Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Liikuntavirasto antaa koululuokkien käyttöön liikuntatiloja ilmaiseksi päiväaikaan. Museot ovat päiväaikaan maksuttomia koululuokille. Voiko liikennelaitos tarjota ilmaiset matkat luokkien liikunta- ja museovierailuja varten?

Nykyrahoituksella kouluilla on varaa vain harvoihin luokkamatkoihin. Ilmaiset luokkamatkat opettavat käyttämään joukkoliikennettä ja tukevat opetusta ja oppimista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade ordförande, bästa fullmäktige.

Vastauksena valtuutettu Urhon kysymykseen pyydän kunnioittavasti esittää seuraavaa:

Valtuutettu Urhon kysymys koskee koululaisten ilmaismatkoja. Samaa asiaa on käsitelty valtuustossa 31.5.2006 sekä uudelleen 27.9.2006 valtuutettu Antti Vuorelan tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Vastauksessaan 27.9.2006 kaupunginhallitus totesi mm., että koululaisten ja opettajien matkustaminen maksutta merkitsisi kustannusten siirtämistä opetustoimelta liikennelaitokselle. Matkalippukustannukset vuodessa olisivat noin 0,22 milj. euroa, jonka lisäksi tulisi opetusviraston henkilökortilla vapaa matkustusoikeus. Laskennallisesti lipputulomenetys olisi liikennelaitokselle jopa 1,4 milj. euroa vuodessa. Kaupunginhallitus ei tuolloin pitänyt perusteltuna kustannusvastuun siirtämistä opetustoimelta liikennelaitokselle.

Matkustettaessa kaupunkiliikenteessä on syytä edellyttää asiakkaalla olevan voimassa oleva matkalippu. Tämä ohjaa lapsia ja nuoria liikenteen oikeanlaiseen käyttämiseen eikä esimerkiksi liputta matkustamiseen vapaa-ajalla. Joissakin tapauksissa koululaisilla on mahdollisuus matkustaa esimerkiksi museosta suoraan kotiin koulupäivän päätteeksi, kun heillä on voimassa olevat matkaliput. Myös kuljettajatoiminnan sekä matkalippujen tarkastustoiminnan sujuvuuden takaamiseksi on kaupunkiliikenteen käyttäjillä syytä olla asianmukainen matkalippu. Tällä tavoin taataan myös oikeudenmukainen korvauskäytäntö ilman ylimääräistä byrokratiaa. Liikenteen tilaajien eli HKL:n ja YTV:n kannalta ei edelleenkään ole tarkoituksenmukaista muuttaa nykykäytäntöä koululaisten liikunta- ja museovierailuja varten.

Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Saurille vähän liturgian makuisesta vastauksesta, jonka toki tiesin.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos liikuntavirastolla on varaa ottaa budjettiinsa koululuokkien ilmaiset tunnit ja museoilla on varaa houkutella ilmaiset käyttäjät, liikennelaitos voisi ajatella opettavansa ja mahdollistavansa koulujen monipuolisempaa oppimista samalla tavoin, ottamalla kontolleen osan koululaisten matkakustannuksista. Toisaalta on ajateltu, että joukkoliikennettä pitääkin opettaa ja kannustaa käyttämään varhain. Tässä tietysti tullaan näihin syrjäkaupunginosien, laitakaupunginosien lapsiin, jotka eivät välttämättä enää nykyisellään käy keskustassa tai tutustu näihin ns. museaalisiin arvoihin Helsingin keskustassa, koska kouluilla on varaa vain muutamaan edestakaiseen matkaan lukuvuoden aikana.

Tack ordförande.

Jag tycker att det är alldeles utomordentligt att Ulla-Marja Urho tagit upp den här frågan till diskussion. Jag tycker att vi kunde föra de här diskussionerna på nytt och på nytt, tills vi hittar ett sätt som gör det möjligt för alla barn och ungdomar att röra sig i stan för att ta del av det som staden själv ordnar. Bl.a. så kommer det här problemet med bussbiljetter eller frånvaro av bussbiljetter till synes när det gäller ungdomars resa till ungdomslokaler och framför allt då de svenskspråkiga ungdomarna som ju praktiskt taget alltid har väldigt lång resa till ungdomslokalen eftersom vi har bara fyra på hela Helsingforsområde. Så där kunde man kanske tänka sig också med beaktande av att det handlar om en verksamhet som leds av vuxna och där barn i synnerhet från mindre lyckligt lottade familjer (mindre bemedlade) fattiga familjer har ett större behov än de flesta andra av att få vara med i en gemenskap och det här handlar alltså i någon mån om förebyggande verksamhet som vi ju alltid sätter i första rummet när vi talar om våra strategier. Så jag tycker att kollektivtrafiknämnden gott kunde ta upp den här saken till diskussion på nytt.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Urho on ottanut esiin erittäin hyvän kysymyksen ja jos sitä on aikaisemminkin käsitelty, niin sehän osoittaa vain sen, että asia on tärkeä ja muidenkin mielestä merkityksellinen.

Etelä-Suomen lääninoikeus päätti taannoin, että koululaisten retket eivät saa aiheuttaa lisäkustannuksia huoltajille ja kuitenkaan koulujen käytettävissä olevat määrärahat retkiä varten eivät ole mitenkään lisääntyneet. Eli mielestäni tämä valtuutettu Urhon esittämä ehdotus olisi paikallaan tutkia tarkemmin.

Ordförande.

Tämä käytäntö, josta valtuutettu Pakarinen puhui äskettäin, on johtanut pieneneviin kävijämääriin tietyissä retkikohteissa. Siitä syystä on lähetetty opetushallituksen puolesta viestiä kouluille, että on mahdollista kerätä rahaa kouluretkiin.

Mielestäni olisi ihan asiallista, että kaupunginvaltuusto muuttaisi kantaansa matkojen suhteen niin, että voitaisiin taata koko kaupungissa kaikille oppilaille mahdollisuus tasavertaiseen retkeilyyn. Nyt on aivan selvää, että keskustalapsille tätä ei niinkään tarvita, kun taas esikaupunkialueella mahdollisuus retkeilyyn kouluaikana olisi tärkeätä. Joten kannatan valtuutettu Urhon esittämää kysymystä sinänsä. Mielestäni asiaa pitää viedä eteenpäin. Niin saadaan kyselyillekin loppu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Mielestäni valtuutettu Urhon ajatus on periaatteessa harkinnan arvoinen.

Haasteeksi muodostuu hallintokuntien välinen kustannusjako. Käsittääkseni koulut varaavat jonkin verran rahaa joukkoliikennematkoja varten. Jos koululuokille annettaisiin ilmaislippu ilman, että opetustoimi sitä millään tavalla HKL:lle korvaisi, tapahtuisi juuri apulaiskaupunginjohtaja Saurin mainitsema kustannussiirto opetustoimelta liikennelaitokselle. Harkinnanarvoista sen sijaan voisi olla, jos opetustoimen nyt joukkoliikennematkoihin varaamat rahat ohjattaisiin suoraan HKL:lle ja tätä vastaan koululuokat saisivat kysymyksessä kaivatun matkaedun. Silloinhan matkoja tulisi oletettavasti huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä etu annettaisiin ruuhka-aikojen ulkopuolella, milloin epäilemättä suurin tarve koululuokilla juuri onkin.

Sen sijaan mielestäni ei ole perusteltua väittää, että koululuokan pääseminen opettajan kanssa maksutta johtaisi laajamittaiseen pinnaamiseen. Kyllähän tänä päivänä koululuokat pääsevät opettajan kanssa käsittääkseni maksutta myös uimahalleihin ja ei se ole johtanut, ainakaan uimahalleissa, suurimittaiseen pinnaamiseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Apulaiskaupunginjohtaja Saurin vastauksessa tarkasteltiin oikeastaan asiaa vain eri hallintokuntien kustannusten ja niiden jakautumisen kannalta. Mielestäni olennaisinta tähän kysymykseen vastaamisessa olisi kuitenkin pitänyt olla sen selvittäminen, millä tavalla lasten tarpeet ja kouluille asetetut kasvatukselliset tavoitteet toteutuvat ja miten sitä voidaan tässä tapauksessa erilaisilla ratkaisuilla edesauttaa.

Minä en näe, miten joukkoliikenteen käytön suosiminen ja sellaisen viestin levittäminen koulujen kautta, että Helsingin kaupunki suosii joukkoliikennettä, voisi olla mitenkään joukkoliikenteen tulevan käytön kannalta kielteisiä asenteita levittävä, päinvastoin. Luulisin, että tämä olisi joukkoliikenteen kehittämisen kannalta hyvä asia.

Puheenjohtaja.

Kuten edellisetkin puhujat täällä, pitäisin itse erittäin tervetulleena tätä koululuokkien ilmaista liikkumista, ainakin jos ajatellaan ala-asteikäisiä. Ala-asteikäisethän käyvät myös esimerkiksi liikuntatunneilla, luisteluradoilla ja muualla.

Tiedän esimerkiksi omalta alueeltani Taka-Töölöstä, että luokat eivät lähteneet Kallion tekojääradalle luistelemaan juuri tämän matkakustannuksen vuoksi ja sitten odotettiin kuukausia ennen kuin saatiin Eläintarhan kenttä, joka ei ole tekojäätä, käyttöön. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos on vapaata liikuntatilaa ja sinne ei mennä sen takia vain, että säästää tällaisessa asiassa, kun raitiovaunut siihen aikaan päivästä muutenkin kulkevat aika tyhjinä.

Tämä on myöskin keskustalapsille kysymys ? eikä ainoastaan esikaupunkilapsille, ehkä eri näkökulmasta vain. Ja jos tässä halutaan jotain rajoitusta harkita, niin voitaisiin aloittaa ala-asteikäisistä, joilla välttämättä ei ole matkakorttia tai kuukausikorttia, mitä ehkä vanhemmilla lapsilla jo muun liikkumisen takia on. Lämpimästi kannatan tätä ajatusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysyjä viittaa tässä asiassa liikuntaviraston ja museoiden politiikkaan, ja se on erittäin hyvä asia.

Mielestäni tuntuu aika kummalliselta HKL:n hyvin paperinmakuinen vastaus, minkä apulaiskaupunginjohtaja Sauri täällä meille esitti. Oppilaista on helppo tehdä luettelo, joka voidaan välittää varmasti sähköpostitse tai muutoin siitä, kuinka paljon tätä käytetään. Kysymyshän olisi vain koulun ja asianomaisen paikan välisistä matkoista eikä suinkaan siitä, että palailtaisiin sitten miten sattuu kotiin. Ja kuten täällä on todettu, vanhemmilla koululaisilla on usein käytössään jo matkakortti, että tämä ei koskisi kuin tiettyä porukkaa.

On todella surkeata tavata Kontulassa päin ihmisiä, jotka kertovat,

etteivät ole koskaan käyneet Helsingin keskustassa. Ja jos tällä nyt edes siihenkin päästäisiin, että voitaisiin museokäynneillä elävöittää näiden ihmisten elämää jo varhaisnuoruudessa, niin olisi erittäin hyvä saavutus. Uskon, että tässä ei ole suuresta kustannuserästä kysymys. Jos tähän käytettäisiin yhtä paljon mielikuvitusta kuin niiden reittien monimutkaisiin suunnitteluihin, mitä esimerkiksi Kontulassa on tapahtunut, niin olisi varmasti asia hoidettavissa. Joten ei muuta kuin toimeksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Urho puuttui todellakin tärkeään asiaan, ja mielenkiinnolla olen kuunnellut tätä keskustelua. Kysymys on tietysti myös siitä, millä tavoin sitten, kun marssitaan budjettipöytiin ja pohditaan eri hallintokuntien resursseja. Tämähän ei voi olla - niin kuin täällä lautakunnan puheenjohtaja mainitsi - vain liikennelautakunnan vastuulla, vaan tässä pitää tehdä yhteistyösopimus siitä, millä tavalla asia hoidetaan. Täällä on käytetty - kuten olette kuulleet - hyviä puheenvuoroja siitä, millä tavalla keskustan museoita ja liikuntapaikkoja tulee jatkossa käyttää ja en siihen palaa.

Toivon, että - ja kokoomusryhmässä - sitten kun esityksiä syntyy, syntyy myös vastakaikua sille, että näitä asioita hoidetaan niin, että joukkoliikennettä käytettäisiin päiväsaikaan ahkerammin. Olen kuullut paineita myös eläkkeen saajien päiväkäytölle ja nekin ovat oikeutettuja.

Ymmärrän apulaiskaupunginjohtaja Saurin paineet tässä asiassa. Toivon mukaan tässä edistetään aidosti, kun siirrytään sitten siihen budjettineuvotteluun, koska siinä sitten ratkaistaan aidosti, miten mennään eteenpäin.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Täällä on aika laajalla poliittisella haitarilla, elikkä kaikki puhujat tähän mennessä olleet tämän esitettävän kysymyksen kanssa samaa mieltä ja minäkin olen. Siis kaikki ovat olleet sitä mieltä, että koululaisille pitäisi tällaisia luokkaretkimahdollisuuksia tuoda tilanteessa, missä kaikki koululaiset eivät kotoaan voi sitä rahaa saada, eivätkä näin ollen niitä retkiä voi järjestää. Tämähän voidaan toteuttaa kahta reittiä. Toinen on siis se, että joko tehdään niin, että kouluille annetaan ilmaispilettejä tietty määrä. Ja toinen vaihtoehto on, että kouluille sitten talousarviossa annetaan erikseen retkimääräraha, jolla sitten ostetaan niitä lippuja. Kaupungin kokonaistalouden kannalta tämä on sinänsä samantekevää, mutta poliittisesti on vaikeampi saada lisämäärärahaa kuin sopia hallinnollisesti, että niitä matkoja voitaisiin tietty määrä käyttää.

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri vastasi ja viittasi kustannusvastuusta, että on väärin, että se tippuisi HKL:lle.

Mielestäni siinä on ajatushäiriö. Eiväthän nämä matkalippurahat - menetetyt sellaiset - oikeasti ole menetettyjä rahoja, koska nyt niitä matkoja ei järjestetä, koska niitä ei voi järjestää. Jos päiväsaikaan niitä järjestettäisiin joillakin ilmaispileteillä, niin se yksinomaan toisi pientä liikennerasitetta niin, että olisi vähän täydemmät liikennevälineet. Ei se ole mitään rahan menetystä sanan siinä merkityksessä, että tätä pitäisi tarkastella jonkinlaisena rahakysymyksenä. Sen takia puoltaisi mielestäni mieluummin tämä järjestely, jossa sovittaisiin tietyistä ilmaislippukiintiöistä kuin että se menisi talousarvioesityksenä.

Jos kaikki ovat sitä mieltä, että retkiä pitää järjestää, niin eiköhän nyt sitten hoideta se vähintään talousarvioesityksen yhteydessä lisämäärärahana koulujen matkalippuihin. Voidaanhan se tehdä tätä kautta, jos kaupungin byrokratia on liian vaikea taipumaan ilmaispiletteihin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Entistä useammin lasten vanhempien alkoholin käyttö on syynä lasten huostaanotoissa ja lastensuojelutoimenpiteiden käynnistymisessä. Kotiväkivaltatapauksissa useimmiten taustalla on alkoholi. Vanhempien liiallisen alkoholin käytöstä kärsii yhä useampi lapsi. Päihteitä käyttävät vanhemmat eivät pysty tarjoamaan turvallista ja terveellistä kasvuympäristöä ja huolehtimaan lapsen riittävästä hyvinvoinnista.

Alkoholiongelmaisten lasten vanhempien auttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia toimintatapoja ja käytäntöjä. Lasten vanhempien alkoholin käyttöä tulisi määrätietoisesti pyrkiä vähentämään, tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua perheille ja suunnata päihdepalveluja vanhemmille.

Kuinka kaupunki aikoo toimia, jotta lasten vanhempien kasvavaan päihdeongelmaan voitaisiin tehokkaasti puuttua ja näin vahvistaa lasten turvallisuutta ja parantaa heidän kasvuolosuhteita?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ennaltaehkäisevä ja varhaisen tuen työ kuuluu kunnassa monille hallintokunnille, kuten terveyskeskus, nuorisotoimen eri palvelut ja opetusvirasto. Myös uudistuva lastensuojelulainsäädäntö korostaa, että lasten kasvuoloihin vaikuttaminen on eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyöaluetta ja velvoittaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön.

Sosiaalivirastossa on perheiden tukemiseksi laaja perhekeskustoiminnan kokonaisuus. Se sisältää leikkipuistotoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön ja sosiaalityön, nuorten päihdepalvelut ja ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen. Sosiaalivirastolla on lisäksi kussakin poliisipiirissä sosiaalityöntekijä.

Helsingissä on viisi alueellista A-klinikkaa, useita katkaisuhoitoyksiköitä sekä kuntouttavia laitoshoitopalveluja. Lisäksi Helsingissä toimii kolme nuorisoasemaa. A-klinikoilla tehtävää päihde- ja perhetyötä on eteläisellä A-klinikalla laajennettu myös intensiiviseen kriisityöhön. Kokemukset ovat hyviä. Kriisityötä, sekä perhetyötä A-klinikoilla yleensä, on tarpeen vahvistaa koko kaupungissa. Hangonkadun kuntoutuskeskuksessa on erityishoitopaikkoja raskaana oleville päihteiden käyttäjille. Katkaisuhoidossa raskaana olevat naiset priorisoidaan etusijalle.

Helsingin sosiaalivirasto käynnisti vuonna 2006 lapsiperheiden päihdetyön kumppanuushankkeen yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen ja Kalliolan Setlementti -yhteenliittymän kanssa. Kumppanuushankkeen perustavoitteena on uusia menetelmiä kehittämällä vähentää päihteiden väärinkäytöstä johtuvia lasten huostaanottoja ja laitoshoidon tarvetta. Painopiste on avohoidon kehittämisessä. Sosiaalivirastossa on kehitteillä erilaisia varhaisen puuttumisen ja tuen menetelmiä päihteiden käytöstä perheille aiheutuvien vaikeuksien ehkäisemiseksi. Tällaiset toimintamuodot edellyttävät eri hallintokuntien välistä joustavaa yhteistyötä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle vastauksesta.

Olisin halunnut vielä tähän nyt sitten lisätä, että on todettu, että Suomessa, ylipäätään koko maassa, alkoholiongelmista kärsivien vanhempien lapset eivät saa riittävästi tukea ja apua. Lasten voi olla vaikea löytää auttamisjärjestelmiä, jotka auttaisivat heitä siinä tilanteessa, kun he ovat kotona kokeneet joka päivä hätää ja ongelmia ihan jokapäiväisen arjen selviytymisessä. Sillä saattaa olla pitkiä vaikutuksia, jopa aikuisuuteen asti lapsen itsetuntoon, mielenterveyteen ja selviytymiseen ylipäätään ns. normaalisti arjessa. Olisin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, että onko meillä Helsingissä tarjolla lapsille myös tukea? Ongelmana on myös se, että alkoholiongelmaisten vanhempien lapset eivät usein saa omaa ääntään edes kuuluville. Lapsilla on hyvin vähän keinoja kertoa kokemuksistaan ja aikuiset saattavat myös eri tavoin pyrkiä vaientamaan lapsia kertomasta ongelmasta.

Leena Valkonen on tuoreessa väitöskirjassaan kartoittanut hyvän vanhemmuuden kriteerejä. 5- ja 6-luokkalaiset lapset ovat nostaneet hyvän vanhemman ominaisuudeksi sen, että vanhempi ei juo eikä polta. Lapset ovat siis usein varsin huolissaan vanhempiensa alkoholin käytöstä ja siksikin tähän asiaan pitäisi puuttua. Ja pelkkä asian toteaminen ei riitä. Ongelmakäyttäjiä on ohjattava aktiivisesti hoidon piiriin ja heidän tilanteeseen on puututtava heti kun se havaitaan. Varhaisen puuttumisen mallit ovat erittäin hyviä. On hyvä, että meillä äitiysneuvoloissakin tällä hetkellä puututaan raskaana olevien naisten päihteiden käyttöön aktiivisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysymys on erittäin tärkeä. Eduskuntavaalien alla jokaisessa vaalikoneessa on ollut joko alkoholin hintaan taikka yleensä alkoholin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Joten tämä on kyllä koko Suomen kansan sydämellä tällä hetkellä, alkoholin hinta ja päihteet yleensä.

Tein taannoin valtuustoaloitteen siitä, että pääkaupunkiseudulle olisi voitu perustaa päihdeasiainneuvottelukunta, jossa perusteltiin vähän samoin sanoin mitä nyt valtuutettu Peltokorpi omassa kyselypuheenvuorossaan esittää. Sain suurin piirtein samanlaisen vastauksen, mitä apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen esitti äsken suullisesti.

Mielestäni olisi kuitenkin ollut tarpeellista ja tärkeätä jatkossa pohtia vielä tämän neuvottelukunnan perustamista ja sen merkitystä, koska se neuvottelukunta voisi koota kolmannen sektorin toimijat, työnantajat ja kaupungin omat resurssit yhteen ja sitä kautta katsoa, voisiko tällaisella vähän laajemmalla perspektiivillä, missä kaupunki ottaa mukaan myöskin muita tahoja, saada tätä laajaa isoa ongelmaa paremmin haltuunsa. Työnantajillahan on hoitoonohjaussopimukset. Kolmannella sektorilla on myöskin paljon päihdeasiain, sekä asiantuntemusta että myös resursseja. Kaupungin omat toimet, jossa kouluterveydenhuolto, päivähoito jne., nämä ihan päihteiden käyttäjien toimipisteet mukaan lukien, ovat merkittäviä toimijoita. Mutta yhteisesti kyllä tässä asiassa pitäisi vähän enemmän saada näitä asioita toimimaan. Joten toivoisin, että vielä jatkossa tätä päihdeasiainneuvottelukuntaa pohdittaisiin.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Peltokorven kysymys on hyvä. Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen antoi siihen monelta osin oivan vastauksen.

On arvioitu, että Helsingissä on peräti 10 000 lasta, jotka päivittäin - huom. päivittäin - kärsivät vanhempien päihteiden käytöstä. Tässä ei ole pelkästään kysymys alkoholin käytöstä, vaan myöskin huumeiden ja lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä. Tämä on muuan syy siihen, että lasten huostaan otot ovat jyrkästi lisääntyneet ja näyttää siltä, että tähän on vaikea saada suunnan muutosta.

Mielenkiintoista on, että talousarviossa on vuoden 2007 kohdalla 1 093 000 euroa vähemmän rahaa kuin vuonna 2006. Tämä seikka on sellainen, joka ei aukea helposti. Kysyisinkin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, mihin tämä perustuu?

Sitten toinen seikka, jota olen jäänyt pohtimaan.

Budjetin perusteluissa todetaan, että vain kahdelle kolmasosalle lastensuojelun asiakkaista tehdään palvelutarpeen arviointi 3 kuukauden kuluessa. Muilla se siis kestää kauemmin. Kysyisin, mistä moinen mahtaa johtua? Johtuuko resurssipulasta?

Lopuksi kysyn arviota siitä, onko kaupungilla mahdollista olennaisesti lisätä päihdehuollon palveluita nykyisestä?

Arvoisa puheenjohtaja.

Varavaltuutettu on vähän huono näissä teknisissä lajeissa, jos muussakin.

Puuttuisin samaan asiaan, mihin valtuutettu Kalima, eli ihmettelin myöskin Helsingin talousarvion lukuja.

Näyttää nimittäin sen valossa ilmeiseltä, että Helsingissä päihdepalvelujen supistamista tapahtuu samaan aikaan, kun alkoholihaitat ovat pahemmat kuin koskaan. Huomasin myöskin, että se 1 milj. euron vähennys siellä on tapahtunut, joskin edellisenä vuonna oli tapahtunut nousua. Mutta toivon, ettei tämä ainakaan huonontaisi palveluja. Pelkään erityisesti päihdepalvelujen ostopalvelujen vähenevän ja tällä tavoin kaatavan hyviä kolmannen sektorin palvelujen tuottajia.

Helsingin alkoholikuolleisuudessa on tapahtunut viime vuosien aikana jyrkkä muutos, kuten muuallakin maassa, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla nousu on ollut suurinta. Lastensuojelutapauksissa on yhä useammin takana vanhempien liiallinen alkoholin käyttö. Kyllä valtuutettu Kaliman, 10 000 lasta, jotka elävät alkoholia käyttävien vanhempien perheissä, on vakava luku.

Päihteiden käytön kasvuun on reagoitava monella tavalla, mutta erityisesti palveluja vahvistamalla. Erityisesti tulisi kehittää helposti tavoitettavia palveluja syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Sellaisia olisivat, kuten valtuutettu Peltokorpi toi esiin, liiallisesti alkoholia käyttäville vanhemmille suunnatut erityistoimet.

Kysyisin vielä kuitenkin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, miten päihdepalveluja parannetaan tilanteessa, jossa talousarvion määrärahat vähenevät?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutetut Kalima ja Savolainen puuttuivat samaan asiaan, jonka ajattelin itsekin nostaa esille.

Elikkä päihdehoidossa ja alkoholihaittojen ehkäisyssä itse asiassa määrärahat ovat laskeneet, josta seuraa aivan loogisesti se, että palvelut ovat supistuneet ja samaan aikaan tiedetään, että nykyisen alkoholipolitiikan seurauksena, elikkä alkoholin hinnan alennuksen johdosta, haitat ovat syventyneet. Laajemmin tätä kysymystä voi katsoa sillä tavalla, että itse asiassa valtio teki päätökset ja kunnat maksavat tämän haitat. Mielestäni tämä oli erittäin virheellinen ratkaisu ja joka pitäisi pikaisesti korjata. Sitä ei tehdä täällä valtuustossa. Se pitäisi niiden, jotka ovat siihen syyllisiä.

Mutta sitten vielä näihin palveluihin:

Täytyisi myös katsoa tätä alkoholiongelmaa laajemmin. Tämähän on liitetty tähän lastensuojelukysymykseen. Siellä ei yleensä ole pelkästään alkoholi. Siellä on myös mielenterveysongelmat, siellä on työttömyys. Elikkä yleinen sosiaalinen heikko-osaisuus on hyvin usein näissä lastensuojelutapauksissa, ei pelkkä alkoholi. Jos ajatellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja miten tähän asiaan puututaan, niin silloin tätä asiaa täytyy tarkastella laajemmin eikä pelkästään siitä, miten nämä ihmiset saadaan toimimaan suhteessa alkoholiin eri tavalla, koska kokonaisvaltaisesti elämäntilanne on se, jossa on yhtenä osana alkoholin käyttö. Mielestäni tähän pitää saada laajempi näkökulma, että tähän todella pystytään puuttumaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Varmasti Helsingissä tarvitaan lisää voimavaroja, mutta ennen kaikkea meidän toimintakäytäntöjemme, työtapojemme kehittämistä. Aika usein, niin kuin täällä varmaankin on nostettu esille näitä väitöskirjoja, joissa on tullut esille, että hoidetaan vanhempia aikuisia ja lapset jäävät varjoon, lasta ei huomata, vaikka varmasti tiedämme, ihmiset, jotka tätä tuntee, että se on kovimpia paikkoja, mitä lapselle voi olla, jos on alkoholistin lapsi, että siinä tarvitaan apua ja tukea.

Kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, kun esimerkiksi kaksoisdiagnoosipotilaat, ihmiset, joilla on päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia, niin monta kertaa käy niin, että he eivät oikein kuulu mihinkään. Tiedän, että tämä haaste on havaittu terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja täällä, että tarvittaisiin kaksoisdiagnoosipotilaille hoitopaikkoja. Kysyisin tästä, että mikä tilanne on? Onko tässä edetty, kun tästä on aika pitkään puhuttu? Tämän kuulisin mielelläni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asiaan kuuluu, että ne alkoholiongelmista kärsivät vanhemmat, jotka hakeutuvat hoitoon, tarvitsevat hoitoa yhä kauemmin, koska ongelmat ovat entistä pahemmat. Tästä syystä sosiaaliviraston tilastoista käy ilmi, että polikliinisten asiakkaiden lukumäärä on ollut aikaisemmin alhaisemmalla tasolla. Tämän takia ja siksi, että hoitoa tarvitsevien lukumäärä lisääntyy koko ajan, pitäisi ensi vuoden talousarviossa osoittaa lisäresursseja päihdepalveluihin. Hankalampi kysymys on se, että kaikki päihdeongelmista kärsivät vanhemmat eivät halua ottaa vastaan tarjottua hoitoa.

Puheenjohtaja.

Edellä puhuneen valtuutettu Gartzin lisäksi minäkin lautakunnassa olen joutunut näitä vaikutuksia salaamaan/selaamaan ? tämän veroalen tiimoilta. Täytyy sanoa, että luvut näyttävät kyllä pahasti siltä, että esimerkiksi meidän yksihuoltajaäitimme, jotka ennen juuri ja juuri sinnittelivät lastensa kanssa, ovat joutuneet sille tielle, että alkoholi on alkanut maistua yhä enemmän. Se on todella hälyttävä tilanne silloin, kun lapset ovat usein tämän yhden aikuisen varassa. Näin myös juuri syksyllä sosiaaliviraston tilastoja, joissa kerrottiin, että helsinkiläiset lapset ja nuoret, yli 50 %, oireilevat mielenterveyshäiriöillä juuri vanhempien päihteiden käytön takia. Ja sitten tulee vielä vanhempien mielenterveysongelmat ja vain murto-osa näistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmista johtuu heistä itsestään, siis vain pieni murto-osa. Silti meillä ei ole riittävää auttamisjärjestelmää juuri näille lapsille ja nuorille tällä hetkellä tai ainakaan se ei toimi.

Itse tästä päihdetyöstä kysyisin sitä, että kun apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen kyllä luetteli pitkän liudan eri tahoja, jotka varmasti tekevät kyllä hyvää työtä, niin onko ollenkaan seurattu sitä, mikä tämän päihdetyön vaikuttavuus on? Onko se vaikuttavaa? Vai voitaisiinko sitä vielä tehostaa jollain tavalla, paitsi ehkä lisäämällä resursseja, mutta onko kenties muuta tehtävissä? Minulle oli annettu esimerkiksi sellainen kysymys, että miksi meillä ei voitaisi tehostaa perusterveydenhuollossa päihdepalveluita, antaa jo neuvoloissa ja terveysasemilla sekä vanhemmille että lapsille tarvittava apu jo varhaisessa vaiheessa eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat pahoja? He joutuvat hakeutumaan, siis vanhempien omista aloitteista usein, perhekeskustoimintaan tai perheneuvoloihin sosiaalivirastossa, jotka ovat jo korkeamman kynnyksen paikkoja. Meillä on varhaisen puuttumisen paikkoja muuallakin, myös kouluterveydenhuollossa, jossa voitaisiin antaa päihdeperheiden lapsille se apu ja tuki paremmin kuin nykyään tehdään.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Suomessa on myöhään puuttumisen perinne myös näissä alkoholiin liittyvissä asioissa ja se varmaan perustuu siihen, että ei haluta mennä toisten perhe-elämään, toisten asioihin puuttumaan. Tämä on erittäin huolestuttavaa varsinkin isossa kaupungissa, jossa se kynnys on ehkä vielä suurempi olla puuttumassa ajoissa tai ylimalkaan puuttua lainkaan.

On erittäin huolissani lastensuojelulain muutoksesta, joka on nyt ajankohtainen, jossa vastentahtoiset huostaanotot siirtyvät hallinto-oikeuden päätettäviksi. Olen siitä erityisen huolissani sen takia, että epäilen, että vanhempien oikeus vanhemmuuteen tulee siinä voittamaan lapsen oikeuden turvalliseen lapsuuteen, tosin toivon olevani väärässä. Lasten kuuleminen lapsen maailmasta käsin, siitä kokemusmaailmasta käsin on entistä suurempi haaste. Se ei ole vain lastensuojeluhaaste. Se on myös päivähoidon. Se on koulun haaste. Se on jokaisen vanhemman haaste. Se on syytä ottaa yhä vakavammin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Alkuperäisen kysymyksen kirvoittamana keskusteltiin hyvin laajasti alkoholiongelmasta yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa, sen syistä ja seurauksista jne. En ole aivan varma, ehdinkö aivan kaikkiin kysymyksiin vastata.

Ensinnäkin voin todeta sen, että kaikki voidaan tehdä aina paremmin kuin on tehty tähän saakka. Se on varmaan ihan kiistämätön tosiasia. On myöskin niin, että privatisoitumista on tapahtunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja se pitää tietysti paikkansa, että meidän sosiaalinen kontrollimme täällä pääkaupunkiseudulla ja metropoliolosuhteissa toimii aivan toisella tavalla kuin pienemmällä paikkakunnalla, jossa toleranssi ihmisten alkoholin käytön suhteen on aivan toisenlainen ja meidänkin lapsuudessamme oli vielä aivan toisenlainen. Tässä peräänkuuluttaisin yhteisöllisyyttä. Se on meidän kaikkien asia, jos lapset ovat heitteillä siitä syystä, että jossakin lähipiirissä, naapurissa, lähistöllä joku juo. Kaikki voivat tähän ongelmaan tarttua.

Yhtyisin myöskin siihen, mitä täällä tuotiin esiin, että alkoholin hintaa laskettiin roimasti ja saatavuutta on lisätty ja sitten ihmetellään, että miten näin tapahtui, vaikka tämä on kaikkien tiedossa, että alkoholin hinta ja saatavuus ovat ne kaksi seikkaa, jotka aiheuttavat sen, että ihmiset juovat yhä enemmän.

Kouluterveydenhuollossa ja neuvolassa totta kai, kun nähdään, että lapsen lähiympäristössä on ongelma, siihen pyritään puuttumaan. Mutta kuten totesin, aina voidaan asiat tehdä paremmin. Koko meidän lastensuojelutoimintamme on virittynyt siihen, että pyritään huolehtimaan ensisijaisesti lapsesta ja ottamaan lapsen edut huomioon.

Mitä tulee näihin arviointeihin, että kahdelle kolmasosalle tehdään arviointi tietyssä ajassa, niin kysymys on sitovasta tavoitteesta. Totta kai kaikkien lasten tilanne pyritään arvioimaan. Koneistoa viritetään toimimaan yhä paremmin. Joudumme etenemään askel askeleelta. Me emme pysty haukkaamaan kaikkea yhdellä kerralla.

Sitten todettiin tästä päihdeasiainneuvottelukunnan asettamisesta.

Voin vain todeta, että tuotevalvontakeskus on hiljakkoin kerännyt hyvin laajapohjaisen yhteistyöjoukon, jossa Helsingin kaupunki on mukana. Siellä on valtion viranomaisia, erilaisia järjestöjä ja myöskin Helsingin kaupunki toimijana. En ole aivan vakuuttunut siitä, että meidän kannattaa vähäisiä voimavarojamme uhrata monenlaisiin samanaikaisiin byrokraattisiin hankkeisiin. Uskoisin, että kun meidän parhaat voimamme nyt istuvat nenäkkäin jo kaikkien näiden viranomaisten yhteistyönä saman pöydän ääressä, niin varmasti siellä katsotaan, mitä keinoja on löydettävissä. Jokainen varmasti ymmärtää, että jos tähän olisi patenttiratkaisuja, ne olisi jo käytetty. Kyllä tämä on hyvin monitahoinen ongelma.

Mitä tulee sitten budjetointiin, niin ymmärsin, että tässä ehkä on verrattu edellisen vuoden talousarvion ja tilinpäätöksen lukuja ja ne eroavat toisistaan.

Kannattaa muistaa, että sosiaalivirastolla on uusi tilanne. Siellä on yksi rahakassi. Joten sen sisällä on operointimahdollisuuksia. Mielestäni tästä ei ole vedettävissä sellaista johtopäätöstä, että halutaan käyttää vähemmän voimavaroja päihdeongelman kohtaamiseen kuin on aikaisemmin käytetty.

Sitten vielä totean, että onhan meillä terveysasemilla nytkin mini-interventio koko ajan käynnissä. Ne, jotka ovat käyneet terveysasemilla, voivat huomata, että siellä on joka paikassa julisteena esillä alkoholin käytön vaikutukset, on miehen ja naisen kuva, josta jokainen voi hyvin selvittää itselleenkin, miten alkoholin käyttö vaikuttaa. Terveydenhoitajat terveysasemilla pyrkivät pitämään tämän asian esillä keskusteluissa.

Raskaana olevat naiset lähetetään heti hoitoon, kun havaitaan, että heillä on päihdeongelma. Mutta kannattaa muistaa, että kun ihminen on täysivaltainen, niin kysymys on myöskin hyvin paljon siitä, mihin kaikkeen hän itse suostuu ja haluaa hakeutua. Pakkoauttamisesta luovuttiin meillä. Oikein tai väärin, siitä on kuitenkin luovuttu.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kanssavaltuutetut.

Huolenaiheena on HYKS:n silmäklinikalla tehtävien silmänpohjatutkimusten ajan tasalle saattaminen. Silmänpohjatutkimuksia tehdään hyvin paljon mm. diabetes-potilaille, milloin tarkistetaan, onko diabetes vaurioittanut mm. silmänpohjia.

Ovatko helsinkiläiset asukkaat jääneet silmänpohjatutkimuksissa huonompaan osaan muiden HYKS-sairaanhoitoalueen asukkaiden kanssa? Onko HYKS-sairaanhoitoalueen silmäklinikalla liian vähän resursseja tutkimusten tekemistä varten vai onko kyseessä jokin tietosuojaongelma?

Kysynkin, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus ryhtyy saadakseen helsinkiläisten silmänpohjatutkimukset ajanmukaisiksi?

Arvoisa puheenjohtaja.

Diabetes voi vaurioittaa silmänpohjia. Silmänpohjasairauden seulomiseksi näkökyky ja silmänpohja tutkitaan kuvantaen yleensä vuosittain. Jos silmänpohjat on todettu terveiksi ja sokeritasapaino sekä näkökyky ovat hyvät, tyypin II diabeetikoille riittää tutkiminen 2 - 3 vuoden välein. Jos verkkokalvolla todetaan lievää vakavampia muutoksia, silmälääkäri seuraa tilannetta joko silmänpohjakuvia arvioiden tai tutkien ja aloittaa tarvittaessa laserhoidon.

Helsinkiläisten diabeetikoiden silmänpohjakuvaukset tehdään Herttoniemen sairaalassa, tällä hetkellä noin 5 500 kuvausta vuodessa. Espoolaisten kuvaukset tapahtuvat Jorvin sairaalassa ja vantaalaisten Rekolan terveysasemalla. Pääkaupunkiseudun diabeetikoiden silmänpohjakuvausseurantaa ei siis toteuteta HUSin silmätautien klinikalla. Kuvat tarkastetaan moniportaisesti. Ensin sairaanhoitaja käy ne läpi ja lähettää kaikki ns. selvät tapaukset lähetteellä omalääkärille, joka voi vielä konsultoida silmälääkäriä. Kaikki ns. epäilyttävät tapaukset lähetetään silmälääkärille, joka antaa lausunnon kuvista. Jos silmälääkäri toteaa kuvissa hoitoa vaativia muutoksia, hän lähettää potilaan silmäklinikalle. Kuvantamista ollaan parhaillaan digitalisoimassa.

Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle vastauksesta.

Näin todellakin on, että perusterveydenhuolto hoitaa hyvin paljon näitä perussilmänpohjatutkimuksia.

Kun digitalisointi on nyt ajankohtainen ja se tekniikka on tullut meille arkipäiväiseksi, niin kysyisinkin vielä, että missä aikataulussa on suunniteltu tätä digitalisointia? Se nopeuttaa potilashoitoa siinä, että kuvia pystytään vertaamaan nopeammin. Valtakunnassa on laajasti tämä digitalisointihanke meneillään, mikä helpottaa mm. arkistointeja ja siten - niin hassulta kuin tuntuukin, arkistointi maksaa meille tänä päivänä tällä tavalla vanhanaikaisesti toteutettuna - että siinä on rationointihyötyä, mutta myöskin potilashoidollista hyötyä tulisi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olisin kysynyt apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta vielä sellaista asiaa, että olen useissa yhteyksissä joutunut vastaamaan silmäklinikalla käyneille tähän kysymykseen, että miksi heidän jatkohoitonsa ohjataan yksityiselle lääkärille? Viimeksi eilen tuli esiin tapaus, jossa oli vahinko, siis tapaturmakysymys ja jatkohoito ohjattiin yksityiselle ja todettiin, että voi käydä, että ei ole syytä tulla silmäklinikalle, vaan jatkohoito on yksityisellä silmälääkärillä. Mistähän tämä johtuu? Näitä on useita tullut tällaisia kysymyksiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Digitalisoinnissa on todellakin teknisiä ongelmia siinä prosessissa, miten kuvia siirretään, miten niitä pystytään katsomaan eri puolilla. Olen ymmärtänyt, että tarjolla olevien kolmen kameran ohjelmistot ovat aika kehittymättömiä. Näin ovat meidän asiantuntijamme arvioineet. Jossakin määrin tätä pitää selvittää. Mutta valmius meillä on ja niin pian kuin ohjelmistot vastaavat meidän tarpeisiimme, niin ne otetaan käyttöön.

Sitten, mitä tulee tähän, että HUS ohjaa yksityiselle puolelle, niin olen ymmärtänyt, että HUS käyttää ostopalveluja. Kun ja jos asianomainen tarvitsee todella silmälääkäripalveluita ja hänet ohjataan sinne, niin tässähän kysymys ei ole siitä, että ohjattaisiin yksityisesti käyttämään yksityisiä palveluita, vaan ohjataan yksityiselle sektorille, josta HUS on ostanut palvelut.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata ravintolaterassin rakentamista Eläintarhanlahdelle, ainakaan pysyvän rakennelman rakentamista. Vastustukseni ei kohdistu Eläintarhanlahden elävöittämiseen, enkä myöskään usko, että ravintolapaviljonki merkittävästi lisäisi levottomuutta alueella, vaan viittaan ainoastaan suoraan kaupunginmuseon johtokunnan, museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kommentteihin.

Kaupunginmuseon johtokunta on todennut mm., että vapaa vesipinta keskellä kaupunkia on arvo sinänsä, Eläintarhanlahti ja sen ranta-alueiden arvokkaat rakennukset ja puisto muodostavat valtakunnallisesti merkittäväksi arvotetun rakennetun kulttuuriympäristön. Museovirasto toteaa, että ravintolapaviljongin rakentaminen on ristiriidassa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus pitää hanketta kulttuuriympäristön kannalta kyseenalaisena ja arveluttavana. Mielestäni näiden argumenttien pitäisi riittää.

Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään, löytyykö ravintolapaviljongin rakentamiseen sellainen ratkaisu, joka huomioi kaupunginmuseon johtokunnan, museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kriittiset kannat.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupunkikulttuurin elävöittäminen on tietysti tärkeä asia. Voi kuitenkin kysyä, onko Siltasaaren ja Kallion alueella tarvetta lisätä nimenomaan ravintolatoimintaa kaupunkikulttuurin elävöittämiseksi ja jos on, niin pitääkö se tehdä jo olemassa olevaa kaupunkikulttuuria, tässä tapauksessa virkistysalueen käyttöä rajoittamalla.

Esitetty kaavamuutos on sikälikin kyseenalainen, että lähivuosina on tulossa rakentamisen kohteeksi lähellä Siltasaarta Sörnäisten rannasta laaja alue, joka antaa mahdollisuuksia kehittää monenlaista kaupunkikulttuuria ja rakentamista.

Yleiskaava 2002 edellyttää alueen arvojen ja ominaisuuksien säilyttämistä. Kaupunginmuseo, museovirasto ja Uudenmaan ympäristökeskus katsovat lausunnoissaan, että esitetty ravintolapaviljonki on ristiriidassa alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen kanssa.

Mielestäni näillä lausunnoilla on aika painava rooli, kun arvioidaan sitä miten yleiskaavan määräys alueen arvojen ja ominaisuuksien säilyttämisestä toteutuu. Myös asukkaiden mielipide näyttää olevan vahvasti tätä ehdotettua kaavamuutosta vastaan.

On tietysti harmillista, että Eläintarhanlahden alueella jo olemassa olevat kesäkahvilat ja ravintolat, kuten Pirita, eivät ole kovinkaan häävissä kunnossa. Olemassa olevien toimintojen kehittäminen voisi tarjota vaihtoehdon vesialueen päälle rakennettavalle uudelle ravintolatilalle.

Mitä taas tulee Työväentalon kortteliin, sen kehittämisessä on selvästi muitakin mahdollisuuksia, kuten korttelin sisätiloihin suunniteltu lisärakentaminen osoittaa.

Mielestäni tällaisten kaavamuutosten kohdalla muutenkin pitäisi olla lähtökohtana se, että tarkastellaan alueita jollain tavalla kokonaisuutena. Silloin Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden alueen suunnittelu tietysti pitäisi pohtia kokonaisuutena. Tähän voisi liittyä silloin myös sen selvittäminen, minkälaisin erilaisin vaihtoehdoin alueella kaiken kaikkiaan voitaisiin kehittää kesäkahvilatoimintaa ja miksei ravintolatoimintaakin ja myöskin niiden vaihtoehtojen selvittäminen, jotka liittyvät mahdollisiin kesäaikaisiin tilapäisiin rakennelmiin.

Tämäntapaisilla perusteluilla SKP:n ja asukaslistan ryhmä on päätynyt siihen, että me kannatamme valtuutettu Aarnipuun ehdotusta asian palauttamisesta.

Olen sitä mieltä, että tätä asiaa ei tulisi palauttaa, vaan tämä esitys olisi yksiselitteisesti hylättävä samoilla perusteilla, mitä edelliset puhujat ovat esittäneet.

Kyseessä on sellainen maisema, jota olen tottunut pitämään todellisena kansallismaisemana. Se on sen verran upea nykyisellään, että minä en menisi tekemään sinne yhtään mitään ja vaikka kuinka asemakaavamääräyksiin liitettäisiin, että rakentamisen ja arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista. Muistaakseni jotain sellaista määräystä oli Cafe Carusellissakin ja ei se kovin kevyt ja ilmava se lopputulos ollut, vaikka sellaista vaadittiin. En todellakaan halua tuohon paikkaan yhtään mitään. Olen todella tyytyväinen siihen sellaisena kuin se on nyt. Ja luulenpa, että rupean boikotoimaan Juttutuvan terassia, jos tuo ravintolapaviljonki joskus siihen tulee.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mikäli valtuutettu Myllykoski teki asemakaavaehdotuksen hylkäysehdotuksen, niin kannatan sitä. Muussa tapauksessa, ellei se ollut, tulen äänestämään tämän asian palautuksen puolesta.

En pidä tätä HTY:n hanketta rakentaa ravintolapaviljonki Eläintarhanlahdelle kannatettavana. Mielestäni se ei sovi tähän ympäristöön. Se rikkoo räikeällä tavalla työväenliikkeen perinteistä kulttuurimaisemaa, missä graniittinen Työväentalo on hallinnut maisemaa ja talon edusta on aina ollut vapaa katsottuna myös lahden toiselta puolen. Ravintolapaviljongin myötä tämä maisema menetetään.

Kaupunginmuseon johtokunta, museovirasto ja Uudenmaan ympäristökeskus eivät myöskään kannata paviljongin rakentamista. Niiden mielestä paviljonki on ristiriidassa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa annoin tukeni ainoastaan alkuvaiheessa selvittää mahdollisuudet paviljongin rakentamiseen joko kelluvana, pois siirrettävänä tai kiinteänä. Suunnittelussa ei koskaan valmistunut kelluvaa siirrettävää vaihtoehtoa. Hanke on myös kasvanut matkan varrella erillisellä ulkoterassilla, mitä ei suunnitteluperiaatteissa ollut. Virasto selvitti Eläintarhanlahden vesialueen historiaa. Listalla todetaan, että vesialuetta on käytetty eri tavoin rakentamiseen. Se pitää paikkansa. Mutta Työväentalon puoleisella rannalla talon edessä ei ole koskaan ollut minkäänlaisia rakennuksia. Ne ovat olleet aina vastapäisellä rannalla.

Alueen hyvin tuntevana en voi myöskään kovin vankasti uskoa ravintolapaviljongin hyvään tulevaisuuteen. Alueella on paljon samantasoista tarjontaa ja kesäaikana oluen myynti on ollut paikkojen myyntivaltti. Enkä usko tähän kovin suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Olen itse ajanut voimakkaasti Hakaniemen alueen kehittämistä ja elävöittämistä. Mutta tässä hankkeessa omat ajatukseni eivät vastaa sitä mitä ajattelen alueen vetovoimasta ja hyvästä tulevaisuudesta.

Valtuutettu Hakaselle toteaisin, että kahvila Piritta, joka on alueella siellä vastapäisellä rannalla, on aktivoitumassa oman kahvilatoimintansa kehittämiseen, mitä pidän erittäin hyvänä ja toivottavana asiana.

Ja näin ollen, jos valtuutettu Myllykoski teki hylkäysesityksen, kannatan sitä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vaikka en enää asukaan Kalliossa, jossa yli kaksikymmentä vuotta asuin ja voin sanoa, että Eläintarhanlahti, sen ympäristö, siinä oli todella rakasta ja läheistä aluetta, niin - vaikka en siis enää asu Kalliossa - silti tämä rakkaus näihin tienoisiin on säilynyt. Tästä syystä en millään voi ymmärtää nyt tätä ehdotusta. Onneksi en ollut kaupunginhallituksessa läsnä silloin kun tästä asiasta päätettiin.

Meidän ryhmässämme on asiasta erilaisia näkemyksiä. Ryhmässä minun kantani on ollut koko ajan tiedossa. En pysty ymmärtämään, että tällainen päätös tehtäisiin. Siksi mielestäni on aivan paikallaan, että tämä asia nyt palautetaan ja otetaan selkeä harkintatauko. Toivon, että valtuusto näin tekisi.

Sivulla 15 lukee, että ravintolapaviljonki elävöittää kaupunkiympäristöä ja lisää sosiaalista kontrollia.

Jos me tällä tavalla haluamme rauhoittaa meidän ympäristömme ja saada lisää sosiaalista kontrollia, niin silloin meidän pitää rakentaa kyllä paljon ravintoloita, ravintoloita ympäri kaupunkia, että saadaan tätä sosiaalista kontrollia lisää. Se on aivan totta, että Eläintarhanlahden ympärille ja juuri näillä tienoilla, johon nyt tätä rantapaviljonkia kaavoittamassa, niin siellä on häiriöitä. Sitä ei meistä kukaan voi kiistää, joka on alueeseen tutustunut. Mutta jos todella halutaan kehittää sitä rannan tienoota ja saada sieltä häiriöitä pois, niin uskon, että löytyy paljon parempiakin keinoja kuin nyt tämä esitys.

Minäkin haluan laittaa painoa nimenomaan niin museoviraston kuin kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen lausunnoille tässä asiassa. Mielestäni, vaikka myöskin läheinen ravintola elikkä Juttutupa - on minullekin hyvin tuttu paikka. Aion siellä käydä, rakennetaan tämä paviljonki tai ei, niin siitä huolimatta mielestäni se, että on joku mieluisa ravintola, niin se ei puolla sitä, että lähdetään sitä tienoota. Siis se kaupunkimiljöö on aivan ainutlaatuinen kulttuurihistoriallisesti, niin kuin täällä on moneen otteeseen todettu. Ja mitä sitten rantaravintolapaviljonkeihin, niin meillä on vapaita rantoja. Esimerkiksi - sanonpa vain - Sompasaaresta löytyy varmaan aivan upeita otollisia kohtia, jonne voidaan rakentaa rantapaviljonkia ja niin tulee olemaan Jätkäsaaressa ja monessa muussakin paikassa. Eli kyllä tämä vanha arvokas miljöö helsinkiläisille, vuosikymmenien tuttu miljöö on syytä nyt palauttaa tämä esitys.

Totean vain sen, että moni muistaa myöskin Töölönlahden rannalla aikoinaan olleet surullisen kuuluisat, monesti poltetut ravintolat, jotka eivät sinnekään sopineet. Sitten kun ravintola siirrettiin kiinteälle maalle, niin se on siellä nyt sitten voinut toimia rauhassa. Mutta kannattaisi ehkä muistella vähän menneitä ennen kuin tehdään täällä päätöksiä.

Puheenjohtaja.

Yleiskaava edellyttää alueen säilyttämistä, sen arvot ja ominaisuudet säilyttäen.

Nyt lähtisin käsittelemään tätä asiaa lähinnä asukkaiden kannalta, jotka siinä nurkissa asuvat. Kaupunkihan on kaupunkilaisia varten, ei ravintolatoimintaa varten. Ravintolatoiminnan pitää palvella kaupunkilaisia eikä päinvastoin. Siinä mielessä tämä on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Mielestäni tässä on hätäilty tämän asian kanssa.

Tampereen yliopiston vastavalmistunut väitöskirja - loistavin arvosanoin - täydennysrakentamisesta kaupunkiolosuhteissa, kehottaisin kaikkia valtuutettuja tutustumaan siihen ja katsomaan, minkälaisen tuomion kärkitieto antaa tämänlaatuiselle rakentamiselle.

Kannatan tämän asian hylkäämistä näillä perusteilla.

Puheenjohtaja ja valtuustotoverit.

Tätä on kritisoitu runsaasti julkisuudessa ja kirjelmillä, joita tänäänkin joku delegaatio meille tänne valtuustoon toi. En allekirjoita kaikkea kritiikkiä, mikä tähän hommaan kohdistuu, olkoonkin, että jo lautakunnassa ensimmäisessä hankevaiheessa vastustin sitä ja tulen nyt täälläkin kannattamaan palautusesitystä ja mahdollista hylkäysesitystä.

Ajatus tuosta paviljongista tuolla paikalla ei ole sinänsä huono. En ole sitä mieltä, että kaupunkikeskustassa ja urbaanissa ympäristössä on huono ajatus perustaa kesäterasseja tai tämäntyyppistä ravintolatoimintaa. Ja itse asiassa, vaikka ravintoloita kaupungin Hakaniemenkin puolella runsaasti on, niin tämä selvästi voi olla omanlaisensa, joka kiinnostaa. Itse asiassa Juttutuvan terassi on siitä poikkeuksellinen terassi, että sen ilta-aurinko on erittäin viihtyisä pitkään aikaan kesällä, siis paljon pitempään kuin monilla muilla paikoilla. Olen ihan varma, että kysyntää tällä paikalla on, toisin kuin valtuutettu Anttila sanoi.

Ymmärrän hyvin, että Työväenyhdistys ajaa tämäntyyppistä hanketta, koska se kautta rantain tietysti tuo resursseja, joita sen Paasilinnan ylöspito varmasti vaatii, ettei siinä mitään. Pidän sinänsä kunniallisina näitä molempia tänään täällä olevia hankkeita, joiden tarkoitus on tällä lailla ikään kuin etenevä. Mutta jos miettii ravintolatoimintaa, niin kyllä tuon alueen kehittämisessä esimerkiksi se Piritan puolikin ansaitsisi jonkin sorttista huomiota. Mielestäni tässä on pikkaisen sellainen ikävä maku, että tämä kaavaesitys on mennyt hurjan nopeasti läpi, osin sen takia tietysti, että se hakija on niin lähellä tätä poliittista toimintaa. Tämä on mielestäni tässä myöskin hiukan kyseenalaista. Pitäisi miettiä Töölönlahden .... Anteeksi. Tämä kyseinen alue tarkemminkin kokonaisuutena eikä tehdä pistekaavaa juuri tähän kohtaan

Mutta vaikka minä nyt vähän kehunkin sitä hanketta, että sillä voisi olla tarkoitus ja käyttötarkoitus ja se ei ole läpeensä huono, niin se ongelma, miksi minä olen sitä vastustanut ja vastustan edelleen, on se, että muodollisesti, siis rakenteena, se on epäonnistunut. Se on ruma. Kaava sallii esimerkiksi sen mahdollisuuden, että se olisi kelluva rakenne. Mutta me tiedämme jo nyt niistä malleista, mitkä on rakennettu, että se tulee olemaan pylväälle rakennettu lasikatteinen rakennus ja kun se on pylväällä, niin kahden metrin vuorovesivaihtelun vallitsevassa meritilassa se tarkoittaa sitä, että vuoroveden ollessa alhaalla, se on kaksi metriä korkeilla sementtipylväillä se lasitölli. Se on yksinkertaisesti hirveän huonosti mietitty suhteessa siihen, että se on Helsingin kaikkein rikkumattomin jugendranta. Ja vaikka minä tykkään uuden ja vanhan yhdistämisestä, niin juuri tuosta kohtaa mielestäni se on juuri niin kuin kaupunginmuseon ja museoviraston lausunnoissa sanotaan. Me tehdään kyllä siinä aikamoinen halla, vaikka hyvää tarkoitetaankin.

On kai ilmeistä, että täällä enemmistö tälle kaavalle tulee. Katsotaan sitten, mikä on lopputulos. Mutta minä olen hyvin pessimistinen siihen, miten se onnistuu. Olen harmissani siitä, että tämä tehtiin näin. Jos tämä asia olisi silloin, kun asia oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa ensimmäisen kerran esillä, silloin jo tämä kritiikki oli esillä juuri tästä ympäristö- ja kaupunkikuvallisista syistä, jos silloin olisi siihen tartuttu ja vaadittu ikään kuin Työväenyhdistystä muokkaamaan sitä hanketta niin, että se istuisi siihen paremmin, niin me olisimme täällä paljon paremman idean kanssa. Siinä joku ravintolalaiva kesäaikaan voisi olla oikein hyvä ja mainio, mutta se, että se on ympärivuotinen paaluilla oleva lasikatteinen rakennus siinä ympäristössä, niin sehän nyt on valitettavasti epäonnistunut hanke jne. Mutta poliittiset rintamalinjat tässä asiassa ovat selvästi vakiintuneet, joten ehkä tämä jää tällaiseksi niin kuin moraaliseksi harmitteluksi.

Puheenjohtaja.

Minulla on nyt tällä kertaa ilo olla kaupunginhallituksen esityksen kannalla. Minä vähän ihmettelen nyt näitä äänenpainoja. Täällä on nostettu termejä "kansallismaisemaa" ja "kulttuurihistoriaa". Ne ovat sellaisia termejä, joita voidaan käyttää aina tarpeen tullen. Itsekin olen niitä varmasti käyttänyt.

Mielestäni tällainen veden päälle rakennettu ravintola on hyvä ja tervetullut uusi askel helsinkiläiseen rantamaisemaan ja ravintolakulttuuriin. Ehkä ainoa ongelma tämän ravintolan kanssa on se, että se ei ole ympärivuotinen. Mielestäni olisi arvokasta, että myös talvella tämäntyyppinen ravintola toimisi. Kuinka mukava sinne olisi esimerkiksi hiihtoretken jälkeen tulla juomaan kupillinen kuumaa kaakaota tai muuta totia. Toinen asia, mikä tästä ravintolasta ehkä puuttuu, olisi sauna. Se sopisi varsin hyvin tämäntyyppiseen meren päälle rakennettuun kokonaisuuteen, johon tulee laituriterassi ja venelaituri.

Kollega Rantanen mainitsi pylväille rakentamisen olevan ongelma vuorovesien tai veden korkeuden vaihteluiden takia.

Luulen, että tämä asia on helposti hoidettavissa siten, että rakennetaan niiden pylväiden edustalle eräänlainen hame jos pelätään, että ne pylväät muodostuvat jotenkin rumiksi tulevaisuudessa. Se hame kastuu sitten, kun vesi nousee, mutta eihän se mitään haittaa.

Olen itse asiassa sitä mieltä, että helsinkiläistä rantamaisemaa nimenomaan pitää muuallakin kehittää tähän suuntaan. Jos te rehellisesti nyt menisitte sinne Eläintarhanlahdelle katselemaan, mitä siellä rannoilla todellakin on, niin huomaisitte, että Eläintarhanlahti on jonkinlainen takapiha, joka on jätetty oman onnensa nojaan, ties mistä syystä. Huvilateltan rakentaminen oli ensimmäinen, tai yksi hyvä uudistus sille alueelle. Pirita-kahvila on ollut nyt pari vuotta kiinni omistajansa tahdosta. Mutta olen ymmärtänyt, että sille paikalle ollaan tekemässä uutta kaavaa ja saamme myös uuden Pirita-kahvilan ilmeisesti kesälle 2009.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Säästöpankinrannan ja sen alueen sosiaalinen kontrolli nimenomaan paranee tämäntyyppisen terassiravintolan myötä. Tällä hetkellä siellä rannassa istuu spurgut dokaamassa. Tosin siinä on lasten leikkipuisto kainalossa, että en tiedä, onko se nyt sitten kauhean hyvä tilanne, että puliukot ja lapset sulassa sovussa seurustelevat. Ehkä se on ihan ok. Kallio on joka tapauksessa Helsingin tulevaisuuden polttopiste ja keskeinen kaupunkikulttuurin alue. Vaikka Kalliossa on paljon ravintoloita, niin on ihan selvä, että Kallioon tarvitaan myös laadukkaita ravintoloita. Kallio on täynnä niitä kuppiloita, joissa tällä hetkellä saa tuopin 2 eurolla ja toki te kaikki tiedätte, minkälaista jälkeä siitä syntyy.

Kannatan kaupunginhallituksen esitystä täysin rinnoin.

Arvoisa puheenjohtaja. Bästa fru ordförande.

I byggnadsnämnden och på många håll har Sfp varit ganska hårt för att stöda vad stadsmuséet anser och trots att jag inte har hemskt starka känslor om det här, så tror jag att det kanske inte skulle skada att skicka det tillbaka och se om man kanske med stadsmuséet skulle få fram en sådan modell som passar bättre.

Ärade ordförande, bästa fullmäktige.

Som ni kommer att se så har vi inom Sfp alltid haft högt i tak och brett mellan väggarna så att jag inte är av helt samma åsikt som min partikamrat Oker-Blom här. Jag ser inget skäl att återremittera det här ärendet. Helsingfors är en havsstad och helsingforsarna älskar att sitta invid havet, gärna också ovanpå det. Det finns otaliga exempel på lyckade restauranger på havet, på pålar eller flytande utomlands och vi har också ett gott exempel i Ekenäs, restaurang Knipan, som ju står på pålar och som är en sevärdhet och ett ställe som man i Ekenäs absolut har ansett vara värt att bevara, också om man har haft svårigheter att få tillräckligt med klientel under vissa tider, men Ekenäs är en liten stad, Helsingfors är en stor och vi vill ju vara en metropol, vi vill vara internationella här. Vi har ingen restaurang på vatten, däremot har vi ju längs med stränderna och på vissa holmar. Det är märkvärdigt att vi ska vara så färdiga att säga nej till allt som är litet annorlunda och som bryter mot det konventionella. Det finns också ett mycket starkt motstånd mot, på en del håll, mot boende i husbåtar, vilket jag för min del tycker är oerhört fascinerande och skulle jag vara yngre så skulle jag garanterat försöka bosätta mig i en sådan. Men som pensionär så kommer jag nog inte att välja det när vi äntligen kommer så långt att vi har det i Helsingfors.

Men vi kunde verkligen ha glädje av en elegant paviljong, invid den här stranden. Den kommer ju inte att förstöra någon strand för det blir ju fråga om en brygga ut till själva paviljongen. Den som har varit ute här utanför vaktmästeriet och sett på den här lilla miniatyren kan också se att den här paviljongen är så låg att den verkligen inte kommer att störa byggnaderna på stranden. Strandrestauranger och -kaféer är till glädje för stadsborna, det har vi kunnat se t.ex. i Havshamnen som ju är full, där är NJK, där är Klippan, där är Särkänlinna, HSS, Ursula och den i min mening ganska fula Restaurangen Karusell, men som är populär och som på vårarna brukar locka oerhört mycket mänskor att solbada när de inte sitter inne eller utanför och äter. Jag unnar verkligen berghällsborna någonting liknande, att få sitta i paviljongen och betrakta sina stränder så att säga utifrån och samtidigt inomhus, inifrån. Djurgårdsviken kan kanske här få ett nytt dragplåster och ett gott tillskott i Berghälls restaurangkultur, på ett positivt sätt.

Det har här litet ironiskt poängterats att det här nu då är fråga om ett visst partis stora intresse att få just den här restaurangen byggd. Det måste jag säga, att som en helsingforsare så tycker jag att det kan ju kvitta vem det är som bygger en restaurang och som driver en restaurang, bara den blir snyggt byggd, bra byggd och bara den serverar god mat och gärna goda drycker, för det är ju det som alla har glädje av.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Venetsiakin on rakennettu pylväille. Pylväillä lepää Helsingin Rautatieasema. Tukholmassa on useita ravintoloita, jotka ovat veden päällä, varsin viehättäviä. Amsterdamissa saattaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että hieno hyvä ravintola löytyy veden päältä. Mutta Helsinki, tämä tuppukylä, on sellainen, että tähän ei saa koskea, ei pienissäkään määrin ja sitä seikkaa on syytä ihmetellä. Minusta oli hauskaa, että RKP:n ryhmä toi kansainvälisen näkökulman tähän asiaan. Ei pidä ihmetellä sitä, miksi Helsinki on omaleimainen itäeurooppalaisella tavalla. Se johtuu juuri siitä, että meillä käsitellään tällä tavoin uusia ideoita ja hankkeita.

Tämä ravintolapaviljonki ei tule olemaan mikään kultakaivos. On ihan turha kuvitella, että ravintola, joka on kolme, neljä kuukautta auki, voisi tuottaa jotain. Siinä tulee olemaan oma operaattori. Ainoastaan vuokraus on se, joka tässä toimii.

Kysymys on siis siitä, että sillä haetaan viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta tuolle paikalle, jossa on paljon ihmisiä. Ne, jotka ovat - kuten valtuutettu Helistö, sen tiedän - ottaneet aurinkoa Juttutuvan terassilla ja nauttineet ilta-auringosta, hyvin käsittävät, että tämä on tarpeellinen ja hyvä hanke eikä niinkään niin vallankumouksellinen ja kauhea kuin täällä on sanottu. Tämä hanke on riistäytynyt sen oikeasta mittaluokasta. Mielestäni kysymys on eräästä pienehköstä ravintolasta, kesäravintolasta, joka rakennetaan. Olen samaa mieltä valtuutettu Helistön kanssa, että olisi toivottavaa, että tämä ravintola olisi auki ympäri vuoden. Silloin se palvelu, joka vakiintuu, on aina saatavissa. Itsekin toivon sitä, että siellä olisi hyvää ruokaa ja ystävällinen palvelu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata palautusesitystä, ja ymmärtääkseni mitään hylkäysesitystä ei ole vielä voitu tehdäkään kesken palautuskäsittelyn.

Mielestäni valtuutettu Helistö toi kaiken olennaisen asian monipuolisesti esiin. Hän on ymmärtänyt asian seuratessaan lautakuntakäsittelyä. Mielestäni tätä asiaa ei ole millään lailla kiireellisesti tehty. Kyllä tätä on pari vuotta pyöritelty jo ja kaikki mahdolliset lausunnot annettu.

Niin kuin valtuutettu Kalima toi esille, me demarit liki yksimielisesti olemme tämän asian kannalla. Eikä tässä ole mistään Helsingin työväenyhdistyksestä kyse, vaan nimenomaan huolellisesta asemakaavamääräysten valmistelusta. Tässä on myös tehty kunnollista historiaselvitystä, jossa todetaan, että tämä ei niitä kulttuuriarvoja millään lailla riko.

Ja kun täällä on tuotu esiin se, mitä se ranta on tällä hetkellä, niin tuo korkeatasoinen ravintola ei muuta todellakaan kuin paranna sen virkistys- ja maisema-arvoja. Siinä mielessä, tosin ei siellä ole pelkkiä spurguja. Kyllä siellä on hyvin paljon muutakin virkistyskäyttöä, ei liikuntaa, mutta kauniina kesäpäivinä siellä on kyllä sen näköistä jälkeä, kun siellä niitä mäyräkoiria sitten kerätään enemmän ja vähemmän. Kyllä tämä ravintolapaviljonki ennemminkin rauhoittaa sitä ja tasoa nostaa siinä rannassa. Niin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi, että kyllä siellä on myös reippaasti punavihreätä nuorisoa, niin kuin on vähän muutakin nuorisoa.

Katson, että tämä on asiallinen ja hyvin valmisteltu hanke ja kannatan sitä.

Rouva puheenjohtaja.

Esteettisyys on hyvin henkilökohtainen asia ja hyvä, että näin saa olla. Olin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun tätä käsiteltiin silloin alun perin. Ja en voi sille mitään, olen itsekin yli kymmenen vuotta asunut enkä tykännyt tästä alun perin. Olen yrittänyt muuttaa mieltäni siitä lähtien, mutta en ole onnistunut. Silloinen meille esitetty havainnekuva ei vain yksinkertaisesti kolahtanut.

Itse asiassa yhdyn aika paljon siihen, mitä valtuutettu Rantanen täällä sanoi. Niin kuin me listastakin näemme, nämä mahdolliset vaikutukset ja mitä nyt tulee sosiaaliseen kontrolliin, turvallisuuteen ja kaikkiin näihin asioihin, niin siinä on ihan selkeästi sana sanaa vasten.

Sitten mainittiin myös ravintola Pirita ja miten se mahdollisesti vaikuttaisi tähän tarpeeseen. Huomaatte listasta, että näköjään kiinteistölautakunnassa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa on pikkuisen erilaisia tietoja siitä, että onkohan se heräämässä enemmän henkiin se toiminta vai eikö ole.

Lopuksi:

Puheenjohtaja. Pikkuisen pistää silmää, oliko se edellisessä vai sitä edellisessä kyselytunnissa, kun kysymykseen eräästä kaavamuutoshankkeesta Munkkivuoressa, jossa ei ollut niin suuresta vastustuksestakaan kyse itse asiassa eikä sen paikan olisi pitänyt niin ongelmallinen olla, niin siellä on odotettu jo kolme vuotta, että saataisiin asia käsittelyyn, niin tässä on kuitenkin paljon sutjakkaammin jostakin syystä päästy eteenpäin.

Tämä huomioon ottaen ja arvioinnin jälkeen olen päätynyt siihen, että tulen kannattamaan palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Lyhyesti:

Minulla on sellainen tunne, että tämä hanke ei olisi HY:n lisäksi onnistunut kuin mahdollisesti HOK-Elannolta, tuskin keneltäkään yksityiseltä yrittäjältä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluaisin kertoa teille tarinan.

Ystäväni Tuomas Mannisen kanssa olimme bussimatkalla jossain päin Suomea ja ihailtiin yhtä kaunista rantamaisemaa, että onpahan harvinaisen kaunis maisema, mihin Tuomas Manninen totesi, että se on vaan harmi, että yleensä kun suomalainen näkee jossain kauniin rantamaiseman, niin se rakentaa siihen kesämökin, sitten se ei enää ole kaunis rantamaisema, valitettavan usein.

Voihan se olla mahdollista, että kyseisestä paviljongista tulisi elegantti ja tyylikäs ja se ei häiritsisi sitä ehjänä säilynyttä jugendlinnojen rivistöä. Mutta minkä takia pitää väen vängällä ängetä sellaiseen paikkaan, joka on jo visuaalisesti näyttävä jotain lisää, koska todennäköisempää on, että sitä vahingoittaa kuin se, että sitä parantaa? Toki varmaankin näitä Tokoinrannan alueen roskaantumisongelmia keväisin ja alkukesäisiä sellaisia, varmaan ravintolapaviljonki vähentäisi ja varmasti lisäisi sosiaalista kontrollia jne. Mutta minä puhun ihan vaan sen kulttuurimaiseman puolesta. Se on minulle tärkeä.

Joten sen takia teen nyt sen esityksen, jota en teknisesti - enkä olisi pystynytkään tekemään - tehnyt palautuskeskustelun aikana elikkä että asia hylättäisiin.

Lyhyesti:

Kannatan valtuutettu Myllykosken tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä hanke piti ensin toteuttaa maanalaisena. Urakkavaiheessa valtuuston vuonna 2004 hyväksymät hankekustannukset olivat 6,8 milj. euroa ja urakkavaiheessa ne nousivat kaksinkertaisiksi. Tämän vuoksi hanke pysäytettiin ja päätettiin suunnitella uudestaan maanpäällisenä ratkaisuna, jolloin nyt ollaan pääsemässä tähän alkuperäiseen kustannusarvioon. Hanke on täten hyvä osoitus oikein suoritetusta ohjauksesta, jonka teki mahdolliseksi se, että tällä kertaa oli aikaa käytettävissä. Useinhan on käynyt niin, että on täytynyt vain todeta, että "juna meni ja hanke pitää toteuttaa".

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Kristiina Matikainen

puheenjohtaja kaupunginsihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Tiia Aarnipuu Kari Lehtola

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu