(Alkuosa nauhoituksesta valitettavasti puuttuu.)

... neuvottelukuntaan nimitetään, johtaa joka tapauksessa väärentyneeseen lopputulokseen sen takia, että näillä, ennen muuta kokoomuksella, sosiaalidemokraateilla ja vihreillä on sellainen asema pääkaupunkiseudulla, että heille itse asiassa näistä paikoista lankeaa huomattava osa ja sitten Kauniaisten kautta mukaan tulee myös RKP kuvaan tavalla, jossa RKP:n asema korostuu muihin pienempiin ryhmiin nähden väärällä tavalla.

Tässä mielessä on täysin selvää, että jotain oikaisua pitäisi tehdä. Olisikin järkevämpi koota tämä neuvottelukunta - oli sen koko sitten mikä tahansa - kuitenkin niin, että se heijastaisi koko pääkaupunkiseudulla olevia poliittisia voimasuhteita ja johtaisi näin siihen, että myös ns. pienet ryhmät olisivat mukana kuvioissa uudella tavalla. Onhan niin, että kun Helsingissä valitaan tietty määrä jäseniä lautakuntiin, niin myös esimerkiksi Vasemmistoliitto saa sinne osansa ihan jo poliittisen painoarvonsa vuoksi. Tässä mielessä on aika omituista, että koko seudun asioita ratkottaessa ja yhteistyötä kehitettäessä tämä puoli kokonaan jäisi syrjään. Tämä koskee Vasemmistoliiton lisäksi myös muita pieniä ryhmiä. Se, että nyt esitetään neuvottelukunnan kokoonpanon täydentämistä, on eräänlainen korjaus asiaan, mutta sanoisin sittenkin, että varsin muodollinen. Se saattaa johtaa pienryhmien osalta vaikeaan tilanteeseen siltä osin, että yhden jäsenen nimeäminen - neljästä eri kaupungista kun on kysymys - saattaa johtaa ryhmien sisällä painotusvaikeuksiin ja siten eräänlaiseen kujanjuoksuun.

Esitän toivomuspontena, että

valittaessa ensi kaudella uutta pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaa, valinnassa noudatetaan kuntalain 81 §:n 4 momenttia eli että neuvottelukunnan kokoonpano vastaa kaupunkien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta pääkaupunkiseudulla kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Valitan, etten ole ehtinyt ennakkoon hoitaa pontta monistukseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Valtuutettu Saarnio puhui hyvin paljon niitä perusteluja, jotka minunkin puheenvuorooni liittyvät.

Haluaisin korostaa sitä, että me puhumme nyt sellaisesta asiasta, joka liittyy valtuuston päätösvallan siirtymiseen vähitellen, yhä useammissa asioissa, tosiasiallisesti pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle. Nyt tehty esitys laajentaa neuvottelukunnan edustavuutta hieman. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin kunnallisen demokratian periaatteiden kannalta kyseenalaisia piirteitä.

Ensinnäkin neuvottelukunnan jäsenyys perustuu edelleen pääsääntöisesti asemavaltuutukseen, kuten valtuutettu Saarnio toi esille. Kokoonpanon täydentämisestä poliittisen edustavuuden laajentamiseksi päättää tämän esityksen mukaan neuvottelukunta itse. Tämä tarkoittaa siis sitä, että suurimmat poliittiset ryhmät ratkaisevat sen, laajennetaanko neuvottelukuntaa tai sen poliittista edustavuutta, mitä en voi pitää demokraattisena menettelytapana.

Toiseksi: esitykseen on kirjattu periaate, jolla neuvottelukunnasta suljetaan pois pienet ryhmät. Käytännössä tämä tarkoittaa - jos viime aikojen keskustelua ajattelemme - sitä, että päätöksenteon ulkopuolelle pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan osalta suljetaan nimenomaan ne ryhmät, jotka esittivät kritiikkiä pääkaupunkiseudun yhteistyösopimukseen ja jotka vastustivat sopimukseen sisältyviä pyrkimyksiä siirtää ylikunnallisille yhtiöille mm. joukkoliikennettä, vuokra-asumista, ammatillista koulutusta ja vesilaitoksia koskevia palveluja.

Kunta- ja palvelurakennehankkeelle on asetettu suuria tavoitteita. Eivätkö ne kestä avoimuutta, kritiikkiä, erilaisten mielipiteiden huomioon ottamista ja kaikkien asukkaiden vaaleilla valitsemien edustajien tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia? Tämä on se poliittinen demokratiavalinta, joka sopimuksen yhteydessä tehdään. Onko toista mieltä olevien syrjäyttäminen päätöksenteosta ja pakkokeinot "Sipoo -kaappauksen" -tyyliin se hallintomalli, jota pääkaupunkiseudun yhteistyölle ollaan rakentamassa?

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto päättää hylätä ehdotuksen pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan laajentamisesta ja velvoittaa kaupunginhallituksen neuvottelemaan pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ratkaisusta, jolla turvataan kaikkien valtuustoryhmien edustus neuvottelukunnassa.

Tämä oli siis esitykseni.

Mitä muuten tulee seudulliseen yhteistyöhön, haluan toistaa ryhmämme aiemmin esittämän kannan, että nykyinen hajanainen ja epädemokraattinen seutumaakunta ja lääninhallinto pitäisi yhdistää yhtenäiseksi maakuntahallinnoksi, jonka johtoon kansalaiset valitsisivat vaaleilla maakuntavaltuustot ja pääkaupunkiseutu voisi olla yksi tällainen maakuntahallinto.

Päätösesityksessä ei - ainakaan sen tekstin perusteella - vastata myöskään henkilöjärjestöjen esittämään huoleen siitä, miten henkilöstön osallistuminen turvataan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan päätösten valmistelussa. Kysynkin kaupunginjohtaja Pajuselta, millä tavalla se on turvattu?

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettujen Saarnion ja Hakasen esityksiä.

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin kannatan valtuutettu Saarnion tekemää toivomuspontta, jonka tavoitteena on se, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan poliittista edustavuutta laajennettaisiin. Voisi puhua ns. YTV -mallista.

Haluan muutaman sanan sanoa taustaksi tähän.

Tämähän on hiertänyt Vasemmistoliiton valtuustoryhmääkin vähän kivenä kengässä, se, että tässä on ollut eri ryhmiä, tai on Vasemmistoliittokin ollut syrjässä lukuun ottamatta Paras -hankkeeseen liittyvässä yhteydessä valtuutettu Ojala on ollut edustajanamme. Ja näen muutoinkin laajemminkin tulevaisuutta ajatellen, meillä tulee väistämättä pääkaupunkiseudun yhteistyö lisääntymään ja syvenemään. Meidän täytyy löytää myös sellaiset toimivat päätöksentekorakenteet, jotka huomioivat kaikki ryhmät ja että päätöksenteko on demokraattista eikä karkaa. Täällä nousi esiin jo se, että se ei karkaa valtuustosta, mutta että se ei karkaa myöskään kaupunkilaisilta. Tästä syystä ylikunnallisten päätöksentekoelinten tulee olla läpinäkyviä ja ihmisten ymmärrettäviä. Tässä mielestäni on erittäin iso haaste, että millä tavalla me tulevaisuudessa luodaan tätä päätöksentekoa. Tässähän on herkästi käymässä niin, että pieni piiri päättää asioista ja ne tulevat ennalta valmisteltuina tänne meille valtuustoon ja meillä itse asiassa ei juuri ole sananvaltaa. Sipoo -esimerkissä on jo nähtävissä yksi sellainen esimerkki, jossa on näitä piirteitä jo olemassa. Toivon, että toivomusponsi hyväksyttäisiin ja että lähdettäisiin kehittämään tällaista YTV -mallia.

Jos emme vahvista demokraattisia päätöksentekoelimiä, käytännössä se tarkoittaa sitä, että meillä yhä enemmän valuu valtaa täältä valtuustosta virkamiehille. Virkamiehet ovat erittäin hyviä, kun kyse on valmistelusta - me tarvitsemme virkamiehiä valmisteluun - mutta päätöksenteko ja vaikutusmahdollisuudet pitäisi kuitenkin olla demokraattisesti valituilla elimillä. Pääkaupunkiseudun yhteistyössä tämä on tällä hetkellä ongelma ja sitä pitäisi pyrkiä poistamaan laajentamalla mm. tätä neuvottelukuntaa. Tämähän ei yksin ratkaise näitä ongelmia, mitä valtuutettu Saarnio otti esille ja joita minä omassa puheenvuorossani otin esille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämäkin keskustelu olisi ehkä helpompi käydä, jos kaikki läsnäolijat keskittyisivät siihen ja pitäisivät muita puheita kahvion puolella niin kuin yleensä tapana on.

Kritiikki, mitä valtuutetut Saarnio, Hakanen ja Puhakka esittivät, niin siinä on pieni totuuden siemen kyllä. Täytyy muistaa kuitenkin, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on osa valmistelua, se ei tee päätöksiä, varsinaisesti päätökset tehdään edelleen valtuustossa, niin kuin pitää tehdäkin, eli suoraan vaaleilla valitut kaupunkilaisten edustajat päättävät budjetista, isoista hankkeista ja niin päin pois. Ongelma olisi konkreettinen, jos päätösvaltaa oltaisiin muodollisesti siirtämässä pois valtuustojen käsistä.

Se mikä meiltä tällä hetkellä puuttuu ja joka toivottavasti korjataan jo heti seuraavan vaalikauden alussa, on se, että valtuusto asettaa siis strategisia tavoitteita, joita sitten eri valmisteluelimet, kuten neuvottelukunta, lähtisivät toteuttamaan. Tällä hetkellä Helsingiltä puuttuu kokonaisvaltainen strategia. Käsittelemme asiat kerrallaan. Usein todellakin käy niin, että ne ovat aika pitkään valmisteltu ennen kuin ne päätyvät valtuuston keskusteluihin.

Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on ottanut oman paikkansa ja on ollut erittäin hyödyllinen ja hyvä työkalu siinä, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä on saatu iso askel eteenpäin. Olemme aivan eri tilanteessa nyt, kun olimme esimerkiksi neljä vuotta sitten, saati aiemmin. Tämä esitys sinällään on aivan perusteltu, että ne poliittiset ryhmät, joilla on huomattavaa kannatusta useammassa pääkaupunkiseudun kaupungissa, pääsevät mukaan neuvottelukunnan kaikkiin kokouksiin.

Haluan muistuttaa valtuutettu Hakasta siitä, että ketään kriitikkoa ei ole suljettu ulkopuolelle. Mm. valtuutettu Hakasen valtuustoryhmän puheenjohtaja kutsutaan aina laajennetun neuvottelukunnan kokouksiin ja niissä käytäviin keskusteluihin, että kyllä siellä keskusteluyhteys kaikkien valtuustoryhmien kanssa on.

Se mitä on kyllä aihe kritisoida, on se, miten valtuutettuja kyetään nykyjärjestelmässä pitämään ajan tasalla siitä hyvin kiivastempoisesta valmistelusta, jota on tapahtumassa. Tähänkin on yritetty neuvottelukunnassa ja sen asettamassa koordinaatioryhmässä löytää uusia ratkaisuja. Toivottavasti tiedon kulku paranee ja keskustelu sen avulla monipuolistuu.

Tällaisessa vapaaehtoisessa yhteistyössä, jota pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä tehdään, kun emme ole kiinteämpään yhteistyöhön vielä päässeet, niin siinä on aina tämä demokratiaongelma. Aina on välillisesti valittuja neuvottelukuntia tai lautakuntia tai yhtiöitten hallituksia, jotka käyttävät joko valmisteluvaltaa tai ihan päätösvaltaakin. Tämä asia ei korjaannu valtuutettu Saarnion esiin ottamilla keinoilla. Se korjaantuu pysyvästi vain silloin, kun meillä on jonkinmoinen seutuhallinto ja sillä suorilla vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on ainoa kestävä ratkaisu tähän ongelmaan. Vaihtoehtona tietysti on se, että päästäisiin täällä kaupunkien yhdistämiseen, mutta se voi olla vielä vaikeampi ja vielä pidempi tie.

Olen ilahtunut, että valtuutettu Hakanen on tullut tässä Vihreiden pitkään ajaman mallin taakse ja asettuu myös tukemaan tällaista seutuhallintomallia. Se olisi sellainen ratkaisu, joka poistaisi valtuutettu Saarnion ja kumppanien kritiikin aiheet.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin huomauttaa valtuutettu Lehtipuulle, että se ongelma on se, että päätösvalta siitä, mitä esityslistalle tulee, niin se on ongelma. Silloin kun päätösehdotuksia valmistellaan pienellä porukalla ja kapealla ryhmällä, niin silloin loput ryhmät joutuvat valitsemaan ns. ruton ja koleran välillä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni vasemmalta tulleesta kritiikissä on paljon totta, että meillä on tässä nyt aika iso ongelma.

Tarkoitukseni oli sanoa, että tämä ongelma ratkeaa vain seutuhallinnolla, joka valitaan demokraattisesti. Osoituksena siitä, kuinka yksituumaisia vihreässä ryhmässä ollaan, niin näytimme vierustoverin kanssa keksineen tämän saman argumentin ihan toisistamme riippumatta.

Sen lisäksi haluan sanoa, että neuvotteluihin perustuva yhteistyö virkamieshallinnon päätöksenteon tasoa laskee sen takia, että kun päätöksiä saadaan aikaan vain yksimielisesti, niin että Kauniainenkin voi olla kantona kaskessa, niin se johtaa siihen, että ? kompromissi hyväksytään vaan sen takia, että ollaan yksimielisesti ? ja tavoitetaso päätöksenteossa laskee hyvin alas.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Lehtipuu kiinnitti huomiota aivan oikeaan asiaan, nimittäin tämä valtuutettujen tiedonsaantiongelma näistä seudullisista asioista kärsii voimakkaasti pienryhmien kohdalla, jos pienryhmät eivät ole edustettuina siellä. Silloin se vaikuttaminenkin on aika vaikeata, jos tietoa puuttuu.

Siltä osin katson, että valtuutettujen Hakasen ja Saarnion esitykset ovat kannatettavia. Kannatan niitä molempia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Halusin vaan tulla sanomaan, että se kritiikki, joka Vasemmistoliiton ja vihreitten osalta on tullut tätä demokraattisuutta tai epädemokraattisuutta kohtaan on sinänsä ihan oikeaa ja perusteltua ja legitiimiä. Näin se on. Mutta koska Kokoomus ei kannata uusia veroja eikä uusia virkoja eikä uusia vaaleja, niin meillä on kuitenkin eri ratkaisumallit kuin vihreillä tässä asiassa.

Mutta vakavasti puhuttuna, kun alkuvuodesta, itse asiassa helmikuun 15. päivään mennessä, jolloin pääkaupunkiseutu antoi yhteisen vastauksen valtiolle siitä, miten tämän alueen tulevaisuuden näkee, kun tätä keskustelua käytiin ja mietittiin asiaa ylemmällä tasolla, niin oli kaikille itsestään selvää, että on kolme vaihtoehtoa ratkaista tämä asia: joko kuntaliitos, jonkun tyyppinen seutuhallinto tai sitten vapaaehtoinen yhteistyö. Ja on itsestään selvää, että jos asiaa katsotaan vain demokratian näkökulmasta, niin kuntaliitos ja myös seutuhallintomalli ovat parempia kuin tämä. Se on itsestään selvä asia, jos sitä asiaa katsotaan vain tästä näkökulmasta.

Seutuhallintoa voi vastustaa monista syistä. Mutta jos olemme nyt tässä pragmaattisia, voimme todeta, että veli Lehtipuun kanssa - ja itse asiassa koko valtuusto siihen on sittemmin yhtynyt - toukokuussa Finlandia-talolla olemme sopineet vantaalaisten, espoolaisten ja kauniaslaisten ystäviemme kanssa, että nyt panostamme vapaaehtoiseen yhteistyöhön, katsomme, mihin se johtaa, mitä tuloksia sillä saadaan aikaan ja sitten tarkastellaan vuoden 2008 alussa sitä, mihin on päästy. Kun tätä vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta tehdään, niin silloin tietenkään asiaa ei voi lähteä välttämättä lähestymään kuntalaista ja tämäntyyppisistä edustautumisjärjestelmistä, jotka on luotu elimiin, joissa tehdään lopullisia päätöksiä, vaan silloin on kyse siitä, että kaupungit edustautuvat jollakin toisella tavalla. Tämä, että tätä nyt jo laajennetaan, on kuitenkin osoitus siitä, että sitä ei haluta tehdä pelkästään asemavaltuuspohjalta ja halutaan huomioida pienempien ryhmien näkökannat. Myönnän suoraan, että demokratianäkökulmasta tämä on edelleen ongelmallinen asia, mutta tämä on kuitenkin pienoinen parannus tähän kokonaistilanteeseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vapaavuori on siinä ihan oikeassa, että tähän saakka on päästy vain tähän pisteeseen ja on sitouduttu siihen, että katsotaan, miten tällä vapaaehtoisella tiellä päästään eteenpäin. Aikaa on erittäin vähän ja ratkaistavana erittäin isoja kysymyksiä. Se olennainen asia myös tässä meidän esittämässämme kritiikissä on se, että kyetäänkö tällä nykyjärjestelmällä tekemään vaikeita päätöksiä, kun päätöksenteon edellytyksenä on yksimielisyys. Jos kaivataan järjestelmää, jossa pitää tehdä myös enemmistöpäätöksiä, siihen ei ole mitään muuta keinoa kuin ottaa vaalitulot huomioon. Ja jos asiaa katsotaan pragmaattisesta näkökulmasta, niin silloin on kyllä parempi, että on suurilla vaaleilla, esimerkiksi kunnallisvaalien yhteydessä valittu seutuvaltuusto, joka enemmistöpäätöksiä pystyy ? tekemään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Vapaavuori aloitti hyvin jännittävästi. Hän myönsi, että on olemassa selvä ongelma ja sitten hän kertoi, että kokoomuksella on tähän ongelmaan eri ratkaisu kuin vihreillä, mutta sitten se viimeinen vaihe tästä jäi puuttumaan, että hän ei kertonut, mikä se ratkaisu oikein on.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Esitin edellisessä puheenvuorossani kysymyksen kaupunginjohtaja Pajuselle. Silloin hän ei seurannut valtuustossa käytyä keskustelua. Toivon, että voisi nyt seurata täällä käytettäviä puheenvuoroja. Ja koska hän ei todellakaan silloin ilmeisesti lainkaan kuunnellut, toistan kysymykseni. Millä tavalla tämän yhteistyösopimuksen valmistelussa on otettu huomioon henkilöstöryhmien esittämä huoli ja kritiikki mahdollisuuksista osallistua ylikunnallisen päätöksenteon tai esitysten valmisteluun pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa?

Valtuutettu Lehtipuu tuki monia esittämiäni ajatuksia. En malta olla mainitsematta siitä, että monta vuotta ennen kuin Vihreä Liitto perustettiin Suomeen, niin puolue nimeltä Suomen Kommunistinen Puolue ja SKDL:n eduskuntaryhmä tekivät useita ehdotuksia lääni-, maakunta- ja seutuhallinnon yhdistämisestä yhdeksi kokonaisuudeksi, jolle valittaisiin esimerkiksi kunnallisvaalien yhteydessä vaaleilla valtuusto johtamaan tätä toimintaa.

Mitä tulee sitten valtuutettujen roolia koskeviin ongelmiin, tiedonkulun ongelmiin ja yleensäkin pääkaupunkiseudun yhteistyötä koskevan päätöksenteon demokratisoimiseen, on ilahduttavaa, että nämä ongelmat tunnustetaan täällä laajasti.

Omasta näkökulmastani on kuitenkin hämmentävää, että nämä esteet eivät ole niistä ryhmistä riippumattomia, jotka täällä sanovat tunnustavansa ja näkevänsä nämä ongelmat. Nämä esteet ovat olleet esillä, kun valmisteltiin kunta- ja palvelurakennehankkeen puitelakia. Mm. oma ryhmäni esitti tässäkin salissa useampaan kertaan, että tuon lain valmistelua koskevissa lausunnoissa Helsingin kaupunki ja muut tahot ottaisivat esille sen tarpeen, mikä liittyy hallinnon demokratisoimiseen tässä kuntien yhteistyössä tai ylikunnallisessa toiminnassa. Teimme myös tätä koskevan esityksen, kun lausuntoa puitelaista valmisteltiin, mutta eduskuntapuolueista yksikään ei sitä esitystä siinä vaiheessa kannattanut.

Olen myös tehnyt täällä useampaan kertaan ehdotuksen - jonka katson olevan aika samansuuntainen kuin valtuutettu Lehtipuun äsken esittämä toivomus - että valtuusto voisi paremmin seurata sitä kokonaisuutta, joka on valmistelussa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa jo ennen kuin se tulee neuvottelukunnassa sopimisvaiheeseen tai esitysten varsinaiseen käsittelyvaiheeseen. Haluaisin tältä osin täydentää valtuutettu Lehtipuun näkökohtia. Olisi tärkeää, että siinä vaiheessa valtuusto voisi käsitellä erilaisia vaihtoehtoja tai keskustella niistä eikä niin, että meille sitten tulee sellainen tilanne, jossa ei vaihtoehtoja enää ole tarjolla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Hakaselle ja hänen kysymykseensä, ensinnäkin pahoittelen, että en heti vastannut. Ajatukseni oli se, että seuraan keskustelua ja odotan mahdollisia muitakin kysymyksiä, että vastaan niihin samalla kertaa.

Kysymykseen siitä, miten henkilöstö osallistuu seutuyhteistyöhön, niin lähtökohtana tietenkin on se, että kaikki päätöksenteko yhteistyömallissa tapahtuu kaupungeissa, eli siihen ei tule muutoksia. Ja samoin, noudatamme kaikkia voimassa olevia yhteistoiminnan periaatteita, mitä kaupungeissa on käytössä, eli siihenkään ei tule muutoksia. Mutta seutuyhteistyötä varten on perustettu erityinen seurantaryhmä, jossa on edustettuna kaikkien pääsopijajärjestöjen nimeämät edustajat. Olen käyttänyt keskustelussa kielikuvaa, että tämä seurantaryhmä on tiedollisesti samassa asemassa kuin esittelyistä vastaava kaupunginjohtajien kokous. Näin ollen seurantaryhmäkokouksessa, viime kokouksessa esimerkiksi, olivat kaikki kaupunginjohtajat paikalla. Uskon, että tämä asia on varsin hyvässä hoidossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aivan aluksi olisin todennut, että on erittäin hyvä, että olemme tässä yhteistyössä menossa eteenpäin. Olisin muistuttanut, että mikäli ministeri Manninen ei olisi aikoinaan selvitystä asiasta käynnistänyt, niin ehkä emme olisi tänä päivänäkään tässä tilanteessa. Ministeri Manninenhan itse piti seutuhallintoa nimenomaan tavoitteellisena tällekin alueelle. Mutta silloin kun hän sitä keskustelua käynnisti, ei sille kovin paljon kannattajia löytynyt, ehkä vihreitä ja keskustaa lukuun ottamatta. Mutta tänä päivänä huomaan ilokseni, että tämän ajatuksen taakse alkavat tulla yhä muutkin. Toivon, että jonain päivänä, jos ei alueella kuntaliitoksia tapahdu, niin sitten seutuhallinto toteutuisi.

Valtuutettu Saarnion pontta Keskustan ryhmä tulee kannattamaan. Mielestämme olisi tärkeää, että nimenomaan sen suhteen, miten kunnallisvaaleissa puolueet saavat ääniä, se näkyisi edustuksessa.

Totean myös - ja te muut puolueet tiedätte sen saman - että ei välttämättä espoolainen keskustalainen tai espoolainen kokoomuslainen pysty edustamaan helsinkiläistä keskustalaista tai helsinkiläistä kokoomuslaista. Kyllä meidän mielipiteet saattavat mennä iloisesti ristiin naapurikunnissa olevien luottamushenkilöiden kanssa. Tämä ei ole puoluekysymys monestikaan. Tämä on enemmänkin kotipaikkakysymys tällä seudulla.

Jatkaisin vähän tästä, mihin valtuutettu Peltokorpi lopetti.

Me tunnemme huonosti päätöksentekoelimiä naapurikunnissa ja yleensäkin päättäjiä. Kun olemme pääkaupunkiseudun neuvottelukunnasta ja sen poliittisesta edustavuudesta useamman kerran puhuneet, niin se on tietenkin tärkeää. On tärkeätä, että ylätasolla toimitaan. Mutta kyllä olisi tärkeätä kiinnittää huomiota myöskin siihen, mitä ihan arkipäivän päätöksenteossa tehdään, minkälaisia yhteyksiä siihen luodaan. Minua ainakin hätkähdytti se, kun kiinteistölautakunta kävi asuntomessuilla Espoossa vierailulla Espoon kiinteistölautakunnan luona - meillä oli hyvä päivä siellä - kuinka vähän meillä on sentyyppisiä kontakteja. Siihen meidän ehkä pitäisi, tähän lautakuntatason yhteistyöhön kiinnittää enemmän huomiota. Ei voi syntyä mitään aitoa yhteistyötä kaupunkien välillä, jos ei vähän laajemmin tunneta ja tiedetä ja olla mukana kehittämässä asioita.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässähän on siis kyse niistä toimenpiteistä, joihin virastojen ja laitosten olisi pitänyt ryhtyä sen jälkeen, kun arviointikertomus on viime kesänä täällä valtuustossa hyväksytty ja siinä on niitä asioita, epäkohtia ja ongelmia tuotu esille.

Haluan kiittää tässä yhteydessä nyt kaupunginhallitusta ja valmistelua tästä lausumasta, joka esityslistan sivulla 5 on alhaalla viimeisessä kappaleessa. Tässä kaupunginhallitus kiinnittää huomiota siihen, että virastojen ja laitosten antamissa selvityksissä toistetaan pääsääntöisesti lautakuntien arviointikertomuksissa annetuissa lausunnoissa esitettyjä toimenpiteitä ja ne ovat puutteellisia. Tämä on seikka, josta olen täällä moneen kertaan puhunut, että virastoista ja laitoksista saa aina vain vanhoja selityksiä ja koottuja kertomuksia ja siellä ei oikeasti ryhdytä toimenpiteisiin kaikkien niiden asioiden osalta, joista arviointikertomuksessa mainitaan.

Viime vuonna oli kyse siitä, että pyysimme näitä toimenpiteitä lokakuun loppuun mennessä. Silloin huomasimme, että se oli liian nopea, aikataulu liian, he eivät pystyneet valmistelemaan näitä asioita siihen mennessä. Ainakin silloin annettiin selitykseksi tämä. Nyt jatkettiin sitä aikaa. Elikkä viime kesänä, kun valtuusto hyväksyi arviointikertomuksen, niin siinä oli samalla se, että selostus toimenpiteistä pitää antaa vuoden loppuun mennessä. Elikkä nyt on siis vuoden viimeinen valtuusto ja edelleenkään ei näitä toimenpiteitä ole kunnolla suoritettu eikä tätä ohjelmaa otettu vakavasti.

Elikkä tämä on äärettömän tärkeää, että kaupunginhallitus kiinnittää tähän asiaan huomiota ja toteaa lopuksi, että seuraavalla kierroksella on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että selvitykset paremmin toisivat esille ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty arviointikertomuksen johdosta, esimerkiksi sitten ohjeistamalla tämä selvityspyyntö tarkemmin. Juuri tästä on kyse ja juuri näin pitää menetellä. Täytyy vaan tehdä niin, että meidän täytyy jumpata tätä juttua vuodesta toiseen niin kauan, kunnes rauta lopultakin taipuu.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olin viime viikonloppuna lomalla Lontoossa. Se oli monella tavalla mielenkiintoinen matka. Tietysti Lontoo on äärimmäisen mielenkiintoinen paikka ja se kiinnostavimpia seikkoja, miten upealla tavalla siellä näkyy eri vuosisadat ja eri vuosikymmenet. Tältä vuosituhannelta ehkä huomiota herättävin on tämä Sir Norman Fosterin omituinen ohjusta muistuttava pilvenpiirtäjä, joka on tätä "vau -arkkitehtuuria" ilmeisesti, jota on Helsinkiin peräänkuulutettu, että Helsinki saa "vau -arkkitehtuurin" kautta ominaispiirteitä, sellaisen jonkun tunnistettavan talon, niin kuin vaikkapa Sidneyn oopperatalo tai joku muu. Tämä on ihan mahdollista, miksei ei "vau -arkkitehtuuria". Mutta ei kaupungin henki, kaupungin kulttuuri, se mitä kaupunki on, se ei rakennu niinkään sen kautta, että tehdään pelkästään jotain uutta mahtipontista ja upeata, vaan ennen muuta kaupungin henki rakentuu sitä kautta ja se kiinnostavuus ja mielenkiintoisuus, että säilytetään vanhaa, muokataan sitä, tehdään siitä uusia mielenkiintoisia juttuja.

Yksi tällainen hanke, joka on etenemässä, on Linnanmäen vesitorni, jonne ollaan suunnittelemassa nyt konserttisalia. Upeasti päästään tällaista vanhaa hienoa tilaa käyttämään hyväksi. Olimme kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa Wienissä. Siellä vanhoista kaasukelloista oli tehty asuintaloja, aivan mielettömän hienoja. Eli tällaisia uusia innovatiivisia ratkaisuja etsiä mahdollisimman paljon myös Helsingissä. Yksi sellainen, Lontoossa hyvin tunnettu, on Tate Modern Thamesjoen varrella, nykytaiteen museo, joka on tehty vanhaan voimalaitokseen. Upeita tiloja suuressa turbiinihallissa, josta pystyy laskemaan, aikuinenkin mies, tänään 30 vuotta täyttävä, vielä nuorena 29-vuotiaana innostui niitä putkia liukuessaan, valtavat tilat, upea taidenäyttely, näyttelytilat. Sekin on upea ja sitä on kehuttu joka paikassa. Mutta sielläkin on se puute, että sielläkään ei ole riittävästi sitä vanhaa ehkä säilytetty kuitenkaan. Siellä on vain joitain muistoja sitten itse niistä koneistoista, joita siellä on ollut.

Nyt meillä on käsittelyssä Hanasaaren A-voimalaitoksen purkaminen. Alun perin aika yksimielisesti kaikki ovat olleet sitä mieltä, että hyvä, puretaan ja rakennetaan uusia asuntoja tilalle. Mutta aika muuttuu ja ihmiset heräävät ja nostetaan tällaisia tärkeitä asioita esille. Hanasaari A on ollut yksi sellainen. Minäkin olen herännyt vasta myöhemmin, ensimmäisten päätösten jälkeen siihen, pohtimaan, että voisiko Hanasaaren A-voimalaitos olla sellainen paikka, josta me voitaisiin yksi tällainen mielettömän hieno, omaperäinen, Helsinkiin omaleimaisuutta tuova paikka rakentaa. Se turbiinihallihan on aivan upea. Kävin siellä tutustumassa sisällä, se lasiseinä ja muuta. Toinen puoli on jo - myönnettäköön - näin maallikostakin näyttää, että aika hankalasti muokattavissa. Mutta tätähän me emme tiedä, me päättäjät. Nyt meille on tuotu esitys, jossa todetaan, että Hanasaaren A-voimalaitos puretaan - maksaa valtavasti - asuinrakentamisen tieltä.

Mielestäni olisi - valtuuston arvovallan ja sen kannalta, minkälaista kaupunkikuvaa rakennamme - tärkeää, että meille tulisi se tieto, kun nyt on vähän ristiriitaista tietoa siitä, että purkautuuko se, laitteet purettaessa se rakennus vai onko sitä otettavissa käyttöön? Onko sellaisia tahoja, jotka haluaisivat kulttuuriin, liikuntakäyttöön sitä? Kun nyt ei ole mikään kiire. Huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa on osayleiskaava tältä alueelta taas kerran käsittelyssä, joten sitä ei tulla pitkiin aikoihin vielä rakentamaan, niin meillä ei ole mikään tulenpalava kiire lyödä lukkoon, että nyt puretaan välittömästi. Meillä on oikeasti nyt aito mahdollisuus, joka ei viivytä millään tavalla hanketta, ottaa uuteen pohdintaan se, että voitaisiinko me Tate Modernin kaltainen upea keskus tälle uudelle asuinalueelle, joka sinne tulee, ? , jossa olisi liikuntaa, jossa olisi kulttuuritiloja, jossa säilytettäisiin vähän niitä vanhoja mielettömiä laitteita, jotain turbiineita purettaisiin, sieltä saataisiin niitä isoja tiloja, että onko tällainen mahdollista ja mitä se taloudellisesti kustantaisi? Mielestäni viisas valtuusto ja viisas päättäjä tekee sen ratkaisun tässä vaiheessa, että ennen kun tehdään lopullista purkamispäätöstä, ennen kuin päätetään, että tällaista tilaa ei oteta käyttöön, niin selvitetään oikeasti, että mitkä ne mahdollisuudet, mitkä ne kustannukset ja mikä olisi se käyttötarve, koska tästä jos mistä tämä uusi koko asuinalue voisi saada mahtavan paikan. Siellä olisi isot hallit, joissa voisi olla kulttuuria. Siellä voisi olla liikuntaa. Olen miettinyt niitä isoja syviä siiloja. Sinnehän saisi vaikka esimerkiksi vuorikiipeilyä, seinäkiipeilyjuttuja, kaikkea, joka on hirveän suosittua liikuntaa, johon meillä ei ole tiloja Helsingissä. Sitähän voisi muokata vaikka mihin ja kuitenkin se toisi upealla tavalla yhden osan sen asuinalueen historiaa ja kaupungin historiaa ja teollista historiaa esille.

Sen vuoksi mielestäni tätä kannattaisi vielä pohtia ja asia kannattaisi vielä palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että me tietäisimme, että olisiko se ylipäänsä mahdollista. Voihan olla, että selvityksen tulos on, että sitä ei yksinkertaisesti voida edes säilyttää tai ettei ole käyttöä sille. Mielestäni olisi järkevää, että me selvitettäisiin tämä asia ennen kuin teemme lopullisen päätöksen tämän tilan tai voimalaitosrakennuksen purkamisesta, koska sitten kun me sen purkaamme, niin sitä ei voida takaisin saada.

Sen vuoksi teenkin seuraavan palautusesityksen:

Ehdotan, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että ennen purkupäätöstä selvitetään Hanasaari A-voimalaitoksen säilyttäminen ja muokkaaminen uusiokäyttöön esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä sen käyttötarve.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ikävimpiä piirteitä päätettäväksi tulevien asioiden valmistelussa kaupunginvaltuustokauden aikana mielestäni on ollut se, että vaihtoehtoiset ratkaisut jätetään usein kokonaan selvittämättä tai jos niitä selvitetään, niin niistä ei ainakaan esitetä kovinkaan paljon tietoa valtuustolle. Näin on käynyt eräiltä osin tässä Hanasaari A-voimalaitosta koskevassa esityksessä.

Kyse on kalliista hankkeesta. Purkamiselle tulee toistasataa miljoonaa euroa hintaa. Jo tästä syystä tietysti vaihtoehtojen selvittämisen olisi pitänyt kiinnostaa. Voi myös kysyä, kuinka olennainen ero on Sörnäisten alueen kehittämisen kannalta sillä, jääkö alueelle tämä voimalarakennus uudessa käytössä vai rakennetaanko sinne kolme korkeaa hiilisiiloa?

Energiatuotannon polttoainehuollon varmistamisen erilaisia vaihtoehtoja kyllä selvitettiin tekniselle lautakunnalle ja hyvä niin. Mutta ne ovat vain yksi osa tämän asian ratkaisussa. Kaupunkisuunnitteluviraston puolelta ei ole tullut valtuustolle sellaisia tietoja, joiden perusteella voisi nähdä, että on selvitetty tosissaan vaihtoehtoja.

SKP:n ja asukaslistan ryhmässä emme ole ottaneet lopullista kantaa voimalarakennuksen kohtaloon. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että valtuuston päätöksenteon pohjana pitää olla tietoa vaihtoehdoista ja niitä koskevista selvityksistä.

Tästä syystä kannatan valtuutettu Arhinmäen esitystä asian palauttamisesta.

Herra puheenjohtaja.

Ihan tähän epämuodollisesti alkuun voisin pienellä kädennostoäänestyksellä kysyä, kuinka moni teistä hyvät valtuutetut ovat käyneet Hanasaari A-voimalassa sisällä? Kuten arvata saattaa, kovin harva meistä, koska voimalaitos on niinä vuosina, kun se on ollut käytössä ja sen jälkeenkin tiukasti suojattu ylimääräisiltä kävijöiltä. Kiinteistöhän on meille ulkoa päin kaikille varmastikin tuttu.

Ikävintä: tämän purkamispäätöksen takana on helsinkiläisen kaupunkisuunnittelun yksioikoisuus ja se, että olemassa olevaa rakennetta, joka alueella on, ei kunnioiteta. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen asemakaava tai muu päätös, missä halutaan lähteä siitä liikkeelle, että ensin kaikki nurin ja sitten uutta tilalle. Näin me koko ajan kadotetaan kaupunkimme monimuotoisuutta ja kaupunkimme historiallisia kerroksia.

Tämäntyyppinen vanha voimalaitos voisi nimenomaan olla moottori tulevaisuuden suunnittelulle ja koko alueen tulevaisuudelle. Voimalaitoksesta voitaisiin ottaa myös vähän mittakaavamallia tulevalle alueelle. Muistatte varmaan, että kyseinen voimalaitos on Merihaan naapurissa. Eli tulevaan Hanasaareen periaatteessa mahtuisi myös ns. isoja massoja voimalaitoksen lisäksi.

Itseltäni on moneen kertaan kysytty, että mitäs Helistö sinne sitten laittaisit, jos tämä kiinteistö, voimalaitosrakennus säilyisi. Mielestäni siinäkin on koko kirjo, koko spektri erilaisia vaihtoehtoja käytettävissä. Tietenkin tällaisessa voimalaitosrakennuksessa voisi ja pitäisi olla erilaisia kaupungin palveluita, kouluja, päiväkoteja, liikuntatoimen tiloja, nuorisotiloja. Luonnollista moiseen rakennukseen olisi sijoittaa kulttuurin erilaisia toimijoita. Muistettakoon, että esimerkiksi Tekniikan museomme on aivan liian pienissä tiloissa tällä hetkellä Vanhankaupunginlahdella. Suurin osa Tekniikan museon aineistosta, niistä museotavaroista on jossain Kehä III:n takana varastossa siten, että ihmiset eivät pääse niihin edes tutustumaan. Tällaiseen voimalaitokseen luonnollisesti tulisi elinkeinoelämää, isompia ja pienempiä yrityksiä. Tällaiseen voimalaitokseen kannattaisi rakentaa mm. asuntoja.

Maailmalla on useita voimalaitoksia valjastettuna uudiskäyttöön. Valtuutettu Arhinmäki taisi puhua Thatemodern -museosta, taidemuseosta, joka on Lontoossa. Vastaavanlaisia on torontolainen The Power Plant, Contemperery Art Gallery tai sitten Sidneyn ja koko Australian kaikkein suosituin museo, The Powerhouse museum, jossa on tieteen, teknologian, muotoilun, teollisuuden, jopa avaruustekniikan ja musiikin erilaisia näyttelyitä. Muita vastaavanlaisia kohteita, muutamia vielä mainitakseni, on Austenissa Texasissa oleva Seahorn Powerplant, joka on tällainen monimuotoinen kaupunkikeskus. Siellä on toimisto, kauppoja, asuntoja, hotelleita, ravintola ja erilaista monitoimitilaa. Ehkä mielenkiintoisin on Texasin Newblonfelds'ssa tällainen Chomal Powerplant, jonne on tehty 108 isoa loft -asuntoa. En itse ymmärrä, miksi täällä Helsingissä ollaan jotenkin niin, onko oikea sana "vanhoillinen" tai jotain muuta tai epäluovia, että me haluamme vain moiset rakenteet purkaa. Varsinkin puramme moisia rakenteita kysymättä esimerkiksi kulttuurilautakunnalta tai kaupunginmuseolta asiasta mielipidettä.

Teen ilman muuta palautusesityksen tästä purkusuunnitelmasta, joka kuuluu näin:

Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamisen vaihtoehdoksi tutkitaan myös voimalakiinteistön muita käyttömahdollisuuksia.

Menetin muuten yöuneni tämän asian takia viime yönä. Muistaakseni ensimmäinen tällainen valtuustopäätös, joka jostain syystä minua on niin paljon kaivertanut. Mutta se nyt on minun oma ongelmani.

Yritin saada vielä vähän valokuvaa tänne seinille heijastettua, mutta tekniikka - vanha ystäväni - oli suosiollinen.

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Helistön palautusesitystä.

Kannatan sitä paitsi voimalarakennuksen kierrätyskäytöllisistä syistä, jo siitä syystä, että alueen tuuliolosuhteet ovat poikkeukselliset. Lähialueistakin tulee entistä tuulisempi, jos sen rakennuskannasta tulee matalampi. Tällä hetkellä voimalarakennus suojaa edes vähän esimerkiksi Merihakaa, jossa saa kärsiä tosi kovasta tuulesta jo nyt.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa monilukuinen valtuustojoukko.

Sosiaalidemokraattina minua on usein herjattu ns. savupiippusosialistiksi ja nyt tämän päätösesityksen ja Hanasaaren yhteydessä pystyn itse asemoitumaan tähän rooliin myöskin erittäin hyvin.

Draaman kaari tämän päätöksen yhteydessä on ollut siitä ikävä, että tosiaan on vedottu kaupunginhallituksen helmikuiseen päätökseen, mitä kaupunginhallitus teki strategiakokouksessaan. Muistutan valtuutettuja siitä, että strategiakokouksessa tehty päätös kaupunginhallitukselta oli toimeksianto tutkia ja selvittää tämä asia. Ja niin kuin usein on, niin tieto lisäsi kyllä tuskaa kahdessakin mielessä.

Ensimmäiseksi:

Kaupunginhallitus - ja nyt valtuusto - joutuu mielestäni aika kovan hintapoliittisen kysymyksen eteen. Hiililogistiikan siirto, siis voimalan purkaminen ja hiilikasan siirto, maksaa kertakustannuksena 127 milj. euroa ja sen lisäksi on arvioitu, että vuosittainen kustannusmeno on 10 - 11 milj. euroa. Tämä tekee kahdessakymmenessä vuodessa jo kustannusrakenteen, jossa puhutaan yli 300 milj. eurosta. On täysin käsittämätöntä, ettei valtuusto ja sen valmistelevat virkamiehet tällaisessa tilanteessa halua tehdä, mielestäni hyvin selkeästi sitä, mitä yleisesti normaali liikemaailmayhteyksissä ja oikeastaan valtionkin hallinnossa tehdään, rakentaa siitä kustannushyötyanalyysiä, siis sitä, että milloin kaupunki saa takaisin tämän investoidun pääoman tästä hiililogistiikan siirrosta, millä keinoin se raha tulee takaisin ja minä vuonna. Kaupunginhallitus vieraili viime kesänä Tanskassa, jossa ollaan rakentamassa metroa uuden kaupunginosan läpi. Siellä oli hyvin selkeä kustannushyötyanalyysi, jossa päädyttiin vuoteen 2048. Vuosi kuitenkin oli ja se oli laskettu. Vastaavanlaista oikeata päätöksentekomallia toivoisi myöskin Helsingin kaupungille. Tätä pitäisi edellyttää nimenomaan meidän virkamiehiltämme.

Toinen asia on se, että oikeastaan vasta tämän keskustelun alettua on herätty huomaamaan se, että eduskuntatalon kokoinen vahva betonirakennus olisi mahdollisesti erittäin hieno jossain toisessa uusiokäytössä, mitä täällä useampikin valtuutettu on jo mielestäni hyvin mielekkäästi maininnut. Tuntuu käsittämättömältä, että meidät asetetaan näin vaihtoehdottomaan tilanteeseen, ettei kerrota eikä viitsitä tehdä suunnitelmia siitä, mitä muita mahdollisuuksia tässä olisi. Pikemminkin on leimattu tämä asia jonkun näköiseksi kulttuurihörhellykseksi tai pelkästään jonkun näköiseksi huivinkudontakerhopaikaksi, kun kysymyksessä voi olla liiketoimintatiloja, museoita, kylpylöitä, loft -asuntoja tai sitten erilaisia kulttuuriratkaisuja. Itsekin olen työskennellyt melkein kuukauden tämän syksyn ajan tehtaassa. Se on toiminut erinomaisena tv-studiona. Niitäkään ei Helsingissä ihan liikaa ole tällä hetkellä.

Vielä näistä kustannuksista sen verran, että ollaan pystytty nyt oikeastaan laskemaan, että näillä kustannuksilla, millä ollaan nyt rakentamassa esimerkiksi kolme hiilisiiloa tälle alueelle, pystyttäisiin kolmekymmentä vuotta kuljettamaan Vuosaaresta hiili Hanasaareen, siis ihan normaalikuljetuksineen, jos oletetaan, että esimerkiksi tonni hiiltä maksaa 5 euroa kuljetus. Suosittelisin kaupungin selvittämään tämänkin kustannusvaihtoehdon. Ne hiilisiilot, joita ollaan sinne rakentamassa, niiden ulkonäkö ei erityisesti miellytä. Ne on arvioitu, että ne ovat maan pinnan korkeudelta noin 50 m korkeat ja 45 - 55 m leveät. Kolme tällaista hiilisiiloa Hanasaari B:n ja Hanasaari C:n väliin. Se on huikea asia. Siitä olisi kiva nähdä niitä kauniita arkkitehtihavainnekuvia, joissa iloiset hyvin pukeutuneet ihmiset kulkevat ja nauttivat elämästään. Tämäntyyppisiä havainnekuvia kaupungissa harvemmin meille näytetään. Nyt olisin mielellään ottanut sen.

Olen miettinyt, että minkä takia me oikeasti teemme nämä päätökset näin vaihtoehdottomana? Miksi ei osata katsoa tällaista rakennusta yhtä hyvin kuin osattiin katsoa vähän vanhempaa Suvilahden voimalaitosta? Mielestäni kaupunkisuunnittelun sinänsä arvostamani suunnittelija Mikael Sundman aika hyvin vastasi siihen jossain lehtiartikkelissa sanomalla, että kaupunki haluaa päästä eroon köyhyyden historiasta. Siinä ehkä se ydin jollain tavalla onkin. Täytyy vaan itse sanoa, että olematta kliseinen, niin mm. isoisäni on työskennellyt tuolla alueella ja tuossa tehtaassa ja minulla ei ole mitään tarvetta päästä eroon köyhyyden historiasta eikä erityisesti työn historiasta, vaan ymmärtää tämä monikerroksellisuus tämän kaupungin äärimmäisen selkeänä vahvuutena. Me nähdään, että meidän kaupunginosamme onnistuvat vain silloin, jos ne kiinnittyvät muuhun kaupunkirakenteeseen hyvin. Tällöin monikerroksellisuus auttaa. Vieressä on hyvä huono esimerkki, Merihaka, joka huutaa yksinäisyyttään eikä onnistu kiinnittymään kaupunkirakenteeseen. Uusi osayleiskaava, joka tälle alueelle rakentuu, voisi huomattavasti paremmin toimia ja tarjota asukkaille mahdollisuuksia, mikäli Hanasaari A säilytettäisiin.

Teen palautusehdotuksen, joka oikeastaan toiselta osaltaan vaan poikkeaa jo tehdyistä:

Kaupunginvaltuusto päättänee palauttaa hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään eri vaihtoehtoja Hanasaaren A-voimalaitoksen soveltuvuudesta uusiokäyttöön osaksi uutta osayleiskaavaa. Lisäksi suunnittelusta, voimalan purusta sekä kivihiililogistiikan siirrosta teetetään kustannushyötyanalyysi, jolla voidaan todentaa, onko hanke siitä aiheutuvien kustannusten arvoinen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minunkin mielestäni tämän hankkeen talous ei ole ihan järjellinen. Se on aivan liian suuri investointi siihen nähden, mitä sillä rahalla saadaan. Jos rakennettavaa tilaa tulee vain sen verran, että sen hinnaksi tulee neliöltä kohti 2 500 euroa, se on aivan liikaa.

En epäile, etteikö tämän hankkeen selvityksiä olisi tehty asiantuntemuksella ja huolella, mutta niiden ainoa lähtökohta näyttää olleen A-voimalan purkaminen ja hiilikasojen poistaminen silmistä. Muitakin vaihtoehtoja pitää tutkia, kun kansainvälisiä esimerkkejäkin on olemassa. Onko esimerkiksi hiilikasojen poistaminen lopulta aivan välttämätöntä? Muutamia vuosia sitten ympäristötaiteilijat mielestäni tekivät oivallisella tavalla näkyväksi kasat, joihin silmä oli jo tottunut. Saahan se näkyä, mistä kaupungin energia tehdään, ettei unohdu tämän energiatuotannon problemaattisuus.

Hanasaaren A-voimalalle on ajateltu jo monia uusiokäyttöjä. Sen pihalle mm. sopisi huvilateltan paikka. Liikunta ja kulttuuri tarvitsevat tilaa. Ja myös matkustajalaivojen terminaaleja, kun nykyisin niitä on pari kappaletta. Jos niitä olisi kolmas Hanasaaressa, niin liikenne jakaantuisi ja sen melu jakaantuisi tasaisemmin eri paikkoihin.

Sen lisäksi tässä on erikoinen paikka, energiatuotantoalue, jossa on paljon pilaantuneita maita. Myös tämän asian tutkiminen olisi juuri tässä kohtaa tärkein, koska se tulee vielä kalliimmaksi kuin muutamassa muussa paikassa - sitä on jo löytynyt, aika paljon sitä pilaantunutta maata - että suhteuttaa sitä näihin kustannuksiin ja siihen, mitä tällä rahalla saadaan.

Kannatan valtuutettu Helistön tekemää palautusesitystä.

Tässä on nyt tehty vissiin kolmekin, jos laskin oikein. Enkä ole ihan päässyt kärryille, kuinka paljon niissä on tosiasiallista eroa keskenään, mutta ehkä kun ne kirjallisesti saa, niin katsomme sitten, mikä on lopputulos.

Olin kaupunginhallituksessa strategiakokouksessa päättämässä hiukan sen tyyppisistä ratkaisuista, että satsataan asuntorakentamiseen ja puistoon tuolle alueelle ja siinä samassa päätöksessä hiilikasasta haluttiin päästä eroon ja sen lisäksi vielä purkaa A-voimalaitos tässä samassa kokouksessa, missä valtuutettu Pajamäkikin oli. Olemme toki tätä keskustelua seuranneet sen jälkeen. Ja mikä ehkä oleellista, niin tämän suunnitelman - joka ei ollut vielä valmis, vaan oli strateginen päätös - jälkeen on käynyt ilmi, että monet seikat tulevat paljon kalliimmiksi kuin mitä alun perin on ajateltu. En ole silti kokonaan luopunut siitä ajatuksesta, etteikö tuosta alueesta kannattaisi tehdä asuinaluetta ensisijassa. Sen sijaan olen tullut siihen tulokseen, että selvityksiä mm. A-voimalaitoksen vaihtoehtoisesta käytöstä kannattaa tehdä. Nyt täällä oleva esitys, ainakin se mitä kannatin, palautusesitys, lähtee siitä, että selvitetään, löytyykö muita vaihtoehtoja ja jos löytyy, niin katsotaan, kuinka ne soveltuvat sitten siihen kokonaissuunnitelmaan ja jos ne eivät sovellu tai osoittautuvat liian kalliiksi, olen valmis edelleen kannattamaan A-voimalaitoksen purkamista. Mutta tällä erää kannatan selvitysten tekemistä.

Minun lähtökohtani on se, että kaupungissa historiallisten arvojen kunnioittaminen erilaisilla asuinalueilla ja muilla alueilla on järkevää. Teollisuuskiinteistöjen uudelleenkierrättämisellä on huomattavasti suurempi kysyntä kuin mitä osaamme välttämättä tällä hetkellä kaupunkisuunnittelussa toteuttaa. Sitä pitäisi lisätä. Se on järkevää ja tuottaa mielenkiintoista kaupunkiympäristöä.

Olen käynyt Hanasaaren A-voimalaitoksessa. Se on omalta sisäinteriööriltään etenkin äärimmäisen kiehtova ja kiinnostava. Se on kuin jostain Alien -elokuvasta tai sukellusveneestä. Se on vallan mainio. Mutta mielestäni sen kierrättämisessä eteen tulee ongelmia. Kun se on enimmäkseen syvärunkoinen rakennus - jossa on paljon mielenkiintoista teollisuusestetiikkaa - niin jos sitä ruvetaan heti uudelleen kierrättämään, siellä saattaa käydä niin, että se mikä on kiinnostavinta, katoaa. Siinä suhteessa tämä kiinteistö ei ole ollenkaan niin helppo uudelleen kierrättää kuin vaikka Kaapelitehdas tai vaikka VR-makasiinit, josta keskusteltiin aikaisemmin. VR-makasiinien kohdalla tilanne oli vielä se, että se oli täysi toimintaa ja siellä oli yleisövolyymia, jopa suunnitelma, joka olisi ollut kaupallisesti uskottavasti pystyyn laitettavissa. Tässä voimalaitostapauksessa kaikki pitäisi alkaa alusta. Mutta jos sitä halutaan selvittää ja jos jotain hyviä ideoita syntyy, olen valmis niitä siinä vaiheessa kannattamaan. Meillä on oikeasti siis kaksi vaaraa tuossa uudelleen kierrättämisessä. Toinen puoli on siis se, että sieltä katoaa juuri se oleellinen osa, jos sitä lähdetään tehokkaasti uudelleen valjastamaan. Toinen puoli on sitten se, että vaikka se olisi kuinka hyvä, niin sen kiinteistötaloudelliset vaikutukset voivat olla oikeasti tosi isot, jos vaihtoehtona on sitten taas sen alueen asuntorakentaminen ja voi olla vaikeaa yhdistää näitä kahta juttua. Mutta ei välttämätöntä. Ja niin kuin sanottu, täällä päätetään tästä selvittämisestä. Sen puolesta aion äänestää ja kannustan muitakin niin tekemään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata palautusta tässä asiassa.

Pidän esitystä perusteltuna monesta eri näkökulmasta, enkä vähiten sen takia, että olen itähelsinkiläinen valtuutettu. Ajan lähes päivittäin tämän alueen ohi. Olen ollut myös Merihaassa vuosikausia töissä, nähnyt tämän rakennuksen siinä vieressäni.

Täytyy sanoa, että kun puhutaan Itä-Helsingin kehittämisestä, niin Kalasataman alue tulee olemaan merkittävä Itä-Helsingin portti. Mielestäni yleiskaavassa tehdyt periaatepäätökset ja ne suunnitelmat, mitä Kalasataman asuinalueen osalta tällä hetkellä on, ovat erittäin hyviä. Ne toisivat sellaista uudenlaista näkökulmaa ja laatua ja vetovoimaa Kalasataman alueelle, mutta myös koko Itä-Helsingin seudulle.

Tämän esityksen osalta minulla on ainakin lähtökohta se, että pidän erittäin tärkeänä, että energian saanti pystytään varmistamaan helsinkiläisille kaikissa olosuhteissa. Tässä on kysymys, ei pelkästään A-voimalaitoksen purkamisesta, vaan myös siitä, että polttoainesatama siirrettäisiin järkevämmin, toimivan B-laitoksen viereen, ja sitten toisaalta, että avohiilikasa saataisiin siirrettyä siiloihin. Tämä olisi kaupunkikuvallisesti järkevää ja perusteltua ja sen lisäksi myöskin ympäristönäkökulmasta mielestäni hyvä asia.

Helsingin Energia on tässä asiassa keskeisessä roolissa, mutta Energia ei ollut ainut, joka on tämän asian valmisteluun osallistunut, vaan tätä on valmisteltu perusteellisesti ja johdonmukaisesti eri lautakunnissa. Helsingin Energian tulorahoituksella pystytään hoitamaan tämä hanke. On huomattava, että Hanasaaren A-voimalaitos ei ole ollut käytössä enää moneen vuoteen energian tuotannossa.

Itse pidän todella tärkeänä, että saamme lisää asuntoja Helsinkiin. Meillä on jatkuvasti pulaa asunnoista, pulaa tonttimaasta. Nämä tulevat asuinalueet, joita tullaan rakentamaan, ne ovat lähes kaikki vanhoilla satama-alueilla. Niiden rakentaminen tulee olemaan kallista. Joudutaan tekemään täyttöjä ja puhdistamisia. Näihin pitää todella nyt panostaa. Kalasatama on yksi tärkeä alue.

Olen samaa mieltä, että kerroksellisuutta Helsingissä pitää olla, mutta tällä alueella sitä kerroksellisuutta on jo. Suvilahden voimalan alue on ihan hieno. Siellä on upeita vanhoja rakennuksia. Niitä voidaan ottaa kulttuurikäyttöön. Ne sijaitsevat lähempänä metroasemaa.

Sitten ylipäätään, niin kyllä minun - tietysti näistä voi olla montaa mieltä - oma mielipiteeni on, että Hanasaaren alue nykyisellään, kun siellä on se kivihiilikasa ja käytöstä poistettu A-laitos, ei tyydytä esteettisesti minun silmääni, että oikeastaan mikä tahansa uusi alue, ja varsinkin kun Kalasatamassa on hyvät suunnitelmat, on edistysaskel tälle alueelle ja edistysaskel helsinkiläisille.

Sitten se puoli, että Helsingillä mielestäni ei ole myöskään varaa tämäntyyppisiin ajatuksiin, että alettaisiin korjata vanhaa voimalaa, jonka korjauskustannukset tulisivat olemaan tosi kovat ja menetettäisiin samalla arvokasta rakennusoikeutta. Silloin kun me puhumme yhtä aikaa kouluverkkokeskustelua ja toimivista hyvistä kouluista ja niitten mahdollisesta alas ajosta, niin näen, että tässä pitää pystyä priorisoimaan.

Ja sitten lisäksi vielä se, että Kallion ja Hakaniemen alueella on aika vähän virkistysalueita, puistoalueita. Tämä A-voimalaitoksen aluehan on tarkoitettu osittain myös puisto- ja virkistysalueeksi. Tämäntyyppistä käyttöä tarvitaan tällä alueella, ja myös Kallion ja Hakaniemen alueilla asuvien asukkaiden kannalta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Pajamäen tekemää esitystä.

Itsekin tässä prosessissa mukana olleena olen havainnut, että mitä enemmän tätä asiaa selvitetään, sen vähemmän sitä tietoa kuitenkaan löytyy. Eli mielestäni, jos tämä asia palautetaan, on syytä se kustannushyötyanalyysi tehdä. Mutta toki olisin halunnut vielä myös jonkinlaisen selvityksen siitä, miten Helsinki turvaa energiahuoltonsa jatkossa uuden asunto- ja muun rakentamisen myötä.

Ordförande.

Jag håller med om de synpunkter som har framförts här vad gäller bevarande av de industriella miljöer som ännu kvarstår och jag kommer också att - vad heter det nu på svenska - yhdyn tähän palautusehdotukseen, jonka Kimmo Helistö on jättänyt.

Det här med estetik är en personlig fråga och jag måste säga att jag har alltid uppfattat kolhögen och de här kraftverken som någonting vackert, någonting attraktivt, för att de påminner oss om den historia och den stad som Helsingfors är - en industriell stad som har vuxit på hundra år från en sorts produktion till någonting som ser annorlunda ut i dag. Jag tycker att i den här beredningen så har jag saknat det att man hade fått alternativ, man hade tittat alvarligt på de alternativ som hade funnits, för att så att säga hitta möjligheter för att bevara det här kraftverket.

Det som Kimmo Helistö framförde här tidigare tycker jag är relevant -museiverksamhet, all sorts invånarverksamhet och också boende. Jag är tveksam till de stora ekonomiska insatser som avgiftningen, alltså behandlingen av den giftiga tomtmark som vi har, innebär. Gräver vi ner för stora summor här, när vi ännu kommer att måsta satsa mycket på de andra kajerna. Skulle det vara förnuftigare att hålla den här byggnaden, hålla giftet, asbesten, där inne och se hur vi kan återvinna byggnaden och sedan satsa de här insatserna på ...... ?

Arvoisa puheenjohtaja.

Minulla on sellainen käsitys, että jos tämä kysymys tämän Hanasaaren A-voimalan purkamisesta tai säilyttämisestä kunnolla tutkitaan, niin todennäköisesti päädytään purkamiseen. Mutta siitä huolimatta se kyllä kannattaa tutkia, koska ei se nyt ihan varmaa ole, että mihin siinä päädytään.

Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron valtuutettu Pajamäen puheenvuoron vuoksi, jossa hänellä oli mielenkiintoinen ajatus siitä, että nämä hiilisiilot ovat aika kalliita. Hiiltä käytetään kuitenkin aika vähän aikaa. Se ajatus, että varsinainen hiilivarasto olisi jossakin, jossa se olisi halvempi toteuttaa ja hiili kuljetettaisiin sieltä lautoilla tähän ja varastoitaisiin sitten vähän pienempään ja vähän halvempaan siiloon, jossa on ehkä kahden, kolmen, neljän viikon hiilimäärä. Se on kyllä mielenkiintoinen ajatus, joka olisi ehkä pitänyt selvittää myös ja voisi selvittää tämänkin jälkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kahteen asiaan. Toisena valtuutettu Arhinmäen tähän Lontoon näkökulmaan.

Valtuutettu Pajamäki puhui Vuosaaren vaihtoehdosta kivihiilikuljetusten suhteen, johon valtuutettu Soininvaara viittasi.

Se, että Vuosaaresta tuotaisiin kivihiiltä tänne, niin se ei ole mahdollista sen takia, että Vuosaaressa ei ole varauduttu millään tavalla siihen, että se toimisi hiilisatamana eli se ei onnistu.

Sen sijaan tämä nyt esitetty vaihtoehto pitää sisällään tämän, että siellä ovat sekä siilot että sitten etävarasto.

Sitten tämä kuva. Valtuutettu Arhinmäki puhui Lontoon unelmasta.

Itse uskon, että valtuutettu Arhinmäen ajatukset ja unelmat ja tämä tehty esitys eivät ole ristiriidassa millään tavalla. Tässä on kansikuva vuodelta 1999 olevasta Suvilahden mahdollisuus -kirjasesta, joka minulla on edessäni. Tässä lähtökohtana on, että se kulttuurin keskus, aivan metroaseman läheisyydessä, olisi Suvilahti, joka - luen tästä suoraan - "on paikka, jossa kaikki perustamisvaiheen, eli 1909 - 1913 rakennukset ovat arkkitehti Selim A. Linqvistin käsialaa. Ne muodostavat aistikkaan ja punnitun, hengeltään wieniläisvaikutteisen kokonaisuuden. Aikanaan laitokset olivat paitsi arkkitehtuuriltaan, myös konstruktioiltaan ja muulta tekniikaltaan moderneja. Ne ovat myös tärkeä luku kaupungin teollisuushistoriaa, onhan kyseessä kaupungin omien energialaitosten edustava alku. Suvilahden yhtenäinen rakennusryhmä on siis monella tapaa merkittävä, historiallinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus." Eli tämä on se idea, missä nämä kulttuurin mahdollisuudet voitaisiin testata ja se sijaitsee aivan metroaseman vieressä tulevaisuuden logistiikaltaan, eli kun metro jatkuu länteen ja mahdollisesti itäänkin, aivan parhaalla mahdollisella paikalla ja edustaa siis kaupungin teollisuusarkkitehtuurin parhainta ja myöskin teollisuuden alkua.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minäkään en kannata tämän asian palauttamista.

Olen syntyperäinen stadilainen ja viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Sörkassa ja nähnyt näitä voimaloita siellä ihan tarpeeksi ja harmitellut aina sitä, että rannat niiden osalta ovat olleet aika suljettuja. Sinänsä pidän vanhoista taloista ja haluan suojella niitä. Taistelin voimakkaasti makasiinien säilyttämisen puolesta ja olin siellä mukana mm. ihmisketjussa. Mutta Hanasaari A ei kuulu niihin rakennuksiin, joiden puolesta lähtisin ihmisketjuun. Tämä alue on hyvä tulevaksi asuinalueeksi. Sillä on loistavat liikenneyhteydet ja mikä mainiointa, niin sitten saadaan ranta kaupunkilaisten käyttöön.

Aika moni, joka täällä on kannattanut asian palauttamista, on puhunut sillä tavalla, palauttamisen puolesta on puhunut niin, että ehkä tämä kuitenkin sitten puretaan, mutta selvitetään nyt, että mitä tämä maksaa ja kauhistellut sitä, että tämä purkaminen on kallista. Vielä kalliimmaksihan se tulee, jos tässä vielä vetkutellaan ja ihmetellään ja sitten tehdään selvityksiä isot määrät isolla rahalla. Kaikkein halvimmaksihan tämä ratkaisu tulee, että päätetään tämä asia tänään tässä ja nyt ja ryhdytään hommiin.

Puheenjohtaja.

Pyysin puheenvuoron. Minä jo pelkäsin, että valtuutettu Puura jäisi aivan yksin puolustamaan kaupunginhallituksen esitystä. Nyt on onneksi tullut samansuuntaisia puheenvuoroja.

Valtuutettu Arhinmäki puhui alussa myöhäisherännäisyydestä. Kyllä nyt täytyy todeta, että juuri siitä on kiinni. Kun kaupunginhallitus vuoden alussa osana osayleiskaavaa tätä asiaa käsitteli, niin ymmärtääkseni asia silloin yksimielisesti käsiteltiin.

En mitenkään halua kollegoiden vakaumusta kyseenalaistaa, mutta jotenkin joskus tuntuu, että varma merkki siitä, että vaalit lähestyvät, on se, että talo, jossa on punatiilinen julkisivu, yritetään sitten säilyttää. Mutta ennen kaikkea pääargumentit ovat, että asenteet ovat muuttuneet niiltä ajoilta - mihin myös viitattiin - milloin Helsingissä tehtiin paljon pahaa jälkeä. Ja esimerkiksi tämä tavoite - mihin myös kaupunginjohtaja Pajunen viittasi - niin mielestäni sen paikan läheisyys ja aivan samantyyppisten tarkoitusperien toteuttaminen mielestäni puoltaa myös sitä, että tämä tehdään nyt niin kuin kaupunginhallitus esittää. Tämä liittyy siihen kokonaisuuteen, siihen kaavoituskokonaisuuteen, joka meillä täällä nyt on. Ja jos kerran halutaan, että Helsinki käyttää omia mahdollisuuksiaan mahdollisimman hyvin asuntorakentamiseen, silloin tällainen voi olla ja on perusteltua. Tietysti olisi voinut vaihtoehtoja tutkia paremmin. Mutta mielestäni tämä menee ehkä kuitenkin niin päin, että kun purkua on pystytty perustelemaan niin hyvin kuin tämän prosessin aikana on tehty, se ikään kuin sitten valitettavasti sulkee pois tarpeet tutkia niitä muita vaihtoehtoja sen tarkemmin.

En kannata palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä motiiveiden kyseenalaistaminen tältä puolelta, että on ihmisiä, jotka haluavat, että joku vanha rakennus suojellaan, niin voi sanoa, että ne motiivit ovat usein kyllä - sanotaan - aika kaukana korruptoituneista motiiveista, joista ainoastaan tulee olla huolissaan. Kun makasiineista päätettiin, oli yli vuosi seuraaviin eduskuntavaaleihin. Eduskuntavaaleja ja kunnallisvaaleja pidetään kahden vuoden välein. On aika vaikea päättää mitään niin, ettei sitä voitaisi tulkita vaalipoliittiseksi. Valtuutettu Johansson, ei ollut kovin tyylikästä.

Valtuutettu Puuralle sanoisin sen verran, että annetaan nyt vähän omituinen käsitys, jos sanotaan, että tällä päätöksellä turvataan energian saanti, kun käytännössä tiedetään, että kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin Energia ovat olleet pitkän aikaa napit vastakkain tässä kysymyksessä ja enemmän ja vähemmän Helsingin Energiaa on painostettu tähän ratkaisuun, joka ilman muuta tuo isoja uusia sekä kertakustannuksia että vuosikustannuksia Helsingin Energialle eikä tätä kautta ole omiaan turvaamaan Helsingin Energian toimintaa.

Vielä tästä palautuskeskusteluun mennäkseni, kaupunginjohtaja Pajunen - kiitos siitä - vaivautui käyttämään puheenvuoron, näytti Suvilahden alueen. En tiedä, missä se kuva oli otettu. Tulevaisuudessa tuollaista kuvaa ei pysty ottamaan, koska siitä mistä se kuva oli kuvattu niin sanotusti, niin siinä tulee olemaan ne kolme jättimäistä hiilisiiloa. Eli tällaisia havainnekuvien esittelemisiä ei pitäisi ihan tehdä noin heppoisesti.

Ja mitä tulee hiilten kuljettamiseen Vuosaaresta, niin sitä ei oikein voi perustella tällä hiilisatamasyyllä, koska meillä on Vuosaareen juuri tulossa satama. Kannattaa se tutkia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Syntyperäinen stadilainen Hannele Luukkainen kyseenalaisti kovasti muiden syntyperäisten stadilaisten kyvyn arvioida kaupunkia. Se on varmaan erilaista.

Ihmettelin sitä, kun hän sanoi, että rannat pitää vapauttaa. Ei kai kukaan, joka esittää nyt sitä, että selvitetään, voisiko Hanasaaren A-voimalaitosta käyttää myös kulttuuriin, liikuntaan ja muuhun toimeen, lähde siitä, että rannat olisivat sen jälkeen suljetut. Eikö sitä nimenomaan ajatella tällaisena alueena, jossa pystytään virkistäytymään ja se on yksi osa sitä ihmisten liikkumista ja varmasti rannat auki. Jos syntyperäinen stadilainen Hannele Luukkainen on huolestunut siitä, ettei saada rantoja käyttöön riittävästi, hänen kannattaisi olla nopeasti yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoomuslaisiin, oman ryhmänsä jäseniin. Nimittäin siellä huomenna on taas kaupunkisuunnittelulautakunnassa osayleiskaava ja siellä ollaan suunnittelemassa, että osa näistä rannoista, satamasta vapautuvista rannoista, sinne tulee omarantaisia tontteja, ettei niitä kaikkia rantoja ollakaan vapauttamassa. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että kokoomuksen sisällä on nyt nousemassa Hannele Luukkaisen muodossa kritiikkiä tätä osayleiskaavaluonnosta, suhteen sen yhteydessä.

Vielä näistä motiiveista:

Jos valtuutettu Johansson on yhtään seurannut sitä, miten valtuustossa eri ryhmät ja eri valtuutetut toimii, niin hän olisi ehkä huomannut sen, että silloin kun on kysymys jostain vanhan miljöiden suojelusta ja niiden uuteen käyttöön ottamisesta, niin kyllä ne ovat aika usein samat ryhmät ja samat henkilöt, jotka kokevat sen tärkeäksi riippumatta siitä, onko vaalit tulossa. Ja samalla lailla voisi ? jokainen nostamaan, kun vaalit on tulossa, niin siksi Sipoo -kysymys on yhtäkkiä RKP:lle ollut niin kovin tärkeä. Ihan samalla lailla voisi kyseenalaistaa sen motiivit sitten.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Pajamäelle, tämä siiloasia.

Teimme pikaisen tarkastelun ja sain sitten tiedon. Tämä kuva, itse asiassa siilot eivät olisi tämän edessä. Siilot jäävät tästä kuvasta oikealle. Ja tämä kuva, mikä tässä näkyy, on otettu B-voimalan katolta. Liitemateriaaleja kun tarkastelee, niin kyllä tämä kuva vieläkin olisi saatavissa.

Tässä on nyt puhuttu paljon, tässä keskustelussa estetiikasta ja modernista taiteesta ja muusta ylevästä. Hyvä niin. Ymmärrän senkin, että valtuutettu Luukkainen haluaa kokoomuksen valtuutettuna duunarikaupungin ja köyhyyden muistoistaan eroon.

Mutta se, mitä tässä keskustelussa ei ole mainittu, on se, että se mitä tämä alue todella tarvitsee, on lapsiperheet. Valtuutettu Helistön ja kumppaneitten palautusehdotuksessa - jota siis kannatan lämpimästi - ei ole kysymys tämän rakennuksen suojelusta, vaan tässä on kysymys siitä, että halutaan säilyttää tiloja ja luoda mahdollisuuksia kaupunkilaisille toimintaan. Tällä alueella kaikki myönteinen toiminta kulttuurin ja yhteisön hyväksi on paljon parempaa kuin toiminta esimerkiksi Sörnäisten metroaseman seudulla tänä päivänä. Siksi, vaikka kannatan kiivaasti ja haluan lapsiperheille asuntoja Hakaniemen ja Sörnäisten alueille, niin silti kannatan selvityksen tekemistä, koska nämä eivät sulje pois toisiaan.

Rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Puura puhui asuntorakentamisen tärkeydestä Kalasataman alueelle. Hän on siinä aivan oikeassa, mutta mittasuhteet kyllä heittävät härän pyllyä.

Kalasataman osayleiskaava-alue, eli koko Hermannin, Sörnäisten rannan uusi tuleva alue, on pinta-alaltaan noin 130 ha, kun Hanasaaren niemi on noin 6 ha. Tästä Hanasaaren niemestä voimalaitos vie tällä hetkellä noin 1 ha:n. Eli jos voimalaitos säilyisi, niin meidän ei välttämättä tarvitsisi menettää neliötäkään tulevaisuuden asuntoja. Tosin Hanasaareen kannattaisi rakentaa hivenen korkeammin, mitä sinne tällä hetkellä on edes suunniteltu.

Kaupunginjohtaja Pajuselle sitten sellaisena pienenä hartaana toiveena, kun hän nyt rummuttaa tätä Suvilahden mahdollisuutta.

Käsittääkseni ensi vuoden vaihteen jälkeen Suvilahden rakennuskokonaisuus siirtyy Helsingin Energian hallinnon alle. Itse jo viikko sitten tiistaina olin Helsingin Energian erään kiinteistöihmisen kanssa paikalla tutkimassa mahdollisia ulosvuokrattavia tiloja. Ja ainakin sen käsityksen tältä Helsingin Energian kiinteistöherralta sain, että he vuokraavat näitä tiloja kenelle tahansa, joka haluaa niitä tiloja vuokrata ja jolla on vuokrat varaa maksaa. Eli ei ole mitenkään sanottu, että minkäänlainen kulttuuritoiminta tuonne alueelle loppujen lopuksi päätyisi. Sinne voi tulla ihan mitä tahansa, elinkeinoelämää tai muita vuokralaisia, ellemme me tee jonkinlaista päätöstä siitä, mihin tulevaisuuden käyttöön Suvilahden voimalat tultaisiin ohjaamaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen muistutti minua, että Suvilahden alue osayleiskaavassa on merkitty kulttuuripuistoksi. Tämän tulevan käytönhän valtuusto päättää, mitä sillä tehdään. Mutta niin kuin tästä vuonna 1999 tehdystä selvityksestä, niin siellä tämä kulttuuripuistovaihtoehto on selkeästi olemassa. Toki siinä on muitakin vaihtoehtoja.

Sitten ihan täsmennyksenä, että Suvilahden alue on tällä hetkellä Helsingin Energian hallinnassa, eli se ei ole siirtymässä mihinkään. Ja sen jälkeen, kun tästä jatkokäytöstä tulee selvyys, niin silloin tietenkin ymmärrän, että Suvilahden tuleva käyttö ei ole Helsingin Energialle tyypillistä toimintaa. Silloin on varmaan järkevää sitten aikanaan tehdä sellaiset päätökset, joilla sitten tämä siirtyy kaupungin muiden hallintokuntien hallinnoitavaksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palautusesitysten keskeisenä taustana on ymmärtääkseni ollut se, että Hanasaaren voimalan purkamisen vaihtoehtoja ei ole selvitetty valtuustolle.

Tämä on kritiikki, johon olisin odottanut kaupunginjohtajan vastaavan. Mielestäni siihen ei voi vastata sillä, että esittää kuvia Suvilahden voimalasta ja kertoo, että ehkä myöhemmin voidaan päättää jotain Suvilahden alueesta. Kritiikki on koskenut sitä, että Hanasaaren voimalan purkamisen vaihtoehtoja ei ole selvitetty.

Oma ryhmäni ei ole ottanut kantaa siihen, mitä pitää tehdä Hanasaaren voimalalle. Pidämme kohtuuttomana sitä, että ketään valtuutettua asetetaan tekemään tämän suuruusluokan päätöksiä ilman, että valmistelijat selvittävät vaihtoehtoja. Se on kaupunginjohtajan vastuulla.

Puheenjohtaja, hyvät ystävät.

Minulla on ponsiesitys, joka liittyy nimenomaan vanhojen teollisuuskiinteistöjen kierrättämisen edistämiseen.

Meillä kaupungissa investointirahastosta maksetaan erilaisille hankkeille tukia, jotka ovat nyt kaupunginhallituksessa olleet juuri käsittelyssä. Keksin keskustelumme jälkeen jonkinlaisen idean, jonka muotoilin ponteen.

Se kuuluu näin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee innovaatiohankkeen siitä, kuinka käytöstä poistettavia teollisuuskiinteistöjä voitaisiin suunnitelmallisesti, kustannustehokkaasti ja kaupunkikulttuurisia arvoja vaalien muuttaa muuhun käyttöön, kuten asunnoiksi, liiketilaksi ja kulttuuri- ja liikuntakäyttöön sopiviksi tiloiksi.

Jaetussa versiossa on pieni kirjoitusvirhe kohdassa "kaupunkikulttuuri". Siellä pitäisi lukea "... kulttuurisia" eikä kulttuurin. Eli tämä oli tämä korjaus.

Ajatuksena on, että kun meillä innovaatiorahaston hankkeet tulevat - vähän niin kuin - hallintokunnista omatoimisesti ja sitten niiden välillä valitaan, niin tämä olisi yksi sellainen vihje, jota kannattaisi kaupunkisuunnitteluviraston tutkia innovaationäkökulmasta. Parhaimmillaan säästyy sekä rahaa, että syntyy suunnitteluun työpalikoita, jotka ovat monella tavalla järkeviä hyödyntää. Tämä koskee siis, ei enää pelkästään tätä kyseistä kohdetta - tämähän on nyt jo päätetty - vaan se koskee aikalailla sentyyppisiä kiinteistöjä, joita meillä on tällä hetkellä vapautumassa aikalailla tai muuten käytössä tilassa, jossa pitäisi arvioida tätä hommaa. Jos on omia hankkeitakin käynnissä, pitäisi kootusti kaupunkisuunnitteluvirastossa kehittää joku työkalupakki, jolla tätä hommaa tehdään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt kun itse ratkaisu on tehty, ratkaisu, jota oletan, että tulemme jossain vaiheessa katumaan. Me olemme varmaan keski-iältämme sitä porukkaa, joka ymmärtää nyt Suvilahden rakennushistoriallisen arvon, mutta Hanasaaren arvo ymmärretään vasta myöhemmin.

Toivon, että ponteeni suhtaudutaan sillä vakavuudella, kun se kenties ansaitsee siitä huolimatta, että kannatin palautusesitystä. Haluaisin, että tämä vaihtoehto tutkia tämä hiililogistiikka siten, että hiili voitaisiin kuljettaa millä tahansa keinoin Vuosaaresta Hanasaareen. Vuosaareen on siis tulossa satama. Vuosaaressa on tällä hetkellä hiilikasa, jossa on 850 000 tonnia hiiltä, josta 500 000 tonnia on valtion ja 350 000 tonnia on kaupungin, että tämä vaihtoehto tutkittaisiin huolella. Sitä toivon kaupunginjohtajalta.

Eli teen ponnen, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että tutkitaan hiilisiilojen rakentamisen sijaan vaihtoehtoa kuljettaa hiili Vuosaaresta Hanasaareen.

Ja edelleen perustelen ne hiilisiilot. Miettikää nyt, kuinka nopeasti me kenties luovutaan hiilestä.

Kannatan valtuutettu Rantasen pontta.

Rouva puheenjohtaja.

Minun omatuntoni ei salli olla tällaisessa hankkeessa mukana, jossa moinen rakennus puretaan. Joten esitän tämän hankesuunnitelman hylkäämistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensin pieni korjaus ennen palautusta käyttämääni puheenvuoroon.

Kun puhuin osayleiskaavasta, niin se on tässä vaiheessa vasta luonnos eli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä oleva versio.

Sitten valtuutettu Pajamäen ponteen, jota en tekstinä nähnyt, mutta kuunnellessani, niin ymmärsinkö oikein, että siinä esitetään selvitettäväksi tätä Vuosaaren vaihtoehtoa edelleen?

Se on selvitetty, että Vuosaaren satamaan ei saa hiililogistiikkaa. Se on poissuljettu vaihtoehto.

Kannatan valtuutettu Pajamäkeä.

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Helistön esitystä.

Ilmeisesti meni ohi.

Eli kannatan valtuutettu Pajamäen ponsiesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kamppi-Töölönlahden alueen suunnitteluun liittyy kaksi asiaa, jotka haluan nostaa tässä vaiheessa esille. Ensinnäkin kysymys siitä, varautuuko kaupunki varaamaan alueelta tontin uutta keskustakirjastoa varten.

Mielestäni Helsingin kehittäminen kulttuurikaupunkina edellyttää, että kaupungin oma kirjasto saa keskustasta nykyaikaiset tilat, jotka soveltuvat monenlaiseen toimintaan ja kohtaamispaikaksi.

Tästä syystä esitän seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet varata Kamppi-Töölönlahden alueelta tontti uudelle pääkirjastolle ja tuo selvityksen valtuuston käsittelyyn vuoden 2007 aikana.

Toinen kysymys koskee liikennejärjestelyjä.

Mielestäni on tärkeää liittää tämän alueen suunnitteluun laajempi joukkoliikenteen kehittäminen, jotta alueen rakentaminen ei lisää keskustaan suuntautuvaa yksityisautoilua. Valtuustolle pitäisi esimerkiksi tuoda selvitys siitä, millaisia joukkoliikenteen kehittämiseen perustuvia vaihtoehtona voidaan toteuttaa, jotta keskustatunnelin sijasta käytettäisiin vaikkapa nuo 300 milj. keskustatunneli-investointiin aiottua euroa joukkoliikenteen edistämiseen. Tätä kautta Kamppi-Töölönlahti -alueen rakentamisen aiheuttamat lisäliikkumistarpeet voitaisiin hoitaa ensisijassa joukkoliikenteen avulla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tapaninkylästä ollaan vuokraamassa asuinrakennusoikeutta noin 3 000 k-m². Vuokrauksen lähtökohtana on rakennusoikeuden hinta, vajaa 500 euroa kerrosneliömetri.

Vuoden 2005 keskimääräinen rakennusoikeuden hinta Tapaninkylässä kaupungin omien tilastojen mukaan oli yli 800 euroa kerrosneliömetri. Joten vuokraus tapahtuu 40 % alle käyvän hintatason ja kaupungin pääomitetut vuokramenetykset ovat noin 500 000 euroa. Edellisessä kohdassa vuokrattiin Haagasta rivitalotontti, 2 000 m² rakennusoikeutta. Vuokramäärittelyn pohjana oli rakennusoikeuden hinta alle 500 euroa kerrosneliömetri, kun jo vuonna 2004 Haagassa maksettiin rivitalotonteista yli 1 000 euroa kerrosneliömetri. Joten vuokraus tapahtuu selvästi alle puolen hinnan. Tämän tontin osalta pääomitetut vuokratappiot ovat noin 600 000 euroa. Eli näin näissä tapauksissa.

Kulttuuri- ym. lautakunnat joutuvat pihistelemään muutamien kymppitonnien avustuksista, mutta tonttien vuokrauksista eivät muutamat sadat tuhannet eurot tunnu kiinnostavan ketään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tavanomainen ilmoitus. Elikkä esityslistan sivulla 65 mainittu sopimus on allekirjoitettu 12.12.2006.

Rouva puheenjohtaja.

Vaikka nyt olenkin siis leimautunut voimalaitosten ystäväksi, en voi olla kiinnittämättä valtuutettujen huomiota tähän asemakaavaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitin, että kyseiselle paikalle olisi suunniteltu vähän solakampi, vähän kaupunkikuvaan paremmin sopiva kiinteistö eikä tämän näköistä kiinteistöä, jota kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuvailin nimenomaan voimalaitoksen näköiseksi pytingiksi. Kuva, joka on esityslistan yhteydessä, kertoo omaa kieltään.

Olen tänään nyt ottanut muutamissa äänestyksissä jo sen verran paljon turpaani, etten ryhdy tässä nyt enää pullikoimaan. Mutta katsokaa nyt sielunne silmillä, minkälaisen rakennuksen olemme tähän hyväksymässä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Tälle alueelle lähdettiin asemakaavan valmistelussa alun perin suunnittelemaan noin 6-kerroksista rakentamista. Sittemmin luku on nostettu 10 - 15-kerrokseen.

Korkeaa rakentamista perustellaan esityksessä kaupunkikuvallisen maamerkin tarpeella. Voi kysyä, kuka sitä tarvitsee? Ainakin alueen asukkaat vastustavat näin korkeaa rakentamista. Sitä paitsi kaupunkisuunnitteluvirastohan valmistelee lähelle Keski-Pasilaan vielä massiivisempia maamerkkejä. Taitaa olla moniakin tulossa.

Helsingin kaupunkikuva on perinteisesti ollut suhteellisen matala. Täällä ei ole sellaista puutetta maa-alasta eikä sellaisia ihmismääriä kuin jossain, että pitäisi sen takia rakentaa korkeita torneja.

Suhteellisen matalaa rakentamista Helsingin seudulla puoltavat myöskin meidän luonnonolosuhteemme. Tässä ei ole kysymys vain siitä, tuleeko varjostusta tuon vai tämän verran jonnekin nimenomaiseen asunnon ikkunaan, vaan tässä on kysymys laajemmasta asiasta, siitä, että tällä alueella maapalloa nyt ei kerta kaikkiaan muutenkaan ole liiaksi auringon valoa eikä meidän kannata ylimääräisiä varjoja sen tielle rakentaa. Alppila-Seuran, Pasila-Seuran, Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton ja paikallisten asukkaiden vastustuksen ylimitoitettuja tehokkuuslukuja kohtaan ymmärtää sikäli, että Helsinkiin on tulossa rakennettavaksi lähivuosina ja parina seuraavana vuosikymmenenä poikkeuksellisen paljon tonttimaata.

Tämä asemakaavan muutosesitys on valitettava esimerkki siitä, että lain edellyttämä asukkaiden kuuleminen jää usein pelkäksi muodollisuudeksi.

Mitä virkaa on asukkaiden osallistumisella, jos ehdotuksen kerrosmäärä nostetaan sen jälkeen yli kaksinkertaiseksi, vaikka erittäin hyvin tiedetään lähes kaikkien tuolla alueella asuvien asukkaiden olevan sitä vastaan? Helsinkiin ei todellakaan tarvita lisää maamerkkejä siitä, miten asukkaat sivuutetaan kaupunkisuunnittelussa. Tällaisia maamerkkejäkö apulaiskaupunginjohtaja Korpinen haluaa omalle työuralleen, että joka kerta kun me katsomme sitä 15-kerroksista tornia, me muistamme, että se rakennettiin sellaisen asukkaiden kuulemis- ja osallistumismenettelyn jälkeen, jossa asukkaat lähes yksimielisesti ja voimakkaasti vastustivat kerrosmäärän nostamista, mutta siitä huolimatta se nostettiin ja ilman, että meillä oli minkäänlaista pakottavaa tarvetta tilanteessa, jossa rakennusmaata on tulossa rakennettavaksi niin paljon, ettei sitä kerkeä kaikkea millään rakentaa eikä myydä siinä aikataulussa, jota kaupunkisuunnitteluvirastossa kuvitellaan?

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että asemakaavan muutosesitys hylätään ja että valtuusto velvoittaa valmistelemaan uuden esityksen siten, että tontin rakennusoikeutta ja rakennusten korkeutta vähennetään.

Toivon, että tähän asiaan valtuustossa suhtauduttaisiin vakavasti. Ymmärrän sen, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa on mietitty ja selvitelty asioita, on kuultu asukkaiden mielipiteitä. Mielestäni valtuuston on syytä pohtia, mikä on se peruste, jolla me sivuutamme asukkaiden mielipiteen. Mikä on se peruste? Onko se vain se, että tontin omistaja ja grynderi saavat enemmän rahaa?

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hakaselle sanon heti suoraan, että 500 työpaikkaa, joka on tarkoitettu tämän toimistotalon perustaksi, on aika merkittävä asia Helsingin kaupungille ja luulisi myöskin Asukasliiton ja SKP:n edustajille, että työpaikat ovat todella tärkeitä asioita. Se on tämän toimistotalokorttelin yksi tärkeä peruste.

Toinen sitten liittyy vuorovaikutukseen. On totta, että valitettavasti aina kaupungin etu, kokonaisetu ja sitten yksittäisten asukkaiden näkemykset eivät aina kohtaa toisiansa huolimatta siitä, että niitä yritetään yhteen sovittaa. Tässä tapauksessa esimerkiksi nämä varjostus- ym. asiat on moneen kertaan selvitetty sekä asukkaille että myöskin lautakunnassa. Vastaavantyyppisiä tilanteita ajatellen, tässä ei suinkaan ole kaikista pahimmasta tilanteessa kysymys, vaan ihan kohtuullisen hyvästä tilanteesta.

Lisäksi toteaisin tästä maamerkistä, että Pasilan alueella, aivan välittömässä läheisyydessä, on monta asuntokerrostaloa, joitten korkeudet ovat 14 - 15-kerrosta. Joten tämä toimistotalokortteli ei suinkaan ole sillä alueella kaikista korkein.

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Vastaus valtuutettu Hakaselle:

Itse alueella asuneena - tai asuvana, edelleenkin asuvana - jos ..?.. asiasta, tästä asiasta nimenomaan keskustellaan, voin kertoa, että se ei ole kyllä yleisesti mitenkään vastustettu asia.

Puheenjohtaja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukaan ehdotettu rakennus ei ole merkittävällä tavalla ympäristöstään poikkeava. Lautakunta perustelee kannanottoaan sillä, että ehdotetun toimistotalon korkeusasema on lähellä Itä-Pasilan korkeimpia asuinrakennuksia. Näin asia on, jos vertailupohjaksi otetaan Itä-Pasilan alue. Suunniteltu rakennus sijoittuu kuitenkin Itä-Pasilan ulkopuolelle, sen lounaiskulmaan, jossa rakennettu ympäristö suurelta osin on korkeusasemaltaan huomattavasti, yli 10 kerrosta matalampaa ja sijoittelultaan väljää. Tämä koskee nimenomaan suunnitellun rakennuksen etelä- ja lounaispuolista aluetta, tai oikeastaan sen koko itä- ja länsilinjan eteläpuolella olevaa aluetta, Vallila, suunniteltu konepaja-alue, Saimaanpuistikko, Alppiharju, Eläintarhan koulualue ja rata-alue. Suunniteltu toimistorakennus poikkeaa korkeusasemaltaan niin huomattavasti ympäristöstään, että se rikkoo karkealla tavalla olemassa olevan rakennetun ja myös suunnitellun rakennettavan alueen, konepaja-alueen kaupunkikuvan harmonisen ilmeen.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena ei saisi olla - kuten kaupunkisuunnittelulautakunta on esittänyt - alueen rakentaminen koko konepaja-alueen maamerkiksi rakentamalla sinne korkea toimistorakennus, jolla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys. Tavoitteena tulisi pikemminkin olla eheän ja toimivan kaupunkirakenteen luominen kuin em. ylikorostuneesta maamerkkitavoiteajatuksesta johtuneen ylikorkean rakennuksen rakentaminen. Parempi vaihtoehto tällaiselle maamerkille olisi esimerkiksi Keski-Pasilan alue, jonne korkeita toimistotaloja on alueen käyttötarkoituksen muuttamisen yhteydessä suunniteltu rakennettavan. Alueelle ei tarvita myöskään uutta maamerkkiä, sillä alueella on jo maamerkkinä Elisan toimistotalon linkki- ja näköalatorni. Ympäristöönsä nähden liian korkea toimistotalo aiheuttaa myös esityslistalla mainitut haitat Itä-Pakilan puolella olevien asuintalojen asiakkaille näköalan menetyksen ja auringon varjostuksen vuoksi.

Esittäisin kaksi toivomuspontta, jotta tämä rakennus ei enää tästä nousisi. Jos muistatte Helsingin Sanomien toimitaloa, sinne ei-kaava-menettelyllä, eli ei valtuuston kautta, saatiin yksi ylimääräinen kerros toimistotaloa. Sen vuoksi se näkyy rumasti Kiasman takaa.

Ja näin - jos tämä torjuttaisiin ensin seuraavalla ponnella - ehdotan, että

kaava-alueelle rakennettavaa rakennusta ei koroteta lisäkerroksella ilman kaavamenettelyä, kuten Helsingin Sanomien toimitalon kohdalla tapahtui.

Toisena toivomuspontena esittäisin, että ilmastointilaitteet ja muut rakenteet, mitkä rakennetaan usein katolle tällaisiin rakennuksiin, sijoitettaisiin tässä tapauksessa muihin rakenteisiin kuin katolle, koska ne nostavat kerroksella sen talon korkeutta.

Tämä ponsi kuuluu seuraavasti:

Kaava-alueelle rakennettavan rakennuksen katolle ei sijoiteta ilmanvaihto- ym. laitteita, koska se käytännössä korottaisi muutenkin korkeaa rakennusta vielä kerroksella.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ottamatta kantaa nyt tähän valtuutettu Enrothin puheenvuoroon muutoin, mutta kun hän totesi, että Kiasman takaa rumasti näkyy Sanomatalo, niin haluaisin vain sanoa, että Kiasman takaa mikään ei pysty näkymään rumasti, siitä Kiasma itse pitää huolen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Jottei yleisten töiden lautakunnan puheenjohtajan puheenvuorosta jäisi aivan väärää käsitystä, miten kaavoja tässä kaupungissa tehdään ja miten niiden mukaan rakennetaan, niin yhden kerran jälleen ampuisin alas tämän ikuisen kaupunkilegendan, että jollain tavalla tämä Sanomatalo olisi noussut.

Se on ensimmäinen asemakaava, jonka valtuusto päätti, oli täsmälleen tämän korkuinen ja sen mukaan se on rakennettu. Mutta tällaisia legendoja, ne vaan elävät niin sitkeästi. Kun se on hyvä tarina, niin se ei voi kuollakaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mikäli oikein muistan tässä asiassa, niin kaikki ilmanvaihto- ym. rakennelmat on tarkoitettu sijoitettavaksi toimistotalon tiloihin, eivätkä sillä tavalla nosta rakennuskorkeutta, että valtuutettu Enrothin ponnet ovat kyllä täysin tarpeettomia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan molempia valtuutettu Enrothin tekemiä toivomusponsia.

Kun apulaiskaupunginjohtaja Korpinen selvensi tätä Helsingin Sanomien toimitalon kohtaloa - mikä täällä on mainittu - niin kysyisin, olisiko sitten viisasta valtuutettu Enrothin ottaa sivulause tästä ponnesta pois? Silloin siinä ei ainakaan olisi sitten tällaista, johon voisi tarttua. Mutta kannatan tätä joka tapauksessa kokonaisuudessaan, näitä molempia ponsia.

Puheenjohtaja.

Jos repliikkipuheenvuorolla voi lyhentää tämän ponnen sivulauseen, niin lyhentäisin sen pois, ettei tule väärää perustetta päätökselle. (Puheenjohtajan välikommentti.) Kyllä.

Puheenjohtaja.

Täällä on mainittu, että tätä hanketta, tätä kaavaa ei vastustettu.

Alppila-Seura ry. ja Pasila-Seura ry. sekä ne ihmiset ovat todella huolissaan. Ei se ole mitään sellaista kevyesti, vaan he ovat aidosti huolissaan, koska tässä rakennetaan pilvenpiirtäjänä oleva talo heidän ikkunoidensa eteen. Syytä on heillä kyllä huoli ... ?

Henkilökohtaisesti itse en tykkää siitä, että pilvenpiirtäjä rakennetaan sen takia. Miksi ei ihmisten asuntoja, vaan pelkkiä toimistoja? Täällä kantakaupungissa mielestäni riittää jo toimistorakennuksia ja rahat pyörivät jo. Kantakaupungissa tarvittaisiin asuntoja. Meillä on tonttipula ja paljon asunnottomia. Me tarvitsemme asuntoja. Mutta radan viereen ei voi ihmisten asuntoja rakentaa. Toki ymmärrän sen, sitä puolta. Ja ihan oikeasti, miten ? katsotaan, niin koko ajan kantakaupungin palvelut häviävät sen takia, kun on vain toimistoja rakennettu ja rakennettu. Se ei ? hyvänä. Ja vaikka edellisen kerran huonosti menestyttiin, niin henkilökohtaisesti en pidä hyvänä pilvenpiirtäjiä. Siellä Pasilassa piirretään sellaista ? tyypillinen asuin, se korkea pilvenpiirtäjärakennus.

Ja vaikka monet varmasti ajattelevat, miksi Zahra on tänään näin hermostunut, harvoin on syytä ? , niin kannatan valtuutettu Hakasen hylkäysesitystä. Silloin on mahdollisuus, että rakennuksen ei pitäisi olla niin korkea. Kyllä toimistoja saa vähemmälläkin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyllä nyt täytyy ihmetellä valtuutettu Enrothin kykyä lukea asemakaavamerkintöjä, jossa todetaan ihan yksiselitteisesti, että ilmastointikonehuoneita, teknisiä tiloja ja laitetiloja saa sijoittaa vain vesikaton sisäpuolelle. Asemakaavamääräys on sillä tavalla oikeusvaikutteinen, jota ei voida ponnella millään tavalla mitätöidä. Onko nyt todella tarkoitus, että valtuusto ottaa uuden käytännön, jossa asemakaavamääräyksiä ruvetaan ponsittamaan? Aika kummallinen käytäntö, jota en toivoisi, että näitä asioita ruvetaan tällä tavalla, vaan luotetaan siihen, että asemakaavamääräykset määrittelevät tämän asian tiukasti eikä siihen tarvita mitään lisäponsia.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Enrothin ensimmäiseen ponteen tulen äänestämään tyhjää sen osalta, koska kyllä minä olen elänyt siinä uskossa, ettei lisäkerrosta voi rakentaa ilman kaavamenettelyä. Eli se nyt lienee sinänsä itsestäänselvyys.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asemakaavamääräyksissä lukee, että rakennuksen rakenteiden ja laitteiden ylikorkeusasema on +80, että siinä ei kerroksiin sinällään oteta kantaa. Sen korkeammalle ei voida mennä. Niin kuin valtuutettu Anttila sanoi, ilmastointikonehuoneet ovat myös asemakaavamääräyksissä määritelty. Ja kun rakennuslautakunta tekee päätöstä, niin se tekee asemakaavan mukaan, ettei näillä ponsilla ole siihen mitään merkitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, että kyllähän kuitenkin lautakunnilla on mahdollisuus tehdä pieniä muutoksia asemakaavaan, jos katsotaan, että ne ovat niin pieniä eivätkä käytännössä merkitse paljon. Kyllä se on mahdollista. Sinällään mielestäni nämä valtuutettu Enrothin ponnet eivät ihan tyhjänpäiväisiä kuitenkaan ole.

Arvoisa toveri puheenjohtaja.

Kaava on henkilökohtaisesti ollut hivenen hankala, mutta olen sen kannalla, että se hyväksytään.

Tässähän kyllä ihan oikeutetusti asukkaat tämän yhden talon osalta protestoivat. Siinä ihan merkittäviä näkymiä tulee tämän kaavan myötä, tai tämän talon rakentamisen myötä katoamaan. Mutta toisaalta on hyväksyttävä se, että me tarvitsemme täydennysrakentamista. Tämänkaltainen vähän tyhjäksi jäänyt välitontti, niihin pitää löytää jotain rakentamista. Itse olen sillä kannalla, että Helsingissä voitaisiin rakentaa vähän korkeamminkin. Tämä 15-kerroksinen osahan on tarkoitus massoitella HPY-talon taakse.

Siitä huolimatta mielestäni nämä kaupunkisuunnittelulautakunnan osa perusteista on pikkuisen ehkä ylihehkutusta. Esimerkiksi se, että uudisrakennus on haluttu sijoittaa näkyvänä, arkkitehtonisesti korkeatasoisena päätteenä konepaja-alueen kärkeen viestimään alueen uudesta käytöstä. Ei tämä nyt varmasti ole se peruste sen taakse. Kyllä se alue on jo piristynyt nyt ilman, koko lähialue ilman tätä ja tätä tornia nyt ei tarvita maamerkkinä siihen viestimään, että uusi asuinalue on noussut.

Tästä toimistorakennuksesta on puhuttu pilvenpiirtäjänä ja verrattu Keski-Pasilaan. Itse ainakin toivoisin, että Keski-Pasilassa tehtäisiin huomattavasti vielä korkeampia. Eli olen vähän huolestunut keskustelusta, jossa puhutaan, että 15-kerroksinen olisi joku pilvenpiirtäjä ja tämä on se Keski-Pasilan tasoa. Mielestäni pitäisi miettiä ainakin kaksinkertaista kerrosmäärää sitten, että tehdään todella oikeasti korkeita taloja. Kyllä tämä on ihan oikeutettua tämä kritiikki, mitä asukkaat ovat siltä osin esittäneet, että katoaa näkymiä. Kyllä niitä on tarkkaan pohdittu. Pasilaan jos minne sopii korkea rakentaminen.

Puheenjohtaja.

Hieman ongelmallisiahan nämä ovat jossain määrin tietysti, nämä kuulemiset ja asukkaiden kannanotot, niin kuin täällä viitattiin jo aikaisemmin. Valtuutettu Saukkonen viittasi siihen, että hän asuu alueella ja on tehnyt omaa gallupiaankin siitä ja kysellyt, millä mielellä ollaan. Yleensähän - niin kuin hyvin tiedämme - sellaiset ihmiset ovat aktiivisia, jotka jotain vastustavat, ennemminkin kuin ne, jotka ovat myönteisiä asioille. Siinä mielessä meillä on aika paljon kehittämistä tässä kuulemiskäytännössä jossain mittakaavassa, tässä kaupungissa eri kaavahankkeissa.

Konepaja-alueesta ja tästä tornista, tornirakentamisesta tähän alueelle:

Kyllä minä näen, että korkea rakentaminen sopii tähän kaupunkiin ja ennen kaikkea, kun Keski-Pasilaan ollaan suunnittelemassa korkeita asuntoja. Toimistotilojakin tarvitaan. On itsestään selvää, että asuntoja tarvitaan tähän kaupunkiin, mutta myös toimistotiloja. Kyllä me haluamme hyvien joukkoliikenneyhteyksien piiriin työpaikkoja, jotta ihmisillä olisi mahdollisimman helppo tulla sinne duuniin. Emme me halua toimistoja Kehä III:sta pohjoiseen tai koilliseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Anttilalle ensinnäkin kommenttina:

Työpaikoille on Helsingissä tulossa huomattavasti lisää toimisto- ja muuta työpaikkarakennustilaa. Meillä tulee olemaan todennäköisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana tilanne, jossa näistä saattaa olla vielä enemmän ylitarjontaa kuin tällä hetkellä on. Joka tapauksessa sitä on tulossa niin paljon, että se ei perustele ylikorkeaa rakentamista Alppila-Pasila -suuntaan.

Valtuutettu Arhinmäelle:

Kyse ei ole vain naapuritalon asukkaiden vastustuksesta. Esimerkiksi Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ja monet muut ovat esittäneet huolensa tästä suuntauksesta, joka nyt on jostain syystä vallalla kaupunkisuunnitteluvirastossa ja saanut valtaansa näköjään myöskin kaupunkisuunnittelulautakuntaa yhä enenevässä määrin, eli että Helsinkiin tarvitaan korkeita torneja, mieluummin pilvenpiirtäjiä. Tämä epäilyttää ja huolestuttaa monia.

Valtuutettu Rauhamäelle sanoisin, että harvoin on valtuustoon tuotu kaavamuutosesitystä, jossa ilmenee näin selvästi ja laajasti asukkaiden olleen vastaan korkeaa rakentamista tässä kuulemis- ja osallistumismenettelyssä.

Puheenjohtaja.

Ystäväni valtuutettu Rautavalle sanoisin, että totta kai halutaan toimistoja, mutta miksi kantakaupungissa kaikki? Sen seuraukset me tiedämme. Isoja toimistoja ja kortteleita ja myöskin muutamia kortteleita, joihin mahtuu vain eläkeläisiä ja lapsiperheitä. Sellaiset ihmiset, jotka yhä pienituloisina haluavat kantakaupungissa elää, heidän palvelunsa häviävät aina, kun rakennetaan kantakaupunkiin ja keskustaan nimenomaan pelkästään toimistoja. Me tiedämme, että seurauksena on se, että palveluja häviää samaan aikaan ja sitten ihmiset, jotka asuvat siellä, heille ei riitä palveluja, kouluja, päiväkoteja ym. Tämä on se juju, mitä minä yritän selittää. Toimistoja pitää olla kohtuullinen määrä eikä kaikkien tarvitse olla kantakaupungissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sekä valtuutettu Hakaselle että valtuutettu Adulla'lle toteaisin, että aivan toimistotalon viereen on VR:n konepaja-alueen alueelle rakentumassa noin 2 000 asukkaan asuintalokortteli. Ja jos mietitään ekologista ja kestävää rakennetta, kaupunkirakennetta, jossa työpaikat ja asuminen ovat lähekkäin, niin tässä on yksi erinomainen esimerkki, millä tavalla voidaan ajatella. 500 työpaikkaa - jonka toivoisin, että valtuutettu Hakanen panee korvan taakse - on todella tärkeä asia. Sen ympärille tulee erittäin hyviä asuntoja. Mikä on sen parempi mahdollisuus kuin suunnitella sekä työpaikat että asuminen melkein samanaikaisesti? Sen luulisi tyydyttävän vihreitäkin.

Itse asiassa tuntuu täysin järjettömältä, että presiis samat tahot valittavat asuntojen puutetta, jotka nyt yrittävät estää niiden asuntojen rakentamisen. Ja lapsiperheistä sanoisin, että lapsille on huomattavasti tärkeämpää, että vanhemmat viettävät aikaansa heidän kanssaan kuin viettävät niitä liikennejonoissa matkalla työpaikoilleen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tietysti olisi toivottavaa, että kaikki valtuutetut lukisivat niin huolella esitykset, että tietäisivät, koska ollaan rakentamassa asuntoja ja koska toimistoja, ettei nyt kuitenkaan syytetä ketään asuntorakentamisen vastustamisessa, silloin kun on kysymys toimistorakentamisen kaavasta.

Mutta tähän kysymykseen siitä, pitäisikö tähän tehdä asuntoja, niin olisihan se ihan mielenkiintoista, jos siellä ylimmissä kerroksissa voisi ollakin joitain. Mutta tonttina jos ajattelee, että siinä on, se rajautuu tämä pieni pläntäre, joka nyt on siinä, Aleksis Kiven katuun, Teollisuuskatuun ja Ratapihantiehen, kaikki aika voimallisesti liikennöityjä. Minä en pidä kyllä ... Minä kannatan erittäin lämpimästi asuntorakentamista ja haluaisin sitä paljon enemmän Helsinkiin, mutta tällainen paikka ei mielestäni ole ihan välttämättä ihan kaikkein paras asuntorakentamisen kohde. Siksi tämä on hyvä työpaikkakohde. Ylimmissä kerroksissa voi ajatella, mutta ei muuten.

Toinen asia, se - valtuutettu Hakaselle - ettei varmaan ole sellaista trendiä, että joka paikkaan korkeata rakentamista. Kyllä mielestäni Helsingissä voi olla myös korkeata rakentamista, myös matalaa. Mielestäni jos me vastustetaan ... Itse suhtaudun kriittisesti siihen, että me teemme nyt ehkä liikaakin matalaa mattomaista, että me voisimme tehdä korkeampia, jolloin saisimme tiiviimmin ja ekologisemmin enemmän asuntoja. Mutta jos me vastustamme sekä matalaa että korkeata, niin mitä meille oikeastaan jää? Sen vuoksi mielestäni meillä on Helsingissä varaa nostaa monin paikoin rakentamiskorkeutta ja monilla alueilla. Ei nyt kannattaisi lähteä sillä lailla liikkeelle, että korkea on lähtökohtaisesti pahasta, mutta ei se tietenkään joka paikkaan sovi, että ei 15-kerroksinen torni ollenkaan kaikkialle sovi. Pasila on mielestäni ihan hyvä paikka.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kyse ei todellakaan ole sen enempää asuntojen kuin myöskään työpaikkojen vastustamisesta. Tuolle alueelle ja sen läheisyyteen Keski-Pasilaan on tulossa valtava määrä lisää tilaa sekä työpaikoille että asunnoille. Kysymys on siitä, minkälaista mittakaavaa me haluamme rakentaa Helsingissä ja minkälaista suhtautumistapaa me haluamme edistää kaupunkisuunnittelussa silloin, kun on kysymys asukkaiden kuulemisesta, osallistumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

Tämä on kommenttini myös valtuutettu Arhinmäelle. Tässä ei ole kysymys siitä, että vastustettaisiin korkeaa rakentamista. Helsingin kaupungissa 6 - 10 kerrosta on korkea talo. Helsingin perinteinen korkeus ei ole yli 10-kerrosta, puhumattakaan 15-kerroksesta.

Itse olen sitä mieltä, että kaupunkikuvallisesti ja meidän luonnonolosuhteittemme takia Helsinkiin ei kannata suuntautua rakentamaan sen enempää maamerkiksi kuin miksikään muuksikaan mitään pilvenpiirtäjiä.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

(paitsi osa 319 §:n kohdalla)

Harry Bogomoloff

puheenjohtaja

(osa 319 §:n kohdalla)

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Birgitta Dahlberg Otto Lehtipuu

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu