Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asiassa 4 on siis kysymys sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan viran täyttäminen Ilkka-Christian Björklundin määräaikaisen virkasuhteen päätyttyä.

Esittelytekstissä olisi voinut todeta sen, mikä on tämän viran kelpoisuusvaatimukset. Sehän on kaupunginhallituksen johtosäännön 17 §:n mukaan korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon, siis jompikumpi. Korkeakoulututkinto tässä tulkitaan siis laajasti.

Tässä hakuaika tulee olemaan 6.5. - 25.5. Se tarkoittaa sitä, että hakuajan päätyttyä on aikamoinen kiire, koska tarkoitus on se, että valtuusto käsittelisi tämän asian 20.6., siis tilinpäätöskokouksessa, samassa kokouksessa, jossa on paljon muitakin asioita. Valittaen näyttää siltä, että tuo kokous tulee olemaan hyvin ahdettu, jos siinä pyritään käsittelemään kouluverkkokysymystä, joka mielestäni ansaitsisi kyllä ihan oman kokouksen.

Mutta tähän asiaan.

Sivulla 4, viimeinen täysi kappale, selvitysosa kuuluu siten, että "Khs katsoo, että valtuuston tulisi päättää, että tähän virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainen henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys", siis jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Täällä ei kuitenkaan mainita sitä, millä tavoin tämä suostumuksen antaminen tapahtuu ja selvitys kelpoisuudesta esitetään.

Sen vuoksi tällaisena teknisenä täydennyksenä esitän päätöskohtaan siten, että se kuuluisi seuraavasti:

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että tähän apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteeseen voidaan virkaa hakeneen lisäksi ottaa kirjallisen suostumuksensa nojalla sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on ennen valintaa esitetty valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen selvitys.

Tällä tavoin jos tämä hyväksytään, tällä tavoin olisi opastus siitä menettelystä, joka tulee käytettäväksi silloin, kun joku haluaa suostumuksen perusteella tulla valituksi.

Bästa fru ordförande, hyvät valtuutetut.

Sinänsä tähän valtuutettu Kaliman esittämään kommenttiin kirjallisesta selvityksestä minulla ei siihen asiaan ole mitään lisättävää.

Mutta haluaisin muistuttaa valtuustoa siitä, että Ilkka-Christian Björklundin virka ja sen merkitys ruotsinkielisten palveluiden, erityisesti koulun, nuoriso- ja yleensä vapaan sivistystyön suhteen on erittäin keskeinen.

On tärkeää, että se henkilö, joka työhön otetaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen ja että hän myös ymmärtää näiden asioiden päälle.

Fru ordförande.

Jag utgår från att den person som kommer att jobba med de här frågorna har en förståelse för den svenska servicen, dess betydelse och de särfrågor som den svenska servicen förutsätter.

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Kaliman ehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esittäisin sellaista käytäntöä, että jos olisi mahdollista saada tämä esitetty teksti, kun se ei ole nyt ollut kenenkään käytössä, niin että se saisi sen tekstin tuonne. Tämä jos puheenjohtajalle ja valtuustolle käy, että keskeytettäisiin tämän asian käsittely ja sen jälkeen, kun on saatu käytyä se teksti läpi tuolla sivustalla.

Tämä päätösesityksen mukainen teksti perustuu lakiin. Tämä vertailu tehdään. En oikeastaan voi ottaa kantaa siihen ennen kuin on saatu se teksti meille kirjallisena.

Jos on mahdollista keskeyttää tämän asian käsittely ja jatkaa muiden asioiden suhteen eteenpäin ja sitten ottaa myöhäisemmässä vaiheessa tämä käsittelyyn.

(Puheenjohtaja keskeytti asian käsittelyn. Asiaan palataan kokouksen lopussa)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hankkeen kustannukset ovat nousseet reilussa vuodessa 6 milj. euroa eli noin 20 %. Tämä siitä huolimatta, että huonetilojen kokonaispinta-ala on pienentynyt noin 3 000 m2 ja kaikki irtaimistohankinnat on jätetty urakan ulkopuolelle.

Haluan kuitenkin tässä vaiheessa kiinnittää kahteen muuhun seikkaan huomiota.

Toinen on se, että hanketta toteutetaan nyt laskutyönä.

Menettelytapaan mielestäni sisältyy aika paljon riskejä ja edellyttää erittäin tarkkaa valvontaa. Muuten se saattaa tulla kalliimmaksi kuin normaali urakka.

Toinen seikka on yleensä tämä kustannusarvioiden esitystapa.

Onko järkevää esittää kustannusarvioita kymmenen tuhannen euron tarkkuudella, kun yleensä miljoonat eurotkaan eivät pidä paikkaansa?

Yhdyn valtuutettu Koskisen kommenttiin.

Ja ihan tällaisena yleisenä lisäkommenttina, niin aika usein kuitenkin - niin kuin tiedämme - meille tulee näitä ylityksiä. Tämä nyt ei ole ihan niitä suurimpia, mitä meillä on ollut, mutta kuitenkin. Joskus on aika turhautunut olo sen suhteen, että valtuutetut silloin kun luulevat päättävänsä jostakin projektista ja kokonaisrahoituksesta, niin osoittautuu, että lopputulos onkin aivan eri.

Joskus on tullut mieleen, että olisiko mielekäs järjestelmä sellainen, että niille, jotka laskelmia ja suunnitelmia tekevät, sitten kun hanke on ohi ja nähdään se kokonaiskustannus suhteessa siihen suunniteltuun, niin olisi jopa tulospalkkiojärjestelmä, eli jos kustannukset ovat pitäneet paikkansa tai sanotaan, että ovat ylittäneet alkuperäisen budjetin vaikka vain 5 %:lla, niin siitä tulisi joku erityinen tulospalkkiolisä. Se voisi olla, että tällainen porkkana voisi olla ihan hyväksi. Keppiä en lähde esittämään, jos menee toiseen suuntaan. Mutta ainakin hyvin ja oikeaan osuneet arviot voisi jotenkin mielestäni palkita.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on erilaisia käytäntöjä.

Mielestäni on kuitenkin parempi se, että tehdään tiukka budjetti kuin että tehdään niin löysä budjetti, joka varmasti pitää. Silloinhan voisi tulospalkkion ... Jos tehdään sellainen budjetti, joka ... Siis toki on yritettävä pysyä budjetissa, ja tämä on hyvin valitettava asia. Mutta silloin me palkitsisimme siitä, että rahaa kulutetaan tarpeettoman paljon, koska jos ei edes yritetä elää säästeliäästi, niin sekään ei ole kaupungille hyvä asia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Koskinen puuttui kustannusten nousuun.

Haluaisin vain huomauttaa, että tällä hetkellä tällä seudulla sekä maan rakentaminen että laajemminkin rakentaminen elää varsin hankalaa korkeasuhdannevaihetta, jossa kustannukset karkaavat käsistä ja tavallaan tällaisten bonusten virittely, jotka liittyvät enemmän suhdanteisiin kuin itse kustannuksiin on aika riskialtista puuhaa ja ei välttämättä kerro aina todellisesta kustannus ? . Helsingissä tehdään aika tiukat budjetit aina perinteisesti ja näin pitää jatkaakin.

Mutta haluan kiinnittää tässä nyt valtuutettujen huomiota siihen, että jatkossa, seuraavan parin vuoden aikana tehtävät investoinnit tehdään aikana, jolloin rakentajista on pulaa ja kustannukset maksavat, joten yllättävää kyllä, toivon malttia. Toivoisin, että katsottaisiin nyt enemmän palveluiden perään ja investoinnit tiukalla kädellä, koska sitten tulee kyllä vaiheita, jolloin taas on se aika, jolloin tätä kautta Helsinki isona julkisena indeksivaikuttajana voi aiheuttaa positiivisia työllisyysvaikutuksia rakentamalla, kun menee vähän heikommin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sen verran valtuutettu Bryggarelle, että tätähän on seurattu, kustannusta nimenomaan tarjoushintaindeksillä, että miten tarjoushinnat ovat kehittyneet ja sen mukaan kustannukset ovat nousseet 500 000 euroa ja tämä urakkahinta on noussut kymmenkertaisena.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on ollut myös huolestunut rakennushankkeiden kustannusten noususta ja siitä, että hinta-arviot poikkeavat suunnitelluista rakennuskustannuksista hyvin merkittävästi, että tulee tiuhaan tahtiin tällaisia esiin.

Me olemme jättäneet tänään kaupunginhallituksen kysymyksen, tai jätämme tästä asiasta, elikkä jossa me pyydämme selvitystä siihen, että hinta-arvioiden pettäessä, että mikä osuus on rakennuskustannusten nousulla, mikä taas on rakennettavan maapohjan puhdistamiskustannuksilla tai rakentamiskohteen heikolla valvonnalla. Tämäkin on tullut joidenkin rakennuskohteiden kohdalla esiin.

Ja samoin tässä jo tuli tämä budjetointi. Täällä valtuutettu Ebeling peräänkuulutti tiukkaa budjettia.

Meillä on myös arvioita siitä, että joissain kohteissa saattaa olla tällaista jopa tarkoitushakuista alibudjetointia.

Samoin on selvitettävä se, miten näihin hinta-arvioiden pettämiseen vaikuttaa rakennuskohteiden aikana ennakoimattomasti esiin tulleet lisäkustannukset. Tässä on esimerkiksi meillä tämä maapohja, joka aiheuttaa yllätyksiä.

Ja sitten on myös ihan, julkisuudessa on noussut esille se, että onko kyse myös huonosta hallinnoinnista ja hutiloinnista elikkä se, että pitää kysyä myös ammattitaidon perään. Lähinnä se koskee nyt tätä suunnitteluvaihetta. Tuolla oli esimerkiksi Kannelmäessä, se ei ollut suunnittelusta kiinni. Kannelmäen terveysasemalla esimerkiksi nousi todella radikaalisti peruskorjauksen yhteydessä päätetystä summasta nämä peruskorjauskustannukset. Elikkä näitä on pilvin pimein näitä esimerkkejä.

Siitä syystä haluamme kaupunginhallitukselta selvityksen tähän asiaan.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluaisin teidän kiinnittävän huomiota siihen, että nyt ajetaan tätä keskustatunnelia Helsinkiin ja sen hinta on noussut vajaassa vuodessa noin 300 milj. eurosta noin 500 milj. euroon. Jos joskus sitä lähdetään rakentamaan ja tällä vauhdilla mitä nyt nämä muut kustannukset nousevat, niin mihin päädytäänkään siinä vaiheessa, jos tällainen keskustatunneli nyt väkisin ajetaan läpi?

Arvoisa puheenjohtaja.

On varmaan paikallaan, niin kuin valtuutettu Puhakka totesi, saada selvitys siitä, mistä johtuu näitten hankkeitten viivästyminen ja nousevat kustannukset.

Valtuutettujen on syytä muistaa, että saamme säännöllisesti rakennushankkeitten seurantaraportin, jossa on myöskin yksilöity hankkeitten viivästymisen syyt.

Bästa fru ordförande, fullmäktigeledamöter. Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Initiativ nr 3 som handlar om skolfastigheterna i Åggelby, det är en långkörare vad gäller det här svenska utbildningsväsendet som på sätt och vis är parallell med skolnätsutredningen, som vi kommer att fatta beslut om här senare i vår. Det gäller huruvida vi ska bevara fastigheterna i Åggelby överhuvudtaget och dessutom för skolbruk. Den här frågan har ju diskuterats både i stadsstyrelsen och i HSY, Samkommunen för yrkesutbildning i huvudstadsregionen. De här utrymmena har ju varit tomma.

(Välihuuto!) Asia 6. Niitä ei eritelty. (Puheenjohtajan välikommentti.) (Välihuuto!) Anteeksi. (Puheenjohtajan välikommentti.) Niin, mutta siellä on nyt Sirkka Söderlundin aloite. Anteeksi, puheenjohtaja ei eritellyt niitä johdantopuheenvuorossaan, niin ... (Puheenjohtajan välikommentti.) Siellä lukee ym. (Puheenjohtajan välikommentti.) Okei. Näin minä arvelinkin. Kiitos. Okei. Tack.

Ärendet har ju behandlats både i stadsstyrelsen och i den här samkommunen och det har faktiskt gått ända till högsta förvaltningsdomstolen det styrelsebeslut som fattades tidigare och det intressanta där är ju det att besvärsställarna har frågat att utredde man någonsin på allvar om dom här skolutrymmena i Åggelby kunde fortsättningsvis användas för skolbruk eller inte. Men HFD konstaterade ju att det här var bara beredning och därför var det beslutet inte överklagbart. Men nu har HSY fattat ett beslut i alla fall om att sälja fastigheterna och arrenderätten till Skanska och det betyder ju i praktiken att dom kommer att rivas. Det här beslutet har också besvärats över och frågan är nu den att kan man verkställa det här beslutet innan besvären har avgjorts. Det gäller ju ändå rivning av en byggnad.

Siis tämä jatkokertomushan on tavallaan rinnakkainen kouluverkkoselvityksen kanssa ja tulevia päätöksien kanssa, jotka tehdään vielä tänä keväänä. Tämän aloitteen taustallahan on se tosiasia, että ruotsinkieliset yläasteet eivät ole millään lailla optimaalisesti sijoitettuja täällä Helsingissä. Vain Pohjois-Helsingistä puuttuu yläaste, vaikka siellä asuu noin 5 000 ruotsin- ja kaksikielistä ihmistä, eli paljon enemmän kuin monessa pienemmässä kunnassa. Eli sen takia on hyvin ymmärrettävää, että on ollut voimakasta pyrkimystä saada yläaste, siirretty sinne ja se pyrkimys tulee varmastikin jatkumaan ihan loppuun asti, kun tätä kouluverkkoselvitystä jatketaan.

Aloitteessa mainitut kiinteistöt ovat siis olleet pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten ammattikoulujen kuntayhtymän omistuksessa ja ovat olleet tyhjillään jo monta vuotta. Paikalliset ihmiset ovat nähneet tämän ja nämä kiinteistöt logistisesti ja muutenkin erittäin sopivina, onhan se perinteikäs paikka. Siellä on hyvin pitkään ollut koulutoimintaa. Vanha oppikoulu on toiminut siellä jne.

Kaupunginhallitus osaltaan jo viime vuoden kesäkuussa päätti tai itse asiassa esitti tälle kuntayhtymälle, että myydään rakennukset ja siirretään vuokraoikeus. Siitä tehtiin valitus nimenomaan sen takia, että vaikka kiinteistölautakunnan tausta-asiakirjoissa mainittiin, että on selvitetty, että nämä eivät enää sovi koulutoimintaan, niin sitten kun asia tarkistettiin, kävi ilmi, että sellaista selvitystä ei olekaan tehty. No, tästä valitettiin, mutta kaupunginhallitus lopun perin totesi, että kyse oli vain valmistelusta suhteessa kuntayhtymän tuleviin päätöksiin, eli siltä osin tätä ei sitten tutkittu. Sittemmin tämän vuoden puolella kuntayhtymä teki helmikuun alussa päätöksen, että myydään nämä kiinteistöt Skanskalle ja siirretään vuokraoikeus, eli käytännössä se tarkoittaa, että ne puretaan ja alue kaavoitetaan uudestaan. Tästäkin päätöksestä on valitettu. On vaadittu, että sitä ei saa panna täytäntöön niin kauan kun valitusta ei ole vielä ratkaistu. Siinä on tietysti myös sitten esitetty tämä jo mainitsemani asia eli että koskaan ei ole kunnolla selvitetty, vaikka niin asiakirjoissa väitettiin, että sopivatko nämä kiinteistöt mahdollisesti edelleen koulukäyttöön. Silti nyt tätä päätöstä ollaan panemassa täytäntöön.

Mielestäni on kuitenkin myönnettävä, että tämä on sellainen asia, koska yleensähän periaate on se, että asiaa ei saa panna täytäntöön, jos valitus sen täytäntöönpanon myötä tulee tavallaan turhaksi. Ja lienemme kaikki sitä mieltä, että jos rakennus puretaan, niin tämän täytyy olla sellainen geissi.

Tätä mielenkiintoa lisää nyt myös se, että tässä aloitteessa mainittu Åshöjdenin koulun siirtäminen on siltäkin osin ajankohtainen, että nyt on tehty toinen selvitys sen koulun sisäilmatilanteesta, viime viikolla tullut. Se on todettu, että se on ylittänyt raja-arvot useassa luokassa ja aika rankkojakin vaatimuksia esitetään sen suhteessa, että täytyy tehdä jotain.

Eli yhteenvetona haluaisin vain todeta, että nyt vähintä mitä voisi vaatia, on, että tätä kuntayhtymän päätöstä ei panna täytäntöön aivan loppuun asti eli rakennuksien purkamiseen asti ennen kuin tämä valitus on ratkaistu hallinto-oikeudessa, joka siis on tehty kuntayhtymän helmikuisesta päätöksestä.

Ja itse asiassa haluaisin apulaiskaupunginjohtajalta kysyäkin suoraan ja toivon siihen vastausta, että eikö olisi kohtuullista, että sitä ei panna täytäntöön ennen kuin tämä valitus on ratkaistu?

Ärade fru ordförande, bästa fullmäktigeledamöter. Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

(Saisiko tämän päälle täältä vaan. Jätän päälle.)

Alla vi som arbetar med kommunalpolitiken i staden och särskilt vi som sitter i utbildningsnämnden har fått känna av vilken stor samhällelig betydelse skolorna har. Det är få frågor i staden som väcker så mycket känslor som skolorna, skolhusen och deras placering. Bra så, det visar på att stadsborna vet vad som är viktigt i vårt arbete. Inte är det egentligen stadsplanerna och byggnaderna utan nog är det ju framtiden, dvs. den framtid vi bygger genom att ge våra barn de bästa förutsättningar, dvs. att ge dem utbildning tillräckligt nära. Ändå blir det inte så ofta intensiva och engagerade diskussioner i den här salen när vi talar om utbildning. Vi är inte heller många stadsfullmäktigeledamöter som sitter i utbildningsnämnden. Jag hoppas att också andra partier framöver arbetar för det att deras stadsfullmäktigeledamöter sitter i utbildningsnämnden. Det är en viktig bit av den intressebevakning som vi jobbar med.

Muutama sana keskisen ja pohjoisen Helsingin ruotsinkielisistä koulupalveluista, joihin tässä kolmannessa aloitteessa, kunnallisaloitteessa viitataan.

Aloitteen tekijä esittää, että kuntayhtymän ylläpitämän ruotsinkielisen ammattikoulun entiset koulutilat säilytettäisiin mahdollistaen opetuskäyttö. Kuntayhtymän kiinteistöasia on edennyt omaa polkuaan riippumatta kaupungin käsillä olevasta kouluverkkopäätöksestä niin, että keskellä oppilaaksiottoaluetta sijaitsevat kuntayhtymän koulurakennukset aiotaan purkaa ja rakentaa asuntoja. Tässä kalvossa näkyy rakennusten maantieteellinen sijainti ja nykyisen yläasteen sijainti. 4 on Helsingin ruotsinkielisen kouluverkon pohjoinen yläaste ja P on näiden, tässä aloitteessa viitattuihin Mikkolantien rakennusten sijainti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Yläasteen oppilaat saattavat Pohjois-Helsingistä matkustaa 12 km suuntaansa joka päivä. Tässä kalvossa esitettynä myös nykyinen, Nuvarande Åshöjden ja sitten tämä toinen, kun on katsottu etäisyyksiä koulurakennuksista toisiinsa.

Kaupunkisuunnitteluviraston johdon puolesta esitettiin opetuslautakunnan seminaarissa aiemmin tänä vuonna, että koulurakennusten suhteen on syytä olla varovainen. Sitä varovaisuutta olisi hyvä harjoittaa tässä asiassa, vaikka kyseessä ei olekaan kaupungin itsensä suoraan omistama rakennus.

Ruotsinkielisen väestökehityksen ja lapsiperheiden suosimien alueiden ennustaminen näyttää vaikealta. Ei oltu ajateltu, että Lauttasaaren Vattuniemeen tulisi lapsiperheitä, mutta niitä tuli ja niin paljon, että tarharyhmät eivät edelleenkään riitä alueen lapsia ajatellen.

Helsingin rakennusprojektit ovat ennennäkemättömiä laajuudeltaan, niin suuret, ettei niihin voida samanaikaisesti edes ryhtyä. Koulurakennusten suhteen olisi siksi osattava nähdä kauemmas tulevaisuuteen niin, että ne rakennukset, joista luovutaan, oikeasti ovat tarpeettomia. Tämän tehtävän edessä olemme täällä valtuustossa vielä ennen kesää, kunhan opetuslautakunnassa saamme asian ensin käsiteltyä.

Ruotsinkielinen kouluverkko on harva. Tarkistuksen suhteen aloitteen tekijä esittää, että Mikkolantie 2 ja 4 rakennusten käyttö koulutarkoitusta varten tulisi edelleen olla mahdollinen, koska rakennukset sijainniltaan palvelisivat paremmin kuin Sturenkadun nykyinen yläaste, huomioon ottaen myös se seikka, että Sturenkadun rakennukseen esitetään peruskorjausta muutaman vuoden sisällä.

Tässä yhteydessä on paikallaan sanoa muutama sana asukaspalautteesta. Monet puolustavat Sturenkadun kouluaan, eivätkä pidä matkaa ongelmana, vaikka pohjoisen Staffansby lågstadieskolan oppilaat muodostavat selkeän enemmistön Sturenkadun yläasteen oppilaista.

Mikäli aidosti halutaan tehokkuutta ja lähipalveluperiaatteen toteuttamista, olisi koulukiinteistöjen purkamisen mahdollistaminen tässä vaiheessa huono asia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle vielä yksi asia.

1930-luvulla rakennettu koulurakennus tällä Mikkolantien tontilla tulisi joka tapauksessa suojella. Sitä ei voida ajatella purettavan missään vaiheessa, vaikka nämä muut koulurakennukset sinänsä eivät ole mitenkään suojeltavia.

Max Lindfors har lämnat in ett initiativ om att fastigheterna vid Mickelsvägen 2-4 borde bibehållas för undervisningsändamål. Initiativet är värt att beaktas och borde leda till åtgärder, såsom att rivning inte kommer på fråga innan saken i sin helhet är löst och skolnätsbeslutet är klart.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nämä vuokrausasiathan meillä on aivan läpihuutojuttuja eikä niihin yleensä ole syytä puuttua, enkä minäkään tässä mitään vastaehdotusta tee.

Mutta kiinnittäisin valtuutettujen huomion tässä listalla olevaan seikkaan, että tähän alueeseen ja tähän sopimukseen liittyy tällainen pakkoliittyminen pysäköintiyhtiöön, jossa näitten yhtiöitten on pakko ostaa autopaikkoja arvioituun vähimmäishintaan 32 000 euroa per auto, siis ei auto, autoksi se olisi aika kallis, mutta autopaikka. Ja tässä ennustetaan, että se ei tule riittämään, että laskun mukaan sitten voi vähän enemmänkin, itse asiassa kuinka paljon tahansa enemmän veloittaa näiltä, että ne ovat velvolliset määräämättömän summan tästä maksamaan, mutta lähtökohtana on nyt vähintään 32 000 euroa per paikka. Se tarkoittaa sitä, että jos tuo autopaikkamaksuna otettaisiin, niin jos ei mitään, jos kuvitellaan, että autoja tarvitaan sata vuotta, niin silloin tuo olisi noin 200 euroa kuussa tai jos ajatellaan, että auto on tällainen historiallinen oikku, niin sitten se tietysti pitää kuolettaa nopeammin ja 200 euroa kuussa autopaikan hinnaksi ei löydy.

Nyt on aivan selvä, että jos asukkaitten pitäisi maksaa tuo 200 euroa kuussa tai sitten ratkaista liikkumisensa Hermannissa - jossa ei nyt niin hirveän huonot joukkoliikenneyhteydet ole - ratkaista ne toisin, niin nuo kaikki paikat eivät tulisi menemään täyteen. Tämä on pakkomyyntiä, sillä tavalla pakkomyyntiä, että asianomainen ei pidä tätä hyödykettä, joka pakkomyydään hänelle sen arvoisena, että se kannattaisi maksaa. Kyllähän siinä päivittäinen taksin käyttökin alkaa tulla aika houkuttelevaksi vaihtoehdoksi oman auton ostamiselle puhumattakaan siitä, että liittyy tällaiseen city ? - järjestelmään tai muuhun, jos sitä autopaikkaa ei tarvitse.

Väitetään, että meillä ympäristöministeriön normit pakottaisivat meidät tällaiseen älyttömyyteen. Mutta niissä normeissa on poikkeus. Niissä sanotaan, että ne eivät koske alueita, joissa on poikkeuksellisen hyvä joukkoliikennejärjestelmä. Mitähän aluetta Suomessa tämä poikkeus tarkoittaa, jos se ei tarkoita Helsinkiä?

Arvoisa puheenjohtaja.

En siis tee ehdotusta. Mutta miettikää nyt vähän, kuinka järkevää tämä meidän käytäntömme on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyllähän valtuutettu Soininvaara on aivan oikeassa siinä, että tämä on tällaista pakkoa.

Ja tietenkin jos ajatellaan nyt tällä hetkellä tätä asuntotilannetta ja asuntokurjuutta, jossa Helsingissä ollaan ja hinnat ovat korkeat täällä, niin sitten kun tiedetään, että myöskin, olipa se asumismuoto mikä tahansa kun rakennetaan, olipa se vuokratalo sinne tai nyt kovan rahan talo, niin pysäköintipaikasta joudutaan sitten veloittamaan tällaiset maksut, niin kyllähän tämä varmaan muista kunnista katsottuna tuntuu aika erikoiselta, että nämä ovat kalliita. Mutta parempia ratkaisuja ei ole löytynyt.

Olen valtuutettu Soininvaaran kanssa yhtä mieltä siitä, että kyllä joillakin alueilla voisi miettiä, että ei mennä niin kaavamaisesti. Tiedän kyllä, että esimerkiksi Arabianrannassa on toivottu tietysti, että ihmiset käyttäisivät joukkoliikennettä ja kuitenkin käy ilmi, että autopaikat eivät riitä. Tätä samaa painettahan on muuallakin.

Mutta kyllä mielestäni pitäisi nyt sitten ihmisille, kun on niitäkin ihmisiä, jotka voisivat sitten luopua siitä auton käytöstä, eivätkä vaatineet mitään autopaikkaa, kokeilla muitakin muotoja kuin tätä, että tällainen pakkoliittyminen tulee kyseeseen.

Toivon, että mietitään näillä uusilla asuntoalueilla myöskin toisiakin vaihtoehtoja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässähän on tavallaan uusi asuinalue, jossa pakkoliitetään asunto-osakeyhtiöt tähän pysäköintiyhtiöön.

Niin kuin valtuutettu Soininvaara sanoi, niin kun yhden autopaikan hinta on 32 000 euroa ja niitä on noin yksi per 140 m², niin sehän tarkoittaa käytännössä, että yksi autopaikka per kaksi asuntoa, joka tietysti sen autollisen elämää helpottaa, että sitä 200 euroa per kuukausi 18 vuoden kuoletusajalla sitä autopaikkaa, niin sitä maksaa myös autoton naapurinsa.

Eli kun puhutaan kohtuuhintaisesta asumisesta, niin nyt meidän järjestelmämme on sellainen, että autoton henkilö, joka muuttaa Hermanniin hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän, maksaa 18 vuoden ajan 100 euroa joka kuukausi eli 1,4 euroa per neliö per kuukausi siitä, että hänen naapurinsa saa pysäköidä auton. Kyllä meidän on pakko tätä järjestelmää jatkossa kehittää.

Tämä nyt on siinä vaiheessa, että tähän ei enää voi puuttua. Silloin kun tämä oli kaupunginhallituksessa, niin ryhmämme teki vastaehdotuksen. Mutta on aivan kohtuutonta, että autottomat maksavat autoilijoiden autopaikat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Keskustelu, jota tässä käydään, että kuka rakennuttaisi nämä vaaditut autopaikat uusille tai vanhoille alueille, on jatkuva keskustelu. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa keskustellaan siitä, että ne, jotka eivät omista autoa, kokevat sen kohtuuttomana, että he joutuvat kustantamaan niille asukkaille, jotka jatkossa käyttävät autoa, heidän autopaikkansa.

Toivoisin todella, että meillä olisi tarjota sellainen autopaikkojen rakentamisyhtiö, joka rakennuttaa nämä autopaikat. Silloin voidaan asuntojen hinnat ja autopaikkojen hinnat kummatkin myydä erikseen ja myöskin sillä tavalla, että syntyy todellinen mahdollisuus, että joku rakennuttaja sitten rakennuttaa nämä autopaikat. Tähän ei toistaiseksi ole syntynyt mitään sellaista selkeätä ehdotusta, miten tämä ongelma ratkaistaan. Ihan samalla tavalla pidän myöskin itse, joka en ole koskaan omistanut autoa, samalla tavalla epäoikeudenmukaisena, paitsi kantakaupungissa ei koskaan ole voinut vanhoissa taloissa ollakaan mitään autopaikkoja.

Mutta kuten valtuutettu Ojala totesi, niin tällä hetkellä kaikilla uusilla asuinalueilla, Herttoniemenranta, Arabianranta ym., Pikku-Huopalahden alue, joissa on kai yritetty jotenkin autopaikkoja vähentää, niin syntyy tämä paine, että pitää kaavoittaa lisää. Ja minä en ainakaan kannata, että ne kaavoitetaan kadunvarsipysäköintiin.

Puheenjohtaja.

Vanhassa kannassa todellakaan ei ole näitä, siis täällä, esimerkiksi kantakaupungissa ei ole autopaikkoja, näitä nimettyjä, paitsi että täällä on joitakin yksityisiä autotalleja. Silloinhan systeemi on se, että se joka haluaa autotallipaikan ostaa sen erikseen ja siitä ei tarvitse naapurin maksaa. Elikkä kyllähän meillä on olemassa systeemeissä, ostat asunnon ja sen mukana ei automaattisesti tule autopaikkaa ja jos haluat autohallipaikan, niin maksat sen erikseen. Eli ihan mahdotonta se ei ole.

Kun ilmastonmuutoksen torjumiseksi joudutaan jatkossa liikennettä rajoittamaan, niin aivan varmasti autoilun määrä ja auton omistamisen into tulee Helsingissä vähenemään, mikä on hyvä ja silloin meidän täytyy kyllä miettiä näitä systeemejä uudestaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sivulla 42 mainittu edellytys kaavan hyväksynnälle arvonleikkaussopimuksen allekirjoittamisesta on allekirjoitettu 18.4.2007.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hesperian tornit on rakennettu aikoinaan sairaalan henkilökunnan asunnoiksi. Sittemmin niihin on tehty sairaala ja toimistotiloja.

Rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön ja niiden arvojen turvaaminen on perusteltua. Toisen tornin muuttaminen opiskelija-asuntolaksi on sekin kannatettava ajatus. Sen sijaan on vaikeampi ymmärtää, miksi korkeampi torni ja sen siipirakennus aiotaan muuttaa vapaarahoitteisiksi asunnoiksi.

Me tiedämme kaikki, että kaupungin on vaikea saada osaavia työntekijöitä. Helsingissä ei ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Toinen torni voitaisiin muuttaa kaupungin työsuhdeasunnoiksi tai kaupungin vuokra-asunnoiksi.

Esitänkin, että kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän kaavan yhteydessä seuraavan ponnen:

Hyväksyessään Hesperian tornien asemakaavan muuttamisen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet muuttaa 12-kerroksinen torni siipirakennuksineen kaupungin työsuhde- tai vuokra-asunnoiksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiinnitin jo kaupunginhallituksen kokouksessa huomiota siihen ja valittelin sitä, että tämän asian on annettu edetä tällä tavoin. Olisihan tietysti ollut mahdollista sekin, että kiinteistölautakunta olisi ja kaupungin taholta olisi ylipäätänsä pyritty vaikuttamaan niin, että meidän oma asuntotuotantotoimistomme olisi sitten tämän hankkeen pistänyt vireille, jolloin olisi tietysti ihan toisenlainen lähtökohta käyttää sitä sitten joko henkilökunnan asuntoihin tai sitten ihan normaali vuokra- tai aravavuokra-asunnoiksi näitä taloja. Ne sijaitsevat hyvällä keskeisellä paikalla. Niillä olisi varmasti ollut kysyntää. Nyt meillä on parasta aikaa tekeillä ilmeisesti kaupungilla selvitys siitä, mikä on tämä henkilöstön työsuhdeasuntojen tarve. Työntekijöistä on huutava pula. Jos emme jotakin pian tee, meille käy todella huonosti. Ei pelkkä palkkauksen tarkistaminen riitä siihen, että saamme lisää henkilöstöä. Tarvitsemme myös asuntoja ja mitoitusta.

Pidän valitettavana, että kiinteistölautakunta silloin aikoinaan on antanut tämän läntisemmän tornirakennuksen suoraan Skanskan hoteisiin. Tämän kaupunki olisi voinut tehdä omin toimin. Sillä tavoin olisimme saaneet lisää kaupungin vuokra-asuntoja ja työsuhdeasuntoja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kannattaa valtuutettu Hakasen tekemää ponsiehdotusta.

Asuntolautakunnassa törmäämme tänä päivänä tilanteeseen, että Helsinkiin syntyy tänä vuonna vähemmän kunnallisia vuokra-asuntoja kuin minään muuna vuonna sotien jälkeen, vähemmän kuin siis minään muuna vuonna. Kuitenkin paine koko ajan vuokra-asuntojen suuntaan kasvaa. Erityisesti painetta kasvattaa se, että Helsinkiin tarvitaan työntekijöitä, uusia työntekijöitä. Tässä mielessä kaikki tavat, jolla työnsuhdeasuntoja tai vuokra-asuntoja ylipäätään saadaan lisää on tervetullut.

Tämä valtuutettu Hakasen ponsi on todella kannatettava. Toivon sille valtuuston laajaa kannatusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minäkin olen sitä mieltä, että tässä kaupungissa ja tällä alueella tarvitaan kaikenlaisia asuntoja, myös työsuhdeasuntoja, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, ararahoitteisia ja varmaankin myös asuntoja, joissa Helsingin kaupunki käyttäisi omaa malliaan, jota kautta ararajoitteet tulorajoissa voitaisiin poistaa.

Kysyn kaupunginjohtajalta, että emmekö olekin tässä nyt tehneet vähän niin kuin niin, että olemme kilpailuttaneet ja Skanska tässä nyt sitten on voittanut sen ja sitä kautta tämä kaunis ponsi tavallaan on myös vastaesitys sille mitä tapahtuu, eli tämä ei olekaan ihan ponsi, vaikka ponnessa puhutaan asiaa, vaan vastaesitys ja on silloin tiedostettava, mitä se tarkoittaa noin jatkon kannalta?

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämähän on tosiaan valmisteltu näin kuin listalla on. Ja kyllähän se outo käytäntö on, jos ponnella sanotaan, että päätetään näin, mutta olisi pitänyt päättää toisella tavalla. Kyllähän se on reilumpi sellainen tulkita vastaesitykseksi eikä ponneksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vähän apulaiskaupunginjohtaja Korpisen puheenvuoroa hämmästelen. Nythän me päätämme kaavasta ja kaava mahdollistaa sen, että kyseisessä rakennuksessa on asumista. Ei kaavassa määritetä sitä, että siellä pitää olla Skanskan tekemää vapaarahoitteista asumista.

Se on sitten niin kuin ... Jos valtuutettu Hakasen ponsi hyväksytään, se on toivomus siihen, kun tontit jaetaan. Tässä vaiheessahan valtuusto päättää kaavasta, joka mahdollistaa sekä Skanskan vapaarahoitteisen asumistuotannon että esimerkiksi käyttämisen työsuhdeasuntoihin. Siinä mielessä pidän vähän erikoisena tätä puheenvuoroa.

Kaipa nyt valtuustolla on valta, samalla kun se päättää ensimmäistä kertaa asiasta eli kaavasta, esittää toivomuksen, mihin suuntaan sitä pitää kaavalla, kun hyväksytään yksimielisesti todennäköisesti kaava, että minkä tyyppiseen tuotantoon tätä kaavaa nyt käytettäisiin.

Puheenjohtaja.

Haluan toistaa, että tämä on ponsi. Minä olen koko ajan ymmärtänyt niin, että kaavalla ei voida ratkaista sitä, tuleeko johonkin nimenomaiseen kerrostaloon kovan rahan asuntoja jonkun rakennuttajan rakennuttamana tai jotain muita asuntoja.

Lisäksi kiinnittäisin valtuutettujen huomiota siihen, että tässä puhutaan nyt mahdollisuuksien selvittämisestä.

Valtuutetun näkökulmasta pidän aika luonnollisena, että tällaisen kaavan yhteydessä voidaan esittää toivomuksia siitä, että selvitetään tällainenkin vaihtoehto.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehkä tuli huonosti sanottua tähän asiakokonaisuuteen.

Ensinnä: tietysti tämä on kaava-asia. Toinen tosiasia on, että kaupunki on tehnyt varauksen Skanskan kanssa, joka sisältää sen myymisen.

Ensinnäkin, sen asian käsittely on oma asiansa, että onko hyvä sellainen, jossa kaupungilla on jo päätökset, ponnella sanoa, että joku toinen asia päätetään toisella tavalla kuin se on päätetty, että se ikään kuin kuuluu asiaan.

Mutta hyppäsin kyllä sillä lailla ohitse, että tietysti kaava on kaava ja tontin varaukset ja tontin myynnit ovat oma kysymyksensä. Ehkä se oikeampi tapa olisi ajatella, että pitääkö sellainen asia, josta on todellakin ohje, on päätökset varauksesta, jotka ovat - voi sanoa - lainvoimaisia varauksia asiakkaan näkökulmasta, että sitten valtuusto ottaisi, vaikka vaan ponnessa kannan, että jotenkin sen pohja horjuisi, niin ei sekään hyvää hallintoa ainakaan ole.

Arvoisa puheenjohtaja.

Juuri tästä syystä, mitä apulaiskaupunginjohtaja Korpinen täällä puhui, en tehnyt maanantaina kaupunginhallituksessa tähän asiaan esitystä.

Mutta olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että tässä on edetty takaperoisesti. Siis tämähän on tullut, tämä asemakaavan muutos kiinteistölautakunnan ehdotuksesta sen jälkeen, kun kiinteistölautakunta on tehnyt Skanskan kanssa tällaisen sopimuksen, joka on naulannut meidät sitten ristiin.

Tämän tyyppisestä toiminnasta minä toivon, että me luovumme, koska nyt minä todella tulkitsen, että meillä on niin kuin pää vetävän kädessä, jos näin sanotaan.

Valtuutettu Ojala on tässä asiassa aivan oikein? .

Ja tästä asiasta, että mikä on kiinteistölautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keskinäinen marssijärjestys, niin on vuosien varrella käyty monta kertaa keskustelua.

Minä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä, että kiinteistölautakunta ei saisi asettaa ensimmäisenä ehtoja, minkälainen asemakaava ja millä tavalla se asemakaava käytetään, vaan pitäisi käydä nimenomaan juuri näin päin, että ensin asemakaava ja sen jälkeen vasta kiinteistölautakunta päättää. Tämä on kyllä edelleenkin, tämä ristiriita joissakin asioissa, vaikka tästä on hirveän paljon keskusteltu, olemassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tästä tontinvarauskäytännöstä.

Siinä todella on ollut aikaisemmin tuo ongelma, että lautakunnat ikään kuin komentelevat toisiaan. Kiinteistölautakunta ja kaavalautakunta voivat olla vähän eri linjoilla. Mutta tämähän on ratkaistu sillä tavoin, että nykyisin ne menevät kaupunginhallitukseen. Tämä on vielä sen vanhan kauden asia, jossa se oli vain lautakunnassa. Kaupunginhallitus pitäisi olla sitten lautakuntien yläpuolella ja koordinoida tällaista tilannetta, jossa voi olla vähän erilaista näkemystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Otan vielä yhden argumentin tähän liittyen, että miksi tämä ponsi pitäisi hyväksyä.

Meillä on ollut terveyspuolella, kun on käsitelty työvoimapulaa, niin se on tullut todella hyvin rankasti esiin se, että yksi mikä rajoittaa meillä täällä Helsingissä hoitohenkilöstön palkkaamista vakinaisiin työsuhteisiin ja myös kesäloman sijaisiksi, on nimenomaan työsuhde- ja vuokra-asuntojen puute. Elikkä tämä kulminoituu myös työvoimapulana, että meillä ei ole työsuhde- ja vuokra-asuntoja tarpeeksi. Tämä huomautus vielä tämän ponnen perusteluiksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

On aivan totta, että olisi luontevaa ensin hyväksyä kaava ja sen jälkeen päättää, mitä siihen tulee. Mutta jos ajatellaan nyt näitä torneja, niin tämähän oli kohde, jossa tietyllä tavalla kilpailutettiin erilaisia toteuttamismalleja, että tässä kaavassa esimerkiksi toisesta tornista on tulossa opiskelija-asunto. Jos näitä ei olisi ensin kilpailutettu, jolloin tämä Kauppakorkean hanke olisi tullut siihen mukaan, niin silloin meillä ei olisi kaavassa nyt toinen opiskelija-asuntokaavana, vaan ne olisivat varmaan molemmat asuntokaavana ja silloin sinne ei myöskään opiskelija-asumista tulisi. On niin, että looginen marssijärjestys on se, että ensin kaava ja sitten varaukset, mutta joissakin kohteissa on tietty logiikka myös tässä, että ne ovat menneet eri järjestyksessä.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.

Minua todella harmittaa, että tämä on nyt päässyt sitten lipsahtamaan ohi sormien kaupunginhallituksessa.

Nimittäin, me todella tarvitsemme työsuhdevuokra-asuntoja. Töölössä tarvitaan paljon lapsiperheitä. Siellä on koulu ja siellä on päiväkoteja, hyviä palveluita, joihin tarvitaan lapsia.

Toivottavasti toista kertaa ei tällaisia kömmähdyksiä tapahdu.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun täällä on moneen kertaan valitettu sitä, että ei ole tarpeeksi kaupungin henkilökunta-asuntoja tai palvelussuhdeasuntoja, niin haluan vain huomauttaa siitä, että virastot ja laitokset ovat luopuneet aika suuresta määrästä asunnoista, kun niitä ei ole saatu vuokratuksi palvelussuhdekäyttöön. Esimerkiksi Kiinteistö Oy Auroranlinnaan on hallintokunnilta siirtynyt yli 400 asuntoa, jotka on sitten vuokrattu yleisille vuokramarkkinoille. Elikkä se ei ihan pidä paikkaansa se, että näitä ei olisi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt on aivan pakko valtuutettu Luukkaiselle vastata, että kyllä mekin tiedämme, mitä on tapahtunut. Aivan hiljattain valtuuston enemmistö oli valmis myymään energialaitoksen Kivelänkadun asunnot.

Me olemme Vasemmistoliiton puolelta koko ajan kiinnittäneet huomiota siihen, että virhe tehtiin silloin aikoinaan täällä valtuustossa, kun ensinnäkin työsuhdeasunnot määriteltiin määräaikaisiksi, elikkä ne eivät ole edes pysyviä. Toinen on se, että mentiin nimenomaan nostamaan vuokria sillä tavalla, että ne vastaavat vapaiden markkinoiden vuokria. Totta kai se, jos halutaan näin sanoa, että se on reilua kaikkia työntekijöitä kohtaan, mutta meillä on seurauksena kohta sellainen työvoimapula, että minä sitten ihmettelen, millä tänne henkilökuntaa saadaan, kun ensin on ajettu tämä työsuhdeasuntotilanne tähän jamaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tietojeni mukaan kaupungilla on suorassa tai epäsuorassa omistuksessaan varmaan noin 60 000 vuokra-asuntoa.

Mielestäni ongelma, kun puhutaan henkilöstön asumistarpeista, ei niinkään varmaan nyt ole tämän yhden tornin kohdalla akuutti, vaan siinä, että asunnon jaossa olisi erittäin järkevää huomioida myös kaupungin henkilöstö eikä vain lähteä niistä pemisseistä, jotka nyt ovat vallalla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pyysin puheenvuoroni valtuutettu Bogomoloffin puheenvuoron takia todetakseni vain sen, että näinhän on, että koko ajan normaali vuokra-asuntokannasta osan asuntoja saa kaupungin oma henkilöstö ja kaupungin työntekijät. Kysymys on vaan siitä, että näitä asuntoja on tällä kertaa aivan liian vähän. Me jaamme tällä hetkellä "ei oota" valtaosalle ihmisistä.

On varmasti mielenkiintoista kaikkien valtuutettujen tietää, että tällä hetkellä sinkkutalouksien, siis yksinäisten ihmisten hakemusten määrä on ylittänyt kymmenen tuhannen luvun. Joten 10 000 hakijaa on jo nyt jonossa. Jos siihen tulee sitten yhä enemmän ja enemmän lisää kaupungin työntekijöitä, jotka siis sen takia, että voidakseen työskennellä Helsingissä, tarvitsevat asunnon myös Helsingistä, niin me olemme todella helisemässä tässä asiassa.

Vaikka kysymys on vain yhdestä tornista, niin kyllä näistä yksistä torneista muodostuu melkoinen tornisto. Siinä mielessä kannattaa pitää kiinni jokaisesta tornista tällä hetkellä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä olen käyttänyt riittävästi puheenvuoroja näistä Hesperian torneista. Itse pidin sitä asiattomana, että ne myytiin ulkopuolisille. Niistä olisi ilman muuta pitänyt tehdä mielen sairaiden palveluasuntoja, koska ne ovat palvelleet Hesperian sairaalan potilaita ennenkin. Tässä tapauksessa köyhiltä vietiin, mutta onneksi toinen torni tulee opiskelija-asunnoksi.

Mitä tulee valtuutettu Saarnion hyvään puheenvuoroon, totean seuraavaa:

Helsingin kaupungin johdon ja muidenkin pitäisi mennä nyt Irlantiin. Sinne tulee vuodessa 30 000 - 40 000 siirtolaista ja he rakentavat 5 miljoonan asukkaan maassa 90 000 asuntoa vuodessa.

Tämä sinkkutalouksien jatkuva sortaminen pitää kerran lopettaa. Me hävisimme vaalit sen takia, että emme hoitanee köyhiä. Yksinäiset ovat köyhien ydinryhmä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tätä kaavaa on odotettu Maunulan suunnalla kuin kuuta nousevaa. Olen itse asunut Maunulassa vuodesta 1979 lähtien elikkä liki kolmekymmentä vuotta ja valtuustossa olen ollut vuodesta 1988 lähtien ja lähes tuon koko ajan Maunulaa on yritetty kehittää, mutta hankkeet eivät ole menneet eteenpäin. Tämä prosessi, joka nyt on tänään päätepisteessä, on vienyt seitsemän vuotta. Ja kuten tuo kalvo, jonka tuonne nyt heijastan, niin kaikki te valtuutetut olette sen myös saaneet. Siinä on kuvattu sitä, miten monimutkaista ja miten kauan aikaa vievää tuo on ollut ja miten paljon siihen on aikaa käytetty.

Asukkaat ovat alueella paljon ponnistelleet ja tehneet määrätietoista työtä tämän kaavan hyväksi ja kaavan eteen. Moni Maunulan asukas on ollut kanssani samaa mieltä, että ostoskeskus on siinä kunnossa ja sellainen, että se olisi pitänyt jo ajat sitten räjäyttää pois, mutta ns. Pro-Maunula, tai Pro-Maunula yhdistys on jarruttanut tätä hanketta ja tähänkin prosessiin on varmaan noin pari vuotta tullut viivettä sen takia.

Itse näen, että Pro-Maunula voisi aivan hyvin olla vaihtanut nimeänsä "anti-Maunulaksi", koska se ei ole todellakaan ajanut Maunulan kehitystä, vaan toiminut kehityksen jarruna. Siinä on ollut kyse vain yhden tai muutaman yrittäjän omista eduista eikä lainkaan siitä, miten Maunulaa voitaisiin viedä eteenpäin.

On myös sanottu, että uudessa kaavassa ei olisi tarpeeksi liiketiloja pieniä yrityksiä varten.

Marketin kylkeen tulee 400 k-m² pienliiketiloja ja asuintalojen alakertaan tulee noin 600 k-m² pienliiketiloja. Asukaskyselyn mukaan ainoa, mitä alueelle ei haluta, on olutravintolat ja Alko. Nykyisessä ostoskeskuksessahan on ollut ravintoloita aika runsaasti. Eli se on ollut sen seudun suurin haitta. Uudessa kaavassa näin ei enää tule olemaan.

Tämä uusi kaava - jonka kuvan nyt laitan seinälle - parantaa paitsi Maunulan keskusta, Maunulan kaikkea siisteyttä ja palveluita, myös sitten Maunulan liikenneturvallisuutta ja myöskin Maunulan yleistä turvallisuutta.

Ainoa haitta, mikä tässä kaavassa on, on se, että kun Maunulan itälaitaan eli tälle alueelle, kun sinne suunnitellaan uutta asutusta, uusia pientaloja - joka kaava tulee myöhemmin valtuustoon - niin sieltä sitten yhteydet Pakilantielle tulevat vähän monimutkaiseksi, eli Suonotkonkuja, Suonotkontie ja Tammiontie, siinä on aika monta 90°:een käännöstä. Mutta nykyaikaisissa autoissa yleensä on kääntyvät etupyörät, että uskon, että nekin siitä sitten selviävät. Se on kuitenkin pieni haitta sen suhteen, mitä kaikkea positiivista tämä kaava Maunulalle tuo.

Omassa visiossani vuonna 2017 - siis 100-vuotta täyttävässä Suomessa - Maunula on kukoistava kaupunginosa, keskuspuiston nakertaminen on lopetettu ja luonnonarvoja kunnioitetaan ja metro kulkee siinä vaiheessa Pasilasta Maunulan kautta lentoasemalle ja Jokerikin on sitten saatu jo raiteille. Itse toivon, että Maunulan keskustaan on silloin jo rakennettu matkakeskus -tyyppinen liikekortteli, jossa olisivat kaikki kattavat palvelut, apteekki, kahvila, kampaamo, kauneussalonki, kirjasto, kukkakauppa, pankki, posti, suutari jne. ja että vuonna 2017 Maunulassa olisi vähemmän juottoloita ja enemmän turvallisuutta, että meillä olisi päiväkoteja, kouluja ja senioritaloja, hoivakoteja, liikuntatiloja ja terveysasema. Toivon, että asuntokannasta löytyisi koti niin sinkuille kuin lapsiperheille ja vanhuksillekin, eli että Maunulassa voisi asua ns. kehdosta hautaan, kun kaikki palvelut löytyvät omasta kylästä ja että kylän raitilla olisi turvallista liikkua.

Arvoisa puheenjohtaja. Tässä yhteydessä teen kaksi toivomuspontta.

Ensimmäinen kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään Maunulan keskustan asemakaavan muuttamisen kaupunginvaltuusto samalla korostaa, että jatkossa kirjaston ja työväenopiston tilat tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman samanaikaisesti kauppakeskuksen kanssa.

Ja toinen ponsi:

Hyväksyessään Maunulan keskustan asemakaavan muuttamisen kaupunginvaltuusto samalla korostaa, että jatkossa tulee pitää huolta asuntokannan monipuolisuudesta ja että alueelle varataan riittävästi vanhusten palveluasuntoja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Luukkainen tavallaan kertoi tämän prosessin.

Minäkin haluan kiittää paikallisia toimijoita ja Helsingin kaupunkia ja virkamiehiä siitä, kuinka hyvin tässä yhteistyö on pelannut.

Olen ollut itse valtuutettu Luukkaisen kanssa muutamassa, viidessä kuudessa tätä aluetta ja nimenomaan tätä kyseistä kohdetta olevassa suunnittelutilaisuudessa. Muistan mm. yhdessä tilaisuudessa, jossa ihmiset määrittelivät turvallisuutta alueella ja ongelmia. 98 % turvattomuudesta liittyi ostoskeskukseen, joka nyt siis poistuu. Ostoskeskuksessa on 45 % ravintola- ja kahvilapalveluita tällä hetkellä. Sitten on kaupallista palvelua ja 30 % muuta palvelua. Ja tietysti alueen asukkaiden kannalta se 33 % on se oleellinen osa, joka halutaan siellä säilyttää. Niin kuin kaavassa näette, alueen tuleviin rakennuksiin on varattu alimmainen kerros juuri näille palveluille tilaa.

Haluan myös jakaa valtuutettu Luukkaisen kauniit ajatukset, vaikka valtuutettu Luukkaisen edustama puolue ei ole ollut aina rintarinnan vetämässä tätä prosessia eteenpäin. Nimenomaan kiinteistölautakunnassahan tätä on pitkitetty ehkä siitä syystä, toisaalta ymmärrettävistä syistä, että yrittäjät ovat olleet vähän huolissaan tulevaisuudestaan. Ja nyt on löydetty sellaista kompromissia, joka kompromissiksi voidaan sanoa. Sitä kautta löytyy jonkunlainen näkemys niille yrityksille, jotta tärkeät palvelut asukkaille siellä säilyvät.

Kaksi asiaa, jotka mielestäni ovat tärkeitä.

Ne tulevat asuinrakennukset palvelevat asumista. Sillä alueella, tai tämän kaava-alueen ulkopuolellahan on Vanhusten Turvan tyhjenevä palveluasunto, jota Helsingin kaupunki ei vielä ole ostanut.

Toivon, että siinä liikutaan eteenpäin ja että se jää vanhusten palveluasumiskäyttöön, jota kautta se tarve poistuu ja varattavat asuinrakennukset tulevat asumiskäyttöön helsinkiläisille, vaikka Helsingin kaupungin työntekijöille. Se on sitten myöhemmän ajan pohdinta.

Toinen asia, josta puhun, johon myös valtuutettu Luukkainen mainitsi, on liikenneturvallisuus.

Itse mietin, kun siellä ajelen tätä nykyistä 1+1-ratkaisua, se tulee olemaan varmasti, kun tämä toteutuu muutaman vuoden kuluessa - tai sitten kun tämä toteutuu - pieni kysymyksen aihe sen takia, että tämä erittäin suosittu Jokeri-linja luo oman prosessinsa. Siinähän on syvennykset siinä parkkipaikalla. Mutta tällä hetkellä 2+2-ratkaisuna tämä alue ajoittain on aika ruuhkainen aamuisin ja iltapäivisin ja kun lisääntyvä joukkoliikenne siinä kulkee, niin pelkään, että 1+1-ratkaisu on iso haaste.

Kuitenkin olen valmis hyväksymään tämän kaavan johtuen siitä, että tässä on näitä liikenneturvallisuushaasteita. Siinä on koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja valtavasti riskitilanteita jo tällä hetkellä. Kun siihen ei nyt ehdoteta ylikulkusiltaa, niin silloin tämä 1+1-ratkaisu on turvallisempi, vaikka tämä on kyllä sellainen riskipaikka. Tätä kautta tietysti ohjataan liikennettä sitten väylille, niin kuin pitääkin ja muualle.

Mutta kokonaisuutena: toivoisin muissakin ostoskeskuksissa ihan rehellistä ja suoraa pohdintaa, mikä on tulevaisuus? Pitääkö niitä kaikkia suojella? Kun vaalikampanjan aikana tuli näissä Maunulan -ikäisissä ostoskeskuksissa käytyä ja jokaisessa reilu 50 % on alkoholitarjoilua, se todellinen palvelu rajoittuu sitten aivan muuhun kuin se alun perin tarkoitettu juttu on. Eikä Helsinki niitä kaikkia kiinteistöjä voi omaan palvelutarpeeseen käyttää. Kyllä pitää rehellisesti katsoa, mitä niille tehdään. Maunulassa tämä ratkaisu toimii. Uskon, että aika monessa muussakin tuon ajan ostokeskuksessa se toimisi näin.

Nyt tämä on hyväksyttävä, toivon mukaan yksimielisesti. Sitä kautta päästään kehittämään Maunulaa oikeaan suuntaan.

Tack fru ordförande. Kiitos rouva puheenjohtaja.

Det är verkligen roligt att kunna berömma ett stadsplaneförslag nästan förbehållslöst. Efter att ha uppfostrat två barn i Månsas så kan jag intyga att det är en mycket trevlig stadsdel och någonting av det verkligt äkta Helsingfors. Den kommer att bli ännu trevligare genom den här planen. Sällan så stämmer det så bra det som brukar användas i de här stadsplanerna, att när man bygger till så gör man någonting helare och tätar till och ofta är det ju att ganska mycket handlar om sådana här klyschor, men i den här situationen så passar det faktiskt bra. Månsas centrum behöver tätas till och få en helare struktur.

Länge har den räckt den här planen. Vi har haft besvär, vi har haft försök att få skydda det gamla köpcentret, men jag tycker att det är tillräckligt klart utrett att det inte finns tillräckliga skäl i det här skedet att skydda. Men det största problemet som också framgår av föredragningslistan, tycker jag, är den här konkurrenssituationen mellan företagarna i området, som nu har fungerat bra, men som nu tyvärr ser ut att bli ganska ensidig.

Siis todellakin, rouva puheenjohtaja, tämä kaava ansaitsee kehuja. Se mahdollistaa ja toteuttaa, sitten kun tämä on hyväksytty, ihan uutta elämää tällaiseen aitoon helsinkiläislähiöön, joka ehkä kaikilta muilta osin on, paitsi keskuksensa osalta, hyvin viihtyisä, sen voin vakuuttaa kaksi lasta siellä kasvattaneena. Toki olisi ollut muitakin vaihtoehtoja ja olisi voinut viilata tätä lopputulosta useampaan suuntaan.

Liikenneratkaisut ovat mietityttäneet pitkin matkaa. Valtuutettu Bryggare otti esille ratkaisun, jossa siirrytään ns. 1+1-kaistaiseen. Sekin on huolestuttanut monta. Mutta mielestäni nyt, kun on kuitenkin lähdetty siihen ratkaisuun, että linja-autopysäkeille tulee syvennykset, ns. taskut, uskon, että suurimmat vaarat ovat siltä osin ohitettu.

Kaiken kaikkiaan uusine kirjastoineen, työväenopiston tiloineen, asuntoineen ja kauppakeskuksineen tämä on oikein mallikas ehdotus. Ja eräänlainen piste i:n päällä on tietysti se, että Hilding Ekelundin suunnittelemalle kioskirakennukselle on löytynyt uusi paikka. Tosin se ei ole ollut missään käytössä hyvin pitkään aikaan. Mutta ehkä nyt, kun se saa uuden paikan, tämän uuden kauppakeskuksen yläpuolella, niin ehkä löytyy sitten myös käyttöä. Joka tapauksessa tämäkin on hauska ja mielenkiintoinen yksityiskohta.

Mutta suurin huoli, rouva puheenjohtaja, on juuri tämä, mistä on ehkä enitenkin puhuttu matkan varrella eli että vähittäiskauppapuolella kilpailu nyt uhkaa köyhtyä ja palvelut saattavat yksipuolistua, kun uudesta kauppakeskuksesta on tehty varaus nimenomaan yhden ns. ketjun kanssa.

Niin kuin listasta käy ilmi, kiinteistölautakunnan määräämien varausehtojen mukaan HOK-Elannon pitäisi antaa vanhan kauppakeskuksen kauppiaiden ja yritysten etabloitua myös tähän uuteen keskukseen, mutta jos - siis jos - tilaa on, eli jos he eivät kaikkia tiloja tarvitse itse. Mielestäni kysymys kuuluukin, onko tämä riittävä tae? Olisiko sen pitänyt olla tiukempi? Olisiko se voinut olla tiukempi markkinataloudessa? En tiedä. Mutta joka tapauksessa, kun tämä on otettu ehtoihin, niin jokin merkitys sille on varmasti silloin ajateltu, että pitäisi antaa.

Tätä ajatellen, rouva puheenjohtaja, kun tämä ehto on kerran varausehtoihin otettu mukaan, haluaisin sitä vahvistaa ja varmistua siitä, että näin todellakin käy. Sen takia esitänkin seuraavaa pontta. Olen kyllä sen antanut jonnekin, mutta ... (Puheenjohtajan välikommentti.) Joo.

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Maunulan uuden ostoskeskuksen varausehtojen toteutumista seurataan tarkoin ja että ryhdytään neuvotteluihin HOK-Elannon kanssa, jos tavoitteet monipuolisista kaupallisista palveluista tai Suursuon Ostoskeskus Oy:n nykyisten yrittäjien mahdollisuuksista toimia myös uudessa keskuksessa näyttävät jäävän toteutumatta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pyydän saada ensin kannattaa valtuutettu Luukkaisen ja valtuutettu Johanssonin toivomusponsia.

Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu Maunulan keskustan kehittäminen vetovoimaiseksi ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi palvelukeskukseksi. Mielestäni tähän vetovoimaisuuteen pitäisi kuulua myös monipuolinen palvelutarjonta, eli riittävästi tilaa erilaisia palveluja tarjoaville yrittäjille.

Kaavaehdotuksen mukaan alueelle tulee uutta liiketilaa Maunulantien länsipuolelle rakennettavaan rakennukseen 2 600 k-m², josta 400 k-m² pieniä liiketiloja. Koko rakennuspaikka on kuitenkin varattu HOK-Elannolle. Lisäksi liiketiloja osoitetaan Maunulantien itäpuolelle rakennettavien asuinrakennusten katutasoon ja niitä yhdistävään 1-kerroksiseen lisäsiipeen yhteensä 600 k-m². Toisaalta - kaavatietojen mukaan - alueelta poistuu 2 600 k-m² liikerakennusoikeutta rakennusten purkamisen kautta. Täten asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetaan liiketilaa vain 600 k-m² enemmän kuin nykykaavassa. Kun kuitenkin HOK-Elannolle on varattu se 2 600 k-m², vähenee yksityisille varattu kerrosala 2 600 k-m²:stä 600 k-m²:iin tai HOK-Elannon suosiollisella myötävaikutuksella 1 000 k-m²:iin.

Tämä kaavaehdotus ei ainakaan toteuta kaupunginhallituksen juuri hyväksymän elinkeinostrategian otsikkoa "Kaupunkihallinto, yritysmyönteinen yhteistyökumppani".

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan yksimielisesti Arhinmäen esittämällä lisäyksellä, joka kuului seuraavasti: "Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta painottaa, että uudelle ostoskeskustontille olisi tärkeätä saada monipuolisia palveluja ja useita yrittäjiä." Tätä päätöstä lienee aika vaikea toteuttaa HOK-Elannon hallinnoimissa tiloissa.

Tästä syystä teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuokrattaessa tontteja, joihin tulee liiketiloja, vuokrausehdoissa pyritään ottamaan huomioon monipuolinen palvelutarjonta (mahdollisimman useita yrittäjiä).

Mielestäni tilanne on varsin rankka monen yrittäjän kohdalta. Heiltä menee omistettu liikehuoneisto ja liikepaikka ja lisäksi he joutuvat kustannuksellaan purkamaan vanhan ostoskeskuksen.

(Puheenjohtajan välikysymys.) Kyllä.

Puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Aivan aluksi ilmoitan kannattavani valtuutettu Koskisen pontta.

Paloheinän ja Pakilan ikiaikainen väylä etelään on Pakilantie. Noin viisi vuotta sitten Pakilantietä kavennettiin poistamalla bussisyvennykset kummaltakin puolen liikenneturvallisuuden nimessä. Tuloksena oli työmatkaliikenteen alkava ruuhkautuminen. Nyt esillä olevassa kaavamuutoksessa nyt 4-kaistaisesta Pakilantiestä varataan kaksi kaistaa bussitaskuille, jolloin liikenteelle jäisi yksi kaista kumpaankin suuntaan.

Kaupunginhallituksen esityksessä todetaan, että Pakilantien nykyiselle liikennemäärälle, 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, riittää kaavaehdotuksessa esitetty 1+1-kaistainen katu, jossa pysäkit ovat syvennyksessä. Tämä on normaali ratkaisu Helsingin kokoojakaduilla. Ratkaisu alentaa ajonopeuksia ja lisää siten kevyen liikenteen turvallisuutta. Ajo Maunulan kautta on suunnitelman toteuduttuakin mahdollista.

Kun on mahdollista, että tämäkään asia ei mene aivan suunnitelmien mukaan, teen seuraavan ponnen:

Hyväksyessään Maunulan keskustan kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että mikäli Pakilantien liikennejärjestelyistä vastoin odotuksia kuitenkin aiheutuu liiallista ruuhkaisuutta, liikennejärjestelyjä tarkistetaan ruuhkien poistamiseksi.

Valtuuston kokousta ennen pari maunulalaisten valtuustoa oli valtuutettujen puheilla. Siinä keskustelussa tuli esille pari asiaa, jotka toisin esille sitä varten, että kaava ei sisältäisi virheitä.

Ensimmäinen ongelma oli esittelylistan liitteenä olevassa liitenipussa, jossa on tällainen asiakirja kuin "Vaihtoehto C, T-risteykset".

Kun esityslistan kuvassa on neljä taloa tällä purettavan ostarin tontilla, vaihtoehto C-kuvassa on vain kolme ja neljäs talo on ulkopuolella tämän tontin. Kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, onko tämä mahdollisesti virhe tässä kaavassa ja estääkö se kaavan hyväksymisen?

Ja toinen asia, mikä tuli esille lähetystöjen kanssa keskustellessa oli, että Pro-Maunula yhdistys on valittanut Maunulan alueen suojelupäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näin ollen tämä asia on vielä vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jolloin sen asian, kaavan hyväksyminen tässä vaiheessa on ainakin riskaabelia, kun kerran oikeuden päätös saattaa muuttaa tätä prosessia joltain oleelliselta osalta. Tähänkin asiaan kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Korpisen mielipidettä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Havainnekuva, johon viitattiin, vaihtoehto C, on ollut alustavia versioita. Varsinainen havainnekuva-asiakirja on valtuuston listan liitteenä, jossa nämä on oikein merkitty. Sellaiset prosessin aikana syntyneet dokumentit eivät ole virallisia asiakirjoja. Ja itse asiassa tämä liitteenkin havainnekuva on huomattavasti vähemmän painava kuin varsinainen asemakaavakartta, joka on se oikeudellisen harkinnan pohja sitten, mitä todella on päätetty.

Tämä kysymys, onko valituksia vielä jossain vireillä, niin sillä tavalla kun olemme voineet tarkistaa - ja se on kuulemma kahteen kertaan tarkistettu - emme ole saaneet tietoomme, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi edetty. Sitä asiaa ei pysty tarkistamaan ennen kuin kirjaamo on auki. Siinä mielessä tällainen tieto täydellä varmuudella, kun tällainen väite esitetään, ei voida tarkistaa muuta kuin että tämä on kaksinkertaisen tarkistuksen kautta tullut, tämä meidän tekstissämme esiintyvä tieto. Mutta se seikka, että joku prosessin osa olisi tällä tavoin kesken, niin sehän on sitten korkeimman hallinto-oikeuden asia määrätä täytäntöönpanokieltoja tai muita näkökohtia asian toteutukselle, jos asia sellaisia käänteitä saa. Mitään ratkaisevaa virhettä ei tapahdu, vaikka tässä suhteessa esiintyisi virhe, mitä nyt on vaikea ja mahdoton tarkistaa. Olisiko näin asian laita?

Arvoisa puheenjohtaja.

Vielä tähän asemakaavamerkintöihin.

Pyytäisin kuitenkin valtuutettu Enrothia kiinnittämään huomiota, että täällä nimenomaan asemakaavamerkinnöissä, jotka varsinaisesti määrittelevät tämän asemakaavan, niin tontti 28316 on se missä määritellään se rakennusala. Sehän määrittelee nimenomaan tämän, ei suinkaan se, mitä on havainnekuvissa, kuinka monta pömpeliä sinne on piirretty, että siltä osin teksti on täysin oikein.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tätä Maunulan asemakaavaa on kovasti hehkutettu täällä valtuustossa ja osalle maunulalaisista, isolle osalle se on selvästi suuri, ainakin viestien perusteella suuri asia ja he tiukasti ajavat sitä eteenpäin. Pitää kuitenkin muistaa, että myös iso joukko maunulalaisia suhtautuu vähän skeptisemmin tähän kaavaan johtuen nimenomaan siitä, että palveluiden määrä, yritysten määrä, palvelutarjonta Pakilantien ostoskeskuksen puolella vähenee. Tämä on asia, josta minä olen ollut huolestunut jo pidemmän aikaa. Valtuutettu Koskinen lukikin sen lautakunnassa tekemäni toivomusponnen -tyyppisen asian eteenpäin vietäväksi.

Tässä on ollut sellainen hassu asia, että jos kokoomus on tänä päivänä työväenpuolue, niin Vasemmistoliitto on ollut sitten yrittäjien puolue tässä tapauksessa, koska ollaan pyritty vastaamaan myös tähän ihan perusteltuun asukkaiden huoleen, huoleen siitä, että nämä pienet yritysten toimintamahdollisuudet vähenevät ja toisaalta yrittäjien ymmärrettävään huoleen siitä, mitkä heidän toimintamahdollisuutensa jatkossa ovat. Kaikilta osinhan tämä kaava ei todellakaan turvaa sitä.

Tietysti on Helsingin kokonaiskehityksen kannalta ongelmallista, jos entistä enemmän suuret kauppaketjut valtaavat alaa ja pienillä yrittäjillä ei ole siinä määrin tilaa. Ja tietysti erityisesti oluen ystävänä pidän tärkeänä sitä, että myös ravintolapuolella on laajempaa tarjontaa, että kaikki eivät ole vain HOK-Elantoa tai jotain muuta. Pidän sitä huonona kehityksenä, jos pikku hiljaa kaikkien ostoskeskusten ja muiden, muutama ketju valtaa niin kaupoillaan kuin muilla palveluillaan, joka tapahtuu, ei nyt Maunula erityisesti, mutta esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksella on aika paljon, vaikka siellä ehkä baareja riittää vähän enemmänkin.

Oleellista mielestäni tässä on myös se, että nyt monet yrittäjät menettävät mahdollisuuden toimia, koska niitä ei ole tarpeeksi niitä tiloja. Mielestäni se on kohtuutonta, että sen lisäksi, että menettää toimintamahdollisuuden, myös lisäksi lätkäistään niskaan vielä kiitokseksi ja kättä päälle se, että joutuu kustantamaan ostoskeskuksen purkukulut.

Kaupungillehan tästä on hyötyä, kun ostoskeskus puretaan. Sinne saadaan uusia, tietysti kivijalkoihin uusia toimitiloja, mutta myös toisaalta asuntorakentamista. Eli minun nähdäkseni on ihan kohtuullista, että kaupunki tulisi jollain tavalla vastaan tässä asiassa, että niin kuin yrittäjille "kiitos ja morjens ja purkakaa vielä ja maksakaa koko juttu".

Sen vuoksi oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden nimissä esitän seuraavansisältöistä toivomuspontta:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki osallistuu ostoskeskuksen purkukustannuksiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä Maunulan keskustan ja palvelun kehittämisprosessi on ollut erittäin myönteinen. Asukkaiden ja alueen järjestöjen aktiivinen osallistuminen on ollut suunnittelussa merkittävä.

Asukkaiden ja alueen kehityksen kannalta on tärkeää, että uuteen keskustaan tulee julkisia palveluja. Kaavaesityksessä on niistä mainittu kirjasto ja työväenopisto. Niinpä kaupunginkirjaston ja työväenopiston edustajien osallistuminen suunnitteluun alusta alkaen onkin tärkeää, jotta keskustasta tulisi mahdollisimman hyvin toimiva kokonaisuus. Pelkän liikekeskuksen sijasta Maunulaan tarvitaan kulttuurikeskus, asukkaiden olohuone.

Maunulan omassa aluefoorumissa on keskusteltu paljon elinkaarimallista alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Maunulassa asuu keskimääräistä enemmän ikäihmisiä ja heidän tulotasonsa on myös keskimääräistä pienempi. Moni alueella toivookin, että Pakilantien itäpuolelle kaavoitettuihin asuintaloihin tulisi kaupungin omia palveluasuntoja.

Julkisten palvelujen kehittämisestä riippuu olennaisesti myös se, miten kaavaehdotuksen mukaiset liikenneratkaisut toimivat. Maunulan kautta kulkevan bussijokerin kapasiteetti on jo nyt osoittautunut riittämättömäksi. Niinpä tämä tosiasia? kiirehtiikin raidejokerin suunnittelua ja toteutusta. Ehkä nopein ratkaisu olisi Maunulan sisäisen liikenteen kannalta lisätä bussilinja 62:n vuoroja.

Myös minä teen kaksi toivomuspontta valtuuston hyväksyttäväksi, vaikka valtuutettu Luukkaisen ponnet olivat erinomaisia, nämä ovat hieman samankaltaisia, mutta kuitenkin eri asioita.

Ensimmäinen ponsi:

Kaupunginvaltuusto pitää tärkeänä, että kirjasto ja työväenopisto ovat alusta alkaen mukana Maunulan keskustan suunnittelussa ja että investointisuunnitelmaan varataan määräraha keskustaan tulevia kirjaston ja työväenopiston tiloja varten.

Ja toisena pontena:

Kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään mahdollisuudet rakentaa kaupungin palveluasuntoja Maunulan keskustaan kaavoitetuille asuinkerrostalotonteille.

Puheenjohtaja.

Haluaisin kannattaa valtuutettu Takkisen toivomusponsia.

On mielestäni erittäin hyvä ajatus, että otettaisiin kirjasto ja työväenopisto mukaan tähän suunnitteluun ja erittäin tärkeätä, että varataan määrärahat, että nämä hankkeet oikeasti toteutuvat.

Kirjasto ja muut julkiset hyvin toimivat palvelut ovat niitä tekijöitä, jotka houkuttelevat Helsinkiin lapsiperheitä ja myöskin saavat Helsingissä jo olevat lapsiperheet pysymään täällä kaupungissa.

Ajatus siitä, että tähän palvelujen lähelle laitettaisiin myös kaupungin omia palveluasuntoja on kannatettava ja hyvä. Vanhuksille tämä sijaintipaikka olisi juuri erinomainen, että nämä palvelut olisivat lähellä, niin kaupalliset kuin kunnallisetkin.

Haluan kannattaa myös valtuutettu Arhinmäen toivomuspontta.

On hyvä, jos kaupunki voi tulla vastaan vanhassa ostoskeskuksessa toimivia yrittäjiä niin, että osallistutaan näihin purkukustannuksiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Enrothin huoli liikenteen sujuvuudesta on aiheellista.

Itse uskon, että 1+1-kaistainen katu tässä kohtaa todennäköisesti ei pysty välittämään riittävää liikennemäärää.

Sen vuoksi kannatan valtuutettu Enrothin tekemää toivomuspontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Heti alkuun kannatan valtuutettu Enrothin pontta liikennejärjestelyjen tarkastamisesta, mikäli ne osoittautuvat järjettömiksi.

Pakilantie on tällä hetkellä jo nyt melkoinen, sanoisin suorastaan surmanloukku.

Minua ihmetyttää nämä asiakirjat, mitä minulle on toimitettu. Täällä on vaihtoehto C, joka kuulemma onkin vain luonnos. Sitten sillä ei olekaan mitään merkitystä. Miksi se on täällä mukana, jos sillä ei ole mitään merkitystä? Siinä ei sanota, että on luonnos.

Sitten toinen asia:

Täällä kävi lähetystö, joka kertoi, että ovat kirjelmöineet kovastikin kaupungin kanssa tämän asian kanssa, mutta näistä kirjeistä ei ole merkattu saapuneeksi kuin yksi ainut. Onko siellä diaarissa jotain vikaa? Jos he kertovat näin, en usko, että he tänne valehtelemaan tulivat valtuutetuille. Miten nämä kirjeet eivät ole menneet virkamiesten tietoon? Mielestäni siinä olisi pikkuisen tarkastamisen paikkaa.

Sitten täällä sanotaan liikennejärjestelyistä, että tällä liikenteen vaikeuttamisella halutaan ohjata liikenne muille väylille.

Onko tästä tehty liikennetutkimusta, että missä ne väylät ovat ja miten ne vetävät? Se on niin helppo sanoa, että ohjataan muille väylille, jotka ovat jo valmiiksi tukossa. Ja sitten puhutaan kuitenkin, että pitäisi hiilidioksidipäästöjä vähentää, liikenteen päästöjä vähentää ja niin pois päin, mutta kuitenkin toimitaan täsmälleen päinvastoin, ihan päinvastoin kuin mitä ollaan sovittu ja päätetty. Se on mielestäni kummallista.

Näin ollen, varsinkin kun tässä on vielä, että olisi yksi asia vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, minä ihan härskisti otan ja esitän, että tämä asia palautetaan, asiat selvitetään ja tuodaan uudelleen esiteltäväksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Maunulan asukkaat ovat ansainneet tämän uuden asemakaavan. Sitä on suunniteltu nyt, mitä, seitsemän vuotta olen seurannut tätä. Tämä suunnittelu on ollut todella aktiivista, avointa. Maunulan asukkaat ovat fantastisesti olleet mukana tässä alueensa kehittämistyössä. Tämä on kaikin puolin erittäin hyvä asemakaava.

En ollenkaan usko siihen, että palvelujen määrä nykyisestä vähenee. Nykyiset palveluthan ovat suurimmalta osaltaan kaljakuppiloita ja se nimenomaan on tehnyt Maunulasta turvattoman. Asukkaat eivät toivo näin montaa olutkapakkaa alueelleen. Sinne varmasti tulee olutkapakka, joten oluen ystävä Arhinmäkikin varmasti voi siellä istuskella, mutta se, että siellä on muita palveluja, näyttää nämä liiketilat riittävän siihen. Kaiken kaikkiaan tämä on erittäin hyvin valmisteltu, laajapohjaisesti ja avoimesti valmisteltu.

Toivomus kirjastosta on todella suuri. Se on nyt sellainen asia, joka ... Ehkä sitä voi ponnella sitten edistää. Mutta on pääasia, että tämä asemakaava nyt hyväksytään.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä kaavan valmistelua luonnehti oivallisesti valtuutettu Molander äsken. Siis tässä on todellakin asukkaat saatu mukaan. Ja tässä on kyllä toinenkin puoli. Nimittäin sitten on ollut pienehkö joukko, joka on jarruttanut tätä kaavaa ja tehnyt valituksia.

Minulla on sellainen käsitys - hyvät kollegat - että se tulee koskemaan myöskin tätä päätöstä, että tämä hyvä kaava luultavasti viipyy sen vuoksi, että se jarruttaminen jatkuu ja se on surullista.

Vetoankin siihen, että näin ei meneteltäisi, koska se heikentää niin monen ihmisen asumisolosuhteita.

Täällä on esitetty kahdessakin ponsiesityksessä mahdollisuutta selvittää vanhusten palveluasumista. Valtuutettu Takkisen ponsiesitys on hieman lievempi. Siinä edellytetään, että kaupunki selvittää mahdollisuuksia rakentaa näitä palveluasuntoja. Toisessa on hieman velvoittavampi muoto.

Tässä palveluasunnossa, kun on kysymys siis kaupungin palveluasunnoista, niin ne rakennetaan yleensä palvelukeskusten yhteyteen. Tämä selvittäminen tarkoittaisi sitä, että selvitetään, mihin tulee palvelukeskus ja jos se tulee tuonne, niin silloin olisi loogista rakentaa niitä.

Sen vuoksi Sosialidemokraattinen ryhmä on päättänyt kannattaa valtuutettu Takkisen pontta, ponsi nro 2. Eli kannatan sitä pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minulla on se käsitys, että - siis tämä kaavahan on seissyt nyt puolitoista vuotta valitusten johdosta - tämän valituksen takana on lähinnä yksi taho ja se on alueen suurin kapakkayrittäjä, jolle nyt tästä uudesta kaavasta ei löydy hänen haluamiaan suuria tiloja. Muusta ei ole kysymys.

Minä en näe, että tämän yrittäjän etujen ajaminen on nyt tässä tärkeintä, vaan saada Maunulan asukkaille todella kunnollinen elinympäristö ja hyvä Maunulan keskusta.

Puheenjohtaja.

Tässä kannetaan huolta näistä pienyrittäjistä ja niin kannan minäkin sen verran, että kun HOK-Elanto suurena ja mahtavana rakentaa suuren liikekeskuksen, jossa on varattuna pienyrittäjille tiettyjä tiloja, niin kuinka kauan nämä pienyrittäjät saavat niissä tiloissa olla ennen kuin HOK-Elanto ottaa ja laajentaa toimintaansa näiden pienyrittäjien tiloihin, jottei käy kuten Malmilla on käynyt?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pyydän saada kannattaa toveri Arhinmäen toivomuspontta, joka on varsin yrittäjämyönteinen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Todella pahoittelen, että tuossa oli ponsipapereita niin paljon, että tämä uniikkiasiakirja oli hukkunut niiden sekaan ja tämä tärkeä tiedotus, että asiakirjassa mainittu arvonleikkaussopimus tosiaankin on allekirjoitettu 22.3.2007, eli sekin asia on kunnossa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyy - niin kuin tiedämme - monia hankkeita. Helsinki on seudun joukkoliikenteen suurin toimija. Täällä joukkoliikenne on järjestetty kunnallisen liikelaitoksen puitteissa.

Esityksen mukaan Länsimetron toimintaa palvelevia rakennuksia, tunnelia, raiteita ja laitteita hallitsemaan, ylläpitämään ja kehittämään perustettaisiin osakeyhtiö.

Tähän ehdotukseen liittyy monia kysymyksiä, mutta päätösesityksestä löytyy niihin valitettavan vähän vastauksia.

Esitetyn yhtiöjärjestyksen mukaan keskinäisessä kiinteistöyhtiössä Helsinki hallitsisi metrorataa ja laitteita Helsingin alueella, Espoo taas omalla alueellaan. Osa metroliikenteestä tapahtuisi siten kunnallisen liikennelaitoksen ja osa osakeyhtiön alueella. Lainsäädännön mukaan niissä on erilainen käytäntö arvonlisäverotuksessa, henkilöstön asemassa, kilpailuttamisvelvoitteissa, päätöksenteossa ja hallinnon julkisuudessa.

Kun kysyin virkamiehiltä, miten nämä erilaiset käytännöt aiotaan yhdistää, minulle kerrottiin, että sitä asiaa ei ole vielä selvitetty, se selvitetään sitten myöhemmin.

Pidän aika erikoisena sellaista tapaa perustaa yhtiö, jossa tämänkaltaiset asiat selvitetään joskus myöhemmin tai niitä ei ainakaan valtuustolle päätöksen perustelujen yhteydessä selvitetä.

Kerrotun mukaan Espoo on halunnut yhtiötä. Helsinki ei kuitenkaan ole pääkaupunkiseudulla mikään huutolaispoika, jonka on pakko alistua esimerkiksi joukkoliikenteessä mihin tahansa.

Siksi herääkin tietysti kysymys, mistä tässä oikein on kysymys? Onko länsimetroyhtiö avaus siihen, että Helsingin joukkoliikennettä ryhdytään yhtiöittämään laajemminkin?

Tätä huolenaihetta lisää mielestäni pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan joukkoliikennetyöryhmän toimeksianto, jonka mukaan selvittelykohteena ovat joukkoliikenteen suunnittelun, operoinnin ja liikennevälineiden omistusmallit ja jopa kokonaisvastuun siirtäminen yhtiölle.

Meillä bussiliikenteen kilpailuttamisesta ja muualla maailmassa myös raideliikenteen kilpailuttamisesta saaduista kehnoista kokemuksista huolimatta Matti Vanhasen uusi hallitus on kirjannut ohjelmaansa rautatieliikenteen mahdollisen kilpailuttamisen ja aivan erityisesti sen kilpailuttamisen pääkaupunkiseudulla.

Kysynkin asianomaiselta kaupunginjohtajalta, miksi Länsimetroa koskevassa esityksessä ei ole selvitetty vaihtoehtoja yhtiömallille, liikelaitosmallia, kuntayhtymämallia, mahdollisesti Länsimetron rakentamisen aikana vielä syntyviä, lainsäädännön uudistusten myötä syntyviä uusia malleja? Entä miten on aiottu sovittaa yhteen yhtiömalli ja kunnallinen liikennelaitos?

Lopuksi esitän seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo kaupunginvaltuuston keskusteltavaksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan joukkoliikenneryhmän esitykset ennen kuin neuvottelukunnassa tehdään niitä koskevia päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hakaselle haluaisin vain todeta, että saman tyyppisiä pohdiskeluja osittain kävimme me myöskin meidän ryhmässämme. Mutta nyt kysymys on kuitenkin infran rakentamisesta ja sen ylläpidosta. Iso kysymys on todellakin sitten se, kun aikanaan tehdään ratkaisuja liikennöinnin osalta.

Meidän ryhmämme näkökohta on se, että se, että nyt tehdään keskinäinen yhtiö, ei ole ennakkoratkaisu liikennöinnin osalta.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

Vastauksena valtuutettu Hakasen kysymyksiin esitän seuraavaa:

Se miten Länsimetro yhdistetään Helsingin metroon, ilmenee liitteenä olevasta osakassopimuksesta, jonka kohta 14 lukee: "Valmistuttuaan Länsimetro tulee olemaan osa Länsimetron ja jo olemassa olevan Helsingin metron muodostamaa pääkaupunkiseudun metroa. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun metron hallinnointi, ylläpito, huolto ja valvonta ja kehittäminen järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja toteutetaan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti Helsingin metron olemassa olevan organisaation toimesta."

Ja se, miksi näitä muita organisointivaihtoehtoja tälle kiinteistöyhtiölle ei selvitetty, se johtuu lähinnä siitä, että yhtiömuoto oli yksi Espoon kaupunginvaltuuston ehdoista Länsimetron toteuttamiselle ja Helsinki ei halunnut viivästyttää tämän monta vuosikymmentä valmistellun ja toivotun hankkeen toteutumista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiinnitin samaan asiaan huomiota kuin valtuutettu Hakanen.

Tässä lukiessa kuulosti suorastaan kehnolta sopimukselta, kun siellä lukee, että "arvonlisäveroseuraamukset selvitetään ensi tilassa", että ensin sovitaan ja sitten vasta selvitetään, mitä tapahtui, varsinkin kun apulaiskaupunginjohtaja Sauri sanoi, että se oli niin kuin heti lähtiessä selvä, että siitä tulee osakeyhtiö.

Muistan, kun Hakamäentien urakoita täällä päätettiin, sitä isoa hanketta, niin silloinkin jännättiin, tuleeko arvonlisäverot maksettavaksi vai ei, vaikka ei ollut kysymyksessä osakeyhtiö. Ja nyt näyttää olevan todennäköisempää vielä, että arvonlisäverot tulee maksettavaksi, kun on osakeyhtiö.

Olisi hyvä tietää päättäessä, että tapahtuuko näin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysyn kaupunginjohtajalta, kuinka menetellään, jos listateksti tulee hyväksytyksi? Mikä on menettely käytännössä?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Niin kuin asiaa käsitellessä aikaisemmin mainitsin, tämä kyseinen, siis viimeinen kappale sivulta 5 kaupunginvaltuuston listalta, on suoraan kirjoitettu olemassa olevasta laista. Näin ollen se on ikään kuin varman päälle. Se on lain mukainen. Käytännössä sitten, kun tämä asia tulee ja jos se tulee ajankohtaiseksi, niin silloin - niin kuin lain tulkinnassa yleensäkin - tulkitsemme sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tänään olemme saaneet lukea lehdestä, kuinka Helsingin kaupunginvaltuuston päätös nimittää Paavo Voutilainen sosiaalijohtajan virkaan, on kumottu hallinto-oikeudessa kelpoisuutta koskevalla perusteella.

Ja nimenomaan haluaisin todeta, että meillä ryhmässä me totesimme tämän ongelman jo silloin. Tiesimme, että näin on. Sitähän ei otettu huomioon. Sille ei annettu mitään merkitystä.

Tämä kelpoisuutta koskeva ongelma on sen kaltainen - valtuutettu Zyskowicz - että se ei paljon ongelma parane siitä, että joku mba-tutkinto suoritetaan. Kysymys on sosiaalityön tai sosiaalipolitiikan pääainetutkinnoista. Yliopistoihmisenä satun tietämään, mitä se merkitsee.

Välttääksemme tällaisen ongelman, tein teknisen lisäyksen kohtaan 4, joka ei kelvannut kokoomukselle eikä vihreille. Ei voitu korjata tällaista asiaa, siis menettelyä, johon on pakko ryhtyä, jos tällainen tilanne syntyy. Oletteko te valtuutetut sitä mieltä, että valtuusto ei saisikaan selvitystä henkilöiden kelpoisuudesta, vaan se päätettäisiin ilman?

Peruutan oman esitykseni. Katsotaan, miten toimitaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä on hyvin moniportainen asia, joten etenen tässä järjestyksessä kuin ne tässä listallakin on.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on tänään käsitellyt asiaa. Ja minulla on nyt sitten ilo ja kunnia esittää kohtaan a) eli kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi Juha Hakolaa, kohdassa b) kaupunginhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Suvi Rihtniemeä, kohdassa c) Suvi Rihtniemen uudeksi varajäseneksi Lea Saukkosta ja sitten vielä, koska Juha Hakola siirtyi varajäsenen tehtävästä varsinaiseksi jäseneksi, esitän Irmeli Walldén-Pauligin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Matti Enroth.

Hyvät valtuutetut.

Neljäkymmentäviisi vuotta sitten kesäkuussa Leena Kautto tuli kaupungin palvelukseen. Hän on tehnyt monipuolisia töitä kaupunginvaltuuston työn helpottamiseksi ja parantamiseksi vuodesta 1971 alkaen, koko tämän valtuustosalin toiminnan ajan.

Leena Kautto on jäämässä eläkkeelle. Tämä on hänen viimeinen valtuustokokouksensa.

Minä haluan kaupunginvaltuuston, meidän kaikkien puolesta Leena Kautto kiittää sinua korkealla ammattitaidolla, sydämellä ja antaumuksella, palvelumielellä tehdystä työstä valtuustotyön hyväksi. Tiedän, että työtoverisi ovat kertoneet, miten hyvä työtoveri, esimies sinä olet ollut.

Me kaikki valtuutetut toivotamme sinulle hyviä eläkepäiviä ja kiitämme sydämellisesti työstäsi, ja haluan ojentaa sinulle tämän kukkakimpun valtuuston puolesta

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Outi Ojala Antti Vuorela

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu