Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kysymykseni koskee ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa.

Helsingissä on noin 21 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Kaikilla heillä on lakisääteinen oikeus terveydenhuoltoon opiskelupaikkakunnallaan riippumatta siitä, missä he ovat kirjoilla. Helsingissä tämä oikeus ei kaikkien opiskelijoiden kohdalla toteudu.

Koko Helsingin alueella ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Helsingin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan eli HAMOKin mukaan yksi lääkäri ja kuusi terveydenhoitajaa. HAMOKin mukaan ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille ei kuitenkaan ole tämän lisäksi tarjottu terveyspalveluja kaupungin omilla terveysasemilla kansanterveyslain vaatimalla tavalla.

Kysynkin, miten ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on Helsingissä nykyisin järjestetty ja kuinka ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto tullaan järjestämään tulevaisuudessa Stadian ja Evtekin yhdistämisen jälkeen?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kansanterveyslain mukaan kunnan velvollisuus on järjestää terveydenhuoltopalveluja alueellaan toimivien oppilaitosten opiskelijoille. Helsingin terveyskeskuksessa opiskelijoiden terveydenhuollon palvelut tuotetaan terveysasemat -osastoon kuuluvassa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon yksikössä. Opiskelijaterveydenhuollon toimipisteet sijaitsevat oppilaitoksissa. Lakisääteisen hammashuollon järjestää terveyskeskuksen hammashuolto-osasto.

Kansanterveyslaki määrittelee opiskelijaterveydenhuollon tehtäviksi opiskelijoiden terveyden edistämisen, terveystarkastukset, sairauksien hoidon järjestämisen ja opiskeluympäristön terveydellisten olojen valvonnan. Helsinkiläiset ja ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat saavat kiireellisiä ja kiireettömiä sairaanhoitopalveluita opiskelijaterveydenhuollosta ja omalta terveysasemaltaan. Äkillisessä sairaus- ja tapaturmatapauksissa opiskelija hoidetaan opiskelijaterveydenhuollossa terveysasemilla tai terveyskeskuspäivystysyksiköissä Malmin tai Marian sairaalassa.

Helsingissä on terveyskeskuksen mitoitussuosituksen mukaisesti 1 000:tta opiskelijaa kohti yksi terveydenhoitaja ja 6 000:tta opiskelijaa kohti yksi lääkäri. Jokaiseen oppilaitokseen on nimetty oma terveydenhoitaja ja lääkäri. Kaikki opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat, ja osa lääkäreistä, kuuluvat hallinnollisesti koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon yksikköön. Tämän lisäksi tietty määrä terveysasemien lääkäreistä huolehtii hajautetun toimintamallin mukaisesti opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalveluista. Toisin kuin HAMOK on ilmoittanut, ammattikorkeakouluissa työskentelee yhdeksän terveydenhoitajaa ja lääkäreiden työpanos on runsas yksi. Opiskelijaterveydenhuollossa toimii myös yksi psykologi ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Stadiaan on palkattu yksi kokopäiväinen opintopsykologi ajalle 1.8.2006 - 31.7.2007. Opintopsykologi palvelee kaikkia Stadian opiskelijoita. Stadiaan on perustettu monialainen opiskelijahyvinvointityöryhmä. Ryhmään kuuluvat rehtori puheenjohtajana, HAMOKin sosiaalipoliittinen sihteeri ja sosiaalipoliittinen vastaava, terveyskeskuksesta opiskelijaterveydenhuollon vastaava, terveydenhoitajat, seurakunnan työntekijä, Stadian opintopsykologi ja palveluyksikön päällikkö. Työryhmä on laatinut hyvinvointiohjelman ja siihen liittyvät toimenpidesuositukset. Hyvinvointiohjelmaan kuuluvat mm. päihdetoimintaryhmä, esteetön opiskelu -ryhmä ja kriisiryhmä. Evtekissä opiskelijaterveydenhuolto on järjestetty kunnallisen terveydenhuollon kautta eli samalla periaatteella kuin Stadiassa. Evtekin kaikissa kiinteistöissä on varattu tila opiskelijaterveydenhoitajan vastaanottoa varten. Stadian ja Evtekin ammattikorkeakoulujen yhdistymisen jälkeisestä opiskelijaterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ei ole vielä käyty neuvotteluja.

Kaupunginhallitus on sisällyttänyt vuoden 2007 talousarvioehdotukseensa seuraavan kannanoton: "Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveydenhuolto selvitetään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Selvitystyössä on oltava opiskelijoiden edustus mukana."

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle selvityksestä. Selvitys sinänsä oli aivan hyvä ja olen siihen tyytyväinen. Tätä asiaa on kuitenkin sekä kunnallisella tasolla että valtakunnan tasolla nyt jo monen vuoden ajan erilaisissa yhteyksissä käsitelty ja tässä on ollut erilaisia järjestämisvaihtoehtoja esillä. Kuitenkaan asian suhteen ei millään tasolla kovasti ole edetty, vaan jääty tälle tasolle, että terveyskeskus kussakin kaupungissa sitten heitä hoitaa.

Tällä hetkellä edelleen saan jonkin verran palautetta siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoita käännytetään Helsingin terveysasemilta vastoin tämän lain henkeä. Toivoisinkin, että terveysasemille ja päivystyksiin annettaisiin uudet ohjeistukset tästä asiasta.

Mitä sitten jatkossa tälle asialle pitäisi tehdä? Varmasti asiaa pitäisi edelleen pohdiskella ja selvitellä, niin kuin ilmeisesti tähänkin asti on tehty. Kun Helsinkiin tulee tällainen suuri ammattikorkeakoulu, niin tämän asian järjestäminen hyvällä ja toimivalla tavalla nyt tässä vaiheessa olisi varmaankin toivottavaa.

Itse näkisin, että tässä tulisi yhdessä valtiovallan kanssa edetä siihen suuntaan, että ammattikorkeakouluopiskelijat saisivat palveluita keskitetyltä asemalta vähän YTHS:n tapaan, ja samalla he myös itse osallistuvat niihin kustannuksiin, niin kuin yliopisto-opiskelijatkin osallistuvat YTHS:n kustannuksiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Jatkan itse asiassa ihan samasta mitä valtuutettu Räty nosti esiin, elikkä aioin itsekin nostaa esiin tämän, että tässä täytyy olla lähtökohtana se, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on vähintään samalla tasolla kuin yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto.

Kuten apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen kertoi, niin itse asiassa tämä on ikään kuin järjestetty. Mutta käytännössä asia ei ole näin hyvännäköinen, elikkä ammattikorkeakouluopiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna esimerkiksi yliopisto-opiskelijoihin.

Tämä mielestäni asettaakin paineita tässä kuntien yhteisessä selvityksessä, jossa pitäisi löytää malli ja että myös valtio osallistuisi tähän terveydenhuollon järjestämiseen. Tämähän liittyy nimenomaan asuinpaikkakunnan järjestettäviin palveluihin eikä kotipaikkakunnan, elikkä silloin on ihan perusteltua, että myös valtio on varmistamassa tätä terveydenhuollon rahoitusta ja että se on kohtuullinen opiskelijoille.

On tietysti erittäin huolestuttavaa, että terveysasemilla käännytetään opiskelijoita pois. Mielestäni hätäapu olisi, että terveyskeskuksesta ohjeistetaan terveysasemat tarpeeksi tarkoin, että tällaista ei ainakaan tapahtuisi tässä vaiheessa kuin mitä tämä järjestelmä nyt perustuu yleiseen terveydenhuoltoon.

Valtuutettu Räty on tehnyt erittäin ajankohtaisen ja hyvän kysymyksen ja kiitos siitä.

Ryhmämme ajoi tätä samaa asiaa tulevaan budjettiin ja kaikeksi onneksemme saimmekin sinne varattua määrärahan, että tämä asia tullaan selvittämään. HAMOK on ollut erittäin aktiivinen kaikkia valtuustoryhmiä kohtaan ja hyvä niin, koska tämä asia ei ollenkaan mielestäni niin hyvällä tolalla ole kuin apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen meille antoi ymmärtää.

Toivonkin, että Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia mallintaa sen mallin, jota voidaan hyödyntää koko valtakunnassa ja Suomessa jatkossa, koska Helsingissä kuitenkin osaamista, resursseja ja ammattitaitoja on.

Tässä voisi puhua laajemminkin kouluterveydenhuollosta. Kouluterveydenhoitajat ovat erittäin tarpeellisia niin peruskoulussa, II asteella kaiken kaikkiaan kuin sitten ammattikorkeakoulussa. Mutta täytyy todeta, että tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijat ovat kaikista huonoimmalla, jos ajatellaan resursointia, yksi terveydenhoitaja 1 000:tta ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden, kun lukiossa tai ylipäätään II asteella ja peruskouluilla on yksi terveydenhoitaja per 800:aa oppilasta kohden.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden eriarvoinen kohtelu terveydenhuollossa rikkoo kansanterveyslakia. Laki velvoittaa kunnan järjestämään opiskelijaterveydenhuollon kaikille kunnan alueella opiskeleville heidän kotikunnastaan riippumatta. Helsingissä tämän asian hoitaminen ei ole ollut rahasta kiinni. Tämä ongelma kuvastaa valitettavasti vähän yleisempääkin ongelmaa kaupungin suhtautumisessa moniin lakisääteisiin palveluihin. Esimerkiksi hammashoidossa on - uusimpien tietojen mukaan - edelleen lähes 7 000 potilasta jonottanut hoitoon pääsyä yli lain salliman 6 kuukauden enimmäisajan.

Valtuutettu Rädyn kysymys liittyy myös ammattikorkeakoulujen yhdistämiseen. Viitatessaan opiskelijajärjestön kantaan, hän jättää kuitenkin mainitsematta sen, että ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustava HAMOK on arvostellut koulujen yhdistämistä ja opiskelijoiden sivuuttamista tämän asian valmistelussa. Toivottavasti terveydenhuollon ohella myös muissa asioissa opiskelijoita kuullaan jatkossa paremmin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on käytetty asiasta ihan hyviä puheenvuoroja.

Olisin halunnut oikaista, kun valtuutettu Tenkula esitti täällä, että sosiaalidemokraatit ovat budjettineuvotteluissa asiaa ajaneet ja saaneet tähän rahan läpi.

Käsittääkseni budjettineuvotteluissa kirjattiin ja kaupunginjohtaja otti omaan esittelyynsä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto selvitetään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ja selvitystyöhön otetaan mukaan myös opiskelijoiden edustus. Keskustan ryhmä oli varsin tyytyväinen tähän, että tämä kirjaus saatiin läpi. Olimme itse myös ajamassa sitä budjettineuvotteluissa. Tämä asia on hyvä nimenomaan tällä tavalla selvittää yhteistyössä kaikkien kuntien kanssa ja että opiskelijaedustus on mukana, lähteä katsomaan. Sillä tavalla me pystymme muodostamaan koko asiasta kokonaisuuden. Siinä on mahdollista huomioida myös tämä mahdollinen yhdistyminen huomattavasti paremmin kuin että me lähtisimme itse yksinään tekemään tätä selvitystyötä.

Toisena asiana olisin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta sitä, kun minulle jäi itselleni hieman epäselväksi se, että kun apulaiskaupunginjohtaja ilmoitti lukuja, jotka ovat Helsingin kaupungin omia tavoitteita, kuinka paljon opiskelijoita on per lääkäri ja kuinka paljon opiskelijoita on per terveydenhoitaja.

Käsitykseni mukaan Helsingin ammattikorkeakoulussa on 21 000 opiskelijaa suurin piirtein. Jos opiskelijakunta ilmoittaa, että heillä on yksi lääkäri ja terveysvirastosta kerrotaan, että on vähän reilu yksi lääkäri, niin se nyt ei kovasti tätä tilannetta paranna. Käsittääkseni me emme kuitenkaan pääse edes kaupungin omaan suositukseen, joka luullakseni oli 6 000 per lääkäri ja meillä on noin - olisiko - 19 000 per lääkäri.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asia on ajankohtainen. Valitettavasti se on sitä - sanoisinko - edelleen. Olen itse kysynyt saman kysymyksen - en ihan tietenkään sanatarkkaa samaa - edellisellä vaalikaudella. Taisin silloin saada silloiselta apulaiskaupunginjohtajalta jokseenkin samansuuntaisen vastauksen sen mukaan, että asia on jokseenkin hoidossa ja loput hoidetaan.

Toivottavasti nyt kuitenkin tämän budjettikirjauksenkin vauhdittamana - joka yksimielisesti budjettiin lisättiin - saataisiin asia nyt viimein selvitettyä. Itse ajattelin, että jonkinlainen keskitetty malli olisi varmasti hyvä niin, että olisi täysin selvää, millä terveysasemalla ainakin ammattikorkeakouluopiskelijoita hoidetaan eikä tästä sen suhteen olisi sitten ainakaan, vähintäänkin, että saisi epäselvyydet pois ja sen lisäksi tietysti, että opiskelijat saisivat tarvitsemaansa terveydenhoitoa, joka joltain osin on spesifiä myös näille opiskelijoille.

Ärade ordförande.

Jag blev litet förvånad när jag hörde den redogörelse som biträdande stadsdirektör Paula Kokkonen gav, att det skulle finnas en hälsovårdare per tusen elever. Arcadas rektor uppgav för en stund sedan i telefon åt mig att hälsovårdscentralen har reserverat en hälsovårdare för deras 2000 studeranden, så Helsingfors fyller nog inte riktigt måttet, eftersom rekommendationerna dessutom går på 800 studeranden per hälsovårdare. Arcada har en läkare som finns till hands en gång per vecka. Studerande från Arcada kommer från hela landet och deras egen hälsocentral kanske ligger i Sideby. Arcadastudenternas hälsokontroll utsträcker sig i dag till den obligatoriska kontrollen för dem som praktiserar inom vården, de övriga studielinjerna hinner inte få sina kontroller genomförda. Studerande som saknar familj och nätverk har ett ökat behov av stöd och hjälp i synnerhet om mentala problem uppstår i samband med studiekraverna. Läkare och hälsovårdare bör kunna nås lättare än i dag. Hälsovårdscentralen bör fästa större uppmärksamhet vid yrkesstuderandens hälsoservice och får helt enkelt inte bortprioritera dem såsom lätt nu sker.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Räty on nostanut esille erittäin tärkeän asian. Hyvä, että tämä aihe on esillä nyt kyselytunnilla.

Tarkastuslautakunta on tähän aiheeseen kiinnittänyt myös huomiota edellisessä arviointikertomuksessa, joka täällä viime kesänä oli valtuustokäsittelyssä. Kiinnitimme huomiota siinä koululaisten ja opiskelijoiden, ammattikorkeakouluopiskelijoiden riittämättömiin terveydenhoitopalveluihin.

Kun kuuntelin apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastausta, niin uskon, että ammattikorkeakoulun puolelta, varsinkin näiden yhteistyö- ja yhdentymissuunnitelmien myötä tämä asia tulee varmaankin korjatuksi, mutta sitten edelleen jää vielä ongelmaksi se koululaispuoli. Toivon, että se myös sitten etenee samaa tahtia ja sen tarpeen mukaan. Jos opiskelijat ja koululaiset kokevat terveydenhuoltopalvelut riittämättömäksi, niin silloin kannattaa ongelmaan kiinnittää huomiota.

Puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

Olen kuullut samanlaisia tarinoita kuin valtuutettu Räty siitä, miten ammattikorkeakouluopiskelijoita on käännytetty kunnallisilta asemilta, mikä on varsinainen häpeä. Kannattaisin ammattikorkeakouluopiskelijoille Helsingissä keskitettyä asemaa, koska itse näen, että opiskelijaterveydenhuollon kysymykset ovat usein hyvin erityisiä. Paljon on sellaista, joka koskettaa muutakin väestöä. Mutta opiskelijat ovat myös ryhmä, jolla on paljon erityisiä terveydenhuolto-ongelmia.

Erityisen huolissani olen siitä, miten ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat olleet viime vuosina kasvussa. Ne ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin pitäisi pystyä tarttumaan siinä opiskelijoiden arkipäivässä ja siihen ei kykene, ellei ole opiskelijoiden elämäntilanteen asiantuntija. Tästä syystä keskitetty asema, johon myös riittävät mielenterveyspalvelut on saatavilla, olisi mielestäni hyvä.

Täällä viitattiin YTHS:ään, joka on siis säätiö, jonka yliopisto-opiskelijat ovat itse olleet perustamassa. Mielestäni se epäkohta piilee siinä, että valtion pitäisi osallistua niihin, myös ammattikorkeakoulujen terveydenhuollon kustannuksiin siinä missä yliopisto-opiskelijoidenkin.

Lopuksi sanoisin vielä, että kiinnitin samaan asiaan huomiota kuin valtuutettu Peltokorpi tässä apulaiskaupunginjohtajan esittelyssä, että jos todellakin on yksi jotain lääkäriä 21 000:tta ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden, niin se ei ole missään nimessä riittävä eikä myöskään täytä meidän omia tavoitteitamme. Eli mielelläni kuulisin, kumpi pitää nyt paikkansa, se yksi "jotain" kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita kohden vai tämä yksi 6 000:tta opiskelijaa kohden?

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kuten aikaisemmin on moneen kertaan mainittu, ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto tulisi järjestää yhtä hyvin kuin se on järjestetty yliopisto-opiskelijoille YTHS:ssä. En ole kuullut yhdestäkään yliopisto-opiskelijasta, joka olisi tyytymätön YTHS:n toimintaan. Siellä saa jopa sairaanhoitoa.

Toivon, että yritämme parantaa ammattikorkeakoulujen terveydenhuoltoa. Kokonaisselvitys varmaan valtakunnallisesti on paikallaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On erittäin hyvä, että kansanedustaja Asko-Seljavaara edellä puhui tästä kokonaisselvityksestä.

Vaikka otinkin tämän asian esille, en silti ole täysin sitä mieltä, että tämä pitäisi olla pelkästään Helsingin ja helsinkiläisten veronmaksajien maksettava asia, eli haluaisin rinnastaa ammattikorkeakouluopiskelijoita yliopisto-opiskelijoihin ja tämän tyyppiseen järjestelmään, mihin valtuutettu Moisio viittasi aikaisemmin. Erityisen monimutkaiseksi tämä järjestelmä tulee siinä vaiheessa, kun puhutaan pääkaupunkiseudusta ja pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja siitä, että näiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat tulevat pääkaupunkiseutualueelta ja osa heistä voi silloin maantieteellisesti käyttää omia terveysasemiansa aivan hyvin.

Mielestäni tässä pitäisi edetä siihen suuntaan, että tämä ei olisi kaupungin terveyskeskuksen järjestämää toimintaan, vaan jollakin tavalla eriytettyä toimintaa. Silloin kustannuspuoleen osallistuisivat opiskelijat itse, valtio ja mahdollisesti kunnat siinä mukana rahoittamassa sitä. Mutta kokonaisselvitystä todellakin tarvitaan, että terveisiä vaan eduskuntaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rädyn viimeisessä puheenvuorossa sanottiin paljon niitä asioita, joihin olin ajatellut puuttua.

Tämä on pitkälti valtakunnallinen kysymys, mutta totta kai Helsingin on omalta osaltaan järjestettävä tämä asia hyvin, niin kuin me pyrimme muutkin asiat järjestämään.

Mitä näihin mitoituksiin tulee, täällä on puhuttu 20 000 opiskelijasta ja yhdestä lääkäristä heille. Te saatte kohta tämän kirjallisena ja näette nämä luvut, jotka terveyskeskuksesta on saatu. Täällä koko ajan puhutaan, että 1 000:tta opiskelijaa kohti on yksi terveydenhoitaja ja 6 000:tta opiskelijaa kohti yksi lääkäri, että ei se nyt ihan niin huono ole kuin on annettu ymmärtää.

Sitten haluan lopuksi korostaa vielä ja todeta, että kuten jotkut olivat kuunnelleet, vastauksessa todettiin se, että kaupunginhallitus on sisällyttänyt vuoden 2007 talousarvioehdotukseen kannanoton, joka kuuluu seuraavasti: "Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveydenhuolto selvitetään yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa ja selvitystyössä on oltava opiskelijoiden edustus mukana." Eiköhän tämä asia selviä - vähitellen.

Ärade ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuutetut.

Tölöbor som bor i närheten av Tölö torg samt torgbesökare klagar över bristande hygien och luktolägenheter, som sammanhänger med sopkärlen under torget. Lukten är besvärande även för torghandlarna och inverkar menligt på torghandel med matvaror. Illaluktande sopor är inte heller lockande för torgkaféets gäster.

Jag frågar nu vad staden ämnar göra för att de underjordiska kärlen skall tömmas tillräckligt ofta och rengöras tillräckligt ofta så att dessa luktolägenheter skall kunna elimineras såväl på Tölö torg som på stadens andra torg där matvaror saluförs?

Ärade fru ordförande.

Som svar på frågan vill jag konstatera att det på Tölötorg finns underjordiska sopkärl för såväl blandavfall, papp som biologiskt avfall. Kärlet för biologiskt avfall på torget har dessvärre gått sönder, och avfallet har därför orsakat besvärande luktolägenheter. Kärlet för biologiskt avfall är under reparation och behållaren förses samtidigt med en extra separat reaktor som tar bort lukten.

Det har förekommit luktolägenheter på torget på sommaren, främst från fiskrens, redan innan kärlet för biologiskt avfall gick sönder. Reaktorn för luktborttagning kommer i fortsättningen att förbättra läget. Fiskrenset har hittills kunnat läggas oskyddat i sopkärlet. Fastighetskontoret bör hädanefter ålägga torghandlarna att packa det biologiska fiskrenset i särskilda biopåsar innan det läggs i stadens biokärl.

Tölötorg rengörs dagligen och torghygienen övervakas regelbundet. Miljömyndigheterna har inte haft någonting att anmärka. Torghandlarna är skyldiga att omedelbart föra skräp som samlats vid torgstånden till stadens sopkärl. De underjordiska sopkärlen har under sommaren tömts en gång i veckan. Om de ovannämnda åtgärderna inte räcker till för att eliminera luktproblemet, måste sopkärlen börja tömmas oftare.

Ärade ordförande.

Jag tackar biträdande stadsdirektör Korpinen för svaret och det glädjer mig att man har såväl hittat problemet som satt igång med att få bort de här luktolägenheterna. Man brukar skämtsamt säga att fisk och gäster luktar på tredje dagen och därför tycker jag att biopåsar för fiskrenset är en utmärkt idé. Däremot så tvivlar jag på att en gång i veckan tömning där det finns fisk är tillräckligt för att även utanför en biopåse känner man nog doften eller lukten av fisken inom dessa klassiska tre dagar. Men jag tackar för det här.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Erittäin hyvä, että valtuutettu Dahlberg on ottanut esille Töölöntorin tilanteen, sillä Töölöntorin alennustila ei pelkästään johdu hajusta, vaan myöskin siitä, että siellä ei ole enää torikauppiaita. Koko torin täyttää autot.

Mitä voimme tehdä sille, että kaupunginosatorit voitaisiin elvyttää. Olemme tehneet tästä kaupunginvaltuustoaloitteen, mutta mitään vastausta ei ole toistaiseksi kuulunut.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän päivähoitojaoston uudeksi lisäjäseneksi nykyistä varajäsentä Janne Kylliä ja hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi Arto Grönholmia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän opetuslautakunnan ja sen suomenkielisen jaoston uudeksi jäseneksi Jarkko Tonttia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tällä kertaa valtuusto on päättämässä noin 65 milj. euron määrärahaylityksistä. Summa on yli puolet koko Helsingin kiinteistöveron tuotosta. Useassa kohdassa todetaan, että ylitys johtuu ennakoitua korkeammasta hinnasta, esimerkiksi sijaishuollon ostopalvelut, tulkkipalvelut, asiakaspalvelujen ostohinnat jne. Kyseessä olevat palvelut ovat kuitenkin sellaisia, joita jatkuvasti tarvitaan ja hankitaan. Tällöin olettaisi, että pidempiaikaisilla sopimuksilla yllättävät hinnannousut voisi välttää, inflaatiokaan kun ei ole ollut varsin korkea.

Yksikköhinta-asian lisäksi haluaisin tietoa, kun kohdassa "lapsiperheiden palvelut" todetaan, että sijaishuollon vastaanottolaitoksissa on useita lapsia ja nuoria ylipaikoilla, mitä tälle asialle ollaan tekemässä?

Toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut paikalla olevat.

Valtuutettu Koskinen viittasi ylityksiin, jotka jälleen kerran ovat varsin suuret. Tämän vuoden talousarviota ollaan palvelujen järjestämisen vuoksi ylittämässä varsin suurilla summilla, erityisesti juuri näissä meidän peruspalveluissa, joissa asiakkaillamme on myös subjektiivisia oikeuksia. Päivähoito on subjektiivinen oikeus, vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja tulkkipalvelut ovat subjektiivisia oikeuksia. Perinteisesti kaupungin käsittelyssä, niin lautakunnissa kuin kaupunginhallituksessakin - joka antaa vuosittain talousarvioraamit - on ollut tapana ryhtyä lähtökohtaisesti aliarvioimaan kuntalaisten palvelun tarpeita ja suorastaan linjaamaan säästöbudjettia siten, että systemaattisesti myös alibudjetoidaan jatkuvasti kansalaisten, asukkaiden, meidän helsinkiläisten palvelutarpeita.

Tähän kysymykseen siitä, miten budjetin ylitykset kohdistuvat esimerkiksi kalliisiin ostopalveluihin, voidaan varmastikin hakea - kilpailuttamallako? - halvempia hintoja. Tätä epäilen, sillä kysymys sosiaalitoimen puolella ei ole sellaisista massamittaisista palveluista, joissa ei räätälöintiä ja asiakkaan omaa osuutta ja tarpeita otettaisi huomioon.

Valtuutettu Koskinen puhui sijaishuollon paikkojen riittämättömyydestä ja siitä, että joudutaan hankkimaan ostopalveluilla ja myös maksusitoumuskäytännöllä paikkoja sijaishuollossa eli huostassa oleville lapsille.

Itse sosiaalivirastossa työskentelevänä ja päivystyksestä vastaavana vastuullisena henkilönä joudun toteamaan, että oikeasti meiltä puuttuu nimenomaan tänä päivänä kymmeniä, monta kymmentä nuorten sijaishuollon paikkaa. Tässä näkyy nuorten osalta se pahoinvointi, joka kasautui lamavuosina ja nyt sitten perheiden pahoinvointina, kun pitkään on eletty hyvin ankarissa ja ahdistavissa olosuhteissa ja nuoret eivät ole löytäneet myöskään paikkaansa.

Tänä vuonna, kun sosiaalipäivystys on ottanut lähes 200 lasta kiireellisesti huostaan, hyvin kummallinen ilmiö on ollut se, että erityisesti nuorten, 13 - 15-vuotiaiden, jopa 16-vuotiaiden osuus on valtaisasti lisääntynyt. Ja kun näiden nuorten elämäntilanteessa on kasautunut, huonovointisuuden taustalla, vanhempien päihdeongelmaa, mielenterveysongelmaa, perheiden hajoamista, kulttuurien välisiä ristiriitoja, niin silloin ei ole enää paljonkaan olemassa varhaisen puuttumisen toimivia keinoja. Silloin korjaavat toimenpiteet, jotka ovat oikeasti hyvin kalliita, vaikkapa huumenuoren sijoittaminen sellaiseen turvalliseen yksikköön, jossa huumekatkaisu, vieroitus ja toisenlaisen elämäntavan oppiminen olisi mahdollista, ei ole ihan halpaa, se ei ole tusinatavaraa.

Haluaisin valtuutettu Koskiselle vastata, että nämä räätälöidyt palvelut tuottavat kuitenkin lopputuloksena useimmiten sellaisen tilanteen, että nuori asettautuu uudelleen yhteiskuntaan ja hän tavallaan kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Se on se tavoite. Mutta se on varsin pitkä prosessi. Se ei tapahdu yhden päivän suoritteella eikä kahdenkaan päivän, vaan siinä pitää olla palveluketju, jossa on mukana vanhempien osuus tietysti, nuoren oma tahto ja sen tavallaan kasvaminen vastuullisuuteen, mutta myös ammattilaisten osuus niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin opetustoimenkin puolella. Tässä mielessä, kun meillä on todella kymmeniä lapsia ja nuoria ylipaikoilla, niin tämä tilanne on katastrofaalinen ja siinä yhdyn valtuutettu Koskisen huoleen siitä, että jatkuvaa alibudjetointia ei pitäisi tehdä, niin kuin olemme nyt tehneet.

Aikuisten palveluista en aio paljon puhua enkä myöskään päivähoidosta, vaikkakin siellä molemmilla puolilla on sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka pitäisi, sen lisäksi, että mielenterveysongelmaisten määrä kaduilla ja myös lähiöissä kasvaa eikä heille ole vielä toimivia tukipalveluita olemassa, pitäisi parannus tulla aivan yhtä lailla. Terveydenhuollon, terveyskeskuksen ylitysten taustalla on myös hoitotakuun toimimattomuutta, sitä, että edes lakisääteisiä aikamääriä, mutta erityisesti lastenpsykiatrian, ehkä nuorisopsykiatriankin puolella, puuttuu kokonaisuudessaan palveluja, ihmisiä, jotka työskentelisivät yhdessä vanhempien, perheen ja nuoren kanssa yhdessä. Meiltä puuttuu oikeasti sellaisen varhaisemman puuttumisen perhetyömuotoja, jotka pitäisi voida kehittää, ettei vain raskaaseen korjaavaan päähän tarvitsisi panostaa, päinvastoin. Toivoisin, että nyt kun tehdään vuoden 2007 talousarviota, varhaisen tuen, varhaisen puuttumisen näköala saisi oikeasti lisäsatsausta siten, että ei vain korjaavaan keskityttäisi.

Mutta nämä varsin suuret ylitykset ovat välttämättömiä ja niihin en sinällään halua kriittistä puheenvuoroa käyttää, pikemminkin niin, että jatkossa pitäisi kaupunginhallituksen valmistella aito lisätalousarvioesitys eikä vain jatkuvasti näitä ylitysoikeuksia. Mielestäni tämä olisi oikea järjestys.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Koskinen kysyi - ymmärsin näin - että kun ostopalvelujen hinnat ovat nousseet, että eikö voitaisi tehdä pidempiaikaisia sopimuksia.

Totta on, että tavoitteena tietenkin on tehdä sellaisia sopimuksia, jotka parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat tätä tavoitetta ja silloin pidemmät sopimukset, jos vain niitä pystytään tekemään, ovat järkeviä.

Sitten tämä sijaishuollon asia, se, että vastaanottolaitoksissa on lapsia ja nuoria ylipaikoilla.

Kysymyshän on siitä, että sijaishuollon paikoista on pulaa. Niitä paikkoja pyritään parhaalla mahdollisella tavalla hankkimaan lisää, kaikin tavoin ja niitä myös on hankittu lisää. Mutta ongelmat - niin kuin esityslistasta ilmenee ja muutenkin tiedämme - ovat lisääntyneet ja tarve on kova, mutta siihen pyritään parhaalla mahdollisella tavalla reagoimaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhtyen täysin valtuutettu Salinin huoleen siitä, että Helsingin kaupungissa ei ole riittävästi varhaisen puuttumisen näköalaa, niin kuitenkin kiellän sen, että tietoisesti ainakaan kaupunginhallitus alibudjetoisi budjettiraameja.

Niin kuin tekstissä näkyy, sivulla 9 lapsiperheitten palveluissa, syy tämän kohdan merkittävään lisärahatarpeeseen johtuu kiireellisistä huostaanotoista, joita ei ole kyetty ennakoimaan alkuvuodesta siinä vaiheessa, kun on ollut tälle vuodelle osoitettu budjettimääräraha käytettävissä. Ja toisaalta, kun on tehty raamia vuoden 2007 budjettiin, siinä on ollut entistä tarkemmin ajatuksena tämä varhaisen puuttumisen näkemys ja jo kaupunginjohtaja omassa budjettiesityksessään oli sen ottanut osittain huomioon, mutta myöskin sitten kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle vuoden 2007 budjetiksi olemme yhteisesti hyväksyneet siihen määrärahalisäyksen. Mutta sitä budjettikirjaa käsittelemme vasta myöhemmin seuraavissa kokouksissa, joten on turha käydä tässä hyvin yksityiskohtaisesti sitä läpi.

On myönnettävä, että vieläkään välttämättä meillä ei ole oikeata tietoa siitä, kuinka paljon tähän lastensuojelun huostaanottotapauksiin tulisi budjetoida, jotta olisimme ajan tasalla. Olen täysin samaa mieltä valtuutettu Salinin kanssa siitä, että korjaavat toimenpiteet tulevat paljon kalliimmiksi. Sen takia meillä tulisi olla rohkeutta tehdä seuraavat budjetit sillä tavoin, että me panostamme siihen perustehtävään ja perustyöhön, jotta korjaavia toimenpiteitä voisimme jatkossa vähentää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastauksena kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vehviläiselle: tietysti niin, että nämä 200 000 euroa leikkipuistojen kesäruokailun varmistamiseen on jotakin, mutta oikeasti se ei ole sellaista ehkäisevää toimintaa, joita nimenomaan perheissä ja niissä, joissa kriisiytyviä tilanteita havaitaan. Toisaalta tämä 550 000 euroa täyttämättä olevien, siis koko tämän vuoden ajan täyttämättä olevien kotipalvelun vakanssien osalta on jotain siihen suuntaan. Mutta systemaattista toimintaa tässä ei aivan oikein ole. Sen takia varmaankin sosiaalilautakunnan osalta kannattaa ensi vuoden toiminnan, talouden ja toiminnan suunnittelussa, erityisesti kun toimintasuunnitelmaa vahvistetaan, keskittyä näihin asioihin eli varhaiseen puuttumiseen, varhaiseen tukeen ja tavallaan sitä kautta ihan oikein vähentää näitä ylimeneviä sijaishuollon kustannuksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vahvistan sen, minkä kollega Vehviläinen jo kertoi, eli tämä ongelma on vakava ja yhteinen. Siihen me reagoimme jo keväällä, kun kaupunginhallitus korotti sosiaalitoimen budjettiraamia. Siihen on reagoitu virkatyönä sen jälkeenkin ja lisäksi vielä kaupunginhallituksen poliittisten ryhmien neuvotteluissa korotettiin entisestään tätä sosiaalitoimen raamia nimenomaan, jotta vahvistetaan lapsiperheiden palveluja. Budjettiesityksessä, jota käsittelemme jo viikon kuluttua, on myös kirjaus siitä, että lisätään sijaishuollon omia paikkoja. Tämäkin on sellainen palvelu, josta emme selviä pelkästään kaupungin omana työnä, vaan tarvitsemme myös ostopalveluja. Niitäkin tullaan lisäämään siten, että tähän tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan paremmin kuin siihen tähän asti on pystytty.

Valtuutettu Salinin mainitseman puistotoiminnan lisäksi budjettiesitykseen lisättiin myös lapsiperheiden kotipalveluihin määrärahoja, jotta tämä ennaltaehkäisevä ja varhaisen puuttumisen ote vahvistuisi entisestään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin haluaisin vielä jatkaa edellistä keskustelua tässä omassa puheenvuorossani elikkä tätä varhaista puuttumista.

Tämä tuli erittäin hyvin ja voimallisesti täällä esille. Tämähän oli esillä jo ennen ensi vuoden, vuoden 2007 budjettineuvottelujakin. Tämä nostettiin lastensuojelun yhteydessä mm. meidän ryhmämme taholta. Tälle on ollut ymmärtämystä aikaisemminkin, että tälle vuodelle budjettineuvotteluissa yhtenä painopisteenä linjattiin myös tällä vuodelle varhainen puuttuminen. Elikkä tämä kyllä on linjauksissa olemassa, mutta se, että mikä tällä hetkellä ilmeisesti on ja varmasti sosiaalilautakunnan puheenjohtaja tietää tämän asian tarkemmin, niin siellä puuttuu aidosti työntekijäresursseja tästä varhaisesta puuttumisesta. Elikkä se ei voi olla pelkkä heitto ja slogan, vaan siihen täytyisi saada sisältöä palkkaamalla oikeita työntekijöitä, jotka nimenomaan keskittyisivät varhaiseen puuttumiseen.

Mielestäni tämä on laajempikin ja isompi asia. Ihan samalla tavalla meillä tämä helppo pääsy terveysasemille, silloin kun on hätä, on mielestäni myös yhtä sellaista varhaista puuttumista, että ei jouduta sinne pitkälle hoitojonoon, mitä tänään juuri sain kokemuksia taas kuulla. Elikkä että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puututaan, olipa kyse sosiaalisesta tilanteesta tai sitten terveyteen liittyvistä asioista.

Olisin halunnut nostaa, ihan tästä yleisesti voisi sanoa, että täällä on tullut tämä alibudjetointi esiin ja se, kuinka hyvin pystymme arvioimaan budjetoinnin yhteydessä tai ennakoimaan, mitä itse asiassa vuoden mittaan tapahtuu.

Mielestäni meillä on erittäin hyvää tietoa olemassa niin sosiaali- kuin terveyspuolellakin, jonka varassa voidaan budjetit nykyistä tarkemmin tehdä. Mielestäni tässä on jossain määrin ollut tällaista, erityisesti sosiaalitoimen budjetoinnissa on ollut niin kuin toiveajattelua, että jos me budjetoimme vähemmän rahaa, niin ehkä ne palvelut ja tarpeet hoidetaan vähäisemmällä rahalla kuin mitä itse asiassa se elävä elämä vaatii. Mielestäni vanhusten palvelut on hyvä esimerkki siitä. Jos täällä katsotaan, meillä on ylityksiä täällä olemassa jo nyt ja meillä tällä hetkellä on 250 vanhusta väärässä hoivapaikassa. Noin 90 melkein odottaa kotona sosiaalitoimen hoivapaikkaa ja sitten se reilu sata akuutti- ja pitkäaikaissairaalassa ja se oikea olisi hoivapaikka. Tämä on yksi sellainen kipeä asia, jonka kanssa joudutaan taistelemaan jatkossakin, elikkä ensi vuoden, vuoden 2007 puolella. Meidän on pakko löytää joku ratkaisu, että me saamme, että ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Olen analysoinut tätä tilannetta. Olen 1990-luvun alusta lähtien ... Olin itse sosiaalilautakunnassa ja seurannut kuusi vuotta sosiaalilautakunnassa näitä vanhuspalveluja ja nyt viimeisimmät vuodet terveyslautakunnan vinkkelistä, niin minulla on tullut tällainen näkemys, että tässä on selkeästi, kun on tehty tätä linjausta, että me puramme laitospaikkoja tai pidämme niitä ainakin hyvin matalalla, koska sehän on kallista hoitoa verrattuna kotihoitoon ja meillä tavoitteena on päästä viiden suurimman kaupungin kustannustasoon, elikkä meillä on tullut tästä, tämä linjaus ei itse asiassa ole sopinut Helsingin vanhusten elämään, tai Helsingin vanhukset eivät elä sen linjan mukaisesti. He voivat huonommin, he joutuvat päivystyksen kautta sairaalaan ja joutuvat siellä olemaan, koska eivät selviydy kotona. Tämä on yksi sellainen. Nyt kun vanhuspalveluohjelmaa työstetään työryhmissä, niin tämä pitäisi selkeästi oivaltaa, että lähdetään realistisesti ratkaisemaan näitä ongelmia, etteivät vanhukset ole väärässä paikassa.

Sitten otan lyhyesti vielä terveyskeskustoimintapuolelta asian esille, joka nousi meillä myös eilen terveyslautakunnassa esille.

Meillä on tällä hetkellä kaksinkertaistuneet henkilöstön ostopalvelut terveyspuolella elikkä Seuren kautta on tullut hoitohenkilökuntaa. Meillä on yli 10 milj. euroa tällä hetkellä ostopalvelut, kun ne pitäisi - budjetinkin mukaan - olla koko vuonna 8 milj. euroa, elikkä huimasti mennään ylitse. Me sovimme eilen terveyslautakunnassa, että terveyslautakunta käsittelee tätä henkilöstötilannetta, että onko siinä mitään älyä, että paikkaamme Seuren henkilöstöllä tätä jatkuvasti tulevaa sijaistarvetta, että eikö meillä pitäisi olla omavarahenkilöjärjestelmä ja sijaishenkilöjärjestelmä ja käyttäisimme ne rahat meidän vakituisten työntekijöittemme palkkaamiseen eikä ostopalveluihin, koska me vielä maksamme sinne enemmän. Tämä on nyt joka tapauksessa lautakuntaan tulossa kahden viikon tai neljän viikon kuluttua käsittelyyn. Lautakunta puuttui eilen tähän asiaan. Siitä olen tosi tyytyväinen, että meillä oli yhteinen näkemys siitä, että selvitys ja katsotaan, mitä voimme tehdä, että ostopalvelujen sijaan omaan henkilöstöön sijoittaisimme rahaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensin on syytä todeta, että joitakin menoja voi ennustaa ja joitakin ei kukaan osaa ennustaa etukäteen. Kukaan ei ole osannut ennustaa etukäteen, että huostaanottojen lukumäärä on kasvanut näin voimakkaasti. Meillä on varhaista puuttumista, meillä annetaan varhaista tukea ja mahdollisuudet siihen paranevat vielä ensi vuonna, kun saadaan lisää rahaa, jotta kotipalvelun nyt täyttämättä olevat vakanssit voidaan täyttää.

Minä olen nyt kaksi vuotta lukenut huostaanottodokumentteja ja kysyn yhä useammin, mikä on oikea varhainen tuki ja mikä on oikea varhainen puuttuminen? Taustalla on nimittäin melkein aina vanhempien päihdeongelmat tai mielenterveysongelmat tai sekä että. Me emme pysty auttamaan, jos autamme vain lapsia ja nuoria. Meidän pitää löytää keinoja auttaa koko perhettä. Olen ymmärtänyt, että alkoholipolitiikalle ei voi tehdä mitään tässä vaiheessa tässä maassa. Mutta päihdehuoltoon pitää sitten seuraavaksi satsata, koska se on eskaloitumassa, tämä ongelma. Pysähtymisen merkkejä ei näy missään.

Sitten sanoisin, että ainoa selkeästi alibudjetoitu kohta oli lasten päivähoito. Me tiesimme jo vuosi sitten, että lasten päivähoidon momentilta puuttuu 5 milj. euroa. Muut ylitykset johtuvat juuri tästä kehityksestä.

Valtuutettu Puhakka puhui vanhusten palveluista. En voi olla sanomatta muutamaa sanaa siitä.

Olen sitä mieltä, että me voisimme käyttää nykyisiä rahoja niin, että ne palvelisivat vanhuksia paremmin kuin tänään.

Valtuutettu Puhakka mainitsi, että sairaaloissa on tällä hetkellä noin 140 vanhusta odottamassa pääsyä sosiaalitoimen paikoille ja esimerkiksi akuuttisairaalassa 83 henkilöä odottaa pääsyä sosiaalitoimen paikoille ja heistä 37 on odottanut yli 28 vuorokautta.

Jonottaminen sairaalapaikoille tulee kalliiksi. Jonottaminen sairaaloissa on myös inhimillisesti väärin. Monet vanhukset joutuvat nyt ns. asumaan sairaaloissa tarpeettomasti ja elämään epävarmuudessa tulevasta sijoituspaikastaan. Tätä taustaa vasten minun on vaikea ymmärtää, että akuuttisairaalapaikkojen lisääminen olisi oikea ratkaisu HUSin sakko-ongelmiin. Miksi emme anna sosiaalivirastolle resursseja sijoittaa jonossa olevat? Silloin vapautuisi paikkoja akuuttisairaalasta ja HUSin potilaat voitaisiin ottaa vastaan. Me tarvitsemme kipeästi lisää vanhainkotipaikkoja ja lisää palveluasumispaikkoja. Rakennemuutostoimeenpanolla on kiire.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Gartzin viimeinen huomio siitä, miksi emme sijoittaisi hoivapaikkoihin niitä vanhuksia, jotka ovat akuuttisairaaloissa, on aivan oikea.

Tuntuu jotenkin kummallisen byrokraattiselta, että kahden viraston, Helsingin terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välillä ei voida tätä asiaa ratkaista. Kuitenkin samasta pussista ne rahat tulevat. Se hoito on paljon kalliimpaa siellä akuuttisairaalassa. Se on noin 230 euroa per vuorokausi, kun sitten taas hoivapaikka on - valtuutettu Gartz voi korjata, jos olen väärässä - noin 140 euron pintaa. Elikkä siinä on huikea ero myös siinä, että kun me puhumme HUSin sakkopaikoista, niin samalla tavalla voimme laskea - kun me vartioimme näitä rahoja sillä tavalla, että sosiaalitoimesta ei irtoa näihin hoivapaikkoihin määrärahoja - niin me maksamme kalliisti terveyspuolella niistä paikoista.

Ärade fru ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuutetut.

Jag läste med förvåning här på sidan 10 den här texten för momentet hälsovårdscentralen där man vill överskrida anslaget med 10 miljoner euro. Här står: "Den senaste utfallsprognosen för momentet uppvisar ett överskridningshot på 9 990 000 euro. Det mesta av överskridningen beror på HNS ..." Nå nog var det nu märkvärdigt, inte beror det ju på HNS, utan nog beror det på att staden inte tar hand om sina egna patienter, utan de ligger på HNS. Så att nog skulle jag nu vilja, att när man pekar finger, att man pekar på sig själv i så fall och inte på HNS. För det här är faktiskt ett problem som har existerat väldigt länge och under mina åtta år i hälsovårdsnämnden så tog jag upp åtskilliga gånger det här att varför i fridens namn kan man inte ge tillräckligt med pengar till investeringar inom socialverket, för att bygga upp de platser som behövs för personer som inte längre kan åka till sitt eget hem efter en operation eller någon annan vård, utan som behöver en plats, antingen för en kort tid eller en plats för ett konstant boende.

För att kunna råda bot på dessa överskridningar och de här böterna, fullständigt onödiga pengar för rena rama luftvården eller ett hotell liggande, så att säga nog visserligen med sjukskötare som närmaste service, så har då hälsovårdscentralen och -nämnden föreslagit att man skulle öppna tillfälligt tills man har byggt ut inom socialverket den här servicen som behövs tillfälligt, två mottagningsavdelningar så att man kunde ta både in patienter från jouren och från HNS, de patienter som är färdigt skötta. Och vad händer i stadsstyrelsen? Där tycker man att det ska bli fasta, konstanta avdelningar med fast anställd personal, när man samtidigt vet att det har varit fullständigt omöjligt många gånger att få personal ens till de akutavdelningar som vi redan har.

Det kunde förefalla vettlöst naturligtvis att slopa femtio platser, som inte egentligen var några platser utan så kallade överplatser, dvs. korridorplatser och extra inträngda sängar i vanliga avdelningsrum. Men det var nödvändigt med tanke på personalen. Personalen måste kunna arbeta under drägliga förhållanden och patienterna måste kunna skötas under drägliga förhållanden. Inte vill vi heller ligga i en sjukhussäng där man inte ens kan trycka på en knapp för att kalla på sköterska eller läkare när det behövs. Men de gröna, socialdemokraterna, vänsterförbundet, de är ju villiga att sorglöst fortsätta ett bra tag till med att betala bötesavgifter, minst en tusenlapp extra per dygn, per patient. Pengar som vi egentligen inte har i budgeten alls. Det här är ett fullständigt vanvättigt sätt att se på ekonomin. I stället kunde vi då ha satt igång ganska snabbt med en verksamhet, med en serviceproducent som staden har god erfarenhet av. Jag ska inte här göra reklam för någon firma, men den firman som det gäller har i alla fall skött den gemensamma hälsostationsjouren alldeles bra och klarat saken, också av att vara i stadens lokaliteter. Det här med de här ideologiska fånigheterna att man inte då ska kunna arbeta inom stadens lokaliteter, så det där begriper vi i Sfp-gruppen inte alls, för vi har ju sett sådant här redan tidigare för länge sedan. Det är inte ett nytt påfund att t.ex. en stiftelse har kunnat sköta patienter på Helsingfors avdelningar. Det är flera tiotals år sedan dess. Det väsentliga skulle då vara nu att se till att HNS- patienterna får rätt eftervård, dvs. de är ju våra patienter, de är helsingforsare, och att staden skulle medverka till att samtidigt ge dem som väntar på operationer till t.ex. Tölö sjukhus - de ortopediska operationsköerna är rätt så långa - att de skulle få sina höftledsoperationer m.m. gjorda och komma till vård. Men på Tölö ligger de s.k. bötespatienterna och hindrar effektivt och ofrivilligt andra sjuka från att få vård. Det här är ett vansinnigt sätt att sköta vårdpolitik. Jag understöder Astrid Gartzs begäran om mera pengar för socialverket, för just de här avdelningarna. Vi måste helt enkelt köra på två spår nu samtidigt. Både sköta det som just nu behövs och samtidigt bygga för fortsättningen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun täällä pallotellaan, missä henkilöitä tulisi hoitaa sen jälkeen, kun he eivät enää tarvitse erikoissairaanhoidon paikkaa, niin se tuntuu olevan vaikea kysymys.

Itse sanoin kaupunginhallituksen kokouksessa, että jos on niin vaikea ratkaista kysymys, niin perustetaan kaupunginhallituksen alaisuuteen oma yksikkö, joka on tällainen puolenmatkankrouvi, jossa katsotaan, mihin kukin sen hoidon jälkeen seuraavaksi lähtee, meneekö omaan kotiin, vanhainkotiin tai vanhuspalvelupaikalle. Varmasti on näin, että sosiaalitoimi tarvitsee lisää määrärahoja voidakseen sijoittaa vanhukset oikeille paikoille. Kaupunginhallituksen päätös sakkopaikkojen purkamisista ja se, mitä valtuutettu Dahlberg täällä sanoi, että kaupunginhallituksen enemmistö olisi sitä mieltä, että sakkopaikkamaksuja jatketaan vaan, että kaupungilla on muka rahaa, niin se ei suinkaan pidä paikkaansa. Se sama hoito, mikä voidaan pysyvällä henkilöstöllä hoitaa omana toimintana, säästää niitä euroja sakkopaikoista yhtälailla yksityisen hoitamana tai kaupungin hoitamana.

Tämä ei suinkaan ole mikään ideologinen valinta. Olen itse sanonut, että tuntuu oudolta tarjota hoitamattoman hoitoketjun keskelle täysin ulkopuolista toimijaa, jolla ei ole mitään vastuuta, ei alas perusterveydenhoitoon eikä ylöspäin erikoissairaanhoitoon. Väite siitä, että aina ulkopuolelta hankittu palvelu on parempaa ja halvempaa, ei meillä ole minkään näköisiä laskelmia. Joten siihen vetoaminen on vastuutonta.

Terveystoimi itse oli arvioinut, että syy siihen, että meillä ei ole edellytyksiä hoitaa omana toimintana, on se, että pysyviin tehtäviin kyllä saisi työntekijöitä, mutta määräaikaisiin tehtäviin on vaikea saada terveydenhoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Sen vuoksi kaupunginhallituksen päätös piti ensimmäisessä osassa sisällään sen, että ensisijaisesti pysyviin tehtäviin. Terveystoimi ja sosiaalitoimi yhdessä katsoo sen, mihin kaikkiin muihin toimiin ryhdytään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Vehviläinen ja vihreät, sosiaalidemokraatit ja Vasemmistoliitto, jotka halusivat, että tällaista uutta elementtiä siihen monipuoliseen valikoimaan erilaisia ratkaisuja, mitä hoitoketjun parantamiseen tarvitaan, ei meille annettu mahdolliseksi edes kokeilla, että olisi saatu vertailutiedot. Miten nopeasti kaupunki synnyttää nyt uuden osaston, uudet virat, hankkii hoitajat? Me odotetaan tässä pitkä aika. En tiedä, onko tilanne se, että HUSissa kohta leikkausjonot kasvavat sen takia, että Helsingin kaupunginhallitus ei halunnut edes tätä yhtä lisäpalikkaa mahdollistaa siihen valikoimaan purkaa nyt syntynyttä jonoa. Kyllä mielestäni tämä oli ideologinen valinta, että tärkeintä on vakinaistaa virat.

Arvoisa toveri puheenjohtaja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori on pahoitellut, että ideologisin perustein ollaan nyt tehty päätöksiä. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Kyllä, olen tulossa asiaan.

Kyllä tässä on käynyt niin, että ideologisin päätöksin ei ole hoidettu ajoissa asiaa kuntoon ja sen vuoksi olemme tuoneet tätä yksityistä puolta. Kysymys on siitä, että me tarvitsemme lisää rahaa siihen, että pysyvät tehtävät hoidetaan pysyvillä työpaikoilla. Se on ideologinen kysymys, että hoidetaan, että ei hoideta asiaa näin. Nyt se näkyy täällä ylityksinä myös, että emme ole hoitaneet kunnolla tätä asiaa. Valtuutettu Vapaavuori ja kokoomus ovat toimineet ideologisesti ajaessaan tilannetta siihen, että tulisi yksityinen puoli sisään, ei päinvastoin.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Olen samaa mieltä kuin valtuutettu Gartz siitä, että sosiaalivirasto tarvitsee lisää rahaa. Meidän täytyy saada sinne lisää palveluasumista ja lisää vanhainkotipaikkoja. Niin kuin Helsingin vanhuspalveluohjelma osoittaa, me elämme vuosikymmenestä toiseen yhä kauemmin ja kauemmin ja ne viimeiset vuodet, jotka me elämme 90-vuotiaiksi, sanotaan 100-vuotiaiksikin ja yli sen ja he eivät ole täysin terveitä. Meillä täytyy olla niissä vaiheissa hoivaa. Nyt meidän täytyy varautua siihen, että kohta meidän sukupolvemme on siinä vaiheessa. Meillä täytyy olla enemmän sellaisia asuntoja, mistä voi saada palveluja eritasoisesti.

Ja olen samaa mieltä kuin valtuutettu Dahlberg siitä, että HYKS -sakot ovat täysin meidän omaa vikaa, kun emme ole pystyneet ohjaamaan tätä hoitoketjua oikein. Miksi Espoolla ei ole sakkoja? Se johtuu siitä, että heillä on erittäin hyvä kuntoutus. Meillä on hyvä mahdollisuus ostaa kuntoutusta, jos emme sitä itse pysty järjestämään. Kuntoutuspaikkoja löytyy Helsingin seudulta ja siitä löytyy myös osaamista. Mutta kaikki tämä täytyy kilpailuttaa ennen kuin lähdemme ostamaan.

Puheenjohtaja.

Ajattelin puhua lastensuojelusta ja sivulla 9 olevasta tekstistä eli lapsiperheiden palvelut, mutta en malta silti olla sanomatta tähän.

Vanhuspalveluohjelma lähtee näitten paikkojen osalta siitä, että siirretään painopistettä sosiaalipuolen paikkoihin ja nimenomaan palveluasumiseen ja vanhainkotipaikkoihin ja vähennetään painopistettä sitten sieltä terveyskeskuksen puolelta ja - arvoisat vasemmalla istuvat kanssaedustajat - pysyvät työpaikat siinä tapauksessa eivät ehkä ole paras mahdollinen ratkaisu, kun puhutaan ei niin pysyviksi tarkoitetuista ratkaisuista. Mutta menen kuitenkin asiaan eli lapsiperheiden palveluihin ja huostaanottoihin.

Kuten kaikki tästä käsillä olevasta tekstistä huomaatte, niin lapsiperheiden palvelut ovat jälleen kerran ylittäneet määrärahansa. Lapsiperheiden palveluissahan puhutaan tietenkin lastensuojelusta, huostaanotoista.

Tässä helsinkiläisten lasten huostaanottoja koskevassa asiassa ollaan viime aikoina todettu se, että Helsingissä huostaanotot tehdään verrattain myöhään, eli meillä otetaan huostaan lapsia ja nuoria ja - niin kuin tekstissä lukee - sijoituksissa painottuvat nuoret yli 13-vuotiaat asiakkaat. Tämä on varmasti yksi leimallisesti Helsingin lastensuojelua kallistuttava tekijä. Eli kun otamme huostaan lapsia, jotka ovat yli 13-vuotiaita, eivät enää niinkään lapsia, vaan teini-ikäisiä ihmisiä, niin näille ihmisille on erittäin vaikea löytää perhesijoitusta, jolloin lähdemme jo automaattisesti siihen kierteeseen, mikä tulee kalliiksi eli laitossijoitukseen. Se on varmasti sellainen ongelma, että se vaatii keskittymistä tulevien vuosien aikana. Minkä takia me siedämme sitä, että näillä meillä huostaan otetuilla lapsilla on vuosien lastensuojelutausta ennen kuin päästään huostaanottoon?

Rouva puheenjohtaja.

Niin ikävää kuin on budjettiylitysten käsitteleminen, niin riemuitsen kuitenkin siitä, että tämä on luultavasti viimeinen kerta, kun me näitten sakkoasioitten takia joudumme tällaista asiaa käsittelemään. Esitän lämpimän kiitoksen kaikille niille, sekä HUSin että kaupungin puolella, jotka ovat toimineet nyt niin, että se sakkojärjestelmä todennäköisesti kumotaan ensi vuoden alusta.

Sen verran toivoisin, että kun pöly on laskeutunut, niin jos sieltä jotain ylijäämäpalautuksia tulee HUSista, niin saisi näitä sakkorahojakin vähän palauttaa. Järjestelmä on niin kerta kaikkiaan älytön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kysymyksessä on tällainen tylsä asemakaava-asia. Harmittelen, että minulta jäi kotiin valokuva tästä kiinteistöstä ja tästä tontista, jota tämä asemakaavan muutos koskee.

Eli kysymys on Alppitalosta. Oletan, että ainakin suuri osa teistä on lukenut esityslistan ja tietää, missä Alppitalo on. Kysymys on yhdestä pienestä asemakaavamääräyksestä, joka kuuluu näin: "Tontti on aidattava puistoaluetta vastaan vähintään 1,2 m korkealla vaalealla tiilimuurilla."

En ole nyt tekemässä esityksiä, palautusesityksiä tai muita, mutta kerron vähän taustaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitin, että tämä aitamääräys olisi poistettu asemakaavasta, ei sen syyn takia, mitä Alppiharju-Seura oli esittänyt. He nimittäin pelkäsivät, että aita muodostaisi katvealueen, jonka suojissa on mukava ryypiskellä ja elää epämääräistä elämää. Tämä ei ole siis minun näkökulmani, vaan minun näkökulmani on graffitit.

Toki tiedätte, että minä olen suuri graffitien ystävä. Olen ymmärtänyt, että valtuustosalissa on joukko sellaisia ihmisiä, jotka eivät graffiteista ja muista töhryistä perusta. Itselleni heräsi kaupunkisuunnittelulautakunnassa kysymys, minkä takia me haluamme aidata vaalealla muurilla kiinteistön, joka sijaitsee Alppiharjussa Karjalankadun varrella Savonpuistossa? Jos yhtään - nyt tässä vaiheessa - laskette 1 + 1 ymmärrätte, että Savonpuistossa ja sen alueen ympärillä asuu tavaton määrä juuri niitä jullikoita, jotka graffiteja harrastavat ja piirtelevät. Takaan, että kaksi kuukautta sen jälkeen, kun tämä asemakaavan muutoksen vaatima aita on pystytetty, vaalea tiilimuuri on pystytetty, niin kahden kuukauden kuluttua vaaleasta tiilimuurista ei ole jäljellä enää mitään, se on todella kirjavilla ja kauniin värisillä graffiteilla päällystetty. Ja sitäkö me nyt haluamme? Mutta palataan päiväjärjestykseen ja jatketaan kokousta hyvin mielin.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Tarja Tenkula Kauko Koskinen

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu