Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

RKP ei ehdota asian palauttamista. Mutta koska liitteessä on hieman epäselvä tulkinta palveluiden tuottamisen osalta, esitän toivomusponnen. Toivon, että jokainen ryhmä tarkasti miettii, voitteko tätä pontta tukea. Tässä ei ole kysymys siitä, että halutaan mitään palauttaa tai ettei olla valmiit hyväksymään tätä sopimusta, mutta halutaan pieni tarkennus, joka sinänsä ei ole mitään uutta, mutta joka meidän kannalta on tärkeä.

Ponsi on seuraavanlainen:

Ruotsinkieliset opetus-, terveys- ja sosiaalipalvelut järjestetään läheisyysperiaatteen mukaisesti samalla tavoin kuin suomenkieliset palvelut.

Pääkaupunkiseudun kaksikielisyys asettaa kuitenkin erityisvaatimuksia niin sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen kuin muidenkin sivistyspalveluiden tuottamiselle. Niiden seudullinen järjestäminen voi olla perusteltua silloin, kun väestömäärät eivät esimerkiksi riitä erityispalveluiden tuottamiseen paikallisesti.

Haluan vielä painottaa sitä, että tässä ehkä liian vähän on ollut mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, minkä sisältöinen tämä sopimus on, että olisi voinut vähän aikaisemmin vaikuttaa tällaisiin - sanoisin - muodollisuuksiin.

Lisäksi tietenkin tämä virhe, joka ruotsinkielisissä asiakirjoissa oli, on erittäin valitettava. Mutta siihen ei mennä nyt tällä kertaa sen kummemmin.

Lisäksi RKP haluaisi, että seuraavat kappaleet liitetään pöytäkirjaan niin, että siitä selviää aikanaan, mitä RKP on ollut mieltä jo tässä vaiheessa, jos tämä on mahdollista? Ilmeisesti on. Tulkitsen puheenjohtajan ilmeen nyt niin, että voidaan lisätä pöytäkirjaan. (Puheenjohtajan välikommentti.) Kyllä.

Eli haluan täten sanoa pöytäkirjaan. Luen nämä kaksi erillistä kappaletta, jotka eivät liity ihan samaan asiaan:

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa asukkaille tarjottavia kunnallisia palveluja. Hallitusohjelma ei sisällä kuntien pakkoliitoksia osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sama periaate koskee tietenkin yhtä hyvin kunnan jonkin osan liittämistä toiseen kuntaan.

Tämä oli ensimmäinen.

Ja toinen:

Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan liiton liittämistä toisiinsa vastoin Itä-Uudenmaan ja kaikkien kuntien yksimielistä kannanottoa on selvä osoitus kansalaismielipiteen väheksymisestä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Edellisessä puheenvuorossa tuli niin kuin historiallinen jatkumo Helsingin maantieteellisille ongelmille.

Valtuutettu Kolbe piti erinomaisen puheenvuoron, jossa hän kertoi vuoden 1946 liitoksesta, mutta jätti sanomatta, että tuolloin Helsingin alueesta otettiin pois kaksi osaa, Tapiola ja Westerkulla. Ja arvatkaa, mistä syystä? Siitä syystä, että hänen puolueensa RKP, SFP, vaati tätä. Se oli suuri virhe, koska tällä hetkellä - kuvitelkaa - Vuosaaren satama tulee olemaan keskellä kaupunkia ja sen jälkeen rajan jälkeen siellä ei olisi mitään. Se on kaupunkirakenteellinen mahdottomuus. Me emme voi Suomen edun takia tällaiseen suostua. Tämä on aivan mieletöntä. On täysin kohtuutonta ajatella, että meillä on 5 000 ha maa- ja vesialueita, joita emme voi käyttää sen takia, että ns. kielelliset näkökulmat estävät tämän. Kyllä kansalaisten ja maan etu on edellä. Kyllä kielestä voidaan pitää huolta muutenkin. Tämä seikka mielestäni pitäisi ottaa huomioon.

Sitten ihmettelen kyllä valtuutettu Hakasta. Hän esittää sopimuksen hylkäämistä tai palauttamista. Hän tulee kohta perustelemaan monisanaisesti kantaansa. Mikä on kommunistien ja maan edun välinen suhde? Se on varmaan Asukasliiton äänestäjälistan olematon etu, jota en ymmärrä. Mutta hän sen ymmärtää ja selittää meille.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut.

Olen valmis hyväksymään "pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen" lukuun ottamatta sen liitteen 1 kohdan 3 Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen viimeisessä kappaleessa olevaa virkettä, jossa todetaan, että "asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta". Kysyn, mitä tekemistä Ala-Tikkurilalla ja kaupunkirakenteen jatkumisella itään on?

Samaisen liitteen kohdassa 2. Pääkaupunkiseudun malli todetaan, että "neuvottelukunta korostaa, että rakenteellisten ratkaisujen tulee syntyä omaehtoisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä seudun asukkaiden mielipidettä kuullen". Tästä aluevaihdosta ei ole kuultu alueen asukkaiden mielipiteitä. Ala-Tikkurilalaiset ja paikalliset kaupunginosayhdistykset vastustavat esitettyä vaihtokauppaa.

Olen ymmärtänyt, että ihmiskauppa ei kuulu kuntien toimintaan. Jos AlaTikkurilan asukkaat kuntalain mukaisessa kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista edistävässä sitovassa kansanäänestyksessä hyväksyvät Vantaaseen liittymisen, se on mielestäni ok. Mutta tässä vaiheessa esitän, että Yhteistyösopimuksen liitteen 1 kohdassa 3.2 oleva virke "Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta" poistetaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille tai parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Käsittääkseni tällä hetkellä arvioisin näin, että Ala-Tikkurilan siirto Helsingistä Vantaalle ei täytä näitä edellytyksiä. Siksi kannatan valtuutettu Koskisen palautusesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

On palautukseen.

Nimittäin kyllähän tässä tulee nyt aika mielenkiintoinen tilanne, hyvät valtuustotoverit.

Helsinki on ollut yhteistyösopimuksen laatimisessa keskeisenä veturina. Olen ollut tämän koordinaatiotyöryhmän jäsenenä. Tiedän, että tämä kohta on ollut sellainen, joka itsellekään ei ole ollut helppo niellä. Täällä on monta muutakin asiaa, jotka eivät ole helppo niellä.

Mutta sanon, hyvät ystävät, että jos tällä lailla ruvetaan ponsia tehtailemaan, jokainen rupeaa pesemään omia kasvojaan, minäkin voin tehdä viisi pontta, jotka otin puheenvuorossani esille, vain, että voin pöytäkirjasta näyttää ja mennä sanomaan sitten ? , että esitimme tätä ja me huolehdimme tästä. Tämä on sopimusluonnos. Tämän toteutuminen on vielä täysin epävarmaa. Eihän meistä kukaan edes tiedä, vaikka se nyt täällä hyväksytään ja allekirjoitetaan, toteutuuko yksikään kohta tästä. Tällä menolla ei taatusti toteudu. Jos tämä asia palautetaan, niin kyllä sitten on mennyt paljon energiaa ja aikaa hukkaan.

Niin kuin sanoin jo ryhmäpuheenvuorossani, täällä on vaikeita asioita. Väitän, että kyllä meilläkin ... En tiedä, voidaanko kaikkia niellä. Mutta jos jo käynnistysvaiheessa polkaistaan jarrut päälle ja ilmoitetaan, että kiitos vaan, että ...

Kuuntelitte, hyvät kollegat, myöskin niitä tuntoja, mitä on muissa kunnissa tällä hetkellä. Ei tämä tilanne tästä kovin hevin parane. Toivon vähän malttia. Jos pöytäkirjamerkintöjä halutaan, jos niillä voi pestä, niin peskää nyt edes niillä, mutta älkää asian palauttamista pistäkö äänestykseen. Se nyt on kyllä ihan vihoviimeinen juttu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palautusta koskeneesta puheenvuorosta saattoi saada sellaisen kuvan, että olisimme valmistelleet Ala-Tikkurilan asiaa. Mutta niin kuin uskon, että kaikki tiedämme, mitään valmistelua ei ole ollut. Ja kun valmistellaan, niin silloin se edellyttää esimerkiksi asukkaiden kuulemista. Mutta että tämä lähtee liikkeelle, että valmistelua ja sitä prosessia mitä se vaatii, voidaan lähteä tekemään, niin se edellyttää, että valtuustot antavat mahdollisuuden ryhtyä valmistelemaan asioita. Päätökset tulevat sitten aikanaan sen valmistelun tuloksena, mitä sieltä on saatu. Kuntajakolaki säätelee varsin yksityiskohtaisesti sitä, miten tämäntyyppisissä valmisteluissa tulee edetä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiinnitin jo aikaisemmin valtuuston eräissä keskusteluissa huomiota siihen, että tämä sopimus on valmisteltu tavalla, jossa valtuustolla ei ole ollut ennen tätä kokousta kertaakaan mahdollisuus keskustella sopimusluonnokseen sisältyvistä tavoitteista tai teksteistä.

Kuntalain 27 §:n mukaan - valtuutettu Kalima varmasti tämän hyvin tietää - valtuuston on pidettävä huoli siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Myöskään näin ei ole tapahtunut tämän sopimuksen valmistelussa. Siitä kertovat monet viestit, joita meille kaikille on tullut.

Esimerkiksi Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL tuskin kovin monta kerta kertaa lähettää pääkaupunkiseudun valtuutetuille sellaisia viestejä, kun tällä kertaa on lähetetty, jossa syytetään tämän sopimuksen valmistelua siitä, että siinä on sivuutettu henkilöstön oikeus osallistua päätösten valmisteluun ei vain kuntatasolla, vaan myöskin pääkaupunkiseudun yhteistyön tasolla. Helsingin Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhdistys arvostelee samasta. Kaupungin vuokratalojen asukkaiden edustajat arvostelevat samasta. Heidät on sivuutettu. Ala-Tikkurilan asukkaat arvostelevat tätä sopimusta oikeutetusti aivan samasta asiasta. "Ryhdytään" on se, jonka kaupunginjohtaja Pajunen on halunnut tähän kirjata, ei suinkaan, että tutkitaan, onko kuntalain mukaan jne. mahdollista, vaan tänne on kirjoitettu ihan selvä kannanotto.

Yhteistyösopimus ja sen liitteet sisältävät toki monia kannatettavia asioita, mutta siellä on useita sellaisia piirteitä ja ehdotuksia hankkeesta, joita SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa. Siksi emme hyväksy tätä sopimusta. Puheenjohtajan menettelytapaohjeen mukaisesti esitämme sopimuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Me vastustamme sitä, että tällä sopimuksella ollaan tekemässä pääkaupunkiseudulla sama, mikä tapahtui eduskunnalle, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin. Päätösvalta tällä sopimuksella keskitetään hyvin pieneen piiriin, lähinnä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työvaliokunnalle ja kaupunkien johtajille.

Vastustamme myöskin aikomusta yhtiöittää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestäminen. Pidämme vuokralaisdemokratian kannalta virheellisenä hanketta kuntien yhteisestä vuokra-asuntoja hallinnoivasta yksiköstä. Lisäksi sopimuksen linjaus kuntarajojen yli tapahtuvasta palvelujen yhteiskäytöstä voi johtaa EU:n tuomioistuimen - viimeksi tämän kuun alkupuolella - tekemän päätöksen perusteella kilpailuttamisen pakkoon myös silloin, kun palveluja ostetaan toiselta kunnalta tai kunnalliselta yhtiöltä.

Kun valtuusto kävi viime vuonna lähetekeskustelua yleisemmin kunta- ja palvelurakennehankkeesta, arvostelin sitä, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan lausunnossa ei ollut mitään konkreettista esitystä valtion rahoitusvastuusta. Myöskään tässä sopimuksen valmistelussa ei ole sellaisia esityksiä tehty.

Edellä olevan perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto palauttaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyösopimuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että kuullaan asukkaita, turvataan henkilöstön osallistuminen, vahvistetaan kaupunginvaltuustojen asemaa, luovutaan joukkoliikenteen yhtiöittämisestä ja vuokratalojen hallinnon keskittämisestä, kehitetään palveluja pääsääntöisesti kuntien ja kuntayhtymien omana toimintana sekä pyritään lisäämään valtion rahoitusta.

Puheenjohtaja.

RKP:n valtuustoryhmä ei kannata palautusehdotusta.

Mielestäni on kuitenkin hyvä, että sopimus saataisiin aikaan tänään.

Sen verran haluan sanoa meidän argumentoinnistamme, että ponnet ovat tärkeitä kun ne selventävät itse päätöstä ja voivat estää pelkoja, vaikka ne voivat olla aiheettomia.

Tässä liitteessä sivulla 8, kohta 3.3 alla, jossa puhutaan palvelutuotannon tehostamisesta, voi erityisesti ruotsinkielisten palvelujen kohdalla saada käsityksen, että olemme juuri niiden kohdalla luopumassa läheisyysperiaatteesta. Sen vuoksi - en tiedä, voinko nyt kannattaa? (Puheenjohtajan kommentti.) En vielä - olemme esittäneet ponnen hyväksymisestä, emme ole tehneet palautusehdotusta, niin kuin ehkä saattoi ymmärtää valtuutettu Ojalan puheenvuorosta.

Olen luottamushenkilönä kohtuullisen hämmentynyt koko tästä päätösruljanssista, johon olemme Finlandia-talolle kokoontuneet, niin tästä kokouksesta kuin aikaisemmasta yhteiskokouksesta. Ja sitten kun ryhdytään esittämään ponsia ja palautusehdotuksia tämän tyyppisestä asiakokonaisuudesta, niin ainakin minä hämmennyn vielä enemmän. Tällaiset ponnet saattavat olla ymmärrettäviä siinä mielessä, että toki tämän asian valmistelu on ollut aika kaukana meistä luottamushenkilöistä ja sellaisena se varmaan tulee jatkossa pysymäänkin. Mutta jos tämä paperilla oleva sopimus on nyt parasta mitä nämä neljä kaupunkia on saamassa aikaan, niin kyllä minua ainakin ottaisi päähän eräällä lailla nämä kaikki ponnet ja lisäajatusten esiin ottamiset. Ehkä se on vain omaa laiskuuttani, että en ole sitten itse lähtenyt sille linjalle, että lähtisin ponsittamaan.

Voisin melkein kannattaa palautusesitystä. Onneksi tämä tilanne katsotaan parin vuoden kuluttua uudelleen. Mielestäni tämä pääkaupunkiseudun yhteistyö näillä eväin on hyvin tekopyhää ja turhauttavaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Toistaiseksi olen Helsingin kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, en vielä Vantaan kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja tai mitään muutakaan.

On selvää, että sopimuksen liitteenä olevassa asiakirjassa on paljon sellaisia kohtia, joitten tulkinnoista meillä on eri käsityksiä. Se liite on - kuten muistamme - koottu vuodenvaihteen molemmin puolin hyvin kiireisellä aikataululla, joka oli meille annettu, jota emme itse valinneet, mutta jouduimme valtion pyynnöstä hyvin nopeassa aikataulussa kuvaamaan sen, miten eri palvelualoilla ja miten eri hallinnonaloilla aiomme järjestää yhteistyötä naapurikaupunkien kanssa.

Tulkintaerimielisyyksistä voisin ottaa esimerkiksi Sipoon maiden kysymyksen, jossa valtuutettu Kalima on täällä pariin otteeseen todennut, että Helsingin täytyy päästä rakentamaan omille mailleen. Minun oma poliittinen ryhmäni on sitä mieltä, että kysymys ei ole maanomistuksesta. Emme halua välttämättä rakentaa Helsingin maille. Haluamme, että Sipoo osallistuu asuntopulan ja omakotitalopulan ratkaisemiseen.

Myönnän kyllä auliisti, kun olen itse ollut sitä luonnosta tekemässä, että siinä on monia kohtia, jotka on kirjoitettu ehkä kiireen johdosta tai ehkä myös hyvin nopean käsittelyn johdosta hieman epäselvästi tai tulkinnanvaraisesti. Yksi kohta on varmaan tämä esitys siitä, että pohdittaisiin maavaihtoja Helsingin ja Vantaan kesken.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko me aloitamme tämän sopimuksen myötä yhteistyön tiivistämisen naapurikaupungin kanssa tai sitten palautamme tämän sopimuksen ja jäämme odottamaan, mitä valtio päättää meidän puolestamme. Voimme siis joko jäädä ottamaan valtion toimia tai lähteä itse etsimään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.

Niin kuin täällä valtaosassa puheenvuoroista on todettu, meillä on sellaisia haasteita, joita voimme ratkaista vain yhdessä. En kannata tätä valtuutettu Hakasen ja kumppaneitten esittämää linjaa, että laittaisimme tässä vaiheessa yhteistyötä jäihin tai lähtisimme solmimaan vielä laajempaa pakettia, johon tulisi vielä enemmän asiaa.

Puheenjohtaja.

Vaikka puhuin palautuksesta, niin tähän liittyy olennaisesti myös kysymys näistä ponsista. Kysymys on siitä, lähdemmekö sorvaamaan tätä liiteasiaa nyt, vaan lähdemmekö esityksen mukaiselle linjalle eli käsittelemään ja valmistelemaan yhtä asiaa kerrallaan ja päättämään niistä sitten, kun asiaa on pohdittu ja keskusteltu ja käyty laajaa keskustelua myös asukkaiden ja kaikkien muitten sidosryhmien kanssa.

RKP:n ponnessa on se ongelma, että jos otamme vain ruotsinkieliset palvelut ja käsittelemme sen asian ikään kuin loppuun, niin jotta olisimme loogisia, meidän täytyisi käsitellä kaikki muutkin asiat yhtä tarkasti tai sitten voimme kääntäen päätellä, että kun vain ruotsinkielisten palveluitten osuus tarvitsi hiomista, niin kaikki muu on ilmeisesti mietitty loppuun asti. Näin ei todellakaan ole. Kaikki nämä asiat ovat keskeneräisiä. Sopimus tarvitaan siihen, että päästään yhdessä pohtimaan asioita tarkemmin ja tuomaan niitä sitten kunnon poliittiseen käsittelyyn. Siihen tarvitaan tällainen sopimus.

En kannata palautusta, arvoisa puheenjohtaja.

Arvoisa toveri puheenjohtaja.

En näillä argumenteilla kannata asian palautusta.

Ymmärrän sen, että tällaisia esityksiä nousee. Tämä yhteiskokous, 250 valtuutettua, niin tämähän on tällainen suuri spektaakkeli, joka on haluttu rakentaa. Ei tällä ole mitään tekemistä oikeasti tämän yhteistyön eteenpäin viemisen kanssa. Haluttiin vain luoda sellainen suuri hype ja näyttää, että nyt lähdetään eteenpäin.

Yhteistyösopimuksen laatimisessa on ollut ongelma se, että se on ollut aika pienessä piirissä eikä kovin avoimesti, jonka vuoksi tänne on tullut tällaisia omituisuuksia.

Todettakoon, että sopimuksen liitteessä monessa kohtaa sanotaan selvästi, että selvitetään asioita. Mutta Ala-Tikkurilan ja Westerkullan kiilan osalta tässä lukee, että "ryhdytään". Kyllä ryhtyminen on eri asia kuin selvittäminen. Ja tietysti pitää miehen sanaan luottaa ja kaupunginjohtaja Pajusen sanaan siitä, että tämä "ryhtyminen" tarkoittaa sitä, että asiaa selvitellään ja valmistellaan ja sen vuoksi ei tarvitse kannattaa asian palautusta. Onhan tämä siltäkin osin erikoinen, että kukaan ei tunnu tietävän edes, mikä Westerkullan kiila itse asiassa on, että me nyt täällä päätettäisiin ryhtyä aluevaihdoksiin alueesta, josta ei edes tiedetä - siinähän on monta versiota, minkä kokoinen se on - joka kuvaa tätä, että millä tasolla tämä liite nyt on. Sen vuoksi voidaan todeta, että liitteessä on paljon meidän näkökulmastamme ongelmallisia kohtia ja huonosti muotoiltuja kohtia. Tämä on se asiakirja, jolla lähdetään valmistelemaan ja tuodaan päätökset myöhemmin valtuustoon eikä niin, että me nyt lähtisimme siitä, että tässä nyt palautellaan tai ponsia lyötäisi lukkoon. Jos minä lähtisin sille tielle, niin me joutuisimme ponsittaa kohta kohdalta ja palauttamaan kohta kohdalta, vaan lähdetään siitä, että nyt tehdään yhteistyötä ja varsinaiset päätökset tuodaan sitten valtuustoon kunnollisen avoimen valmistelun jälkeen, jolloin niistä pystytään järkevällä tavalla päättämään.

Siksi en myöskään - kuten ehkä saatoitte huomata, minut valittiin yhdeksi pöytäkirjan tarkastajaksi - tule pöytäkirjaan hyväksymään mitään muita kirjauksia kuin ainoastaan palautusesitykset ja ponsiesitykset. Keskustelupöytäkirjassa voi olla kaiken maailman kirjauksia, mutta pöytäkirjaan ei mitään muuta kirjata.

Nyt lähdetään siitä, että hyväksytään tämä, ei palauteta ja todetaan, että tämä on pohja jatkovalmistelulle eikä sen kummempaa ja todetaan, ettei nyt joka ikiseen pilkkuun tarrata kiinni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa tämän sopimuksen hyväksymistä, niin kuin ryhmäpuheenvuorossamme valtuutettu Vapaavuori yhteisessä kokouksessa selkeästi totesi.

Tähän sopimukseen liittyy monia vaikeita asioita, jotka ovat herättäneet keskustelua meidän piirissämme. Me olemme lähteneet siitä, että tällä sopimuksella aloitetaan valmistelu ja sitten aikanansa valmistelusta nämä eri kohdat tulevat päätettäviksi.

Ja aivan varmasti - keskustelun kohteena on ollut erityisesti tämä aluevaihtokysymys - kuntajakolain mukaisesti alueen asukkaita kuullaan. Se tapahtuu varmasti kuntajakolain mukaisesti aivan oikeassa järjestyksessä. Luotamme täysin tähän.

Sitten vielä ponsista:

Olen samaa mieltä kuin valtuutettu Lehtipuu aikaisemmin, että tässä vaiheessa jos me hyväksyisimme näin yksittäisiä kannanottoja ponsissa, niin se antaisi sen vaikutelman, että myöskin nämä muut asiat, jotka liitteessä ovat, olisivat niin pitkälle mietittyjä ja että me hyväksyisimme samalla ne, mutta me lähdemme siitä, että hyväksymme sopimuksen liitteineen, mutta liitteiden osalta toimenpiteet aloittavat valmistelun.

Kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannata asian palauttamista.

Arvoisa puheenjohtaja.

En myöskään kannata asian palauttamista.

Tätä asiaa käsiteltiin sosiaalidemokraattien valtuustoryhmässä muutamia viikkoja sitten, kun pidimme tätä asiaan koskevan erillisen valtuustoryhmän kokouksen. Silloin keskustelimme, mikä on yhteistyösopimus ja mikä on siihen liittyvien liitteiden keskinäinen suhde. Todettiin, että valtuusto päättää yhteistyösopimuksesta - joka on kaksi liuskaa - ja että liitteet ovat valmistelua ohjaavia asiakirjoja, ja näin ollen ne eivät ole sillä samalla tarkkuudella kirjoitettu kuin mitä on yhteistyösopimus, joka on valtuuston päätöksen pohjalta syntyvä valtuuston virallinen päätösasiakirja. Näin ollen kaikki se, mitä liitteisiin on kirjoitettu, ohjaavat valmistelua. Jokaisen asian kohdalla valtuusto viime kädessä - valmistelun pohjalta - sitten päättää asiasta erikseen. Tässä asiassa olen täsmälleen samaa mieltä, mitä valtuutettu Ojala täällä ja monet muutkin ovat todenneet.

Jos nyt katsoo vielä näitä verbejä eri asioiden kohdalla, niin on "ryhdytään", "tehdään", "aloitetaan" jne., ihan samalla tavalla yhtä velvoittavia teonsanoina kuin mitä on "ryhdytään" -sana. Sillä tavalla voisimme joka ainoasta asiasta saada uudenlaisen ponnen asian palauttamiseksi.

Jos nyt miettii sitä, mikä on tämän hetken imagokysymys, niin täällä alussa viitattiin siihen, miten maan hallituksessa kun valmistellaan puitelakia, miten on pidetty pääkaupunkiseudun yhteistyötä jonkinlaisena esimerkkinä. Jos tämän illan kokouksen tuloksena on se, että täällä myöskin hallituspuolueiden edustajat käyvät esittämässä palautusta koskevia suurin piirtein ponsiehdotuksia, niin kyllähän tästä aivan kummallinen kuva syntyy. Mikä on sitten pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen tahto? Olemme kuitenkin valmistelleet tätä asiaa melkein kaksi vuotta. Sillä tavalla tuntuu kyllä todella huonolta lähtökohdalta, jos joka ainoassa asiassa saivarrellaan. Aivan varmasti jatkovalmistelutyön kuluessa tulee olemaan monia vaikeita kysymyksiä, joissa poliittisten päättäjien rohkeutta punnitaan.

Näin ollen en kannata palautusta enkä myöskään kannata näitä ponsiehdotuksia.

Se, millä tavalla sitten esimerkiksi ruotsinkielisten palveluissa otetaan huomioon läheisyysperiaate, niin olen kyllä ihan samaa mieltä.

Totta kai se on aina ollut Helsingissä. Me olemme kaksikielinen kunta. Se kuuluu ilman muuta hallintokäytäntöön eikä sitä tarvitse näin ollen erikseen millään tavalla korostaa. Se on yksi osa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun valmistelutyötä, että ruotsin kielen asema otetaan sillä tavalla huomioon kuin otetaan suomenkielistenkin asema. Sikäli toivon, ettei myöskään mitään tällaisia pöytäkirjamerkintöjä tultaisi jatkossa tähän asiakirjaan kirjoittamaan. Keskustelupöytäkirjaa varmaan tullaan tutkimaan historian kuluessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pyysin puheenvuoron sen takia, että nyt on kysymys hyvin tyypillisestä tilanteesta, joka syntyy tämänkaltaisessa yhteistyössä, jossa ensin pienellä joukolla neuvotellaan suuri paketti ja sitten tuodaan se hyväksyttäväksi.

Minä en kannata palautusta sen takia, etten halua vaarantaa tätä projektia tämän Ala-Tikkurilan takia.

Mutta samalla otan kyllä itse vapauden tulkita, että tässä sitä asiaa ei päätetä, vaan että minulla on vapaus olla tästä asiasta jotakin toista mieltä myöhemmin.

Ajatelkaa, jos tämä olisi tuotu tänne päätösasiana. Todennäköisesti se menisi läpi sen takia, että eihän kukaan ryhdy tätä pakettia kaatamaan. Tämä on se ongelma tällaisten suurten pakettien neuvotteluissa, jotka tuodaan sitten siunattavaksi, että hyvin paljon yksityiskohtia siinä silloin myös menee läpi. Ja pelkään, että tällaisia tilanteita tulee olemaan jatkossa paljon.

Sitten, mitä tulee tähän ponteen, niin en voi kannattaa sitä pontta a) sen takia, että silloin minä ikään kuin katson ? sitä tuolla tarkkuudella ja olen hyväksynyt kaikki ne muut liitteet, mutta pidän sitten pontta myös tarpeettomana, koska siinä ei sanota niin kuin RKP on sen tulkinnut. Myönnän, että suomenkielinen teksti on epäselvä. Tarkoittaako, että on tarkoituksenmukaista järjestää ruotsinkieliset palvelut vai tarkoituksenmukaista järjestää ruotsinkielisiä palveluja? Sillä tarkoitetaan tätä jälkimmäistä. Ruotsinkielisessä tekstissä tämä on aivan ykskäsitteinen. Siitä puuttuu määrätty artikkeli. Ruotsinkielisessä tekstissä joka tapauksessa järjestetään vain osa palveluista. Sen takia, jos RKP:n ryhmä lukisi vaikka ruotsinkielistä tekstiä, niin ei tulisi tätä väärinkäsitystä. Joka tapauksessa on aivan selvä, että sillä ei tarkoiteta sitä, että joka ikinen ruotsinkielinen päiväkoti järjestettäisiin seudullisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ajattelin ensin, että en tulisi puhumaan tästä asiasta. Mutta halusin tulla tänne ihan sen takia, että halusin tulla kiittämään valtuutettu Ojalaa. Arvostukseni valtuutettu Ojalaa kohtaan, joka on aiemminkin ollut korkeaa, on nyt entistäkin korkeammalla tasolla.

Olen ollut mukana tässä valmistelussa eri vaiheissa moneen otteeseen ja mm. valtuutettu Ojalan kanssa istuttu kolmetoista perjantai-iltapäivää miettimässä näitä kokonaisuuksia. Voin vakuuttaa, että täällä on Vasemmistoliitolle vaikeampia kohtia tässä sopimuksessa kuin mitä Ala-Tikkurilan kysymys on muutamalle meidän valtuutetulle. Voin vakuuttaa, että eräissä muissa kaupungeissa on ollut vaikeaa päästä niinkin pitkälle, että tämä sopimus on saatu tähän vaiheeseen. Tämä on kokonaisuus. Tämä on tasapainoinen kokonaisuus. Tämä on kompromissi. Ei kaikki kohdat kaikkia miellytä. Mutta miettikää. Sen jälkeen, kun pääkaupunkiseutu on johtavassa roolissa näin pitkällä tässä harjoituksessa, niin pääkaupunkiseudun ylivoimaisesti suurin kunta on Helsinki. Ja täällä esitetään, että koko sopimus palautetaan, eli koko sopimus hylätään, lähdetään neuvottelemaan uudelleen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Puheenvuorossa missä esitettiin palauttamista, käytettiin sanaa "ihmiskauppa".

Minä en olisi uskonut, että joudun Suomessa, sivistysvaltio Suomessa koskaan siihen tilanteeseen, että kaupunginvaltuuston kokouksessa joku väittää tilannetta, mitä on miljoonan ihmisen edusmiehet ja -naiset, kaupunginjohtajat, virkamiehet, poliittiset luottamushenkilöt olleet valmistelemassa, että joku puhuu ihmiskaupasta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Toivon, että pääsemme pian eteenpäin ja että hyväksymme tämän sopimuksen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Muutama puheenvuoro aikaisemmin kannatin valtuutettu Koskisen palautusesitystä. Kannatin sitä monesta eri syystä.

Olen edelleen aivan samaa mieltä siitä, että Ala-Tikkurila -kirjaus sopimuksessa on täysin tarpeeton. Ja olen edelleen sitä mieltä, että Ala-Tikkurilan ja Westerkullan kiilan liittäminen toisiinsa maanvaihtokysymyksessä on täysin tarpeetonta. Näillä kahdella alueella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja olen edelleen sitä mieltä, että Ala-Tikkurilan asukkaita kohtaan on väärin, että sopimuksessa on tämä kirjaus, koska se vaikuttaa, niin kauan kun tämä asia on ilmassa, heidän elämäänsä.

Aiemmassa keskustelussa, kun täällä salissa olivat myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuutetut, tuotiin esille mm. se, että tämä voi vaikuttaa alueella mm. asuntojen ja tonttien arvoon. Pelkään, että näin on.

Muutamaa puheenvuoroa aikaisemmin siis kannatin valtuutettu Koskisen palautusesitystä tällä perustelulla, että siitä kappaleesta poistettaisiin Ala-Tikkurilan ja Westerkullan maanvaihto.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vedän kannatukseni palautusesitykselle pois siksi, että kaikesta huolimatta näen tämän sopimuksen hyväksymisen Helsingin kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Ja näen tämän nimenomaan meidän kotikaupunkimme kannalta tärkeämpänä kuin sen, että tämä yksi lause nyt otetaan pois sieltä kirjauksesta. Mutta siinä asiassa olen edelleen täysin samaa mieltä kuin mitä olin aikaisemmissa puheenvuoroissani.

Hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Ymmärrän tietysti sen, että asian valmistelijoiden kannalta tilanne on kiusallinen ja valtuustojen yhtä aikaa tapahtuvan kokoontumisen kannalta tilanne on kiusallinen.

Valtuutettuna pidän demokratian irvikuvana sellaista valmistelua, jossa valtuusto asetetaan asian ensimmäisessä käsittelyssä tilanteeseen, jossa siltä pyritään kieltämään oikeus tehdä mitään muutoksia tai minkäänlaisia ponsia asiaan, joka kuuluu valtuuston päätösvaltaan, jossa valtuusto ei ole koskaan delegoinut päätösvaltaa kenellekään kaupunginhallituksessa tai kaupungin johtajistossa. Erityisen kyseenalaisena pidän tätä menettelytapaa sen takia, että sopimuksessa nimenomaisesti esitetään, että valtuusto siirtää eräissä asioissa päätösvaltaa pois itseltään pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle ja sen valmisteluelimille.

Sopimuksen kohdissa 1, 3 ja 4, nimenomaisesti todetaan, että sopijakunnat sitoutuvat käynnistämään liitteissä mainittujen hankkeiden valmistelut ja sopijakunnat sitoutuvat toimimaan liitteiden linjausten toteuttamisen edistämiseksi. Nämä ovat erittäin vahvoja muotoiluja, jotka eivät anna minulle valtuutettuna mitään mahdollisuutta tulkita asiaa niin, että jos tämä sopimus hyväksytään tällaisenaan, niin sen jälkeen voisin sanoa, että valtuusto ei antanut valtuuksia sopimuksen toteuttamiselle eikä sille, että sitoudutaan liitteissä olevien hankkeiden edistämiseen. Mielestäni on kohtuutonta myös se, että sopimusta ei haluta korjata edes sellaiselta kohdalta, joka täällä yleisesti todetaan virheelliseksi, vääräksi tai ei edes hyväksytä sitä, että RKP:n taholta on esitetty ponsi, jolla yritetään paikata jossakin määrin tätä huonoa muotoilua, joka sopimukseen on kirjattu.

Lopuksi haluan kommentoida valtuutettu Vapaavuorta ja valtuutettu Lehtipuuta.

Mielestäni väite siitä, että sopimuksen palauttaminen osittain uudelleen valmisteltavaksi tarkoittaisi sopimuksen hylkäämistä kokonaan, on demagoginen ja epäasiallinen tällaisessa vakavassa asiassa. Vielä demagogisempi ja epäasiallisempi on väite siitä, että se jos kaupunginvaltuusto esittää joiltakin osilta sopimuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, se tarkoittaisi, että me siirrämme päätösvallan valtiolle, siis asiassa, jossa valtiovallalla ei Suomen perustuslain mukaan ole minkäänlaista oikeutta, muuta kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä tietysti, puuttua tähän täysin kuntien omassa päätösvallassa olevaan asiaan ja asiassa, jossa ei myöskään ole mitään puitelakia vielä olemassa. Joka tapauksessa puitelain säätäminen tulee kestämään vielä joltisenkin aikaa. Eli meillä on aivan hyvin aikaa valmistella korjauksia tähän sopimukseen, jos me haluamme käyttää demokratiaa. Se on sitten toinen asia, jos me haluamme tässä menettelytavalla ennakoida sen, mitä tässä sopimuksessakin ajetaan takaa, että valtuuston päätösvalta siirtyy tietyissä asioissa kaupunginjohtajille ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle ja erityisesti sen työvaliokunnalle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vedän muutosehdotukseni pois, koska sillä enää ei ole kannatusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mistähän tässä nyt voisi keskustella, kun tämän keskustelun kuluessa nämä tilanteet ovat muuttuneet?

Haluan kuitenkin painottaa sitä, että on keskusteltu lähinnä liitteeseen liittyvistä linjauksista ja tulkinnoista.

Toistan vielä sen, mitä valtuutettu Ojala ryhmäpuheenvuorossaan totesi, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmät ovat mukana hyväksymässä tätä pääkaupunkiseudun yhteistyösopimusta, mutta täytyy korostaa jatkotyön merkitystä elikkä sitä, että liite - joka täälläkin on aiheuttanut keskustelua - on vasta valmistelun pohjana oleva paperi, josta tullaan jatkossa käymään varmasti kovat keskustelut ja väännöt, koska siellä on esimerkiksi Vasemmistoliitolle kipeitä kohtia ja myös liittyen tuleviin palvelurakenteen muutoksiin. Se on aivan selkeä asia - niin kuin totesimme jo ryhmäpuheenvuorossa ja totesin omassa puheenvuorossani - että palvelujen turvaaminen kaupunkien omana työnä on erittäin tärkeää. Elikkä aluevaihdosten lisäksi löytyy myös hyvin erilaisia kysymyksiä, jotka nousevat esiin.

Sitten haluan huomauttaa tästä ponnesta.

Olisi tullut etukäteen sopia tällaisesta mahdollisuudesta. Kyllä täällä olisi ponsia ollut sellainen 70 - 80 varmasti, jos olisimme lähteneet kaikki liitteen asiat käymään läpi. Siltä osin tämä ponsikuvio tuntuu omituiselta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut. Ärade fru ordförande och bästa fullmäktige.

Jag vill stöda Oker-Bloms klämförslag som är ostött tillsvidare i väntan på en eventuell remissomröstning.

Men det bör vara klart för alla att Sfp är bakom det avtal som här föreslås.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hakanen pohti, miten sopimus ja sen liitteet loppujen lopuksi toisiinsa suhteutuvat. Hän tuli siihen johtopäätökseen, että jos hyväksytään sopimus, niin sitten myös annetaan kaikki valtuudet ja itse asiassa sitoudutaan kaikkeen mitä siinä liitteessä 1 lukee. Näinhän se todellakin voidaan lukea.

Mutta mieluummin kuuntelen ja olen samaa mieltä valtuutettu Soininvaaran kanssa, joka yhden asian osalta mainitsi, että kun ei siitä nyt oikein tykkää, niin hän katsoo, että häntä ei se kohta sido. Siltä osin olen aivan samaa mieltä, että mm. nämä aluevaihdoksia koskevat asiat ja Länsi-Sipoon juttua koskeva asia ovat sellaisia asioita. Tässä tulkitaan vähän tätä normitasoa niin kuin haluaa.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Hannele Luukkainen Paavo Arhinmäki

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu