Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Lapsettomuus on vaikea ongelma. Adoptioprosessiin ryhtyminen vaatii pitkän miettimisen. Nyt useat maat, kuten Kiina on vähentänyt adoptoitavaksi annettavien lasten määrää. Tämä on merkinnyt, että adoptioaika on venähtänyt erittäin pitkäksi.

Pulmaa pahentaa se, että adoptioon ryhtyvän pariskunnan on odotettava kauan pääsyä tutkimukseen, jossa selvitetään, ovatko he kykeneviä adoptiovanhemmiksi. Tämän odotusajan kestosta ei ole säädetty lakia, joten prosessin kesto on kiinni kaupungin halusta järjestää tarvittavat palvelut.

Kysyn, mitä Helsingin kaupunki tekee ja kuinka se aikoo nopeuttaa prosessia, jotta adoptiovanhemmiksi haluavat helsinkiläiset pääsisivät mahdollisimman pian haastatteluun ja odottamaan omaa adoptiolastaan?

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Lipposen kysymykseen vastaan kunnioittavasti seuraavaa:

Helsingin sosiaalilautakunnalla käytännössä sosiaaliviraston lapsiperheiden vastuualueen perheoikeudellisten asioiden yksiköllä on sosiaali- ja terveysministeriön alaisen adoptiolautakunnan lupa toimia yhteistyössä kansainvälisissä adoptioissa Thaimaan, Etelä-Afrikan, Kolumbian ja Viron adoptioviranomaisten kanssa. Muiden palvelunantajien eli Pelastakaa Lapset ry. ja Interpedia rf., yhteistyökumppani Kiina on huomattavasti vähentänyt adoptioita ulkomaille. Uusiin kontakteihin olisi tarvetta myös siitä syystä, että kiinnostus kansainväliseen adoptioon kasvaa jatkuvasti. Uusien kontaktien luominen vaatii kuitenkin pitkän ajan. Näin ollen ei ole ollut helppoa löytää maita, joiden toiminta on eettisesti varmalla pohjalla ja toiminta Haagin sopimuksen mukaista.

Adoptioneuvonta puolestaan on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Sen saaminen ei kuitenkaan kuulu ns. subjektiivisiin oikeuksiin. Adoptioneuvonnassa selvitetään perheen soveltuvuus adoptiovanhemmiksi.

Vaikka sosiaalivirastossa on voitu tilapäisesti lisätä resursseja adoptioneuvontaan vakanssijärjestelyjen ja määräaikaisen STM:n rahoittaman adoptiohankkeen avulla, jono on entisestään kasvanut. Huhtikuun 2007 lopussa jonossa oli jo yli 100 hakijapariskuntaa tai hakijaa. Odotusajan arvioidaan nyt olevan 14 kuukautta. Vakanssijärjestelyjen avulla on tarkoitus saada adoptioneuvontaan 1.9.2007 lukien yksi uusi sosiaalityöntekijän vakanssi. Tämän arvioidaan lyhentävän jonoa usealla kuukaudella.

Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Björklund vastauksesta. Tämä on todellakin merkittävä pulma ja odotusaika on aika kohtuuton näille perheille.

Toivon, että kun tämä asia on nyt havaittu ja ongelma todettu ja on ryhdytty toimenpiteisiin, että siihen saadaan sitten uusi vakanssi tätä jonoa lyhentämään, niin asia alkaisi sitten rullata ja ei unohtuisi sitten pelkästään tämän kyselytunnin puitteisiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni kaupungin adoptioneuvonta sekä adoptioiden järjestäminen on erinomaisen tärkeää toimintaa. On tietysti ilahduttavaa, että nyt demariryhmästäkin tätä asiaa puolustetaan, koska tätähän aikanaan, nimenomaan tätä adoptiopalvelua, yritettiin lakkauttaa. Silloin demareissa oltiin toista mieltä. Mutta hyvä, että mieli muuttuu.

Ehdottomasti tämä vakanssi adoptioneuvontaan on erinomaisen kiireellinen. Sen jälkeenhän on vielä jono varsinaiseen adoptioon. Itse asiassa mielestäni myös Helsingin adoptiopalvelua pitäisi yrittää nopeuttaa. Olisi tietysti hyvä, kun muutenkin halutaan lapsiperheitä puolustaa, että adoptioita saataisiin tehtyä kohtuullisessa ajassa. Sehän on myös perheille aika tuskaista jonottaa vuosia näihin palveluihin.

Joten hyvä, että neuvonnan vakanssit kasvaa. Toivottavasti myös ihan siellä adoptoinnissa saadaan sitten lisää maakontakteja. Tällä hetkellähän - jos ei tilanne nyt ole muuttunut - on Helsingin kaupungilla ainoat kontaktit esimerkiksi Kolumbiaan.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan kiittää apulaiskaupunginjohtaja Björklundia vastauksesta. Siinä nostettiin esille juuri ne olennaiset asiat tämän kansainvälisen adoptiotoiminnan neuvontajonojen kohdalla.

Itse asiassa esimerkiksi Keski-Suomessa kansainvälisen adoptiotoiminnan neuvontaan voi päästä muutamassa kuukaudessa. Meillä tosiaan aika on tällä hetkellä noin 14 kuukautta, mikä on aivan niin kuin inhimilliselläkin mittakaavalla liian pitkä.

Tein itse aiheesta talousarvioaloitteen. Oli kiva kuulla, että siihen on vastattu eli yksi uusi sosiaalityöntekijä on tulossa asiaan.

Kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, että meillä on edelleen toinen epäkohta, josta puhuttiin valtuustossa viime syksynä, eli adoptoivat kaupungin työntekijät eivät saa yhtä pitkää vanhempainlomaa kuin biologiset vanhemmat. Tämä on vielä sellainen epäkohta, joka on edelleen meidän työnantajapolitiikassamme korjaamatta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Adoptio on arvokas asia. Jos lapsi saa rakastavan ja turvallisen perheen, se on hieno asia.

Haluan tuoda esille kolme näkökohtaa.

On tärkeää, että adoptiovanhemmat antavat lapselle pysyvän ja rakkaudellisen kodin. Adoptoitu lapsi tarvitsee erityisesti pysyvää kotia. Jos adoptiokoti hajoaa ja vielä riitaisasti, niin tällä lapsella voi olla kaksinkertainen kokemus hylkäämisestä. Ensin biologisten vanhempiensa suhteen ja sitten vielä tämä vahvistuu tällä uudella prosessilla. Sen takia perheen pysyvyys on hyvin tärkeä asia.

Toiseksi:

Adoptiokysymystä tai sen tekee vaikeammaksi ja sitä aiheuttaa, tätä tarvetta se, että tänä päivänä toiveet lasten saannissa usein lykkääntyvät turhan myöhäisiksi ja sitten voi ollakin, että huomataan, ettei lapsia enää saada. Olisi suotavaa, että lapset saataisiin aikaisemmin ja yhteiskunta voisi toimia sillä tavalla, että se tehtäisiin paremmin mahdolliseksi.

Kolmanneksi:

On syytä muistaa, että Suomessa kuolee vuosittain noin 11 000 lasta abortin seurauksena. Adoptiolasten saanti helpottuisi huomattavasti, jos merkittävä osa näistä lapsista saataisiin pelastettua ja jos ei heidän omat vanhempansa koe heitä voivansa hoitaa, niin silloin heidät voitaisiin antaa adoptoitaviksi.

Haluaisin vielä valtuutettu Hellströmille sanoa tiedoksi, että en ole koskaan enkä muista, että kovin moni demariryhmässä olisi vastustanut ja ollut lakkauttamassa adoptiotoimintaa Helsingissä. Ehkä jotain joku on ollut mieltä. Tämä on valtuutettu Hellströmille selkeästi näin julkisesti kerrottavana.

Sitten haluaisin myös valtuutettu Hellströmille huomauttaa siitä, että Sosialidemokraattinen ryhmä on aina pyrkinyt toimimaan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja pitää sitä erittäin tärkeänä. Sitä varten tätä hyvinvointiyhteiskuntaa päiväkoteineen, peruskoulujärjestelmineen alettiin rakentamaan silloin 1960-luvulta. Toki korjattavaa on ja parannettavaa ja kehitettävää aina riittää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Myöskin itselläni vastaus valtuutettu Hellströmille, kun hän totesi, että sosialidemokraatit olisivat aikanaan olleet lakkauttamassa adoptiotoimintaa.

Tuo muistikuva on virheellinen. Olimme tukemassa sitä näkemystä, että adoptiotoiminta tulisi järjestää seudullisesti pääkaupunkiseudun yhteishankkeena, jotta se ei olisi pelkästään Helsingin kustannettavana, koska tätä palvelua tarvitaan pääkaupunkiseudulla laajemminkin, ei pelkästään pääkaupungissa.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Lautakunnassa kun ollaan käsitelty tätä asiaa aiemmin, talousarvion yhteydessä mm., niin neuvonnan lisäämistä ovat mielestäni kaikki kannattaneet. Sitten se, kuinka paljon kaupunki järjestää sitä välitystoimintaa omana toimintana, siitä on ollut erimielisyyksiä, joista tässäkin varmaan oikeastaan varsinaisesti on puhuttu näissä eri ryhmien heitoissa nyt viime puheenvuorojen aikana.

Mielestäni pidän erittäin tärkeänä tätä kyselytuntikysymystä. Se on ajankohtainen. On erittäin tärkeää, että adoption kriteerit säilyvät korkeina ja että siihen on riittävästi ihmisiä sitten tapaamassa perheitä, että se alkuvaihe ei turhaan pitkittyisi.

Rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Moisio muistutti siitä, että Helsinki myöntää adoptiovanhemmille vanhempainlomaa. Huomaan, että keskustelu sen loman pituudesta selvästikin jatkuu.

Se ero, joka adoptiovanhempien vanhempainlomaan tuolloin aikanaan tuli määritellyksi - oliko se nyt viikon mittainen? - perustui siihen arvioon, että biologisen vanhemman, äidin osalta, otettiin huomioon synnytyksen aiheuttama fyysinen rasitus, joka oli selitys sille, että adoptiovanhempien vanhempainloma on jonkun verran lyhyempi.

Ihan selvyyden vuoksi on syytä muistuttaa, että taitaa olla kovin harva kunta ja kaupunki tässä maassa, joka tällaisen adoptiovanhempien vanhempainloman myöntää. Helsinki on tietysti ylpeä siitä, että me näin teemme.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lehtien palstoilla kaupunkilaiset kertovat, miten autoja pysäköidään jatkuvasti laittomiin paikkoihin eikä asialle tehdä mitään. Kesäaikana tällainen käyttäytyminen vain lisääntyy. Laiton pysäköinti haittaa kaupunkilaisten liikkumista. Mm. lastenvaunujen kanssa liikkuminen on hankalaa.

Kaupunkilaiset myös kyselevät, mihin he voisivat ottaa yhteyttä, kun tällainen toiminta omilla nurkilla on jatkuvaa ja pysyvää. Nyt sellaista tietoa ei ole helposti saatavilla. Kaupunkilaisten mielestä pysäköinnin valvontaa tehostamalla ja tekemällä esitykset asianomaiseen ministeriöön laittomasti pysäköityjen autojen pyörien lukitsemisesta voitaisiin saada asia eteenpäin.

Kysyn asianomaiselta apulaiskaupunginjohtajalta, mihin toimiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä pysäköinnin valvonnan resurssien lisäämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi ja aikooko kaupunki tehdä esityksen valtiovallalle laittomasti pysäköityjen autojen paikalleen lukitsemisesta?

Ordförande, bästa fullmäktige. Puheenjohtaja, parhaat valtuutetut.

Vastauksena valtuutettu Anttilan kysymykseen esitän kunnioittavimmin seuraavaa:

Ajoneuvon lukitseminen virheellisen pysäköinnin vuoksi edellyttää tätä koskevaa lainsäädäntöä. Kaupunki teki asiasta aloitteen liikenne- ja viestintäministeriölle jo 1990-luvun alussa. Aloite ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin oikeusministeriön torjuessa hankkeen. Oikeusministeriön mukaan asiaan liittyi olennaisia kansalaisten oikeusturvaa ja omaisuuden suojaa koskevia kysymyksiä. Lainsäädännön muutokset edellyttäisivät mahdollisesti perustuslain säätämisjärjestystä.

Asiaa käsiteltiin uudelleen vuoden 2005 lopulla tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta. Kaupunki teki kesäkuussa 2006 esityksen liikenne- ja viestintäministeriölle nykyisen pysäköintivirhemaksujärjestelmän toimivuuden selvittämisestä. Selvityksen perusteella uuden seuraamusjärjestelmän tarvetta voitaisiin arvioida ja tarvittaessa käynnistää erikseen lain valmistelutyö. Tällä hetkellä asia on oikeusministeriössä odottamassa käsittelyä. Ehkäpä oikeusministeri ottaa asian etenemisen seuratakseen.

Pysäköinninvalvonnassa on 60 pysäköinnin tarkastajan ja kolme johtavan pysäköinnin tarkastajan vakanssia. Vakanssien päätettynä pitäminen on työlästä, sillä vajausta aiheutuu mm. muihin tehtäviin siirtymisistä sekä erilaisten virka- ja perhevapaiden vuoksi. Pysäköinnin tarkastajien rekrytointia on pyritty nopeuttamaan, tosin kaupungin täyttölupamenettely vie sekin oman aikansa.

Kaupunkilaiset voivat tehdä ilmoituksen liikennettä tai kulkemista haittaavasta pysäköinnistä virka-aikana rakennusviraston asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu välittää valvontapyynnöt johtaville pysäköinnin tarkastajille. Virka-ajan ulkopuolella käytössä on päivystävä numero, joka ilmoitetaan asiakaspalvelun nauhoitetussa puhelintiedotteessa sekä rakennusviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hkr.hel.fi/pysakointi. Asiakaspalvelussa otetaan vastaan valvontapyyntöjä arkisin klo 8.15 - 16, päivystysnumerossa arki-iltaisin klo 20:een saakka, lauantaisin klo 9 - 15 ja sunnuntaisin klo 12 - 18. Näiden aikojen ulkopuolella valvontapyynnön voi esittää poliisille, jonka valvonta on ympärivuorokautista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Sauria. Hyvä, että lain valmisteluesitys on meneillään ja että myöskin resursseja on suunnitteilla lisätä.

Kysymyksessäni on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin jalankulkijoiden näkökulma ja sitten julkisen liikenteen näkökulma.

Tällä hetkellä kun kävelee kaupungilla, niin nimenomaan esimerkiksi ns. jalankulkijakaduilla on jatkuvasti väärin pysäköityjä autoja ja myöskin jalkakäytävillä pysäköidään autoja väärin.

Julkisen liikenteen kaistat, jotka kaupungin rakennustyömaiden takia ovat vielä hankalammat, niin olen itse nähnyt muutaman kerran, kun bussi ja ratikka odottavat takana, kun on väärin pysäköityjä autoja. Esimerkiksi viimeksi Snellmaninkadun ja Liisankadun kulmauksessa ratikka ei päässyt kääntymään, kun siinä oli väärin pysäköity auto.

Tämähän ei suinkaan ole tarkoitus, että julkinen liikenne häiriintyy niin, että meillä on väärin pysäköityjä autoja. Kaupunki on kuitenkin kaavoittanut sekä kadunvarsipysäköintiä että paikoitusluolia ja tavoitteena on, että ihmiset käyttäisivät näitä kaupungin kaavoittamia paikkoja ja saataisiin säännöt ja julkinen liikenne ja jalankulkuliikenne toimimaan joustavasti. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että pysäköinninvalvonnan resursseja lisätään jatkossa ja tätä toimintaa tehostetaan niin, että meillä on olemassa pelisäännöt kaikille, sekä jalankulkijoille, julkiselle liikenteelle että autoille. Ketään ei tarvitse syyllistää turhaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

I den här formen skulle nog inte några sådana här hjullås hjälpa saken över huvudtaget. Den avskräckande effekt som böteslappen har är ungefär samma som vad hjullås eventuellt skulle ha. I det enda fallet som jag skulle kunna tänka mig att det skulle ha någon nytta är om de skulle sättas på utländskt registrerade bilar, enbart då när de är felparkerade i syfte att få in en större andel av böterna, eftersom vi vet att det är stor skillnad i andelen böter som betalas av ägare till finskt registrerade bilar och ägare till utländskt registrerade bilar. Men det här kan vara ganska svårt lagligt sett att arrangera, om det nu är så att Anttila vill ha hjullås på bilar som är speciellt olämpligt parkerade så gör det ju saken bara värre om t.ex. spårvagnen inte kommer fram. Om man sedan låser den där bilen där så kommer väl inte spårvagnen fram på en ännu längre stund. Jag ser inte riktigt poängen med det här. Däremot har vi ju redan i bruk ett system där man kan ringa efter att en bil helt enkelt förs bort om den är parkerad t.ex. på skyddsvägen eller framför en portgång.

Ytterligare så vill jag säga allmänt om det här att effekten av att man får böter finns redan i dag. Det om vi höjer t.ex. bötesbeloppet som är en av de här sakerna som har diskuterats, att staden för vidare till ministeriet en önskan om ändring av lagen, så har knappast någon önskvärd effekt. Böteslappen är helt tillräckligt hög för att avskräcka som det är nu. Problemet är det att det finns så litet parkeringsplatser att många ser sig tvungna att parkera fel eller är lata och parkerar fel. Men att höja summan tror jag inte har någon effekt och sedan ännu avslutningsvis tror jag att det viktigaste skulle vara inte skapa nya tjänster till parkeringsövervakningen men se till att de tjänster som finns alltid är besatta och så fort som möjligt besätta eventuella lediga och jag tror att den här diskussionen om de tjänsterna säkert går litet hand i hand med diskussionen om t.ex. sjukvårdare och socialarbetare, skolpersonal. Lönerna är i lägsta laget och om vi vill ha mindre omsättning på de här tjänsterna så kanske man måste fundera på vad vi kan erbjuda.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ottamatta nyt kantaa siihen, olisiko pyörien lukitseminen parannus nykyiseen tilanteeseen, on kuitenkin erittäin hyvä, että valtuutettu Anttila on kiinnittänyt huomiota liikennekulttuuriin juuri pysäköinnin kannalta.

Väärin pysäköinti on varsin ongelmallista esimerkiksi Bulevardilla, jossa pyörätie on varsin kapea. Usein juuri väärin pysäköidyt autot katkaisevat pyöräilyliikenteen ja siitä on todellista haittaa sekä pyöräilijöille että jalankulkijoille. Erityisen huolestuttavaa on se, että ilta-aikaan pysäköintikulttuuri on mennyt todella huonoksi. Olen usein puhunut vanhan jäähallin edessä tästä pysäköinnistä. Siinä näyttää olevan kaikkein turvallisinta, kun vetää reilusti puistoon pysäkkiin, niin ei kuulemma pysäköinninvalvojatkaan sinne ulotu, vaan silloin pitäisi olla poliisin asialla.

Tässä mielessä olisi tietysti syytä, että pysäköinninvalvonta ja poliisi kävisivät entistä paremmin yhteistyökeskusteluja näistä asioista. Ymmärrän, että poliisilla on tässä kaupungissa paljon muitakin huolia kuin pysäköinti. Pysäköinninvalvonnan pitäisi huolehtia se pääasiassa, mutta joissain räikeimmissä tapauksissa tarvitaan myös poliisitoimia.

Kaiken kaikkiaan kysymys on koko liikennekulttuurista, kaupunkikulttuurista. Tässä mielessä pysäköinti on yksi osa sitä. Toivottavasti siihen saadaan parempi kuri aikaiseksi kuin tänään on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen hyvin samaa mieltä valtuutettu Oker-Blomin kanssa siitä, että joissakin tapauksissa pyörien lukitseminen voi suorastaan huonontaa tilannetta, että pitäisi ehkä pyrkiä sellaiseen mahdollisuuteen, että väärin pysäköity auto voitaisiin hinata pois tai muulla keinoin toimittaa pois ja väärin pysäköijä joutuisi lunastamaan sen, mielellään aika korkeaa maksua vastaan. Tällä voisi olla huomattavasti parempi toimivuus kuin tällä nykykäytännöllä, jossa todellakin, kuten valtuutettu Anttila sanoi, raitiovaunut joutuvat joskus odottamaan harmillisen pitkään.

Olen myös hyvin huolissani väärin pysäköinnistä sekä puistoissa että etenkin kävelykaduilla. Varsinkin Mikonkadun tilanne on hyvin surullinen. Sitä käytetään ikään kuin kaupungin keskeisenä, hyvin halpana pysäköintialueena, vaikka siinä minun mielestäni on kyllä kävelykadun liikennemerkki. Tähän toivoisin tehokkaampaa valvontaa. Erityisesti ilta-aikana, vaikka alueella partioi myös poliisipartioita, väärin pysäköintiin ei puututa. Kaupungin pysäköintivalvontaa pitäisi pyrkiä suuntaamaan siten, että valvonta olisi tehokasta myös virka-ajan ulkopuolella ja myös ihan kaupungin keskustan ulkopuolella. Täällä tietysti se tilanne on kaikkein harmillisin tällä hetkellä.

Pysäköintivirhemaksu on liian alhainen. Kuten valtuutettu Oker-Blom totesi, silläkään ei ole ennaltaehkäisevää vaikutusta. Liikenteen eri pummeja pitäisi kohdella myös taloudellisesti hyvin samalla tavalla. On käsittämätön epäsuhta, että joukkoliikenteen tarkastusmaksu on korkeampi kuin väärinpysäköintimaksu.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä valtuustossa ollaan oltu monesti hyvin huolissaan joukkoliikenteen pummilla matkustamisesta ja ihan oikein ollaan siitä huolissaan. Hyvä, että myös pummilla pysäköinnistä ollaan huolissaan.

Jos ajatellaan niitä toimia, mitä kaupunki on tehnyt pummilla matkustamista vastaan, tarkastusmaksua on nostettu, tarkastajien määrää on nostettu. Itse asiassa tänä päivänä pummilla matkustamisesta mätkäistään kaksinkertainen tarkastusmaksu suhteessa pummilla pysäköintiin. Eikö nyt olisi loogista, että kaupunki toimii ihan samalla lailla tässä tilanteessa, 40 eurosta 80 euroon ja lisää tarkastajia? Se on, mikä on ollut täällä resepti pummilla matkustamiseen. Ero vaan pummilla matkustamisella ja pummilla pysäköinnissä on se, että pummilla matkustaminen toki vähentää lipputuloja ja sitä kautta heikentää joukkoliikenteen mahdollisuuksia, mutta se ei ole samalla lailla keneltäkään pois kuin pummilla pysäköinti tai pummilla bussikaistalla ajaminen. Kun pummilla pysäköi raitiovaunukiskoille tai sellaiseen paikkaan, jossa huonosti bussi pystyy ahtaasti liikkumaan, niin se pysäyttää koko joukkoliikenteen. Eli tämä on se iso kysymys.

Meidän pitää kehittää sitä, että on mahdollisuus jättää yksityisauto parkkipaikkoihin, metro- ja juna-asemille, tulla sieltä joukkoliikenteellä keskustaan. Samalla pitää erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että pidetään kävelykadut todellisina kävelykatuina.

Valtuutettu Lehtipuu nosti esiin Mikonkadun. Itse haluan nostaa esiin Iso-Roobertinkadun, jossa välillä tuntuu, että on turvattomampaa kävellä Iso-Roobertinkadulla kuin olisi kävellä esimerkiksi Annankadulla autokaistalla. Siellä autot väistävät sitä hullua, joka kävelee autoväylällä, mutta kun Iso-Roobertinkadulla kävelykadulla kävelee, niin autoilijat tuntuu pitävän sitä törkeänä, kun on auton edessä.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että pysäköintivirhemaksuja pitäisi nykyisestään nostaa.

Olen itsekin kuullut tuntemieni autoilijoiden kuvauksia siitä, kuinka monta kertaa on taloudellisesti kannattavaa pysäköidä väärin kaupungissa, koska sakko tulee niin harvoin kohdalle.

Ja olen samaa mieltä ja jaan tämän huolen siitä, että pyöräteiden lisäksi kävelykadut tuntuvat olevan vapaata pysäköintialuetta. Me olemme olleet huolissamme siitä, miten kauppiaiden A-standit tukkivat kaduilla liikkuvien mahdollisuudet ja esimerkiksi ovat esteenä näkövammaisten liikkumiselle. Sanoisin, että kävelykaduilla kyllä suurempi uhka ovat todellakin nämä väärin pysäköidyt autot.

Väärin pysäköidyistä autoista koituu kaupungille myös merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi keväisen katujen puhdistuksen tieltä, kun hinataan väärin pysäköityjä autoja pois, niin virkamiesten arvioiden mukaan siitä syntyy 600 000 euron kustannukset joka vuosi, jolle varmasti keksisimme täällä valtuustossa paljon parempaakin käyttötarkoitusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Anttilan kysymys on ajankohtainen.

Seuraan Kasarmitoria. Sen pysäköintipaikat poistettiin. Nyt siellä pysäköidään laittomasti. Ei siinä maksujen korotukset auta. (Välihuuto!)

Tässä kaupungissa halutaan asua myös keskustassa. Asukkaat ja kaupungissa asioivat tarvitsevat myös pysäköintipaikat.

Parkkipaikkoja on toistuvasti vähennetty. Asukkaita on tullut lisää. Lisäpaikkoja ei ole läheisyydessäkään. Tämä pysäköintikulttuuri on autopaikkojen vähentyessä heikentynyt koko ajan. Kaupunkiin siis tarvitaan lisää paikkoja. En usko, että maksukorotuksilla, ainakaan kohtuullisilla maksukorotuksilla, tämä meno muuttuu mihinkään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

40 euron sakko on kuitenkin jo niin iso, että sillä on haettu vaikutus eli ei pysäköidä väärin, jos on mahdollista löytää laillinen paikka. Mahdollisesti on jotain sellaisia ihmisiä, jotka parkkeeraavat laillisesti ja jättävät maksamatta ja maksavat sen sakon silloin tällöin. Mutta kysymys ei ole siitä, että saadaan mitään ongelmia ratkaistua sillä, että korotetaan se summa. Se on aivan tarpeeksi suuri nykyisellään.

Ja taas sorrutaan siihen, että - (Välihuuto!) Ole nyt hiljaa siellä, kun minä puhun - täällä laitetaan kaikki autoilijat, kaikki auton omistajat samaan kategoriaan, ikään kuin kaikki väärin pysäköidyt autot, jotka sakotetaan, ovat sellaisia tapauksia, jossa liikennettä haittaa tai jossa vähintään pyörätie katkaistaan tai ihmiset eivät pääse porttikongista sisään tai ulos. Näissä tapauksissa meillä on jo se poishinausmahdollisuus. Hyvin paljon sakotetaan kuitenkin ihan tavallisia, yleensä hyvin pysäköityviä helsinkiläisiä, jotka tekevät virheen tai on joku muu yksinkertainen väärin pysäköityminen.

En näe ollenkaan sitä, että mikä yhteys tähän on pummilla matkustamiseen ylipäätään. Ja sitä paitsi, jos auto on ratikkakiskoilla, niin sitten hinataan se hyvin nopeasti siitä pois. En tiedä, lämmittäisikö valtuutettu Arhinmäen sydän, että henkilö, joka pysäköityy niin, että kaikki ratikat jäävät sinne paikallaan, maksaa 80 euroa 40 euron sijasta. Ei tässä ole mitään tolkkua, nyt tässä keskustelussa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin valtuutettu Oker-Blomin viimeiseen puheenvuoroon.

Toteaisin, että varmaan valtaosa autoilijoista käyttäytyy niin kuin yhteiset pelisäännöt edellyttävät tässä kaupungissa niin, että jalankulkijoilla, julkisella liikenteellä ja autoilijoilla on samanlaiset mahdollisuudet liikkua kaupungilla. Ja se joukko, joka sitten systemaattisesti tai muuten huolimattomasti aina rikkoo näitä pelisääntöjä, niin kyllä on aivan oikeutettua, että se joukko myöskin pannaan vastaamaan tekemästään haitasta. Siitä nyt on tällä hetkellä kysymys.

Toteaisin valtuutettu Urholle, että toisin kuin hän sanoo, niin autopaikkoja on lisätty kaupungissa. Niitä on tehty niin, että kadunvarsipysäköintiä on vähennetty ja vastaavasti on paikoitusluolia maan alle lisätty. Joten niiden käyttö pitää myöskin olla, niistä joutuu maksamaan. Mutta se on ollut myöskin kaupungin tahto, että näin tehdään.

Kadut on tarkoitettu ihmisten liikkumista varten eikä suinkaan niin, että autot siellä jatkuvasti joko väärin taikka oikein pysäköityinä seisovat. Lyhyttä asiointipysäköintiä varten on selvästi kaavoitettu tietyt paikat. Eli kaupungilla on periaatteessa olemassa selkeät pelisäännöt. Nyt on kysymys niiden noudattamisen valvonnasta.

Toivoisinkin, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri ryhtyisi tässä asiassa sillä tavalla toimenpiteisiin, että näitä ehdotuksia, mitä täällä nyt on ollut pysäköintivirhemaksujen nostamisesta, autojen lukitsemisesta, pyörien lukitsemisista, joka on ihan kansainvälinen käytäntö, on aivan mahdollista tehdä ja muut ne lailliset tehostamiskeinot, myöskin pysäköinnin valvojien palkkausta tai työoloja kehittämällä niin, että voidaan valvontaa tehostaa. Kunnollinen ohjelma kaupunginhallitukseen.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on sanottu, että bussi liikkuu ahtaasti meidän kaduillamme ja väärin pysäköidyt autot haittaavat liikennettä.

Mielestäni silloin on kysymyksessä suunnitteluvirhe, jos bussi ei pääse kunnolla kääntymään. Nykyään tahtoo aina mennä kantti kiven päälle pikkuisen, kun mennään kulman ympäri, kun on niin ahtaasti suunniteltu nämä väylät. Elikkä suunnitteluun pitäisi kiinnittää huomiota ensisijaisesti, että ratikat ja bussit pääsisivät kääntymään niin, ettei siellä ole sellaisia tarpeettomia haittaavia elementtejä, jotka tätä haittaavat.

Tein aikanaan aloitteen siitä, että koottaisiin ammattiautoilijoista liikenteen sujuvuutta esittävä työryhmä, joka kiinnittäisi tähän asiaan huomiota. Ei se valtuutetuilta saanut minkään näköistä kannatusta. Mieluummin täällä sakotetaan autoilijoita väärin pysäköinnistä kuin otetaan ja tehdään liikenteestä sujuvaa siten, että ei tarvitsisi kaupunkilaisia rokottaa tarpeettomilla maksuilla. Ne ovat täysin tarpeettomia.

Kun mennään Italiaan, Espanjaan tai muualle, katsokaa siellä sitä pysäköintiä. Paremmin sieltä löytää parkkipaikan kuin Helsingistä. Se on mielestäni kummallista, kun täällä autoteollisuus ? on huomattavasti pienempi kuin mikä se on siellä. Elikkä tämä on enemmän autoilijoitten kiusaamista kuin ihan rehellistä hommaa.

Ja sitten ne paikat, missä pysäköintivirhemaksuja eniten kirjoitetaan, niin kannattaisi ottaa ja tarkistaa ja kartoittaa, minkä takia sillä alueella pysäköidään niin jumalattomasti väärin. Siihen täytyy olla joku syy. Onko siellä sellaisia työpaikkoja ja muita vastaavia, jotka vaativat huoltotoimenpiteitä tai muuta sellaista, koska tarpeesta se muodostuu se väärä pysäköintikin. Ei sinne kukaan huvikseen lähde väärin pysäköimään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Yhden näkökulman haluan tuoda tähän keskusteluun.

Hyväksyn ajatuksen siitä, että eri liikennerikkomuksia kohdellaan yhdenvertaisesti. Tällä perusteella pidän perusteltuna, että pysäköinnin virhemaksu korotetaan samalle tasolle kuin joukkoliikenteen virhemaksu, mikäli kaksi muuta ehtoa täyttyy. Ensiksikin, pysäköintipaikkojen saatavuudesta pidetään vastaavalla tavalla huolta ja toiseksi, mahdollisuus maksamiseen tehdään yhtä helpoksi.

Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige.

Kiitos hyvästä keskustelusta ja monesta hyvästä ideasta. Muutama kommentti keskusteluun.

Keskustassa pysäköintivirhemaksu on nyt 50 euroa, ei 40 euroa, kuten aikaisemmin esitettiin. Pysäköintivirhemaksu menee aina myöskin valtion kautta. Kaupungin täytyy tehdä esitys valtiolle ja sitten, pitkällisen prosessin jälkeen ylärajaa nostetaan. Tämä 50 euroon nostaminen saatiin nyt viime vuonna muistaakseni aikaan.

Suurin ongelma on nimenomaan raitiovaunukiskoille pysäköinti. Saan puhelimeeni tekstiviestinä aina tiedot raitiovaunuliikenteen häiriöistä ja niitten syistä. Ylivoimaisesti yleisin syy on nimimerkki "este raiteilla". Se tarkoittaa sitä, että joku on pysäköinyt raitiovaunukiskoille. Siinä ei auta pyörien lukitseminen eikä pois hinaaminenkaan, koska hinausauton paikalle saaminen kestää aina sen verran kauan, että kyllä siinä kaupungin ratikkaliikenne on pahimmassa tapauksessa kokonaan sekaisin ennen kuin sitä autoa saadaan siitä pois hinatuksi. Kysymys on minun käsittääkseni yksinkertaisesti liikennekulttuurista. Ehkä paikalla olevat tiedotusvälineiden edustajat voisivat asian ottaa sopivassa yhteydessä esille.

Valtuutettu Urho otti esille Kasarmitorin pysäköinnin, siis laittoman pysäköinnin.

Kasarmitorin alle rakennettiin vastikään varsin suuri pysäköintilaitos. Seuraus on se, että Kasarmitori on usein täynnä väärin pysäköityjä autoja, kun autoilijat eivät viitsi ajaa sinne itse pysäköintilaitokseen ja ehkä sitten maksaa sitä pysäköinnin hintaa.

Kysymys on liikennekulttuurista. Näitten asioitten kanssa tehdään kovasti töitä. Suurimpia ongelmia on myös se, että pysäköinninvalvojan työtä on erittäin vaikea saada ikään kuin puoleensavetäväksi, koska voidaan kuvitella, että palaute siinä työssä ei useinkaan ole positiivista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pahoittelen. Tämä ei ihan suoraan omalle tontille kuulu, vaikka oma paikkani on kyseessä.

Ehdotetaan uudeksi jäseneksi valtuutettu Jere Lahtea ja uudeksi varapuheenjohtajaksi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsentä Mikael Sandbackaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehdotan uudeksi jäseneksi ja samalla puheenjohtajaksi Pauli Leppä-ahoa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan ihan lyhyesti, tähän liittyen, nostaa taas tämän vakavan jonotustilanteen tässä kaupungissa esiin. Elikkä itse asiassa tämä esitys, joka tässä määrärahan ylittämisestä on, on tarkoitettu nimenomaan hoitoketjun joustavoittamiseksi ja sinällään ihan paikallaan. Haluan kertoa, mikä on tilanne vanhuspalvelujen jonotuksessa.

Tällä hetkellä siellä on - hyvät valtuutetut - yli kaksisataa vanhusta sellaisessa paikassa, jonne he eivät itse asiassa kuulu. Siellä on odottamassa vanhainkotiin elikkä sosiaalitoimen puolelle 54 vanhusta, tehostettuun palveluasumiseen 43 vanhusta ja asumispalveluihin seitsemän vanhusta, elikkä yhteensä 104 vanhusta odottaa tällä hetkellä paikkaa sosiaalitoimen puolelle. Jos tässä puhutaan 30 paikasta, niin tämä ei vielä todellakaan ratkaise tätä asiaa. Samaan aikaan pitkäaikaissairaalaan odottaa akuuttisairaalassa 26 vanhusta ja kotona on yli sata elikkä 107 ihmistä.

Tämä tilanne on sillä tavalla vakava, että vaikka tätä keskustelua on käyty sekä sosiaali- että terveyslautakunnassa nyt jo parin vuoden ajan hyvin intensiivisesti, lisätty yhteistyötä - seuraava yhteistyöpalaveri on jopa huomenna illalla lautakunnilla - niin tämä tilanne ei ole ratkennut. Taustalla on ihan selkeästi, että meillä on aivan liian vähän laitospaikkoja.

Tässä maksetaan sitä laskua, mikä on joskus aikanaan tavallaan pedattu, kun on lähdetty sille linjalle, että ei ole tarpeeksi hoivapaikkoja perustettu. Tällä hetkellä tilanne on tämä, että siellä on yli kaksisataa vanhusta. Se on surullinen tilanne niiden ihmisten kannalla. Siellä on erittäin pitkälle dementoituneita ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät suurin piirtein tiedä, missä kaupungissa, missä maassa tai missä ajassa he elävät ja he elävät yksin siellä. On se surkea tilanne.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Puhakka puhui hoitoketjuista.

Ja tilanne ... Tämä määrärahaesitys liittyy HUSin sakkomaksuihin ja niihin liittyviin hoitoketjun toimimattomuuksiin. Siitä on ollut projekti nyt vetämässä, jossa on aidosti sekä HYKS-alueen että sosiaaliviraston että terveyskeskuksen edustus ja sitten asianomainen organisaatio tasapainottamassa tilannetta.

Sen projektin tilanne ei ole niin synkkä kuin valtuutettu Puhakka ... Minulla ei ole näitä lukuja tässä, että pystyisin niistä keskustelemaan. Se näyttää tällä hetkellä toimivan. Eli jos mitataan HUSin sakkomaksuissa, niin on radikaali parannus tullut, eli ei olla ihan nollatilanteessa. Muistaakseni maaliskuun lopussa oltiin 70 % alle viime vuoden sakkomaksujen. Ja kun samaan aikaan Vantaa, joka on toinen vastaavan ongelman kanssa painiskeleva, niin Vantaalla oli nousua edelliseen vuoteen. Mutta mitä se tarkoittaa? Sehän tarkoittaa sitä, että hoitoketjut ovat saatu toimimaan HUSin HYKS-alueen ja kaupungin välillä. Tämä on vaikea projekti, että saadaan koko tilanne tasapainoon. Sehän tarkoittaa sitä, että myös kaupungin sisällä pitää hoitoketjut toimia, johon valtuutettu Puhakka ymmärtääkseni viittasi.

Toivoisin malttia. Ensimmäinen vaihe: kahden eri toimivan organisaation välinen rajapinta saadaan kuntoon, ja sitten seuraava vaihe, kun se on kunnossa, lähdetään etsimään tasapainoa koko hoitoketjuun, jossa silloin varmasti puututaan myöskin niihin ongelmiin, joita valtuutettu Puhakka toi esille.

Eli siis kokonaisuutena tämä projekti mielestäni etenee varsin hyvin, tavoitteena se, että sakkomaksuja ei ole HUSin toimesta ja nimenomaan sen takia, että niitä potilaita, jotka olisi pitänyt kotiuttaa, niin heitä ei ole vielä kotiutettu HUSista tai ei ole saatu otettua vastaan meidän puolella. Mutta että päästään koko hoitoketjun tasapainoon, joka on lopullinen tavoite, niin se vaatii jonkin verran aikaa. Se ei ole ihan helppo asia, mutta se on selkeä tavoite. Uskon siihen, että me pääsemme siihen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginjohtaja Pajunen on aivan oikeassa, että meillä toimii jononpurkuprojekti ja se, että sakkomaksut pienenevät, mutta minä puhuinkin ihmisistä, jotka odottavat hoitopaikkaa.

Elikkä se, että meillä on selkeästi vielä, että ... Mielestäni on erittäin hyvä, että tämä jononpurkuprojekti on ollut ja on edelleen käynnissä, jossa nimenomaan katsotaan näitä rajapintoja. Mutta se, että tällä hetkellä joka tapauksessa meillä on selkeä vaje vielä vanhainkoti- ja tehostetun palveluasumisen paikoista, se vaje on - hyvä kaupunginjohtaja - olemassa. Sitä ei poista se, että sakkomaksut pienenevät.

Ja niin kuin meillä selkeästi tiedostetaan terveyslautakunnassa ja sosiaalilautakunnassa, tätä projektia pitää viedä koko ajan rinnalla eteenpäin. 200 vanhusta on aivan liikaa. Toki tämän kokoisessa kaupungissa on aina, voidaan puhua muutaman kymmenen ihmisen jonosta. Kaksi, kolme vuotta sitten tämä jono oli 60 vanhusta. Nyt tämä jono on aivan samalla tasolla. Meillä oli samaan aikaan viime vuonna 110 vanhusta jonossa ja nyt 130 vanhusta on jonossa sairaaloiden puolella sosiaalitoimeen. Elikkä tilanne ei ole siltä osin kohentunut.

Väitän, että tässä on taustalla pitkäaikainen arviointiharha siitä, että vanhukset selviytyisivät kotona yksin. Näin ei ole. He tarvitsevat paikkoja ja niitä tarvitaan lisää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Puhakka puhui juuri siitä oleellisemmasta asiasta eli millä tavalla helsinkiläinen avo- tai palveluasuminen kehittyy.

Ja kun niitä asuntojakaan ei päivässä rakenneta tai edes aina vuodessakaan ja kun on tiedossa tämä meidän väestörakenteemme hankala kehitys, erityisesti Helsingissä, niin tässä tarvitaan asuntopoliittisia toimia.

Toivon, että tätä ei nähdä Helsingin, tai vain helsinkiläiset eivät joudu tässä vastuuseen, koska kysymys on alueellisesti haastavasta tehtävästä. Emmehän me voi olla ainut kunta, joka palveluasumisesta huolehtii. Ja tässä on se - hyvät ne henkilöt, jotka olette yhteistyöneuvotteluissa mukana - millä tavalla Espoo, Vantaa ja Helsinki saadaan sitoutumaan palveluasumiseen, eri tyyppisiin tehokkaan hoivan ja avohoivankin suhteessa niin, että saamme sille ? riittävästi. Sitä kautta tämä koko prosessi lähtee liikkeelle, että tämä ketju kulkee. Mutta oli tärkeätä, että näitä maksuja otettiin. Sitä kautta paljastuu tämä tilanne, mikä meillä on ollut tällä hetkellä.

Toivon, että asuntopoliittisessa ohjelmassa - jossa toivon mukaan löytyy nyt ylikunnallista potkua - oivalletaan tämä tärkein tämän alueen haasteista.

Puheenjohtaja.

On totta, että meillä edelleen on noin 200 vanhusta hoitojonossa jonottamassa sosiaalitoimen paikoille. Mutta on tapahtunut paljon myönteistä tämän jonojenpurkuprojektin aikana. Paitsi että HUSin sakot alenevat, myös jonotusajat ovat alentuneet huomattavasti, jos vertaa esimerkiksi tilanteeseen vielä puoli vuotta sitten.

Muistutan siitä, että meillä on uudessa vanhuspalveluohjelmassa periaate, jonka mukaan kaupungin tulee supistaa pitkäaikaissairaan-hoitoa ja siirtää voimavaroja mm. sosiaalitoimen hoivatason palveluihin. Tämä prosessi on kesken. Tästä puhumme mm. huomenna terveys-lautakunnan ja sosiaalilautakunnan yhteisessä kokouksessa.

Tähän liittyy myös koko tämän vanhuspalvelujen nykyinen rakenne. Vanhuspalveluohjelmassahan on idea monipuolisesta vanhustenkeskuksesta. Itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että meidän pitää käynnistää pilotti mahdollisimman nopeasti. Tässä tilanteessa, jolloin vanhukset joutuvat siirtymään paikasta toiseen, kun hoivan ja hoidon tarve muuttuu, tulee aina olemaan jonoja. Monipuolisessa vanhustenkeskuksessa hoito siirtyy vanhusten luo eikä päinvastoin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginjohtaja mainitsi, että nämä ketjut saadaan sujuviksi, ja täällä puhuttiin paljon erityyppisistä hoitoketjuista ja vanhuksista, jotka odottavat paikkaa.

Mutta tästä unohtui nyt se tärkein asia, että hoitopaikkoihin tarvitaan henkilöstöä. Henkilöstöä on tällä hetkellä liian vähän ja tämä liian vähäinen henkilöstö on uupumassa.

Eli kaikenlaisilla hoitoketjuilla, HUSin sakkomaksuilla tai niiden päättymisellä ei pystytä ratkaisemaan tätä koko ajan pahenevaa ongelmaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

En näe, että tässä olisi mahdotonta toteuttaa samankaltaisia suunnitelmia, vaikka valtio pysyisi omistajana. Vaikuttaa siltä, että 30 milj. euron hinta on suhteellisen korkea.

Joten ehdotan, että tämä asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että etuosto-oikeutta ei käytetä, vaan pyritään valtion kanssa saamaan aikaiseksi samankaltaista suunnittelua alueella.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Itse kannatan tämän maanhankintamäärärahan korottamista esitetyllä 30 milj. eurolla ja lunastamisen suorittamista.

Täytyy kuitenkin todeta, että tätä samaa maa-aluetta ja lisäksi noin 50 ha siihen liittyvää muuta maa-aluetta tarjottiin kaupungin ostettavaksi neljä vuotta sitten hintaan 16,5 milj. euroa, eli hinta oli silloin 13,5 milj. euroa edullisempi ja maa-alue oli yli kaksinkertainen. On esitetty näkemyksiä, että kaavatilanne oli silloin epävarmempi. Yleiskaavaehdotus oli kuitenkin valmis ja kaupungillahan oli silloinkin kaavoitusmonopoli. Eli kaavoitusriskissä ei varmaan ollut suurta eroa.

Oston lykkääminen on hidastanut maiden saamista rakentamiseen ja osaltaan nostanut tonttimaan hintaa. Esittelytekstin mukaan esitetty hinta on noin 275 euroa k-m², kokonaisrakennusoikeuden ollessa 110 000 k-m². Tämän päivän käypä hinta alueella on ehkä noin 800 euroa k-m² , joten ei kauppaa ihan huonona voi pitää nytkään. Vuonna 2003 rakennusoikeuden käypä hinta alueella oli 650 euroa k-m², joten ns. käypien hintojen ja kauppahintojen euromäärien erotus on säilynyt lähes ennallaan. Maata olisi kuitenkin saatu kaksinkertainen määrä.

Mieleen tulee, että samoihin aikoihin käsiteltiin sotaveteraanien vapaata pysäköimisoikeutta, jonka samainen kaupunginhallitus tyrmäsi, kun se olisi maksanut 30 000 euroa.

Eli kaikki on suhteellista ja ihminen on erehtyväinen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Harvoin olen valtuutettu Koskisen kanssa niin täysin samaa mieltä kuin tällä kertaa. Mutta nyt täytyy antaa tunnustus. Siellä myönnettiin virhe.

Vuonna 2003 kaupunginhallituksen kokouksessa asia todellakin palautettiin. Jäsen Otto Lehtipuun esitys oli, että kaupunginhallitus päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ylijäämämaiden sijoitus ratkaistaan erikseen ja selvitetään vaihtoehtoiset keinot Hakuninmaan ja Honkasuon alueiden saamiseksi asuinkäyttöön.

No niin, nyt tämä asia on sitten kolme vuotta muhinut ja hinta tuplaantunut ja määräala pienentynyt paljon. Silloinen kaupunginhallituksen jäsen Jan Vapaavuori kannatti tätä palautusehdotusta ja siitä äänestettiin sitten kaupunginhallituksen kokouksessa siten, että vähemmistöön jäivät silloinen kaupunginhallituksen jäsen Hiltunen, jäsenet Kallio, Lindeman ja Vehviläinen ja äänin 11 - 4 tämä palautus tehtiin. Eli kalliit toverit siellä oikealla, kalliiksi tuli tämä teidän päätöksenne silloin.

Mielenkiintoista tässä asiassa on myöskin se, joka on syytä nyt huomioida. Me olemme todella kovasti jäljessä asuntotuotannossa ja erityisesti me olemme jäljessä vuokra-asuntotuotannossa. Silloin esitys, mikä oli vuonna 2003 pöydällä ... Siis nythän täytyy muistaa, että tässä lopputuloksessa siis asuntorakentamisen pinta-ala ei muutu, mutta se mikä muuttuu, Honkasuolle esitettiin vuonna 2003, niin kuin nytkin, 50 000 k-m² ja nimenomaan pientalotuotantoon ja niin esitetään tässä uudessakin, mutta vuonna 2003 Hakuninmaalle oli nimenomaan lähdetty siitä, että sinne esitetään suhteessa 40, 60 myös ara-tuotantoa. Siellä oli siis ajatuksena, että sinne tosiaan saadaan myöskin vuokratuotantoa, mutta myös omistusasuntotuotantoa ja nyt ainoastaan lähdetään siitä, että Hakuninmaan osalta ei ole määritelty tätä. Me emme tiedä eikä taida tulla, näin oletan, koska hinnat ovat tällä tavalla kivunneet.

Eli rakkaat valtuutetut, joskus on se paikka, jolloin kannattaa kantaa vastuuta ja miettiä, mitä on tullut tehtyä. Nyt ei tietenkään tätä ole mitään järkeä enää ehdottaa ? vastustaa.

Ihmettelen kyllä valtuutettu Oker-Blomin ehdotusta, että tämä asia vielä palautettaisiin, että vieläkö se pitäisi vielä tuplaantua tämä hinta ja asunnot jäädä rakennuttamatta, että kyllä minä sitten jo helsinkiläisenä revin kohta hiukset päästäni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnä tästä valtion toteuttamisesta.

Valtiohan tosiasiassa myi tämän Spondalle ja sitten parkkeerasi sen tällaiseen pöytälaatikkoyhtiöön, jonka parkkeerauksen me nyt sitten tällä etuostolla ikään kuin korjaamme itsellemme. Jos me ostaisimme sen sieltä, niin siihen tulisi ylimääräisiä varainsiirtoveroja. Tämä on taloudellisin tapa, jos se aiotaan kaupungille ottaa.

Kysymys, että valtio lähtisi itse sitä toteuttamaan, niin sanoisin, että kun ne kerran sen jo myivät Spondalle, niin tämä Solidium ei ole ollenkaan mikään toteutusyhtiö, vaan se on tilapäinen parkkeerausyhtiö. Jos me emme ota sitä, niin oma arveluni on, että jossain vaiheessa, ehkä viivytetynkin ajankulun jälkeen se tulisi myyntiin alkuperäisen tavoitteen mukaan. Valtion ajatus ei ole ollut itse tätä mitenkään kehittää. Ja silloin se on tuntemattomuudessa, kenen käsiin se lopulta joutuisi.

Usein tällaisella uudella raakamaa-alueella kannattaa tontin ostajan odotella, että alue tulee kypsäksi, jolloin pääsee hyötymään siitä siihen investoinneista parhaalla tavalla. Näin se saattaisi kyllä viivästyttää rakentamista, että se joutuisi tuntemattomiin käsiin.

Näin ollen uskon, että alueen järkevän toteutuksen kannalta, jossa on myös tämä yhteistyö Espoon ja Vantaan kanssa - tämähän kuuluu siihen Kuninkaankolmion alueeseen, joka on ikään kuin pilotti yli rajojen palvelurakenteen ja muun tekemisessä - että sitäkin maan hallussa olo kyllä helpottaa.

Mitä tulee tähän kaavariskiin, niin itse kuvasin kaavariskin aika inhorealistisesti silloin kaupunginhallituksessa, mutta silti suosittelin ostamista tuolloin aikaisemmin. Se kaavariski oli vähän laajempi kuin täällä nyt on kuvattu, koska Kehä II:n linjaus oli aidosti auki. Jos se olisi kulkenut maan päällisenä, niin kuin aika vahvat voimat sitä ajoivat, niin silloin se olisi toteutunut, tämä kaavariski. Se, että Kehä II:lle löytyi tunneliratkaisu, jota tietysti täytyy ajaa, että se tunneli sinne myös kaivetaan, niin se on aika uutta kehitystä ja se parantaa näiden kulmien toteututusmahdollisuuksia. Ns. pitkä tunneli näyttää nyt hyvinkin mahdolliselta ja edulliselta. Sen päälle silloin voidaan kunnolla näitä maita rakentaa ja kehittää.

Mitä tulee sitten, jotta valtio saisi tässä pyyhkeitä, niin en malta olla sanomatta, että kyllähän valtio nostattaa seudun hintatasoa sen takia, että me keskustelemme kaavoitetun maan hinnoista, mitä on rakennusoikeus, vaikka kaavaa ei ole vielä. Näitähän ei ole asemakaavoitettu. Muut maanomistajat eivät tähän pysty. Ja nyt kun se juridiselta statukseltaan on raakamaata, niin sitten kun mennään lunastuksiin, joita on suhteellisen vähän kuitenkin, niin niissä tilastoissa valtio nostattaa koko seudulla ja tällä tavoin varsin ikävällä tavalla vedättää. Tämä hinta on kyllä niin bunkkeroitu oikeudellisesti nyt tällä parkkeerauksella, että ei kukaan ministerikään pysty, ettei siellä joku oikeuskansleri uhkaa valtakunnanoikeudella, myydä sitä tappiolla verrattuna, vaikka hinta on itse valtion ja Spondan välisissä, valtio on saanut toisaalta osakkeista niistä hinnan ja se on täysin keinotekoinen, millä näissä eri transaattioissa tämä on tähän vedätetty. Mutta nyt se on bunkkeroitu niin, että ei ole mitään toivoa saada sitä halvemmalla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Korpista hyvin selkeyttävästä puheenvuorosta.

Siinähän on kyse tosiaankin myös siitä, että valtio myy ikään kuin itselleen, joka vielä tekee tästä asiasta kummallisempaa.

Valtuutettu Ojalalle sen verran, että en tässä vaiheessa tarkoitakaan, että otetaan asia uudelleen käsiteltäväksi, vaan että tämä jätetään ostamatta, todetaan, että se juna meni jo ja keskitytään muihin alueisiin. (Välihuuto!) Niin, tämä on ehdotukseni.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olisin vaan halunnut apulaiskaupunginjohtaja Korpisen puheenvuoron osalta todeta sen, että varmasti oli näin, että epävarmuuksia oli, mutta ainahan niitä, emme ole sataprosenttisella varmuudella varmaan koskaan tehty päätöksiä. Silloin vuonna 2003 kuitenkin esimerkiksi listatekstissä luki, että Kehä II - yleiskaavaehdotuksessa 2002 - on esitetty sijoitettavaksi tunneliin.

No, en minä nyt halua enempää veistä vääntää haavassa, mutta joka tapauksessa mielestäni tämä on nyt varmaan opettavaista meille kaikille. Ennen kaikkea nyt olen huolissani siitä, että kun kalliimmalla ostetaan, niin merkitseekö sitten tämä sitä, että sitä vähäistäkään vuokra-asuntotuotantoa ei ole sitten odotettavissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pidän hyvänä tapana tulla tänne valtuuston eteen etenkin, jos aikoo pitää vähän pidemmän puheenvuoron tai puhua vähän isommasta asiasta, niin kuin luultavasti nyt teen molempia.

Alkuun kuitenkin voin lohduttaa valtuutettu Koskista, että kyllähän se veteraanien pysäköintiasiakin hoidettiin sitten myöhemmin, että se on nyt kunnossa, vaikka se maksoikin sen kolmekymmentätuhatta - vai mitä se maksoikaan.

Valtuutettu Ojala muisteli - ihan nimien kanssa - sitä asiaa, joka listatekstissä on anonyymisti. Eli neljä vuotta sitten kaupunginhallitus palautti esisopimuksen tästä kaupasta ja tein silloin sen vastaesityksen, tai palautusesityksen ja se tosiaan keräsi silloin enemmistön taakseen. Nyt on tietysti jälkiviisaasti helppo tunnustaa, että silloin tehtiin epäonninen päätös. Tilannearvio oli sillä kertaa väärä. Mutta kyllä täytyy sen verran puolustautua, että maailma ja myös Malminkartano oli kovin erilaisia paikkoja, vaikka siitä on vain tämä neljä vuotta aikaa. Tulevaisuuden ennustaminen on tietysti hankalaa. Ja jos siinä aina onnistuisi, niin myös kunnallispolitiikka olisi helppoa ja asuntopolitiikkakin voisi näyttää toisenlaiselta koko seudulla eikä vain Helsingin osalta.

Tässä tietysti valtuutettu Koskisen ansiokkaat hintalaskelmat, esimerkit hieman lohduttavat, että tässä siis suhdanne on ollut hankala ja kuitenkin ihan siihen käypään hintaan tai kovimpaan markkinahintaan ei tässä jouduta menemään, vaan päästään halvemmalla.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen toisti aika paljon jo siitä mitä itsekin ajattelin nostaa esiin.

Tuo palautusesitys silloin neljä vuotta sitten pohjautui lähinnä kahteen asiaan, joista ensimmäinen oli sen epäily, että onko tuo hanke silloin vielä toteutuskelpoinen.

Silloinhan nimenomaan tuolla kulmalla oli monta auki olevaa asiaa. Meillä oli silloin sellainen käsitys, että aika laaja enemmistö ajoi Malminkartanon täyttömäen laajentamista. Olimme sitten myöhemmin iloisesti yllättyneitä, että enemmistö olikin kanssamme samaa mieltä siitä, että täyttömäen laajentaminen tai sen avaaminen ei ole perusteltua, vaan että kannattaa valita asuntotuotanto. Jos täyttömäen laajentamiseen olisi menty, niin silloin olisi viety pohja näin laajalta asuinalueelta ja silloin se kauppa ei olisi ollut perusteltu.

Kehä II oli myös murheena silloin jo, lähinnä siltä kannalta, että ensin todellakin ajettiin - kuten apulaiskaupunginjohtaja Korpinen hyvin muotoili - vahvojen voimien avulla kaupunkimoottoritietä. Siinäkin on sitten onneksi kehitys selkiytynyt tämän neljän vuoden aikana.

Ja erityisen iso muutos on tapahtunut pääkaupunkiseudun yhteistyössä tämän ajanjakson kuluessa, eli nyt ollaan päästy lähelle tilannetta, jossa tuota kaupungin kolkkaa päästään toteuttamaan kolmen kaupungin yhteistyönä ja päästään todella erilaisin ? suunnitelmin eteenpäin.

Toinen kysymys, jota silloin kaupunginhallituksessa mietittiin, kuten listateksti kertoo, niin asia oli pari, kolmekin viikkoa pöydällä, kun kysymys oli varsin hankalasta asiasta.

Toinen kysymys, jota silloin mietittiin, oli se, tuleeko kaupungin omistaa kaikki se maa joka rakennetaan. Siihen myös se palautusesityksen muotoilu viittasi, jonka valtuutettu Ojala täällä ihan oikein siteerasi.

Olen edelleen sitä mieltä, että ei välttämättä aina, että monta kertaa päästään ihan hyvään tulokseen sillä tavalla, että yksityinen taho toimii rakennuttajana tai hankkeen toteuttajana ja kaupunki leikkaa sitten kaavoituksen arvonnousua maankäyttösopimuksella tai jollain muulla järjestelyllä.

Tietysti, kun kysymys oli valtion maista, oli sellainen ehkä toiveikas käsitys, että valtiollakin olisi asuntopoliittisia intressejä tällä seudulla ja jos tavoitellaan valtion tukemaa tuotantoa, niin sitä voisi tehdä myös valtion omistamalle maalle, että sitäkään ei kaupungin sen takia tarvitsisi välttämättä lunastaa.

Mutta kuten jo apulaiskaupunginjohtaja Korpinen totesi, tässä tapauksessa lunastaminen on järkevää nimenomaan sen takia, että päästään toteuttamaan niitä suunnitelmia, joita meillä on.

Pidän valtuutettu Oker-Blomin esitystä hieman yllättävänä ja se on toistaiseksi vailla kannatusta eikä se tässäkään puheenvuorossa tule kannatusta saamaan, päinvastoin. Kyllä kaupunginhallituksen esitys nyt on perusteltu. Sehän on yksimielinen esitys olkoonkin, että hinta on valitettavasti toisenlainen kuin neljä vuotta sitten.

Palaisin vielä tähän valtion vastuuseen.

On sääli, että tämän hetkinen asuntoministeri viihtyy kahvion puolella eikä ole salissa kuuntelemassa, miten asuntopolitiikkaa tulisi seudulla kehittää, mutta hän saanee valtuuston pöytäkirjan vaikka netistä luettavakseen ja perehtyy siihen silloin.

Meillä oli tuolloin, neljä vuotta sitten, myös ylitoiveikkaaksi osoittautunut käsitys siitä, että valtiolla oikeasti olisi halua tulla vastaan asuntopolitiikassa ja että valtio mieluummin luovuttaisi maata sellaiselle taholle, joka niitä toteuttaa kuin lähtisi keinottelemaan sillä. Tässäkin tapauksessa Siperia tai Honkasuo on opettanut. Toivottavasti valtio löytää tässä taas ? johdonmukaisemman linjan. On tosiaan valitettavaa, että neljän vuoden kehitys on ollut kaupungin kannalta kielteinen.

Mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että nyt esillä oleva päätös on syytä tehdä esityksen mukaisena.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Ojala itse asiassa sen totesikin, että tässä yleiskaavaehdotuksessa kun puhuttiin kaavoitusriskistä, niin Kehä II oli jo merkitty tunneliin.

Samalla haluaisin kuitenkin todeta, että rakennusmaata kannattaa kyllä lähes aina ostaa kun sitä on tarjolla, varsinkin pääkaupunkiseudulla. En ota kantaa, kuka on ostaja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaksi kommenttia valtuutettu Lehtipuun puheenvuoroon.

Ensimmäinen koskee ylijäämämaan sijoittamista mahdollisesti Malminkartanoon.

Valtuutettu Lehtipuu totesi puheenvuorossaan, että onneksi muut ovat tulleet sille linjalle, joka vihreillä jo silloin oli.

Kyllä siinä oli aikamoista "viherpesun" makua, koska pitää muistaa, että Malminkartanon täyttömäen laajentaminen kyllä sitten kaupunginhallituksessa järkevällä tavalla meni eteenpäin, mutta vielä ennen kaupunginhallitusta sillä tavalla, että sitä ei lähdetä laajentamaan, sitä täyttömäkeä, mutta kyllä vihreät olivat vielä esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa sillä kannalla, että se jätetään auki, että ei tämä vihreiden linja nyt ole ollut alusta asti niin selvä kuin valtuutettu Lehtipuu antoi ymmärtää siitä, että vihreät olisivat jotenkin erityisen voimallisesti olleet tätä täyttömäen laajentamista vastaan, vaan siinä on kyllä heilunut tuulen mukana kanta.

Toinen kommentti liittyy siihen, että kannattaako kaupungin ostaa maata.

Tietysti, jos me haluamme, että kaavoitetulle alueelle tulee myös kohtuuhintaista vuokra-asumisrakentamista, niin silloin kaupungilla pitää olla iso rooli maanomistuksessa. Ja aivan, kuten valtuutettu Koskinen sanoi, että maan ostaminen nyt on ylipäätänsä kannattavaa. Mutta ennen muuta, jos me haluamme asuntopolitiikkaa tehdä niin, että on myös kohtuuhintaista vuokra-asumista, niin kyllä silloin kaupungilla pitää olla se rooli. Jos me annetaan se yksityiselle puolelle, yksityinen ostaa maat, niin ei yksityisen intressissä ole maalleen tuottaa kohtuuhintaista asumista, vaan niin isoa voittoa tuottavaa kuin mahdollista. Sen vuoksi on surullista, jos vihreiden linja on se, ettei ole väliä, kuka maata omistaa ja kuka sinne rakentaa, koska se tarkoittaa sitä, että tavoite kohtuuhintaisesta asumisesta karkaa yhä kauemmaksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Lehtipuun puheenvuoroon pari kommenttia. Toinen liittyy valtion ja kuntien rooliin.

Minäkin olen ollut pettynyt vähän siitä valtion roolista, oli hallitus ollut mikä tahansa. Siellä kuitenkin takana on myös se ongelma, että kunnat sitten hyödyntävät sen kaavahyödyn valitettavan usein itselleen, eivätkä tee - niin kuin me toivomme usein - sitten niitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja olin muutamassa asuntopoliittisessa ohjelmatilaisuudessa. Siellä vannottiin niin kovasti sen vuokra-asumisen perään.

Kyllä minua taas hämmästyttää, kun tietää, että vain maata omistamalla pystyy määrittelemään selkeästi sen asuntopoliittisen linjan sillä alueella, niin miten täällä sitten taas hapuillaan tämän jälkeen. Juuri niin kuin valtuutettu Arhinmäki sanoi, kun kaupunki ostaa ja omistaa ja omistaa omaa maataan, silloin sitten niitä asuntopoliittisia toimia on huomattavasti väljempi, niitä voi suunnitella huomattavasti väljemmin kuin silloin, kun se tehdään vieraalle maalle.

Meillä on jatkossa valtava haaste - niin kuin Kauppakamarikin täällä toivoi - tuottaa niitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Toivon mukaan nyt ymmärretään se, että nimenomaan maan omistaminen, joka maan omistaminen on erittäin arvokasta, sitä kannattaa tehdä ja olla aktiivinen aina siinä vaiheessa, kun maita, joita on aika harvassa enää Helsingin alueella, vapautuu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Lehtipuu totesi hyvin sen, mitä ajoin takaa, vaikka ei tukenut tätä minun ehdotustani. Hän otti hyvin kuitenkin esille sen keskeisen seikan, että se on hyvin ikävää, jos emme voi valtion kanssa suunnitella näitä alueita, jos ei valtio ole tässä luotettava kumppani ja riippumatta, mistä alueista puhutaan, Sipoosta lähtien.

Totta kai pitää lähteä siitä, että Helsingin ja valtion välinen suhde pitää olla kunnossa ja intressit luulisi olevan aika samankaltaiset eli se, että saadaan tarpeeksi asuntoja ja juuri sopiville paikoille niin, että tämä alue kehittyy. Se, että nyt ruvetaan vertaamaan Sipoota ja tätä, niin se on mielestäni liioittelua. Kysymys on kuitenkin siitä, että se on hyvin harmillista, jos valtio ei ymmärrä tätä, että valtiokin voisi jäädä sinne omistajaksi ja saataisiin ehkä yhdessä aikaiseksi saman lopputuloksen tässä asiassa.

Lisäksi toteaisin sen, että minä en ole mitenkään täällä kritisoimassa niitä, jotka silloin esittivät palautusta vuonna 2003, koska ei voi kukaan sitä tietää, mihin suuntaan hinnat kehittyvät. Ja se, että joku ehdottaa palautusta ja se menee näin, niin sellaista sattuu. Kysymys on siitä, että ensinnäkin ei tiedä, mihin suuntaan hinnat ovat menossa. Elämä olisi hyvin helppoa ja kaikki me olisimme hyvin rikkaita, jos aina tietäisi, mihin suuntaan hinnat ovat menossa.

Silti nyt on varmaan syytä miettiä, ovatko nyt jälleen hinnat menossa ylös vai alas vai pysyvätkö samalla tasolla ja lisäksi syytä miettiä sitä, että Helsinki rakentaa tällä hetkellä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin yhtä aikaa. Onko juuri nyt oikea aika ostaa kuitenkin kohtuullisen korkealla hinnalla ...

Arvoisa puheenjohtaja.

Aloitan käänteisessä järjestyksessä.

Valtuutettu Oker-Blom kaipasi valtiota tähän mukaan.

Valitettavasti se tilanne nyt on päässyt siihen, että kun valtio katsoi ilmeisesti puhelinluettelosta vastaanottajia näille maille, niin ne olivat oikean kirjaimen kohdalla, mutta kaupungin sijasta löysi sieltä kapitalistin ja se on menetetty jo, tämä mahdollisuus kaupungin ja valtion kumppanuuteen tältä osin. Eli nyt esillä oleva ehdotus on ainoa mahdollinen, jossa päästään enää eteenpäin.

Valtuutettu Arhinmäki epäili, että vastustaisin jotenkin sitä, että kaupungin maille rakennettaisiin tai että haluaisin, että kaupungin rooli olisi pienempi maanomistuksessa.

En sitä suinkaan tarkoittanut, vaan ajoin takaa sitä, että vaikka kaupungin omistaminen on hyvä pääsääntö, niin siitä voi olla joitakin poikkeuksia ja tosiaan se tilannearvio neljä vuotta sitten oli ehkä siltäkin osalta hätiköity. Mutta sellainen siinä nyt klausuuli silloin oli.

Ja sen sijaan, mitä tässä nyt sekä valtuutettu Bryggare että valtuutettu Arhinmäki puhuivat vuokra-asuntotuotannosta, niin siitä on helppo olla hyvin samaa mieltä. Eli kyllä vuokra-asuntotuotantoa kokonaisuudessaan pitää edistää. Siitäkin voidaan tietysti sitten varmaan viimeistään maankäyttö ja asumisohjelman yhteydessä keskustella, että mitkä ovat niitten vuokra-asuntojen tarkat sijoitusalueet ja kuinka suuri osuus kunkin alueen asuntokannasta tulee olla vuokra-asuntoja. Mutta tähän varmaan palaamme tovereitten kanssa tuonnempana.

Arvoisa puheenjohtaja.

On pakko jollakin tavalla reagoida sekä valtuutettujen Oker-Blomin että Lehtipuun puheenvuoroihin, etteikö olisi ollut tietoa.

Ensinnäkin:

Jätetään ostamatta valtion maat, jossa yleiskaavassa Honkasuon alueelle on kaavoitettu suunniteltu 2 000 asukkaan kaupunkimaista pientaloasumista, Hakuninmaa, jossa on osayleiskaava valmiina, 5 000 asukasta, ihan keskeisiä Helsingin asuntopoliittisia kysymyksiä, jotka olivat jo tällöin, kun kaupunginhallituksen enemmistö teki tämän päätöksen, tiedossa.

Näin ollen mielestäni olisi jotenkin rehellisempää kuitenkin myöntää, että rehellisesti olimme sitä mieltä, että ei pidä kaupungin hankkia maata omistukseensa ja sillä siisti.

Näin ollen en myöskään voi hyväksyä tätä, mitä valtuutettu Lehtipuu, taikka haluan korjata valtuutettu Lehtipuun käsityksen tästä Malminkartanon täyttömäestä.

Sehän oli nimenomaan apulaiskaupunginjohtaja Sauri, joka teki tätä työtä virkatehtäviensä mukaisesti, mihin sijoitetaan jätemaat ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa - aivan oikein, niin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi - ei suinkaan vihreät tehneet tätä esitystä, vaan sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto tuki. Näin ollen - juuri niin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi - vihreät pitkin hampain sitten totesivat, että ollaan mukana tässä sitten kuitenkin ja ajetaan sitä, että aina eivät kaikki asiat, joista haluaa kunnian itsellensä ottaa, suinkaan ole vihreiden puolelta tulossa, että sillä toivoisin, että joskus todettaisiin tämä asioiden oikea luonne. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto ohjasi myöskin kaupunginhallituksen keskustelua ja käsittelyä.

Malminkartanon täyttömäen kohdalla demarit ovat olleet alusta lähtien sitä mieltä, että ei pidä tuhlata Malminkartanoa kahden, kolmen vuoksi ajaksi, kun ei ole pysyvästä tilanteesta kuitenkaan kysymys, selkeästi hyvä asuinalue, joka on lähellä Honkasuota kaiken lisäksi.

Ja sitten, mikä oli tilanne Honkasuon tunnelirakentamisen kohdalla, oli aivan juuri niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinen sanoi.

Helsinki on nimenomaan edellyttänyt jo yleiskaavavalmistelussa, että pitkä tunneli on se, joka tulee. Sillä edellytyksellä me annoimme esimerkiksi Helsingin edustajat siihen työryhmään, jotka nyt ovat onnistuneet sitten saamaan tämän kolmen kaupungin yhteisen näkemyksen yhdessä Uudenmaan tiepiirin kanssa, että pitkä tunneli, joka alittaa Honkasuon ja sitä kautta varmistaa tämän Helsingin maankäytön tavoitteen.

Sitten vielä lopuksi toteaisin tähän, että mikä on VR, mikä on valtion rooli tässä, kun valtuutettu Lehtipuu peräänkuulutti valtion intressiä olla rakennuttajana.

Kun oli VR:n konepaja-alue, joka on lähellä ydinkeskustaa itäisessä kantakaupungissa, olisin kyllä toivonut, että Helsingin kaupunki olisi nimenomaan sen alueen hankkinut itsellensä. Siinä ei onnistuttu. En muista ihan tarkkaan sitä historiaa, minkä takia kaupunki ei ostanut VR:n konepaja-aluetta, vaan antoi valtion edelleenkin pitää sitä. Ehkä uskottiin silloinkin, että VR:llä eli valtiolla on rakentamisintressi, vaan ei ollut. VR myi sen YIT:lle, joka yritti saada siihen sen jälkeen, kun tämä maanomistusoikeus oli siirtynyt YIT:lle, huomattavasti tehokkaampaa rakennusoikeutta kuin mitä sitten lautakunta esimerkiksi hyväksyi. Me palautimme sen ja totesimme, että kaupunkikuvalliset asiat joka tapauksessa ratkaisevat enemmän kuin YIT:n ahneus. Tämä oli se valtion halukkuus toimia rakennuttajana, mitä itsekin joskus kyllä olen toivonut, että VR tai valtio voisi omilla maillaan toimia yhdessä kunnan kanssa rakennuttajana, huolehtia sillä tavalla asukkaiden asuntotarpeista ja ehkä syntyisi myöskin enemmän sosiaalista asuntotuotantoa kuin mitä tällä hetkellä on. Kun kaupunki omilla maillaan rakennuttaa, tuntuu siltä, että enemmistövoimat Helsingissä huolehtii enemmän vapaarahoitteisesta ja hitas-asumisesta kuin konsanaan vuokra- ja sosiaalisesta asuntotuotannosta.

Ärade ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuutetut.

Jag ska börja med att säga att jag nog understöder fullmäktigeledamot Oker-Bloms förslag att vi inte skall köpa det här området. Jag undrar är det månne Drumsö som spökar hela tiden, vetskapen om att det var i tiden ett dåligt beslut att inte köpa Drumsö, som gör att man nödvändigtvis, att staden ska äga all mark som ska byggas bostäder på.

Drumsö har kunnat byggas till en trivsam och populär stadsdel, en stad i staden, också med privat markägande eller kanske just därför. Det är en myt att bara kommunalt ägt och kommunalt köpt ger gott resultat. Vi har områden dessutom att bygga på för många år framåt. Busholmen är inte ens påbörjat, Ärtholmen väntar, Eirastranden växer sakta fram, hela området kring Fiskehamnen, alla de här strandområdena, vi har Degerö, Mellersta Böle... Ingenting av det där har egentligen hänt någonting ännu med. Men det är många som är tydligen väldigt intresserade av att höra om bostadsbyggandet här.

Med nuvarande byggtakt brådskar inte det aktuella området, som vi har nu i det här ärendet. Musikhusgropen är ett exempel på att byggherrarna inte har ont om arbete på annat håll just nu. Det ska vara ekonomi också i byggandet. Om vi vill ha hyresbostäder till vettigt pris, då ska vi inte i första hand låta staten höja priset på tomtmarken, då blir bostäderna dyrare än det som s.k. vanligt folk har råd med. Det är ju helt naturligt.

Staden har planerat det aktuella området för bostadsbyggen. Staten äger området och statens bolag köper det. Prissättningen kan vara vilka Kalle Anka pengar som helst, det kostar ju inte staten någonting. Man tar ur vänster ficka och för den till höger ficka, i det här fallet trettio miljoner euro och dessutom så handlar det om trettio miljoner euro plus... plus vad då? Eftersom köparen skall sanera marken, om detta måste göras, vilket vi har sett att i de flesta fall nuförtiden är fallet, låt då staten göra det, varför ska vi sätta ytterligare pengar på det. Staten eller statsministern har kritiserat Helsingfors för att det byggs för litet bostäder. Så låt då staten visa att staten själv har viljan att delta i lösandet av bostadsproblematiken i Helsingfors. Bostadsministern är så att säga en av oss, en här från fullmäktige. Så vi har för första gången så att säga raka rör rätt till staten. Nu om någonsin borde Helsingfors röst kunna bli hörd också inom Kapiteeli. Ansvaret är också statens för bostäderna, ingalunda bara vårt. Det är inte bara vi som ska betala priset för det.

(Puheenjohtajan välikysymys.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ihmettelen hyvin paljon valtuutettujen Oker-Blomin ja Dahlbergin esitystä ja puheenvuoroja. Hallituspuolueen edustajina he hyvin tietävät, että valtiolla ei ole minkäänlaista aikomusta ryhtyä rakentamaan varsinkaan vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle.

Täällä on aiheellisesti korostettu kaupungin oman tonttimaan omistuksen merkitystä.

Yhdyn tähän näkökohtaan.

Mutta epäilen hieman niitä puheenvuoroja, joissa on nähty tonttimaan omistus ikään kuin ratkaisuna myös vuokra-asuntotuotannon lisäämisen tarpeisiin Helsingissä. Totta kai kaupungin oma tonttimaan omistus antaa siihen mahdollisuuksia, mutta se ei ole riittävä ehto. Esimerkiksi tänä vuonna Helsingissä valmistuu vuokra-asuntoja vain 45 kpl. Ensi vuodelle on suunnitelmissa yksi kohde, 80 asuntoa. Yksityisillä rakennuttajilla ei ole suunnitelmissaan yhtään ainoata vuokra-asuntotuotantokohdetta Helsingissä, ei yhtään ainoata yksityisten rakennuttajien vuokra-asuntokohdetta ole missään suunnitelmissa.

Eli mielestäni meidän on syytä palata asunto-ohjelman käsittelyn yhteydessä myös niihin keinoihin, joita kaupunki voi käyttää siihen, että tonttimaata, jota itse omistetaan, myöskin rakennettaisiin niin, että sinne tulisi vuokra-asuntoja. Helsinki tarvitsee oman rakennusyksikön, ei vain asuntotuotantotoimiston, vaan myös rakennusyksikön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata palautusta. Seuraavalla kerralla hinta saattaisi olla 50 milj. euroa, kun se olisi täällä esillä, että kiireesti pitäisi ostaa.

Sen verran näistä vuokra-asunnoista voisin todeta, että herra "casagrande" rakentaa Tapanilassa kolmeakymmentä vuokra-asuntoa paraikaa, että kyllä niitä muutkin tekevät.

Ärade ordförande.

Egentligen var ledamoten Oker-Bloms avsikt att begära att ärendet skulle förkastat. Det blev en felsägning från hans sida. Jag stödde alltså egentligen ett förkastande, men hur som helst.

Valtuutettu Hakaselle, joka nyt ihmettelee kovasti tätä asiaa ja sanoo, että meidän pitäisi, että me varsin hyvin tiedämme, ettei valtiolla ole minkäänlaisia aikeita rakentaa asuntoja.

Emmehän me sitä odotakaan, että valtio itse rakentaisi asuntoja, mutta valtio voisi myydä tällä kovalla hinnalla tämän alueen jollekin rakennusfirmalle. Siitähän tässä on kysymys. Se on kumma, että aina kun tulee vasemmistolta jonkinnäköinen kommentti näistä asioista, niin se koskee aina sitä, että valtion tai kunnan pitää kaiken rakentaa ja kaiken hoitaa ja silloin se tulee hyvin hoidetuksi ja muuten aivan kuin ei privaattipuoli pystyisi tekemään yhtään mitään tässä maassa ja kuitenkin on yksityisyrittäjät, jotka ovat kuitenkin pitäneet rattaat rullaamassa. Ei kaikkea voida vain veronmaksajien piikkiin laittaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kommenttina valtuutetuille Koskiselle ja Dahlbergille:

Toistan, että yksityisillä rakennuttajilla ei ole suunnitelmissa uusia vuokra-asuntotuotantokohteita. Tämä on tieto, jonka itse sain asuntotuotantotoimistosta.

Ja tuskin niillä 35:llä nyt rakenteilla olevalla asunnolla kannattaa kovin paljon leveillä, jos puhutaan Helsingin vuokra-asuntopulasta. Kaupungin asuntojonossa on 15 000 hakijaa, josta 10 000 yksinäisiä asujia. Nyt puhutaan siis aivan eri mittakaavan kysymyksistä.

Tähän ongelmaan tarvitaan todella ratkaisuja. Uskoisin, että kaupungin oma rakennusyksikkö olisi sellainen keino, jolla voitaisiin vaikuttaa siihen, että pystyttäisiin jotenkin kontrolloimaan jatkuvasti kasvavaa rakennuskustannusten hintatasoa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan vielä, vaikka ryöpytettiin valtuutettu Lehtipuuta väärästä arviosta ja hän kävi tunnustamassa, että tuli tehtyä väärin, kiittää siitä, että hän sen teki. Sen sijaan en ole vielä kuullut kokoomuksen ryhmän arviota tästä asiasta, miten siellä suunnalla arvioidaan tällaista politiikkaa.

Kun ennen eduskuntavaaleja käytiin keskustelua asuntopolitiikasta, niin yhdessä rintamassa kuulutettiin vuokra-asumisen perään tiukasti ja sitouduttiin siihen. Toki se tullaan näkemään jatkossa, kun teemme sitä yhteistä asunto-ohjelmaa, että millä tavalla siihen sitoudutaan aidosti.

Mutta olisi kyllä kiva joskus kuulla aidosti myös se puhujapöntöstä, että miten näissä tällaisissa arvioissa ollaan. Ollaanko vaan hiljaa ja sitä kautta yritetään vaieta virheestä vai uskalletaanko tunnustaa, että välillä kaikki mene putkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun kokoomuksen puolella oli aika tyhjää, kun tätä keskustelua käytiin täällä aika vilkkaasti, niin minä nyt sitten vielä toistan sen, jonka kyllä valtuutettu Koskinen hyvin kuuli. Hän hyvin rehellisen puheenvuoron täällä käyttikin. Kehuin siitä. Mutta muille kokoomuslaisille, että kalliit toverit oikealla, että vuonna 2003, jos olisi tehty toisenlainen päätös, olisi säästetty puolet tästä summasta ja saatu lähes puolet suurempi maa-alue. Mutta parempi myöhään, kun ei koskaan, vaikka vähän kalliimmalla tulee. Se, mitä valtuutettu Bryggare sanoi, niin toivottavasti tämä nyt on opiksi.

Se, mikä tässä nyt ainakin menetettiin paitsi aikaa, niin menetetään ilmeisesti myöskin vuokra-asuntoja, joita silloin piti tulla, niin alueelle ei tule, Hakuninmaalle, niin kuin oli kaavailtu.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me voimme tietysti loputtomiin keskustella täällä siitä, kuka on tehnyt minkäkinlaisia väärinarvioita. Se on tietysti kiistatonta, että jos silloin olisi tehty toisin, nyt olisi parempi tilanne, mutta siitä voidaan keskustella, mikä se päätöksentekotilanne silloin oli ja mikä ei.

Tärkein asia tässä on kokonaan unohtunut, se, että näin tämä varsinainen konna on valtio sen takia, ettei missään muussa eurooppalaisessa maassa valtio harrasta maankeinottelua, niin kuin suurkaupunkien kaupunkimaalla.

Käytin tämän puheenvuoron lähinnä sen takia, että havaitsin valtiovallan juuri saapuneen saliin ja varmaan huolellisesti kuuntelee.

Sen takia ? Senkaltainen asuntopolitiikka, jossa valtio nostaa maan hintaa omilla kaupoillaan, joka saa aikaan sen, että myös lunastettavan maan hinta nousee siinä samalla, niin se on mielestäni ennenkuulumatonta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sivulla 27 mainittu sopimus on allekirjoitettu 8.5.2007.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.

Ihan näin lyhyesti:

Ilahdutti erittäin paljon tämä asia 12, Kallion muutos, varsinkin se, että sivulla 24 mainitaan - ruotsinkielisessä versiossa - että "Huset skall ha sadeltak".

On hienoa, että vihdoinkin katsotaan sitä katumiljöötä, joka on jo olemassa ja katsotaan, että uudisrakennus suunnitellaan siihen niin, että se sopii ja että siinä on myös huomioitu kestävät muodot eli se, että talossa on oikeasti katto, saman mallinen katto, joka on ilmeisesti myös näissä ympäröivissä taloissa.

Toivottavasti saadaan myös muuhun kaupunkiin tätä hyvää käytäntöä nyt ulotettua niin, että tulevassakin suunnittelussa katsotaan kaupunkikuvaa, sitä ympäröivää kaupunkikuvaa, joka on vanhempaa kuin 1960-luvun jälkeen rakennettua ja että uskalletaan tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka oikeasti sopivat ja ovat kestävän kehityksen mukaisia niin, että muodot myös vastaavat sitä mikä Suomessa on järkevää kattorakentamista.

Kiitos tästä. Tack.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kyseessä oleva asemakaavan muuttaminen toisi kaksi melko suurta muutosta Pohjois-Hermannin pienehkölle asuinalueelle.

Hermannin rantatielle tulevat muutokset ovat kannatettavia. Erityisesti lumenkaatopaikan siirtäminen Kyläsaareen olisi merkittävä parannus alueelle sekä liikenteen että hajuhaittojen vähentämiseksi. Uudet asuin- ja toimistorakennukset rajaisivat aluetta selkeästi Hermannin rantatien suuntaan.

Toinen muutos, jonka kaavamuutos toisi tullessaan, on saanut asukkailta runsaasti kielteistä palautetta. Alueelle haluttaisiin kaavoittaa tontti kolmelle kaupunkipientalolle. Osa tontista sijaitsee kuitenkin jyrkässä pohjoisrinteessä, joka on erittäin suosittu pulkkamäki ja kiipeilykallio.

Kaavamuutosta on muutettu asukkailta tulleen palautteen vuoksi siten, että tontin raja on siirretty niin, että pulkkamäki muka säilyisi. Mutta kun käy paikalla katsomassa ja vertaa tilannetta esityslistan liitteenä olevaan karttaan, voi todeta, että varsinainen mäki jäisi edelleen laitimmaisen rakennuksen alle ja reunoille jäisi vain möykkyinen kallioalue, jota on hankala laskea pulkalla. Lisäksi suunnitelmassa on merkintä siitä, että tonteille johdetaan tie juuri tämän kallioalueen alapuolelta. Pulkkailu tulisi näin hengenvaaralliseksi.

Lasten arkiliikunnan ja pihaleikkien kannalta on erittäin tärkeää, että kodin lähellä on paljon erilaisia paikkoja, jotka houkuttelevat ulos pleikkarin ja tietokoneen ääreltä. Myös läheiselle päiväkodille mäki on tärkeä retkikohde.

Syyksi näiden pientalojen rakentamiselle mainitaan se, että alueen yksipuolista rakennuskantaa saadaan monipuolisemmaksi ja alueen imagoa kohotettua. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että monimuotoinen kaupunkiluonto on huomattavasti tärkeämpi imagovaltti Pohjois-Hermannissa kuin muutama, vaikkakin upea pientalo kerrostaloalueen keskellä.

Tämän vuoksi ehdotan, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkipientalot sijoitetaan niin, että lasten pulkkamäki säilyy kunnollisena ja turvallisena.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaavaa ei pitäisi tällaisena toteuttaa. Esitin kaupunginhallituksessa sen palautusta. Nyt olen siinä käsityksessä, että palautus ei tässä salissa menisi läpi, joten yritän saada tästä kaavasta muutamalla ponnella hieman parempaa, josko muillakin valtuutetuilla olisi ymmärrystä tämän todella tärkeän pulkkamäen suhteen.

Tässähän olisi ollut mahdollista jättää hyvinkin 260 k-m² rakentamatta kaikkineen noin 4 500 k-m²:stä, jolloin mäki olisi säästynyt käytännössä kokonaisuudessaan. Mutta siihen nyt ei sitten ollut valmiuksia kaikilla muilla.

Kuitenkin tämä mäki on todella tärkeä, kesällä kiipeilyssä ja talvella pulkkamäkenä. Kokonaisuuden kannalta tämän virkistysalueen arvo on mielestäni suurempi kuin yhden tai kahden perheen asunto tässä yhteydessä.

Erittäin ikävää tässä on se, että tällä hetkellä täällä puistossa on suojeltu rakennus, joka sinne jää, jolla ei ole yhtään parkkipaikkaa eikä myöskään ajoyhteyttä tontilleen. Sitten kuitenkin näille nyt uusille tuleville asunnoille täytyy rakentaa parkkiluola maan alle ja ajoyhteys puiston halki.

Mielestäni kun rakennetaan puistoon, hyvin olisi voinut ajatella, että on varmasti sellaisia ihmisiä, jotka hyvin mielellään ottaisivat asunnon tällaiselta paikalta ja tyytyisivät siihen, että autopaikat ovat sitten Hermannin rantatien varressa eikä talon vieressä.

Kuitenkin tätä on parannettu siten, että mäelle on jäänyt enemmän tilaa, mikä on ihan hyvä asia. Mutta tässä on nyt pari asiaa tässä haivainnekuvassa, joka tietysti on vain havainnekuva eikä sitova. Puiston alalaitaan on laitettu puurivi, jollaista sinne ei nyt ainakaan pitäisi mennä laittamaan, johon voi törmäillä. Lisäksi tontin kulma on ihan siinä pulkkamäen alalaidassa. Mäen turvallisuuteen vaikuttaa paljon, millä lailla tontti aidataan. Mielestäni sitä ei pitäisi aidata ainakaan metallisilla tai betonisilla rakenteilla tai kivirakenteilla, vaan pikemminkin pensasaidalla, että jos siihen sattuu törmäämään, niin ei satu kohtuuttomia vahinkoja.

Sen takia esitän ponnen, eli

kaupunginvaltuusto edellyttää, että puistosuunnittelu ja a-tontin aitaus toteutetaan siten, että pulkkamäen käyttömahdollisuuksia heikennetään mahdollisimman vähän.

Sitten toisaalta, koska nyt on niin, että näihin pientaloihin ajetaan sitä pulkkamäen alalaitaa ja nyt jo kaavamääräyksissä on esitetty, että Violanpuiston itälaidan pää Saarenkatua suljetaan pollareilla tai avattavilla puomeilla, jotta ei ole läpiajoliikennettä, niin mielestäni myös se toinen pää voitaisiin rajoittaa porteilla kulku siten, että autot eivät ainakaan kohtuuttoman kovaa aja siitä mäen ali ja puiston halki.

Joten esitän toisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Saarenkadun autoliikenteen rajoittamiseksi myös puiston länsilaitaan sijoitetaan avattavat portit.

Ei olisi mitenkään kohtuutonta, että nämä puistoon hyvälle paikalle muuttavat voivat autoa ajaessaan käydä avaamassa yhden portin lasten turvallisuuden nimissä.

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan molempia valtuutettu Hellströmin esittämiä ponsia.

Vielä tuosta jälkimmäisestä ponnesta:

Rohkaisisin muitakin valtuutettuja sen hyväksymään, sillä nyt jo asemakaavassa ollaan rakentamassa yhtä porttia Saarenkadulle, jotta Saarenkadun läpiajo olisi mahdollisimman hankalaa.

Asukkaiden kannalta on aivan sama, onko Saarenkadun molemmissa päissä portit tai vain toisessa reunassa portti. Asukas asunnostaan poistuessaan autolla tai sinne palatessaan joutuu joka tapauksessa avaamaan sen portin, ei kahta kertaa, vaan vain yhden kerran. Siinä mielessä valtuutettu Hellströmin ponnessa esittämän toisen portin lisääminen ei vaikeuta asukkaiden liikkumista lainkaan, mutta nimenomaan vaikeuttaa tarpeeksi Saarenkadun läpiajoa.

Toivon, että muutkin poliittiset ryhmät huomaavat tämän toisen ponnen nerokkuuden.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä on jo seikkaperäisesti käyty tätä asiaa lävitse. Se mikä on tietysti harmittavaista, että kun tässä on tätä muutosta tehty pulkkamäen saamiseksi paremmin tai jättämiseksi sille alueelle, niin muutos ei kuitenkaan ole ollut tyydyttävä elikkä se, että se ei ole tarpeeksi säilymässä.

Tämä on ihan periaatteellinen kysymys tällaisilla kaupunkialueilla, että säilytetään, vaikka ne tuntuisivat kokonaisuutena ja isoissa mittasuhteissa pieniltä alueilta, mutta ne ovat asukkaiden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Ajatellen tätäkin aluetta, niin yksi pulkkamäki, vaikka se saattaa tuntua kokonaisen kaupunkisuunnittelun kannalta pieneltä asialta, mutta asukkaiden viihtyvyyden ja lähiympäristön kannalta se on erittäin merkittävä.

Olen tässä ihan kääntymässä samoille linjoille, että kun tuskinpa valtuusto palauttaa tätä asiaa uudelleen valmisteltavaksi, elikkä kannatan valtuutettu Hellströmin esittämiä ponsia, joilla voitaisiin tätä tilannetta kohentaa asukkaiden kannalta.

Kiitoksia. Se oli hyvä neuvo. Opettajan taidot ovat unohtuneet vähäsen. Hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minusta tuntuu, että tämä asia on nyt pikkuisen hakusessa. (Välihuuto!) Kalvo on ihan oikein päin. On joo.

Tässä on tämä suunnittelualue. Täällä on Sörkan vankila, että sillä tavalla. Ja täällä on Villanpuistoa, että ... (Välihuuto!) Joo. Okei. Mutta varmaan ... Eikö se näin päin ollut ihan hyvä? .... Jos ette ymmärrä tästä, niin sitten ette ole ymmärtäneet koko asiaa, jota olen koko ajan epäillytkin vähäsen, että ...

Mutta joka tapauksessa tässä on 2002 voimassa oleva kaava, joka lähtee siitä, että tähän oli suunniteltu ... Tässä on tämä koko pulkkamäki, josta nyt on kovasti keskusteltu. Se on tässä näin. Viisi vuotta vanhassa kaavassa on kaavoitettu tähän nuorisotiloja sosiaaliviraston käyttöön. Ja kun sosiaalivirasto sitten ilmoitti, että heillä ei ole kuitenkaan näihin tiloihin tai tähän rakennukseen tarvetta, niin silloin kaupunki päätti, että sitä asemakaavallista rakennusoikeutta kuitenkin kannattaa käyttää. Viisi vuotta sitten, kun tätä kaavaa on käsitelty, asukkaat ovat täysin hyväksyneet sen, että koko mäki jää, kaikkine pulkkamäkineen jää tuon rakennuksen alle. Näin ollen se tilanne, joka nyt on tässä valtuustossa hyväksyttävänä olevassa kaavassa, on huomattavasti suurempi parannus siihen voimassa olevaan kaavaan, joka on vain viisi vuotta vanha, viimeisin. Siinä on 1992 ja 2002 käsitellyt kaavat.

Paikalla on olemassa suojeltu rakennus, joka on omavaltaisesti ottanut itsellensä ison pihapiirin ja aidannut sen. Se ulottuu melkein pulkkamäkeen taikka tähän. Pulkkamäkihän kulkee tässä kohtaa suurin piirtein. Ja tässä rakennuksessa, suojellussa rakennuksessa - se on kaupungin omistuksessa - on iso pihapiiri.

Ja nyt tässä kaavassa, joka on valtuuston käsittelyssä, on tilannetta parannettu huomattavasti. Täytyy muistaa, että - niin kuin esityslistasta näkyy - lautakunta palautti tämän asian ja siitä on paljon keskusteltu asukkaiden kanssa. Minä olen ollut useissa eri asukastilaisuuksissa ja niin ovat olleet muutkin lautakunnan jäsenet.

Tosiasiallinen tilanne on se, että tämä suojeltu rakennus, niin sen pihapiiriin on tullut tämä toinen, oikeastaan nämä kaksi rakennusta ja pulkkamäki - joka tässä menee suurin piirtein näin - kun viimeisessä asukastilaisuudessa olimme, niin sen jälkeenkin 10 m siirrettiin tätä vasemmalla olevaa rakennusta eteenpäin ja samalla pienennettiin rakennusoikeutta, jotta voidaan vielä paremmin turvata pulkkamäen säilyminen ja samalla myöskin katkaistiin tämä. Tällä hetkellähän tässä on olemassa läpiajoliikenne huolimatta siitä, että näille, tällä talolla ei ole siihen mitään tarvetta. Violanpuisto säilyy entisellään. Päinvastoin, se parannetaan tässä yhteydessä. Tänne pannaan sulku ja tonteille ajo on ainoastaan näille kahdelle talolle tässä ja sitten tälle yhdelle tässä ja se on koko se liikenne, mikä sillä alueella on. Pulkkamäen tarve tulee erittäin hyvin. Jos kaikki, me, jotka olemme käyneet siellä lukemattomia kertoja, tiedämme, että tuohon kohtaan saa vaikka kymmenen pulkkamäkeä. Viimeisessä tilaisuudessa, joka oli talviaikaan ja käytiin katsomassa se todellinen pulkkamäen paikka yhdessä asemakaavoittajan kanssa ja paikalla olleiden asukkaiden kanssa - minä olin ainoa silloin lautakunnan jäsenistä, joka olin siinä tilanteessa - ja katsottiin oikein, että miten se pulkkamäki tulee tämän asemakaavaehdotuksen mukaan ja se säilyy siinä ihan suurin piirtein samassa paikassa mitä nytkin.

Joten en voi oikein ymmärtää asian palauttamisen perusteita. Tietysti jos halutaan jollain ponnella vielä varmistaa, että rakennusvirasto sitten toimii asemakaavamääräysten mukaisesti, niin mikäs siinä. Mutta turhia ne minulle mielestäni tässä tapauksessa ovat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Niin kuin esityslistan tiedoista näkyy, alueen asukkaat, sadat asukkaat, Hermanni-Vallila Seura ja monet muut ovat esittäneet tämän kaavaehdotuksen muuttamista.

On tietysti hyvä, että tämän asian valmistelun aikana asukkaita on jossakin määrin kuultu. Asukkaathan eivät sinänsä vastusta kerrostalorakentamista tänne, mutta he haluavat kuitenkin turvata sen, että alueella säilyy mahdollisimman laaja viher- ja ulkoilualue.

Kun ajatellaan, mitä viiden vuoden aikana on tapahtunut, niin paitsi että kaupunkisuunnittelulautakunta on muuttanut jonkun verran suunnitelmia, esityksiä, niin koko tuon alueen, tuon puistoalueen ympärille on kehittynyt valtavan paljon lisää konkreettisia suunnitelmia rakentamisesta ja viheralueet ovat se ongelma, joka tuon alueen suunnitteluun liittyy. Niitä ei siellä todellakaan ole liian kanssa.

Eli mielestäni tässä ei ole kysymys nyt vain pulkkamäestä, vaan laajemmin siitä, miten tuolla alueella voitaisiin turvata mahdollisimman paljon viher- ja ulkoilualuetta siinä itse alueen sisäosissa.

Kannatan valtuutettu Miettisen esitystä asian palauttamisesta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Hermannin alueella on viime vuosien aikana rakennettu paljon. Se alue on muuttanut paljon ilmettään. Tässäkin esityksessä on paljon hyviä asioita. Erityisesti lumenvastaanottopaikan uudelleenjärjestely on asia, joka tulee koko alueen liikennettä vähentämään ja vaikuttamaan myönteisesti.

Mutta sitten tässä rakentamisessa, tässä esillä olevassa esityksessä tästä pulkkamäestä on tullut vähän tällainen symbolikysymys, siitä, minkälaisia arvoja otetaan huomioon kaupungin kaavoitus- ja rakentamispäätöksissä.

Kannatin kaupunginhallituksessa tämän asian palauttamista. Mutta nyt kun on kuultu lisäselvityksiä, en kannata tässä vaiheessa enää asian palauttamista, mutta kannattaisin valtuutettu Hellströmin ensimmäistä pontta, jossa kiinnitetään huomiota puistosuunnitteluun ja tontin aitaukseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lyhyt kysymys.

Tässä esityksessä ei ole maisemallista havainnekuvaa. Siinä on kyllä sellainen lintuperspektiivistä katsottuna kartantapainen havainnekuva. Sen korkeuskäyriäkin on vaikea lukea.

Paikallisten asukkaiden keskuudessa on tunnettu lähinnä vain huolta siitä, että onko tämä rakennustapa siellä Viikinmäessä sellainen, että se häiritsee maisemaa. Jos se on liian räikeä ja näkyvä ja korkea, se häiritsee lähes kansallismaiseman luokkaa olevan Pikkukosken alapuolisen Vantaanjoen maisemaa.

Itse kaava-asia on erittäin hyvä. Sinne tulee erittäin upea asuinalue. Enkä itke edes sen ampumaradan perään, vaikka olenkin sen vihkiäisissä ollut läsnä ja olen ampunut siellä noin viikko vihkiäisten jälkeen ensimmäisen kerran. Se on hieno asia, että lyijyisestä maasta alkavat kukat nousta kukkimaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pääosa tästä kaava-alueesta on todella tällaisessa "kattilassa" ja matalaa rakentamista, enemmän kaupunkipientalotyyppistä, mutta sitten Vantaanjoen suuntaan mennessä tämä nousee rinteenä ja rinteessä on korkeimmat rakennukset 4-kerroksisia. Mutta tämä harjanne, varsinainen kallioharjanne, joka maisemallisesti laskeutuu jokeen, niin se ei kuulu tähän kaava-alueeseen, vaan se on, se kyllä näkyy tästä kaavakartasta. Siellä korkeimmat ovat 3,5-kerroksisia. Eli voi sanoa, että kokonaisuudessaan tämä on verrattain matalaa profiilia. Ja sitten joen puolen rinteessä on 2-kerroksisia, enemmän rivitalotyyppistä terassitaloasutusta.

Uskoisin sen kokonaisuudessa sopeutuvan varsin hyvin maisemaan. Ja mitä näillä kulmilla muuten on aikamoisia pistetaloja, huomiota herättäviä, niin sellaisiahan tänne ei tule.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaavan eteneminen valtuuston hyväksyttäväksi on todettava tyydytyksellä. Kaava mahdollistaa uusien tennis- ja sulkapallokenttien rakentamisen Puistolaan Koillis-Helsinkiin. Erityisesti alueen talvikäyttö paranee, kun nykyisin kesäkäytössä olevat tenniskentät saadaan katettua talveksi. Myös jalkapallokentän mahdollinen rakentaminen talvilämmitteiseksi parantaa merkittävästi alueen palloiluseurojen, kuten Malmin Palloseuran ja Puistolan Urheilijoiden talviharjoittelumahdollisuuksia.

Kiitokset Koillis-Helsingin puolesta.

Valtuutetut Koskinen jo kiittelikin valmistelusta.

Olisin yhtynyt samaan asiaan ja erityisesti, koska kyseessä on myöskin tämä jalkapallokenttä.

Tässä esityksessä, liikuntaviraston lausunnossa tulee tosiaankin esiin, että siihen on suunniteltu talvikäyttöä. Mutta tänään kuulinkin liikuntavirastosta, että siitä ollaan luopumassa, koska sen kustannukset olisivat tulleet liian kalliiksi. Se on tietenkin ikävää, jos näin on.

Mutta huolenaiheeni on, mistä halusin puhua, on juuri tämän jalkapallokentän pukuhuonetilat.

Jotenkin kun tuntuu, että se on niin pieni asia tällaisessa isossa hankkeessa, mikä tämä on, tässä on kaavahankkeesta kyse ja se on erittäin hyvä, mutta tuntuu, että sitten tällaiset pienet käyttömäärärahat, kuten pukuhuoneiden kunnostamiseen ei riitä rahaa.

Toivoisinkin, että tällä puheenvuorollani, kun täällä on paikalla virkamiehiä - nyt taitaa olla, että kyseinen apulaiskaupunginjohtaja ei juuri ole paikalla, mutta terveiset varmaankin menee perille - että käyttökiellossa olevat pukuhuoneet saataisiin kuntoon ja siten alueen liikuntamahdollisuuksia parannettua. En tee asiasta mitään pontta, vaan uskon, että tämä puhe riittänee.

Arvoisa puheenjohtaja.

Koillis-Helsinkihän on kaikkein aktiivisin, yksi kaikkein aktiivisimpia juniorijalkapallon alueita Helsingissä. Tässä ajatuksena oli, kaavan yhteydessä, että olisi parannettu merkittävästi talviharjoittelumahdollisuuksia nimenomaan junioreille. Mutta kuten valtuutettu Tenkula totesi, niin myöhemmin on ilmennyt ongelmia ymmärtääkseni maapohjan kanssa, joka on niin pehmyttä, että paalutustyö ja muu pohjan tekeminen olisi ollut niin kallista, että siihen ei ole näillä paikallisilla seuroilla mahdollisuutta lähteä.

Nyt myös tällaisena toiveena, jota en esitä pontena, vaan lähinnä puheenvuorona, olisi tärkeää, että tälle alueelle, erittäin tärkeät tälle alueelle ne sadat ja sadat, toista tuhatta varmaankin, juniorijalkapalloilijaa, että heille mahdollistettaisiin paremmat talviharjoitteluolosuhteet ja etsittäisiin sellainen paikka, jossa olisi taloudellisesti myös sen maapohjan kannalta mahdollista talviharjoitteluolosuhteiden parantaminen.

Tämä kaava sinänsä oli hyvä ja olisi sen mahdollistanut, mutta tämä oli tämä yllättävä juttu, tämä maapohja. Eli korvan taakse, että tällaiselle olisi erittäin suuri tarve. Toivottavasti kaupunki toimii aktiivisesti sen puolesta, että tällainen alue näille junnuille löytyy talviharjoittelua varten.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Harri Saksala Mari Puoskari

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu