaisiin myydä, jos kaupungilla itsellään ei ole niille käyttöä. Seudun kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta strategisesti tärkeitä alueita, esimerkiksi Sipoosta, ei kuitenkaan ole syytä myydä, vaan enemmänkin kasvattaa yhteiskunnan maanomistusta tällä suunnalla.

Tämän vuoksi teenkin seuraavansisältöisen toivomusponnen:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen valtuusto edellyttää, että vastaisuudessa kiinteistöjen myyntitulot merkitään talousarvion selvästi nykyistä pienempinä arvioina eikä talousarviota tasapainottavina tavoitteina. Lisäksi maan hankintaan ja rakentamiskelpoiseksi saattamiseen varataan riittävät määrärahat, jottei niitä tarvitse kattaa myyntitulojen ylityksillä.

Tämä on mielestäni tärkeää, että nyt linjaamme sen, että pidämme huolta, että jatkossakin meillä on tasaisesti pitkällä tähtäimellä maasta vuokratuloja eikä niin, että lyhytnäköisesti mittaamme ulos budjetin tilkkeeksi vähän rahaa ja sitten myöhemmin se kaduttaa.

Puheenjohtaja.

Sen verran ryhmätoverilleni kerron, että ei ole mitään mummon markkoja. Ne ovat markkoja ja sillä siisti, sen kummemmin kuin nämä olisivat mitään vaarinkaan markkoja. Tämä kannattaa itse kunkin ottaa huomioon.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me olemme aikoinaan SKDL:n aikoina ja Vasemmistoliiton aikoina usein puhuneet tästä maan myynnistä.

Sen ainut probleemihan on siinä, että kaupunki voi oman maansa myydä itse asiassa vain yhden ainoan kerran. Ja me todellakin syömme tulevaisuutta sillä politiikalla, että me luovumme keskeisistä alueista ja tonteista kaupungissamme. Me voisimme joskus niitä tarvita ihan jo kaupunkisuunnittelun kannalta, mutta ennen kaikkea me tarvitsemme niistä tulevat vuokratulot.

Tässä mielessä haluan kannattaa valtuutettu Arhinmäen tekemää ponsiehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Arhinmäen tässä myöhään illalla tuoma ponsi tuntuu kyllä hyvin mielekkäältä. Jatkaisin hieman tuosta, mitä valtuutettu Saarnio sanoi.

Me itse asiassa emme edes huomaa sitä tonttia myydessämme, että miten suuriin vaikeuksiin me luultavasti, sekä siis tulopuolelta että kaavoituspuolelta, tulemme päätymään kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Me olemme vasta aloittaneet esimerkiksi maanalaisen yleiskaavan suunnitteleminen tässä kaupungissa. En tiedä, kuinka monelle se on tuttua, mutta jos omistat kaupungista yksityisen tontin, niin omistat sen myöskin alas päin hyvin syvälle. Se saattaa aiheuttaa isojakin vaikeuksia vielä tulevaisuudessa. Joten näiden asioiden suhteen on kyllä syytä olla, ihan sellaisesta terveestä sukupolvinäkökulmastakin, hyvin kriittinen. Joten ihan tärkeä asia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin kaupunginvaltuusto on myynyt maata siinä määrin kuin sitä on taloudellisesti meiltä edellytetty. Monena vuonna olemme pystyneet kaavoittamaan huomattavasti enemmän tonttimaata kuin olemme myyneet. Siis tarkoittaa sitä, että meidän tonttivarantomme arvo on olennaisesti kasvanut. Nyt tällä kertaa meillä on tulossa joitakin kohteita, jotka ovat poikkeuksellisia. Mutta pitkällä tähtäyksellä - jos katsoo meidän listaamme - myynti on edelleenkin poikkeus, pääasia on vuokraus. Me vuokraamme huomattavan osan kaikesta ja saamme vuokratuloja, joiden määrä koko ajan on noussut. Mutta jos tähän mennään, se edellyttää sitä, että valtuusto tavoitteita asettaessaan armahtaa kiinteistötointa eikä aseta sitten sellaisia tavoitteita kuin on asettanut. Nyt on ollut pakko asettaa. Meidän taloudellinen tilanteemme on ollut niin vaikea. Mutta näyttää siltä, että se saattaa helpottua lähivuosina, ja silloin me voimme jälleen jatkaa maaomaisuuden arvon kartuttamista ja vuokratulojen ? lisäämistä.

Puheenjohtaja.

Tämä on nyt vähän tällainen tarkentava kysymys valtuutettu Arhinmäeltä tai muilta viisaammilta. Onko tämä nyt kirjoitettu vähän tällaiseen niin kuin poliitikon kieleen, ettei ihan heti ymmärrä.

"Vastaisuudessa kiinteistöjen myyntitulot merkitään talousarvioon selvästi nykyistä pienempinä arvioina." Tarkoitatko, valtuutettu Arhinmäki, että jatkossa emme möisi niin paljon tontteja? Ja onko tämä nyt niin kuin tällainen talousarvioaloite paremminkin kuin toivomusponsi?

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Helistölle vastaan.

Tämä ei ole talousarvioaloite tai talousarvioponsi. Tämä on nimenomaan ponsi siitä, että valtuuston tahto on, että jatkossa arvioitaisiin myyntitavoitteet alhaisemmiksi kuin mitä tällä hetkellä on. Sitä kautta ei myytäisi niin paljon maata, vaan jätettäisiin sitä vuokrattavaksi. Sitä kautta pidemmällä tähtäimellä säilytettäisiin meillä nämä pysyvät vuokratulot. Eli tämä on periaatteellinen kannanotto eikä mikään yksittäiseen asiaan puutu, että tällä ei oteta kantaa esimerkiksi tällä hetkellä esillä oleviin tonttikauppoihin, vaan pidemmällä tähtäimellä se ajatus, että nyt kun tuotiin nämä meidän tonttikaupat, niin siinä on hyvä, että valtuusto myöskään ei vain merkitse niitä tiedoksi, vaan myös linjaa sitä, että mikä meidän tonttipolitiikkamme pitkälle tulevaisuuteen on. Näkisin, että tulevien sukupolvien kannalta on tärkeätä, että me emme myy liikaa tontteja, vaan pikemminkin pidetään huolta siitä, että pystyy jatkossakin tasainen merkittävä vuokravirta.

Puheenjohtaja.

Asia taisi tulla selväksi.

Mutta toivoisin, että poliitikot kirjoittaisivat asiat niin, miten tarkoitetaan, eli vähän tähän tyyliin - Paavo - että Helsinki ei möisi niin paljon tontteja kuin tähän mennessä, tai jotain muuta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Arhinmäelle haluaisin muistuttaa, että ? , että vaikka kaupunki myy tontteja, niin lukuun ?, koska tuleehan kaupungille niistä sitten kiinteistövero.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Haluan vain todeta, että helpompi tie vuokratulojen nostoon on saattaa nykyiset tontinvuokrat käyvälle tasolle. Tein tästä aloitteen. Aloitteeseen vastattiin, että siellä ilmeisesti on kymmenen, ehkä sadan miljoonan mahdollisuus lisätä vuokratuottoja, jos tonttien vuokrat olisivat käyvällä tasolla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Muistuttaisin kuitenkin valtuustoa siitä, että kun valtuusto päättää tämän kiinteistökauppojen vuokra- taikka myyntitavoitteen, niin tarkoituksena on myöskin tuottaa kaupungin kassaan sellaista rahaa, jolla puhdistetaan saastuneet maat rakennuttamiskelpoisiksi. Ja kun tiedetään, että millä tavalla, miten seuraavien vuosien aikana joudutaan rakennuttamaan, niin nämä kaikki maat pitää puhdistaa. Siitä tulee erittäin kallis lasku. Näin ollen mielestäni on tärkeätä, että pohditaan koko ajan näitä kahta asiaa rinnakkain eikä niin, että mietitään vain, että tonttien myynti on jotenkin pahasta taikka että sitä ei voida toteuttaa. Se on kuitenkin veronmaksajien kannalta edullinen ratkaisu myöskin maapolitiikassa.

Valtuutettu Anttilalle:

En tiedä kenenkään edun mukaista se on. Ei se ainakaan ole veronmaksajan edun mukaista, että maa myydään, vaan edun mukaista olisi se, että maa vuokrattaisiin.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

On ilolla todettava, että tässä hankkeessa ei ole ryhdytty suin päin peruskorjaamaan tätä Kontulan vanhustenkeskusta, vaan asiaa on ikään kuin tutkittu avarakatseisemmin. Näin onkin päädytty rakentamaan kokonaan uusi vanhustenkeskus entistä laajempana ja lähes niillä kustannuksilla, joita peruskorjaus olisi tullut maksamaan. Lisäksi osa tontista on vielä onnistuttu kaavoittamaan asuntorakentamiseen.

Täytyykin toivoa, että tämä sama - sanoisinko - kiinteistökehityksen linja jatkuu myös uuden tilakeskuksen ohjauksessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sen verran on tullut toiveita nimenomaan rakennuksen käyttäjien osalta, että siellä on toivottu enempi asukkaille kuuluvaa kokoontumistilaa. Siitä on tehty erinäisiä lisäyksiäkin ao. viranhaltijoille. Toivoisin, että tämä asia kulkisi nyt eteenpäin ilman lisäponsia, jotta tämä asia saataisiin kunnolla lukkoon. Elikkä toiveita on ollut niin vanhusneuvoston kuin asukkaidenkin taholla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En ryhdy kehumaan hanketta. Täällä on jo tullut perusteluita sille.

Teen toivomusponnen. Ehdotan, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kontulan uuden vanhustenkeskuksen rakentamisvaiheessa otetaan huomioon vanhustenkeskuksen toiminnan suunnittelussa, tai toiminnan suunnittelussa varmistetaan vanhusten vapaaehtoisjärjestöjen sekä vanhusten ja ikäihmisten omaehtoisen toiminnan edellytykset. Toiminnan jatkuminen on turvattava myös rakentamisvaiheessa.

Tämä on ollut todellinen huoli, niin kuin valtuutettu Kaunolakin totesi. Halusin tehdä kuitenkin tästä ponnen, että tämä huoli tulee kirjatuksi. Muutoinhan tämä hanke on erittäin hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Puhakan tekemää aloitetta.

Sen verran voin - konsultoituani asiantuntija Heloa tässä vieressäni - todeta, että hanke on kyllä erinomaisen kannatettava muutenkin. Tosin hankesuunnitelmassa on jäänyt kuulematta vanhusjärjestöjä. Hankkeen liikuntatilat, ne jäävät turhan pieneksi ja vanhusohjelmissa olisi syytä ottaa myös tämä ennaltaehkäisevä liikuntapuoli huomioon. Mutta sitä tässä varmaan ei nyt enää pystytä korjaamaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Jos tässä täytetään käännökseen tarvittavaa aikaa, niin toteaisin näistä liikuntatiloista, koska kaupunginhallituksessa oli vähän puutteellisesti se seikka esillä.

Saamani tiedon mukaan siellä on liikuntatilaa 120 m2. Sen lisäksi kuntosali 80 m2, uima-allasosasto 180 m2, ja sitten on vielä 100 m2:n sali, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös liikuntatilana. Ei tämä nyt aivan vailla fasiliteetteja ole - jos näin sanotaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpisen puheenvuoro tuli nyt kyllä aivan viime hetkellä ja tarpeeseen, koska kaupunginhallituksessa meillä ei ole vielä näin yksityiskohtaista tietoa ollut. Senkin jälkeen kaupunginhallituksen hanke on tärkeä, emmekä halunneet miltään osin olla hidastamista asian eteenpäin menoa, niin hyväksyimme tämän.

On tärkeää, että nyt saimme tämän tiedon. Kaikki eläkeläisjärjestöt yhteisesti täällä Helsingissä ovat kantaneet tästä asiasta huolta. Ja kun nykyisissä tiloissa, siellä vanhassa palvelukeskuksessa, on käytössä 225 m2:n suuruinen sali ja 100 m2 suuruinen aula- ja kahviotila, niin varmasti tämä selvitys ainakin auttaa.

Toivoisin kuitenkin, että voisimme valtuutettu Puhakan - jota valtuutettu Malinen on kannattanut - tekemää ponsiesitystä kuitenkin kannattaa siitä syystä, että tässä - paitsi että uudessa on - tarvitaan joitakin järjestelyjä varmasti väliaikana, kun vanha puretaan ja ennen kuin uusi saadaan aikaiseksi, että mistä korvaavat tilat sitten väliaikana löytyy.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin myös apulaiskaupunginjohtaja Korpista kiittää. Sitä kysymystä, jonka kaupunginhallituksessa esitin, niin nyt sain siihen täällä vastauksen. Kiitos, että valaisit asiassa.

Toivoisin, että palvelukeskuksen pihan suunnittelussa tultaisiin ottamaan huomioon liikkumista aktivoiva ja terapeuttinen pihasuunnittelu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sivulla 38 mainittu sopimus on allekirjoitettu 21. päivä huhtikuuta tänä vuonna.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On erittäin hieno ja kannatettava asia, että Salmisaaren hiilivarastot siirtyvät maan alle. Se on myös kaupunkilaisten terveyttä ja ilman laatua parantava seikka.

Kyseinen suunnittelualue on aivan kaupunkimme ykköspaikkoja mielestäni. Onhan alue selvä portti Helsinkiin lännestä tultaessa. Kaupunkikuvallisesti olisinkin toivonut tähän kaavaan vieläkin enemmän näyttävyyttä ja omaleimaisuutta. Tässä kaavassa olisi hyvin voinut sallia vieläkin korkeampaa rakentamista.

Suurin epäkohta tässä kaavassa on ehdottomasti liikennejärjestelyiden heikkous, erityisesti toisen katuyhteyden puuttuminen.

On selvä, että alue on hankala ja haastava kunnollisten ja hyvin toimivien liikennejärjestelyiden luomiseksi, mutta ainoastaan yhden pääsisääntulon, Tallbergintien varassa oleva, näinkin suuri alue on huono ratkaisu. Salmisaarenkadun kautta tulisi voida tehdä toinen ajoväylä myös muulle kuin kevyelle liikenteelle. Tähän ei kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan ole nyt kuitenkaan mahdollisuuksia.

Kysynkin apulaiskaupunginjohtajalta, onko mahdollista siirtää energialaitoksen kolme suurta maanalaista öljyluolaa muualle, jotta ne eivät olisi esteenä toimivammalle liikennejärjestelylle? Uskon, että näihin liikennejärjestelyihin joudumme vielä palaamaan myöhemmin.

Toinen puute tässä kaavassa on maanpäällisten sähköjohtojen voimakas ja massiivinen näkyvyys, joka mielestäni heikentää suunnittelua ympäristöä todella paljon.

Kaupungissa tänä päivänä tulee suunnitella kaikki sähköjohdot kaapeloituina maan alle. Ei enää saa pilata maisemaa rumentavilla sähkötolpilla, eivätkä ne myöskään ole asukkaiden terveydelle vaarattomia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hävisimme tämän kaavakäsittelyn yhteydessä tekemämme ehdotuksen sähköjohtojen kaapeloinnista. Vedottiin energialaitoksen haluttomuuteen ja jo ennalta tehtyihin sopimuksiin sekä kaapeloinnin kalleuteen. No, korkeat siniset sähkötolpathan ovat jo paikallaan halliten ja pilaten koko maisemaa. Meistä jokainen voi käydä niitä ihailemassa.

Energialaitos tuottaa kuitenkin hyvin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että energialaitoksen tulee saada käyttää tuotostaan kaikki tarvitsemansa varat laitoksen kehittämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Mutta mielestäni energiajohtojen kaapelointikin kuuluu laitoksen kehittämiseen. Siksi energialaitos täytyy saada hyväksymään energiajohtojen kaapelointi maan alle erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa.

Edelleen:

Kaavataloudellisesti tarkasteltaessa tämä kaava on mielestäni erittäin taloudellinen. Kokonaiskustannuksiksi on laskettu noin 64 milj. euroa. Tästä maanalaisen hiilivaraston rakentamisen kustannukset ovat noin 55 milj. euroa elikkä suurin osa.

Hiilivaraston oikea paikka ei ole maan päällä, vaan maan alla, jonne se ympäristörajoitustenkin vuoksi varmasti olisi jouduttu joka tapauksessa siirtämään ennemmin tai myöhemmin. Siksi näitä kustannuksia ei ehkä mielestäni tule laskeakaan tämän kaavan kustannuksiin mukaan, vaan ne kustannukset ovat normaalia energialaitoksen toiminnasta ja kehittämisestä johtuvia menoja.

Lopuksi esitän toivomusponnen:

Hyväksyessään Salmisaaren hiilivarastoalueen asemakaavan muutosesityksen kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta huolehtimaan siitä, että uusien asemakaavojen laatimisen yhteydessä pyritään sähköjohdot kaapeloimaan maan alle erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Niin kuin esityslistalta voi lukea, asiasta keskusteltiin erittäin paljon kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja myöskin äänestettiin, ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa päätös syntyi nyt valtuuston esityslistan mukaisesti.

Salmisaaren kaapeloimisesta keskusteltiin myöskin pitkään. Todettiin, että kuitenkin nämä Nurmesniemen upeat sähkökaapelitornit, maanpäälliset tornit ovat kuitenkin toisaalta uudenlainen maisemateos. Siinä mielessä, kun niitä oli suunniteltu pitkään, niin tässä tapauksessa kaiken keskustelun jälkeen todettiin, että tämä suunnittelu menee eteenpäin.

Mutta niin kuin valtuutettu Walldén-Paulig kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä hyvin tietää, niin joka tapauksessa kaikissa niissä muissa ehdotuksissa, mitä on voitu järkevin kustannuksin kaapeloida avojohtoja, niin ne on tehty, että sillä tavalla tämä ei ole suinkaan mikään kannanotto siihen, etteikö Energia olisi myöskin tehnyt toisenlaisia ratkaisuja eri puolilla kaupunkia. Tähän tietysti kaiken järjen mukaan on syytä pyrkiäkin, vaikka tässä kaavaehdotuksessa näin ei tehdäkään.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Ne siniset pylväät ovat kyllä osa meidän kaupunkikuvaamme. Antti Nurmesniemi on haudattu Siteen ? vanhalle hautuumaalle, että hän näkee nämä pylväät. En voi kannattaa niiden hävittämistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiinnittäisin hieman toiseen asiaan huomiota tämän asian yhteydessä.

Tämä hanke on ollut kauan vireillä, siirtää hiilikasat pois ja hyödyntää tätä maata. Tämä maa on saatu sillä tavalla kaupungille, että se on täytetty 1990-luvulla.

Äsken kun puhuimme tonteista ja myynneistä, niin haluaisin muistuttaa, että paitsi juuri tämä kaava-alue, näkyy listan mukaan myöskin Alkon alue, olleen aikanaan täytettyä aluetta. Nyt vain, kun yleiskaava 2002:ta valmisteltiin, näytti siltä, että tällainen tonttien lisäys Helsingissä ei enää ole mahdollista. Yleiskaavavalmistelussahan oli joitakin mielestäni hyvin pieniä maltillisia täyttöalueita. Mutta jostakin syystä kansalaiset, ja kansalaisten perässä valtuutetut, eivät voineet hyväksyä tätä halpaa tonttimaan lisäyskeinoa.

Puheenjohtaja.

Sen verran, kun muistellaan muinosia, niin valtuutettu ... - vihreä joka tapauksessa - totesi, että heidän perheensä lapset aina ihailevat sitä, että kun hiilikasat näkyvät. Ja nyt ne upotetaan maan sisään. Hän ei pitänyt sitä hyvänä ratkaisuna, että hiilikasat menevät piiloon, vaan ne olisi pitänyt yhä edelleen olla maan päällä.

Sama on maakaapelien osalta. Se, missä niitä lähdetään maan alle laittamaan, pitää olla juuri niin kuin valtuutettu Walldén-Pauligin ponsiesityksessä todetaankin, että erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa ne tulee pistää maan alle, mutta muualla jättää maan päälle. Ne ovat sitä kautta, kun ne ovat maan päällä, helpommin korjattavissa kuin se, että ne ovat maakaapeliksi laitettu ja tätä kautta maan sisään upotettuna. Näissä on monesti tullut sitä kautta suuria ongelmia. Ruotsissa oli juuri hyvä esimerkki siitä, miten maakaapeleita kun laitettiin, niin ne aiheuttivat paljon ongelmia jne.

Se oli Irina Krohn, kun tuon lausunnon silloin muutama vuosi sitten, tätä asiaa kun käsiteltiin edellisen kerran täällä valtuustossa, tämän toteamuksensa totesi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä kyllä valtuutettu Kaunolan puheesta heti tunnistin, että täytyy olla Irina, jonka lapset olivat ihailleet hiilikasoja. Mutta pyysin puheenvuoron kannattaakseni valtuutettu Walldén-Pauligin pontta.

Ymmärrän, että joka puolella ei voida sähköjohtoja kaapeloida. Se ei ole aina järkevääkään. Mutta pyrkimys siihen, että tiiviissä kaupunkirakenteessa näin tehdään, on ihan hyvä. Itse kyllä ihailen näitä sähkötolppia, jotka nyt tämän kaava-alueen liepeillä liikkuvat ? .

Mutta ponnen ajatus on hyvä. Sen vuoksi kannatan tehtyä pontta.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Elina Moisio Osku Pajamäki

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu