Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Helsingin Energian verkkotoiminnan yhtiöittäminen on asia, jota nyt käsittelemme. Esitystä yhtiöittämisestä perustellaan sähkömarkkinalain muutoksella. Muutos edellyttää verkkotoiminnan oikeudellista eriyttämistä muusta sähköliiketoiminnasta. Tämän lain säätämisen yhteydessä eduskunnan enemmistö omaksui asiaa koskevasta Euroopan unionin direktiivistä tiukemman tulkinnan kuin mihin olisi ollut aihetta ja teki sen vastoin Kuntaliiton kantaa. No yhtä kaikki, hyväksytyn lain mukaan eriyttäminen voi tapahtua useammalla tavalla. Yhtiöittäminen - jota esitetään - siirtää päätösvaltaa valtuustolta ja tekniseltä lautakunnalta yhtiön hallitukselle ja myöskin liikesalaisuuksien piiriin. Tässä tapauksessa se koskee noin 15 % energialaitoksen liikevaihdosta ja noin 12 % sen liikevoitosta.

Energiahuolto kuuluu mielestäni alueisiin, joilla julkisen vallan rooli on välttämätön. Siksi olisi ollut tärkeää tutkia perin pohjin muut vaihtoehdot, joilla oikeudellinen eriyttäminen voidaan toteuttaa. Lain mukaan se voidaan tehdä muodostamalla kuntayhtymä jonkun tai joidenkin muiden kuntien kanssa. Nykyisen sähköverkkotoiminnan luonteen huomioon ottaen kumppani voi olla muukin kuin naapurikunta. Lisäksi parhaillaan valmistellaan kuntahankkeeseen liittyen lakia, jolla aiotaan tehdä mahdolliseksi useamman kunnan yhteisen liikelaitoksen muodostaminen. Todennäköisesti tällainen laki tulee melko pian. Kuntayhtymän tai kuntien yhteisen liikelaitoksen muodostaminen verkkotoimintaa varten on kaupungin kannalta parempi vaihtoehto kuin yhtiöittäminen. Se antaa mahdollisuuden tulouttaa liiketoiminnan tuottoja ilman tuloveroja. Valtuusto voi myöskin kuntayhtymän tai liikelaitoksen tapauksessa valvoa ja ohjata toimintaa, tariffeja ja investointeja suoremmin kuin yhtiötä. Tällaisista vaihtoehdoista ei meille jaetussa päätösesityksessä kerrota mitään.

Tiedustelenkin kaupunginjohtaja Pajuselta, miksi hän antoi tehtäväksi valmistella pelkästään yhtiöittämisratkaisua? Onko kyse siitä, että muita vaihtoehtoja ei haluttukaan selvittää, koska Helsingin Energian muutakin toimintaa aiotaan jatkaa liikelaitosmuodossa vain toistaiseksi, kuten esitykseen on kirjattu sivulle 15? Tällaista kannanottoa Helsingin Energian jatkamisesta liikelaitoksena "vain toistaiseksi" ei sisältynyt teknisen lautakunnan esitykseen. Olisikin hyvä kuulla, miksi kaupunginhallitus on lisännyt esitykseen tällaisen kannanoton, joka tähtää asiallisesti ottaen koko liikelaitoksen yhtiöittämiseen. Erityisen mielenkiintoista olisi kuulla, minkä takia vasemmiston edustajat kaupunginhallituksessa ottivat tällaisen kannan.

Tekniselle lautakunnalle esitettyjen tietojen mukaan verkkotoiminnan yhtiöittäminen tuo Helsingin Energialle 130 milj. euron kirjanpidollisen voiton. Voitto voisi olla jopa suurempi, mutta päätösesityksen mukaan kauppahintana käytetään hieman alennettua hintaa. Samalla nyt esitetty ratkaisu, kauppa, kasvattaa Helsingin Energian kassavaroja 165 milj. eurolla. Meille jaetusta päätösesityksestä ei kuitenkaan löydy tietoja tästä kirjanpidollisesta voitosta eikä kassavarojen kasvusta, ei myöskään siitä, mitä niillä aiotaan tehdä. Epäselväksi näiden papereiden perusteella jää myöskin se, miksi kaupassa käytetään markkinaehtoista pääomalainaa ja miksi sen antaja on Helsingin Energia eikä Helsingin kaupunki.

Helsingin Energia tekee jo alkuvuoden tietojen perusteella tänä vuonna yli 200 milj. euron voiton, siis jo ennen näitä nyt esillä olevia ratkaisuja. Se on yli 80 milj. euroa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Lautakunta esittää viime vuoden voitosta tuloutettavaksi kaupungin toimintapääomaan 100 milj. euroa eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Helsingin Energian kassaan jää entistä enemmän rahaa. Energialla ei ole kuitenkaan mitään sellaisia investointisuunnitelmia, joiden takia olisi tarvetta kasvattaa jo muutenkin suuria kassavaroja. Tilinpäätöksen yhteydessä tehtäväksi esitettyyn siirtoon liittyy samalla se ongelma, että valtuusto ei pääse päättämään siitä, mihin nämä rahat käytetään.

Kysynkin kaupunginjohtaja Pajuselta, eikö verkkotoiminnan yhtiöittämisestä Helsingin Energialle tuleva 130 milj. euron voitto ja kassavarojen kasvu 165 milj. eurolla anna perusteet tulouttaa Energian liikevoitosta aiempaa suurempi summa tämän vuoden tilinpäätöksen yhteydessä, varsinkin kun Energia tekee muulla liiketoiminnallaan budjetissa arvioitua paljon suurempaa voittoa? Samalla kysyn, eikö voittojen kasvu anna aihetta toimiin Energian hinnoitteluperusteiden muuttamiseksi niin, että kuluttajahintoja ei sidota mm. sähköpörssissä spekulatiivisesti muotoutuviin ylisuuriin tukkuhintoihin? Hinnoitteluperusteiden muutoksella Helsingin Energia voisi hyvittää ylihintoja, joita se on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan perinyt useiden vuosien ajan.

Päätösesityksessä todetaan, että Helsingin Energian muusta toiminnasta vastuussa olevat ja sitä ohjaavan teknisen lautakunnan jäsenet eivät voi olla uuden yhtiön hallituksessa. Yhtiölle aiotaan valita pieni ammattihenkilöistä koostuva hallitus.

Tiedustelen vielä kaupunginjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtajalta, miksi hallitukseen ei haluta luottamushenkilöitä, joita voitaisiin valita teknisen lautakunnan ulkopuolelta?

Arvoisa puheenjohtaja.

Lopuksi ehdotan, että valtuusto palauttaa Helsingin Energian sähköverkkotoiminnan yhtiöittämistä koskevan esityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään mahdollisuudet muodostaa kuntayhtymä ja mahdollisesti tulevaisuudessa useamman kunnan yhteinen liikelaitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Hakanen esitti minulle kysymyksiä ja yritän vastata niihin.

Hän kysyi, minkä takia on valittu yhtiömuodoksi osakeyhtiö eikä ole käytetty muita vaihtoehtoja.

Käsitykseni mukaan - kun tähän lain vaatimuksiin sopeudutaan eri puolilla Suomea - osakeyhtiö on ainut vaihtoehto. Toki olisi voinut yhtiöittää niin, että yhtiöittää kaiken muun Helsingin Energian toiminnan ja jättää tämän osuuden liikevaihdoksi. Kuntayhtymävaihtoehto ei ole reaalinen. Se ei tuota tämäntyyppiselle toiminnalle oikeita puitteita. Eli käytännössä se valikoima, mikä meillä tänään on käytössä, se tarkoittaa sitä, että valittu osakeyhtiömuoto on selkeästi käyttökelpoisin tähän tarkoitukseen, joka siis lähtee lain asettamista eriyttämisvaatimuksista.

Toinen kysymys on esittelytekstissäkin todettu myyntivoitto, joka syntyy yhtiöittämisen yhteydessä.

Osin ymmärsin, että valtuutettu Hakanen vastasi itse kysymykseen. Hän käytti termiä kirjanpidollinen voitto. Siitähän tässä nimenomaan on kysymys eli ei synny mitään uutta rahaa. Silloin se toki - niin kuin valtuutettu Hakanen totesi - tulee näkymään tämän vuoden tilinpäätöksessä ja tämän vuoden tilinpäätöksen tuloutuseristä vuoden päästä Helsingin kaupunginvaltuusto tulee päättämään, miten silloin tulemme käyttäytymään.

Tasesiirtoja on tehty menneinä vuosina. Myös viime vuoden tilinpäätökseen, joka tulee kesäkuussa kaupunginvaltuustoon, sisältyy tällainen siirto. Miten ensi vuonna tapahtuu, se tietenkin riippuu myös siitä, mitä Helsingin Energian tuloskehitys on ja miten sitten kaupunginvaltuusto katsoo sen, mikä on kohtuullinen taso, joka samalla myös toteuttaa sen, että Helsingin Energian on myös pitkällä tähtäyksellä pystyttävä kehittämään omaa liiketoimintaansa.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kommenttina valtuutettu Hakaselle:

Mielestäni siellä oli ristiriita. Toisaalta valtuutettu Hakaselle on se ongelma, että on liikaa rahaa, että se pitäisi jotenkin käyttää ja toisaalta haluaa sellaisen yhtiömuodon, joka jatkossakin mahdollistaa suuren tuloutuksen.

Ongelmahan on nimenomaan se. Sen takia tätä ehdotetaan. Se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, että tältä ei kilpaillulta puolelta eli monopolipuolelta ei voi eikä saa edes syntyä epäilyä siitä, että ns. ristiin subventointi syntyy. Sen takia tämä nyt tehdään. Ei voi syödä kakkua ja myös säästää sitä.

Ärade fru ordförande, arvoisa rouva puheenjohtaja. Bästa fullmäktigeledamöter.

Jag har inga invändningar mot förslaget om bolagisering av elnäten, jag vill gärna passa på och påminna om vad grundandet av bolag förutsätter.

En nyt tällä kertaa ole toveri Hakasen kanssa aivan samoilla linjoilla enkä kannata hänen esitystään.

Mielestäni yhtiöittäminen palvelee omistajia, veronmaksajia, kunhan vain omistajaohjaus toimii. On kuitenkin totta, etteivät kunnalliset toimijat maksa veroja ja ovat siten edullisemmassa asemassa kuin osakeyhtiöt. Tässä olen samaa mieltä valtuutettu Hakasen kanssa. On myös totta, että Helsingin Energian kassaan ei omistajan näkökulmasta katsottuna pidä jättää ylimääräistä "laiskaa" rahaa lojumaan.

On tärkeää, että sähköverkon yhtiöittämisen yhteydessä katsotaan, että hyvän omistajaohjauksen periaatteet toteutuvat niin, että tulevan yhtiön hallituksen jäseniksi ei nimitetä ensisijassa omia virkamiehiä - kuten esimerkiksi Helsingin Veden Nord-Waterin tapauksessa tuli tehtyä - vaan sellaisia hallitustyön ammattilaisia, joilla on parhaimmat edellytykset omistajien eli veronmaksajien edun turvaamiselle. Nämä voivat olla myös luottamushenkilöitä.

Lisäksi on syytä muistaa osinkopoliittinen linjanveto. Menestyvän sähköjakeluverkkoyhtiön voitto kuuluu omistajille eli veronmaksajille. On tärkeää, etteivät nämä osingot unohdu kassaan, vaan että voittovarojen kohtalosta päättävät nimenomaan omistajien edustajat täällä.

Puheenjohtaja.

Osakeyhtiömuoto ei ole ainut vaihtoehto, kuten kaupunginjohtaja Pajunen itsekin toi esille. Nykyisen lain mukaan oikeudellinen eriyttäminen voi tapahtua kuntayhtymän muodossa, tässä ja nyt. Lisäksi lähiaikoina on tulossa - kaikella todennäköisyydellä - laki, joka tulee mahdollistamaan lähivuosina useiden kuntien yhteisen liikelaitoksen muodostamisen. Tämä olisi mielestäni luonnollinen intressi kaupungilla hakea reittiä, jossa ei tarvitse siirtyä osakeyhtiömuotoon, koska on käytössä välittömästi kuntayhtymävaihtoehto ja jo lähiaikoina liikelaitosvaihtoehto.

Kirjanpidollinen voitto, 130 milj. euroa, joka kaupassa syntyy esityksen perusteella, päätösvalta siitä mitä sillä tehdään, jää Helsingin Energialle. Päätösesitykseen ei liity mitään esitystä siitä, että Helsingin Energiasta tuloutettaisiin aiemmin aiottua suurempi summa kaupungin muun talouden rahoittamiseen. Olisi ollut luonnollista käsitellä tässä yhteydessä tällaista vaihtoehtoa, varsinkin kun Helsingin Energian kassavarat ovat niin suuret, että käytännössä se pystyy suoraan kassavaroillaan rahoittamaan suuria investointeja eikä sillä ole mitään sellaisia investointisuunnitelmia, joiden toteuttaminen edellyttäisi kassavarojen paisuttamista 165 milj. eurolla, jota päätösesityksessä tehtävä ratkaisu tulisi tarkoittamaan.

Kuntayhtymä ja mahdollisesti tulevaisuudessa useamman kunnan liikelaitos antavat mahdollisuuden tulouttaa rahat helpommin kaupungin talouteen, muiden peruspalvelujen rahoittamiseen. Osakeyhtiömuoto vaikeuttaa tätä asiaa ja tekee sen taloudellisesti epäedullisemmaksi. Tästä syystä mielestäni varsinkin valtuuston intressinä olisi tässä turvata itselleen suoraa päätösvaltaa eikä vain jättää sitä osakeyhtiön hallituksen ja muiden välillisten ratkaisujen varaan.

Kaupunginjohtaja Pajunen ei vastannut kysymykseeni siitä, minkä takia tässä käytetään markkinaperusteista pääomalainoitusta ja minkä takia sen antajana on Helsingin Energia eikä Helsingin kaupunki? Näilläkin ratkaisuilla on aika oleellinen vaikutus juuri sen kannalta, kuka jatkossa niitä rahavirtoja sitten missäkin mielessä ohjaa. Myös jäi vastaamatta kysymykseni siitä, minkä takia tämän perustettavan yhtiön hallitukseen ei haluta valita luottamushenkilöitä, vaan ainoastaan alan ammattihenkilöstöä? Eikö juuri tällaisessa asiassa kaupunginvaltuuston ohjauksen turvaaminen edellyttäisi sitä, että yhtiön hallituksessa on poliittisesti valittuja luottamushenkilöitä?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Luen tässä valtuutettu Hakasen palautusesitystekstiä. Saan tekstistä sen käsityksen, että Helsingin Energian verkkotoiminta pitää nyt jakaa Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kanssa nätisti. Onko tämä tarkoitus?

Ordförande.

Jag vill bara tacka stadsstyrelsen för ett bra svar. Det visar fint hur ungdomsverksamheten fungerar och framför allt att det finns faktiskt 5000 svensk- och tvåspråkiga människor i norra Helsingfors som på många sätt är utanför. Den här servicen, om jag har förstått saken rätt, så har det här bl.a. lett till att det kommer att vara möjligt att få ett bättre stöd det här året än i fjol.

Puheenjohtaja.

Saadussa selvityksessä ei käy ilmi, miten risojen äänestyskoppien kohdalla menetellään - koska niitä on varastoituna eri äänestyspaikkoihin - ja että ne tarkastettaisiin ja tarvittaessa kunnostettaisiin taikka uusittaisiin. Haluan kiinnittää tähän asiaan huomiota, että se puuttuu tästä selvityksestä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sen verran tästä vastauksesta, että olisi ollut ihan mukava, että vastauksessa olisi lukenut myös se, että - olikohan se? - kolme vuotta sitten kaupunkisuunnittelulautakunta teki päätöksen ja kehotuksen, että liikunta-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä tämän alueen pohtivat ilman kaavamuutosta ja pohtivat, miten sen saisi mahdollisimman puistomaiseksi ja asukkaita viehättäväksi kohdaksi. Vastauksessa olisi voinut olla maininta siitä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että jos lukee näitä lautakuntien vastauksia, esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnan vastausta tarkkaan, niin aivan kokonaanhan siellä ei suljeta pois mahdollisuutta kaavamuutokseen. Halutaan mm. ensin katsoa, miten Munkkisaaren ja Hernesaaren puolella käy niiden mahdollisten venepaikkojen ja sitten kun se ratkaisu tiedetään, niin voidaan ehkä palata.

Kiinnitän myös huomiota siihen, että rakennusvirasto on jo käynnistänyt - tai itse asiassa käynnistämässä - tätä suunnittelua tämän asian osalta ja on sovittu, että kiinnitetään erityistä huomiota tällä kertaa siihen, että asukkaita kuullaan tämän prosessin aikana, jotta mahdollisesti tämä kompromissi jota ne hakevat, voidaan saavuttaa voimassa olevien kaavojen puitteissa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Johansson on tehnyt tärkeän ja jopa ajankohtaisenkin aloitteen.

Käytännössähän tiedetään, että esimerkiksi tiukka suhtautuminen pihapysäköintiin liittyviin kysymyksiin on esteenä asuntojen lisäämiseen vanhoilla kerrostaloalueilla, koska käytäntö ei esimerkiksi rohkaise taloyhtiöitä nykyistä laajempaan ullakkorakentamiseen. Useilla kaupunkikortteleilla ja pihoilla ei monissakaan tapauksissa ole merkitystä esimerkiksi lasten leikkialueina. Pysäköintipaikoista on yleisestikin ottaen pulaa keskustassa mm. jatkuvasti käynnissä olevien erilaisten rakennustöitten takia, jolloin parkkipaikoista on aina osa pois käytöstä. Ullakkorakentamiseen liittyy myös muita tekijöitä, jotka vaikeuttavat tai estävät ullakkorakentamishankkeiden käynnistymistä, mainittakoon esimerkiksi tällaisen pesutupakysymykset ja tällaiset, joita edellytetään näitten hankkeitten yhteydessä.

Samalla kun kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän vastauksen tähän aloitteeseen, teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää toimenpiteet, joilla voidaan lisätä asuntoja vanhoilla kerrostaloalueilla, esimerkiksi ullakkorakentamisella.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Pitäisi melkein aloittaa syvällä huokauksella, koska jos aloitteeni sisältö ja alkuperäinen tarkoitus olisi ollut se - sen on väitetty olevan julkisuudessa mediassa, jopa televisiota myöden - niin luultavasti vastustaisin sitä itse jyrkästi. Mutta onneksi ei näin ole. Ymmärsin ehkä vasta liian myöhään, että tämä on sellainen asia, että tätä on helppo ja ehkä jopa hauskaa ja houkuttelevaa kärjistää. Tuli vähän sellainen tunne, että aloitteeni kautta olisin halunnut viedä pihoja lapsilta vähintään. Näin tietenkään ei ole. Mutta myönnän nyt, kun olen lukenut uudestaan ja katsonut vastauksia, että ehkä kirjoitin tämän homman liian monisanaiseksi, liian seikkaperäiseksi varsinkin perustelujen osalta. Se sitten ehkä vähän häipyi siellä matkan varrella.

Haluan sen nyt kuitenkin sanoa, että en ehdottanut yhtään uutta parkkipaikkaa yhdellekään pihalle. En edes ehdottanut, että Helsinki luopuisi siitä pidemmän tähtäimen suunnitelmasta, että pihat rauhoitettaisiin asukkaita, lapsia ja muita varten, en sitäkään. Yritin puuttua siihen tosiasiaan, että kantakaupungissa ja vanhemmilla kerrostaloalueilla monissa paikoissa on sellainen hyvin epämääräinen oikeudentila, nimenomaan vähän vanhempien kaavojen suhteen, että mikä on sallittua ja mikä ei ja tätä käytetään lyömäaseena riidoissa taloyhtiöissä. Normistoonkin kuuluu joitakin epäjohdonmukaisuuksia, kuten esimerkiksi mitä tähän raitis ilma -asiaan tulee. Kadun puolella voi olla joskus katupysäköintipalvelua lähempänä tällaisia raitis ilma -luukkuja kuin pihalla, näin uusien normien valossa. Ja sitten totta kai, valtuutettu Rautava mainitsi tämän vahvan kytkyn ullakkorakentamiseen, että se voi myös joissakin tapauksissa ihan oikeasti estää ullakkorakentamisen syntyä.

Kaiken kaikkiaan:

Olen yrittänyt katsoa tätä pysäköintiongelmaa kokonaisuutena enkä sellaisena irrallisena ideologisena asiana, josta helposti tulee tällainen selkäydinreaktio. En aio esittää tämän asian palauttamista. Kaupunginhallituksen vastauksessa, joka rakentuu paljon lautakuntien vastauksiin, ... Huomautan, että neljä lautakuntaa on tästä asiasta lausunut ja jos nyt ei ristiriidassa, mutta näiden lautakuntien vastaukset sisältävät selvästi erilaisia painotuksia, joissa ehkä rakennuslautakunta ja yleisten töiden lautakunta - jostakin syystä - ymmärsivät paremmin, mistä alun perin halusin puhua.

Jotta alkuperäinen tarkoitukseni tulisi nyt esille, tulen esittämään tähän liittyvän ponnen, joka mielestäni voi olla ponnen muodossa, koska se ei ole ristiriidassa kaupunginhallituksen vastauksen kanssa. Toivon, että ponsi tuo ydinajatuksen esille. Ehkä huomispäivän lehdessä ... No, ei pidä nyt uskoa, että tällaisista asioista tehdään, mutta ettei ainakaan lue, että olen ehdottanut lisää parkkipaikkoja pihoille:

Eli ehdotan seuraavansisältöistä pontta:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kantakaupungin pihapysäköinnin laajuus kytketään selkeästi pysäköintiongelmien kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen eikä taloyhtiöiden käytössä olevia paikkoja kaupungin päätöksin vähennetä ilman aluekohtaisia korvaavia ratkaisuja.

Tässä oli se alkuperäinen idea. Ja jos aikaisempi aloitteeni olisi ollut vähän lyhyempi, niin ehkä sitä ei olisi ymmärretty niin paljon väärin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni valtuutettu Johanssonin aloite on erittäin tärkeä ja hyvä.

Olen sitä mieltä, että on syytä tarkentaa ja lisätä joustavuutta näissä pihapysäköintikysymyksissä keskustan alueella.

Kannatan valtuutettu Johanssonin tekemää pontta ja kannatan myös valtuutettu Rautavan tekemää pontta.

Nämä ullakkorakentamiset ovat tärkeitä valmiin kunnallistekniikan alueilla keskustassa ja täydennysrakentamisena, ja normistot monta kertaa estävät sen. Kannatan molempia ponsia.

Tack ordförande.

Jag ville också understöda Stefan Johanssons kläm om det att den här frågan måste lösas ur helhetsperspektiv. Det är viktigt att vi har parkering i stan, vi kan inte bygga en stad, om vi vill ha goda skattebetalare så går det inte att bygga den utan parkeringsplatser. Samtidigt så vet vi också att de hus och bostadshus där det finns gårdsutrymme för barn eller för gamlingarna att sitta och njuta av, så höjer det också på attraktiviteten för de här områdena.

Jag hoppas att boendeparkering under jord i samband med det att parkeringsgrottor byggs ut, kunde undersökas litet mer och att man faktiskt från stadens sida så att säga skulle gå litet hårdare, ställa litet mera krav på den som har rätt att utnyttja det här utrymmet under mark. Varför kan vi inte ha boendeparkering i parkeringsgrottorna, det är ju ingen som använder den parkeringen på kvällarna?

Det här är bara en framkastad tanke men jag håller helt med dem som tidigare här har påpekat att parkeringen i stan är en förutsättning för att vi ska ha invånare i centrum.

Puheenjohtaja.

Täällähän tunteet kiehuvat kohta kuin Mikael Sundmanin ja vihreän ? Helanderin "Kenen Helsinki" -kirjan aikoihin, jolloin auto ja kaupunki liitettiin yhteen tavalla, joka herättää voimakkaita emootioita edelleenkin. Tämän kirjan jälkivaikutuksessa varmasti tätäkin kysymystä käsitellään.

Tämä liittyy isoon asiaan, siihen, miltä meidän keskustakorttelimme näyttävät sisältä päin katsottuna. Ja kun katsoo fasadeja, emme aavista mitä siellä on. Usein ongelmana on se, että mennään Töölöön tai Kruunuhakaan, että emme saa aikaan yhtenäisiä piha-alueita. Kortteleiden sisällä on paljon aitoja, muureja, erilaisia korokkeita ja tällainen ihana mahdollisuus rakentaa laaja iso sisäpiha on torpedoitu sillä, että talojen kiinteistökohtaiset reviirit ovat niin tiukasti merkitty. Soisinkin tämän keskustelun innoittamana, että kaupunki tekisi korttelikatsauksen, osin historiallisen ja osin nykyisen, että miten pihoja käytetään. Meillä aina vedotaan helposti tietysti lapsiin ja vanhuksiin, mutta tällaisena keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen sitä mieltä, että pihat kuuluvat muillekin. Siis ne kuuluvat kaikille. Tässä suhteessa nämä ääripäät ovat tärkeitä. Mutta kyllä viihtyisyys on tärkeä alue, että saamme kauniita sisätiloja, jotka ovat yhtenäisesti toimivia.

Kannatan valtuutettu Björnberg-Enckellin ajatusta. Olin tuomassa juuri Tukholman kokemuksiin perustuen sen, että siellä, en tiedä, mikä on se kunnallinen järjestelmä, jolla on saatu vanhoihin kaupunginosiin, Wasastaden ja Klarastaden, esimerkiksi tällaisia korttelikohtaisia maanalaisia parkkipaikkoja. Tämä olisi selvittämisen arvoinen asia. Käsittääkseni Tukholmassa tämä oli aika hyvin hoidettu. Että tässä isot kysymykset ovat nyt esillä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En oikein ymmärrä valtuutettu Rautavan pontta tämän asian yhteydessä. Alkuperäinen aloite lähtee pihapysäköinnin parantamisesta tietyillä alueilla Helsingissä ja Rautavan ponsi koskettaa ullakkorakentamista.

Ryhmässämme saimme ennakkoon valtuutettu Rautavan ponnen tietoomme ja totesimme olevamme ullakkorakentamisen kannalla, tukevamme kaikki uusia yrityksiä saada erilaisia asumismuotoja Helsinkiin. Ullakkorakentaminen kuuluu yhtenä osana tietysti siihen. Ullakkorakentamisen sallivuuden yhteydessä oli myöskin määritetty se, että asukkaitten asumisen edellytyksiä tulee samassa yhteydessä pohtia ja parantaa, jolloin siihen kuuluvat nämä yhteiset pihat kaikille, niin kuin valtuutettu Kolbe totesi.

Nämä asiat ovat valtavan kinkkisiä. Ymmärrän kyllä sen tuskan, joka on kantakaupungissa autoilevalla henkilöllä, mikäli pysäköintiä ei ole asiallisesti alun alkaen järjestetty. Jälkeenpäin sen toteuttaminen on työlästä. Mutta mielestäni ullakkorakentamista ei pitäisi nyt kytkeä tähän aloitteeseen kerrostalojen pihapysäköinnistä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ullakkorakentamisen ottaminen tässä tällä tavalla esiin on ongelmallista, koska ei ajatus voi olla se, että uudet asukkaat ullakkoasunnoissa saisivat erilaisen autopaikkakohtelun kuin vanhat asukkaat niiden alapuolella, jotka ehkä ovat kärsineet siitä rakentamisvaiheesta. Sen takia juuri pihojen kohentaminen on kytketty tähän ikään kuin sen vaivan vastapainoksi, minkä lisärakentaminen vanhoille asukkaille aiheuttaa.

Kantakaupunki on täynnä asuntoja, joihin liittyy lähinnä asukaspysäköinti. Ja kun olen vuosikausia tätä kysymystä joutunut hoitamaan, olen törmännyt siihen, että meillä on - esimerkiksi Kruunuhaassa, Ullanlinnassa ja siinä myös pursiseurojen lähellä - erittäin hyviä kallioita, joihin saisi mainiot pysäköintiluolat. Mutta niin kauan, kun pidämme asukaspysäköinnin halpana, siihen tulee liian suuri hyppy niihin kustannuksiin luolaan. Kuvittelisin, että Tukholmassa on hinnoiteltu se maanpinnan pysäköinti vähän järkevämmin. Silloin luonnostaan alkaa kehittyä sekä yksityisesti että ehkä jollain tavalla kaupungin mukana ollen pysäköintiluolia, joita teknisesti - sekä Töölössä Töölöntorin alla on pitkään puhuttu, Kruunuhaassa Ritaripuiston kulmilla ja Ullanlinnassa - olisi valmista, mutta ei löydy sitä asukkaiden ostomaksuhalua niin kauan kun he pääsevät melkein ilmaiseksi pysäköimään kadun pinnassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluan korostaa, että en minäkään esitä pihapysäköinnin lisäämistä, vaan enemmänkin joustoa nykytilanteeseen.

Käytännössä tilanne on se, tiedän ainakin kaksi yhtiötä viime vuosien ajalta, jotka ovat lykänneet taikka kokonaan luopuneet ullakkorakentamishankkeista, koska tämä olisi aiheuttanut sen, että pihoilta olisi hävinnyt tällä hetkellä olemassa olevat parkkipaikat. Se ideahan tässä nimenomaan on, että jos ratkaistaan nämä parkkipaikat jollain muulla tavalla, esimerkiksi maanalaisella rakentamisella, niin sitten voidaan näistä parkkipaikoista luopua ja edellyttää taloyhtiöiltä sitä luopumista. Ja lisäksi se, että liittyykö se tähän asiaan, niin tässähän puhutaan nimenomaan kaavoituksesta. Kyllä tämä ullakkorakentaminen aika kiinteästi käytännössä liittyy juuri tähän pihojen parkkikysymyksiin.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Aloitteen tehnyt valtuutettu Johansson selitti kyllä ihan hienosti näitä motiiveita, mitkä tähän kyseiseen esitykseen on tehty. Mutta tosiasiassa hänen tekemänsä ponsiesitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että olisi entistä vaikeampi edetä sillä alueella, mistä paljon on keskustelua käyty, että keskusta-alueella hienoja sisäpihoja voitaisiin edes osittain, niiden käyttöä laajentaa muihinkin tarkoitukseen.

Mielestäni valtuutettu Kolbe piti oikein hyvän puheenvuoron, vei suurimman osan niistä argumenteista, joita itse ajattelin käyttää. Eli eihän kyse ole pelkästään lapsiperheiden mahdollisuudesta ja lasten ulkona olemisesta - vaikka sekin on toki tärkeää, kun kaupungissa tunnetusti asuu paljon lapsia - vaan se on koko kiinteistöä palveleva asia. Se nostaa kiinteistöjen arvoa. Välillä ihmettelen tätä autolobbyn näkökulmaa, että vain autoparkkipaikat ovat jotenkin merkittäviä kiinteistöjen arvon näkökulmasta. Totta kai sellainen sisäpiha, jossa voitaisiin yhdistää useamman kiinteistöosakeyhtiön aluetta yhteen, päästäisiin yli raja-aidoista, jotka joskus ovat hyvinkin kulttuuriin reviirikiistoihin liittyviä ja tämän tyyppisissä, eli jos me yhtään vaikeutamme tätä prosessia, joka on vaikeata jo nyt tekemällä valtuuston kannusteponsia siihen suuntaan, että älkää nyt vaan niitä parkkipaikkoja missään kohdassa vähentäkö, niin ei se nyt yhtään helpommaksi sitä hommaa tee.

Tätä asiaa pitäisi ajatella kokonaiskiinteistötaloudellisesti, vähän siihen tyyliin kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinen puhui ja miettiä oikeasti, mikä on kiinteistölle eduksi. Meillä käy nimittäin usein niin, että vaikka kiinteistöosakeyhtiöiltä pyydetään, niin niiden hallituksessa usein istuu ihmisiä, joilla ehkä itsellään on se parkkipaikka keskimääräistä enemmän. Kyse on helposti silloin rajoitetummasta kiinteistöosakeyhtiöedusta kuin mitä se tosiasiassa sitten on, jos se keskustelu avataan kunnolla. Tässä suhteessa mielestäni vastaus on erittäin tyydyttävä eikä vaadi mitään lisäponsia.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Rantaselle:

Tätä juuri tarkoitan, kun puhuin, että tämä pysäköintiongelma on kokonaisuus, vaikka nämä pienet osat tietysti voivat sinänsä näyttää pieneltä. Mielestäni se on rehellistä, että jos ratkaistaan, niin ratkaistaan sitten yhtä aikaa.

Ja yhdistäisin mielelläni, minkä valtuutettu Rantanen sanoi, tähän apulaiskaupunginjohtaja Korpisen puheenvuoroon, koska - niin kuin kuulimme - kyllä näitä mahdollisuuksia on. Monella taloyhtiöllä on jo vahvistetussa kaavassa mahdollisuus tehdä maanalainen ratkaisu. Mutta kun sitä ei saada hinta- ym. syistä aikaiseksi, niin sen takia mielestäni on rehellistä katsoa kokonaisuutta ja liikuttaa osia silloin, kun molemmat liikkuvat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysymys pihapysäköinnistä on mielestäni toissijainen. Pikemminkin pitäisi pohtia sitä, miten päästäisiin pihapysäköinnistä eroon ja pystyttäisiin luomaan - aivan niin kuin valtuutettu Kolbe totesi - laajempia pihoja.

Jos ajattelemme kantakaupunkimme aluetta, Töölöä, Kalliota tai niitä suuria umpikortteleita, niiden sisällä taloyhtiöt ovat jakaantuneet kuin piikkilangoilla erotettuihin pieniin asfalttipihoihin, josta ei missään nimessä ole mitään oikeutta mennä viereiselle pihalle ja ne ovat eri tasossa, niin pitäisi pikemminkin ... Helsingillähän on ollut joitain projekteja ja on nytkin käynnissä, joissa isoja sisäpihoja pyritään tekemään todellisiksi sisäpihoiksi. Erityisesti sellaisissa kaupunginosissa, kuten Kalliossa tai Töölössä, joissa on vähemmän puistoja, sillä on suuri merkitys, että pihoista saataisiin sellaisia kokonaisuuksia kuin esimerkiksi Vallilan kuuluisa "apinatalo", joka taitaa olla Valmetin, Koneen vanha työsuhdetalo, jossa on aivan upea, mieletön sisäpiha. Tämäntyyppisiä ratkaisuja pitäisi hakea ja lähteä pohtimaan, miten autoja saataisiin pois pihoilta entistä enemmän, jotta saisimme tällaisia kokonaisuuksia aikaan. Tietysti niissä on ongelmia siitä, että on reviiriristiriitoja. Tiedän esimerkiksi Töölössä, ystäväni kertoi, että hän muutti taloyhtiöön ja siellä hän meni pihalle, jossa paistettiin makkaraa. Hän meni iloisesti muiden mukana ja kaikki meni oikein hyvin, kunnes kysyttiin, mistä talosta hän on ja kun hän kertoi, hänelle sanottiin, että sinulla ei ole mitään asiaa tähän. Kaikki muut taloyhtiöt olivat hoitaneet asiansa kunnolla, mutta yksi oli jättänyt hoitamatta.

Tällaisissa asioissa tarvitaan Helsingin kaupunkia. Kannustaisin pikemminkin kaupunkia toimimaan sen puolesta, että saadaan yhtenäisiä, koko korttelin kokoisia pihoja yhteisiksi talojen puistoiksi kuin sitä, että pohdittaisiin paljon sitä, miten saadaan autopaikkoja mahdollisesti lisää pihoille.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tein tämän vuoden tammikuussa aloitteen, jossa ehdotin, että hotelli Fenno, joka sijaitsee osoitteessa Kaarlenkatu 7, muutettaisiin asuntolakäyttöön. Hotelli Fenno sisältyy yhtenä mahdollisena kohteena kaupungin asuntola- ja ensisuojatyöryhmän selvitykseen vuodelta 2002. Raportissa todetaan hotelli Fennosta, että ensisuojan ja asuntolan sijoituspaikaksi hotelli Fennoa puoltaa valmis asuntolatonttikaava, Castréninkadulla sijaitsevan Pelastusarmeijan läheisyys, raitiolinjojen 1, 3 ja 8 läheisyys sekä se, että Diakonissalaitos on kiinnostunut sijoittamaan joitain toimintojaan ko. rakennukseen. Ensisuojalle ja asuntolalle olisi mahdollista Fennossa järjestää oma sisäänkäynti Frantzeninkadun puolelle, jolloin sen asiakkaat eivät häiritsisi talon muiden asukkaiden ja asiakkaiden tilojen käyttöä.

Hotelli Fennon muuttaminen asuntolaksi ei siis edellyttäisi kaavamuutosta eikä sen vaatima remontti tai kevytremontti edellyttäisi rakennuslupaa. Kiinteistö on lisäksi sijainniltaan päihdeasuntolaksi ihanteellinen, mielestäni parempi esimerkiksi kuin se asuntola, jonka perustamista me tänään tulemme täällä käsittelemään.

Kaupunginhallitus totesi vastauksessaan aloitteeseeni, että aikataulullisesti Hietaniemenkatu 5:ssä sijaitseva kaupungin omistama rakennus on parempi kuin hotelli Fenno, joka on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Muuten työryhmä piti Fennoa erittäin hyvänä kohteena.

Me kaikki tiedämme, miten vaikeata on löytää asuntoloille paikkoja ja miten suurta vastustusta niiden perustaminen aina kohtaa. Ja me tiedämme kaikki sen, että tässä kaupungissa on paha tilanne asunnottomien kohdalla. En avaa nyt tätä pitkää keskustelua tässä, koska me menemme siihen myöhemmin.

Mutta joka tapauksessa, viitaten siihen tilanteeseen, joka kaikkien meidän tiedossamme on, haluaisin tehdä ponnen koskien tätä omaa aloitettani. Sosiaalilautakunta on antamassaan lausunnossa tähän ponteeni todennut, että kannanotto tähän asuntohotelli Fennon mahdolliseen ostamiseen tai vuokraamiseen asuntolatarkoitukseen pitäisi tehdä vasta sen jälkeen, kun kokonaisselvitys asuntolapaikkojen riittävyydestä tai tarpeesta on tehty. Sellaista selvitystä käsittääkseni ollaan juuri nyt tekemässä.

Eli viitaten siihen tilanteeseen, joka nyt on ja joka meidän kaikkien tiedossa on, tekisin seuraavanlaisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kannanottoa aloitteeseen, jossa ehdotetaan hotelli Fennon ottamista asuntolakäyttöön, tulee laatia kokonaisselvitys asuntolapaikkojen tarpeesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Fenno tosiaan oli aikaisemmissa selvittelyissä mukana, mutta se pudotettiin kyllä, ainakin johtajistokäsittelyssä, monta vuotta sitten pois, kun koottiin, miten eri kaupunginosiin keskittyy tällaiset palvelutehtävät. Ja kyllä Kalliota on rasitettu aivan kohtuuttomasti verrattuna oikeastaan mihinkään muuhun kaupunginosaan. Jos omaksuu sen periaatteen, että pannaan kaikki hankalat asiat sinne missä väki on jo tottunut heitä sietämään, niin silloin ne keskittyvät kaikki sinne. Mutta kyllä toinen periaate on yrittää tätä taakkaa vähän jakaa laajemmin eri puolille kaupunkeihin. Siitä syystä tästä Fennosta silloin luovuttiin. Nyt on myös otettava huomioon, että julkisuudessa olisi ollut tieto, että onko se nyt Aurora -niminen hotelli tämä Diakonissalaitoksen, muuttuu aika mittavaksi asuntolaksi, jälleen Kalliossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen täällä joskus aikaisemmin muistuttanut siitä, että silloin kun aikoinaan tämä asuntohotelli Fenno rakennettiin, niin siitähän piti nimenomaan tulla ... Tällä paikalla sijaitsi nimittäin aikaisemmin asuntola. Silloin todettiin, että kyllä sitä sitten voidaan käyttää myöskin asuntotarkoituksiin jatkossa. Mutta näinhän ei tietenkään ole käynyt, vaan se on aivan muussa tarkoituksessa.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen on aivan oikeassa siinä, että Kalliossa kyllä tätä rasitetta riittää.

Toteaisin myöskin valtuutettu Alanko-Kahiluodolle, että on vähän hurskastelua nyt todeta, että hän ei avaa keskustelua nyt myöhemmin käsitellystä Hietaniemen asuntolasta. Hän kuitenkin itse sen aloitti jo.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tunnen tämän Fennon tapauksen myös aika hyvin. Paikalla sijaitsi aikanaan Erikhetenin juustovarasto. Se rakennettiin hyvin nopeasti 280-paikkaiseksi yömajaksi, jotta Lepakkoluola olisi saatu purkaa. Koulumatkailutoimiston jälkeläinen Uudet Asuntolat Oy ilmeisesti hankki tontin käyttöönsä, ja siinä ilmeisesti tapahtui välistä veto. Oli tarkoitus, että siitä olisi tullut kunnon kämppiä asunnottomille, mutta siitä tehtiinkin eräänlainen halpa hotelli. Ja minun käsittääkseni, vaikka siitä tehtäisi kunnon asuntola, huoneet ovat varsin pieniä, äärimmäisen pieniä ja toiseksi, pyydetty hinta taitaa ylittää kaikki mahdollisuudet. Edes Diakonissalaitos tai Y-Säätiö eivät ole voineet lähteä näihin hankintoihin.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuustotoverit.

Olen pahoillani tästä sekavasta esityksestäni.

Tarkoituksenani ei ole siis pyytää tätä asiaa uudelleen valmisteluun, koska itse asiassa tämä kannanotto tähän asiaan tulee siis tässä lausunnossa. Olen pahoillani, jos aiheutin sekavan tilanteen.

Haluaisin itse asiassa vain pyytää meitä kaikkia muistamaan sen, että tämä Fenno on olemassa, kun tätä asuntolatilannetta tulevaisuudessa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Sademiehen esiin tuoma aloite on kyllä aiheellinen. Tosiasiahan on, että eri lajit saavat erilaisen kohtelun tukien suhteen Helsingissä. Jalkapalloa tuetaan kaupungissa eniten. Ulkokentät ovat lähes ilmaisia käyttäjilleen ja myös harrastajia on paljon. Eniten kuluja tulee niille seuroille, jotka tarvitsevat sisäliikuntatilaa vuoden ympäri. Esimerkiksi voimistelu kuuluu näihin lajeihin.

Liikuntalautakunta on juuri hyväksynyt viraston esityksen, jonka mukaan virasto ei veloita omien liikuntatilojensa käytöstä koululaisilta klo 8 - 14 välisenä aikana. Tämä ei koske uimahalleja. Tasapuolisuuteen vedoten myös urheiluhallien kanssa tulisi neuvotella tästä periaatteesta.

Turussa toimii malli, jossa liikuntavirasto antaa tilaansa koululaisten käyttöön päivisin ja opetusvirasto antaa omat tilansa liikuntavirastolle iltakäyttöön. Olen sitä mieltä, että tämän mallin selvitystä pitäisi myös Helsingissä erityisesti kehitellä, jotta vältyttäisiin sisäisiltä vuokrilta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitoksia vastauksesta tähän maahanmuuttajien työllistämiseen.

Helsingissä tehdään jo paljon maahanmuuttajien työllistämiseksi, mutta volyymit ovat erittäin pieniä. Elikkä viittaan aloitteessani, että 40 000 maahanmuuttajaa on Helsingissä ja työttömyysaste vaihtelee 29:stä 70:een. Vastauksessa viitataan, että 26 % oppisopimuskoulutuksessa olevista on maahanmuuttajia ja se tarkoittaa 95 ihmistä. Koulutuksesta samoin lausunnoissa todetaan, että sosiaaliviraston työhönohjausyksikkö rekrytoi työllistämisvaroin kaupungin palvelukseen ja joista 22 % on maahanmuuttajia. Jälleen on noin 180 ihmisestä kyse. Olen muussakin yhteydessä selvitellyt tätä maahanmuuttajien työllistämistä. Helsingissä tehdään hyvää työtä, rakennetaan hyviä rakenteita, mutta volyymit ovat äärettömän pieniä. Ne ovat pisara meressä siihen tarpeeseen nähden.

Toivoisin, että ne toimenpiteet, mitkä on esitelty liitteissä, että niiden volyymit pitäisi suurin piirtein satakertaistaa, että alkaisimme olla jollakin tasolla maahanmuuttajien työllistämisessä. Että tällaiset terveiset. En tee kuitenkaan mitään pontta asiasta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastaus on pääosin ihan hyvä. Mutta haluaisin korostaa kahta asiaa.

Täällä todetaan, että suomen kielen opetuksen osalta, niin sitä ollaan uudelleen organisoimassa ja todetaan, että käytettävissä olevat resurssit vaan suunnataan tarkoituksenmukaisemmin.

Korostaisin kuitenkin, että epäilen vahvasti, että nämä resurssit eivät ole riittäviä. Niin paljon palautetta tulee siitä, että joudutaan pitkään odottamaan ennen kuin päästään kielikoulutuksen piiriin.

Toinen asia, josta olen erittäin iloinen, on se, että olen vuosia puhunut siitä, että maahanmuuttajien osalta pitäisi yhdistellä sitä, että työharjoittelu, työskentely ja kielten opetus vaihtelee ja näin tässä myöskin todetaan, että oletetaan, että saadaan parempia tuloksia näin ? . Tästä vastauksesta olen hyvin iloinen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tein aloitteen Itä-Helsingin ja Länsi-Helsingin purjehdusolosuhteiden tasapainottamisesta.

Olen käynyt ihailemassa mm. Lauttasaaressa, kuinka hienot mahdollisuudet siellä on niin pienvenepurjehtimiseen kuin vähän muuhunkin purjehtimiseen. (Välihuuto!) Juu, tuuletkin ovat hyvät kuulemma. Haastattelin helatorstaina siellä purjehdusharjoitteluun lähteviä urheilijoita. Puolet heistä tuntui olevan Itä-Helsingistä päin. He harmittelivat myös itse, että olisi hyvä, jos Itä-Helsingistä löytyisi sellaisia olosuhteita. Eli se on se aloitteeni pohja. Olen esimerkkinä ottanut uuden Vuosaarenlahden venesataman, jossa olisi erinomaiset paikat ja mahdollisuudet siihen, mutta olosuhteet, puitteet puuttuvat vielä. Toki rakennustyö on siellä menossa.

Liikuntalautakunta antaa lausunnossaan laajan lausunnon, muttei ota kantaa tähän mitä esitän eikä tuo selvää esitystä siihen, mitä tähän mennessä on tehty Itä-Helsingissä ja vähän muuallakin Helsingissä, mitä olisi tässä aloitteen pohjalta ..., miten pitäisi edetä eli mitä toimia olisi jatkossa tulossa, eli ne nimenomaan puuttuvat siitä.

Teenkin asiasta palautusesityksen.

Merellisenosaston päällikkö myös valitteli sitä, kun tänään juttelin hänen kanssaan. Ne toimet eivät ole pelkästään liikuntatoimesta kiinni. Myös rakennusvirasto ja Helsingin Sataman toimet vaikuttavat siihen. Sen takia teen palautusesityksen, jotta saisin paremman vastauksen tähän asiaan, mitä tultaisiin jatkossa tekemään. Liikuntatoimi voisi myös antaa jonkinlaisen aikataulun, miten niitä asioita saadaan kuntoon. Mielestäni tästä asiasta pitäisi saada lausunto myös yleisten töiden lautakunnalta ja satamalautakunnalta, miten he voivat omalta osaltaan saada ne olosuhteet kuntoon Vuosaarenlahden venesatamassa. Eli palautus on. En tiedä, onko se jaettu. Selvä. Eli se on sitten kaikkien luettavissa.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Malisen kysymykseen siitä, mitä toimia on tulossa puitteiden korjaamiseksi, haluaisin täydentää tätä kaupunginhallituksen vastausta seuraavilla tiedoilla:

Ruusuniementieltä venekerholle johtavan kadun, Merenkulkijankujan katusuunnitelma tulee yleisten töiden lautakuntaan käsiteltäväksi 8.6.2006. Kadun rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2007.

Helsingin Energia toimittaa liittymän loppukesästä 2006. Sähkölinjat on tarkoitus vetää vuonna 2007 tarkoituksena, että sähkö olisi käytössä ennen veneilykauden alkua.

Veden runkolinja on kaukana, ja viemäröinti on iso urakka. Mahdollisuuksien mukaan sekin tehdään vuonna 2007, mutta voi jäädä myöhemmäksi.

Liikuntavirasto laittaa aluetta kuntoon niin nopeasti kuin se on määrärahojen puitteissa mahdollista. Alueelle tullaan satsaamaan taloussuunnitelmakauden aikana liikuntaviraston investointiohjelmassa merkittävästi, 1,1 milj. euroa.

Tämä - rouva puheenjohtaja - täydennyksenä, jonka toivon, ainakin osittain, vastaavan valtuutettu Malisen kysymykseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on mielenkiintoinen tieto. Kun nämä seurat ovat jopa kysyneet näitä asioita ja pyytäneet vuokrasopimuksia ja mitään vastauksia ei anneta eli liikuntatoimi ei ole tässä sitoutunut antamaan mitään. Nyt on tietysti kiva, että apulaiskaupunginjohtaja Björklund kertoo sen täällä. Mutta kyllä minä silti edelleen tätä palautusesitystä kannatan, koska haluan ne kirjallisena myös ja että yleisten töiden lautakunta ja Satama ottaa myös kantaa asiaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Malisen tekemää palautusehdotusta.

Puheenjohtaja, valtuutetut.

Minäkin kannatan asian palauttamista.

Toteaisin samalla, että kun nyt mietitään, minne voisi näitä mahdollisuuksia lisätä, niin kannattaa muistaa, ettei niitä poisteta missä niitä tällä hetkellä on, esimerkiksi nyt mainittu Koivusaari, Lauttasaari.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minäkin kannatan valtuutettu Malisen tekemää palautusehdotusta.

Tässä on todella niin, että liikuntavirasto ja -lautakunta ei ole vastauksessa kertonut, miten näitä Vuosaaren purjehduksen harjoitus- ja kilpailuolosuhteita parannetaan. Nyt saimme kuulla apulaiskaupunginjohtaja Björklundilta, että jotain vastattavaa kuitenkin voisi olla.

Tätä asiaa on väännetty jo viime valtuustokaudella liikuntalautakunnassa, ja jollain tavalla tämä asia on hämmästyttävän huonosti edennyt.

Kun katsomme, kuinka kaunis merellinen kaupunki meillä on ja kuinka valtavan hienoja rantoja Vuosaaressakin löytyy, joissa olisi mahdollista harjoitella ja meillä on maailman parhaat purjehtijat, yrittävät harjoitella ja joutuvat usein menemään muualle harjoittelemaan, niin todella toivon, että tämä asia nyt saataisiin palautettua tämä aloite ja saataisiin kunnon vastaus ja aikataulu siihen, miten tässä asiassa tullaan toimimaan.

Fru ordförande.

Jag stöder återremitteringen av det här ärendet och jag hoppas att under tiden då man funderar på de här sakerna litet närmare, också bekantar sig med hur man i de övriga nordiska huvudstäderna gör i de här frågorna. Det handlar ju inte enbart om att man bygger en brygga och att man bygger en ramp där man kan dra ut en jolle, utan en seglingsverksamhet i synnerhet på juniornivå så betyder också att de här juniorerna är i ett behov av att kunna härbärgera också sin utrustning någonstans, för att de här gossarna och flickorna kan ju inte just gärna åka spårvagn och metro och buss med seglen i en säck på ryggen, utan utrustningen måste kunna förvaras någonstans. Det måste alltså finnas en viss infrastruktur och jag tycker att Helsingfors verkligen kunde gå i täten bland kuststäderna i Finland med att försöka göra någonting i synnerhet för den här delen av ungdomsverksamheten som är väldigt, väldigt viktig.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Esitin tässä aloitteessa työryhmän perustamista selvittämään kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön erilaisia organisointivaihtoja, sitä kokonaisuutta, mitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä täällä tehdään ja onko se nyt järkevästi organisoitu, mitä mahdollisuuksia olisi organisoida se toisin.

On sekä huolestuttavaa että tosi outoa, että Helsingin kokoisessa kaupungissa ja kaupungissa, joka mielellään myös profiloituu esimerkilliseksi tasa-arvotoiminnaksi, ei ole yhtään tahoa tai yhtään ihmistä, joka olisi selvillä ja koordinoisi koko sitä kokonaisuutta, kaikkea sitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, jota täällä tehdään. Helsingissä tehdään paljon hyvää. Kaupunginhallituksen mainitsema Helsinki kaikille esteettömyyshanke on hyvä esimerkki siitä, mitä hyvää tehdään pienillä resursseilla.

Tosiasia on se, että erilaisia syrjintäperusteita, erilaisia ihmisen ominaisuuksia, joiden perusteella ihmisiä voidaan syrjiä, ei voi keinotekoisesti erottaa toisistaan. Esimerkiksi minä en ole pelkästään nainen tai pelkästään 32-vuotias tai pelkästään ei-heteroseksuaalinen ihminen. Minä olen kaikkia niitä. Ja minua voidaan syrjiä myös niiden kaikkien asioiden perusteella, jolloin minulla ei ole mitään mahdollisuutta myöskään aina tietää, mikä se peruste on, jolla minua kohdellaan väärin jossain tilanteessa. (Välihuuto!) Pitää paikkansa.

Pointti on se, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat synonyymeja keskenään. Molemmat tarkoittavat sitä, että ihmiset ovat keskenään samanarvoisia, ihmiset ovat keskenään tasavertaisia. Se, että ne on lainsäädännön tasolla eriytetty toisistaan ja luotu sellainen kielellinen konventio, että tasa-arvo tarkoittaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuus tarkoittaa jotain muuta, niin se on vaan meidän keksintöä. Se peruspointti on sama. Syrjintä on kiellettyä, piste, kaikilla perusteilla. Yhdenvertaisuutta on edistettävä, Ihmisiä on kohdeltava keskenään yhdenvertaisesti, tasavertaisesti. Eli käytännössä se tarkoittaa sitä, niin kuin me kaikki tiedämme, että esimerkiksi sukupuoli limittyy aina myös meidän etniseen taustaamme, meidän ikäämme, siihen, olemmeko me vammaisia, millä tavoin vammaisia. Esimerkiksi romaninainen kohtaa ihan erilaista syrjintää kuin romanimies, puhumattakaan siitä, jos ihminen on vaikka homoseksuaalinen ja kuuluu romaniyhteisöön. Eli yhdenvertaisuustyötä ei voi tehdä tehokkaasti, jos sitä jaotellaan pieniksi palasiksi maailmalle.

Sekä tasa-arvotoimikunta että vammaisneuvosto että vanhusneuvosto ovat lämpimästi kannattaneet aloitettani, mutta kaupunginhallituksen vastaus ei ole mielestäni kovin tyydyttävä.

Syrjinnän muodollinen kieltäminen ei riitä. Erilaisten tasa-arvosuunnitelmien tekeminen ei riitä. Papereiden tuottaminen ei riitä. Helsingin täytyy myös aktiivisesti edistää ja valvoa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä työnantajana että palvelujen tarjoajana ja tuottajana. Minä en yhtään epäile sitä, etteikö hallinnossa monissa virastoissa olisi paljon osaamista joltain tietyltä osa-alueelta liittyen tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen ja paljon hyvää halua, mutta tosiasia on se, että pelkkä läpäisyperiaate ei riitä tässä asiassa. Esitän tämän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Haluan muistuttaa vielä - arvoisa puheenjohtaja - tähän loppuun, että aloitteeni idea oli se, että selvitetään eri organisoitumisvaihtoehtoja. En esittänyt siinä esimerkiksi uuden lautakunnan perustamista. Esitin siinä riittävän laajapohjaisen työryhmän perustamista selvittämään sitä kokonaisuutta ja miettimään tosissaan, että mitkä ne järkevät vaihtoehdot ovat. Kaupunginhallitus, ja varsinkin henkilöstökeskus, on, enkä tiedä, onko ymmärretty väärin se aloitteen idea, mutta on ikään kuin reagoitu siihen ajatukseen, joka minulla on esimerkin tasolla siinä aloitteessa, että laajennettaisiin tasa-arvotoimikuntaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden lautakunnaksi ja kun tämä on tyrmätty, niin on tyrmätty koko aloite.

Esitän tämän asian palauttamista.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuustoväki.

Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että valtuutettu Aarnipuun ehdotus selvitystyön tekemisestä olisi otettu vakavasti.

Olen ollut huolissani siitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä on paikoittain sivuutettu sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki sai vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä tasa-arvopalkinnon. Palkintoa ei saatu sen takia, että täällä olisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiat kunnossa, vaan sen takia, että Helsingissä on suunnitelmallisesti kehitetty menetelmiä tasa-arvon edistämiseksi niin kaupungin työntekijöiden kuin myös kuntalaisten keskinäisen tasa-arvon parantamiseksi palvelujen saannissa. Yksi konkreettinen esimerkki tasa-arvotyötä uhkaavasta takapakista on se, että eläkkeelle jäävän tasa-arvokonsultin työn jatkamiseen ei ole varattu rahoitusta.

Valtuutettu Aarnipuun saamassa vastauksessa on epäilty lautakunnan soveltuvuutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden edistämiseen ja katsotaan sen johtavan edustuksellisuuden vähenemiseen asian valvomisessa. Tämä osoittaa mielestäni mielikuvituksen puutetta. Vaikka nyt lautakuntaa ei tarvitsisi perustaakaan, niin jos sellainen vaihtoehtona katsottaisiin soveliaaksi, niin mikseivät eri asiaan liittyvät toimikunnat voisi toimia esimerkiksi lautakunnan jaostoina ja jos tähän tarvitaan virasto ikään kuin valvottavaksi, niin se voisi olla henkilöstökeskus.

Mielestäni valtuutettu Aarnipuun ehdotusta on syytä selvittää. Eli kannatan hänen palautusesitystään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Suomalaiset lääkärit, Leivo, Puusaari, Mäkitie, tutkivat urheilusilmävammoja. Tutkimuksen nimi oli "Salibandy vaarantaa nuorten pelaajien silmät". Tutkimustulos oli, että salibandyssä sattuu eniten silmävammoja. Kun otetaan kaikki muut lajit mukaan, niin itse asiassa salibandyssä sattuu lähes yhtä paljon silmävammoja kuin muissa lajeissa yhteensä.

Aloitteestani ovat lausuneet terveys-, opetus- ja liikuntalautakunta. Liikuntalautakunnan lausunto on ihan okei, kohtuullisen hyvä lausunto. Opetuslautakunnan lausunto on mielestäni selkeästi näistä lausunnoista paras. Opetuslautakunta toteaa, että kouluja kehotetaan käsittelemään terveystiedon ja liikunnan tunneilla, kertomaan, valistamaan oppilaita salibandyn silmävammoista ja sitten sen lisäksi, mikä on tärkeätä, ostetaan suojalaseja kouluille ja yritetään motivoida oppilaita käyttämään näitä laseja.

Terveyslautakunnan lausunto on myös hyvä, tosin hallintoylilääkäri Jukka Pellisen valmistelemassa tekstissä on pientä sellaista kaksijakoisuutta, joskin lopputulos on ihan asianmukainen ja hyvä. Sivulla 234 todetaan, että "ongelmatonta ei ole myöskään tämäntyyppiseen henkilökohtaiseen suojaamiseen pakottaminen". En ole esittänyt pakottamista mihinkään. Olen esittänyt vain, että tarjotaan niille oppilaille mahdollisuus koulun puolesta käyttää suojalaseja, ketkä haluavat. Lisäksi todetaan, että "saattaa vähentää lajin suosiota". En usko, että se nyt lajin suosiota vähentää, jos niille oppilaille, ketkä haluavat suojalaseja käyttää, koulu antaa mahdollisuuden suojalaseja käyttää. Ja sitten todetaan ikään kuin vielä loppukaneettina, että "tämä antaa väärän signaalin aiempaa huolimattomampaan pelitapaan".

Osa meistä varmaan katsoi salibandyn SM-kisoja. Siellä oli myös suojalaseja pelaajilla. En minä ainakaan huomannut, että nämä pelaajat, jotka suojalaseja niissä SM-kisoissa käyttivät, olisivat mitenkään huolimattomammin pelanneet. Aika tarkkoja passeja antoivat ja hyvin pelasivat. Tämä on ihan huuhaata tämä kappale tässä. Muuten nämä lausunnot ovat asianmukaiset. Mielestäni tämä asia on hyvin valmisteltu. Toivon lämpimästi, että tämä asia menee eteenpäin tästä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Karu on toivonut, että asuintalojen jätetilassa kerrottaisiin, minne ongelmajätteet pitää viedä.

Mielestäni ongelma ei ole siinä, ettei tiedettäisi, minne ne pitää viedä, vaan että ne pitää viedä niin kauas, että autoton ei ongelmajätteistään kovin helposti pääse eroon. Se, että YTV:n jäteauto kiertää kerran vuodessa, aiheuttaa sen, että suurin osa ongelmajätteistä varmaan päätyy sekajäteastioihin. Harva säilyttää loisteputkia ja maalitölkkejään vuoden tai kaksi vuotta, jos sattuu olemaan poissa kotoaan juuri silloin kun se ongelmajäteauto kiertää. Pienjäteasemat ovat sellaisia, jonne pääsee vain autolla.

Toivon, että toimitaan aktiivisesti siinä, että ongelmajätekeräyspisteitä saadaan sellaisille paikoille, jonne myöskin autoton voi jätteensä viedä.

Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Vuorela on tehnyt useita aloitteita tähän kokoukseen. Tohtisinko sanoa, että "sokeakin kana lopulta jyvän ..."

Valtuutettu Vuorelan aloite koululaisryhmien matkustamisesta maksutta joukkoliikennevälineissä on erinomainen. Hän esittää aloitteessaan, että kun koululaisryhmä opettajansa kanssa matkustaa joukkoliikennevälineissä Helsingissä, tällöin tämän ryhmän tulisi voida matkustaa maksutta.

Yleensä joukkoliikennelautakunta vastaa tämäntyyppisiin aloitteisiin asiantuntevasti ja monipuolisesti, mutta tällä kerralla joukkoliikennelautakunnan vastaus on ollut kovin lyhyt ja mitätön.

Joukkoliikennelautakunta sanoo tästä asiasta siten, että matkustuskuluista tulee liikenteenjärjestäjän saada asianmukainen korvaus. Tästä me olemme kaikki yhtä mieltä. Sen lisäksi joukkoliikennelautakunta kertoo, että kuljettajatoiminnan sekä matkalippujen tarkastustoiminnan sujuvuuden takaamiseksi on kaupunkiliikenteen käyttäjillä syytä olla voimassa oleva matkalippu. Tämäkin on järkevä totuus.

Ihmettelen, miksei joukkoliikennelautakunta ole viitsinyt sen vertaa meitä valtuutettuja valistaa, että olisi esitetty edes jokin laskelma siitä, mitä näiden luokkien maksutta matkustaminen joukkoliikennebudjetissamme aiheuttaisi. Se aiheuttaa kuitenkin sen, että opetusviraston budjeteissa on sen verran kireyttä, että käytännössä näitä matkoja erilaisiin paikkoihin Helsingin kaupungin sisällä, museoihin, konsertteihin, minne tahansa piknikeille vaikka onkimaan, jää tekemättä. Mikä olisikaan sen järkevämpää kuin että koululaisluokat opettajiensa kanssa saisivat Helsingin alueella - siis helsinkiläiset luokat. En puhu nyt espoolaisista tai vantaalaisista enkä edes koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä, vaan vain Helsingin joukkoliikenteestä - siis mikä olisikaan järkevämpää kuin päästää nämä luokat maksutta joukkoliikenteeseen? Matkustusnopeuskin lisääntyisi, koska ei tarvitsisi jäädä ihmettelemään sitä, että opettajaparka leimaa tai naksauttelee uutta älykorttia epätoivoisesti siinä keskikäytävällä asian kuitenkaan onnistumatta.

Esitän, että tämä aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että helsinkiläiskoululaisten ja opettajan matkustaminen Helsingin joukkoliikennevälineissä on maksutonta silloin, kun koululaisryhmä koulupäivän aikana matkustaa opettajan kanssa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Helistön tekemää palautusesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Helistön tekemää palautusehdotusta.

Hän onnistui esityksessään mielestäni hyvin kiteyttämään tämän ongelman, kun opettaja tulee sadan lapsen kanssa bussiin, niin hän jää sitten siihen keskikäytävälle ja sata kertaa painaa sitä nappulaa. Olisi varmaan sujuvampaa tosiaan - niin kuin valtuutettu Helistö esitti - että menetellään näin, että koulupäivän aikana Helsingissä matkustaessaan pääsevät lapset sitten ilmaiseksi retkille.

Puheenjohtaja.

Näin opettajana muistan vieläkin, miten rystysiä kuumottaa, kun on painanut neljäkymmentä kertaa sitä laitetta mennessään Ateneumiin, jonne sinänsä oli maksuton sisäänpääsy helsinkiläiselle koululuokalle opettajan kanssa kouluaikaan.

Siksi kannatan valtuutettu Helistön tekemää palautusta.

Koulut ovat aika eriarvoisessa asemassa sijaintinsa perusteella suhteessa näihin nähtävyyksiin, joihin koululuokilla olisi helppo muuten taas päästä maksuttomasti sisään. Siksi on erittäin tärkeätä, että tämä asia voisi palautua. Osa kouluista joutuu maksamaan matkalippukuluja ja käyttämään avustajien ja opettajien aikaa siihen, että matkustetaan esimerkiksi teknisen työn tiloihin toiselle puolelle kaupunkia. Myös tässä asiassa olisi hyvä tulla vastaan.

Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Lipponen on kiinnittänyt aloitteessaan huomiota tärkeään asiaan. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että byggahommat hoidetaan kovin huonosti kantakaupungin alueella, huonosti siinä mielessä, että byggarakennelmat, aidat, rampit, merkinnät, liikennemerkit ovat huononnäköisiä, huolimattomasti pystytetty paikalleen. Ja ennen kaikkea omasta näkökulmastani ihmettelen sitä, miten jalankulkijat alistetaan törkeän huonoon asemaan, kun jotain tien pätkää, kiinteistöä tai muuta paikkaa kantakaupungissamme remontoidaan.

Olen apulaiskaupunginjohtaja Saurille lähettänyt useita tekstiviestejä kävellessäni kaupungilla ja ilmoittanut näistä kohteista, että asiat ovat huonosti. Olen myös aloittanut valokuvaharrastuksen, mutta en ole vielä hengentuotteitani Saurille päässyt näyttämään. Senpä takia luinkin hyvin kiinnostuneena vastauksen, jota valtuutettu Lipposen aloitteeseen oli annettu.

Vastauksena todettiin, että jopa kaupunginjohtaja on kehottanut näiden korjaus- ja remonttitoimien tapahtuvan mahdollisimman nopeasti, sujuvasti etc. etc. Mutta ihme ja kumma, missään en ainakaan itse näistä aineistoista, mitä meille valtuutetuille on toimitettu, missään lupaehdoissa ei tunnuttu vaadittavan jalankulkijoille esteetöntä ja hyvää kulkua rakennustöiden yhteydessä.

Toivoisin, että asianomaiset virkamiehet ihan virkatöinään, ihan oma-aloitteisesti tsekkaisivat vielä nämä lupaehdot ja punniskelisivat hiljaa mielissään, ovatko jalankulkijat otettu todellakin näissä luvissa hyvin huomioon. Minun mielestäni ei ole. Silloin kun rakennusvalvontavirasto päätti näistä luvista ja näistä asioista, asiat olivat jonkin verran paremmin. Nyt parin vuoden aikana, kun asiat ovat menneet katu- ja puistopuolelle, niin homma on romahtanut täysin käsiin.

Kuten valtuutettu Helistö lausuikin, apulaiskaupunginjohtaja Sauri on varsin hyvin tietoinen näistä esiin nostetuista ongelmista.

Rakennusvirasto on parasta aikaa uusimassa kaivulupaehtojaan. Sinne on tulossa uudistettuja määräyksiä siitä informaatiosta, mitä katutöitten yhteydessä edellytetään. Rakennusvirasto on uusimassa työnaikaisten järjestelyjen käytäntöjä. Siinä otetaan huomioon työnaikainen esteettömyys.

Olen ollut julkisuudessa esillä ns. uuden vuoden lupauksestani, jossa lupasin laittaa asiat kuntoon. Nyt on jo muutama kuukausi mennyt eikä vieläkään Sauri ole saanut katuja umpeen. Tästä tulee paljon palautetta. Tekstiviestejä tulee muiltakin kuin valtuutettu Helistöltä. Mutta raskas kaivinkone kääntyy hitaasti.

Kysymyshän on siitä, että nimenomaan kaivuluvan ehtoihin saadaan näitä vaatimuksia kirjattua. Sitä mukaa kun uusia kaivulupia myönnetään, niin vähin erin asiassa tulee tapahtumaan parannusta. Mutta ei se nyt aivan sormia napsauttamalla näytä toimivan.

On myöskin todettava, että kyllä viesti menee varsin hitaasti perille sinne työn suorittajille asti. Kun kävelee pitkin kaupunkia, niin nimenomaan työnaikaiset järjestelyt ovat edelleenkin varsin levällään. Siellä on jos jonkinlaista aitaa, lippua, siimaa ja tötsää ja se näkymä ei ole suinkaan sellainen kuin pääkaupungin keskustalta voitaisiin vaatia. Työnaikaiset järjestelyt ovat osa kaupunkikuvaa. Tässä on ehkä se kulttuurimuutos, mikä meidän pitää nyt saada aikaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannustan kovasti apulaiskaupunginjohtaja Sauria ja kaikkia, myös virkamiehiä ja työntekijöitä todella ponnistelemaan tämän asian eteenpäin viemiseksi.

Heinäkuun 1. päivänä alkaa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Sen puolivuotiskauden aikana olisi mahdollisimman tärkeää, että pääkaupunki antaa mahdollisimman hyvät kasvot Helsingille ja koko Suomelle.

Valitettavasti täytyy sanoa, että näiden erilaisten töiden koordinoinnissa ja muutenkin näitten töiden suunnittelussa on aivan selvästi toivomisen varaa. Toivottavasti edes katukivet saadaan paikoilleen, että ne eivät ole loppuvuotta sitten pinoissa, vaan että kaupunkia kehtaa näyttää myöskin ulkomaalaisille.

Valtuutettu Ojalalle sanoisin, että yks hailee, mitä ne EU-äijät ajattelevat meidän katutöistämme. Mielestäni on törkeätä, että 9-ratikan rakentaminenkin lykättiin sen takia, että meillä on EU-kokoukset täällä Helsingissä. Naurettavaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Saurille sanoisin, että laittakaa sinne lupaehtoihin vähän sanktioita ja sakkomaksuja. Johan rupeaa aita kaunistumaan. Tai jos ei kaunistu, niin pannaan perijät perään. Sillä se hoituu.

Valtuutettu Ojalan kysymykseen:

Kadut on tarkoitus panna kiinni 1.7. lukuun ottamatta mahdollisesti joitakin poikkeuksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Joudun olemaan osittain eri mieltä toverivaltuutettu Ojalan kanssa siitä, että kenelle näitä katutöitä tehdään.

Mielestäni ongelma nyt nimenomaan on se, että me aina haluamme näyttää komeaa ulkokuorta ja nyt kun tulee EU:n huippukokous, niin tästä puhutaan. Kyllä tämä pitäisi olla laajempikin kysymys. Mutta uskon, että tässä on monia intressejä saada esimerkiksi katukivet paikoilleen. Uskoisin, että esimerkiksi valtuutettu Hakola työssään toivoo, että katukivet eivät ole irti silloin, kun EU-kokous on Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että valaistusta parannetaan. Lisäksi todetaan, että puiston turvallisuutta on tarkoitus parantaa myös poliisin valvontakameran ja partioinnin avulla.

Mielestäni nämä ovat huonoja vastauksia turvattomuuskysymyksiin, tämä jälkimmäinen. Silloinhan me hoidamme vain seurauksia, jos joudutaan laittamaan valvontakameroita ja lisäämään partioita ja lähdetään siitä liikkeelle, että turvallisuus syntyy valvonnalla. Turvallisuus syntyy ennen muuta sillä, että puistossa liikkuu ihmisiä, siellä on toimintaa. Moneen kertaan olen nimenomaan Kaisaniemen puiston kohdalla nostanut esiin sen, että jos siellä olisi toimintaa, olisi ihmisiä, niin silloin se olisi turvallinen, siellä voisi liikkua ja siellä olisi kontrollia. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että nopealla aikataululla saataisiin valaistuksen lisäksi kuntoon ne epäinhimillisessä kunnossa olevat sosiaalitilat ja kentän käyttöä lisättäisiin sillä tavalla, että siellä olisi myöhään iltaan asti toimintaa. Juniorit voisivat pelata talvisin lätkää ja kesäisin jalkapalloa. Siellä voisi järjestää tapahtumia. Tätä kautta me saamme sitä todellista turvallisuutta sinne.

Muistetaan nyt, että olemme hankkimassa Rautatientorille siirrettävää tekojäärataa. Se voi olla siinä vuoden tai kaksi. Sen jälkeen, kun on uutuudenviehätyksestä päästy, niin olisi järkevää siirtää siihen kunnollisen rintapotkun päähän Rautatientorilta aivan ydinkeskustaan puisto, joka on täysin vajaakäytössä ?. Eli tämä turvallisuus syntyy ennen muuta, ei valaistuksen tai poliisin valvontakameroiden kautta, vaan sitä kautta, että me nyt nostamme niitä mahdollisuuksia käyttää sitä puistoa ja erityisesti panostamme niihin liikuntamahdollisuuksiin ja niihin sosiaalitiloihin, joita siellä on. Silloin ei tarvita valvontakameroita. Silloin ihmiset tuntevat sen puiston turvalliseksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen tällä kertaa samaa mieltä valtuutettu Arhinmäen kanssa tästä Kaisaniemen puiston tilasta.

Vastauksessa mainitaan, että laajemmat kehittämistoimenpiteet voidaan aloittaa sen jälkeen, kun uusi asemakaava on hyväksytty. Kesäkuussa 2004 rakennusvirasto on kiirehtinyt asemakaavan valmistelua kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Äsken kun kysyin, niin sain tietää. Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen kertoi, että puiston asemakaavasuunnittelun aloitus on kaupunkisuunnitteluviraston tämän vuoden ohjelmassa. Toivon, että näin tapahtuu, että saisimme Kaisaniemen puiston turvalliseksi ja sen ansaitsemaan kuntoon, jotta se olisi kaikkien helsinkiläisten olohuone, vireä ja toiminnallinen virkistysalue.

Tässä yhteydessä täytyy sanoa, että niin kauan kuin minä muistan ja olen ollut mukana näissä kuvioissa - ja se on aika monta vuotta - sinne ollaan oltu laatimassa tätä asemakaavaa koko ajan. Ja todella nyt täytyy toivoa, että tässä asiassa kiirehditään.

Puheenjohtaja.

Huomauttaisin valtuutettu Arhinmäelle, että valvontakamera tarkoittaa sitä, että siellä on mies, joka katsoo sitä monitoria ja poliisilla tuskin on resursseja siihen. Puhuttaisiin mieluummin nykyaikaisesta digitaalisesta turvakameraverkosta, joka on kustannuksiltaan halpa, erottelukyvyltään erinomainen ja joka lisää sen kiinnijäämisen riskin mahdollisen rötöstelijän osalta liki sataan prosenttiin, jolloin se ennaltaehkäisee nämä, koska on tiedossa tekijällä jo etukäteen, että käry käy ja linnaan tuli lähtö, jolloin se puisto rauhoittuu automaattisesti.

No, joku voi uskoa tuohonkin teoriaan halutessaan.

Turvakameroilla ratkaistiin tämä viimeinen murhatyökin. Siihen kannattaa kyllä uskoa, koska tulokset ovat erinomaisia.

Varmaan tavoitteena ei ole aloitteessa se, että ratkaistaan myöhemmin tehtyjä rikoksia, vaan tavoite on se, että niitä rikoksia ei tehdä. Ja kyllä on niin, että varmaan valvontakamerat lisäävät kiinnijäämisen riskiä, mutta ennen muuta sitä että tehdään rikoksia, niin vähentää se, että siellä on elämää, siellä on ihmisiä.

Minä haluaisin, että tässä kaupungissa luotettaisiin positiiviseen turvallisuuteen eikä valvontakameroihin nojaavaan negatiiviseen valvontaturvallisuuteen. Positiivinen, yhteisöllisyyteen liittyvä turvallisuus on paljon tehokkaampaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pyrin saamaan tässä asiassa nyt pienen konsensuksen aikaan. Lähden siitä, ettei lähdetä enää rääpimään enemmän kriminaalipoliittista keskustelua.

Ensinnäkin valtuutettu Sademiehelle toteaisin, että kyllä tarkoitus osaltaan tässä kameravalvonnassa on myöskin se, että faktisesti niitä kameroita ja tapahtumia seurataan sieltä, tietysti niissä rajoissa kuin se on mahdollista.

Mitä sitten tulee kokonaisuuteen, niin aina täytyy muistaa näissä asioissa, että mikään näistä ei ole mielestäni poissulkeva toisiaan elikkä kaikki nämä ovat hyödyllisiä, niin valtuutettu Arhinmäen esittämät ehdotukset kuin sitten esittelytekstissä olevat ehdotukset. Eli lähdetään nyt siitä, että kaikki nostavat turvallisuutta ja mikään ei sulje toisiaan pois.

Arvoisa puheenjohtaja.

En voi olla täysin tyytyväinen yleisten töiden lautakunnan lausuntoon - vaikka vieressä istuva toverini onkin sen allekirjoittanut - ja kaupunginhallitukseen, joka viittaa tähän lausuntoon ja toteaa, että nämä kevyen liikenteen reitit kuuluvat yliopiston vastuulle.

Ei se niin voi olla, että kaupunki vaan toteaa, että ne ovat yliopiston alueella ja yliopiston pitää huolehtia kevyen liikenteen reiteistä, jotka ovat vaarallisia ja huonokuntoisia, joista tulee jatkuvasti palautetta valtuutetuille ja jatkuvasti asukkailta ja opiskelijoilta toivomuksia, että ne hoidettaisiin kuntoon.

Kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, mitkä ovat Helsingin keinot puuttua näihin? Ei kai se voi olla niin, että jos on yksityisellä maalla tai yliopiston maalla - joka kai jollain tavalla on meidän kaikkien yhteistä - on huonokuntoisia ja vaarallisia kävelyreittejä ja kaupunki vaan toteaa, että tämä aloite ja toive on lähetetty yliopistolle päin? Kai Helsingin kaupungilla on jotain keinoja puuttua heikkoihin kevyen liikenteen yhteyksiin?

Periaatteessa käsittääkseni rakennusvalvontavirasto on se elin, joka kaupungin puolesta näitä valvoo. Tässä tapauksessa, kun kysymys on yliopiston hallitsemasta alueesta, paitsi että aloite on siirretty Helsingin yliopiston käsiteltäväksi, niin meillähän on kaupungin ja yliopiston välinen neuvottelukunta, jonka seuraavassa kokouksessa voin vielä tätä asiaa avittaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tein saman aloitteen jo viime vuonna syystä, että siihen tuli samanlainen vastaus. Eli tein aloitteen siksi, että Kalliossa on puolen hehtaarin kokoinen alue, joka on kunnostamatta. Sitä ympäröi oikein viihtyisät, hyvin hoidetut puistoalueet ja aivan Linnanmäen lähellä. Linnanmäellä - niin kuin tiedämme - käy aika paljon ihmisiä.

Mielestäni olisi asiallista hoitaa Kallionkin kadut samalla pieteetillä eli yhtä hyvin kuin mitä keskustan puistoja hoidetaan.

Yleisten töiden lautakuntaa arvostan suuresti. Se valmistelee aina hyvät vastaukset aloitteisiin.

Kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, milloin Diakoniapuiston sisällä olevan alueen hoitoluokitus muutetaan? Tässä on todettu, että nyt kun meillä on puisto mitä hoidetaan, niin sen sisällä on sitten pieni puisto, mitä ei hoideta ollenkaan ja sitten vastataan, että kun hoitoluokitus on väärä. Jos hoitoluokitus on väärä, niin sitten kai sitä pitää muuttaa ja panna se alue kokonaisuudessaan kuntoon. Eli miksi hoitoluokitusta ei muuteta ja milloin se muutetaan?

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Vastauksena valtuutettu Vuorelan kysymykseen siteeraan vastausta, jossa lukee, että "puiston hoitoluokitusta tarkastellaan uudelleen tekeillä olevan Kallio-Hermannin aluesuunnitelman yhteydessä."

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On kovin erikoista päästä näin ensimmäisenä puhumaan. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. (Puheenjohtajan välikommentti.) Se on juhlaa. Kiitos tästä.

Hankkeen valmisteluun sekä ensisuojaan, palvelukeskukseen ja asuntolan sijaintiin kohdistettu arvostelu ja kritiikki on ollut varsin aiheellista. Haluan nostaa esiin erään tämän tulleen kritiikin kohdalta erittäin tärkeän asian, turvallisuuden.

Oleellista tässä kokonaisuudessa on mielestäni lähellä sijaitsevan 100-paikkaisen päiväkodin lasten vanhempien aito huoli lastensa turvallisuudesta ja alueen viihtyisyydestä.

Esittelytekstiin on kirjattu kaksi monista esitetyistä huolenaiheista, joista molemmat ovat hyvin perusteltuja puolia.

Lasten ulkoilualueiden puhtaana pitämiseen liittyy ongelmia, jotka konkretisoituvat, ei ehkä niinkään huumeruiskujen muodossa, vaan alkoholi-, korvikealkoholi- ja muiden, jopa ihmisten omien eritteiden muodossa. Näistä ainakin viimeksi mainittujen korjaaminen on varsin ongelmallista.

Arvaamaton käyttäytyminen lisääntyy jonkin verran. Mutta lähinnä lasten kannalta ongelmallisinta on mielestäni ensisuojan asukkaiden ulkoinen olemus ja päihtyneenä esiintyminen päiväkodin lähialueilla. Lapsen kehityksen kannalta ei ole nimittäin millään muotoa tarpeellista saada päiväkoti-iässä vaikutteita tai jopa traumaattisia kokemuksia näistä yhteiskunnan lieveilmiöistä.

Kun nyt käsillä olevaa asiaa tarkastellaan kokonaisuutena, ennakkotiedot ja ennakkokeskustelut huomioon ottaen näyttää siltä, että näköpiirissä oleva ratkaisu tulee olemaan ensisuoja- ja asuntolahankkeelle myönteinen ja osittain tarpeellinen. Selvää kuitenkin on se, ettei vanhempien huolta lasten turvallisuudesta voida poistaa pelkästään kulkureittiä muuttamalla tai joillain muutamilla rakenneuudistuksilla. On huomioitava monia muita asioita. Eräänä varteen otettavana asiana on myöskin huomioitava esittelytekstissä ilmenevä seikka siitä, että kyseinen päiväkoti on lähivuosina menossa perusteelliseen peruskorjaukseen ja sen mukaan tulo tuo ? varmasti uusia haasteita kokonaisuuden kannalta, ennen kaikkea siis lasten vanhemmille.

Tästä johtuen teen seuraavan toivomusponsiehdotuksen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osoitteessa Hietaniemenkatu 9 sijaitsevalle päiväkoti Leppäsuolle etsitään kiireellisesti lähialueelta korvaavat ajanmukaiset ja turvalliset toimitilat. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että päiväkoti Leppäsuon toiminnan tulee olla siirrettynä uusiin tiloihin ennen ensisuojan ja asunnottomien palvelukeskuksen toiminnan alkamista Hietaniemenkadulla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiinteistölautakunta on esittänyt hankesuunnitelmaan liitettäväksi ympäristöselvityksen, johon on sisällytetty suunnitelma mahdollisten häiriöiden eliminoimiseksi. Esitys on kokonaisuutena oikein hyvä.

Tähän liittyen teen vielä toisen toivomusponsiehdotuksen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueella tullaan tekemään ympäristöselvitys, johon liitetään suunnitelma alueen turvallisuustilanteen seurannasta, saaduista palautteista ja tuloksista sekä niistä aiheutuneista toimenpiteistä laaditaan vähintään kerran vuodessa raportti, jossa selvitetään alueen asukkaiden turvallisuusodotuksia sekä niitä toimenpiteitä, joihin mahdollisten epäkohtien poistamiseksi on ryhdytty.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pidän tätä esitystä ja hanketta kannatettavana, vaikka yhdynkin siihen huoleen, jota on päiväkodin vanhemmilta ja alueen asukkailta tullut.

Haluaisin muutamaan asiaan kiinnittää valtuuston huomiota tätä päätöstä tehtäessä.

Ensinnäkin:

Olen erittäin iloinen siitä, että kaupunginhallitus lisäsi omaan ehdotukseensa sen, että kehotetaan tilakeskusta ja sosiaalivirastoa etsimään korvaavat tilat nykyisille vuokralaisille Hietaniemenkatu 5:ssa, joka on erittäin tärkeä asia. Siellä toimii tällä hetkellä A-Klinikkasäätiön, nuorisoaseman ja Hietalinna -yhteisön, Hiv-Säätiön Aids-tukikeskus ja Alvi ry:n kaksi hoitokotia. Näiden toimintojen sijoittaminen muualle on kyllä ehdottoman tärkeää.

Itse pidän tärkeänä myös sitä, että vaikka tällä hankkeella saadaan taas asunnottomien asiaa hieman eteen päin, niin asunnottomuuden vähentäminen on ensisijainen tavoite eikä suinkaan näiden ikään kuin seurausten hoitaminen.

Yhtenä sellaisena ratkaisuna on sosiaalilautakunnan piirissä keskusteltu mm. siitä, että pyritään enemmän asunnottomien kuntouttamiseen ja siihen, että mahdollisimman pian päästäisiin omaehtoiseen asumiseen ja mahdollisesti muulla tavalla tuettuun asumiseen. Tämä on mielestäni myös hyvin tärkeätä, kun pyritään vähentämään asunnottomuutta koko pääkaupunkiseudulla.

Valtuutetut ovat saaneet aika paljon sähköpostia ja huolestumisen aiheita päiväkodin vanhemmilta, joka tässä ympäristössä sijaitsee. Ja se vuorovaikutus, jota äskeinenkin puhuja puhui, on äärimmäisen tärkeää tämän tyyppisissä hankkeissa.

Mielestäni on valitettavaa se, että hankesuunnitelman yhteydessä laadittu ympäristöselvitys laadittiin vasta sen jälkeen, kun kiinteistölautakunta kehotti niin tekemään. Tämän tyyppisten selvitysten pitäisi olla itsestään selviä, kun tämän asuntolan tyyppisiä toimintoja sijoitetaan ja toisaalta myös siitä syystä, että se tapahtui näin myöhään, vuorovaikutus on saattanut jäädä osaltaan myös puutteelliseksi tämän alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa.

Usein näissä huolissa on kyse myös ns. tuntemattoman pelosta, sillä eri puolilla kaupunkia, tällä hetkelläkin, asuntolat, asukkaat ja päiväkodit elävät rauhanomaista rinnakkaiseloa, kunhan pelisäännöistä ja yhteisistä toimintatavoista pystytään sopimaan. Sen tähden on hyvä, että yhteistyöselvityksessä tai ympäristöselvityksessä on otettu esille ympäristötyön toimintamalli, jolla näitä haittoja tai hankaluuksia pystytään vähentämään, mm. säännöllisillä keskustelu- ja palautetilaisuuksilla. Toivon, että juuri nämä toimintamallin toimintamuodot sitten myös päätyvät käytäntöön Hietaniemenkatu 5:n kohdalla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asunnottomuuteen liittyy varsin usein päihdeongelma. Me emme ole Helsingissä tätä yhtälöä onnistuneet oikeastaan kovinkaan hyvin ratkaisemaan. Monia päihdeongelmaisia asunnottomia hoidetaan tänä päivänä siten, että heillä saattaa olla vuodessa jopa sata putkamajoitusta, joka on erittäin huono ratkaisu.

Jos puheenjohtaja sallii, sanoisin muutaman sanan tämän asian taustoista, jotta pääsisimme vaikuttamaan ongelman ytimiin ja syihin.

Tällä hetkellä Suomen asunnottomista päihdeongelmaisista väestöstä puolet oleskelee pääkaupunkiseudulla. Nämä päihdeongelmaiset ovat usein päihteiden sekakäyttäjiä. Päihteistä ylivoimaisesti merkittävin on alkoholi. Kaupungissamme on tällä hetkellä yli 100 000 alkoholin suurkuluttajaa, jotka käyttävät 70 % kaupungissa kulutetusta alkoholista. Ajatelkaa, että nämä 100 000 henkilöä juovat tilastollisesti keskimäärin vuodessa 250 pulloa Koskenkorvaa henkilöä kohden. Näistä henkilöistä joka toinen saa vähintäänkin lievän dementian, jos suurkulutus jatkuu tällä tasolla. Juuri tästä joukosta viides osa on vaarassa vähitellen syrjäytyä vakavasti päihdeongelmaiseksi ja jopa asunnottomaksi. Näin ei ole aina ollut. Alkoholin kulutus on viisinkertaistunut Helsingissä yhden sukupolven aikana, johtuen valtion virheellisistä alkoholipoliittisista ratkaisuista. Itsenäisen Suomen historian idioottimaisin alkoholipoliittinen ratkaisu tehtiin runsas kaksi vuotta sitten, kun maan hallitus alensi Koskenkorvan veroa 44 % sellaisessa tilanteessa, missä alkoholin kulutus oli ollut tukevassa kasvussa edeltävät kymmenen vuotta. Tästä seuraa tietyllä viiveellä ennen kokematon sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuva haittalasku.

Eräs tuttavani oli kuukausi sitten umpilisäkkeen poistoleikkauksessa HUSissa. Hän kertoi, että kun hän makasi siellä leikkauksen jälkeen, niin samassa huoneessa oli neljä henkilöä, jotka olivat kaikki toipumassa haimatulehduksesta. Sen hinta voi olla jopa 100 000 euroa per tapaus.

Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet lähes 90 milj. euroon. Syy on tietysti jälleen alkoholi.

Mutta mikä tässä huolestuttaa, niin pian viides osa nuoristamme ottaa säännölliset viikonloppukännit. Nuorten alkoholin käyttö on aikaistunut noin viidellä vuodella. Ja kun juopottelu aloitetaan 12 - 14 vuoden iässä, näiden nuorten vielä kehittyvät aivot vaurioituvat pysyvästi ja heidän mahdollisuutensa oppia uusia asioita ja kouluttautua ammattiin heikkenevät.

Olin tänään eduskunnan päihde- ja raittiusasiainneuvottelukunnassa. Siellä todettiin, että tällä menolla Suomesta ei tule mikään intellektuellien teknologiayhteiskunta. Joku siellä tosin sanoi, että kyllähän koneet sitten ajattelevat näiden ihmisten puolesta, jos oma ajatuskyky menee.

Mitä me päättäjät teemme tällaisessa tilanteessa? Jotkut haluavat siirtää viinitkin vielä maitokauppaan. Vai teemmekö vastuumme tuntien oikeat johtopäätökset alkoholin hinnan ja saatavuuden suhteen ja pyrimme vaikuttamaan valtion päätöksentekoon?

Jos emme tässä tilanteessa tee mitään, Hietaniemenkatu 5 b ei tule kovin pitkään riittämään asunnottomien ja päihdeongelmaisten palveluun. Tekisi mieleni sanoa, että tätä vauhtia Helsingissä joka kortteliin pitää lähitulevaisuudessa perustaa tällainen palvelukeskus. Ei tätä ongelmaa ratkaista aina vain uusia palvelukeskuksia rakentamalla. Jos me perustamme niitä lisää, loputkin maamme päihdeongelmaisista siirtyvät pääkaupunkiin. Virta on loputon. Ja muistutan vielä, että puolet heistä on jo täällä.

Tulisi miettiä aivan uusia ratkaisuja. Osa asunnottomista voisi entisinä ammattimiehinä rakentaa itselleen kämpät Helsingin omistamalle tonttimaalle Sipooseen. Tämähän on toteutettu Kuopiossa. Se on toiminut ihan hyvin. Kouvolan kaupunki myi viikko sitten kiinalaiselle yrittäjälle 42 huoneistoa puolella miljoonalla eurolla. Yhdelle asunnolle tuli hintaa vajaat 12 000 euroa. Suomi on lähes tyhjiä kerrostaloja täynnä maaseudulla. Ei ole mielestäni Helsingin asia hoitaa kaikkia Suomen asunnottomia päihdeongelmaisia, imuroida heitä tänne. Heidän määränsä on voimakkaassa kasvussa valtion vääristä päihdepoliittisista ratkaisuista johtuen. Tämä asia täytyy miettiä aivan uudelleen.

Esitän seuraavan vastaehdotuksen, joka on sanamuodoltaan sama, jonka tein jo kaupunginhallituksessa. Sen vuoksi sitä ei ole täällä jaettu, koska se on listassa:

"Kaupunginvaltuusto päättänee luopua Hietaniemenkatu 5 b kiinteistön peruskorjaamisesta asunnottomien palvelukeskukseksi ja sen sijaan kunnostaa Herttoniemen asuntolan ja rakentaa siihen tarpeen mukaan lisätiloja."

Tämä ei tietenkään sulje pois muitakaan ratkaisumalleja, jos tämä Hietaniemenkatu 5:n tontti on varattu jo muuhun käyttöön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen valtuutettu Reinikaisen kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen alkoholipolitiikka on tällä kaudella ollut todella huonoa. Mistään muusta en olekaan hänen kanssaan samaa mieltä.

Mielestäni Helsingin tulee toimia esimerkillisesti asunnottomuusasian suhteen. Enkä kannata palautusta. Mielestäni valtuutettu Reinikaisen puhe on suoraan sanottua sydämetöntä.

Pääkaupunkiseudulla on arviolta 3 000 asunnotonta. Tämä päätettävänä oleva Hietaniemenkadun asuntolan hankesuunnitelma on mielestäni hyvä alku tämän ongelman ratkaisemiselle. Tarvitaan kuitenkin muitakin toimia.

Kannatan sitä, että aikaisemmin käytössä ollut Sahaajankadun asuntolatontti säilytetään jatkossakin asuntolakäytössä. Toivon, että kaupunkisuunnitteluvirasto myös toimisi tämän mukaisesti. Tässä kaupungissa tarvitaan kuitenkin muitakin asuntoloita kuin ensisuojia. Liikenneyhteyksien vuoksi voisi olla järkevintä, että Sahaajankadun asuntola olisi jatkossa esimerkiksi sosiaalista asumista, kun se kuitenkin täytyy saneerata hyvin voimallisesti. Mielestäni myös joskus selvityksessä ollut Mäkelänkatu 46 pitäisi kaavoittaa asuntolaksi, kuten on aiemmin esitetty.

Olen sitä mieltä, että jatkossakin tarvitaan lisää asuntoloita ja tämä ongelma ei ratkea tällä esityksellä.

Kaikkein tärkein keino asunnottomuusongelman ratkaisemiseksi on kaavoitus, kun ajatellaan uusia asuntoalueita. Kaikkia asuntoalueita suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon asuntolatonttien tarve. Tämä on tärkeää siitä syystä, että uusilla alueilla niitä kaavoitettaessa ei ole tätä valtaisaa nykyisten asukkaiden vastustusta, mitä valtuutetut ovat nytkin kohdanneet Hietaniemenkadun asuntolan käsittelyn aikana.

Teenkin asiasta seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asuntolatoimintaan soveltuvien tonttien tarve otetaan huomioon uusia asuinalueita kaavoitettaessa.

Puheenjohtaja.

Halusin vain täsmentää yhtä asiaa, koska jatkossa varmaan Sahaajankatu tulee nousemaan puheenvuoroissa esiin, ettei tulisi sellaista väärinkäsitystä, että se olisi saneerattavissa.

Elikkä sehän ei ole saneerattavissa. Se on purkukunnossa. Tästä syystä meillä on tämä esitys. Elikkä siellä on tontti, mutta ne rakennukset eivät ole korjattavissa. Tämä täsmennys, ettei käydä tästä sitten keskustelua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensin kannatan valtuutettu Puoskarin tekemää pontta.

Hietaniemenkadun asuntola on syystäkin herättänyt paljon keskustelua. Asukkaat olisi kannattanut ottaa ajoissa mukaan suunnitteluun. Siitä varmaan täällä moni tulee tänä iltana sanomaan. Päiväkoti- ja koululaisten vanhempien huoli on ymmärrettävää. Kuitenkin asuntolan käyttöön oton saamisella on jo kiire. EU-puheenjohtajuuden kynnyksellä Suomessa ja Helsingissä on tärkeää osoittaa myös se, että Helsinki on sivistyskaupunki. Asuntolaa tarvitaan. Aikaa ei ole hukattavissa. Kannatan asuntolaa Hietaniemenkadulla. Paikka on helposti saavutettavissa ja pystytään ottamaan käyttöön hyvin pian.

Päiväkodin piha-alue on yhtenäistymässä eikä lasten turvallisuuden kannalta ongelmatilanteita siksi pitäisi olennaisesti syntyä. Koululaisten kannalta mielestäni tätä asiaa pitäisi ehkä vielä tarkemmin miettiä, että miten turvallisuutta voidaan lisätä.

Mielestäni valtuutettu Hakolan ponsi on sellainen, että kannatan sitä. Korvaavien tilojen löytyminen päiväkodille olisi mielestäni parempi vaihtoehto kuin siihen viereen sen asuntolan saaminen.

Pidän tärkeänä sitä, että suunnitellaan asuntoloista ensisijaisesti pienehköjä yksikköjä ja tasapuolisesti eri puolille kaupunkia eikä tietoisesti koulujen tai päiväkotien välittömään läheisyyteen.

Asuntolat sinänsä eivät ole itsetarkoitus. Olennaista on tukea jatkossa entistä enemmän asuntola-asukkaiden kuntoutusta, jotta heistä mahdollisimman moni voisi päästä pois asuntolavaiheesta tuettuun asumiseen tai omaan asumiseen tai vuokra-asumiseen itsenäisemmin. Kaikkien kohdalla se ei varmaan ole realistinen tavoite. Mutta suunta olisi mielestäni siihen suuntaan.

Rakennussuunnitelman selostuksessa sivulla 5 sanotaan, että "ympäristötyön toimintamallin toteuttaminen tukee olennaisesti asuntolan lähiympäristöön koituvien riskien hallitsemista." Siinä sanotaan myös, että "sen keskeisiä elementtejä ovat säännöllinen vuorovaikutus, reaaliaikainen palautejärjestelmä, jatkuva työote ja yhteistyö lähipoliisin kanssa. Palvelukeskus nimeää yhdyshenkilön, joka ottaa vastaan yhteydenottoja naapurustolta ja yhdyshenkilö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos turvallisuusuhkia ilmenee, niiden poistamiseksi." Mielestäni tämä on erittäin merkittävä asia. Joissain ponsissa, joita tänään on esitetty tai tullaan ehkä esittämään, vedotaan tähän. Mutta mielestäni tämä on tekstissä aika paljon jo sisällä tämä asia.

Olen tyytyväinen siihen, että sosiaalivirasto tukee jatkossa myös Hietaniemenkadun nykyisten asukkaiden uudelleen kodin löytämistä. Eli esimerkiksi Alvi ja Elvi. Mielenterveyskuntoutujien asumista on luvattu tukea siten, että yhdessä aktiivisesti etsitään uutta korvaavaa paikkaa. Ei olisikaan järkevää edistää kahden vaikeasti sijoitettavan ryhmän asumista, asumisen vastakkain asettelua. Tähän tarvitaan myös tilakeskuksen tukea. Eilen sosiaalilautakunnassa kerrottiin, että Unto Ojala on erittäin tehokas ollut mm. Arabian päiväkotitilojen nopeaan saamiseen. Uskon, että tilakeskus ja Unto Ojala yhdessä sosiaaliviraston kanssa pystyy keksimään ratkaisuja myös nykyisten asukkaiden uuden kodin löytymiselle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Nyt käsiteltävä asia on erittäin herkkä monessakin suhteessa. On sanomattakin selvää, että suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tulee hoitaa vähäosaiset, asunnottomat ja päihdeongelmista kärsivät. Se on aivan selvä asia. Mutta sitä ei tule hoitaa sillä tavalla, että maksumiehiä ja kärsijöitä ovat tämän alueen asukkaat, ahkeria, tunnollisia, hyviä veronmaksajia. Kyllä heidän näkökulmansa on otettava huomioon, kuunneltava ja tehtävä sellaisia ratkaisuja, joihin kaikki voivat tavallaan tyytyä.

Ymmärrän oikein hyvin sen, mitä Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen toi esille, että johonkin nämä ongelmaiset on sijoitettava ja mielellään integroitava sellaiseen kaupunkirakenteeseen, jossa he eivät kokisi olevansa syrjäytyneitä. Mutta ei voida katsoa asioita sillä tavalla, että jotkut todellakin kärsivät. Lapset, vanhukset on otettava huomioon. Myöskin se puoli ja piirre on otettava huomioon, että rakentunut Kamppi-keskus on hyvin lähellä tätä aluetta. Se on Suomen käyntikortti. Sitä ei pidä tuhria tahallaan sellaisilla ratkaisuilla, joissa nämä onnettomat sitten tekevät sen työn, joka näkyy ja kuuluu kauas.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan edellä tehtyä palautusehdotusta.

Mielestäni tämä asia on vain lievän hyvin valmisteltu. Toivon, että tämä asia menee uuteen valmisteluun, jossa otetaan huomioon eri vaihtoehdot, asukasyhdistyksen 10 kohdan faktat, jotka ovat varmaan teillekin lähettäneet. Ennen kaikkea mielestäni tässä tulee ottaa lähtökohdaksi se, että tämä asukasalueyhdistys saa oikeudenmukaisen kohtelun ja huomion.

(Puheenjohtajan välikysymys.) Minä toivon, että täältä tulee sellainen palautusehdotus, joka on tehty todennäköisesti sellaisessa ryhmässä, joka tätä palautetta kannattaa. (Puheenjohtaja välikysymys.) Ei.

Ärade ordförande, bästa fullmäktige, hyvät valtuustokollegat.

Jag kunde nog vänta mig förstås att det var någon som skulle ta upp detta att man inte kan ha en viss typ av människor på ett visst ställe i Helsingfors för att det skulle synas. Nu kan vi inte bara önska bort människor, de finns och de har rätt att finnas var som helst i staden. Ett land har sina visitkort, helst just sådana som landet är, så att det representerar oss själva. Om vi inte klarar av att se det där visitkortet så får vi väl göra någonting åt själva problematiken. Vi kan inte bara putsa kort.

Det här är ett mänsklighetsärende vi har framför oss, ett rent mänsklighetsärende och hur fullmäktige i dag behandlar frågan är ett mått på fullmäktiges nivå på civilisations skala. Frågan gäller om vi unnar dem som socialt sätt står på bottennivå och som saknar ett hem och en plats där de får tillgång de till de mest elementära i det som vi kallar ett normalt liv, en säng att sova i under tak, i värme, i skydd från kyla, blåst och regn. Unnar vi dem en möjlighet att tvätta sig, att få sina kläder tvättade och att äta sin mat inomhus. Unnar vi alla människor möjligheten att gå på toaletten när behovet kallar. Om svaret är ja, godkänner fullmäktige i dag socialverkets planer på att renovera fastigheten på Sanduddsgatan 5 till ett servicecenter för bostadslösa med skyddshärbärge och boende i mindre rum.

Sahaajankadun tilojen ala-arvoiseen kuntoon kiinnitti oikeusasiamies huomiota jo edellisen valtuustokauden alussa, tai oliko se jopa ennen sitä.

Elokuuhun saakka vuonna 2007 on annettu armonaikaa kaupungille. Sen jälkeen se on suljettava ja asunnottomille on löydettävä toimivat tilat. Nyt on löydetty sopiva talo ja suunnitelmat näyttävät hyviltä. Mutta viime kuukausina ja viikkojen aikana on lobattu kovasti asuntolaa vastaan. Me olemme saaneet puhelinsoittoja, e-posteja, ties minkälaista viestiä. Jotkut asiallisia, toiset epäasiallisia ja jotkut kertovat, että me katselemme teitä, miten te tässä asiassa, että meitä on täällä paljon äänestäjiä. Minä en välitä siitä, kuka minua on äänestänyt, kuka ei, kuka tulevaisuudessa tekee, jos asetun ehdolle.

Osittain ymmärrän tulevien naapureiden huolen. Kukaan ei halua ongelmia lähelleen eikä lastensa näkyviin. Asunnottomien läsnä oloa kuitenkin pelätään turhan paljon. Eiväthän he ole Sahaajankadun seudullakaan olleet pahempi turvallisuusriski kuin omissa asunnoissaan olevat helsinkiläiset jossakin muualla. Asunnottomuus ei näet ole mikään merkki ihmisen aggressiivisuudesta, ei ainakaan sellaista automatiikkaa ole, eivätkä edes alkoholisoituneet ihmiset automaattisesti ole päälle karkaavaa ihmislajia.

Man har sagt att det vore ett bättre alternativ att renovera Sågaregatans härbärge, det har vi hört just här att det är omöjligt och dessutom så hur skulle det vara möjligt att göra det samtidigt som folk ska övernatta där, det är för mig en gåta hur den här ekvationen skulle gå igenom. Behovet av härbärge för bostadslösa kommer sannolikt att öka med tiden i takt med att narkotikamissbruk och andra rusmedelsmissbruk gör människor oförmögna att ta hand om sig själva. Antingen vi vill det eller inte så finns de här människorna mitt ibland oss. Vi kan inte fösa iväg dem i utkanten av staden eller låtsas att de inte finns. Var de än övernattar finns de på dagen i spårvagnar, i bussar och på gatorna och i parkerna. Ett servicecenter för bostadslösa är inte bara en övernattningsplats utan också ett ställe där socialvården har en möjlighet att knyta kontakt med klienterna, att styra eller hjälpa dem till den vård, kanske läkarvård, som de behöver.

De protesterande i Tölö, jag är förresten f.d. Tölöbo jag själv och har bott alldeles i närheten av det här stället så jag känner väl till det. I många fall har de här människorna försökt dehumanisera och demonisera de bostadslösa, vilket har berört åtminstone mig väldigt illa. Beslutet att inte arrangera subtitutionsvård för opiatmissbrukare i samband med servicecentret är däremot mycket bra. Det borde också kunna tillfredställa grannarna, man har faktiskt lyssnat på grannarna i den här frågan.

Olen eri otteessa asunut lähellä Pursimiehenkadun asuntolaa. Näen asunnottomia päivittäin Etelä-Helsingissä Sepänpuistossa, ruokakaupoissa ja kadulla. Kertaakaan minua ei ole uhattu, ei edes kerjätty rahaa.

Sosiaaliviraston suunnitelmat koskien lasten päiväkodin rauhan lisäämiseksi pitäisi edes hiukan rauhoittaa lasten vanhempien mieltä. Uskon, että jos nyt hyväksymme esityksen, elokuussa 2008 naapuritalojen asukkaiden pelko on jo huomattavasti pienempi kuin tänään.

Kun välillä kuulee sanottavan, ettei kaupunki kuuntele asukkaita. Tässä ainakin on kuunneltu. Toinen asia on sitten, tarkoittaako kuunteleminen sitä, että joka käänteessä totellaan niitä, jotka protestoivat. Silloin meidän pitäisi totella suuntaan, toiseen ja suuntaan taas toiseen. Tämä on mahdottomuus. Emme voi antaa periksi i Nimby -ilmiölle. Helsinki on meidän kaikkien, myös asunnottomien. Ilmeisesti minun aikani loppuu tähän. Täällä palaa jo valo. Joten annan muillekin aikaa.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Lyhyesti:

Asunnottomien palvelukeskusta suunnitellaan rakennukseen, jossa viime vuosina on ollut päävuokralaisina A-Klinikkasäätiön nuorisoasema, huumeiden käyttäjien Hietalinna -yhteisö, Hiv-Säätiön Aids-tukikeskus ja Alvi ry:n hoitokodit. Toimintaa ollaan muuttamassa peruskorjauksen jälkeen asunnottomien palvelukeskukseksi, mikä on ympäristön asukkaissa ja toimijoissa herättänyt suurta vastustusta.

On erittäin hyvä asia, että palvelukeskuksesta on keskusteltu etukäteen asukasjärjestöjen ja päiväkodin ja vanhempien edustajien kanssa. Tätä toimintamallia pitää jatkaa tulevaisuudessa.

Viereisen vanhusten asuintalon, päiväkodin ja naapuruston turvallisuutta tullaan tukemaan ympäristötyön toimintamallilla, jota on jo Helsingissä kehitetty Munkkisaaren palvelukeskuksessa. Suunnitelmissa on myös henkilökunnan jalkautuminen keskuksen ympäristöön ohjaamaan asiakkaita palvelukeskukseen ja sieltä pois sekä keräämään lähiympäristöstä kaikki päihteisiin viittaava pois, mikä on erinomainen asia, mutta vaatii myös panostusta henkilöstön määrään.

Tästä syystä esitän seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palvelukeskuksen henkilöstömitoituksessa huomioidaan henkilöstön määrä siten, että mahdollistetaan päivittäinen jalkautuminen palvelukeskuksen ulkopuolelle.

Mitoituksessa on huomioitava sekä tarve kerätä kaikki päihteisiin viittaava alueen ympäristöstä pois että asiakasohjaus palvelukeskukseen ja sieltä pois.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Antaessaan lausunnon Hietaniemen asuntolahankkeesta sosiaalilautakunnan selkeä enemmistö puolsi hanketta. Vain yksi jäsen oli hanketta vastaan. Hanketta puoltaa asuntolan saavutettavuus eri kulkuneuvoilla, mahdollisuus keskittää palveluja ja saada näin monia synergiaetuja. Hankkeen eteenpäin viemisellä on myös kiire, sillä suuri osa kaupungin asuntoloista on peruskorjauksen tarpeessa ja erityistä painetta hankkeelle aiheuttaa Herttoniemen ensisuojan poikkeusluvan päättyminen elokuussa 2008.

Hietaniemenkadun asuntolan lisäksi Helsingissä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan muitakin asumispalveluita, asuntoloita tai tuettua asumista. Näin ollen Hietaniemenkadun asuntola ei tule, jos nämä muut hankkeetkin onnistuvat, olemaan mikään tällainen palvelukeskittymä tässä kaupungissa. Tämä tulee myöskin vähentämään ensisuojan painetta.

Ymmärrän erittäin hyvin alueen asukkaiden ja alueen päiväkodin lasten huolen asuntolan tulosta. Uskon kuitenkin, että Helsingin kaupunki ja sosiaalivirasto pystyvät toteuttamaan hankkeen niin, että suurimmat uhkakuvat eivät toteudu. Hyvät palvelut asunnottomille vaikuttavat positiivisesti koko kaupungin turvallisuuteen. Asunnottomien tarpeista huolehtiminen on myös kaupungin velvollisuus. Hyvä asunnottomuuden hoito on osoitus kaupungilta siitä, että heikoimmastakin ja jo syrjäytyneistä tai syrjäytymisuhassa olevista ihmisistä halutaan pitää hyvää huolta. Arvojen jatkuvasti koventuessa tämä on mielestäni tärkeä viesti inhimillisyydestä.

Helsinki on onnistunut viime vuosina huolehtimaan asunnottomuudesta kohtuullisesti, vaikka osa asuntoloista onkin ollut varsin arveluttavassa kunnossa. Osoituksena Helsingin halusta huolehtia asunnottomuudesta mm. se, että paleltumiskuolemilta on vältytty talvisin ja ainakin sosiaaliviraston raportoinnin mukaan kenellekään ei esimerkiksi viime talvena ole suljettu ovea ja estetty pääsyä asuntolaan. Kaupunginvaltuuston tulee huolehtia asunnottomien ihmisarvoisten olojen tarjoamisesta myös tulevina talvina. Ilman tätä hanketta en usko sen toteutuvan.

Aloittaessani sosiaalilautakunnan varajäsenenä vuonna 2001 tutustuin moniin Helsingin asuntoloihin yhdessä sosiaalilautakunnan muiden jäsenten kanssa. Näky asuntoloissa oli rakennusten kunnon osalta monissa yksiköissä lohduton. Myöskin eräät yrittäjät olivat varsin arveluttavan oloisia siihen aikaan. Onneksi osa näistä asuntoiloista on jo suljettu. Moni on peruskorjauksen alla tai niitä tullaan peruskorjaamaan. Joten asuntoloiden olot tulevat parantumaan jatkossa.

On varsin ikävää laittaa asuntolahankkeessa vastakkain lapset ja asunnottomat. Sosiaalitoimen tulee huolehtia näiden molempien ryhmien hyvinvoinnista. Puolustaessaan asunnottomien oikeutta ihmisarvoisiin oloihin, on kohtuutonta väittää, että hankkeen puolustajat eivät välittäisi alueen lasten ja nuorten turvallisuudesta ja hyvistä kasvuedellytyksistä.

Haastetta hankkeessa kuitenkin riittää. Onkin tärkeää, että palvelujen rahoituksesta ja asuntolan henkilöstömitoituksesta huolehditaan hankkeen toteutuessa. Parhaan takeen alueen turvallisuudesta antaa ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö. Myös yhteistyö ympäristön asukkaiden ja muiden viranomaisten kanssa on tärkeää. On tärkeää huolehtia myös liikennevälineiden turvallisuudesta ja siisteydestä niin, että ihmiset uskaltavat ja voivat myös jatkossa käyttää alueen läheisyydessä julkisia kulkuneuvoja.

Hanketta mahdollisesti vastustaville valtuutetuille haluaisin muistuttaa, että äänestäessään tätä hanketta vastaan he samalla tulevat äänestäneeksi jonkin toisen sijoituspaikan puolesta. Päättäessään, että hanke ei voi tulla Leppäsuon päiväkodin lähiympäristöön, he samalla tulevat päättäneeksi, että se sopii paremmin jonkun toisen päiväkodin läheisyyteen. Helsingissä ei ole olemassa ideaalia paikkaa asuntolalle. Helsingin ulkopuolellekaan emme voi asunnottomia lähettää. Jossakin asunnottomien täytyy kuitenkin voida asua. Jos luovumme tästä hankkeesta, luovumme hankkeelle sopivasta valmiista kiinteistöstä ja ennen kaikkea mahdollisuudesta saada kohtuullisen ajan sisällä asunnottomille hyviä ja ihmisarvoisia palveluita.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Puollan asuntolan sijoittamista Hietaniemenkadulle. Uuden asuntolan perustaminen on haasteellista ja tulee aina olemaan. Tällä hetkellä tartumme haasteeseen parhaiten hyväksymällä tämän hankkeen etenemisen ja ottamalla vastuun hankkeen onnistumisesta ja alueen turvallisuudesta huolehtimisesta.

Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter. Hyvät valtuutetut.

Olen ollut mukana päättämässä satojen miljoonien eurojen hankkeista sekä sellaisista toimenpiteistä, jotka ratkaisevasti vaikuttavat tuhansien, ellei kaikkien helsinkiläisten jokapäiväiseen elämään eikä ikinä ole ollut edes lähelläkään vastaavaa määrää sähköpostiviestejä, puhelinsoittoja, postia ja muuta lobbausta, kuten tähän asiaan on liittynyt tähän asti. Hieman ihmetyttää se, että niin moni reagoi tällaiseen asiaan suhteessa siihen, mitä täällä muuta päätetään, mitä täällä muuta käsitellään. Ymmärrän toki, että tämä on asia, joka koskettaa. Ja tietenkin ymmärrän hyvin, että ihmiset aktivoituvat juuri asioissa, jotka he omaksuvat ja jotka mahdollisesti ovat tavalla tai toisella lähellä.

Men det som vi kallar för NIMBY-effekten, "Not In My Back-Yard" är ett negativt fenomen. Var vi än placerar ett sådant här hem, var vi än gör saker som upplevs kunna ha någon slags negativ effekt på fastighetspriser, omgivningens trivsamhet eller någonting dylikt som berör den enskilda individen, dess ekonomi och så vidare, kommer vi att ha motsvarande grad av klagomål. Det hjälper inte att flytta det, det hjälper inte att placera det här någon annanstans och jag är litet misstänksam till den här logiken som vissa tycks ha att en del stadsdelar är mindre värda än andra, en del är mer förtjänta av att få det här i sitt kvarter än andra. Så kan det inte heller vara. Det här är en svår fråga men vår grupp har grundligt bekantat sig med utredningen och kommit till att det finns inte bättre alternativ heller, varpå Sfp:s grupp enhälligt stöder det här projektet.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingissä on noin 3 000 asunnotonta. Ja Helsinki kun on kaikkien kaupunki, niin Helsingin on myös kaupunkina huolehdittava kaikista asukkaistaan riippumatta siitä, mikä on heidän tilanteensa tai varallisuusasemansa tai oma kuntonsa.

Hietaniemenkatu 5 -hankkeen valmistelu ei kaikilta osin ole tapahtunut täydellisesti ja tyylikkäästi, mutta silti tämä hanke tulee toteuttaa.

Täällä on monissa puheenvuoroissa kerrottu niistä lisäyksistä ja lisäysehdoista, mitä siihen on liitetty. En enää toista niitä ja puutu niihin. Uskon, että ne kaikki toteutetaan, mitä täällä on esille otettu ja mitä mm. sosiaalilautakunnan listateksteissä lukee.

Itse näen niin, että mitään yhtä isoa keskitettyä asunnottomien keskusta ei pitäisi kaupunkiin perustaa, vaan pitäisi sijoittaa ikään kuin ns. hajautettujen haittojen perusteella, toimia sellaisen mallin mukaan, että sijoitetaan useaan kaupunginosaan, lähes kaikkiin kaupunginosiin joku, vähintäänkin yksi ensisuoja tai tuetun asumisen tiloja tai asuntoloita. Näin voidaan myös taata paikan saavutettavuus, voidaan taata myös se, että millekään alueelle ei koidu kohtuuttomia haittoja näistä asuntoloista tai ensisuojista.

Itse näen myös niin, että ei ole niin, että joko Sahaajankatu tai Hietaniemenkatu. Mielestäni paremminkin niin, että tarvitaan sekä että. Sahaajankatu on siinä kunnossa, että se tulee purkaa. Mutta kun siinä on valmis kaava, niin sille tontille pitää siis rakentaa uusi eli purkaa se vanha ja rakentaa uusi. Sama koskee Mäkelänkatua. Siellä on tyhjä tontti Mäkelänkatu 46:ssa ja sinne voidaan rakentaa uusi. Laskin tuossa äkkiä, että jos se on noin 500 m²:n tila ja kaupungilla kun rakentaminen on yleensä kalliimpaa kuin yksityisillä, voidaan ajatella, että noin 3 000 euroa/m², niin puolellatoista miljoonalla eurolla saadaan sen kokoinen pytinki sinne ja 1 000 m² on 3 milj. euroa. Kyllä kaupungilla tällaisiin investointiin on varaa joka vuosi tehdä yksi tai useampi.

Täällä on paljon puhuttu lapsista ja lasten turvallisuudesta. Varsinkin edellisessä puheenvuorossa valtuutettu Siimes toi hyvin esille näitä pointteja. En lähde niitä toistamaan.

Itse haluaisin korostaa sen lisäksi myös vanhusten turvallisuutta ja vanhusten asumista, koska siinä lähellähän on vanhusten asuintalo. Se ei ole niinkään täällä näissä keskusteluissa tullut esille, että toimitaan jatkossa myös niin, että heidän elämänsä ei tästä häiriinny ja haittaannu, vaan että heilläkin on sitten turvallinen asuminen siinä.

Kaupunki on sillä tavalla ahdas, että täällä ei varmasti ole mitään paikkaa tai tonttia tai tilaa, joka ei olisi jonkun päiväkodin, koulun tai jonkun asuintalon lähellä. Siihen vaan täytyy tottua ja ajatukseen, että Helsinki on iso kaupunki, täällä on kaikenlaisia asukkaita ja täällä pitää olla kaikille tilaa ja meillä on myös velvollisuus huolehtia kaikista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja hyvät kuulijat.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä kannattaa asunnottomien palvelukeskuksen perustamista Hietaniemenkadulle.

Mielestämme on häpeä, että Helsinki, joka on rikas kaupunki, ei ole saanut tehtyä asiassa ratkaisuja jo aikaisemmin, vaikka asunnottomien asuntojen, asuntolapaikkojen ja tukipalvelujen puute on ollut hyvin tiedossa. Sahaajankadun asuntolan ongelmat ovat olleet esillä jo kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran.

Myös asunnottomilla on oikeus saada palveluja, myös oikeus saada palveluja, jotka ovat hyvien kulkuyhteyksien luona. Valtuutettu Lahti ilmeisesti katsoo, että tämä oikeus kuuluu ainakin Helsingin kantakaupungin alueella vain hyvätuloisille, hyväosaisille, ihmisille, joilla ei ole ongelmia, ei ainakaan ongelmia, jotka näkyisivät ulospäin ja häiritsisivät Helsingin keskustassa asioivia asiakkaita.

Hietaniemenkadun rakennus vaatii joka tapauksessa ensiksi peruskorjausta. Tässä yhteydessä on syytä hakea sellaisia ratkaisuja, joilla vähennetään lähiympäristössä palvelukeskukseen liittyviä huolenaiheita ja pelkoja.

Läheiseen Leppäsuon päiväkotiin on siihenkin tulossa peruskorjaus. Tässä yhteydessä on syytä toteuttaa se sosiaaliviraston esitys, että luodaan suora kulkuyhteys päiväkodista ulkoilupihalle. Lisäksi pitää varmistaa, että palvelukeskuksen naapuruston turvallisuuden edistämiseen tähtäävään ympäristötyön toimintamalliin varataan riittävät resurssit, että toimintamalli ei jää puheiden tasolle tai puolinaiseksi.

Kaupunginhallitus esittää palvelukeskuksen hankesuunnitelman rahoituksen turvaamista siirtämällä siihen varoja muista tilakeskuksen investoinneista. Kaupungin investointeihin tarvitaan kuitenkin myös lisärahoitusta. Nyt esitetyn asunnottomien palvelukeskuksen lisäksi tarvitaan asunnottomille muutenkin lisää asuntoja, asuntolapaikkoja ja tukipalveluja. Positiivisia kokemuksia Helsingillä on esimerkiksi tukiasunnoista, joihin annetaan tukipalveluja, samoin palveluasuntoryhmistä, jossa asukkaat ovat tukeneet samalla toinen toisiaan.

Asunnottomuus liittyy myös valmisteilla olevaan kaupungin asunto-ohjelmaan. Asunnottomuuden vähentämisestä täällä eri kokouksissa esitettyjen puheiden kanssa on mielestäni täysin ristiriidassa se, että asunto-ohjelmassa aiotaan vähentää vuokra-asuntotuotannon tavoitteita, irtaantua sosiaalisen asuntotuotannon järjestelmästä, rahoitusjärjestelmästä ja siirtyä yhä laajemmin kovan rahan lainoitukseen.

Hyvät valtuutetut.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä esittää hyväksyttäväksi kaksi pontta.

Ponsi 1:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee pikaisesti esitykset toimista, joilla voidaan lisätä asunnottomien tarvitsemia asuntoja, asuntolapaikkoja ja tukipalveluja.

Ponsi 2:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että samalla kun Hietaniemenkadulle perustetaan asunnottomien palvelukeskus, kaupunginhallitus huolehtii Leppäsuon päiväkodin ja muun naapuruston turvallisuutta tukevista pihajärjestelyistä ja toimintamalleista.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Ensimmäiseksi kommenttina edelliselle puhujalle tästä päiväkodista ja päiväkodin pihasta:

Itse sosiaalilautakunnassa töitä tekevänä voin sanoa, että yhtään päiväkotihankesuunnitelmaa ei meiltä vielä toistaiseksi ole hyväksytty nykyisellään niin, että piha olisi irtonainen siitä päiväkotirakennuksesta tai että se kulku ei jotenkin olisi esteetön. Varmasti tällainen keskustelu oltaisiin joka tapauksessa päiväkodin piha-alueen yhteydessä käyty siinä vaiheessa, kun hankesuunnitelma päiväkodista tulee.

Mutta jos mennään tähän asuntola-asiaan itsessään eikä puhuta pelkästään päiväkodista, niin voin sanoa, että harva asia herättää näin paljon keskustelua ja näin paljon polemiikkia kuin tämä Hietsu 5:een suunniteltu asunnottomien ensisuoja ja asuntola. Olen vieraillut siellä paikan päällä katsomassa paikkaa erilaisissa yhteyksissä, noin kymmeneen kertaan. Olen kulkenut ympäristöä syynäillen eri puolilla.

Julkinen vastustus on toki ollut valtavaa. Olen itse pohtinut sitä, missä määrin kyseessä on Nimby -politiikka ja missä määrin taas oikeat argumentit puoltaisivat asuntolan sijoittamista jonnekin muualle. Mutta minne? Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua asuntolan puolesta ja myös vastaan. On ikävää, että alkoholisteja ja on ikävää, että on asunnottomia.

Toisin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on toivottu, niin mielestäni asuntolaa ei voi hajasijoittaa eikä asunnottomia voi hajasijoittaa Kainuuseen eikä Sipooseen. Tämän tyyppistä asuntolaa ei voi kovin hyvin myöskään pilkkoa pienempiin osiin, sillä eivät asunnottomat kykene varaamaan paikkaansa seuraavaksi yöksi netissä tai puhelimitse. Paikka tulisi löytyä ensimmäisestä osoitteesta tai muuten edessä on sitten kylmä yö.

Asunnottomien asuntolapaikkojen puute ja huonot tulevaisuuden näkymät ovat olleet tiedossa jo monen vuoden ajan, siis jo monen vuoden ajan ennen kuin itse olen valtuustoon asti päässyt. Olemme poikkeusluvalla jatkaneet Sahaajankadun asuntolan toimintaa ja hitaasti ajaneet itsemme päätöksentekijöinä selkää seinää vasten. Kysynkin nyt arvoisilta 2000-luvun alun päättäjiltä, miksi silloin tehtyjä suunnitelmia asuntolan sijoittamisesta Mäkelänkadulle Töölöä ehkä sopivampaan ympäristöön ei ole toteutettu? Tulemme jatkossa tarvitsemaan lisää asuntolakäyttöön soveltuvia kiinteistöjä. Mäkelänkatu tulisi mielestäni edelleenkin pitää mielessä, kun tästä asiasta aletaan keskustelemaan.

Ympäristön viihtyisyys on sitten toinen lukunsa.

Meillä on näyttöä vastaavanlaisista ympäristöprojekteista ja ympäristön viihtyisyyden hallinnasta. Olemme onnistuneet kohtuullisesti mm. Munkkisaaressa. Edellisiin tekoihin ei kuitenkaan pidä turvautua tai tuudittautua. Hietaniemenkadulla lähiympäristön asukkaat ovat mielestäni aiheellisesti olleet huolestuneita päiväkodin, koulun, vanhusten asuntojen ja ensisuojan asiakaskuntien yhteentörmäyksistä. Ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta uhkaa erityisesti ns. märkäpuolella asioiva asiakaskunta. Kaupungilla on ympäristötyössä onneksi tukenaan ja apunaan monia luotettavia yhteistyökumppaneita kolmannelta sektoreilta ja yritysmaailmasta. Mainittakoon yhtenä niistä Diakonissalaitos.

Ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta ajatellen teen kaksi seuraavansisältöistä toivomuspontta, samalla kun haluan kannattaa tätä hankesuunnitelman eteenpäin vientiä.

Ponsi 1:

Hyväksyessään asunnottomien palvelukeskuksen sijoittamisen Hietaniemenkatu 5:een edellyttää kaupunginvaltuusto asunnottomien palvelukeskusta aloittamaan tiiviin naapurustoyhteistyön alueella. Kaupunginvaltuusto edellyttää sosiaaliviraston laativan asunnottomien palvelukeskuksen käyttöönottosuunnitelman yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Käyttöönottosuunnitelmassa tulisi huomioida paikalliset olosuhteet ja palvelukeskuksen valmisteluvaiheessa esiin tulleet naapuruston varaumat hankkeeseen. Pääperiaatteena tulee olla naapuruston kuuleminen, vastaavien palveluiden hyvien kokemusten hyödyntäminen ja riskien hallinta.

Ponsi 2:

Hyväksyessään asunnottomien palvelukeskuksen sijoittamisen Hietaniemenkatu 5:een kaupunginvaltuusto edellyttää sosiaaliviraston kehittämään paremmin toimivia ja kohdentuvia asumisen palveluketjuja. Toimiva eteneminen asumisuralla luo kiertoa asuntoloissa ja tukiasunnoissa ja vähentää tarvetta ns. märkäpuolen käyttöön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asunnottomuuteen tulee ottaa paremmin ennaltaehkäisevä ja kuntouttava ote. Lisäksi - luonnollisesti - tarvitsemme lisää asuntolapaikkoja. Hietaniemenkatu 5 ei sovi asunnottomien palvelukeskukseksi. Se on mahdollisimman huono paikka asuntolalle. Moni muu mietitty paikka on hylätty sellaisin perustein, jotka sopivat myös Hietaniemenkatu 5:een.

Siksi esitän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Asunnottomia ei tarvitse sijoittaa asumaan päiväkodin viereen - valtuutettu Siimes. Muita vaihtoehtoja on. Ja se, että asukkaat ovat aktiivisia, osoittaa heidän todellista huoltaan ja sitä ei tarvitse yhtään ylenkatsoa tai ihmetellä. Jotkut valtuutetut täällä vastustavat tällaista isoa palvelukeskusta ja tätä paikkaa, mutta eivät tee mitään asian hyväksi. Jotkut taas leimaavat meidät Hietaniemenkatu 5:n vastustajat sydämettömiksi.

Muistuttaisin mieliin, että jo 1990-luvulla - ja varmaan aikaisemminkin - tiedettiin Helsingin asunnottomien asuntotilanteen huono tila. Vuonna 2000 eduskunnan apulaisoikeusasiamies velvoitti kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin asuntola-asiassa. Herttoniemen Sahaajankadun asuntola ei täyttänyt vaatimustasoja. Sen jälkeen Sahaajankatua on vähän korjailtu. Paikkoja on vähentynyt ja joitakin lisäpaikkoja on muualla vähän hankittu. Ja nyt tänä vuonna olemme edenneet kovaa vauhtia ylhäältä annetun määräyksen perusteella Hietaniemenkatu 5:n valmistelussa asunnottomien palvelukeskukseksi. Ensin hidastellaan vuosia. Sitten laitetaan valtuutetut puun ja kuoren väliin, kun on niin kovin kiire. Valmisteltu on niin kiireessä, että YVA, ympäristövaikutusten arviointi, on jäänyt tekemättä. Ympäristöselvitys on. Se on tehty huhtikuussa tänä vuonna parissa viikossa. Mielestäni hanke kaatuu jo tähän, ympäristövaikutuksen selvityksen puutteeseen. Ympäristöselvitys on tehty parissa viikossa, mutta sitä selvitystä ei tehty yhdessä alueen toimijoiden kanssa, kuten YVA edellyttää. Tässä hankkeessa on ylhäältä sanelemisen maku.

Lopuksi sanoisin rahasta:

6,1 milj. euroa on huikea summa peruskorjaukseen. Tällä saisi myös paljon uudisrakentamista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.

Tie parempaan maailmaan käy lasten hyvinvointia parantamalla.

Nyt ollaan tekemässä hätäratkaisuna ilman selvitystä ympäristövaikutuksista asuntolaratkaisua, joka on omiaan heikentämään lasten elinolosuhteita.

Haluan kiittää lasten vanhempien järjestämästä tilaisuudesta maanantaina. Tunneviesti tuli ainakin minulle perille.

Olen samaa mieltä valtuutettu Luukkaisen kanssa siitä, että asuntolatoimintoja tulee hajauttaa. En näe sinänsä ongelmana asuntolan sijoittamista taloon, jossa on ollut jo asuntolatoimintaa, jos se tapahtuisi pienimuotoisessa tai edes siinä volyymissa, mitä muiden asuntoloiden kapasiteetti keskimäärin on.

Ongelmana tässä Hietaniemenkadun tapauksessa on se, että hankkeessa on kyse kolmen, jopa nelinkertaisesta volyymista aiempaan nähden. Tätä ei suoraan kerrota esittelytekstissä. Mutta sosiaalitoimen johtaja Voutilaiselta tarkistamani tiedon mukaan päivittäin Hietaniemenkadun asuntolassa saattaa käydä 150 eri asiakasta. Osa päiväkeskuksen väestä tulee asuntolapaikkojen käyttäjistä, mutta potentiaalisesti paikka saattaa vetää yli 200 eri kävijää päivää kohden. Sinänsä on hyvä, jos käytäntönä tulee olemaan - kuten ymmärsin - että huoneessa voi juoda eikä aina tarvitse tulla ulos ryyppäämään.

Jos asuntolasta lapsille ja vanhuksille koituvat riskit haluaa ottaa huomioon, helposti syytetään nimbyilystä. Tässä tulee nähdä ero sen välillä, hyväksytäänkö erinäköiset ihmiset ympäristössä. Jos näin ei tehdä, se on nimbyilyä. Nyt on kyse asuntolan volyymin aiheuttamasta päihdekeskeisestä elämäntavasta, joka saattaa levittäytyä ympärille ja haittaa varsinkin lasten kehitystä. Mielestäni tästä on syytä olla huolissaan. Jos näin käy, se on rinnastettavissa esimerkiksi katuprostituutiosta koituviin haittoihin. Esimerkiksi vammaislaitoksiin on kohdistunut nimbyilyä, vaikka vammaiset eivät aiheuta elämäntavallaan haittaa ympäristölleen, toisin kuin nyt on uhkana. Ryypiskelevän ja piikittelevän elämäntapaan sen sijaan saattaa liittyä käyttäytymistä, joka aiheuttaa pelkoa ympäristössä ja varsinkin kun kyseessä ovat lapset ja vanhukset. Tässä tapauksessa samassa talossa on vanhustentalo ja naapurikortteleissa 100-paikkainen lastentarha, koulu, nuorisotalo ja opiskelija-asuntola. Tässä ollaan tekemässä saman sukuista ratkaisua, mitä on harjoitettu monissa muissakin asioissa tehokkuusajattelua noudattaen. Keskitetään toiminnot saman katon alle ja ikään kuin näin ratkaistaisiin akuutti asuntolaongelma.

Mielestäni ensisuoja-asuntola tulisi olla pieni ja suhteellisen pieniä, mieluiten korkeintaan 50 paikkaa käsittäviä yksiköitä. Mutta nyt siis ollaan luomassa nelinkertaisella volyymilla toimiva keskittymä. Ensisuoja- ja asuntolatyöryhmän selvityksessä vuodelta 2002 pidetään tarkoituksenmukaisena 30-paikkaista asuntolaa.

Asuntolapaikkoja on syytä olla eri puolilla kaupunkia sosiaalisen sekoittamisen ideaa soveltaen. Hietaniemenkadun asuntolan perustamisen jälkeenkin puute on ainakin sadasta asuntolapaikasta, mikä loisi painetta myös perustettavaan asuntolaan.

Esitän ensimmäisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kiirehditään puuttuvien asuntolapaikkojen järjestämistä eri puolille kaupunkia.

Helsingin 3 000 asunnottomasta kolmasosa on väliaikaisen asunnon tarpeessa, esimerkiksi eronneita, kolmasosalla on alentunut toimintakyky, esimerkiksi mielenterveyssyistä ja kolmasosa, eli noin tuhat, on alkoholi- ja päihderiippuvaisia, joita ollaan nyt sijoittamassa Hietaniemenkadulle.

Esitän toisen toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus tehdä ensisuojien päihtyneille vakioasiakkaille henkilökohtaiset kuntoutussuunnitelmat.

Alkoholiveron alennuksella on luotu lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Tätä ongelmaa tulisi hoitaa luomalla parempaa perusturvaa riskiryhmille eikä riskeeraamalla lasten turvallisuuden tunnetta. Tämä on huomioitu myös ensisuoja- ja asuntolatyöryhmän selvityksessä. Siinä todetaan, että "ensisuojan välittömässä läheisyydessä ei tule olla lasten päivähoito-, koulu- tai leikkipaikkoja ja ensisuoja ja asuntola ei sovi lapsille, moniongelmaisille, nuorille ja vanhuksille suunnattujen palvelujen lähinaapuriksi."

Esitän kolmannen toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkadun asuntolan asukasrakennetta varaudutaan muuttamaan, jos asuntolasta aiheutuu haittaa lähiympäristön, erityisesti lasten ja vanhusten turvallisuudelle.

Lopuksi kannatan valtuutettu Hakasen ponsia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan tätä listalla olevaa asuntolahanketta.

Mielestäni Hietaniemenkatu 5:n asuntola on sijainniltaan hyvä, - liikenteelliseltä sijainniltaan. Ja tässä hankkeessa on otettu huomioon ympäristölle aiheutuvat haitat.

Täällä sanottiin mm. päiväkodin turvallisuudesta - josta olemme kaikki saaneet kaikkein eniten palautetta - mm. valtuutettu Hakola piti suurimpana vaarana sitä, että ulkoinen olemus ja päihtyneenä esiintyminen häiritsee.

Kyllä tässä on aika hurjana nähty vaara. Kyllä tässä olisi aika paljon tehtävä sitten siinä, miten itse kukin kadun tallaaja näyttäytyy tiellä. Päihtyneitä näkee varmaan muuallakin kuin asuntolan läheisyydessä. En yhtään kiellä sitä, etteikö asuntola voisi olla epämiellyttävä ympäristölleen, mutta nämä eivät missään nimessä ole vaaratekijöitä, ulkoinen olemus ja päihtyneenä näyttäytyminen.

En kannata missään nimessä valtuutettu Hakolan esitystä siitä, että päiväkoti pitäisi siirtää ja vielä siten, että ennen kuin asuntola alkaa.

Tässä on paljon uhkakuvia esillä. Niihin pyritään vastaamaan. On hyviä hankkeita siitä, miten päiväkodin pihaa voidaan parantaa ja miten asuntolasta toiminta jalkautuu. Kyllä nyt ainakin katsotaan, miten hyvin nämä toiminnat sopeutuvat yhteen. Täytyy muistaa, että Hietaniemenkatu 5:ssa ei tälläkään hetkellä ole tällaisia ns. toivottuja naapureita. Itselläni suurin huoli tässä asiassa on itse asiassa se, että nykyiset toimijat saavat kunnolliset tilat jatkaakseen toimintaansa. Niin kuin hyvin tiedetään, todennäköisesti myös heidän sijoittamistaan minne tahansa kaupungissa luultavasti tullaan vastustamaan. Onneksi kaupunginhallitus otti jo omaan esitykseensä sen velvollisuuden, että nykyisille toimijoille etsitään uudet paikat.

Täällä valtuutettu Räty puheenvuorossaan kysyi, miksi tätä asiaa ei ole hoidettu.

Toki tätä asiaa on pyritty hoitamaan. On ollut mm. täälläkin esillä ollut Mäkelänkatu 46:n hanke, joka kaatui lähinnä kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaiseen vastustukseen. Nyt sitä ei enää pystyttäisi toteuttamaan, tai tähän hätään se ei enää auta, mutta toivottavasti siihen joskus vielä saadaan joku asuntola, jota tarvitaan. Sen lisäksi kertaalleen kaupunginhallitus jo päätti Pitäjänmäen teollisuusalueelle rakennettavasta asuntolasta, mikä ei todellakaan ollut sijainniltaan ideaali. Tällainen päätös silloin tehtiin, mutta se kaatui hallinto-oikeudessa. Sinne ei saanut asuntolaa laittaa. Joten ei voi sanoa, että tälle ei olisi mitään pyritty tekemään.

Mutta koska tiedetään, että asuntolat ovat vaikeasti sijoitettavia ja vaikka valtuutettu Reinikainenkin puheessaan toivoi, että päihtyneet ihmiset jollain tavalla poistuisivat jos ei nyt olemassa olosta, niin kaupungista kuitenkin - olen tästä eri mieltä - uskon, että vähempiosaisia tulee olemaan ja heille tarvitaan asuntolapaikkoja. Sen takia se, että meillä on nyt siellä Sahaajankadulla, sinne jää kuitenkin asuntolatontti, niin se pitää mielestäni asuntolakaavana säilyttää ainakin niin kauan, kunnes tiedetään, onko sille tontille käyttöä asuntolana.

Joten esitän ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Sahaajankadun asuntolatontin asemakaavaa ei muuteta muuhun käyttöön ennen kuin asuntolatarve kokonaisuudessaan on selvitetty.

Kannatan valtuutettu Puoskarin pontta, jossa hän toivoi kaavoitusta kaikille uusille alueille.

Lisäksi kannatan valtuutettu Rädyn tekemiä ponsia. Niistä erityisen lämpimästi tätä naapurusyhteistyötä ja myös tätä asuntoketjujen ohjaamista. Toivon, että tämä kokoomusryhmältä tarkoittaa myös sitä, että tähän asiaan sitten vastataan asunto-ohjelman yhteydessä.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Asunnottomuus on oikea ongelma, niin kuin täällä on toisteltu, on kerrottu lukuja, on kerrottu eduskunnan oikeusasiamiehen huomautuksista Helsingille ja siitä, kuinka vuosiin ei ole onnistuttu tekemään ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä. Yritetty on, mutta ne ovat kaatuneet milloin yksittäisten poliitikkojen vastustukseen lautakuntatasolla tai sitten esimerkiksi valituksiin, joita Pitäjänmäen tontinkin kohdalla oli tehty. Se Pitäjänmäen ratkaisukaan ei olisi ollut itse asiassa mikään riittävä ratkaisu. Se oli vain sitä ikään kuin ensiapua, mitä nyt tälle hankkeelle aina joskus on yritetty tehdä.

Me olemme nyt ikävässä tilanteessa. Tämä esitettävä ratkaisu ei ole hyvä, mutta se on paras mahdollinen, tai oikeastaan ainoa mahdollinen tällä annetulla aikataululla. Totta kai asuntolatoimintaa olisi hyvä sijoittaa jonnekin ympäristöön, jossa sen välittömät vaikutukset ei herättäisi ympäröivissä ihmisissä niin suurta pelkoa ja ahdistusta tai että ei tarvitsisi miettiä, kuinka sovitellaan eri toimintoja toisiinsa jne. Kysymys on oikeasti siitä, että tämä on inhimillistä kärsimystä, inhimillistä toimintaa, jonka hoitaminen kuuluu kaupungin velvollisuuksiin ja helppoja ratkaisuja asialle ei ole. Tässä tapauksessa ainoa nopeasti käyttöön otettava ratkaisu liittyy juuri tähän asuntolaan, jossa on valmis kaava alla.

Ymmärrän kyllä töölöläisten huolen. Sitä palautetta on tullut minullekin paljon. Minulla on itselläni pieniä lapsia, 4- ja 6-vuotiaat, päiväkodissa. Siitä huolimatta uskallan sanoa - ja oikeastaan juuri senkin takia - että tätä pelkoa ja uhkaa on myös liioiteltu. Uskallan sanoa sen sen takia, koska asun varmaan tästä valtuustosta kaikkein lähimpänä Sahaajankadun asuntolaa. Asun Roihuvuoressa. Toisin kuin sanotaan, Herttoniemessä ... (Välihuuto!) Paavo asuu aika lähellä. Mutta Herttoniemen teollisuusalueesta kun puhutaan, unohtuu usein ja usein ihan taktisesti jätetään sanomatta, että se alue on itse asiassa Roihuvuoren asuinalueen vieressä. Ensimmäinen talo on tien toisella puolella 20 m:n päässä ja koulu on tien toisella puolella siinä, kun se on kulmassa, niin sitten sen toisen tien puolella. Koulun piha alkaa käytännössä siis ihan kadun toiselta puolen, jos sen asian niin ilmoittaa, tai viheraluevyöhyke, joka jatkuu suoraan koulun pihaan. Me roihuvuorelaiset emme ole vastustaneet sitä minään kansanliikkeenä. Ei se koskaan ole mikään kiva asia ollut siellä. Mutta meillä on yleisesti ottaen ajateltu ja tällä hetkellä asukasyhdistyksessäkin otettu se kanta, että me roihuvuorelaiset voidaan kantaa sosiaalinen vastuu näistä ihmisistä. Omille lapsilleni olen sanonut - kun joka päivä bussilla ajan heidän kanssaan, kun meillä ei ole autoa, niin samalla bussilla tulevat aina nämä äijät sieltä - että he ovat täällä sen takia, että me välitämme näistä ihmisistä ja hekin kuuluvat tähän yhteiskuntaan. Sen sijaan, että me lähtisimme poliitikkoina mukaan siihen suureen pelotteluun, sen sijaan meidän täytyisi yrittää mielestäni näyttää lapsille myös mallia siitä, että tämä yhteiskunta kestää tällaiset ongelmat ja yhteisvastuullisesti hoitaa ne asiat. Se on mielestäni hurjan tärkeä juttu. Täällä pikkaisen tulee sellainen ikävä olo siitä, että tämä ongelma ruvetaan niin kuin puhaltamaan kumoon sillä, että jonkun mielestä se on ahdistavaa kohdata tällainen ilmiö, joka kuuluu tähän juttuun.

Oikeastaan ehkä järkyttynein olin valtuutettu Reinikaisen esityksestä, joka lähti oikeasti sellaisesta ajattelusta, että tämä ongelma ratkaistaan pelkästään ennaltaehkäisynä valtion politiikan kautta ja nämä kaikki kadulla olevat ihmiset jätettäisiin varmaan kuolemaan sinne. Onko tämä kristillistä politiikkaa, minä vaan kysyn? Kyllä me kannamme vastuuta oikeasti näistä sosiaalisista asioista mielestäni paljon enemmän tässä yhteiskunnassa.

Täällä on sanottu melkein kaikki tarpeellinen, että ehkä tämä riittää tällä kertaa.

Haluaisin vain todeta, että Herttoniemen asuntolan kapasiteetti on runsas 50 asuntolapaikkaa, kun taas Hietaniemenkadun paikkojen volyymi on kolmin, nelinkertainen tähän nähden.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin kiittää valtuutettu Rantasta mielestäni erittäin tasapainoisesta ja hyvästä puheenvuorosta.

Tämä ratkaisu, jonka teemme, on vaikea ratkaisu. Ei helppoja ratkaisuja olekaan. Me kaikki tiedämme, että aina on ollut niin, että kukaan ei haluaisi asunnottomia omille asuinalueilleen tai edes niiden lähimaillekaan.

Itse olen asunut yli kaksikymmentä vuotta aikoinaan Kalliossa. Ja kuten täällä aikaisemmin apulaiskaupunginjohtaja Korpinen sanoi, Kalliossa kyllä on ollut ja on edelleen ja tulee olemaan runsas määrä asunnottomia ja asuntoloista. Se näkyy siellä jokapäiväisessä kuvassa. Siellä asuu myös lapsiperheitä. Kyllä minä uskon, että vanhemmat voivat kasvatuksellisesti ja muuten vaikuttaa siihen, että lapset eivät siitä häiriinny.

Itse asiassa Hietaniemenkadun osalta käyttötarkoituksen muutos nykyisestä saattaa jopa olla pahempi. Ainakin itse ajattelen näin, että huumeiden käyttäjien osalta minä olettaisin, että lasten kohdalla on suurempia ongelmia odotettavissa tai pelättävissä. Alkoholistit monesti ovat reppanoita ja vaikka eivät välttämättä mitenkään miellyttäviä katsella, niin joka tapauksessa hyvin harvoin he ovat aggressiivisia ja väkivaltaisia. Useimmiten he ovat nimenomaan itse avun tarpeessa ja avuttomia ressukoita.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tästä asuntolahankkeesta on käytetty täällä tänään paljon puheenvuoroja ja itse asiassa tuntuu, että kaikki oleellinen asiasta puolin ja toisin on jo sanottu. Mutta haluan kuitenkin muutaman asian tästä aihepiiristä nostaa esiin.

Tämän asian yhteydessä on ollut myös havaittavissa erittäin positiivista kansalaisaktivismia, josta näkyvin muoto oli tämä Hietaniemenkatu 5 lähiympäristön taloyhtiöiden toimesta valmisteltu 10 faktaa -lehtinen, jossa kerrotaan hyvinkin vastustamattomasti ne tosiasiat, jotka tämän hankkeen ympärille liittyy. Näistä 10 faktasta pystyy jokainen valtuutettu mm. löytämään ne tosiasiat, jotka tämän aihepiirin osalta päätöksentekoa tehtäessä ovat olennaisia, jotka samat toki löytyvät myös jossain toisessa muodossa asian valmistelun papereista, jotka meillä valtuutetuilla ovat.

Ykkösfakta tuossa lehtisessä on se, että sosiaaliviraston työryhmä vuonna 2002 totesi, että ensisuojaa ei tule sijoittaa lasten päiväkodin, leikkipuiston tai koulun läheisyyteen. Niin kuin nyt tiedämme, Hietaniemenkatu 5:n läheisyydessä on 95-paikkainen päiväkoti ja kaksi koulua ja samoin sitten samassa pihapiirissä on 56-paikkainen vanhusten asuintalo. Eli voisi sanoa, että tässä kohdassa on tämän hankkeen vastustusargumenteista ehkä se ehdottomasti keskeisin. Ja syystä on monessa puheenvuorossa, myös niissä puheenvuoroissa, joissa on sitten kuitenkin kannatettu tätä hanketta, nostettu nämä näkökohdat esiin ja esitetty jopa päiväkodin siirtoa.

Toinen keskeinen fakta on sitten se, että Hietaniemenkatu 5:sta on nyt tässä päätöksenteon yhteydessä markkinoitu ikään kuin ainoana vaihtoehtona. Mutta jo tässä sosiaaliviraston asuntolatyöryhmän tekemässä raportissa oli työryhmän mielestä parempia ensisuojan sijoituskohteita kuin Hietaniemenkatu 5. Eli kyllä vaihtoehtoja tälle hankkeelle löytyy. Eli vastustus ei todellakaan tarkoita sitä, ettei haluttaisi löytää paikkaa asunnottomien palvelukeskukselle. Kyse ei ole todellakaan myöskään mistään sydämettömyydestä. Keskeisin vaihtoehtohan näyttäisi nyt olevan tämä Sahaajankatu 2, jolla tontti on osoitettu nimenomaan asuntolakäyttöön.

Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että kun ympäristöselvitystä on tämän hankkeen yhteydessä tehty, niin me kaikki näemme kyllä sen, että se ei oikein kunnolla täytä hyvin tehdyn, asiallisesti tehdyn selvityksen kriteereitä. Koko tämän hankkeen valmistelussa ikävä kyllä on sellaisia piirteitä, että täysiä pisteitä valmistelusta ei sen myötä voi antaa.

Näillä perusteilla kannatan valtuutettu Molanderin esitystä palauttaa tämä asia uudelleen valmisteluun.

Ärade ordförande, arvoisat valtuutetut.

En kannata palautusta. Muutama sana, mistä syystä:

Mängden och omfattningen av den feed-back som vi förtroendevalda har fått i den här frågan har gjort att jag också har satt mig ner och försökt tänka igenom den här frågan ur ett perspektiv av förälder och också boende nära ett sådant här servicehem. Oron för något som upplevs som hot mot den egna stadsmiljön är helt förståeligt, det är just genom omsorgen om närmiljön som vi ger uttryck för vårt engagemang i vår hemmiljö. Men till centrumboendets nackdelar hör sedan alla tider också de bostadslösa alkoholisterna, det vet de av oss som har bott i centrum, som har levt här hela sitt liv. De bostadslösa finns i centrum, om skyddshemmen finns annanstans betyder det bara att de bostadslösa tillbringar mer tid i spårvagnar, bussar och metro. I Helsingfors har vi inte brukat omfatta tanken om ghetto i segring och segregering. De bostadslösa som saknar hem kan inte städas undan genom att placera dem i en depå någonstans på ett avlägset område. Det är ingen mänsklig eller förnuftig lösning att bygga nytt i periferin när det ändå är centrum som är adressen. Det renoverade skyddshemmet vid Båtmansgatan i centrala Helsingfors öppnar snart igen för att ge plats åt också dem som är så berusade att de inte kommer in någon annanstans. I samma kvarter finns ett svenskt daghem och alldeles nära många, också svenska, också finska skolor. Jag är övertygad om att de hemlösa i sämst skick nog återvänder till mina och mina barns hemtrakter i närheten av Båtmansgatan och det är faktiskt ingen som jag någonsin har känt någon oro för. Polismord på öppen gata, mord i hemmen, allt det här har hela tiden funnits ett stenkast ifrån oss. Men ännu har inte någon bostadslös varit inblandad i någon av de här händelserna.

Tästä syystä onkin hieman hämmentävää kuulla, että - anteeksi rouva puheenjohtaja - Stadin pultsarit muodostaisivat turvallisuusriskin.

Itse olen omille lapsilleni teroittanut - aivan niin kuin valtuutettu Rantanenkin aikaisemmin mainitsi - etteivät nuhjuiset alkoholistit ole lapsille vaaraksi, vaikka nyt hieman erilaisilta näyttävätkin.

RKP:n ryhmä ei tue palautusta, mutta pitää hyvänä, että etsitään nykyisille Hietaniemenkatu 5:n vuokralaisille uudet tilat.

On hyvä, että kaupunki vihdoin ottaa vastuuta asiassa eikä asunnottomuus jää vain yksityisen kolmannen sektorin harteille. Syy tähän asiaan on tietysti se, että tämä asia on todella hoidettu toisten toimijoiden puolesta.

Fru ordförande.

Det förslag som föreligger om renovering av Sanduddsgatan 5 b till servicecenter för bostadslösa tar hänsyn till invånarnas och företagarnas oro. Det att underhållsbehandlingen för narkomaner inte flyttas till servicecentret samt det stadsplanearbete till förmån för en bättre gård för daghemmet i närheten visar att beredningen har lyssnat på den feed-back som kommit och konsekvenserna av beslutet kommer att följas upp och vi har på grund av det stora motståndet skapat en helt annan färdighet för att hantera den här sortens problem i närmiljön.

Turvallisuuden tunteen järkkyminen on meille kaikille vakava asia. Suurin turvallisuusriski on kuitenkin se välinpitämättömyys, jota me kaupunkilaiset toisiamme kohtaan tunnemme ja osoitamme.

Tositarina muutaman vuoden takaisesta Helsingistä: pienen diabeteksesta kärsivän lapsen hätä ei liikuttanut työssä käyviä kunnon kansalaisia, ainoastaan kahta laitapuolen kulkijaa, jotka huomasivat itkevän tytön ja ryhtyivät auttamaan häntä.

Arvoisat kuulijat.

On säädytöntä osoittaa yhteiskunnan heikko-osaisille teollisuusalueen parakkiratkaisuja. Kun Punavuoren asuntola pian avaa taas ovensa, olen varma, että aikaisemmat asukkaat löytävät tiensä taas sinne, eivätkä siten tule häiriköimään vain töölöläisiä. Pääkaupunkielämä on värikästä, vilkasta ja siihen kuuluvat kaikenlaiset ihmiset. Me helsinkiläiset voimme edelleen luottaa siihen, että kadut pysyvät suht rauhallisina. Ikävä kyllä, todellinen väkivalta, se turvallisuusriski, joka meitä, varsinkin lapsia ja naisia uhkaa, on ja pysyy kotien seinien sisällä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minulla on ollut ilo havaita täällä näitä runsaita puheenvuoroja, joissa on käynyt ilmi erittäin suuri suvaitsevaisuus. Osoittaahan se suurta suvaitsevaisuutta, että asunnottomia otetaan Helsingin keskustaan, mikä käytännössä merkitsee sitä, että kohtaamme heitä useasti, emmekä pyri näin ollen laittamaan heitä mihinkään syrjään, piiloon ja paikkoihin, joissa mahdollisimman vähän heitä kohdattaisiin. Se osoittaa myös ymmärrystä näitä henkilöitä kohtaan. Myönteistä oli myöskin, että yllätyksekseni omassa puolueessani, kokoomuspuolueessa, kannatettiin ajatusta, että asunnottomia sijoitettaisiin töölööseen.

Itse olen törmännyt näihin henkilöihin, asunnottomiin, antanut heille oikeusapua silloin, kun he ovat tekijöinä tai uhreina rikoksissa. Täytyy valitettavasti todeta, että syrjäytyneet tekevät syrjäytyneiden tekoja, joita lasten ei ole syytä nähdä. Ja koska Hietaniemenkatu 5:n lähellä on kuitenkin päiväkoti, kouluja ja vanhainkoti, niin nämä ovat sellaisia henkilöitä elikkä lapset, nuoret, koululaiset, vanhukset, jotka kaipaavat erityistä suojelua. Heitä ei tule asettaa vaaralle alttiiksi. Näin ollen sitä asuntolaa ei voida sijoittaa siihen paikkaan, mihin sitä on tällä hetkellä ajateltu.

Tämä asia on palautettava uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että en kannata palautusta.

Mielestäni täällä on käytetty hyviä ja ryhdikkäitä puheenvuoroja asiasta, josta selvästikään ei varmaan kunniallisuudesta asianomaisille kuitenkaan kauheasti ääniä tule ja sitten on käytetty toisenlaisia puheenvuoroja.

Silti minun täytyy sanoa, että minua risoo olla tekemässä tällaista päätöstä, koska kyllä tähän liittyy ongelmia. Asukkailla on täysin legitiimi syy protestoida, olla huolissaan ja koettaa vaikuttaa asiaan. Se mikä minua tässä risoo, on se, että erilaisten tapahtumien seurauksena, osittain huonon valmistelun, osittain poliitikkojen ja osittain virkamiesten päättämättömyyden takia me olemme ihan selkä seinää vasten. Meillä ei ole mitään muuta kunniallista tapaa olemassa kuin hyväksyä tämä ratkaisu. Se on ikävää. Ymmärrän töölöläisiä, että heitä se harmittaa.

Voin kuitenkin lohduttaa, että olen asunut Katajanokalla kolmisenkymmentä vuotta ja Katajanokalla aikanaan oli tällainen asuntola myös ja - (Välihuuto!) - ja vankila. He olivat siellä kuitenkin pääosin sisällä. Mutta oli tällainen asuntola ja oli päiväkodin vieressä. Lasteni reitti päiväkodille kulki suoraan sen edestä eikä siitä ollut tavattomasti haittaa. Siitä oli haittaa 4:n ratikassa - se täytyy myöntää - ja erityisesti siitä oli haittaa naispuolisille asiakkaille 4:n ratikassa. Mutta muuten sen kanssa tultiin täysin toimeen. Siinä suhteessa sanon, että nämä pelot ovat ylimitoitettuja. Totta kai kaupungin pitää tehdä jotakin ja ottaa tämä erityiseen valvontaan, että nuo pelot myöskään eivät toteudu.

Mutta kuten sanottu - puheenjohtaja - meillä ei tässä tilanteessa valitettavasti ole muuta vaihtoehtoa. Ehkä opimme siitä, että ikäviä asioita ei pidä lykätä, jotta emme joutuisi tällaiseen selkä seinää vasten -tilanteeseen myöhemmin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä ollaan tekemässä päätöstä jotenkin ahdistuneessa tunnelmissa, vaikka kysymyksessä on iloinen päätös ja positiivinen päätös loppujen lopuksi.

Mielestä oli pöyristyttävää kuulla, miten entinen ministeri, helsinkiläinen kansanedustaja, ilmeisesti töölöläinen, valtuutettu Kiviniemi näkee tämän asian sellaiseksi, että hän ei pysty kanssaihmisiään Helsingissä asuttamaan. En ymmärrä tätä pelkoa. En ymmärrä tätä vastustelua tässä asiassa. Mehän tästä asiasta vastaamme.

Noin viisitoista vuotta sitten, kun Kyläsaaressa asunnottomien palvelukeskus lakkautettiin ja asunnottomat siirrettiin Herttoniemeen, miksi siinä vaiheessa valtuutetut eivät olleet kiinnostuneita asiasta, että hoidetaan nyt tämä asia pitkäjänteisesti ja valmiiksi? Ei, valtuutetut unohtivat silloin Herttoniemen asuntolan poikkeusluvan kanssa. Meidät herätettiin muutamia vuosia sitten eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toimesta. Olimme täysin unohtaneet nämä asiat. Nyt sitten kepulaiset tulevat vielä vastustamaan meidän helsinkiläistä päätöksentekoamme. Mielestäni tämä on käsittämätöntä. Ymmärrän, että valtuutettu Molander palautusesityksen tekijänä ja tunnettuna populistina tekee tällaista, mutta että ministerikin vielä on mukana. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Ei mennä.

Arvoisa toveri puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

En kannata asian palauttamista. Mielestäni ne perustelut, jolla valtuutettu Kiviniemi kannatti asian palauttamista, olivat epäinhimilliset ja pöyristyttävät.

Itse asun noin 300 m:n päässä Sahaajankadun ensisuojasta. Siinä vielä lähempänä on koulu. Siinä asuu ihmisiä. Tiedän, minkälaisia nämä ihmiset ovat. Joka päivä heitä näen, kun he kulkevat metroaseman ja Sahaajankadun ensisuojan väliä. Se, että heistä puhutaan vaarallisina, ei pidä paikkaansa. Kyllä heistä haittaa on. Jotkut heistä haisevat pahalle, he vähän mölisevät, käyttäytyvät ehkä vähän omituisesti, mutta vaarallisia he eivät ole. Helsinkiin ja kaupunkiin kuuluu se, että täällä on erilaisia ihmisiä ja erilaiset ihmiset näkyvät. Kyllä Helsingin keskustassa pitää myös heitä näkyä.

Se, että esitetään nyt Sahaajankatu epäinhimillisessä kunnossa, siitä on tullut eduskunnan oikeusasiamieheltä huomautuksia. Nyt meidän on pakko löytää ratkaisu sille.

Olen sitä mieltä - siinä naapurissa asuvana - että sitten kun Sahaajankadun epäinhimillisessä kunnossa olevat tilat puretaan, niin siihen pitää rakentaa uusi asuntola tilalle. Siinä on hyvä tontti. Haluan pitää sen siinä. Mutta se esitys, että nyt Hietaniemenkadulle ei tulisi asuntolaa ollenkaan, että tehtäisiin joku Sahaajankatu kakkonen, niin missä maailmassa tämä esitys elää, että purkaisimme nekin pois ja sitten ei olisi mitään asuntolaa? Silläkö tavalla tämä asia hoidettaisiin, valtuutettu Kiviniemi?

Ihmettelen tätä palautusesitystä ja palautusesityksen perusteita. Ei pidä lähteä pelottelemaan ihmisiä ja luomaan sellaisia uhkakuvia, joita ei todellisuudessa ole. Totta kai jokainen voi kokea asuntolan haitaksi - ymmärrän sen - mutta ei niitä pidä lähteä vastustamaan tällaisilla perusteilla, väittää, että Sahaajankadulle voitaisiin yht'äkkia rakentaa toinen asuntola. Ensin pitää hoitaa kuntoon nämä asiat, jonka jälkeen kyllä voidaan tehdä uudet tilat sinne.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vanhempinahan meitä aina meidän lapsemme turvallisuus huolestuttaa. Se on ihan ymmärrettävää. Kannamme huolta melkein kaikista asioista varmasti, kun lapset liikkuvat ympäri kaupunkia. Ja tuleekin ehkä pohtia poliittisina päättäjinä tarkemmin eri asioiden näkökulmaa lasten kannalta ja lasten turvallisuuden kannalta yleensä. Mielestäni kuitenkin on niin, että eniten minua pelottaa se, että kasvattaisimme lapsemme sillä tavalla, että ihmiset, joilla on vaikeata tai ovat erilaisia, että he jollain tavalla olisivat eriarvoisia, osoittaisimme lapsille, että he ovat eriarvoisia ja heidät pitää eristää, koska meille tekee niin pahaa olla heitä lähellä. Kyllä se tekee, mutta enemmän se tuska ja ahdistus, jonka heidän surunsa ehkä meille aiheuttaa.

On aika mielenkiintoista, että keskustelua päihdeongelmaisista syntyy eniten silloin, kun kysymys on siitä, miltä se meistä tuntuu ja miltä se meistä näyttää eikä siitä, miten meidän päihdehuoltomme on onnistunut, minkä takia meillä on niin suuri päihdeongelma, minkä takia päihdehoito on niin huonoa, että emme satsaa siihen riittävästi, että on riittävän pitkäaikaisia hoitoja ja riittävän uusia menetelmiä jne., että meillä on niin paljon ongelmaa meidän maassamme, että mistä se johtuu.

Kun tämän asian palauttamisesta puhutaan, niin mielestäni on tärkeätä, että ei palautettaisi tätä asiaa tässä vaiheessa. Kun asuntolaa suunnitellaan, on myös tärkeätä pohtia sitä, millä tavalla ympäristöä rakennetaan.

Toisin ehkä kuin monet muut, ajattelen, että päiväkoti on kuitenkin suhteellisen turvallinen paikka, koska siellä lapset tietenkin ovat aikuisten kanssa. Varmasti se muu ympäristökin kaipaa ajattelua. Niin kuin aina kun rakennetaan kaupungilla, pitäisi pohtia, missä lapset voivat olla, miten puistoja siivotaan.

Kun keskustelen lasteni kanssa - asumme myös keskustassa - heitä ei niinkään kuitenkaan pelota alkoholistit, vaan heitä pelottaa rasistiset huomautukset ratikassa tai öykkäröivät nuoret tai muuten ehkä eri asia. He ovat kasvaneet sen kanssa, että alkoholisteja on ja he voivat olla ehkä enemmän mielenkiinnon kohteita kuin muuta.

Toivon, että enemmän keskusteltaisiin siitä, miten on voinut olla mahdollista, että alkoholistit ovat joutuneet asumaan sellaisessa paikassa kuin Sahaajankadun asuntola. Kävimme ruotsalaisen eduskuntaryhmän kanssa siellä joitakin vuosia sitten. Täytyy sanoa, että sellaisessa paikassa mielestäni ei voinut sanoa, että olisi ihmisarvoista asua.

Mitä enemmän pyrimme eristämään alkoholiongelmaisia, päihderiippuvaisia tai syrjäytyneitä, sitä syvemmin heidän syrjäytymisensä syvenee. Sen takia on tärkeätä, että heille annettaisiin ainakin mahdollisuus jollain tavalla olla osa yhteiskuntaa, että he voivat asua siellä, missä muut ihmiset asuvat. Kaikki asuntoloissa asuvat eivät välttämättä asu siellä koska he haluavat. On hyvin vaikeata heidän löytää mitään paikkaa, missä voisi asua, jos he itse joutuisivat järjestämään sen asunnon. Kukaan ei heille varmaan vuokraa vapaaehtoisesti asuntoja.

En halua, että asia palautetaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Näin monta valtuutettua ei ole ollut koko iltana paikalla kenenkään puhujan aikana.

Tämän illan aikana on käyty keskustelua puolesta ja vastaan. Olen todella iloinen siitä, että meillä on Helsingissä näin vastuuntuntoinen valtuusto. Se on mielestäni hieno asia, että tämä asunnottomien asia saadaan menemään eteenpäin. Kuten täällä on tätä historiaa kerrottu jo, tämä asia on ollut vuosia vireillä ja nyt on päätöksen aika.

Olen ollut itse tutustumassa myös paikan päällä, kuullut asukkaiden näkemyksiä. Huoli siellä alueella on suuri. Siihen pitää suhtautua vakavasti ja mahdollisimman hyvin organisoida tämän asunnottomien palvelukeskuksen toiminta. Tämähän ei ole mikään pikasuunnitelmalla tehty. Tätä paikkaa on pitkän ajan haettu, niin kuin useissa puheenvuoroissa on tullut esille, elikkä ei voi sanoa, että tämä tuli yllättäen. Valtuutettu Helistö hyvin kuvasi sitä, että tämä on tavallaan ollut sivussa ja nyt tämän päätöksenteon tullessa ajankohtaiseksi tämä nousi sitten taas julkisuuteen.

Teen kaksi pontta. Ehdotan, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkatu 5 b asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnittelun yhteydessä kartoitetaan ympäristöhaitat perusteellisesti ja tarkennetaan toimenpiteitä haittojen minimoimiseksi.

Sosiaalilautakunta on tehnyt jo tätä työtä. Siellä on tehty. En ryhdy kertaamaan. Te näette ne suunnitelmat sieltä papereista.

Pidän tärkeänä, että kun ryhdytään konkreettiseen hankesuunnitelmaan - siinähän tulee kolme toiminnallisesti erilaista osaa elikkä tulee ensisuoja, palvelukeskus ja asunnot - niin silloin kun ryhdytään miettimään sitä toimintaa, niin silloin voidaan katsoa myös ympäristöasioita uudelleen.

Tähän samaan asiaan liittyy se, että teen toisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkatu 5 b asunnottomien palvelukeskuksen henkilöstömitoitus vastaa vaativan ja jalkautuvan sosiaalityön tarvetta.

Täällä valtuutettu Mäki teki samansuuntaisen ponnen, mutta mielestäni se on kapeampi kuin tämä. Haen sitä, mihin esimerkiksi apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen viittasi kuukausia sitten käyttämässään puheenvuorossa, että asunnottomien sosiaalityötä tehostetaan ja pyritään hakemaan erilaisia asumisratkaisuja. Tässä on nyt yksi sellainen hyvä mahdollisuus, että kun tässä on tavallaan kolmen kerroksen asioita samassa palvelukeskuksessa, niin tämä mahdollistaa myös siirtymisen sieltä alimmasta kerroksesta sinne ylimpiin kerroksiin elikkä asumiseen. Tämä on hyvä puoli, mikä tällaisessa palvelukeskuksessa on. Tämä idea on ollut sosiaaliviraston piirissä jo pitkään, että on haettu tällaista palvelukeskusideaa.

Valtuutettu Näre puhui tästä, että tämä on suuri keskittymä.

Se on totta, että tänne tulee paljon käyttäjiä. Tämähän on hyvin monenlaista palvelua, mitä saman katon alle tulee.

Näillä sanoin kannatan lämpimästi ehdotuksen eteenpäin menoa.

Puheenjohtaja.

Ensin ilmoitan kannattavani valtuutettu Näreen kolmea pontta sekä valtuutettu Hakolan ponsia.

Tänään sosiaalijohtaja Voutilainen kertoi, että ilmeisesti asuntolatarve on nyt lakipisteessään. Rakenteellisten syiden vuoksi paikkoja vähenee ja uusia paikkoja tarvitaan lisää, mutta kokonaisuutena paikkatarve alkaa laskea.

Mahdollisen muun käytön vuoksi teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkadun ensisuojatilat remontoidaan niin, että niitä voidaan myöhemmin käyttää myös muihin tarkoituksiin.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Enrothin toivomuspontta.

Haluan kiinnittää huomiota kahteen vähän erilaiseen seikkaan.

Hietaniemenkatu 5:n sijainnista asiaa selvittänyt työryhmä on lausunut: "Kohde täyttää palvelukeskustoiminnan näkökulmasta sijaintikriteerit ja nämä sijaintikriteerit ovat, että palvelukeskuksen tulee sijaita metro ja/tai raitiovaunureittien tuntumassa. Mikäli metroon tulevat portit, olisivat raitiovaunureitit entistäkin tärkeämpiä." Näillä perusteilla todetaan, että hanke pitäisi olla keskustassa. Tästä herää väistämättä kysymys, miksi linja-autoreitit eivät riitä sijainnillisen kriteerin kannalta? Ja vastaus löytyy jälleen työryhmän tekstistä: "Julkisten liikenneyhteyksien tulee olla sellaisia, että sisäänpääsyn yhteydessä ei ole lippukontrollia." Näin palvelukeskuksen sijaintia ollaan näiltä osin perustelemassa varsin erikoisesti.

Toinen seikka, johon kiinnitän huomion.

Etu-Töölön ja Kampin alueen yrittäjät pitävät kohtuuttomana sitä, että Helsingin kaupunki sijoittaa tämän palvelukeskuksen ydinkeskustaan, jossa se suoraan vaikuttaa yrittämisen edellytyksiin ja sitä kautta myös Helsingin työllisyyteen. Yrittäjien näkemyksen mukaan palvelukeskuksen sijoittaminen Hietaniemenkatu 5:een merkitsee huume- ja päihdehaittojen sekä rauhattomuuden ja turvattomuuden lisääntymisestä alueella. Palvelukeskus ei vaikuta ainoastaan alueen lasten, vanhusten ja nuorten elämään, vaan myös liiketoiminnan edellytyksiin.

Palvelukeskuksen haitat tulevat näkyviin monissa palveluyrityksissä. Keskus lisää turvattomuutta sekä yritysten työntekijöiden että asiakkaiden keskuudessa. Asiointi yrityksissä vaikeutuu ja asiakaskunta vähenee. Liikkeisiin ja yrityksiin joudutaan lisäämään turvajärjestelyjä. Luulen, että nämä tekijät ovat jääneet hankkeen tuottolaskelmissa ja muissa arvioinneissa huomioon ottamatta. Nämä olivat nimenomaan alueen yrittäjien näkökohtia.

Asuntolasuunnittelun tekemiseksi pitkäjännitteiseksi, siitähän on todettu, että vähän pidemmällä jänteellä näitä asioita pitäisi katsoa.

Teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uusia asemakaavoja laadittaessa ja vanhoja muutettaessa otetaan asuntolatonttien tarve riittävästi huomioon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Puhakan ensimmäistä pontta, jossa toivotaan, että tämän palvelukeskuksen henkilöstömitoitus vastaisi vaativan ja jalkautuvan sosiaalityön tarvetta.

Lisäksi kannatan valtuutettu Näreen pontta, jossa toivotaan, että kaupunginvaltuusto edellyttää, että kiirehditään puuttuvien asuntolapaikkojen järjestämistä eripuolille kaupunkia ja samoin valtuutettu Näreen toista pontta, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus tehdä ensisuojien päihtyneille vakioasiakkaille henkilökohtaiset kuntoutussuunnitelmat.

On ollut mukava kuunnella näitä inhimillisiä ja hyviä puheita täällä tänä iltana. Toisin kuin edellinen valtuutettu Koskisen puheenvuoro oli taas jälleen kerran hyvin pöyristyttävä. En voi ymmärtää sitä, miten liiketoiminnan edellytykset koskaan voidaan asettaa inhimillisten näkönäkökohtien edelle.

Itse asun Herttoniemessä, jossa päivittäin kohtaan asunnottomia ihmisiä. Yhdyn niihin puhujiin, esimerkiksi valtuutettuihin Rantaseen ja Arhinmäkeen, jotka ovat täällä tuoneet esiin sen käytännön kokemuksen asunnottomista, etteivät asunnottomat itse asiassa aiheuta vaaratilanteita. Minun lapseni - 6- ja 10-vuotiaat lapset - eivät pelkää asunnottomia, päinvastoin. Tyttäreni, joka 6-vuotias - ja pitää kaikesta vaaleanpunaisesta - on sitä mieltä, että vaikka asunnottomat ovat ällöttäviä, koska he haisevat pahalta, niin asunnottomat ovat silti säälittäviä, koska he ovat usein niin kovassa humalassa, että he voivat kaatua ja lyödä päänsä. Olen ylpeä lapsistani, jotka kokevat myötätuntoa erilaisia ihmisiä kohtaan, joiden kohtaaminen Itä-Helsingissä on ihan arkipäivää.

Tästä Sahaankadun asuntolasta - joka on siis lähellä omaa kotiani - sanoisin, että vaikka Sahaajankadulle rakennettaisiin uusi asuntola - joka on mielestäni kannatettava ajatus - niin me tarvitsemme tälle väliajalle jotakin. Sen takia Hietaniemenkatu 5, joka pystytään ottamaan nopeasti käyttöön, on tarpeellinen, kiireellinen ja hyvä hanke, joka pitää ehdottomasti toteuttaa.

Jos ja kun Sahaajankadulle rakennetaan uusi asuntola, niin olen sitä mieltä, että siellä pitäisi ehdottomasti olla tuettua asumista eli ei ensisuojatoimintaa, jollaista siellä nyt on. Heikossa kunnossa olevat ihmiset, jotka sinne pyrkivät pääsemään, niin se matka on hankala, siis keskustasta Sahaajankadulle ja sitten myöskin toisin päin elikkä kun tiedetään, että Sahaajankadun asuntola menee aamu 10 kiinni ja siellä ei ole ruokailua jne., niin Sahaajankadulta on vaikea päästä esimerkiksi keskustaan ruokailemaan, suihkuun jne.

Eli kannatan sitä, että Sahaajankadulla jatkossakin tulee olemaan asuntola, mutta siellä pitäisi olla ehdottomasti vähän tasokkaampaa asuntolatoimintaa. Ja muutenkin olen iloinen siitä linjauksesta, joka nykyisin on, että kun rakennetaan uusia asuntoloita, ei enää tehdä sellaisia epäinhimillisiä parakkeja, jollainen Sahaajankatu on, jotka kuitenkin vain ylläpitävät sitä asunnottomuuskierrettä. Sellaisissa paikoissa ei kenenkään pitäisi asua Suomessa vuonna 2006.

Toivoisin, että kun tätä asunnottomuuden vähentämissuunnitelmaa tulevaisuudessa viedään eteenpäin, niin kiinnitettäisiin huomiota naisten asunnottomuuteen erityisesti, joka Helsingissä on lisääntynyt. Pursimiehenkadulle ilmeisesti on tulossa yksiöitä, joihin pariskunnat pääsevät asumaan. Se on hieno juttu.

Sellainen asia, johon olen itse kiinnittänyt viime aikoina huomiota, on se, että minua alkoi viime syksynä, kun oli kovat pakkaset ja sai lukea lehdistä, kuinka Moskovassa ja muualla kuolee ihmisiä hankeen, niin rupesin selvittämään sitä, tilastoidaanko Helsingissä asunnottomien paleltumiskuolemia. Olen soittanut mm. Helsingin tietokeskukseen, tilastokeskukseen ja sosiaalivirastoon eri henkilöille ja on käynyt yllättäen ilmi, että Helsingissä ei tilastoida asunnottomuutta taustamuuttujana kuolinsyytilastoissa. Eli kun täällä valtuutettu Siimes sanoi, että Helsingissä on onneksi vältytty asunnottomien paleltumiskuolemilta, niin minä olen käyttänyt tämän asian selvittämiseen paljon aikaa, mutta en ole löytänyt sellaista tilastoa, jossa oikeasti näkyisi taustamuuttujana se, että ihminen on asunnoton ja paleltuu kuoliaaksi. Olen ajatellut tehdä tästä asiasta valtuustokysymyksen jossakin vaiheessa. Haluaisin kiinnittää teidän huomiota siihen. Se on mielestäni aika epäilyttäviä arvoja paljastava asia, että jos me Helsingissä emme tilastoi tällaista asiaa ja jos sitä kuitenkin tapahtuu.

Lopuksi haluaisin kiittää valtuutettu Björnberg-Enckelliä kauniista sanoista. Hän sanoi, että suurin turvallisuusriski on välinpitämättömyys. Olen tästä asiasta aivan täsmälleen samaa mieltä.

Rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Alanko-Kahiluodolle toteaisin, että jos paleltumiskuolemia on, niin niitä on varsin vähän. Ne ovat lähes olemattomat. Niitä oli huomattavasti enemmän ennen kuin ns. Lepakko-hotelli perustettiin. Silloin niitä oli talvisin jatkuvasti. Nyt meillä on joka tapauksessa mahdollisuus päästä lämpimään. Silloin ei ollut. He olivat kirkoissa yleensä. Mutta sitten siinä sai olla aina samassa kirkossa vain kolmisen yötä, jolloin seurakuntaneuvosto kielsi kirkon käyttämisen tuberkuloosivaaran takia. Kun he joutuivat esimerkiksi Pasilan kirkkoon menemään, täällä keskikaupungilla tyhjennettiin taskut ja joka jätkä antoi kolikot mitä oli, ja kainalosauvamiehille ostettiin ratikkalippu niillä. Mutta onneksi ne ajat ovat takanapäin. Olen hyvin optimistinen ja lohdullinen tässä suhteessa.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Ensin kannatan valtuutettu Koskisen toivomuspontta koskien uusia asemakaavoja ja niitten laatimista ja vanhoja muutettaessa otetaan asuntolatonttien tarve riittävästi huomioon.

Lapuankatu, Perhonkatu ja Hietaniemenkatu sijaitsevat useiden koulujen ja asuntoloiden keskellä. Hietaniemenkadulla on useita asuintaloja. Hietaniemenkatua käytetään ulkoilureittinä keskustasta Hietaniemen hautausmaalle ja Hietaniemen rantaan. Lapuankatua kulkevat opiskelijat asuntolasta koululle. Alueella kulkee asukkaiden ohella myös jonkin verran päiväkodin asiakkaita, lapsia ja heidän vanhempiaan sekä vanhuksia.

Hietaniemenkatu 5:een suunniteltu asuntolatoiminta tuo alueelle uusia asukkaita - voisi sanoa näin - kulkua ja liikennettä, jonka johdosta alueen liikennejärjestelyjen muuttamista selvästi rauhallisempaan ja turvallisempaan suuntaan tulee selvittää. Alueen turvallisuuden lisäämistä jatkuvalla kameravalvonnalla ja muilla mahdollisilla keinoilla tulee selvittää. Alueen viihtyisyyden lisäämistä istutusten, valaistuksen ja ympäristötaiteen keinoin tulee selvittää. Näillä toimenpiteillä asukkaiden viihtyminen ja turvallisuus alueella lisääntyisi merkittävästi. Alueesta tulisi asukkaiden elämänhallintaan myönteisesti vaikuttava tekijä. Hietaniemenkatu toimisi viihtyisänä kävelyreittinä kaupunkilaisille Kampista Töölön rantojen ulkoilualueelle. Alueen kampusluonne korostuisi.

Lopuksi totean, kun esitän toivomusponnen, että olen myös alueen asukas ja lähin ovi, johon asuntolan ovea, on oman taloni alaovi.

Esitän siis toivomusponnen, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkatu 5:n asuntolahankkeen yhteydessä selvitetään Lapuankadun sekä Hietaniemen, Runeberginkadun ja Mechelininkadun välissä olevan osuuden rauhoittamista muuttamalla ne viihtyisiksi ja turvallisiksi kävely- ja pihakaduiksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihan aluksi haluan tätä käytyä keskustelua täällä hieman kommentoida.

Täällä on hyvin voimakkain sanoin arvioitu niitä asukkaita, niitä alueen vanhempia ihmisiä, jotka Töölössä asuvat. On todettu, että olemme sydämettömiä ja on paheksuttu sitä vuorovaikutusta, mitä olemme halunneet näiden alueen asukkaiden toimesta tehdä.

Mielestäni Helsingin kaupunginvaltuusto on se taho, jossa pitää erilaisten ihmisten, kaikkien helsinkiläisten edut ja asiat yhteen sovittaa niin, että jokainen alue kaupungissa on hyvä asua ja elää. Sen takia mielestäni se on ollut sydämetöntä, että on syytelty osin täällä suoraan tai ainakin epäsuorasti Töölössä asuvia ihmisiä, jotka ovat olleet yhteydessä Helsingin kaupungin valtuutettuihin. Mielestäni se on hyvää ja tervetullutta. Meidän täytyy kaikki palaute ottaa vastaan ja sen pohjalta sitten tehdä päätökset.

Erityisesti tämä on ollut mielestäni sen takia huolestuttavaa, kun me kaikki myönnämme täällä, että tämä hanke on huonosti valmisteltu ja vuorovaikutusprosessi, jota alueen asukkaiden kanssa olisi pitänyt käydä, on ollut puutteellista. Ei ole ihme, että tuon alueen asukkaat ovat sitten aktiivisesti ja hyvin voimakkaasti olleet yhteydessä. Mielestäni se on erittäin tervetullutta. Kyllä sellainen valtuusto on aika kylmä ja kova, jos vanhemmat esittävät huoltaan, niin sitä sitten pidetään jollakin tavalla sydämettömänä. Mielestäni se on aivan oikein ja se on jokaisen vanhemman oikeus ja velvollisuus.

Arvoisa puheenjohtaja.

Asunnottomuus on todella iso häpeä. Enkä usko, että tästä salista tai mistään alueelta Helsingistä, Töölöstä tai mistään muualta, löytyy ihmisiä, jotka eivät haluaisi tätä asunnottomuusasiaa laittaa kuntoon.

Täällä osin hieman on syytelty. Kyllä syylliset löytyvät tästä salista, kun tämän asian kanssa olemme vitkutelleet ja vetkutelleet ja nyt olemme siinä pakkoraossa, että joudumme tekemään päätöksen, jonka kaikki tässä salissa myöntävät huonosti valmistelluksi ja sellaiseksi, että tämä ei ole se ensimmäinen vaihtoehto, mihin olisimme halunneet päätyä, ei ainakaan minun mielestäni. Sen takia haluan sanoa, että jos täällä on ollut puheenvuoroja, että tälle isolle kompleksille, että siellä on asuntola, ensisuoja ja palvelukeskus, että Hietaniemenkatu 5 olisi ehdottomasti paras mahdollinen paikka, niin en ole niiden puheenvuorojen kanssa samaa mieltä. Mielestäni kaupunkilaisjärkikin sen sanoo, että tälle asuntolalle pitäisi löytyä tästä kaupungista parempi paikka.

Yksi asia, josta ei ole paljon keskustelu, on se, onko järkevää näin isoa kompleksia itse asiassa rakentaa tälle alueelle. Toivoisin, että tästä olisi käyty enemmän keskustelua ja esittelyssä olisi ollut tästä enemmän, koska tämä on se asia, josta sosiaalilautakuntakaan ei selkeästi ja riittävästi arvioita tehnyt.

Toivon - kun nyt näyttää, että tämä esitys menee läpi, arvoisa puheenjohtaja - että tämä ensisuoja, joka Hietaniemenkatu 5:een tulee, niin heti kun Sahaajankadulle on mahdollista, niin ne toiminnat siirtyisivät sinne ja että olisi tilaa sille, että tämä Hietaniemenkatu 5:n asuntola olisi mahdollisesti väliaikainen ratkaisu. Tähän viittaavia ponsia on kokoomuksen ryhmästä tullut. Toivotaan, että asuntola remontoidaan sillä tavalla, että tilat ovat muuntautumiskykyiset ja arvioidaan, miten tämä yksikkö täällä toimii, minkälaisia vaikutuksia siitä on tullut, onko mahdollista sitten tai tarkoituksenmukaista, että näin isoa kompleksia ei olisi, vaan nämä olisivat pienempinä yksikköinä eri puolella kaupunkia. Tätä täytyy arvioida. Tästähän on hyviä ponsia esitetty, että tätä täytyy arvioida.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pidän kuitenkin hyvin harmillisena, että näin vaihtoehdottomia esityksiä tälle tulee varsinkin, kun tämän hankkeen vaihtoehdot olivat hyvin puutteellisesti, vajavaisesti arvioituja. Tässä prosessissa oli sellaisia asioita, jotka ovat meidän kaikkien tiedossa. Toivon, että tällaisia asioita toistamiseen ei tule, että joudumme tällaiseen pakkorakoon täällä Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Erityisen pahoillani olen siitä, minkä mainitsinkin jo tästä ympäristöselvitysten puutteellisuudesta. Kun erityisesti on tällainen hanke, joka puhututtaa kaikkia alueen asukkaita, olisi erittäin tärkeää, että selvitykset tehtäisiin perusteellisesti. Toivon, että näin graavia klommoja jatkossa ei näissä valmisteluissa oikeasti ole, vaan asukkaat otetaan aktiivisesti mukaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Perkiön esittämää pontta.

Pidän erittäin hyvänä ja perusteltuna kokoomuksen ryhmästä tulleita ponsia ja valtuutettu Näre piti täällä erittäin hyvän puheenvuoron.

Erityisesti haluan todeta sen, että kun täällä on puhuttu päiväkodin mahdollisesti siirrosta.

Se on sellainen asia, joka hyvin tiiviisti pitää tehdä yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Iso osa lapsiperheistä, jotka ovat Töölöön muuttaneet, ovat muuttaneet juuri siksi, että he ovat katsoneet, minkälaiset koulut ja päiväkodit siellä on. Ja kun päiväkodin siirrosta puhutaan, niin sen täytyy olla sellaisella alueella, että sinne on hyvät kulkuyhteydet ja se on niitten lapsiperheiden arjen toimivuuden kannalta hyvällä paikalla. Tämä ponsi on hyvä ja kannatettava.

Lopuksi haluan vielä todeta sen, että nämä Alvi- ja Elvi-kodit, jotka ovat näissä tiloissa siellä, niin toivon, että kaikki toiminnot, joita tällä paikalla on, niin niiden toiminnoille löydetään todellakin hyvät uudet paikat ja kaupunki on myöskin siinä aktiivinen. Tiedän, että tästä asiasta kaupunginhallituksessa keskusteltiin. Tiedän, että siellä on suuri hätä löytää uusia tiloja. Toivon, että ne löytyvät ja tässä asiassa ovat kaikki lautakunnat myöskin aktiivisena ja ennen kaikkea meidän kaupunkimme johto.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Sarkomaa oli huolissaan tästä pakkoraosta, että olemme tekemässä päätöstä, jossa runsaasti keskustelua aiheuttaneet toiminnot siirretään Hietaniemenkadulle.

On uutisoitu, että kaiken kaikkiaan Helsingissä asuntolapaikat valitettavasti vähenevät. Tämäkään päätös ei tuo sinällään helpotusta tähän tilanteeseen, vaikka varsin suuresta yksiköstä onkin kyse.

Kun peruskorjauksia tehdään, niin samassa yhteydessä kussakin yksikössä inhimillistetään asukkaitten elämisen mahdollisuuksia. Näin ollen se tietää automaattisesti sitä, että niissä myöskin paikkamäärät vähenevät.

Näin ollen meidän tulee tehdä ponnekkaasti työtä, että tulevaisuudessa kykenemme tarjoamaan asuntolatarpeessa oleville ihmisille asialliset asumisen muodot.

Sahaajankadun kiinteistöstä täällä tuli jo valtuutettu Puhakalta viesti.

Se ei ole peruskorjattavissa. Se on purkutavaraa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Vehviläiselle totean, että kannoin suurta huolta asunnottomuudesta ja totesin, että asuntoloita tarvitaan. Se minkä nostin puheenvuorossani esille, on se, että tämä uusi kompleksi, johon on yhdistetty aivan ensimmäistä kertaa palvelukeskus, ensisuoja ja asuntola, niin totesin, että hyvin tarkkaan on arvioitava jatkossa, että olisiko esimerkiksi mahdollista, että tämä ensisuoja siirrettäisiin sitten sinne Sahaajankadulle, sitten kun se usean vuoden jälkeen on siinä kunnossa, että sinne mahdollisesti ollaan rakennettu ja se olisi mahdollista, elikkä tämä nähtäisiin mahdollisesti väliaikaisena ratkaisuna näin ison kompleksin rakentaminen tälle alueelle. Tiedän toki, että tässä tarvitaan monta vuotta. Siksi juuri tässä pakkoraossa ollaan ilmeisesti, kun sinne ei voida heti siirtyä, mikä olisi mielestäni tarkoituksenmukaisempaa.

Arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hietaniemenkadun asuntolan suuri asukasmäärä ja monimuotoisen toiminnan aiheuttama muutos fyysisesti erittäin tiheästi asutulla ja suhteellisen pienellä alueella on hurjan suuri. Lähipuistot ovat lähitalojen ihan oikeita piha-alueita, joilla lapsien on ollut turvallista leikkiä. Sen vuoksi on erittäin ymmärrettävää, että vanhemmat ovat ihan oikeasti peloissaan siitä, mitä nyt tapahtuu. Asuntolan viereisen vanhustentalon ikkunat ovat sisäänkatsomiskorkeudella avoimeen ilta-aurinkoon ja avautuvat sitä paitsi suoraan asuntolan suunnitellulle sisääntulo- ja oleskelupihalle.

Kuitenkaan realismia ei ole tämän asian vetkutus ja palautus enää takaisin käsittelyyn. Tätä on tarpeeksi kauan jo vetkuteltu. Sen vuoksi - kuten täällä on tullut usein ilmi - olemme tässä tilanteessa missä nyt olemme. Asian hyvä ja riskitön toteutus on nyt ydinasia, miten tästä on jatkettava.

Olisin toivonut, että koko asuntolatoiminta olisi alun perin suunniteltu keskittyen vain kuntouttavaan ja yhteiskuntaan paluuta tukevaan asumis- ja päiväkeskustoimintaan sekä niiden aiheuttamien haittojen minimoimiseen kyseisellä alueella. Ensisuojan toiminta - josta valtuutettu Sarkomaa jo mainitsi - olisi pitänyt käsitellä kokonaan omiin tiloihinsa ja se olisi tullut tuoda myöskin meille käsittelyyn erillisenä asiana.

Tämän takia tulen jättämään toivomusponnen:

Hietaniemenkatu 5 asuntolan ja päiväkodin pihapiiriä ja niiden turvallisuutta kehitetään yhdessä naapuruston, päiväkodin ja koulujen kanssa.

Jatkossa toivoisin nimenomaan tulevalta asunto-ohjelmalta - johon täällä usein on viitattu - mm. vuokra-asuntotuotantoalueella tasapainottavaa ja ympäristön turvallisuutta ja viihtyvyyttä yleensä parantamaan vapaarahoitteista ja omistusrakentamista sekä sosiaalivirastolta aikaisempaa tiukempaa ja ongelmia ennakoivampaa puuttumista niiden kotien ja yksilöiden tilanteeseen, jotka apua todellisuudessa tarvitsevat, mutta myös ihmisiltä omaa vastuuta omasta elämästään ja yhteiskunnalta tukea ilman byrokratiaa silloin, kun ihmisellä on todellinen tahto parantaa omaa elämänlaatuaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palaan ensimmäisenä puhujana pitämääni puheenvuoroon.

On tullut tarvetta käytäväkeskusteluissa ponsiehdotusta ... Niistä ensimmäistä pontta, jonka tein, on käytäväkeskusteluissa tulkittu vastaesitykseksi ja näin on tullut tarve muuttaa hieman sitä. Toisen kappaleen tarkoitus oli itse asiassa vain asettaa tälle pieni aikapaine. Mutta koska se voidaan näin tulkita, teen muutosesityksen.

Eli ensimmäinen ponsi tulisi kuulumaan:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osoitteessa Hietaniemenkatu 9 a sijaitsevalle päiväkoti Leppäsuolle etsitään kiireellisesti lähialueelta korvaavat ajanmukaiset ja turvalliset toimitilat.

Eli poistetaan toinen kappale.

Tällä muutoksella, arvoisa puheenjohtaja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tänä iltana täällä on kuultu niin monta puheenvuoroa jo tästä asiasta, että en enää katso aiheelliseksi ruveta pitkittämään iltaa toistelemalla samoja asioita.

Kannatan valtuutettu Mäen esittämää pontta.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Täällä ei voi pitää puheenvuoroa tässä vaiheessa iltaa tässä asiassa toistamatta osin sitä mitä täällä on jo sanottu. Se luo toisaalta turvaa sanomiseen, mutta tuo kuulijalle valitettavan tunteen siitä, että tämän olen kuullut ennenkin taikka niin kuin Matti Nykänen ilmaisi sen jotenkin toisin.

Jos pysytään itse asiassa, niin täytyy todeta, että tämän asian valmistelussa olisi odottanut enemmän vaihtoehtohakuisuutta kuin mitä nyt on nähty.

On onnetonta, että muita paikkoja ei tähän yhteyteen kunnolla ole tuotu meille syynättäväksi, mikä tietysti on toisaalta ymmärrettävää. Jos me täällä rupeaisimme arpomaan niitä osoitteita, niin tulokset voisivat olla äkkiä vielä huonommat.

Pitää myöskin pohtia sitä, onko tarpeellista nykyisin toimivia kaikkia lakkauttaa tai joitain lakkauttaa. On puhuttu paljon tästä Sahaajankadun tilanteesta, joka rakennuksena on varmasti elämänkaarensa päässä, mutta paikkana sellainen, että kaavoitus sallisi, että siihen tätä samaa toimintaa voisi vastaisuudessa olla, koska siihen seutukunnalla varmaan ollaan monien todistajalausuntojen mukaan totuttu. Itse toivon, että tämä nyt tehtävä ratkaisu on väliaikainen.

Kokoomus on vastuuntuntoinen puolue tässäkin asiassa, ehkä poikkeuksellisen pitkin hampain, mutta kuitenkin. Vastuuta meillä on myöskin Hietaniemenkadun naapuruston asukkaista ja ennen kaikkea veronmaksajista. Mutta silti asunnottomien asia on hoidettava sekin.

Täällä on paljon tullut keskustelua tästä tilanteesta, jossa nyt sitten ollaan, tilanteesta, joka syntyy, kun vanhukset, päiväkoti ja tämä uusi laitos tulevat aivan samaan naapurustoon.

Meillä vanhukset kyllä varmasti kestävät tämän tilanteen. Kuten aikaisemmin todettiin, tämä ei tuo paikalle sellaista ainesta, joka olisi ympäristölleen sinänsä vaarallista, epämiellyttävää varmasti kuitenkin. Ennen lapsiperheille tämä tilanne ei ole millään tavalla mukava.

Tämän takia tulisi vakavasti harkita sitä, että päiväkoti, kun se joka tapauksessa joutuu saneeraukseen, niin saneerauksen yhteydessä löydetään sille uusi paikka. Sellainen voi helpostikin ihan läheltä, sillä Leppäsuo on osin vielä rakentamatta ja siellä niihin rakennuksiin tämän tyyppisen toiminnan sijoittaminen tuntuu, ainakin täältä puhujapöntöstä katsottuna, vielä paitsi helpolta, myös mahdolliselta.

Tämän takia ja tässä yhteydessä muistankin kannattaa valtuutettu Hakolan tekemää korjattua ponsiehdotusta, siinä muodossa kun hän sen hetki sitten esitti.

Tämä ongelmahan varmasti tulee meillä jatkumaan. Sekä maassamuutto että halpa viina lisäävät varmastikin tulevaisuudessa ongelmaisten ihmisten määrää. En usko itse, että tämä tarve sinällään tulee vähenemään. Mitään ilmaismajoituksen verkostoa ei pidä silti luoda. Laitosten tason tulisi olla kuitenkin sellaisia, että ne parhaiten soveltuvat tilapäisoleskeluun ja nopeaan apuun silloin, kun se on perusteltua.

Toivottavasti tästä prosessista kuitenkin on jotakin myös opittu. Päättäjien tulee puuttua peliin riittävän ajoissa. Siksi valmistelun on parannuttava merkittävästi tämäntyyppisissä intohimoja herättävissä kysymyksissä. Samalla olisi varmaan paikallaan pohtia sekä lautakuntien sekä kompetenssia että autonomiaa erilaisten ns. suurten linjakysymysten ratkaisemisessa. Asian tiukka politisoiminen tuntuu tässä yhteydessä aika turhalta. En näe, että tässä asiassa meillä on tarvetta jakaa salia oikeiston ja vasemmiston välillä, vaan meidän täytyy hoitaa tämä siten kuin vastuuntuntoisessa kaupungissa on tapana ja tarpeellista.

Täällä on kuultu paljon hyviä puheenvuoroja, mutta on myös kuultu halpahintaista populismia ja hymistelyä, tekopyhyydestä puhumattakaan. Tiedustelen ihan vilpittömästi, onko joillakin ryhmillä linjaa lainkaan, kun niiden edustajat lausuvat kuka samasta mitäkin? Onko asiaa harkittu lainkaan yhteisesti ja laajasti? Vai onko annettu kaikille sitten ihan kaikkien kukkien kukkia? Meillä kokoomuksessa asiasta käytiin paitsi tänään, myös pari kokousta taaksepäin hyvinkin perusteellista keskustelua. Ja se näkemys ja se kanta, jota täällä kokoomuslaiset ovat esittäneet, on sen keskustelun tulosta. Meillä ei tunneta pakkoja, meillä tunnetaan vastuu.

Itse olen tästä koko prosessista todellakin kaikkea muuta kuin iloinen taikka ylpeä. Ei tämä mene oikein niin parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta tämä todennäköisesti tässä tilanteessa ja näillä parametreilla menee ainoalla mahdollisella tavalla.

Lopuksi - arvoisa puheenjohtaja - totean, että kaupungissa on aina ollut erilaisia Bermudan kolmioita. Vanhaan aikaan oli Toivonkadun Alko, Bolliksen puisto ja Messuhallin putka, jonka väliä helposti jouduttiin kulkemaan. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Kyllä ja tulen varmasti pääsemään jopa kuuteen ja puoleen. Ja nyt sitten uusi Bermudan kolmio - ikäväksemme - helposti muodostuu kolmioksi Leppäsuon viinatrokarit, joita siellä on aika lailla paikalla. Pääosin tulevat ihan muista valtakunnista sinne kauppaa tekemään. Sitten siinä on Marian sairaala ja nyt Hietaniemenkadun uusi laitos ottamassa viimeisen pompun tässä tilanteessa.

Tärkeätä on, että huolehdimme ihmisistä, huolehdimme niistä, jotka ovat hädässä. Tähän kokoomus on valmis tänään, huomenna ja myös ylihuomenna.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olemme tekemässä myönteistä päätöstä. On erittäin tärkeää, että vihdoinkin voidaan tehdä päätös siitä, että Sahaajankadun ala-arvoisessa kunnossa olleet tilat saadaan korvattua.

Olen erittäin tyytyväinen Helsingin valtuustoon siinä, että Helsingissä ylipäätänsä on saatu vähennettyä asunnottomuutta samaan aikaan, kun esimerkiksi muualla pääkaupunkiseudulla samaan ei ole pystytty. Asunnottomuuteen reagointi ei aina ole helppoa, mutta Helsingissä kuitenkin asunnottomien määrä on saatu vähenemään. Joka tapauksessa meillä tulee olla hyvässä kunnossa oleva ensisuoja ja tämän hankkeen aikataulu on sellainen, että saamme tuon ensisuojan viime tingassa. Joten on erinomaista, että tämä kohde on löytynyt. Hietaniemenkatu 5:n hyviin puoliin kuuluu se, mikä Sahaajankadun hyviin puoliin ei kuulu, eli että Hietaniemenkatu 5 on kohtuullisen hyvin saavutettavissa. Se on hyvä asia tällaiselle toiminnalle. Ja jos ajatellaan kaupungin kokonaisuutta, niin Töölössä asuntolatoimintaa ei tällä hetkellä niinkään ole, jos ajatellaan esimerkiksi Kallion tai Alppilan seutua. Siellä sitä on huomattavasti enemmän. Joten jos ajatellaan, miten näitä toimintoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, niin tämä esitys on siitäkin näkökulmasta perusteltu.

Mielestäni on asiallista ja oikein, että alueen asukkaat ovat olleet yhteydessä valtuutettuihin tämän päätöksen tiimoilta. Se on aina mielestäni valtuutetuille hyvä asia, kun tehtävistä päätöksistä tulee palautetta.

Olen sitä mieltä, että myös lasten kanssa voi asua sellaisilla seuduilla, joissa on asunnottomia tai päihdeongelmaisia ihmisiä. Olen itse asunut Kalliossa ja Alppilassa moneen otteeseen. Tiedän, minkälaista se on, kun kohtaa päihdeongelmaisia ihmisiä lapsen kanssa. Se ei ole mielestäni mahdotonta. Yhdyn niihin näkemyksiin, joita tässä salissa on esitetty, että se on osaltaan itse asiassa tärkeää. Lapsia ei voi kasvattaa sillä tavalla, että he eivät koskaan näkisi huono-osaisia tai päihdeongelmaisia ihmisiä. Kun heitä näkee ympäristössä, niin silloin nämä asiat pystytään lapsille selittämään. Uskon myös siihen, että sosiaalivirastolla on nykyään huomattavasti paremmat toimintatavat toimia yhteistyössä alueen päiväkodin, koulujen ja asukkaiden kanssa. Esityksessä on hyvin kuvailtu niitä työmetodeja, joita nykyään tällaiseen toimintaan kuuluu. Sille varmasti on valtuuston täysi tuki.

En ymmärtänyt lainkaan valtuutettu Kiviniemen näkemyksiä. Niissä ei ollut minkäänlaista realismia eikä myöskään logiikkaa. Ei Sahaajankatu ole mikään vaihtoehto Hietaniemenkadun asuntolalle, koska sehän täytyy purkaa ja ajallisesti joka tapauksessa tarvitsemme ensisuojan myös sille ajalle. En myöskään ymmärrä sitä, jos ensin esittää, että koulun läheisyys on tärkein peruste, että Hietaniemenkadulle ei voida laittaa ensisuojaa, niin kuitenkin Sahaajankadulle se voidaan laittaa, vaikka siinä on koulu vieressä.

Omasta mielestäni nähdäkseni on niin, että keskustapuolueen tärkein panos alkoholiongelmiin on ollut alkoholiveron alentaminen. Seuraavaksi kannattaisi ehkä olla nostamassa sitä ja jättää meille, jotka ymmärrämme näiden asioiden aikataulua ja ehkä jonkin verran myös inhimillisiä toimintatapoja, sitten tämän myönteisen asuntolapäätöksen tekeminen.

Uskon myös, että ne ihmiset, jotka käyttävät Hietaniemenkatu 5:n ensisuojaa, ovat asuntolan tai päiväkeskuksen asiakkaita ja myös helsinkiläisinä he arvostavat sitä päätöstä, että vihdoinkin pääsemme eroon Sahaajankadun ala-arvoisista tiloista ja pystymme tarjoamaan tähän toimintaan kunnolliset tilat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aika moni valtuutettu ei jaksanut kuunnella minun puheenvuoroani. Huomaan näissä monissa kommenteissa sen, että kommentoidaan asioita, joita en ole sanonut ja ymmärretään tahallaan väärin. Mutta usein on niin, että paremman puheenvuoron saa, kun kommentoi sellaista, mitä kukaan ei ole koskaan sanonutkaan.

Itse puheenvuorossani nostin niitä argumentteja esiin, joita Hietaniemenkatu 5:n aktivismi oli meille kaikille valtuutetuille tuottanut. Mielestäni siinä oli hyvin tuotu esiin nimenomaan se olennaisin ongelma tässä hankkeessa, eli valmistelussa on ollut suuria puutteita.

Täällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esiin se, ettei ole voinut kuitenkaan täysin luottaa siihen, että tässä nyt olisi meillä todellakin muka vain yksi ja ainoa vaihtoehto. Jokainen tietää sen, että muita vaihtoehtoja oli.

Valtuutettu Sinnemäelle toteaisin, että yksi vaihto olisi tämä Sahaajankatu. En esittänyt sitä, että se varmasti olisi se paras vaihtoehto. Sosiaaliviraston tekemässä selvityksessä jo todettiin, että näitä vaihtoehtoja on tälle hankkeelle useita. Että pikkaisen parantamista tässä kuullun ymmärtämisessä, niin saadaan kunnon keskustelua aikaan.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Kuuntelin valtuutettu Kiviniemen puheenvuoron huolellisesti. En ymmärtänyt sitä väärin.

Esimerkiksi hänen esityksensä siitä, että tämä hanke ei ole perusteltu, koska koulu on siinä lähellä, on mielestäni epäloogista suhteessa siihen, että Sahaajankatu olisi hyvä paikka, vaikka koulu on siinäkin lähellä. Kaikkihan me varmasti ymmärrämme, että täällä on ...

Tuen niinä näkemyksiä, että Sahaajankadun tontti tulee säilyttää asuntotonttina ja että siihen voidaan - toivon mukaan - asuntolatoimintaa tulevaisuudessa rakentaa. Mutta se ei ole vaihtoehto tälle hankkeelle, koska ajallisesti nämä asiat eivät vain toimisi.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja te, jotka lehterilläkin jaksatte vielä kuunnella. Ilta on jo pitkällä, mutta siitä huolimatta rohkenen ottaa puheenvuoron.

Tämä asuntola-asia on herättänyt paljon puhetta ja tunteita niin puolesta kuin vastaan, niin kuin tänä iltana olemme kuulleet. Asuntolaa kuitenkin tarvitaan. Siitä ei päästä yli eikä ympäri. Se nyt vaan on kerta kaikkiaan saatava jollakin tavalla hoidettua.

Kaupunginhallituksen esitykseen tutustuessani rupesin kaipaamaan vähän lisätietoa ja itse asiassa meille sitä myöskin ryhmässä hyvin annettiin. Tällaisena uutena ihmisenä en tiedä, kuinka kauan täällä tätä asiaa on toimitettu. Mutta se paljastui kuitenkin, että tätä asuntola-asiaa on pohdittu aika lailla pitempään kuin mitä nyt on tullut esille eli se on useamman vuoden takaa. Sitä on pompotettu edestakaisin ja minkään näköistä tulosta kuitenkaan ei ole saatu. Eli nyt päästiin sentään edes valtuustoon asti. Se ensimmäinen yrittämä ei tosiaankaan johtanut mihinkään.

Ymmärrän kuitenkin hyvin pienten lasten vanhempien huolen. Siksi kannatankin valtuutettu Hakolan ponsia, sitä korjattua pontta, sitä kakkosta, valtuutettu Rädyn kumpaakin pontta sekä valtuutettu Karhuvaaran pontta.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Toisin kuin valtuutettu Sarkomaa sanoi, en oikeastaan ole kauheasti nähnyt täällä sitä, että olisimme arvostelleet töölöläisten palautetta tai pidetty sitä sopimattomana. Kuten monet ovat jo sanoneet, palautteen saaminen on ollut ihan kelvollista.

Se mikä täällä on ehkä tunteita nostattanut kritiikissä, on se, että jotkut valtuutetut ovat lähteneet siitä - vaikka hyvin tietävät, että nämä esillä olleet hankkeet eivät ole oikeasti vaihtoehtoja, vaan niissä on tämä ajallinen ongelma - että vaikka Sahaajankadulle perustettaisiin uusi asuntola, niin pariksi vuodeksi tai kolmeksi vuodeksi mitä uuden suunnittelu ja rakentaminen vie, tarvittaisiin edelleenkin se ensisuojapalvelu, joka puuttuu. Täällä on moneen kertaan todettu se, että nyt tehtävä ratkaisu ei ratkaise tätä ongelmaa kokonaisuudessaan, vaan me törmäämme tähän uudestaan ja on tehty hyviä ponsia siitä, kuinka pitäisi suunnitella ja rakentaa niitä asuntoloita eri alueille. Mutta nythän tässä asiassa ei varmasti ole enää vastaavanlaista ongelmaa. Esimerkiksi valtuutettujen Sarkomaan ja Bogomoloffin puheiden jälkeen kokoomus tulee varmasti kannattamaan niitä tasaisemmin kaupunkiin rakennettavaksi kuin aikaisemmin, joka on usein ollut ongelma. Eli luulen, että kyllä tästä hommasta eteenpäin päästään. Mutta nyt meidän on pakko tämä asia tehdä.

Se mikä on unohtunut tehdä, niin valtuutettu Hellströmin ponsi on meinannut jäädä kannattamatta ja nyt kannatan sitä.

Se liittyy myös tähän asiaan. Sahaajankadun osalta on järkevää pitää se nykyinen asuntolatonttivaraus siellä vähintään niin kauan kunnes tämä ongelma on ratkaistu riittävällä laajuudella. Jos sinne katsotaan tarkoituksenmukaiseksi uusi asuntola tehdä, niin siihen asiaan tullaan sitten varmasti palaamaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olin ajatellut kannattaa valtuutettu Hellströmin tekemää ponsiesitystä, mutta nyt kun sitä ehdittiin kannattaa, niin en kannata sitä.

Kannatan valtuutettu Puhakan tekemiä kahta pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun on kuunnellut tämän illan keskustelua täällä, täytyy sanoa, että kyllä täällä on aika paljon hurskasteltu. Varmaankin siihen on ihan perusteltuja syitä, mutta on siihen myöskin selkeästi nähtävissä, että kun omaatuntoa yritetään puhdistaa, niin lähestyvät vaalit varmaan, ainakin joidenkin osalta, ovat olleet pontimena niille puheenvuoroille, joita tänä iltana täällä on käyty.

Nimittäin arvon valtuutetut, meillä olisi ollut monta tilaisuutta ratkaista näitä ongelmia aikaisemmin, jos sitä tahtoa olisi ollut. On se hyvä, että se tahto syntyy nyt, kun on Hietaniemenkadusta kysymys. Toivon, että se tahto jää jäljelle sen jälkeen, kun tänä iltana päätetään, että tämä asuntola sinne Hietaniemenkadulle tulee. Toivottavasti ne puheet eivät unohdu, koska - niin kuin täällä todettiin aikaisemmin - tälläkään ratkaisulla Helsingin asunnottomien tilalle ei ratkea. Asuntolapaikat tulevat vähenemään. Ja itse asiassa - arvon valtuutetut - meillä syksyllä tulee käsittelyyn asunto-ohjelma. Miksi ihmiset ovat asunnottomia? Kaikki asunnottomat ihmiset eivät suinkaan ole alkoholisteja. Jos te yhtään tiedätte tilannetta asuntoloiden osalta, niin asuntoloissa asuu erittäin paljon ihmisiä, jotka käyvät työssä. He ovat työtä tekeviä. Heillä voi olla, että heillä on luottotiedoissa ongelmia ja heillä voi olla muita ongelmia ja he eivät saa vapailta markkinoilta, eivätkä he saa, yksinäiset miehet ja naiset, asuntoa kaupungilta. Tästä syytä he joutuvat turvautumaan asuntolapalveluihin, joista muuten peritään hävyttömän korkeaa hintaa varsinkin silloin, kun kyseessä ovat yksityiset asuntolan pitäjät. Miettikääpä niitä kustannuksia, mitä mm. kaupungille monta kertaa syntyy sitä kautta, kun joudutaan tukemaan sitä, että ihmisillä on edes jonkinnäköinen katto pään päällä. Tässä mielessä se iso ratkaisu tullaan tekemään syksyn asunto-ohjelman yhteydessä, minkälaista asuntopolitiikkaa Helsinki tulee jatkossa harjoittamaan, minkälaista sosiaalista asuntotuotantoa ja kuinka paljon meillä on ja mihin sitä täällä Helsingissä sijoitetaan.

Itse olen sitä mieltä, että Helsingin pitäisi selvästi linjata tulevaisuudessa se, että säilytämme merkittävän osa sosiaalista asuntotuotantoa myös uusilla alueilla ja että me varaudumme siihen, että me siitä huolimatta tarvitsemme asuntolapaikkoja ja että niitä jaetaan tasaisesti ympäri Helsinkiä, eri puolille, eri asuntoalueille. Mutta nyt meillä ei ole sitä valintaa, että me voisimme sanoa, että me haluamme tulevaisuudessa kaikkea hyvää. Nyt meidän täytyy ratkaista tämä asia tänä iltana tässä ja nyt. Siihen liittyy tietysti, en sano, ongelmia, mutta siihen liittyy tiettyjä haittatekijöitä, joita pitää pyrkiä minimoimaan. Täällä on tehty monia hyviä ponsia ja käytetty monia hyviä puheenvuoroja, joilla pyritään niitä minimoimaan.

Sen lisäksi haluaisin todeta sen, että totta kai on erittäin tärkeää se, että asukkaat voivat olla mukana vaikuttamassa ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Tästä me olemme puhuneet täällä lukemattomia kertoja. Mutta eikö meidän pidä jotakin tehdä, että näin tapahtuu jatkossa? Olkoon nyt tämän illan keskustelu sitten meidän virkamiehillemme ja kaikille muillekin vinkiksi siitä, että jatkossa, tehdäänpä me sitten asuntolan osalta tai jonkun muun merkittävän asian osalta tällaisia ratkaisuesityksiä, niin me uskallamme kohdata niitä mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ajoissa ja ottaa ihmiset, asukkaat mukaan niihin valmisteluihin. Monta kertaa sellaisia pelkoja voidaan, mitä nytkin tämän asian osalta on ilmennyt, ehkä minimoida ja välttää, jos vaan otetaan alueen asukkaat mukaan miettimään, miten ratkaisuja voidaan parantaa.

Toivon - arvoisat kollegat - että tämän illan keskustelu ei ole vain sielunpesuvettä tai omantunnonpuhdistusvettä ja käytetään kauniita puheenvuoroja, vaan että ne kauniit puheet sitten jatkossa muistetaan ja toimitaan sitten niiden kauniiden puheiden mukaan. Mutta tänä iltana tämä päätös on nyt tehtävä.

Totean, että olen käynyt aikoinaan Lepakkoluolassa, jolloin Lepakkoluolan olosuhteet olivat hirvittävät, mutta sielläkin ihmisten oli pakko yöpyä, näiden asunnottomien alkoholistien, koska muuta ei ollut tarjolla. Olen hoitanut heillä Marian poliklinikalla aikoinaan. Olen käynyt Kyläsaaressa. Kyläsaaren olosuhteet olivat myöskin aika onnettomat, varsinkin märkäpuolella. Sielläkin oli sama idea, että sieltä märkäpuolelta voi nousta, kun tilanne ja elintilan olosuhteet tai siis fyysinen tilanne korjaantuu. Aivan sama, mikä täällä ollaan nyt miettimässä. Kyläsaaren ongelma oli juuri se, että se oli sijoitettu niin kauas, huonojen kulkuyhteyksien päähän, että itse asiassa kaikki ne ongelmaihmiset, joille yritettiin ratkaisua löytää, niin he olivat juuri keskustassa. He halusivat olla keskustassa, missä on muitakin ihmisiä. Eivät he ole kaikkia päiviä siellä. He yöpyivät Kyläsaaressa, koska heidän oli pakko löytää katto pään päälle yöksi. Mutta päivisin he olivat nimenomaan muualla. Nyt ollaan sijoittamassa keskeisesti Helsingin keskustaan Hietaniemenkatu 5:n asuntola. Täällä on esitetty, että henkilöstön, sosiaalityön ja muin keinoin voidaan minimoida niitä riskejä. Toivottavasti myöskin tämä ponsi menee täällä nyt läpi ja että huolehditaan henkilöstön vahvuudesta ja muusta, jolla voidaan niitä asukkaiden aivan ymmärrettäviä huolia minimoida. Mutta kyllä se vain niin on, edustaja, valtuutettu Kiviniemi, että pääkaupunki ei voi olla mikään maalaiskylä - (Puheenjohtajan välihuomautus.) - eikä mikään idylli, jossa kaikki asuvat vain omakotitalossa järven rannalla. Kaupunkeihin kuuluu tietty ongelmaväestö. Toivon, että Helsingistä ei koskaan tule New Yorkin -kaltaista kaupunkia, jossa asunnottomat makaavat pitkin katuja myöskin yöllä.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Ojala viittasi asunnon tarpeessa olevien moninaisuuteen.

Toivoisin, että tämä otettaisiin huomioon myös Hietaniemenkadun asuntolassa. Eli sinne voisi tulla asunnon tarvitsijoiden koko kirjo työssä käyvistä vaikeasti asutettaviin. Näinhän ei käsittääkseni nyt ole suunnitteilla.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Suurin osa tästä keskustelusta, jota tänään on käyty, on mielestäni ollut erittäin hyvää. Se antaa hyvän tuntuman ja tunnelman siitä, että nyt aidosti ollaan ottamassa itseämme niskasta kiinni, lähdössä huolehtimaan niistä ihmisistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa, kaikkein huonoimmassa asemassa.

Haluan vielä erikseen kiittää RKP:n erittäin humaaneita puheenvuoroja. Ne olivat mielestäni todella upeita ja kuvasivat sitä - erityisesti valtuutettu Björnberg-Enckellin puheenvuoro - että miten kaupunki rakentuu siitä, että täällä on erilaisia ihmisiä, meidän pitää kohdata heitä, asuntoloiden ja ensisuojien pitää olla sellaisissa paikoissa, jonne pääsee kätevästi, jossa liikkuu muita ihmisiä, ollaan osa kaupunkia eikä niin, että työnnetään jonnekin kaupungin rajamaille jonnekin teollisuusalueelle pois silmistä, pois mielestä.

Nyt kun olemme käyneet tätä keskustelua, ei pidä ajatella niin, että kun olemme saaneet Hietaniemenkadulle tämän asuntolan, tulemme saamaan tulevaisuudessa tämän päätöksen kautta, että nyt asiat on hoidettu, päinvastoin. Mielestäni tästä pitää nousta se henki, joka on ollut muutamissa välähdyksinä jo aikaisemmin, siitä, että asunnottomuudesta pitää päästä eroon. Meillä on ohjelma siitä, että Helsingin asunnottomuutta vähennetään. Se lähtee siitä, että rakennamme kohtuuhintaisia asuntoja tänne, että meillä on tuettua asumista. Erityisesti pitää tonttien jaoissa, ei vain asuntola- ja ensisuojapaikat sellaisina minä täällä ajatellaan ne, vaan erilaiselle tuetulle asumiselle pitää löytyä tontteja. Niitä on löytynyt aivan liian vähän Helsingissä. Esimerkiksi Y-Säätiö, joka tekee arvokasta työtä, erittäin suuria vaikeuksia saada tänä päivänä Helsingissä tontteja. Toivon, että tämä valtuuston kokous ja tämä keskustelu on viesti tontin jaon suuntaan kiinteistöpuolelle siitä, että tarvitaan näitä tontteja, joissa on tuettua asumista.

Kaikesta huolimatta me tulemme jatkossakin tarvitsemaan asuntoloita ja ensisuojia. Sen vuoksi se pitää huomioida, aivan niin kuin täällä ponsissa on ollut. Esimerkiksi haluan nostaa vielä Sahaajankadun asuntolan. Se on tärkeätä, että nyt saadaan uudet tilat, että voidaan purkaa ne epäinhimilliset tilat. Siellä alueella - koulujen vieressä, päiväkotien lähettyvillä, kadun toisella puolella on asumista - on kuitenkin pitkään ollut ensisuoja, jonka ne asukkaat hyväksyvät, jota ei edes huomata. Ystäväni tekee huomenna asuntokaupat siinä Abraham Wetterin tien toisella puolella. Hän oli kysynyt tältä vanhalta rouvalta, joka myi asuntonsa, että miten tämä asuntola on häirinnyt, niin hän oli kysynyt, ai mikä asuntola. Kymmenen vuotta hän oli asunut eikä ollut huomannut edes, että vieressä oli ollut ensisuoja. Tämä kuvaa sitä. Tällaisista täytyy pitää kiinni. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että eri puolilla Helsinkiä on asuntoloita hyvien liikenneyhteyksien päässä.

Toivon, että tämä keskustelu, joka mielestäni on ollut suurelta osin erittäin positiivista ja olemme myöntäneet nämä ongelmat ja melkein kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet siihen, että jatkossa pidetään huolta ihan toisella lailla asunnottomista, että tämä jatkuu tulevaisuudessakin niin tontinjaossa kuin kaavoituksessa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asun itse Sahaajankadun asuntolan lähellä. Kuljen siitä pari kertaa päivässä ohi. Ei se minua häiritse millään tavalla. Lapseni ovat käyneet alimmat luokkansa Porolahden koulussa, joka on sitä asuntolaa lähellä. Siinä on myös iso koirapuisto välissä. Sitten Alko ja metroasema ovat toisessa suunnassa. Ei voi sanoa, että siinä on koulu vieressä. Ne, jotka sanovat, että siinä on koulu vieressä, niin eivät tiedä mistä puhuvat. Kyllähän se tietysti on hankalaa ollut joillekin siinä kadun vastapäätä olevalle asuntoalueelle. Kesäisin lasten hiekkalaatikossa nukkuu näitä asuntolan asukkaita. Mutta ei heistä muuten mitään suurempaa haittaa ole ollut.

Minunhan tässä pitäisi hyppiä tasajalkaa ilosta, että nyt edes poistuu se meidän alueen asuntola, mutta ei se minua häiritse siellä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että Hietaniemenkatu 5 on mahdollisimman huonosti valittu paikka.

Olen aina luullut, että vihreät ymmärtävät ympäristövaikutuksen arvioinnin tärkeyden ja asukkaiden kuulemisen tärkeyden. Mutta nyt tämäkin asia on sitten linjattu, että vihreiden mielestä asukkaiden kuuleminen on populismia ja ympäristövaikutuksia ei ole syytä arvioida. Nimenomaan asukkaiden kuuleminen ja ympäristövaikutusten arvioiminen on laiminlyöty, kun tätä Hietaniemenkatu 5:sta on runnottu päätöksentekoon. Ja samalla kun Vihreät ja Vasemmistoliitto - täytyy sanoa - suorastaan solvaavat keskustan valtuutettuja, niin samalla he kyllä solvaavat myöskin satoja kaupungin asukkaita ja vähättelevät asukkaiden huolta. Asukkaiden mielipiteen kuuleminen ja kuunteleminen on meidän kansalaisuusvelvollisuutemme.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pakko kommentoida valtuutettu Molanderin puheenvuoroon.

Seuraavan kerran kun päätetään jonkun itähelsinkiläisen viheralueen kaavoituksesta, toivon, että keskustan valtuutetut ovat kiinnostuneita kansalaisten mielipiteistä. Saman voisi sanoa myös valtuutettu Sarkomaalle.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On lienee turha muistuttaa valtuustoa siitä, että nimenomaan kiinteistölautakunta vihreiden aloitteesta pyysi ympäristöselvityksen liitettäväksi tähän hankesuunnitelmaan. Joten on varmasti aivan selvää, että vihreät eivät ole tätä asiaa unohtaneet.

Arvoisa puheenjohtaja.

Keskustan valtuustoryhmä on kovasti puolustanut viheralueita joka puolella kaupunkia.

Puheenjohtaja.

Täytyy tuohon valtuutettu Puoskarin kommenttiin kyllä reagoida.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä valtuutettu Puoskari hyvin tietää, että erityisesti keskustan ryhmä on siellä hyvin aktiivisesti ollut läsnä ottamassa asukaspalautetta vastaan, vierailemassa tilaisuuksissa, keskustelemassa ja herkällä korvalla kuunnellut, että tässä nyt alkaa jo väsymys painaa ilmeisesti itse kunkin, nuoremman ja vanhemman valtuutetun silmäluomia. Eli ei lähdetä nyt solvauksien tielle.

Mutta sen sijaan voin todeta, että erittäin kiinnostava keskustelu on käyty, jossa monenlaiset kaupunkikannat ovat nousseet esiin. Ja lyhyesti sanottuna, tämä on kiinnostava keskustelu ja mielestäni se ratkaisu, joka nyt on tehty, on Helsingin hengen mukaista ja voimme olla positiivisia nyt katsoessamme tulevaisuuteen ja tulevaan asuntopoliittiseen keskusteluun. Tässä on paljon jännitteitä ilmassa ja paljon suuria ratkaisuja, jotka liittyvät Helsingin ideaan ja identiteettiin, kokonaiskuvaan ja tulevaisuusvisioihin. Asuntokysymys on yksi aivan olennainen näiden ratkaisemisessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Reinikaisen vastaehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan kommentoida paria täällä esille tullutta asiaa.

On kysytty, onko volyymi liian iso.

Teoreettisesti palvelukeskus on mitoitettu 150 henkilölle, mutta käytännössä päiväkeskuksen käyttäjät, ainakin osittain, ovat niitä samoja, jotka asuvat ensisuojassa.

On erittäin hyvä asia, että ensisuoja, asuntola ja päiväkeskus ovat samassa talossa. Hankkeessa saavutetaan merkittäviä synergiaetuja, asukkaat hyötyvät tästä ja se on myös eduksi sosiaalityölle.

Täällä on myös peräänkuulutettu toimenpiteitä, joista kerrotaan sosiaalilautakunnan lausunnossa ja joista sosiaalivirastolla ja sen yhteistyökumppaneilla on kokemusta. Puhun nyt ns. ympäristötyön toimintamallista.

Palvelukeskuksen ammattilaiset jalkautuvat ympäristöön. He tekevät yhteistyötä lähialueen asukkaiden, päiväkodin ja yrittäjien kanssa. Ympäristötyöntekijät ohjaavat asiakkaita palvelukeskukseen ja sieltä pois. Keskuksen johto tulee järjestämään keskustelu- ja palautetilaisuuksia. Palvelukeskus nimeää myös yhdyshenkilön, joka ottaa vastaan naapuruston yhteydenottoja.

Toivon, että valtuusto ja ennen pitkää myös naapuruston kaikki asukkaat hyväksyisivät hankkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Puhun Töölössä syntyneenä, 1950-luvulla stritsalla roskisdyykkareita ampuneena. Silloin ei ammuttu heitä paperipaukuilla, vaan määlyillä. Sen jälkeen asuin Kepun puoluekonttorin vieressä, joka oli Nubista vastapäätä - 350 miestä siellä - sen nurkan takana ja mitään häiriöitä ei ollut.

Häkellyttää se, että jos nyt oleva keskus perustettaisiin Itä-Helsinkiin tai Kallioon, täällä olisi ollut kymmenen puhujaa ja kolme pontta. Sahaajankadusta ponsia ei näkynyt eikä mitään vastarintaa.

Väitöskirjassani vuodelta 1982 on kautta aikojen yömajat ja asuntolat luokiteltuna. Voin antaa sen maksutta, koska se ei ole mennyt kaupaksi kenellekään ja kukaan ei lue sitä. Mutta otetaan esimerkiksi kilometrin säteellä, mitä tässä on ollut.

Ruoholahdenkadulla 200 miestä: Juutalaisessa kansakoulussa, Kalevankatu 12:sta 600 miestä: entisessä koulussa. Autotalon tilalla 200 miestä: entisessä kasarmissa. Sitten Lepakkoluolassa pahimmillaan tuhat miestä. Ja sitten on yksityis, pieniä taloja ollut siellä sun täällä. Ja jos ajatellaan, miten tänne syntyi ensimmäiset talot lähettyville kilometrin säteelle, Arvid von Martens, loistava valtuutettu, vuonna 1950 sai ensimmäisen asuntolan aikaan ja totesi: "Työväestö ei halua asuntoloita Sörkkään ja porvarit eivät Töölööseen, joten laitoin ne keskikaupungille." Ja nosti Toivo Pihkasen isältä, Kalevankatu 19:sta, ensimmäisen kämpän. Siinä on veljeskoti edelleenkin.

Koen, että kehitys on todella loistavaa. Sekä kokoomus että työväenliikkeen, tai siis tehän olette työväenliikkeen edustajia nykyään. Mutta siis molemmat ovat tyytyneet siihen, että nyt tulee sekä Töölööseen että Kallioon ja Sörkkään. Se on suuri kädenojennus. Ja tämä "rauhanveli" Akseli toimii selvästi ja loistavasti.

Aina kriisit ovat syntyneet sillä tavalla, että joku muu yömaja on pantu kiinni, sitten tulee asunnottomia ja hätäratkaisuja. Martens perusti oman "Kovaosaisten ystävät" sillä perusteella, että Erottajan pommisuoja suljettiin. Lepakkoluola tuli sen takia, että 600-paikkainen yömaja suljettiin kiinteistöviraston pääkonttorin tieltä Makasiininkadulta. Ja nyt Sahaajankatua vaaditaan suljettavaksi ja kriisi on taas. Tämä on aivan klassinen juttu.

Töölössä on ollut paljon asuntoloita aikanaan ja lapsia viisi kertaa enemmän kuin nyt eikä mitään pulmaa. Me tiedämme myöskin vastustuksen historian. Vuonna 1963 tuli ensimmäinen juoppojen hoitokoti, 23-paikkainen Kustaa Vaasan kadun viereen. Se oli Helsingin kaupungin Toukolan hoitokoti: valtava vastarinta. Kun Kyläsaari tuli, niin kaksitoista vuotta sen rakentaminen kesti, koska teollisuusalue, paperinkeräys ja muut vastustivat. Se saatiin sinne. Mutta sitten kun herrasväkeä, aluksi taistolaisia - sikäli kuin heitä voi katsoa herrasväeksi - muutti Arabiaan, niin ensiksi kaadettiin roskanpolttopiippu ja sen jälkeen Kyläsaaresta tehtiin koulu. Tämä oli suuri virhe. Kun rakennettiin kerran kunnollinen kämppä asunnottomia varten, se olisi pitänyt jatkaa, mutta Herttoniemi tuli tilalle. Ja tiedättekö, ei se mikään parakki ole. Siellä oli aikaisemmin ollut mielisairaita parakissa, mutta mielisairaiden alapuolella vielä asunnottomat.

Olisi mielenkiintoista katsoa tämä vastustuksen historia, mutta en puutu siihen kovin paljon enempää. Meillä on paljon hajasijoitettua palvelua jo. Hangonkadulla. Selviämisasema oli Linnankoskenkadulla. Se lopetettiin. Kalkers. Meillä oli loistava Pengerkadun avohoitoyksikkö, joka lopetettiin jne.

Kannatan kaikkia aloitteita, että Sahaajankatu ja Keijontien asuntolan tontti säilytetään, mutta niistä tehdään kunnon, huippuluokan palveluasuntotontteja, jolloin ympäristö näkee, että loistavia kämppiä. Se on aivan toinen kuin tämän hetken tilanne. Lastentarhoja todetaan jo kaupungin selvityksessä olevan monien asuntojen kohdalla. Ebedeisser Kalliossa, Sillanpirtti Siltamäessä, Sedmikrandsk aikanaan Iso Roobertin kadulla, kaikki lähellä lastentarhoja, ei mitään pulmia.

Sitten yksi kriittinen kohta: täältä puuttuu palvelutasosta se, mitä Kallion poliklinikalla oli. Me ystävystyimme valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltusen kanssa asunnottomien poliklinikalla vuonna 1969, jossa Klas Andersson oli vuoden sitä ennen ja me olimme silloin vuoden. Siellä kävi 12 000 käyntiä ja tuhat uutta miestä eikä mitään pulmia. Tämä on pikkuputiikki verrattuna Pengerkadun asunnottomien hommaan.

Toinen: jos saisin itse saneerata, saneeraisin tämän korkeampaan tasoon niin, että kahdesta pikkuhuoneesta tehtäisiin kahdelle miehelle yhteinen vessa, koska ajan kanssa aika ajaa tämän ohitse. Kannattaisi investoida pikkaisen enemmän.

Ja lopulta: asunnottomien määrä tullaan vähentämään ja töölöläiset tulevat olemaan keihään kärki vähentämässä niitä päästäkseen eroon tästä. Minä toivon heidät tähän samaan rintamaan.

Ja muistakaa: on sentään komeata, että Töölööseen tulee asunto. Espooseen me emme sellaista saa, ja siellä on sentään maata ja mannerta paljon enemmän.

No niin. On paljon muutakin sanottavaa, mutta tämä tästä. Ja ilmaiseksi voidaan jakaa, jos ...

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kello alkaa olla paljon. Viimeiseksi sattui tärkeä asia, josta olisi ollut syytä käydä periaatteellisempaa keskustelua, mutta nyt varmaan pinna ei kestä.

Elikkä teen heti selväksi, että aion tehdä vastaesityksen listalla olevalle vuokralääkärityövoimaesitykselle. Olen lautakunnassa jo jättänyt eriävän näkemykseni ja perustelut löytyvät. Varmaan kaikki valtuutetut ovat sitä tarkkaan kotona tutkineet ja lukeneet, mitkä ne perustelut ovat. Haluan sanoa pari kolme asiaa, että en todellakaan ryhdy tätä käymään läpi.

Elikkä lähtökohta on itselläni aivan sama, mikä on lautakunnassa valmistellussa esityksessäkin, että ensisijaisesti tulee palkata omat lääkärit.

Se, miksi teen vastaesityksen, niin perusteluni on se, että tässä annetaan tavallaan "avoin kortti" ajallisesti käyttää vuokralääkäreitä. Ja ottaen huomioon sen, mitä valtakunnallisesti on tällä hetkellä tapahtumassa, mm. kunta- ja palvelurakennehankkeen ympärillä palvelujen uudelleen järjestämisessä, näen tässä sellaista kehitystä, jota en itse halua olla tukemassa.

Olen esittänyt, että lautakunnalle tuotaisiin kustannusvertailu, jossa selvitetään lääkärien ja vuokralääkärien kustannukset. Meillä oli vain linjaukset, eikä ollut tarkkoja kustannuslaskelmia, mikä mielestäni on erittäin tärkeää, koska tiedetään, että nopeasti ollaan muutaman yrityksen varassa ja markkinat alkavat määrätä hintoja. Ja toinen on se, että jos lähdemme viemään tätä vuokralääkärijärjestelmää eteenpäin, niin se käytännössä on viesti myös siitä, että lääkärit hakeutuvat yksityisiin firmoihin ja meillä on entistä vaikeampi saada lääkäreitä Helsingin kaupungille, joka on joka tapauksessa oltava lähtökohta.

Esitin, ja myös jäsenemme kaupunginhallituksessa esitti, että jatkettaisiin oikeutta jatkaa vuokratyövoimalla lääkärisijaisuuksien hoitamista vuosi ja sinä aikana valmisteltaisiin ja katsottaisiin kustannustilanne ja jatkettaisiin toimenpideohjelman kehittämistä omien lääkärien ja hoitohenkilökunnan saamiseksi.

Elikkä näillä eväillä teen vastaesityksen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihmettelen sitä, että valtuutettu Puhakka kerta toisensa jälkeen tuo esiin omana ajatuksenaan sen, että on parempi tai paras, että kaupungilla toimii ainoastaan kaupungin omat palkkaamat lääkärit ja kaikki muu on pahaksi.

Pitääkö kerta toisensa jälkeen muistuttaa siitä, että laki velvoittaa kaupunkia tarjoamaan potilaille tarvittavia tutkimuksia ja hoitoa. Periaatteella ei näitä potilaita tutkita eikä periaatteella näitä potilaita myöskään hoideta. Kaupungin on siis jollakin tavalla taattava se, että kaikille tarjotaan heidän tarvitsemansa hoito.

Minua ihmetyttää se, että jatkuvasti tuodaan esille samoja mahdottomuuksia. Jos kerran lääkärikunta ei tai nuoret lääkärit eivät ole kiinnostuneita kuukausipalkkaisesta työstä kunnissa, niin meidän on järjestettävä hoito toisella tavalla, kunnes tämä ehkä muuttuu koko asennoituminen työhön. Mutta me emme voi pelkällä toivolla elää emmekä vain periaatteella hoitaa koko kaupungin terveydenhuoltoa. Se on aivan tyhmää ajattelua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En puhunut, että pelkillä periaatteilla hoidetaan, vaan puhuin siitä, että meillä omaa järjestelmää kehitetään vahvasti ja siihen löytyy hyvät perusteet ja hyvää osaamista Helsingin kaupungilla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Puhakan tekemää esitystä.

Haluaisin kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.

Aikoinaan päätös vuokrayritysten kautta tapahtuvasta lääkäripalvelujen ostamisesta syntyi kompromissina. Sen piti olla jonkunlainen kokeilu. Kahden vuoden jälkeen pitäisi tietysti olla olemassa arvio siitä, minkälaisia kokemuksia on saatu. Tällaista arviota ei meillä ole.

Kaupunginhallitus tyytyy toteamaan, että oman toiminnan ja vuokratyövoiman käytöstä ei ole luotettavia vertailuja. Tällä se oikeastaan yrittää kiertää sen tunnustamista, että vuokralääkärit tulevat kalliimmiksi kuin kaupungin oma toiminta, eräissä tapauksissa huomattavastikin kalliimmiksi. Tästä kertovat sekä Helsingin terveyskeskuksen laskelmat että kokemukset muualta.

Kilpailuvirastolle jätettiin äskettäin tutkimuspyyntö keikkalääkäreitä vuokraavien yhtiöiden hintakartellin kaltaisesta toiminnasta. Tutkimuspyynnössä viitataan kauppa- ja teollisuusministeriön selvitykseen, jonka mukaan keikkalääkäreitä vuokraavien yhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto on yli 30 %, kun se pörssiosakkeissa yleensä on 7 - 10 %:n luokkaa. Siinä tuodaan esille myös eräitä muita seikkoja, joita toivotaan kilpailuviraston tutkivan.

Kustannusten ohella tähän asiaan liittyy muitakin ongelmia. Vuokralääkäreiden käyttö on omiaan heikentämään väestövastuun toteutumista. Se vähentää mahdollisuuksia pitkäaikaisiin potilas-lääkäri -suhteisiin. Se on myös omiaan huonontamaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämisen mahdollisuuksia.

Päätösesityksen perustelujen mukaan lääkärivaje on kaupungin tehtävissä pienempi kuin se on ollut kertaakaan vuoden 2000 jälkeen. Mielestäni on nurinkurista, että tällaisessa tilanteessa halutaan muuttaa pysyväisluonteisesti osa lääkäripalveluista keikkalääkäreillä hankittavaksi. Perusteluihin on kirjattu myöskin lääkäritilannetta vaikeuttavia tekijöitä. Ne olisivat ansainneet enemmän huomiota ja toisenlaisia toimia. Tällaisina tekijöinä mainitaan liian suuri työrasitus, liian suuret vastuuväestöt ja byrokraattiset hallintotavat. Keikkalääkäreiden käyttö ei tuo näihin ongelmiin ratkaisua. Toisaalta kaupungin velvoitteita, lakisääteisiä velvoitteita - joihin täällä äsken viitattiin - ei voi rakentaa vuokrafirmojen varaan, esimerkiksi hoitotakuun toteutumista.

Keikkalääkäritoiminnan vakiinnuttamisen sijasta on syytä suuntautua kehittämään kaupungin työoloja paremmiksi. Se tarkoittaa ensinnäkin parempaa peruspalkkaa ja koko henkilöstölle tulevaa oikeudenmukaista kannustusta. Toiseksi: on tärkeää turvata henkilöstön mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työyhteisöjen kehittämiseen ja työhyvinvointiin nykyistä paremmin. Kolmanneksi: tarvitaan lisää resursseja niin, että voidaan pienentää vastuuväestöjä ja ottaa paremmin huomioon alueiden erilaiset tilanteet. Myös koulutusmahdollisuuksien lisääminen edellyttää lisää vakinaista henkilöstöä ja muita toimia, kuten panostamista palvelujen kehittämistarpeisiin perustuvaan yksilölliseen koulutukseen.

Mielestäni Helsingin pitäisi luopua kokonaan vuokrafirmojen käytöstä lääkäripalveluissa. Mutta - kuten sanottu - olen tässä tilanteessa kallistunut kannattamaan valtuutettu Puhakan esitystä.

Lisäksi - puheenjohtaja - ehdotan kaksi pontta.

Ensinnäkin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle vuoden 2007 loppuun mennessä perusteellisen arvion vuokralääkäritoiminnan kustannus- ja toiminnallisista vaikutuksista, erityisesti kaupungin väestövastuisen perusterveydenhoidon kannalta.

Ja toiseksi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että terveyskeskukselle valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa toimenpideohjelma työyhteisöjen henkilöstön koulutusmahdollisuuksien ja työhyvinvoinnin kehittämisestä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuohtuneelle valtuutettu Dahlbergille haluaisin todeta muutaman asian, kun hän täällä ihmetteli, miksi kerta toisensa jälkeen tuodaan tällaisia asioita tänne esille ja hän muistutti lain velvoittavuudesta jne.

Vasemmistoliitossa me tiedämme erittäin hyvin lain velvoitteet. Mutta arvoisa valtuutettu Dahlberg, teidän olisi sekä hyvä miettiä myöskin sitä, että täältä listalta käy erittäin selvästi esille kaksi asiaa. Listalta käy selvästi esille se, mitkä ovat ne tekijät houkuttelevat terveyskeskustyöhön lisäävinä tekijöinä ja mitkä vastaavasti vähentävät sitä. Eikö meidän silloin ennen kaikkea pidä miettiä, olemmeko me tehneet kaikkemme juuri minimoidakseen nämä, jotka vähentävät sitä houkuttelevuutta ja olemmeko ottaneet käyttöön niitä tekijöitä, jotka lisäävät sitä houkuttelevuutta? Tähän vastaus on aivan selvästi, että emme ole tehneet. Otan vain yhden esimerkin.

Ketkä tekevät keikkatöitä lääkäreistä? Ne ovat ne, jotka haluavat vapaita työaikoja. He voivat olla perheen äitejä. Heillä voi olla muita syitä. He haluavat tehdä tilapäistyötä. He haluavat esimerkiksi tehdä osa-aikatyötä. Olemmeko me tarjonneet riittävästi esimerkiksi osa-aikatyötä lääkäreille, jotka olisivat kuitenkin pysyvässä työsuhteessa Helsingin kaupungilla sillä tavalla, että he todellakin paneutuisivat sinne, eivätkä kävisi silloin tällöin tekemässä keikkaa? On monia tekijöitä, joita me voisimme miettiä.

Valtuutettu Puhakan ja Vasemmistoliiton linjaus tässä asiassa on se, että me emme kiellä. Me tiedämme, että akuuttiin tilanteeseen me tarvitsemme nyt, tässä ja nyt me tarvitsemme keikkalääkäreitä. Mutta vuosi olisi aikaa miettiä parempia ratkaisuja.

Ja valtuutettu Dahlberg, voin kertoa teille myöskin sen, että Ruotsissa on erittäin huonot kokemukset ollut juuri näistä keikkalääkäreistä, koska tiedetään erittäin hyvin se, että reppufirmat, jotka siinä ovat välissä, rahastavat maltaita. Tämä tulee erittäin kalliiksi. Ruotsissa on jouduttu jopa tekemään päätöksiä, että luovutaan. Sitten on pakolla jouduttu menemään siihen, että täytyy miettiä niitä työolosuhteita, täytyy kehittää niitä vetovoimatekijöitä ja minimoida niitä tekijöitä, jotka haittaavat.

Tässä mielessä olisin kannattanut ja kannatan valtuutettu Puhakan esitystä.

Rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Ojalalle sanoisin, että Ruotsissa käydään vielä kiivasta keskustelua siitä, voidaanko palkata piikoja koteihin vai eikö voida. Meillä taas on tehty toisia ratkaisuja ja huomattu, että me olemme saaneet lisää työpaikkoja ja uusia firmoja. Ei firma ole mikään pahe. Firma on aivan normaali tapa hoitaa toimintoja ja myöskin työpaikkoja.

Me emme ole räätälöineet vielä työpaikkoja Helsingin terveyskeskuksen sisällä. Sen tiedämme kaikki. Ehkä me jonakin päivänä pääsemme siihen. Mutta meillä ei ole vielä sellaisia mekanismeja, että me voisimme niitä tehdä. Joten emme varmastikaan ole tehneet kaikkea. Mutta se ei myöskään ole aivan varma, että vaikka me seisoisimme päällämme, niin nuoret lääkärit tulisivat ryntäen Helsingin terveyskeskuksen eri paikoille.

Sanoisin myöskin, että ellemme olisi tehneet tätä ratkaisua jo aikaisemmin, mm. Jakomäki ja muutamat pienemmät terveysasemat olisivat olleet siinä jamassa, että eräät helsinkiläiset olisivat olleet pitkään ilman minkäänlaisia lääkärin palveluja. Tämä olisi sellainen asia. Jos periaatteet saisivat päättää kaikki nämä asiat, että periaatteesta emme reppufirmoja palkkaisi emmekä sellaisia lääkäreitä, jotka tulevat jostakin privaattipuolelta, niin se johtaisi epäarvoisuuteen kaupungin sisällä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ei pitäisi näin myöhään illalla nähdä pöpöjä seinillä. Minä en ole täällä ollut sosialisoimassa yhtään lääkärikeskusta. Siitä ei ole ollut kysymys. Kysymys on siitä, että Helsinki tarvitsee pysyvässä työsuhteessa olevia terveyskeskuslääkäreitä, jotka tuntevat asujaimiston asukkaat ja voivat sillä tavalla tehdä pitkäjänteistä työtä. Siihen meidän tulee tähdätä. Väliaikana voimme käyttää vuokratyövoimaa, niin kuin olemme Vasemmistoliitossa olleet valmiit hyväksymään. Eli pysytään asiassa, valtuutettu Dahlberg.

Saanko pitää puheenvuoroni paikalta, koska pitkän yön myötä selkä on kipeytynyt? (Puheenjohtajan välikommentti.) Hyvä. Kiitos.

Muistan hyvin ne kahden vuoden vanhat tapahtumat, kun tämä järjestelmä tuli voimaan. Harvoin on nähnyt sellaista asiaa, missä niin pitkin hampain päätös tehdään, kun silloin tehtiin Sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä ja myöskin valtuustossa. Vuokralääkärien käytölle haluttiin antaa hyvin tiukat reunaehdot. Ne ovat toimineet. Jos katsotte esityslistaa, niin huomaatte, että vuokratyövoimaa on käytetty vuonna 2005 10,5 henkilötyövuotta, joista terveysasemat ovat käyttäneet 8,7 ja sairaalat loput.

Nyt tilanne on se, että terveyslautakunnassa oli pidättyväinen henki viime käsittelyssä. Siellä - kuten tunnettua - terveyslautakunnan jäsen Puhakka teki esityksen, että se kokeilu rajoitettaisiin vain vuoteen tässä vaiheessa. Mutta se syy, että vaikka siinä yli puoluerajojen oltiin pidättyväisiä, niin tämä ajallinen rajoitus katsottiin eräästä hyvin realistisesta syystä välttämättömäksi. Te luette Kunta -nimistä lehteä, jota Kuntaliitto lähettää. Siellä joka lehdessä on kaksi, kolme juttua, jotka on otsikoitu, että "Kilpailuttaminen on taitolaji". Nyt tilanne on se, että kilpailuttaminen on taitolaji ja sen taiteellinen vaikutelma on viimeisinä kuukausina parantunut päivä päivältä. Tällä hetkellä markkinaoikeus ilmoittaa, että asian käsittelyaika on keskimäärin 1 vuosi 5 kuukautta. Me emme vuoden aikarajauksella todennäköisesti pysty välttämättä selviämään. Me olemme tällä hetkellä täysin liisterissä hammashoidon kanssa. Meillä on useita hammaslääkäreitä, jotka ovat menneet markkinaoikeuteen. Joku esimerkiksi siitä syystä, että on hammaslääkäriasema, missä on yksi hulttio, joka ei maksa verojansa, on ulosotossa, niin muut sanoo, että pitääkö meidän kärsiä tästä kaverista jne. Suomalainen yrittäjä valitettavasti on joskus vähän parempi käräjöimään kuin yrittämään. Tämä vaara tässä piilee koko ajan. Siitä syystä emme halunneet ottaa riskiä tässä asiassa. Siinä mielessä olemme sosiaalilautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksen takana.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin vastata muutamiin valtuutettu Hakasen esittämiin näkökohtiin.

Hän totesi, että lääkäripulatilanne on, onko se nyt sitten parempi vai huonompi, mutta pulaa on vähemmän kuin ennen ja sitä kautta keikkalääkäreiden tarvetta vähemmän.

Näin varmasti on. On ihan totta, että esimerkiksi nyt on terveysasemille jopa kesäsijaisia mahdollisesti tulossa, meillekin Itäkeskukseen ehkä jopa kaksi. Mutta aina kun yksi lääkäri puuttuu virasta, niin 2 000 helsinkiläistä on ilman omalääkäriä. Se ei auta täällä todeta, että tilanne on parempi, koska ne 2 000 potilasta, ottaessaan yhteyttä terveysasemalle, eivät saa aikaa, koska ei ole omalääkäriä. Silloin tarvitaan keikkalääkäriä.

Valtuutettu Hakanen sanoi, että keikkalääkäreiden käyttö estää väestövastuun toteutumisen.

Kyllä se väestövastuun toteutuminen estyy sillä, jos potilaalla ei ole omalääkäriä. Silloin ei ole ketään, joka hänen lääkäripalvelustaan vastaisi.

Lisäksi:

Jos asemalta puuttuu lääkäri tai useita, niin siellä virassa olevat lääkärit, joilla on jo aika isot väestöt hoidettavinaan, joutuvat hoitamaan niitä akuutteja ja välttämättömiä asioita niiden potilaiden osalta, joilta omalääkäri puuttuu. Elikkä työrasitus kasvaa ja terveyskeskustyön houkuttelevuus vähenee. Sen vuoksi on aivan välttämätöntä, että me voimme käyttää keikkalääkäreitä.

Varmasti terveyskeskuksella on oppimista rekrytoinnista. Tosin keikkafirmoillakin on ollut ongelmia rekrytoida lääkäreitä päivätyöhön. Keikkafirmojen osaaminen on varmaan juuri joustavuudessa toisaalta päivystystyössä ja toisaalta siinä 1 - 6 päivää viikossa työskentelyssä, joka on usein suosittua. Ja voi olla, että keikkafirmat hoitavat henkilöstöhallinnonkin paremmin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jos valtuutettu Hakasen tekemiä ponsiesityksiä ajatuksen kanssa lukee, niin mielestäni ne sopivat erinomaisen hyvin tähän tilanteeseen. Haluan kannattaa niitä.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Lähtökohtaisesti en tietenkään haluaisi, että keikkalääkäreiden ja heidän taksojensa varassa tämän kaupungin lääkäripalvelut ovat, mutta silloin kun pitää valita, hoidetaanko ihmisiä vai eikö hoideta, niin silloin kallistun kannattamaan sitä.

Mutta täytyy sanoa, että toivoisin, että hammashoitopuolella myös voitaisiin kehittää jotain, että olisi helpompi saada aikoja ja erityisesti lasten osalta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastaesityksessä, jota kannatin, ei suljettu pois keikkalääkäreiden käyttöä tietyissä tilanteissa ja tietyn rajatun ajan kuluessa.

Kaupunginhallituksen esitykseen ei sisälly minkäänlaista arviota tai esitystä siitä, miten seurattaisiin niitä kokemuksia, joita taloudelliselta ja toiminnalliselta kannalta keikkalääkäreiden käyttöön liittyy. Mielestäni on tärkeää, että tämän tyyppisessä asiassa valtuusto pitää itsellään mahdollisuuden tehdä arvioita uudelleen eikä anna ikään kuin avointa valtakirjaa toistaiseksi jatkaa tällaista toimintaa ilman määräaikaa. Toisaalta tähän esitykseen ei myöskään sisältynyt niitä positiivisia toimia, joita nyt tarvitaan mm. perusterveydenhuollon puolella toimivien lääkäreiden ja miksei muidenkin lääkäreiden ja muun henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseen.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Vain erään tässä keskustelussa toistuneen vanhentuneen ja siksi väärinkäsityksen haluan oikaista ja se on se, ettei kaupungin henkilöstöpolitiikka ja terveyskeskuksen henkilöstöpolitiikka muka nykyään sallisi joustavia työaikaratkaisuja.

Terveyskeskus on valmis neuvottelemaan halukkaiden lääkäreiden kanssa erilaisista työajoista, 30 %:sta tai muutamasta tunnista tai mitä ikinä se räätälöinti siinä käytännön tilanteessa sitten edellyttääkin.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

(paitsi osa 160 §)

Harry Bogomoloff

puheenjohtaja

(osa 160 §:n kohdalla)

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Ilkka Taipale Sari Sarkomaa

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu