Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän, että uudeksi jäseneksi valitaan Erkki Pätiälä, ja koska hän on ollut aikaisemmin varajäsen, niin hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen valittaisiin Harri Kalliokoski, ja koska eroa pyytänyt Heikki Lampela on ollut aikaisemmin varapuheenjohtaja, niin uudeksi varapuheenjohtajaksi esitän Hanna Lainetta.

Hyvät valtuutetut, arvoisa puheenjohtaja.

On hyvä asia, että kaupungin oman asuntotuotannon ns. primäärilainoja, niiden korkoa esitetään alennettavaksi 3 %:sta 2 %:iin. Tämä on eräs esimerkki siitä, että kaupunki voi omilla toimillaankin hillitä asumiskustannusten nousua. Vuokralaisten kannalta on tärkeää, että tällainen ratkaisu johtaa myöskin vuokrien alentumiseen.

Kaupunginhallitus ilmoittaa aikovansa täytäntöönpanopäätöksellä alentaa tertiäärilainojen korkoja kuitenkin vain puolella prosenttiyksiköllä, siis suhteellisesti vähemmän kuin ns. primäärilainojen korkoja.

Mielestäni myöskin tertiäärilainakorkoa on syytä alentaa yhdellä prosenttiyksiköllä, eli nykyisestä 5 %:sta 4 %:iin.

Ehdotan, että valtuusto hyväksyy asiassa seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus alentaa tertiäärilainojen korkoa 4 %:iin vuoden 2006 alusta tehdessään täytäntöönpanopäätöksen kaupungin omaan asuntotuotantoon myönnettävien lainojen korkoehtojen muuttamisesta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten esityslistalta käy ilmi, niin itse nostin esille nämä samat asiat, joita valtuutettu Hakanen toi esille. Yritin nimenomaan saada sieltä poistettua tämän kohdan, joka käy esittelytekstistä ilmi, joka mielestäni ei pidä paikkaansa.

Haluan Vasemmistoliiton puolelta todeta, että me pidämme kyllä myönteisenä sitä, että kaupunki laskee aravavuokratalojensa ensisijaislainojen ja ns. tertiäärilainojensa korkoja. Vaikka tertiäärilainan korkoa ollaan alentamassa 4,5 %:iin, korko jää mielestämme edelleen liian korkeaksi, kun otetaan huomioon yleinen korkotaso ja se, että kyseessä on sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus.

Me Vasemmistoliitossa ihmettelemme sitä, että esityksen perusteluissa sanotaan, "ettei korko voida pitää erityisen korkeana, sillä ympäristöministeriön hyväksymä enimmäiskorko omille varoille on edelleen 8 %."

Haluan korostaa, että tämä ministeriön vahvistama korko on ehkä unohtunut näin korkeaksi, koska sama korko on ollut voimassa ainakin jo 1970-luvulta lähtien. Tilastollisen vuosikirjan mukaan tuolloinen inflaatio oli jopa yli 10 %, ja Suomen Pankin peruskorko oli tuolloin 8 - 10 %. Eli se, että tämä ympäristöministeriön korko on edelleen sama, niin tuntuu, että on tapahtunut ns. unohdus. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä kohtuullinen korkotaso omille varoille olisi nykytilanteessa 3,5 %, korkeintaan 4 %.

Valtuustoryhmämme on ottanut tämänkin asian esille ryhmien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tulemme kamppailemaan sen puolesta, että korkotasoa saadaan budjetissa alennettua vuoden vaihteessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämän takia, koska myös kaupunginhallituksessa todettiin, että tässä on kyseessä budjettiasia, en nyt tee täällä muutosehdotusta. Ja arvoisa valtuutettu Hakanen, vaikka teidän esittämänne ponsi on aivan aiheellinen - aiomme sen puolesta toimia - en kuitenkaan haluaisi nyt kannattaa sitä täällä ja hävitä äänestyksessä, koska - kuten sanottu - aiomme esittää sitä budjettineuvotteluissa muille ryhmille, ja haluaisin tältä osin pitää vielä oven auki, enkä sulkea sitä tässä vaiheessa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiinnitän huomiota tässä yhteydessä vain siihen, että monen muun hallintoalan puolella suurinakin pidettäviä summia liikutellaan - esimerkiksi Vuosaaren sataman investoinneissa - ilman lisälainan ottoa. Eli kaupungin liikelaitokset ovat erittäin kannattavia. Ne rahoittavat, yhteensä jopa satoihin miljooniin kohoavat investointinsa tulorahoituksella. Tämä kannattaa varmaan pitää mielessä, kun myöhemmin pohdimme sitä, missä määrin kaupungin taloudessa on syytä ohjata varoja liikelaitosten tuotoista peruspalvelujen rahoittamiseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun viime kesäkuussa juuri ennen juhannusta viimeisessä valtuuston kokouksessa esittelin tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, niin silloin toin selvästi esille, että nyt tässä päätösesityksessä on uusi klemmi.

Eli aiemminhan se on aina merkitty vain tiedoksi, mutta viime kesäkuussa valtuusto nimenomaan päätti kehottaa kaupunginhallitusta antamaan lokakuun 2005 loppuun mennessä valtuustolle selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta. Eli tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun tässä oli tämäntyyppinen päätös. Ja tämä on myös siis ensimmäinen kerta, kun tämä selvitys on nyt sitten valtuustossa esillä. Ja selvästikin nyt osoittaa, että tässä prosessissa on kehittämisen varaa. Silloin valtuusto päätti tarkastuslautakunnan ehdotuksen mukaan, että selvitys pitää antaa lokakuun loppuun mennessä. Ja niin kuin listalta näkyy, niin se on ollut aivan liian kiireinen aikataulu, elikkä siihen hallintokunnat ja virastot eivät ole pystyneet vastaamaan. Ja tietenkin sitten taas kaupunginkanslian puolella on pidetty nämä suitset tiukasti käsissä ja noudatettu tätä aikataulua, jotta kaikki olisi saatu valtuuston päätöksen mukaisesti. Se nyt sitten näkyy tässä selvityksessä.

Ne teistä, jotka olette siihen perehtyneet tai lukeneet, huomaatte, että se on täynnä vanhoja vastauksia ja samoja selityksiä kuin jo viime keväänä niissä lausunnoissa, joita arviointikertomuksesta annettiin. Sehän tämän tarkoitus ja idea ei ole. Tarkoituksena on nimenomaan, että tässä on valtuustolle uusi työkalu, jossa nyt kerrankin sitten toteutetaan myös ne asiat, joita on tavoiteltu eikä niin, että vuodesta toiseen tarkastuslautakunta joutuu huomauttamaan samoista asioista ja vaikutus valuu kuin vesi hanhen selästä ja mikään ei muutu ja mitään ei tapahdu. Eli tässä on nyt sitten oppimista molemmilla puolilla.

Me olemme käyneet tarkastusviraston ja -lautakunnan kanssa läpi näitä selvityksen sisältöjä. En nyt niitä käy tässä toistamaan. Jos joku haluaa niihin tarkemmin perehtyä, niin minulta löytyy ne kommentit ja vastaukset. Mutta muutaman, kolme esimerkkiä vain nostan siitä esille.

Elikkä ensinnäkin kustannustehokkuus, jota olemme peräänkuuluttaneet. Sitä ei selvästikään ole vielä saatu sisäänrakennetuksi tähän organisaatioon ja järjestelmään, että se ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tarkkailun alaisena.

Toinen asia on tämä, mitä olemme peräänkuuluttaneet, että eroteltaisiin erikseen kaupungin sisäiset rahat ja ulkoiset rahat, elikkä rahavirrat, jotka tulevat kaupungin ulkopuolelta kaupunkiin ja rahavirrat, jotka lähtevät kaupungista ulos päin, ja sitten se on oma prosessi, mitä pyörii sisäistä rahaa kaupungin eri hallintokuntien välillä, että olkoonkin, että ne tietenkin voidaan laskea yhteen, ja pitää tehdä niin, mutta analyyttisempää on tarkastella niitä myös eriytettyinä. Siihen ei ole lainkaan reagoitu. Siihen ei ole saatu mitään tätä prosessia vietyä eteenpäin, vaikka silloin kevään lausuntokierroksella siihen tavallaan suhtauduttiin positiivisesti.

Kolmas esimerkki on sitten tämä ns. surullisen kuuluisa ammattikorkeakoulun painopistekysymys, jossa silloin viimeksi totesin, että siellä näyttää olevan painopisteenä koko maailma, Pohjoisnapaa ja Etelämannerta suurin piirtein lukuun ottamatta. Ja edelleen siellä on vastauksena annettu tähän selvitykseen, vedottu siihen, että kaupungilla on kansainvälisen toiminnan ohjelma, jossa on painopistealueita. Mutta siellä ei todellakaan ole esimerkiksi Afrikka painopistealueena. Silti ammattikorkeakoulu tekee laajaa yhteistyötä mm. Sambiassa, Namibiassa, Ugandassa ja Keniassa. Eli nämä eivät nyt mene ihan yks yhteen, niin kuin on selitelty ja niin kuin on kirjoitettu.

Mutta kun miettii sitä, miten tästä voisi oppia ja miten tätä prosessia voisi parantaa, niin tietenkin yksi vaihtoehto on se, että annetaan lisää aikaa. Okei, jos ne vastaukset annetaan valtuustolle vaikka marraskuun loppuun mennessä, niin auttaako se yksi kuukausi lisää? Mutta sitten täytyy muistaa, että sitten se osuu budjettikäsittelyn kanssa samaan prosessiin.

Toinen on sitten se, että miten kelloa voisi siirtää taaksepäin? Voiko arviointikertomus meiltä tarkastuslautakunnalta valmistua aiemmin kuin huhtikuussa, mikä nyt on?

Mutta kun sen pohjana on tilinpäätös, ja tilinpäätös valmistuu maaliskuussa. Jos kaupunki pystyy tuottamaan tilinpäätöksen aiemmin, niin silloin tietenkin arviointikertomusta voidaan aientaa. Mutta en pitäisi sitä kovin todennäköisenä, koska siinä on kyse isosta rumbasta ja suuresta prosessista. Varmasti se maaliskuu on niitä aikaisempia aikoja, jolloin tilinpäätös saadaan aikaiseksi. Yhden kuukauden voisi säästää sillä, että tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ei lähetettäisi lausunnoille hallintokunnille ennen kuin se tulee valtuustoon, vaan että tarkastuslautakunta voisi tuoda kertomuksensa suoraan valtuustoon. Silloin siinä säästettäisiin sitten se toukokuu, jolloin toukokuussa voitaisiin jo käsitellä arviointikertomus, ja toimeenpanopäätöskin tulisi toukokuussa. Näin virastot ja lautakunnat saisivat jo keväällä lisää työaikaa näitten selvitysten antamiseen, kun nyt sitten kesä tuli väliin ja kesällä ei kaupungissa tapahtunut mitään. Mutta siinä on sellainen este, että tämänhetkinen tarkastussääntö, kaupungin oma sääntö, edellyttää, että ne lausunnot pyydetään. Se ei ole lakivelvoite, mutta se on tällainen sisäinen sääntö. Jos valtuusto haluaa, voimme tuoda esityksen, jossa tarkastussääntöä tältä osin muutetaan niin, että niitä lausuntoja ei tarvitse lautakunnilta siinä vaiheessa pyytää, vaan että he antavat sitten ne selvitykset siitä myöhemmässä vaiheessa.

Tämä on se viesti, minkä haluan valtuustolle tässä yhteydessä tuoda. Toivon, että tätä uutta työkalua ryhdyttäisiin käyttämään ja osattaisiin käyttää tehokkaasti, koska tämä varmasti tuo lisäarvoa työskentelyyn ja hyödyttää myös valtuustoa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Luukkaiselle:

En puutu sen enempää tähän aikatauluongelmaan. Mutta olen keskustellut asiasta tarkastusjohtajan kanssa. Olen esittänyt sellaisen pyynnön, että jos hän voisi välittää tarkastuslautakunnalle viestin, että olen mielelläni tulossa - kutsuttaessa - tarkastuslautakunnan kanssa keskustelemaan näistä asioista, että miten voimme parhaiten kehittää tarkastuslautakunnan toimintaa, että se palvelee sitä tarkoitusta mitä varten se on olemassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupunginvaltuuston rooli strategisten linjausten toteutumisessa oli eräs asia, jonka kaupunginjohtaja Pajunen nosti esille esitellessään talousarviota.

Kysymys on hyvin tärkeä. Nyt tämä rooli ei ole toteutunut tyydyttävällä tavalla, kuten myöskin tarkastuslautakunnan kertomuksesta kävi ilmi.

Haluaisin kiinnittää muutamiin asioihin huomiota tältä osin.

Ensinnäkään valtuuston strategiaseminaari ei tosiasiassa tuottanut mitään yhteistä strategiaa, vaikka sillä tavalla annetaan ymmärtää tässä kaupunginhallituksen vastauksessa ja myös talousarvion perusteluissa.

Talousarvioon on lisäksi otettu pääkaupunkiseudun kehitystä koskeva visio, joka ei ole valtuuston käsittelemä, vaan se on pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa virkamiesvetoisesti tehty visio.

Toiseksi:

Tärkeitä strategisia ratkaisuja tehdään nyt valtuuston ohi. Esimerkiksi parhaillaan on terveyslautakunta päättämässä koko terveysasemaverkoston toimintastrategian tosiasiallisesta muuttamisesta, mm. noin viidentoista terveysaseman lopettamisesta, sulauttamisesta tai niiden toimintatavan rajaamisesta.

Tällaiset strategiset linjaukset kuuluvat mielestäni valtuuston käsittelyyn.

Kaupunginjohtaja Pajunenkin korosti lausunnossaan valtuuston roolia. Toivoisin, että se otettaisiin huomioon myös tässä asiassa ja mietittäisiin, mikä on suurempi terveysasemia koskeva strateginen linjaus valtuuston kannalta kuin se, jota nyt terveyslautakunta on käsittelemässä.

Valitettavasti kaupunginjohtajan omakin talousarvioesitys sivuuttaa valtuuston, esimerkiksi joukkoliikennettä koskevissa linjanvedoissa, joita täällä vastikään päätettiin. Kaupunginjohtaja esittää tässä joukkoliikenteen tariffituen osuuden supistamista noin 46 %:iin, kun tavoitteena on ollut vähintään 50 %.

Mielestäni talousarvion ja -suunnitelman käsittely ei voi myöskään korvata eri hallintokuntien palvelustrategioiden käsittelemistä valtuustossa, niin kuin ymmärrän, että tässä kaupunginhallitus itse asiassa meille esittää.

On ilman muuta tärkeää, että hallintokuntien strategioita käsitellään talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä, mutta on myöskin välttämätöntä varata valtuustolle mahdollisuus käsitellä keskeisiä palvelustrategioita laajemmin kuin vain talousarvion yhteydessä.

Kaupunginhallitus on kiinnittänyt huomiota talousarvion ja -suunnitelman tavoitteiden selkeyttämiseen ja niiden toteutumisen seurantaan.

Eräs tähän liittyvä ongelma on se, että tavoitteet vuosi toisensa jälkeen eräiltä osin jäävät Helsingissä toteuttamatta. Tämä näkyy esimerkiksi sosiaaliasiamiehen raporteissa, joissa on toistuvasti jouduttu kiinnittämään huomiota mm. toimeentulotukilain normien rikkomiseen Helsingissä. Mielestäni tällaista aineistoa olisi syytä tuoda myöskin valtuuston keskusteluun, valtuuston käyttöön, silloin kun puhutaan talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta ja sen seuraamisesta.

Palvelujen laadun seurannan ja kehittämisen kannalta kannattaisi myöskin miettiä, mitä muita toimia voidaan tarvita, kun selvästikään nykyinen seuranta ei riitä. Pitäisikö esimerkiksi palata jollain lailla keskeisten lautakuntien aluejaostoihin tai kehittää muita lähidemokratian muotoja?

Tarkastuslautakunta esitti arviokertomuksessaan tarpeen määritellä kaupungin omistajapolitiikka ja kehittää konserniohjausta. Tältä osin haluan nostaa myöskin muutaman kysymyksen esille.

Ensinnäkin:

Kilpailun käytön periaatteet pitäisi Helsingissä uudistaa niin, että sellaisiin virheisiin, mitä on tapahtunut vammaiskuljetusten tai vaikkapa ratikkahankintojen kohdalla ei jouduttaisi enää toiste. Tätä uudistamisen tarvetta korostavat myöskin monet muutokset meidän ympäristössämme, esimerkiksi kilpailulainsäädännössä ja EU:n direktiiveissä.

Toinen konserniohjaukseen liittyvä ongelma liittyy mielestäni siihen, että talousarviossa ja -suunnitelmassa ei esitetä riittäviä tietoja koko konsernista. Esimerkiksi tuloslaskelmaosasta puuttuvat kaupungin liikelaitosten tiedot. Kun ne otetaan huomioon, tulos muuttuu nyt esitetystä alijäämästä ylijäämäiseksi.

Pidän tällaista perusteetonta kriisitietoisuuden lietsomista valtuuston konserniohjauksen toteuttamisen kannalta vahingollisena. Tähän aihepiiriin liittyy myöskin se ongelma, jonka valtuutettu Luukkainen nosti esille eli sisäisten ja ulkoisten rahavirtojen erittelyn puute.

Arviokertomuksessa kiinnitetään huomiota laadunvalvontaan.

Kaupunginhallituksen ja virastojen selvityksissä tätä asiaa lähestytään yksipuolisesti taloudellisesta näkökulmasta, korostetaan kustannustehokkuutta, kilpailua jne. Niissä sivuutetaan varsinainen perusongelma eli useiden tärkeiden palvelujen jatkuva alibudjetointi.

Kunnallislain mukaan kaupungin talousarvioon tulee kirjata kaikki tiedossa olevat menot ja tulot. Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen osalta näin ei ole tehty monena vuonna, vaan menoja on aliarvioitu toistuvasti.

Lain edellyttämien palvelujen turvaamiseksi tarvittaisiin lisäresursseja, mutta nyt korostuu, meillekin tänään jaetuissa vastauksissa ja selvityksissä, vaatimus kustannustason alentamisesta muiden kaupunkien tasolle tai lähemmäs muiden kaupunkien tasoa, vaikka tällainen vaatimus merkitsee esimerkiksi eräiden lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntiä.

Esimerkiksi hoitotakuun osalta raportit sen toteutumisesta osoittavat, että elokuun lopussa yli 30 % terveyskeskukseen soittaneista ei päässyt läpi. 10 % ei päässyt hoidontarpeen arvioon säädetyssä ajassa. Hammashoitoon pääsy vei selvästi pidempään kuin on säädetty laissa. Psykiatriassa joka neljäs potilas ei päässyt lain edellyttämässä ajassa hoidontarpeen arviointiin jne.

Tarkastuslautakunta kritisoi aiheellisesti sitä, että kotihoidon kokeilu laajennettiin koko kaupunkiin, vaikka kokeilun alkuvaiheesta ei ollut edes loppuraporttia tehtynä. Muutos on aiheuttanut valtavasti kritiikkiä ja ongelmia. Nyt terveyskeskuksen selvityksessä luvataan raporttia joskus ensi vuonna.

Mielestäni varsinkin tällaisissa kokeiluissa seurannan pitäisi olla nopeampaa ja virheet pitäisi kyetä korjaamaan viipymättä, silloin kun niitä havaitaan.

Edellä esitetyn perusteella - arvoisa puheenjohtaja - esitän lopuksi hyväksyttäväksi viisi pontta.

Ensinnäkin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelyyn ehdotuksen uudistetuiksi kilpailun käytön periaatteeksi, jossa otetaan huomioon mm. kilpailulainsäädännön muutokset, mahdollinen EU-palveludirektiivi ja kokemukset kilpailun käytöstä.

Toiseksi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ottaa tarkastuslautakunnan suosituksen huomioon talousarvion valmistelussa niin, että terveydenhuollon sitovat talousarviotavoitteet asetetaan vaativammiksi kuin vain lakisääteiset vähimmäistavoitteet, esimerkiksi kiireettömän hoidon enimmäisajat.

Kolmanneksi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn vuoden 2006 aikana esityksen kotihoidon kokeilun jatkosta ottaen huomioon terveyskeskuksen seurantaraportin, asiakaspalautteen ja työhyvinvointikyselyn tulokset.

Neljänneksi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn sisäministeriölle kunta- ja palvelurakennehankkeesta annettavan lausunnon ja että lausunnon valmistelussa kuullaan myös asukkaita ja henkilöstöä mm. kaupungin kotisivujen keskustelupalstan ja muiden foorumien avulla.

Viidenneksi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo terveysasemaverkostoa koskevan muutoshankkeen valtuuston käsittelyyn.

...?...Minua tyydyttää kaupunginjohtaja Pajusen vastauksen sisältö.

Pidän tärkeänä, että jatkuvan parantamisen toimintatapa omaksuttaisiin koko kaupungin organisaation laajuudelta.

Toivon, että virkamiehet hoitavat jatkossa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen korjaavat toimenpiteet jatkuvan parantamisen uralle. Pelkät vastaukset valtuustolle tuskin jatkossa riittävät.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jäin hieman miettimään valtuutettu Hakasen puheenvuoroa kuunnellessani, käsittelemmekö arviointikertomusta vai siitä annettua selvitystä.

Nyt kuitenkin listatekstin mukaan annamme selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallintokunnissa on ryhdytty tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esiin poimittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Ennen päätösesitystä on kappale, jossa todetaan, että aika valmistella seuratut perusteelliset toimenpide-ehdotukset näitten huomautusten johdosta on ollut liian niukka, jotta sitä olisi mahdollista sen ihmeemmin raportoida.

Jatkossa toivomme, että aikataulu muodostuu toisenlaiseksi, että näihin epäkohtiin voidaan antaa asialliset vastaukset. Voidaan luoda seurantajärjestelmä ja myöskin raportointijärjestelmä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tarkastuslautakunta teki erinomaista työtä kirjoittaessaan vuoden 2004 arviointikertomuksen, ja niihin lautakunnan huomioihin nyt odotetaan vastauksia niistä toimenpiteistä, mitä virastoissa on tehty tämän vuoden aikana.

Valtuutettu Luukkainen toi esille näitä pohdintoja, miten tätä järjestelmää voisi parantaa, jotta olisi enemmän aikaa vastata näihin lautakunnan huomioihin.

Olisin vain valtuutettu Luukkaisen puheenvuoroon sen verran lisännyt, evästyksenä vastaisuuden varalle, että mm. tässä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden sekä palvelulinjojen osalta tarkastuslautakunta on vaatinut toimenpiteitä. Mutta minkälainen vastaus tulee: kuljetuspalvelujärjestelmän osalta täysin epämääräinen. Voin lukea sen. "Sosiaalivirasto onkin pyrkinyt ottamaan uuden kuljetuspalvelujärjestelmän suunnittelussa huomioon ja hyödyntämään kaikki nykyisestä järjestelmässä saadut kokemukset ja palautteet." Tällainen esimerkki. Siis tällainen ei ole mikään vastaus. Se ei kerro yhtään mitään.

Tämä vain evästykseksi eteenpäin, että vastausten tulee konkreettisemmin kertoa, mitä todella on tehty.

Palvelulinjoista lautakunta pyytää arviota, ja se arvio luvataan vastauksessa tämän vuoden lopulla.

Sehän on varmasti ihan oikea ajoitus. Mutta kiirehän sillä on, koska ymmärtääkseni liikennöintisopimukset päättyvät ensi vuonna. Ja miten yleensä ehditään sitten tehdä suunnitelmat ja mahdollinen kilpailutus? Näin isossa organisaatiossa asiat tapahtuvat hyvin hitaasti.

Tarkastuslautakunnan huomioihin vastaaminen on erittäin tärkeä prosessi. Toivon, että se saadaan toimimaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meillä on ollut tähän asti käytäntö, että valtuusto on lähinnä merkinnyt tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen. Nyt meillä ensimmäistä kertaa oli, että paitsi merkittiin tiedoksi, myöskin annettiin velvoite kaupunginhallitukselle tuomaan selvitys valtuustoon lokakuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tietysti tässä suhteessa toimeenpanovastuu ja valta on kaupunginhallituksella.

Me kävimme tästä keskustelua kaupunginhallituksessa. Ja kuten täältä näkyy listalta, todettiin, että aika on lyhyt. Valtuutettu Luukkainen jo lautakunnan puheenjohtajana totesi, että aikaakin voidaan harkita.

Mielestäni tärkeää oli se, mitä kaupunginjohtaja Pajunen täällä totesi, että hän on itse osaltaan valmis olemaan tarkastuslautakunnan käytettävissä, ja nimenomaan tämän strategisen johtamisen kehittämisessä se on tärkeä asia. Mutta muistutan kuitenkin, että toisaalta tarkastuslautakunta on suoraan tilivelvollinen, tai on kaupunginvaltuuston asettama.

Tässä haluaisin viitata, viimeisimmässä Kuntalehdessä 16/2005 on kirja-arvostelu, joka liittyy tarkastuslautakunnan työhön. Kirjan nimi on - joka on hiljattain julkaistu - "Arvata, arvioida vai mitata". Tämän kirja-arvostelun otsikko on "Tarkastuslautakunnan kunnianpalautus". Mielestäni tämä on aika mielenkiintoista.

Myöskin Helsingissä meidän täytyy miettiä ja sopia myöskin yhdessä, kuinka laajasti ja missä mittakaavassa mennään. Eeva-Liisa Hynninen - joka on kirjoittanut tämän kirja-arvostelun - näkee, että toimintaympäristö kunnissa on muuttunut ja muuttuu palvelutuotantorakenteessa, että tämä varmaan vaikuttaa mahdollisesti tarkastuslautakuntien toimintaan. On tiedossa, että esimerkiksi Suomessa on hyvin erilainen käytäntö. Jotkut tarkastuslautakunnat ovat ottaneet hyvin laaja-alaisen tehtävän ja hoitavat hyvin laaja-alaisesti ja toiset ehkä enemmänkin muodollisesti. Mutta se on varmaan aivan selvä, että kuntien toiminnalta jatkossa edellytetään yhä enemmän läpinäkyvyyttä, tehokkuutta, tuottavuutta, avoimuutta jne. Uskon, että tarkastuslautakunta tässä suhteessa on aivan oikeilla jäljillä. Ja täytyy sanoa, että ainakin tämän kirjan kirjoittajat rohkaisevat tarkastuslautakuntaa ottamaan ohjat käsiinsä - niin kuin sanotaan.

Mielestäni oli hyvin lupaavaa se, että kaupunginjohtaja Pajunen ilmoitti, että hän on omalta osaltaan valmis. Ehkä meidän sormiharjoituksemme ensi vuonna on sitten vähän täydellisempi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En halua pitkittää tätä keskustelua sen enempää.

Mielestäni on tärkeää, ei vain se, millä tavalla kaupungin johto, kaupungin johtajisto on yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tarkastuslautakunnan kanssa, vaan ehkä ennen muuta se, millä tavalla me, kaupunginvaltuusto, seuraamme sitä, että tarkastuslautakunnan arviokertomuksesta tehdyt johtopäätökset ovat toteutumassa. Otan kaksi esimerkkiä.

Tarkastuslautakunta omassa arviokertomuksessaan viime vuodelta totesi, että se ei pidä perusteltuna sellaista käytäntöä, jossa kaupungin talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi sellaisia tavoitteita, jotka ovat Suomessa lain mukaan miniminormeja, jotka siis lain mukaan pitää vähintään joka tapauksessa toteuttaa.

Nyt meille on jaettu talousarvioesitys, johon kaupunginjohtaja on esittänyt hoitotakuun kiireettömän hoidon aikamäärien osalta kirjattavaksi niitä tavoitteita, jotka Suomen lain mukaan ovat vähimmäis, tai sanotaan tässä tapauksessa enimmäisaikoja, jotka ihmisen saa joutua enintään odottamaan kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsyä. Siis kaupungilla ei ole oikeastaan mitään tavoitetta silloin, jos kirjataan vain se, joka lain mukaan on ehdottomasti toteutettava.

Tai toinen asia, jonka mainitsin äskeisessä puheenvuorossanikin: terveysasemaverkko.

Se aiotaan muuttaa. Sitä koskevia ratkaisuja ollaan tekemässä. Linja vedetään 15 vuodeksi. Koko terveysasemaverkon luonne, toimintamalli, rakenne, aiotaan muuttaa.

Mikä on terveysasemien osalta tärkeämpi asia tällä hetkellä kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen kannalta kuin tällainen, koko terveysasemaverkkoa koskeva ratkaisu? Se aiotaan päättää terveyslautakunnassa. Sitä ei aiota tuoda millään tavalla valtuuston käsittelyyn.

Mielestäni tässä kohtaa pitäisi valtuuston herätä ja miettiä, että olemmeko me todella antaneet jossakin valtuuden lautakunnalle muuttaa koko terveysasemaverkoston noin vain valtuustolta mitään kysymättä, mm. lakkauttaa kolmanneksen terveysasemista sellaisena kuin terveysasema on tarkoitus toimia ja sulauttaa ne jopa 70 000 asukkaan väestöpohjalla toimiviksi valtaviksi tehtaiksi, joissa kaikki ne tavoitteet, joita valtuusto on pitänyt tärkeinä lähipalveluista, omalääkäritoiminnasta ja muusta vastaavasta, ovat käytännössä uhan alla, ellei mahdottomiakin toteuttaa.

Eli tämä on se, minkä takia tein eräitä ponsiesityksiä, että me käyttäisimme myös tätä valtuuston päätösvaltaa seurata sitä, että kaupunginhallitus ottaa tarkastuslautakunnan ohjeet tosissaan.

Puheenjohtaja.

En valitettavasti kuullut kokonaisuudessaan valtuutetun aiempaa puheenvuoroa tähän asiaan liittyen, mutta nyt kuitenkin tämän loppuosan kuulin ja ajattelin, että muutaman sanan sanoisin.

Terveyslautakunta tosiaan käsitteli tätä terveysosaverkkoa eilen kokouksessaan, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole tehty. Oma käsitykseni on kuitenkin se, että kaikki lautakunnan jäsenet ovat konsultoineet omia valtuustoryhmiään hyvinkin tiiviisti ja ...?...näin ollen myös valtuuston kanssa.

Toinen asia sitten on, että olisiko sitten hyvä, että tämä asia tuotaisiin vielä parempaan tarkasteluun valtuustoon asti. Sitä sopii toki pohtia, koska kyseessä on aika isot muutokset. Ei tosin niin isot muutokset kuin valtuutettu Hakanen yritti esittää, koska hän muisti vain yhden osan tästä suunnitelmasta, nimittäin ilmeisesti puhui nk. täyden palvelun terveysasemapisteistä. Tarkoituksenahan on, jos suunnitelma toteutuu, on myös jättää perusterveysasemia ja lähipalvelupisteitä myöskin, joten mitään tehtaita todennäköisesti kuitenkaan ei ole syntymässä.

Sen lisäksi valtuutettu Hakanen toi myös esiin näitä hoitotakuun tavoitteita.

Sanoisin, että ainakin muutamissa asioissa tilanne on huomattavasti parempi kuin mitä puheenvuorosta kävi ilmi. Viimeksi eilen saimme tilastotietoja esimerkiksi siitä, kuinka moni helsinkiläinen pääsee ensimmäisellä puhelinsoitollaan terveyskeskukseen terveyskeskuksen puhelinvaihteen lävitse. Keskiarvot pyörivät 20 - 60 %:in välillä. Jos vertaa sitä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin tilanne oli todellakin tämä noin 30 %, niin kehitys on ollut huimaa. Uskon, että jatkossa me pääsemme vielä parempaan tulokseen.

Psykiatrian puolelta sanoisin ihan vain sen verran, että meille itse asiassa on ollut budjeteltuna? aika hyvinkin määrärahoja, mutta henkilöstö on nykyään se pullonkaula. Siihen tarvitaankin sitten useampia erilaisia keinoja sen asian ratkaisemiseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Selvennyksenä muutamiin aikaisempiin puheenvuoroihin vain se, että joka vuosi tarkastuslautakunta on ottanut kuultavakseen sekä kaupunginjohtajan että kaikki apulaiskaupunginjohtajat. Se on ollut ihan käytäntö ja tapa.

Sehän on ihan selvä, että tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen. Kaupunginjohtaja tai kukaan apulaiskaupunginjohtaja ei ole pyrkinyt - eikä varmaan pyrikään - ohjaamaan tarkastuslautakunnan toimintaa, koska tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen. Elikkä kaupunginhallituskaan ei voi meidän päätöksiä alistaa.

Nythän on lähinnä kyse siitä, miten tästä uudesta työkalusta saataisiin enemmän tehoa irti ja sen suhteen sopimisesta. Kaupunginjohtajan kanssa on jo sovittu aikataulu siitä, milloin hän tulee lautakuntaan tästä asiasta puhumaan, jotta saadaan tästä työkalusta maksimiteho irti ja voidaan myös vaihtaa ne tiedot siitä, miten molemmat osapuolet toimivat yhteen niin, että tämä hyödyttää valtuustoa kaikkein parhaiten.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan vain todeta, että sivulla 21 oleva arvonleikkaussopimustoivomus on täyttynyt 11.10.2005.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meille jaetusta aineistosta ilmenee, että tämän Vuosaaren kyseisen tontin asemakaavan muuttamista on hyvin laajasti sillä alueella toimivien asukasjärjestöjen, Vuosaari-Seuran, asukastoimikunnan, Vuosaari-Säätiön, asunto-osakeyhtiöiden ja monien muiden, joita tämä koskee, taholta vastustettu tai vähintäänkin esitetty muutettavaksi sillä tavalla, että tonttitehokkuutta ei olisi yhtä massiivisesti ja että 6-kerroksisuutta ei tuotaisi tuolle herkälle alueelle, jolla on omat ominaispiirteensä, joihin ei tällainen kovin korkea rakentaminen ole kuulunut.

Ymmärrän tietysti sen, että joissakin suunnitteluideologioissa tehokkuus ja määrä ovat ensisijaisia ja asukkaiden toiveet ja viihtyvyys toissijaisia. Mutta kyllä tällaisen asukkaiden kuulemisen perustarkoitus kai pitäisi olla se, että myös kuunnellaan ja otetaan huomioon.

Minusta vaikuttaa siltä, että tässä ja seuraavaksi käsittelyyn tulevassa kaavaesityksessä ei ole lainkaan kuunneltu, vaan on jyrätty läpi se mikä on päätetty asukkaista ja eri yhteisöistä riippumatta.

Sen takia esitän, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa Vuosaaren tontin 54050/3 kaavan muuttamisen kaupunginhallituksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että tonttitehokkuutta ja korkeinta rakennuskorkeutta pienennetään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Äsken jo viittasi siihen, että myös tässä kaavamuutosehdotuksessa alueen asukkaiden ja yhteisöjen mielipide on ollut hyvin kriittinen ja on esitetty hieman toisenlaisia toiveita kaavan käsittelyn osalta. Tämä koskee myöskin kaupunginmuseota ja eräitä muita yhteisöjä, jotka ovat kritisoineet tätä meille tehtyä esitystä.

Tällä perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto palauttaa Vuosaaren tontin 54050/5 asemakaavan muutoksen kaupunginhallituksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että asukkaiden ja mm. kaupunginmuseon esittämät mielipiteet otetaan paremmin huomioon.

Arvoisa puheenjohtaja.

En muuten haluaisi tätä valtuutettu Hakasen tarinointia jatkaa, mutta kun kysymys on jälleen kerran siitä, että Helsinkiä syytetään siitä, että tänne ei rakenneta ihmisille asuntoja, ja jos nyt sitten näillä ratkaisuilla saadaan ihmisille asuntoja, niin sitten sitäkin pidetään pahana.

Olen kuunnellut, kun valtuutettu Hakanen haukkuu milloin mitäkin asiaa aina. Tänne ei rakenneta riittävästi sitä ja tätä ja tuota. Tässä tilanteessa juuri nyt - ja edellisessä kaavassa - kuitenkin tavoitteena on jälleen kerran lisätä asuntoja, joka on tässä kaupungissa yksi suurimmista ongelmista.

Toivoisin, että myös valtuutettu Hakanenkin muistaisi nämä suuret periaatteet. Ymmärrän, että kaikki ei aina tule niin kuin lähistö lähellä halutaan. Valitettavasti myös Helsingissä on paljon näitä nimbiajatuksia monenkin asian suhteen, myös asumisen suhteen. Tähän kaupunkiin tarvitaan lisää asuntoja, toki myös ympäristöä niin, että asumiskustannukset saadaan toiselle tasolle mitä ne tällä hetkellä ovat.

En todellakaan kannata valtuutettu Hakasen esitystä.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutettu Bryggare.

En ole esittänyt, että sille alueelle ei rakenneta asuntoja. Olen esittänyt, että otettaisiin paremmin huomioon alueella asuvien asukkaiden ja mm. kaupunginmuseon mielipiteet, joissa toivotaan vähän vähemmän korkeata rakentamista ja eräitä muita seikkoja huomioon otettavaksi.

Puheenjohtaja.

Minä en ole nyt ottamassa kantaa tähän valtuutettu Hakasen esille tuomaan asiaan. Minä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä pidän tätä asemakaavaa sinänsä ihan onnistuneena ja kelvollisena, rakennusoikeuksineen.

Mutta haluan tuoda ilmoille kuitenkin suruni siitä, että tällä kyseisellä paikalla on aikaisemmin ollut aika hieno vanha kirkko, tai vanha siinä mielessä, että se on rakennettu 1969, erikoinen kirkko, jonka seinärakenteet olivat kovalevy-kimpilevy -rakennetta. Se oli rakennettu teräspalkkikehikon sisään. Eli tämä oli modernin, uuden rakennustaiteen arkkitehtuurin taidonnäyte, joka sitten monista muista syistä - 1990-luvulle tultaessa - jäi tyhjäksi ja rapistui onnettomaan kuntoon, sellaiseen kuntoon, että edes minun näkökulmastani sitä ei kannata eikä voi korjata uudiskäyttöön. Jos ette, hyvät valtuutetut, tällä alueella ole koskaan käyneet, ettekä ole nähneet, minkälaisia väliaikaisia kirkkorakennuksia Helsingissä on vuonna 1969 rakennettu, niin käykää ihmeessä katsomassa. Hieno rakennus sinne nyt on sitten murentunut.

Sinänsä aina pohdituttaa näissä suojeluasioissa se, että mitkä ovat ne mekanismit, millä esimerkiksi luottamusmiehet tai kaupungin kiinteistöhallinto tai rakennusvalvonta pystyisi tarpeeksi aikaisin reagoimaan siihen, että kiinteistöt eivät rapautuisi sellaiseen kuntoon, että niitä ei voi enää kunnostaa.

Ehkä olemme lehtien pikku-uutisista lukeneet, että joku Aulis Junes kyllä saa sakkoja siitä, että ei korjaa rakennustaan sellaiseksi, että ympäristö sitä sietäisi. Mutta pitäisikö meidän muutenkin olla vähän aktiivisempia siinä, että huolehdittaisiin, että ympäristömme, kaupunkimme kiinteistöt pysyisivät hyvässä kunnossa ja varsinkin sellaiset kiinteistöt, joilla on jotain taiteellista tai arkkitehtonista arvoa?

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Helistö sanoi, että pitäisi käydä katsomassa tätä kirkkorakennusta, ja varmaan moni on käynyt katsomassakin. Vuosaarelaisena tunnen hyvin tämän rakennuksen, samoin sen ympäristön.

Tämä kirkko rakennettiin alun perin tilapäiseksi, ja sen kirkon tarve poistui siinä vaiheessa, kun Vuosaaren seurakuntayhtymä rakensi sitten varsinaisen kirkkorakennuksen.

Kirkon säilyttämistä on kyllä harkittu. Listallakin näkyy, sivulla 38, että kaupunkisuunnittelulautakunta marraskuussa 2000 piti tärkeänä selvittää, että voitaisiinko kirkko säilyttää. Olin silloin ao. lautakunnan puheenjohtaja. Mutta tämä rakennus oli mennyt niin huonoon kuntoon, että rakennuksen omistaja - huomattakoon, että se on Helsingin seurakuntayhtymä - ei tuntenut kiinnostusta, eikä sillä varmaan ollut oikein varojakaan ryhtyä tätä kirkkoa korjaamaan, tai sitten toinen vaihtoehto oli, siirtämään johonkin toiseen paikkaan. Ja näin sitten me olemme tässä tilanteessa, että rakennus puretaan. Sinänsä mielestäni kaava on erittäin hyvin ja huolella tehty, ja nämä suunnitellut kerrostalorakennukset sopeutuvat erittäin hyvin siihen ympäröivään varsinaiseen vanhaan rakennuskantaan.

Mutta sanottakoon vielä eräs kuriositeetti.

Tämän kirkon on suunnitellut aikanaan arkkitehti Olavi Laiho, joka aikanaan saavutti sitten Musiikkitalon suunnittelukilpailussa I palkinnon, että kuuluisa arkkitehti nykymielessä.

Puheenjohtaja.

Tämä nykyisen ja valtuutettu Lohen puheenjohtaman lautakunnan välissä oleva lautakunta - jonka jäsen itse olin - käsitteli jossakin yhteydessä asiaa ja suurin piirtein kertasi nämä samat asiat.

Mielestäni valtuutettu Lohen ja valtuutettu Helistön puheenvuorot eivät olleet mitenkään ristiriidassa. Valtuutettu Helistöhän korosti nimenomaan sitä ongelmaa, että tämän tyyppiset rakennukset, joilla on kulttuurihistoriallista ja arkkitehtuuristakin arvoa, helposti jäävät kiinteistönhaltijoiden puolelta hoitamatta, vaikka se arvo on olemassa.

Nythän ollaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä, joka on tietysti ikävää siltä osin, että yksi mielenkiintoinen rakennus katoaa. Toki uudet rakennusoikeudet ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia. Mutta kyllä meidän täytyy sovittaa ne näihin asioihin. Se on surullista.

Minä itse mietin asiaa pitkään ja tulin siihen tulokseen, että ei siihen löydy enää mahdollisuuksia ja perusteita suojella sitä tässä muodossa kuin olisi ollut suotavaa.

Yhdyn valtuutettu Helistöön siinä asiassa, että tietynlaista kiinteistöperinnön vaalintaa pitäisi jotenkin yhteisestikin tehdä, etteivät rakennukset luhistu alta pois, niin kuin tässä tapauksessa on käynyt.

Puheenjohtaja.

Olen myöskin Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Me istuimme viime viikolla erittäin pitkä ilta ja käytiin läpi erilaisia rakennushankkeita.

Helsingin seurakuntayhtymä on tällä hetkellä siinä tilanteessa - vaikka rikas yhtymä onkin - että pitää miettiä, minne rakennetaan tiloja. Seurakuntayhtymällä on erittäin paljon kiinni varoja erilaisissa rakennuksissa. Ja kuitenkin kaupunkia rakennetaan jatkuvasti uusiin paikkoihin. Tärkeätä on se, että voidaan viedä kirkollisia tiloja, erilaisia, sekä ihan kirkkotiloja että muita tiloja ja myöskin rakentaa niihin kaupunginosiin, mihin asukkaita muuttaa. Se on ollut se ykkösperiaate.

Olen samaa mieltä valtuutettu Helistön kanssa siitä, että tietenkin pitäisi aina katsoa omistajan sen perään, minkälaisessa kunnossa rakennus on. Mutta tässä tapauksessa - tätähän on selvitetty vuosikausia ja mitään sellaista käyttöä tälle juuri kyseiselle rakennukselle ei löytynyt - se on nyt pakko purkaa. Tämä on esimerkki siitä, että tulevaisuudessa tulee entistä enemmän tilanteita, joissa kirkolliseen käyttöön vihittyjä tiloja joudutaan joko purkamaan tai siirtämään ihan muuhun käyttöön.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Irmeli Walldén-Paulig Hannele Luukkainen

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu