Tack fru ordförande.

Det gläder mig att åtminstone en får uttala sig också om debatten är slutförd.

Hyvät valtuutetut, ärade fullmäktige.

Jag vill på Svenska folkpartiets fullmäktigegrupps vägnar be att få framföra vår hälsning inför omröstningen om budgetklämmar och jag gör den på traditionellt sätt på vers.

Puheenjohdon suuri taakka,

budjetponnet yöhön saakka.

Äänen menon vaara suuri,

onneks löytyy hoitokuuri.

Kerran vähemmistön mieleks,

ruotsi illan ainoaks kieleks.

Vitsi, vitsi - ohimennen,

luetaan suomeks, niin kuin ennen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuntalain mukaan talousarvioon on kirjattava täysimääräisenä tiedossa olevat menot ja tulot. Tätä periaatetta ei ole kaikilta osin noudatettu ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa ja hyväksyttäessä. Tästä syystä pyydän jättämään kirjallisen eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan esitystä pitää kiinteistöveroprosentit samoina kuin vuonna 2006.

Tänään, lyödessämme lukkoon vuoden 2007 kiinteistöveroprosentteja, tiedämme jo, että hallitus on päättänyt nostaa kiinteistöverojen verotusarvoja ensi vuodeksi ja olettamus on, että korotukset ovat valitettavasti tuntuvia. Tämä koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua ja kaikkein eniten Helsingin asukkaita. Siksi se on suuri uhka kaupungin myönteiselle kehittymiselle ja yhteiselle pyrkimyksellemme saada Helsinkiin lisää veronmaksajia, erityisesti nuoria perheitä. Täällä tonttien hinnat ja sen myötä asumiskustannukset sekä eläminen ovat muuta maata huomattavasti korkeammat. Tästä syystä on hyvä, että me päättäjät olemme viisaasti halunneet pitää oman päätösvaltamme puitteissa olevat kiinteistöihin ja asumiseen kohdistuvat verot mahdollisimman alhaalla. Tätä linjaa tulee jatkaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Meidän tulee kaikin keinoin tukea sitä, että Helsinkiä pidetään houkuttelevana ja taloudellisesti mahdollisena paikkana asua ja elää.

Kaikkein kovimmin korkeat kiinteistöverot iskevät vanhoilla suurehkoilla tonteilla olevia jo vanhoja pientalokiinteistöjä, joissa asukkaatkin ovat usein iäkkäitä. Näiden tonttien osalta tilanne on sikälikin hankala, että hyvin useissa tapauksissa täydennysrakentaminen näillä tonteilla on erityisen vaikeaa ja kallista, jos ollenkaan mahdollista. Useilla pientaloalueilla on myös usean vuoden ajan päällä rakennuskielto uuden asemakaavan laadinnan ollessa suunnitteilla tai kesken, jolloin ei käytännössä saa poikkeuslupia ja ihmiset ovat sidottuja epätietoisuuteen ja heille saattaa tilanteesta aiheutua taloudellisia ongelmia. Suuri osa tämäntyyppisistä kiinteistöistä on myös ns. rintamamies- tai kuten nykyisin on tapana sanoa, jälleenrakentamisajan kiinteistöjä, joita olemme täällä valtuustossa viime aikoina runsain mitoin, omistajien vastustuksistakin huolimatta, asemakaavoilla suojelleet, mikä osaltaan, vääjäämättä, on lisännyt näiden kiinteistöjen kustannuksia. Kaupungin strategiana on tukea kaupungin yhdyskuntarakenteen monipuolisuutta ja sen myötä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Samoin pidämme vahvuutenamme mm. hyviä kulttuuri- ja liikuntapalveluita. On tärkeätä olla rasittamatta näitä toimijoita korkeilla kiinteistöveroilla. Kaikkein kovimmin ja ongelmallisimmaksi kiinteistöjen verotusarvojen korotukset ja sitä kautta kiinteistöihin kohdistuvat verot kohdistuvat yksittäisiin kaupungin asukkaisiin.

Kaikkiin edellä mainittuun viitaten näen, että Helsingin tulee tehdä voitavansa sen aikaan saamiseksi, että yleiseen maapohjaan perustuvaan kiinteistöveroprosenttiin tehdään liikkumavaraa. Kunnan tulee saada omalla päätöksellään määrätä yleinen kiinteistöveroprosentti alhaisemmaksi silloin, kun maapohjaa käytetään omana asuntona.

Teen seuraavan toivomusponnen uudelleen:

Hyväksyessään kiinteistöveroprosentin vuodelle 2007 kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta ryhtymään toimiin lainmuutoksen aikaansaamiseksi siten, että kunnat voivat määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin alhaisemmaksi silloin, kun maapohjaa käytetään omaan asumiseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Walldén-Paulig puuttui aivan aiheelliseen asiaan, sillä varsinkin, jos tässä maailmassa mennään eteenpäin, niin kiinteistöveron rooli, varsinkin jos se erotetaan ns. tasausjärjestelmästä, nousee tietysti kunnallekin merkittäväksi. Silloin on varmistettava, että yksityisen henkilön asumisen paineet eivät lisäänny tätä kautta. Kyllä tämä asia on sellainen, jota varmaan tutkitaan hyvin tarkasti tällä hetkellä ja kannattaakin tutkia. Uskon, että tällaisia ajatuksia on muuallakin kuin tässä salissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

En voi mitenkään kannattaa valtuutettu Walldén-Pauligin ajatusta siitä, että silloin kun tontilla asuisi omistaja itse, kiinteistövero olisi alempi ja jos siellä asuisi vuokralainen, se olisi korkeampi. Mielestäni tätä ei voi perustella mitenkään. Mielestäni se on erityisen törkeästi vuokra-asumista syrjivä ajatus. Tuolla sanamuodolla sitä ei voi hyväksyä lainkaan. Kehottaisin muitakin harkitsemaan sitä, että eikö olisi järkevää - itse asiassa anglosaksiseen ja ruotsalaiseen tapaan - leikata kaupunkimaan ansiottomasta arvonnoususta kiinteistöveron avulla yhteiskunnan käyttöön jotakin? Ei se asumista yhtään halvemmaksi tee, että me joudumme maksamaan korkeampaa hintaa siitä tontista sen sijaan, että saisimme tontin halvemmalla ja maksaisimme sitten siitä kiinteistöveroa yhteiskunnalle. Niissä tapauksissa, jossa on kysymys iäkkäästä vanhuksesta, niin pitääkö mennä siihen käytäntöön, että kiinteistövero annetaan lainaksi ja peritään sitten perikunnalta?

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensin ilmoitan kannattavani valtuutettu Walldén-Pauligin pontta.

Helsingissä on maan korkeimmat asumiskustannukset. Juuri asumiskustannukset ovat syy, joka ajaa lisää asuntoneliöitä tarvitsevat lapsiperheet pois Helsingistä halvempien asumiskulujen alueelle. Tämä taas on keskeinen syy Helsingin verotulojen riittämättömään kasvuun. Osasyy helsinkiläisten asumiskustannusten korkeaan tasoon on asuntojen verottaminen kiinteistöverolla. Vero määräytyy siten, että kunta vahvistaa vuosittain kiinteistöveroprosentit mm. asuinrakennukselle ja sen maapohjalle kiinteistöverolaissa määrätyn prosenttihaarukan sallimissa rajoissa. Kertomalla kiinteistöveroprosenteilla vastaavat verottajan eli valtion vahvistamat verotusarvot, saadaan maksettavan veron määrä. Kun etenkin maapohjan verotusarvot ovat Helsingissä aivan toista suuruusluokkaa kuin muualla maassa, on kiinteistöverosta muodostunut suurten asutuskeskusten vero ja varsinkin kaikkien helsinkiläisten asumista ja etenkin helsinkiläisiä pientaloasujia rasittava erityisvero.

Esimerkiksi Metro-lehti totesi viime vuoden vaihteessa - Kuntaliiton julkaisemien tilastojen pohjalta - että eniten asumisesta joutuu maksamaan kiinteistöveroa Enossa ja Sammatissa. Tällainen kirjoittelu antaa täysin väärän kuvan kiinteistöveron paikkakuntakohtaisesta rasituksesta. Esimerkiksi meidän perheen Pakilassa olevasta kodista peritään kiinteistöveroa viisi kertaa enemmän kuin Torniossa samanlaista taloa asuvalta tuttavaltani. Alussa mainitsemani Metro-lehden otsikko olisikin pitänyt olla muodossa "Enossa ja Sammatissa korkeimmat kiinteistöveroprosentit, mutta helsinkiläiset maksavat kiinteistöveroa ylivoimaisesti eniten".

Kohtuullistaakseen helsinkiläisten korkeita asumiskustannuksia Helsingin kaupunki on ollut varsin maltillinen kiinteistöveroprosentteja vahvistaessaan. Kiinteistöveroprosentteja Helsinki on nostanut silloin, kun eduskunta on lain muutoksella nostanut kiinteistöverolain vähimmäisprosentteja, jolloin Helsingin on ollut pakko tehdä vastaava korotus. Kiinteistöverolain yleinen kiinteistöveroprosentti asuinrakennuksen maapohjalla on 0,5 - 1 % ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 - 0,50 %. Ensi vuoden budjetissa Helsinki esittää kiinteistöveroprosentiksi maapohjalle 0,7 eli kaksi prosenttikymmennyksen verran yli minimin ja rakennuksen veroprosentiksi 0,22:ta eli minimiä.

Esillä olevan vuoden 2007 budjetissa Helsinki siis jatkaa maltillista verolinjaansa. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan, mikä on hyvä uutinen. Huono uutinen sen sijaan on, että - lehtitietojen mukaan - verottaja eli valtio on nostamassa kiinteistöjen verotusarvoja roimasti, jopa kaksinkertaiseksi. Kun meidän perheen kodin kiinteistövero on nyt 1 000 euroa vuodessa, olisi ensi vuoden kiinteistövero 2 000 euroa. Aika isoja kertakorotuksia. Tilanne tulee olemaan vaikea etenkin eläkkeen varassa pientalossa asuville ja varsinkin, kun otetaan vielä huomioon, että esimerkiksi pientalon sähkölämmityksen kustannukset ovat neljässä vuodessa kaksinkertaistuneet 1 000 eurosta 2 000 euroon vuodessa: osasyy siihen, miksi Helsingin Energia tuottaa niin paljon kuin tuottaa.

Kiinteistöverotuksen verotusarvojen nostamisella on Helsingin asuntopolitiikan ja verokertymän kannalta räikeästi päinvastainen vaikutus kuin mihin Helsingin kaupunki pyrkii esillä olevassa ensi vuoden budjetissa. Toisaalta Helsingin taloutta ei ole rakennettu kiinteistöverokertymän varaan, vaan kaupunkimme saa pääasiallisesti tulonsa muista veroista ja lähteistä.

Tämän vuoksi teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että jos kiinteistöverotuksessa käytettävien verotusarvojen korottaminen tulee nostamaan kohtuuttomasti helsinkiläisten asumiskustannuksia, kaupunki selvittää mahdollisuudet laskea kiinteistöveroa vuoden 2008 budjetin yhteydessä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Enrothin tekemää toivomuspontta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.

Asumiskustannukset ajavat kaupungistamme jo nyt väkeä pois. Pitääkö tätä rasitetta vielä lisätä, muuttoliikettä kiihdyttää?

Eläkeläiset, jotka ovat maksaneet, suurin osa ovat rakentaneetkin talonsa itse, kurjistuvat. Eläkkeet eivät nouse samaa tahtia kuin kiinteistövero taikka sitten valtion kaavailema verotusarvo, elikkä valtionkin toimesta eläkeläisiä halutaan vielä kurjistaa. Toivottavasti Helsinki ei lähde siihen samaan hommaan.

Siitä syystä kannatan valtuutettu Enrothin ponsiesitystä, samoin kuin valtuutettu Walldén-Pauligin ponsiesitystä tästä alentamisesta.

Valtuutettu Soininvaaran esitys siitä, että perikunnalta perittäisiin jälkikäteen kiinteistöveromaksuja, niin mielestäni siinä me astuisimme jo perustuslain varpaille pahasti ja yksityisen omaisuuden suojaan kajottaisiin melkoisen rumalla tavalla, elikkä sitä puhetta ei voi kannattaa missään nimessä. (Välihuuto!) On. Ja puheet siitä, että jotenkin vuokrat sitten alenisivat, kun jälkikäteen ruvettaisiin perimään näitä maksuja, niin se on kukkua. Kyllä ne etukäteen ulosmitattaisiin ihan taatusti vuokrissa, jotta vuokrataso tulisi nousemaan. Elikkä ei tällaisia järjettömyyksiä saisi täällä edes puhua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat.

Helsingin Veden toimitusjohtajan valinnan valmistelussa kaupunginjohtaja Pajunen on ottanut sellaisen roolin, johon mielestäni valtuuston on syytä puuttua. Hän on ensinnäkin yrittänyt sivuuttaa teknisessä lautakunnassa normaalissa järjestyksessä tapahtuneen valmistelun, hakijoiden haastattelut ja asiantuntijoiden kuulemiset ja niiden tulokset. Toiseksi: kaupunginjohtaja on sotkenut tähän asiaan pääkaupunkiseudun vesilaitosten yhdistämishankkeen.

Tässä näkyy pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä koskevaa päätöksentekoa yleisemminkin vaivaava demokratiavaje. Kaupunginvaltuusto ei ole ottanut kantaa vesilaitosten yhdistämisen puolesta. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteiskokouksessa sovittiin vain asian selvittämisestä. Kaupunginjohtaja on vesilaitoksen toimitusjohtajan valinnan yhteydessä kuitenkin käyttäytynyt ikään kuin vesilaitosten yhdistäminen olisi jo päätetty ainakin periaatteessa.

Tällainen valtuuston sivuuttaminen oli eräs syy siihen, että vastustin pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen hyväksymistä siinä muodossa kuin se tehtiin.

Länsi-Sipoon pakkoliitosta koskevan esityksen osoittautuminen ilmeisen laittomaksi, on toinen ajankohtainen esimerkki siitä, miten epädemokraattinen asioiden valmistelu aiheuttaa kaupungille ja kaupungin maineelle suoranaista vahinkoa.

Mitä tulee vesilaitosten yhdistämiseen, sille ei ole mielestäni esitetty kestäviä perusteluja. Yhdistäminen toisi ilmeisesti helsinkiläisten vesi- ja jätevesimaksuihin ison korotuksen. Kannattaa muistaa, että talousveden käyttömaksu on Helsingissä 0,61 euroa, kun se Espoossa ja Vantaalla on 1,04 euroa eli yli 70 % korkeampi. Myös jätevesimaksu on naapurikunnissa 20 - 30 % korkeampi.

Pääkaupunkiseudun vesilaitokset ovat lautakuntien alaisia. Vesilaitosten yhdistäminen heikentäisi tätä ohjausta ja valvontaa. Jos yhdistäminen toteutettaisiin vieläpä osakeyhtiömuodossa, demokratia ja julkisuus kaventuisivat entisestään. Tallinnasta löytyy jo varoittava läheinen esimerkki siitä, miten yhtiöittäminen voi johtaa myös yksityistämiseen, josta seuraa asukkaille vain ikävyyksiä.

Puheenjohtaja.

Kannatan ehdotettua henkilövalintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Teknisessä lautakunnassa käsiteltiin Helsingin Veden toimitusjohtajan valintaa ja äänin 6 - 3 Jukka Piekkari voitti. Olin itse kannattamassa Jukka Piekkarin valintaa silloin. Sen jälkeenhän tässä tuli vähän mutkia matkaan ja oli sellaisiakin tarinoita lehdissä, että ei valittaisi toimitusjohtajaa ollenkaan jne. ja oli naapurikuntamme, rakkaan Espoonkin virkamiesten kannanottoja Helsingissä ilmestyvissä lehdissä, joissa otettiin sitten erilaisia kantoja.

Olen erittäin tyytyväinen, että meillä on tänään tämä esitys. Kannatan sitä lämpimästi. Täytyy kiittää kaupunginhallituksen enemmistöä ryhdikkäästä demokraattisesta toiminnasta, joka mahdollisti sen, että meillä on tänään tämä asia täällä päätettävänä.

Jukka Piekkarille onnea ja menestystä tässä uudessa vaativassa tehtävässä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tallink -laivayhtiön omistama Super-Fast -alus siirtyy liikennöimään Helsinki - Rostock -väliä Hanko - Rostockin sijasta. Helsingin Satama antaa sille väliaikaisen laituripaikan Jätkäsaaressa. Vuosaaren sataman valmistuttua Super-Fast siirtyy Vuosaareen. Tämän seurauksena Helsingin Satama haluaa järjestää myös kilpailevalle laivayhtiölle ja Viking Linelle laituripaikan Super-Fastia vastaavan suuruiselle autolautalle Helsingin keskustassa Katajanokalla. Perusteena on kilpailijoiden tasavertainen kohtelu. Jotta kahdelle kilpailevalle laivayhtiölle jatkossakin annettaisiin Helsingissä tasavertainen kilpailuasema, tulisi myös Viking Linen uuden aluksen siirtyä pois Katajanokalta Vuosaaren satamaan sen valmistuttua.

Listalla mainittu lauttaliikenteen automäärän 3 %:n kasvu tuntuu ensivaikutelmana pieneltä määrältä ja antaa tilanteesta harhaan johtavan väärän kuvan. Todellisuudessa se kertoo siitä, kuinka valtavan suurista automääristä on kyse, kun näin runsaan automäärän lisäys nostaa kokonaislukua vain 3 %:lla. Tämä erityisesti raskaan liikenteen lisääntymisestä aiheutuva ongelma on tosiasia, joka on otettava huomioon ja sen sujuminen täytyy perusteellisesti suunnitella toteutuskelpoiseksi ja toimivaksi. Tässä suunnitelmassa ei ollenkaan hoideta tätä ongelmaa. Jos tällaisia liikennemääriä suunnitellaan Katajanokan sataman kautta tuleviksi, ainoa mahdollisuus on ohjata kyseinen liikenne suoraan satamasta keskustatunneliin. Samoin tulee tehdä myös Jätkäsaaressa, jossa onneksi on varaus keskustatunnelia varten. Asuinkadut eivät ole rekkoja varten.

Helsingin Satama on esimerkillisen hyvin hoidettu liikelaitos. Helsingin kaupungin omistajana tulee tukea sataman toimintamahdollisuuksia ja kehittämistä. Ymmärrän hyvin, että Helsingin Satama joutuu kilpailemaan monen muun sataman kanssa ja pyrkii saamaan itselleen mahdollisimman paljon tuottavaa liikennettä.

Kaupunginvaltuuston tulee muistaa huolehtia kokonaisvaltaisesti koko kaupungin edusta. Ja juuri kokonaisvaltaisen edun vuoksi siirsimme satamatoiminnot pois kaupungin keskustasta, jotta satamalla ja Helsingin ydinalueilla olisi parhaat mahdolliset kehittymismahdollisuudet.

Metron päätepisteeseen, hyvien liikenneyhteyksien päähän Vuosaareen tulee nykyaikainen ja toimiva satama, jonne kaikki runsaasti raskaita rekka-autoja kuljettavat alukset pitkällä tähtäimellä kuuluvat. Vuosaaren sataman on jo todettu valmistuttuaan olevan sopiva paikka Super-Fastille. Samoin se varmasti on yhtä sopiva paikka Viking Linen vastaavalle uudelle alukselle.

En vastusta itse K8 terminaalin muutostöiden perustamishanketta, koska se selvästi parantaa koko terminaalin toimivuutta ja mikäli satama katsoo sen kannattavaksi investoinniksi esimerkiksi terminaalia käytettäessä myöhemmässä vaiheessa alati kasvavan risteilyliikenteen tarpeisiin. Mutta pidän tätä esitystä sijoittaa Tallink Linen uusi alus rajattomaksi ajaksi Katajanokalle huonona.

Siksi teen kolme toivomuspontta.

Ponsi nro 1:

Hyväksyessään Katajanokan terminaali K8 muutostyön perustamissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen arvioivan saatujen kokemusten perusteella vuoden 2009 kuluessa, onko syytä siirtää kyseinen Viking Linen uuden tyyppinen raskaisiin ajoneuvoihin painottuva lauttaliikenne liikennöimään Vuosaaren satamaan kilpailijansa Tallinkin tavoin.

Ponsi nro 2:

Hyväksyessään Katajanokan terminaali K8 muutostyön perustamissuunnitelman kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta painottamaan jatkosuunnittelussa sen tärkeyttä, että satamassa laituriin kiinnitetyt alukset tulee sähkön saantia varten ensisijaisesti kytkeä maanalaiseen sähkökaapeliin.

Ponsi nro 3:

Hyväksyessään Katajanokan terminaali K8 muutostyön perustamissuunnitelman kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään mahdollisuutta viedä yksi keskustatunnelin suuaukko Katajanokan satamaterminaalien läheisyyteen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Walldén-Paulig puuttui tärkeään asiaan.

Kaupunginhallitus käsitteli - voi sanoa - hieman tämän päätöksen ulkopuolella tätä yleistä toimintastrategiaa kaupungin suhteen viime kokouksessaan ja käsittääkseni aika yhteisymmärrykseen päädyttiin siitä, että jos laivaliikenne, joka tähän mennessä kun se on perustunut ansaintalogiikaltaan henkilöliikennepainotteiseksi, niin se on vielä tervetullut Helsingin keskustaan. Mutta jos käy niin, että sekä Jätkäsaaren osalta että Katajanokan osalta yhä enemmän tämä ansaintalogiikka painottuu tavaraliikennepuoleen, niin kaupungin täytyy luopua tästä tavallaan hienosta periaatteestaan, että Helsinkiin pääsee laivalla keskustaan. Nyt ns. merellinen Helsinki ei enää käy muuta kuin raskaaksi muutamalla kaupunginosalle. Erityisesti Hanko-päätöksien takia tämä tulee näkymään Jätkäsaaressa, ja se varmasti tulee meille pian myöskin valtuustoon.

Rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi voin kannattaa valtuutettu Walldén-Pauligin erittäin hyviä ensimmäistä ja toista toivomuspontta.

Valtuutettu Pajamäkikin puhui asiaa.

Itse olen huolissani nimenomaan kantakaupungin liikenteen lisääntymisestä. Kun puhutaan kaupunkimme ja kantakaupunkimme satamatoiminnoista, pitäisi erottaa kaksi asiaa: risteilijälaivat ja autolautat. Itse toivotan risteilijät tervetulleiksi Helsinkiin myös tulevaisuudessa. Mutta kun autolauttojen konsepti, tai autolauttojen suunnittelu on muuttumassa senkaltaiseksi, että niissä on yhä vähemmän jalkapatikkamatkustajia, mutta sitä enemmän henkilöautoja ja varsinkin rekkoja, ei ole kovin järkevää, että kantakaupunkiin näitä suuria laivoja haetaan tai tuodaan. Esityslistan liitteissä on hyvin selkeästi tuotu esiin uuden Viking Linen laivan huomattavan suuri kapasiteetti tuoda rekkoja ja henkilöautoja verrattuna aikaisempiin Vikingin laivoihin.

Pohdiskelin viime viikon aikana, että tämäntyyppisissä konseptin muutoksissa tai satamatoiminnan muutoksissa olisi hyvä, jos voisimme suorittaa tai toteuttaa ympäristönvaikutusten arvioinnin, jonkinlaisen hanke-yvan tämäntyyppisissä tilanteissa, mutta lainsäädäntö ei nykymuodossaan sitä vaadi. Vähintäänkin mielestäni tämäntyyppisissä hankkeissa meidän pitäisi käyttää kaupungin omia asiantuntijaelimiä asioiden monipuolisen harkitsemisen ja tutkimisen takia. Tällä kertaa vain Helsingin Satama on päässyt tutkimaan myös ympäristövaikutuksia ja liikennevaikutuksia. Osittain minulla on sellainen tunne, että tässä on pukki kaalimaan vartijana, kun satama itse pääsee omaa toimintaansa arvioimaan.

Sen takia teen palautusesityksen, joka on seuraavanlainen:

Perustamissuunnitelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että siitä pyydetään ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston lausunnot.

Puheenjohtaja.

Tämä satamakeskustelu on käynnistynyt uudestaan sinänsä ihan perustellusti. Yleiskaavassahan ajateltiin silloin linjaratkaisuna, että Ruotsin lautat tulevat edelleenkin sinne minne tulee eli kaupungin keskustaan. Mutta on totta, että kun se kapasiteetti näyttää kasvavan, kyse on yhä kasvavassa määrin muusta kuin risteilyliikenteestä, niin tämä liikenneongelma tuntuu pakkaantuvan kantakaupunkiin ja me joudumme miettimään näitä asioita. Tällä hetkellähän ratkaisut ovat, muut, ikään kuin nojanneet näihin päätöksiin ja meillä ei esimerkiksi Vuosaarta kehitettäisi sillä lailla matkustajasatamana. Olen antanut itselleni ymmärtää, että jopa voi tulla ongelmia tämän Vuosaaren laivaväylänkin suhteen, että katsotaan, mitä ylipäänsä on ikään kuin mahdollisuuksia reivata päätöksiä missään vaiheessa. Nyt eletään näillä päätöksillä.

Se mihin halusin kiinnittää huomiota, on ponsi 3 valtuutettu Walldén-Pauligilta.

Keskustatunnelin kaavailutkin ovat verraten kaukana siitä satamasta. Jos jotakin joskus tulevaisuudessa tulee harkituksi, niin silloin varmaankin keskustan huoltoväylän mahdollista jatkamista lähemmäksi sataman ulos tuloa ja silloinkin siitä lähtökohdasta, että varmasti satama ja nämä muut kaupalliset toimijat ikään kuin omassa intressissään rahoittaisivat sen. Se on sellainen seikka, jota olen pyytänyt selvittämään jatkosuunnittelun kohdalla. En usko, että se ratkaisisi koko sitä ongelmaa. Tietysti se voi osaltaan auttaa, että ainakin ruuhkat vähenevät, jos sitä tunnelia voisi käyttää silloin, kun laivat tulevat, nimenomaan tämäntyyppiseen ajoon. Mutta keskustatunnelin kytkeminen tähän asiaan ei missään muotoa mielestäni ole perusteltua kylläkään.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On ihan selvää, että rekkaliikenne ei kuulu asuinalueille, ei keskustassa eikä missään muuallakaan. Sen sijaan matkustajalaivalla henkilöliikenne, jos se painottuu myös keskustaan, niin se on jalankulkijoiden kannalta varmaankin mielekästä. Mutta olen jo pitkään miettinyt sitä, tarvitaanko keskustassa arvokkailla rantatonteilla ihan oikeasti, että on kaksi eri terminaalia tällaisille risteilyaluksille? Tätä haluaisin kyseenalaistaa.

Kannatan valtuutettu Helistön palautusesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan kaikkia valtuutettu Walldén-Pauligin toivomusponsia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ilmeisesti valtuutettu Walldén-Paulig tarkoittaa maanalaisen sähkön eli maasähkökytkentää, jota on aikaisemminkin kannatettu. Pidän ongelmana tietenkin edelleen, että satama valvoo itse itseään. Olen siinä mielessä valtuutettu Helistön kanssa ihan samaa mieltä. Mutta olettaisin ponsi 2:en olevan sellaisen, että voin sitä kannattaa.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsinki on ollut ja tulee olemaan satamakaupunki ja suuret matkustaja-alukset kuuluvat kaupungin siluettiin erottamattomana osana. Niitä ei pidä häätää kaupungin laidoille missään nimessä.

Jos rekkaliikenne, tai yleensä liikenne, tällaisen suuremman aluksen vuoksi nousee muutamilla prosenteilla, siitä ei pitäisi pitää niin kovaa meteliä. Kannattaisi enemmän pitää meteliä työpaikoista, jotka menetettäisiin, mikäli liikenne siirrettäisiin kaupungin laidoille. Kannattaisi pitää meteliä siitä, kuinka paljon jäisi. Keskustan kaupoissa liikevaihto tulisi putoamaan, mikäli liikenne siirrettäisiin kaupungin laidoille. Ja toisekseen voidaan todeta, että rekkaliikenne on se, joka tekee ne alukset kannattaviksi. Jos ruvetaan typistämään ja vaikeuttamaan rekkaliikennettä niin, että se hakeutuu muualle ja muille reiteille, niin ei kulje matkustajaliikennekään enää jatkossa, jolloin Helsinki menettäisi melkoisen tulolähteen. Ei nyt tehdä järjettömiä päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Ottaisin lähinnä kantaa asuntojen keskipinta-alavaateeseen, 75 m². Samaa asiaa on lausunnossaan käsitellyt myös kiinteistölautakunta.

Helsingissä on pulaa lähinnä pienistä vuokra-asunnoista. Isoihin asuntoihin on jopa vaikea saada vuokralaisia, ainakaan sellaisia, jotka itse maksaisivat vuokransa. Täten olisi järkevintä antaa rakennuttajan itse määritellä asuntotyyppijakautuma tai keskipinta-alavaade tulisi olla pienempi. Mutta se junahan on tässä tapauksessa jo mennyt.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja asianomainen apulaiskaupunginjohtaja Björklund.

Olisin kiinnittänyt huomioita siihen, että päätösesityksen perusteluissa todetaan "pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen organisoimisen uudistamishanke".

On ollut liikkeellä tietoja siitä, että tämä ammattikorkeakoulujen mahdollinen yhdistäminen pääkaupunkiseudulla aiotaan toteuttaa osakeyhtiömuodossa. Tiedustelen asianomaiselta apulaiskaupunginjohtajalta, pitävätkö tällaiset tiedot paikkansa, että valmistellaan osakeyhtiömuodossa toteutettavaa ammattikorkeakoulujen yhdistämistä ja jos pitävät, niin minkälaisia perusteluja osakeyhtiömuodon valitsemiselle tässä tapauksessa on?

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Tilanne on se, että tässä ammattikorkeakoulujen yhdistämiskeskustelussa on alunperin ollut lähtökohtana se, että on puhuttu kolmen kunnallisen ammattikorkeakoulun yhdistämismahdollisuudesta, jotka kolme kunnallista ammattikorkeakoulua ovat siis Stadia, joka on Helsingin kaupungin virasto, Evtek, joka on pääosin Espoon ja Vantaan kaupunkien kuntayhtymän omistama ammattikorkeakoulu ja Laurea, joka on Espoon, Vantaan ja kehyskuntien omistama osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu.

Valmisteluissa on todettu, että edellytyksiä lyhyellä aikataululla näiden kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun yhdistämiseen ei ole. Ja kun keskustelua sitten on ja valmistelua on jatkettu Stadian ja Evtekin yhdistämisestä, niin siinäkin yhteydessä on todettu, että kun on lähtökohdiltaan kyse kunnallisista ammattikorkeakouluista, mutta kuitenkin nykyisiltä muodoiltaan kovin eri tavoin organisoiduista ammattikorkeakouluista, niin osakeyhtiömuoto on yksinkertaisin tapa toteuttaa tällainen yhdistyminen nopeasti. Korostan kuitenkin sitä, että me koko ajamme puhumme kunnallisista ammattikorkeakouluista ja tästä peruslähtökohdasta ei ole erimielisyyksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä on taas yksi esimerkki siitä, että tässä pääkaupunkiseudun yhteistyössä tapahtuu nyt koko ajan asioita, joita valtuusto ei linjaa ja joilla usein - vaikka perustelu esitettäisiin äskeiseen tapaan vedoten muodolliseen yksinkertaisuuteen - on hyvin monenlaisia muita vaikutuksia esimerkiksi demokratian, julkisuuden, toimintaperiaatteiden ja valtuuston oman vaikutusmahdollisuuden kannalta.

Mielestäni on välttämätöntä, että tämänkaltaiset ja muut pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeet ennen kuin niissä mennään yhtään eteenpäin, tuodaan valtuustoon käsittelyyn niin, että voimme tehdä periaatteellisia linjauksia. Nyt näyttää siltä, että kaupungin johtajien johdolla yhtiöitetään kaikki mikä keretään yhtiöittää, jollei valtuusto herää ja ala itse päättää siitä, missä muodossa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja tässä tapauksessa esimerkiksi ammatillista koulutusta järjestetään. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen ohjaamisella on erittäin suuri vaikutus esimerkiksi siihen, millä tavalla voimme turvata Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tiettyjä elinkeinopoliittisia tavoitteita.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Esittelytekstissä todetaan, että kantavana ajatuksena on, että kaupunki, joka on hyvä maahanmuuttajille, on sitä myös kanta-asukkailleen.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esille sen, että kanta-asukkaat eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan kanta-asukkaat pitää sisällään myös mm. kotimaisia etnisiä vähemmistöjä, josta erityisesti romanikansalla on hyvin samankaltaisia ongelmia esimerkiksi työllistymisessä kuin maahanmuuttajilla. Mielestäni on ongelmallista ja harmillista se, miten usein esimerkiksi etniseen taustaan liittyvästä työsyrjinnästä tai rasistisista asenteista puhutaan ikään kuin ne koskisivat vain maahanmuuttajia.

Eli minulla ei ole mitään tätä ehdotusta vastaan. Tämä on aivan loistava. Mielestäni maahanmuuttoon keskittyvän osaston perustaminen henkilöstökeskukseen on erinomainen askel yhdenvertaisuuden tielle. Mutta haluan tehdä seuraavankuuloisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki panostaa työnantajana ja kouluttajana maahanmuuttajien ohella myös kotimaisten etnisten vähemmistöjen, erityisesti romanien koulutukseen, rekrytointiin ja urakehitykseen.

Puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

Mielestäni valtuutettu Aarnipuu otti kantaa erittäin tärkeään asiaan ja kannatan mielelläni hänen ponttaan.

Usein, kun puhutaan maahanmuuttajien työllistämisestä, niin unohdetaan omat kotoperäiset etniset vähemmistöt ja muut vähemmistöt, kuten romanit ja saamelaiset. Esimerkiksi romaneilla on huomattavasti keskimääräistä väestöä korkeampi työttömyysprosentti, joka on selkeä epäkohta.

Valtuutettu Aarnipuu nosti myös erittäin ansiokkaasti esille sen, miten muutenkin on varottava käsittelemästä vähemmistöjä ja etnisiä vähemmistöjä yhtenä ryhmänä. Erilaisilla ryhmillä on erilaiset tarpeet. Esimerkiksi usein unohtuu se, että suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa ovat venäläiset ja heillä on omat tarpeensa myös.

Eli kannatan lämpimästi valtuutettu Aarnipuun pontta.

Puheenjohtaja.

Toivon, kun uusi maahanmuutto-osasto Helsinkiin perustetaan, että se heti alusta alkaen voimallisesti kiinnittää huomiota Suomessa jo oleskeleviin maahanmuuttajiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin ja heidän elinolosuhteisiin ja työnsaantimahdollisuuksiin. Toivoisin, että Helsingin kaupunki kirkastaisi vähän työnantajakuvaansa ja huolehtisi, että työhönotossa kohdellaan kaikkia ryhmiä tasavertaisesti.

Olen ikävä kyllä saanut palautetta, että ilmeisesti aika laajasti maahanmuuttajataustaiset henkilöt töitä hakiessaan eivät ole saaneet mitään vastausta haastattelujen jälkeen siitä edes, että heitä ei hyväksytä siihen tehtävään, mihin he ovat hakeneet. Toivon, että tällaista menettelyä ei tässä kaupungissa enää olisi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Halusin tulla oikein tänne eteen puhumaan asiasta, jossa valtuuston puheenjohtaja ja minä lauantaina olimme JHL:n järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin nimenomaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Siellä oli läsnä noin parikymmentä maahanmuuttajaa. Heistä suuri osa on Helsingin kaupungin palveluksessa.

Helsingin kaupungin palveluksessa - kuulin tämän valtuuston puheenjohtajalta - Helsingin kaupungin työvoimasta 2 % on maahanmuuttajia. Tämä osuus varmaan voi olla ja tulee jatkossa olemaan selvästi korkeampi, joten kysymyksessä on erittäin tärkeä asia.

Mielestäni olisi nyt tavattoman tärkeätä tässä työryhmässä, joka on valmistellut tätä uutta yksikköä - tässähän on ollut maahanmuuttajien edustajana atk-suunnittelija Edmon Dolaian ja se on ollut varmasti tavattoman tärkeää - niin kannattaisi nyt erinomaisesti - ja se tuli myöskin näiden maahanmuuttajien omana toiveena - kuunnella heidän omia kokemuksiaan siitä miten heitä on työllistetty, minkälaisia ongelmia mahdollisesti on ollut ja nimenomaan hyödyntää se. He ovat hyvin sitoutuneita myöskin kaupunkiin työnantajana. Meidän kannattaa ilman muuta hyödyntää heidän kokemuksensa, jotta tulevat maahanmuuttajat sitten tai ne, jotka täällä jo ovat, entistä paremmin työllistyvät meille, helpottaa sitä tilannetta. Me tarvitsemme työvoimaa ja meillä on maahanmuuttajia täällä maassa.

Toinen asia, joka mielestäni on tavattoman tärkeä, on se, että me tiedämme, että kaikissa Pohjoismaissa, myös meillä Suomessa, erittäin hyvänkin koulutuksen saaneet maahanmuuttajat eivät työllisty. Esimerkiksi Tanskasta ja Ruotsista on kokemuksia siitä, että hammaslääkäri, lääkärit ja muut, jopa korkeakoulututkinnon saaneet, lähtevät pois, koska heitä ei kerta kaikkiaan palkata. He siirtyvät esimerkiksi Englantiin. Tämähän on todella suurta hukkaa, että ensin koulutetaan ja sitten ei työllistetä. Ruotsissa on kokeiltu mm. järjestelmää, jossa maahanmuuttaja voi hakea työtä nimettömänä. Me tiedämme sen, valitettavasti näitä ennakkoasenteita on. Kun henkilö hakee työtä ja hänen nimensä on esimerkiksi Muhammed tai Ali tai joku muu vastaava, niin jo pelkästään nimi saattaa olla sellainen, joka vaikuttaa siihen, että häntä ei edes kutsuta työhaastatteluun. Ruotsista näitä kokemuksia on ollut ja siellä on voinut hakea työtä nimettömänä. Meidänkin kannattaa todella miettiä sitä, miten tällaisista ennakkoasenteista päästään eroon, ettei ihmiset edes näin pysty ...

Sitten yksi asia:

Minä olen lämpimästi, en sano pakkoruotsin, vaan ruotsin kielen kannattaja - niin kuin RKP:läiset ystävät tietävät. Mielestäni joskus saattaa olla tilanteita, jolloin on täysin kohtuutonta, että maahanmuuttaja, joka on oppinut suomen kielen, niin sitten hän esimerkiksi ei ole virkaan kelvollinen, kun hän ei osaa ruotsia tai tiedän myöskin, että on olemassa paikkoja Suomessa ruotsinkielisiä kuntia, joissa pitää osata sekä suomea että ruotsia. Maahanmuuttaja voi osata hyvin ruotsia, mutta ei välttämättä suomea ja silloin hän ei ole kelvollinen. Eli mielestäni kannattaa miettiä - ainakin Helsingissä, joka on näin iso kaupunki ja kunta - että meillä voi olla maahanmuuttaja, joka osaa hyvin suomea, ei ruotsia, mutta hän voi osata kolmea, neljää kieltä sen lisäksi. Hänhän olisi meille todellinen aarre. Ja jos työtehtävät ovat sellaisia, että ei välttämättä edellytetä sitä ruotsin kielen taitoa, niin kyllä kannattaisi katsoa tämä. Mutta kuten sanottu, nämä eivät ole yksoikoisia, mutta täytyisi jotenkin joustavampiin järjestelyihin tulevaisuudessa päästä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Toivon, että nyt tämä uusi yksikkö sitten tulee entisestään edesauttamaan sitä, että Helsingin kaupungin palvelukseen saadaan enemmän maahanmuuttajia. Ja tietysti tämä ei ole ainoastaan Helsingin haaste. Tämä on koko yhteiskunnan haaste ja se on myöskin valtionhallinnon haaste. Ja kyllä - tietysti ajatellaan - maahanmuuttajia pitäisi olla poliisivoimissa ja kaikissa viranomaistehtävissä, koska siltä osin sehän olisi vaan normaali ja luonnollinen kehitys.

Ja mitä valtuutettu Aarnipuu täällä totesi romaniväestön osalta, niin kyllä sekin pitää paikkansa. Tässäkin suhteessa olettaisin, että esimieskoulutuksessa tarvittaisiin ... Tämähän tuli mm. - valtuuston puheenjohtaja varmaan muistaa - maahanmuuttajien toiveena, että esimieskoulutuksessa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota maahanmuuttajataustaisten sopeutumiseen työpaikoilla ja eri kulttuurien huomioon ottamista jne. Että kyllä meillä tässä haastetta riittää.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Ojalan puheenvuoron johdosta vain kaksi lyhyttä kommenttia. Ensin tähän toisen kotimaisen kielenhallintakysymykseen:

Tämän hetkiset säännökset sallivat jo sen, että tehtäväkohtaisesti tehtävästä riippuen ja muutoinkin perustelluista syistä voidaan kielivaatimuksen osalta olla joustavia. Tässä on tarkoitus juuri sellaista politiikkaa - tervejärkisesti - noudattaa.

Toisena asiana haluaisin lyhyesti vain todeta sen, että kun kaupungilla on totisesti tarve maahanmuuttajien näkemysten herkkään kuuntelemiseen, niin esimerkiksi ensi tiistaina kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta järjestää kokopäiväisen kuulemistilaisuuden maahanmuuttajille ja heidän järjestöjensä edustajille.

Minäkin haluaisin omalta osaltani kiittää tästä esityksestä. Tämä on aivan erinomainen ja mitä ajankohtaisin, kun ajatellaan, että maan hallitus on juuri antanut maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Tämä on Helsingin osalta sitten sitä toimeenpanoa ja näyttää tämä esitys erinomaiselta. Tietysti kaikista hienointa olisi, jos tätä maahanmuuttotaustaisten ihmisten työllistymistä voisi jo toteuttaa tässä esitettyjen virkojen täytössä.

Haluaisin myöskin omalta osaltani kannattaa valtuutettu Aarnipuun tekemää esitystä, että näissä keskusteluissa täytyy tietysti muistaa myöskin nämä meidän perinteiset vähemmistöt ja erityisesti romanit.

Puheenjohtaja.

Tämä on ihan hyvä askel mielestäni, että tämä neuvottelukunta toi rakentamista tosiaan. Mutta minulla on sellainen huoli, että kun täällä koko ajan puhutaan työvoimapulasta ja varsinkin ikääntyneitten väen kasvusta koko ajan ja on ilmeitä ? jo Suomessa sellaisia aloja, missä ei tarpeeksi saada väkeä, työvoimaväkeä riittävästi. Minua eniten häiritsee se, että täällä on paljon jo olevia maahanmuuttajia, jotka osaavat kieltä, jotka ovat käyneet erilaisia maailman koulutus ja seminaarit ja kaikki maailman hankkineet ne tiedot, joita he tarvitsisivat työelämässä tai suomalaisen lain mukaan työelämässä, mitä he tarvitsevat. He ovat asuneet kymmeniä vuosia tai jopa kaksikymmentä vuotta täällä ja hankkineet ihan oikeasti erilaisia koulutuksia, jopa yliopistotasolla. Se on - miten kutsuisin tämän - karhunpalvelus. Ihmisiä opetetaan ja rahojen tuhlaamista ihan oikeasti. Koulutetaan ihmisiä, erilaisia kouluja, mihin he menevät kouluttamaan ja sitten ei hyödynnetä.

Olen ollut monta kertaa maahanmuuttajan kanssa, yrittänyt monille heidän kanssaan järjestämään erilaisia työpaikkoja, missä heille on koulutus. Kun minä soitan tähän työpaikkaan ja nimi on Mohammed tai Ali - ihan oikeasti - seuraava kysymys on, mistä maasta. Tämä on ihan rehellinen, tämä. Minä olen joutunut, olen itse tämän asian tiedostanut. Minä tiedän. En valehtele teille. Se on faktaa, että kysytään, mistä maasta hän on. Kerran ihan oikeasti sanoin, tekeekö maa sinulle työtä vai ihminen. Nämä ennakkoluulot pitää nyt saada jotenkin... Tästä ei tule mitään, jos näin jatkuu. Jotkut ihan kylmästi ajattelevat, että täällä kelpaa vain suomalainen. Kaikki me olemme suomalaisia. Mutta jos hän ajattelee vain, että tähän kelpaa ns. kantaväestö. Minä en tiedä, miten nyt selitetään kantaväestö. Täällä lapsia koko ajan syntyy ja he ovat maailmasta, eri tausta. Eli tämä ennakkoluulo pitää saada jollakin tavalla hillittyä.

Toivoisin, että tämä neuvottelukunta panostaa ensin tähän ennakkoasenteen lievittämiseen. On hyviä esimerkkejä, jos nämä maahanmuuttajanuoret, varsinkin nuoret maahanmuuttajat ... Olen jättänyt aloitteenkin. Toivon, että virastot ottavat kantaa asiaan ja antavat hyvät lausunnot, minä toivon. Mutta kuitenkin a. ja o. on, että nämä nuoret otetaan mukaan, etteivät he syrjäytyisi. Siitä ei ole kenellekään hyötyä, että he käyvät koulua ja tuhlaavat sen yhteiskuntarahan, eivätkä pääse koulutukseen ja jotka ovat järkeviä, he lähtevät Suomesta pois ja Suomeen jää vain uusia maahanmuuttajia, jotka koulutetaan, uusia maahanmuuttajia, joille annetaan suomen kielen opetus. Tämä jatkuva prosessi täytyy loppua. Eli ihmisten pitää tajuta, että maahanmuuttajat ovat myös voimavara yhteiskunnassa ja he voivat paljon suomalaisten ryhmällä ? tehdä paljon töitä, kun vaan löytää oikean. Siis tämä on haaste, että löytää vain oikeat kanavat. Hyvä esimerkki voisi olla, että maahanmuuttajat, jotka ovat kouluttautuneet, heistä ei koskaan tule täydellisesti suomenkielentaitoisia. Minustakaan ei koskaan tule. Kuten huomaatte, minä puhun aina hassusti. Ei se tarkoita, että ihminen, jos ei osaa äidinkieltä - ei ole se kieli, minkä hän joutuu oppimaan aikuisena - ei se tarkoita, että hän on tyhmä, vaan se ihminen on viisas, joka ajattelee. Eläköityvät ihmiset voivat lämpimästi ottaa maahanmuuttajia mukaan ja kädestä kiinni, jotta he voivat siirtää - myöskin suomalaiset nuoret - heidän tiedot ja taidot, jotta työvoimapula hillittyy.

Ei minulla muuta sanottavaa, kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Abdullan puheenvuoro oli mielestäni erittäin tärkeä puheenvuoro, ja sitten tässä vielä toteutuu tällainen poikkeuksellinen tilanne, että maahanmuuttaja puhuu maahanmuuttajien asioista. Yleensähän me puhumme niistä asioista, että silläkin tavalla tämä on ...

Olisin puuttunut näihin ennakkoluuloihin. Elikkä tämä on mielestäni yksi erittäin iso asia.

Terveyspuolella, jossa on paljon maahanmuuttajalääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, tämä asia kävelee jatkuvasti vastaan, nämä ennakkoluulot. Tämä on yksi sellainen asia, mihin on todella puututtava.

Sitten:

Meillä on tämä maahanmuuttajakeskustelu mennyt pitkälti siihen, että me puhutaan siitä, miten me saamme tänne työperäisiä maahanmuuttajia ja unohdetaan se, että meillä on moninkertainen työttömyysaste meidän jo täällä maassa olevien maahanmuuttajien keskuudessa ja se koskee myös Helsinkiä. Tein taannoin asiasta, maahanmuuttajien työllistämisestä aloitteen. Sain siihen hyvän ja perusteellisen vastauksen. Helsinki tekee hyviä asioita, mutta mittakaava ei ole missään suhteessa maahanmuuttajien määrään. Elikkä ne toimet, mitä Helsingissä on, jos ne tyyliin pitäisi satakertaistaa ne määrät, mitkä siellä kulkee esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa tai sitten muussa järjestetyssä koulutuksessa, joka valmistaa työelämään. Elikkä tämä on mielestäni erittäin iso ja tärkeä asia, että täällä maassa jo asuvat työllistettäisiin ja otettaisiin mukaan tasavertaisina ihmisinä täällä Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin vain valtuutettu Abdullalle puuttua yhteen osaan hänen puhettansa.

Toivoisin, että maahanmuuttajatkaan eivät olisi ennakkoluuloisia. Jos me kysymme, että mistä he ovat kotoisin, niin se on meidän kiinnostustamme ja voi olla, että löydämme yhteisiä keskustelun aiheita, mitä heidän kotipaikkaansa liittyy. Meitä kiinnostavat tällaiset asiat. Ei se automaattisesti ole paha, että olemme kiinnostuneita heistä.

Hyvät kuulijat.

Terveisiä Mancesterista. Olin siellä Euroopan neuvoston maahanmuuttaja/pakolais -alakomitean kokouksessa.

Ensinnäkin täytyy sanoa, että Britannian näkökulmasta nämä kysymykset ovat mittaluokaltaan hieman toisensuuruisia. Sinne tuli viime vuonna neljännesmiljoona maahanmuuttajaa ja edellisenäkin vuonna tuli neljännesmiljoona maahanmuuttajaa. Meillä puhutaan aika pienistä summista niin absoluuttisesti kuin suhteessa väkimäärään.

Britannialla on paljon kokemuksia maahanmuuttajapolitiikasta. On erittäin hyviä kokemuksia ja sitten on erittäin huonoja kokemuksia. Siellä huonoja kokemuksia on ollut esimerkiksi todella pahat rotumellakat ja eri väestöryhmien väkivaltaiset yhteenotot. Mutta sitten toisaalta Britanniassa kyllä todetaan, että heidän koko elinkeinoelämänsä on täysin riippuvainen maahanmuuttajien työpanoksesta ja on ollut sitä viimeiset 1500 vuotta. Se on saari, jolle on muutettu aika paljon.

Niistä kokemuksista, joita siellä oli, aivan ensisijainen ja ylivoimaisesti tärkein asia maahanmuuttajan kotoutumiseen, siitä, että sosiaaliturvalla elävästä tulee aktiivinen työntekijä, on kieli. Kielen opetusta ei voi mitenkään opettaa liian paljon ja siihen ei voi liian paljon panostaa. Jos me haluamme, että meidän maahanmuuttajamme muuttuvat yhä suuremmin joukoin yhteiskunnassa veroa maksaviksi ja yhteiskuntaa eteenpäin vieviksi kansalaisiksi, niin meidän on panostettava kieleen paljon.

Täytyy omistakin asenteista sanoa, että henkilö, joka ulkonäöltään on kovin erilainen, siihen suhtautuu ensin ehkä hieman vieroksuen, vaikka ei haluaisi, vaikka ei kehtaisi sitä tunnustaa, mutta kun hän puhuu täydellistä Oxford -englantia, niin sitten alkaa pieni alemmuuden tunne, että tuo näyttää nyt olevan minua fiksumpi. Meillä suomalaisilla on se ongelma, että me itse puhumme tällaista ei aivan maailmankieltä. Mutta joka tapauksessa kielen opetus on aivan keskeinen tässä.

Sitten:

Työperäistä maahanmuuttoa kannattaa suosia pakolaismaahanmuuton rinnalla myös sen takia, että silloin saamme hiukan erilaisia maahanmuuttajia, niitä, jotka sitten omalla työpanoksellaan ja omalla menestyksellään työelämässä murtavat suomalaisten erittäin rasistisia asenteita. Kun nähdään myös sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat täällä insinööreinä ja lääkäreinä ja opettajina, niin huomaamme, että ihon väri ja ulkomuoto ei teekään ihmisestä toisenlaista, vaan he ovat hyvin samanlaisia ihmisiä. Työperäinen maahanmuutto auttaa myös pakolaisia sopeutumaan tähän yhteiskuntaan ja tulemaan kunnon työntekijöiksi.

Britannian kokemuksista se, mikä siellä on mennyt todella huonosti - josta me toivomme, että me voimme välttää - on se, että sinne on tullut tällaisia "maahanmuuttajien taskuja", jotka ovat myös samalla sosiaalisia slummeja. Minusta on täysin mahdoton ajatella, etteikö meillä kävisi niin, että kukin etninen ryhmä pyrkii vähän toistensa naapureiksi. Niin mekin tekisimme, jos lähtisimme Nairobiin pakolaisina. Emme me sinne hajalleen menisi, ettei tulisi suomalaista slummia, vaan varmasti menisimme naapurikortteleihin, jotta voisimme pitää yhteyttä toisiimme. Mutta minkä takia somalien ja inkeriläisten pitää asua toistensa naapureina ja miksi nämä maahanmuuttajien taskut tulevat aina köyhimpiin kaupunginosiin? Tämä on se, mikä pitää välttää. Meidän on hyväksyttävä se, että somali haluaa olla somalin naapurina ja inkeriläinen inkeriläisen naapurina, mutta meidän ei pidä asuttaa heitä köyhimpiin kaupunginosiin, ei erityisesti sinne, missä sitten ehkä paikallinen väestö kokee, että nämä tulevat vielä ja vievät meidän työpaikkammekin.

Ja sitten:

Hyvin tärkeätä on menestyminen koulutuksessa. Olin erittäin iloinen, että valtuusto hyväksyi sen ponnen, jonka valtuutettu Abdulla täällä teki, jossa tuettiin positiivista diskriminointia kouluissa siten, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat tuovat mukanaan pikkuisen suuremman resurssin koululle. Sitä se koulu tarvitsee. Silloin myöskään syntyperäiset suomalaiset eivät niin paljon vieroksu sitä, että luokalle on tullut enemmän opetusta tarvitsevia henkilöitä, jos he tuovat mukanaan myös sen resurssin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Voisin sanoa, että olen täysin samaa mieltä valtuutettu Soininvaaran kanssa näistä kahdesta keskeisestä asiasta eli kielen merkityksestä ja samoin myöskin siitä, että asuntopolitiikassa pitää pyrkiä siihen, että vältetään tällaisten taskujen muodostuminen elikkä että kaupunki kaikissa suhteissa tämä asuminen olisi sillä tavoin eri alueilla hyvinkin monimuotoista.

Mutta tämän kielen osalta - olen aikaisemminkin siitä täällä puhunut ja olen eduskunnassa lukuisia kertoja - vaikka resursseja on varmaankin lisätty, mutta olen edelleen sitä mieltä, että sitä ei ole otettu ihan riittävän tosissaan tai siihen ei ole satsattu riittävän paljon, koska nimenomaan tämä viesti tulee maahanmuuttajilta itseltään. He kokevat sen ongelmana.

Toivonkin, että Helsingin kaupunki voisi oppisopimuskoulutusta kehittää siihen suuntaan, että siitä osa olisi kielikoulutusta, osa olisi työelämän mukaan tulemista ja nimenomaan räätälöidä. Mitä nopeammin pääsee työelämään mukaan tapaamaan toisia työyhteisössä, jos siihen yhdistetään kielikoulutusta, niin sitä helpompi on päästä yhteiskuntaan sisään.

Kyllä tämä on valtava haaste, ei ainoastaan meille Helsingissä, vaan myöskin Kansaneläkelaitokselle. Olen Helsingin Kelan toimiston ihmisten kanssa keskustellut siitä. Ja myöskin se, että myöskin siellä pitäisi olla resursseja sillä tavoin, että maahanmuuttajat mahdollisimman nopeasti pääsisivät perille meidän sosiaaliturvajärjestelmästä, miten toimitaan, ylipäätänsä miten yhteiskunnassa toimitaan. Kyllä tähän pitäisi osata kiinnittää riittävästi huomiota, jotta työelämään sopeutuminen nopeutuis/itoteutuisi ?.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lyhyesti kielikysymyksestä.

Toivoisin - koska samanlainen viesti, mitä valtuutettu Ojala totesi, että kielen oppiminen on erittäin tärkeätä - olen itse kuullut, että maahanmuuttajataustaiset ovat kertoneet, että opetusmenetelmissä ja niissä ryhmissä jne., on parantamisen varaa, että opetuksen tasoon pitäisi kiinnittää huomiota. Toivoisin, että vastaava apulaiskaupunginjohtaja voisi tätä asiaa vähän selvittää, että onko se kaikki opetus, mitä annetaan, todella tarkoituksenmukaista ja että niitä oppimistuloksiakin voitaisiin pikkuisen arvioida.

Toinen asia, valtuutettu Soininvaaralle.

Nyt kaupungissa tullaan valmistelemaan seuraavaa asuntopoliittista ohjelmaa. Toivottavasti otamme huomioon, minkälaisia asuntoja tuotetaan eri alueille, että niihin sitten myöskin maahanmuuttajataustaiset ihmiset voisivat sijoittautua, että siellä on sopivia kohtuuhintaisia isoja asuntoja myöskin tarjolla erilaisille ihmisille.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettujen Soininvaaran, Ojalan ja Anttilan kielikeskusteluun haluaisin tuoda informaatiolisän.

Kaupungin oman toiminnan näkökulmasta maahanmuuttajien suomen kielen opetus on ollut kovin hajanaista, paikoin ylimalkaista ja huonosti räätälöityä. Pyrkimyksenä on ollut se, että tässä saataisiin aikaan selkeämpi toimintalinja ja koordinointi. Kaupunginvaltuuston tänään hyväksymän budjetin valtuuksin voimme ryhtyä siihen toimenpiteeseen, että opetusvirastossa voidaan palkata henkilö, jonka tehtävänä on kaupungin osalta koordinoida maahanmuuttajien kielen opetusta, jota on annettu yhtäältä esimerkiksi aikuislukioissa, toisaalta työväenopistoissa, myös kaupungin tilaamana yksityisiltä kielenopetuksen järjestäjiltä, jotta siihen räätälöintiin, jota täällä on peräänkuulutettu, päästäisiin.

Totean lopuksi sen, että tässä on myös paljon tekemistä yhteistyössä yksityisten työnantajien kanssa, jotta työajalla ja työtehtäviin sopeutettuna voitaisiin antaa tehokkaampaa täsmäkielikoulutusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluaisin nostaa vielä tähän räätälöintiin tällaisen erityisryhmän elikkä naiset, jotka ovat olleet useita vuosia kotona, heidän kielikoulutuksensa.

Olen käynyt paljon keskusteluja opettajana olevien ihmisten kanssa. Sieltä on noussut tällainen informaatio, että se vaatii aivan erityistä tapaa lähestyä, että jos on useita vuosia ollut kotona, hoitanut lapsia ja sitten pitäisi lähteä sieltä opiskelemaan kieltä, jota ei ole useaan vuoteen vielä täällä oppinut. Elikkä tämä räätälöinti pitäisi sitten lähteä hakemaan kohdennetusti eri ryhmille. Yksi on sitten tämä vanhusväestö, jota meillä alkaa olla myös, maahanmuuttajavanhuksia, elikkä heidän huomioimisensa myös tässä kielikoulutuksessa.

Puheenjohtaja.

Varmaan voidaan keneltä tahansa työnhakijalta kysyä, mistä hän on kotoisin, mutta olennaista on se, mitä siitä vastauksesta sitten seuraa. Jos vastauksesta seuraa, että paikka on jo täytetty, kun syntymäpaikkakunta on väärä tai kotitausta on väärä, niin silloin ollaan menossa pieleen. Tästä varmaan valtuutettu Abdulla juuri puhuikin.

Kielitaito on tärkeää, mutta aksentti ei. Maahanmuuttajataustaisten naisten ja lasten oman kielen taitoon ja suomen, tai alueesta riippuen ruotsin kielen taitoon panostaminen on mielestäni parasta kielipolitiikkaa, mitä Suomessa ja Helsingissä voidaan tehdä myös työllisyyspolitiikan kannalta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tähän naisten kielikoulutukseen haluan lisätä sen näkökohdan, jonka olen useaan kertaan jo aikaisemmin täällä valtuustossa tuonut esille, että erityisesti näiden naisten osalta, jotka ovat hoitaneet kotona lasta, lapsia pidemmänkin aikaa, niin on huomioitava myös se, että monesti kysymys siinä, päästäänkö kielikoulutukseen, voi olla myös kysymys siitä, että saadaanko siksi ajaksi lapsille hoito järjestettyä. Eli tässä räätälöinnissä on huomioitava myös nämä muut tekijät siellä kieltä opiskelevan taustalla. Näistä on hyviä esimerkkejä Helsingistä, että on samanaikaisesti järjestetty lapsille hoito. Mutta näitä paikkoja tarvitaan varmasti vielä nykyistä enemmän. Ja on erityisen tärkeää, että nimenomaan näitten naisten, jotka ovat kotona lasten kanssa, kielikoulutukseen kiinnitetään huomiota. Heidän mahdollisuutensa integroitua tähän yhteiskuntaan ovat kovin heikot, jos heillä ei ole kielitaitoa. Kaikista pahin tilanne on, jos he jäävät yksin lasten kanssa ilman kielitaitoa. Siinä tilanteessa tulee sitten kysymykseen jo se, että monesti lapset toimivat vanhemmilleen tulkkina ja se ei ole oikein.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olisin valtuutettu Ingervon puheenvuoron jälkeen juuri repliikissäni ottanut esille saman asian, minkä valtuutettu Peltokorpi täällä otti.

Lisäisin ainoastaan sen, että esimerkiksi neuvolat voivat juuri näissä tilanteissa olla hyvinkin ratkaisevassa roolissa tavallaan tarjotessaan, jos sitten voidaan myöskin lasten hoito järjestää, että maahanmuuttajaäidit rohkaistuisivat myöskin itse pyytämään sitten tätä kielikoulutusta. Elikkä tässä tarvitaan kyllä ihan selvästi myös tällaista poikkihallinnollista yhteistyötä.

Puheenjohtaja.

Kun olin kuusi vuotta maahanmuuttajataustaisten lasten opettajana valmistavalla luokalla, niin silloin kun luokkakoko ei ollut ihan täysi, niin mielestäni olisi aivan mainiosti siellä voinut olla 1 - 2-luokkalaisten lasten äidit istumassa yhtä aikaa opiskelemassa lukemista, kirjoittamista ja matematiikkaa kuin nämä pienemmät lapset. Jos luokkakoko on suuri tai muuten tilanne on hyvin rankka, niin silloin tällainen ei olisi tietenkään onnistunut, mutta ryhmässä, jossa olin, se olisi ollut hyvin mahdollista. Välillä siellä olikin muutama äiti mukana.

Puheenjohtaja.

On erittäin hyvä, että päästään näitä asioita pohtimaan opetusvirastosta käsin niin, että siellä joku henkilö vastaa tästä esimerkiksi valtuutettu Ingervon esimerkki siitä, miten tällaista räätälöityä opetusta voitaisiin järjestää, on mielestäni asia, jota pitää miettiä.

Haluan myös nostaa esiin sen asian, mikä mielestäni pitää maahanmuuttopolitiikassa ottaa huomioon, sen, että ruotsin kielellä on myös voitava asioida.

Ne maahanmuuttajat, jotka tulevat Pohjanmaalta, ovat siellä sosiaalisesti hyvin integroituneita, ovat päässeet työelämään kiinni, ovat tottuneita siihen, että he ovat yhteiskunnan jäseniä. Kun he tulevat Helsinkiin, äiti puhuu swahilia ja ruotsia, niin ne ennakkoluulot, mitä nämä ihmiset kohtaavat, ovat kyllä aikamoisia. Tässä julkisella puolella voidaan tehdä varsin paljon, jotta he selviäisivät yhteiskuntajäsenyydestä paremmin.

On hyvä muistaa myös se seikka, että indoeurooppalaisia kieliä puhuvat maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden opiskella ensikädessä myös ruotsia ja vasta sen jälkeen, kun integrointi yhteiskuntaan on jo osittain mallillaan, niin voivat sitten opiskella valtakieltä. Suomi on kaksikielinen maa ja tämäkin on resurssi, kun voidaan näin toimia ja pitää kiinni siitä, että maahanmuuttajat saavat asioida myös ruotsiksi.

Tämä on ihan oikeasti, se ruotsin kielen oppiminen on jäänyt ihan oikeasti täällä pääkaupunkiseudulla. Kun muutenkin tämä väestökieli oli suomen kieli, niin monella se resurssikin on vähäistä, niin ei ajatellakaan edes, ei opeteta maahanmuuttajille alkeisruotsinkieltä. Tämä on se maahanmuuttajasta minun mielestäni tästä ...

Minä kävin ammattikorkeakoulun, jossa luonnostaan kaikki suomenkieliset olivat ala-asteella käyttäneet ruotsin kieltä. Minun piti sitten heidän kanssaan olla ruotsin kieli suorittamassa enkä osannut mitään muuta kuin bra ja tack. Se oli tosi väsyttävää. Kyllä minä olen halunnut. Siis olen ihan oikeasti halunnut ruotsin kieltäkin. Minä osaisin, minä osaan. Näistä asiakkaista - kun olen sairaanhoitajana - osa on ruotsinkielisiä. Se on ihan oikeasti miinus minulle, että en osaa enempää kuin tack, bra ja där ja sellaisia sanoja vain. Siellä oli ruotsinkielisiä mummoja. He olivat tosi ystävällisiä. Minä olisin halunnut puhua heidän kieltään, mutta tämä pääkaupunkiseudulla ei toteutunut. Toivoisin, että se alkuopetus jollain tavalla annettaisiin maahanmuuttajille, jos ja kun halutaan puhua kaksikielisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tätä keskustelua kuunnellessa jää yksi asia vaivaamaan ja se on se, että kun ensinnäkin tämä on vakava kysymys. Meillä on tämä vuosi ensimmäinen, jolloin työvoimasta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Vaje tulee olemaan vuositasolla noin 10 000, Suomen kokoiselle maalle siis iso haaste.

Tätä voidaan paikata parhaiten juuri työperäisellä maahanmuutolla. Siihen liittyvä koulutus ja tavallaan työn ja koulutuksen kohtaanto on tietysti selkeä ja keskeinen asia. Minun tekee mieli kysyä, apulaiskaupunginjohtaja Björklund, onko tarkoitus jollain tavalla kiinnittää enemmän huomiota kuin tähän saakka siihen, että maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaiseen kulttuuriin, näihin elinoloihin, joissa he joutuvat elämään? Uskoisin, että tällä tavalla saataisiin tämä integraatio toimimaan nopeammin ja tehokkaammin.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Lahden kysymykseen haluaisin sanoa, että nyt on kysymys siitä, että tässä on kymmenen, viidentoista vuoden ajan harjoiteltu sitä, miten tehokkaammin pystyttäisiin integroimaan, kotouttamaan. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että oli maahanmuuttajien tausta mikä tahansa, niin keskeinen lähtökohta suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamiseksi kielen oppimisen ja työn kautta on ydin.

Haluan korostaa sitä, että puutteista tässä ollaan piinallisen tietoisia. Näitä puutteita korjaamaan nyt käsiteltävänä oleva esitys tähtää. Se, että tämän kautta saadaan kaupungille korkea virkamies, jonka tehtävänä on työperäisen maahanmuuton strateginen suunnittelu, on todellinen aluevaltaus.

Puheenjohtaja.

Haluaisin kiinnittää tässä maahanmuuttaja-asiassa huomion siihen, että tietyissä kulttuureissa ei naisten sallita lähteä kotoa opiskelemaan kieltä ja muuta vastaavaa. Se, että viisitoista vuotta Suomessa oleskellut nainen ei vielä osaa sanaakaan suomea, on mielestäni aika surullista. Jos menen 2 viikoksi Kreikkaan, niin osaan siellä jo aika paljon sanontoja. Mutta jos viisitoista vuotta ihminen on Suomessa eikä osaa sanoa yhtään mitään suomen kielellä, niin silloin se vaatii näitten miesten kouluttamista siihen, että me elämme Suomessa, jossa naisella on yhdenvertaiset oikeudet opiskella ja kehittää itseään. Elikkä tähän seikkaan pitäisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota, silloin kun maahanmuuttajia kotoutetaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Liikennealan ammattioppilaitoksen yhdistäminen Helsingin tekniikan alan oppilaitokseen on periaatteessa mielestäni kannatettava hanke. Kuulisin kuitenkin mielelläni tarkemmin hankkeen ajoituksesta.

Opetusvirastossa on samaan aikaan käsittelyssä konsulttiselvitys, jossa esitetään Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen jakamista kahtia. Vai liekö tuo konsulttiselvitys ajoittunut turhaan tehtäväksi.

Päätöksen perusteluissa puhutaan kilpailuttamisen edellytysten vahvistamisesta. Se tuntuu hieman erikoiselta perustelulta, kun liikennealan ammattioppilaitos on tällä hetkellä ainoa Helsingin alueella sijaitseva aikuisille tarkoitettu liikennealan koulutusta antava oppilaitos.

Tähän asiaan liittyy muutama resursseja koskeva ongelma, jonka haluan ottaa esille.

Opettajien vakansseja on liian vähän. Lisäksi on vaikeuksia saada päteviä opettajia. Tätä ongelmaa ei ainakaan helpota se, että valtuusto äsken päätti hylätä esityksen, jolla olisi voitu parantaa työntekijöiden palkkausta. Päätöksen perusteluissa kerrotaan myöskin, että Heltech'illä ei ole osoittaa liikennealan ammattioppilaitokselle opetustiloja. Haagan tiloissa - jotka eivät suoranaisesti kuulu tilana tälle opetukselle, jota liikennealalla harjoitettaisiin - on tarvetta pikaiseen peruskorjaukseen, joka sitoo tietysti voimavaroja. Lisäksi - mainitun konsulttitoimiston mukaan - Heltech'illä on liian vähän tilaa, noin 650 opiskelijan verran, jo ennen tätä nyt esitettyä yhdistämistä. Perusteluissa kerrotaan sekin, että opetusvirastolla ei ole tarjolla asianmukaisia tiloja liikennealan ammattiopetukseen.

Esitänkin hyväksyttäväksi seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii tekniikan ja liikennealan ammatillisen koulutuksen tarvitsemien lisätilojen saamista esimerkiksi rakentamalla logistiikka-alaa varten opetustilat Itä-Helsinkiin.

Samalla pyydän kiinnittämään huomiota siihen, että suullisesti esittämässäni versiossa korjaan teille jaetussa paperissa olevan viimeisen sanan, jota minun ystävällisesti pyydettiin vaihtamaan vähän laajemmaksi käsitteeksi, eli "Vuosaari" -sana on esityksessäni vaihdettu sanaksi "Itä-Helsinkiin".

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Maija Anttila Harry Bogomoloff

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu