Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Moniongelmaisten ja äkillisesti huostaan otettujen lasten ja nuorten sijoituspaikka Herttoniemen teollisuusalueella on surkeassa kunnossa. Lasten ja nuorten ensihuoltolaitoksen rakennus on ahdas, sokkeloinen ja kosteusvaurioinen. Viranomaiset ovat huomauttaneet rakennuksen olevan lähes purkukunnossa. Lisäksi laitoksen täyttöaste on reilusti yli 100 %.

Kaupungin velvollisuus on turvata lapsille ja nuorille kunnolliset ja terveelliset tilat. Miten on mahdollista, että lasten ja nuorten ensihuoltolaitos on päässyt tällaiseen tilaan? Mihin toimiin kaupunki on pikaisesti lähdössä asian tilan parantamiseksi?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensihuoltolaitoksessa on 12 hoitopaikkaa helsinkiläisille 13 - 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Laitoksen perustehtävänä on vastaanotto, arviointi ja kriisityö. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä laitoksiin oli sijoitettuna yli 70 lasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Siksi vastaanottolaitoksiin on jouduttu sijoittamaan lapsia myös ylipaikoille. Ylipaikkatilanteissa laitoksiin on osoitettu lisää henkilökuntaa.

Ensihuoltolaitos sijaitsee alueella, joka on kaavoitettu muuhun kuin laitoskäyttöön. Alueen rakentamista ei ole kuitenkaan aloitettu, joten laitoksen toiminta on saanut lisää aikaa toimia nykyisissä tiloissa. Neljän viimeisen vuoden aikana laitoksen tiloissa useampaan kertaan ilmenneitä puutteita ja ongelmia on korjattu välttämättömiltä osin. Samanaikaisesti on haettu uusia toimintaan sopivia tiloja, joita ei ole löytynyt. Syksyllä 2005 päädyttiin siihen, että laitokselle tulee rakentaa uudet tarkoituksenmukaiset tilat sellaiselle tontille, joka on tarkoitettu tällaiseen toimintaan. Uusien tilojen rakentaminen sisältyy sosiaalilautakunnan 21.3.2006 hyväksymään sosiaalitoimen vuosien 2007 - 2011 tilahankeohjelmaan ajoitettuna vuosille 2008 - 2009.

Tänä keväänä laitoksen tilakysymys nousi jälleen esiin. Siitä käydyssä neuvottelussa työsuojelu edellytti toimenpiteitä tilojen puutteiden vuoksi ja työterveyshuolto kiirehti toimenpiteitä. Kiinteistöviraston arvioiden mukaan ensihuoltolaitoksen uusien tilojen rakentamisen hankeaikataulua voi nopeuttaa siten, että laitoksen uudet tilat olisivat valmiit vuoden 2009 alussa. Sosiaaliviraston tarveselvitys uusien tilojen osalta valmistellaan sosiaalilautakunnan 20.6.2006 kokoukseen. Kiinteistövirastosta on saatu tieto, että nykyisissä tiloissa tarvittavista korjauksista tehdään suunnitelma ja samanaikaisesti tutkitaan mahdollisuuksia käyttää väliaikaisina tiloina Lapinlahden sairaalassa olevia tyhjiä tiloja. Sosiaalivirasto huolehtii, että uusien tilojen rakentamista nopeutetaan ja tekee arvion ja korjausaikataulun nykyisissä tiloissa. Mikäli siirtyminen väliaikaisesti Lapinlahden sairaalan tiloihin ei ole mahdollista, kiinteistövirasto suorittaa pikaisesti nykyisissä tiloissa tarvittavat välttämättömät korjaukset. Lisätietoja antavat virkamiehet, joitten nimet saa minulta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Kokkosta vastauksesta.

Hyvä, että nyt ollaan lopulta heräämässä toimiin. Mutta ihmetyttää, että jos tämä - kuten vastauksessa kuultiin - tarve on ollut tiedossa ja ongelmat ovat olleet tiedossa jo pidempää, niin tuntuu kohtuuttomalta, että siitä huolimatta tätä kiirehdittäisiin vasta vuonna 2009 ja saataisiin kunnolliset, turvalliset, terveelliset tilat näille lapsille.

Toivoisin, että tämän kysymyksen myötä vielä käytäisiin läpi tätä hankeaikataulua. Ei voi olla niin, että kolme vuotta vielä joudutaan näissä tiloissa toimimaan ja niitä pikkuisen kunnostaa, vaan että saadaan nopeasti tämä prosessi liikkeelle, että saadaan kunnolliset tilat. Nämä lapset ovat sellaisia, jotka tarvitsevat hyvät tilat ja hyvää hoitoa, jolla pystytään pitämään huolta siitä, että myöhemmässä elämässä he vielä tulevat pärjäämään kunnolla. Sen vuoksi tähän on syytä panostaa vahvasti Helsingin ja yhteiskunnan toimesta.

Fru ordförande.

Det är betecknande för hur man ser på barn och barns behov, det här att man tänker sig en längre tidtabell för att rusta upp eller bygga någonting nytt för de här barnen som är i kris, och så kommer då arbetarskyddet in och då först börjar någonting hända, visserligen inte ens då i tillräckligt snabb takt. Märkvärdigt är det ju också från början att man har stationerat den här inrättningen för barnen på en tomt som inte ligger i ett bostadsområde utan på ett industriområde, på samma sätt som vi nyligen diskuterade saken gällande de bostadslösa som man gärna också vill placera någonstans på ett industriområde. Jag hoppas innerligen att man verkligen lägger manken till och kan få till stånd någonting i litet snabbare takt än man har tänkt sig enligt den här tidtabellen och att Lappviken är ju faktiskt en miljö som för människor i kris - de må sen vara barn eller vuxna - skulle vara väldigt bra. Där finns det lugn som kanske de här barnen som länge har farit illa kan behöva.

Puheenjohtaja.

Vähättelemättä Herttoniemen ensihuoltolaitoksen remontoinnin tarpeellisuutta haluan ilmaista mielipahani siitä tai jopa paheksua sitä, että kyselytunnille otetaan vain yksi kysymys.

Mitä tulee kysymyksen sisältöön, olisi toivottavaa, että resursseja panostetaan myös ihmisiin, lastensuojelutyöhön seinien lisäksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle ja niistä toimenpiteistä, mihin on lähdetty liikkeelle. Mutta niin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi, niin olisi pitänyt aikaisemmin lähteä.

Mielestäni tämä nostaa isoja asioita, tämä yksittäinen keissi esiin.

Kuten vastauksessa kuultiin, meillä on lapsia ylipaikoilla ja tämä on jo jatkunut jonkin aikaa. Tämä ei ole tullut yllätyksenä. Usean vuoden ajan ovat kiireelliset huostaanotot kasvaneet ja on ollut toiveajattelua se, etteivät ne kasvaisi. Tämä on erittäin iso lastensuojelun ongelma. Meillä moniongelmaisten ja äkillisten huostaan otettujen lasten määrä kasvaa ja kasvaa jatkuvasti. Elikkä tähän on kiinnitettävä huomiota. Yksi asia, mikä varmasti on vaikuttanut tähän, että meillä on ylipaikoilla, on määrärahojen alibudjetointi, joka on ollut selkeästi nähtävissä myös tänä vuonna. Se on varmasti vaikuttanut tähän, että tällaisissa tiloissa lapset sitten ovat.

Sitten toinen:

Haluaisin kiinnittää huomiota kaupungin suhtautumiseen ylipäänsä näihin kiinteistöihin. Meillä oli terveyspuolella vastaavanlainen asia, Kannelmäen terveysasema, joka sai itse asiassa olla vuosia erittäin ala-arvoisessa kunnossa ennen kuin pääsimme peruskorjaukseen.

Elikkä mielestäni pitäisi erittäin paljon enemmän kiinnittää huomiota ylipäänsä kaupungin tilojen kuntoon eikä mennä siihen pisteeseen, että työsuojeluviranomaiset pakottavat tekemään jotain. Pitää ajatella myös asiakkaiden, potilaiden näkökulmasta näiden tilojen kuntoa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle erinomaisen hyvästä vastauksesta ja syytä onkin. Sillä toistakymmentä vuotta on jo pyritty käynnistämään tai saamaan ensihuoltolaitokselle uudet tilat eli hankeyrityksiä on ollut monta. 1990-luvulla oli lama, joka vei monet hankkeet jopa kymmenen vuoden päähän ja nyt ollaan tilanteessa, jossa nämä tilat ovat, ei ainoastaan kosteus- ja homevauriot, vaan myös toimintaan nähden. Kysymyksessä on nimittäin juuri kiireellisten - äkillisistä on ehkä väärä puhua - huostaan ottojen kautta sinne sijoitettujen nuorten päihdearvioinnin ja vähän pitemmän arvioinnin vastaanottolaitoksesta, joka varmastikin toiminnaltaan on aivan välttämätön. Ja tiedämme, kun olemme sosiaalipäivystyksestä sinne 115 - 120 %:n ylipaikoille nuoria sijoittaneet, että tiloja ei ole riittävästi, ei paikkoja eikä myöskään sitä järjellistä toimintamahdollisuutta tuolla teollisuusalueella. Tässä mielessä Lapinlahden sairaalan kiinteistö olisi päihde- ja ehkä myös huumeongelmaisten nuorten ensiarvioinneille eli ? -osastolle, mutta myös pitkäaikaisemmalle osastotoiminnalle sovelias paikka.

Toivonkin, että vauhtia laitetaan, että ei tarvitse mennä ihan siihen, että työterveydenhuolto joutuu puuttumaan siihen, että sekä työntekijät että mahdollisesti asiakkaat joutuvat olemaan siellä homeiden keskellä niin kuin on ollut asianlaita mm. Kallion virastotalossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen kuukausi sitten tehnyt samasta asiasta valtuustoaloitteen. Koen, että asia on erittäin tärkeä.

Herttoniemen lastensuojeluyksikön pikainen kuntoon saattaminen tai uusien asianmukaisten tilojen järjestäminen on välttämätöntä. On hyvä, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen on täällä tänään kertonut, että asiaan saadaan vauhtia.

Lastensuojelutyön kaltaisessa ja vahvaa osaamista vaativassa työssä ja asiakasmäärien kasvaessa on kestämätöntä toimia puutteellisissa purkukuntoisissa tiloissa. Kyse on vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä henkilöstön jaksamisesta.

Lastensuojelupalvelut eivät ole riittäviä. Niitä joudutaan jonottamaan Helsingissä. Osaavasta henkilöstöstä on pulaa. Jotta lastensuojelun tarvetta voitaisiin vähentää tulevaisuudessa, vanhempien päihde- ja mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota ja hoitoa on tehostettava. Ylipäätään ennaltaehkäiseviä työtapoja mm. kouluissa ja sosiaali- ja terveystoimessa on kehitettävä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Lapinlahden sairaalalle on suunniteltu aivan uutta elämää. Tämä suunnitelma on nyt ylipormestarin ja apulaiskaupunginjohtaja Korpisen käsissä. Sen suunnitelman takana on hyvin laajasti me valtuutetut, valtuutetut Taipale, Ikävalko ja allekirjoittanut. Toivotamme kyllä nämä lapset tervetulleeksi Lapinlahden sairaalaan, mikäli henkilöstölle se sopii.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitokset valtuutetuille myötäelävästä keskustelusta.

Haluan kuitenkin kertoa sen, että siksi olemme tässä pisteessä, että tällä lasten yksiköllä on ollut vähän samantyyppinen kohtalo kuin on ollut päihdeongelmaisten ihmisten asuntolalla. Emme ole tahtoneet saada sitä oikein minnekään. Täällä on käynyt useita delegaatioita, joissa on ollut teidän joukostanne ihmisiä, myöskin kansanedustajia ja helsinkiläisiä, jotka ovat olleet vastustamassa tällaisen yksikön sijoittamista Helsinkiin eri puolille.

Alltså vi har haft precis samma problem och samma fenomen som med Sanduddsgatan 5. Ja tämä on meidän ongelmamme.

Toivon, että täällä on tuon Hietaniemenkadun myötä saatu uusi kulttuuri aikaan ja ymmärretään, että meidän täytyy päihdeongelmaisille lapsille - kysymys on hyvin nuorista lapsista - saada perustettua yksikkö. Me emme voi vastustaa sitä sillä perusteella, että joku meidän joukostamme katsoo, että meidän kaupunginosassamme tai meillä ei mailla halmeilla ole ollut huumeongelmaa eikä sitä koskaan myöskään tule, meidän lähipiirissämme lapset eivät koskaan joudu tämän ongelman piiriin jne., eli huomiota kaikkiin näihin asioihin, jotka valtuutetut ovat nostaneet esille, on kiinnitetty. Se on - hyvät valtuutetut - hyvin pitkälle teistä kiinni, millä aikataululla me saamme nämä asiat hoidettua. Virkamiehiltä löytyy kyllä varmasti halua ja kykyä.

Puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kannatan lämpimästi tämän osayleiskaavan hyväksymistä kuitenkin kahdella huolenaiheella, jotka ovat näinkin kauniina kesäpäivänä päähäni juuttuneet.

Ensinnäkin:

Sekä kaupunginhallitus että kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittivät erittäin tärkeään asiaan huomiota, jonka molemmat ovat myös päätökseen ponsittaneet ja jotka mielestäni pitäisi ehdottomasti ottaa tämän päätöksen täytäntöönpanossa huomioon. Ensinnäkin tälle alueelle kaivataan ehdottomasti enemmän asumista. Ja toisekseen, tämä asuminen pitää sijoittaa korkeammalle eli ehdottomasti yli 20-kerroksisia torneja minäkin kannatan Keski-Pasilan alueelle.

Mutta se suurempi huolenaiheeni liittyy tällä kertaa alueen liikenteeseen.

Kuten esittelytekstissä todetaan, alue on yksi tärkeimpiä joukkoliikenteen solmukohtia kaupungissa jo nyt, saati sitten tulevaisuudessa. Erityisesti vaihtoyhteydet on saatava tässä kohtaa sujuviksi. Vielä enemmän huolta aiheuttaa se, millä aikataululla saadaan raideliikenne Keski-Pasilassa ja Töölöstä Pasilaan ja erityisesti tietenkin metro ja sen toteutusaikataulu. Alueelle on tulossa uusia asukkaita noin 2 000 ja työpaikkoja jopa 10 000. Ja jos äskeiset toiveeni menevät lävitse, niin molempia jopa enemmän. Tällä suunnitellulla aikataululla metro on pahasti myöhässä siitä miten rakentaminen tällä alueella tapahtuu. Vaikka alustavan tilanvaraussuunnitelman laatiminen on aloitettu, se ei riitä varmistamaan sitä, että uusilla keskipasilalaisilla olisi toimivat joukkoliikenneyhteydet heti alusta asti. Tämä tarkoittaa mielestäni joko metroa tai pisararadan toteuttamista.

Tästä syystä teen tästä asiasta ponnen, joka kuulostaa seuraavalta:

Kaupunginvaltuusto kiirehtii Töölö - Pasilan raideliikenteen suunnittelua, jotta se valmistuisi samaan aikaan muun rakentamisen kanssa palvelemaan Keski-Pasilan asukkaita ja työpaikkoja.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pasilan osayleiskaava on tärkeä, erityisen tärkeä minulle henkilökohtaisesti, koska alue on kovin tuttu. Siitä läpi aikoinaan mentiin Länsi-Pasilasta Eläintarhan ala-asteen koululle, vaikka se kovin kiellettyä olikin. Myöhemminkin alueella on tullut haisteltua ratapölkkyjen tuoksua, joka on parhaita tuoksuja, joita tiedän. Toivottavasti tässä uudessa asuinalueessa säilyy jotain tästä vanhasta junavarikko- ja junaromantiikasta. Tähän tämä osayleiskaava antaakin hyvät mahdollisuudet. Erittäin kauniit, tärkeät veturihallit on merkitty säilytettäväksi ja niiden toimintaa kehitetään. Vastaavasti Toralinna, se pitkä punatiilinen rakennusalue länsipuolella myös suojellaan sekä sen ympäristöt. Tämä on erittäin tärkeätä. Sillä on iso historiallinen merkitys. Mm. Lenin on aikoinaan ollut siellä takapihan puutaloissa piilossa veturikuskin vieraana. Muistan myös Toralinnan. Sitähän oltiin jossain vaiheessa purkamassa. Se vallattiinkin muutamaan otteeseen. Se on osoitus siitä, miten saadaan upeaa asumista vanhoihin rakennuksiin, jos vain halutaan.

Sen lisäksi haluaisin vielä näistä vanhoista alueista kiinnittää huomiota Haarakallioon eli se korkea kallio, joka jää rantaradan ja pääradan väliin.

Tuossa suunnitelmassa on pohdittu erilaista urheilurakentamista tai muuta. Kannattaa kiinnittää siinä vaiheessa tarkemmin huomiota siihen, että siellä on vanhoja juoksuhautoja ja muita, että miten niitä voitaisiin kunnostaa ja tuoda esille niitä ja vanha it-tykin jalka - tai miksi sitä voi sanoa? - että näitä elementtejä voisi myöhemmin siinä vaiheessa, kun viedään kaavoitusta eteenpäin, nostaa esille, koska ne ovat tärkeä osa Pasilan historiaa.

Itse tästä kaavasta:

Vasemmistoliitto lähtee siitä, että kaava voidaan hyväksyä. Me olemme myös näiden ponsien takana, joita tähän on liitetty. Se, että Pasilaan voidaan harkita tällaista huomattavasti korkeampaa rakentamista kuin muualla Helsingissä on totuttu, on hyvä asia. Sinne pitää saada omia ominaispiirteitä ja Helsingissä jos jossain, kokeillaan tätä korkeampaa rakentamista. Pasila on siihen hyvä paikka.

Ja aivan kuten valtuutettu Moisio äskeisessä puheenvuorossaan nosti esille, että tässä vaiheessa on suunniteltu 2 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, niin me olemme valmiita siihen, että erityisesti tätä asukasmäärää voisi lisätä. Jotta Länsi-Pasila, Keski-Pasila ja Itä-Pasila ovat dynaamisia, toimiva keskus, se vaatii, että siellä on myös iltaisin elämää ja iltaisin ihmisiä liikkumassa. Jos me lähdemme nyt tänne kartoittamaan näitä korkeampia taloja, niin nimenomaan sinne yläkerroksiin voi aivan uudentyyppisiä asuntoja löytää ja uudentyyppisiä asukkaita. Näiden c-merkinnällä olevien ... Keskustatoiminnan alueella on ... Päätösesityksessäkin todetaan, että ne eivät ole sitovia, vaan viitteellisiä, nämä kerrosneliöalat. Sehän nimenomaan avaa meille sen mahdollisuuden tarkastella korkeussuunnassa tätä aluetta.

Kolmantena seikkana haluan kiinnittää huomiota joukkoliikenteeseen.

Kun tänne tulee uudet 2 000, tai toivon mukaan paljon enemmän asukkaita, paljon työpaikkoja, niin siinä vaiheessa joukkoliikenneyhteydet pitää saada rakentamisen yhteydessä kuntoon. Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila -metro on erittäin tärkeä ylipäätänsä. Jo tässä vaiheessa Mannerheimintie on tukkoinen, raitiovaunut ovat täynnä, se ei vedä. Tähän tarvitaan ehdottomasti metrolinja, erityisesti kun nyt on kaavoitettu HYKSin aluetta tai HUSin aluetta - mikä se Meilahden alueen nyt kutsutaankaan - sinne tulee paljon työpaikkoja. Se joukkoliikenne ei pysty enää vetämään. Tämä asia pitää hoitaa kuntoon. Tämä pitää nyt aikatauluttaa niin, että metrolinja on silloin, kun Keski-Pasila nousee, myös metro - metro ei ehkä nouse, vaan työntyy tunnelissa maan alla - samaan aikaan tänne alueelle. Myöhemmin voidaan pohtia lentokenttämetroja. Toivotaan, että pisararata hoitaa tämän tarpeen. Eli metro pitää saada samalla. Nyt meidän pitää pitää se mielessä ja aikatauluttaa budjeteissa niin, että hoituu yhdessä Keski-Pasilan rakentamisen kanssa.

Toinen joukkoliikenteeseen liittyvä tärkeä kysymys on poikittaiset raitiovaunulinjat.

Pasilasta olisi hyvä saada vedettyä poikittain Meilahden suuntaan myös raitiovaunulinjaa, joka sitten jatkuisi Itä-Pasilan läpi siihen vanhan satamaratapohjalle muodostuvaa joukkoliikennekatua pitkin ja sieltä se voisi haarautua toisaalta Kalasataman metroasemaan - joka valmistuu tämän vuoden lopussa ja avautuu ensi vuoden alussa - ja toisaalta Arabian suuntaan. Eli nyt me tarvitsemme myös maan päällä poikittaislinjoja. Tämä Keski-Pasilan rakentuminen, siinä yhteydessä meille avautuu mieletön mahdollisuus tehdä hyviä raiteilla kulkevia raitiovaunun poikittaisreittejä. Täällä on nämä pohjat valmiina.

Eli tällaisia huomioita. Laitetaan kaava eteenpäin. Näitä kannattaa laittaa korvan taakse ja näitä viedään eteenpäin sitten siinä vaiheessa, kun tarkemmin asemakaavoitetaan ja tarkemmin budjetoidaan erilaisia hankkeita. Näitä Vasemmistoliitto tulee jatkossa viemään eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Keski-Pasilan alueen suunnittelu on suuri haaste ja tervetullut mahdollisuus kehittää kaupunkiamme tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi. Alueen jatkosuunnitteluun on panostettava kaikki mahdollinen saatavissa oleva osaaminen ja innovaatio ja innovaatisuus/innovatiivisuus?. Tulokseksi ei kelpaa tässä tapauksessa mikään keskinkertaisuus. Tämä on alue, missä luonnon asettamat rajaehdot, niitä ei ole, vaan toteutus voi olla todella parasta ja monipuolista, urbaanista rakentamista, laadukasta, korkeaa ja tehokasta, kuten äskeisissäkin puheenvuoroissa mainittiin, että laadukasta, tehokasta ja korkeata. Keski-Pasilasta tulee tehdä myös omaleimainen, ainutlaatuinen ja kansainvälisesti houkutteleva asuin- ja työpaikka-alue, todellinen monitoimialue.

Mielestäni kaavaehdotus on hyvä ja hyväksyttävissä. Kaupunginhallituksen käsittelyssä kaavaehdotus edelleen parani. Siihen on nyt mahdollista lisätä enemmän asumista, jota kaupunginhallitus piti erittäin tärkeänä alueen monipuolisuuden ja elinvoimaisuuden takaamiseksi sekä kaupunkimme asuntopulan vähentämiseksi.

Eräs liikenteeseen liittyvä ratkaisu askarruttaa mieltäni, jota ei vielä ole mainittu. Uskon, että sitä ei tässä yhteydessä pidä peruuttamattomasti lyödä lukkoon. Se on Tuusulan moottoritien kääntäminen Veturitielle, erityisesti nyt kun kaava-alueelle toivotaan enemmän asuinrakentamista.

Tuusulantien kääntö heikentää huomattavasti asuinrakentamismahdollisuuksia koko alueella. Tämä on asia, johon on varmasti palattava. Näillä näkymillä omasta mielestäni tuntuu, että paras ja toimivin ratkaisu on sellainen, jossa liikenne Tuusulantien moottoritieltä johdetaan sekä Mäkelänkatua että Veturitietä pitkin. Mitään keinotekoisia Mäkelänkadun kavennuksia liikenteen hidastamiseksi ei missään tapauksessa tule tehdä.

Teenkin tähän liittyvän seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään Keski-Pasilan osayleiskaavan kaupunginvaltuusto pitää tärkeänä, että kaupunginhallitus seuraa tiiviisti alueen jatkosuunnittelua. Samassa yhteydessä kaupunginhallituksen tulee huolellisesti selvittää, onko Tuusulantien kääntäminen Veturitielle järkevää ja sopusoinnussa kaava-alueelle suunnitteilla olevan asuinrakentamisen kanssa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Käsittelyssämme on merkittävä osayleiskaava. On miellyttävää havaita, että ilmeisesti me olemme tästä kaikki varsin yksimielisiä.

Pasilan kehittäminen eräänlaiseksi Helsingin toiseksi keskusta-alueeksi on ollut kaavailuissa jo vuosikymmeniä. Itä- ja Länsi-Pasilan rakentaminen 1970-luvulla toteutti osan näitä kaavailuita. Nyt on kyseessä Pasiloiden yhdistäminen kokonaisuudeksi. Tälle vaiheelle antaa hyvät edellytykset sataman siirtyminen Vuosaareen, minkä seurauksena Pasilan ratapiha-aluetta voidaan merkittävästi supistaa ja ottaa uuteen käyttöön.

Kaavaehdotus on pitkään ja huolella valmisteltu, kiitos siitä paitsi kaupunkisuunnittelulautakunnassa, niin kaupunkisuunnitteluviraston asianomaisille suunnittelijoille.

Sekä kaupunkisuunnittelulautakunta että kaupunginhallitus on kiinnittänyt huomiota asumisen määrään kaavaehdotuksessa. Asia on tullut jo täälläkin esille monissa puheenvuoroissa. Kerrosalat osayleiskaavavaiheessa ovat vielä laajassa haarukassa. Mutta olisin myös sitä mieltä kuin täällä on oltu, että asumista tulisi saada alueella ainakin haarukan ylärajaan, ellei siitä ylikin.

Keski-Pasila tulee olemaan erittäin urbaani asuinalue, joka ehkä lapsiperheille ei ole ihanteellinen asuinalue. Mutta Helsingissä on paljon sellaisia, jotka haluavatkin asua urbaanisti ja sellainen asumistarve ja halu tulee ymmärtääkseni kasvamaan. Sellaiselle henkilölle hyvät liikenneyhteydet ja lähellä olevat pääkaupungin monipuoliset palvelut ovat tärkeitä. Pitää myös ottaa huomioon, että jo lähes joka toinen talous on nykyään Helsingissä yhden hengen talous.

Muistan aikanaan, kun kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin Kampin kaavaa. Siihen suunniteltiin jonkin verran asumista. Silloin esiintyi myös voimakkaita mielipiteitä, ettei ydinkeskustassa oleva paikka ole sopiva asumiselle. Kun asumista kuitenkin tuli, saimme havaita, että Kampin asunnoilla oli tavaton kysyntä. Niistä kyllä rahastettiin sitten huippuhintoja.

Kaavan maankäyttösuunnitelma perustuu Zino Zuccin ? viitesuunnitelmaan. Se sisältää huomattavan määrän Helsingin oloissa korkeaa rakentamista. Jo pitkään on varsin yksimielisesti katsottu, että jos Helsingin perinteisestä 6 - 8-kerroksisesta rakentamistavasta poiketaan, se voidaan tehdä nimenomaan Keski-Pasilassa.

Pasila on rautateitse tuleville Helsingin portti. Pasilasta toivon mukaan tulee ilmeikäs, moderni, uusi omaleimainen keskus, joka ei valtaa sijaa Helsingin perinteiseltä ydinkeskustalta, vaan luo sille modernin vastaparin. Jotta hyvä toteutus saadaan aikaan Keski-Pasilassa, se edellyttää huolellista asemakaavoitusta ja korkeatasoista talosuunnittelua. Keski-Pasilasta saadaan toimitilojen sijoittumiselle hyvä ja haluttu paikka. Kulkuyhteydet ovat erinomaiset, jos niitä vielä kehitetään. Keski-Pasilasta tulee Helsingin kehitykselle voimatekijä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

On ilo pitää tämä historiani ensimmäinen puhe täällä valtuustossa tällaisesta asiasta.

Kaava on mielestäni erittäin hyvä. Siinä otetaan huomioon, että on tulossa korkeita rakennuksia Helsinkiin. Mielestäni tämä kaava antaa hyvät mahdollisuudet uudenlaiseen, korkeaan, korkealaatuiseen rakentamiseen Helsinkiin. Ja se mikä täällä on jo mainittukin, tämä mahdollistaa uudenlaisen kaupunkiasumisen ja lisäksi mahdollistaa yrityksille sijoittumisen korkealaatuisiin toimistoihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän eikä Kehäteiden varsille ja se, minkä valtuutettu Arhinmäki nosti esiin, kaavassa säilytetään myös varsin hyvin vanhaa rakennuskantaa.

Mutta se mihin kiinnitän huomiota, on joukkoliikenneyhteydet.

Täällä mainittiin jo se, että poikittaiset joukkoliikenneyhteydet tulee rakentaa paremmiksi ja niitä pitää kiirehtiä, jotta ne valmistuisivat samaan tahtiin asunto- ja toimistotilatuotannon kanssa. Töölön metro on siihen hyvä, mutta nostaisin esiin tämän toisen eli pisararadan.

Esittelytekstissä tuodaan esiin myös toinen ongelma, joka ei ole vielä noussut esiin, eli että Pasilan asemalle suunnitellaan jo tässä vaiheessa päättölaitureita lähijunille, koska lähijunat eivät enää mahdu Rautatieaseman ratapihalle. Tämähän tietysti heikentää oleellisesti joukkoliikenteen kilpailukykyä, jos kaikki lähijunia käyttävät joutuvat pysähtymään Pasilaan.

Mielestäni ei ole järkevää varata lisää maata Pasilasta näitä junalaitureita varten. Junat voisivat Pasilasta sukeltaa tunneliin, joka veisi junamatkustajat Töölön keskustaan ja Hakaniemeen ja takaisin Pasilaan. Näin saataisiin toimimaan sekä poikittainen joukkoliikenneyhteys että hoidettaisiin tämä ratapihan ahtaus.

Eli tältä pohjalta kannatan valtuutettu Moision ponsiesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aluksi haluan kannattaa valtuutettu Walldén-Pauligin tekemää pontta.

Nimittäin Tuusulantien kääntäminen Mäkelänkadulta Veturitielle kuulostaa kyllä hölmöläisten täkin paikkaukselta, jos niitä olosuhteita yhtään paremmin tuntee. Nyt ne liikenteen haitat ovat siellä Mäkelänkadun varrella. Mutta jos näin tehdään ja tapahtuu, niin sen jälkeen ne liikenteen haitat muutetaan Metsälän alueelle elikkä vaan paikasta toiseen - eihän siinä mikään muu ratkea - ja samalla sitten aiheutetaan ne liikenteen haitat myös tälle uudelle, tässä kaavassa suunnitellulle asuinalueelle. Ja kun listatekstejä tai liitteitä luki, niin siellä oli jopa kohta, että suojeltu Toralinnakin pitäisi sitten suojata meluvallein tai meluaidoin, koska ne liikenteen meluhaitat tulevat olemaan sillä seudulla niin suuria. Eihän siinä ole mitään järkeä tehdä tämäntyyppistä muutosta, koska se ei ratkaise mitään ongelmaa, vaan siirtää vain sen ongelman sitten paikasta toiseen ja sellaisille seuduille, joissa sitä ei ole aiemmin ollut. Jos nyt joku on ostanut asunnon Mäkelänkadun varrelta, niin varmasti on tiennyt mistä sen on ostanut. Mutta jos asuu Metsälässä tai sitten tänne uuteen Pasilaan, niin tilanne muuttuu aikalailla toisennäköiseksi.

Muutenkin haluan puhua tämän kaavan yhteydessä vain liikennekysymyksistä.

Pasila on joukkoliikenteen keskus. Siitä pitäisi tehdä tämän kaavan myötä oikein hyvä matkakeskus. Se on sellainen liikenteen risteys- ja solmukohta, jossa voidaan tehdä aika paljon joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisen puolesta ja tätä kautta myös nostaa joukkoliikenteen markkinaosuutta. Kaikilla niillä ratkaisuilla, joita tähän kaavaan liittyy, joko heikennetään tai parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä. Sen suhteen pitää olla tarkkana. Nythän siellä tavallaan kaikki asiat on aina toist puol rattaa, että siinä on ihan erillinen osa itä ja erillinen länsi ja idän ja lännen välillä on yksi silta, joka on niin kapea, että joukkoliikenne on aina siinä tukossa. Siellä bussien reitit, niiden matka-ajat ovat huomattavan pitkiä sen takia, että siinä ei joukkoliikenne pääse kulkemaan. Elikkä tämän kaavan, tämän systeemin kautta pitää turvata paitsi joukkoliikenteen kulkeminen, siis myös maan päällä, sekä myös turvata se, että raideliikenteelle annetaan mahdollisuus kehittyä ja sitä pystytään laajentamaan.

En puhu pelkästään junasta, vaan nyt tässä yhteydessä täytyy muistaa myös metro ja metron laajentaminen ja se, että Messukeskus sijaitsee tällä alueella. Täytyy ottaa huomioon se, että Messukeskuksen ja lentokentän välinen liikenne on aika suurta, jolloin tässä tulisi tavallaan tällainen synergiaetu siitä, että vedettäisiin metroa Pasilaan, vedettäisiin metroa Pasilasta lentokentälle, vedettäisiin metroa Pasilasta Sörnäisiin. Näin pystyttäisiin lisäämään joukkoliikennettä niin, että maan päälle tulisi enemmän tilaa.

Tältä osin - arvoisa puheenjohtaja - teen toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osayleiskaavaa toteutettaessa selvitetään mahdollisuudet myös metron laajentamiseen Pasilasta Sörnäisiin ja Pasilasta lentokentälle.

Sitten haluan puhua myös kevyen liikenteen puolesta.

Toivon, että kun kaavaa toteutetaan, niin kevyen liikenteen väylät suunnitellaan mahdollisimman hyvin. Liitteissä mielestäni oli kyllä luvattu sitä, että ne varmasti otetaan huomioon, että ne verkot jatkuvat ja että ne ovat olennaisissa paikoissaan. Mutta se on seikka, josta ei koskaan puhuta liian paljon eikä kiinnitetä tarpeeksi paljon huomiota. Tämän hetken tilanne Pasilassa on se, että kevyen liikenteen väylät nimenomaan pyöräilijän kannalta ovat erittäin kököt. Väylät loppuvat kesken ihmeellisissä paikoissa ja joutuu tekemään aika paljon mutkia ja kiertämään. Nyt on siis mahdollisuus turvata myös se, että kevyt liikenne saadaan sujuvaksi tällä alueella.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Luukkaisen puheenvuoroon voitaisiin yhtyä, mitä tulee metron jatkamiseen ja kehittämiseen.

Mutta meidän on varmaan - helsinkiläisten - hyvä pitää mielessä se, että nyt on jo käynyt ilmi, että kun pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä tiivistetään ja jo silloin heti, kun Keski-Pasilan kaava tuli julkisuuteen ja mainittiin, että tässä myöskin on mahdollisuus siihen, että metroa jatketaan lentoasemalle, niin mm. Vantaan puolelta - ja Espoonkin puolelta - esitettiin jo heti huolta, että näinkö tässä nyt käy, että Helsinki unohtaakin esimerkiksi Marjaradan yhteydet lentoasemalle. Miestäni on erittäin tärkeää ... Me voimme aivan hyvin yhtyä tähän ponsiesitykseen, että nämä jatkoyhteydet selvitetään. Mutta Helsingin on kyllä pidettävä sitten toisaalta kiinni niistä sopimuksista, joissa olemme jo sitoutuneet edistämään sitten myös junaliikennettä lentoasemalle Tikkurilan kautta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan minäkin kannattaa valtuutettu Walldén-Pauligin tekemää toivomuspontta.

Vähän yrittäjänäkökulmaa.

Kaavaehdotuksessa todetaan, että kun valtaosa Pasilan nykyisistä työpaikoista on suurissa yrityksissä ja valtionhallinnon yksiköissä, tulee Keski-Pasilan rakentamisessa korjata tätä vinoutumaa kehittämällä toimipaikkoja suosivia toimitilarakentamisen rahoitus- ja toteutusmalleja. Tämä on erittäin hyvä asia. On tärkeätä, että pienten yritysten tarpeet otetaan riittävästi huomioon asemakaavaa laadittaessa. Valtaosa helsinkiläisistä yrityksistä on pieniä. Yhdeksän yritystä 10:stä työllistää enintään 10 henkilöä.

Yritystoimintaa varten rakennettavien tilojen tulee olla muuntelukelpoisia sekä käyttötarkoitusta ajatellen että kokonsa puolesta. Helsingissä on vapaana tälläkin hetkellä runsaasti toimistotilaa ja samaan aikaan huomattava osa yrittäjistä etsii tuloksetta uusia toimitiloja. Etsinnässä epäonnistumisen syynä on usein se, että tarjolla olevat toimitilat ovat kooltaan huomattavasti suurempia kuin mitä pienet yritykset tarvitsisivat. Myös toimistohotelli -mallia pitäisi kehittää.

Helsinki on suomalaisen kulttuurin kohtauspaikka ja samalla alan yrittäjyyden keskittymä. Noin kolmannes maamme kulttuurialan yrityksistä toimii täällä. Radio- ja televisio-ohjelmien sekä musiikin ja äänitteiden tuotantoa ja jakelua harjoittavien yritysten kannalta on luontevaa, että Pasilassa toimivan valtakunnallisen radio- ja TV-keskuksen läheisyyteen rakennetaan näiden alojen yritysten tarpeisiin sopivia toimitiloja.

Kaavaehdotuksessa todetaan, että suojelukohteena oleva, vuonna 1899 rakennettu Toralinna ja sen pihapiiri asuinrakennuksineen edustavat historiallisesti arvokasta rakennuskantaa, jonka perusluonne on säilytettävä. Näihin rakennuksiin olisi perusteltua sijoittaa esimerkiksi käsityö- ja taideteollisia sekä muita tiloihin toimintansa luonteen mukaisesti sopivia kulttuurialan pienyrityksiä sekä kahviloita ja muita palvelualan yrityksiä. Asuinkäyttöön soveltuvia tiloja voitaisiin varata kulttuurialan yrittäjien käyttöön. Silloin melukysymyksetkin voitaisiin ratkaista hieman helpommin. Myös veturitallit, jotka samoin tullaan säilyttämään, on syytä huomioida yritystoiminnan sijoituspaikkoja suunniteltaessa. On varmistettava, että säilytettävät rakennukset tuovat alueelle kaavaesityksessä todetun mukaisesti ajallista kerrostuneisuutta ja rikastuttavat kaupunkikuvaa.

Kaavaehdotuksessa todetaan muutamiin Pasilan alueen nykyisiin liikenneväyliin viitaten, että joukkoliikennettä niillä tullaan suosimaan ja muuta ajoneuvoliikennettä siten rajoittamaan. Joka tapauksessa on varmistettava, että alueella toimivien yritysten huoltoliikenne voi kuitenkin toimia häiriöttömästi.

Keski-Pasilan toimivuuden kannalta on keskeistä, että siellä asuu ihmisiä ja että he myös viihtyvät siellä. Pasilan, samoin kuin kaikkien Helsingin asuinalueiden suunnittelussa tulee muistaa, että asuinympäristön viihtyvyys ja asumismukavuus kuuluvat eri mittauksissa niiden asioiden joukkoon, joiden suhteen helsinkiläiset antavat muualla Suomessa asuvia huonommat arvosanat omalle kotipaikkakunnalleen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät.

Keski-Pasilan osayleiskaavaa on täällä kovasti, miltei jopa ylistetty. Itse kuitenkin suhtaudun tähän asiaan vähän niin kuin keisarin uusiin vaatteisiin.

Tämä on nyt siis tämä kovasti puhuttu Keski-Pasila, Helsingin uusi tuleva keskusta, tai toinen keskusta. Siinä mielessä kyllä tuntuu vähän arveluttavalta mielestäni tämän kokonaisuuden erityinen ylistäminen.

Mielestäni ensimmäinen lähtökohta, joka on pahasti virheellinen, on tämä asumisen ja toimitilan välinen suhde.

En ihan ymmärtänyt, minkä takia emme kaupunkisuunnittelulautakunnassa, vaikka kaikki olimme sitä mieltä, että 2 000 asukasta tällä alueella on aivan liian vähän, niin minkä takia emme pystyneet siinä vaiheessa palauttamaan tätä osayleiskaavaa niille raiteille, jotka olisivat todellisen urbaanin pääkaupungin raiteet. Tällä lailla, niin kuin lonkalta heitettynä sanoisin, että tällaiselle alueelle pitäisi majoittaa noin 10 000 asukasta ihan kevyesti, jos haluaisimme tehdä tästä toimivan, elävän ja taloudellisesti kannattavan yhtälön. Tällä hetkellä tulevasta rakennusalasta noin yksi neljäsosa on asumista ja kolme neljäsosaa toimitilaa. Tämä suhde on huono.

Vähän samanlaisin fiiliksin suhtaudun tähän tavoitteeseen ja toiveeseen näistä tornitaloista.

Tässäkin asiassa kaupunkisuunnittelulautakunta oikein lähetettiin Wienin kaupunkiin tutustumaan pilvenpiirtäjiin ja korkeisiin taloihin. Nyt asemakaava lähtee siitä, että täällä voidaan rakennella 20-kerroksen torneja tänne eteläpuolelle. Ja sitten kuitenkin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus antavat ponsia, missä toivotaan korkeampia. No, se on sitten herran hallussa, että mitä näille ponsille tapahtuu. Mielestäni tämä on kaupunkisuunnittelullisesti hyvin epäseksikäs asemakaavakokonaisuus. Tämä ei kiihota ollenkaan.

Yksi keskeinen ongelma tässä sopassa on myös alueen liikennejärjestely, nimenomaan siis se liikennejärjestely, joka syntyy siitä tilanteesta, että Tuusulankadun kohtuullisen iso liikennemäärä pyritään ohjaamaan tulevalle Veturitielle nykyiseltä Mäkelänkadulta.

Kokoomukselta - Tatu - tuli mielenkiintoinen ponsi valtuutettu Walldén-Pauligin esittämänä, missä pyydettiin harkitsemaan vielä sitä, että onko järkevää tämä Tuusulankadun kääntäminen Veturitielle.

Olisi mielenkiintoista - tulevan ponsiäänestyksen kannalta - kuulla vähän tarkemmin kokoomuksen ehdotuksen taustoja. Olen myös sitä mieltä, että tuleva Veturikatu noin 60 000 ajoneuvolla vuorokaudessa on aikamoinen mälli asutuksen viereen siitä huolimatta, että siinä on rautatie vieressä, joka on myös yksi juttu. Jos Tatu tahi joku muu osaa sitä vielä vähän availla, niin se olisi hyvä.

Mutta oikeastaan se perimmäinen syy, minkä takia minä täällä olen nyt puhumassa, on pienehkö asia, joka on mainittu valtuuston esittelytekstin sivuilla, ihan alkuvaiheessa.

Tein kaupunkisuunnittelulautakunnassa esityksen erään vuonna 1951 rakennetun 4-kerroksisen huoltorakennuksen säilyttämisestä. Se ei saanut vastakaikua lautakunnassa. Mutta oletan, että valtuustossa on ymmärtäviä ihmisiä, jotka käsittävät, mistä tässä nyt on kysymys. Onko tämä nyt oikein päin? On.

Puhun nyt kiinteistöstä, joka sijaitsee tuossa kohdassa. Tässä osayleiskaavassa tämä tällä hetkellä VR:n ulos vuokraama jonkinlainen huoltorakennus tullaan purkamaan sen takia, että Radiokatu, jota tullaan jatkamaan sieltä Yleisradion alueelta Keski-Pasilaan, on nyt - jostain suuresta viisaudesta johtuen - linjattu suoraan tämän kiinteistön päältä. Itse asiassa se näkyy tässä. Ei se näy. Ei näy. Mutta any way, tuleva Radiokatu on linjattu suoraan tuon hyväkuntoisen kauniin, mielestäni ehdottomasti suojeltavaksikin sopivan kiinteistön päältä. Tämä asia voitaisiin ratkaista ohjaamalla tuleva Radiokatu joko kiinteistön pohjoispuolitse tai eteläpuolitse. Alueen suunnittelija perusteli tätä asiaa myös sillä, että tämä vanha kiinteistö ei kaupunkikuvallisesti sovi niihin suunnitelmiin - oliko tämä nyt Siitonen, joka oli tehnyt alustavia suunnitelmia? - että Siitosen näkemys on nyt niin toisenlainen tästä tulevasta Keski-Pasilasta, että tällainen nyt siellä oleva kiinteistö ei enää sinne mahdu.

Tämä kiinteistö on tällä osayleiskaava-alueella ainoa 1950-luvun kiinteistö. On totta, että täällä tullaan suojelemaan näitä 1800-luvun ja 1900-luvun alun tiilirakennuksia, niin Toralinna kuin veturitalli. Mutta ei se ole koko totuus, varsinkin kun puhutaan uudesta isosta alueesta, joka muutenkin on tavattoman iso mittakaavainen, ison rautatiealueen sisällään pitävä massiivinen kompleksi, missä kaikki ihmisen kokoinen on todella kaukana. (Välihuuto!) Täytyy myöntää, että laitoin lehtiön lampun päälle siinä vaiheessa, kun se syttyi.

Teen palautusesityksen, joka kuuluu näin:

Keski-Pasilan osayleiskaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Radiokadun uuden linjauksen alle jäävä kiinteistö suojellaan alueen ainoana 1950-luvun rakennuksena ja Radiokadulle suunnitellaan uusi linjaus kiinteistön pohjois- tai eteläpuolelta.

Okei, tämä kuulostaa taas kamalalta, että nyt kaavoitus ja kaikki myöhästyvät, Helistö sekoilee, etc. etc., mutta tämä olisi nopea toimitus. Tämä käytännössä voitaisiin irrottaa tästä osayleiskaavasta. Kesäduunia vähän suunnittelijoille, he tekevät Radiokadulle uuden linjauksen ja me palaamme tähän asiaan hyvin nopeasti syksyllä, jos haluisimme toimia loogisesti.

Näytän vielä yhden valokuvan tästä kiinteistöstä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyiden aikana minä ihmetyksekseni havaitsin, että kovin moni luottamusmies ei tiennyt, mistä kiinteistöstä on kysymys. Mutta te valtuutetut varmasti tunnette tämän asian paremmin. Tämä kuva on nyt sieltä rautatien puolelta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut.

Valtuutettu Helistö avasi mahdollisuuden palautuskeskusteluun.

SKP:n asukaslistan yhteinen valtuustoryhmä on tätä asiaa käsitellyt omassa ryhmässään aikaisemmin. Olemme olleet tyytyväisiä kaavan valmisteluun lukuun ottamatta sitä, että, toisin kuin valtuutettu Ylikahri täällä totesi, on hyvä, että näin valtaisa kerrosneliömäärä tälle alueelle kaavoitetaan. Olemme epäileviä sen suhteen, pitääkö ja kannattaako tälle sopimusalueelle, 18,3 ha:n asema-alueelle kaavoittaa todellakin neljännesmiljoona kerrosneliömetriä. Koko aluehan on lähes 60 ha, joten 350 000 kerrosneliömetriä kyllä sinne mahtuu. Se on pohdiskelua, joka varmaankin on käynyt jo pitkään esillä ja keskusteluissa nimenomaan lautakuntavaiheessa ja myös lausuntoja annettaessa. Mutta tuntuu se aika valtaisalta. Totta kai, kun katsotaan pitemmälle, se voi olla tarpeen.

Mutta onko visiona se, että kaupungin keskusta siirretään Keski-Pasilaan? Siihen viittaa tänään keskustelussa ollut joukkoliikennekeskittymä siten, että mm. lähijunat eivät tulisi enää keskustaan.

Tästä syystä ensin haluan olla samaa mieltä kuin näissä ponsissa on täällä esitetty, valtuutettujen Moision ja Luukkaisen ponsissa, että riittävä raideliikenneyhteys tälle alueelle eikä pelkästään nykyiset junakiskot tarvita tuolle alueelle.

Haluan myös kannattaa ja lopettaa lyhyeen tämän palautuskeskustelun siinä mielessä, että päästään sitäkin miettimään, että miksi pitää palauttaa. Kannatan valtuutettu Helistön perustein myös tämän 1950-luvun funkiskeltaisen, rapatun rakennuksen säilyttämisen vuoksi kaavan palauttamista tältä osin. Ja sen jatkovalmistelu voi tapahtua nopeasti.

Herr ordförande.

Olen valtuutettu Helistön kanssa samaa mieltä siitä, että kaava pitää palauttaa sen takia, että Radiokadun linjaus merkitsisi 1950-luvun kiinteistön purkamista. Tämä on ihan tarpeeksi iso asia sen suhteen, että tällainen pieni operaatio ja tarkennus tulisi tehdä.

Täällä pitäisi oikeasti tänään seistä mustaan surupukuun pukeutuneena. On surullista katsoa, kuinka kulttuurihistoriallista arvoa on juuri turhaan hävitetty kaupungin sydämestä. Kyllä antikvaarisen arvon omistavan rakennuskannan, kuten VR:n makasiinien arvon pitäisi olla meille itsestäänselvyys.

Det är glädjande att konstatera att delgeneralplanen för Mellersta Böle tar hänsyn till den traditionella miljön och till sin historia men det är chockerande att märka här i salen att man inte har förstått att en funkisbyggnad från 1950-talet hamnar under Radiogatan som har utrymme både på den ena och på den andra sidan. Jag känner väl till den här miljön som anställd på Rundradion.

Olen valtuutettu Helistön kanssa aivan samaa mieltä myös siitä, että asumisen ja toimitilojen suhde on väärä. Ellei tätä kaavaa palauteta, ainoaksi toivoksi jää, että markkinat toimisivat niin, että asumisesta tulisi rakennuttajille atraktiivisempaa rakentamista ja toimitiloista taas vähemmän, niin että Keski-Pasila toteutuessaan saisi huomattavasti enemmän asukkaita kuin 2 000.

Ärade herr ordförande.

Jag ställer mig också tveksam till den preliminära kalkylen om 49 miljoner euro för allt arbete vad gäller infrastruktur, gator, vatten, värme, kyla, tunnlar, parker, grundberedning m.m. Det låter optimistiskt men har i och för sig liten betydelse. Därför herr ordförande föreslår jag att den här planen återremitteras.

Puheenjohtaja, toverit.

Kaava on iso, mittava ja yllättävän vähän ristiriitoja omaava.

Oikeastaan tämä palautusesitys - joka syntyy valtuutettu Helistön toimesta - en ollut tähän kysymykseen perehtynyt hirveän hyvin etukäteen, etten ollut huomannut, että siellä on rakennus, jonka säästämisessä meille olisi tietty arvonsa siinä kokonaisuudessa.

En ehkä puhuisi antikvaarisesta arvosta niin paljon kuin edellinen puhuja, mutta katsoisin, että uusilla alueillakin niitten erityispiirteitä korostaa nimenomaan, jos sinne jää historiallisia kerroksia. Tässä uudessa volyymissa, mikä tuonne on tulossa, niin kysymys olisi aika pittoreskista yksityiskohdasta. Ymmärrän, että sitten tavallaan se ajattelutapa, joka tuosta kaavasta lähtee liikkeelle, on sellainen laatuaan, että ajatellaan, että kokonaan matalaksi ja sitten pelkästään uutta tilalle. Mutta se kuriositeetti, jos tuollainen rakennus säästyisi siellä, olisi sinänsä kannatettava. Niin kuin sanottu, en ole käynyt itse katsomassa sitä rakennusta, myönnän sen, enkä ole hoksannut, että se olisi niin hirveän oleellinen. Mutta niin kuin nyt esitettynä, niin ei hullumpi ajatus sinänsä.

Mutta minulla oli täällä toinen asia.

Se mikä on tärkeintä tuossa koko alueessa, on se, että se muodostaa hyvin omaleimaisen kohdan ja tavoitteet ovat korkealla, rakennetaan korkeampaa rakentamista kuin Helsingissä yleensä. Toivon, että siihen myös satsataan loppuun asti. Teen sen takia ponnen. Meillä on nimittäin taipumusta, että joillakin uusilla alueilla ... (Välihuuto!) Ai niin, unohdin, sorry. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Joo, palaan siihen ponteen sitten myöhemmin ja esittelen perustelut sitten erikseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata asian palauttamista.

Toivon, että valtuusto hyväksyy tämän osayleiskaavan, jota on odotettu ja jota alueelle rakentuva merkittävä klusteri, Forum Virium ja siihen liittyvät kaikki yhteistyötahot odottavat, että päästään tätä aluetta asemakaavoittamaan. Kaupungin ja VR:n keskinäisissä sopimuksissa on edellytetty nopeaa aikataulutusta, että päästään nopeasti asemakaavoittamaan, jotta voidaan kaikkia näitä hankkeita, joita yhteistyössä kaupungin, MTV:n, Yleisradion, Nokian ja muiden viestintäteknologiayritysten kanssa on suunniteltu, jotta Pasilasta muodostuisi uusi keskus, jolla olisi jotain uutta innovaatiota ja dynamiikkaa Helsingille, voisi nopeasti lähteä kehittymään. Näin ollen en missään tapauksessa tule kannattamaan tämän asian keskeyttämistä.

Valtuutettu Helistö esitti saman asian lautakunnassa, pienen huoltorakennuksen säilyttämistä. Siitä käytiin lautakunnassa pitkä keskustelu. Siitä osoitettiin monella tavoin sen kulttuurihistoriallinen merkitys, jota ei ole samalla tavalla merkitty suojeltavaksi kuin mitä on Toralinna taikka veturitallin alueet ja todettiin nämä liikenteelliset vaikeudet, mitä siitä seuraisi, jos huoltorakennus siinä säilytettäisiin. Näin ollen tämä asia käsiteltiin erittäin perusteellisesti lautakunnassa. Joten mielestäni se sillä tavalla riittää tällä hetkellä, että osayleiskaavan perusteet ovat täysin oikean suuntaisia ilman palautusta.

Lyhyesti voisin todeta sen, miksi en halua, että tätä osayleiskaavaa tässä vaiheessa palautetaan. Koko Keski-Pasilan osayleiskaavan valmistelu on ollut erittäin pitkäjänteinen. Siihen on liittynyt monenlaisia suunnittelun eri vaiheita.

Täällä on peräänkuulutettu suurempaa asukastavoitetta. Se pitää paikkansa, että siinä vaiheessa, kun oli tavoitteena, että Keski-Pasila kokonaan katettaisiin kannella, niin silloin asukastavoitteet olivat lähellä 10 000. Sen jälkeen, kun asiaa selvitettiin edelleen, todettiin sen teknistaloudellinen hyötykustannussuhde, joka ei vastannut sitä ja ne vaikeudet, mitä tästä olisi seurannut rautatieliikenteelle, niin todettiin, että tässä tilanteessa on kuitenkin pakko lähteä ns. maavaraisesti liikkeelle ja näin ollen tämä osayleiskaava perustuu nyt tällaiseen maavaraiseen rakentamiseen. Tästä syystä tästä asuinvolyymista on jouduttu tinkimään.

Se, että tämä 10 000 työpaikkaa ja 2 000 asukasta.

Tietysti on hyvä, että jos nyt jatkosuunnittelussa se mitä lautakunta toivoi ja myöskin kaupunginhallitus siihen yhtyi ja mitä myöskin täällä on peräänkuulutettu, että jatkosuunnittelussa voidaan tutkia vaihtoehdot vielä, että sitä kapasiteettia, joka siinä haarukassa on, niin sitä voitaisiin ylittää asemakaavoitusvaiheessa. Tämä olisi tietysti erittäin toivottavaa ja näin toivon, että pääsemme jatkossa toteuttamaan ja että voisi syntyä korkeampia rakennuksia kuin mitä Zino Zuccinin alustavat ehdotukset, 15-, 18- ja noin 21-kerrosta, että olisi vielä sitä korkeampia, olisi mahdollista, joka sitten antaisi tätä volyymia. Näin ollen jatkosuunnittelu tuo vielä niitä toiveita esiin, mitä nyt on osayleiskaavaan ladattu.

Sitten toteaisin vielä tästä Tuusulantien käännöstä Veturitielle, josta myöskin keskusteltiin lautakunnassa paljon ja perusteellisesti.

On totta, että se ei ole mikään helppo ratkaisu. On ihan syytä, että sitä jatkossa vielä pohditaan, kun nämä muut vaihtoehdot tulivat esille, että millä tavalla voitaisiin Pasilasta linjata suoraan lentokentälle metro- tai muita raideyhteyksiä. Täytyy muistaa - joka lautakunnassa tuli korostetusti esille - että Mäkelänkatu on suuri asuntokatu, oikeastaan vielä suurempi asuntokatu kuin on konsanaan tämä tuleva Veturikatu. Näin ollen siinä on pikkuisen haitta siellä, etu täällä, taikka miten etuja ja haittoja jaetaan kahden asuinkadun kesken. Olen samaan mieltä, että sietää selvittää jatkossa. Mutta ei sekään ole mikään tämän osayleiskaavan palautuksen peruste, koska joka tapauksessa näihin asioihin joudutaan jatkossa edelleen palaamaan. Tähän Tuusulantien kääntämiseen Veturitielle on erittäin hyvät perusteet, joita esityslistalla on olemassa. Mutta jos löytyy jatkossa vielä parempia mahdollisuuksia, niin hyvä niin. Siinä on puhuttu, että tietä laskettaisiin niin, että melu- ja ympäristöhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset sitten Toralinnan alueella jne.

Lopuksi totean lyhyesti vielä, että kun en kannata tämän asian palauttamista, että jatkosuunnittelussa on mielestäni tärkeätä, että rakennusarkkitehtuuri on korkeatasoista, siihen pitää edellyttää, että jatkossa käytetään suunnittelukilpailuja ehdottomasti ja että asumisen ja työpaikkojen välistä suhdetta voidaan jollakin tavalla vielä sopeuttaa toisiinsa ja että Tuusulantien kääntämistä selvitetään vielä hyvin ottaen kuitenkin huomioon, että Mäkelänkatu on myöskin asuntokatu ja että omaleimaisuus ja uusien klustereiden, eli Forum Viriumin kehittymismahdollisuudet taataan mahdollisimman nopeasti. Siksi en kannata asian palauttamista.

Puheenjohtaja.

Yritin ottaa repliikin valtuutettu Anttilan puhuessa, mutta ymmärsin, että palautuskeskustelun yhteydessä repliikkejä ei hyväksytä.

Olin vain kertomassa sitä, kun valtuutettu Anttila kertoi, kuinka kaupunkisuunnittelulautakunnassa nimenomaisesti tähän suojeltavaksi esittämääni talooni perehdyttiin niin hyvin, että meille ei oltu edes esittää valokuvaa kyseisestä kiinteistöstä, että sillä tasolla mentiin siellä lautakunnassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Lähinnä tulin tänne sen takia, että täällä esitettiin, että metron linjausta tulisi jatkaa mahdollisesti lentokentälle.

Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että raideyhteys lentokentälle varmasti olisi hyvä asia, mutta se, että se olisi metro ja näin ollen kaupungin virittämä juttu, niin siitä olen tismalleen eri mieltä.

Tämä on asia, josta on olemassa kaupunginhallituksen aika tuore näkemys, jonka mahdollisesti apulaiskaupunginjohtaja Korpinen voisi käydä kertomassa. Siinä otettiin aika selkeä kanta lähtien niistä realiteeteista, mitkä liittyvät sekä tähän suunnitteluun että sitten taloudellisiin näkökohtiin. Erillinen metrolinjaus sinne toisi tarpeettoman kustannuserän helsinkiläisten maksettavaksi tilanteessa, jossa tämän asian hoitaminen selkeästi kuuluu valtiovallalle ja sen kautta VR:lle, koska kyseessä on laaja kansallinen intressi. Raideliikennettä sinänsä tervehdin tietysti aina ilolla, yleensä sivusta käsin, mutta kuitenkin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Jos jatkan tähän, mitä varapuheenjohtaja Bogomoloff totesi.

Kaupunginhallituksen strategiapalavereissa oli Keski-Pasilan kehittäminen joitakin aikoja sitten. Siinä kaupunginhallitus päätti, että selvitetään metro/raideyhteys lentoasemalle. Näin ollen tämä ei vaadi mitään uutta kehotusta, joka tapauksessa selvitetään. Se raideyhteys -sana tuli siihen sen takia, että valtio tutkii pääradan siirtämistä niin, että se kulkisi lentoaseman kautta, jolloin myös Tampereelta olisi suoraan yhteys sinne ja kustannukset olisivat oikeassa kustannuspaikassa. Sen yli, mitä jo on kehotettu selvittämään, me joka tapauksessa myös metroa rinnalla sitten tutkimme tämän kehotuksen pohjalla. Mutta ehkä vetovastuu tällä hetkellä on ensisijassa valtion suunnassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

On hyvä, että selitetään monella taholla. Mutta se, että lentokentälle tehtäisiin junarata, ei takaa sitä, että kustannukset olisivat valtion piikissä, kun muistetaan, miten kaupunkirataa on tällä alueella, pääkaupunkiseudulla tehty. Kyllähän siitä kaupungit ovat itse joutuneet maksamaan aika suuria osia. Kaikki asemat kaupunkiradan varressa ovat pääosin kaupunkien maksamia.

Kysehän on siitä, että pitää onnistua valtion kanssa neuvottelemaan rahoitusosuuksista niin, että jos on kyse joukkoliikennehankkeesta, niin ei sillä ole mitään väliä, onko se metroa vai onko se junarata. Rahoitusosuudet pitäisi olla samanlaiset kaikilla seuduilla. Se, että valitaan tässä yhteydessä ehkä huonompi ratavaihto sillä perusteella, että kaupunki ei joutuisi sitä maksamaan, niin se on huono peruste.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä nyt päätettävä Pasilan suunnitelma on sinänsä varmaan ihan erinomainen, mutta ihmettelen yhtä yksittäistä asiaa, nimittäin sitä, miksi siihen tässä yhteydessä ei yhtään ole nostettu esiin bussien kaukoliikenteen päätepysäkkejä.

Tämä suunnitelma itsessään avaa hienoja visioita keskustan ja ydinkeskustan kehittämisen osalta. Meillähän on ollut pidempään, ja tulee jatkossakin olemaan, ongelmia Helsingin keskustan ilman laadun, melun tason ja ruuhkautumisen suhteen. Sen takia en ymmärrä, miksi emme ole voimakkaammin tarttuneet jo ajan sitten siihen - jota mm. Helsingin Yrittäjätkin esityslistassa esittää - että edes osa kaukoliikenteen päätepysäkeistä - tässä yhteydessä tai jossain tulevaisuudessa - jätettäisiin Pasilaan. Joka ikisen nykypäivän valtavan bussin ei tarvitsisi rullata Kamppiin ja Helsingin ydinkeskustaan varsinkin, kun tosiasia on se, että niissä enemmistössä istuu yksi tai kaksi matkustajaa sillä loppupätkällä. Se on ihan tosiasia. Eli kyse ei ole joukkoliikenteen tason heikentämisestä tai sen ahtaalle ajamisesta. Kun meillä nyt kuitenkin on suunnitteilla tällainen upea liikenteellinen solmukohta ja raideliikenteen kehittäminen paitsi metron, myös junien ja raitiovaunuverkon kehittämisen osalta, niin miksi ihmeessä emme tartu ydinkeskustan kehittämiseen tätä kautta? Tästähän oli jo varmaan viisitoista vuotta sitten HKL:n Seppo Vepsäläisen suunnitelma Taka-Töölön ja Meilahden kolmioon, että sinne rakennettaisiin bussiterminaali, johon osa busseista jäisi, siis - huom. - ei suinkaan kaikki, elikkä nyt puhun pohjoisen suunnan busseista. Pohjoinen suunta taitaa olla volyymiltaan se kaikkein suurin. Mutta näin ei jostain syystä ole missään vaiheessa tehty eikä se suunnitelma edennyt, vaikka se oli erittäin hieno. Tutustuin siihen jo monta vuotta sitten. Tässä meillä olisi sitten tavallaan uusi mahdollisuus, että Pasilaan tai sen lähettyville edes - se voisi tietenkin olla jossain Ruskeasuolla tai muuallakin, mutta nyt puhutaan Pasilasta - tehtäisiin tällainen pienimuotoinen bussivarikko, johon osa kaukoliikenteen busseista voisi jäädä. Uskon, että se palvelisi myös, ei ainoastaan Helsingin kantakaupungissa asuvia ihmisiä ja meidän suuria kulttuurilaitoksiamme, jotka kärsivät esimerkiksi Mannerheimintien valtavista liikennemääristä, vaan myös busseissa matkustavia, koska ei heistä suinkaan kaikki tule Kamppiin. He tulevat ehkä jostain muualta Suomesta Helsinkiin ja pääkaupunkiin, mutta voisivat ihan hyvin olla paljon tyytyväisimpiäkin, että pääsisivät Pasilasta jollain muulla liikennemuodolla sitten eri suuntiin Helsinkiin, eli ei se todennäköisesti olisi edes matkustajilta pois.

Näin ollen teen samansuuntaisen esityksen kuin esityslistalla Helsingin Yrittäjätkin ovat yrittäneet hiukan ehdotella sivulla 36, että

hyväksyessään tämän esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet siirtää osa kaukoliikenteen bussien päätepysäkeistä Pasilan alueelle.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Ikävalkon puheessa oli sellainen epäloogisuus, että vastikään me olemme rakentaneet Kamppiin ison kokonaisen maanalaisen kerroksen kaukoliikennettä varten juuri tehtyjen linjausten perusteella. Toinen liikennepoliittinen linjaus, joka Helsingissä on: valtaosa henkilöstöliikenteestä, joka pääkaupunkiseudulla on, yritetään hoitaa raideliikenteen kautta ja sitä kautta sitten tulee liityntäliikenne, joka lähtee sekä pääradalle että metroradoille ja lähijuna- ja lähiliikenneradoille. Joten ei ole tarkoituskaan, että Helsingissä hirveästi tuotaisiin lisää bussiliikennettä suoraan ydinkeskustaan sen lisäksi, mitä meillä tällä hetkellä on nyt jo, joiden päätepysäkit ovat osittain Kampissa ja osittain Elielin aukiolla ja Rautatientorilla. Ja vielä kolmantena asiana on, että vastikään Ruskeasuon varikkoaluetta on uudelleenorganisoitu. Yhteisillä päätöksillä on sovittu varikkoalueen pienentämisestä. Siihen osa käytetään toimistorakentamiseen. Siitäkin on jo kaavavalmistelut meneillään.

Eli keskeistä on kuitenkin, että olemme hyväksyneet, että valtaosa Helsingin joukkoliikenteestä rakentuu raideliikenteen varaan ja sitä tukee busseilla tapahtuva liityntäliikenne. Eikä ole tarkoituksenmukaista, että tätä linjausta tässä yhteydessä millään tavalla muutettaisiin. Pasilan asemalle on selkeästi suunniteltu, että metroasemat ja laiturit sovitetaan niin, että matkustajien kannalta se on joustavaa. Se on otettu huomioon.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Anttila viittasi, että Helsingin liikennettä kehitetään raideliikenteeseen pohjautuen. Siitä varmaan olemme kaikki yhtä mieltä toivottavasti. Nyt puhuinkin kaukoliikenteen busseista. Tämä asia ei ole lainkaan ristiriidassa valtuutettu Anttilan puheenvuoron kanssa. Kaukoliikenne on myös merkittävä osa Helsingin ydinkeskustan liikennettä. Ja kuten sanoin, valitettavasti se kulkee pääsääntöisesti tyhjillään, kun se tulee ydinkeskustaan asti. Silloin en näe siinä mitään järkeä, että ruuhkautamme aivan turhaan muutenkin jo tarpeeksi ruuhkaista kantakaupunkiamme.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lyhyesti:

Totean vain, että olemme juuri rakentaneet ison Kampin maanalaisen kaukoliikenteen terminaalin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Ikävalkon esitys tarkoittaa sitä, että bussit eivät tulisi kaupunkiin keskustaan, vaan sitä, että ihmiset pystyisivät käyttämään enemmän liityntäliikennettä eli juuri sitä mitä valtuutettu Anttila äsken esitelmöi ja peräsi. Samansuuntainenhan valtuutettu Ikävalkon esitys on.

Se, että Kampissa nyt on terminaali, niin sehän tarkoittaa sitä, että näiden bussien pitää ajaa tämän kaupungin keskustan läpi, että ne menevät Kamppiin. Valtuutettu Ikävalkon esityksessä bussit, jotka tulevat pohjoisen suunnasta - mitkä ne nyt sitten valitaankin - jäisivät Pasilaan. Pasilan alueella varmasti, kun tätä kaavaa tehdään ja jatkojalostetaan, voi löytyä sellainen tila, johon joidenkin bussien päätepysäkki voidaan asettaa. Valtuutettu Ikävalkon esityksessähän kyse ei ole mistään varikosta. Varikko on sellainen, jossa bussit seisovat ja eivät ole ajossa ja jossa niitä huolletaan, pestään ja putsataan. Ikävalkon esityksessä on kyse siitä, että on pitkän linjan bussien päätepysäkki, jolloin bussi ei tule, siis ei edes Kamppiin asti eikä mihinkään keskustaan.

Kannatan valtuutettu Ikävalkon tekemää toivomuspontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan raideyhteyksien parantamista Helsingissä. Mutta nyt joudun kyllä kysymään - kun valtuutettu Luukkainen on tehnyt tämän ponnen, että metron laajentaminen Pasilasta Sörnäisiin - kun kuitenkin on ajateltu, että raideliikenteen ja pääkaupunkiseudun sisäisen raideliikenteen kannalta on äärimmäisen tärkeätä entinen Marjarata, nykyinen Kehärata ja sitten toiseen suuntaan, että se tehtäisiin Pisaraksi. Pisaran ajatuksenahan on kulkea Pasilasta maan alla Hakaniemeen. Hakaniemihän on aikoinaan suunniteltu metron risteysasemaksi. Sen takia se on kahdessa kerroksessa toisin kuin muut asemat. Siellä on valmiudet helposti tehdä tämä. Sitten toisaalta Kalasatamasta on ajateltu Pasilan asemalle mahdollista raitiovaunureittiä. Mikä olisi tämä etu sillä, että selvitettäisiin tämä Pasila-Sörnäinen? Eikö kaupunginkin etu ole se, että nyt ajettaisiin tätä Pisararataa eteenpäin, että saataisiin tämä heilurirata tälle paikallisjunaliikenteelle ja sitten toisaalta, että saataisiin sitä poikittaisliikennettä Vantaalle? Tämä tuntuu mielestäni vähän erikoiselta esitykseltä, että nyt tämäkin selvitettäisiin. Mielellään kuulisin, että mihin tämä ajatus nyt perustuu. Minä kyllä kannatan raideliikenteen parantamista, mutta tämä mielestäni ei sovellu nyt tähän kokonaisuuteen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Välillä tuntuu - kun kuuntelee tätä keskustelua - että Helsingissä on 10 - 15 miljoonaa asukasta aika tiiviisti täällä keskustassa, sen tason liikennesuunnitelmia tänne heitetään ja ihan huoletta mennen tullen pöytään. Kun saataisiin länsimetro edes jollakin tavalla eteenpäin - sitähän on muutama kymmenen vuotta yritetty revittää, kahta raideväliä ja Marjarataakin pikkaisen eteenpäin - niin mielestäni se olisi jo valtaisa suoritus ja tälle ihmismassalle, peräti miljoonalle ihmiselle jo valtaisa liikenneinfran taso, ottaen huomioon tämän hyvin pienen ihmismäärän, joka täällä on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastaan valtuutettu Arhinmäelle:

Totta kai kannattaa selvittää, mikä on näitten eri vaihtoehtojen kustannustehokkuus, mikä on kustannustehokkaampi tapa, mikä on niiden välityskyky, kuinka paljon ihmisiä ne voivat kuljettaa ja mikä on se hinta per matka, mikä niistä koituu, kun ottaa huomioon sen investoinnin. Elikkä en haluaisi sulkea pois mitään vaihtoehtoa ennen kuin selvitykset on tehty ja rahoituslaskelmat ovat näkyvissä.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Esityslistatekstissä sivulla 48 sanotaan, että keskusta-asumisen melumääräystä on täydennetty lisäämällä viittaus, että valtioneuvoston antamat melutason ohjearvot on otettava huomioon. Toisaalta on hyvä, että tämä lause on lisätty tekstiin selkeästi velvoittavana ja toisaalta on kummallista, että se ei ole itsestään selvyys, että valtioneuvoston antamia meluohjearvoja noudatetaan. Melulla on selkeästi terveysriskinsä ja ei ole syytä vähätellä minkään asumiseen liittyvän kaavan yhteydessä. Pitäisin itsestään selvänä, että tämä jatkossa otetaan aina huomioon, vaikka sitä ei erikseen sinne lisättäisikään.

Puheenjohtaja, hyvät ystävät.

Teen yhden jatkosuunnittelua ohjaavan ponnen:

Jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuus linjata Radiokatu siten, ettei sen alta tarvitsisi purkaa VR:n vanhaa kiinteistöä vuodelta 1951.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Kannatan ensin ponsia.

Kannatan valtuutettu Moision pontta. Ja sitten valtuutettu Ikävalkon ponsi, joka oli mielestäni ihan järkevä, että selvitetään, että osa kaukoliikenteen busseista pysähtyisikin Pasilan alueelle.

Enkä pidä minään ongelmana, niin kuin joku valtuutetuista kantoi huolta, että Helsingin keskusta siirtyisi Pasilaan. Helsingin keskustassa on niin mullistavat rakennushankkeet käynnissä, että kyllä se keskusta täällä pysyy. Mutta jos joku osa siitä jäisi Pasilaan, se ei välttämättä olisi tämän jäljelle jäävän keskustan tappio laisinkaan.

Kannatan myös valtuutettu Luukkaisen pontta, jossa ehdotettiin, että osayleiskaavan jatkosuunnittelun jälkeen tai osayleiskaavaa toteutettaessa selvitetään mahdollisuus metron laajentamiseen Pasilasta Sörnäisiin ja Pasilasta lentokentälle. Vaikka, että kuultiin, että Pasilan lentokenttäyhteys on muutenkin selvityksen kohteena, Pasila-Sörnäis -asia on ihan hyvä pitää mielessä. Pidän itse kuitenkin Laajasalon Töölön kautta Pasilaan liittyvää linjaa tärkeämpänä priorisointina. Mutta kyllä suunnitteluvaiheessa tuokin on huomioitava. Siksi kannatan sitä.

Mitä tulee valtuutettu Helistön ponteen, kannatan sitäkin.

En kannattanut palautusesitystä, koska olin jo sitoutunut, että tämä kaava menee eteenpäin. Mutta hänen esittämänsä näkemykset ovat sellaisia, että jatkosuunnittelun yhteydessä en pidä ollenkaan huonona, että niitä kuitenkin selvitetään. Voi olla, että ne liikennesuunnittelut ovat niin pitkällä, että selvitykseksi tulee, että ei voida tehdä mitään. Mutta mielestäni se asia kaikin mokomin voi olla asemakaavavaiheessa vielä selvityksen kohteena. Siksi kannatan valtuutettu Helistön pontta.

Tämän lisäksi minulla on vielä yksi oma ponsi. Nimittäin se mitä olin sanomassa edellisessä puheenvuorossani ennenaikaisesti, liittyi siihen, että tästä alueesta on - niin kuin me kaikki varmaan ajattelemme - tulossa tosi hieno alue, poikkeuksellinen, olemme valmiit satsaamaan sen arkkitehtuuriin, jopa korkeuteen niin, että se poikkeaa helsinkiläisistä ympäristöistä. Minä itse toivon, että siitä tulee hyvin mielenkiintoisella tavalla toimistoliiketilaa, toimistotilaa ja asumista yhdistävä alue, ettei se ole iltaisin ihan pimeänä, vaan että se muodostaa kaupunkitilallisestikin elävän kokonaisuuden. Se vaara on aina olemassa, että se muuttuu joksikin muuksi. Näen aikamoisia mahdollisuuksia myös - niin kuin täällä jotkut valtuutetut ovat sanoneet - minkä tyyppistä asumista sinne tornien yläkerroksiin esimerkiksi saattaa tulla, että se voi olla jotain hyvin erityyppistä. Ei se ole sellaista välttämättä viihtyisyydestä tai helppoudesta hakevaa, vaan se on hyvin ultraurbaania, tiettyyn elämäntapaan liittyvää ja sellaiseenkin asumismuotoon ja kaupunkiin kyllä mielestäni sopii.

Mutta se mikä minua huolestuttaa tiettyjen esimerkkien jälkeen, on se, että kun me satsaamme tällaiseen arkkitehtuuriseen tasoon paperilla, niin siinä prosessin kuluessa saattaa syntyä tilanteita, missä tulee paineita sitten karsia sitä viime hetkellä, että paperilla suunnitelmat ovat hienoja ja sitten kun sitä ruvetaan hankkeena ajamaan, niin erilaisten poikkeuspykälien tai erikseen pyydettyjen lupien, niin puretaan sitten sitä kustannusta tuovaa suunnittelutyötä ja -tasoa ja juuri tähän haluan ponteni osoittaa.

Se kuuluu näin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, ettei jatkosuunnittelun ja toteutuksen kuluessa tingitä korkeiden rakennusten ja koko alueen arkkitehtuurisesta tasosta, kuten esimerkiksi Vuosaaren asuintornin yhteydessä tapahtui.

Puheenjohtaja.

Vielä tästä ponnesta, jota valtuutettu Rantanen kannatti.

Olisi varmaan hyvä, että usea kaukoliikenteen bussi voisi kulkea myös Pasilan kautta Kamppiin. Toisaalta jos bussin päätepysäkki on Pasilassa, niin olisiko se lähtöasemakin sitten siellä, jolloin sitten se jäisi sinne ja tarvitsisi jotain aluetta sille olemiselle vai menisikö se sitten yksinään kuskin kanssa keskustaan?

Itse en ihan heti lämpene sille ponnelle, vaikka ymmärränkin sen. Liityntäliikenteen on oltava houkuttelevaa, jotta se on toimivaa. Mitä useampi vaihto, sitä vähemmän houkuttelevaa joukkoliikenne on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tällä kertaa poikkeuksellisesti haluan kannattaa valtuutettu Rantasen äsken tekemää hyvää pontta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.

Haluan kannattaa sekä valtuutettu Helistön tekemää että valtuutettu Ikävalkon tekemää ponsiehdotusta.

Sedan skulle jag ännu ytterligare tillägga till den här av Ikävalko inlämnade klämmen att i vilket fall som helst är det få som bor så nära centrum att de skulle promenera till busshållplatsen varifrån den här fjärrtrafikbussen går. Ofta tar de sig dit med någonting t.ex. spårvagn och det är inte särskilt mycket svårare att ta sig till Böle och det skulle avlasta trafikmassorna i centrum och speciellt på Mannerheimvägen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pyysin puheenvuoron silloin, kun valtuutettu Helistö teki ponsiesityksen. Olisin kannattanut sitä, jota on nyt jo kannatettu, mutta lisäkannatus ei liene pahasta.

Nimittäin sen rakennuksen, jota valtuutettu Helistö on nyt suojelemassa, surkea kohtalo on nyt sillä. Se on valmistunut 1950-luvulla. Jos katsotte koko aluetta, se on ilmeisesti ainoa 1950-luvun rakennus, joka jäisi sille alueelle. Sillä on todellakin historiallista arvoa. Harmi vaan, että se on ollut ihan tavallisessa toimistokäytössä. Siinä on ollut työmaaruokala ja sauna ratatyöntekijöille ym. Se ei ole varmasti ollut mikään hehkuva rakennus kaiken kaikkiaan, mutta se hyvin mahtuisi siihen. Tässä mielessä luulisi olevan, että se olisi suunnittelijoillekin haaste jättää se yksi talo siihen, vaikkei siinä mitään muuta erikoista olekaan muuta kuin se, että se on 1950-luvulla tehty.

Kannatan myös valtuutettu Rantasen äsken tekemää ehdotusta, jota ilmeisesti sitäkin ehdittiin jo kannattaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tästä kaiken kaikkiaan käyty keskustelu on ollut erittäin hyvä, jos mietitään tämän alueen jatkokehittämistä. Muutama asia kyllä askarruttaa, jotka lähinnä liittyvät näitten liikennejärjestelyjen moniin selvityspyyntöihin.

Tällä hetkellä Helsingissä, ja oikeastaan pääkaupunkiseudulla, tehdään liikenteen, asumisen ja maankäytön yhteistä selvitystä. Siinä selvitystyössä on paljon liikennehankkeita. Toivoisin, kun karkeastikin arvioiden kaikki nämä liikennehankkeet, jos niihin rupeaa laittamaan hintalappuja, niin helposti puhutaan jo pitkälle, melkein lähes 2 miljardin euron hankekokonaisuudesta. Jos Helsingin kaupunginvaltuusto nyt sitten - aika kevyin perustein - yht'äkkiä ottaa siitä isosta korista, koska kaikki nämä hankkeet, mitä valtuustossa on tullut esille, kuitenkin liittyvät pääkaupunkiseudulla tapahtuvaan liikenteen, maankäytön ja asumisen selvitystyöhön, niin jos nyt yht'äkkiä ponnella julistamme valtuuston tahdoksi, että haluammekin ensimmäiseksi tämän asian, niin miten se sitten suhtautuu tähän kokonaisuuteen? Toivon, että kun äänestämme näitä asioita, isot asiat ovat kuitenkin sellaisia, että niiden valmistelu pitää olla huolella tehtyä ja niiden ponsilla etusijaisuusjärjestys isossa korikokoelmassa on kyllä mielestäni ... Se ei ainakaan tue sentyyppistä valmistelutapaa, jota itse haluan edustaa.

Mutta kaiken kaikkiaan sitten tämä valtuutettu Rantasen ja valtuutettu Rautavan esiin nostama huoli siitä, millä tavalla, kun kaupungissa käytetään paljon suunnittelukilpailuja sekä maankäytön suunnittelukilpailuja asemakaavoituksen tai osayleiskaavojen pohjaksi että myöskin talosuunnittelua. Olen havainnut ihan saman asian, että sitten, esimerkkinä nyt vaikkapa Cirrus Vuosaaressa. Se on kokenut monenlaisia kohtaloita. Se rakennus, jonka voitti tanskalainen arkkitehti - jonka nimeä en tällä hetkellä muista - jonka rakennus oli litteä, kaunis, linjakas, olisi ehdottomasti ollut huomattavasti parempi siihen paikkaan. Sitten ilmoitettiin - ainakin mitä itse olen kuullut - että jotkut hissit tai jotkut muut käytännön, lähinnä rakennuttajan, kuinka paljon rakennuttaja halusi siihen sitten satsata rahaa eli voitosta olisi pitänyt tinkiä, jos olisi se ehdotus toteutettu, mikä oli voittanut ehdotus ja paikalla on nyt sitten ehdottomasti hyvin tavanomainen rakennus. On sääli, että se tuli tänne paikalle.

Joten lämpimästi olen samaa mieltä, että mielestäni rakennusarkkitehtuurissa pitäisi käyttää kilpailuja. Ne pitäisi ehdottomasti sitten rakennusvalvonta ja kiinteistölautakunta, joka antaa näitä tontinluovutusehtoja, niin niihin pitäisi sisällyttää tiukemmat ehdot, että sitten sitä kilpailuohjelmaa ja sitä kilpailun lopputulosta pyrittäisiin myöskin sitten toteutuksessa kunnioittamaan ja että rakennuttajalle ei annettaisi niin vapaita käsiä, kun tuntuu joskus, että kilpailussa ei voittanut ilme ei sitten kuitenkaan näy kaupunkikuvassa. Tämä on enemmän kuitenkin ehkä kiinteistöviraston rakennusvalvonnan. Kaupunkisuunnittelussahan tähän asemakaavallisia merkintöjä on vaikeata laittaa tämäntyyppisesti.

Vaikka valtuutettu Anttilan kanssa oltiinkin samaa mieltä tästä Vuosaaren esimerkistä ja sen mahdollisesta ennakkotapausluonteesta ja sen mahdollisesta torjumisesta, niin tämä toinen puoli, mistä valtuutettu Anttila puhui tästä priorisoinnista ponsiesitysten kautta, niin sitä minä en oikein ymmärtänyt ollenkaan. Niitä ponsia, mitä tuolla nyt on, niin ei niistä yksikään mielestäni ole laatuaan sellainen, että se pyrkisi millään lailla vaikuttamaan pääkaupunkiseudun liikennejärjestelyihin tai Helsingin osalta niiden järjestelyjen prioriteettijärjestykseen.

Asia vaan nyt on niin, että osayleiskaavatasoisessa ratkaisussa jos halutaan kiinnittää huomiota jonkun liikennejärjestelyn huomioimiseen, niin se on hyvä ottaa siinä kohtaa esiin, jotta sitä pohditaan, kuinka se soveltuu sitten mahdollisesti jatkosuunnittelussa asioihin, vaikka sitä ei koskaan toteutettaisi tai vaikka se toteutettaisiin monen kymmenen vuoden päästä. Siinä mielestäni on juuri se järki, että tässä yhteydessä tällaisia ponsia tehdään. Ei tässä nyt ole millään muotoa eri metroratojen prioriteettijärjestykseen puuttumassa.

Sanoin omassa kannatuspuheenvuorossani myöskin tästä valtuutettu Luukkaisen ponnesta juuri sen, että en usko, että se on ensimmäinen niistä metroradoista, jota tehtäisiin, meinaan Pasilan ja Sörnäisten väli. Mutta joka tapauksessa on järkevää, että se huomioidaan jatkosuunnittelussa. Eli siinä ei ole mitään ongelmaa, sellaisten ponsien hyväksymisestä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tästä Cirruksesta:

Se oli Nielsen & Nielsen Tanskasta se arkkitehti. Siinä oli vain se ongelma, että se rakennus ei sopinut sille kaavan mukaiselle tontille. Siitä nämä muutokset tulivat. Palkintolautakunnan olisi pitänyt katsoa, ettei sellaista hanketta hyväksytä, joka ei ole kaavan mukaisella tontilla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olisin myös halunnut mainita valtuutettu Anttilalle, että ehkä tässä vaiheessa on ihan hyvä ja asiallista näin suuren ja tärkeän kaavan yhteydessä hieman palata ja tarkentaa näitä liikennejärjestelyjä eritoten sen vuoksi, että kaupunginhallitus kiinnitti erityistä huomiota jo siihen, että halutaan sinne mahdollisimman paljon, enemmän asumista, joka tavallaan muuttaa hieman sitä kaavan luonnetta ja tuo lisää vaatimuksia sille. Minä en pidä pahana sitä, että kun sitten tehdään tarkempia asemakaavoja, että erityisesti liikenteeseen kiinnitetään huomiota.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

YTV:ssä on parhaillaan valmisteilla PLJ-2007 elikkä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä 2007. Siihen tehdään juuri nyt taustaselvityksiä. Tarkoituksena on saada syyskuussa tämä liikennejärjestelmäluonnos kaupungeille lausunnolle. Tässä PLJ:ssä on otettu eri ratahankkeita plus muita liikennehankkeita tarkasteluun.

Itse en haluaisi tässä vaiheessa, ennen kuin olemme saaneet tämän kokonaisuuden selville, ottaa kantaa ajallisesti, mikä on toteutettava missäkin järjestyksessä. Valtuutettu Moision ponnessa todetaan, että Töölö-Pasilan raideliikenteen suunnittelu valmistuisi samaan aikaan Keski-Pasilan asukkaita ja työpaikkoja palvelemaan. Elikkä se on mielestäni ajallinen. Jäisin tämän ajoituksen osalta ja näiden eri hankkeiden osalta odottamaan PLJ:tä. Toteaisin vielä, että meillähän on voimassa oleva PLJ, josta vain vähäinen osa on toteutunut. Meillä on hankkeita vaikka kuinka paljon, jos vain rahoitus saataisiin kuntoon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kysyn apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, onko selvitetty maankäyttömaksun perimismahdollisuudet?

Tässähän muutetaan 180 000 k-m² ilmeisen arvotonta radio- ja televisiotoiminnan rakennusoikeutta asuinkerrostalojen rakennusoikeudeksi 36 000 m² ja toimitilojen rakennusoikeudeksi 96 000 m². Jos laskee asuinrakennusoikeuden arvoksi 1 000 euroa/k-m² ja toimitilarakennusoikeuden arvoksi 500 euroa/k-m², saadaan syntyvän uuden rakennusoikeuden arvoksi yli 80 milj. euroa. Jotenkin syntyy ajatus, että liittyykö kaavamuutos myös Musiikkitalon rahoitukseen. Mutta ensin maankäyttömaksun periminen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olin vähän hidas tuossa napin painalluksessa. Tarkoitukseni oli ilmoittaa, että tällainen arvonleikkaussopimus on allekirjoitettu, niin kuin asiaan kuuluu ja rahat on korjattu kaupungille.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Painoin tosiaan väärää nappia tuossa nerokkaasti, niin meni ohi.

Katusoittoasiasta tulin tänne puhumaan. Siitä varmaan moni on saanut kevään mittaan kuullakin, ja lehtien sivuilla on kirjoiteltu.

Ympäristölautakunnassa meillä käytiin hyvin aktiivista keskustelua. Aluksi yritettiin kieltää kokonaan sähköinen musiikin vahvistaminen katusoitossa. Tätä pidettiin ihan yksimielisesti hyvin epätoivottavana ratkaisuna ja kaikin tavoin koetettiin miettiä vaihtoehtoja ja kysellä muilta ideoita ja niitä jonkin verran saatiinkin. Siinä päädyttiin sitten lievempään ratkaisuun, joka siellä on nähtävillä eli vain ulkoiset virranlähteet kielletään, kuten akut, aggregaatit ja sähkövirran ottaminen sähköverkosta. Tämä on siinä mielessä parempi ratkaisu, että se melu ei kuitenkaan soitossa riipu yksinomaan sähköstä ja sitten toisaalta moni nykymusiikin laji esimerkiksi vaatii välttämättä jonkinlaista sähköä taustalleen, jotta voisi toimia. Se ei olisi tasapuolista niitä kohtaan kieltää kokonaan. On kuitenkin tärkeää, että tämä määräys on yksiselitteinen, joka annetaan, jotta sitä oikeasti voidaan valvoa. Aikaisemmin tässä on ollut ongelmana se, että häiriön aiheuttajat ehtivät kätevästi poistua tai hiljentää musiikkia silloin, kun heitä ollaan tulossa tästä huomauttamaan. Toisaalta vielä näen tässä tämänhetkisessä määräyksessä sen riskin, että se voisi muuttua jotenkin mielivaltaiseksi tai kohdella eri musiikin lajeja tai soittimia epätasapuolisesti.

Sen vuoksi esitän seuraavan toivomusponnen:

Ehdotan valtuuston edellyttävän, ettei katusoiton rajoittaminen muutu mielivaltaiseksi tai erilaisten soitinten ja musiikin lajien kannalta epätasapuoliseksi.

Tähän loppuun esittäisin vielä kiitoksen siitä, että näissä ympäristönsuojelumääräyksissä puututtiin myös mainosmusiikkiin.

Puheenjohtaja.

Haluan kannattaa valtuutettu Kajoksen hyvää pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pidän tätä päätöstä hyvin merkittävänä. Vaikka se ei ole rahallisesti kovin merkittävä eikä se ehkä liikennepoliittisestikaan ole kovin merkittävä, mutta se on erittäin merkittävä kaupunkirakenteen kannalta. Kampin seudut, jotka nyt liitetään raitiovaunuverkoston piiriin, ovat olleet vähän sellaista keskustan lähellä sijaitsevaa takapihaa. Keskustassa liikkuvat, jos he käyttävät joukkoliikennettä, he käyttävät ratikkaa. Pitkän matkan busseja he eivät kahden pysäkin matkaan käytä ja se Kampin alue on ollut sellaisen vähän pitkän ja ikävän kävelymatkan päässä. Sen takia se on ollut, ei nyt voi sanoa slummiutunut alue - se on väärä termi - mutta vähän varjoon jäänyt alue lähellä keskustaa, joka nyt saadaan paljon parempaan käyttöön.

Verrattuna tähän 5 milj. euron kustannuksiin, niin tämän kaupunkirakenteellinen arvo on huomattavasti suurempi. Sen arvo myös alueen kiinteistön omistajille tai haltijoille on paljon suurempi. Odotan, että valtuutettu Koskinen tekee ehdotuksen arvonleikkauksista tässäkin yhteydessä, koska näiden tonttien arvo nousee enemmän kuin 5 milj. euroa. Olisi oikeastaan hyvä käytäntö, että tällaisen ehdotuksen voisi tehdä, mutta laki ei anna siihen perusteita. Kaikki infrastruktuuri-investoinnit, jotka parantavat maan arvoa, oikeastaan kuuluisivat maanomistajien maksettaviksi. Jos tällainen mahdollisuus olisi, silloin maanomistajat olisivat vuosia sitten rahoittaneet tämän radan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En nyt puutu arvonleikkauksiin enkä tämän hankkeen kaupunkirakenteellisiin vaikutuksiin, mutta muutama sana kustannuslaskelmista.

Kaupunginhallitus hyväksyi viime vuoden toukokuussa Kampin tarkistetun liikennesuunnitelman, johon sisältyi Kampin raitiotiejärjestelyt. Suunnitelman hyväksymisen yhteydessä hankkeen kustannusarvio oli 3,2 milj. euroa. Vuosi sen jälkeen kustannusarvio on 5,0 milj. euroa, eli vuodessa kustannukset ovat nousseet - mikä meille esitetään - yli 50 %. Liikennelaitoksen mukaan aiempi arvio oli tehty karkeana kilometrihinta-arviona eikä siihen ollut sisältynyt ratasähkötöitä. Näin olennainen virhe vuoden takaisessa kustannusarviossa tarkoittaa - kuten talous- ja suunnittelukeskus toteaa - puutteellista suunnittelua, minkä seurauksena päätöksenteko vuosi sitten on perustunut virheellisiin tietoihin. Täytyy vain toivoa, että liikennelaitos ja joukkoliikennelautakunta kehittävät kustannuslaskentaa niin, että tulevissa hankkeissa ja hankinnoissa ei tule ainakaan vastaavan suuruisia prosentuaalisia kustannusylityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En minäkään puhu arvonleikkauksesta enkä leikkauksen arvosta, josta puhutaan taas sitten terveyspoliittisissa yhteyksissä. Mutta sen sijaan minulle syntyy kyllä vääjäämättä sellainen kuva tästä projektista, että tämä on aikalailla väkisin synnytetty ja tungettu mahdollisimman ahtaaseen paikkaan tämä rata ja alueelle, jolla on joukkoliikennettä tarjolla yllin kyllin niin Fredalla, Mannerheimintiellä, Arkadiankadulla ja muuallakin, puhumattakaan metrosta, joka tulee alueen alle. Tämä tuntuu jotenkin ylimitoitetulta.

Tiedän, että jos tekisin ehdotuksen siitä, että tämä asia hylättäisiin, palautettaisiin taikka tälle kävisi muuten jotenkin huonosti, niin ainoa, kenelle siinä kävisi huonosti, olisi äänestyksessä minulle, joten en tee sellaista ehdotusta. Tämä spora on jo sen verran pitkälle kulkenut, että tapahtukoon meidän tahtomme tässä asiassa. En siltikään voi olla näkemättä sieluni silmillä Simonkadun mäen hirvittäviä ruuhkia, jotka nyt jo ovat vaikeita. Siinäkin tilanteessa ne tulevat olemaan vaikeita, kun nykyiset meidän vakiokatutyömme korvataan vakioraitiovaunukiskoilla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tiedoksi ja taustaksi haluaisin tuoda sen, että HKL ja lautakunta ovat halunneet tämän yhteyden Salomonkadulle, mutta kun sitä ei ole sinne saatu, niin nyt meille jäi täten vain tämä Simonkatu. Meidän tavallaan oli pakko ottaa se vastaan, jotta tämä yhteys saataisiin, mistä valtuutettu Soininvaara puhui.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhtyen siihen huoleen, jonka valtuutettu Koskinen esitti kustannusten nousun osalta, voi lämpimästi yhtyä niiden kohtien ääneen lukemiseen, mitä hän suoritti sivulta 94 talous- ja suunnittelukeskuksen toteamana. Asiasta keskusteltiin myöskin kaupunginhallituksessa. Todettiin, että meille on syntynyt toimintamalli, jossa todetaan asian kiireellisyyden vuoksi pakon sanelevan päätöksen, jolloin tässäkin vedotaan Kampin liittämistä kantakaupungin raitiotieverkkoon olevan niin tärkeä, että tätä asiaa ei voi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, toisenlaisten ratkaisujen etsimiseksi.

Kaupunginhallituksen kokouksessa myöskin kysyttiin, voisiko tämä olla esimerkkinä pysäyttää tärkeä hanke, jolloin pakotetaan seuraavat valmistelijat tarkemmin tekemään suunnitelmansa. Päädyimme kuitenkin siihen armeliaaseen ratkaisuun juuri liikennepoliittisista syistä tai annamme armon käydä oikeudesta ja hyväksyä tämä muutaman miljoonan ylitys tai hinnankorotus, vaikka se on prosentuaalisesti merkittävä, kuten valtuutettu Koskinen totesi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Vehviläinen vei sanat suustani.

Olin ihmettelemässä kaupunginhallituksessa tätä kovin kiireellä tehtävää huonoa ratkaisua. Simonkadulle ei mahdu raitiovaunua. Sen tiedän jatkuvana Simonkadun bussiliikenneasiakkaana. Sitä paitsi sen jyrkkyys tekee linjasta ja sen rakentamisesta tosi vaikean. Susihan siitä tulee. Mutta kun väkisin pitää kiireellä tunkea, kun ei ole ajoissa suunniteltu eikä tuotu päätettäväksi.

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

Kuten jo kaupunginhallituksessa ilmoitin, tulen pitämään huolta siitä, että tällaisten hankkeitten suunnittelu on tulevaisuudessa tähänastista tarkempaa.

Onni onnettomuudessa on tietysti se, että kysymys ei tässä vaiheessa ole kustannusylityksistä, koska tämä hankesuunnitelma on nyt täällä ensimmäistä kertaa esillä.

Mitä tulee itse linjaukseen, sehän tietenkin on haasteellinen, kuten nykyisin kaikki asiat ovat. Mutta tätä linjausta, sekä Simonkadun mäen kaltevuutta että sitten Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun mutkia, on varsin perinpohjaisesti selvitetty niin kotimaisin kuin kansainvälisinkin voimin. Tämä ratkaisu tulee teknisesti onnistumaan, vaikka se on rakennusteknisesti vaikea.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri, miten apulaiskaupunginjohtaja tulee pitämään huolta siitä, ettei näin kiireellisenä tule näin vaikeita asioita, kun muistetaan, mitä apulaiskaupunginjohtaja on luvannut rakennustöiden kiinnipanemisesta ja kuoppien tasaamisesta? Minkälainen betoni- tai asfalttimäärä meitä odottaa kesäkuun lopussa, jotta tiet tässä ympäristössä saadaan kiinni? Tämä on ihan samanlainen huolenpitolupaus.

Puheenjohtaja.

Haluaisin valtuutettujen kiinnittävän huomiota siihen, että Munkkiniemessä tasamaalla ns. lehtikelin aikana raitiovaunuilla on vaikeuksia nopeuksien kanssa ja jarruttamisen kanssa. Mitä se tekee sitten Simonkadun mäessä, kun siihen saadaan se lehtikeli? Se ratikka tulee sukkana alas sitä mäkeä ja rysäyttää sinne risteykseen. Sen jälkeen on kiva liikennekaaos. Se tulee olemaan todella vaarallinen mäki.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

(paitsi osa 170 §:n kohdalla)

Harry Bogomoloff

puheenjohtaja

(osa 170 §:n kohdalla)

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Tuomas Rantanen Sole Molander

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu