Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Kaupunginhallituksen esityksessä todetaan, että esitettyjen määrärahojen ylitysoikeuksien välttämättömänä edellytyksenä on ollut vastaavan suuruinen määrärahojen säästö viime vuonna. Kuvaavaa on, että tällaisia säästöjä on kertynyt vain investoinneissa ja eräissä hankinnoissa.

Meille jaettiin edellisessä valtuuston kokouksessa Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 4 viime vuodelta. Se kertoo, että kaupunki on tehnyt ennätyksellisen tuloksen. Eli raportin mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteen laskettu tulos on suorastaan käsittämättömän suuri eli 406 milj. euroa ja kahdeksansataa tuhatta vielä päälle. Taloushallinto on siihen - ilmeisesti omin lupineen - tehnyt sitten ylimääräisiä varauksia, joita ei sen tarkemmin raportissa selosteta. Niiden jälkeenkin tulos on 285 milj. euroa ylijäämäinen.

Helsingin Energialla on tässä tuloksessa tietysti tärkeä merkitys ja samoin verkkotoiminnan yhtiöittämisellä on oma osansa.

Haluaisin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että myös kaupungin varsinainen perustoiminta, ilman liikelaitoksia ja rahastoja, on huomattavasti talousarviota parempi. Tulos ilman liikelaitoksia on 148,7 milj. euroa talousarviossa esitettyä positiivisempi. Ennusteen mukaan se on 34 milj. euroa ylijäämäinen.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä jättää tässä kokouksessa aloitteen, jossa esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle pikaisesti esityksen siitä, miten viime vuodelta kertynyt ennätyksellisen suuri ylijäämä aiotaan käyttää. Esitämme, että osa siitä ohjataan lisätalousarviolla peruspalvelujen määrärahojen lisäämiseen, henkilöstön vakanssien lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Halusin kiinnittää tähän asiaan huomiota siksi, että edellisessä työjärjestyskohdassa liikkui aika isoja summia noin vain rakennushommien budjetin ylityttyä. Tässä kohdassa näkyy se, että niitä tarpeita, joita peruspalveluissa olisi määrärahojen ylittämiseen, ei ole voitu alkuunkaan sillä tavoin ottaa huomioon kuin mitä tarve vaatisi.

Valtuusto voi ohjata rahan käyttöä, jos haluaa. Toivon, että me emme anna asioiden kulkea niin, että kesäkuussa sitten toteamme vain, mitä taloushallinto on kaupungin johtajiston ja hallituksen kautta päättänyt näiden parin sadan, kolmen sadan, jopa suuremman miljoonamäärän kohtalosta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Niin kuin kaikki ovat varmaan lehdistä havainneet, sähkön hinta on viime aikoina laskenut dramaattisesti noin puoleen siitä, mitä se oli. Se on tietysti meille kaikille muuten ihan hauskaa, mutta se myös tarkoittaa, että tällaista samanlaista rahan satamista kaupungin kassaan kuin on aikaisemmin ollut, ei tänä vuonna tule enää olemaan. Siihenkin on hyvä varautua.

Puheenjohtaja.

Elikkä puutun liikuntapaikkojen suunnittelukohtaan liikuntaviraston ja -lautakunnan näkökulmasta. Siinä summa on 3,8 milj. euroa, kohtuullisen suuri summa, peräti 5 % liikunnan vuosibudjetista. Täydentävä yhteenveto on siis kyseessä. Nuo syyt ovat pääosin liikuntatoimesta riippumattomia syitä.

Yhteenvetona voi sanoa, että siellä on mm. Myllypuron jalkapallohalli, joka on kaavavalituksen vuoksi pikkuisen myöhässä. Samoin Hietaniemen kahvilarakennus on kokenut vastatuulta mm. huonon maapohjan vuoksi. Latokartanon liikuntahallin suunnitelmat muuttuivat sillä tavalla, että laitettiin kalliosta maan päälle tämä kyseinen rakennus, tarkoituksena tehdä näin. Eli aikataulut hieman muuttuvat eteenpäin. Mutta tämä on siinä mielessä ihan oikein. Voisi sanoa, että helsinkiläisen veronmaksajan näkökulmasta ei ole käytetty menovastuuta, vaan eräänlaista harkinta- ja tarvevastuuta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Talonrakennuksen osalta todetaan, että tilakeskuksella oli viime vuonna käytettävissään investointimäärärahaa 130 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen mukaan investointimäärärahan käyttö tulee olemaan noin 61 milj. euroa eli selvästi puolet alle budjetoidusta.

Kuten asian liiteosassa todetaan, tulee hankkeiden läpivientiin ja ohjelmointiin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Nyt vaikuttaa vähän siltä, että tilakeskus on ottanut kaikki vähänkin mahdolliset hankkeet mukaan talousarvioon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä täytyy ilolla todeta talous- ja suunnittelukeskuksen tehokas kannan ottaminen kustannusylitykseen. Vaikka käsitelläänkin maanvuokrasopimusta, niin joka tapauksessa talous- ja suunnittelukeskus on löytänyt tuollaiset 400 000 euron säästöt verrattuna kiinteistölautakunnan tekemään esitykseen.

Arvoisa puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja muut kokouksen seuraajat.

Viime päivinä on julkisuudessa ollut aika monia puheenvuoroja siitä, miten valtio ja kunnat, erityisesti pääkaupunkiseudulla, voivat omilla toimillaan vaikuttaa tonttimaan hintaan sekä asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin. Helsingin kaupunkia on useissa yhteyksissä arvosteltu siitä, että se on tonttikaupoillaan nostamassa hintatasoa. Arvoisa sihteeri. Onko nyt joku hämminki menossa vai jatkanko puheenvuoroa? (Puheenjohtajan välikommentti.) Kiitoksia.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että tonttimaan ja kiinteistöjen hintojen nousua on kiihdyttänyt paitsi kiinteistösijoittajien toiminta, myös Helsingin kaupunki omilla tonttikaupoillaan. Ehdotus Sörnäisten toimitilatontin vuokraamisesta osto-optiolla on näissä molemmissa suhteissa mielestäni ongelmallinen. Tällä esityksellä kaupunki itse laajentaa kiinteistöbisnestä ja luovuttaa lisäksi tontin sellaiselle taholle, joka ilmoittaa harjoittavansa kiinteistösijoitustoimintaa ja aikovansa itse asiassa keinotella niillä arvojen nousulla, joita alueen kehittämiseen liittyy.

Kalasataman alueen rakentaminen on tietysti iso taloudellinen hanke. Siihen tarvitaan kaupungin kannalta resursseja, tämän ymmärrän. Muualta on kuitenkin esimerkkejä siitä, että tällaisia alueita voidaan kehittää sellaisella tavalla, jossa mukaan saadaan myös muita tahoja yhteistyöhön kuntien kanssa, ilman että kunta välttämättä myy tonttimaata eli tavoilla, joissa kunta tekee pitkäaikaisia tonttien vuokrasopimuksia ja muita yhteistyösopimuksia. Tällaiset sopimukset antavat kaupungille ja tuleville sukupolville enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kehitykseen.

Ehdotan, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa Sörnäisten toimitilatontin vuokrausperusteet uudelleen valmisteltavaksi niin, että sopimukseen ei sisällytetä osto-optiota.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ilmoitan heti aluksi, että en kannata valtuutettu Hakasen esitystä.

Se, että kaupunki yhä enemmän on siirtynyt siihen, että vuokrataan osto-optiolla, on Vasemmistoliiton mielestä kyllä kyseenalaista varsinkin silloin, kun on kyseessä asuntorakentamiseen varatut tontit. Tämä liittyy nimenomaan seuraavaan kohtaan 7, jossa näin tullaan tekemään Viikinmäen osalta. Mutta tässä asiassa kysymys on kuitenkin Kalasatama-alueen kehittämisestä ja ennen kaikkea siitä, että saisimme sinne elinvoimaista yritystoimintaa liikkeelle. Sen alueen kehittämiseksi näemme, että tämä ratkaisu, jossa osto-optio sisältyy tähän sopimukseen, on hyväksyttävä.

Mutta - arvoisa puheenjohtaja - tulin käyttämään puheenvuoron nyt tässä kohdin, kun valtuutettu Hakanen nosti tämän asian esille. Yhtä hyvin olisin voinut puhua sen kohdassa 7.

Me olemme Vasemmistoliitossa huolissamme siitä, että kaupunki ylittää jatkuvasti esimerkiksi maanmyyntitavoitteensa tai siitä saatavat tulot ja meidän mielestämme on nyt aika muuttaa suuntaa ja yhä enemmän siirtyä siihen, että vuokrataan maata ja vuokra-asuntotuotantoa varten. On huolestuttavaa, että viime vuonna lähti liikkeelle vain 80 vuokra-arava-asuntoa. Se on suorastaan häpeällistä. Elikkä yhä enemmän tulisi vuokrata asuntotontteja niin vuokra-asuntotuotantoon kuin hitasia varten. Se tulee olemaan Vasemmistoliiton linja, joka tulee näkymään entistä selkeämmin niin kiinteistölautakunnassa, kaupunginhallituksessa kuin kaupunginvaltuustossa. Sen halusin tässä nyt jo teille kertoa. Mutta kuten sanottu, tämän asian osalta, Sörnäisten toimitilatontin osalta emme kannata valtuutettu Hakasta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsinki on pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa ongelmien hoitaja. Samalla kun Espoo napsii rusinat pullasta ja rakentaa, kaavoittaa suurille omakotitaloille, me hoidamme erityisryhmien, vanhusten, vammaisten, nuorten ja opiskelijoiden asuttamista ja se on hieno asia. Mutta on tietysti ymmärrettävää, että se tulee näkyviin verotuotoissa.

Mielestäni valtuutettu Ojala otti esiin aivan oikein sen ongelman, joka koskee yhteiskunnan rahoittamaa tuotantoa. Se ongelma asettuu taloudellisesti sillä tavoin, että rakennusliike rakentaa mieluummin vapaarahoitteisen asunnon Espooseen tai Vantaalle kuin yhteiskunnan rahoittaman ara- tai muun asunnon Helsinkiin, koska se tuottaa sille monin verroin enemmän. Jatkossa ohjausjärjestelmän täytyy olla sellainen, että näin ei voida tehdä yksinomaan, vaan että ohjaus koskee sekä yhteiskunnan rahoittamaa tuotantoa että muuta tuotantoa. Tässä on aikaisemmin ollut parempi käytäntö ja siihen on syytä palata.

Mutta tähän asiaan, jossa valtuutettu Hakanen esittää Sörnäisten toimitilatontin vuokrausperusteen uudelleen valmisteltavaksi siten, että siihen ei sisälly osto-optiota. Arvatkaapas, mitä tämä tarkoittaisi, jos näin tehtäisiin? Tämä hanke kaatuisi. Näitä työpaikkoja ei syntyisi. Tätä koko hanketta ei olisi olemassa. Sitäkö halutaan? Nimittäin, tällaisissa elinkeinohankkeissa tilanne on se, että rakennusliike rakentaa ja sen jälkeen se hakee sijoittajan, joka sitten hallinnoi ja kerää vuokrat yrittäjiltä. Tämähän on tämä paletti. Eli me joudumme nyt miettimään yksinkertaisesti sitä, että ne jotka kannattavat valtuutettu Hakasta, eivät halua tänne alueelle työpaikkoja, eivätkä halua yrityksiä. Mielestäni tämä on vastuutonta politiikkaa. Ei näin voida tehdä. Ei meillä ole yksinkertaisesti mahdollisuutta. Lisäksi valtuusto on sitoutunut elinkeinopoliittisessa ohjelmassa parantamaan Itä-Helsingin ja erityisesti Kalasataman alueen elinkeinorakennetta. Me olemme päättäneet, että näin tehdään. Jos valtuutettu Hakasen palautusehdotusta kannatetaan, se merkitsee sitä, että luovutaan tästä tavoitteesta, joka on täällä yhteisesti hyväksytty.

En voi kannattaa tätä valtuutettu Hakasen palautusehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Viittasin jo omassa puheenvuorossani siihen, että on eräitä muita kuntia, muualla maailmassa ja muualla Suomessa, suuriakin kuntia, jotka toteuttavat alueellisia kehittämis- ja rakennushankkeita pitkäaikaisten tonttien vuokrasopimusten ja eri tahojen kanssa tehtävien yhteistyösopimusten kanssa. Tällaisia alueita toteutetaan esimerkiksi eräissä sosialidemokraattien johtamissa suurissa kaupunkikeskuksissa.

En näe mitään syytä, minkä takia Helsingissä sosiaalidemokraattien pitäisi asettaa tämä asia sellaiseksi, jota ei voida käyttää yhtenä alueellisen kehittämisen keinona tai joka olisi jotenkin ristiriidassa työllisyyden kanssa. Kyllä niissä sosiaalidemokraattien johtamissa kaupunkikeskuksissa muualla on työpaikkoja rakennettu ilman, että tontit olisi myyty yksityisille.

Totean vain valtuutettu Hakaselle, että nämä kunnat eivät joudu kilpailemaan Espoon ja Vantaan kanssa samalla tavoin kuin Helsinki. Meidän kilpailutilanteemme on aivan toinen. On aivan väärin viitata näihin kuntiin, Tampereeseen tai johonkin muuhun. En ymmärrä tätä vertausta.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut valtuutetut.

Viikinmäen länsiosa on sillä tavalla mielenkiintoinen rakennusprojekti, että sinne tulee tällaista rinnerakentamista, jota aika vähän Helsingissä on ja voi uudenlaisia ajatuksia rakentamisesta ja uudentyyppisiä hankkeita löytää. Sen vuoksi on tärkeätä, että haetaan myös ulkopuolelta välillä niitä ideoita ja katsotaan, minkä tyyppisiä on. Mutta sen sijaan se tapa, jolla niitä haetaan, että tehdään kilpailu, jossa sitoudutaan myymään tontit, on ongelmallinen.

Aivan kuten valtuutettu Ojala aikaisemmin totesi, Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti siihen, että entistä enemmän ja enemmän meillä myydään tontteja yksityisille. Se merkitsee sitä, että pitkässä juoksussa menetämme vuokratuloja. Kun tontti on kerran myyty, siitä ei vuokratuloja enää myöhemmin saa takaisin.

Tähän alueeseen, tähän esitykseen sisältyy muitakin ongelmia. Nimittäin, vaikka alue ei ole kovin suuri, siitä huolimatta tämän tyyppisistä alueista pitäisi erityisesti pitää huolta siitä, että olisi monipuolista asumista. Jo kaavavaiheessa valitettavasti erityisesti porvaripuoli painoi tiukasti läpi sen, että tälle alueelle ei tule kerrostalorakentamista, vaan alue tulee pientalorakentamisen alueeksi. Ja nyt kun katsotaan, kenelle tämä alue rakennetaan, niin tämähän on pelkkää kovan rahan rakentamista, ei hitasia, ei aravaa. Me kyseenalaistamme voimakkaasti sen, että pitääkö tehdä tällaisia alueita, jotka ovat ainoastaan kovan rahan rakentamiselle.

Erityisesti Kokoomus on aina puhunut siitä, että tarvitaan pientaloja ja tarvitaan lapsiperheille pientaloja. Tämä alue osoittaa, että on ketun häntä kainalossa myös tässä keskustelussa, koska kysymys ei ole edes siitä, että halutaan pientaloja, vaan halutaan erityisen hyvätuloisille pientaloja. Nimittäin nyt koko alue on, kun tulee kovan rahan rakentamiseen, ei aravaa, ei hitasia, se merkitsee sitä, että varmaan neliöhinnaksi tulee 4 500 - 5 000 euroa neliöltä. Jos ajatellaan, että asunnon koko on 100 m², se tarkoittaa sitä, että se on 450 000 - 500 000 euron asunto. Millä normaalituloisella, työssä käyvällä lapsiperheellä on varaa tällaisen asunnon hankkimiseen? Kysynkin, minkä vuoksi tällaisille alueille ei myös monipuolisempaa asuntotuotantoa, monipuolisempaa asujarakennetta haeta esimerkiksi hitasin kautta, jolloin neliöhinta olisi voinut olla arviolta 2 800 - 3 000 euroa? Silloin olisimme päässeet noin 300 000 euron asuntoon, joka sekin on erittäin kova hinta, mutta verrattuna kovan rahan rakentamiseen, edes jollain tavalla kohtuullinen. Kun pieniä taloja halutaan rakentaa perheille, toivoisin, että niitä rakennettaisiin myös muille kuin erittäin hyvätuloisille perheille. Siksi on valitettavaa, että tässä tehtiin tämä rajaus, että alueella ei ole hitasia, vaan pelkkää kovaa rahaa käytössä.

Esittelyssä todetaan myös, että tämän alueen myynnistä saadaan noin 7,5 milj. euroa. Kysyisinkin, kuinka paljon, kun meillä on esitetty tavoitteet myynnistä ja se useana vuonna ylitetty? Vasemmistoliitto on esittänyt huolensa siitä, kuinka paljon me myymme tonttimaatamme ja miten jatkuvasti ylitetään myyntitavoitteet. Kysyisin apulaiskaupunginjohtajalta - nyt on tulossa jo tammikuussa 7,5 milj. euron potti - missä määrin on arvioitu, mikä tulee olemaan se potti tänä vuonna? Kuinka paljon jälleen ylimyydään ja sillä tavalla meidän yhteistä omaisuuttamme pikku hiljaa siirretään yksityiselle puolelle? Mikä on arvio tämän vuoden tontinmyynnistä? Kuinka paljon tänä vuonna menee yli sen, mitä olemme sopineet?

Puheenjohtaja.

Mielestäni Helsinki tarvitsee oman Beverlyhills'in, jonne voi asettua asumaan todella kovatuloiset ihmiset, maksamaan veroja tälle kaupungille. Ei kaikki voi olla sosiaalisin perustein olevaa asuntotuotantoa. Tarvitaan sellainen paikka, jossa suurituloiset todella viihtyvät. Näin saadaan verotuloja kaupunkiin.

Toteaisin valtuutettu Sademiehelle, että kaikkihan ei tietenkään voi olla sosiaalista asuntotuotantoa. Mutta jos muistetaan se, että viime vuonna lähti liikkeelle 80 arava-asuntoa, niin se kertoo siitä, että kyllä tässä kaupungissa rakennetaan aivan joillekin muille kuin sosiaaliseen asuntotuotantoon. Kyllä nyt pitäisi ottaa selvä askel takaisin päin niin, että rakennetaan tavallisille helsinkiläisille eikä vain joillekin, haaveilla joistain hyvistä veronmaksajista ja Beverlyhills'istä. Ennen muuta Helsinkiä pitää rakentaa helsinkiläisille eikä niin, että ohitetaan helsinkiläisten tarpeet ja yritetään haalia tänne ns. hyviä veronmaksajia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, mikä on perussuomalaisten linja, kun he budjetti- ja muissa ratkaisuissa jatkuvasti äänestävät kokoomuksen kanssa samalla tavoin. Mutta nyt ymmärsin, kenen asialle perussuomalaiset ovat lähteneet. Beverlyhills tietysti voi siintää silmissä monilla, mutta taitaa jäädä yleensä sinne televisioruudun puolelle.

Tässä ei ole kysymys valitettavasti siitä, että vain tähän nyt käsittelyssä olevaan kohteeseen suunnitellaan uudentyyppistä pientalorakentamista. Itse olin kaavavalmistelukeskustelussa, jossa käsiteltiin Maunulan lähelle suunniteltavaa pientaloaluetta. Kyllä siinä näytti olevan suunnittelussa mukana olevien käsitys se, että ei sinnekään millekään tavallisille veronmaksajille taloja olla suunnittelemassa, vaan sinne tulee todennäköisesti kovan rahan kohteita. Eli perussuomalaistenkin viitoittama linja näyttää hallitsevan kaupunkisuunnittelua nyt ympäri Helsinkiä.

Kiinnitin jo edellisessä asiakohdassa huomiota siihen, että kaupunki omalla toiminnallaan on samalla nostamassa ylipäätään asumisen ja tonttimaan ja kiinteistöjen hintoja. Tällä ehdotuksella on vielä sellainen erikoinen piirre, että siinä annetaan rakentajille mahdollisuus vetää välistä. Eli sen sijaan, että kaupunki edes myisi ne kohteet suoraan heille, jotka pystyvät ostamaan pientalon pätkän, ne myydään yrittäjälle, joka vetää välistä.

Tässä on mielestäni kaksinkertaisesti virheellinen myyntipolitiikka. Virhe on tietysti alkanut jo silloin, kun on päätetty siitä, että järjestetään tontinluovutuskilpailu, jossa myydään kohteita.

Tämä on mielestäni valtuuston kannalta erikoisen ikävä ja oikeastaan moitittava tilanne. Kaupunginhallitus - ilmeisesti sikäli, kun minulle kerrottiin oikein - on aikoinaan päättänyt kilpailusäännöt, jossa on luvattu myydä kaupungin tonttimaata ilman, että valtuusto olisi tietääkseni missään vaiheessa päättänyt tai antanut valtuuden luvata tonttimaan myyntiä yksityisille tältä alueelta. Eli meidät on asetettu kaupunginhallituksen toimesta tavallaan selkä seinää vasten. Kaupunki on antanut jo sitoumukset, että tonttimaata myydään. Valtuusto tietysti on se, joka päättää myydäänkö.

Mielestäni valtuuston olisi tästäkin syystä syytä antaa periaatteellinen oppitunti asioiden valmistelijoille ja päättää palauttaa esitys uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään erilaiset vaihtoehdot tonttien ja asuntojen hintojen nousun hillitsemiseksi.

Toistan vielä sen, että tässä on mielestäni periaatteellisesti tärkeistä ratkaisuista kysymys, vaikka onkin vain suhteellisen pienestä alueesta, koko Helsinkiä ajatellen, ketkä voivat päättää, että tonttimaata myydään ja millä ehdoilla ja mille välikäsille ja minkälaisen keinottelun kohteeksi?

Jos me hyväksymme nyt tämän esityksen, niin me nostamme tavallaan kädet pystyyn. Meillä ei ole enää minkään näköistä tosiasiallista ohjaavaa roolia, saati päättävää roolia tällaisissa ratkaisuissa.

Puheenjohtaja.

Kiitän valtuutettu Hakasta, että hän katsoo perussuomalaisilla olevan niin voimakas vaikutusvalta, että me pystymme vaikuttamaan näin vahvasti tämän kaupungin rakennuspolitiikkaan. Siinä mielessä olen todella yllättynyt.

Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jotta päästäisiin näistä kurjista köyhistä eroon, jotka leipäjonoissa seisovat, niin tähän kaupunkiin on saatava verotuloja, joilla voidaan rahoittaa sitten sitä sosiaalistakin asuntotuotantoa. Ei pelkkä sosiaalinen asuntotuotanto tuo tähän kaupunkiin sitä varallisuutta, jolla nämä ongelmat pystytään hoitamaan. Jotain on tehtävä ja se lähtee siitä, että saadaan ensin rahaa ja sen jälkeen sitä jaetaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun valtuutettu Hakanen oli huolissaan siitä, että kaupunginhallitus yltiöpäissään myy milloin mitäkin, niin aiemmassa asiassa 6, sivulla 20 todetaan, että valtuusto on hyväksynyt kiinteistöjen myyntiperiaatteen ja valtuusto toteuttaa omia päätöksiänsä niin kohdan 6 kuin nyt käsiteltävän kohdan 7:kin osalta.

Samoin valtuutettu Arhinmäelle toteaisin, että me emme voi tässä kokouksessa ja tämän asian yhteydessä lähteä muuttamaan niitä tontinluovutuskilpailun periaatteita, jotka olemme aikanaan hyväksyneet, joten nyt me joudumme päättämään tämän tontinluovutuskilpailun perusteella myytäväksi esitettyjen tonttien hyväksyminen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Taisi olla valtuutettu Arhinmäki, joka sanoi, että "Helsinki kuuluu helsinkiläisille".

Minun mielestäni ei ole niin paha asia, jos Helsingin kansalaiset omistavat myös maata Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin valtuutettu Vehviläiselle:

Tässä kohdassa 7 esitetystä tontin myynnistä valtuusto ei ole päättänyt antaa valtuutusta tätä ennen kenellekään. Sen sijaan kaupunginhallitus on - minulle kerrotun mukaan - päättänyt tontinluovutuskilpailun ehdoista, joissa se on kaupungin nimissä sitoutunut myymään tontteja ilman valtuuston siihen antamaa valtuutusta.

Toiseksi valtuutettu Sademiehelle:

Viimeksi vähän aikaa sitten tässä kokouksessa kerroin, että Helsingin kaupungin viime vuoden ylijäämä kaikkien ylimääräisten poistojen ja varausten jälkeen on 285 milj. euroa. Perussuomalaiset hyväksyivät sen budjetin, jonka tuloksena tällainen ylijäämä on kasaantunut ja jossa alibudjetoitiin juuri niitä palveluja, joita tavalliset helsinkiläiset ja mm. siellä Myllypuron leipäjonossa olevat helsinkiläiset kipeästi tarvitsisivat.

Arvoisa toveri puheenjohtaja.

Valtuutettu Koskiselle toteaisin, että pidän kuitenkin parempana sitä, että me helsinkiläiset yhdessä omistamme maan kuin että yksittäinen helsinkiläinen omistaa maan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä on kysymys suhteellisen pienestä alueesta, mutta periaatteellisesta ratkaisusta eli siitä, millä tavalla kaupunki suhtautuu maakuntakaavassa vahvistettuun valtakunnalliseen ja alueellisesti tärkeään viheryhteyteen. Tuo yhteys liittää toisiinsa Jollaksenlahden ja Iso-Sarvastonlahden.

Tässä on kysymys myöskin siitä, millä tavalla kaupunki suhtautuu asukkaisiin, jotka tuolla alueella vastustavat esitetyn viheryhteyden rakentamista. Tähän liittyy kysymys siitä, voidaanko luottaa kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Tähän liittyy kysymys siitä, mitkä ovat ne niin painavat intressit, että kaikkia näitä edellä mainittuja periaatteita vastaan pitäisi hyväksyä tuon viheralueen rakentaminen.

Meille jaetusta aineistosta en löytänyt painavia erityisiä syitä enkä myöskään erityisiä perusteluja tälle menettelytavalle.

Tästä syystä esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että maakuntakaavassa vahvistettu viheryhteys säilytetään.

Jätän esitykseni myös kirjallisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Tässä on kysymys varsin periaatteellisesta näkökulmasta, silloin kun tehdään senkaltainen esitys kuin valtuutettu Hakanen teki.

Haluaisin todeta sen mitä listalla on kerrottu. Mm. Uudenmaan liitto - sivulla 47, alimmaisessa koko täydessä kappaleessa - toteaa, että "ei ole perusteita muuttaa Uudenmaan liiton 27.3.2006 asemakaavan muutosluonnoksesta antamaa puoltavaa lausuntoa."

Puollon edellytyksenä oli, että katualueen toteuttamisessa varmistetaan sujuvan virkistystyön säilyminen Jollaksenrannan virkistysalueelle. Tämähän tarkoittaa sitä, että tälle alueelle rakennetaan jalkakäytävä. Se alue tulee turvallisemmaksi. Siellä on parempi liikkua. Tämä viheryhteys on ruovikkoinen pusikko, jota ei oikein käytä kukaan. On käytännönläheistä tehdä se ratkaisu, mikä tässä on. Minua on tänään opastettu tuosta viheryhteydestä, että se mahdollistaa eri luontokappaleiden liikkumisen paikasta a paikkaan b. Voin todeta, että mielestäni tämä ratkaisu ei sitä estä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihan lyhyesti:

Viheryhteyksien turvaaminen on aika usein eri kaavavalmistelujen yhteydessä esillä ja silloin monta kertaa äänestyskäyttäytyminen on vähän samantyyppinen kuin tässäkin tilanteessa on huolimatta siitä, että Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnoissa erittäin tarkasti nimenomaan kysytään viheryhteyksien turvaamista, niin kuin tässäkin kaavavalmistelussa on tehty.

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton vastaukset painavat paljon lautakunnan valmistelussa. Molemmissa lausunnoissa todetaan, että tällä kaavaehdotuksella viheryhteydet säilyvät ja sillä tavalla turvataan lajistojen liikkuminen alueella. Ja kun lautakunnassa lisäksi tässä asiassa - kun asiaa esiteltiin - näytettiin, minkälaiseen ympäristöön tämä kaavaehdotus tulee, niin selkeästi tämä kaavaehdotus parantaa tätä ympäristöä. Ensinnäkin, sillä kohdalla ei ole olemassa mitään jalkakäytävää ja tämän kaavaehdotuksen myötä tulee jalkakäytävä. Sillä alueella on päiväkoteja ja kouluja. Näin ollen lasten turvallisuus siltä osin paranee tällä kaava-alueella, kun rakennetaan jalkakäytävä. Ja sitten tietysti se, kun se alue, jota puistoksi kuvataan, on tosiasiassa täydellistä risukkoa ja rämeikköä, jonka rakentaminen ehdottomasti tulee parantamaan tätä aluetta.

Ja kolmantena asiana: ainakin sosiaalidemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että kaupungissa rakennetaan ihmisille asuntoja. Se on ollut meidän poliittisen toimintamme iso asia ja tavoite. Ja kun katsoo viime vuoden tilastoja, kun on yhteisesti hyväksytty asunto-ohjelma, 3 600 asuntoa vuodessa, niin alle 3 000 - 2 500 asuntoa - saavutetaan. On aikamoista yhteistä valtuuston tahdon aliarvioimista, jos me joka kerta sitten kuitenkin kaavaehdotuksessa olemme hylkäämässä asuntomahdollisuudet, jos siihen ei ole selkeitä perusteluita. Näin ollen ehdottomasti näitä kaavaehdotuksia pitää katsoa myöskin tästä näkökulmasta lähtien, mitä olemme yhdessä päättäneet ja millä tavalla niitä asioita sitten viedään eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä olen aina puolustanut ja tulen jatkossakin puolustamaan vihersormia ja viheryhteyksiä ja eläinten kulkuväyliä. Täällä paikalla olen itse kyllä käynyt ja tunnen tämän hyvin. Tässähän on nämä viheryhteydet katkaistu jo aikaisemmin sillä, että siinä menee Jollaksentie, joka on hyvin vilkasliikenteinen tie. Eli tässä ei ole ollut olemassa aitoja viheryhteyksiä eikä vihersormia tähänkään mennessä. Mielestäni se, että tähän, ikään kuin tälle risteysalueelle tai tähän kulmaan toteutetaan tämä suunniteltu kaava, niin tämä on mielestäni ihan oikein ja kunnollista. Tämä ei tule tätä luonnon monimuotoisuutta tässä yhteydessä millään muotoa tuhoamaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen samaa mieltä, että viheryhteydet ovat tärkeitä. Tämä keskustelu käytiin kaupunginhallituksessa myös. Luotimme silloin Uudenmaan liiton sanaan nimenomaan, josta tässä on kyse, maakuntakaavasta, että ne tulee joka tapauksessa tälläkin ratkaisulla tyydyttävästi ratkaistua. Sen jälkeen kaupunginhallituksessa olin asian takana.

Puheenjohtaja.

Provosoiduin vain kommentoimaan sitä, että kun - lähinnä sosiaalidemokraattien puheenvuorossa - nousi voimakkaasti esiin se, että tällaista pöheikköä, pusikkoa tai risukkoa ei pidä säästää, niin ihan käsitteellisesti pitää erottaa se, milloin puhutaan puistosta, niin puhutaan puistosta ja milloin puhutaan viheryhteydestä, niin silloin se oikeasti voi olla pusikkoa ja risukkoa. En nyt ota tähän kyseiseen asiaan sen kummemmin tässä kohtaa enää kantaa. Mutta niin kuin ihan oikeasti, se viheryhteys, se ei suinkaan aina tarkoita hoidettua puistoa, että vaikka se näyttäisi esteettisesti jonkun mielestä hoitamattomalta, niin se voi olla joskus jopa se itse tarkoitus.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen valtuutettu Rantasen kanssa aivan samaa mieltä. Siellä missä kaupungissa tarvitaan risukkoa ja rämeikköä, että se on luontoarvo ja perusteltua, niin siellä sitä pitää olla, mutta tässä se nyt ei ehkä ollut perusteltua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että meille jaetussa aineistossa todetaan, että jalkakäytävän rakentaminen edellyttää 2 metrin suikaleen liittämistä puistoalueesta katualueeseen. Muilta osin on kysymys siis puistoalueen liittämisestä rakennettaviin tontteihin. Eli puhe siitä, että jalankulkijoiden turvallisuus tai muu edellyttäisi juuri tämän laajuista ratkaisua tämän viherkäytävän osalta, ovat vähintäänkin harhaanjohtavia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asun tältä alueelta noin kilometrin päässä ja täytyy sanoa, että on hyvä asia, että siihen rakennetaan jalkakäytävä. Se tulee lisäämään turvallisuutta tällä alueella. Sen lisäksi tässä on myös hyvää se, että kun on kysymys notkelmasta ja vähän mutkaisesta kohdasta, niin uskon, että tässä myös pystytään samalla liikenneturvallisuutta parantamaan sillä, että näkyvyys paranee tässä risteyksessä suhteessa Jollaksentiehen päin ja Mesaanipolkuun ja -kujalle päin.

Sitten, mitä tulee vielä tähän viheryhteyteen ja siihen, että eläimet saa liikkua.

Sanoisin näin, että Jollaksessa liikkuu hyvin paljon eläimiä. Siellä on fasaaneja ja siellä on kettuja. Siellä on rusakoita ja monenlaista eläimistöä, ja näin pitää olla jatkossakin. Tämä asemakaavan muutos ei tule millään lailla poistamaan tätä tosiasiaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Toimitusjohtaja Lauri Turjan äkillisen poismenon johdosta viime syksynä Palmiassa laitettiin liikkeelle viran täyttäminen. Hakijoita oli kohtuullisesti, vaikka voisi tietysti ajatella, että enemmänkin kiinnostusta kuin 25 hakemusta, joista kaksi ei täyttänyt kelpoisuutta, oli hakijoiden joukossa. Näin sitten liikepalvelulautakunnan nimeämä työryhmä suoritti haastattelut viiden henkilön osalta. Päätösehdotukseksi meille on esitelty, että tehtävään valittaisiin varatuomari Värtelä.

Toimitusjohtajan tehtävää on hoitanut va. toimitusjohtajana Timo Martiskainen jo pidemmän aikaa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä halusimme - kun hän myöskin oli hakenut tehtävää - kuulla sekä Martiskaista että myös Värtelää, jota lautakunta sitten, yhtä lukuun ottamatta, esitti. 2 viikkoa sitten molemmat, sekä Martiskainen että Värtelä, olivat Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä esittäytymässä. Esittäytymisen perusteella voi todeta, että varmasti molemmat ovat päteviä tähän tehtävään Palmian toimitusjohtajaksi.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kuitenkin katsoo, että kun meillä on käytettävissämme henkilö, joka on väliaikaisena toimitusjohtajana selvinnyt tehtävistään erinomaisen hyvin, hän on onnistunut saavuttamaan henkilöstön luottamuksen ja tuen ja kun tiedämme, että Palmiassa on ollut aikamoiset muutokset meneillään ja suuret haasteet ovat myöskin edessä, katsomme, että on tärkeää, että valittava toimitusjohtaja nauttisi henkilöstön tukea ja että hänellä olisi työssään apuna henkilöstö, joka on vahvasti sitoutunut yksikön toiminnan kehittämiseen ja kun tiedämme, että Martiskaisen kohdalla näin on, henkilöstö on vahvasti hänen takanaan ja kun hänen puolestaan puhuu myöskin se, että hän on toimiaikanaan onnistunut nostamaan kiinteistöpalveluyksikön voitolliseksi, ehdotamme - tai minä ehdotan nyt tässä näin, mutta meidän ryhmämme kokonaisuudessaan on sitä mieltä - että tehtävään tulee valita kauppatieteen maisteri, va. toimitusjohtaja Timo Martiskainen. Eli tämän ehdotuksen teen poikkeavasti siitä mitä kaupunginhallituksen enemmistö päätyi, eli uusin esitykseni, jonka tein kaupunginhallituksessa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palvelukeskuksen johtosäännön 4 §:n mukaan toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Korostan tuota jälkimmäistä osuutta " johtamistehtävissä".

Jos me nyt katsomme Martiskaisen ja Värtelän ansioluetteloita, molemmat ovat erinomaisia hakijoita. Haluaisin korostaa sitä, että nimenomaan johtamistehtävissä Värtelällä on selvästi vankempi kokemus. Hän on ollut usean yrityksen toimitusjohtajana ja hän on tulosvastuisesti johtanut useaa yritystä. Lisäksi, jos ajatellaan Palmian toimialaa, niin vartiointitoimialan tuntemus on tietysti selkeä etu.

Haluaisin myöskin kiinnittää huomiota siihen, että haastattelun suorittivat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, lautakunnan puheenjohtaja Veikko Vermilä, varapuheenjohtaja Hanna Laine ja kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen ja he olivat täysin yksimielisiä tästä ehdolle panosta.

Mielestäni silloin ei voi olla perusteita, varsinkin kun ansiot ovat niin selkeitä, jotka eivät ilmene esittelystä. Jos täällä olisi jotain sellaisia seikkoja, jotka eivät ole tiedossa, tilanne voisi olla toinen. Tämän esittelyn perusteella on erittäin vaikeata asettua muulle kannalle kuin että Antti Värtelä on sekä tutkinnoltaan että käytännön johtamiskokemukseltaan ensisijalla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tähän valintaan liittyy aika paljon haasteita, johtuen siitä tilanteesta, joka Palmiassa on, monista ongelmista, joita Palmiassa on ratkaistava, myös johtuen siitä tilanteesta, johon Palmia on joutunut kilpailuttamisen seurauksena ja joihin se joutuu jatkossakin kilpailuttamisen myötä, johtuen myöskin siitä tilanteesta, joka on työmarkkinoilla, jossa Palmia joutuu kilpailemaan henkilöstöstä, osaavasta henkilöstöstä. Tällaiset seikat tarkoittavat sitä, että toimitusjohtajan ammattitaidolle, johtamistaidoille, laaja-alaiselle yhteistyökyvylle sekä henkilöstön että kaupungin ja muiden organisaatioiden kanssa, asettuu hyvin suuria vaatimuksia.

SKP:n ja asukaslistan ryhmän edustajana varavaltuutettu Salinilla on ollut liikepalvelulautakunnassa mahdollisuus seurata tämän asian valmistelua. Hän esitti lautakunnassa Timo Martiskaisen valitsemista Palmian toimitusjohtajaksi. Valtuutettu Salin perusteli tätä Palmian kiinteistöpalvelujen kehittämisessä saaduilla myönteisillä kokemuksilla sekä yksikön tuloksellisuuden parantamisessa että yhteistyön kehittämisessä työntekijöiden ja kaupungin eri virastojen ja laitosten kanssa. Täällä jo edellä viitattiin Palmian kiinteistöpalvelujen tulokseen, joka on tärkeä tekijä Palmian hyvän toiminnallisen tuloksen saavuttamisessa viime vuodelta.

Martiskainen on toiminut Palmian johtoryhmässä ja tilapäisenä toimitusjohtajana, ymmärtääksemme hyvässä yhteistyössä henkilöstön, lautakunnan ja kaupungin muun organisaation kanssa. Hänellä on kokemusta toiminnasta kaupungin eri organisaatioiden kanssa ja myöskin taloushallinnosta ja johtamisesta. Varavaltuutettu Salinin mukaan hän osoitti liikepalvelulautakunnan haastattelussa tuntevansa hyvin Palmian toiminnan kehittämisen tarpeita ja omaavansa yhteistyökykyjä.

Kaupunginhallituksen enemmistön esittämän Antti Värtelän kokemusta en sinänsä halua ryhtyä kiistämään niillä aloilla, joissa hän on toiminut, mutta tuo kokemus rajoittuu lähinnä turva-alan yritysten johtamiseen. Turva-ala on toki eräs alue, jossa Palmiakin toimii, mutta sittenkin Palmian sekä nykyisen että tulevan toiminnan kannalta varsin pieni tekijä.

Värtelän aiemmista tehtävistä on valitettavasti kuulunut myöskin kriittisiä lausuntoja liikkeenjohdollisista ongelmista. Hänen uraansa liittyy yritysten myyntejä ja fuusioita. Siihen liittyy myöskin henkilöstöpolitiikan ongelmia. Värtelän johtama turvapalvelutoiminta Turvatiimi on saanut myös kyseenalaista mainetta asukkaiden - tai pitäisikö sanoa asiakkaiden - kohtelussa. Liikepalvelulautakunnan haastattelussa - varavaltuutettu Salinin mukaan - Värtelä ei osoittanut tuntevansa erityisen hyvin kunnallista päätöksentekoa tai henkilöstöpolitiikkaa, vaan korosti enemmänkin yksilöjohtajuutta.

Kuten sanoin, tämän asian valmistelussa meillä on ollut mahdollisuus perehtyä hieman tavallista paremmin näihin vaihtoehtoihin. Tällä perusteella olemme päätyneet kannattamaan Timo Martiskaisen valintaa. Eli kannatan täällä valtuutettu Ojalan tekemää ehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni on hieman omalaatuista, että käytetään jonkinlaisia kuulo- ja huhupuheita tällaisissa henkilövalinnoissa. Jos on jotakin näyttöä tai esittää, niin mielestäni silloin on reilumpi esittää eikä vaan viitata johonkin huhupuheisiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palmia tuottaa tärkeitä peruspalveluja helsinkiläisille. Sen toimintaa on tehostettu viime vuosina aika reippaasti ja toimintaa on kehitetty. Henkilöstö on ollut aika kovilla niissä monissa muutoksissa. Kysymys on työvoimavaltaisesta liikelaitoksesta. Silloin henkilöstöjohtaminen on hyvin tärkeä osa sitä toiminnan vaikuttavuutta ja onnistumista ja henkilöstöpoliittinen osaaminen korostuu. Tässä on kysymys sosiaali-, terveys- ja koulupuolella olevista siivous- ja keittiötyötä sekä isäntä- ja turvapalveluja tarjoavista palveluista ja niissä toimivista henkilöistä.

Haluaisin ottaa yleisemmän huomion vielä tähän hakuprosessiin.

Meillä oli viime syksynä täällä valtuustossa käsittelyssä tasa-arvosuun-nitelma. Siinä yhteydessä totesimme, että olisi tärkeätä pystyä lisäämään - tai ainakin minä totesin - virastoissamme ja keskeisissä liikelaitoksissamme naisjohtajien määrää. Tässä on nyt kysymys virastosta, jossa on paljon naisia työntekijöinä. Ja kun katson hakijaluetteloa, niin laskujeni mukaan 25 hakijasta yksi on nainen. Tällöin voi tietysti miettiä, että naisissa on vikaa, kun eivät hae. Mutta toinen näkökulma on myös se, voisiko Helsingin kaupunki tehdä jotakin sille, että meidän hakuilmoituksemme, meidän rekrytointiprosessimme olisi sellainen, että myös naiset hakisivat näitä virkoja. Eli positiiviseen ? syrjintään on mahdollisuuksia, on mahdollista esimerkiksi hakuilmoituksiin laittaa rohkaisua siitä, että sekä naiset että miehet hakevat tällaisia korkeita virkoja. Sillä voisi olla mielestäni johtamista parantava vaikutus.

Arvoisa puheenjohtaja.

Palmian johtajan valinta on erittäin merkittävä tehtävä. Se on merkittävä laitos. Siksi toivoisi, että tällaisiin tehtäviin panisimme valtuustossa, kun pääsemme valitsemaan ihmisiä, laittaisimme kunnolla panostaen. Nyt jotenkin tuntuu, että tässä työryhmä on käynyt läpi ja sen jälkeen on jäänyt vähän vähemmälle tämä prosessi, se esimerkiksi, mikä on ollut valtuustoryhmien rooli laajemmin tässä haun yhteydessä. Jotenkin tuntuu vähän erikoiselta se, kun on totuttu siihen, että kun valtuusto valitsee merkittäviä virkamiehiä kaupungille, niin silloin huolellisesti koko valtuusto paneutuu näihin asioihin.

Positiivisesti kuitenkin panin merkille, että puheenjohtaja totesi, että sentään huomenna ei aloita, valittava henkilö ei lähde johtamaan johtoryhmän kokousta jo huomenna, että siirrettiin sentään 2 viikolla tätä aloitusaikaa. Saatiin sentään pieni vallantuntu valtuustolle, vaikka se johtoryhmä oli ilmeisesti jo huomiseksi koolle kutsuttu.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Tuija Brax Pekka Saarnio

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu