Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuusi kuukautta on vierähtänyt siitä, kun tein aloitteen valtuutettujen käyntikorteista.

Aloitteeni tavoitteena on osaltaan parantaa vuorovaikutusta asukkaiden ja valtuutettujen välillä. Vuorovaikutuksen parantamiseksi tarvitaan toki muutakin, kuten kaupunginpostiosoitteet tyyliin venla.valtuutettu- tai ville.valtuutettu@hel.fi.

Lisäksi valtuuston nettisivuille pitää laittaa tiedot valtuutettujen osallistumisesta kokouksiin, osallistumisprosentti, tiedot valtuutettujen aloitteista, toivomusponsista jne. Näitäkään asioita ei ole vielä pystytty toteuttamaan.

Uskon, että tällä kaudella nämäkin asiat saadaan kuntoon. Käyntikortti mahdollistaa sen, että valtuutetun ei enää tarvitse ruutupaperille kirjoittaa yhteystietojaan tai huulipunalla käsivarteen, kun asukas niitä pyytää.

Vuorovaikutus on keskeinen osa demokratiaa. Valtuutetun työkalupakissa ei ole tällä hetkellä yhtään työkalua. Pakki on tyhjä.

Marraskuussa 2004, kun tein tämän aloitteen, tarkoitus oli, että vuonna 2005 kun uusi valtuusto aloittaa työnsä, niin uusi valtuusto saisi kortit ajoissa. Aikaa asian hoitamiseen oli kaksi kuukautta. Tämä aika ei riittänyt tämän tehtävän hoitamiseen tällä kertaa.

Joululahjaksi 2004 jouluna valtuutetut saivat kaupungilta käyntikorttikotelon. Kiitos kotelosta. Kortteja vielä ei ole sen sisälle saatu.

82 valtuutettua on ilman korttia. Kolme valtuutettua on jo saanut kortin, valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksella on käyntikortit. Miksi ylin toimielin, kaupunginvaltuusto, ei saisi käyntikortteja?

Osalla lautakunnastakin on käyntikortit. Ja näin pitää ollakin. Esimerkiksi satamalautakunnassa, jossa viime valtuustokaudella toimin varapuheenjohtajana, kaikilla jäsenillä oli käyntikortit.

Siihen ei lupaa kysytty mistään. Kortit painettiin ja sillä hyvä. Yleisten töiden lautakunta on pyytänyt itselleen kortteja. Kortteja ei ole vielä saatu. Mutta uskon, että tämän kokouksen jälkeen sekin hanke nytkähtää eteenpäin.

Kuusi kuukautta on valmisteltu tätä asiaa. Harvoin olen tavannut niin kiusaantuneita ja vaiteliaita virkamiehiä kuin tämän asian valmistelun yhteydessä. Ei tietoa, ei mitään tietoa. Kello käy ja aika kuluu, mutta tieto ei lisäänny.

Kahdeksan ja puolen vuoden aikana olen tehnyt täällä useita kymmeniä aloitteita, ja aina on valmistelevilta virkamiehiltä saatu tietoja. Avoimuus ei ehkä ole kukoistanut tämän aloitteen valmistelun yhteydessä. Oikeastaan muuta tietoa en ole tässä saanutkaan kuin että ylipormestari on hyvin kriittinen.

Mielestäni valtuusto on täysin kykenevä itse päättämään, tarvitseeko se käyntikortin vai ei. Sehän selviää nopeasti, kun pannaan listat kiertämään, niin siinä ei kauaa aikaa kulu.

Ei tarvitse kaupunginkanslian välttämättä suorittaa mitään tarveharkintaa tai kauppoja muihin kaupunkeihin.

Turustakin oli kuulemma tiedusteltu valtuutettujen käyntikorteista, ehkä jotenkin tähän tyyliin "hei onks teil Turuus lainkaa käyntikorttei valtuutetuil? Ei ole. No, ei kai me sit Helsingiskään tarvii moisii kortei."

Helsingin kaupunki ei ole mikään seuraaja, joka kehittää toimintaansa toisten kaupunkien perässä. Helsingin kaupunki on edellä kävijä, jonka käytäntöjä ja esimerkkejä toiset kaupungit seuraavat.

Tosiasiahan on, että yksi ylipormestarin vastaanotto maksaa enemmän kuin nämä käyntikortit yhteensä.

Tässä yhteydessä kysyn kaupunginjohtajalta yhden kysymyksen: milloin käyntikortit saadaan valtuutetuille? Ilmeisesti vastausta joudumme jonkun aikaa odottamaan.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Ylipormestari joutui poistumaan hetkeksi toiseen tilaisuuteen. Näin ollen tuuraan häntä, osittain vajavaisin tiedoin, mutta kun päätös on tehty, niin mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kannatan lämpimästi valtuutettujen käyntikorttien painattamista. Enkä puhu omasta puolestani, koska meillä kansanedustajilla on jo käyntikortit. Toivottavasti se tulee nopeasti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Jokaisella ammattimiehellä on työkalupakki, josta löytyy asianmukaiset työkalut tehtävän hoitamiseen. Olen täällä valtuutettuna kolmatta kautta ja näitä työkalupakin kaluja onneksi nyt on yksi työkalu siellä käsillä, ehkä kohta piankin. Mutta siellä on myös muita. Täällä mainittiin sähköpostiosoite. Sitten myös pitäisi kehittää valtuustoryhmien toimintaa. Yksi sellainen epäkohta, joka ilmeisesti on hieman sellainen ikuisuuskysymys, on se, että jos meillä on henkilöitä tehtävissä töissä, jotka ovat vuorotöissä tai muuten työaika sijoittuu sillä lailla, että heidän osallistumisensa valtuustoryhmien kokouksiin on hankalaa, koska he joutuvat olemaan näissä kokouksissa omalla kustannuksellaan. He eivät saa tästä ansionmenetyksen korvausta. Tämä asia on mm. monella edessä seuraavassa valtuuston kokouksessa, joka alkaa klo 16, ja ryhmät tietysti ovat sitä ennen. Kyllä valtuuston työskentely on tyystin mahdotonta, jos ei meillä ole ryhmätyöskentelyä.

Tässä heitän kaupunginhallituksen suuntaan pohdittavaksi sitä, että miten tämä asia hoidettaisiin kuntoon. Tietääkseni Vantaalla on käytäntö, jossa on päätös, että valtuustoryhmien työskentely sisältyy valtuuston työskentelyyn, ja siitä on mahdollista saada todistetusti ansionmenetyksen korvausta. Esimerkiksi itse joudun parin viikon kuluttua olemaan omalla kustannuksella ryhmässä, jos aion siellä olla.

Mutta tästä käyntikorttiasiasta, kiitokset hyvästä päätöksestä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Näistä sähköpostiosoitteista yksi kommentti.

Elikä viime kerralla tein valtuustokysymyksen, että koska ne vihdoin tulevat. Täällä on tällainen vastaus, että "kaupungin sähköpostin tuotantopalvelu on parhaillaan tarjouskilpailun kohteena. Kun tarjouskilpailu on ratkaistu, voidaan valtuutetuille tarjota kaupungin sähköpostin käyttömahdollisuus alkusyksystä 2005." Elikä toivomme nyt, että tämä oikeasti toteutuu. Se helpottaisi mm. valtuustotyöhön liittyvien sähköpostien lajittelua muusta sähköpostista.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Tainan esittämiin näkemyksiin on helppo yhtyä.

Ehkä valtuuston kokousrutiineja tulisi muutenkin harkita vähän enemmän. Vanhasta perusta meillä valtuusto kokoontuu useita kertoja lukukaudessa jo iltapäivän alkupuolella. Tällaisista korvauksista enimmilteen säästyttäisiin, samaten työaikaongelmista ja -järjestelyistä, jos valtuuston budjettikokoukset ja muut tällaiset, jotka alkavat aikaisemmin, alkaisivat normaaliin klo 18 aikaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Puheenvuoro liittyy vain pinnallisesti tietoliikennestrategiaan, mutta tähän aloitenippuun sitäkin enemmän.

Olisin tiedustellut, voisiko kansliassa joku antaa vastauksen siihen kysymykseen, että olisiko mahdollista, niin kuin joskus aikaisemmin on toivottu, että kunkin aloitteen perässä olisi sitä aloitetta koskevat lausunnot, joka helpottaisi tämän nipun käsittelyä merkittävissä määrin?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Valtuutettu Lekmanin tekemä aloite avustuksesta musiikkiopistoille on mielestäni erittäin hyvä.

Vastauksessa tulee selkeästi esiin se, että pääkaupunkiseudulla on paljon lapsia ja nuoria, jotka harrastavat paljon musiikkia. Siihen kaupungin saama valtionosuus täyttää vain siitä tietyn osuuden, ja sitä kautta muualla Suomessa musiikin harrastaminen on paljon halvempaa. Tämä on ikuinen ongelma pääkaupunkiseudulla.

Vastauksessa esitetään ongelman ratkaisuksi se, että lähetetään kirje opetusministeriölle ja pyydetään saada valtionosuutta lisää, koska täällä musiikin harrastajia on enemmän.

Olisin toivonut, että kaupunginhallitus olisi vastauksessaan hieman terävöittänyt ja paneutunut siihen ongelmaan, mitä aloite koski, että tavallaan tätä eri musiikkiopistojen välistä vinoumaa, koska keskustan vanhat perinteikkäät musiikkiopistot saavat suhteessa enemmän valtionosuuksia kuin sitten ns. lähiöissä ja vähän kauempana keskustaa olevat musiikkiopistot.

En tee mitään vastaesitystä enkä muotoile ajatustani edes ponneksi, vaan lähetän tämän toiveen, hurskaan toiveen kulttuurilautakunnan jäsenille. Jatkovalmistelussa toivon, että se otetaan huomioon.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Lekmanin aloiteaihe on todella tärkeä. Musiikkioppilaitosten toiminta on vilkastunut. Se on vilkasta. Helsinki tarvitsee musiikkioppilaitoksia.

Aloitteen perusteluissa ja papereissa - joita oli aika vaikea seurata - on muutamia asioita, joista olen täysin eri mieltä.

Siellä on lause, että musiikkioppilaitosten valtionapu on kriteereiltään selkeä, ennakoitavissa ja perusteiltaan kaikille sama. Näinhän meillä ei ole. Musiikkioppilaitokset saavat avustuksinaan valtionapua, kaupungin lisäapua, ja sitten maksetaan lukukausimaksut. Lukukausimaksujen suuruus riippuu paljon siitä, mihin aikaan musiikkioppilaitos on perustettu tai tullut valtionavun piiriin. Valtionavun piiriin kymmenen vuotta sitten, 1995, tulleitten oppilaitosten silloiset oppilasmäärät ovat olleet pohja sille avustukselle, minkä valtio antaa. Avustusten määrissä ei ole tapahtunut mitään muutosta suhteessa kymmeneen vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaitos, jossa oli 100 oppilasta, saa sen 100 oppilaan valtionavun verrattuna oppilaitokseen, jossa oli silloin 50 ja nyt 300, joka saa edelleenkin sen noin 50 oppilaan valtionavun.

Kaupunki on vähäisessä määrin pystynyt vaikuttamaan tasaavasti etenkin pienempien oppilaitosten pienemmiksi jääneiden kustannusten tasaamalla niitä isompia kasvaneita oppilasmääriä. Täällä oli mm. sellainen lause sitten kuitenkin, että osa musiikkioppilaitoksista on kasvattanut opiskelijamääriään yli vahvistetun valtionosuustuntimäärän. Ei niitä tarvitse kasvattaa, jos kaupungin osa kasvaa. Jos kaupunginosassa on enemmän lapsia, jotka harrastavat musiikkia ja rakennetaan kokonaiset korttelit. Ei kai Vuosaarella voinut olla musiikkiopistoa 1995, joka olisi saanut tämän päivän harrastajien mukaisen valtionosuuden.

Tuntien myöntämisen perusteita ei ole opetusministeriöstä koskaan kerrottu. Todennäköisesti se perustuu johonkin 1995:n 1992:n oppilasmääriin. Kriteerit eivät ole selkeitä. Ne eivät ole perusteiltaan kaikille samat. Ennakoitavuus on ollut tosi helppoa. Niitä ei ole nostettu kahdeksaan vuoteen. Kaikki ovat tienneet saavansa sen saman määrän opetuksen määrästä riippumatta.

Tämä valtionosuusjärjestelmä, jossa tuntimäärien myöntämisperusteita ei julkisteta, on epäoikeudenmukainen, epätasapainoinen. Aloitteessa ollut ehdotus siitä, että oppitunnit olisi se ainoa peruste, jolla yhteisesti valtion ja kaupungin tukea myönnettäisiin, olisi mitä epätasa-arvoisin, koska meillä on eri oppilaitoksissa erilaiset opetussuunnitelmat, jotka opetusministeriö on hyväksynyt ja joihin opetusministeriö on toistuvasti lisännyt uusia velvoitteita. Lähinnä kustannuksia ovat kasvattaneet palkkakustannukset ja etenkin kaupungin tiloissa toimivien musiikkioppilaitosten kaupungin niille määräämät vuokrat.

Koska katson, että kulttuurivirasto ja kulttuurilautakunta ovat toimineet esimerkillisesti pyrkiessään tasaamaan näitä mahdollisuuksia eri kaupunginosissa sijaitsevien musiikkioppilaitosten välillä - ja toivoisin, että valtuusto olisi kannustava oikeudenmukaisten ja läpinäkyvien rahoitusperusteiden parantamiselle - teen ponnen, jonka tosin valtuutettu Tenkula äsken melkein sisällöltään jo sanoi:

Hyväksyessään ponnen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kulttuuritoimi kiirehtii opetusministeriötä tarkistamaan musiikkioppilaitosten valtionapuja niin, että otetaan huomioon uusien opetussuunnitelmien tuomat lisävelvoitteet ja Helsingin väestömäärä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Urhon pontta, koska Suomi pärjää globaalissa kilpailussa erityistaidoillaan, ja musiikki voi olla merkittävä vientituote, varsinkin tulevaisuudessa. Kasvatus alkaa musiikkioppilaitoksista.

(Puheenjohtajan välikommentti)

Arvoisa puheenjohtaja.

Varsinaisessa puheenvuoropyynnössäni nyt haluan sitten kannattaa valtuutettu Urhon tekemää pontta, koska se mielestäni vahvistaa omaakin puheenvuoroani.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan myös valtuutettu Urhon tekemää pontta.

Otin puheenvuoron, kun en tiennyt, miten valtuutettu Tenkula asiassa menettelee.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Saanen aluksi ihmetellä kaupunginhallituksen ja johtavien virkamiesten sinnikästä yritystä vastoin parempaa tietoa kiistää useiden palvelujen ilmiselvä alibudjetointi tässä kaupungissa.

Me kaikki tiedämme, että esimerkiksi sosiaalivirastoa painostetaan kaupungin johdon toimesta jatkuvasti leikkaamaan määrärahoja, jopa lakisääteisiä velvoitteita laiminlyöden.

Kun lain mukaan toimeentulotukeen oikeutettujen on vaikea päästä edes hakemaan tukea, saatikka saada sitä kohtuullisessa ajassa. On selvää, että resurssit on alibudjetoitu. Se näkyy myös vaikeuksina saada näihin tehtäviin työntekijöitä Helsingissä, joka maksaa sosiaalityöntekijöille alempaa palkkaa kuin naapurikunnat ja jopa kauempana olevat pienet kaupungit.

Vaikeavammaisille ei ole tarjolla riittäviä asumispalveluja. Nyt ollaan leikkaamassa myös näitä lakisääteisiä palveluja korvaamaan tarkoitettua vammaisten omaishoitoa ja harkinnanvaraista tukea.

Mistä muusta kuin alibudjetoinnista kertoo se, että sosiaalilautakunnalle esitetään 16:sta päiväkodin sulkemista ilman, että kyetään edes yksilöimään, mitkä päiväkodit, millä perusteella aiotaan sulkea ja miten noilla alueilla asuvien lasten päivähoito aiottaisiin järjestää.

Alibudjetoinnista kertoo sekin, että tuntikehysten leikkaamista kouluissa jatketaan samaan aikaan, kun kouluja esitetään yhdistettäväksi ja lopetettavaksi. Samoin se, että homekoulujen korjaamista ilmiselvistä tapauksista huolimatta siirretään toistuvasti, tai että Helsingin kirjastojen hankintamäärärahat ovat suhteessa asukasmäärään pienemmät kuin useimmissa muissa kunnissa.

Osallistuin itse maanantaina asukastapaamiseen Kontulassa. Siellä kerrottiin paitsi Kontulan palvelujen monista ongelmista, myöskin kuvaava esimerkki Helsingin kaupungin alibudjetoinnista Kurkimäen korttelitalon kohdalla.

Korttelitalo on jo jonkin aikaa ollut vain osittaisessa käytössä, koska kulttuuriasiainkeskus ja nuorisoasiainkeskus ovat määrärahojen riittämättömyyden takia vetäytyneet tästä kaupungin rakentamasta sinänsä asiallisesta talosta. Seuraavaksi sieltä lähtee päiväkoti, joka sinne sijoitettiin osaltaan myös paikkaamaan, tai täyttämään tyhjäksi jääneitä tiloja. Sen jälkeen sinne, toukokuun lopun jälkeen, jää vain liikuntatoimi, joka sekin lähtee sieltä pois, kun EU:n rahoitus päättyy. Vuoden lopussa koko talo on täysin tyhjä. Ja meille kerrotaan, että kaupungin talous on hyvällä mallilla, mitään alibudjetointiongelmia ei ole.

Tällaisia pulmia voisi luetteloida pitkän listan enemmänkin. Terveysasemia lopetetaan jne. Jopa vastauksissa eräisiin muihin aloitteisiin puhutaan suoraan siitä, että määrärahat eivät riitä, esimerkiksi kun valtuutettu Arhinmäen aloitetta joukkoliikenteen osalta torjutaan.

Eli lisäbudjetin tarpeen kiistäminen on poliittinen kannanotto palvelujen heikentämisen puolesta, ja tämä kannanotto meille esitetään hyväksyttäväksi samaan aikaan, kun valtuutetuille on jaettu viime vuoden tilinpäätös, joka näyttää yli 170 milj. euroa ylijäämää. Helsingin Energian voittovaroista siirretään 100 milj. euroa, joka ei sisältynyt kaupungin talousarvioon kaupungin tulopuolelle. Minkä takia tällaisia rahoja ei käytetä peruspalvelujen ilmiselvän alibudjetoinnin lopettamiseen?

Kaupunginhallitus esittää, että se aikoo käyttää näitä rahoja lainojen lyhentämiseen. Mielestäni se on väärä ja epäsosiaalinen ratkaisu tilanteessa, jossa Helsingillä on enemmän lainasaatavia kuin velkoja ja jossa rahaa ei riitä - kuten äskeiset esimerkit kertoivat - edes lakisääteisten velvoitteiden kunnolliseen hoitamiseen. Lisäbudjetti on mielestäni sekä tarpeen että mahdollinen. Kyse on poliittisista valinnoista, joita valtuutettujen on tietysti syytä tehdä.

Edellä olevaan viitaten esitän seuraavaa:

Tämän vuoden talousarvion määrärahat eivät riitä kaikkien lakisääteisten palvelujen kunnolliseen hoitamiseen. Tällä perusteella esitän kaupunginhallituksen esittämän vastauksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää ponsiesitystä.

(Puheenjohtajan välikysymys.)

Otetaan vielä kerran.

Elikkä kannatan valtuutettu Hakasen tekemää palautusesitystä.

Sanoin virheellisesti ponsi. Oli palautuksesta kysymys. Elikkä kannatan sitä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Valtuutettu Anttila on tehnyt hyvän aloitteen yritysryppään aikaansaamiseksi Pasilan konepajan alueelle.

Rakennusten uusiokäyttöä varten on perustettu työryhmä, jossa rakennusten ja alueen omistajan lisäksi ovat edustajat kaupunkisuunnitteluvirastosta ja museovirastosta. Talous- ja suunnittelukeskus esitti, että työryhmää tulisi vielä täydentää kaupungin elinkeinopalvelun edustajalla elinkeinopoliittisten näkemysten tuomiseksi mukaan työryhmän työskentelyyn.

Kannatan tätä ehdotusta. Ja kysyn, millaisiin toimiin asiassa on ryhdytty tai on tarkoitus ryhtyä?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Siimeksen aloite on aiheellinen.

Jalankulkuvaloja on alueella toivottu tuloksetta jo useiden vuosien ajan. Tällä hetkellä voimassa olevaa nopeusrajoitusta ei aina noudateta, ja liikennevalvonta on puutteellista.

On myönteistä, että alueen liikenneturvallisuuteen on nyt kiinnitetty näin laajaa huomiota ja liikenneturvallisuutta on selvitetty ja myös lasten näkökulmasta. Myönteistä on myös se, että aiheesta on järjestetty asukasilta, jossa asukkaat ovat voineet esittää mielipiteitään tästä liikennesuunnitelmasta.

Uudet 1-luokkalaiset aloittavat jälleen elokuussa.

Asukasillassa maaliskuussa väläytettiin mahdollisuutta asentaa jalankulkuvalot jo tänä vuonna. Määrärahat on myönnetty. Eli kyse on töiden järjestelystä.

Esitän tähän liittyen seuraavat kaksi toivomuspontta.

Ponsi 1:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kallvikintien ja Satamasaarentien risteykseen ajatellut jalankulkuvalot asennetaan jo ennen koulun alkua syksyllä 2005.

Ponsi 2:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lasten liikenneturvallisuudesta huolehtiminen otetaan liikennesuunnittelussa yhdeksi erityiseksi näkökulmaksi ja että koulumatkan turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kouluverkkosuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi lasten liikenneturvallisuutta pyritään edistämään vaikuttamalla aktiivisesti autoilijoiden asenteisiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Aarnipuun tekemiä ponsiesityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen tyytyväinen siihen, että tyttöjen harrastusmahdollisuuksia lähdetään kartoittamaan.

Kulttuuripuolella tässä tuskin lienee ongelmaa, vaan lähinnä liikunta- ja osittain nuorisopuolellakin. Nuorisotoimessa ongelma kytkeytyy lähinnä sukupuolikulttuuriin, jossa saattaa olla vaihtelua eri nuorisotoimipaikoissa. Liikuntapuolella ongelmana näyttää olevan se, että seuroilla on taipumus jakaa pojille parempia vuoroja kuin tytöille ja tyttöjen suosimiin lajeihin ei myöskään kohdistu riittävästi julkista rahoitusta. Opetusministeriön asettaman tasapelityöryhmän mukaan yksityisten yritysten tarjoamiin palvelujen käyttäjiksi 74 % on naisia ja tyttöjä. Onkin syytä tutkia, miten tasapuolisesti julkinen rahoitus kohdistuu tyttöjen suosimiin lajeihin. Toivottavasti perustettava työryhmä tarttuu tähän kysymykseen.

Kiitos hyvä puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Me olemme kokoontuneet tärkeän asian ääreen.

Tein aloitteen jo aika kauan sitten siitä, että joukkoliikenteessä ns. kertalipulla matkustamisen kelpoisuusaikaa lisättäisiin nykyisestä runsaasta tunnista 2 tuntiin. Tätä asiaa käsiteltiin jo viime kerralla tämän aloitenipun käsittelyn yhteydessä. Silloin valtuusto palautti aloitteeni uudelleen valmisteltavaksi siten, että joukkoliikennelautakunta valmistelisi esityksen siitä, että kertalipulla voisi matkustaa 2 tunnin ajan.

En ole kauhean yllättynyt siitä, että lautakunta lähettikin toisenlaisen vastauksen. Mutta siitä olen yllättynyt kerta kaikkiaan, että toistamiseen joukkoliikennelautakunta puhuu palturia ja - miten sanottaisiin? - niin kuin aivan tyhjiä asioita.

Olen tehnyt tämän aloitteeni sen takia, että joukkoliikenteeseen saataisiin uusia matkustajia. Jos me jatketaan kertalipun matkustusajan kelpoisuusaikaa 2 tuntiin, se tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteeseen siirtyy 1) autoilijoita, niitä, jotka normaalisti tekevät jonkun keikan kaupungille tai jonnekin muualle omalla henkilöautollaan ja 2) niitä ihmisiä, mitä tämä valtuusto eritoten vihaa, pummeja. Pummit siirtyvät maksullisiksi asiakkaiksi sen jälkeen, kun tullaan tällä tavoin vastaan.

Kaiken kaikkiaan tämä olisi hyvin järkevä uudistus. Tämä olisi signaali kansalaisille siitä, että joukkoliikenne on - ei nyt kannatettavaa. Sitä se on joka tapauksessa - tärkeä ja sellainen järjestelmä, johon me toivomme ihmisten osallistuvan.

Luen muutaman kohdan meille annetusta vastauksesta. Nämä ovat ihan uskomattomia, että nämä ovat todella hauskoja. Näin kerrotaan: "Vaihtoajan pidentyminen 2 tuntiin sekä lisää että vähentää kertalipun myyntiä." Kyllä. Se lisää että vähentää kertalipun myyntiä. Täällä kerrotaan, että "Helsingin joukkoliikenteen kehittämisstrategioissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on joukkoliikenteen nopeuttaminen." Hidastaako aloitteeni joukkoliikennettä? Jos asiakas maksaa kertalipun maksukortillaan, hän ravaa sinne bussiin ihan yhtä nopeasti kuin ennenkin. Jos hän ostaa kuskilta lipun, silloin matka-aikaa saattaa tulla lisää. Tähänkin minulla on jo vastaus. Kerron sen kohta. Lopuksi vastauksen sivulla 159 sanotaan näin: "Näin merkittävä muutos tariffirakenteeseen on mahdollista toteuttaa vain, jos pystytään arvioimaan sen lipputulo- ja matkustajamäärävaikutukset riittävän hyvin päätöksenteon perusteeksi." Tämä on totta. Tähän olisin halunnut saada joukkoliikennelautakunnalta myös vastauksen, mutta ne tunarit ovat tehneet jotain muuta ja jättäneet asian tutkimatta. He kirjoittavat: "Ilman lisätutkimuksia matkaketjujen ominaisuuksista tämä ei ole mahdollista. Tämän tyyppiset tutkimukset ovat hyödyllisiä osana matkakorttijärjestelmän uusimiseen tähtäävää valmistelua lähivuosina." Herra jumala. Minä en ainakaan halua odottaa seitsemää, kahdeksaa vuotta siitä, että saadaan tehtyä järkeviä päätöksiä. Tämä kestää nyt aivan liian kauan.

Senpä takia esitän aloitteen kolmannen kerran palautettavaksi seuraavalla perusteella:

Kaupunginvaltuusto palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi siten, että järjestetään tarpeeksi pitkä, esimerkiksi 3 kuukauden mittainen kokeilu, jossa etukäteen ostetun kertalipun tai matkakortin arvolipun kelpoisuusaika muutetaan 2 tuntiin.

Tämä on aukoton nyt. Tätä ei pysty enää joukkoliikennelautakunta tyrmäämään. Tulkaa mukaan. (Välihuuto!) Saat. Joo. Ilman muuta. Mutta tähän puheenvuoroni päättyykin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun kuulun näihin mainittuihin tunareihin, jotka puhuvat palturia, niin olisin vain halunnut kysyä, että kun tässä on kuitenkin ihan hyvää vertailudataa Turusta, missä lipputulot ovat selkeästi laskeneet, niin mitä linjoja valtuutettu Helistö olisi vaihtoehtoisesti valmis, tai mistä pitäisi sitten karsia kustannuksia, että saisimme nämä toteutettua, jotta me tunarit osaisimme tehdä parempia päätöksiä?

Ensimmäisenä pyydän anteeksi valtuutettu Rissaselta ja muilta joukkoliikennelautakunnan jäseniltä. Puheen kestäessä innostuin ihan turhaan morkkaamaan.

En tietenkään ole valmis vähentämään joukkoliikennetarjontaa yhtään aloitteeni takia. Turun järjestelmää ja Helsingin järjestelmää ei voi yks yhteen vertailla. Turku on pikkukaupunki Helsingin rinnalla. Senpä takia on tärkeätä, että tehdään ehkä esimerkiksi juuri esittämäni, noin 3 kuukauden mittainen kokeilu, jotta konkreettisesti tiedämme, kuinka paljon saamme lisää tuloja ja lisää matkustajia joukkoliikenteeseen.

Kiitos puheenjohtaja.

Piti tulla tänne, kun en ole ihan varma, riittääkö täysin 2 minuuttia, vaikka luultavasti olisi riittänyt.

Päivää ennen sitä kokousta, jossa minäkin allekirjoitin tämän kyseisen valtuutettu Helistön aloitteen, niin pari kaveria, jotka ovat juuri tällaisia - eikö Helsingin strategioihin kuulu, että pyritään estämään syrjäytymistä? - pari tällaista syrjäytymiskierteessä olevaa kaveria sanoi, että etkö sinä voisi tehdä sellaista esitystä, että olisi asiointilippu, joka olisi voimassa 2 tuntia, niin ehtisi käydä joka virastossa missä tarvitsee käydä, jotta saisi ne pikkuruiset määrärahansa fattasta ja kaikkea muuta vastaavaa, lekurissa tai muuta, että tunnissa ei oikein ehdi takaisin ja silloin toinen matka on pakko tehdä pummilla. Yleensä he ovat sentään sellaisia kundeja, että he pyrkivät ostamaan sen lipun nimenomaan etukäteen kioskilta, etteivät matkustaisi pommilla - niin kuin Hakalehto halusi korostaa, että se on pommilla eikä pummilla. He mielellään maksavat, ettei tarvitse pelätä smurffeja, mutta toivoisivat, että lippu olisi 2 tuntia voimassa, että ehtisi hoitamaan kaikki tarpeelliset asiat ja pääsisi samalla lipulla takaisin ja se olisi maksettu ja voimassa. Nyt he menevät jompaankumpaan suuntaan pommilla. Sen takia en oikein pysty näkemään, että ainakaan heidän kohdallaan ...

Luulen, että pommilla matkustaminen vähenisi tämän valtuutettu Helistön ehdotuksen myötä. Niinpä kannatankin sitä lämpimästi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Otin alussa repliikkipuheenvuoron, mutta kun kerkesi tuo valtuutettu Myllykoski väliin, niin silloin ajattelin, että parempi ottaa varsinainen puheenvuoro, kun muita siellä ei enää ollut.

Jos kertalipun kelpoisuusaikaa pidennetään 2 tuntiin, niin se tietenkin luonnollisesti vaikuttaa siihen, että aika monet, jotka ostavat kaksi kertalippua, ostavat sen jälkeen yhden kertalipun. Se aika paljon vähentää siinä mielessä joukkoliikenteen saamia tuloja.

Toisaalta ajattelen sitten näistä pummeista, että heillä kyllä löytyy helposti selityksiä, miksi pummilla pitää mennä. Toisaalta voisi ajatella, että rikkomushan on jatkossa pienempi, kun jättää vain yhden lipun maksamatta, kun ennen jätti kaksi lippua. Moraalisesti tuntuisi ehkä helpommalta jättää yksi lippu vaan ostamatta. Mutta ainahan niitä selityksiä löytyy.

On kieltämättä totta, mitä valtuutettu Helistö totesi, että olemme varmasti laittaneet sanamme hieman hassusti, kun oli tämä vaihtoajan pidentyminen 2 tuntiin sekä lisää että vähentää kertalippujen myyntiä. Kyse on tietenkin siitä, että osa ihmisistä on sellaisia, jotka ostavat kertalippuja lisää, koska heidän sitä kannattaa tehdä. Toisaalta se lisää ja toisaalta vähentää. Se, että kumpaan suuntaan se lopulta päättyy, riippuu tietenkin siitä, kumpia ihmisiä on enemmän.

Olennainen kysymys on myös se, että aina voidaan keksiä syitä, että pitää halvemmalla saada se samat palvelut. En ole valmis kannattamaan tätä tehtyä esitystä.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Lembergin tekemä kysymys kokovuotisista puistonpenkeistä oli aiheellinen ja tärkeä. Samalla tätä kysymystä kannattaa vähän laajentaa ylipäätänsä pohtimaan sitä, onko meillä riittävästi puistonpenkkejä tässä kaupungissa. Palaute on itse asiassa sen suuntaista, että varsinkin joillain alueilla, mutta uskoisin, että aika monilla alueilla niitä on liian vähän. Tänä päivänä erityisesti, kun meidänkin väestömme vanhenee, tarvitaan sitä. Monet mielellään liikkuvat, mutta ei niin pitkiä matkoja, että jos välillä ei ole puistonpenkkejä, niin ei uskalla lähteä liikkeelle. Puistonpenkkien merkitys on erittäin suuri myös hyötyliikunnan kannalta. Se antaa selkärangan sille, että uskaltaa lähteä liikkeelle kun tietää, että voi välillä huilata, jos alkaa väsyttää.

Sen vuoksi mielestäni olisi syytä harkita sitä, että kaupunki - kesäaikaan erityisesti kun liikutaan - lisäisi penkkien määrää. Tiedän, että siirrettäviin penkkeihin liittyy tiettyjä ongelmia. Olen itse ollut Helsingin kaupungin rakennusvirastolla puisto-osastolla kolme kesää töissä. Maanantaisin aloitettiin yleensä työt sillä, että otettiin doppeli ja lähdettiin kiertämään puistoja ja etsimään, mihin ne ovat siirtyneet. Näillä meidän puistonpenkeillämme on sellainen erikoinen tapa, että ne kävelevät viikonloppuisin - myös muina kauniina kesäiltoina - omia aikojaan. Ymmärrettävää kyllä, en nähnyt sitä mitenkään erityisen pahana, koska niitähän ei ilkivaltamielessä siirretä, vaan siirretään sen mukaan, mihin aurinko paistaa ja mihin rakentuu erilaisia ryhmiä. Mutta se oli hyvää työllistävää toimintaa myös, että maanantaiaamuna palautimme ne ja monina muinakin aamuina.

Mutta joka tapauksessa tämä ei ole niin iso ongelma, että miksi emme voisi lisätä aidosti puistonpenkkien määrää. Erityisesti Kallion kaupunginosan alueelta tulee jatkuvasti palautetta sieltä, että siellä ei ole juuri ollenkaan penkkejä, ei voi istahtaa. Olen ymmärtänyt, että sitä perustellaan sillä, että niissä istuu laitapuolen kulkijoita tai muita epäsosiaalista ainesta. Mutta mielestäni se on aika kova ratkaisu, että me käytännössä kokonaan olemme ilman puiston penkkejä kaupunginosissa, joissa on paljon ihmisiä ja vanhoja ihmisiä, jotka haluavat liikkua. Se perustallaan, että ehkä niihin joskus jotain epäsosiaalista ainesta joidenkin mielestä majoittuu.

Sen vuoksi mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää, että me lisäisimme nyt Kallion alueella puistonpenkkien määrää, koska niistä on todella huutava tarve ja niitä koko ajan toivotaan lisää, mutta samalla myös selvitettäisiin muilta alueilta. Esimerkiksi myös keskusta-alueelta tulee paljon palautetta, että olisi mukavampaa, kun olisi puistonpenkkejä.

Joten tämän johdosta teenkin seuraavansisältöisen toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kallion kaupunginosassa lisätään julkisten puistonpenkkien määrää. Samalla olisi syytä selvittää myös muiden kaupunginosien tarve lisäpenkeistä.

Tämä on erittäin hyvä ponsi. Toivon, että tätä voidaan tukea.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minäkin kuulun tähän puistonpenkkipuolueeseen. Haluan kannattaa valtuutettu Arhinmäen tekemää pontta.

Tämä rajautuu tässä Kallion kaupunginosaan, mutta erityisen tärkeä on tämä jälkimmäinen osa, että selvitetään myös muiden kaupunginosien tarve lisäpenkeistä.

Tämä on tullut hyvin paljon esiin etenkin ikäihmisten taholta. Ja se, että jos me haluamme terveyttä edistää, niin parasta terveyden edistämistä on liikunnan edistäminen ja sopivien taukopaikkojen järjestäminen ikäihmisille. Kyllä tässä on todella järki olemassa. Ja se, että se on itse asiassa myös kaupunkitilan luomista, että on paikkoja, jossa ihmiset voivat kokoontua penkkien ympärille. Itse esimerkiksi seuraan Arabian puolella, niin siellä ihmiset jäävät jonkun penkin ääreen setvimään asioitaan. Kyllä tämä on hyvin kannatettava.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Nämä penkit ovat todella tarpeen. Niitä toivotaan yhä useampien ihmisten suulla lisää tähän kaupunkiin. Mielestäni kaupunki on velvollinen jopa näitä penkkejä järjestämään riittävän määrän, jotta ihmiset voivat niissä lepuuttaa, milloin on kolottava selkä, milloin lonkka, milloin polvi tai joku muu paikka. Ikäihmisillä näitä kolotuksia tuppaa itse kullakin olemaan. Sen vuoksi on tarpeen aika ajoin päästä penkille huokaisemaan. Sitä kauppakassiakin kun kanniskelee, niin siinä on mukava, se vieressä, olla ja todeta, että penkki oli taas oikeassa paikassa.

Elikkä tämä valtuutettu Arhinmäen ponsi on todella kannatettava ponsi, sillä mielestäni näitä penkkejä pitää saada ympäri kaupunkia siten, kun niitä tarvitaan. Se ei ole mikään kustannustekijä. Tällainen penkki pystytään kuitenkin halvalla saamaan. Tämän aloitteen on jopa tehnyt kokoomuksen ryhmän edustaja Irmeli Lemberg. Elikkä tässä mielestäni vasen ja oikea lyö kättä, johon varmasti myös keskusta ja vihreät ja SDP:kin voi yhtyä tähän näkemykseen ja yhtyä sitä kautta, että tällaisia penkkejä saadaan Helsinkiin entistä enempi.

Puheenjohtaja.

Olen sitä mieltä, että penkkejä tarvitsemme lisää ja niitä on ympäri kaupunkia saatava.

Arvoisa puheenjohtaja.

On totta, että tämä suomalainen penkkikulttuuri vähän ehkä eroaa kansainvälisestä siinä, että meillä on vähän vähemmän niitä kuin ehkä kaupunkikuvassa voisi olla. Sitä varmaan kannattaa pohtia, että pitäisikö niitä lisätä. Tietysti se tuo mukanaan myös omaa haastetta sitten siinä, että millä tavalla sitä ympäristöä pidetään sillä tavalla houkuttelevana, että siinä myös on miellyttävä olla.

Mutta olisin puuttunut toiseen tämän aloitteen osaan, jossa puututaan siihen, että millä tavalla Helsingin kaupungille suunniteltaisiin omaleimainen ja vähäisin taloudellisin uhrauksin ns. oma penkki.

Muistaakseni keskuspuistoon on juuri suunniteltu tällaiset penkit ja muutkin välineet Helsingille aivan omia tarpeita varten. Toivoisin, että näitä suunnitelmia voitaisiin mahdollisesti hyödyntää niin, että ei moneen kertaan näitä penkkejäkään suunniteltaisi. Uskallan epäillä, että se prosessi ei ole kuitenkaan hirvittävän halpa. Mutta sitä tietoa hyväksikäyttäen voitaisiin niitä jo suunniteltuja penkkejä laajemminkin kauniissa puistoissamme hyödyntää.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä oli erinomainen ajatus valtuutettu Bryggarelta.

Arvoisa toveri puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Aloitteeni, joka koskee yöliikenteen ulottamista myös keskiviikon ja torstain ja torstain ja perjantain välisiin öihin, on tehty pitkän harkinnan jälkeen ja paljon palautteen jälkeen. Erityisesti Itä-Helsingissä asuville nuorille se on tärkeää ja vähän vanhemmillekin. Nimittäin ylipäätänsä, jos ajatellaan sitä, miten tänä päivänä päivä rakentuu, niin se on muuttunut yhä myöhäisemmäksi, se, että mihin aikaan ollaan liikkeellä, ja sitä myötä erilaiset kulttuuritapahtumat, konsertit ja muut, ovat myös myöhäisempään aikaan. Sen vuoksi alkuviikko ja hiljainen eikä silloin ole tarvetta varmaankaan tällaisesta yöliikenteestä, mutta keskiviikon ja torstain välisenä yönä erityisesti, mutta myös torstain ja perjantain välisenä yönä on tarvetta. Tämä on tasa-arvokysymys sillä tavalla, että pystyy liikkumaan. Tämä on myös turvallisuuskysymys, että meillä on kunnollinen joukkoliikenne myös niillä 02 - 04 välisenä 2 tunnin aikana, jolloin ihmiset erilaisista kulttuuri- ja muista tapahtumista lähtevät liikkeelle.

Olin vähän hämmästynyt, kun luin tämän joukkoliikennelautakunnan vastauksen. Vastauksessa todetaan aivan oikein. En ole olettanutkaan, että keskiviikkoiltaisin joka ... Siis pitää muistaa, että meillä on aikaisemmin ollut keskiviikkoiltaisin yöliikenne, mutta siitä luovuttiin. Täällä todetaan, että 400 - 500 matkustajaa oliko viikonloppuisin, on 3 000 - 5 000.

Mutta sen sijaan ihmettelen vähän tätä, kun vastauksessa sitten lähdetään pohtimaan sitä, että jos meillä olisi joka yö yöliikenne. Sitä en ole aloitteessani edes esittänyt. Ja laskelmat liitteen sivulla 181 näyttää perustuvan siihen, että lähdettäisiin olettamuksesta, että joka ikinen yö olisi yöliikenne. Todetaan, että viikonloppuna tämä on kannattavaa, voitollista tämä toiminta ja meidän pitää miettiä sitä kokonaisuutta, miten meidän joukkoliikenteemme on houkutteleva ja palvelee yöllä töissä olevia, myöhemmin yöhön kulttuuritapahtumissa olevia. Ainakin keskiviikon ja torstain välinen yö on sellainen - joka on aikaisemmin ollut - joka pitäisi ottaa uudestaan käytäntöön.

Siksi esitänkin tämän asian palauttamista, että joukkoliikennelautakunnan olisi syytä tuoda laskelmat nimenomaan siltä osin, mitä on kysytty eikä kaikkien päivien osalta. Keskiviikko-torstai, joka on aikaisemmin ollut käytössä, jolle on tarvetta, jolla on kysyntää, pitäisi turvata sen vuoksi, että saadaan tämä asia kuntoon.

Esitän asian palauttamista.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Mielestäni tämä on ihan hyvä asia, selvittämisen arvoinen asia. Mutta kuten joukkoliikennelautakunnan vastauksesta selviää, meillä on tulossa koko yöliikenteen laaja kokonaisselvitys, ja sen yhteydessä tähän varmasti aletaan. Ei näitä kannata paloittain tehdä, näitä muutoksia, kun on tulossa kerta kokonaisselvitys.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemää ehdotusta.

Arvoisa toveri puheenjohtaja.

Lyhyesti:

Arvelin, että näin radikaaliin muutokseen, että palataan vanhaan, ei ole ollut tässä vaiheessa halua. Mutta toivottavasti selvityksen yhteydessä tähän tullaan.

Aika pienelläkin muutoksella itse asiassa saisimme helpotettua ihmisten elämää, ja erityisesti itä-helsinkiläisten elämää. Nimittäin tänä päivänä viimeiset N-merkkiset bussit lähtevät noin 01.30. Jos saataisiin yksi vuoro lisää, että noin 02:n aikaan lähtisi bussit, niin se olisi huomattava helpotus monille ihmisille, tietäen tämän päivän yöelämän aikataulut, eli yhdet bussivuorot saataisiin. Se helpottaisi hyvin paljon.

Sen vuoksi teenkin seuraavansisältöisen toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Itä-Helsinkiin suuntaavien N-bussien vuorojen määrä lisätään yhdellä niin, että viimeiset bussit lähtevät arkipäivisin noin klo 02.

Se voidaan myös toteuttaa niin, että harvennetaan vaikka välejä sitten. Se on toinen vaihtoehto. Mutta joka tapauksessa niin, että noin klo 02 lähtisi viimeinen. Tällä hetkellä lähtee 01.30. Se on pikkuisen aikaisin aika monille. Toivon, että tämä ponsi saa ymmärrystä, koska tämä on jo suuri helpotus ihmisille.

Kiitos puheenjohtaja.

Kannatan ehdottomasti tätä valtuutettu Arhinmäen pontta.

Tosin itse kyllä näkisin, että myös pohjois- ja länsisuuntaan viimeisen bussin lähtöaika on liian aikainen. Eli bussithan lopettavat kulkemisensa - niin kuin ehkä tiedätte - 01.30 aamuyöstä. Me voisimme ihan hyvin siirtää kaikkien bussilinjojen viimeinen vuoro klo 02:n nurkille. Ja jos kysytte, että millä rahalla ja kuka maksaa, niin meidän rahoilla ja me maksamme. Se tulee vähän halvemmaksi sillä tavoin, että harvennetaan vaikka, jos ei muuta keinoa ole, harvennetaan illan bussivuoroja sen verran.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä rupeaa olemaan ihan huolissaan, että pääsenkö enää normaaliaikaan nukkumaan tai kulkemaan ollenkaan. Päivällä pitäisi kuitenkin jaksaa ja päästä liikkumaan riittävän tiuhaan. Yöelämästä ollaan huolissaan. Tuntuu siltä, että työelämästä pitää olla huolissaan, mutta myöskin opiskelijoitten ja koululaisten jaksamisesta aamutuimaan. Olisi ihan mielenkiintoista keskustella, että mikä on se painopistealue vuorokaudesta, joka tulevaisuudessa hoidetaan.

Haluaisin ensin huomauttaa, että kysymys ei ole vain yöelämästä. Kysymys on myös työelämästä. Monet ovat töissä. (Välihuuto!) Niin, yöelämä ja työelämä yhdistyvät usein, koska osan pitää olla yöelämässäkin työelämässä.

Linjojen harventaminen liittyisi nimenomaan N-vuoroihin. Normaalisti noin klo 23 astihan kulkevat tavalliset linjat, vuorot, joihin ei tarvitsisi koskea. Sen jälkeen alkavat N-linjat kulkea. Niiden vuorojen parantaminen toisesta päästään, sillä tavalla vähän siirtäminen, ei merkitsisi sitä, että tavallisessa työelämässä ja normaaleilla bussivuoroilla menevien tarvitsisi yhtään joustaa. Tämä olisi vain N-linjojen sisäistä puolta.

Valtuutettu Arhinmäki melkein sanoikin ne samat mitä ajattelin valtuutettu Vehviläiselle sanoa.

Tämähän ei ole mikään moraalikysymys, vaan tämä on ihan käytännöllisyyskysymys. Kaikki ... Okei, ehkä sanoin ?

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä ei varmasti ole moraalikysymys. Varmasti meistä jokainen haluaa, että ihmiset pääsevät kotiin, oli kysymys sitten, usein myös töistä, mutta muistakin hommista.

Mielestäni tämä periaate on vähän ongelmallinen. Tässä toivomusponsilla tehdään budjettipolitiikkaa. Tällaiset ponnet kuuluvat budjettikeskusteluun, budjettiseminaariin, jossa nähdään se kokonaisuus, mitä tämä vaikuttaa, mitä leikkauksia joudutaan tekemään tai mitä kuluja tästä syntyy. Periaatteessa varmasti kaikki täällä ovat samaa mieltä. Mutta ei toivomusponsilla näitä tehdä. Äsken jo hyväksyttiin yksi toivomusponsi, joka oli selkeästi vastoin meidän budjettia. Se meni toivomuspontena läpi täällä. Ei näin voida toimia. Tämä on vastaesitys, ja sitä kautta pitää se panna siihen kohtaan. Tämä koko toivomusponsikäsittely ja menettelytavat pitäisi tehdä selväksi kaikille.

Aivan kuten aikaisemmassa pykälässä totesimme, toivomusponsillakin voidaan tehdä vahvaa politiikkaa. Tämän aloitti Rauramo ja sen puheenjohtaja hyväksyi. Sitä me muut siis jatkamme.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Vehviläiselle minäkin huomauttaisin, että epätyypillisissä työsuhteissa olevien tarpeet tulisi todellakin huomioida ja myös liikenteessä.

Sitten vielä muistuttaisin, että tämä on sinkkujen kaupunki, että yöelämä on täällä paljon aktiivisempaa kuin monissa muissa kaupungeissa.

Samaten tähän kohtaan voisin muistuttaa tästä yöliikenneongelmasta, tai yhtenä vastauksena siihen voisi olla taksibussiliikenteen kehittäminen. Siitä olen aiemmilla kausilla tehnyt kaksikin aloitetta ja saanut niihin suhteellisen myönteisen vastauksen. Mutta hanketta ei vain ole uskallettu käynnistää, vaikka tällainen liikennöinti on todettu käteväksi esimerkiksi Lähi-idässä. Tätä pitäisi varmaan taas verestää aloitteella.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Minä en ehkä niin tiukasti ottaen tullut tätä budjettialoitteeksi tai budjettiesitykseksi ..., koska - niin kuin sanottu. Täällä joku äsken ilmaisikin - se, miten bussiaikatauluja rukataan ja järjestetään, ei ole budjettikysymys. Kokonaismäärät toki ovat. Tässä suhteessa tuo ajatus, mitä tässä valtuutettu Arhinmäki tavoittelee, on sinänsä huomion arvoinen. Meillä on tarvetta tuon tyyppiseen liikenteeseen.

Enkä oikein ole taipuvainen ajattelemaan valtuutettu Vehviläisen tapaan siten, että me nimenomaan bussiliikenneaikatauluja säätelemällä huolehdimme nuorison päihdekäyttäytymisestä tai aikaisin nukkumaan menosta. Se on ehkä vähän kaukaa haettu.

Pyrkimys on ihan kannatettava. Kannatan tätä pontta. Mutta niin kuin sanottu, tulkitsen sen niin, että kokonaismääristä päätetään budjetissa erikseen.

Kiitos puheenjohtaja.

Edellisellä valtuustokaudella käsittelin tätä samaa ongelmaa ainakin kolmessa aloitteessa. Minulla oli käytännön kokemuksia, kun olen kahden nuoren aikuisen pojan isä ja halusin poikani ajoissa kotiin. Enkä voi kuvitella, että tällaisia taksimaksuja koko ajan maksetaan.

Silloin oli katkos kokonaan näissä yöbusseissa, joka parani jonkun verran näiden aloitteiden takia niin, että yövuoroja pantiin lisää. Mutta tämä yöllinen juhliminen, samaten kuin yöllä työtä tekevien joukko, on kasvanut. Tätä pitäisi ehdottomasti tarkistaa. On hauska kuulla - niin kuin valtuutettu Rissanen sanoi - että joukkoliikennelautakunta on tekemässä kokonaisselvitystä tästä asiasta.

Silloin kun katsottiin kustannuksia, mitä kaupungille tulee, jos joku yömyöhäbussi lisätään, niin kun niissä peritään korotettua maksua - ja ne ovat todella täynnä siihen aikaan, kun ravintolat tyhjenevät joskus 04: n maissa - niin ne olivat voittoa tuottavia. Kyseessä ei ehkä olisi rahakysymyskään, vaan asian tarkistaminen ajanmukaiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin valtuutettu Helistölle todeta, että en tiedä, kuinka tarkkaan olette lukeneet toivomusponteni, mutta siinä todettiin vain, että kaupunginhallituksen tulisi selvittää mahdollisuuksia kilpailutuksen edistämiseksi eikä otettu mitään konkreettisia budjettiesityksiä tai vastaehdotuksia esille.

Haluan sanoa, että olen valtuutettu Bryggaren kanssa samaa mieltä siitä, että budjettipolitiikkaa ei tule tehdä toivomusponsien kautta. Enkä aio itsekään sitä harrastaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä puutun nyt tämän ponnen muotoiluun.

Käytäntönähän on, että jos ponsi hyväksytään, niin sitä koneistossa tulkitaan pontena ja se saa sitten vastauksen niin kuin ponsivastauksen. Mutta kyllä tämä muotoilultaan, että edellytetään, että bussivuorojen määrää lisätään yhdellä, on oikeastaan budjettivaikutteinen. Jotta tämä olisi muodoltaan oikea ponsi, niin se olisi varmaan, että "kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään yöbussien määrän lisäämistä yhdellä", jolloin sitten tämä tapahtuisi sen olemassa olevan budjetin puitteissa. Mutta toki tiedän, että jos tämä ponsi tulee hyväksyttyä, niin virasto sitten varmaan tulkitsee, että valtuusto on halunnut selvittää näitä edellytyksiä tämän yövuoron lisäämiseen.

Olisi ihan hyvä, että ponsien muotoiluun valtuutetut kiinnittäisivät huomiota, jotta ei sitten tulkita kysymyksiä, että onko päätetty lisätä liikennevalojen rahoittamisbudjettia tai bussibudjettia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Todella, ponnethan eivät ole sillä lailla, ainakaan tämän neljän ja puolen vuoden aikana, mitä täällä olen ollut, niin katsottu sellaisiksi päätöksiksi, että kun ne nuijitaan pöytään, niin se tarkoittaa, että näin tapahtuu varmasti. Ikävästi me moni valtuutettu olemme sen saaneet kokea ja näissä enemmän todella tulee se selvitys.

Jotta nyt tämä keskustelu saataisiin tältä osin, olen valmis muuttamaan ponsiesitystäni niin, että se kuuluu:

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallitusta selvittämään Itä-Helsinkiin suuntaavien N-bussien vuorojen määrän lisäämistä yhdellä niin, että viimeiset bussit lähtevät arkipäivisin noin klo 02.

Jonka jälkeen tätä ei ainakaan voi tulkita budjetin vastaiseksi.

Haluamatta millään tavalla puuttua valtuuston päätöksentekoon, haluaisin muistuttaa, että kaupunginhallituksen vastauksessa ilmoitetaan, että yö- ja aamuyöliikenteestä on valmisteilla kokonaisselvitys. Ja jos nyt tässä halutaan ehdottaa, että selvitetään yöliikenteen mahdollisuuksia, niin oma tulkintani on, että tällainen selvitys on jo valmisteilla.

Kannatan valtuutettu Arhinmäen muutettua esitystä.

Ja äskeiseen sanon, että hyvä, että kokonaisselvitys on tehtävänä. Mutta jos tällainen ponsi menee läpi, niin se tietysti antaa jonkinlaista viittausta valtuuston tahdosta kokonaisselvityksen ... (Välihuuto!) No. Itse asiassa minä vedän tämän kannatukseni pois.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Arhinmäen ponsiesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Olen melko lailla pettynyt saamaani vastaukseen.

Mielestäni siirtolapuutarha-alueiden kehittämisessä pitäisi tutkia uusia suuntaviivoja ja trendejä eikä päinvastoin pyrkiä museoimaan niitä entistä enemmän.

Toivon mukaan vuosille 2005 - 2007 ajoittuva vesihuoltoselvitys johtaa alueiden kunnallisteknisten valmiuksien parantamiseen. Siirtolapuutarha-alueethan käsittävät yhteensä noin sadan hehtaarin maa-alueen, joka varmasti voisi olla tehokkaammassakin käytössä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Anttila - joka nyt ei ole paikalla - hänen tekemänsä aloite on hyvin tärkeä.

Valitettavasti todella on niin, että suuri osa helsinkiläisistä ei tiedä sitä, että kaikilla on mahdollisuus käyttää palvelulinjoja. Tiedän, että monet vanhukset esimerkiksi olettavat, että heillä pitää olla joku erityinen lupa, jotta he voisivat käyttää palvelulinjoja.

Joten aivan oikein näissä vastauksissa, joita on joukkoliikennelautakunnalta ja terveyslautakunnalta saatu, on kiinnitetty huomiota tähän tiedottamiseen. Se on mielestäni avainasemassa. Muutoin tietysti uhkaa käydä niin, että ennen pitkään nämä palvelulinjat lopettavat, koska aivan liian usein on nähtävissä se, että palvelulinjabussit ajavat aivan yksin. Monet vanhukset ja huonosti liikkuvat ja myöskin vaikkapa perheenäidit lastenvaunujen kanssa voisivat hyödyntää tätä ilmaista palvelua, jota kaupunki tarjoaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhdyn lämpimästi valtuutettu Ojalan tekemään huomioon tästä tiedottamisesta.

Esimerkiksi omalle alueelleni Suutarilaan on lähiaikoina aloitettu, avattu uusi palvelulinja ja paikallisesti asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan. Se on herättänyt suurta hämmennystä, että kuka sitä saa käyttää ja mikä on tämän palvelulinjan reitti. Elikkä tavallaan nämä investoinnit, jotka tarkoittavat hyvää ja pitäisi ohjata meidän vanhusten liikkumista oikeaan suuntaan, menevät ihan harakoille.

Vetoan tähän samaan asiaan, tästä tiedottamiseen, että näistä tiedotettaisiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Itse olen muutaman kerran havainnut palvelulinjojen tiedottamista. Mutta en tiedä, että onko suurempi ongelma nimenomaan se, että ne linjat ovat nimeltään palvelulinjoja. Silloin siitä, ehkä osa, saa sen käsityksen, että pitää olla jonkun erityisen palvelun tarpeessa, jotta voi käyttää sitä linjaa. Jos se olisi tavallinen bussilinja, 13Ö esimerkiksi, vaikka se ajettaisiinkin sillä pienellä autolla, niin voisi olla, että käyttäjämäärä olisi paljon suurempi. Mutta palvelulinja -käsite ehkä koetaan niin vieraaksi ja sellaiseksi, että sen käyttö on muilta kansalaisilta, jotka eivät ole erityispalvelun tarpeessa, kiellettyä.

Valtuutettu Peltokorpi iski täsmälleen naulan kantaan.

Palvelulinja -nimitys aiheuttaa turhia kysymyksiä. Nimi pitäisi olla lähilinja, jos erikseen halutaan keksiä joku nimi näille linjoille. Valtuutettu Peltokorpi puhutteli palvelulinjaa ihan normaaliksi bussilinjaksi. Se olisi hyvä ratkaisu. Mutta jos niille halutaan erikseen joku nimi jostain syystä, niin puhuttakoon lähilinjoista. Pankaapa korvan taakse, arvoisat päättäjät.

Arvoisa puheenjohtaja.

Palvelulinjojen tarve, varsinkin niillä alueilla, missä nyt tehdään terveydenhuoltopuolella mahdollisia organisaatio- ja tilamuutoksia, korostuu edelleen. Sitten lisäksi pitäisi huomioida se, että näiden lähilinjojen, valtuutettu Helistön ilmaisu kyseisestä bussiyhteydestä on erittäin kannatettava, että näiden lähilinjojen aikataulu olisi aika tiheä ja että se olisi aina samanlainen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Edelliseen puheenvuoroon haluaisin täsmentää.

Terveysasemista, niiden vähentämisestä ei ole tehty päätöksiä.

Ja toiseksi:

Missään tapauksessa nämä palvelulinjat eivät korvaa lähiterveysasemapalveluja.

Elikkä se, että tämä on noussut hyvin vahvasti esiin, että halutaan nimenomaan palvelulinjoja nostaa siihen liittyen, että voidaan lähiterveysasemia lakkauttaa, on mielestäni väärä lähtökohta.

Toki olen itse myös sitä mieltä ehdottomasti, että palvelulinjoista tiedottamista pitää lisätä ja niiden reittejä kehittää, mutta missään tapauksessa ne eivät korvaa lähiterveysasemapalveluja

Valtuutettu Puhakalle tiedoksi:

En puhunut terveysasemien vähentämisestä. Puhuin niiden organisaation ja toimitilojen kehittämisestä ja mahdollisesta muuttamisesta.

Olen aivan samaa mieltä, että ne eivät suinkaan korvaa palvelulinjat, tai lähilinjat, terveyspalveluja. Mutta pääseminen jo tänä päivänä röntgeniin, erikoissairaanhoidon pisteisiin tai vanhusten palvelukeskuksiin, apteekkeihin, pankkeihin jne., tulee turvata nimenomaan näillä lähilinjoilla, jotta me voimme vähentää kuljetuspalvelujen tarvetta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vaikka meillä onkin tällainen suunnitelma kuin terveysasematoiminnan kehittäminen, mutta mitä muuta se tarkoittaisi: terveysasemien lukumäärä vähenee kuin että terveysasemien lukumäärä vähenee?

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Ojala käytti hyvän puheenvuoron. Täällä aikaisemminkin on hyvin moneen otteeseen puhuttu siitä, että nämä linjat kulkevat valitettavan tyhjinä. Terveyslautakuntakin elää siinä todellisuudessa, jonka toivoisi toteutuvan elikkä että niitä käytettäisiin yhä enemmän. Totuus on kyllä, että vaikka nimeä muutettaisiin, niin se tuskin hirveästi auttaa. Mutta minusta alkaa itsekin tuntua siltä, että ennen kuin me viemme nämä palvelua tarvitsevat, esimerkiksi vanhukset, ihan kädestä pitäen kerran sen palvelulinjan kyytiin, niin mitään ei tule tapahtumaan. Ja sama koskee ilmeisesti sitten lapsiperheitä, äitejä ja isiä pienten lasten. Esimerkiksi juuri näillä seuduilla, kuten Myllypuro ja Viikki, jossa nyt on keskusteltu terveysasemaverkon tarkistuksista, niin tämä yksi argumentti, miksi näitä ei voisi, näitä tiloja jättää paikoilleen, ei voisi tehdä mitään, on se, että liikkuminen Helsingissä on niin hankalaa, ja aivan ilmiselvästi näitä palvelulinjoja ei ole todellakaan löydetty siinä määrin kuin olisi aiheellista.

Kiitos puheenjohtaja.

Olen yleisten töiden lautakunnan puheenjohtajana tällä kaudella ja kahdella edellisellä kaudella olen ollut varapuheenjohtaja. Yleisten töiden lautakunta on katukunnossapidon osalta aina yksimielisesti kannattanut sitä, että se tulisi maksaa yleisistä verorahoista.

Eräs toimittaja kyseli tätä näkemystä, että onko sitten veroraha parempaa rahaa kuin kiinteistöjen maksama raha. Täytyy kyllä todeta, että raha on rahaa, että siinä mielessä samanlaista. Taloudellisesti olisi edullista, että me maksaisimme verorahoista nämä nyt kiinteistöjen maksettavaksi tulevat maksut, koska tässä nykyjärjestelmässä kaupunki joutuu perimään kustannusten lisäksi myös arvonlisäveron kiinteistöiltä. Jos se maksettaisiin suoraan yleisistä verorahoista, tätä verokustannusta ei olisi. Samaten laskutusjärjestelmä kiinteistöjen suuren lukumäärän vuoksi on kallis. Yhteensä nämä merkitsisivät noin 30 %:n alennusta katukunnossapidon kustannuksiin, jos ne maksettaisiin yleisistä verorahoista.

Mielestäni, kun kaikki käyttävät katuja, kaikki voisivat osallistua verorahojen kautta niitten kunnossapitokustannuksiin. Kaupunkilaisen kukkaro täytyy nähdä laajasti. Ensin on oma kukkaro ja oma kukkaro jatkuu kaupungin kukkarona. Kohdellaan näitä rahoja yhtä hyvin kuin omiamme, niin talous on kohdallansa, säästynyt 30 %.

Fru ordförande, bästa fullmäktige.

Jag håller helt med Enroth i den här frågan och vill påminna om att eftersom vi vanligen i mycket större frågor stöder en enhällig nämnd så tycker jag att vi här också skulle kunna beakta det beslut som nämnden enhälligt har fattat. Dessutom finns det i den här staden en massa andra saker som är i mycket mindre grad gemensamma för alla skattebetalare, än gatorna och skötseln av clear ?, och tycker att det här därför i högsta grad skulle kunna vara en sak som finansieras med skattemedel. Jag hoppas att den här saken går framåt och får en lösning.

Kiitoksia puheenjohtaja.

Toisin vielä toisen näkökulman tähän asiaan.

Nykyinen laskentaperuste merkitsee sitä, että pientalossa asuva perhekunta saattaa joutua maksamaan katukunnossapitoa, maksua, jopa kuusi kertaa enemmän kuin kerrostalossa asuva ruokakunta. Tämä ei ole tasa-arvoista. Verorahoista maksamalla koko tämä ongelma poistuisi.

Yhdyn kaupunginhallituksen esitykseen, tähän valtuutettu Johanssonin aloitteeseen. Tätä asiaa käsiteltiin yleisten töiden lautakunnassa viime torstaina. Korotimme tätä taksaa vastaamaan kohonneita kustannuksia paremmin, ja lisäsimme päätökseemme velvoitteemme virastolle, että tämä asia tuodaan uudelleen lautakuntaan siten, että normaalissa budjettimenettelyssä pyrimme järjestämään asian niin, että maksuista luovutaan kokonaan vuoden 2007 alusta ja katujen kunnossapito kustannetaan verovaroilla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Taipaleen aloitteessa on kiinnitetty huomiota erittäin tärkeään asiaan.

Sosiaalilautakunnan vastauksesta saa sellaisen käsityksen, että asiat ovat kunnossa, elikkä omaishoitajat saavat hoidettavalle tilapäistä apua kriisipaikoille tai vanhainkoteihin tai palvelutaloihin. Täytyy nyt uskoa, että näin on.

Mutta ainakin itse olen saanut omaishoitajilta myöskin toisenlaista palautetta. Ja kun tästä myös käy hyvin selvästi ilmi se, että paitsi että meillä on tiedossa ne, jotka saavat omaishoidontukea, niin ainakin 2 300 henkilöä tällä hetkellä toimii omaishoitajana. Sitten meillä on vielä lukuisa määrä omaisia, jotka hoitavat omaistaan ilman omaishoidontukea. Heidän lukumäärästään ei ole käytettävissä tietoja. Kun vanhusten määrä kasvaa kaiken aikaa ja myöskin vammaisten osalta pyritään yhä enemmän pois laitospaikoista, niin paine varmasti kasvaa tulevaisuudessa siihen, että tätä tilapäistä hoitoa voidaan järjestää niin, että omaishoitaja pääsee esimerkiksi lomalle lepäämään, että jaksaa sitten taas jatkaa tätä varsin raskasta ja toisaalta hyvin suurta arvostusta nauttivaa omaishoitoa.

Eli toivon, että kaupungin puolella kartoitetaan tätä tarvetta vähän pidemmällä tähtäimellä. Nythän vuonna 2004 oli tehty selvitys nykytilasta ja annettu kehittämissuosituksia. Mutta juuri sen takia, että meillä on todellakin varmaan paljon vanhuksia, jotka ? eivät saa omaishoidontukea, niin meillä ei ilmeisesti ole kokonaistarpeesta tietoa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen tehnyt itsekin - tietyt ? - tästä samasta asiasta aloitteen, koska ei ollut tiedossani, että valtuutettu Taipale on tehnyt asiasta aloitteen. Toivoisin, että siinä yhteydessä paneuduttaisiin tähän.

Siellä on sellainen ongelma tällä hetkellä, että kun organisaatiouudistusta tehtiin, niin meillä on kotipalvelut itse asiassa terviksen puolella ja omaishoidontuki on sosiaalipuolella. Nyt siellä on sellainen ongelma, että nimenomaan intervallipaikat, lyhytaikaiset paikat plus kriisihoito, niin niitä paikkoja ei ole tarpeeksi. Minuun ovat työntekijät olleet yhteydessä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos paikkoja ei ole, tätä lainmukaista 2 päivän lomaa ei pystytä järjestämään näille omaishoitajille. Olisi erittäin tärkeää, että me saisimme tätä menemään. Tunnen esimerkiksi koillisen alueen omaishoidettavia ja hoitajia. Siellä on sellaisia tilanteita, että miten ne ihmiset jaksavat sitä työtä tehdä.

Tästä syystä olisi erittäin tärkeää, että olisi lyhytaikaisia paikkoja, että tähän todella kiinnitettäisiin huomiota. Toivottavasti siinä seuraavassa tekemässäni aloitteessa mentäisiin vähän syvällisemmin tässä asiassa eteenpäin. Tämä on todella huutava puute. Eikä tämä kauniilla sanoilla korjaannu, se arkielämä siellä omaishoidossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esittäisin kysymykseni apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle, kun hän on paikalla.

Valtuutettu Taipaleen aloite lääkärivajeen poistamiseksi on mielestäni erittäin hyvä. Itse asiassa tässä aloitteessa esitetään erittäin käytännöllinen ja hyvä ajatus, mihin myöskin kaupunginhallitus on vastauksessaan kiinnittänyt huomiota, elikkä Helsinkiin perustettaisiin Helsingin yliopiston alaisen lääketieteellisen tiedekunnan alaisuuteen terveyskeskusopetusyksikkö. Tämä on mielestäni erittäin kannatettava ajatus. Tässä on kuulemma tällainen työryhmä perustettu, joka antaa vastauksensa 12.9. mennessä.

Vetoaisin ja toivoisin, että tähän loppumetreille saataisiin panoksia, että tämä toteutuu. Uskon, että vain sitä kautta me saamme hyviä pysyviä terveyskeskuslääkäreitä Helsinkiin ja Helsinki pystyy näyttämään uusille tuleville terveyskeskuslääkäreille, että Helsingin kaupunki on erittäin hyvä työnantaja.

Mutta näitä neuvotteluväliaikatietoja kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Itse en ole neuvotteluosapuoli, mutta käsitykseni mukaan positiivisessa hengessä neuvotellaan.

Tämä on meidän kaikkien yhteinen toive, että tällainen opetusterveyskeskus saataisiin, ja me nimenomaan haluaisimme, että se on Itä-Helsingissä.

Olen myöskin tuonut esiin sen, että mielestäni sen pitäisi olla opetus- ja tutkimusterveyskeskus. Siinä pitäisi olla myöskin tutkimusta, jotta me saisimme sille sellaisen statuksen, että ihmiset aktiivisesti haluavat hakeutua sinne.

Kiitoksia vastauksesta.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos sitä laajennetaan myöskin tutkimuksen puolelle. Mutta joskus pienten askelten politiikka on parempi. Siinä mielessä opetusyksikkö varmaan olisi se lähtölaukaus.

Vastauksessa puhutaan Itä-Helsingistä. Mutta täällä on myöskin tuotu Malmin sairaala erittäin keskeisesti esiin. Haluaisinkin tässä yhteydessä puhua Malmin sairaalan puolesta, koska siellä on päivystystoimintaa, terveyskeskustoimintaa ja siellä on koko sairaalakonsepti. Se olisi mielestäni tällä hetkellä erittäin toimiva paikka.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aivan lyhyesti:

Jaan Helsingin sillä tavalla itään ja länteen, että Malmi kuuluu mielestäni itään. Malmista on puhuttu tässä yhteydessä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä aloitehan käsittelee Arabianrannan alueen päivähoidon järjestelyjä. Siinä on esitetty kolme vaihtoehtoa, jotka nousevat ihan sen alueen tilanteesta, elikkä se, että olisiko siellä mahdollista käyttää nykyisiä, esimerkiksi kerhotiloja tai muita tiloja päiväkodin tarpeisiin tai sitten rakentaa Arabianrannan alueelle esimerkiksi peruskoulun laajennuksen yhteydessä tai muutoin tehdä uudisrakennus.

Mielestäni sosiaalilautakunta on tähän asiaan paneutunut perusteellisesti, ja tähänhän kaupunginhallituskin viittaa omassa lausunnossaan.

Se tilannehan on siellä, että 1.7. jälkeen Arabianrannan alueella ei ole yhtään päiväkotia, kun koululta ne tilat tulevat koulun käyttöön.

Ja kuten sosiaalilautakuntakin sanoo, että siellä on hankeohjelmassa sijoitettu vuosille 2007 ja 2008 ja selvitetään hankkeen aikaistamisen mahdollisuutta. Ja sitten todetaan, että se täytyy sopia kaupunginkanslian, kaupunkisuunnitteluviraston, tilakeskuksen ja rakennusviraston kesken pidettävissä neuvotteluissa ja lisäksi, että siellä pohjoispuolella on tonttivaraus olemassa päiväkodille.

Nyt on sellainen tilanne, että maanantaina kaupunginhallituksessa sen pohjoisen osan rakentamiseen, siis maapohjan työstämiseen myönnettiin määräraha plus sitten samassa yhteydessä perusteluosuudessa kerrottiin, että Arabianrannan alueen rakentamista vauhditetaan.

Tässä yhteydessä teen toivomusponnen, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii päiväkotipalvelun järjestämistä Arabianrannan alueelle.

Tämä on sillä tavalla hirveän tärkeä, että me saataisiin sinne päiväkoti. Sinne on nyt valmistumassa uusia asuntoja. Tänä vuonna siellä jo asuu noin 1 800 ihmistä, ja siellä ei ole yhtään päiväkotia. Nyt saadaan tilapäisesti tämä järjestely hoidettua, kiitos lähialueiden päiväkotien. Mutta se ei poista sitä ongelmaa, että sillä alueella ei ole sitä päiväkotia. Olen ollut tästä päivähoitoon yhteydessä. Vanhemmat soittavat jo etukäteen ja kysyvät päivähoitopalveluista. Se on yksi sellainen edellytys, että halutaan muuttaa sille alueelle.

Mielestäni tämä on sosiaalilautakunnan linjausten mukainen. Toivon, että valtuusto ymmärtäisi tämän merkityksen sen alueen päivähoidolle ja vanhemmille. Siellä on järjestetty keskustelutilaisuuksia, joissa on hirveä huoli ollut. Sitten siellä on toinen huoli nousemassa. Siellä oltiin iloisia siitä, että koulun laajennus piti lähteä liikkeelle, mutta nyt kouluverkon supistamisen yhteydessä sitä hanketta on siirrettykin vuodelle 2010, elikkä käytännössä se tarkoittaa sitä, että koulu on täynnä vuonna 2008 ja sitten me ruvetaan rahtaamaan sieltä lapsia jonnekin muualle. Elikkä samat lapset, jotka pettyivät päivähoidon järjestelyissä, tulevat nyt pettymään koulun laajentamisen kanssa. He joutuvat muille alueille kouluun. Se on toisen puheen väärtti, vielä tämä kouluasia. Mutta tässä oli toivomusponteni. Toivon sille kannatusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Puhakka kuvasi Arabianrannan lasten tilannetta erittäin hyvin.

Kannatan hänen tekemäänsä pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Tarkkasen aloite on tosi hyvä. En vain tiedä, voidaanko aloitteella hoitaa lisävakansseja.

Miten Helsingissä turvataan ravitsemusterapeuttien antamat asiantuntijapalvelut? Terveyskeskuksissa on kolme täyspäiväistä, yksi osa-aikainen, kaksi koko päivä ... (Välihuuto!)

Kiitos puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Haluan kiinnittää teidän huomionne tähän keskusteluun, jota aiheesta käytiin kaupunginhallituksessa eli siihen seikkaan, että sosiaalilautakunta antoi tähän asiaan lausunnon, jonka mukaan alle kouluikäiselle ja alle 3 vuotta perheessä olleelle adoptiolapsen perheelle annettaisiin mahdollisuus Helsinki-lisään. Tätä kaupunginhallitus ei vastauksessaan kuitenkaan mainitse.

En tee nyt tässä vaiheessa asiasta mitään ehdotusta. Mutta toivon, että siinä huolimatta, että se ei ole mukana vastauksessa, asia ei jää kokonaan unholaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt sitten uudemman kerran, ja täytyy nopeasti puhua, ettei mene liian pitkää aikaa.

Aloite on tosi tarpeen. Se on valtuutettu Tarkkasen ja tarkkaan harkittu.

Meillä on tällä hetkellä 5,5 vakanssia 560 000:tta asukasta kohti. Se on tosi vähän verrattuna muihin kaupunkeihin. Vuonna 1990 Helsingissä oli seitsemän vakanssia 490 000:tta kohti. Auroran sairaalan ravitsemusterapeutin vakanssi HUSiin. Sinne siirtyi myös palveluja. Ravitsemuspäällikön vakanssi siirtyi sosiaalitoimeen terveystoimen puolelta.

On aiheellista odottaa, että terveysvirasto tarkastelee ravitsemushoidon laatua laajemmin. Moni asiakas, joka tarvitsisi tuekseen hyvän ravitsemushoidon, jää kokonaan vaille ammatillista ravitsemusohjausta tai korkeintaan saa kerran ravitsemusneuvontaa yhdellä käynnillä dieetistä, jota pitäisi noudattaa loppuelämä. Seurantakäynnit, lisätuki hoitotuloksista ja ohjeistuksesta jäävät väliin. Se vaikeuttaa sairauden perushoitoa.

Ennaltaehkäisevästä työstä ei Helsingissä voi ravitsemusterapian osalta puhua lainkaan. 2-tyypin diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen, kaikille aivan selvä asia, vaatisi suunnitelmallista ohjausta. Sen sairauden, 2-tyypin diabeteksen taustalla on lasten, nuorten ja aikuisten lihavuuden kasvu.

Toivon, että terveyslautakunnassa paneudutaan ammatillisen ravitsemuspalveluiden hoidon järjestämiseen.

Kiitos puheenjohtaja.

Olen samaa mieltä valtuutettu Urhon kanssa siitä, että ravitsemusterapia ja ravintoneuvonta on erittäin tärkeä asia.

Mutta on muistettava myöskin se, että meidän budjettivaramme ovat rajalliset, ja kun lautakunta käsittelee yhtä aikaa useamman ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin ja muitten terapeuttien lisäämistä, niin siinä vaiheessa pitää jo vähän tasapainotella.

Tässä vaiheessa olemme todenneet sen, että ravitsemusterapeuttien virkoja lisätään puolella. Se ei ole paljon. Se puolikas on menossa kotihoidon puolelle, jossa se ongelma on vieläkin monitahoisempi, koska usein, vaikka se ravinto ja ruoka on monipuolista ja tarkoin ajateltua, niin sitten kuitenkin se jää esimerkiksi syömättä, koska ei ole aikaa syöttää taikka valvoa, että vanhus sitten kotonaan syö tuon aterian, joka on ollut tarkoin mietitty. Muuten tämä on sellainen problematiikka, joka ? on räjähtämässä käsiin. Mutta toisaalta hyvä kysymys on se, että kuinka pitkälle yhteiskunta kuitenkaan loppujen lopuksi voi sitten tavallaan hoitaa tämän ravitsemuksen, kun nykypäivänä meillä on valistusta aivan yllin kyllin, mutta se ei välttämättä pure. Sitä pitäisi myöskin kysyä, että miksei?

Kiitollisena vastauksena puolen vakanssin lisäämisestä totean kuitenkin, että ei ravitsemusterapia silloin, kun se on osa hoitoa, eihän se ole sitä, että paljonko jätetään omalle vastuulle. Usein kyseessä on lääkehoidon vaihtoehdot tai lääkehoidon rinnalla kulkeva hoidon muoto.

Olen aivan samaa mieltä tästäkin asiasta valtuutettu Urhon kanssa. Mutta olisin myös muistuttanut siitä, että sekä sosiaali- että terveyslautakunta ja -virasto ovat ottaneet käyttöön nämä ? suositukset laitoshoidossa. Ne ovat tuottaneet käsittääkseni jo tulosta, elikkä siellä on asennoiduttu aikalailla uudella tavalla siihen, miten vanhusten ravinnon saantiin suhtaudutaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyllä ravitsemusterapeutteja tarvitaan. Ja niin kuin valtuutettu Urho totesi, niin uhkakuvana on se, että vuoteen 2010 mennessä 2-tyypin diabetes lisääntyy peräti 70 %, mikä nostaa kustannuksia huomattavasti. Tämä sairaus pian kuluttaa 20 % kaikista terveydenhuollon resursseista.

Tässä on tietysti huomioitava se, että myös muita terapeutteja tarvitaan. Tällä hetkellä esimerkiksi jalkahoitoon pääsee hyvin harvat potilaat Helsingissä, insuliinia käyttävät diabeetikot ja nivelreumaa sairastavat. Meillä on myös hyvin suuri vajaus jalkahoitajista. Ruotsissa esimerkiksi on yhtä paljon jalkahoitajia kuin terveyskeskuslääkäreitä. Meillä niitä on vain muutamia. Tässä kyllä sellainen kokonaisvaltainen tarkastelu on paikallaan. Sopiva määrä terapeutteja varmasti vähentää sitten komplikaatioita ja kustannuksia jatkossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tältäkin osin voi todeta, että valtuutettu Tarkkasen aloite on tavattoman tärkeä. Kyse on siis lisää perhepäivähoitajien saamisesta Helsingin kaupunkiin. Monet vanhemmat varmaan valitsisivat perhepäivähoidon, mikäli meillä olisi riittävästi perhepäivähoitoa tarjolla. Kyse ei ole pelkästään siitä, mitä palkkaa perhepäivähoitajille maksetaan, vaan kyse on myös siitä, mitä korvauksia heille maksetaan siitä, että he järjestävät lapsille erilaista virike- ym. toimintaa. Näiden kulujen osalta Helsinki ei kyllä, eikä valtakunnallisesti ole löydetty sellaisia ratkaisuja, jotka tukisivat sitä, että perhepäivähoito kehittyisi. Nykymenolla on aivan selvä, että perhepäivähoito ? tulee näivettymään. Näin uskallan aivan selvästi ennustaa. Meillä on koko Suomen osalta selvästi nähtävissä tämä trendi.

Ja kun täällä todetaan, että Helsingissä on nyt meneillään tämä perhepäivähoidon kehittämisprosessi, jossa hyviä käytäntöjä dokumentoidaan ja arvioidaan sitä tilannetta, niin minä sanon, että tarkkaan ottaen, ottakaa nyt sen verran yhteyttä KTV:hen. Siellä on aivan tarkkaan tiedossa ne ongelmat, mitä perhepäivähoitoon liittyvät. Minä mainitsin yhden keskeisen ja sen on nimenomaan lasten aktivointiin tarkoittama viriketoimintaan tarkoittavia materiaalien hankinta ja vastaava, josta perhepäivähoitajat joutuvat itse vastaamaan kustannuksista. Se on tietysti aivan kohtuutonta. Eli pelkkä palkka-asia ei tässä ole se, joka ratkaisee. Perhepäivähoitajat antavat oman kotinsa käyttöön, ja tältä osin tietysti yhteiskunnan pitäisi myöskin tämä huomioida.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Anttilan tekemä aloite on mielestäni erittäin tärkeä.

Vastauksessa viitataan, että tällainen pieni kokeilu terveydenhoitajien iltavastaanotoista on tehty Viiskulmassa. Olen myös kuullut, että sieltä on erittäin positiivisia kokemuksia. Monesti tällaiset kokeilut vaan meillä jää sitten kokeiluasteelle ja niitä ei pystytä hyödyntämään raha- ja muista syistä.

Toivoisin, että tämä olisi sellainen hyvä ja tärkeä asia, millä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään mm. vanhusten yksinäisyyttä. Vanhukset monesti kaipaavat myöskin juttuseuraa, elikkä puhutaan hienoilla termeillä "vertaistukea". Jotenkin tuntuisi, että kun meillä puhutaan, että kiinteistöt ovat kalliita ja terveysasemat ovat iltaisin tyhjillään, niin myöskin kiinteistöjen tehostamista olisi se, että siellä toimisi erilaisia vertaisryhmiä, esimerkiksi terveydenhoitajien tai tässä mainittujen lähityöntekijöiden vetämänä, jossa käsiteltäisiin kulloinkin vanhuksia kiinnostavia aiheita. Tämä olisi tällaista terveyden edistämistä. Erittäin pienen kustannuksin saataisiin hyvinkin vaikuttavia tuloksia.

Se oli erittäin hyvä ponsiehdotus ja aloite.

Mutta vielä korostaisin sitä, että tällainen hoitoon pääsy hoitotakuun myötä, tällainen terveydenhoitajien vastaanotto, auttaisi myöskin siinä ja vähentäisi niillä alueilla, missä muutenkin on lääkärivajetta, mahdollisesti myöskin lääkäriin hakeutumista. Reseptien uusimista terveydenhoitajan puhelinsoiton avulla voitaisiin toteuttaa huomattavasti matalammalla kynnyksellä kuin tällä hetkellä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Savolainen on myös tehnyt hyvän aloitteen.

Mielestäni tämä liikuntaresepti-idea ei ole ihan loppuun käsitelty eikä loppuun mietitty. Siinä olisi paljon kehittämisen varaa.

Nimittäin pelkkä resepti neuvottoman ihmisen kädessä ei motivoi elämäntapojen muutokseen. Sen takia reseptin saaja pitäisi ohjata terveyskeskuspalvelusta liikuntaviraston palveluun, jopa niin päin, että terveysliikunnan järjestäjän on otettava yhteyttä reseptin saajaan. Siinä se kynnys näyttää olevankin, että kahden hallintokunnan välinen raja on niin korkea, että se ei tahdo kunnolla toimia, se yhteistoiminta.

Mielestäni se kuvaa, että vastaus tähän aloitteeseen, että lausunto on tullut pelkästään terveysvirastolta. Mielestäni olisi pitänyt tulla lausunto myöskin liikuntavirastolta.

Kaiken lisäksi terveyslautakunnan lausunnossa on lievästi vähättelevä maininta tutkimustuloksista. Siinä sanotaan, että tutkimuksen tulos kuvaa ideaalitilannetta. Mielestäni se kuvaa pikemminkin sitä, että ihminen, joka pääsee tutkimukseen mukaan, hän on motivoitunut noudattamaan ohjeita, mutta jos hän saa pelkästään reseptin kouraansa, niin se ei motivoi.

Liikunta- ja urheiluseurat eivät ole vielä ottaneet terveysliikuntaa ohjelmiinsa siinä määrin kuin pitäisi. Liikuntaseuratkin tarvitsisivat motivointia. Liikuntavirasto voisi tehdä sen. Valtion liikuntaan laittamat rahat ovat murto-osa siitä mitä Helsingin kaupunki käyttää siihen. Valtiokin yrittää ohjata liikuntajärjestöjä järjestämään enemmän terveysliikuntaa näillä vähillä määrärahoilla. Mielestäni Helsingin kaupunki voisi myös jopa lisätä määrärahoja siihen, että urheilu- ja liikuntaseurat järjestäisivät enemmän terveysliikuntaa ja toimisi yhteistyössä liikuntaviraston ja terveysviraston kanssa tässä liikuntareseptin kehittämisessä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Vikstedt-Nyman on aivan oikeassa siinä, että liikuntaviraston ja terveyskeskuksen yhteistyötä on - sanoisin - tuskin ollenkaan. Entisenä liikuntalautakunnan jäsenenä huomasimme sen lautakunnassa. Järjestimme yhden tapaamisen terveysviraston ja liikuntaviraston välillä. Siellä totesimme, että yhtymäkohtia on hyvin vähän. Se periaatteellisesti on huomattu. Mutta en usko, että sen eteen on tosiaankaan tehty mitään. Asia tulisi kyllä korjata.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Molanderin puheenvuoroon tiedoksi, että meillä oli käsittelyssä tällainen selvitys terveyslautakunnassa, jossa käsiteltiin virastojen välistä yhteistyötä. Lautakunta palautti sen uudelleen valmisteluun juuri siitä syystä, että haluttiin vahvempia esityksiä siitä, millä tavalla terveyttä edistävää toimintaa ja ennaltaehkäisyä voidaan tehdä myös muutoin kuin terveyskeskuksen kautta. Sehän on aivan selkeä asia, että ennaltaehkäisevä työ täytyy tapahtua liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun jne. kautta, että se, että mitä tehdään terveydenhuollossa, niin siellähän hoidetaan sairaita useimmin. Elikkä sillä tavalla kyllä tässä - niin kuin on todettu - avainasemassa ovat muut virastot hyvin pitkälti tässä ennaltaehkäisyssä myös yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä valtuutettu Molander antoi kyllä mielestäni väärän todistuksen terveyskeskuksen ja liikuntaviraston välisestä yhteistyöstä.

Liikkumisresepti on lanseerattu terveyskeskuksen käyttöön pari vuotta sitten olleessa tällaisessa preventiohankkeessa, jossa nimenomaan keskityttiin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn Helsingissä. Siinä yhteydessä lääkärit ja terveydenhoitajat, aina yksi tai kaksi kultakin asemalta, opetettiin käyttämään tätä liikkumisreseptiä. Sen lisäksi näiden työntekijöiden tehtävänä oli viedä tämä tieto myös muiden työntekijöiden käyttöön. Sen lisäksi liikuntavirasto on perustanut liikkumisreseptiryhmiä, joihin henkilö, joka on saanut liikkumisreseptin, voi se resepti kourassa mennä.

Täällä valtuutettu Vikstedt-Nyman toivoi, että otettaisiin yhteyttä reseptin saajaan.

Kyllä me nyt oletetaan, kun me muitakin reseptejä kirjoitetaan, että ihminen itse joko kävelee apteekkiin ja ostaa lääkkeet ja sitten niitä käyttää tai on kävelemättä. Sen verran nyt ehkä pitää saada aikaiseksi, että jos on saanut reseptin kouraan, niin päättää itse mitä sillä ohjeella tekee.

Sitten vielä:

Jos ollaan huolissaan terveysliikunnasta, niin autoilua edistävä elämäntapa on kaikista turmiollisinta meidän kaupunkilaisillemme. Eli meidän pitää suosia kevyen liikenteen väyliä ja sellaista elämäntapaa, jossa ihmiset kävelevät ja pyöräilevät paikasta toiseen, liikkuvat portaita ylös ja ottavat kiertotien oikoreitin sijaan. Omakotitaloasuminen, joka edellyttää autolla ajelua, on erittäin turmiollista. Siinä ei auta liikkumisreseptit.

Sen verran valtuutettu Krohnille, että omakotiasuminen ei edellytä autoa eikä sen käyttämistä.

Tässä todetaan ihan hyvin tässä vastauksessa, että eniten siitä hyötyvät korkeasta verenpaineesta ja ylipainosta kärsivät henkilöt. Nyt kun he saavat tämän reseptin, niin minä toivoisin, että tämä resepti ei sitten maksaisi kovin paljoa. Elikkä liikuntavirasto, urheiluseurat ja monet muut, jotka liikuntaa sitten järjestäisivät, tämän, kenellä sellainen resepti on, ilmaiseksi, elikkä resepti olisi yksi osoitus siitä, että tämä ihminen todella tarvitse tämänkaltaista liikkumista kuin on.

Täällä puhuttiin tänään jo hyvin paljon penkeistä ja penkkien olemassaolosta. Tässä on yksi mahdollisuus myös, kun penkkejä laitetaan riittävästi, niin ihmiset ensiksi lyhyin askelin tai pitkin askelin, miten nyt kukin haluaa harppoa tuota taivalta, askeltaa, mutta että askeltamisen välissä olisi sitten huilauspaikka, jossa voisi istahtaa ja sitä kipeätä selkää, lonkkaa tai polvea jne. voisi hetken huiluttaa ja tätä kautta taas sitten jatkaa matkaa, jolloin liikkuminen entistä enempi paranisi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jos terveyskeskuksen ja liikuntaviraston yhteistoiminta on vain liikkumisreseptiasian ympärillä, niin en kutsuisi sitä kovin laajaksi yhteistyöksi. Virastojen yhteistyö sisältäisi paljon muutakin.

YLE:n uutiset uutisoi - mm. tänä aamuna - liikuntaviraston lopettavan kaupungin alueella useita senioriliikunnan ryhmiä. Asia särähti korvaani aamulla lähtiessäni töihin. Lopetettavat ryhmät sijaitsevat - uutisoinnin mukaan - pääasiassa tiloissa, jotka tilan omistaja - eli tässä tapauksessa useimmiten Urheiluhallit Oy - tarvitsee omaan käyttöönsä.

Senioriryhmien lakkauttaminen on oikeastaan erittäin lyhytnäköistä, ajatellen myöskin liikuntareseptejä. Se on paitsi kaupungin vanhuspoliittisen ohjelman hengen vastaista, myöskin erittäin epäennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja varsinkin nyt, kun ajatellaan, että näitä ryhmiä oltiin lopettamassa mm. Vuosaaresta ja itäiseltä Helsingiltä muutenkin ja siellä kuitenkin tilastojen mukaan vanhusväestön määrä kasvaa lähiaikoina aivan huimasti.

Toivonkin, että liikuntavirasto tutkii näiden lähialueiden kaupungin omien tilojen mahdollista, vielä tehokkaammin käyttöön ottoa iltaisin ja viikonloppuisin ja muuten näiden liikuntaryhmien ylläpitämiseksi päätöksestään huolimatta.

Kiitos puheenjohtaja.

Avaan nyt sanallisen arkkuni ensimmäistä kertaa uutena varavaltuutettuna ja valtuutettuna.

Haluaisin sanoa liikuntalautakunnan jäsenenä ensinnäkin valtuutettu Vikstedt-Nymanin kannanottoon sen verran, että kun hän puhui, että seurat voisivat järjestää senioriliikuntaa.

Seurat olisivat kyllä halukkaita tekemään yhteistyötä, mutta ongelma Helsingissä on tilojen puute. Eli senioriliikunnan järjestämiseen ja ylipäätäänkin liikunnan järjestämiseen on selkeästi tilan puutetta.

Liikuntavirasto on hyvinkin paneutunut senioriliikunnan kehittämiseen. Viime vuosi on ollut senioriliikunnan kehittämisvuosi. Siellä yhteistyötahot ovat tehneet paljon työtä senioriliikunnan kehittämiseksi. On uusia suunnitelmia siitä, miten kalliista tilavuokrista voitaisiin luopua, esimerkiksi Vuosaaren alueella niin, että Urheilutalo tai Urheiluhallit ottaisivat ryhmiä vetääkseen. Mutta siinä on tietenkin se ongelma, että hintataso on eri kuin kaupungin. Liikuntaa tulee senioreille varmasti jatkossakin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Sydänmaalle aivan lyhyesti.

Tämä tilan puutehan nousee aina tavan takaa esiin, kun erilaisia vapaa-ajan toimintoja, oli sitten kysymys liikunnasta tai muusta, täällä keskustelua käydään näistä.

Mutta tosiasiahan on se, että jos katsotte, niin kaupungilla on valtavat määrät tyhjiä tiloja iltaisin. Meillä on suuri joukko kouluja, joita voitaisiin myös hyödyntää tähän. Kysymys on sitten tietenkin se, että millä kustannuksilla ja millä hinnoilla? Tässäkin tapauksessa tietysti pitäisi miettiä sitä, että se on ennaltaehkäisevää toimintaa. Jos liikuntaan satsataan, esimerkiksi juuri ikääntyvien ihmisten kohdalla, se lisää heidän vireyttään, hyvinvointiaan ja vähentää varmaan sairauksia ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Eli ongelmanahan monesti on juuri se, että näitä laskelmia ei tehdä kokonaistaloudellisesti, vaan jokainen virasto, laitos ja yksikkö katsoo aina omia kustannuksiaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aivan muutama sana.

Valtuutettu Sydänmaa toi oivallisesti esiin sen, mitä olin ajatellut sanoa. Mielestäni liikuntapuolella on tehty paljon hyvää työtä.

Juttelin joitakin aikoja sitten liikuntajohtaja Rauramon kanssa. Hän sanoi, että eivät tilat, eivätkä varat aseta esteitä vanhusten liikunnan edistämiselle. Ja todellakin, viime vuosi oli senioriliikunnan vuosi. Paljon hyvää työtä on tehty. On hyviä mietintöjä, on innovatiivista ajattelua.

Liikuntareseptin kohdalla on jossain määrin ollut ongelmana se, että kaikki lääkärit eivät koe sitä asianmukaiseksi. Ja täytyy myöntää, että asialla on kaksi puolta. Osa on sitä mieltä, että tämä on liikunnan medikalisointia.

On tietenkin niin, että kyllähän ihmiselämään liittyy alueita ja kuuluu asioita, joita ei tarvitse käydä lääkärin kautta kyselemässä ja arvioittamassa, että voiko näin menetellä. Eli ihmisten liikkuminen on aivan mahdollista ilman lääkärin reseptiäkin. Mutta resepti on tietysti paikallaan joillekin ihmisille. Me tiedämme, miten auktoriteettiuskoisia suomalaiset ovat lääkäreitten suhteen. Niin tehdään kuin lääkäri määrää. Eli joillekin se on varmastikin hyvä kannustin. Mutta sitä on syytä käyttää harkiten, ettei muodostu sellaista käsitystä, että tämäkin alue on nyt täysin otettu lääketieteen haltuun.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä käsiteltävässä kohdassa on Kustaankartanon vanhustenkeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttävänä. Sinänsä tähän hankesuunnitelmaan minulla ei ole itsessään mitään sanomista, koska tämä parantaa Kustaankartanon mahdollisuuksia hoitaa jatkossa paremmin ja tilat tulevat vastaamaan paremmin mm. dementoituneiden hoitotarpeita. Tosiasiahan on, että suuri osa juuri vanhainkodeissa olevista vanhuksista on dementoituneita.

Se mikä huolestuttaa tässä, kun tämä peruskorjaus viedään läpi, niin seurauksena on jälleen 30 paikan väheneminen, elikkä yksi kolmannes paikoista lähtee pois. Tilat kohentuvat huomattavasti, mutta paikat vähenevät. Tämä on mielestäni todella huolestuttavaa, kun ajattelee ihan tämän ...? ja arvioi tällä hetkellä vanhusten palvelutilannetta Helsingissä.

Meillähän on tällä hetkellä joukko vanhuksia akuuttisairaalan puolella odottamassa paikkaa sosiaalitoimen puolelle, vanhainkotiin, tehostettuun palveluasumiseen tai palveluasumiseen. He asuvat siis sairaalassa, vaikka he tarvitsisivat juuri tällaista, niin kuin Kustaankartanon tyyppistä palveluhoivapaikkaa. Samalla tavalla meillä on kodeissa sosiaalitoimen puolella odottamassa tällaista paikkaa. Mehän olemme joutuneet tähän tilanteeseen niiden linjausten vuoksi, että me haluamme Helsingissä vähentää laitospaikkoja. Mutta valitettavasti ihmisten arki, vanhusten arki ei kulje tähän suuntaan. Tämä on yleisempikin linjaus, että kun korjauksia on tehty, niin paikat ovat vähentyneet. Harkitsin tähän ponnen tekemistä, mutta tiedän, että täällä ei sitä hyväksyttäisi. Ajattelin, että jätän tämän puheen tasolle.

Huoleni koskee myös tulevaisuutta.

Meillähän on terveys- ja sosiaalilautakunnassa, terveyskeskuksen puolella ja sosiaaliviraston puolella käyty neuvotteluja siitä, millä tavalla purettaisiin akuuttisairaaloissa olevaa jonoa vanhainkotipuolelle ja sosiaalitoimen puolelle. Siinä on edistytty, mutta ei tarpeeksi.

Uudet ongelmat ovat odottamassa ovella. Sosiaalilautakunta käsitteli eilen budjettiraamin mukaisesti ensi vuoden budjettia. Siellä vanhustenpalvelumäärärahat sen alustavan esityksen mukaan ovat laskemassa sosiaalitoimessa. Elikkä kysynkin, miten tämä on tässä linjassa, koska meillä on tällä hetkellä jo selkeästi vajetta palveluista ja määrärahat sosiaalitoimessa laskevat ensi vuonna? Elikkä vaikka tapahtuu hyvää, niin kuin tämä Kustaankartanon G-rakennuksen peruskorjaus, on niin paljon huolestuttavia piirteitä tässä vanhusten puolella.

Olin tänään Sos/terve -päivillä. Siellä oli presidentti Halonen. Hän nosti kaksi isoa asiaa yhteiskunnassamme huolen aiheeksi. Toinen niistä oli vanhusten palvelut.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On hyvä, että Kustaankartanon vanhustenkeskuksen peruskorjaus etenee.

Haluan kiinnittää huomiota kahteen asiaan, josta toista jo valtuutettu Puhakka käsitteli, eli se, että saneerauksen tuloksena vanhustenkeskuksen paikkojen määrä valitettavasti vähenee.

Tätä on syytä täydentää vielä sillä, että saneerauksen aikana tarvitaan evakkopaikkoja. Ne ovat myöskin omiaan hidastamaan näihin vanhustenkeskuksiin jonottavien pääsyä asukkaaksi.

Peruskorjauksia on edessä myös muualla. Ja kun vanhustenkeskusten ja palveluasuntojen määrä on jo muutenkin liian vähäinen, tälle ongelmalle pitäisi kyllä tehdä jotain. Muuten kaupunki joutuu jatkossa maksamaan vielä enemmän niitä ylimääräisiä laskuja, joita aiheutuu siitä, kun esimerkiksi sairaaloissa pidetään vanhuksia yliajalla, kun heille ei ole muuta paikkaa sairaalahoidon jälkeen tarjolla. Eli peruskorjauksen lisäksi tarvittaisiin lisää vanhustenkeskusten asiakaspaikkoja ja palveluasuntoja.

Toinen kysymys, johon haluan lyhyesti puuttua, koskee kiinteistö-viraston perimiä vuokria.

Tämän suunnitelman mukaan peruskorjauksen jälkeen vuokra Kustaankartanossa olisi 15,5 euroa m2. Siis Tuusulantien suunnassa lähellä Kehä I:stä perittäisiin 15,5 euroa m2:ltä vanhustenkeskuksen tiloista. Sillä alueella saa loistavia toimistotiloja tällaisella vuokralla, jäähdytetyllä ilmanvaihdolla, viimeisen päälle tehdyillä laajakaistayhteyksillä ja muilla korjauksilla toimistotiloihin.

Tässä on jotain hämärää ja ehkä ei pelkästään hämärää, vaan tässä on kysymys siitä samasta ongelmasta, johon me toistuvasti törmäämme: kiinteistövirasto perii ylivuokria.

Vanhusten palvelujen osalta Lea Krankin laskelmien mukaan on kysymys noin 4 milj. euron ylimääräisestä katteesta vuodessa. Ja minkä takia niitä peritään? Mielestäni siihen pitäisi saada joku selitys. Onko mitään muuta selitystä kuin sen, että kiinteistöviraston johto saa bonuspalkkaa tuloksen mukaan ja sitä palkkaa nostetaan nyt vanhusten kustannuksella?

Arvoisa ylipormestari Eva-Riitta Siitonen. Ärade överborgmästare Eva-Riitta Siitonen.

Kaupunginvaltuusto kiittää. Stadsfullmäktige tackar.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktigeledamöter.

Haluan omasta puolestani lämpimästi kiittää Helsingin kaupunginvaltuustoa 9 vuotta kestäneestä yhteistyöstä. Haluan kiittää teitä siitä luottamuksesta ja siitä varmastikin Suomen parhaasta paikallisdemokratian osaamisesta, mikä tässä kaupungissa on, siitä tavasta, jolla Helsingin kaupunginvaltuusto ja koko luottamusorganisaatio on pääkaupungin asioita hoitanut.

Lämpimät kiitokset.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Sanna Perkiö Terhi Mäki

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu