Arvoisa puheenjohtaja.

Toivoisin, että tämäkin heijastettaisiin tuonne ja säästettäisi aikaa, koska jokainen on lukenut tämän kysymykseni.

Suora kysymys:

Allekirjoittanut teki vuoden 1997 alussa aloitteen, että Lapinlahden sairaalan tilat muutetaan Mielenterveyden keskukseksi. Helsingin kaupungin luottamus- ja virkamiesjohdon kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Y-Säätiö teetti aiheesta kolme erillisselvitystä. Ensimmäisen laativat Paula Kokkonen ja Reijo Vuorento, toisen ja kolmannen Olavi Syrjänen, aiempi asuntohallituksen pääjohtaja. Viimeisessä selvityksessä oli laajahkot taloudelliset selvitykset tilojen saneerauksen hinnasta, mukaan lukien erinäiset talon käyttömahdollisuuksia kohentavista uudisrakennustiloista. Siinä oli myös selvitetty tulevien mahdollisten toimijoiden ja käyttäjätahojen intressiä osallistua projektiin.

Kaikkien näiden selvitysten jälkeen kaupungin virkamiesjohto on päätynyt esittämään, että sairaalarakennuksiin sijoitetaankin kaupungin omia mielenterveystyötä tukevia yksiköitä. Näistä ei ole kuitenkaan ole toistaiseksi tarkempia tietoja tai suuntaviittoja.

Y-Säätiön selvityksen yhteydessä ilmeni, että valtiovalta, lähinnä asuntorahasto, olisi voinut tulla projektiin mukaan 4 - 6 milj. euron avustuksella sen perusteella, että saneeraustyössä joudutaan huomioimaan talon museaalisia arvoja. On mahdollista, että kaupunki ei saisikaan tätä rahaa, kun lähtee itse saneeraamaan taloa. Toiseksi kaupungin virkamiesjohto katsoi Y-Säätiön selvityksessä mainitut saneerauskustannukset liian alhaisiksi, vaikka maan parhaat asiantuntijat olivat tehneet niistä arvion.

Edeltävän perusteella kysyn, mitkä ovat kaupungin sosiaali- ja terveystoimen konkreettiset suunnitelmat Lapinlahden sairaalatilojen vastaisesta käytöstä, mitä hoitoyksiköitä ym. on harkittu sijoitettavaksi taloon ja miten kaupunki aikoo varmistaa valtionavustuksen saannin tämän historiallisen rakennuksen korjaustoimiin?

Arvoisa puheenjohtaja.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja, antoi syksyllä 2006 sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen tehtäväksi selvittää, onko sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa toimintoja, jotka voidaan siirtää Lapinlahden sairaalan tiloihin. Virastojen työryhmä selvitti, mitä sellaisia tilahankkeita sisältyy kaupungin rakennusohjelmaan, joiden vaihtoehtona on niiden sijoittuminen Lapinlahteen.

Tavoitteena on löytää toimintoja, jotka profiililtaan sopivat Lapinlahteen ja joilla on vahvoja liittymäkohtia mielenterveyden hoitoon ja psykiatrisiin palveluihin. Työryhmä käsitteli erilaisia vaihtoehtoja liittyen lasten sijaishuollon palveluihin, kehitysvammapsykiatriaan sekä dementoituneiden, psykiatristen ja käytöshäiriöistä kärsivien palveluasumiseen ja päivätoimintaan. Todettakoon myös, että Lapinlahden sairaalassa toimii yhä HYKSin psykiatrian toimialan syömishäiriöyksikkö, joka Helsingin kaupungin puolesta voi jäädä peruskorjauksen jälkeen Lapinlahden sairaalaan.

Rakennusten soveltuvuutta suunniteltuihin toimintoihin ja tarvittavien muutostöiden laajuutta on selvitetty tässä vaiheessa vasta hyvin alustavasti. Asian selvittämiseksi kiinteistöviraston tilakeskus on tilannut rakennusvirastolta käytettävyysselvityksen, jonka tehtävänä on ensimmäisessä vaiheessa selvittää mm. rakennusten käytettävyys, alustavat tilamuutostarpeet ja rakenteiden uusimistarpeet. Selvitystyön tuloksena saadaan myös alustava arvio hankkeen kustannuksista. Kun käyttötarkoitus konkretisoituu, selvitetään myös ulkopuolisen, kuten valtion rahoituksen mahdollisuus. Tämän jälkeen asia tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastaus on siinä mielessä hyvä, että kaupunki on sitoutunut ottamaan tämän mielenterveyden käyttöön. Se on ollut kansalaisliikkeen tahto. Mutta siitä huolimatta kysyn, miksi tämä on tapahtunut näin hitaasti, kun aloitteet sairaalan uusintakäytöstä on esitetty liki kymmenen vuotta sitten ja tiedettiin, että se tyhjenee ja se on asiallisesti nyt ollut pari vuotta tyhjä? Ja miksi kaupunki ei lähtenyt itse selvittämään tätä, vaan antoi toiveen kansalaisjärjestöille, säätiöille ja yksityisille tahoille, että asiat voidaan hoitaa? Kolme selvitystä teetettiin Y-Säätiön toimesta ja löydettiin yhteistoimintatahoja, joita olisi löydetty vielä lisää valtionavun avulla, joka olisi vähentänyt kustannuksia. Miksi näin pitkä viive ratkaisujen tekoon?

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on tilanne se, että valtuutettu Taipale ja minä olemme samassa sopassa olleet kokkeina kummatkin ja tunnemme tämän asian tietysti aika hyvin. Valtuutettu Taipale haluaa nyt, että me 85 kesken täällä keskustelemme tästä asiasta ja puimme tämän kerran vielä uudelleen.

Valtuutettu Taipale muistaa hyvin, että siksi tämä on kestänyt niin kauan, että kaupunki on todella vilpittömästi yrittänyt saada järjestöt tulemaan mukaan tähän toimintaan, mutta järjestökentässä ei ole löytynyt sitä yksimielisyyttä, että ne olisivat halunneet lähteä rahoittamaan, nämä valtakunnalliset järjestöt, helsinkiläistä hanketta, niin kuin he tämän kokevat. Siitä on seurannut se, että järjestöt "lipesivät" tämän hankkeen takaa ja niinpä kaupunki joutui ottamaan sen omiin hoteisiinsa.

Mielestäni on ollut hyvin hauska havaita se, miten täällä kaupungin ylin johto hyvin yksituumaisesti on lähtenyt siitä, että tämä otetaan mielenterveystoimintojen käyttöön siitäkin huolimatta, että ne laskelmat, joihin valtuutettu Taipale viittaa, ovat sittemmin osoittautuneet ehkä hieman utopistisiksi, toisin sanoen näyttää siltä, että se tulee huomattavasti kalliimmaksi saneerata kuin mitä alustavat laskelmat, vaikkakin asiantuntijoitten laatimina ovat osoittaneet. Toisaalta täytyy tietysti todeta, että monta vuotta tässä on ehtinyt kulua.

Puheenjohtaja.

Ehkä tuohon edelliseen voisi todeta, että järjestöillä ei riitä resursseja ottamaan suurempaa vastuuta hankkeesta, että se on jo lähtökohtaisesti aika selvä asia.

Onpa hyvä, että valtuutettu Taipale myöntää olevansa poliittinen alkuunpanija Lapinlahden sairaalakäytön alasajolle. Muistan vasta vihreänä valtuutettuna lukeneeni asiasta hänen aloitteensa, jonka lähtökohtana oli se, ettei Helsingissä tarvita kolmea psykiatrista sairaalaa. Ja nyt kyselyssä kuitenkin välittyy, että tällainen tarve on.

Mielestäni paras ratkaisu olisi ollut se, että Lapinlahden sairaala olisi säilynyt ensisijaisesti psykiatristen potilaiden käytössä. Mielenterveyden talon ideaa voidaan soveltaa muussakin ympäristössä.

Tämän prosessin aikana on välillä tuntunut, että psykiatrisille potilaille ei halutakaan antaa sellaista ympäristöä, joka kauneudessaan ja luonnonläheisyydessään on itsessään hoivaava ja parantava. Mielestäni myös seinät hoitavat, toisin kuin joissakin argumenteissa Lapinlahden sairaalakäyttöä vastaan on esitetty.

Eli summa summarum, kannatan Lapinlahden sairaalan kehittämistä tavalla tai toisella mahdollisimman hoidolliseen suuntaan.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Olen ihan yhtä pettynyt kuin valtuutettu Taipale tähän Lapinlahden tilanteeseen.

Mehän jätimme jo melkein vuosi sitten Y-Säätiön selvityksen ja luulimme, että se olisi aika hyvä tapa käyttää Lapinlahden sairaalaa. Nyt siellä kuikuilee muutama anorexiapotilas saneeraamattomalla osastolla yksinään, ja Helsingin kaupunki lämmittää koko sitä suurta rakennusmassaa. Nyt luvataan, että sinne tulee erilaisia palveluja, mutta alustavat selvitykset ovat vielä kesken. Ja sitten kun ne selvitykset tulevat, ne viedään kaupunginhallitukseen.

Toivoisin, että ne tulisivat myös terveyslautakuntaan, koska mehän vastaamme myös psykiatrisesta hoidosta, jos sinne jotakin hoitoa sijoitetaan.

Kysyisin siis apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, onko se nyt aivan ehdotonta, että Y-Säätiön suunnitelma on hylätty?

Arvoisa puheenjohtaja.

Vaikka vastaus on apulaiskaupunginjohtaja Kokkosella, halusin tulla tähän mukaan, kun tätä Lapinlahden asiaa on laajasti johtajistossa valmisteltu.

Enkä ollenkaan kiellä sitä mitä valtuutettu Taipale sanoi, että aikaa on kulunut liikaa. Toki tiedämme, että tämä Lapinlahden sairaalan asia on ollut hyvin vaikea. Mielestäni varsin pitkään on ollut selvä yhteinen linja, että Lapinlahden sairaalan tilat tulee jatkossa ohjata mielenterveystyötä palvelevaan toimintaan.

Kun Y-Säätiön selvitys - johon viitataan - lähti liikkeelle, niin siinä oli ajatuksia, että sillä olisi konkreettista pohjaa. Mutta minkä takia sitä ei ole otettu vakavasti, tai vakavasti harkittu - se ei ole johtamassa näillä näkymin etenemisiin - on se, että selvityksessä mm. todettiin, että kiinteistön korjausten toimien kustannusarvio olisi 12 milj. euroa, niin tällä hetkellä viimeinen tieto, mikä on olemassa ja se olisi 31 milj. euroa.

Oma kantani on selkeästi sama, mitä apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen esittää eli se, että jos haluamme mielenterveystyötä palvelevaa toimintaa, niin parhaiten se toteutuisi niin, että se olisi aitoa potilastyötä, aitoa työtä kaupunkilaistemme, asiakkaidemme kanssa. Mielestä tämä etenemistie, jota edetään, on hyvä ja oikea, mutta se pitää valmistella kunnolla.

Vakuutan myös omalta puoleltani, että valmistelu tulee etenemään mahdollisimman nopealla aikataululla, joka ei tietenkään poista sitä viivettä, joka on jo toteutunut.

Arvoisa puheenjohtaja.

Eikö valtuutettu Taipaleen mielestä ole hyvä, että Lapinlahden sairaalan käyttö on selvitetty ja kuullun mukaan, helsinkiläisten toivomusten mukaan etenemässä, kun kaupunki otti hankkeen haltuunsa? Järjestöthän eivät pystyneet ottamaan hanketta haltuunsa. Nyt hanke etenee ja vastuullinen toimija on löytynyt, jotta mielenterveystyö voi Lapinlahdessa jatkua.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhdyn näihin moniin puheenvuoroihin.

Missään tapauksessa en halua ottaa kunniaa ensimmäisestä aloitteesta mielenterveyskeskukseen. Kansalaisliike, joka sen ympärillä oli, on ollut se keskeinen. Ja keskeinen ratkaisun kannalta on ollut se, että kaikki puolueet täällä ja kokoomus erittäin vahvasti ja kaupungin virkamiesjohto erittäin vahvasti, ovat olleet tämän järjestelmän kannalla.

Sen sijaan yksi argumentti, joka kaupungilla oli, että ei voida antaa tätä omaisuutta ilmaiseksi tai maksutta kiinteistöosakeyhtiölle, on mielestäni virhe, koska apporttiomaisuutena annettuna kaupunki olisi omistanut edelleen kiinteistöstä mahdollisesti puolet tai jotain vastaavaa. Olisimme saaneet sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoja että asuntorahaston rahoja ylimääräisesti, joita kaupunki ei väistämättä olisi saanut. Osa järjestöistä hyppäsi, kuten rotat hukkumattomasta laivasta kesken kaiken ja nimenomaan Mielenterveysseura ja Mielenterveys keskusliitto. Mutta jäljelle jäävät Diakonissalaitos, Y-Säätiö ja eräät muut vakavat järjestöt olivat valmiita lähtemään liikkeelle. Ja kuultuaan, että valtiolta tulee apua, niin Mielenterveysseurakin alkoi huomata, että tämä laiva ei uppoakaan ja voittajien puolella kannattaa olla. HUSilla oli kolmasosa käytössä, 2 000 m², ja kaupunki olisi voinut ottaa jonkin verran. Kyllä tässä olisi ollut erilaisia muitakin ratkaisuvaihtoehtoja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän valtuutettu Taipaletta viimeisestä puheenvuorosta, joka varsin hyvin valaisi ja antoi vastauksen myöskin valtuutettu Asko-Seljavaaralle, joka ihmetteli, miten tässä nyt on vielä vuosi sen jälkeen kestänyt, kun se viimeinenkin työryhmä näitä ehdotuksia laati.

Juuri tästä syystä, että tässä on yksi ja toinen soutanut ja huovannut ja ehdotuksia on tullut koko ajan uusia, että tehtäisiinkö näin, tehtäisiinkö niin. Kuitenkin kaupungin virkamiesjohto on yrittänyt johdonmukaisesti viedä tätä hanketta päätökseen.

Valtuutettu Taipale viittasi vielä siihen, että lähteestä a, lähteestä b ja lähteestä c olisi voinut tulla rahoja.

Yritin selvittää, olisinko voinut saada mustaa valkoisella, mutta ei tullut mustaa valkoisella. Tämän ikäinen nainen ei usko enää miesten lupailuihin, kyllä se on oltava rahat kädessä tai mustaa valkoisella.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Energian säästö on erittäin tehokas keino ilmastonmuutoksen torjumisessa. Erityisesti rakennusten energiakulutuksen hillitsemisessä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

VTT:n mukaan matalaenergiatekniikalla voidaan säästää uusissa kerrostaloissa 70 % nykyenergian kulutuksesta. Myös pientalojen lämmitysenergian kulutusta voidaan leikata alle puoleen. Investointikustannukset ovat vain 2 % suuremmat.

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa energian säästöä pyritään edistämään mm. päivittämällä hallintokuntien energiansäästösuunnitelmat sekä sisällyttämällä lämmöneristyskyvyn parantamista koskevia suosituksia korjausrakentamisen ohjeistukseen. Ohjelmassa ei kuitenkaan puututa energian säästön edistämiseen uudisrakentamisessa.

Miten kaupunginhallitus aikoo edistää energian säästöä kaupungin omissa ja muissa uudisrakennuskohteissa?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Puoskarin kysymykseen esitän vastauksena seuraavan:

Kaupunki on panostanut uudisrakentamisen energiasäästöön rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa myötävaikuttamalla valtakunnallisen normiston valmisteluun sekä omin koerakentamishankkein. Kehittämishankkeista ehkä merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin on Eko-Viikki.

Viikki on käytännössä rakentamisen foorumina tarjonnut mahdollisuuden tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä testata erilaisia ratkaisuja käytännössä. Viikissä kaupunki asetti yleisiä normeja tiukemmat arvot asuinrakennusten lämmitysenergian ja veden kulutukselle. Alueen asemakaavoihin liitettiin ekologiset kriteerit sisältävät rakentamistapaohjeet. Ohjeiden noudattaminen varmistettiin tontinluovutusehdoin. Alueen toteutuksessa toimittiin yhteistyössä ympäristöministeriön ja TEKESin kanssa. Viikissä on Suomen laajimmat aurinkoenergian hyödyntämiskohteet asuntorakentamisessa. Tämän seurauksena toteutunut lämmitysenergian ja veden kulutus olivat noin viidenneksen pienempiä kuin tavanomaisessa rakentamisessa.

Viikin seurantaa jatketaan, ja tuloksia voidaan hyödyntää muissakin rakennuskohteissa. Myös ympäristöministeriö on hyödyntänyt Viikistä saatuja kokemuksia uudistaessaan valtakunnallisia rakennusmääräyksiä. Viikki on ollut mukana monissa EU-projekteissa ja aluetta on esitelty kansainvälisissä seminaareissa, viimeksi viime viikolla Washingtonissa.

Kaupungin pilottihankkeista yksittäisinä esimerkkeinä viime vuosilta ovat kaksi kulutusluvuiltaan alhaisinta asuintaloa, Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n Tilanhoitajankaari 20, jonka kulutusluvut alittavat määräystason 35 %:lla. Toisena esimerkkinä on kaupungin asuinkiinteistöjen energiapihein asuintalo, Jakomäen Kiinteistöt Oy:n Sointutie 2. Sen lämpöenergian kulutus alitti määräysten mukaisen kulutuksen 47 %:lla.

Siirtyminen uudistuotannossa minimienergiaratkaisuihin edellyttää erilaisten suunnitteluratkaisujen testaamista. Asuntotuotantotoimikunta on parhaillaan etsimässä tonttia minimienergiatalon pilottihankkeelle. Minimienergiatalossa perinteisiä lämmitysjärjestelmiä ei tarvita. Lämmitys tapahtuu käyttökustannuksiltaan ilmaisilla lämmönlähteillä käyttäen hyväksi sisäisiä lämpökuormia, aktiivista ja passiivista aurinkoenergiaa sekä lämpöpumppuratkaisuja.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyen valtakunnallisen rakentamismääräyskokoelman osia uudistetaan parhaillaan nykyistä tiukempaan suuntaan. Tämä vaikuttaa myös kaupungin asuntotuotantoon. Tämän vuoden lopulla tehtävässä kaupungin kiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategiassa energian säästö tulee olemaan yksi keskeinen toimenpidealue.

YTV:ssä laadittu luonnos "Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030" on parhaillaan lausuntokierroksella lautakunnissa. Kaupungin lausuntoa käsiteltäessä on mahdollista ottaa yksityiskohdittain kantaa myös rakentamisen ekotehokkuutta edistäviin toimenpiteisiin koko seudun tasolla.

Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Korpiselle vastauksesta.

Halusin kysyä tästä aiheesta, koska nämä Helsingin Energian tuotantomuodot ovat olleet erittäin vilkkaassa keskustelussa, jopa valtakunnan keskeisten päättäjien taholta. Olen ollut huolestunut siitä, että vähemmän on keskusteltu tästä energiansäästöpotentiaalista. Eli voidaan sanoa näin, että parhaimmat megawatithan ovat nämä "negawatit". Siellä on valtavasti potentiaalia. Suomessa jopa 22 % energian kulutuksesta menee rakennusten lämmittämiseen. Matalaenergiarakentamisella voitaisiin tähän merkittävästi puuttua.

Kuten apulaiskaupunginjohtaja Korpinen mainitsi, keinoja on mm. valtakunnallisella tasolla normien tiukentaminen ja uudis- ja korjausrakentamisen vaatimusten tiukentaminen, mutta paljon voidaan kaupungin taholtakin tehdä.

Toivoisin, että tähän tiukemmin puututtaisiin kaavoituksessa ja tontinvuokran perusteissa ja näillä keinoilla, mistä on ollut todella hyviä kokemuksia Viikissä ja muissa koekohteissa, koska ei ainakaan kansallisesti eikä myöskään Helsingissä vielä tarpeeksi panosteta energian säästöön rakentamisen ? Tärkeää on huomioida se, että kuluttajat eivät osaa vaatia tällaisia kohteita ja sen takia rakennusliikkeet eivät niitä rakenna. Eli toivon, että kaupunki tätä aktiivisesti edistäisi, koska tämä ei ns. ole pois keltään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni apulaiskaupunginjohtaja Korpisen vastaus sisälsi hyvin paljon tärkeitä seikkoja. Muuan näistä liittyi pientalojen lämmittämiseen.

Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että Helsingissä on valtava määrä pientaloja, joita lämmitetään suoran sähkölämmityksen avulla. Jatkossa me voisimme edellyttää esimerkiksi luovutusehdoissa tai energiasopimuksissa, että käytetään lämpöpumppuja, joilla saavutettaisiin 30 - 40 %:n energiasäästö. Samoin maalämpöä voidaan vaatia käytettäväksi. Ja niin kuin on todettu, se ei välttämättä edellytä kovin suurta tonttiakaan. Maalämpöä saadaan poraamalla reikiä kallioon ja se on erittäin edullista. Samoin merivedessä olevaa lämpöä voidaan uudella tekniikalla käyttää ja sitä pitäisi edistää.

Tämä edellyttää kuitenkin aktiivista asennetta. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on päättänyt esittää valtuustolle, että valtuusto pitäisi ensi syksynä energia- ja ympäristöpoliittisen seminaarin Helsingissä, jossa käsiteltäisiin laajasti energia- ja ympäristökysymyksiä.

Puheenjohtaja.

Hyviä kommentteja. Olisin halunnut nostaa esiin vielä kaupunkilaisten henkilökohtaisen asenteen, mihin tosin ehkä hieman jo pikkuisen sivuttiinkin äsken.

Elikkä voitaisiin miettiä sitäkin asiaa, miten voitaisiin aktivoida kaupunkilaisten asennetta siihen suuntaan, että jokainen miettisi päivittäisissä askareissaan siten, että kaikki valinnat olisivat ympäristöystävällisiä, myös kiinteistöihin liittyvissä asioissa. Se saattaa tuntua tietysti hirvittävän pieneltä asialta. Yhden yksilön merkitys on aika pieni. Mutta vähän sama asia kuin äänestystilanteessakin, niin kun kaikki äänestävät, tulee suuri äänestystulos.

Puheenjohtaja.

Niin kuin valtuutettu Puoskari toteaa, erittäin tehokas keino ilmastonmuutoksen torjumiseen on energian säästö, niin parhaillaan on palautekierroksella YTV:n ilmaston strategia. Siinä on tarkoitus käydä läpi niitä toimenpiteitä ja keinoja, joilla voidaan kaupunkien omilla toimilla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. (Puheenjohtajan välihuomautus. Selvä. (Välihuuto!) Näin on, ja äänikin on ihan maassa.

Ilmastostrategia -lausuntopyynnössä käsitellään myös energiansäästötoimenpiteitä ja nimenomaan niitä keinoja, mitä kaupunkilaisilla on mahdollisuus tehdä ilmaston parantamiseksi. Nyt odotetaan kaupunkien vastauksia ja mitä myöskin kaupungit sitoutuvat tekemään.

Ja valtuutettu Kaliman ehdotukset mielestäni kuuluvat tähän hyvään sarjaan, että voidaan katsoa ? ja kun myönnetään rakennuslupaa maalämmön ja merestä saatavan lämmön osalta.

(Alkua ei kuulu)

... asiasta ja nimenomaan rakennusten energiasäästössä, jossa olisi paljon mahdollisuuksia Helsingissä.

Mielestäni apulaiskaupunginjohtaja Korpinen toi esille Eko-Viikin hyvät kokemukset ja ne suuret säästöprosentit, joita siellä on saatu. Tätä mallia pitäisi nyt alkaa hyödyntämään sitten muualla rakentamisessa ja ottaa se huomioon suunnittelussa myöskin tämän kokeilukohteen ulkopuolella, kun kokemukset ovat näin hyvät.

Mielestäni valtuutettu Kalima toi esille tavattoman tärkeän asian juuri pientalojen säästömahdollisuuksissa sekä suoran sähkölämmityksen vähentämisessä että öljylämmityksen vähentämisessä ja siirtymisen maalämpöön. Kaupungin pitäisi edistää maalämpöön siirtymistä ja ehkä tukea ja ainakin antaa valistusta omakotiasukkaille siitä, miten nämä järjestelmät parhaiten toteutetaan. Tästä on tullut paljon huomautuksia, että tällaista opastusta ei ole olemassa.

Ja viimeisenä kommenttina valtuutettu Kaliman esille tuoma energia- ja ympäristöpoliittinen valtuustoseminaari olisi erittäin hyvä aloite. Olisi tärkeää siinä yhteydessä myös käsitellä tätä Helsingin Energian koko problematiikkaa. Erittäin hyvä aloite.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minäkin haluaisin lämpimästi kannattaa valtuutettu Kaliman esitystä siitä, että järjestetään tällainen seminaari. Mielestäni siihen voisi erinomaisen hyvin kytkeä juuri sen ajatuksen, mitä täällä tuli esille aikaisemmin, että viitattiin YTV:n ilmastostrategiapaperiin, joka nyt on par'aikaa lausunnolla. Eikö tämän voisi yhdistää myöskin siihen, että Suomi ja EU-maat ovat sitoutuneet itse asiassa näitten ilmastokysymysten osalta erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin? Eihän sitä pelkästään valtiovallan toimin voida tehdä. Se tulee heijastumaan myöskin Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle ja koko Suomeen, niin yritysmaailmaan kuin kuntiinkin, ja tältä osin varmasti tähän asiaan olisi syytä paneutua hyvin periaatteellisesti ja koko valtuuston ja mahdollisesti myös lautakuntien voimin. Anteeksi, etten heti saanut valtuutettu Rihtniemen nimeä. Tankkasin hetken aikaa. Kyllähän se tietokone sitten toimi. Valtuutettu Rihtniemi, joka mainitsi tästä YTV-ilmastostrategialausunto-kierroksesta.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Kaliman esille ottama energiaseminaariasia on oikein hyvä ja kannatettava. Olisi kuitenkin syytä ottaa asia aika laajalti esille. Esimerkiksi Helsingin Energian konsepti on paljon palkittu ja hyväksi koettu, mutta jo pitkän aikaa samanlaisena paikallaan junnannut, jos sitä kaukokylmää ei oteta huomioon.

Tukholmassa kaupungin tarvitsemasta lämmitysenergiasta 15 % tulee merestä lämpöpumpuilla. Helsingin Energia joutuu nykyään lämmittämään kaukolämpöä tai tuottamaan kaukolämpöä. Kaukolämpöä ei enää tuoteta pelkästään sähköntuotannon sivutuotteena. Eli asetelma on muuttunut. Siitä syystä olisi aiheellista saada tällainen kokonaisvaltainen harkinta aikaiseksi.

Samaten pientalojen kohdalla investoinnit ovat aika kovia. Jos ajatellaan, että täytyy siirtyä Helsingin kaupungin yösähkölämmityksestä maalämmitykseen, investoinnit eivät esimerkiksi nykyisen energian hinnalla tule takaisin. Eli se edellyttäisi energiapoliittisia tukia, esimerkiksi Helsingin Energialta jonkun lämminvesiboilerin uusimisen tai tavallaan sen vanhan boilerin ostamisen, jotta saataisiin uusia kaukolämpöasiakkaita, johon lämpö taas otettaisiin lämpöpumpulla merestä. Sen sijaan erilaiset pienemmät lämpöpumppulaitteet lämpimän ilman tuottamiseksi sisätiloihin vaativat lähinnä informaatiota.

Hyvä ajatus.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuosaaren satama otetaan käyttöön vuoden 2008 lopussa. Samalla siirtyy merkittävä määrä rekkaliikenteestä Helsingin keskustasta ja Kehä I:ltä raskaalle liikenteelle paremmin soveltuville väylille.

Satama-alueelta lähtevä Satamatie liittää Vuosaaren sataman valtakunnan päätieliikenneverkkoihin, joille ohjataan myös sataman rekkaliikenne, noin 3 600 rekkaa vuorokaudessa.

Raskaan liikenteen turvallisuutta ja siihen vaikuttamista pidetään kansalaisten mielestä yhtenä merkittävimpänä liikennevalvontamuotona. Poliisi suorittaa satama-alueiden läheisyydessä raskaan liikenteen valvontaa tarkastaen mm. ajoneuvojen kuntoa ja kuljettajien työaikasäännösten noudattamista. Poliisi myös estää liikenteen, mikäli se ei täytä Suomessa voimassa olevia kansainvälisten sopimusten mukaisia määräyksiä tai kuljetuksista puuttuu kansainvälisessä liikenteessä vaadittavat asiakirjat.

Edellä kuvattua tarkastustoimintaa varten tarkoitukseen tulisi varata riittävä ja tarkastustoimintaan sopiva tila sataman ulkopuolelta ulosmenotien varrelta. Tässä yhteydessä korostan sitä, että "ulkopuolelta", ettei synny oikeudellisia epäselvyyksiä siitä, onko ajoneuvo ollut yleisessä liikenteessä. Kyse ei ole siis sataman sisälle rakennettavasta tilasta. Tämän hetkisen tietämyksen mukaan tällaista aluetta ei ole otettu suunnittelussa huomioon.

Kysynkin, onko kaupunki ryhtynyt tai mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki aikoo ryhtyä, jotta tarkastustoimintaan varataan sopiva alue Vuosaaren sataman välittömästä läheisyydestä?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Hakolan kysymykseen esitän vastauksena seuraavaa:

Vuosaaren satamasta tulee Suomen ulkomaankaupan pääsatama ja raskaan liikenteen solmukohta. On perusteltua, että poliisi voi suorittaa alueella raskaan liikenteen tarkastuksia.

Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja Vuosaaren satamaprojektin edustajat ovat keskustelleet liikkuvan poliisin kanssa liikennetarkastuksen tarpeista. Poliisin ilmoittamat aluetarpeet ovat verrattain suuria. Poliisi pitäisi ratsioita pisteluontoisesti noin kymmenen kappaletta vuodessa ja muuna aikana alue olisi käyttämättömänä. Liikkuvalla poliisilla ei ole varattuna varoja erillisen tarkastusalueen rakentamis- ja kunnossapitokuluihin.

Erillisten, vain näitä tarkastustoimia varten varattuja alueita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Vuosaaren satamakeskuksen alueella maankäyttö on tehokasta. Joten ratkaisu pitäisi löytää siten, että tarkastustoiminta voidaan hoitaa muiden toimintojen yhteydessä yhteispelillä.

Keskusteluissa poliisin kanssa on tullut esille seuraavat mahdollisuudet:

Sataman porttialueella on tullin tarkastusalue, jossa tulli itse suorittaa raskaan liikenteen tarkastuksia. Tullilla on myös tarvittavia laitteita. On tarkoituksenmukaista, että poliisi ja tulli sopivat keskenään yhteistyöstä tarkastustoiminnassa. Sataman portin ulkopuolella Satamatien itäpuolella on yleinen pysäköintialue, joka on tarkoitettu satamassa ja sataman yritysalueella asioiville rekoille. Aluetta on periaatteessa mahdollista käyttää poliisin tarkastuksiin. Tästä sovitaan erikseen poliisin ja Helsingin Sataman kesken niin, että alueen toimivuus turvataan ja toiminnalliset haitat minimoidaan. Poliisi on lisäksi toivonut, että tarkastuksia voitaisiin tehdä myös Laivanrakentajantiellä, Käärmeenniementien ja Niinisaarentien välillä. Tämä mahdollisuus selvitetään Laivanrakentajantien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.

Vuosaaren satamaprojekti on jatkossa poliisin kanssa yhteistyössä niin, että tarkastustoiminnalle luodaan riittävät edellytykset. Siltä varalta, että edellä mainitut tarkastustoiminnan järjestelyt tulevaisuudessa eivät riittäisi, on kaavoittaja varannut alueen asemakaavaluonnokseen Niinisaarentien ja Laivanrakentajantien liittymään erityisalueen, jolle on mahdollista sijoittaa poliisin tarkastuspiste.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Korpiselle vastauksesta. Tiedän, että apulaiskaupunginjohtaja ei ole sitä itse valmistellut ihan alusta loppuun, joten hieman esitän kritiikkiä, mikä ei kohdistu millään tavalla Korpiseen.

Kun tästä vastauksesta purkaa pois nyt näitä ns. poliisin toiveita, niin käteen jää varsin vähän materiaalia. Se, että voidaan sopia tullin kanssa yhteistyössä tehtävistä tarkastustoimenpiteistä, aivan oikein, näin voidaan tehdä. Kysymys kuuluukin, tullilla perinteisesti alueet ovat sataman sisäpuolella ja se mitä korostin kysymyksessäni, ei näin ollen käsitykseni mukaan sovellu siihen. Mutta asiaa tulee luonnollisesti tutkia.

Toinen asia on se, että kaikki ymmärtävät, mikä merkitys tällä on kokonaisuudessa. 3 600 rekkaa vuorokaudessa on sellainen määrä, että välittömästi kun se hajaantuu päätieliikenneverkkoon, sen jälkeen sitä on mahdoton hallita. Tällä hetkellä, kaikki me tiedämme, jotka Kehä I:stä esimerkiksi päiväaikaan ajamme, poliisi tekee siellä tarkastustoimintaa. Sitä tehdään muun liikenteen joukossa työturvallisuutta vaarantaen ja tämä ei voi olla tarkoituksenmukaista.

Se mitä tulee tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen, se saattaisi olla alueen tasoittamista, asfalttia ja kenties kuljettajille Bajamajaa. Poliisit käyvät perinteisesti tarpeillaan jossain muualla.

Joka tapauksessa satsaukset eivät olisi kovia. Käteen tästä vastauksesta jää se, että alue on varattu ja näin. Kiitoksia kuitenkin vastauksesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vastauksessaan kaupunginhallitus toteaa, että kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Vastauksessa kaupunginjohtajan kanta lisätalousarvioesitykseen on hyvin kielteinen. Perusteluna on ylitysoikeuden käyttö vuoden lopulla.

Lisätalousarviota tai sen tarvetta ei kaupunginhallituksen tavoin kuitenkaan voi kiistää sillä, että loppuvuodesta voidaan myöntää ylitysoikeuksia. Monissa palveluissa on kiistatta pula resursseista ja selvästi jopa vuodesta toiseen alibudjetoituja menoja, esimerkiksi toimeentuloturvassa, ja samanaikaisesti kaupungin talouden ylijäämä osoittaa, että kyllähän sitä rahaa on enemmän kuin on budjetoitu. Tällöin lisäbudjetti olisi selkeä vaihtoehto, selkeä keino, jolla valtuusto voisi - ja sen olisi syytäkin - ohjata näiden ylijäämien käyttöä. Vaikka näin ei ole aikaisemmin toimittu, niin se ei voine olla syy siihen, etteikö näin voitaisi toimia jatkossa.

Eikö ole olemassa mitään lakiin tai kuntatalouden periaatteisiin nojaavia syitä sellaiselle kaupunginhallituksen esittämälle kannalle, että palvelujen rahoitus ei voisi tai sen ei pitäisi perustua liikelaitosten tuottoihin? Päinvastoin, kunnallisen liikelaitoksen tarkoituksenahan lienee nimenomaan palvella kunnan asukkaiden yleistä etua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Politiikan seurattavuus on heikentynyt, tai politiikan kiinnostus on heikentynyt kansalaisten ja kaupunkilaisten piirissä. Tein aloitteeni sillä tarkoituksella, että sitä voitaisiin helpottaa.

Yleisölehtereille kertyy aina välillä kourallinen ja välillä on lehterit täynnä, riippuen hieman asiasta. Mutta nykypäivä on kuitenkin, että asioita voitaisiin myös kotoa seurata esimerkiksi netin kautta. Tein tämän weppikamera-aloitteeni siltä pohjalta, että tämä periaate toteutuisi. Se lisäisi politiikan kiinnostavuutta.

Valtuutettu Hellström oli tehnyt samantyyppisen ja samaa tarkoittavan aloitteen - se ei ole nyt tänään käsittelyssä - mutta olemme varmaan ihan samaa asiaa ajaneet, kun niitä perusteluita katsoin.

Tähän on nyt vastattu siihen malliin, että hyvä asia ja sitä varmaan voidaan harkita, mutta sitten vasta ajan kanssa, että se on hyvin kallista asiaa. Itse näen, että weppikamera voisi olla vähän matalamman kynnyksen asia. Pääasia, että kokousta pääsisi kuitenkin myös seuraamaan netistä.

Sinänsä vastaus tyydyttää. Haluaisin kuitenkin tässä yhteydessä tehdä ponnen, joka kuuluu:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että aloitteen vastauksessa mainitun kameroiden asentamista kiirehditään ja taltioinnin toteutus annetaan nuorten Media-kylpylän - eli pajatoiminnan - tehtäväksi, mikäli he katsovat sen mielekkääksi.

Viittaan nimenomaan tähän vastauksen kameratekniikkaan, joka on parempi ja sehän sopii kyllä. Mutta sitä asiaa voisi kiirehtiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tästä tämän päivän uudesta kokeilusta eli heijastetaan vastaesityksiä ja ponsia taululle.

Tätä kokoustekniikkaa mietitään koko ajan. Valtuuston puheenjohtajisto on ollut erittäin aktiivinen tässä asiassa.

Kysymyshän on siis ... Yksi asia on se, miten valtuuston kokousten pöytäkirjakäsittely. Päästäänkö nauhoitustekniikkaan, ettei enää kirjoiteta puheenvuoroja ulos ja sitten weppikamerakysymys ja se, onko taltiointi weppikameralla vai onko se peräti jonkinlainen televisiolähetys, joita joissakin kunnissa on ollut. Kokemus tämäntyyppisistä ohjelmista lienee sellainen, että usein alun innostuksen jälkeen sitten yleisön kiinnostus hiipuu. Tämä on asia, jota pitää viedä eteenpäin.

Ja varsinainen asia, miksi pyysin puheenvuoron, on se, että kaupunginhallitukselle on tulossa ensi maanantaina esitys valtuuston työjärjestyksen muuttamiseksi, joka on siis lähtöisin valtuuston puheenjohtajistolta eli valtuuston puheenjohtajan johdolla tapahtuvaa valmistelua. Valtuuston työjärjestystä on tarkoitus esittää muutettavaksi. Toki tässä esityksessä on pääsisältönä pöytäkirja-asia, mutta siinä viitataan myös näihin kamera-asioihin ja kuvalliseen taltiointiin. Eli jos kaupunginhallitus tätä asiaa tuo eteenpäin, tämä asia tulee jo siinä muodossa jatkossa myös valtuuston käsittelyyn.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitoksia kaupunginjohtajalle vastauksesta, mutta aloitteessani tarkoitettiin nimenomaan sitä, etten uskonutkaan, että ihmiset seuraisivat koko pitkiä, vaan esimerkiksi valtuuston puheenjohtajisto valitsisi ne tärkeät asiat, milloin kannattaisi sitä kameralähetystä esimerkiksi. Tokihan voidaan sitten muulla tekniikalla myöhemmin seurata niitä puheenvuoroja ja etsiä netistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Malisen erinomaista aloitetta, joka on samansisältöinen kuin valtuutettu Hellströmin tekemä aloite.

Vastaus sen sijaan hieman ihmetyttää. Kysymyshän on valtuutettujen toimintaedellytyksistä ja meidän mahdollisuudestamme viestiä.

Vastauksessa todetaan, että kameran asentaminen on varsin mittava investointi. Ihmettelen tätä vähän. Ostin perheeseen kolme kameraa, niin ne maksoivat kai 20 euroa kappale - tai jotain muuta. Olen viestinyt Australiaan kevyesti niillä kameroilla. Ne toimivat aivan hyvin. Ääni kulkee ja kuva kulkee. Kamerassa on se kiva puoli, että niillä voidaan arvioida myöskin sitä, miten meidän toimittajamme ovat seuranneet valtuuston kokousta, nimittäin se joka katsoo kokousta, ja sitten katsoo median tekstiä, voi suorittaa tällaisen arvioinnin. Se on siinäkin mielessä mielestäni aika tervetullut uudistus. Espoossa tätä testattiin metropäätöksen yhteydessä ja se sai huomattavaa kiitosta.

Onko meillä Helsingissä asennevamma? Nimittäin täällä todetaan, että on varsin mittava investointi ja on vaikeuksia. Tässä joutuu pohtimaan sitä, että onko virkamiehellä joku tällainen ennalta annettu ohje, että pitää vastustaa kaikkea sitä mitä valtuustossa esitetään? Välillä tuntuu siltä.

Aika mielenkiintoista, että monessa pienessä kunnassa valtuutetuilla on kannettavat tietokoneet ja meillä on pohdittu sitä aika pitkään. Pitkän harkinnan jälkeen pääsimme siihen, että kaupunginhallituksen jäsenet saivat, ne, jotka halusivat, kannettavat, joka on tietysti ... Se on työväline tänään. Mutta se, että tämä asia ulottuisi niihin valtuutettuihin, jotka sitä haluaisivat käyttää, näyttää olevan vielä vuosien takana.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Malinen on tehnyt erinomaisen ponnen ja aloitteen. Teinhän itse samanlaisen. Olen edelleen sitä mieltä, että olisi hyvä saada valtuuston kokouksia toisinaan verkkoon.

Kannatan valtuutettu Malisen tekemää pontta, että tätä asiaa kiirehditään.

Mielestäni olisi ihan tarpeen, että meitä poliitikkoja näkyisi kansalle vilkkaasti myös vaalien välillä. On ihan totta, että varmaankaan kaikki keskustelut koko ajan eivät ole kiinnostavia. Mutta sitten kokeilun perusteella voisi katsoa, kuinka paljon kannattaa lähettää.

Ja uskon kyllä, mielestäni tähän aloitteeseen oli vastattu ihan suhteellisen myönteisesti, että asiaa tunnuttiin miettivän, joskaan se ei nyt toteudu sitten aivan heti, mutta toivottavasti mahdollisimman pian.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Kalimalle:

Minulle kerrottiin tästä valtuutettu Kaliman mainitsemasta Espoon kokeilusta kuvan lähettämisestä, että Espoo olisi nyttemmin sitten tehnyt päätöksen, että sitä kokeilua ei jatketa, mutta Espoon valtuuston kokousten ääni nauhoitetaan ja se on mahdollista kuulla reaaliaikaisesti. Näin viestintäpäälliköltä äsken kuulin.

Se miten Helsinki etenee, niin väittäisin, että koko organisaatiolla on selkeästi tahto olla meidän periaatteidemme mukaisesti, niin kuin kaikessa uudessa tekniikassa, että emme halua olla se "keihään kärki", mutta haluamme olla hyvin lähellä sitä, eli emme ole testialusta, mutta heti kun hyviä ideoita tulee ja niillä näyttää olevan kantavuutta, niin sitten Helsinki on mukana. Tätä asiaa viedään eteenpäin. Ja jos mahdollisesti tulee tämä äänite, niin sitten päätetään valtuuston työjärjestyksen, tai se käytäntö otetaan, niin on hyvin yksinkertaista sitten laittaa se reaaliaikaisena. Uskon varmasti, että kun oikea tekniikka löydetään, niin kuvaa meiltä lähtee varsin nopealla aikataululla. Mutta mielestäni kuitenkin tärkeintä ei ole se, että on joku tekniikka olemassa, vaan että löydämme sen vaikuttavuuden, millä parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaisimme sitä avoimuuden periaatetta, joka pitää olla johtotähtenä meillä.

Puheenjohtaja.

Kaupunginjohtaja Pajunen toi esille tavallaan tällaisen keveämmän tekniikan eli nettiradion tai äänitteen käytön. Uskon, että se olisi otettavissa käyttöön suurin piirtein huomenna. Nettiradioita on kokeiltu eri toimintojen yhteydessä. Ja kun meillä on täällä äänentoisto, niin sitä kautta saataisiin kaikkien puhe ylös.

Tämä olisi mielestäni kaupunkilaisten kannalta erittäin tervetullut. Tämä olisi myöskin joidenkin toimittajien ja tiedotusvälineiden kannalta tervetullut. He voisivat muuallakin kuin valtuustosalissa seurata, mistä täällä keskustellaan. Tästä varmasti kannattaisi lähteä liikkeelle, jollei tätä kameraversiota aivan heti saada. Kehottaisin kyllä lähtemään nopeasti tässä asiassa eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihmettelen hieman sitä, miksi Malisen ja Hellströmin valtuutettuina täytyy edes tehdä tämäntyyppinen aloite. Tämä olisi pitänyt tulla kaupungin puolelta jo kauan aikaa sitten.

Vuoden 2000 vaaleissa muistaakseni Itäkeskuksen vaalipiirissä yksikään 18-vuotias mies ei äänestänyt. Minulla on tällainen muistikuva, ei yksikään. Joten joka ikinen tekninen sovellutus, jolla voisimme lisätä valtuuston mielenkiintoa - meillä on nimittäin kokouksia, joissa on paljon sellaisia asioita, jotka saattaisivat hyvinkin vetää katsojia - olisi kaikkien kaupunkilaisten edun mukaista.

Tekniset sovellutukset ovat kai nyt leikkitekosyy. Työskentelen tv-tuottajana. Voitte antaa budjetin. Tuon huomenna millä tahansa budjetilla sen järjestelmän, jolla se pystyttäisiin toteuttamaan. Se ei ole missään tapauksessa vaikea, ei webcameilla eikä millään muullakaan teknisellä sovellutuksella. Siitä ei ole kysymys.

Tärkeintä on ehkä huomioida tässä se, mikä mielestäni valtuutettu Malisen ponnessa on olennaista eli hyödyntää kaupungilla jo olevaa osaamista. Meillä on Media-pajat, Media-kylpylät, joissa meillä on satoja nuoria, jotka kouluttautuvat tällä hetkellä työmarkkinatuella tai sitten muuten opiskellen erilaisten medioiden hyödyntämiseen. Jos heiltä löytyy mielenkiintoa - mitä täytyy siis kohteliaasti heiltä kysyä - niin sieltä saattaisi muodostua hyvinkin toimituksellinen taltiointi, josta saattaisi olla paljon etua kaupungille. Ja näin ollen se voisi olla todella "keihään kärki", mitä Helsinki tuo. Itse puheiden taltiointi ei aina ehkä ole niin viisasta. Minäkään en välttämättä haluaisi katsoa netistä sitä, kun 150 ihmistä kokoontuu toukokuussa kokoukseen, joka kestää seitsemän minuuttia. Se ei ole ehkä kaikkein järkevintä.

Mitä tulee sitten Espoon ja alkuinnostukseen, niin kaupunginjohtaja Pajunen - ja ottakaa tämä huumorilla - jos alkuinnostuksen perusteella erilaisia kaupunginvaltuuston seurantajärjestelmiä tarkasteltaisiin, niin meidän pitäisi varmaan poistaa lehteri. Eli meillä on kokouksia, jolloin lehtereillä on ihmisiä ja meillä on kokouksia, jolloin ei ole ihmisiä. Mutta lehtereidenkin suhteen tiedämme, että monien ihan opiskeluun kuuluu kaupunginvaltuuston kokouksien seuraaminen. Tätäkin voitaisiin hyödyntää ehkä järkevämmin sitten nettitelevision kautta.

Tämä idea kannattaa viedä nopeasti eteenpäin. Kustannuskysymys se Helsingille ei ole.

Arvoisa puheenjohtaja.

Innostuin nyt käymään täällä pöntössä.

Näen, että tässä on vähän samanlaisesta keskustelusta kysymys kuin äsken oli kyselytunnilla Lapinlahden sairaalan asiasta, eli on asia, jossa sekä valtuusto että me kaikki täällä läsnä olevat viranhaltijat olemme ihan samaa mieltä, mihin kehitys on menossa. Olen täsmälleen samaa mieltä, että tämän päivän maailmassa ei ole kustannuskysymys tämä asia. Nyt on oikeastaan kysymys vain ... Ja oikeastaan olen myös valtuutettu Malisen kanssa samaa mieltä, vähän viitaten tähän Lapinlahden sairaala-asiaan, että olisi voinut edetä nopeammin. Eli suunta on selvä. Olemme yksimielisiä siitä. Nyt on oikeastaan vain kysymys siitä, mikä on se etenemisjärjestys. Ja siinä mielessä meidän kaupungin tapa on se, että asioita pohditaan ja mietitään eri näkökulmista jo sen takia, ettei sitten tule turhia ylilyöntejä tai sellaisia harkitsemattomia tekoja, joita kovin nopealla etenemisellä tulee. Mutta olen ihan samaa mieltä puheenvuorojen käyttäjien kanssa, että on vain ajan kysymys. Ensin varmaan tulee ääni ja sitten on kuva ja jossain vaiheessa se kuvakin on hyvin editoitua ja televisionomaista. Eli en näe tässä asiassa kovin suurta ristiriitaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mielestäni Helsinki haluaisi antaa sen kuvan, että on kovin dynaaminen ja sitä kannattaisi tässä asiassa eikä aina sitä viimeisen päälle varovaisuuspolitiikkaa. Eikä meidän nyt tarvitse varmaan Espoosta tässä asiassa mallia ottaa. Eivät hekään kovin monessa asiassa halua meistä mallia ottaa.

Valtuutettu Pajamäkeä haluan kehua. Häneltä tämän vinkin sain, nuorten pajan ottamiseksi tähän, joka on mielestäni erinomainen asia. Kiitoksia vain Oskulle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Kun sekä pääkaupunkiseudun yhteistyössä, että erityisesti viime vuoden kesäkuussa valtuustosalissa nostettiin esiin kysymys siitä, että osa nykyisen Sipoon kunnasta liitettäisiin Helsinkiin ja ainakin kaupunkimaista rakennetta jatkettaisiin itään päin, niin välittömästi heräsi keskustelu julkisuudessa siitä, uhkaako Helsingin ja pääkaupunkiseudun kasvu Sipoon ja Sipoonkorven luontoarvoja.

Koska keskusteluissa esitettiin suorastaan vääriä väitteitä Helsingin tarkoitusperistä, niin tein viime vuoden syksyllä aloitteen siitä, että Helsinki omalta osaltaan vauhdittaisi Sipoonkorven suojelua ja olisi valmis keskustelemaan valtion kanssa siitä, että Helsingin kaupungin omistamia maita voitaisiin liittää silloin vireillä olleeseen luonnonsuojelualueeseen. Nyttemminhän valtio on tehnyt päätöksen Sipoonkorven luonnonsuojelualueen perustamisesta. Samassa yhteydessä aloitteessa ehdotin, että kaupunki omilla toimillaan voisi kiirehtiä kansallispuiston saamista Sipoonkorpeen. Tämä kaikki siitä syystä, että Sipoonkorvessa meillä on pääkaupunkiseudun toinen erinomaisen arvokas ja mainio luonto- ja virkistyskohde Nuuksion rinnalle.

Olen hyvin tyytyväinen, kun huomasin, että lautakuntien vastaukset tähän aloitteeseen ovat voittopuolisen myönteisiä. Niissä tunnustetaan Sipoonkorven merkitys ja todetaan, että ajatus tässä aloitteessa on paikallaan, mutta tämä alueliitoshanke on kesken ja kun tämä iso asia on ratkaisematta, niin myöskään tässä suojelukysymyksessä ei voitaisi edetä. Samaan aikaan Vantaalla tehtiin hyvin samansisältöinen aloite. Vantaan kaupunki on päättänyt käynnistää tällaiset keskustelut valtion suuntaan.

Ja jotta ei kenellekään salissa jää epäselvyyttä, korostan vielä sitä, että nämä Helsingin kaupungin omistukset, joita tämä aloite koskee, sijaitsevat sillä puolella tulevaa liitosalueen rajausta, joka tulee myös jäämään Sipooseen, hyväksyttiin mikä tahansa vaihtoehto alueliitokseksi. Eli kysymyksessä ovat ne meidän kiinteistöomistuksessamme, jotka ovat nimenomaan virkistyskäyttöön sopivia alueita. Ne rajautuvat näihin valtion jo suojelemiin alueisiin.

Vantaa siis suhtautuu omiin, siinä naapurissa olevien maittensa suojeluun hyvin myönteisesti. Meidän lautakuntiemme vastauksista esimerkiksi ympäristölautakunta toteaa, että kansallispuiston perustaminen Sipoonkorpeen takaisi virkistysalueen yhtenäisyyden ja erityisesti parantaisi virkistyspalveluja tuolla alueella.

Ainoa asia, missä olen hieman eri mieltä tämän vastauksen kanssa, on se, kun todetaan, että kysymys kansallispuistosta tulisi ratkaista vasta alueen maankäytön kokonaissuunnittelun yhteydessä. Mielestäni voitaisiin ajatella jopa toisin päin, että jos päätämme perustaa kansallispuiston ja laajentaa suojelualueita, niin se ? hyvän pohjan sen alueen maankäytön muuhun suunnitteluun. Kysymys on ehkä hieman makuasioista, että kumminpäin edetään. Tavoite lienee kaikilla yhteinen.

Mutta koska vastauksessa todetaan, että tähän asiaan pitää palata, haluan varmistaa, että siihen myös palataan. Meillä usein on niin, että tehdään hyvää tarkoittavia aloitteita, ne oikeastaan hautuvat, asiat jäävät ikään kuin lepäämään ja niitä ei saada valmiiksi.

Siitä syystä esitän, että hyväksyisimme seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtii aloitteessa esitettyjä neuvotteluja valtion kanssa, kun valtioneuvosto on käsitellyt esitykset alueliitokseksi.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten asiakirjoista käy ilmi, Helsingin kaupunki tavalla tai toisella tulee luovuttaneeksi 1 150 ha maata tähän puistoon. Se on niin paljon, että Sipoon omat voimavarat eivät siihen olisi riittäneet, eivätkä tule riittämään. Näyttää siltä, että siitä huolimatta Sipoo halajaa Helsingin maita.

On aika erikoista, että media, joka kiinnitti huomiota siihen, että Helsinki haluaa käyttää omaa omistamaansa maata Sipoossa rakentamiseen, ei ole pitänyt lainkaan pahana sitä, että Sipoo haki Helsingin maiden pakkolunastamista tilanteessa, jossa oli neuvoteltu pitkään ja jossa Sipoo ei oikeastaan tullut - kysymys oli hyvin pienestä asiasta - vastaan lainkaan, joka johtaa siihen, että jos se pakkolunastetaan, Sipoo joutuu maksamaan pakkolunastusprosessissa kalliimman hinnan kuin siinä tapauksessa, että se olisi suostunut neuvotteluratkaisuun. Tämänkaltaista tämä elämä on Sipoon kanssa.

Odotan, vaan sitä - ja sipoolaiset paheksuvat myöskin sitä - että me lahjoitamme heille, tai muodostamme Sipooseen kansallispuistoa, joka tietenkin palvelee koko pääkaupunkiseutua.

Tiedän, että Sipoon pakkolunastusasiaa koskeva asia on tulossa kaupunginhallitukseen. Toivon, että kaupunginhallitus päättää hakea muutosta tähän asiaan, koska siinä yksityisten maita ja Helsingin kaupungin maita on kohdeltu eriarvoisilla perusteilla. Yhdenvertaisuuden periaatetta ei ole siinä noudatettu.

Mielestäni ponsi, joka täällä esitettiin, on asiallinen. Sosialidemokraattinen ryhmä kannattaa sitä pontta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten vastauksesta käy ilmi, aloitteen jättämisen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon positiivista. Eli tämän vuoden määrärahat iltapäiväkerhotoiminnoille ovat merkittävästi suuremmat kuin viime vuonna. Oheistus- tai avustusperiaatteita jne. on pyritty selkeyttämään.

Tässä on edelleen yksi ongelmakohta, joka on ratkaisematta. Eli tällä hetkellä yli kolmasosan iltapäiväkerhotoiminnasta järjestää kolmas sektori, joka tänäkin vuonna joutui, helmikuun puolessa välissä viimeistään, sitoutumaan iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen tietämättä vielä, kuinka suuriksi asiakasmaksut tulevat muodostumaan ja kuinka suuri tulee olemaan järjestäjäkohtainen kaupungin toimintatuki. Eli sitoutuessaan toimintaan ja toiminnan järjestämiseen järjestö sitoutui myös aikamoiseen taloudelliseen vastuuseen.

Jatkossa onkin toivottavaa saada sellainen aikataulu, että kolmannen sektorin taloudelliset ja toiminnalliset riskit voidaan minimoida. Kyseessähän pitäisi olla kuitenkin kaupungin opetusviraston toimintaa, ei vapaaehtoistyötä.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä sama ongelma on tullut myös sosiaalilautakunnassa esille.

Ja mietinkin sitä, olisiko jatkossa jossain vaiheessa mahdollista, että järjestöt, jotka vuodesta toiseen iltapäiväkerhotoimintaa järjestävät, voisivat jotenkin hakea useammaksi vuodeksi kerrallaan sitä toimintarahaa ja niin, että olisi selkeämmin tiedossa, paljonko sitä per oppilas sitten on saatavissa. Ja se, että hyvien työntekijöiden palkkaaminen vain lukukausien ajaksi, niin olisi paljon helpompaa, kun olisi ennakoitavissa paremmin, paljonko olisi tulossa mahdollisesti tukea siihen, että saisi jatkuvuutta siihen toimintaan. Se olisi ihanne, että työntekijät eivät vaihtuisi ihan joka vuosi. Opetusviraston edustaja sosiaalilautakunnassa kävi kertomassa, että ainakin kaksi ryhmämuotoista paikkavajetta näyttää olevan ja tilojakin tarvittaisiin. Niitä on kartoitettu sopivia, mutta niihin tarvittaisiin myös vuokrarahoja. Ja se, että erityisoppilaille on hyvin vaikea löytää järjestäjiä. Eli kaupungin pitäisi tässä asiassa varmaan panostaa enemmän.

Ärade fru ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuutetut.

För det första är jag inte så litet förvånad över att ledamoten Taipale som gammal ledamot av riksdagen, vårt lands lagstiftande församling, inte är medveten om att vår lagstiftning, de facto, vår grundlag förutsätter skilda finskspråkiga och svenskspråkiga skolor i tvåspråkiga kommuner. Utbildningsnämnden har också givit ett sakligt utlåtande i frågan.

Itse asiassa Helsingistä löytyy jo yli viidenkymmenen vuoden takaa koulu, jossa on ruotsinkielinen linja samassa talossa kuin suomenkielinen linja, Rudolf Steiner -koulu, Rudolf Steiner -skolan. Tutustumista järjestetään suomenkielisten A-luokkien ja C-luokkien sekä ruotsinkielisten B-luokkien kesken. C-luokat toimivat toisessa talossa. Jopa kaksikielisiä juhlia on kokeiltu. Olen itse ollut yleisönä mukana onnistuneessa yhteisjuhlassa, jossa esiinnyttiin vuoroin suomen, vuoroin ruotsin kielellä laulaen, lausuen.

Mikäli valtuutettu Taipale todellakin haluaa, että suomenkielisille lapsille tarjotaan hyvät mahdollisuudet oppia toisen kotimaisen kielen täydellisesti tai edes melkein, siihen löytyy oiva resepti ilman erillisten koulujen perustamista; annetaan lasten aloittaa ruotsin kieleen tutustuminen jo 1-luokkalaisesta asti. Svenska roliga timmen, eli vapaamuotoisen opetuksen kautta, kiinnostus saadaan parhaiten heräämään. Ehkä turhat ennakkoluulot tai pelot siten hälvenisivät. Luonnollisesti sama opetusajatus koskisi ruotsinkielisiä oppilaita suomen kielen kohdalla. Sääli vain, ettei valtuutettu Taipaleen puolue ole lämmennyt edes Paavo Lipposen ehdotukseen ruotsin kielen opetuksen aikaistamiseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Esitän, että tämä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että siinä vastataan aloitteessa mainittuun asiaan.

Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittäisi yhteistyössä järjestöjen kanssa mahdollisuudet tarjota pojille matalan kynnyksen paikkoja, paikkoja, jotka tarjoaisivat myös pojille mahdollisuuden monipuoliseen keskusteluun vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä vertaistukeen.

Aloitteen johdosta annetusta vastauksesta ei voi päätellä, että näin olisi tehty. Vastauksessa on kuvattu kyllä jotakin olemassa olevaa toimintaa sekä joitakin jo päättyneitä projekteja.

Nykyinen toiminta ns. hiljaisemmille pojille on kuitenkin määrältään riittämätöntä. Tässäkin lausunnossa annettu vastaus on osin ristiriitainen. Toisaalta tunnustetaan, että vetäytyvien ja sisäänpäinkääntyvien poikien määrä on kasvanut ja toisaalta nuorisolautakunnan lausunnossa sanotaan, että tarvetta ja merkittävää uutta panostamista poikien matalan kynnyksen toimintapaikoille ei olisi.

Huomattavaa vastauksessa on myös, että seksuaalikasvatuksen osalta korostetaan Tyttöjentalon toimintaa. Tyttöjentalo on kuitenkin pääsääntöisesti suunnattu tytöille. Sieltä on kaksi osa-aikaista työntekijää, jotka käyvät kouluissa antamassa seksuaalikasvatusta. Mutta en sanoisi, että se vielä korvaisi tätä matalan kynnyksen toimintamallia tässä seksuaalikasvatusasiassa.

Lopussa kaupunginhallituksen vastauksessa sanotaan, että sukupuolisensitiivinen poikatyö etsii vielä omaa toimintamuotoaan ja mahdollisuuksiaan.

Olisin toivonut, että tätä etsimistyötä olisi tehty yhdessä järjestöjen kanssa jo tätä aloitevastausta varten. Aikaa olisi kuitenkin ollut. Aloitteiden vastaamisaika on noin vuosi. Tässä olisi vielä puoli vuotta ollut aikaa vastata.

Puheenjohtaja, valtuutetut.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Siimeksen esitystä, että palautetaan tämä asia uudestaan valmisteluun.

Perustelut tulivat tässä jo hyvin aukottomasti jo. Niin kuin valtuutettu Siimes totesi, vastaus päättyy ajatukseen, että sukupuolisensitiivinen poikatyö etsii vielä toimintamuotoaan. Sitä pitäisi nyt auttaa, sitä toimintamuotojen etsimistä.

Kannatan lämpimästi tämän asian palauttamista. Perustelen sitä mm. sillä, että uusi nuorisotoimen tilastrategia selvästi suuntaa nuorisotoimen toimintoja tuleviin suuriin tai suureen keskukseen, jolloin erityisesti poikien matalan kynnyksen paikkojen määrä ilman muuta tulee pienenemään.

Kannatan lämpimästi tämän asian palauttamista uudelleen valmisteluun.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Toivottavasti valtuutetut ovat tutustuneet aloitteeseeni ja siihen annettuun vastaukseen. Aloite koski sitä, että joukkoliikennevälineissä tänä päivänä lapsen ja rattaiden kanssa oleva vanhempi pääsee ilmaiseksi kyytiin ja ajatus oli siitä, että tänä päivänä entistä enemmän käytetään myös kantoliinoja ym., joten tämä etu laajennettaisiin myös tähän ryhmään.

Vastaus on täysin päinvastainen. Vastauksessa esitetään, että nykyisestäkin edusta, pienestä lapsiperheille tulleesta edusta eli siitä, että lastenrattaiden kanssa pääsee busseihin, ollaan luopumassa. Eli nyt ollaan luopumassa tämän aloitevastauksen perusteella tästä asiasta.

Sen vuoksi - (Välihuuto!) En minä tätä aloitetta ole tehnyt - ehdotan, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että joukkoliikenteen maksuttomuuden laajentamista kaikkiin pientä lasta kuljettaviin harkita uudelleen.

Toki maksuttomuudelle voisi laittaa selkeän rajoituksen, kuten lapsen iän. Vähintäänkin maksuttomuus tulisi jatkossa turvata lastenvaunuilla lasta kuljettaville.

On totta, että vaunuilla lasta kuljettavien maksuttomuuden taustalla on alun perin ollut turvallisuus. Nykyinen käytäntö on kuitenkin muillakin tavoin toimiva ja on nurin kurista, että jätetty aloite uhkaa nyt joukkoliikennelautakunnassa niukasta voittaneen ehdotuksen mukaan kääntyä täysin päälaelleen siten, että vähitellen myös lastenvaunulliset joutuisivat maksamaan matkoistaan.

Perusteluna aloitetta vastaan olen kuullut, että joukkoliikenteen hinnoilla ei pidä tehdä sosiaalipolitiikkaa. En ymmärrä täysin, miksi. Tehdäänhän niillä sitä jo nykyään erityisesti lipun alennusten muodossa, opiskelijaliput, kansaneläkkeellä olevat saavat alennusta. Kyllähän sekin on samalla tavalla sosiaalipolitiikkaa. On myös todettu, ettei haluttaisi joidenkin ryhmien maksuttomuudella murentaa joukkoliikenteen rahoituspohjaa.

Mielestäni joukkoliikenteen rahoituspohja ei kuitenkaan voi olla pienten lasten vanhempien varassa, vaan enemmänkin tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen osoitetun valtion tuen määrään, joka on täysin olematon. Tariffitukea ei tule. Toivottavasti toki seuraava eduskunta hoitaa tämän asian kuntoon.

Edelleen liittyen todettakoon myös, että joukkoliikenteeseen mahtuisi enemmän maksavia matkustajia, jos edes osa pieniä lapsia kuljettavista voisi jättää vaunut kotiin.

Erityisesti ympäristösyistä joukkoliikenteen maksuttomuutta olisi syytä laajentaa aloitteessa esitetyllä tavalla. Moni hankkii henkilöauton nimenomaan perheenlisäyksen takia. Toisaalta kaikilla ei tietenkään ole edes mahdollisuutta siinä vaiheessa hankkia autoa. On tärkeää myös vähävaraisemmille perheille taata mahdollisuus liikkumiseen paikasta toiseen. Muuten on riskinä, että lapsiperheet joutuvat entistä enemmän pyörimään vain omilla kulmillaan, eivätkä voi liikkua laajemmin kaupungissa.

Aloitteessa edellä mainituilla perusteilla pidän pienten lasten joukkoliikenteessä kuljettavien tukemista jatkossakin tarpeellisena. Eli mielestäni on tärkeää, että palautamme tämän asian nyt uudelleen harkittavaksi ja ainakin sillä tavalla, että ei luovuta jo nykyisestä käytännöstä, että lastenrattaiden kanssa saa maksuttoman matkan. Harkittavaksi sitten jää uudestaan se, että toteutetaanko aloitteen periaate. Mutta olisi erikoista, jos valtuusto nyt lähtisi hyväksymään sen, että lähdetään rajoittamaan tätä tärkeää oikeutta, mikä tällä hetkellä on rattaiden kanssa kulkevilla vanhemmilla.

Eli esitän palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Arhinmäelle tiedoksi, että tällä hetkellä pääkaupunkiseutu ei saa tariffitukea valtiolta ollenkaan, ja nyt on esitetty ensi vuodelle 25 milj. euroa, joka tietysti on vasta esitys.

Sitten toinen kohta: tässä lastenvaunuasiassa se on ollut turvallisuus, jonka takia lastenvaunua kuljettavat ovat saaneet tämän maksuttomuuden.

Ja aivan varmasti, kun käydään läpi matkakorttiuudistusta, niin siinä yhteydessä varmastikin joudutaan katsomaan koko tariffirakennetta läpi.

Olen sitä mieltä, että kaikki, myöskin eläkeläisten etuisuudet pitää katsoa siinä yhteydessä uudelleen läpi ja vasta tämä kokonaistarkastelu pitää käydä parin vuoden kuluttua. Sitä varten en kannata valtuutettu Arhinmäen ehdotusta nyt palautuksesta.

En ole siis palautuksen kannalla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rihtniemelle toteaisin, että tiedän erittäin hyvin, että tariffitukea ei tule ja niin sanoin puheenvuorossakin ja toivoin, että seuraava eduskunta tällaisesta päättää. Kannattaa olla tarkka puheen kuuntelemisen suhteen. Kerroin myöskin nimenomaan sen, että alun perin kysymys on ollut turvallisuussyistä. Mainitsin tämänkin puheenvuorossani.

Itse asiassa valtuutettu Rihtniemi itse perusteli, miksi asia pitää palauttaa. Kahden vuoden kuluttua pohditaan tariffirakennetta kokonaan uudestaan. Eikö siihen asti pitäisi säilyttää nykyinen käytäntö? Nyt aloitevastauksessa esitetään, että ennen tätä valtuutettu Rihtniemen mainitsemaa tariffituen kokonaistarkastelua jo lähdettäisiin luopumaan periaatteesta, että lastenrattaiden kanssa saa mennä maksuttomasti. Mielenkiintoista, jos kokoomuksen linja on se, että ennen tariffituen uudistamista poistetaan lapsiperheeltä tämä etu eli on mahdollisuus liikkua lastenrattaiden kanssa ilman, että siitä tarvitsee maksaa. Mutta sehän on politiikkaa, jos on tätä mieltä lapsiperheiden osalta.

Puheenjohtaja.

Minä luen kyllä tästä aloitevastauksesta toisella lailla kuin valtuutettu Arhinmäki. Minä luen niin, että tässä vaiheessa ei poisteta tätä lastenvaunuilla matkustavien oikeutta eli sitä, että lastenvaunujen kanssa saa matkustaa maksuttomasti, vaan todetaan, että nyt kun tekniikka sallii erilaisia mahdollisuuksia, jolloin voidaan maksaa kännykällä jne., mutta nämä kaikki mielestäni otetaan esille ja pohditaan siinä yhteydessä, kun koko tariffia mietitään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemää palautusesitystä.

Mielestäni on erinomainen käytäntö, että lastenrattaiden kanssa voi kulkea joukkoliikenteessä ilmaiseksi. (Välihuuto!) Se jatkuu, niin kuin täältä huudetaan, mutta haluan kehua tätä käytäntöä joka tapauksessa erikseen.

Siitä syystä mielestäni olisi ihan perusteltua laajentaa sitä niin, että tätä käytäntöä ei rajoitettaisi siihen, että jos käyttää jollekin näppärämpää kuljetustapaa eli kantoliinaa, niin pitäisi ulottaa myös tähän käytäntöön.

Voi olla, että tämä on - tai on - alunperin turvallisuuden kannalta laitettu, tosin se peruste pätee vieläkin, koska edelleenkin meillä on käytössä kuljettajarahastus. Ja niin kauan, kun lipun voi käydä ostamassa kuljettajalta, niin se ei lastenrattaiden kanssa onnistu.

Sitten: lastenrattaita mahtuu busseihin ainoastaan kahdet kerrallaan. Joten olisi ihan perusteltuakin kannustaa mahdollisimman monta ottamaan lapsensa mukaan kantoliinassa, jolloin vaunupaikkoja jäisi enemmän.

Mielestäni jopa tällainen ikärajasysteemi voisi olla ihan perusteltu, koska lapsia ylipäänsä ei ehkä voi jättää sinne bussin perälle yksinään istuskelemaan siinä vaiheessa, kun käy ostamassa lippunsa.

Tätä asiaa sivuten, koska kannatan tällaista hankalammin liikkuvien kannustamista joukkoliikenteeseen, joka on yhä muuttumassa matalalattiamaisemmaksi, jätän tänään aloitteen, joka on samansisältöinen kuin valtuutettu Anttilan tekemä aloite, että myös rollaattorin kanssa pääsisi ilmaiseksi joukkoliikenteeseen, joten tuetaan sekä vanhusten että pienten lasten kulkemista joukkoliikenteessä. Nämä väestöryhmät eivät pääsääntöisesti täytä joukkoliikennettä ruuhka-aikoihin, vaan kulkevat enemmänkin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Joten kyllä meidän joukkoliikenteessämme on erinomaisesti tilaa näille kaikille ryhmille.

Saattaa liittyä palautukseenkin.

Haluaisin oikaista väärinkäsityksen, joka nyt joissakin puheenvuoroissa on ollut esillä.

Siis: aloitevastauksessa ei viitata laisinkaan siihen, että oltaisiin poistamassa nykyistä oikeutta matkustaa ilmaiseksi lastenvaunujen kanssa. Joukkoliikennelautakunnan vastauksessa todetaan, että liikennelaitos tulee esittämään pääkaupunkiseudun tariffiryhmälle, että tulevaisuuden järjestelmä toteutetaan sellaisena, että se aina mahdollistaa matkalipun maksamisen niin, että aikuisella ei ole tarvetta poistua kulkuvälineessä lastenvaunujen luota lipun hankkimiseksi, mikä varmaan on turvallisuustekijän kannalta varsin hyvä uudistus. Mutta missään tässä esitetyssä aineistossa ei viitata siihen, että poistettaisiin tämä oikeus matkustaa lastenvaunujen kanssa maksutta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tulin pönttöön puhumaan, koska ainakin valtuutettu Rihtniemen mikrofoni antoi niin huonon soundin, että en itse ainakaan oikein kuullut, mitä Suvi meille kertoi.

Kannatan ehdottomasti palautusta.

Olen yleisestikin sitä mieltä, että meidän joukkoliikennepolitiikkamme on turhan jäykkää. Olen joskus itse esittänyt jonkinlaisia uudistuksia lippukäytäntöihin.

Kerron helsinkiläisille valtuutetuille terveisiä Pariisista. Pariisissa ns. kertalippu muuttuu klo 18:sta jälkeen eräänlaiseksi perhelipuksi, eli klo 18 jälkeen Pariisissa ostettuaan kertalipun kertalipulla voi matkustaa kaksi aikuista ja kaksi lasta.

Jos Helsinki todella haluaisi olla joukkoliikennekaupunki eikä henkilöautokaupunki, voisimme myös seurata tällaisia trendejä tuolta syvältä Euroopasta.

Kannatan erityisen paljon palautusta. Pidän valtuutettu Kajoksen aloitetta erittäin hyvänä.

Puheenjohtaja.

Mielestäni tämä asia on syytä palauttaa paitsi sen takia, että tästä on ollut erilaisia tulkintoja, että tarkoitetaanko vastauksilla sitä, että nykykäytäntö olisi vaarassa tai että siitä oltaisiin luopumassa, mutta ennen kaikkea tämä asia pitäisi palauttaa sillä perusteella, että tätä käytäntöä olisi syytä laajentaa myös niihin äiteihin, jotka liikkuvat kantoliinan kanssa.

Ei ole mitään järkeä siinä, että - (Välihuuto!) tai isien, aivan. Jos aloitteen tarkoitus on ollut parantaa nykykäytäntöä, niin on älytöntä, että siitä liikkuu kuitenkin sellaisia tulkintoja, että nykykäytäntöä oltaisiin viemässä pois. Minä olen ainakin ymmärtänyt, että joukkoliikennelautakunnan keskustelusta oli sellaista henkeä jäänyt.

Kannatan palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri kertoi, että on tulossa uudistus, jolla ei ole mitään muita sivuvaikutuksia kuin tehostaminen.

Kun nykyään liikennevälineeseen - joista nyt on kysymys - pääsee vain tietystä ovesta sisään ja kuljettaja kontrolloi tämän matkustajan, niin minkähän ihmeen takia sinne keskelle tulisi sitten uusi kontrollilaite, jos sillä olisi jotain matkustusta kehittäviä ominaisuuksia? Siis aivan selvästi rivien välistä on luettavissa, että myös keskiovesta tulijat, oli syy tulemiseen mikä tahansa, joutuvat näyttämään matkalippua tälle laitteelle ja sillä selvä.

Eli kyllä tämä asia vähintäänkin jo tästä syystä on syytä palauttaa. Kyllä tulkinta joka tapauksessa vastauksesta jää hyvin monitahoiseksi.

Rouva puheenjohtaja.

Kiitos apulaiskaupunginjohtajalle. Hän selvensi ainakin minulle tämän asian, enkä juuri sen takia kannata palautusta. Se tuli mielestäni aivan selväksi, että se ei todellakaan koske nykyistä käytäntöä. Sitä ei olla poistamassa.

Mutta tähän yleiseen keskusteluun:

Mielestäni nämä ovat jotenkin, aina tietyin väliajoin ne tulevat esille. Sinänsä todella hyviä ajatuksia ja ehdotuksia siitä, minkä ryhmän voisi kokonaan vapauttaa maksusta.

Jos laittaisimme kaikki nämä samalle listalle ja huomaisimme, että ei ihan näille kaikille voida poistaa tai kaikille voida maksuttomuutta myöntää, niin sitten huomattaisiin myös, miten hirveän vaikeaa olisi laittaa nämä vastakkain. Se on valitettavasti myös perustelu sille, että pitää olla hyvin varovainen, kun lähtee sille linjalle tätä maksuttomuutta. Se on sitten ihan eri asia kuin joustavuus hinnoittelussa, mistä valtuutettu Helistö puhui. Ne ovat kaksi eri asiaa, täydellinen maksuttomuus ja joustavuus hinnoittelussa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä asia on monisyinen. On perusteita sekä puolesta että vastaan.

Jonkin verran nykyään vanhemmat tulevat tarpeettomasti lastenvaunujen kanssa, koska silloin saa aikuinenkin matkustaa ilmaiseksi. Ajattelen, että eikö olisi parempi, että he tulisivat ilman lastenvaunuja, jos kerran voivat tulla maksutta, ettei meidän tule kannustaa tarpeettomien lastenvaunujen tuomiseen joukkoliikennevälineisiin. Se kallisti itseni äänestämään lautakunnassa vähemmistön kanssa tässä tilanteessa.

Valitettavasti joudun hämmentämään valtuutettu Johanssonia sillä tavalla, että minun käsitykseni mukaan lautakunnassa tuotiin myös se ajatus esille, että kun on mahdollista maksaa myös keskiovesta sisään tullessa, silloin maksuvelvollisuus koskisi kaikkia. Eli valitettavasti joudun hämmentämään ja tuomaan tämän näkemyksen. Mutta tämä on minun vilpitön käsitykseni lautakuntamme keskustelusta.

Puheenjohtaja.

Haluan kannattaa palautusesitystä ja palata tässä keskustelussa takaisin siihen, mikä valtuutettu Kajoksen varsinainen ajatus tässä aloitteessa on ollut eli maksuttoman matkustamisoikeuden laajentaminen. Enkä nyt keskustele siis tästä nykykäytännön mahdollisesta purkamisesta.

Haluan vain muistuttaa valtuutettuja siitä arjen näkökulmasta, että tosiasiassa kantoliina tai rintareput ja vaunut tai rattaat eivät ole toisiansa poissulkevia asioita arjessa. Hyvin usein vanhemmat liikkuvat vauvan tai pienen lapsen kanssa niin, että mukana ovat molemmat vaihtoehdot, sekä vaunut että kantoliina. Lapsi haluaa välillä olla sylissä ja kantoliinassa ja välillä nukkuu vaunuissa. Onko sitten tarkoituksenmukaista, että lapsi täytyy siirtää kantoliinasta vaunuihin, että voi matkustaa maksuttomasti, niin kuin lupa on?

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Johanssonille toteaisin, kun hän totesi sen, että voidaan erinäisiin ryhmiin koko ajan enemmän ja enemmän laajentaa maksuttomuusperiaatetta.

Tässähän nyt ei käytännössä ole kyllä kysymys siitä, että jos otetaan tämän maksuttomuuden lisäksi tämä varsinaisen aloitteen asia eli kantoliinat kysymykseen. Se on faktisesti samasta joukosta kysymys. Tässä annetaan vaan se mahdollisuus, että lastenrattaiden sijaan voi käyttää kantoliinaa tai reppua. Eli tässä ei olla laajentamassa sinänsä ryhmää millään tavalla, ainoastaan annetaan vanhemmille mahdollisuus siihen, että he voivat lastenrattaiden sijaan valita jonkun muunkin välineen. Eli argumentti siitä, että nyt ollaan laajentamassa maksuttomuutta ja se maksaisi jotenkin erityisen paljon, niin sehän ei faktisesti pidä paikkaansa, vaan ryhmä on aivan sama, mutta annetaan valinnan vapautta, jota minä olen aina ymmärtänyt RKP:n - (Puheenjohtajan välihuomautus.) - suomalaisena kansanpuolueena ja liberaalipuolueena kannattavan.

Sallitaanko repliikki, rouva puheenjohtaja? (Puheenjohtajan välihuomautus.)

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan palautusta.

Varsinkin usean alle kouluikäisen lapsen kanssa matkustaminen on sen verran vaativaa, että soisin alle kouluikäisten kanssa matkustaville tämän maksuttoman kyydin, jotta ei tule sitten houkutus niin suureksi ostaa omaa autoa sen takia, että on lapsia, jos kulkee kuitenkin lyhyitä matkoja eikä sitä muuten tarvitsisi.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata edelleenkään palautusta.

Siinä sivussa vain haluan todeta valtuutettu Arhinmäelle, että en tarkoittanut välttämättä nyt juuri tätä käsittelyssä olevaa uudistusta. Muistaakseni olemme aika ajoin puhuneet muistakin ryhmistä, ulkomuistista viimeksi taisi olla näitä koululaisryhmiä ja tällaisia asioita, että sitä tarkoitin, että ihan muita ryhmiä.

Valtuutettu Johanssonille toteaisin, että tietysti on niin, että jos ensin perustelee jollain ja sitten kumotaan tämä peruste, niin pitää silti kiinni alkuperäisillä kumotuilla perusteilla päätöksestään äänestää palautusta vastaan. Sehän on vain politiikkaa, politiikkaa lapsiperheitä vastaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tein siis aloitteen Vaasanpuistikon kehittämisestä. Vaasanpuistikko on se paikka, kun Sörkan metroasemalta tullaan Vaasankadun puoleisesta sisään- tai uloskäynnistä ulos, se aukio, joka on koko lailla epäsiisti, törkyinen ja täynnä erilaisia epämiellyttäviä asioita.

Aloitteeni sai erittäin hyvän vastauksen. Siihen vastasi taidemuseo, poliisi, yleisten töiden lautakunta ja kiinteistölautakunta. Mutta yksi pieni asia näistä kaikista vastauksista on jäänyt huomioimatta. Ja pyydän nyt, että varsinkin kaikki kulttuuripuolueen jäsenet kuuntelevat tarkoin. Heitähän on niin vasemmalla, keskellä kuin oikeallakin.

Olen tekemässä pontta, joka on seuraavanlainen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Vaasanpuistikon kehittämistoimien yhteydessä harkitaan Vaasanpuistikon nimen muuttamista Arto Mellerin aukioksi tai -puistikoksi.

Miksi sitten Arto Mellerin aukio tai -puistikko nimeksi?

Nykyinen nimi, Vaasanpuistikko, on ensinnäkin hyvin hahmoton. Harva kansalainen itse asiassa tietää, jos häneltä kysyy, että missä tällainen Vaasanpuistikko sijaitsee. Toki te valtuutetut sen tiedätte, en sitä lainkaan epäile.

Arto Mellerille tämä aukio sopisi varsin hyvin. Mellerihän oli ensinnäkin syntyperältään pohjalainen ja alueella on paljon nimiä, nimistöä Pohjanmaalta, mm. Vaasankatu. Hän asui alueen liepeillä Vallilassa viimeiset vuotensa. Tässä liepeillä on myös toinen puisto, joka on nimetty kirjailijan mukaan eli Katri Valan puisto. Arto Melleri oli myös armoitettu boheemi, ja tämä nykyinen Vaasanpuistikkohan on kovin boheemin väen kansoittama jo tällä hetkellä.

Joten toivon, että valtuusto antaisi tukensa ja tällaisen pienen sykkeen, jotta siinä vaiheessa, kun Vaasanpuistikkoa aletaan kehittämään, myös sen nimi mahdollisesti muutettaisiin.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Vanhana kalliolaisena olen sitä mieltä, että se Vaasanpuistikon nimi joutaakin muuttaa. Ja ajatus, että harkittaisiin tämän jatkokehittelyn yhteydessä tätä valtuutettu Helistön esitystä, on mielestäni oikein mainio. Kannatan siksi valtuutettu Helistön esitystä mielelläni.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tilanne on se, että Vaasanpuistikossa metron ulostulorakennus tuhoaa sen puistikon kokonaan. Sen läpi ei näe. Se on täysin liian suuri. Se on varmasti vaikea purkaa.

Mutta muistettakoon, että Alvar Aallon ensimmäinen työ Helsingissä 1950-luvun alusta on Erottajan pommisuojaan vievä lasinen katos, joka on paljon pienempi. Siitä on mennyt, ainakin sota-aikana, paljon enemmän väkeä sisään kuin metroasemalle päivässäkään. Se on keskeinen sen puiston yksi ongelma. Toinen kysymys nimen vaihdon kohdalla on kyllä Vaasanpuistikko, tai Vaasanaukio, niin kuin sitä sanotaan, on klassinen.

Ja en ole varma, onko Arto Melleri tärkeämpi kuin kriminaalihuolto siinä vieressä, Kurvin kulma, Pengerkatu 35:n vanha jauhovarasto, jossa asui 300 miestä tai vailla vakinaista asuntoa olevan porukan toimisto. Kyllä se on vanha lestinheittäjien paikka. Sille voidaan löytää vaikka Lestinheittäjänaukio tai joku tällainen kauniimpi, Helsingin perinteitä kunnioittava nimi, joskaan en vastusta sitä sitten, jos enemmistö katsoo, että Arto Melleri on ollut tärkeämpi henkilö kuin historian nimettömät lestinheittäjät ja muut kaverit siltä kulmalta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Taipale meni mielestäni itse asiaan tässä hommassa.

Nimittäin kyllä Vaasanpuistikolle voitaisiin oikeita nimiä löytää vaikka kuinka paljon. Tulee vaan mieleen, että Arto Melleri ei ole ollenkaan huono ehdotus. Mutta miten olisi Stadin Arska eli Turtiaisen Arvo, joka Sörkkansa puolesta taisteli aina tai Alpo Ruuth, joka asui sekä toisella puolella metroasemaa että Valkan puolella. Eli kyllä tässä erilaisia vaihtoehtoja olisi.

Sinänsä on hyvä, että Helsingin puistikkoja ryhdyttäisiin lähestymään elämän näkökulmasta, kulttuurin ja muun elämän näkökulmasta. Joten Lestinheittäjänpuistokaan ei olisi ollenkaan hullumpi. Mutta se nyt ei ollut parhaita lestinheittopuistoja. Niitä on vielä parempia kohteita, mm. sivistyneeltä Katajanokalta tai Albertinkadun tienoilta. Mutta se leikkinä sanottakoon.

Joka tapauksessa on erittäin hyvä, että tällaisiin asioihin, jotka meidän elämänlaatuamme kehittää, nimistössä kiinnitetään huomiota. Siinä mielessä olisi tietysti tavattoman tärkeätä, että tämä puisto joka tapauksessa saataisiin elävöitettyä myös kulttuurillisesti esimerkiksi niin, että siellä tapahtuisi päiväsaikaan jotain ohjelmatoimintaa, edes Pelastusarmeija, niin kuin ennen vanhaan rälläkkä tuolla Karhupuistossa soitteli.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kiittää aluksi tästä aloitteesta ja erinomaisista vastauksista.

Itse asun Kurvissa Katri Valan puiston vieressä. Ja vaikka kannatankin aina sitä, että eri merkkihenkilöitä muistetaan, niin jotenkin itse taas olen viehättynyt tähän Vaasanpuistoon. Olen sen kannattaja. Luulen, että tässä tärkeintä on kuitenkin saada tämä puisto sellaiseen kuntoon, että siellä voisi kaikkia näitä aloitteessa mainittuja hyviä kulttuuriharrastuksia harrastaa.

Näin "kulttuuripuolueen" kannattajana tästä aloitteesta kiitän, mutta ehkä nimen suhteen olen konservatiivi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä sanottiin, että Vaasanpuistikko ja Vaasankatu liittyy Pohjanmaahan.

En ole siitä aivan varma. Mielestäni tämä liittyy Helsingin perustajaan Kustaa Vaasaan, joka kyllä on - sanoisin - huomattavampi henkilö kuin Arto Melleri, jolle sinänsä kaikki kunnia.

Sitten, jos nyt oikein muistan, niin yleensä nimistöasioissa on niin, että jos henkilön kuolemasta on alle 5 vuotta, niin yleensä silloin ei anneta tällaisen henkilön mukaista nimeä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni pääpaino valtuutettu Helistön ponnessa oli se, että muistaisimme kirjailija Arto Melleriä Helsingissä pitkään asuneena kirjoittajana ja kulttuurihahmona ja ei pelkästään kirjallisuudesta tietysti, mutta myöskin teatterista. On tärkeätä, että eri sukupolvet saavat myöskin paikan nimistöä Helsinkiin ja eri sukupolvien teot ja työt huomataan.

Tässä mielessä toivoisin, että jollei Vaasanpuistikko ole se, jossa Arto Melleriä huomataan, niin jossakin kaupungin paikannimistössä tällainen kulttuurihahmo otettaisiin huomioon.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Täydennän vain sen verran, että jos nyt oikein ymmärsin, ponnen muotoilu oli, että "harkitaan", mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että nimistötoimikunta pohtii ja asia tulee sitten myöhemmin normaalisti kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi ja voimme sitten miettiä, mihin tulokseen on tultu. Eli tässä suhteessa aloitteena mielestäni tämä on kannatettava.

Nimistötoimikunta voisi tietenkin samalla harkita sitä, että se typerä Vilhonvuoren ratikkapysäkin nimi muutettaisiin Kurviksi, koska sitä nimeä kuitenkin kaikki ihmiset siitä käyttävät.

Puheenjohtaja.

Olisin halunnut tällaisen mielipiteen tuoda esiin vielä, että tuo siisteyttämistoimenpide on hieno. Mutta nimeen olisin halunnut sanoa, että kaikkein hienoin nimi löytyy varmasti silloin, jos sillä nimellä on joku yhteys siihen paikkaan ja siihen paikan historiaan. Silloin löytyy hienoin nimi.

Fru ordförande.

Jag kommer inte att föreslå någon återremiss eller ens någon hemställningskläm i den här frågan. Däremot vill jag litet kommentera den text som vi har fått här. Man hänvisar på flera ställen till att svenskspråkiga klienter, när det gäller rusmedelsvården, önskar få vården på finska. Jag tillåter mig betvivla att det är så förfärligt ofta som denna uttryckliga önskan finns. Jag misstänker nog att det snarare är fråga om det faktum att personalen ofta bemöter klienterna med: "Sopiiko, että puhutaan suomea kun mun ruotsini on niin huono?" Och när klienten inser att antingen blir det fråga om någon vård alls eller sedan får man då vänta eller bli utan, om det gäller att be den på svenska. Det som är väldigt viktigt när man utvecklar den här vården - både den primära vården och sedan rehabiliteringen - är att man från början gör det helt klart för klienten att den här vården står att få på svenska och endast i det fall att klienten uttryckligen säger nej tack, jag vill inte ha den på svenska under någon omständighet, jag vill ha den på finska, så i så fall erbjuder man den naturligtvis då på finska, för ibland finns det faktiskt personer som direkt önskar få det på finska, för att de kanske tror sig få en större anonymitet.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ehdotimme aloitteessamme kaupunginhallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin, joilla päivitetään toimintamallit varhaisen puuttumisen, varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollistamiseksi.

Kaupunginhallitus pyysi asiassa lausunnon sosiaalilautakunnalta. Lausunnossa ilmenee, että sosiaalivirastossa on meneillään runsaasti toimenpiteitä ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen työmuotojen kehittämiseksi ja päivittämiseksi. Tämä on luonnollisesti hyvä asia. Mutta vastauksena mielestäni tämä ei riitä.

Kaupunginhallitus omassa vastauksessaan toteaa mm. seuraavaa: "Erityisen tärkeää on sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimen konkreettinen yhteistyö yhdessä kolmannen sektorin kanssa." Ainoa lausunto tässä asiassa on pyydetty sosiaalilautakunnalta, eli terveys-, opetus- ja nuorisotoimelta ei ole pyydetty lausuntoja.

Meidän ehdotuksemme toimintamallien päivittämisestä sisältää mahdollisuuden karsia turhia päällekkäisyyksiä, joita alalla on sekä hyötyä muiden hallintokuntien kokemuksista ja näin lisätä työn tuloksellisuutta.

Niinpä esitän tämän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen erittäin huolestunut siitä, että lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojeluasiakkaiden alkuvaiheen tilannearviointi ei ollut päässyt tähän sitovaan tavoitteeseen. Täällä ihan selkeästi tulee esille, että se liittyy sosiaalityöntekijöiden puuttumiseen, vaihtuvuuteen ja epäpätevyyteen. Asiasta viimeksi kuultiin, että noin puolet heistä on epäpäteviä lastensuojelun ja sosiaalityöntekijän tehtävään. Se tietenkin hidastaa tätä tavoitteen toteutumista.

Mielestäni tämä jo haastaa viimeistään pohtimaan Helsinki-lisän käyttöön ottoa sosiaalityöntekijöillä jatkossa. Tupo-neuvottelut eivät tuota, erityisesti Helsingille, valitettavasti parannusta sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olisin halunnut nostaa tästä kaksi asiaa esille. Toinen on pelastuslaitoksen tavoitteet, jossa on asetettu tavoitteet siten, että niitä ei ole koskaan voinut edes uneksia toteuttavansa. Siellä on tavoite nimittäin ollut suurin piirtein kaksinkertainen verrattuna henkilöstömitoitukseen. Tämä on vain osoitus siitä, että nämä sitovat tavoitteet eivät ole kohdallaan. Tästähän on myös tarkastuslautakunnan kertomuksen yhteydessä keskusteltu.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, on lapsiperheiden palvelut ja erityisesti lastensuojelun tilanne, joka toistuu vuodesta toiseen samanlaisena elikkä se, että ei pystytä varhaista alkuvaiheen tilannearviota tekemään.

Tämä on erittäin tärkeä vaihe, että päästään mahdollisimman nopeasti kiinni näihin asioihin. Tässä syyksi todetaan sosiaalityöntekijöiden puuttuminen, vaihtuvuus ja epäpätevyys.

Tässä pitäisi huomioida se, että mitoituksia täytyy korjata. Tällä hetkellä työ on aivan liian raskasta sille mitoitukselle sosiaalityöntekijöitä, mitä tällä hetkellä on. Lastensuojelussa tämä täytyy ehdottomasti huomioida vuoden 2008 budjetissa, jotta mitoitusta saadaan korjattua ja saadaan sosiaalityöntekijät pysymään työssään.

Täytyy vielä todeta, että tässä todetaan sosiaalityöntekijät epäpäteviksi. Kyse on pikemminkin siitä, että he eivät ole, he ovat ammatillisesti päteviä, mutta ei ole muodollista pätevyyttä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kiinnitän huomiota samaan asiaan kuin valtuutettu Puhakka eli pelastuslaitoksen tavoitteisiin.

Tässä on senkaltainen tilanne, että jotta tavoite olisi ohjaava, sen pitää olla realistinen. Se täytyy olla sellainen, että siihen voidaan vaikuttaa. Tällainen tavoite vaikuttaa päinvastoin, siis kun se on mahdoton, siihen ei pyritäkään, ei voidakaan pyrkiä.

Mutta vielä huolestuttavampaa on tietysti tämän toiminnan kannalta, että nämä tehtävät eivät, palotarkastustoiminta ei yksinkertaisesti onnistu. Siitähän tässä on kysymys. Tämä on paljon huolestuttavampi asia.

Valtuutettu Puhakka kiinnitti huomiota myöskin toiseen tärkeään asiaan, joka koskee lastensuojelua ja mitoituksen ja henkilökunnan täydentämistä.

On mielenkiintoista huomata, että täällä on tukea sosialidemokraattien esitykselle siitä. Mehän olemme esittäneet, että seuraavaan tulo- ja menoarvioon otettaisiin 25 milj. euron keskitetty lisämäärä henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi. Tässä - taas kerran - tulee esiin tämä peruste: sosiaalityöntekijöiden puuttuminen.

Korostan nyt kaupunginjohtaja Pajuselle sitä, että ei näitä asioita voida hoitaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Siellä tulee vain se palkkasumma ihmisille, jotka ovat jo olemassa töissä. Tässä on kysymys siitä, että puutuu taas kymmeniä, kymmeniä ja kymmeniä, kuinka paljon niitä yhteensä puuttuukaan.

Puheenjohtaja.

Käsittelisin vähän asuntotuotantotoimiston toteutumatonta sitovaa tavoitetta.

Toimisto sitoutui rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa asunto-ohjelman määräämän kaupungin oman asuntotuotannon. Tässä sanotaan, että asunto-ohjelman mukaisesti 1 130 uuden asunnon vuotuisesta tuotantotavoitteesta jäätiin ennakoidusti pääasiassa rakentamiskelpoisten valmiiden tonttien vähyyden vuoksi.

Tällainen ennakoitu tavoittamattoman sitovan tavoitteen asettaminen ei ole asiallista. Sen pitäisi olla realistinen tai sitten sellainen, että siihen pyrkimällä aktiivisesti päästään eli tavoitteellinen.

Ja toinen tässä vastauksessa: ei tämä vielä vastaa tähän asiaan kokonaan. Seuraava kysymys on sitten, miksi ei kaavoitettu riittävästi tontteja, jotta tämä tavoite olisi saavutettu?

Ja tämä kaavoittaminen taas, siinä tulee esille hyvin herkästi se - kun seuraa Helsingin kaupungin kaavoituspolitiikkaa - meillä kaavoitetaan aika vaikeasti kaavoitettavia alueita, joihin loppujen lopuksi tulee aika vähän asukkaita sen sijaan, että keskitettäisiin kaavoittamista sellaisiin alueisiin, joissa vähemmällä kaavoitustyöllä saataisiin enemmän asuntoja tai ulkoistettaisiin tätä palvelua siten, että tilattaisiin enemmän kaavoitustyötä ulkopuolelta yksityisiltä toimittajilta. Siinä mielessä tämä ei ole kypsää tavoitteen asetantaa.

Yleisten töiden lautakunnassa on pyritty sillä lailla tätä asiaa ratkoa, että siellä aluksi asetettiin tavoitteita, jotka saavutetaan. Sen jälkeen niitä laajennettiin kattamaan koko toimialaa. Nyt ne ovat haasteellisia ja nyt niihin pyritään vaikuttamaan.

Puheenjohtaja.

Kiinnittäisin huomiota tähän lastensuojelua koskevaan kohtaan, erityisesti siitä näkökulmasta, että lastensuojelulain kunnille asettamat velvoitteet kasvavat vuoden 2008 alusta lukien.

On hyvin huolestuttavaa, että Helsingin kaupunki ei ole pystynyt toteuttamaan budjettitavoitteitaan edes nykyisen lainsäädännön osalta. Tässä tarvitaan kiireellisiä toimia, jos aiotaan vastata myös niistä normeista, jotka ovat ensi vuoden alusta asti voimassa.

Toinen asia, johon kiinnittäisin huomiota, koskee asuntotuotantoa ja sen toteutumattomia tavoitteita, jotka ovat monella tavalla ongelma Helsingille, ongelma ajatellen työvoiman saantia vaikkapa sosiaali-, terveys- ja muihin kaupungin omiin palveluihin.

Mielestäni tällaiset luvut, jotka ovat yhä synkempiä asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen osalta, antavat aihetta vakavasti harkita sitä, millä tavoilla kaupunki ryhtyy aktiivisesti rakennuttamaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa, vuokra-asuntotuotantoa erityisesti.

Hyvät ystävät.

Esitettävä kaava on mielestäni hyvä ja ansaitsee tulla hyväksytyksi. Se vahvistaa Roihuvuoren lähiön keskustan asemaa, selkiyttää sitä kuvaa ja luo edellytykset sen ostoskeskuksen kunnostamiselle, joka ennakoivissa selvityksissä on osoitettu yhdeksi niistä vanhoista ostoskeskuksista, jotka kaupunkikuvallisista syistä kannattaa säästää ja toisaalta niillä on edellytykset myös kehittyä liiketoiminnallisesti jatkossakin kannattaviksi. Myös päivittäistavarakaupat ovat sitoutuneet tähän hommaan tietyllä tavalla.

Tähän kaavaan sisältyy oikeastaan vain kaksi pulmaa. Toinen liittyy siihen, että siinä on aika haastava asuinrakennus. Se on kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Kaavassa ei ole mitään vikaa. Kysymys on vain siitä, kuinka sen toteutus sitten loppujen lopuksi onnistuu. Ja toinen asia, joka ei ole pelkästään ominaista Roihuvuoren ostoskeskukselle, vaan melkein kaikille niille ostoskeskuksille, jotka on päätetty säästää asemakaavalla. Eli kysymys on siitä, että niiden hallinta on jäänyt ikään kuin ajasta jälkeen, ne ovat yleensä omistuspohjaltaan hyvin hajautettuja ja yrittäjät ovat sen takia, että alue on muodostunut kaupallisesti heidän kannaltaan ei niin kiinnostavaksi. Tämä on siis niitten pienten yrittäjien, ei päivittäistavarakauppojen ongelma tällä hetkellä tuolla alueella ja niin kuin tiedätte, monissa muissakin ostoskeskuksissa. Ja kun nämä yrittäjät ovat kovin huonossa asemassa taloudellisesti tämän pitkän kurjistumiskehityksen jälkeen, heidän mahdollisuutensa investoida kunnostamiseen ovat hyvin rajalliset ja intonsa. Tämä johtaa siihen, että vaikka tehdään hyviä kaavoja näitten vanhojen ostareitten, säästettävien ostareitten osalta, kaikkia siis ei säästetä, mutta ne, jotka säästetään, niin niiden kohdalta se kaavan toteuttaminen on hyvin vaikea saada käyntiin. On vaikea puhaltaa sitä yhteishenkeä niille yrittäjille, koska niillä oikeastaan ei ole sitä investointivaraa.

Toiveeni on, että kaupunki tässä kohteessa - ja muissa vastaavissa - toimisi itse jonkinlaisena käynnistäjänä ja vahvistaisi asemaansa ja myös harkiten ohjaisi sinne vaikka lähiörahaston rahoja tai jotain muuta kannusteeksi, ei niin, että kaikki tehtäisiin yrittäjille valmiiksi, mutta että saataisiin yleiset alueet, katutilat ja ostoskeskuksen yleisilme kohennettua kaupungin aloitteiden kautta, jonka jälkeen yrittäjien olisi helpompi satsata se oma osuutensa niitten omien kiinteistöjensä kunnostamisessa.

Tällä saatteella teen ponsiesityksen:

Säästettävien vanhojen ostoskeskusten kunnostamisessa usein ongelmaksi muodostuu se, että niiden liikehuoneistojen omistus on hajautunutta ja yrittäjät huonoon kuntoon menneen ympäristön takia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hyväksyessään tämän ponnen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ottaa aktiivisen käynnistäjän roolin säästettäväksi päätettyjen ostoskeskusten asemakaavojen mukaisissa kunnostamisissa ja erityisesti selvitetään mahdollisuudet ohjata lähiörahaston varoja tähän tarkoitukseen.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Rantasen pontta lämpimästi.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Maija Anttila Kauko Koskinen

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu