Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ehdokas apulaiskaupunginjohtajan tehtävään on Tuula, kansanedustaja Tuula Irmeli Haatainen.

Tähän prosessiin, joka on ollut pitkä, monivaiheinen, on moni muukin kuin alle kirjannut pannut sydänvertaan, niin hankala se on ollut.

Ennen kuin puutun itse menettelyyn, kertaan hieman ehdokkaan ansioita.

Tuula Haatainen on siis valtiotieteen maisteri. Hänen pääaineenaan on ollut sosiaalipolitiikka ja hän on suorittanut syventävät opinnot tältä alueelta, 89 opintoviikkoa, siis varsin huomattavat opinnot. Lisäksi Tuula Haatainen on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän on valmistunut 1981 Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta ja tämän jälkeen sitten opiskellut valtiotieteen maisteriksi. Muista opinnoista mainittakoon, että hän on osallistunut maanpuolustuskurssille, Sitran Suomen koulutusohjelmaan, jonka yhteydessä on ollut vierailuja, osallistunut talouspolitiikan johdon kurssille sekä opiskellut kieliä, mm. ranskaa, hänellä on hyvä kielitaito ja näistä kielistä, joita hän taitaa, mainitsen ranskan, ruotsin ja englannin. Hän on kertonut, että ministerinä ollessaan hän kävi koko joukon neuvotteluja EU:ssa englannin kielellä käyttäen myöskin ranskaa, mitä on pidettävä varsin hyvänä ansiona.

Hänen toiminnastaan valtioneuvoston jäsenenä on selvitys, johon liittyy tietoja siitä, mitä luottamustehtäviä ministerinä ollessaan hänellä oli. Näistä mainitsen vaan tiede- ja teknologianeuvoston varapuheenjohtajan tehtävän, joka on merkittävät kaksi vuotta ja tiede- ja teknologianeuvoston tiedejaoston puheenjohtajan tehtävän vuosina 2003 - 2005. Lisäksi hän on ollut useissa ministerivaliokunnissa, joista mainitsen peruspalveluministerityöryhmän jäsenyyden, sivistyspoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtajuuden ja sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtajuuden. Hän on toiminut myöskin OECD:n kongresseissa Suomen edustajana ja opetusministerinä vieraillut useissa maissa, mm. Yhdysvalloissa.

Tuula Haataisen monipuoliset ansiot tulevat esiin kuitenkin myöskin Helsingin toiminnassa Helsingin kaupungin elimissä. Hän on ollut kaupunginvaltuutettu vuodesta 1989, siis seitsemäntoista vuotta ja toiminut mm. kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja niin kuin muistatte, ollessaan valtioneuvoston jäsen, hän osallistui kaupunginvaltuuston kokouksiin, joka on ansiokasta sinänsä.

Hänen suuntautumisestaan kertoo varsin paljon, että hän on tehnyt kahden vuosikymmenen ajan työtä erityisesti omistautuen sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Tästä työstä hänellä on varsin paljon näyttöjä ja tuloksia. Ja kun tiedämme, että Helsingin kaupungin palveluksessa selkeä enemmistö on kuitenkin naispuolisia työntekijöitä, tätä taustaa on pidettävä hyvänä.

Tämän prosessin aikana eräs mieleenpainuva piirre on ollut se, että kuinka hyvä yhteistyö tässä kysymyksessä muiden puolueiden kanssa on ollut. Olemme keskustelleen vihreiden, Kokoomuksen, RKP:n, Keskustan ja Vasemmistoliiton edustajien kanssa ja vastaanotto on ollut hyvä.

Erityisesti haluan kiittää tässä myöskin tiedotusvälineiden edustajia, jotka ovat kiinnittäneet yleisön huomiota tämän viran tärkeyteen ja myöskin siihen menettelyyn, jolla se täytetään.

Itse tästä menettelystä sanoisin, että se on aika ongelmallinen asia. Nimittäin se, että tässä on toisaalta henkilöitä, jotka hakevat virkaa ja sitten on henkilöitä, jotka ilmoittautuvat, johtaa siihen, että yleisön on äärimmäisen vaikea seurata, ketkä todella ovat mukana hakemassa virkaa. Vielä vaikeampi se on ikään kuin täyttäjille ja lausunnon antajille. Tästä syystä esitän harkittavaksi, että tähän järjestelmään jatkossa puututtaisiin.

Kun minulla on täysi syy olettaa, että Tuula Haatainen valitaan tähän tehtävään, tulen toivottamaan hänelle onnea ja menestystä tästä tehtävästä. Samalla haluan todeta, että se on äärimmäisen vaativaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

Kokoomuksen valtuustoryhmä tukee valtiotieteitten maisteri, kansanedustaja, sairaanhoitaja Tuula Haataisen valintaa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tukee lämpimästi kansanedustaja Tuula Haataisen valintaa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi.

Olemme todella iloisia siitä, että tehtävään löytyy pätevä nainen. On ihan selvää, että Tuula Haataisen ansiot sivistyspolitiikan alueella on kiistattomia. Hänellä on pitkä kokemus myös Helsingin kaupungista, eri näkökulmista.

Näiden lisäksi haluan nostaa vain kaksi asiaa lyhyesti esille tämän valtuutettu Kaliman esittelyn jälkeen.

Meillä oli äsken lyhyt mukava keskustelu Tuula Haataisen kanssa meidän valtuustoryhmämme kokouksessa. Panin merkille, että kun hän alkoi kertoa tästä sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan rootelista, niin aivan ensimmäinen asia, jonka hän nosti esille, oli henkilöstöpolitiikka ja siinä työhyvinvointi, ikäjohtaminen ja kuva Helsingistä ja Helsingin toiminta hyvänä työnantajana.

Toinen asia, josta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on erityisen iloinen, on se, että meillä on mahdollisuus saada tähän tehtävään ihminen, jolla on näin vankka ja pitkä kokemus ja osaaminen tasa-arvotyöstä.

Sen lisäksi, että Tuula Haatainen on ollut tasa-arvoministerinä, hän on ollut pitkään sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen että tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hänen näkemyksensä tasa-arvosta on se, että sana pitää ymmärtää hyvin laajasti. Tämä myös kävi ilmi yhteisestä keskustelustamme. On hienoa, että tähän tehtävään voidaan valita ihminen, joka näkee tasa-arvon hyvin laajana syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

On erinomaista, että valtuutettu Kalima otti menettelytavat puheeksi esityspuheenvuorossaan. Jatkan siitä hieman.

Vihreiden valtuustoryhmä yritti keväällä herättää keskustelua tämän viran täytöstä ja mahdollisesta pienestä kirjautuksesta/kirjoituksesta/kiinnostuksesta ? kaupungin ylimmässä virkajohdossa. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että erityisesti politiikassa monologi käy pitemmän päälle tylsäksi, että muut ryhmät eivät siihen keskustelualoitteeseen tarttuneet.

On ihan paikallaan, että kaupungin ylin virkajohto, siis kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat heijastavat valtuuston kokoonpanoa. Kyse on poliittisesta tehtävästä, jossa toimitaan myös tämän meidän poliittisen päätöksentekomme ja virkakoneiston välittäjänä. Kyky ymmärtää poliittisia prosesseja on aivan olennainen virassa menestymisen ehto.

Kuitenkin tämän valinnan jälkeen meillä on sellainen tilanne, että ihan täysin valtuuston kokoonpano ei näy ylimmässä johdossa. 47 valtuutettua edustaa, ne saavat neljä apulaiskaupunginjohtajan virkaa ja yhteensä 38 valtuutettua pitää hallussaan yhtä apulaiskaupunginjohtajan virkaa. Siinä ei ihan täyttä tasapainoa tällä hetkellä ole.

Kysymys on myös kaupungin koneiston strategisesta ohjaamisesta. On paikallaan, että tähänkin kysymykseen paneudutaan ensi vaalikaudella, kun mietimme kaupungin kokonaisstrategiaa ja pyrimme löytämään kattavampaa tasapainoa poliittisten virkojen täyttämisessä.

Mutta mitä tulee valtuutettu Kaliman esitykseen valita kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tuula Haatainen tähän avoinna olevaan tehtävään, niin näitten tosiasioitten valossa, jossa toimimme, esitys on mitä kannatettavin.

Kansanedustaja Haatainen on erityisen ansioitunut tähän tehtävään ja sen hoitamiseen pitkäaikaisena ministerinä. Erittäin pitkäaikaisena kunnallispoliitikkona hän tuntee toimialan ja sen haasteet tarkasti.

Ja erityisen tyytyväisiä Vihreitten valtuustoryhmässä ollaan siihen, että naisten osuus kaupungin ylimmässä johdossa kaksinkertaistuu.

Bästa fru ordförande, arvoisat valtuutetut.

Sfp:s fullmäktigegrupp omfattade valet av politices magister Tuula Haatainen till biträdande stadsdirektör med ansvar för bildningsfrågorna. Gruppen har intervjuat henne helt på svenska och blivit övertygad om hennes mångsidiga erfarenhet och hennes förmåga att inom staden driva bildningsrotelns intressen och att därtill ansvara för stadens personal.

Bildningsdirektören med ansvar för landets största svenska skolnät har ett stort uppdrag i arbete för den tvåspråkiga nationen. Sfp-gruppen har också förståelse för den Gröna gruppens krav vad gäller fördelningen av uppdrag stadsdirektörer emellan.

RKP:n ryhmä yhtyy edellisiin puhujiin ja pitää Tuula Haataisen valintaa suotavana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Tuula Haataisen valintaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi.

Mehän tunnemme Tuula Haataisen pitkältä ajalta sekä valtuutettuna että kansanedustajana ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsenenä ja sen puheenjohtajana. Mielestämme erityisesti valtuustotyöskentely on yksi sellainen asia, joka on hyvä tausta tulevalle apulaiskaupunginjohtajalle.

Luonnollisesti olemme iloisia myös siitä, että valittava henkilö on nainen.

Fru ordförande.

Jag har i flera tiotals år haft möjlighet att på nära håll, i riksdagen, i stadsfullmäktige, i Nordiska Rådet och i Finlands Bank, följa med den insats som den avgående biträdande stadsdirektören Ilkka-Christian Björklund har gjort med sina insatser både som förtroendeman och ledande tjänsteman, i synnerhet Björklunds insats för Finlands tvåspråkighet har varit aktiv och betydande. Varför tar jag upp frågan om Ilkka-Christian Björklunds förtjänster? Jo, därför att Tuula Haatainen inte kan hitta ett bättre föredöme för sin egen insats i Helsingfors stads förvaltning. Jag är också som vår ordförande här sade beredd att stöda valet av Haatainen, men det hjälper henne säkert i sitt uppdrag om hon då och då vänder sig till Björklund, var han än finns, för att få de råd och den erfarenhet som hennes företrädare har lagt i dagen i sin egen insats här i Helsingfors. Tack.

Arvoisa puheenjohtaja.

Omasta puolestani haluan myös lämpimästi kannattaa Tuula Haataisen valintaa.

Tulin tähän oikeastaan sen takia, että minä olin täällä muutamien muitten kanssa jo silloin valtuustossa, kun hän tuli valtuustoon ja valtuuston jäseneksi. Täällä on meitä muutamia vielä vanhemman polven ja muuten sitten kauan olleita ihmisiä.

Tuula Haatainen on aina antanut hyvän ja miellyttävän kuvan tekemisistään.

Mielestäni on mieluisaa ja mainiota, että SDP on asettanut hänet ehdolle tähän tehtävään.

Mitä muuten apulaiskaupunginjohtajien ja kaupunginjohtajan valintaan tulee, olen heitä ollut valitsemassa melkoisen määrän. Kaikissa valintatilanteissa, haluan muistuttaa teitä, että niin hyvin valtuusto on suoriutunut näistä tehtävistä, että kertaakaan ei ole muuten jäänyt valitsematta.

Eli näillä sanoilla lämmin tukeni Haataiselle ja muille kaupungin johtajille myöskin vaativissa töissään, samalla kun toivotan Ilkka-Christian Björklundille miellyttävää jatkoa kesälle ja hyvää menestystä tulevassa.

(Puheenjohtaja keskeytti kokouksen 15 minuutin ajaksi onnitteluja varten.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter.

Kaupungin talous parani edelliseen vuoteen verrattuna ja kokonaisuus on hyvin hallinnassa. Talousarviossa pysyttiin hyvin eikä isoja yllätyksiä ollut. Vuoden 2006 tilinpäätös osoittaakin 288 milj. euroa ylijäämää.

Kaupungin talous ei silti kuitenkaan ole tasapainossa. Olemme jo tottuneet siihen, että Helsingin Energian hyvä tulos vaikuttaa tilikauden tuloksen ylijäämäisyyteen. Niin tänäkin vuonna tai viime vuonna. Tämä ei ole kuitenkaan tavoitteemme, vaan meidän pitää saavuttaa talouden tasapaino ilman liikelaitosten lisätuloutuksia. Tulevien vuosien toiminta- ja investointimenot ovat tästä näkökulmasta suuri haaste, voisi sanoa erityisen suuri haaste.

Kasvu on parin viimeisen kuluneen vuoden ajan ollut Helsingin seudulla selvästi nopeampaa kuin koko maassa. Tuotannon kasvu koko Helsingin seudulla kiihtyi kuluvan vuoden alussa yli 6 % edellisvuodesta. Loppuvuodesta tuotannon kasvua veti teollisuus, mutta sen ohella myös kauppa ja liike-elämän palvelut kasvoivat vahvasti.

Verotulot kasvoivat 111 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Verotulot kasvavat silti hitaammin kuin maassa keskimäärin. Ansiotulojen ja niihin sisältyvien palkkatulojen kasvu on kolmen viime vuoden aikana ollut vähäisempää kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Stadens skatteintäkter och statsbidrag har inte räckt till för att täcka kostnaderna från basservicen. En viss ljusning kan skönjas i och med att invånarantalet i Helsingfors gått upp. Inverkningarna på skatteunderlaget kommer dock med viss fördröjning.

Vi vill göra Helsingfors till en ännu bättre plats för våra invånare att bo i och för våra företagare att utöva sin näringsverksamhet i. Att stärka stadens skatteunderlag är ett övergripande mål för arbetet. Riktlinjerna har fastställts i den nya näringslivsstrategin, som godkändes av stadsstyrelsen i april. Bostadspolitikens linjedragningar kommer att behandlas av stadsfullmäktige under hösten. Det finns hopp om att kunna enas om de bostadspolitiska principerna tillsammans med huvudstadsregionens övriga kommuner.

Olemme pääkaupungin mittavimman muutoksen edessä yli sataan vuoteen. Kaupunki ja sen liikelaitokset investoivat viime vuonna yhteensä 566 milj. euroa. Vuosaaren sataman rakentaminen on edennyt aikataulussa. Ympäristöstä ja markkinoilta tuleviin signaaleihin on vastattu joustavasti ja ennakkoluulottomasti, vaikka se on merkinnyt uusia ratkaisuja ja lisäsijoituksia.

Viime vuonna tarkastelimme Helsinki-konsernia. Helsinki-konserni muodostuu Helsingin kaupungista sekä 130 tytäryhteisöstä. Konsernitaseen loppusumma oli 12 038,4 milj. euroa eli 12 miljardia euroa. Konsernitaseesta laskettu konsernin omavaraisuusaste oli 62,1 %.

Tänä vuonna konsernin toimivuutta ja omistajaohjausta voimistetaan. Tytäryhteisöille asetetaan tiukempia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita ja seurantaa tiivistetään. Myös johtamis- ja hallintokäytäntöjä yhtenäistetään.

Elämme myös, yhdestä näkökulmasta katsoen, kriittisiä aikoja. Eli pääkaupunkiseutupolitiikalla on vuoden loppuun asti mahdollisuus näyttää, mitä kaikkea kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä saadaan aikaan. Pääkaupunkiseudun on mahdollista käynnistää maailmanluokan innovaatio, joka edistää asumisen, oppimisen, osallistumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia seudulla. Meillä on edessämme ratkaisujen aika.

Arvoisat valtuutetut. Ärade fullmäktigeledamöter.

Puheeni loppuun pieni, tai ei ihan pienikään varoituksen sana.

Elämme poikkeuksellisen hyvää suhdannetilanteen aikaa, niin kuin päivittäin eri tiedotusvälineistä saamme kuulla. Se näkyy tällä hetkellä myös kaupungin taloudessa. Se näkyy viime vuoden, viime vuoden tilinpäätöstä kun käsittelemme, niissä luvuissa, mutta selkeästi suhdannetilanne alkaa tuottaa erilaisia pullonkauloja tilanteissa, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Meillä on monia uhkia edessämme.

Kaupunkilaiva on hidas kääntymään. Meillä toimintajänne päätöksestä toimintaan on varsin pitkä, voi sanoa ehkä keskimäärin jopa pari vuotta. Eli nyt kannattaa alkaa varautumaan siihen, että suhdannetilanne voi olla myös erilainen kuin se juuri tällä hetkellä on.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia vuoden 2006 toimintaan osallistuneita, erityisesti tietenkin tarkastuslautakuntaa, tarkastusvirastoa, tilintarkastajia, teitä kaikkia luottamushenkilöitä ja kaikkia Helsingin kaupunkikonsernissa työskennelleitä.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana minulla on jälleen ilo ja kunnia esitellä teille viime vuoden arviointikertomus.

Ensin haluan toki lausua kiitokset lautakunnan jäsenille, viraston väelle ja tilintarkastajille korkeasta ammattitaidosta ja saumattomasta yhteistyöstä.

Kun viime vuoden tapaan arviointikertomuksessa on tiivistelmä, lähden siitä, että valtuutetut ovat ainakin ehtineet sen lukea ja esittelen siis nyt vain tiivistelmän tiivistelmän tässä yhteydessä.

Helsingin kaupungin talouden tilasta olemme huolestuneita, vähän samaan sävyyn kuin kaupunginjohtaja Pajunen tuossa edellä. Eli nostamme esille sen, että Helsingin talous on aivan liian riippuvainen Helsingin Energian tuloksesta. Helsingin talous on näin, ja toiminta, hyvin paljon vain yhden jalan varassa ja on näin hyvin haavoittuvainen.

Haluamme korostaa sitä, että pitäisi pystyä enemmänkin rahoittamaan toimintoja verotuloilla.

Ja niin kuin kertomuksesta ja myös sen tiivistelmästä käy ilmi, verotulokertymä toki kasvoi Helsingillä, mutta on heikompi kuin muualla maassa eli muita kaupunkeja heikompi. Tämä ei ole hyvä kehitys. Koska täällä kuitenkin joka tapauksessa menot ovat kovemmat, täällä pitäisi olla myös verotulokehitys parempi. Tämä tulokehityshän on sellainen, että vuosikate ei riitä edes poistoihin, elikkä kaupungin oma vuosikate ei riitä poistoihin. Silloin talous ei ole kovin hyvällä eikä terveellä pohjalla. Tämä vaatii toki elinkeino-, kaavoitus- ja asuntopoliittisia ratkaisuja, jotta talous saataisiin paremmin terveelle pohjalle. Siinä varmastikin täytyy käyttää monipuolista keinovalikoimaa ja isompaa työkalupakkia, että kaikki nämä mahdolliset keinot voidaan ottaa käyttöön.

Avainsana menestykseen on myös kustannustehokkuuden lisääminen eli siis, miten vähemmillä verorahoilla voidaan saada aikaan enemmän hyviä palveluita.

Ja siitä olemme huolestuneita, että 11:sta virastolla tai laitoksella ei ollut lainkaan kustannustehokkuuden lisäämiseen koskevia tavoitteita omassa ohjelmassaan tai omissa tavoitteissaan. Virastot ja laitokset pystyvät parantamaan tätä omalta osaltaan a) sillä, että pystyvät pitämään menojaan kurissa ja b) sillä, että voivat kasvattaa tulojaan ja c) sillä, että lisäävät kustannustehokkuutta. Näin saadaan taloutta parannettua.

Henkilöstöstrategiasta kiinnitimme huomiota henkilöstön saatavuuteen ja palvelussuhdeasuntoihin, mutta myös siihen, miten talousarviossa, vuoden 2007 talousarviossa osoitettiin henkilöstöstrategian toteuttamiseen tarkemmin perustelematta 5 milj. euron määräraha.

Tämä moite ei ole suunnattu virkamiehille, vaan poliitikoille. Tällainen toiminta ei vastaa hyvän taloussuunnittelun periaatteita, toteamme kertomuksessa. Onhan se selvä, että totta kai kaikille määrärahoille löytyy jälkikäteen hyvää käyttöä ja hyödyllistä käyttöä, mutta marssijärjestys, oikea olisi se, että ensin on se tarve, sitten ne ovat hallintokunnan omassa budjettiesityksessä ja sitten vasta budjetissa eikä niin päin, että heitetään rahamassi budjettiin ja sitten ruvetaan miettimään, miten sitä käytettäisiin.

Nostamme esille myös Helsingin Bussiliikenteen uuden yhtiön tappiokehityksen ja sen, että se tappiokehitys pitää saada katkaistua, että ei yhtiö sitten tule olemaan jatkuvasti toiminnassaan perustappiollinen.

Käymme läpi myös vuokratalojen korjaustarpeita ja tarkemmin palvelussuhdeasuntoja.

Niiden osalta olemme tuoneet esille sen, että pitäisi selvittää tällainen keskitetty palvelussuhdeasuntojen välitysyksikön perustaminen. Nythän onkin jo tältä osin työryhmä tehnyt työtään.

Huolestuimme tästä sikäli, että seitsemän viime vuoden aikana palvelussuhdeasuntojen määrä on vähentynyt yli 1 300 asunnolla eli 26 %:lla. Tämä varmasti kuitenkin, siinä tilanteessa, kun työvoimapula kovemminkin kohtaa, voisi olla yksi valttikortti.

Ylipäänsä kävimme läpi myös eri virastojen yhteistyökuvioita. Havaitsimme, että kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston polut eivät välttämättä oikein hyvin kohtaa, joka johtaa sitten helposti siihen, että kiinteistöjen kehittäminen on vähän vaikeaa.

Toivomme, että enemmänkin eri virastot tekisivät keskenään saumatonta yhteistyötä.

Sitten kuriositeettina nostimme esiin Myllypuron lukiorakennuksen vuokraamisen.

En tiedä, onko tämä vain poikkeustapaus vai onko se jäävuoren huippu, mutta eihän siinä mitään järkeä ole, että opetusvirasto pitää hallussaan ja maksaa täyttä vuokraa homekoulusta, jota ei edes voi käyttää, että kyllähän ainakin nyt, kun kouluverkkoa uudistetaan, täytyisi varmaan käydä nuo kaikki rakennukset läpi, että ei turhista tiloista maksettaisi vuokraa ja sellaisia ei pidettäisi yllä, jos ne ovat purkukelpoisessa kunnossa.

Samoin katsoimme ikään kuin Helsinki-keskeisyyttä, sitä näkökulmaa useammassakin asiassa.

Helsingin ammattikorkeakoulu on yksi sellainen ja Ooppera toinen, jossa paremminkin voisi näkyä se, mikä on Helsingin etu tai miten Helsinki-keskeisyyttä voisi vahvistaa.

Käymme aina läpi myös vanhoja rakenteita ja ravistelemme organisaatioita ja yritämme sitä kautta hakea synergiaetua. Ehdotamme mm. myös sitä, että kannattaisi miettiä, voisiko työväenopistoja ainakin joiltakin osin yhdistää, jos ei kokonaan, ja samoin kulttuuritoimen puolella varmasti löytyy yhdistämispaikkoja museoalueilla, museokuvioissa.

Ja kun kaupungilla on olemassa monenlaisia ohjelmia, mutta ei lainkaan kulttuuripoliittista ohjelmaa, niin nostimme esiin sen, että olisiko syytä ryhtyä sitä miettimään ja tekemään. Kulttuuri on kuitenkin yksi olennaisia asioita ja palveluita, mitä kaupunki tuottaa ja kaupunkilaiset käyttävät.

Ja se suositus meillä on myös tässä kulttuuripuolella, että kun halutaan läpinäkyvyyttä ja kustannusvastaavuutta, niin silloin tämä tilanne, jossa nyt on, että yleisavustukset ovat sen tyyppisiä, että siinä sekoittuu sekä vuokra-avustus että toiminta-avustus, niin pitäisi toimia niin, että avustettavat yhteisöt olisivat suoraan tilakeskuksen vuokralaisia. Se olisi siihen yksi vaihtoehto.

Sitten liikuntapuolelta nostimme esiin terveyttä edistävän liikunnan.

Kun kaupungilla ylipäänsä monissa toiminnoissa on tällainen elinkaariajattelu, niin se olisi hyvä ulottaa myös liikuntapuolelle ja yrittää toimia niin, että liikunnallisesti passiivisia helsinkiläisiä saataisiin houkuteltua näiden palveluiden pariin ja sitä kauttahan sitten taas varmastikin terveyspuolella varoja tulee jatkossa pitemmällä aikavälillä säästymään.

Kävimme läpi myös venepaikkavuokraus- ja veneiden talvisäilytyskuvioita.

Totesimme, että jos ihmisillä on kesävenepaikka, niin silloin tarvitaan myös talvivenepaikka. Nyt ne eivät kohtaa toisiaan. Kesäpaikkoja on huomattavasti enemmän kuin talvisäilytyspaikkoja ja se ei ole kovin loogista. Siellä havaitsimme myös sen epäkohdan, että tiedottaminen ei ole riittävää ja näiden venepaikkojen vuokrauksessa menetelmiä, tai sen järjestelmän kertominen ei ole kovin avointa, elikkä siellä ei kaikkia kohdella ihan tasavertaisesti.

Sitten kävimme läpi myös HKL:n lipputulo- ja tarkastustoimintaa.

Totesimme, että tarkastustoiminta on aika tehotonta, mutta HKL on jo ryhtynyt tässä parannustoimenpiteisiin, elikkä siellä on nyt jo säpinää tällä suunnalla. Ja sitten tämä pummilla matkustaminen on huolestuttavan suurisuuntaista, koska noin 8,5 milj. euroa vuodessa jää lipputuloja saamatta.

Mietimme, että jos tämän summan voisi käyttää joukkoliikennepalvelujen parantamiseen elikkä lisälinjojen luomiseen taikka vuorovälien harventamisen sijasta vuorovälien tihentämiseen, niin matkustusmukavuus paranisi aika paljon ja joukkoliikenteen palvelut paranisivat huomattavasti.

Yksi ongelmakohta on kyllä sitten kaupungin palveluissa myös vanhuspalvelujen hoitoketjut. Tässähän on se, että sen ketjun toisessa päässä on sitten ne HUSin sakkomaksut.

Jos vanhuspalvelun hoitoketjut eivät toimi tai ole saumattomassa kunnossa, niin sitten tulee aika kalliiksi siellä erikoissairaanhoidon puolella se väärällä paikalla makuuttaminen. Mutta tässäkin onneksi virastot ovat jo ryhtyneet toimiin ja ihan tosissaan ja sakkomaksujen määrä tämän vuoden alkupuolella on vähentynyt huomattavasti.

Olennaistahan tässä on se, että kaikki ihmiset olisivat hoidon tarpeen mukaan oikealla paikalla oikeaan aikaan. Se olisi myös se kustannustehokkain ratkaisu.

Suuria organisaatiomuutoksia myös aina seuraamme. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosta katsoimme vähän tarkemmin.

Näissä kaikissa ihan olennaista on se, että pitäisi luoda menetelmä ja mittaristo, jolla seurataan sen muutosprosessin taloudellisia toiminnallisia vaikutuksia kattavasti ja luotettavasti, että nähtäisiin, mitä siinä oikeasti on tapahtunut, onko oikeasti tullut todellisia säästöjä vai onko niin, että kustannukset onkin pystytty siirtämään sitten jonkun toisen toiminnon niskaan.

HUSin laskutuksista vielä sen verran, että vuonna 2006 terveyskeskuksissa aktiivisesti seurattiin ainoastaan HUSin sakkomaksujen sisältöä, mutta ei peruslaskutusta. Ja kun peruslaskutus on kuitenkin noin 400 milj. euroa vuodessa, joka on lähes puolet terveyskeskuksen menoista, tai terveystoimen menoista, niin katsoimme, että, ja se on seikka, johon myös tilintarkastaja on kiinnittänyt huomiota, että sitä pitäisi lähteä perkaamaan. Siinä pitäisi saada läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tähän laskusysteemiin ja myös sitä, miten sitä pystyy varmistamaan. Ei normaalielämässäkään tai yritysmaailmassakaan kukaan näin suuria laskuja maksa sokkona tietämättä mistä se oikeasti koostuu. Ja kun kerran HUS pystyy tekemään yksilöidyt laskut pienille kunnille, niin kyllä sen täytyy pystyä tekemään se myös Helsingille. Ja kun miettii sitä, että terveyskeskus aktiivisesti seurasi sakkomaksujen sisältöä, niin Helsinki sai hyvityslaskua 10,4 milj. euron sakkomaksusummasta 0,8 milj. euroa elikkä 8 %. Jos tämä sama laskusääntö pätisi kokonaislaskutukseen, niin noin 32 milj. euroa silloin pitäisi tulla hyvitystä. Mutta siinä on siis se "jos" aika isolla j:llä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vielä lopuksi se, että - niin kuin päätösesityksestä huomaatte - tätä arviointikertomusta ei vain merkitä pelkästään tiedoksi, vaan siellä on pykälä, jossa sanotaan, että vuoden loppuun mennessä pitää tulla selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin kaikki eri hallintokunnat ovat ryhtyneet tämän kertomuksen johdosta. Se on se ehkä tärkein pointti tässä. Mutta siihen liittyy se, että kun edellisen kerran - eli viime vuoden lopulla - tuli selvitys siitä, mihin kaikki hallintokunnat olivat ryhtyneet, niin silloin kaupunginhallitus joutui heristelemään nyrkkejään ja toteamaan, että - se oli siis 13.12.2006 valtuustossa esillä - virastojen ja laitosten antamissa selvityksissä toistettiin lautakuntien arviointikertomuksista jo esittämiä asioita ja seuraavalla kierroksella on tarkoitus tuoda paremmin esille, mihin toimenpiteisiin arviointikertomuksen johdosta on ryhdytty. Ja nyt on siis käsillä tämä seuraava kierros.

Elikkä ne teistä, jotka olette lukeneet arviointikertomuksen tarkkaan, huomaatte, että siinä on todella paljon asiaa ja varmasti olemme puuttuneet vain olennaisiin asioihin. Ei kannata laittaa tätä juttua pesuveden mukana pois, vaan huolehtia siitä, että ne epäkohdat ja seikat, jotka olemme nostaneet esiin, myös tullaan korjaamaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Harvoin olen oppinut puhumalla, kuuntelemalla kylläkin.

Kiitoksia. Jään nyt seuraamaan teidän puheitanne.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

Kokoomuksen valtuustoryhmä nostaa esille muutamia keskeisiä asioita vuoden 2006 tilinpäätöksestä ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta.

Tarkastuslautakunta on arvioinut erinomaisesti sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Kokonaisuutena tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Ehkä hieman erikoista on kuitenkin se, että vuoden 2006 tilinpäätösraportissa ei ole raportoitu 17 -tunnusluvun osalta, mikä vastaa 28 %:ia kaikista tunnusluvuista. Oleellista on kuitenkin se, että kaupungin eri virastot käyttävät hyväkseen vuodelta 2006 saatua tietoa tavoitteista ja niiden toteutumisesta tulevan toimintansa parantamisessa.

Tavoitteet ja mittarit eivät voi olla muuttumattomia ikuisuuteen. Hyvien palveluiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eri virastoissa arvioidaan, minkälaisilla työkaluilla voidaan tuottavuutta, palvelukykyä ja vaikuttavuutta parantaa edelleen. Tarkastuslautakunnan ehdotus siitä, että mittareihin kytketään vertailua muihin suuriin kaupunkeihin ja kehitettäväksi pääkaupunkiseudun yhteisiä mittareita, on ehdottomasti oikea.

On huolestuttavaa, että lastensuojelussa ei ole pystytty saavuttamaan sitovia tavoitteita.

Ongelman ilmettyä arvio huostaanoton tarpeesta ja sitä seuraavat toimenpiteet on toteutettava nopeasti. Pienen lapsen sijoituspaikka ei ole laitoksessa, vaan oikea sijoituspaikka on perheessä. Ennaltaehkäisevät toimet ovat aina avainasemassa.

Vanhuspalveluketjut eivät vielä toimi kitkattomasti, vaikka parannusta onkin tapahtunut. Ilmeisesti yksi keskeinen syy tähän on se, että rajapinnat sosiaali- ja terveyspuolen välillä ovat edelleenkin epäselvät.

Jos palveluketjuja ei saada kuntoon yhteistyöllä, myöskään hallinnolliset muutokset eivät ole poissuljettu vaihtoehto.

Helsingin hyvä tulos oli jälleen viime vuonna etenkin Helsingin Energian ansiota, niin kuin täällä on jo aikaisemminkin todettu.

Hyvässä kokonaistilanteessa jää usein huomaamatta, että verotulojen kehitys ei ole ollut hyvä verrattuna muuhun maahan ja muihin suuriin kaupunkeihin. Verotuloja kertyi vain 5,6 % edellisvuotta enemmän, kun verotulot kasvoivat esimerkiksi Espoossa 7,5 %, Tampereella 6,7 %, Turussa ja Vantaalla 6,4 %. Vaikka on pienet prosentit, niin kyse on isoista summista.

Helsingin muita isoja kaupunkeja heikompi verotulojen kehitys vaatii tulevaisuudessa tarkempia selvityksiä ja selvitysten perusteella myös toimenpiteitä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta esimerkiksi syksyllä valtuuston käsittelyyn tulevaan maankäytön ja asumisen toimenpideohjelman sisältöön eikä isojen asuinalueiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Tulojen lisäksi on syytä tarkistella toimintakuluja.

Vuoden 2005 tilaston mukaan Helsingin toimintakulut ovat yli 1 400 euroa per asukas suuremmat kuin Espoossa, vaikka tarkastelujaksolla 1998 - 2005 Helsingin menojen kasvu onkin ollut maltillisempaa kuin esimerkiksi Espoon alueella.

Kulujen kurissa pitämiseen on panostettava entistä enemmän ja hyvinä aikoina on varottava kulukurin höltymistä. On etsittävä ennakkoluulottomasti uusia keinoja, kuten esimerkiksi palveluiden tuottamisen siirtämistä nykyistä enemmän yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Samaan aikaan on parannettava luonnollisesti kaupungin tilaajaosaamista.

Kokoomuksen valtuustoryhmä toivookin, että asukkaiden edun nimessä myös siellä vasemmalla ja vihreissä löytyisi nykyistä enemmän rohkeutta ja luovuutta toteuttaa uusia toimintatapoja, joista hyötyinä olisivat helsinkiläiset asukkaat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Investointien määrä oli vuonna 2006 suuri, liikelaitokset mukaan lukien yhteensä noin 566 milj. euroa. Merkittävä osuus tästä on Vuosaaren satamalla. Investointien korkeasta tasosta on oltu aiheellisesti huolissaan.

Vuosaaren sataman valmistuttua kantakaupungista satamilta vapautuville alueille tarvitaan tulevaisuudessakin merkittäviä investointeja. On selvää, että on pohdittava uusia toimintamalleja, kuten kumppanuuksia yksityisen sektorin kanssa esimerkiksi Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueiden toteuttamisessa.

Yksi selvittämisen, selkeä selvittämisen arvoinen kumppanuushanke voisi olla keskustatunneli. Kumppanuushankkeissa yksityinen sektori ei olisi ainoastaan rahoittajana, vaan sillä olisi hankkeissa vahva rooli myös suunnittelussa ja ylläpidossa koko kohteen elinkaaren ajan.

Tilinpäätöksen toimintakertomuksen kohdassa 1.8 "Näkymät uuden tilikauden alkaessa" todetaan, että "lähtökohdat seuraavien vuosien taloudelle ovat edelleen epävarmat". Tuosta toteamuksesta huolimatta näköpiirissä on myös suuria mahdollisuuksia.

Elinkeino- ja asuntopolitiikan toimenpiteet ovat keskeisiä myös talouden parantamisessa. Eri toimintojen järjestämisen ennakkoluuloton tarkastelu tuo myös mahdollisuuksia.

Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on tehnyt ansiokasta ja laadukasta työtä arviointikertomuksessaan 2006. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomioita oikeisiin asioihin. Nyt meidän pitää vain pitää huoli siitä, että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havainnot näkyvät käytännön toiminnan virastoissa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää kaupungin työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita helsinkiläisten hyväksi tehdystä työstä. Samalla rohkaisemme jokaista kaupungin työntekijää mukaan toiminnan kehittämiseen omalla aloitteellisuudellaan. Tiedämme, että keskeinen voimavara toiminnan edelleen parantamisessa ovat ihmiset omilla työpaikoillaan.

Bästa fullmäktige.

Samlingspartiets grupp anser att den goda kvaliteten för stadens tjänster har varit möjlig tack vare personalens utmärkta insatser. Ett varmt tack för detta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksymistä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin talous on vahvistunut vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen. Se on osin seurausta Helsingin Energian jälleen kerran hyvästä tuloksesta ja verkkotoiminnan myyntivoitosta.

Hyvä Helsinki, hyvä Helsingin Energia.

Iloisia voimme olla myös huippuhyvästä työllisyyskehityksestä. 13 000 uutta työpaikkaa, jotka luovat hyvinvointia.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää kaupungin vahvaa talous- ja työllisyyskehitystä erittäin tärkeänä. Taloudellisesti vahva kaupunki voi paremmin huolehtia kuntalaisille tärkeistä peruspalveluista. Hyvä talous sekä rahoitus- ja muu yhteistyö elinkeinoelämän kanssa edesauttavat tarpeellisia rakentamis- ja liikenneinvestointeja mm. satamatoiminnoista vapautuvilla alueilla.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyy kertomusvuonna valtakunnallisen Paras -hankkeen siivittämänä. Yhteistyö ei ole kuitenkaan ollut mutkatonta, vaan kovaa työtä, jossa tuloksiakin on syntynyt, vaikkakin monen mielestä hitaanpuoleisesti.

Eduskuntavaalien alla puolueet olivat yhtä mieltä metropolipolitiikan merkityksestä ja sen ottamisesta osaksi hallitusohjelmaan. On vihdoin herätty näkemään se tosiasia, että Suomi tarvitsee pitkäjänteistä kaupunkipolitiikkaa ja että Helsingin seudun myönteinen kehitys on edellytys koko maan menestykselle.

Sosialidemokraatit painottavat valtion sitoutumista ja taloudellisia panostuksia pääkaupunkiseudulle, mutta myös kuntien välisessä yhteistyössä on päästävä tositoimiin.

Liikenne- ja muissa keskeisissä hankkeissa, kuten Sipoon lounaisosien liitosasiassa, on syytä edetä ripeästi.

Kaupungin vetovoiman ja verotulojen kehityksen kannalta on keskeistä, että asuntotuotantoa saadaan merkittävästi lisättyä. Viime vuonna Helsinkiin valmistui vain 2 300 uutta asuntoa, mikä on pienin määrä viiteenkymmeneen vuoteen. Asumisen kalleus pidentää työmatkoja, hajauttaa kaupunkirakennetta ja kuormittaa ympäristöä. Kalliit asunnot vaikeuttavat työvoiman saantia ja kaupungin palvelujen ja yritysten toimintaa. Näin ei voi jatkua.

Asuntotuotantoa on pystyttävä selvästi lisäämään, jotta asumisen hintakehitystä voidaan hillitä ja vastata edes osin kasvaviin asumistoiveisiin.

Sosialidemokraatit haluavat nopeuttaa kaavoitusta ja kehittää hitas-järjestelmää. Tontteja tulee varata entistä useammin kohtuuhintaisten perheasuntojen rakentamiseen. Uusille rakennettaville alueille tarvitaan omaleimainen identiteetti ja monipuolisia ja eri tilanteissa joustavia asumis- ja toimitilaratkaisuja.

Asuntotuotannon määrän ja laadun valvontaa sekä ekologista rakentamista on tehostettava.

Kuntien on yhdessä kannettava vastuunsa vuokra-asuntojen rakentamisesta sekä tuetusta ja erityisryhmien asuntotuotannosta.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjaamista on lisättävä ja kerrostaloihin on saatava hissit.

Huomiot ovat perusteltuja ja edellyttävät määrärahojen kasvattamista tulevissa talousarvioissa.

Sisäilmaltaan tai energiataloudeltaan epäonnistuneiden kiinteistöjen korjausta on syytä kiirehtiä.

Helsingin asukaslukuun suhteutetut toimintakulut ovat 2000-luvulla kasvaneet muita suuria kaupunkeja vähemmän. On eletty säästäväisesti, mutta samalla osin palvelutasosta tinkien. Erityisesti niukka linja näkyy sosiaalitoimessa, kuten lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa.

Sosialidemokraatit ovat ajaneet useissa budjettineuvotteluissa sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin lisäyksiä.

Tarkastuslautakunta korostaa kustannustehokkuuden ja sen arviointimenetelmien kehittämistä.

On syytä huomata, että kestävää tuottavuutta ei voida saavuttaa heikentämällä peruspalvelujen laatua tai kunnan palveluksessa työskentelevän henkilöstön asemaa. Oman toiminnan ja palvelujen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tässä työssä ammattitaitoinen henkilöstö ja yhteistyökykyinen luottamushenkilöorganisaatio on keskeinen voimavara.

Peräämme kustannustehokkuuden rinnalle palveluiden ja toiminnan poikkihallinnollista ja systemaattista vaikutusarviointia. On arvioitava mm. sitä, onko kyse kaupungin kannalta todellisista säästöistä vai toiselle toiminnolle siirtyneistä menoista.

Kilpailuttamisessa on tärkeää painottaa palvelun laatua ja asiakaslähtöisyyttä, jotta kova hintakilpailu ei johda laadun ja talouden heikkenemiseen sekä palvelukysynnän laskuun, niin kuin on bussiliikenteen yhtiöittämisen ja kilpailuttamisen myötä tapahtunut.

Vastustimme oman bussiliikenteen yhtiöittämistä. Olemme kannattaneet laadun painoarvon kasvattamista kilpailuttamisissa.

Hoitoketjujen toimivuutta on merkittävästi parannettu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteisessä hoitoketjuprojektissa. On saatu aikaan inhimillisempää hoitoa, sujuvampia hoitoketjuja sekä merkittäviä kustannussäästöjä HUS-sakkopäivien vähenemisen kautta.

Hoitoketjuprojektia eteenpäin vievät viranhaltijat ja luottamushenkilöt tekevät kiitettävää työtä, jonka taloudellinen merkitys vain korostuu sakkohintojen noustessa syksyllä. Samalla korostuu arviointikertomuksessa todettu tarve korjata HUS-laskutuksen valvonnan ja läpinäkyvyyden epäkohdat.

Tarkastuslautakunta on kommentoinut syystä kriittisesti viime syksyistä terveyskeskuksen vastaanotto-osaston hankintaprosessia, jota perusteltiin HUS-sakkojen pienentämisellä. Kaupunki teki viisaasti luopuessaan suunnitelmasta tarjota päivystyksen vastaanotto-osasto suoraan yhdelle yritykselle, ilman asianmukaista kilpailuttamisprosessia.

Kilpailuttamisen ja hankintalainsäädännön osaamisessa on Helsingillä parantamisen varaa. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen erityisluonne, palvelujen käyttäjien haavoittuva asema sekä ostopalvelujen hintakehitys antavat vahvat perusteet kaupungin oman palvelutuotannon kehittämiselle tulevaisuudessakin. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen sekä yritysten kanssa on syytä kehittää.

Vanhustenhoidon tiukat henkilöstömitoitukset ja työntekijäpula heikentävät toiminnan laatua ja lisäävät samalla työn kuormitusta, kiirettä ja jaksamisen ongelmia.

Mitoitukset tulee tarkistaa jo ensi vuonna, koska palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia.

Uuden vanhuspalveluohjelman mukaan voimavaroja siirretään pitkäaikaissairaaloista sosiaalitoimen hoivatason palveluihin. Helsingissä on liian vähän palveluasumispaikkoja ja erityisesti dementiapaikkoja. Palvelutarpeen kasvu on voimakasta varsinkin vuoden 2010 jälkeen.

Valtuustoryhmämme katsoo, että rakennemuutoksen toimeenpanolla on kiire ja se on aloitettava viimeistään ensi vuonna.

Kaupungin henkilöstöpolitiikan ja työnantajakuvan tulee vastata kasvaviin haasteisiin, kuten kiristyvään kilpailuun työvoimasta ja maahanmuuttajien työllistymis- ja osaamishaasteisiin. Selvitysten mukaan maahanmuuttajien määrä tulee merkittävästi kasvamaan ja heidän osallistumisensa työmarkkinoille on välttämätöntä.

Tarvitsemme monikulttuurisuustyötä ja syrjimättömiä työmarkkinoita, mutta myös maahanmuuttajien hyvää ammatillista osaamista ja kielitaitoa. Riittävän perusteellinen kieli- ja muu tarvittava koulutus ja tukipalvelut on turvattava heti maahanmuuton jälkeen. Koulutuksen rahoitukseen tarvitaan kuntien lisäksi valtiota ja työnantajia.

Henkilöstöpolitiikkaa tulee arvioida ja kehittää aktiivisesti, valtuuston ja kaupunginhallituksen roolia vahvistaen. Myönteisiä muutoksia on saatu aikaan: työssä jaksamisen edistämiseksi on luotu varhaisen tuen malli, määräaikaisia työsuhteita on muutettu vakinaisiksi, vaikkakaan ei riittävästi ja koulutukseen sekä esimiestyöhön on panostettu.

Sosialidemokraatit pitävät tarkastuslautakunnan huomioita henkilöstöraportista ja henkilöstöpolitiikan tarkemmista tavoitteista perusteltuina.

Arviointikertomuksen mukaan koulutetun hoitohenkilökunnan rekrytointia vaikeuttaa mm. palkkakilpailu, työajan vähäiset joustot ja asuntojen puute. Kunnilla on oikeus turvata peruspalvelujensa laatua ja henkilöstön saatavuutta kehittämällä palkkausta ja työoloja - fiksu kunta huolehtii näin vetovoimastaan. Niin kuin tiedämme, paikallisesti voidaan sopia työ- ja virkaehtosopimusten minimiehtoja paremmin. Monissa viimeaikaisissakin työnantajien puheenvuoroissa on perätty yhä enemmän paikallista sopimista ja markkinaehtoisuutta palkkaukseen.

Pyrkimys ylläpitää pääkaupunkiseudun palkkakartellia tilanteessa, jossa työikäisten määrä tulee vähenemään ja kuntapalkat eivät turvaa kohtuullista asumista ja toimeentuloa ei ole Helsingin etujen mukainen.

Valtuustoryhmämme mielestä kaupungin tulee huolehtia siitä, että sen henkilöstöpolitiikka, palkkaus ja työolot ovat kilpailukykyisiä. Korostamme tuloratkaisun ja palkkaohjelman lisäksi palkkausjärjestelmien kehittämistä, tasa-arvolain mukaisten palkkakartoitusten aikaansaamista sekä vakinaisten työsuhteiden lisäämistä.

Vaadimme palkkoihin korjausta niin 2007 talousarvio- kuin 2008 kehysneuvotteluissakin, saamatta vihreiden ja kokoomuksen tukea asiassa. Vaalien alla kokoomus lanseerasi tasa-arvotupon.

Onkin välttämätöntä, että hallituksen sopimalla kuntasektorin korotetulla valtionosuudella parannetaan merkittävästi Helsinginkin naisvaltaisten alojen palkkausta, sillä naisammattien ja -alojen arvostus ei täällä vastaa työn vaativuutta. Myös Helsingin on varauduttava henkilöstönsä palkkojen ja työolojen parantamiseen.

Palvelussuhdeasuntojen määrä on vähentynyt neljänneksellä vuodesta 2000 ja vuokrat on nostettu markkinatasolle.

Tarkastuslautakunnan tekemät kriittiset huomiot asiassa ovat perusteltuja. Linjauksia on syytä tarkistaa niin, että kohtuuhintaiset palvelussuhdeasunnot ovat todellinen vetovoimatekijä. Kannatamme keskitetyn vuokravälityksen pikaista selvittämistä.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. On surullista, että käytännössä monen lapsen ja nuoren kotiolot sekä terve kasvu ja kehitys ovat vaarantuneet. Sosiaalitoimessa on kehitetty ennalta ehkäisevää toimintaa ja varhaista tukea, myös maahanmuuttajalapsia ja -perheitä varten.

Eri hallintokuntien yhteistyötä sekä hyviä käytäntöjä on vahvistettava. Pidämme erittäin tärkeänä, että tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut, mukaan lukien päivähoito, turvataan lapsille ja perheille tulotasosta riippumatta. Vastustamme 0-maksuluokan poistamista ja hallituksen suunnitelmia imuroida asiakasmaksukorotuksia valtion kassaan.

Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota terveysliikuntaan, mikä on tehokas keino edistää terveyttä ja ehkäistä kansansairauksia.

Tiedottamisella asia ei pelkästään hoidu, vaan tarvitaan matalan kynnyksen lähiliikunta- ja kuntoilupaikkoja eri puolilla kaupunkia. Hyvät uinti- ja liikuntamahdollisuudet näkyvät parempana toimintakykynä ja vähäisimpinä sairaanhoitokuluina läpi elämänkaaren.

Moni lapsi ja nuori ei nykyisellään liiku riittävästi. Lasten ja nuorten liikuntatottumuksiin on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja hyödyt ovat elinikäisiä. Positiivinen esimerkki on liikuntatoimen päätös antaa maksutta päiväkotien käyttöön tyhjillään olevia liikuntatiloja. Esimerkkejä tarvitaan lisää.

Liikuntaan houkuttelevia toimintatapoja, välineitä sekä henkilöstön liikunnanohjausosaamista on syytä vahvistaa. Myös urheiluseurojen toimintaedellytyksiä tulee kehittää.

Taiteen ja kulttuurin merkitys kasvaa koko ajan, eikä Helsingissä ole valtuustotason linjauksia kulttuuripolitiikasta. Kulttuuria on sivuttu mm. elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Vapaa-ajan lisääntyessä kulttuuria "tuotetaan" ja kulutetaan yhä enemmän ja sen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Myös monikulttuurisuus ja kulttuuriyhteistyö pääkaupunkiseudulla syvenee.

Pidämme tarkastuslautakunnan ehdotusta kulttuuripoliittisesta ohjelmasta kannatettavana.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen puheena olevien esitysten hyväksymistä ja kiittää samalla tarkastuslautakuntaa ja viranhaltijoita siitä arvokkaasta työstä, jonka he ovat tehneet arviointikertomuksen aikaansaamiseksi.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi haluaisin kiittää tarkastuslautakuntaa perinpohjaisesta työstä arviointikertomuksen laatimisessa.

Tilinpäätös on valtuustotyössä keskeinen virstanpylväs, jossa valtuusto tarkastelee edellisen vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin toteutumista.

Mielestäni on sääli, että tilinpäätöksen rooli työssämme on selvästi heikompi kuin budjetin valmistelun.

Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin että meillä on hyvät piirustukset, on tarkastaa, saatiinko talo ylipäätään valmiiksi.

Kaupungin talous kehittyi suotuisasti viime vuonna.

Kuten täällä on jo mainittu, olimme lähes 300 milj. euroa ylijäämällä ja myös ilman liikelaitoksia päästiin reilusti plussan puolelle. Myös omavaraisuusaste parani hieman viimevuotisesta.

Liikelaitoksista Helsingin Energian rooli on kiistaton. Jotta pystymme jatkossakin tekemään hyvää tulosta oman energialiikelaitoksemme avulla, on myös Helsingin Energian valmistauduttava siihen, että toimintaympäristö muuttuu. Vaatimukset hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi tulevat vain tiukentumaan. Hyvissä ajoin varautumalla saadaan parempi lopputulos kuin viime tingassa improvisoimalla.

Huonojakin uutisia on, sillä verotulomme kasvavat edelleen muuta maata hitaammin. Tuloverokertymään vaikuttavat työpaikkojen määrä ja asuntojen tarjonta. Näissä molemmissa Helsingillä riittää selvästi parannettavaa.

Vaikka "emo-Helsinki" ei viime vuonna ottanutkaan enää lisää lainaa, konsernin lainakanta kasvoi yli 200 milj. euroa. Helsinki-konsernilla on nyt lähes 5 000 euroa per asukas lainaa.

Toisena huonona uutisena, joskaan ei kovin yllättävänä sellaisena, voidaan nähdä myös sosiaali- ja terveystoimen tilanne.

Mainitut hallintokunnat ylittivät budjettinsa yli 50 milj. eurolla. Terveyskeskuksen osalta ylitys johtuu toki pääosin HUSin kasvaneista kustannuksista, ja myös osa tästä ylityksestä johtuu selvästi toimintaympäristön muutoksista, joita ei pystytty budjetoitaessa ennakoimaan. Esimerkiksi alkoholiveron laskemisen aiheuttama lisätarve lastensuojelun palveluille ja työllisyyskehityksen ansiosta noussut kysyntä päivähoitopaikoille.

Jos jatketaan tästä sosiaali- ja terveystoimen ylityksestä, niin on vaikea sanoa, että olisiko paras lääke budjetoida paremmin tarvetta vastaavasti, keskittyä ydintoimintoihin vai luoda kokonaan uusia toimintatapoja. Todennäköisesti näitä kaikkia tarvitaan.

Tälle vuodelle sosiaalitoimen määrärahoja nostettiin merkittävästi. Tämä olikin tarpeen uusien velvoitteiden kustannusten kattamiseksi. Toiminnan kehittämiseen on kuitenkin syytä panostaa merkittävästi nykyistä enemmän.

Toivottavasti näiden keinojen avulla vuoden päästä katselemme tilinpäätöstä, jossa kaupungin eniten kustannuksia aiheuttavat hallintokunnat ovat pysyneet budjetissaan.

Sisällöllisen onnistumisen seuraamiseksi tarvitsemme mittareita. Monina edellisinä vuosina tilinpäätöspuheissa on käyty keskustelua siitä, että mittarit ovat joko liian löysiä tai liian epärealistisia. Eikä tältä tunteelta voi kyllä välttyä tänäkään vuonna.

Kun valmistelemme seuraavan valtuustokauden strategiaa, on syytä käydä kaikki nämä mittarit kriittisesti läpi ja miettiä tätä kokonaisuutta, mitä haluamme näillä mittareilla kuvata.

Viime vuonna lähes 90 % mitatuista asioista, sitovista tavoitteista toteutui. Prosentuaalisesti eniten toteutumattomia tavoitteita oli sosiaali- ja terveyssektorilla.

Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen oli kokonaisuus, jonka alla oli näistä ryhmittelyistä eniten toteutumattomia tavoitteita. Esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen osalta kävi niin, että toiminta ei tavoittanut läheskään niin suurta nuorisojoukkoa kuin oltiin määritelty.

Onkin positiivista, että nuorisoasiainkeskus ja nuorisolautakunta ovat alkaneet valmistella uutta tilastrategiaa, jonka motiivina on nimenomaan luoda uusia käyttäjäryhmiä kiinnostavia nuorisotaloja ja toimintamuotoja. Koska nuorten tarpeet ovat selvästi muuttuneet, on oltava rohkeutta muuttaa myös heille suunnattuja palveluita.

Sosiaali- ja terveystoimen osalta, paitsi että monia mittareita jäi toteutumatta, moniin mittareihin ei raportoitu tuloksia. Tämä on mielestäni huolestuttavaa.

Kuten myös valtuutettu Rautava toi esille lastensuojelun palvelun tarpeen, varhaista arviointia koskeva tavoite jäi taas kerran saavuttamatta. Kyseessä on tavoite, jonka löyhentäminen aiheuttaisi inhimillistä kärsimystä ja myös kasvavia kustannuksia toisaalla kaupungin toiminnassa.

Koska tiukan tavoitteen saavuttaminen ei ole realistista nykyresursseilla, budjetin valmistelussa on syytä osoittaa lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään työhön resurssit, joilla tavoitteeseen päästään.

Terveystoimi on saanut kritiikkiä vanhusten hoidon järjestämisestä.

Hoitoketjuja voidaan varmasti sujuvoittaa uusilla toimintatavoilla ja yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa, mutta vaaditaan myös lisää resursseja.

Kannatamme terveyslautakunnan esitystä yhden akuuttivuodeosaston lisäämisestä.

Sosiaali- ja terveystoimen muutetut organisaatiot on otettu hyvin vastaan. Työntekijöille suunnatun kyselyn mukaan virastojen rakenne on aiempaa toimivampi. Vaikka kovin kattavia tuloksia ei olla vielä saatu, näyttää siltä, että palvelutaso on pysynyt vähintään samana ja kustannusten arvioidaan laskeneen.

Organisaatiouudistustarpeita on mielestämme syytä kartoittaa myös muiden virastojen kohdalla.

Tarkastuslautakunta ehdottaa, että Helsingin kaupungille luotaisiin kattava mittaristo mittaamaan organisaatiouudistuksen tuloksia. Tämä ehdotus on oikein kannatettava.

Sivistystoimen rootelissa opetusvirasto on onnistunut varsin hyvin erityisesti taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laadun puolelta kritiikkiä on tullut ammattikorkeakoulu Stadiassa, jossa opiskelijoiden antama palaute on jäänyt selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon.

Kulttuurin osalta tarkastuslautakunta on esittänyt, että Helsingille tulisi laatia kulttuuripoliittinen ohjelma.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa ajatusta lämpimästi.

Henkilöstöasioista haluaisin nostaa esille määräaikaisen henkilöstön osuuden kaupungin henkilöstöstä.

On hienoa, että laskeva trendi on jatkunut. Määräaikaisten osuus Helsingissä on jo pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin koko maassa. Tämä on pieni askel oikeaan suuntaan osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamisessa.

On huolestuttavaa, että kaupungin omassa asuntotuotannossa jäätiin taas kerran tavoitteesta. Kohtuuhintaisen asumisen tuottamisessa kaupungin rooli on keskeinen. Myöskään asunnottomuusongelma ei ole ratkennut. Myös perheasunnoista on pulaa, kuten valtuutettu Puura toi esille.

Valmisteilla olevaan maankäytön ja asumisen ohjelmaan kohdistuu erittäin suuria odotuksia. Näin myös helsinkiläiseen asuntoministeriin.

Asuntotuotannon ongelmiin tulee puuttua asettamalla kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistövirastolle asiaa koskevia sitovia tavoitteita.

Esitänkin Vihreän valtuustoryhmän ensimmäisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus asettaa omassa budjettiesityksessään sitovia tavoitteita kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistövirastolle sosiaalisen asuntotuotannon turvaamiseksi.

Autoistuminen on hyvä esimerkki siitä, että emme kykene nykyisillä mittareilla mittaamaan, kuvaamaan selvästi kaupungin kehitystä. HKL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston sitovana tavoitteena on ollut jo pitkään joukkoliikenteen markkinaosuuden lisääminen kantakaupungin rajalla. Samalla kun tämä tunnusluku kasvaa, autoilu kuitenkin lisääntyy kaupungissa.

Mittareita on muutettava pikaisesti kuvaamaan nykytilaa paremmin. Hyvä alku tässä on se, että poikittaisliikenteeseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota sitovissa mittareissa.

Helsingin Bussiliikenteen tulos oli reilusti tappiollinen. Tähän on vähintäänkin osasyynä se, että kilpailutilanne on erittäin tiukka. Kolikon kääntöpuoli on se, että HKL on pystynyt ostamaan palveluita edullisesti ja HKL:n tulos on ollut erittäin hyvä.

Haluaisinkin muistuttaa Sosialidemokraattiselle ryhmälle, että kaupunkikonsernin kannalta suurta vahinkoa ei ole syntynyt. Helsingin Bussiliikenteelle on syytä antaa vielä aikaa kehittää toimintaansa ja tappiokierre katkaistua.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä on tärkeää, että Helsingin Bussiliikenne pysyy markkinoilla ja että Helsingin kaupungilla on myös omaa joukkoliikennetuotantoa.

HKL:n hyvän tuloksen pitäisi näkyä myös palvelutasossa. Pieni, mutta havainnollinen esimerkki tästä on raitiovaunu 3T:n aikataulut.

Vaadimme, että reitin yöliikenne palautetaan.

Liikelaitoksista voisin mainita vielä Palmian, jonka tulos oli erittäin positiivinen vuonna 2006. Palmia pärjäsi hyvin kilpailussa. Erityisesti ilahduttaa se, että asiakastyytyväisyyttä mittaava toiminnallinen tavoite ylitettiin.

Lopuksi haluaisin todeta, että on olemassa myös mittareita, jotka puuttuvat kokonaan.

Budjetin sukupuolivaikutusten arviointi kirjattiin talousarvion valmisteluohjeisiin vuoden 2007 budjetin valmistelua varten. Pilotiksi valittiin sosiaali- ja liikuntavirastot. Asiaa ei kuitenkaan ehditty valmistella tämän vuoden budjettiin.

Kaupungin toiminta- ja talouslinjausten tulee olla tasa-arvoisia molempien sukupuolten näkökulmasta. Valtuustolla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta arvioida, toteutuuko tasa-arvoresurssien käytössä ja palveluiden järjestämisessä.

Jotta tämä olisi mahdollista, seuraavan budjetin yhteydessä on tehtävä arviointi ja laadittava tavoitteet sukupuolten vaikutusten arvioimiseksi ja kaupunkilaisten tasa-arvon edistämiseksi.

Toinen aihe, joka loistaa poissaolollaan, on ympäristöpolitiikka.

Jotta todellisia tuloksia saavutettaisiin, on meidän kirjattava esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja jätemäärän kasvun leikkaaminen sitoviksi tavoitteiksi.

Esitänkin seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus asettaa omassa budjettiesityksessään ympäristöpolitiikan toteutumista seuraavia sitovia tavoitteita.

Vihreä valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää myös tilintarkastajia ja tarkastuslautakuntaa perusteellisesta työstä ja mielenkiintoisesta arviointikertomuksesta.

Valtuustoryhmämme tavoitteena on demokratian ja kestävän kehityksen edistäminen Helsingin kaupungissa. Niiden ajaminen saa meidät kiinnittämään huomiomme taas ja vuodesta toiseen asuntopolitiikkaan, alibudjetointiin ja Helsingin suoriutumiseen palvelutehtävästään.

Kaupungin asuntopolitiikassa on epäonnistuttu. Markkinoihin perustuva oikeistolainen linja ei ole tuonut mitään hyvää. Viime vuonna Helsinkiin valmistui vain 2 300 uutta asuntoa, eli vähemmän kuin kertaakaan viiteenkymmeneen vuoteen. Vielä surkeampi tilanne on aravavuokra-asuntojen osalta. Nykyisen ohjelman tuotantotavoite on 30 % arava-asuntoja kaupungin maalle rakennettavista asunnoista, mutta nykyisin toteutuu enää alle 100 vuokra-aravaa vuodessa.

Muistutamme myös, että asuntopula ja korkeat hinnat kasvattavat pääkaupunkiseudun asukkaiden ekologista jalanjälkeä.

Vasemmistoliitto vaatii lisää valtion tukemia vuokra-asuntoja Helsinkiin, joka on Euroopan nopeimmin kasvavien metropolien joukossa, kuten eilisen valtuuston yhteiskokousten asiakirjoissa mainitaan.

Käytännön rakentajana itse näen, että kaupungin kannattaisi nyt perustaa oma muutaman sadan rakentajan asuntorakentamisyksikkö ja antaa sille monitoimiurakoita rakennettavaksi vuokra-asuntoja. Yksityiset urakoitsijat ovat tänä päivänä niin sokaistuneita huikeista voitoista rakennusalalla, että niiden työn tuottavuus alkaa jo laskea, että kaupungin oma voittoa tavoittelematon yksikkö päihittäisi ne taloudellisuudessa ja tehokkuudessa. Ja ennen kaikkea sen ei tarvitsisi epäillä, kannattaako se vai ei. Se kannattaisi aivan varmasti.

Kaupunki tuottaa kaavamääräyksillään keskikooltaan vähintään 75 neliöisiä asuntoja, mutta asunnon hakijat ovat suurelta osin yksineläjiä. Isompia asuntoja tarvitsevat muuttavat ympäryskuntiin. Tämä on ongelma.

Palvelussuhdeasuntoja koskevat huonot päätökset markkinavetoisesta vuokrasta ja määräaikaisuudesta on heti pyörrettävä. Virkamiestyöryhmän asettaminen ei auta rekrytointiongelmissamme.

Vaadimme, että kaupungin kirjanpito on valtuutetuille ja kaupunkilaisille ymmärrettävää ja läpinäkyvää. Vuosia jatkunut tietoinen virkamiesten ja työntekijöiden työtä haittaava alibudjetointi on lopetettava. Viime aikoina puheenvuoroista on kuulunut, että kukaan ei sitä oikeasti halua, mutta se vain jatkuu vuodesta toiseen.

Haluamme, että kirjanpidolliset varaukset tehdään vastaisuudessa tiettyjä tarpeellisia hankkeita varten realistisen suuruisina. Tämä auttaisi valtuutettuja hahmottamaan esimerkiksi pilaantuneiden maiden kunnostuksesta tulevia ja muita rakennuskuntoon saattamisen kustannuksia. Nykyinen käytäntö näyttää epämääräiseltä mahdollisuudelta piilottaa varoja.

Kannatamme myös tilintarkastajien ehdotusta, että satunnaisten tuottojen sisältö avataan.

Helsingin kaupunkia ei paina suuri velkataakka eikä se ole missään vertailussa velkainen kaupunki. Lähivuosina, ja on menossa jo käsillä suuria investointitarpeita. Niitä ei ole mielestämme tarpeen rahoittaa pelkästään omalla rahalla ja sen takia pitää kireällä palveluja tuottavien yksiköiden resursseja.

Kustannustehokkuuden lisääminen on kaupungin yhteisstrategia.

Mielestämme kustannustehokkuus on vähän monimutkaisempi asia kuin muuten ansiokkaassa arviointikertomuksessa kuvataan. Kun kerran on kysymys yhteisstrategiasta, pitäisi kuvata myös sellaisia toimintoja, joilla yksi virasto tai laitos voi onnistuessaan tuottaa toiselle säästöä. Se on mielestämme luovempaa kuin yksitotinen raameihin tuijottaminen ja tietysti raamien asettaminenkin tulee toiseen valoon, jos yhteisstrategioita ajatellaan kirjanpidon kannalta. Pitäisi kuvata sitä, miten eri virastojen yhteistyö ja yhteiset hankkeet vaikuttavat yhteisten strategioiden saavuttamiseen.

Kustannustehokkuuteen pyritään liiaksi keskittyen kunkin yksikön omaan kyökkiin. Hallinnon tehokkuutta pitää ja voidaan lisätä, mutta erityisesti - ja esimerkiksi - hoivatyöhön koko käsite sopii erittäin huonosti.

Lisäksi mielestämme vertailu kuuden suurimman kaupungin kesken ei kuvaa paljon mitään. Pitäisi tehdä vertailu mieluummin kuuden samantapaisen ja samankokoisen eurooppalaisen kaupungin kesken. Sitä paitsi toimintakulujen muuttumisen seuraaminen antaa paremman käsityksen tilanteesta.

Kustannustehokkuutta on myös ennaltaehkäisy, kun uskalletaan satsata ennaltaehkäisyyn. Muutama esimerkki tästä.

Harkinnanvaraisella toimeentulotuella vältetään ongelmien pitkittyminen ja paisuminen lähitulevaisuudessa. Helsingissä harkinnanvaraista toimeentulotukea jaetaan äärimmäisen harvoin pääasiassa sen takia, että sosiaalityöntekijät eivät ehdi suuressa työpaineessa ja asiakasruuhkassa tapaamaan asiakkaitaan riittävästi ja tekemään varsinaista sosiaalityötä.

Toinen esimerkki:

Kun rakennusvirasto joutuu laskemaan talvikunnossapidon laatua, siitä seuraa mm. lisääntyvässä määrin korvausvelvollisuuksia. Vuonna 2006 maksettiin 434 000 euroa vahingoista, jotka sattuivat rakennusviraston hoitovastuulla olevilla alueilla.

Liikunta on kiistatta erinomainen sairauksien ennaltaehkäisykeino, vaikka sitä on vaikea osoittaa kaupungin tilinpäätöksessä.

Liikuntavirasto tekee hyvää työtä ja pystyy myös yhteistyöhön muiden virastojen kanssa. Silti on kysyttävä, millä voimalla ja volyymilla se pystyy tukemaan kustannustehokkuutta, eli tässä tapauksessa sairauksia ennaltaehkäisevää elämäntapaa tukemaan? Hankkeet ovat miniatyyrikokoa tarpeeseen nähden. Lähiöliikuttajia on tasan neljä ja liikunnanohjaajia on tässä kaupungissa 30! Sata liikuttajaa lisää tarvittaisiin 180 koulun, 70 asukaspuiston, 11 vanhusten palvelukeskuksen jne. käyttöön, monenlaista syrjäytymistä ehkäisemään.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä on kaikkea muuta kuin kustannustehokasta suunnitella organisaatiomuutoksia, joiden hyötyä ja tarkoitusta ei pystytä kertomaan eikä osoittamaan ennen muutosesitystä. Ensin on osoitettava ongelma ja sitten tehtävä uskottava laskelma siitä, miten muutosesitys sen korjaa. Tällaiseen itsetarkoitukselliseen laatikkoleikkiin nähdäksemme on innoittanut PARAS -hanke ja sen tavoite muuttaa palvelujen tuotantotapoja. Vieläkään ei ole osoitettu todeksi sitä, että yritys itsestään selvästi tuottaa palveluja tehokkaammin kuin kunnallinen yksikkö. Esimerkkejä sekä tehokkaista että tehottomista yksiköistä niin yksityisellä kuin kunnallisellakin puolella on olemassa. Samoin sekä hyvistä että huonoista kilpailutuksista on esimerkkejä.

Mielestämme omistajaohjaus pitäisi tarkoittaa myös sitä, että kaupungin johto tuntee kehitystyön, jota omissa yksiköissä tehdään ja arvioi niiden mahdollisuuksia ennen kuin antaa ylhäältä määräyksen seuraavasta muutoksesta.

Bussiliikenteen yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa näytetään astuneen ansaan, kuten Vasemmistoliiton valtuustoryhmä etukäteen pelkäsi. Tariffeja on nostettu vuosittain ja liikennöintiä on vähennetty ja henkilökunta on kovilla. Julkisen liikenteen osuutta liikennesuoritteista ei pystytä nykyisellä toimintalinjalla ja tariffituen tasolla lisäämään. Siltä osin haihtuu mahdollisuutemme estää ilman saastumista, kasvihuonepäästöjä ja katupölyä.

Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstöstrategiassa onnistuminen on kaupungin kannalta kriittinen menestystekijä.

Siitä olemme samaa mieltä.

Palvelussuhdeasuntojen tarjoamisen merkityksestä olen jo maininnut.

Palkkatason jälkeenjääneisyys on ongelma jo melkein kaikissa ammattiryhmissä. Sitä ei korjata 5 miljoonan satsauksella henkilöstöstrategian toteuttamiseen, vaan asiallisilla palkankorotuksilla, työnkuvien ja nimikkeitten korjaamisella. Lisäksi virastojen johdolle on annettava mahdollisuudet toteuttaa henkilöstöpolitiikkaa juuri sen viraston tarpeita vastaavasti.

Pääkaupunkiseudun yhteisen henkilöstövuokrausyhtiön Seuren toimintaa on kehitettävä kohti sellaista järjestelmää, että sijaisia tarvitsevilla yksiköillä on Seuressa tietyt henkilöt varalla. Nykyisin sattumanvarainen työpaikan vaihtaminen rasittaa tarpeettomasti sekä sijaisia että vakituista henkilökuntaa jatkuvalla perehdyttämisellä yhä uusiin työpaikkoihin.

Näillä huomioilla puollamme tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kiitos.

Bästa fru ordförande, fullmäktigeledamöter. Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

När andra kommuner i landet kämpar med för få invånare eller sviktande ekonomi är det trevligare att vara fullmäktigeledamot i landets rikaste kommun. Årets resultat utan affärsverken på 56,7 miljoner euro räcker för att hålla i gång en hel landsortskommun. S:t Karins stad uppbar enligt uppgift 68 miljoner euro i skatteintäkter år 2006.

Helsingfors är helt i egen klass och för invånarna finns många glädjande aspekter i årets bokslut. Samtidigt är vi också rika på så sätt att helsingforsarna socioekonomiskt, kulturellt och vad gäller olika nationaliteter skiljer sig från varann och landets befolkning i övrigt. Vi är rika på alternativ men också på utmaningar. De utlänningar som landet skall välkomna bosätter sig lyckligtvis ofta i Helsingfors och när vi vet hur befolkningsutvecklingen ser ut är vi tacksamma för det.

Några ord om kapitalhushållning och ägarstyrning. Årsbidraget med affärsverken medräknade täckte i år avskrivningarna men inte investeringarna.

Bästa fullmäktigeledamöter!

Med sammanlagda investeringar som uppgår till 566 miljoner euro är det nog inte så märkligt om årsbidraget inte täcker investeringarna.

Kun tarkastellaan tulorahoituksen prosenttikohtaista kattavuutta suhteessa tehtyihin investointeihin, saattaa jäädä huomaamatta kaupungin kokonaisinvestointien euromääräisesti korkea taso. 566 milj. euron investoinnit ovat merkittävät. Sataman ja uusien kaupunginosien rakentaminen toki raskauttaa kokonaistaloutta.

Den som har sju bilar på gården i stället för en bil får lägga ner sju gånger så mycket pengar för att hålla bilparken i skick än den som bara har en bil.

Helsingfors med många industriella produktionsanläggningar bl.a. kraftverk och hamn måste för att bibehålla egendomens värde årligen investera i den samma. Det investerade kapitalet är högriskkapital eller avkastning och avkastning eller vinst tillhör ägarna, dvs. helsingforsarna. Vinstmedlen kan, om vi så väljer användas för service. Det är ett högrisk tolerant sätt att sköta kommunalekonomin på men det är stadens sätt.

Sfp-gruppen är nöjd över de ägarpolitiska linjedragningar och diskussioner som stadsdirektör Pajunen har initierat. Vi är på rätt väg till att också få en politiskt förankrad ägarstyrning där invånarnas gemensamma intressen effektivt bevakas.

Rkp:n ryhmä toteaa, että vuoden 2006 liki 290 milj. euron tulos ja liikelaitokset, eli Energia suurimman osan pois lukien 56,7 miljoonaa on hieno punnerrus neljän negatiivisen tulosvuoden jälkeen. Tietenkin vuoden 2006 kertaluontoinen sähköverkkotoiminnan yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto muodostaa huomion arvoisen osuuden. Mutta todellista kaupunkilaisille kuulunutta omaisuutta on realisoitu ja siitä syntynyt voitto kotiutettu.

Vuosikatteen vertaileminen muihin suomalaisiin kaupunkeihin on jossain määrin harhaan johtavaa, koska Helsinki kokonsa johdosta ja ominaispiirteiltään eroaa muista suomalaisista niin paljon, että vertailu esimerkiksi muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin voisi olla valtuutetuille antoisampaa.

Verotulojen kasvu yli 110 milj. eurolla on oikean suuntaista, vaikkei muiden kaupunkien kasvuvauhdissa olekaan pysytty. Maan pääkaupunki ja varsinkin johtava yliopistokaupunki on se, joka luonnollisesti vastaanottaa suurimman määrän opiskelijoita ja jonne niin maahanmuuttajat kuin paluumuuttajatkin ensikädessä suuntaavat. Opiskelijat eivät lyhyellä aikavälillä tuota verotuloja, mutta pitkällä aikavälillä hyvinkin. Maahanmuuttajien Helsinkiin kotouttamisen onnistuminen kuuluu kaupungin tärkeisiin tulevaisuuden kysymyksiin.

Lisäksi:

Verokehityksen suhteen Helsinki voisi nyt monen ministerin voimalla herätä pitämään puoliaan suhteessa valtioon myös pääomaverotulon suhteen.

Valtion keräämästä pääomatuloverotuksesta tietty prosentti, esimerkiksi sama kuin yhteisöveron osuus, tulisi asuinkunnalle. Helsingin verokertymäähän eivät yritysvarallisuuden omistajat tänään kartuta pennilläkään, elleivät satu olemaan myös hyvin palkatussa ansiotyössä. On täysin kohtuullista kysyä, miksi kotikunnalla ei olisi oikeutta vaatia valtiolta osuutta kuntalaisen maksamasta pääomaverotulosta koulutuksen, sairaanhoidon ja sosiaalityön palvelujen kattamiseksi. Näin kaikki kaupungissa asuvat veronmaksajat tulisivat myös helsinkiläisiksi veronmaksajiksi.

Arvoisat valtuutetut.

Maan ja Helsingin kaksikielisyyden arvo ei perustu kielen kääntämiselle, vaan kahden kielen ja kulttuurin tasa-arvoisen aseman tuottamalle lisäarvolle.

Lisäarvo muodostuu esimerkiksi viimeisimmän Stadin kundi -maininnan Kjell Westön tapauksessa siten, että suomenruotsalaisen kirjallisen tradition ja suomalaisen nykykulttuurin, helsinkiläisen historian kautta syntyy puhuttelevaa kerrontaa. Westö kuvaa kaupunkilaistodellisuutta myyvästi ja kirjalliset vaatimukset täyttäen på svenska kahden kielen ja kulttuurin rajapinnasta käsin. Useita vuosisatoja vanha ruotsalainen kirjallinen traditio ja helsinkiläinen nykykulttuuri synnyttävät kirjallista laatua, jota arvostetaan myös maan rajojen ulkopuolella.

Hyvät valtuutetut.

Tällaista arvoa ei pidä vaarantaa, vaan jo tarpeeksi vahvan kansallisen itseluottamuksen turvin vaalia.

Sfp:s grupp uppskattar det goda arbetet som revisionsnämnden gjort för invånarnas, de förtroendevaldas och hela förvaltningens räkning. Rapporten utgör ett utmärkt redskap och fördjupade insikter i vissa av stadens organ och funktioner. Men här finns också förslag som gruppen har svårare att omfatta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämästä Arbetarinstitutin ja työväenopiston yhdistämisestä muistutamme valtuustoa siitä, että sakkomaksut HUSille ovat samankokoiset kuin koko suomenkielisen työväenopiston vuoden toimintakate siis menot miinus tulot, pyöreästi 10 milj. euroa.

Pieni ja tehokas Arbis parin miljoonan vuosittaisella kustannuksella muodostaa ruotsinkielisen väestön harvoja kielellisen ympäristön tukipilareita, yhteisöllistä arvoa, jonne kotona asuvien eläkeläisten on hyvä mennä oppimaan uutta, ylläpitämään toimintakykyään ja tapaamaan toisiaan. Arbis onnistuu lisäksi houkuttelemaan ja innostamaan eri-ikäisiä ihmisiä oppimisen, tekemisen ja liikkumisen ääreen, eikä se myöskään sulje pois suomen- tai vieraskielisiä kaupunkilaisia, jotka haluavat tulla harrastamaan på svenska.

Pks:n ruotsinkielisen sivistyksen yhteistyöryhmän ehdotuksen mukaan olisi syytä tutkia, millä tavoin Arbis voisi tehdä yhteistyötä pääkaupunkiseudulla ja toimia mahdollisesti koko alueen ruotsinkielisen väestön työväenopistojen resurssikeskuksena.

Rkp:n ryhmä peräänkuuluttaa edelleen tarkastuslautakunnan arviointia siitä, kuinka lain mukaisesti kieliryhmien välinen tasa-arvo toteutuu, eli kuinka kaupungin kielistrategia, språkstrategi eri virastoissa toteutuu.

Sfp:s grupp är också enig med revisionsnämnden om att Helsingfors mår bra av ett kulturpolitiskt program där kulturens betydelse för stadsbornas möjligheter att njuta av ett rikt kulturliv befästs.

Yritystoiminnan puolesta puhujana Rkp:n ryhmä yhtyy tarkastuslautakunnan huoleen Helsingin Yrityshautomot Oy:n ja Helsinki Regian Marketing sekä sitä seuraavalle Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:n toiminnan taloudellisen menestymisen suhteen. Varsinkin pienten yksiköiden omistajana ? sen pitää toimia tehokkaasti.

Rkp:n ryhmä kantaa huolta kasvavan vanhusväestön palveluntarpeesta ja oikeudesta tuntea turvallisuutta kotonaan ja sairastaessaan. Ei ole hyväksyttävää, että sairaalasta hoitojaksojen jälkeen kroonisesti sairas henkilö jää kotiutettuna taas terveyskeskuksen vastuulle.

Trots att utvecklingen har varit positiv brister det ännu i samarbetet mellan social- och hälsovårdssektorn. 10 miljoner euro är böter till HNS för personer som inte kan placeras av staden. Det är en stor summa och bara en miljon mindre än finska arbis, Työvis verksamhetsutgifter för år 2006. Det vill säga för straffavgifterna till HNS kunde vi ha ett helt stort finskt arbis till, kanske ett som skulle vara inriktat på invandrarnas behov av språklig och kulturell verksamhet.

Köerna till institutionsplatserna är långa, särskilt gäller det platserna för dementa. Vi påminner om att det råder nu relativt sett större brist på platser för svenskspråkiga personer i behov av institutionsvård. Det måste vara möjligt att för en stadsbo som levt ett långt liv i sin hemstad, när åldern raderat ut alla andra språk än modersmålet, att då kunna bli förstådd och få hjälp. Därtill är resurserna för rehabilitering otillräckliga. Detta gäller såväl anstaltsvården som den öppna vården. Hälsostationernas antal har minskat under de senaste två åren och kommer att minskas. Det är nu skäl att utvärdera effekterna av det glesare hälsostationsnätet. Har syftet med uppbyggnaden av stora enheter uppnåtts och vilka eventuella följder har det haft på invånarnas kontakter med sin hälsostation, både småbarnsfamiljer och de äldre som är mest beroende? Har det verkligen blivit lättare att behålla personalen som var ett av argumenten för sammanslagningen? Hur förverkligas vårdgarantins bestämmelser vad gäller t.ex. första kontakter och köer?

Situationen för den kommunala tandvårdens del är katastrofal. Sedan vårdgarantin trädde i kraft har antalet personer i kö till tandvården fördubblats. Trots åtgärder och köptjänster förlängs kön. Hälsovårdsnämndens beslut om servicesedlar för dem som köat längst är en ny satsning trots att den i sig är otillräcklig. Medel finns för att inom 2007 erbjuda 3 000 av dem som köat längst servicesedlar för besök hos privat tandläkare. Det är en punktinsats och vi konstaterar att situationen inom tandvården kräver effektiv långtidsplanering. Anhörigvårdarnas situation är trots förbättrad lagstiftning ännu svag.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tilintarkastajien loppuraportissaan mainitsema pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskustannuksen arviointiin ja niihin liittyviin taloudellisiin riskeihin on Rkp:n ryhmän mielestä kiinnitettävä riittävää huomiota. Suuret rakennusprojektit alueilla, joissa maapohjan tiedetään pilaantuneeksi, kuten Jätkäsaari, Keski-Pasila ja Kalasataman alueet, muodostavat taloudellisen riskin.

Koska rakentamisesta syntyviä vastuita ei voida pitää pieniä, yhdymme tilintarkastajien näkemykseen ja katsomme, että kustannuksen arviointi on välttämätöntä.

Bästa fru ordförande.

Med dessa ord konstaterar Sfp:s fullmäktigegrupp att vi godkänner förslaget till bokslut för år 2006 och även förespråkar beviljande av ansvarsfrihet.

Tack.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Keskustan valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa ja myös tilintarkastajia hyvin tehdystä työstä.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ja tilintarkastajien kertomuksessa on paljon asioita, jotka auttavat Helsingin hallintoa ja luottamushenkilöitä jatkossa luotsaamaan kaupungin toimintoja entistä parempaan suuntaan. Pientä lisätoivettakin on.

Kaupungin tilinpäätöksen ja siihen liittyvän toimintakertomuksen tulee antaa meille selkeä kokonaiskuva Helsingin toiminnasta. Ne ovat välineitä, joiden avulla teemme myös tulevia ratkaisuja. Erityisesti tilinpäätöksen toimintakertomuksen sisällön kehittäminen kaupungin toimintaa ja taloutta koskevan kokonaiskuvan selkeyttämiseksi on valtuutettujen työn tekemiselle tärkeä asia.

Siksi Keskustan valtuustoryhmä esittää toimintakertomuksen kehittämiseksi seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tilinpäätöksen toimintakertomuksen sisältöä kehitetään siten, että kaupungin toimintaa ja taloutta koskeva kokonaiskuva tulee selkeämmäksi.

Tilintarkastajien loppuraportti tilintarkastuksesta on, sanoisimme jopa vähän surullista luettavaa.

Ryhmämme ei lähde toistamaan siellä esitettyjä asioita, vaan keskitymme siihen, mitä valtuutettuina pidämme olennaisimpina, eli miten ennalta asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tässä tukeudumme myös tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen.

Erityisesti yhteisstrategioiden mukainen näkökulma - joka nyt on ensi kertaa mukana - on kiinnostava. Siinä tarkastelemme kaupungin kaikkien toimialojen yhteisen toiminnan tulosta.

Hyvinvointi ja palvelut sekä kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asuminen ovat niitä asioita, joihin valtuutettuina haluamme kiinnittää huomiota.

Se, että onko näillä alueilla tarpeeksi sitovia toiminnallisia tavoitteita ja onko tavoitteet asetettu oikein, se on sitten ihan toinen juttu.

Valtuutettu Puoskari mainitsi jo puuttuvat tavoitteet: sosiaalisen asuntotuotannon, ympäristöpolitiikan ja sukupuolisensitiivisen budjetoinnin osalta.

Kannatan valtuutettu Puoskarin ponsia 1 ja 2.

Voimme ottaa opiksemme ja toimia vastaisuudessa paremmin tavoitteiden asettamisen kanssa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta näkyy selvästi se tosiasia, että terveyskeskuksen akuuttihoidon hoitojakson enimmäispituuden tavoitteet jäävät jälleen saavuttamatta. Hoitoketjut eivät toimineet viime vuonna, kuten eivät aikaisempinakaan vuosina.

Tämä asiahan on nostettu vuoden 2007 - eli tämän vuoden - budjetin yhdeksi painopistealueeksi. Pelkät käyttövarojen lisäykset vuodelle 2007 eivät ratkaise ongelmaa, jos rakenteisiin ei puututa vakavasti terveys- ja sosiaalitoimen yhteistoimin. Sairaanhoidosta on voitava siirtyä jouhevasti kevyempiin hoitomuotoihin. Tästä asiasta puhutaan vuodesta toiseen. Odotamme, että vuoden päästä emme joudu palaamaan asiaan.

Keskustan ryhmä toivoi viime ja edellisenä vuonna tilinpäätöskeskustelun ryhmäpuheenvuorossa erityisesti sosiaalivirastolta lisää rohkeutta ja halua toiminnan rakenteellisiin muutoksiin. Toistamme tämän toivomuksemme uudelleen.

Palvelutuotannon rakennetta ja tuottamistapoja on lakisääteistenkin palvelujen osalta mahdollista muuttaa taloudellisimmiksi ja erityisesti asiakkaiden tarpeisiin paremmin vastaaviksi, jos siihen on tahtotila koko organisaatiossa.

Asiakaslähtöisyys on ollut yksi kaupungin palvelujen tärkeimmistä kehittämiskohteista. Varhainen puuttuminen ja eri ryhmien palvelutarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti on asiakaslähtöisyyttä parhaimmillaan.

Lastensuojelun asiakkaiden palvelutarpeen varhaista arviointia on kehitettävä, kuten tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan osoittaa.

Myös syrjäytymisen ehkäisyssä nuorten osalta on huomautettavaa. Ongelmanuoria on tavoitettava niin yksilöllisesti kuin ryhmissä. Lapset ja nuoret on pyrittävä saamaan hyvän elämän alkuun kotioloista riippumatta.

Tiedostamme, että sosiaaliviraston henkilöstö on ollut viime vuonna kovilla organisaatiomuutosten ja tehtävärakenteiden muutosten myllerryksessä. Samaan aikaan asiakkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet ja tilanteet vaikeutuneet. Näistä paineista huolimatta hoitoketjut ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin on saatava kuntoon. Tässä tarvitaan kaikkien hallintokuntien yhteistyötä.

Kilpailukyvyn tavoitteet on saavutettu. Se on hyvä asia. Mutta kaikilla hallinnon aloilla ei ollut kilpailukykytavoitteita. Joten siinä on tarkastelun paikka.

Kaupunkirakenteeseen ja asumiseen liittyvät tavoitteet eivät toteutuneet. Asumisen monipuolisuus ja asuntotuotannon riittävyys jäivät tavoitteista. Kiinteistöviraston hakemusten käsittelyaika mätti pahasti, ja asunto-ohjelman asettamista uusien asuntojen määrän tavoitteista on jälleen jääty huomattavasti.

Asunto-ohjelma on jo vuodelta 2003. Kaipaisiko asunto-ohjelma tarkistusta?

Kaupunkirakenne ja asuminen ovat myös laajempi käsite kuin vain uudet asunnot. Uusien tavoitteiden asettaminen kaupunkirakenteelle on kannatettava asia.

Helsingin talouden tulos oli viime vuonna ylijäämäinen. Kaupunkimme talouden pelastaja oli yksi liikelaitoksista, Helsingin Energia, mutta vaikka sekin tulo otetaan huomioon, vuosikatteemme kattaa vain poistot. Vuosikate ei kattanut investointia, joten Helsinki eli viime vuonnakin taas leveämmin kuin tienasi.

Pääkaupunkiseudun yhteistyöltä on lupa odottaa myönteisiä vaikutuksia myös helsinkiläisten elämään.

Pääkaupunkiseudun kaikki neljä kuntaa kykenevät yhteistyössä paremmin ja taloudellisemmin kehittämään tätä aluetta. Menestys ja kehitys ovat koko alueen vastuulla. Helsingin valtuusto on esittänyt tarpeen siirtää Helsingin ja Vantaan sekä Helsingin ja Sipoon välisiä rajoja. Tämä olisi edellytys koko pääkaupunkiseudun kehittymisen ja taloudellisen kasvun varmistamiseksi.

Keskustan ryhmä perää myös eri hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämistä.

Kaupunkilaisten kannalta palvelujen tarjoaminen myös samoissa yhteisissä palvelupisteissä on toivottava suuntaus. Erityisesti kasvavalla vanhusväestöllä palvelujen luokse hakeutuminen voi olla usein jo liikkumisen ongelmista johtuen hankalaa. Tällöin yhteispalvelupisteet helpottaisivat huomattavasti heidän arkeaan ja edistäisivät myös itsenäistä selviytymistä. Yhteistyö myös kolmannen sektorin kanssa tuo kaupungin palveluihin matalan kynnyksen palvelupaikkoja, joihin kaupunkilaisten on helppo mennä. Yksityisten ja kolmannen sektorin palvelutarjoajien apua on syytä käyttää ennakkoluulottomasti oman toiminnan tukena ja sen vajauksen paikkaajana.

Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia kaupungin työntekijöitä. Todella arvostamme työtänne.

Keskustan valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen 2006 hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä esitetyllä tavalla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Helsingin Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä toteaa seuraavaa:

Elämme Helsingin kaupungissa taloudellisesti tärkeää vaihetta, jossa kiusaus harkitsemattomiin valintoihin lisääntyy. Kun kaupunki on suurin piirtein selvinnyt pitkästä ja vaikeasta, keskeisesti valtion toimin aiheutetusta taloudellisesta kurimuksesta, olo on helpottunut. Tässä vaiheessa on vaarana, että vyötä ruvetaan löysäämään.

Talous kulkee sykleissä. Tällä hetkellä elämme ilmeisessä noususuhdanteessa, mistä rakennustoiminnan ylikuumeneminen vahvasti kielii.

Kun yleinen taloudellinen nousukausi on osaltaan helpottanut tilannettamme huomattavasti, emme saa unohtaa sitä, että tämäkin noususuhdanne, kuten kaikki aiemmat noususuhdanteet, kääntyy jossakin vaiheessa laskusuhdanteeksi.

Myöskään Helsingin verokertymän kehittymiseen emme voi olla tyytyväisiä. Kehityksemme jää jälkeen muun maan ja myös kymmenen suurimman kaupungin kehityksestä.

Siksi emme voi olla kovin tyytyväisiä, vaikka tilikauden tulos ilman liikelaitoksia muodostui neljän alijäämäisen vuoden jälkeen ylijäämäiseksi. Vuosikate ilman liikelaitoksia ei kuitenkaan edelleenkään kattanut poistoja eikä investointeja.

Siksi kaupungin tulee elää kieli keskellä suuta jatkossakin eikä leväperäisyyteen ole varaa. Taloudellisten voimavarojen lisääntyessä osa lisäyksestä onkin käytettävä lainakannan pienentämiseen. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikkeneminen asettaa taloudelle yhä uusia haasteita.

Helsingin kaupunki on jälleen kiusallisesti jäänyt asunto-ohjelman tavoitteista.

Kun uutta rakennuskelpoista maata saadaan, sen saamista asuntotuotantoon tulee kiirehtiä.

Helsingin Bussiliikenne Oy:n lyhyt historia on surullista luettavaa. Talous ei ole parantunut alkuvisioiden mukaan ja muutenkin tyytymättömyyttä Helsingin Bussiliikenteen hoitamaan liikenteeseen on. On turhan paljon ajamattomia lähtöjä ja myös kaluston kunto on antanut aihetta valituksiin.

On vaikea ymmärtää, miksi aikanaan luovuttiin asiantuntijajäsenten valitsemisista yhtiön hallitukseen. Eikö nyt olisi aika palata tuohon ajatukseen? Katseet kääntyvät Helsingin Bussiliikenteen osalta erityisesti niiden tahojen suuntaan, jotka aikanaan halusivat luoda Helsingin Bussiliikenteen Suomen Turistiautosta ja HKL-Bussiliikenteestä.

Kaupunginvaltuustossa on aika ajoin keskusteltu pummilla matkustamisesta joukkoliikenteessä.

Pitkään HKL tuntui suhtautuvan asiaan turhan leväperäisesti. Mutta valtuuston ja joukkoliikennelautakunnan paine metroporttien rakentamiseksi, asian hoitamiseksi tuntui tekevän saman kuin Hannes Mannisen uhkaus siitä, että valtiovalta ryhtyy ratkaisemaan pääkaupunkiseudun yhteistyötä, jos emme siihen itse pysty.

HKL on selvästi terästäytynyt tarkastustoiminnan suhteen ja alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Ehkä portteja ei tarvita. Mutta toisaalta mahdollisuus on hyvä pitää mielessä siltä varalta, ettei tarkastustoiminnan tehostaminen tuota toivottua tulosta. Porttien pelko on tehokkaan tarkastustoiminnan alku, sopiikin hyväksi muistisäännöksi.

Eilen kokoonnuimme yhdessä espoolaisten, vantaalaisten ja kauniaislaisten kollegojemme kanssa. On ollut ilo nähdä, miten yhteistyötä tehdään nyt tosissaan ja tuloksiakin saadaan. Uskomme, että tämä yhteistyö helpottaa monen kaupunkilaisen elämää. Lisäksi yhteistyö voi tuoda kaupungeille myös monia säästöjä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistoiminta on erinomainen esimerkki siitä, miten kaupunkien hyvä yhteispeli palvelee asukkaita.

Kaupunkien rajat ovat hallinnollisia rajoja. Ihmiset eivät kuitenkaan ole ensisijassa helsinkiläisiä, espoolaisia tai vantaalaisia, vaan lähimmäisiämme. Sen tähden meidän tulee pyrkiä siihen, että kaupunkien rajat ovat mahdollisimman matalat. Päivähoidon yhteistoiminnan asteittainen lisääntyminen on hyvä esimerkki oikeansuuntaisesta toiminnasta.

Pääkaupunkiseudun kuntien pitää yhtenäistää järjestelmiään, jotta tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet voidaan täysimääräisesti hyödyntää.

Jos esimerkiksi käy töissä toisen kaupungin alueella, on todennäköisesti käytännöllisempää käydä terveysasemalla työpaikkansa lähellä kuin asuinkaupunginosassaan. Tietotekniikka mahdollistaa tarvittavien potilastietojen saatavuuden siellä missä niitä tarvitaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Taloudessa kieli tulee pitää keskellä suuta ja olla varovainen. Pääkaupunkiseudun yhteistyössä tulee olla rohkea, eikä yhteistyömme Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa tarvitse mitään rajoja.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö.

Perussuomalaiset kiittävät tarkastuslautakuntaa ansiokkaasta ja hyvin hoidetusta, varsin perusteellisesta työstä.

Kaupungin tilinpäätöksessä huomioni kiinnittyi muutamiin seikkoihin.

Siitä ilmenee, etteivät tulot kattaneet investointeja, tosin korkeaan investointitaseeseen vaikutti Vuosaaren sataman rakentaminen.

Uudenmaan ja koko Suomen talousveturin Helsingin kokonaisverotulojen kasvu oli 5,6 %, kun muualla maassa kokonaisverojen kasvu oli keskimäärin 6,8 %. Tämä ei ole kovin hyvä asetelma.

Henkilötaseessa suomalaisten muuttotappio 200 hengellä mietityttää. Syynä on mitä ilmeisemmin asuntojen ja vuokrien ylikorkeat hinnat, liikenneruuhkat, pysäköintipaikkojen puute ja luonnollisesti myös työpaikkojen siirtyminen kehyskuntiin. Ehkä tämä selittää osaltaan verotulojen muuta maata heikomman kehityksen. Rakennettaviin superluksusasuntoihin ei riitä tavallisen kansalaisen rahat eikä rikkaiden määrä. Toivottavasti uusi asuntorakennusohjelma tuo parannusta tavallisen työtä tekevän asuinoloihin.

Henkilötaseesta ilmenee, että maahanmuuttajista 3 400 on työttömänä. Muuttovoitto muodostuu maahanmuuttajista.

Kaipaisin selvitystä siihen, paljonko maahanmuuttajista on töihin tulleita turvapaikanhakijoita vai "turvapaikkaturisteja", omatuliaisina puolisoiksi tuotuja tai perheen yhdistämisen johdosta tänne saapuneita? Tämä sen vuoksi, että voitaisiin kumota väärät huhut ja ennakkoasenteet, joita maahanmuuttajat eittämättä aiheuttavat. Myös maahanmuuttajien ikärakenne ja koulutustaso olisi syytä selvittää.

Koen hyväksi sen, että kaupunki lyhentää velkojaan talouden nyt näyttäessä neljän tappiollisen vuoden jälkeen latausta.

Positiiviseen tulokseen voimakkaasti vaikuttava Helsingin Energia on jatkossakin pidettävä kaupungin omistuksessa eikä ole syytä lähteä haihattelemaan Espoon -mallin mukaisesti myymällä sitä saksalaisille.

Näillä saatesanoilla esitän tämän vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksymistä ja kaupunginhallituksen esitystä tilikauden tuloksien hyväksymistä liikelaitosten talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta.

Ja ihan näin Juhannuksen alla loppukevennyksenä esitän Malmin Prismassa työskentelevien neitosten toivomuksen, jota myös valtuutettu Kaunola kannattaa, että kaupungin täytyy huolehtia ensi Juhannuksena Rautatientorille talvisen luisteluradan paikalle perustettavaksi ruispelto, jotta neitokaiset voivat juhannusyönä piehtaroida siellä alasti ja saada näin itselleen sulhasen. Sillä on positiivinen vaikutus myös kaupunkimme väestökehitykseen.

Hyvää Juhannusta kaikille.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Minäkin haluan kiittää kaupungin työntekijöitä hyvin tehdystä työstä ja pahoitella sitä, että meillä on valtuustossamme ryhmä, joka jatkuvasti lietsoo vihamielisiä asenteita ja ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan.

Hyvät kuulijat.

Kaupungin tulos on siis viime vuodelta 412 miljoonaa ylijäämäinen, kun lukuun otetaan myöskin liikelaitokset. Tulos ilman liikelaitoksia on 57 milj. euroa ylijäämäinen.

Tulosta kasvatti - kuten täällä on tuotu esille - Helsingin Energian sähköverkon myynnistä syntynyt voitto. Toisaalta vapaaehtoisten varausten lisäyksestä on osoitettu Energian investointeihin 95 miljoonaa, vaikka Energialaitoksen oma liikevoitto on 235 milj. euroa, jolla luulisi voivan rahoittaa myöskin investoinnit.

Kaikkiaan tilinpäätökseen on tehnyt 134 milj. euron ylimääräiset varausten lisäykset, siis normaalien poistojen, täysimääräisten poistojen jälkeen. Tällä kirjanpidollisella tempulla on tulos saatu näyttämään vähän pienemmältä, mutta se on edelleen lähes 288 miljoonaa ylijäämäinen.

Kaupungin kassavarat olivat viime vuoden lopussa jo noin 720 milj. euroa, mikä on 150 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan monissa peruspalveluissa on liian vähän henkilöstöä ja määrärahoja huolehtia edes lakisääteisistä tehtävistä kunnolla.

Tällaiseen, mielestäni perverssiin Roope-ankka -meininkiin pitää saada korjaus.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää tilinpäätökseen liittyvänä pontena, että

kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi lisätalousarvion, jolla viime vuoden ylijäämistä ohjataan lisää varoja peruspalvelujen rahoitukseen ja henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Täällä valtuustossa on useita kertoja tuotu esille toivomus saada selvitystä kiinteistöviraston ja tilakeskuksen perimistä ns. sisäisistä vuokrista.

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan esimerkiksi koulutilojen pääomavuokrat olivat vuonna 2004 Helsingissä 1 200 euroa oppilasta kohti, kun vastaava luku oli Espoossa 860 euroa, Vantaalla 640 euroa, Turussa 660 euroa ja Tampereella 600 euroa oppilasta kohti. Helsingissä nämä tilat ovat kuitenkin pääsääntöisesti vanhempia ja jo moneen kertaan oikeastaan maksettuja, verrattuna Vantaan kaltaisiin nopeammin kasvaviin kaupunkeihin.

Valitettavasti tarkastuslautakunta monelta muulta osin ansiokkaassa selvityksessään on sivuuttanut muun kuin kulttuuritoimen osalta sen arvioimisen, miten markkinaehtoiset sisäiset vuokrat ovat alkaneet ohjata palveluverkostojen kehitystä ja syrjäyttää asukkaiden tarpeista lähtevät palvelujen kehittämisen kriteerit.

Siksi esitän, että valtuusto hyväksyy arviointikertomukseen liittyen seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo kaupunginvaltuuston käsittelyyn selvityksen sisäisten vuokrien kehityksestä verrattuna muihin kaupunkeihin ja selvityksen mahdollisuuksista kohtuullistaa sisäisiä vuokria kaupungin omissa peruspalveluissa.

Hyvät kuulijat.

Tarkastuslautakunta ja kaupunginhallitus korostavat kustannustehokkuuden lisäämistä.

Vertailut muiden kuntien asukaskohtaisiin toimintakuluihin - joita täällä on aiemmin esitetty - ovat kuitenkin harhaan johtavia, jos sivuutetaan Helsingin muita kuntia korkeammat kiinteistökulut ja eräät muut erityispiirteet. Vai onko sitten siinä, että nämä kiinteistökulut halutaan sivuuttaa, kyse siitä, että sisäisten vuokrien nostamisella pyritään siihen, että kaupungin omat palvelut saadaan näyttämään kalliimmilta, jotta voidaan perustella palvelujen ulkoistamista tai työntekijöiden hiostamista?

Valtuustossa olisi mielestäni syytä linjata myöskin omistajapolitiikkaa kokonaisvaltaisesti eikä vain yksittäisten tapausten osalta aina kukin kerrallaan, kuten nyt aiotaan tehdä.

Ryhmämme vastustaa markkinakunta-ajattelua, jonka mukaisesti yhä useampia toimintoja ollaan liikelaitostamassa ja yhtiöittämässä.

Haluamme varoittaa kaupunginjohtajan pyrkimyksistä toteuttaa lähiaikoina erittäin suuri "rosvoretki" kaupunkilaisten veronmaksajien rahoilla hankitun omaisuuden ja liikepalvelutoiminnan yksityistämisen tai yhtiöittämisen suuntaan.

Tämä on erittäin iso kysymys, josta kaupunginvaltuuston pitää voida käydä keskustelua kokonaisuutena eikä niin, että tänne tuodaan ala kerrallaan liikelaitostamis-, yksityistämis- ja yhtiöittämisesityksiä.

Arviointikertomuksessa on tarkasteltu melko laajasti henkilöstön saatavuutta. Tässä yhteydessä nostetaan aiheellisesti esiin kysymys siitä, miksi kaupunki on luopunut jo neljäsosasta palvelussuhdeasuntoja, vaikka asunnon saanti on usein keskeinen ongelma henkilöstön rekrytoinnissa. Tilannetta pahentaa vielä se, että valtion rahoittama vuokra-asuntotuotanto on ajettu alas.

Ryhmämme onkin esittänyt useita toimia, joilla kaupunki voi itse lisätä sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja että palvelussuhdeasuntoja eräänä niistä täällä myös Vasemmistoliiton taholta nyt esitetty oman yksikön perustaminen varsinaiseen rakentamiseen.

Merkillistä silmien sulkemista tosiasioilta edustaa mielestäni se, että arviointikertomuksessa ja kaupunginhallituksen siihen antamassa lausunnossa sivuutetaan kokonaan henkilöstön saatavuuden pääongelma eli palkkauksen jälkeenjääneisyys.

Vaativasta työstä maksettavan palkan pienuus on tärkein syy siihen, että esimerkiksi vanhusten palveluissa, sairaanhoidossa ja kotihoidossa on jatkuvasti iso osa vakansseista täyttämättä.

Sen sijaan, että puututtaisiin ongelmien perussyyhyn, palkkojen jälkeenjääneisyyteen, on kaupungin johto alkanut lisätä ostopalveluja ja työvoiman vuokrauspalvelujen käyttöä, joka on erittäin lyhytnäköinen ja kallis tie.

Esitämme arviointikertomukseen liittyen kolmannen ponnen. Se kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus esittää kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja valtioneuvostolle toimia, joilla edistetään kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista valmisteilla olevissa työehtosopimuksissa. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus varautuu palkkauksen parantamiseen Helsinki-lisällä.

Tämä siis toinen / kolmas ponsi. ?

Joukkoliikenteen osalta arviointikertomukseen sisältyvät tiedot ovat hälyttäviä.

Helsingin bussiliikenteen matkustajien määrä väheni vuosina 2002 - 2005 lähes kymmeneksellä ja väheneminen on jatkunut. Vaikka raideliikenteen käyttäjämäärät metro- ja junaliikenteen osalta ovat lisääntyneet, on vuotuinen joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärä supistunut vuoden 2002 jälkeen viime vuoteen mennessä lähes 10 miljoonalla matkustajalla vuositasolla.

Lippujen hintojen korotuksilla on tehty karhunpalvelus joukkoliikenteelle.

Tämäkin tuodaan esille arviointikertomuksessa. Lautakunnan johtopäätöksissä sivuutetaan kuitenkin kysymys lippujen hintojen alentamisesta, johon kaupungin talouden ylijäämä antaisi hyvin mahdollisuuksia.

Ehdotankin neljäntenä ? pontena seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet edistää joukkoliikenteen käyttöä lippujen hintoja alentamalla ja muille tavoilla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla hallintokunnilla ei ole hyvinvointia ja palveluja koskevia sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Lisäksi osa tavoitteista ei oikeastaan ole mitään tavoitteita, koska niissä edellytetään vain lakiin kirjattujen normien toteuttamista myös Helsingissä.

Silti kaikkia näitäkään tavoitteita, siis lain noudattamista koskevia tavoitteita, ei ole toteutettu, kuten mm. sosiaaliasiamiehen kertomuksesta ilmenee.

Kaupunginhallituksen antamassa lausunnossa tähän arviointikertomukseen toistetaan vaatimus sosiaali- ja terveystoimen määrärahojen ylitysten estämisestä.

Tällainen vaatimus nykytilanteessa Helsingissä on virheellinen. Budjettiin varatuilla määrärahoillahan ei kyetä huolehtimaan edes kaikista lain edellyttämistä toimenpiteistä.

Esimerkiksi hoitotakuun normit eivät toteudu Helsingissä, vaan jonotusajat ovat eräiltä osin jopa pidentyneet syksystä alkaen. Tämä koskee mm. hammashoitoa sekä lasten ja nuorten psykiatriaa.

Hyvinvointia ja palveluja koskevien tavoitteiden toteutumisen seurantaa helpottaisi se, että sosiaaliasiamiehen vuotuinen selvitys jaettaisiin myös kaupunginvaltuutetuille.

Samalla kaupungin johto voisi tehdä selväksi, että se ei hyväksy sosiaalilautakunnassa keskustaa edustavan Martti Huhtamäen käynnistämää ajojahtia sosiaaliasiamiestä vastaan, kun tämä toteuttaa hänelle laissa säädettyä tehtävää asiakkaiden oikeuksien puolustamiseksi.

Erityisesti Keskustan ryhmältä onkin syytä kysyä, edustaako Huhtamäen hyökkäys sosiaalitoimen asiakkaita ja sosiaaliasiamiestä vastaan myös ryhmän kantaa?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tarkastuslautakunta on puuttunut arviointikertomuksessa kulttuuritoimen kohdalla asiaan, joka on tuttu monelle myös kulttuuritoimen ulkopuolella.

Täällä todetaan, että kaupungin perimien vuokrien osuus kulttuuriasiainkeskuksen avustusmenoista on yli kolminkertaistunut viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana, yli kolminkertaistunut. Kulttuuriasiainkeskus maksaa esimerkiksi teatterien huoneistomenoja johtuen siitä, että kiinteistövirasto on halunnut ja haluaa tehdä vuokrasopimukset kulttuuriasiainkeskuksen kanssa eikä avustettavien toimijoiden kanssa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on täsmälleen samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että käytäntöjä pitäisi muuttaa niin, että avustettava yhteisö on suoraan tilakeskuksen vuokralainen. Nyt tässä tilanteessa syntyy vähän kummallisia tilanteita, kun tilaa käyttää ihan muu toimija kuin se, joka on vuokralainen.

Tilakeskus on suhtautunut kummallisen nihkeästi tähän keskusteluun, joka ei ole mitenkään ihan uusi.

Toivon todella, että tämän arviointikertomuksen jälkeen asia etenee ja tilanne muuttuu. Toivon myös, että tässä yhteydessä nousee uudestaan esille ja kunnolla esille myös keskustelu näiden vuokrien kohtuullisuudesta.

Lopuksi nopeasti tästä toisesta kulttuuritoimeen liittyvästä tarkastuslautakunnan toteamasta.

Museoiden, kaupunginmuseon ja taidemuseon hallinnon yhdistäminen kulttuuriasiainkeskuksen kanssa ei ole tavoitteena edes kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla. Sen sijaan on ihan selvä, että yhteistyötä voi miettiä ja lisätä ja parantaa ja erilaisia yhteydenpitomuotoja kehittää, mutta että meilläkään, kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa ei ole mitään toivetta haukata taidemuseota ja kaupunginmuseota meidän alle.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Aluksi joitakin kannanottoja liittyen tilintarkastajien loppuraporttiin, joihin valtuutettu Molander ei rohjennut ottaa kantaa, mutta itse ajattelin niitä käsitellä.

Tilintarkastajat toteavat, että kaupungin tilinpäätösprosessissa on todettu puutteita vastuutietojen keräämisessä maa-alueiden luovutusten hankintojen ja vaihtojen kirjanpidollisessa käsittelyssä sekä ympäristövastuutietojen keräämisessä ja analysoinnissa. Puutteita on ollut myös palkkatilien täsmäytyksessä.

Itse tilinpäätöksen osalta tilintarkastajat toteavat, että palkkojen kulujaksotuksessa on virheitä 1,7 milj. euroa. Valtionosuuksien kirjauksissa on virhettä 2,8 milj. euroa. Satunnaisten tuottojen osalta tulee tarkistaa tilien sisällön oikeellisuus ja laatia yksityiskohtainen tuloslaskelmaerittely. Keskeneräiseen käyttöomaisuuteen sisältyy hankkeita, jotka ovat valmistuneet jo vuosina 2005 ja 2006. Keskeneräisiin hankintoihin sisältyy jo valmistuneita hankintoja. Pääkirjanpidossa on rakennuksia 4,8 miljoonaa enemmän kuin käyttöomaisuusjärjestelmässä. Pakollisissa varauksissa on virheellisiä eriä 20 milj. euroa. Vastuutietojen esittämistapa on puutteellinen.

Kirjanpitojen oikeellisuus on virastojen ja laitosten osalta niiden omalla vastuulla.

Jotta asia saataisiin järjestykseen, teen seuraavan toivomusponnen. Uskon, että asialle on aikaisemminkin yritetty tehdä jotakin ja tilintarkastajat ovat siitä huomauttaneet, mutta ehkä valtuustonkin on hyvä siihen ottaa kantaa.

Eli ponsi kuuluu, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että virastojen ja laitosten kirjanpidosta vastuussa olevien henkilöiden talousosaamista vahvistetaan.

Sitten aivan muutama kommentti viime vuoden tilinpäätöksestä.

Toimintatuotot toteutuvat 4 % talousarviota suurempina ja toimintamenot vastaavasti 1 %:in. Kaupungin tulorahoitus eli vuosikate oli 159 % poistoista. Luku on korkein vuoden 2001 jälkeen. Investointien tulorahoitusprosentti oli 84, joka on korkein 2000-luvulla. Luvut kertovat, että kaupungin talous kehittyi viime vuonna myönteisesti.

Valtionosuudet olivat 174 milj. euroa. Luku on jokseenkin talousarvion mukainen.

Verotulojen kasvu vuoteen 2005 verrattuna oli 110 milj. euroa eli 5,6 %. Henkilöstön määrä nousi vuoden aikana 159 eli vajaalla prosentilla. Ihan tyydyttävä tulos.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että kaupungin talous tasapainottui oleellisesti edelliseen vuoteen nähden osoittaen kaiken kaikkiaan 288 milj. euron ylijäämää, joka täällä on jo aikaisemmin todettu.

Haluan antaa kaupunginjohtajalle ja rahoitusjohtajille kiitokset sopivasti valituista instrumenteista viime vuoden taloudenpidossa.

Täytyy myös toivoa, että tarkastuslautakunnan tekemät hyvät ehdotukset toimintojen tehostamiseksi otetaan nopeasti käyttöön. Ehkäpä tämä tarkastuslautakunnan ehdotus kehottaa kaupunginhallitusta antamaan vuoden loppuun mennessä valtuustolle selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviokertomuksen johdosta edesauttaa näiden toimenpiteiden etenemistä, kuten tilintarkastuslautakunnan tai tarkastuslautakunnan puheenjohtajakin totesi.

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi haluan kannattaa valtuutettu Koskisen ponsiehdotusta.

Arviokertomus on, kuten tavallista, erittäin monipuolisesti ja tarkasti laadittu, tosi hyvää työtä.

Jatkossa kuitenkin toivon virastoilta selvityksiä investointien ja toimintojen vaikuttavuudesta sekä tarkastuslautakunnan ehkä nykyistä jämäkämpää ohjausta virastoille siitä, miten rahassa ja toimintaratkaisuissa näkyvien vaikuttavuusmittareiden kehittäminen etenee, esimerkiksi mikä on säästö sekä terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn funktio siinä, että säästetään alle 18-vuotiaiden hammashoidossa vähentämällä käyntejä, jolloin tilastot näyttävät väheneviä asiakasmääriä ja samalla korjataan, ja vielä viiveellä, entistä reikäisempiä hampaita ja purentahäiriöistä johtuvia niska- ja pään särkyjä ja minkä vuoksi myös omaishoidontuki jää tavoitteesta jälkeen 433 henkilöä.

Sitten:

Lisäsimme myös lääkinnällisen kuntoutuksen fysio- ja toimintaterapeuttien virkoja, mutta erillistä ja läpinäkyvästi seurattavaa lääkinnällisen kuntoutuksen budjettia, toimintakertomusta tai toiminnan vaikuttavuusmittaristoa ei muutaman vuoden pyynnöstä huolimatta ole edelleenkään olemassa tai ainakaan meille sitä ei ole näytetty, itsenäisesti ja läpinäkyvästi hallinnoidusta ja budjetoidusta kuntoutusyksiköstä puhumattakaan. Ainoa näkyvästi tilastoitu lääkinnällisen kuntoutuksen merkintä oli käyttäjiltään paljon kiitosta saanut työterveydenhuolto. Sielläkin fysioterapian toimintatavoite oli vahvasti miinusmerkkinen.

Sitten toinen asia, joka tilinpäätöksessä ihmetyttää, on kaupungin konserniyhtiöiden pysäköintitalojen taloudellisen toteuman jälkeenjääneisyys.

Haluaisinkin tarkemmin tietää, mistä lähes poikkeukseton tulos johtuu, että onko kyseessä harkittu hinnoittelupäätös vai onko siinä kyse käyttäjämäärän alenemasta?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Niin tänään kuin aikaisemminkin kaupungin taloutta täällä käsitellessä rituaaleihin näyttää kuuluvan se, että koskaan ei saada oikeasti olla tyytyväisiä, vaan aina pitää vähän, edes vähän ripotella tuhkaa yllemme, että ei näyttäisi liian hyvältä. Kuitenkin tilinpäätösasiakirjassa todetaan, tämän seudun talouskehitystä kun kuvataan, niin siellä on väliotsikkoja, joissa todetaan, että tuotanto kasvoi erittäin voimakkaasti, kuluttajat entistäkin luottavaisempia ja yrityksilläkin nousukausi.

Nämä hyvät ennusmerkit eivät kuitenkaan sitten toteuta sitä, että meillä verotulot riittäisivät siihen, että kaikki menot pystyttäisiin, kaikki toimintamenot pystyttäisiin kattamaan verotuloilla. Sehän on tietysti yhteiskunnassa vähän niin kuin sopimuskysymys siitä, minkä nimisillä veroilla ja maksuilla kerätään ne tulot, joita tarvitaan yhteisen talouden pyörittämiseen.

Sen takia ehkä en ole aina ihan ymmärtänyt, miksi me niin kauheasti itkemme Energian tulojen käyttämistä ja sitä, että se on huonoa. On hienoa, että meillä on laitos, joka tuottaa niin hyvin. Ja ongelma on tietysti se, miten se kohtaantuu sitten se maksu siellä kuluttajan päässä. Samalla lailla tällainen sopimuskysymyshän on nämä yhteisöveroasiat mihin valtuutettu Björnberg-Enckell täällä viittasi jo aikaisemmin. Mutta kaikkihan tässä maailmassa on myöskin suhteellista.

Haluan muistuttaa siitä, kun täällä tuli nämä ulkomaalaiset esille tänään, että tänään 20. päivä kesäkuuta on Kansainvälinen pakolaispäivä. Narinkkatorilla vietetään parhaillaan tilaisuutta ja keskustellaan maailman noin kahdestakymmenestä miljoonasta pakolaisesta ja heidän tilanteestaan. Laitoin itse päälle liberialaisten pakolaisnaisten ompelukurssilla tekemän mekon, jotta muistaisin täälläkin tilanteessa sen, että maailmassa on hyvin monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi Liberiassa ei ole niin paljon sähköä, että riittäisi lamppuihin, puhumattakaan siitä, että se riittäisi mihinkään energialaitoksen tuloihin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on monin sanoin kiitelty tarkastuslautakunnan työtä. Minäkin haluan niihin kiitoksiin yhtyä. Mutta kyllä tässä keskustelussa kuitenkin on syytä vähän pohtia sitäkin, että mitä pitää tarkastaa ja mihin kiinnittää huomiota.

Ja niin kuin sitä nyt on aikaisemmin pohdittukin, niin me emme ehkä tarvitse lisää parlamentaarista varsinaista revisiotointa. Minä luotan siihen, että tämä varsinainen tilintarkastus tulee kyllä hoidettua tilintarkastajien toimesta, mutta enemmänkin tarvitaan sitä lautakuntaa, joka katsoo näiden toimintojen perään, niiden toteuttamisen perään ja varsinkin sitä, että miten ne tasapuolisesti, miten ne kaupunkilaisten kannalta kohtaantuu. Saako niitä palveluja, mitä kaikille kuuluu. Tarkastusraportin ja arviointiraportin kautta voi sitten edistää hyvien käytäntöjen leviämistä eri hallintokuntiin.

Täällä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Luukkainenkin jo otti esille esimerkiksi tämän Myllypuron lukiorakennuksen vuokraamiskohdan.

Jos ottaa sieltä esimerkiksi sen, mitä sitten on toteamuksena todettu, että opetusviraston tulee arvioida kriittisesti koko tilantarpeensa ja tehostaa toimitilojensa käyttöä, niin jos me sellainen toteutettaisiin, niin mehän tekisimme tänään tosi rajuja päätöksiä myöhemmissä kohdissa täällä esityslistalla. Ihan näin yksioikoisia asiat eivät ehkä kuitenkaan ole.

Huomiota on myöskin kiinnitettävä siihen, mitä tässä palautekeskustelussa, minkä tyyppistä kehittämistä täällä on eri ryhmät ovat halunneet esittää.

Meidän ryhmässämme vähän muussa asiassa, mutta kuitenkin kaupungin kehittämisestä puhuttaessa todettiin tänään, että me olemme tässä yhteistyöhakuisuudessa ehkä vähän liudennettu ideologiaa. Tänään tuli täällä selvästi ? se, että Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro oli erittäin ideologinen.

Herr ordförande.

Revisionsnämnden har som vanligt gjort ett grundligt arbete och föreslår många förbättringar och rationaliseringar, somliga mer nödvändiga, andra mindre nödvändiga. Helsingfors är en rik och välskött stad och det är svårt att tro att man varje år skulle behöva förbättra förvaltningen, åtminstone inte på så många punkter som revisionsnämnden föreslår.

Det gäller alltså att ha is i magen och inse att mycket av det som revisionsnämnden så förtjänstfullt tar upp inte är direkta missförhållanden utan bara ett bevis på att revisionsnämnden är närvarande överallt.

Helsingfors svenska arbetarinstitut eller Arbis är stadens minsta verk och kostar skattebetalarna bara 2 miljoner i året. För detta får Helsingfors svenskarna ett otroligt brett utbud av kurser till ett mycket billigt pris. Närmare hälften av stadens 35 000 svenskspråkiga har under varje kalenderår haft någon form av kontakt med Arbis. 6 000 personer går regelbundet på kurs varje år. Huset på Dagmarsgatan 3 är därför Helsingfors främsta och aktivaste svenska kulturcentrum. Administrationen är liten, genomskinlig, välskött och inte dyr. I allt viktigt följer Arbis samma principer som det finska arbetarinstitutet Työvis men i mindre skala. Ändå är Arbis antagligen Finlands största enskilda svenska skola. Direktionens svar på revisionsnämndens synpunkter finns som bilaga på svenska i dagens handlingar men vissa saker bör ytterligare poängteras.

Arbis ja Työvis ovat jo kauan tehneet epävirallista yhteistyötä ja koordinoineet toimintaansa tarpeen mukaan. Pääkaupunkiseudun rehtorit tapaavat säännöllisesti ja sopivat yhteisistä strategioista mm. kansalais- ja työväenopistojen liiton sisällä. Tällä hetkellä suunnitteilla on yhteisseminaareja opistojen johtokunnille marraskuussa. Arkista yhteistyötä tehdään mm. Stoassa, jossa opistoilla on yhteisiä tiloja ja yhteisiä ilmoituksia ja tapahtumia.

Opistojen yhdistämistä ei voida hyväksyä. Kielellinen itsenäisyys on edellytys Arbiksen toiminnalle. Pääkaupunkiseudun yhteistyösuunnitelmissa on lähtökohtana yksiselitteisesti ollut yksi työväenopisto kieliryhmää kohti. Tämä koskee kaikkea opetustoimintaa.

Arbis ei ole pelkkä opin ahjo, vaan tärkeä kulttuurikeskus, jossa kielellä on sekä sosiaalinen että symbolinen merkitys. Arbis on itse asiassa pääkaupungin tärkein kohtauspaikka ruotsinkielisille.

Herr ordförande.

Om man i framtiden vill söka samarbete lönar det sig bättre att rikta blickarna mot Vanda, Esbo och Grankulla. Ett gemensamt stort svenskt arbetarinstitut för de fyra huvudstadskommunerna skulle vara en möjlig framtidsvy, men på grund av de geografiska avstånden skulle inte heller denna lösning ge så stora fördelar. På sikt kan ett svenskt samarbete mellan arbetarinstituten som har en sammanlagd kundkrets på 65 000 finlandssvenskar ändå vara ett kulturpolitiskt mål.

Tack.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, harvalukuiset.

Valtuutettu Kantola sai äsken sosiaalisen omantuntoni heräämään niin, että meinasin tältä istumalta perua puheenvuoron ja lähteä Narinkkatorille juhlimaan Kansainvälistä pakolaispäivää.

Mutta muutama sananen joukkoliikenteestä.

Kiitokset tarkastuslautakunnalle erinomaisesta työstä.

Tarkastuslautakunta antaa suosituksen siitä, että joukkoliikenteen imagoa tulisi kohottaa. Se myös analysoi tilanteen aivan oikein. Joukkoliikenteen suosio on vähentynyt sekä lippujen korotuksen myötä, mutta erityisesti siitä syystä, että olemme onnistuneet rakentamaan asuinalueita, joissa on käytettävä omaa autoa tällä seudulla.

Kysymys onkin koko seudun ongelmasta eikä pelkästään Helsingin ongelmasta, vaikka tänään käsittelemmekin Helsingin tilannetta.

Joukkoliikenteen seudullinen kehittäminen on ensimmäinen asia, jolla joukkoliikenteen imagoa voidaan parantaa.

Itse kannatan sitä, että koko seudulla tulisi olla yksi taksa, esimerkiksi 2 euron lippu, koska yksinkertainen, läpinäkyvä, joustava ja ymmärrettävä järjestelmä on paras imagotekijä joukkoliikenteen kannalta.

Toisaalta olisi ymmärrettävä sitä, miten pienet asiat muodostavat joukkoliikenteen imagoa ja sitä, mikä joukkoliikenteestä tekee houkuttelevaa.

Itse olen hieman huolestuneena seurannut sitä keskustelua, jota joukkoliikennelautakunta on käynyt mm. siitä, että harkitsee vaunujen kanssa liikkuvien perheiden maksuttoman joukkoliikenneoikeuden poistamista.

Perusteluhan on aivan järkevää. Eli nykyään, kun pystyy maksamaan myös sähköisellä lipulla keskeltä, sieltä bussin tai ratikan keskiosasta, on se aivan turvallista. Mutta itse pidän sitä tärkeämpänä kysymyksenä, laajempana kysymyksenä eikä pelkästään vain kysymyksenä siitä, mistä sen lipun voi maksaa. Nämä ovat niitä pieniä kysymyksiä, joilla esimerkiksi perheelliset opettavat koko perheensä kulkemaan joukkoliikenteellä ja pystyvät myös, varallisuuteen katsomatta, käyttämään Helsingin palveluja hyväksensä. Itse olen sitä mieltä, että tämäntyyppinen imagotekijä voisi olla jopa niin laaja, että kaikki alle kouluikäisten kanssa liikkuvat voisivat matkustaa joukkoliikenteessä ilmaiseksi.

Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää kolmatta pontta, joka koski joukkoliikenteen käyttöä. Se oli mielestäni oivallinen.

Valtuutettu Kantola aikaisemmin totesi, että näissä puheissa ei yleensä saa olla mihinkään tyytyväinen.

Haluan itse nostaa esille tyytyväisyyteni siihen, että määräaikaisten työsuhteiden osuus on jatkanut Helsingin kaupungin henkilöstöpuolella vähenemistään. Se on erittäin hyvä asia.

Henkilöstöstrategiaprosessi oli minunkin mielestäni erittäin onnistunut muutamia pieniä seikkoja lukuun ottamatta ja myös tavoitteet siitä ovat toteutuneet oivallisesti.

Erityisen hyvänä pidän sitä, että vuosittaisen työhyvinvointikyselyn tulokset ovat olleet jälleen tänä vuonna edellistä vuotta paremmat.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt vuoden 2006 arviointikertomuksessa huomiota jälleen sosiaalitoimen talouden, sosiaalitoimen jatkuviin ylityksiin ja päätyy toteamaan, että sosiaalitoimen talouden ohjausta on tehostettava niin, että näiltä jatkuvilta määrärahan ylityksiltä vältyttäisiin.

Edelleen tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toisaalta sosiaalitoimen sitovien toiminnallisten tavoitteiden vaatimattomuuteen ja toisaalta siihen, että kaikkia sitovia toiminnallisia tavoitteita ei ole pystytty toteuttamaan, mm. lastensuojelussa.

Itse näen, että sosiaalitoimeen kohdistuva kritiikki tulee kääntää tänne valtuustoon päin. On selvää, että sosiaalitoimen määrärahat eivät vuosittain riitä, sillä ne tuppaavat vuosittain olemaan liian niukat.

Sosiaalialalla ei voida tehostaa toimintaa henkilökuntaan kohdistuvia vaatimuksia kiristämällä. Päinvastoin, sosiaalitoimessa tarvittaisiin lisäpanostusta henkilöstön mitoitukseen erityisesti lastensuojelussa ja vanhainkodeissa.

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota myös vanhusten palveluketjujen sujuvuuteen.

Vanhusten hoivan palveluketju, tai näiden palveluketjujen sujuvuutta ei voi kuitenkaan mielestäni mitata pelkästään sillä, että vältytäänkö HUSin sakkomaksuilta vai ei. Myös kotona jonottavien on päästävä hoivan piiriin ilman kohtuuttomia jonotusaikoja.

Tähän asiaan voidaan vaikuttaa nimenomaan täältä valtuustosta käsin sillä tavalla, että vuoden 2008 budjettia laadittaessa suunnataan riittävästi määrärahoja hoivapaikkoihin.

Tarkastuslautakunta haluaa myös, että sosiaalitoimen organisaatiomuutoksen vaikutuksia arvioidaan.

Mielestäni organisaatiomuutoksen vaikutuksia tulee arvioida nimenomaan asiakasnäkökulmasta. Mm. sosiaaliasiamies on raportissaan vuoden 2006 toiminnasta tuonut esiin lukuisia epäkohtia nykyorganisaation toiminnassa. Näitä sosiaaliasiamiehen esiin tuomia epäkohtia täytyy kuunnella herkällä korvalla ja ottaa vastaan niissä esitetty kritiikki rakentavalla tavalla.

Pitkällä tähtäimellä sosiaalitoimessa voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, mikäli kaupungin eri hallintokunnat sitoutuvat tarkastuslautakunnan ehdotukseen siitä, että kaikilla hallintokunnilla tulee olla Hyvinvointi ja palvelut -strategiaan liittyviä sitovia toiminnallisia tavoitteita. Tämä on se toimenpide, mitä pitkällä tähtäimellä voidaan tehostaa sosiaalitoimenkin, tai vähentää niitä kustannuksia ilman, että palvelut heikkenevät tai ilman, että asiakkaat putoavat näitten palvelujen piiristä kokonaan. Eli kannatan lämpimästi, että tämä ehdotus otetaan vakavasti jatkossa huomioon.

Kannatan myös valtuutettu Hakasen ensimmäistä ja toista toivomuspontta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Otan esille yhden asian, mutta koko kaupungin kannalta kaikista tärkeimmän asian eli henkilöstön ja henkilöstön saatavuuden turvaamisen jatkossa.

Ei ole olemassa kaupunkia ilman osaavaa henkilöstöä. Tämä on todella tulevaisuuden ydinkysymys, johon valtuutettujen ja kaupunginhallituksen pitää ehdottomasti paneutua nykyistä tarkemmin.

On hyvä, että meillä on hyvin valmisteltu henkilöstöstrategia. Tarkastuslautakunnalla on ollut erittäin helppo tehtävä katsoa, millä tavalla henkilöstöstrategiaa on toteutettu. Tarkastuslautakunta on tämän arvion mielestäni erittäin hyvin tehnyt.

Myöskin sosiaalidemokraattien puheenvuorossa kiinnitettiin tähän tärkeään asiaan huomiota ja todettiin, että huolimatta siitä, että meillä on henkilöstöstrategia, jossa todetaan saatavuudesta ja palvelusuhdeasunnoista sekä työolojen kehittämisestä tärkeitä asioita, kuitenkin kaikista tärkein on kilpailukykyinen palkkaus.

Tähän asiaan ei ole millään tavalla varauduttu. Selkeitä esityksiä ei ole henkilöstöstrategiassa eikä myöskään kaupunginhallituksen tai -valtuuston linjauksissa.

Näin ollen tämän asian esille nostamiseksi teen seuraavan ponnen:

Hyväksyessään tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus huolehtii henkilöstön saatavuudesta varaamalla riittävät määrärahat kilpailukykyisen palkkauksen ja työolojen kehittämiseksi. Näin turvataan tärkeät kunnan palvelutehtävät.

Tiedämme, että palkkauksella on suuri merkitys nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä. Tietysti kohtuuhintaisilla asunnoilla ja hyvällä johtamisella ja työoloilla on myöskin suuri merkitys. Palkan merkitystä ei koskaan voida kiistää.

Siksi mielestäni oli vähän outoa, kun tarkastuslautakunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan mainitsi, että vuoden 2007 budjettineuvotteluissa varattiin 5 milj. euroa henkilöstöstrategian toteuttamiseen ilman, että siitä oli olemassa mitään tarvetta ja että hän piti sitä huonona politiikkana. Se on totta, että näin tapahtui.

Mutta tärkeätä on muistaa, että sosiaalidemokraatit, jotka asian nostivat esille, niin meidän keskeinen peruste tälle asialle oli henkilöstön saatavuuden turvaaminen, koska oli selkeästi nähtävissä, että kaupunki ei tule saamaan kaikille tärkeille aloille riittävästi henkilökuntaa. Me esitimme 20 milj. euroa, jotta voitaisiin turvata henkilöstö ja kaupungin palvelut. Mutta niin kuin moneen kertaan on todettu, niin tässä asiassa emme saaneet tukea sen paremmin kokoomukselta kuin vihreiltäkään. Ja sitten budjettineuvotteluissa kompromissina tuli 5 milj. euroa, joka tietysti oli hyvä sekin. Silläkin jotain saadaan aikaiseksi henkilöstöstrategian toteuttamiseksi, mutta se ei kuitenkaan poista sitä keskeistä asiaa, joka tarkoittaa palkkauksen parantamista.

Mielestäni tämä on erinomaista politiikkaa. Näin pitää juuri tehdäkin, että jos virkamiesvalmistelussa ja kaupunginhallituksen valmistelussa ei nouse selviä isoja asioita esille, niin ne pitää sitten ottaa poliittisissa ryhmien välisissä neuvotteluissa esille. Tämä on juuri sitä politiikkaa, jota varten kaupunkilaiset ovat meidät valinneet.

Näin ollen pieni hämmästely tarkastuslautakunnan puheenjohtajan huomautukseen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi haluan kannattaa valtuutettu Anttilan ponsiehdotusta.

Vanhusten hoitoketjun toimivuutta on parannettu, kuten mm. tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Luukkainen täällä totesi. Jonoja on toki edelleen, mutta jonotusajat ovat lyhentyneet.

Sosiaalivirastolla on liian vähän palveluasumispaikkoja. Valtuuston hyväksymän vanhuspalveluohjelman mukaan voimavaroja siirretään pitkäaikaissairaaloista palveluasumiseen. Tämän rakennemuutoksen toimeenpanolla on kiire. Meidän on nimittäin nyt varauduttava siihen, että palvelutarpeen kasvu on voimakasta, varsinkin vuoden 2010 jälkeen. Selvitysten mukaan vuonna 2011 Helsingissä on noin 1 000 keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavaa potilasta enemmän kuin vuonna 2006. Vuonna 2016 heitä on noin 2 000 enemmän kuin vuonna 2006. Samalla on varauduttava siihen, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle lähivuosina johtaa kiristyvään kilpailuun työvoimasta. Hoitohenkilökunnan saatavuutta vaikeuttaa mm. alhaiset palkat ja kohtuuhintaisten asuntojen puute. Henkilöstömitoitukset tulee tarkistaa jo ensi vuonna, koska sekä palvelutaloissa että vanhainkodeissa on entistä huonokuntoisempia asukkaita.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuunneltuani puheenvuorojanne arviointikertomuksestamme - ja toimittuani tosiaan lautakunnan varapuheenjohtajana - tulkitsen puheenvuorojanne siten, että arvoisat kollegat, olette suhteellisen tyytyväisiä lautakunnan tekemään työhön. Toivottavasti raportti on hyödyllinen teille ja kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtajille.

Helsinki on taloudeltaan ja toiminnaltaan erittäin suuri kaupunki ja tässä suhteessa tämä arviointityö on aika monimuotoista ja haastavaa löytää niitä kohteita ja että sieltä sitten löytyy sitä mikä valtuustoa tyydyttää.

Arvoisat valtuutetut.

Tarkastuslautakunta on valtuuston toimielin. Se on teitä varten olemassa. Toivon valtuustolta aktiivisuutta jatkossakin lautakunnan suuntaan. Pyrimme parantamaan jatkuvasti myös lautakunnan työskentelyä ja tuottamaan parempaa arviointia valtuustoon.

Kiitokset lautakunnan jäsenille ja tilintarkastajille sekä virkamiehille hyvästä yhteistyöstä.

Toivon omasta puolestani kaikille hyvää kesää.

Kiitos tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Perkiölle napakasta esityksestä noin tunti sitten.

Kommentoisin arviointikertomusta kuitenkin vielä liikuntatoimen näkökulmasta muutamalla lauseella.

Arviointikertomuksessa todettiin, että helsinkiläisille tulisi tarjota riittäviä mahdollisuuksia terveyttä edistävään liikuntaan koko heidän elinkaarensa ajan. Näin onkin. Ja toteankin, että meillä liikuntavirastossa on vuosi 2007 terveysliikunnan teemavuosi, jolloin pyrimme juuri tämäntyyppiseen toimintaan.

Toinen tällainen iso asia, yksittäinen asia oli veneiden talvisäilytyspaikat, joista tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa. Tällä hetkelläkin on kova pula.

Ratkaisuja talvisäilytykseen etsittiin mm. liikuntalautakunnan talousstrategiaseminaarissa viime keväänä, joka pidettiin yhdessä Vantaan ja Espoon liikuntalautakuntien kanssa. Yritimme jopa etsiä siellä ratkaisuja muiden kuntien kanssa, myös monesta muustakin asiasta, mitkä liittyvät liikuntaan.

Täytyy lisäksi todeta liikuntatoimesta vielä, että talousluvut ovat kerrassaan erinomaisessa kunnossa. Menot pienenevät ? jälleen viime vuonna. Tulotkin hieman suurenevat ? . Ja kaikki toimintatavoitteet saavutettiin. Ehkä kalanpoikien istuttamisessa jäätiin hieman tavoitteiden alapuolelle. Tämä johtuu - ainakin omasta mielestäni - pitkälti erittäin hyvästä johdosta sekä ahkerasta ja osaavasta henkilökunnasta, jolla on aina hymy herkässä.

Joskus ihmetyttää, minkä takia liikunta ei saa enemmän määrärahoja, vaikka jokainen tuntee liikunnan terveyttä edistävän vaikutuksen. Johtuuko se kenties siitä, että teemme liikunnassa niin hyvää tulosta ja kaupungin budjetointiperiaatteet eivät aina tue tällaista periaatetta.

Puheenjohtaja.

Minun piti kannattaa valtuutettu Hakasen kohtaan 5 tekemää ensimmäistä pontta, mutta kuulin juuri, että sitä on jo kannatettu.

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin toimintakulut asukasta kohti ovat edelleenkin 1 464 euroa suuremmat kuin Espoossa, kuten olemme aikaisemmin kuulleet. Syynä on tietenkin meidän epäedullisempi väestörakenne Espooseen verrattuna sekä pääkaupunkisyndrooma, joka on tuttu ilmiö kaikkialla maapallolla. Pääkaupungit ovat yleensä kalliimpia kuin ympäröivät kunnat. Myös pääkaupungin katettavaksi tulee paljon sellaisia kustannuksia, kuten kulttuuri, koulut, terveydenhuolto, jotka hyödyttävät myös ympäröiviä kuntia. Helsingin toimintakulujen kumulatiivinen muutos on kuitenkin viimeisten seitsemän vuoden aikana hitaampaa kuin muualla Suomessa eli siis kustannukset ovat menossa hallintaan.

Meillä hallintovaliokunnassa kun käsiteltiin tätä kunta- ja palvelurakenneuudistusta, niin monet kutsuivat näitä ympäröiviä kuntia loisiksi, koska ne ihan selvästi imevät voimaa pääkunnastaan. Tällaisia on muuallakin kuin Helsingin ympärillä.

Henkilöstöpolitiikassa on syytä mainita henkilöstöpalveluyrityksemme Seure. Seure maksaa terveydenhuoltohenkilökunnalle selkeästi korkeampaa palkkaa kuin omasta toiminnasta maksetaan. Tämä aiheuttaa sen, että mm. hyviä sairaanhoitajia siirtyy Seuren palvelukseen, koska he saavat siellä hieman paremman palkan ja paremmat työolot.

Työvoimaa vuokraavat yritykset eivät saisi kasvaa oman toiminnan sisällä niin suuriksi, että ne kilpailevat omasta työvoimasta. Tämä on nyt tapahtumassa julkisessa terveydenhuollossa.

Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota vanhuspalveluiden hoitoketjun toimimattomuuteen Helsingissä. Suurin ponnistuksin on tänä keväänä saatu HUS-sakot hallintaan. Kuitenkin kaupungilla tai yksityisillä markkinoilla ei edelleenkään ole tarpeeksi asumispalveluita tai palveluasumista, kuten sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Gartz mainitsi.

Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välillä tapahtuvat vanhuspalvelut eivät mielestäni koskaan tule hallintaan, mikäli vanhuspalveluja ei yhdistetä yhden toimijan alaisuuteen. Nythän hallitusohjelmassakin ollaan yhdistämässä erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhoitoa ja sosiaalitointa. Milloin Helsingin kaupunki menee mukaan tähän suunnitteluun? Milloin Helsingin kaupungin vanhuspalvelut yhdistetään yhden toimijan alaisuuteen? Milloin rakennetaan tarpeeksi palveluasumista, kuten sosiaalilautakunnan puheenjohtaja kertoi? Onko asuntoministeri Vapaavuori ottanut tämän huomioon?

Tarkastuslautakunta haluaisi myös kaupungin kontrolloivan paremmin HUSin laskutusta. Yksilöidyn laskun lähettäminen kustakin potilaasta maksajalle on kyllä mahdollista. Mutta mistä löytyy se valtava ihmisporukka, joka voisi tarkastaa nämä laskut ja kuka sen osaa tehdä? HUSin ja Helsingin välinen laskutus täytyy perustua keskinäiseen luottamukseen. Tämän vuoksi uusia tapoja laskutuksen periaatteista tulisi kehittää.

HUS antaa myös runsaasti valtakunnallisia palveluita, joten on huolehdittava siitä, että ulkokuntapalvelut on oikein hinnoiteltu eikä jäsenkunnat joudu subventoimaan ulkokuntapalveluja, sillä ne ovat, HYKSin palvelut ovat maallemme erittäin tärkeitä.

Voin vain kiittää tarkastuslautakuntaa hyvin suoritetusta työstä ja toivoa, että suurin osa ehdotuksistanne voidaan toteuttaa.

Hyvää kesää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Edellinen puhuja, valtuutettu Asko-Seljavaarakin puhui asumisesta.

Ajattelin - kun hieman hermostuin Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron aikana. Pahoittelen siitä - siitä kaksinaisuudesta, jota täällä harrastetaan jatkuvasti. Puhutaan siitä, että verotulojen kehitys ei ole muuta maata korkeampaa tai se on hitaampaa ja samaan aikaan kuitenkin täällä sitten ollaan huolestuneita esimerkiksi vanhusasunnoista ja palveluasunnoista. Minäkin olen huolissani niistä.

Mutta valtuutettu Asko-Seljavaara, kysymys on niin, että verotuloa lisätään joko asukasmäärää kasvattamalla tai sitten asukkaiden verotuloja kasvattamalla tai keskittämällä tällainen ajatusmalli, jossa saadaan mahdollisimman paljon ns. hyviä veronmaksajia. Minun mielestäni jokainen helsinkiläinen on hyvä veronmaksaja. Jokainenhan meillä maksaa veroa tässä maassa, myös tulon siirtoja saavat.

Mutta se maailma, jossa tässä, kun Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa puheenvuoron käyttäjä tiesi varsin hyvin, että siihen sisältyy piiloviesti asuntopolitiikan linjasta.

Sitä en voi hyväksyä, sillä ennen vaaleja, ennen eduskuntavaaleja olin muutamassa, vain muutamassa vaalitentissä, jossa kuulutettiin voimakkaasti vuokra-asumisen, erilaisen vuokra-asumisen suuntaan, Helsingin omistaman tai valtion tukeman vuokra-asumisen suuntaan. Mutta vuokra-asumista kannatti, niin kuin pitääkin. Sillä tämän alueen, siis Helsingin seudun kannalta tärkeintä on asuntopolitiikan onnistuminen ja siinä Helsingin seudun, Helsingin omat verotulot ovat vain yksi osa kokonaisuutta.

Olisin niellyt tämän lauseen, jos olisi huomattu sanoa, että jatkossa pitää pystyä paremmin keskittymään koko alueen verotulokehitykseen. Ilman muuta pääkaupunkiseutu, ilman muuta Helsinki ei tule koskaan menestymään verotulokehityksessä sillä tavoin kuin esimerkiksi Espoo, jolla on ihan toisenlainen mahdollisuus kehittyä, ihan toisella lailla maata.

Meidän pitää huolehtia tässä kaupungissa palveluista. Meidän pitää huolehtia tässä kaupungissa palveluista ja tasapuolisesta asukasrakenteesta. Siinä pitää muistaa se, että sen toisena kolikkona tulee se, että ihmiset eivät aivan aina ole, esimerkiksi opiskelijat, ole siinä kunnossa, että verotulojen kehitys olisi samanlainen kuin ehkä joissain muissa kunnissa.

Mielestäni olisi pöyristyttävää kuunnella tällaista keskustelua samaan aikaan, kun samalta puolelta kuunnellaan, puhutaan vuokratulojen ja vuokra-asumisen puolesta. Me näemme sen vuokra-asumiskeskustelun siinä vaiheessa, kun tulee se asuntopoliittinen ohjelma.

On hyvä, että täällä on sitouduttu laajemminkin tähän 20 %:n vuokra-asuntotuotantoon seudulla. Mutta sehän ei ole Helsingille riittävä ollenkaan. Helsingin pitää huomattavasti suuremmalla määrin rakentaa vuokra-asumista. Se on meidän ja se on Helsingin ja Uudenmaan kauppakamarin esimerkiksi tavoite. Meillä pitää olla tässä asennetta. Silloin verotulojen kehitys on toisenlaista. Se ei ole aina, tai se korreloi suoraan siihen.

Sen takia toivon ennen kaikkea ryhmäpuheenvuoroilta tiettyä ryhdikkyyttä. Kun tiedän, että puhuja on harrastanut tätä ryhtiä aikaisemminkin, niin ... Ymmärrän, että jotkut valtuutetut voivat puhua tietämättä siitä, että verotulojen kehityksellä ja asuinrakenteella on tietty yhteys.

On myös muistettava se, että tämän ... Toivoisin, että tässä valtuustossa, kun eilen olimme yhteiskokouksissa, alkaisimme keskustelemaan oikeasti tämän alueen asukasrakenteesta, yhteisestä alueellisesta asukasrakenteesta eikä keskityttäisi vain Helsinkiin. Tietysti tässä on Helsingillä aina se suuri haaste, että muualta nähdään Helsinki sopivana lypsylehmänä. En uskoisi, että Helsingistä imetään, vaan me elämme symbioosissa kaikkien ympäryskuntien kanssa. (Välihuuto!) Ja intohimo - valtuutettu Zyskowicz - intohimo.

Minäkin olen sitä mieltä, että Helsingin talous on kehittynyt erittäin myönteisesti, myös verotulot erittäin myönteisesti, enkä ole ollenkaan huolissani siitä, että ne eivät ole nyt tänä vuonna kehittyneet niin hyvin kuin keskimäärin Suomessa. Katsokaa kokonaisuuksia ja - toverit oikealla - katsokaa tulevaisuuteen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni valtuutettu Bryggare käytti erittäin, oikeastaan tässä jatkokeskustelun tärkeimmän puheenvuoron, joka liittyi nimenomaan asumiseen.

Siksi mielestäni onkin todella hämmästyttävää, että esimerkiksi vihreidenkin ryhmäpuheenvuorossa tuotiin esiin kaavoituksen, että pitää olla sitovia tavoitteita ja siitä huolimatta monta kertaa täälläkin valtuustossa olemme nähneet, millä tavalla myöskin vihreiden puolelta ollaan oltu valmiita tinkimään rakennusoikeuksista, kun kaavoja valmistellaan.

Näin ollen asunnon ja nimenomaan vuokra-asumisen merkitys, josta myöskin kaupunkisuunnittelulautakuntaankin kauppakamari melkein säännöllisesti meitä muistuttaa, miten tärkeätä on palveluhenkilöstön saamiseksi nimenomaan vuokra-asunnot ja kohtuuhintaiset vuokra-asunnot.

Toivonkin, että seuraavassa, nyt syksyn asunto-ohjelmaneuvotteluissa muistetaan nämä puheet joka ryhmän puolelta.

Arvoisa puheenjohtaja.

On ollut tietysti hyvin mielenkiintoista seurata näitä ryhmäpuheenvuoroja ja muitakin puheenvuoroja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen osalta. Mielenkiintoista on tosiaan nyt se, että tätä asuntopolitiikkaa ollaan nyt jopa ponsimuodossa täällä nostamassa esille, kun samanaikaisesti meillä on asunto-ohjelma lausunnolla.

Minä kyllä kovasti toivon, että, ja aion pitää mielessä täällä käytetyt puheenvuorot sitten, kun se asia tulee ajankohtaiseksi, että en usko, että ainakaan tämän kokouksen ponsilla kuitenkaan voidaan muuttaa sitten niitä linjoja tai varataan niitä linjoja. Toivottavasti muistetaan sitten syksyllä, kun asunto-ohjelmaa käsitellään.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Anttila jatkaa nyt vanhaa ikävää tapaansa kertoa vihreistä jotain sellaisia totuuksia, jotka ovat epätotuuksia.

Olisi Maija mukava kuulla, että joskus sanoisit konkreettisen esimerkin, missä vihreät esimerkiksi ovat halunneet erityisesti vähentää rakennusoikeutta. Näin ymmärsin ainakin sinun kommenttisi.

Toki me olemme joissain asioissa olleet erimielisiä demareiden tai ehkä muiden ryhmien kanssa. Useimmiten meidän ratkaisumme ovat lähteneet siitä, että me pyrimme tiivistämään rakentamista sieltä, tai sinne sellaisille alueille, jotka eivät ehkä sitten luontoarvoiltaan olisi niin arvokkaita ja toisaalta olemme sitten halunneet säilyttää joitain luonnon tai muita kohteita rakentamiselta. Mutta emme me ole kauheasti rakennusoikeuden vähentämisen puolella olleet. Puhuisit totta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lyhyesti:

Toteaisin, että viimeksi Kruununvuoren osayleiskaavan luonnosvaiheen käsittelyssä 20 % rakennusoikeudesta pois.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin kysyä valtuutettu Anttilalta, mistä vuodesta se sitoutuminen alkaa? Jos on tehty joku kaava esimerkiksi viime vuosisadalla tai tämä yleiskaava tehtiin vuonna 2002, niin maailmahan on voinut muuttua sen jälkeen. Tännehän on tullut paljon uusia valtuutettuja, joilla on ehkä erilainen mielipide. Eihän kaikkeen voi sitoutua vuosikausiksi.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Keskustelussa on tullut esille myös Helsinki-lisä. Se oli ainakin valtuutettu Anttilan puheenvuorossa.

Vihreiden mielestä Helsinki-lisää on kannatettava erityisesti pitkää koulutusta vaativilla naisvaltaisilla aloilla, joissa on rekrytointiongelmia. Ja nyt kun tasa-arvotupoa ei varmastikaan synny, niin tähän varmaan budjettineuvottelujen yhteydessä pitää joka tapauksessa palata ja onkin kiire jo palata. Pidän itse sitä tärkeänä.

Jatkossa toivon myös, että laatuun panostettaisiin enemmän, kun mittareita ja muita kehitetään, että ne selkeästi mittaisivat myös laatua eikä vain määrää. Monilla aloilla laadun ydin on vuorovaikutussuhteen laadussa ja miten se toimii siinä asiakassuhteessa. Toisaalta taas siihen panostaminen on tärkeää, mutta taas henkilöstön vajetta ei vuorovaikutussuhteen laatukaan voi korvata, jolloin näihin molempiin pitää panostaa eri tavalla.

Varsinkin ennaltaehkäisevään työhön ja ajoissa puuttumiseen toivon, että ensi vuonna, kun käsittelemme samaa asiaa, olisi nähtävillä selvästi tämän ennaltaehkäisevän työn panostus, vaikka sen kaikki tulokset eivät heti seuraavana vuonna ole nähtävissä, niin että se panostus näkyisi, koska niitä tuloksia saadaan sitten lähivuosina selkeästi varmasti näkyviin ja varmaan lapsiin ja nuoriin liittyvät ennaltaehkäisevät toimet ja palvelut ovat ihan avainasemassa siinä. Asiakasnäkökulmaa tarvitaan lisää jatkossa toiminnan suunnitteluun ja lähtökohdassa budjettivalmistelussa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan lausua kiitokset kaikille valtuutetuille hyvästä keskustelusta. Puheiden sisältö kyllä osoittaa, että arviointikertomus on luettu tarkasti.

Tässä yhteydessä keskustelun kuluessa on tehty aikamoinen määrä toivomusponsia. Valtaosa niistä on sellaisia, joissa on poliittinen kannanotto sisällä tai ne ovat sellaisia, joissa on budjettivaikutteinen valinta tai ne ovat sellaisia, että ne osoittaa sitten selvästi valtuuston tahdon ilmausta. Eli näitä en kommentoi, koska lautakunnan puheenjohtajana en sellaisiin voi ottaa kantaa. En halua ohjata valtuuston päätöksentekoa siltä osin. Ainoa ponsi, joka koskee todella meidän lautakuntamme työtä ja johon otan kantaa on valtuutettu Koskisen ponsi, koska tämä talousosaaminen, kirjanpidon talousosaaminen, sen puute on hyvin ilmeinen. Siihen tilintarkastajakin on kiinnittänyt huomiota.

Sitä hommaa tehdään jo nyt, tätä talousosaamisen vahvistamista ja on tehty koko aika ja tehdään nytkin, mutta selvästikin sillä alalla tarve on kyltymätön. Elikkä tämä on kyllä sellainen asia, jota itse olen tukemassa.

Sitten vielä valtuutettu Anttilalle:

Esittelin täällä lautakunnan yksimielistä arviointikertomusta. En esitellyt omia näkemyksiäni.

Puheenjohtaja.

Halusin todeta sen, että tämä Sininauhasäätiön asuntolahanke on erittäin tervetullut ja hieno asia.

Kiinnitin huomiota tässä tekstissä siihen, että sivulla 15 todetaan sosiaaliviraston lausuneen, että korkotason noususta mahdollisesti seuraava vuokrien nousupaine voi vaikuttaa siihen, että nämä Sininauhasäätiön asunnottomat - tai asukkaat - eivät saisi enää asumistukilaissa säädettyjen perusteiden johdosta täysimääräistä asumistukea, mikä tietysti kuulostaa hyvin huolestuttavalta. Halusin kiinnittää valtuuston huomion tähän asiaan, että täytyy tietysti meidän tehdä voitavamme, jotta asuntolat tai niiden asuntolapaikat, joista kova puute on, olisivat sitten oikeasti asunnottomien saatavilla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämän esityksen sivulla 25 todetaan, että osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan pitää perusteltuna, koska nykyinen omistaja etsii hankkeelle ammattimaista sijoittajaa, jolle omistaminen on tärkeää. Mitään muuta perustelua tässä päätöksessä ei esitetä sille, miksi kaupunki myisi tämän hyvällä paikalla olevan toimitilatontin lentokentälle johtavan tien varressa ja Käpylän aseman vieressä.

Ymmärtääkseni kiinteistösijoittaminen ei kuulunut niihin perusteisiin, jotka aikoinaan hyväksyttiin kaupungin päättäessä siitä, millä perusteilla tonttimaata voidaan myydä. Piti olla työllisyyttä, elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia, ei kiinteistösijoittajan voittojen turvaaminen.

Kaupungilla ei ole myöskään mitään rahapulaa, minkä takia tämä tontti pitäisi myydä. Tontille löytyisi tuolla paikalla varmasti myöskin sellaisia pitkäaikaisia vuokraajia, jotka toisivat oman panoksensa kaupungin kehittämiseen.

Esitän, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen ei sisälly osto-optiota.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sörnäisten rannasta on tulossa tärkeä osa kantakaupunkiin liittyvää julkista tilaa. Tässä suunnitelmassa on tervetulleita hankkeita rantapuistosta ja rantakävelyreitistä, raitiotielinjauksesta.

Ongelmallista on sen sijaan se, että tässä suunnitellaan alueen ilmettä ilman, että olisi selvyyttä siitä kokonaisuudesta, johon se liittyy. Esimerkiksi liikenteen vaihtoehtojen osalta on avoinna kysymys siitä, rakennetaanko keskustatunneli.

Itse olen sitä mieltä, että tämä mielettömän kallis hanke pitäisi haudata.

Toisaalta alueen kehitykseen liittyy kysymys Suvilahden voimala-alueen tulevasta käytöstä siinä alueen vieressä. Sen käyttötarkoituksella on oma vaikutuksensa siihen, minkälaisia ratkaisuja tällä alueella on syytä tehdä. Suvilahden alueeseen liittyy suuria mahdollisuuksia elävän kaupunkikulttuurin keskuksen synnyttämiseen.

Toivottavasti näitä mahdollisuuksia ei hukata kiinteistöviraston puuhilla tai sitten sellaisilla hinnoilla, joita Kaapelitehtaan kiinteistössä peritään vuokralaisilta.

Tähän liittyy myöskin isoja riskejä tähän alueeseen maa-alueiden puhdistamisen ja vesialueiden rakentamisen ja tulvasuojauksen ja muun osalta. Eli tämä on hyvin vaativa kohde.

En esitä mitään muutosta enkä vastaesitystä. Mutta haluan korostaa tämän alueen suunnittelun tärkeyttä ja sitä, että mietittäisiin näitä alueeseen liittyviä muita ratkaisuja samalla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hakaselle totean, että tätä samaa keskustelua käytiin myös kaupunginhallituksessa ja mietittiin nimenomaan sitä, että tässä tehdään tietyllä tavalla päätöksiä sokkona, kun ei tiedetä varmasti voimalaitosten sijainnista, ei uusien rakennettavien puskurisiilojen sijainnista ja ei olla vielä varmoja voimalinjojen sijainnista suhteessa tuleviin liikenneratkaisuihin.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen ja kaupunginjohtaja Pajunen kuitenkin vakuuttivat, että nämä kaikki asiat ovat hoidossa, ja täten kaupunginhallituskin suostui viemään tämän esityksen eteenpäin.

Uskomme edelleen, että näin on. Mutta tosiaankin tässä on vielä monia asioita ratkaisematta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tekstissä mainittu sopimus on allekirjoitettu 19.6.2007.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tekstissä esiintyvät kaksi sopimusta, toinen on allekirjoitettu 14.6.2007 ja toinen 15.6.2007.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen itse pahoillani, että Paloheinän jokamiesgolfkenttä on laajentumassa aika isoksi alueeksi keskuspuiston kupeessa Haltialan pelloille.

En siis vastusta golfia enkä missään nimessä jokamiesgolffia, joka on erityisen hyvä liikuntamuoto. Olen sitä mieltä kuitenkin, että Helsingin rajojen sisällä saattaa olla hyvin vaikeaa löytää tarpeeksi isoja alueita, jotta golfia voitaisiin sellaisena harrastaa kuin me sen tunnemme.

Tällä hetkellähän tilanne Paloheinässä on se, että kysymyksessä on 9-reikäinen kenttä, jota ei olla reikien osalta laajentamassa. Kenttä pysyy edelleen 9-reikäisenä jokamieskenttänä, mutta pinta-ala laajenee kohtuuttomasti puolella.

Senpä takia pitemmittä puheitta esitänkin, että kaupunginvaltuusto päättää hylätä Paloheinän jokamiesgolfkentän asemakaavan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vähän hämmästelen palautusesitystä, jos perusteena on vain se, että ei saa - hylkäysesitystä - että esityksen perusteluna on se, että ei saa laajentaa eikä kerrota, että miksi ei saa laajentaa.

Pitkään käytiin tätä Vasemmistoliitossa läpi ja tutustuttiin siihen ja lähdettiin siitä, että jos haluamme, että Helsingissä on jokamiesgolfia ja turvallisesti, niin tämä laajennus, aivan niin kuin valtuutettu Helistö sanoi, niin tämähän ei lisää reikien määrää, vaan lisää turvallisuutta ja sillä tavalla. Ja kun huolellisesti tutustui, niin peltomaisemahan säilyy tästä golfkentästä huolimatta.

Meillä on mahdollisuus jatkossa myös laajentaa jokamiesgolfmahdollisuuksia tämän Paloheinän lisäksi, kun Talin golfkentän vuokrasopimus tulee seuraavan kerran pohdittavaksi. Silloin minun nähdäkseni pitää vuokrasopimusehtoihin kirjata se, että se pitää olla jokamiesgolfkenttä. Eli tällä tavalla mahdollistetaan myös golf -harrastus laajemmin. Paloheinän golfiahan käyttää laajasti ympäri Helsinkiä koululaiset ja nuoret. Suomessa golfilla on vähän sellainen elitistinen leima eikä ihan ehkä syyttäkään. Mutta tämä nyt antaa ainakin sen mahdollisuuden muillekin harrastaa kuin vain niille, joilla on rahaa ostaa osakkeita ja suorittaa kortteja.

Koska tämä ei maisemaan niin merkittävästi vaikuta, niin mielellään kuulisin vähän tarkemmin perusteluita valtuutettu Helistöltä siitä, miksi hän esittää asian hylkäämistä.

Puheenjohtaja.

Yritin nyt olla nopea tämän kokouksen keston takia. Mutta kertaan nyt vielä valtuutettu Arhinmäelle.

Sanoin puheenvuorossani jo kyllä, että perussyy tähän hylkäämisesitykseen on se, että mielestäni 30 ha:n alue tuolla alueella on ylimitoitettu golfharrastuksen ylläpitämiselle.

Jos tätä jokamiesgolfia Paloheinässä halutaan harrastaa, mielestäni täysin sopivat olosuhteet löytyy niiden 15 ha:n sisältä, jotka tällä hetkellä tuolla golfkentällä ovat. Vähän samalla lailla, kuten Helsinkiin ei mahdu esimerkiksi Malmin pienlentokenttä. Se on tänä päivänä vaan niin kuin käytännössä mahdoton asia, että rajojen sisällä on lentokenttätoimintaa. Vähän samalla lailla tämä golfkenttä vaatii tällä suunnitelmalla niin paljon pinta-alaa, että pidän sitä vaan niin kuin huonona ratkaisuna. Haltialan pellolle kyllä voitaisiin kehitellä muitakin toimintoja kuin heinän kasvatusta. Heinän kasvatuskin on erittäin hyvä toiminta kyllä.

Ehkä - valtuutettu Arhinmäki - nyt ymmärrät, miksi esitän hylkäystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pidin tässä esityksessä upeana sitä, että puhutaan "joka miehen" golfkentästä. Erityisesti ilahduin siitä, että Vasemmistoliittokin lähtee tukemaan golfia, joka osoittaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä.

Mutta tämä ajattelutapa pitäisi laajentaa laajemmallekin. Tulen esittämään tulevaisuudessa, että Helsinki varaa joka miehen siirtolapuutarhamökkipalstoja enemmän. Tällä hetkellä pääosa mökkipalstoista on Presidentillä, entisillä ministereillä, akateemisella väellä, kaupunginvaltuutetuille ja kaikilla muilla ja ihmiset haluavat niitä tavattoman paljon.

Olen pari kolme kertaa tehnyt aloitteita pääkaupunkiseudulla näistä ja niitä ei ole toteutettu.

Tuen tätä jokamiehen golfkenttää. Mutta tämän jälkeen jokamiehen siirtolapuutarhamökkejä myös köyhälistölle, jolle ne aikanaan oli tehtykin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Helistön hylkäysesitystä.

Paloheinän golfkentän laajentamisen keskeisenä perusteluna on se, että kentän katsotaan toimivan liian pienessä tilassa.

Jos tällainen perustelu hyväksytään erilaisille toiminnoille, jotka sijaitsevat keskuspuiston ja Helsinki-puiston laidoilla tai osittain niiden alueella, voi kysyä, mitä jää jäljelle kymmenessä, kahdessakymmenessä vuodessa keskuspuistosta ja Helsinki-puistosta? Yksi jos toinen havaitsee, että sen toiminnalle on liian pieni tila siinä keskuspuiston ja Helsinki-puiston reunalla ja haluaa laajentaa.

On puhuttu myöskin turvallisuusongelmasta, kuten täällä äsken.

Turvallisuusongelmia en osaa arvioida, koska en ole golfin pelaaja enkä sikäli tunne näitä normeja niin tarkkaan. Mutta uskon kyllä, että tämä kenttä on todella sijoitettu alun alkaen liian pieneen tilaan. Se ei ole koskaan täyttänyt ilmeisestikään golf -harrastajien kannalta perusteltuja turvallisuusnormeja. Silloin voi kysyä, missä ovat olleet silloin kaupungin virkamiehet, kun tätä vuokrasopimusta on ensimmäisen kerran tehty? Onko heidän golf -tuntemuksensa olleet samaa tasoa kuin minun? Ja jos on ollut, niin miksi eivät ole perehtyneet yhtään asiaan ennen kuin ovat antaneet luvan golf -toiminnalle liian pienissä tiloissa.

Minulle kerrotun perusteella tähän turvallisuusongelmaan on toki olemassa kyllä yksi helppokin ratkaisu, eli vähennetään kentän reikien määrää. Mutta se ilmeisesti ei sovi tälle yrittäjälle. Jos taas yrittäjä haluaa sitten laajemman golfkentän, niin sille ymmärtääkseni pitää etsiä tiloja muualta kuin keskuspuiston ja Helsinki-puiston alueelta.

Uskon, että sellaisia alueita Helsingin kaupungista löytyy, jossa ainakin tällaista joka miehen golf -toimintaa voidaan harrastaa.

Ja kun valtuutettu Taipale sitä niin ylisti, niin tietysti toivoisin, että jos puhutaan jokamiesgolfista, niin sitten puhuttaisiin maksuttomista golfkentistä, joihin todella pääsee tai hyvin mitättömällä hinnalla kuka tahansa kokeilemaan.

Itse pidän virheellisenä kaupunginhallituksen lähtökohtaa, jonka mukaan tällä alueella pitää voida kehittää mm. golfkentän kaltaista toimintaa.

Kyseisen alueen arvo on nimenomaan sen luonnossa, kulttuurimaisemassa ja kaikille vapaasti maksutta tarjolla olevissa ulkoilumahdollisuuksissa, joita Helsingissä ei kuitenkaan ole liian kanssa.

Olen käynyt tämän asian takia oikein varta vasten muutaman kerran kävelemässä sillä alueella ja tutkimassa. Sanoisin, että kyllä esimerkiksi Mombergintien kävelyreitin luonne muuttuu olennaisesti, jos se onkin yhtäkkiä tärkeältä osalta ikään kuin golfkentän sisällä oleva alue, joka -niin kuin esityksessä sanotaan - tarvittaessa sitten suojataan aidoilla, eli siinä mennäänkin sitten aitauksessa, sen sijaan, että katseltaisiin sitä maisemaa, joka on kulttuurihistoriallisista syistä katsottu arvokkaaksi ja suojeltavaksi.

Eli tämäntapaiset ovat minun perusteluni siihen, että kannatan esityksen hylkäämistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä en kannata hylkäystä. Ja muutamia perusteluita.

Asun hyvin lähellä tätä aluetta ja käytän niitä ulkoilureittejä erilaiseen liikuntaan. Olen seurannut tätä kehitystä nyt niin kauan kuin siellä se myynti, ensiksi lyöntialue ja sitten vähän laajentunut pienoisgolfkenttä on ollut.

Lähtökohtanahan oli se, että sinne rakennettiin todellakin tällainen golfin lyöntipaikka ja se tällä hetkellä on hyvin ahkerassa käytössä, itse asiassa yrityksenkin kannalta tuottaa hyvin tuloja. Muuten, tämän golfkentän laajennushan ei lisää tämän kyseisen yrityksen tuloja, vaan vähentää, sillä sitä kauttahan kiertonopeus vähenee, kun kentän pituus kasvaa. Joten tässä ei ole taloudellisia kannusteita, jos joku pelkää, että siitä on kyse.

Minulla on ensimmäinen, tai oikeastaan selkein perustelu tämä turvallisuus sen takia, että - niin kuin meistä moni tietää - golfkenttä on myös tappava ase, golfpallo ja mailakin, jos sitä väärässä paikassa heiluttaa, mutta myös pallo silloin, kun se osuu ohikulkijaan. Ja kun tämä kenttä on suunniteltu nimenomaan tällaiseksi jokamiesgolf, siis aloittelijoille ja sellaisille henkilöille, jotka todellakin harjoittelee, vasta vihreän kortin saaneelle henkilölle, jolloin lyöntiosaaminen ei ole samaa luokkaa kuin ehkä Tiger Woodsilla. Silloin tämän kentän riskit lisääntyvät. 9-reikäinen kenttä on kyllä sillä tavalla ahtaasti sinne rakennettu, että siellä on aika lailla monta kertaa ollut pallo lähellä, varmaan hukassa, mutta myös muita pelaajia ja ennen kaikkea ohikulkijoita.

Kun katsoo sitä koko Haltialan aluetta ja sitä jäljelle jäävää aluetta, niin sehän on erittäin mittava. Se on valtavan suuri alue. Sinne jää vielä valtavasti aluetta maanviljelylle. Helsingin kaupunki saa edelleenkin siitä EU-maataloustukea. Näin ollen se ei nyt tässä kaadu.

Mutta minäkin olen liittynyt niihin ihmisiin, jotka tukevat voimakkaasti tämäntyyppisen liikunnan lisäämistä, sillä ei vain ikäihmisten, vaan nuorempien ja vähän vanhempienkin kohdalla se on itse asiassa yksi harvoja liikuntamuotoja monellekin ihmiselle.

Minä siis tuen ja toivon, että se täällä menee läpi.

Mutta samaan aikaan viestitän liikenneväylien harrastajille pientä ongelmaa sillä alueella ja se liittyy bussien 66 ja 67 liikennöintiin.

Nythän nimenomaan golf valitettavasti tuo mukanaan myös sitten näitä Audeja ja Bemareita sinne aika tiiviin määrän ja johtuen usein siitä, että sinne ei ole niin hyvää bussiliikennettä kuin esimerkiksi Paloheinään on. Sinne olisi suunniteltavissa Kuusimiehentielle reitti, jos bussi 67 kulkisi vaikka Pakilantietä, Kuusimiehentietä tai bussi 66 menisi bussin 67 reitille ristiin, jolloin sinne pääsisi helpommin myös busseilla Tuomarinkylästä. Tässä olisi sellainen ideoinnin paikka. Tietysti ymmärrän, että se vaatii vähän suunnittelua. Mutta koska tämä on hyvin ahkeraan käytetty liikuntapaikka myös talvisin, niin toivoisin, että tässä otetaan askeleita eteenpäin.

Minä suosittelen kaikille liikuntaa harrastaville tähän paikkaan tutustumista. Siellä näkee monen ikäisiä ihmisiä ja se palvelee hyvin tätä aluetta.

Toivon, että tätä aluetta todellakin kehitellään myös liikuntaan, mutta ennen kaikkea myös muuhunkin jo nyt olevaan toimintaa.

Pahoittelen sitä, että Vantaa on ottanut toisenlaisen kannan. Kun näette sen Vantaanjoen toisen puolen, niin siellä rakennellaan aika tiivistä kaupunkirakennetta, jossa sitten Helsingin kaupunki tarjoaa sen keskuspuiston niille vantaalaisille. Toivon mukaan jossain vaiheessa ollaan samaa kaupunkia. Sitten ei tarvitse tätäkään murehtia. Mutta eilisen kokouksen perusteella se ei ihan huomenna toteudu.

Toivon, että tämä menee läpi.

Tack fru ordförande.

Jag ska också bekänna att jag är för den här planen och ber att få motivera det med några argument.

Haluan siis - puheenjohtaja - myöskin täten todistaa, että tulen kannattamaan tätä kaavaa.

Mutta koska olin viime viikonloppuna golfkursseilla - joku on saattanut kuulla siitä - niin haluan kertoa, että se ei johdu siitä, että olin golfkursseilla viime viikonloppuna, koska se golfkurssi oli joululahja avovaimolta. Hän lähetti, sisarukset lähettivät minut ja lankomieheni sinne, mutta ilmeisesti vain sen takia, että halusivat päästä meistä eroon yhdeksi viikonlopuksi. Kurssi meni niin surkeasti, että en varmastikaan tule pelaamaan golfia.

Rouva puheenjohtaja.

Kun tämä oli vuonna 2004 kaupunkisuunnittelulautakunnassa, olimme mm. valtuutettu Anttilan kanssa ja muun lautakunnan kanssa yksimielisesti palauttamassa tätä kaavaehdotusta silloin. Tämä on nyt hyvä esimerkki siitä, että joskus asia voi erittäin hyvin, että se joutuu vähän odottamaan ja tulee sillä lailla ehkä paremmaksi. Silloin yksinkertaisesti ei oltu vielä ajateltu riittävästi tätä turvallisuuspuolta, muita alueella olevia arvoja. Ja kaiken muun lisäksi silloinen vuodenaika oli aivan väärä, jotta olisi voinut muodostaa lopullista kuvaa näistä muista arvoista, miten ne olisi kaikki sitten yhteen sovitettavissa.

Mutta nyt tämä on mielestäni mennyt paljon parempaan suuntaan. Ja kun itsekin olen Paloheinän muiden liikuntapalveluiden ja mahdollisuuksien suurkuluttaja, olen vakuuttunut siitä, että tämä ei tule haittaamaan, ei sen enempää hiihtomahdollisuuksia kuin muitakaan. Sen takia mielestäni on hyvä, että nämä voidaan yrittää nyt tällä lailla onnistuneesti yhteen sovittaa.

On myös sanottu, että tämä kenties voisi osittain ratkaista asunto-ongelmia, että tänne rakennettaisiin asuntoja eikä laajennettaisi golfrataa.

Kyllä siltä osin, kaikki ongelmat huomioiden, täytyy kuitenkin niinkin isoon kaupunkiin kuin Helsinkiin yrittää mahduttaa jossakin määrin myös tällaisia toimintoja. Kyse on kuitenkin vain tästä yhdestä ja ainoasta.

Valtuutettu Bryggare taisi puhua myös liikennejärjestelyistä.

Se on totta, että se on ehkä kuitenkin se puoli siinä, joka eniten on mietityttänyt. Mutta faktahan on se, että tämä pysyy edelleen 9-reikäisenä golfratana ja siltä osin ei ehkä lisää sitä sillä lailla niin paljon sitä käyttöä. Onhan sekin totta, että myös talvisaikaan, silloin, kun ilmat ovat parhaimmat, kun siellä hiihdetään, niin siellä on muutenkin silloin erittäin vilkas liikenne. Kesäaikaanhan on tämäkin parkkipaikkakäytössä tietysti, kun silloin ei samalla lailla ole niitä käyttäjiä.

Joten lyhyesti ja ytimekkäästi, kannatukseni ei tule johtumaan viime viikonlopun golfkurssista, vaan sen takia, että kaava on edennyt erittäin hyvään suuntaan.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muu väki.

Olen Pakila-Seuran puheenjohtaja. Pakila-Seuran toimialue on Itä- ja Länsi-Pakila, Paloheinä ja Torpparinmäki sekä myös tämä kaava-alue. Olen ollut kovasti mukana kaikissa eri vaiheissa tämän monimutkaisessa ja monipolvisissa käsittelyvaiheissa. Ja täytyy sanoa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt hyvää työtä, niin kuin tästä suhteellisen pienen kaavamuutoksen osalta tehdystä esittelymateriaalista käy ilmi. On koosteita mielipiteistä ja kannanottoja niihin. Siinä mielessä kiitoksia hyvästä valmistelusta.

Jotta voisi olla eri mieltä kaavasta, täytyy tietysti olla perusteluita. Olen tuonut esille tällaisia näkökulmia kuin liikenne lisääntyy, tarvitaan lisää parkkipaikkoja, tämä on vaarallista hommaa ja sitten kustannuksia syntyy jne., luontopolku ja poikittaisliikennettä tämän golfkentän alueen kohdalla, eli suurin piirtein kaikkia niitä asioita, mitä täällä keskeisesti muutkin lausunnoissaan ovat esittäneet. Nyt sitten tässä esittelyssä kaavaan on otettu nämä asiat huomioon. Liikennelisääntyminen on torjuttu ja on todettu, että sinne ei lisäänny liikenne ja ei tarvita lisää parkkipaikkoja. Eli tämä asia on tutkittu ja todettu, että näin tämä asia on.

Eli nyt olen sitten siinä tilanteessa, että olen perustellusti vastustanut kaavamuutosta ja nämä perusteluni on otettu huomioon kaavamuutoksessa. Itse asiassa enää ei ole perustetta vastustaa kaavamuutosta. Tuntuu vähän ontolta, mutta toisaalta taas tässä on tapahtunut erinomainen vaikuttaminen. Perustellut asiat ovat tulleet otetuiksi vakavaan harkintaan kaavakäsittelyn myötä. Näin toimii valmistelutekniikka ja demokratia, mistä kiitän.

Haluaisin kuitenkin tuoda esille vielä yhden asian. Esittelylistassa kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hakija kustantaa kentän laajentamisen.

Tämä on kuitenkin aika monipolvinen asia, ja haluaisin tehdä ponnen tästä asiasta. Ponteni - jonka olen antanut kirjoitettavaksi jo aikaisemmin - kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään Paloheinän golfalueen kaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että golfalueen toteuttamiseen ei käytetä verovaroja.

Mielestäni tämä on kohtuullinen asia, etenkin kun listassa sanotaan, että hakija kustantaa kentän laajentamisen.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Enroth on tämän asian asiantuntija. En siihen sen enempää.

Mutta sanoisin vaan ponnesta, että oleellista on tietysti sopia sitten siinä kysymyksessä, kun vuokrausperusteet tulevat käsittelyyn, että millä tavalla sitten asiaan suhtaudutaan. On ilman muuta selvä asia, että yrityksen on se, ja varmaan haluaakin sen tehdä. Mutta se on kokonaisuus, jossa on muitakin osioita kuin kentän rakentaminen. Tässä on kysymys vain kaavasta. Että sellainen pieni vinkki.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Meidän Vihreässä valtuustoryhmässämme mielipiteet jakaantuvat tämän kentän laajennuksen osalta. Itse lukeudun siihen joukkoon, joka on valmis kannattamaan tätä esitystä.

Kuten listalta selviää, kaupunginhallituksen käsitteli kolmisen vuotta sitten kenttäyrittäjän hakemusta lisäalueen vuokraamisesta ja totesi silloin, että sitä ei voi tällaisen pelkän vuokrasopimuksen laajennuksen tai poikkeamisen myötä myöntää, vaan asia on sen verran isompi, että edellyttää asemakaavan muuttamista ja siihen silloin ryhdyttiin.

Asemakaavaprosessi on siinä mielessä ollut hyvä, että silloin tulee kaikkien asianosaisten, kuten naapureiden mielipiteet kuulluksi. Tämä on ollut siinä ehkä poikkeuksellinenkin käsittely, että yleensä ääntään käyttää vain hankkeen vastustajat, mutta tässä on löytynyt myös koko joukko hankkeen kannattajia. Kaikki hankkeen eri vaikutukset on aika tarkkaan ja monipuolisesti tulleet käytyä läpi.

Tällä hetkellä kenttä, vaikka sitä jotkut kritisoivat liian pieneksi pinta-alaltaan ja väärään paikkaan sijoitetuksi, kuitenkin toimii lainmukaisen asemakaavan ja voimassa olevan vuokrasopimuksen nojalla. Kaupungilla ei ole ollut tapana häätää vuokralaisiaan tai jättää kaavaa tällä tavalla toteuttamatta. Se olisi hyvin poikkeuksellinen menettely myös tässä tapauksessa. Joten golfkenttä siis siellä Paloheinässä jatkaa.

Kun siitä aiheutuu ilmiselvä turvallisuusongelma, niin kysymyksessä on enää se, miten se ratkaistaisiin. Jäljelle on jäänyt oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Joko kentän pinta-alaa laajennetaan ja radan suunnataan uudelleen tai sitten sinne rakennetaan turvaverkot, kuten esimerkiksi Vuosaaren golfkentän ympärillä on. Ne, jotka ovat Vuosaaren kenttää kiertäneet polkupyörällä tai jalan tai vaikka ajaneet autolla sitä katua pitkin, tietävät, että se turvaverkkoaita ei ole kovin matala. Täällä on mainittu 3 metriä ja pieneen alakanttiin arvioitu. Tällainen hyvin korkea turvaverkko muuttaisi maisemaa paljon enemmän kuin se, että pelto muutetaan golfkäyttöön.

Itse kannatan kaavamuutosta sen takia, että tässä suunnittelun myötä on onnistuttu ratkaisemaan se, miten sovelletaan golfkenttä ja alueen muu ulkoilukäyttö toisiinsa.

Haluaisin korostaa sitä, että meillä on sekä väestön ikääntymisen että tietynlaisen mukavuudenhalun lisääntyessä edessämme kansanterveydellinen ongelma. Suomalaiset ja myös helsinkiläiset liikkuvat liian vähän. Meidän kannattaa tukea kaikkea liikuntaharrastusta silloin, kun se on kohtuullista, tasa-arvoista tai ainakin luontoa mahdollisimman vähän rasittavaa.

Pidän ihan hyvänä sitä, että Helsingissäkin on golfkenttä. Golf on ihan hyvää terveyttä edistävää liikuntaa. En itse ole sitä koskaan pelannut. En ole käynyt edes valtuutettu Johanssonin kanssa golfkurssilla, että en osaa sitä senkään puolelta arvioida. Mutta se, että golf kerää niin paljon innokkaita harrastajia ja liikkujia, on erittäin arvokas asia.

Täällä taisi olla valtuutettu Helistö, joka kritisoi sitä, että kaupungin rajojen sisäpuolella on lentokenttä. Ja jos mennään sen mukaan kuin itse toivon, niin muutaman vuoden kuluttua meillä on kaupungin rajojen sisäpuolella iso kansainvälinen lentokenttä. Enkä pidä sitä yhtään huonona kehityksestä, päinvastoin. Kyllä kaupunkiin erilaisia maankäyttötoimintoja mahtuu. Golfkentän laajennus on siinäkin mielessä ihan perusteltu.

Erityisen hyvää Paloheinän golfissa on se, että se on tällainen jokamieskenttä ja nyt pääsee ilman suljetun klubin jäsenyyttä pelaamaan. Pidän epäkohtana sitä käytäntöä, mikä meillä on muitten golfkenttien osalta, että ne ovat hyvin rajattuja ja suljettuja käytöltään. Erityisen ongelmallinen on Talin golfkenttä, jonka alueella myös muuta ulkoilua ja liikuntaa on rajoitettu, toisin kuin Paloheinässä. Paloheinässä on onnistuttu sovittamaan nämä asiat yhteen ja Talissa pitäisi kehittää samaan suuntaan.

Pitäisin hyvin tärkeänä sitä, että kun Talin vuokrasopimusta uusitaan, siellä edes soveltuvin osin mahdollistettaisiin jokamieskäyttö. Sitä ehkä pitäisi kokonaan muuttaa siihen. Sehän tarkoittaisi sitä, että vuokralainen vaihtuisi, mutta että kentällä edes osittain, jonain päivänä viikossa tai jollakulla muulla sopivalla järjestelyllä saataisiin sen käyttöä avattua laajemmalle. Se olisi koko kaupungin etu.

... seuraava kysymys valtuutettu Lehtipuulle.

Minua askarruttaa se mahdollisuus, että tätä kenttää jossain vaiheessa sitten laajennetaan keskuspuiston puolelle.

En ole ehtinyt ? tähän - yllättäen kutsuttiin tähän kokoukseen varavaltuutettuna - syventyä tähän asiaan.

Mutta onko tässä olemassa joku vaara niin, että myöskin ruvetaan kaatamaan puita keskuspuiston puolella?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginhallituksen esitys lähtee siitä, että golfkenttää laajennetaan ainoastaan nykyisin pelto- tai maatalouskäytössä olevalle alueelle.

En usko, että sellainen esitys olisi mennyt kaupunginhallituksessa läpi, jossa kenttää laajennettaisiin metsän suuntaan keskuspuistoon, jota valtuutettu Melin ihan oikein tässä haluaa puolustaa. Eli pidän riskiä hyvin pienenä, että tulevaisuudessakaan menisi sellainen esitys läpi, jossa kaavoitettaisiin nykyiselle metsäalueelle.

Tähän käytyyn äskeiseen keskustelupariin sen verran lisäisin, että todennäköisempi ongelma tässä on, että jos tätä golfkentän kaavaa ei hyväksytä, niin tuo alue tulee rakennettavaksi rivitaloja siihen malliin, niin kuin äskettäin samaa peltoaukiota Torpparinmäen pohjoisosasta varattiin 60 ha pientaloalueeksi, eli tavallaan tämä golfkenttä tässä mielessä tulee suojaamaan tämän aukean peltomaiseman, tosin siinä nyt sitten on golffareita eli kävelijöitä sen sijaan, että siinä olisi luomuviljely.

Puheenjohtaja.

Epäilemättä golf on hyvä harrastus ja liikunta tekee hyvää itse kullekin ja vielä kansanterveydellisesti sen suosiminen on tietysti yhteinen etu.

Golfin ainoa ongelma muihin liikuntamuotoihin nähden on se, että se on maankäytöllisesti aika paljon tilaa vievää, mikä aiheuttaa sitten tietysti kaupunkisuunnittelullisia ongelmia, mistä tässäkin viime kädessä on se. Tietyillä alueilla, niin kuin tuollakin, on tietysti se vaara, että golfkentän laajentaminen pois sulkee muita liikuntamuotoja tai muita alueen käyttömahdollisuuksia, jossa nyt esimerkiksi tällä alueella maisemalliset arvot, kulttuuriarvot, maatalousarvot ja muut liikunta-arvot on yritetty sovitettu toisiinsa. Tässä tästä kompleksista koko ajan on ollut kyse.

Olen kyllä sikäli vakuuttunut. Olen ollut käsittelemässä tätä jo lautakuntavaiheessa edellisellä kierroksella. Olen vakuuttunut, että ehkä nämä turvallisuuskysymykset ovat tietysti jonkinasteinen ongelma, mutta silti lähtökohtaisesti olen koko ajan pitänyt ongelmallisena sitä, että tuo laajennus tulee alueelle, jolla on näitä ympäristöarvoja ja joka on muutenkin liikunnallisesti käytössä.

Mielestäni ihan jo periaatteessa tämän keskuspuiston, tai tässä tapauksessa Helsinki-puiston alueen nakertaminen näillä perusteilla, jotka nyt esille on tullut, on ennakkotapauksena ongelmallinen. Pelkään, että se johtaa pitemmän päälle vastaavan tyyppiseen nakertamiseen. Kyse on kuitenkin aika laajasta poikkeamasta siitä, mikä alkuperäinen rajaus tuolle käytölle on.

Ja mitä tulee jokamiesgolfin suosimiseen, jota sinänsä kyllä kannattaisin, niin olen kyllä sillä linjalla kuin täällä esimerkiksi valtuutettu Arhinmäki toi esiin, että Talin kentän vuokrasopimus on muuttumassa ja sehän on äärimmäisen halpaan hintaan kaupunki ulosvuokrannut sitä sinänsä tarkoituksenmukaiseen käyttöön, mutta kun sen käyttöoikeus, sen golfradan on niin rajattu, niin se pitäisi avata siinä suhteessa jokamiesgolfinkin käyttöön. Tämä ratkaisisi mielestäni sen ikään kuin laajenevan harrastustarpeen ainakin paremmin kuin tämä toinen vaihtoehto.

Arvoisa puheenjohtaja.

Golf on erinomaista liikuntaa. Tässä on kurjaa se, että nyt tässä erilaiset liikuntamuodot ja ulkoilumuodot asetetaan vastakkain.

Siitä on varmaan yli kolme vuotta sitten, kun liikuntalautakunta ei kannattanut tätä golfhanketta. Ja tässä nyt edelleen täällä on kaupunginmuseon johtokunta, joka ei nyt kannata. Yleisten töiden lautakunta vastustaa golfalueen laajentamista.

Olen edelleen sitä mieltä, että tämän alueen tulee olla ns. jokamiehen ulkoilualuetta. Siellähän alueella ulkoillaan runsaasti. On ihan turhaa pelottelua, että jos ei tästä tule golfalue, niin tämä rakennetaan. Ei sen välttämättä tarvitse edes olla heinäpeltoa. Sehän voi olla aukeampaa nurmimaisemaa. Siitä voi tehdä helpompikulkuisen ja siellä alueella voi ulkoilla eri tavoin, lennättää leijoja, lennättää pienoislentokoneita, olla piknikillä. Torpparinmäen alueellehan on tullut valtavasti asuntoja. Haltialan, Paloheinän ja Tuomarinkylän alueet ovat todella runsaasti ulkoilijoiden käytössä. Jotenkin se, että tämä 15 ha nyt otettaisiin lisää pelkästään tämän yhden harrastajaryhmän urheilualueeksi, ei tunnu ihan oikealta.

Nyt minä ihmettelen kyllä sitä, että tässä on nyt yrittäjä ja väitetään, että tämä yrittäjä siis rakentaa tämän golfkentän lisäyksen, siis kaksinkertaistaa alueensa, mutta ei saa yhtään lisää asiakkaita ja ei hyödy millään tavalla. En minä oikeastaan ymmärrä tällaista yrittäjää, joka sellaiseen hankkeeseen lähtee. Kyllä tässä jotain muuta on takana myöskin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni Helsinki on paikka, jossa ihmisten pitää voida tehdä muutakin kuin asua ja yksi keskeinen asia tietenkin on harrastaminen. Monissa yhteyksissä, esimerkiksi Malmin lentokentästä keskusteltaessa on mielestäni käytetty sellaista argumentaatiota, että se on harrastamista varten. Ja olen myös sitä mieltä, että näin kentän osalta pitäisi olla. Mutta mielestäni tähän golfkenttään liittyy hyvin pitkälle samanlainen ajattelutapa.

Olen itse käynyt tutustumassa siihen. Mielestäni se on erinomaista toimintaa. Se on hyvä ja siististi hoidettu alue ja ihmiset harrastavat siellä kovin innokkaasti.

Ja niin kuin täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa tullut esille, niin erittäin tärkeänä minä pidän sitä jokamiestyyppistä harrastamista, mikä siellä mielestäni aika onnistuneesti on viety läpi. Helsinkiläisille se on tärkeä harrastuspaikka.

Sitten turvallisuusaspektit on tietenkin yksi tärkeä asia, kun golfkentästä puhutaan. Valtuutettu Bryggare toi mielestäni aika asiallisesti esille näitä turvallisuuspointteja, enkä lähde niitä tässä toistamaan muuten kuin sen, että kyllä golfkenttä tarvitsee sillä tavalla tilaa, että se voidaan järjestää, se toiminta siellä turvalliseksi sekä niille ihmisille, jotka siellä pelaavat että myöskin ohikulkijoille.

Golfkentissä on mielestäni myös maisemallinen hyvä puoli eli se, että ne ovat yleensä myös ihan kauniita katsella, eli kun siitä ohi kävelee, niin vaikka itse ei golfaisikaan, niin ei ne nyt kovasti sitä maisemaa ainakaan pilaa.

Kannatan siis, että he saavat laajentaa golfkentän toimintaa. Ja toivon toki myös, että he saavat lisää asiakkaita. Sitä varten kai näitä laajennuksia tehdään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tekstissä kuitenkin koko ajan korostetaan sitä, että sinne ei tule yhtään lisää asiakkaita.

Ja minä mietinkin sitä, että totta kai tällainen jokamiesgolf on todella hyvä ajatus, mutta jos se yrittäjä joutuu tekemään isoja investointeja ja laajentamaan kaksinkertaiseksi eikä tule yhtään asiakkaita lisää, niin miten käy sitten niiden hintojen, että onko se sitten enää jokamiesgolfia?

Kannatan itsekin tätä laajennusta.

Mainittakoon, että nykyinen liikuntalautakunta oli laajennuksen takana yksimielisesti.

Laajennus lisää turvallisuutta, mutta silti toivoisin, että määrättyihin kohtiin kenttää tarvittaessa laitetaan kuitenkin suojaverkkoja. Turvallisuus on tärkeä asia.

Puheenjohtaja.

Olen erittäin paljon samoilla linjoilla valtuutettu Rädyn kanssa, eli kannatan tätä esitystä ja nimenomaisesti golfkentän pinta-alan laajentamista liittyen turvallisuustekijöihin, koska turvallisuus on erittäin tärkeää ottaa huomioon ja niinpä väylät tulee rakentaa niin, etteivät ne leikkaa toisiaan, koska silloin pallojen lentämisestä aiheutuu vaaratilanteita. Eli tilaa tarvitaan lisää.

Ja golfista sen verran, että golf nostaa päätään myös koululaisten harrastuksena. Tärkeää on, että nuoretkin saavat kokeilla tätä lajia kotikaupungissaan ja ilman green card -suorituksia ja kalliita pelioikeuksia. Tällainen jokamiesgolfkenttä antaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun olen seurannut tämän asian käsittelyä, olen, ainakin aikaisemmin, ollut voimakkaasti sillä kannalla, että on kolme asiaa, jotka eivät oikein kaupunkimaisemaan sovi. Yksi niistä on yleisilmailu ja toinen on tykistön kovapanosammunnat ja kolmas golf. Tämä keskustelu on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että ehkä on ihan hyvä, että pääkaupunkiseudulla on yksi tällainen jokamiesgolfrata.

Herätän kuitenkin kysymyksen siitä, onko se välttämättä oltava tässä, koska meillähän vapautuu Talin golfkenttä ihan kohta? On kai päivän selvää, että mikään yhteiskuntaeettinen ajattelu ei mahdollista sen järjettömän vuokrasopimuksen jaksamista, jossa suljettu klubi saa käyttöönsä yhden neliökilometrin täysin ilmaista kaupunkimaata.

Siinä vaiheessa kun Talin alue vapautuu, niin se on joko otettava kaikkien käyttöön tai sitten keksittävä jotain muuta järjestelyä tai tehtävä sinne sitten avoin kilpailu siitä, kuka maksaa siitä milläkin käyttötarkoituksella eniten. Se on kai aika päivän selvää, että jos se jatkaa suljettuna klubina, niin siitä pitää ottaa vuokra, joka ei mitenkään voi olla pienempi kuin mitä kaupunki perii sosiaalisesta asuntotuotannosta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä en pelaa golfia, kerrottakoon se heti tähän näin, koska sehän on, saatujen tietojen mukaan, laji, jossa pallo on eniten hukassa. Olen pannut merkille, että niitä etsitään sitten pitkin metsiä ja nokkelimmat pudottavat taskustaan sitten "ai, tässähän se oli" -periaatteella pallon sopivaan paikkaan. Nämä ovat tietysti tarinoita ja legendoja, joita paljon kuulee, kun paljon pitää korvia auki. Mutta siitä huolimatta olen ollut seuraamassa golfin pelaamista kavereiden kanssa. Tuossa valtuutettu Liemola heitti ihan hyvän jutun, että se on kävelylenkki, jossa vedetään pölynimuri perässä. Tämä on Liemolan juttu, siis ei minun.

Mutta siitä huolimatta pidän tämäntyyppistä toimintaa erinomaisen hyvänä. Juuri tällainen jokamiehen, jokanaisen kenttä on se mitä tarvitaan. Sitä kautta päästään kuitenkin hyvän harrastuksen pariin. Kaikki liikuntaharrastus, kaikki harrastaminen yleensäkin on tärkeätä ja hyvää, antaa virikkeitä. Ja kun nyt olen siirtynyt erityisesti panostamaan vanhenevan väestön tarpeisiin, niin ei pääse yli eikä ympäri siitä, etteikö myös siinä kohortissa olisi nyt potentiaalisia asiakkaita erittäin paljon.

Ulkoilualuetta, josta on sanottu, että se nyt vähenee ratkaisevasti niin, että hengittäminen Pohjois-Helsingissä lentokentän ja golfkentän puristuksessa muuttuu miltei mahdottomaksi, niin toteaisin, että sadoin hehtaarein on siinä sitä puistoa, johon täällä aikaisemmin viitattiin, metsikköä myös ja näin ollen muuhunkin ulkoiluun tarjoutuu hyvät mahdollisuudet.

Kokonaan toisen asia on sitten se, että minua askarruttanut pitkään - enkä edellytä vastausta tässäkään kokouksessa siihen kysymykseen, jota välttämättä en esitä, vaan tämä on puhtaasti retoriikkaa - ja se on se, miten voi olla niin, että Vantaanjoki muodostaa miltei eräänlaisen kulttuurirajan eteläisessä Suomessa. Nimittäin joen toisella puolella kasvaa voimakkaasti Vantaan kaupungin rakennuttamat, tai kaavoittamattomat kerrostaloalueet ja hupsis, kun ylitetään joki, niin jo alkaa luonnonsuojelualue ja viheralueet siitä meidän puoleltamme. Siitä saamme toisaalta olla kiitollisia. Ehkä vantaalaiset ovat hukanneet mahdollisuutensa, sen kultaisen mahdollisuuden, joka heilläkin olisi ollut liikkua näillä pelloilla vapaasti ja tyytyväisiä ammentaen luonnosta voimaa, osaamista, rohkeutta ja päättäväisyyttä siinä työssä ja sitä tarvetta varten, joka heillä tulee olemaan, kun keskustellaan pääkaupunkiseudun yhä laajenevasta yhteistyöstä. Hyvät naiset ja herrat. Kysymys ei suinkaan ole pieni.

Mutta etten erkanisi aiheesta tämänkään enempää, niin haluaisin vielä kerran todeta sen, että silloin kun on kyse tämäntyyppisistä hankkeista, jossa yrittäjä toteuttaa myös sellaisia palveluja ja sellaiseen tarpeeseen, mitä kaupunkilaiset laajasti tarvitsevat, niin tätä täytyy tervehtiä iloisella hatun ilmaan heitolla.

Pieni korjaus valtuutettu Bogomoloffin puheenvuoron johdosta.

Hän antoi ymmärtää, että Helsingin keskuspuisto käsittäisi noin 100 ha. Korjaan, se on itse asiassa 1 000 ha.

Eduskunnassa tein kerran lakialoitteen Helsingin keskuspuiston suojelusta lailla. Tarkoitus oli, että kun laki säädetään siitä alueesta ja se on tällainen keskuspuisto, niin silloin ei mikään kunnallinen päätäntäelin pysty sitä muuttamaan ilman, että lakia muutetaan ensin.

Ja pelkään, että jokainen uusi hanke, joka viedään keskuspuiston lähelle, aiheuttaa sen, että pitää vetää teitä ja huoltorakennuksia, mitä vain. Tällainen pelko minulla edelleen on tämänkin käsittelyn jälkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, oli tärkeätä, että tämä asia valmisteltiin normaalin asemakaavaprosessin mukaisesti, jolloin se selkeästi parani.

Keskeistä tässä on turvallisuus, ei pelkästään ulkopuolisten näkökulmasta, vaan myöskin pelaajien kesken. Vanhassa systeemissä radat olivat niin lähekkäin, että ne olivat turvallisuusriski myöskin pelaajien kesken. Nyt tämä ratojen sijoittelu selvästi parantaa pelaajien turvallisuutta.

Toinen asia on, että myöskin tässä selkeästi on tämä ratojen, tai pelaajien osaamisen ja pelin kehittämismahdollisuudet, koska ratoja pidennetään ja tämä sillä tavalla vastaa myöskin Golfliiton kriteereitä, että siellä voidaan myöskin jonkin tasoisia kilpailuja järjestää.

Valtuutettu Hakasen esittämään huoleen tästä Mombergintien aitaamisesta.

Se oli lautakunnassa esillä tämän asemakaavan valmistelun yhteydessä. Ratojen lyöntisuuntia muutettiin juuri tästä syystä niin, että Mombergintietä ei tarvitsisi aidata. Kun katsoo tätä karttaa, niin lyöntisuunnat on yritetty sillä tavalla suunnitella, että tällaista turvallisuusriskiä ei tule.

Mitä tulee liikenteeseen, niin se on todellinen huoli jo tällä hetkellä. Tämä kaavaehdotus ei sitä lisää. Mutta tällä hetkellä se on tarvitsisi parantamista.

Talista olen samaa mieltä. Kun se tulee valtuustoon, niin täällä tuntuu olevan enemmistö, että se saadaan yleiseen käyttöön. Siitä olen iloinen.

Puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Haluan vielä toistaa, että emme ole nyt tekemässä ratkaisua siitä, onko Helsingissä golfkenttä tai onko Helsingissä jokamiesgolfia. Niitä on ja tulee olemaan riippumatta tästä ratkaisusta. Sen sijaan nyt ollaan tekemässä ratkaisua siitä, millä tavalla me suhtaudumme keskuspuiston ja Helsinki-puiston muodostamaan kokonaisuuteen, jonka perustamisen ja olemassa olon tarkoitus liittyy luontoarvoihin, kulttuuriarvoihin, ulkoiluun, vapaaseen liikkumismahdollisuuteen luontoalueilla.

Paloheinän Golf -yhtiön hanke ei ole ainoa, joka on tällä hetkellä uhkaamassa keskuspuiston ja Helsinki-puiston aluetta. Maunulan majan läheisyyteen halutaan baseball -kenttä, Pirkkolaan halutaan paitsi uimahallin laajennus, myöskin palloiluhalli jalkapalloa varten jne. Eli näitä toimintoja, joilla kaikilla on tietenkin sen toiminnan harjoittajan kannalta oma perustelunsa. Näitä toimintoja on ympäri keskuspuiston ja Helsinki-puiston laitoja.

Jos tässä kohtaa nyt hyväksytään se perustelu, jonka kaupunginhallitus on esittänyt, että tällä alueella pitää voida laajentaa tällaista toimintaa, niin me joudumme ongelmiin koko keskuspuiston ja Helsinki-puiston suhteen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hakasen huoleen siitä, mikä on keskuspuiston käyttö.

Kun tätä golfkentän laajennusta suunniteltiin lautakunnassa, niin silloin - niin kuin esityslistan teksteistäkin huomaa - on myöskin tämä asia pohdittu, että keskuspuiston tarkoituksena on toimia myöskin ulkoilualueena.

Siellähän on tällä hetkellä myöskin ratsastusta ja hiihtoa jne. Nyt vaan kysymys kuuluu, mitkä kaikki uudet tai vanhat ulkoilulajit hyväksytään sellaisiksi toiminnoiksi, että niitä voidaan harrastaa keskuspuistossa. Osayleiskaavan mukaan se on merkitty ulkoilualueeksi, virkistys- ja ulkoilualueeksi. Ei se ole pelkkä puistoalue, jossa pitää vain kävellä. Näin ollen ilman muuta on selvä, että varmaan jatkossa voidaan jonkun uudenkin ulkoilutoiminnan yhteydessä pohtia, onko se sopivaa keskuspuistoon vai ei. Sillä tavalla maailma muuttuu. Tässäkin tapauksessa se on jouduttu pohtimaan tämän kaavavalmistelun yhteydessä ja todettiin, että se voidaan hyväksyä tälle alueelle.

Puheenjohtaja.

Tästä juuri on kysymys.

Valtuutettu Anttila toi esille sen, että tällaisia urheilu- ja muita toimintoja on paljon, jotka haluavat sijoittua keskuspuistoon ja Helsinki-puistoon. Valtuuston tehtävänä on miettiä, onko juuri tämä alue se, johon me haluamme esimerkiksi kaupallisen liikuntatoiminnan laajentuvan vai olisiko parempi ohjata tällainen toiminta jonnekin muualle.

Valtuutettu Anttilalle huomauttaisin myös, että meidän esityslistamme sivulla 114 kerrotaan, että tähän esitykseen on nimenomaisesti lisätty maininta tarpeellisista suoja-aidoista.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minä kannatan valtuutettu Enrothin tekemää ponsiesitystä siitä, että verovaroja ei käytettäisi tämän golfkentän toteuttamiseen. Syyksi katson sen, että se saattaa herättää kaupunkilaisissa pahaa verta, koska lajia pidetään vielä herraskaisena.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan tätä asemakaavan muutosta Paloheinän golfkentän laajentamiseksi. Esitys on hyvä ja tasapainoinen ja luo Paloheinän golfkentälle sen tarvitsemaa täällä mainittua turvallisuutta.

Ja kuten valtuutettu Anttila asiantuntevasti kertoi, tässähän tapahtuu golfkentän osalta se, että väylät pitenevät ja näin siitä tulee pelattavampi ja houkuttelevampi kenttä niille, jotka sitä käyttävät.

Paloheinän yksi myönteinen ja suuri plussa on se, että se on jokamieskenttä. Siellä on vammaisgolfia. Nuoret käyttävät sitä. Se on usealle vasta-alkajalle sellainen kenttä, johon ensimmäisenä tutustuu tähän hyvään lajiin, jolla on eittämättä terveysvaikutuksia.

Esitys on tasapainoinen ja se sopii tälle alueelle mainiosti. Kannatan tätä. Keskustaryhmässäkin olemme jakautuneet kahtia tässä asiassa.

Puheenjohtaja.

Otin puheenvuoron kannattaakseni valtuutettu Enrothin toivomuspontta, mutta ilokseni huomaan, että kerrankin voin olla valtuutettu Sademiehen kanssa samaa mieltä, kun hän ehti tätä jo kannattaa.

Aluksi kun näin valtuutettu Enrothin ponnen, jossa siis edellytetään, että golfalueen toteuttamiseen ei käytetä verovaroja, pidin sitä jotenkin itsestään selvänä, että se nyt vielä puuttuisi.

Valtuutettu Enroth tiesi kertoa, että ainakin urheilutoimenjohtaja Anssi Rauramo oli yleisötilaisuudessa nimenomaan kertonut, että liikuntavirastona on tapana laittaa ns. alueet ensin kuntoon ennen kuin ne vuokrataan eteenpäin. Hän oli hampaidensa välistä sihauttanut mahdolliseksi hinnaksi noin 300 000 - 400 000 euroa. Hän kertoi myös tarkistaneensa hinta-arviota rakennusviraston suunnasta, jossa hinta-arvioksi oli tullut paljon suurempi summa. Kysymyshän on siitä, että tuo pelto joudutaan kaapimaan pintaosiltaan paljaaksi ja sille laitetaan uudet mullat ja ruohon korret kasvamaan. Siitä tämä hinta.

Kannatan siis valtuutettu Enrothin pontta.

(Puheenjohtajan välikommentti.)

Kiitoksia rouva puheenjohtaja.

Täytyy sanoa, että tämä kouluverkkoprosessi, tai kouluverkon tarkastaminen oli aika pitkä ja voisin väittää, että se oli myös hieman vaativa. Ja tietenkin tällaiselle poliittisen uransa OAJ:n lakkovahtina 1980-luvulla aloittaneelle nuorelle miehelle se otti erityisesti luonnon päälle.

Taustallahan kouluverkkotarkistukselle on se, että meillä Helsingissä on peruskouluikäisten oppilaiden määrä vähentynyt nyt viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana ja sen on ennustettu myös vähenevän elikkä laskevan jatkossa. Kaupunginhallitus on tästä syystä sitten aikanaan ohjeistanut opetustoimea sopeuttamaan kouluverkkoa oppilasmääräkehityksen mukaisesti.

Kouluverkkoon liittyvät kysymykset - hyvät valtuutetut, kuten olette varmasti aikaisemminkin huomanneet - herättävät paljon keskustelua, koska koskeehan koulun käynti lapsen tai sen nuoren lisäksi koko perhettä.

Uskallan väittää, vaikka toisenlaisia näkemyksiä on eri suunnilta, niin poliitikkojen kuin mediankin suunnalta esitetty, että Helsingissä kaupunkilaisten kuuleminen järjestettiin paremmin ja laajemmin kuin missään muussa suomalaisessa kunnassa kouluverkon selvityksen tai tarkistamisen yhteydessä on tehty, tosin voidaan tietenkin olla eri mieltä siitä, millä tavalla esimerkiksi eri tilaisuudet ovat onnistuneet tai millä tavalla siellä ollaan pystytty kysymyksiin vastaamaan. Näistä asioista varmaan sitten opetustoimessa ja kaupungin hallinnossa ja myös luottamushenkilöpuolella tullaan oppimaan.

Mutta se käyty keskustelu toi esiin eri koulujen ja alueiden erityispiirteitä, joilla on ollut selkeästi vaikutusta siihen poliittiseen päätöksentekoon, joka, ja jota tässä aikana ollaan käyty.

Lisäksi haluan mainita, että ainakin allekirjoittaneen mielestä opetusviraston opetuslautakunnalle ja muille luottamushenkilöille toimittamat materiaalit päätöksenteon tueksi olivat mielestäni lähtökohtaisesti laajoja ja hyvin valmistelluita. Ainoa sellainen iso ongelmakohta, mikä mielestäni koskee kaupungin hallintoa ylipäätään, on se, että virastojen välinen yhteistyö olisi voinut toimia paremmin. Esimerkiksi kuulemistilaisuuksissa olisi pitänyt olla kaupunkisuunnitteluvirastosta edustajat, jotta kaupunkilaiset olisivat saaneet heti vastauksen alikulku ja vaikka vaarallisia koulureittejä koskeviin kysymyksiin. Tältä osin varmasti jatkossa täytyy tehdä parempaa ja terävämpää työtä.

Lautakunta kiersi kouluja. Ja täytyy sanoa, että tietenkin ei riittänyt se, että käytiin niillä kouluilla, jotka koskivat, tai jotka esityksessä olivat, vaan täytyi käydä siinä viereisessä ja sitä seuraavassa koulussa myös katsomassa, millä tavalla se koulun arki muuttuisi. Ja haluankin kiittää kaikkia lautakunnan jäseniä siitä aktiivisuudesta, jota he osoittivat.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kouluverkon tarkistuksen yhteydessä käytettiin laadullisia kriteereitä, joita mm. olivat perusopetuslaista tuleva yhtenäinen perusopetus elikkä yhtenäinen peruskoulu, Helsingin sisällä alueellinen tasapuolisuus koulutuspalveluissa ja koulutiloissa sekä sitten yhtenä, kolmantena esimerkkinä mainitakseni se, että tavoitteena on, että vähintään 60 % peruskoulun päättävien helsinkiläisten nuorten ikäluokasta voi käydä lukiota täällä Helsingissä ja joka ei valitettavasti esimerkiksi ruotsinkielisellä puolella onnistu kovan Espoon ja Vantaan paineen takia.

Lisäksi lautakuntakäsittelyssä on huomioitu oppilaaksiottoalueen sisältä tulevien lapsien lisäksi koulun mahdolliset muut painotukset. Tätä samaa painotusta omasta mielestäni myös virasto toteutti ottamalla pois Kallion ala-asteen pois esityksestään, jossa tehdään erittäin hyvää työtä autististen lasten osalta. Elikkä erityisenä painotuksena tältä osin on ollut erityisopetuksen osaaminen.

Esitys on tähän tilanteeseen hyvä ja perusteltu. Sukat ovat meillä varmasti kaikille pyörineet matkan varrella jaloissa, kun painetta on tullut oman asuinalueen ihmisiltä sekä sitten myös tietyistä kouluista laajemminkin.

Arvoisa rouva puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Jatkossa kouluverkkoa on varmasti järkevintä tarkastella, näiden oppien jälkeen, vuotuisen toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Näin voimme seurata vuotuisella tasolla, millä tavalla oppilasmäärät Helsingissä kehittyvät ja pääsemme oikeastaan osaltaan myös irti siitä keskustelusta, että tietyllä tavalla hieman älyllisesti epärehellisestä keskustelusta, pitävätkö ne väestöennusteet paikkaansa vai eivät.

Tätä tarkastelua me varmasti joudumme jatkossa tekemään. Tilanne on nimittäin sellainen, että tämän päivän päätöksellä ei kouluverkosta valmista tule. Nimittäin heti syksyllä opetuslautakuntaan on tulossa soveltuvuusverkkoa koskeva esitys, jota opetusvirasto käsittelee ja jota jo osin sivuttiin tässä tämän reilun vuoden kestäneen prosessin aikana.

Sen lisäksi, mikäli oppilasmäärät jatkavat laskuaan ennustetun mukaisesti, me olemme jälleen sellaisessa tilanteessa, että meillä on koulutiloja vajaakäytössä ja joudutaan pohtimaan, millä tavalla myös koulutointa pystytään taloudellisesti järkevillä perusteilla, sitä palvelua tuottamaan.

Tämän lisäksi tavoite lukioiden omista tiloista ei tule täyttymään tämän kouluverkkoselvityksen ja kouluverkkopäätöksen jälkeen. Esimerkkeinä voisin mainita Alppilan lukion ja Vuosaaren lukion, jotka toimivat yläasteen kanssa samoissa tiloissa. Monesti tilanne on sellainen, että ne lukiot kärsivät siitä tilanteesta, koska se peruskoulun puoli on sitten vahvempi.

Lisäksi esiopetus olisi hyvä saada jatkossa ja toteuttaa laajemmin koulujen yhteydessä. Tästä on mm. opetusministeriön selvitykset, tai tätä ajatusta opetusministeriön selvitykset tukeneet, jolloin esiopetus on ollut laadukkaampaa.

Aivan lopuksi täytyy mainita, että lisäksi tänään tehtävät päätökset synnyttävät vajaan 2 milj. euron säästöt, kun opetusviraston kiinteistökustannukset nousevat vuoteen 2010 mennessä noin 13 milj. eurolla, elikkä me saamme tätä kasvua leikattua 1,8 milj. eurolla.

Sen lisäksi meillä on erilaisia uusinvestointihankkeita sekä sitten opetusviraston esityksen muuttamisen jälkeen sellaisia tilanteita, että joudumme esimerkiksi Roihuvuoren ala-astetta peruskorjaamaan ja peruskorjauksen arvioidaan maksavan yli 7 milj. euroa, jolloin meidän on selkeästi tarkasteltava myös sitä kouluverkkoa tältä osin, että mihin meillä jatkossa on varaa esimerkiksi uustuotantoa rakentaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Käytän nyt tässä virallisesti mahdollisuuden kiittää myös apulaiskaupunginjohtaja Björklundia siitä yhteistyöstä, mitä tämän prosessin aikana on voinut tehdä. Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Björklundia täytyy kyllä kiittää monesta asiasta, myöskin siitä rohkeudesta, että hän on tarttunut tähän ongelmalliseen asiaan ja nyt on saamassa sitten tämän asian lopputulokseen, vaikka ehkä tämä ei ole niin hyvin kasassa kuin hän toivoi, mutta joka tapauksessa näin asianlaita on ja se on kunniallinen hieno päätös toiminnalle täällä.

Tässä pohjana oli konsulttityö, joka lähti teknisistä lähtökohdista. Opetuslautakunta, sen molemmat jaostot ja virasto ovat tehneet erinomaista työtä parantaakseen tätä konsulttityötä.

Sosialidemokraattista ryhmää erityisesti miellyttää se, että Roihuvuori, Herttoniemi, Haaga -alueiden kouluratkaisut ovat sellaisia, että niiden kanssa voidaan elää.

Meitä hiertää kuitenkin yksi asia ja se on Pukinmäen koulutilakysymys, kysymys koulutilojen järjestämisestä.

Nimittäin nyt ratkaisu näyttää senkaltaiselta, että noin 940 oppilasta sullotaan tilaan, joka on suunniteltu 740 oppilaalle. Lisäksi tämä näyttää heijastuvan myöskin sillä tavoin, että se leikkaa liikuntatiloja noin puolella.

Toivon ja uskon, että tämä liikuntatilaseikka on sellainen, että se otetaan huomioon myöskin jatkossa, kun tätä pannaan toimeen. Siis toisin sanoen toivomme, että tältä osin ratkaisua ei pantaisi täytäntöön ennen kuin tämä liikuntatilakysymys on ratkaistu.

Tässä asiassa on myöskin puoli, joka liittyy valtiovallan ja hallituksen toimintaan. Nimittäin hallitusohjelmaan on kirjattu 90 milj. mk:n määräraha ja joka on, normaalin jakamisen perusteella tästä tulisi noin 10 % Helsingille.

Sosialidemokraattinen ryhmä on lähtenyt siitä, että opetusministeri, joka hyvin tuntee Helsingin olot, pyrkii ohjaamaan nämä varat Helsingille ja me saamme ne sitten erityisesti perusopetuksen ja ryhmäkoon pienentämiseen. Tämä tulee olemaan hyvin tärkeä seikka ja tulemme seuraamaan sitä, millä tavoin nämä varat sieltä irtoavat ja millä tavoin niitä käytetään.

Täällä viitattiin äsken säästöihin.

On sillä tavoin, että jos jokin summa säästyy opetusvirastolle, niin se ei välttämättä säästy kaupungille, jos samasta kohteesta aiheutuu kiinteistövirastolle ylimääräisiä kustannuksia, niin kuin saattaa käydä. Eli on pään panemista pensaaseen, sen uskominen, että pelkästään se, että jotkut kulut siirtyvät pois opetusvirastolta, että ne jäisivät koko kaupungilta automaattisesti.

Meillä on myöskin senkaltainen näkymä väestöennusteisiin, että, joka oikeastaan tuli eilen Dipolissa aika voimakkaasti esiin. Siellä ennustettiin, että maahanmuuttajataustainen väestö tulee lisääntymään erittäin voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana ja suuri osa tästä asettuu Helsinkiin. Jos nämä ennusteet pitävät paikkansa, mitä siellä esitettiin, niin se tarkoittaa sitä, että koko tämä väestöennuste, tai ainakin osa tästä väestöennusteesta on riittämätön, siis nämä luvut eivät ole sellaisia, jotka mahdollistavat pitkän tähtäyksen suunnittelun.

Sen vuoksi se kanta, mitä täällä useat ovat esittäneet, mm. vihreät valtuutettu Lehtipuun suulla, että tätä verkkoa pitäisi vuosittain tarkistaa, on se, mitä me jatkossa tulemme kannattamaan.

Täällä tullaan käyttämään useita puheenvuoroja Sosialidemokraattisesta ryhmästä. Tulemme niissä puheenvuoroissa, ryhmämme jäsenet, esittämään sitten yksilöityjä ponsiesityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen tyytyväinen siihen, että lautakunta on hionut sitä perusesitystä, pohjaesitystä ja näin on saanut siihen enemmän sävyjä ja enemmän palveluita tai enemmän henkeä.

Erityisen hyvilläni olen kahden koulun pelastamisesta elikkä Yhtenäiskoulun ja Santahaminan koulun pelastamisesta. En nyt tiedä, kuinka pitkälle tämä tekohengitys riittää, mutta ainakin tässä vaiheessa ne nyt ja edelleen jatkavat omina kouluinaan.

Yhtenäiskoulusta siksi, että olen aina ollut kokeilukoulujen kannalla. Olen itse kokeilukoulun kasvatti, oma opinahjoni oli Alppilan yhteislyseo ja näyttää siltä, että sieltä on ollut aikamoinen suora linja tänne valtuustoon, valtuustosaliin. Aikanaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala kävi sen koulun ja myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on sieltä koulusta lähtöisin ja valtuutettu Saarnio ja minä ja taitaa olla myös uuden polven edustaja valtuutettu Arhinmäki, että tuskin mistään muusta koulusta on täällä salissa yhtä aikaa niin monta henkeä paikalla.

Toivon, että kokeilukouluja ylipäänsä pidetään arvossa ja jatketaan niiden elämää, koska siellä aina voidaan tehdä kaikenlaista uutta ja toimia pilotteina asioiden suhteen.

Santahaminan koulusta olen hyvilläni siksi, että se ensinnäkin vähentää paineita toisen saaren koulun elikkä Laajasalon koulua kohtaan ja sitten toisaalta se, että Santahaminan koulu sijaitsee aivan ainutlaatuisessa luontoympäristössä, mikä antaa erittäin loistavat edellytykset luontokoulutoiminnalle. Ja tällaista luontokouluahan voidaan, sillä on vaikka pari kolme erilaista konseptia, miten sitä voidaan pyörittää, joko niin, että siellä on pysyvät oppilaat, että samat oppilaat käyvät tällaisen erikoisluontokoulun alusta loppuun. Toinen on se, että sinne tulee oppilaita erilaisille kursseille eri kouluista. Ja kolmas on sitten näitten kahden kombinaatio.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tästä asiasta haluan tehdä toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet perustaa luontokoulu Santahaminan koulun yhteyteen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kun konsulttiselvitys Helsingin kouluverkosta valmistui viime syksynä, konsultit sanoivat jotenkin siihen tapaan, että on parempi kertarysäys kuin ainainen kitinä. No, sitä suurta kertarysäystä ei nyt tule ja mielestäni se on hyvä niin.

Opetuslautakunnan valmistelun pohjalta olemme päätymässä selvästi maltillisempaan ratkaisuun.

Kouluverkkoa ei voida tarkastella vain laskukaavalla tietty neliömäärä per oppilas. Koulu on muutakin kuin tilaa, jonne oppilaat sijoitetaan. Koulu on parhaimmillaan alueensa kulttuurikeskus. Tätä ei kouluverkkoasian valmistelun alkuvaiheessa otettu riittävästi huomioon.

Oppilasmäärät Helsingissä ovat laskussa. Tämä on aivan kiistämätön asia. Väestö ja niistä johdetut oppilasmääräennusteet voivat olla tarkkoja kolmen ja viiden vuoden tähtäimellä. Mutta jos perspektiivi on kymmenen, viisitoista vuotta, ennustaminen on huomattavasti vaikeampaa. Siksi kouluista ja koulutiloista luopumisen tulee olla varovaista. Jos johonkin kouluun tulee hieman väljyyttä, ei sen tarvitse heti johtaa kouluverkon tarkistuksiin.

Helsingin lukioverkkoa on harvennettu parinkymmenen vuoden aikana radikaalisti. Lukiopaikkojen sijoittumisessa on tapahtunut suuri muutos. Esikaupunkialueiden alueilta on lakkautettu 10 Helsingin kaupungin lukiota ja niistä pääosa Itä-Helsingissä. Nyt käsillä olevassa suunnitelmassa Itä-Helsinki menettää Laajasalon lukion.

Lukiopaikat ovat siirtyneet kantakaupungin alueelle, jonka alueen lukioiden houkuttelevuutta on lisätty myöntämällä niille erikoislukio-oikeuksia ja kun niihin on hakeutunut entistä enemmän oppilaita, on näille lukioille järjestetty lisätiloja. Näitä ratkaisuja voidaan tietenkin perustella opetuksen monipuolistamisella. Mutta kaupungin laitamilla olevien lukioiden on ollut vaikeata menestyä näissä olosuhteissa. Hakijamäärät niihin ovat laskeneet. Siitä on sitten saatu peruste lukioitten lakkauttamiselle tai yhdistämiselle. Alueellinen lukioverkosto on siis muotoutunut aivan toisenlaiseksi kuin mitä se oli parikymmentä vuotta sitten ja ilman kokonaissuunnittelua lukuisten yksittäisten päätösten seurauksena.

Lähes kaikki Helsingin kaupungin lukiot toimivat omassa koulurakennuksessaan. Tässä kouluverkkoratkaisussa oma koulurakennus järjestetään Etu-Töölön lukiolle. Yhdessä peruskoulun kanssa tämän jälkeen jää toimimaan Alppilan lukio - jota täällä äsken mainostettiin - ja Vuosaaren lukio ja Yhtenäiskoulu. Tämä viimeksi mainittu eli Yhtenäiskouluhan perustuukin siihen ideaan, että se kouluttaa lapset peruskoulun 1-luokalta ylioppilaiksi. Kahden koulun eri säädösten varassa toimivan koulun toimiminen samassa koulurakennuksessa on hankalaa. Peruskoulun ja lukion opetusjärjestelyt ovat eriytyneet kovasti viime aikoina. Oppitunnit saattavat olla eri pituisia jne.

Tämän johdosta teen seuraavan ponsiesityksen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tulevissa kouluverkkoratkaisuissa pyritään niille lukioille, jotka vielä toimivat yhdessä peruskoulun kanssa, järjestämään oma koulurakennus.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tästä kouluverkon supistamismenettelystä ei voi todellakaan antaa kovasti tyylipisteitä. Se herätti todella suurta huolta pienten koululaisten ja vähän isompienkin opiskelijoiden vanhemmissa.

Esimerkiksi minuun otettiin yhteyttä Laajasalon lukiosta ja sanottiin, että pitävätkö huhut paikkansa, että koulu tullaan lopettamaan. Otin opetusviraston johtajaan yhteyttä. Hän kielsi sen vielä muutama kuukausi sitten ennen kuin nämä raportit olivat tulleet sitten muuten julkisuuteen. Eli ilmeisesti siellä virastossa joko ei haluttu sitten tiedottaa tai ei ollut sitten sielläkään tieto kulkenut eteenpäin.

Joka tapauksessa, ajatus siitä, että kouluja supistetaan sillä periaatteella, että säästetään tiloista, ei oikein sovi ajatukseen, mikä on koulun merkitys. Ei tilojen säästämismenettelyllä voida karsia kouluja. Esimerkiksi jo aiemmin mainittu Käpylän yhtenäiskoulu. Koulu aiottiin lakkauttaa juuri ajatuksella, että säästetään tiloja eikä lainkaan laitettu arvoa tälle työlle, mitä Käpylän yhtenäiskoulu on tehnyt. Se on toiminut omalla alueellaan hyvin tärkeänä kyläyhteisön hengen nostattajana, tarjonnut lapsille ja nuorille turvallisen paikan, kasannut perheet yhteen alueella. Koulu on myös ollut merkittävä pedagoginen ja didaktinen kehittäjä ja edelläkävijä. Ja näitä yhtenäiskoulun tuloksia on sovellettu meidän peruskouluumme ja jopa lukioomme. Eli on hyvin surullista, jos tällaisia innovaation lähteitä ryhdytään sitten vaan supistamaan sillä periaatteella, että kun tiloista pitää jotain säästää.

Mielestäni kouluverkkoa voidaan tarkastella, mutta niin kuin valtuutettu Lohi äsken mainitsi, koulut ovat kulttuurikeskuksia ja senpä takia koulujen supistamispäätöksiä pitäisi myös tutkia laadullisesta näkökulmasta ja siitä, minkälaista kehitystyötä ne tekevät tälle koko meidän koulujärjestelmällemme. Tämä on varmasti hyvin vaikeaa, että millä tavalla koulujen laatua sitten voidaan arvioida.

Mielestäni kouluja ja kouluverkkoa kun lähdetään tarkastelemaan, pitäisi miettiä erityisesti aluenäkökulmista, millä tavalla voidaan yhdistää voimavaroja sillä alueella. Esimerkiksi Etu-Töölön ja Taivallahden kouluajattelu, jos olisi lähdetty kysymyksestä, että miten nämä opettajat, miten oppilaiden vanhemmat haluaisivat parantaa sen alueen kouluoloja ja sopisiko, että yläaste ja ala-aste toimisivat yhdessä Taivallahden tiloissa ja minkälaisia resursseja annettaisiin tälle tulevalle koululle, niin siitä olisi voinut syntyä siellä alueella jotain todella suurta ja tärkeätä, kun ihmiset olisivat saaneet sen oman asiantuntemuksensa laittaa nyt käyttöön. Mutta kun se lähdettiin tällä toisella kaavalla menemään, niin siitä on aika paljon aiheutunut surua ja huolta alueella ja opettajakunnan keskellä.

Toivoisinkin, että seuraavassa kouluverkkotarkastelussa otetaan huomioon nämä asiat, millä tavalla synnytetään kouluista tällaisia timantteja ja vahvuuksia sille omalle alueelle eikä suinkaan, että lähdetään taas kylmästi katsomaan, missä ehkä lapset vähenee tai muuta vastaavaa.

En tee tästä asiasta nyt ponsia, sillä olen tehnyt kaksi valtuustoaloitetta, jotka olen jo jättänyt. Ensimmäinen niistä käsittelee juuri tätä koulujen kehittämistä tällaisena tärkeällä timanttiperiaatteella ja toinen on se, että voitaisiinko jatkossa löytää yhteistyötä ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen yhdistämisessä, jotta suomalaisten ruotsin kielen taito paranisi. Ainakin vanhemmilla on suuri toive näihin kielikouluihin täällä Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kouluverkoston uudistus on ollut pitkällinen ja hankala prosessi.

Nykyinen ehdotus on mielestäni pääpiirteissään hyvä.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja on julkisuudessa luvannut, että tiloista tulevat säästöt käytetään nimenomaan opetukseen. Esittelytekstissä onkin mainittu ne prosenttiluvut, jolla tuntikehystä kasvatetaan. Täytyy vaan toivoa, että tämä tuntikehyksen lisäys säilyy myös tulevina vuosina.

Tästä esityksestä haluaisin nostaa kuitenkin erityisesti yhden asian esille, nimittäin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Esittelytekstissä mainitaan, että perusasteella aamu- ja iltapäivätoiminnalle ei varata erillisiä tiloja.

Tämä on aika hämmästyttävä linjaus, sillä todella monet helsinkiläiset alaluokkalaiset tarvitsevat iltapäivähoitoa. Perheet suosivat nimenomaan koululla toteutettavaa iltapäivätoimintaa, sillä näin pikkukoululaiset eivät joudu ylittämään vilkkaita katuja päästäkseen hoitopaikkaan. Mutta jos koulussa ei ole riittävän tilavaa ja viihtyisää tilaa tällaiselle iltapäiväkerholle, tulee iltapäivästä lapsille raskaita ja levottomia. On keksittävä tekemistä tuntikausiksi koulun pihalle ja koulun pihat eivät useinkaan ole kovin monimuotoisia tai sitten on käytävillä pelailtava tai auloissa keksittävä tekemistä, nimittäin pieni huone ei anna tilaisuutta vetäytyä omaan rauhaan raskaan koulupäivän jälkeen. Laadukkaasta iltapäivähoidosta ei voida tällöin puhua. Myös varsinaisen opetustyön kannalta on hankalaa, jos käytävillä viettää aikaa lapsia, joiden koulupäivä on päättynyt, opetus kun jatkuu yläluokkalaisten osalta luokissa vielä pitkälle iltapäivään ja häly käytävällä aiheuttaa levottomuutta myös luokassa.

Tämän vuoksi esitän seuraavan ponsiesityksen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluverkkotarkistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta varata asianmukaiset kerhotilat kaikille niille kouluille, jossa toteutetaan aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan edellistä toivomuspontta.

Mielestäni se on hyvä, jos koululla on edes aikomus toteuttaa tätä toimintaa, niin silloin on järkevää, että se huomioidaan tässä.

Kouluverkko puhuttaa tänään täällä valtuustossa, niin kuin on puhuttanut jo marraskuusta alkaen monissa perheissä ja kouluissa.

Mielestäni tämä on ollut suorastaan kohtuuton energiasyöppö niille perheille, niille kouluille ja niille lapsille, nuorille ja opettajille, jotka ovat näissä kouluissa. Jatkossa en pidä järkevänä sitä, että näin pitkällistä prosessia käydään.

Erityisesti pidän tärkeänä sitä, että ennen yhteishakua tai 7-luokan nivelvaihetta nämä asiat ovat sillä lailla järjestyksessä, että hakiessaan oppilas voi tietää, onko koulu seuraavana tai sitä seuraavana vuonna olemassa. Siitä syystä en halua vuosittain tarkastella kouluverkkoa, koska, vaikka siinä varmaan on oma mielensä, mutta se voisi helposti tuottaa sellaisen lyhytjännitteisen ja vielä poukkoilevamman kouluverkkotarkastelun, jossa lyhyiden aikavälien perusteella sitten kouluja mahdollisesti lakkautettaisiin ja huomattaisiin, että tarvitaankin kolmen vuoden päästä uudestaan ne. Kerran valtuustokaudessa on mielestäni se, mihin pitää ennemminkin pyrkiä. Tiedän myös opettajia, jotka ovat nyt jo hakeutuneet muualle, kun tämä kouluverkkoasia kesti niin kauan ennen kuin päätökseen päästiin. On tosi sääli, että jos niin moni on kuitenkin lähtenyt sen takia pois, että ei joutuisi sitten mahdollisesti lakkautettavan koulun opettajana kouluun, niin ei ehkä haluaisi ja on nyt halunnut valita vielä, kun on voinut löytää paikan sitten alueelta, jossa haluaa työskennellä. Monet perheet haluavat lapsensa nimenomaan pieneen tai keskisuureen kouluun.

Mielestäni on hyvä miettiä siltä kannalta myös tätä asiaa, että tämä asiakasnäkökulma ja kehittäminen tapahtuisi alhaalta ylöspäin. Pieni kouluhan on alle 200, keskisuuri on 200 - 400 ja suuri koulu on yli 400 oppilasta. Mielestäni näitä kaikkia kyllä tarvitaan.

Henkilökohtaisesti en haluaisi Helsinkiin lisää yli 600 oppilaan kouluja, joita itse nimitän jättikouluiksi, syystä että niissä helposti, ja yleensä aina, oppilaan tuntemus heikkenee ja samalla oppilashuollon vaikutusmahdollisuudet heikkenevät, kun oppilaita ei voida niin hyvin tuntea, kun heitä on niin paljon. Ja käytännössä myöskin rehtorien oma opetustuntimäärä vähenee niin, että hänenkin oppilaantuntemuksensa heikkenee ja kuitenkin hän on sitten oppilashuoltoryhmän vastaava henkilö ja olisi tärkeää, että hänellä on mahdollisimman monen oppilaan tuntemusta myös itsellään.

Sen sijaan miettisin nimenomaan suurten koulujen koon inhimillistämistä seuraavissa verkkotarkasteluissa eikä niin, että nimenomaan pienet ja keskisuuret ovat ensisijaisesti aina lakkautuslistalla. Tokihan se on alueen tarve ja mitä siellä, missä mennään ja mikä on lasten määrä siellä, on myös ratkaiseva. Mutta jos olemme kohta tilanteessa, kaikki pienet ja keskisuuret ovat lakkautuslistalla ja sitten jäävät vain suuret, niin sitten kyllä vasta ongelmiin tullaan.

Liikenneturvallisuus on tietenkin yksi asia.

Muistan kaupunkisuunnittelulautakunnassa tällaisen tutkimuksen esittelyn, että alle 10-vuotiaat eivät ymmärrä kääntyviä liikennevaloja, eivät hallitse sitä, että voi olla vihreä valo ja silti auto tulee päälle. Ja tämä liikenneturvallisuusasia, niin mielestäni tätä ei Helsingissä voida yhtään vähätellä, vaikka moni lapsi meneekin tien yli ilman vanhempiaan yhä edelleen ja päivittäin.

Olen erityisen ilahtunut siitä, että jo varhaisemmassa vaiheessa Kumpulan sivukoulu, Soininen ja Tapanilan Veljestenpihan koulu saatiin pois näiltä listoilta.

Mutta ihmettelen sitä, että niin kauan kesti ennen kuin Yhtenäiskoulu saatiin viimeinkin pois listalta ja siitä olen erityisen ilahtunut. Se oli sitkeän taistelun tulos. Siihen tarvittiin sekä poliitikkoja että vanhempia että varmaan opettajia ja oppilaita ja entisiä oppilaita. Mielestäni se on malliesimerkki siitä, miten tällainen negatiivinen asia voi kääntyä yhteisöllisyyttä vahvistavaksi asiaksi niin, että "koulu keskellä kylää" -ajatus, jota varmaan kaikki haluavat olla tukemassa täällä, vahvistuu entisestään niin, että siitä tulee oikeasti sellainen eri ryhmien kohtaamispaikka. Siitä olen erittäin iloinen, että tällä osallisuutta ja kansalaisaktiivisuutta on saatu myös lisättyä. Mutta aika kova hinta on kuitenkin sillä, miten paljon se on vienyt energiaa ja varmaan huonosti nukuttuja öitä niissä perheissä, keitä se on koskenut erityisen paljon.

Jatkossa - niin kuin täällä oli esillä tämä iltapäivätoimintatilojen varaaminen - pidän tärkeänä, että niille varataan myös selkeästi omaa tilaa. Jotta voisi olla sisällöllisesti mahdollisimman laadukasta iltapäivätoimintaryhmää, niin ihannehan olisi Ruotsin mallin mukainen, jossa on varattu kahden luokan, 2 x 60 m² on suositus siellä yhtä opetusryhmää kohti, eli ei ole ajateltu, että ollaan siinä samassa tilassa koulun jälkeen, vaan että saadaan laadukasta toimintaa, jossa voidaan myös lepohetkiä järjestää, että jos tämä olisi se laskennallinen systeemi.

Ja toinen, puhutaan paljon ryhmäkoon pienentämisestä.

Itse pitäisin järkevänä, että ruvettaisiin käyttämään jatkossa Helsingissä tavoitteena, että jos 20 oppilasta olisi se laskennallinen ryhmäkoko. Jossain sattuu olemaan joskus vähemmän tilanteen mukaan, mutta 20 oppilasta olisi se laskennallinen, josta lähdettäisiin. Tällä varmaan päästäisiin sitten jatkossa ihan hyviin tuloksiin.

Kouluverkkoasia on merkittävä asia myöskin siitä, minkälainen imago Helsingillä on lapsiperheiden kotikaupunkina. Minä ainakin haluan, että lapsiperheet haluavat täällä olla, eivätkä ole huolissaan siitä, että kun muuttavat alueelle, että koulu siitä lähtee niin kuin tuosta noin vaan, vaan että ne prosessit todella mietitään jatkossa, että tällaista vastaavaa meininkiä kuin nyt oli, ei tapahtuisi enää jatkossa.

(Puheenjohtajan välikysymys.) Joo.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi tuen ja kannatan valtuutettu Lohen toivomusponsiesitystä.

Tuon laajasalolaista näkökulmaa kouluverkkokeskusteluun.

Esityksen mukaan lukio-opetus lopetetaan Laajasalossa vuonna 2009. Laajasalon lukion tulevaisuus sinetöitiin käytännössä jo vuoden 2005 kouluverkkotarkistuksessa. Tuolloin tehtiin päätös Laajasalon lukion ja yläasteen koulurakennuksen laajennuksesta luopumisesta ja peruskorjauksen toteuttamisesta. Koulurakennusta korjataan parhaillaan yläastetta varten. Molemmat koulut eivät mahdu samaan rakennukseen tulevaisuudessa.

Sosialidemokraatit ajoivat vuoden 2005 kouluverkkoneuvotteluissa valmiiksi suunnitellun laajennuksen ja peruskorjauksen toteuttamista, mutta emme saaneet asiassa tukea muilta isoilta ryhmiltä.

Lukio-opetuksen loppuminen on menetys Laajasalolle, jonka väkimäärä kasvaa öljysataman rakentamisen takia merkittävästi 2010-luvulla. Helsinki lisää samanaikaisesti lukiopaikkoja, koska lukioikäisten määrä kaupungissa kasvaa. Käytännössä lukio-opetusta siirretään siis lähiöistä keskustaan entistä suurempiin erikoistuviin lukioihin. Samalla merkittävä osa keskustalukioiden oppilaista tulee muualta kuin Helsingistä ja hesalaiset kustantavat opetusta, koska kustannusjaosta ei ole päästy lähikuntien kanssa sopimukseen. Tavallisen helsinkiläisen nuoren mahdollisuus päästä lukioon monessa tilanteessa vaikeutuu.

Laajasalon koulurakennusta on peruskorjattu viime kesästä asti. Yläasteen oppilaat ja henkilöstö ovat sinnitelleet kuluneen lukuvuoden ajan rakennusurakan keskellä osin väliaikaisissa tiloissa.

Onkin tärkeää, että remontti saadaan valmiiksi ennen syyskauden alkua ja että yläasteen toimintaedellytykset ja vetovoima alkaisivat vihdoin vahvistumaan.

Lukio on toiminut peruskorjausvuoden aikana Ruoholahdessa. Samalla opetusvirasto on valmistellut lukio-opetuksen lakkauttamista Laajasalossa ja väliaikaista kaksivuotista palautusta ja alas ajoa yläasteelle korjattuihin tiloihin ja erilaisiin tilapäisparakkeihin ja ostarille. Lukion edestakainen siirtely toteutetaan vastoin koulujen, sen oppilaiden sekä oppilaiden vanhempien ja vanhempaintoimikunnan näkemystä.

Kaksi koulua sullotaan siis pariksi vuodeksi liian ahtaisiin tiloihin ja heikennetään opetuksen laatua ja koulujen toimintaedellytyksiä.

Olen huolissani niistä molemmista kouluista kantautuneista tiedoista, joiden mukaan oppimistulokset ovat heikentyneet, henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja oppilaan ohjauksessa ja opetusjärjestelyissä on kasvavia puutteita. Kärsijöinä ovat 13 - 18-vuotiaat nuoret. Kysynkin, eikö koulujärjestelyssä ole syytä ottaa vakavasti nuorten hyvinvointi ja opetuksen laatu huomioon ja katsoa pidemmälle kuin vuoden päähän?

Opetustoimen on yhdessä koulujen kanssa pikaisesti löydettävä keinot opetusjärjestelyjen ja voimavarojen parantamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Tämän esityksen valmistelu on mielestäni varoittava esimerkki siitä, millä tavalla Helsingin kaupungissa ei missään asiassa pidä toimia.

Kouluverkon tarkistamista on alusta asti hallinnut pyrkimys säästää kiinteistökustannuksista. Se on käynyt yli kaiken muun. Koulujen kasvatukselliset tavoitteet, lasten etu, lähikoulujen merkitys alueille, ovat saaneet niille kuuluvaa merkitystä vasta kun koulujen puolesta on noussut laajaa kansalaistoimintaa. Se on häpeä opetusviraston johdolle ja se on häpeä kaupunginhallitukselle. Onneksi tämä esitys on myöskin esimerkki toisesta asiasta, eli kansalaistoiminnalla voidaan saada ja on saatu aikaan tuloksia.

Suurin osa alun perin lopetettavaksi aiotuista kouluista jatkaa tämän esityksen mukaan toimintaansa. Positiivista ovat myös esitykset lisätiloista ammatilliseen koulutukseen.

Valitettavasti opetuslautakunta ei ole kuitenkaan uskaltanut torjua kaikkia kyseenalaisia koulujen lopettamisesityksiä. Ilmeisesti tähän on vaikuttanut se, että kaupunginhallituksen ryhmät sitoutuivat tämän vuoden budjetissa lasten lukumäärän vähenemistä vastaavaan koulujen vähentämiseen.

Esitin budjettikäsittelyssä tämän kohdan poistamista budjetista. Valitettavasti silloin ei muissa ryhmissä ollut valmiutta arvioida tätä kysymystä uudelleen. Onneksi sen jälkeen on ollut enemmän valmiutta.

Kaupungin johto on puhunut viime aikoina useissa eri yhteyksissä Helsingin imagon tai brändin kehittämisestä, kirkastamisesta.

Koulujen lopettamisesityksillä, tällä koko kouluverkkotarkistuksella on Helsingin mainetta pilattu tavalla, jota markkinointikampanjoilla on vaikea monenkaan vuoden aikana korjata. Koko Suomi tietää, miten Helsingissä suhtaudutaan lapsiperheisiin, koulutukseen ja koulujen merkitykseen ja miten nimenomaan kaupungin johdossa siihen suhtaudutaan. Ajamalla koulujen ja vähän muidenkin lähipalvelujen karsimista kaupungin johto on osoittanut, että se ei joko ymmärrä tai välitä lapsiperheiden tarpeista, ei myöskään ymmärrä tai välitä koulujen merkityksestä yhteisöjen kehitykselle. Lasten vähenemistä koskevista ennusteista tehdään tällaisella tyylillä itse itseään toteuttavia negatiivisia ennusteita.

Mielestäni tämän prosessin aikana on käynyt ilmi myös toinen hälyttävä asia.

Kyse on ollut selvästi pyrkimyksestä supistaa kunnallista koulujärjestelmää yksityisen koulujärjestelmän hyväksi. Opetusviraston johto on itse kertonut, että se on käynyt samaan aikaan keskusteluja useiden yksityisten koulujen kanssa niiden kiinnostuksesta tulla niihin tiloihin, joita muka lasten lukumäärän vähenemisen takia kunnan koulujärjestelmän puolella aiotaan lopettaa.

Valtuutettu Miettinen kiinnitti aiheellisesti täällä huomiota siihen, että koulujen tila-arvioissa on kaikenlaisten muidenkin kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttamisen ohella sivuutettu myöskin aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet silloin, kun konsultit ja opetusviraston johto ovat näitä asioita laskelmoineet.

Ja tämä ponsi, jonka valtuutettu Miettinen esitti, on hyvä ja kannatan sitä.

Toivon, että valtuustosta löytyy vielä tahtoa korjata myöskin kouluverkkoesitystä muutaman koulun osalta.

Pidän virheellisenä Pukinmäen ala-asteen koulurakennuksesta luopumista ja Pukinmäen koulujen yhdistämistä.

Tällaisen suurkoulun muodostaminen vaikeuttaisi opetusta, mm. maahanmuuttajalasten opetusta ja myös alueen harrastustoimintaa. Tälle alueelle on myös tulossa täydennysrakentamista.

Toiseksi:

Esitän luopumista Jakomäen ala-asteen ja yläasteen yhdistämisestä hallinnollisesti.

Tämä yhdistäminen tähtää selvästikin - se on käynyt prosessin aikana ilmi - siihen, että jatkossa aiotaan luopua Jakomäen toisen koulun rakennuksesta ja tarjota se yksityiselle koululle.

Ylä- ja ala-asteen ahtaminen samoihin tiloihin vaikeuttaisi myöskin opetusta ja erityisopetuksen kehittämistä, josta tuolla alueella on hyviä kokemuksia.

Myös Malmin ylä- ja ala-asteen yhdistäminen hallinnollisesti olisi omiaan lisäämään tuon alueen koulujen ongelmia.

Edellä valtuutettu Puura puhui jo hyvin Laajasalon lukion lopettamiseen liittyvistä ongelmista.

Lukio on tuolla alueella nykyisin ainoa yleislukio, tai koko Kaakkois-Helsingissä ainoa yleislukio. Alue on kasvava alue. Tuo lukio kannattaa säilyttää.

Kouluverkko tietysti elää tarpeittensa mukaan. Sivukoulujen lopettaminen on eräiltä osin hyvin perusteltua, ollut opetuslautakunnassa, joskin sielläkin on kyseenalaisia toimia esimerkiksi Malminkartanon, Tapanilan ja Konalan ala-asteiden sivupisteiden osalta.

Lopuksi - puheenjohtaja - ehdotan, että valtuusto päättää muuttaa kaupunginhallituksen esitystä siten, että sen kohdat 2, 3, 5 ja 6 hylätään.

Korostan vielä sitä, että kokonaistaloudellisesti koulujen lopettamisella ei todellakaan saada aikaan mitään mainittavia säästöjä.

Herr ordförande.

Olen usein valtuutettu Hakasen kanssa samaa mieltä monesta asiasta, mutta nyt hieman hämmästelen asioiden kärjistämistä.

Ihan ensinnä tästä prosessista.

Kyllä tässä mielestäni on ihan selkeä peruste kouluverkkotarkistukselle. Ja se, että tässä keskustelussa yleisesti ja ehkä mediassa on syntynyt sellainen kuva, että lapsiperheistä ei välitetä, niin eihän se suinkaan pidä paikkaansa. Helsingillä on erittäin tiivis kouluverkko ja tulee olemaan sellainen myös tämän jälkeen. Kun vertaa naapurikuntiin, joiden kanssa yhteistyötä ollaan tehty ja tehdään, niin huomataan, että Helsingissä todella on lähikouluja ja tulee sitten niitä olemaan myös tämän tarkistuksen jälkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

On pakko puuttua valtuutettu Hakasen puheenvuoroon ihan rehellisyyden nimissä.

On totta, että Helsinginkin väestö ikääntyy ja lasten määrä vähenee ja sen vuoksi täytyy myöskin tarkastella meidän palveluverkkoa. Se silmällä pitäen pitää kuitenkin pitää mielessä laadukkaat palvelut ja kaikki ne perusteet, joita lautakunnan puheenjohtaja esitti kouluverkko-tarkistuksen pohjana olleen.

Toinen asia ihmetyttää. Itselläni on toisenlainen käsitys, mitä tämä hallinnollinen yhdistäminen tarkoittaa.

Mielestäni se ei tarkoita sitä, että kun kaksi koulua yhdistetään hallinnollisesti, niin kahden koulun oppilaat tungetaan yhteen rakennukseen, vaan tulee yksi yhteinen johtokunta ja yksi yhteinen hallinto, ei mitään muuta ainakaan tässä vaiheessa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Parhaalla tahdollakaan ei voi todeta, että asian valmistelu olisi tapahtunut optimaalisesti. Vajaan 2 milj. euron kiinteistökulujen säästämiseksi on käytetty tarpeettoman paljon kaupungin resursseja. Jatkossa kouluverkkouudistukset tulee hoitaa pienemmällä byrokratialla.

Itse puutun lopputulokseen lähinnä koillisen suurpiirin osalta, jossa muutokset jostakin syystä ovat suurimmat.

Päätösehdotuksen mukaan 1.8.2009 Jakomäen yläaste ja ala-aste yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi. 1.8.2010 Pukinmäen ala-aste ja peruskoulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi ja Malmin ala-asteen koulu (Kirkonkyläntie 17) ja Malmin yläasteen koulu yhdistetään hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi. Yhtenäiskoulujen muodostuminen on sinällään hyvä asia. Se mahdollistaa mm. kustannusten alentamisen.

Päätösehdotus ei ainakaan minun mielestäni varsinaisesti sisällä toimipaikkojen muutoksia, jotka jäävät opetuslautakunnan jaostojen myöhemmin päätettäväksi. Päätös pitänee kuitenkin sisällään tarkoituksen luopua Malmin ala-asteen Kirkonkyläntie 25:ssä olevasta rakennuksesta ja Pukinmäen ala-asteen rakennuksesta osoitteessa Pieksupolku 5.

Täytyy todeta, että päätösehdotus kokonaisuudessaan ei ole mielestäni syntynyt täysin objektiivisin perustein.

Jos ja kun samalla linjalla halutaan jatkaa, olisi toivottavaa, että Pukinmäen ja Malmin ala-asteen rakennusten kohtaloa voitaisiin tarkastella vielä uudelleen vuoteen 2010 mennessä.

Todettakoon, että Malmin ala-aste on juuri peruskorjattu luokkineen ja ilmastointineen ja korjaukseen on mennyt ainakin koko tällä prosessilla saavutettava yhden vuoden säästö.

Edellä esittämäni perusteella teen seuraavat toivomusponnet:

1 ponsi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että mikäli Malmin ala-asteen (Kirkonkyläntie 25) koulukäyttö päättyy, selvitetään mahdollisuus perustaa vapautuviin tiloihin mm. nuorisoasiainkeskuksen alueellinen toimintakeskus.

2 ponsi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että mikäli Pukinmäen ala-asteen koulukäyttö loppuu ja rakennus jää kaupunkisuunnitteluviraston ehdotuksen mukaan julkiseen käyttöön, tulee sen tiloja tarjota myös Pukinmäen taidetalolle ja paikallisille järjestöille.

3 ponsi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin Pukinmäen ja Malmin ala-asteen (Kirkonkyläntie 25) koulurakennuksista luovutetaan, varmistetaan vielä niiden tarve koulukäytössä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vasemmistoliitolla oli selkeät periaatteet lähdettäessä pohtimaan kouluverkon uudistamista.

Keskeinen meidän periaatteemme on se, että lähikoulu on jokaisen lapsen perusoikeus. Lähikoulun pitää olla viihtyisä ja lähikoulun pitää sijaita turvallisen koulumatkan päässä.

Vasemmistoliiton lähtökohta koko kouluverkkoajattelulle on se, että koulu, peruskoulu, koulu toimii alueen kulttuurisena, yhteisöllisenä ytimenä. Koulun ympärille rakentuu paljon alueen toimintaa. Se toimii monesti koko alueen positiivisena yhdistävänä tekijänä.

Lisäksi Vasemmistoliitto lähti siitä, että kouluverkkoa ei voi harventaa laskukoneella. Kouluverkkoon puuttuminen ei ole laskentaharjoitus, jossa lapsia siirrellään jauhosäkkeinä rakennuksista toiseen sen mukaan, miten tehokkuusluvuilla laskimesta saadaan ulos lukuja.

Vasemmistoliitto myös kritisoi jo lähtökohtaa siitä, että tuleeko, kun tässä puhutaan säästöistä, niin mitkä ovat todelliset säästöt.

Tosiasiassa suurin osa säästöistä on ns. Aku Ankka -rahaa. Kaupunki kyllä tyhjentää koulun ja opetustoimi säästää vuokramenoista kiinteistövirastolle, mutta kiinteistövirastolta jää samalla saamatta toiseen taskuun vuokrarahoja. Eli opetusviraston näkökulmasta saatetaan tehdä säästöjä, mutta koko kaupungin näkökulmasta näin ei tapahdu.

Tämän vuoksi meidän mielestämme mitään koulua ei Aku Ankka -säästöjen takia pidä sulkea, jos sillä on perusteet olla, toimia näiden lähikouluna, viihtyisinä, turvallisten koulumatkojen päässä, alueen toiminnan ytimenä, yhteisöllisyyden keskuksena.

Siksi Vasemmistoliitto on ollut tyytyväinen siihen, että moni tällainen koulu on pudonnut listalta. Ensinnähän tehtiin tämä Netefektin tutkimus, tai konsulttiselvitys ja "selvitys" - kyllä vahvoissa lainausmerkeissä. Kaupunki maksoi noin 60 000 euroa paperista, joka oli täysin käyttökelvoton. Luvut eivät täsmänneet, oletukset eivät täsmänneet. Se sisälsi selviä puutteita ja ymmärryksen puutetta helsinkiläisestä kouluverkosta ja helsinkiläisistä kouluista.

Esimerkkinä vaan se, että kun sain Netefektin selvityksen, niin saman tien sieltä pystyi näkemään, että joukossa oli useita sellaisia koulurakennuksia, jotka on listattu, kun kaikki Helsingin koulurakennuksen on listattu historiallisen arvon ja suojeluarvon perusteella, useita tällaisia esimerkiksi oli lakkautuslistalla. Olisimme jättäneet tyhjäksi suojeltuja rakennuksia ilman mitään käyttöä. Niitä ei voi purkaa. Ne on rakennettu koulurakennuksiksi. Niillä on arvoa nimenomaan koulurakennuksina.

Tästä pitää varmasti ottaa opiksi se, kun usein täällä valtuustossakin hehkutetaan ulkopuolisia konsultteja ja sitä, miten asiat ulkoistamalla saadaan tehokkuutta. Näin ei ainakaan tällä kertaa käynyt. 60 000 euroa meni kankkulan kaivoon ja siitä seurasi valtava byrokratia, paljon suuremmat menot siinä, kun jouduttiin selittelemään ja käymään läpi tuloksia kokonainen kierros ennen kuin päästiin edes oikeastaan aloittamaan tosiasiallisesti kouluverkon selvittäminen.

Nyt ollaan päästy paljon parempaan tulokseen. Ja miksi siihen on päästy? Ennen muuta kuntalaisten aktiivisuudella.

Mielestäni tässä kouluverkkokysymyksessä isoin arvo on ollut sillä miten ympäri Helsinkiä kaupunkilaiset ovat lähteneet, lapset, koululaisten vanhemmat ovat lähteneet puolustamaan omia lähikoulujaan, puhumaan niiden puolesta, järjestäneet mielenosoituksia, järjestäneet tilaisuuksia, keränneet adresseja. Se on nimenomaan sitä positiivista yhteisöllisyyttä, jota koulu alueelle voi tuoda. Tämän seurauksena moni koulu, joka on hyvin tärkeä, on säilytetty. Mainitsen muutaman: Siilitie, Kumpula, Veljestenpiha, pienempiä kouluja, isompana listalta Roihuvuori, Herttoniemi, Yhtenäiskoulu. Erinomaista taistelua vanhemmilta, erinomaista taistelua koko yhteisöltä ja kaupunginosalta. Tätä kautta nämä ovat pudonneet listalta pois.

Tämä on ollut yksi hieno esimerkki siitä, miten todella aktiiviset kuntalaiset, kaupunkilaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän pitäisi olla sellainen lähtökohta, että jatkossa entistä enemmän lähdettäisiin puolustamaan niitä oman alueen palveluita ja sitä kautta vaikuttamaan politiikkaan. Tässä taistelussa Vasemmistoliitto on ollut kuntalaisten rinnalla. Ja Vasemmistoliitto toivoo, että tällaista toimintaa, aktiivista toimintaa nähdään jatkossa entistä enemmän.

Totesin, että olemme ryhmänä valtaosaltaan, pääpiirteittään tyytyväisiä tähän esitykseen. Kahteen kohtaan joudumme kuitenkin tässä vielä suhtautumaan kriittisesti ja myöhemmin tulee vielä kolmas kohta esille.

Ensimmäinen on Jakomäen ala-asteen ja yläasteen koulujen hallinnollinen yhdistäminen.

Valtuutettu Vehviläinen totesi, että kysymys ei ole mistään muusta kuin hallinnollisesta yhdistämisestä.

Mutta kyllä tässä jo ennakoidaan tulevia päätöksiä. Ajatus on se, että ala-aste siirretään ahtaisiin yläasteen tiloihin ja ala-asteen tilat voidaan sen jälkeen vuokrata - (Puheenjohtajan välihuomautus.) - Kristilliselle koululle. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole syytä tehdä hallinnollista yhdistämistä, joka merkitsee sitä, että annetaan vihreätä valoa ala-asteen koulusta luopumiseen.

Siksi teen seuraavan vastaehdotuksen:

Ehdotan, että päätösehdotuksesta poistetaan kohta 2 "Jakomäen ala-asteen ja yläasteen hallinnollinen yhdistäminen".

Toinen kohta, jota jo sosialidemokraattien ryhmän johtaja Kalima kovasti kritisoi, oli Pukinmäen ala-asteen ja peruskoulun yhdistäminen.

Kysymys on nimenomaan siitä, että nyt ahdetaan liian pieneen kouluun liian paljon oppilaita. Kysymys on siitä, että liikuntatiloista luovutaan.

Tämä näyttää paperilla hallinnolliselta yhdistämiseltä, mutta kysymys - (Puheenjohtajan välihuomautus.) - on joka tapauksessa siitä, että - (Puheenjohtajan välihuomautus.)

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Teidän keskeytyksenne hidastaa "pihviin menemistä", johon olisin päässyt juuri, ellette olisi tehnyt sitä.

Eli Pukinmäen ahtaus ja liikuntatilojen puute merkitsee sitä, että tätä yhdistämistä ei pidä tehdä, koska se käytännössä tarkoittaa koulutiloista luopumista.

Sen vuoksi tarjoan sosialidemokraateille muille valtuutetuille mahdollisuuden nyt tässä ottaa kantaa siihen, että Pukinmäen koulua ei lakkauteta.

Teen toisen vastaehdotuksen:

Ehdotan, että päätösehdotuksesta poistetaan kohta 5 "Pukinmäen ala-asteen koulun ja Pukinmäen peruskoulun yhdistäminen".

Puheenjohtaja.

Täytyy nyt sanoa, että ei tunnu välttämättä tunnistavan, minkälaisessa prosessilla on ollut mukana.

Täytyy todeta se, että on ilkeätä, että piirrellään piruja seinälle sellaisista asioista, jotka päätöksenteossa ei ole ja siihen ehkä Arhinmäki ja Hakanen täällä valtuutetuista pahimmin ovat syyllistyneet.

Pukinmäen koulun osalta toteaisin sellaisen asian, että Soinisen koulun liikuntatilat on jatkossa käytössä ja siellä yhteistyötä voidaan tehdä. Ja yksi iso tekijä, minkä takia siellä koulussa on mahdollisesti liian pienet liikuntatilat, on se, että liikuntaviraston on täytynyt tai ollut suunnitteluissa rakentaa sinne alueelle isohko liikuntahalli ja tätä investointia ollaan sitten venytetty. Ehkä se sitten tuottaisi niitä peruspalveluita sille alueelle, joita siellä mahdollisesti tarvittaisiin. Ja sitten totta kai, niin kuin ylipäätäänkin tällaisilla soveltuvuusluokille se toiminnan jatkuvuus riippuu siitä, kuinka paljon sinne liikuntaluokalle hakeutuu oppilaita per jokainen vuosi.

Puheenjohtaja.

Haluaisin valtuutettu Arhinmäen puheenvuoroa oikaista sillä tavoin, että itse asiassa Jakomäessä koulujen rehtorit itse olivat hallinnollisen yhdistämisen kannalla.

Ja se, että tämän esityksen mukaan me tulemme tarkastelemaan Jakomäen tilannetta muutaman vuoden kuluttua, niin se tarkoittaa sitä, että kun siinä Jakomäen koulun pihalla on sellainen pienempi lisärakennus, niin siinä vaiheessa, kun tätä tarkastelua tehdään, pohditaan, voitaisiinko siitä lisärakennuksesta luopua, mutta minkäänlaisia suunnitelmia siitä, että jommastakummasta näistä koulurakennuksista luovuttaisiin ja sen alueen oppilaat ahdettaisiin samaan kouluun ei todellakaan ole olemassa.

Mielestäni on todella törkeätä esittää täällä sellaista, että Jakomäen koulu lopetettaisiin ja sen sijaan tultaisiin antamaan koulua, tai siis koulutiloja sitten jollekin yksityiselle Kristilliselle koululle. En todellakaan käsitä, mistä kumpuaa tällainen halu vääristellä asioita.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten valtuutettu Alanko-Kahiluoto hyvin tietää ja vielä paremmin valtuutettu Nurmela, me emme puhu mistään kuvitelluista uhkista, vaan me puhumme asioista, joita opetusviraston johto on kaksi vuotta yrittänyt ajaa läpi ja näitä kyseisiä kouluja koskien on ollut useaan otteeseen esillä.

Olen itse ollut tilaisuudessa, esimerkiksi Jakomäessä ja muilla alueilla, joissa opetusviraston johdon edustajat ovat perustelleet koulurakennusten vähentämistä, mihin hallinnollista yhdistämistä tässä tilanteessa tarvitaan. (Välihuuto!) Ei, laki ei edellytä hallinnollista yhdistämistä. Se on väärinkäsitys. Mutta sen sijaan on syytä epäillä, että opetusviraston johto, joka on näin sinnikkäästi muutenkin palannut aina omiin suunnitelmiinsa, ajaa takaa sitä mitä se on koko ajan ajanut takaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Itse henkilökohtaisesti rehellisesti sanottuna, kun minä kuulin sen, tämä kouluverkoston tarkistusuudistaminen voisi tarkoittaa myös koulujen lakkauttamista, niin kun minä ymmärsin sen jälkeen, tämä kouluverkosto voisi tarkoittaa koulujen lakkauttamista, niin minä kauhistuin ja minä olin kamala, ihan oikeasti pahoillani, mutta onneksi sitten monien vääntöjen jälkeen on paljon sitten asioita korjattu ja meidän esitys, mikä täällä on edessämme tänään, on paljon parempi, mitä voisin kuvitella, jos asia, mikä alunperin olisi jätetty näin. Ja siitä kiitoksia kansalaisille, jotka olivat asiaan ottaneet kantaa ja myöskin kiinnostuneita päättäjiä, jolle heidän roolikin myöskin on arvioida kokonaisuuteen meidän kaupungin asioita.

Mutta toivottavasti kaikkien asioitten puolustaminen toivottavasti ei tarvitse ainakin mielenosoituksia järjestää, vaan että meidän kunnanvaltuutetutkin asiat virkamiehien kanssa tekevät hyviä päätöksiä.

Itse asiassa jatkan vaan se, tämä ensisijaisesti minun puheenvuoroni kouluverkoston merkitys perheelle ja oppilaille, mikä on täällä paljon puhuttu, niin minä ajattelin, minun ajatukseni, vaikka tässä vaiheessa monet on, pitkällä ollaan, mutta kuitenkin jatkossa voi olla hyödyllinen minun ajatukseni jatkovalmistuksen jollain tavalla.

Itse oppilaat ja opettajat sekä vanhemmat tuntevat parhaiten koulujen arjen minun mielestäni. Ei pidä ala-arvioida ollenkaan. Erityisesti ala-asteikäisten lasten koulu on sijoitettava lyhyen ja turvallisen koulumatkan päähän. Lähikoulut ovat elinehto alueella asukkaille. Kouluilla on suuri merkitys myös oppilaille yhteisönä, mutta myös koko asuinyhteisölle sekä perheille turvan tuottajana. Lähikoulu toimii myös kiintopisteenä alueella lapsille, sillä usein pihan lapset siirtyvät luontevasti yhdessä koulutielle.

Kouluverkosto pitää olla kattava ja sen tulee ulottaa tasapuolisesti kaikkiin kaupunginosiin. Päättäjien tulee pitää huolta siitä, että kaikilla asuinalueilla on lähellä peruskoulu jatkossakin, jotta koulumatka ei muodostuisi lapsille liian pitkäksi ja vaaralliseksi.

Viime aikoina peruskoulujen opiskeluryhmiä on jouduttu säästöihin vedoten suurentamaan, vaikka tiedetään, että mitä pienempiä opiskelijaryhmät ovat, sitä parempiin oppimistuloksiin päästään. Pienissä opiskeluryhmissä on mahdollisuus ottaa paremmin huomioon erityisryhmien tarpeita ja tukea oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia ja kieliongelmia ja näin vähentää koulusta putoavien määrää.

Hyvät valtuutetut ja kuulijat.

Näinä aikoina puhutaan paljon, kuinka haasteellista on perheen ja työelämän yhteen sovittaminen. Omien työaikojen sovittaminen päivähoito- ja kouluaikoihin ei ole helppoa. Koulujen lakkauttaminen ei tässä ainakaan paranna sitä asiaa eikä myöskään parisuhteen arkeen sekä lapsiperheiden arjen palapeliä, päinvastoin. Voisin kuvitella, että kiristyneestä työelämästä ja pidentyneistä koulumatkoista johtuen perheen arjen hallinta heikkenee ja näin myös lasten elämä vaikeutuu, vaikeutuu entisestään.

Hyvät valtuutetut.

Paljon on myös kirjoitettu siitä, että suomalaiset lapset joutuvat viettämään liian paljon aikaa koulun jälkeen yksin tai kavereiden kanssa. Okei, jos kouluja harvennetaan, nyt taitaa käydä niin, että lapset joutuvat tulevaisuudessa odottamaan väsyneinä koulun ala-aulassa kuljetusta kotiin. Toivottavasti ei käy niin, että Pikku-Kakkosenkin ajankohtainen tulee muita tämän takia, kun pikkuoppilaat tulevat kotiin vasta kello 18 jälkeen, koska vanhemmat pääsevät töistä vasta neljältä tai viiden maissa, niin joutuvat mateltamaan ruuhkasta ennättääkseen hakemaan lapsia kouluun.

Hyvät valtuutetut.

Toivottavasti koulujen verkolla ei tarkoiteta ainoastaan koulujen lakkauttamista, vaan sellaista verkoston kehittämistä, joka tukee tasa-arvoisesti kaikkien lapsiperheiden kasvatustehtävää. Kouluverkoston kehittämisestä tulee mielestäni edetä maltillisesti, kuunnella lapsiperheitä ja välttää hätiköityjä päätöksiä.

Kiitos.

Ja tämän saman version jätän kirjallisena, koska minun äidinkieleni ei ole Suomi ja voisi olla, että jotain hassusti minä olen sanonut. Jos sopii?

Arvoisa puheenjohtaja.

Lyhyesti:

Täällä valtuutettu Alanko-Kahiluoto kovin voimallisesti hyökkäsi kimppuuni verbaalisesti.

Ensinnä totean, että Pukinmäen koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä kai kukaan ei kiistä, etteikö siinä olisi kysymys myös koulurakennuksesta luopumisesta.

Kysymys Jakomäen koulusta.

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto on opetuslautakunnan varapuheenjohtaja. Hän on hyvin tarkkaan varmasti seurannut alusta loppuun tämän prosessin ja tietää, että alunperin pyrkimys oli luopua toisesta Jakomäen koulusta, tietää varmasti hyvin, että on käyty myös selvityksiä siitä, että Kristillinen koulu on kiinnostunut ottamaan vapautuvat Jakomäen koulutilat, omaan käyttöönsä vuokraamaan.

Se, että on mukana diilissä, joltain osin ei pysty sitä perustelemaan, niin se ei ole kovin hyvää politiikkaa, että alkaa sitten kiistämään, että mitään tällaisia suunnitelmia missään vaiheessa ei ole ollutkaan. Kun kysymys on kouluverkosta ja tässä yhteydessä tehdään hallinnollinen yhdistäminen kahden koulun kesken, joista toinen oli vielä edellisessä versiossa lakkautettavien listalla ja josta on käyty keskusteluja siitä, että Kristillinen koulu olisi kiinnostunut ja valmis tulemaan näihin tiloihin, niin on silloin aika paksua pajunköyttä täällä sanoa, että ei ole mitään tällaisia taustalla, kun varapuheenjohtajana hyvin tietää tämän. Ole rehellinen sille päätökselle, jonka te olette kolmen suuren kesken tehneet, diilannut keskenään, ja Jakomäki on sen ulkopuolella. Silloin kannattaisi seistä niiden takana eikä alkaa täällä kääntämään mustaa valkoiseksi.

Puheenjohtaja.

Nyt valtuutettu Arhinmäki kyllä laskettelee niin paksua pajunköyttä, että harvoin on täällä kuultu.

Siis missään vaiheessa ei opetuslautakunnassa ole ollut keskustelua siitä, että Jakomäen koulun mahdollisesti tyhjenevät tilat luovutettaisiin Kristillisen koulun käyttöön. Sellaista esitystä ei ole tullut opetusvirastolta eikä tällaista yhteyden ottoa ei ole tullut Kristilliseltä koululta, että tämä perustuu kyllä aivan silkkaan spekulaatioon.

Mielestäni on erittäin hävytöntä valtuutettu Arhinmäeltä, joka on ehkä kuukauden päivät ollut opetuslautakunnan jäsen, arvostella muita lautakunnan jäseniä siitä, että on heikosti perehtynyt asiaan.

Toiseksi:

Tietääkseni me keskustelemme täällä nyt siitä päätöksestä, jonka opetuslautakunta ja suomenkielinen opetusjaosto ovat tehneet eikä siitä, millainen esitys alunperin on ollut.

Totean vielä, että oltuani kahdeksan vuotta opetuslautakunnassa aikaisemmin olen kohtuullisen hyvin perehtynyt Helsingin kouluverkkoon.

Ja toinen kysymys on se, että olen ollut alusta asti tässä prosessissa seuraamassa mitä tapahtuu, kiertänyt tilaisuuksissa. Näissä on selvästi tullut esiin, aikaisemmat esitykset on ollut se, että Jakomäen toisesta koulusta luovutaan, selvästi tullut esiin se, että Kristillinen koulu on kiinnostunut tiloista. Ei kai Kristillinen koulu voi vuokrata tiloja, jotka eivät ole vielä tyhjillään. Tämän toin esiin.

Me haluamme tällä meidän esityksellämme selvästi sanoa, että emme hyväksy sitä, että Jakomäen ala-aste ja yläaste, jommastakummasta rakennuksista tullaan luopumaan. Silloin kun on kysymys siitä, että kouluverkkoa supistetaan joistain tiloista luopumalla, jos siinä yhteydessä tuodaan tällainen esitys hallinnollisesta yhdistämisestä, niin totta kai se liittyy siihen, että myös tiloista ollaan luopumassa.

Herr ordförande, bästa fullmäktigeledamöter. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin ihan tällaisena yleiskommenttina tähän käytyyn keskusteluun, enkä nyt tarkoita vain tätä viimeistä keskustelua, mutta yleensä.

Tulee vähän sellainen tunne, että vaikka poliitikot ovat omilla päätöksillään, esimerkiksi myös kouluverkoston joskus luoneet, niin poliitikoilla ei olisi oikeutta tehdä siihen muutoksia, vaikka olosuhteet muuttuvat.

Valtuutettu Lipposelle - joka nyt ei, joka on paikalla. Anteeksi.

En ole aivan varma. Valtuutettu Lipponen puheenvuorossaan mainitsi kaksikielisistä kouluista. Enkä ole ihan varma, että tarkoittiko valtuutettu Lipponen koulurakennuksia vai oppilaitoksia. Mutta varmuuden vuoksi kommentoin molempia.

Täällä on joskus aikaisemminkin kaksikielisistä oppilaitoksista käyty keskustelua ja kun olemme ilmoittaneet, että - meidän ryhmämme puolesta - me pidämme ajatusta huonona, niin joskus on jopa sitten syytetty eristäytymisestä ja tämän tällaisesta.

Haluan nyt vaan todeta, että siitä ei todellakaan ole kyse. Emmehän me voi eristäytyä tässä kaupungissa, vaan se perustuu vakaumukseen siitä, että kaksikielinen oppilaitos on aina hyvin vaikea vähemmistökielelle, koska sillä on nyt jo vaikeuksia. Sen takia omat oppilaitokset ovat aivan ehdottomia.

Sitten, mitä kaksikielisiin rakennuksiin tulee ja mahdolliseen yhteistyöhön niissä, niin sellaisia kyllä on jo olemassa tässäkin kaupungissa useampia. Totta kai voi olla, että yhteistyötä voi ja pitää parantaa, mitä käytännön asioihin tulee. Mutta sellaisia on kyllä jo olemassa.

Herr ordförande.

Min egentliga kommentar till hela det här ärendet är kanske föga överraskande en detalj vad gäller det svenska skolväsendet och det gäller då placeringen av en högstadieskola i det s.k. norra distriktet som vi ju vet nu under Åshöjdens skola som finns där nedanför Borgbacken.

Det borde ju vara utom allt tvivel för den som har tittat på kartan att den högstadieskolan inte är placerad på rätt ställe vad gäller det s.k. elevupptagningsområdet. Det var ledamoten Arhinmäki som pratade om vilken betydelse för samhörigheten och också för kulturen som en skola har och det är det största och tyngsta argumentet just för att den skolan absolut borde finnas på ett annat ställe, betydligt längre norrut i Helsingfors. Det elevunderlag det gäller motsvarar i alla fall ett par små kommuners i det här landet så vi har flera av, så jag tycker att det räcker i och för sig som motivering.

Tyvärr har den diskussionen på vägen litet blivit mera invecklad eftersom den har blivit ganska mycket beroende av diskussionen kring ett visst utrymme eller en viss fastighet i Åggelby och på slutrakan också gällande de nuvarande utrymmena på Sturegatan och deras problem vad gäller inomhusluften där. Det var kanske inte bra att diskussionen blev alltför beroende av det för att det gäller som sagt en betydligt större principfråga. Nu har nämnden, först svenska sektionen och sedan nämnden stannat för en lösning vad gäller Åshöjden, att man återkommer till den frågan när dessa beslut, som i dag är mera konkreta, har fattats och vi har kommit till hösten. Egentligen borde den här frågan inte heller göras beroende av den eftersom det var också ett av argumenten för oss som jobbade före flyttning norrut. Att det här får då inte på något vis på den finska skolväsendets sida upplevas som att dom beslut som där fattas delvis görs för att man ska hitta ett utrymme för en svensk högstadieskola i norra Helsingfors, det var det aldrig frågan om.

För egen del så har jag faktiskt gärna sett ett beslut redan nu där det skulle ha stått klart ut att Åshöjdens högstadieskola flyttas norrut när en lämplig fastighet hittas. För ett par år sedan när man inledde beredningen så formulerade man sig att det flyttas om en lämplig fastighet hittas. Okej nu har vi det här beslutet och jag hoppas och vet och tror att vi kommer att återkomma till det väldigt snart.

Haluan kiittää valtuutettu Johanssonia mahdollisuudesta esitellä tätä ideaani, koska olen hyvin innostunut.

Eli suuri idea olisi tämä, että siirrettäisiin Helsingin saksalaisen koulun kielten opetuksen malli tähän meidän peruskouluumme, eli kouluun, ruotsinkieliseen kouluun otettaisiin myös suomenkielinen luokka tai muutama luokka, joiden oppilaiden opetus hiljalleen siirrettäisiin sitten ruotsin kielelle. Se toimisi aivan valtavan hienosti ja muutamassa vuodessa oppilaiden kielitaito ruotsista olisi jo äidinkielen tasoa. Eli tällä tavalla voitaisiin todellakin lisätä ruotsin kielen opetusta ja ruotsin kielen taitoa. Olen ymmärtänyt, että se on aika sellainen tärkeä kysymys myös meidän ruotsin kieltä puhuvalle väestölle.

Uskon, että suomalaisten lasten, suomea siis äidinkielenään puhuvien lasten vanhemmat olisivat erityisen innostuneita tällaisesta mahdollisuudesta kunnolliseen kielten opetukseen.

Ordförande.

Kiitos valtuutettu Lipposelle. Oli hieno saada kuulla hieman tarkemmin, mitä hän tässä ajoi takaa.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että ruotsin kielen opetuksen vahvistaminen on kansallinen intressi. Siihen minulla ei ole mitään sanomista. Mutta mikäli nämä ehdotukset kaksikielisistä ratkaisuista johtavat siihen, että ruotsinkielisiä kouluja käytetään ikään kuin täyttämään suomenkielisiä tyhjeneviä, niin silloin tiedämme, että vähemmistön suhteen ja varsinkin kaksikielisten lasten, ruotsinkielistä koulua käyvien kaksikielisten lasten suhteen heille se kielellinen ympäristö muodostuu liian vaikeaksi ja ruotsin kielen oppiminen vaikeutuu. Mutta tässä repliikissä esitetty malli siitä, että kielikylpyluokkia tai tavallaan näitä ruotsin kieltä käyttäviä suomenkielisiä luokkia, että näitä voitaisiin sijoittaa nimenomaan ruotsinkieliseen oppimisympäristöön, niin näitä asioita pitää tutkia.

Haluan muistuttaa valtuustoa myös siitä, että meillä on Helsingissä toimivia kouluja, joissa samassa kiinteistössä on suomen- ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Sinänsä ehkä yhteistyö näiden kesken ei ole sitä mitä voitaisiin aina toivoa, koska ollaan nimenomaan haettu ruotsinkieliselle lapselle sitä eheää kielellistä ympäristöä, jota he tarvitsevat. Mutta kyllä näitä kehityshankkeita pitää mielestäni kaikin puolin tutkia ja voidaan asioita myös miettiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen kaupunginhallituksen edustaja opetuslautakunnassa ja olen lautakunnan kanssa ollut tätä kouluverkkoasiaa käsittelemässä ja varsinkin niillä vierailuilla. Tosi monena aamuna on aloitettu sillä, että on käyty tutustumassa kouluihin ja koulutyöhön eri puolilla kaupunkia ja sitten osallistuttu erilaisiin keskustelutilaisuuksiin.

Niissähän on tullut selvästi ilmi, että sillä alkuperäisellä esityksellä vähän peloteltiin ihmisiä. Siinä ollut myöskin se hieno puoli, että kansalaiset ovat ja koulujen opettajat, oppilaat ovat aktivoituneet kertomaan siitä, että millaista koulutyötä tehdään eri puolilla Helsinkiä. Todella hienoja esimerkkejä on nähty ja hienoa koulutyötä on käyty katsomassa. Vaikka meidän tehtävä oli katsoa myöskin, että missä rakennuksissa toimitaan, niin kyllähän me olemme nähneet sitä opetustyötäkin. Sekin on ollut kaikin puolin mukava kokemus. Kaikki keskustelut vanhempien, opettajien ja koulujen johtokuntien kanssa ovat valottaneet tätä tilannetta monelta kantilta.

Yksi huomio siellä, mikä on tullut näillä vierailuilla, on tietysti se, että koulujahan on hirveän erilaisia ja hyvin erilaisissa tiloissa toimitaan ja eri aikakausilta, mutta että noin keskimäärin, ehkä sellaisena. Itse en ollut kuitenkaan ehkä ajatellut sitä niin, että aika vaatimattomissakin tiloissa toimitaan monessa paikassa ja että me tulemme tarvitsemaan jatkossa paljon remontteja. Nythän nämä opetuskiinteistöt ovat siirtyneet tilakeskukselle. Ja on otettava nyt tiukkaan seurantaan sitten se, miten saataisiin näitä remontteja ajoitettua.

Täällä on keskusteltu aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Siitäkin olen nähnyt niillä kouluilla kyllä hyvin erilaisia käytäntöjä. Niin kuin tänne on kirjoitettu, niin se tietysti tarkoittaa sitä, että ei ihan erikseen varata tilaa, jossa lukee ovella, että "tämä on aamu- ja iltapäivätoimintaan" pelkästään, vaan kaikkia tiloja käytetään tarkoituksenmukaisesti koko ajan. Minä en ole nyt ainakaan törmännyt suuriin ongelmiin siinä, etteikö ne aamu- ja iltapäivätoiminnat mahtuisi niihin tiloihin, mitä kouluilla on. Joka paikassa on pyritty se ratkaisemaan kuitenkin myönteisesti.

Se, mitä jatkossa tehdään, niin sehän tietysti koko tämän prosessin opetuksena pitäisi olla se, että on ihan selvää, että helsinkiläiset arvostavat erityisesti ala-astetta, mutta myös kokonaan koko koululaitosta sellaisena peruspalveluna, mikä halutaan pitää omalla alueella. Ja sitten myöskin, kyllähän siinä keskustelussa on tullut hirveän selväksi se, että koululla on paljon laajempi merkitys kuin se pelkkä oppilaitosmerkitys sillä alueella. Se on monesti vähän niin kuin sellainen yhteinen tila, missä harrastetaan kaikkea muuta ja se kokoaa koko yhteisöä ja jotenkin antaa leiman koko kaupunginosalle. Tätä asiaa pitää myöskin tarkastella siltä kannalta.

Sitten, kun täällä on nyt vähän intetty tästä hallinnollisesta yhdistämisestä, niin kyllähän näillä vierailuilla on myöskin niistä keskusteltu. Ja nyt kun tässä esimerkiksi tämä Jakomäki on ollut esimerkkinä, niin kyllähän siitä selvästi on rehtoreiden kanssa tästä puhuttu ja tämä esitys on tehty sen mukaisesti.

Mutta sen Jakomäen osalta, että miksi se on tällä listalla. niin se ei nyt perustu siihen. Kyllähän sitä keskustelua on käyty Kristillisestä koulusta, mutta se ei ole se tarkoitus ollut. Tässä lopullisessa esityksessä, että Jakomäen koulu on tällä listalla, tarkoittaa enemmänkin sitä, että kun tarkasteltiin sitä, että miltä alueelta kouluihin lapsia tulee, niin Jakomäessä se oli kuitenkin niin, että siellä käy paljon muualta lapsia. Syksyllä on tulossa erityisopetuksen kartoitus ja päätökset siitä, niin siinä yhteydessäkin varmaan sitten vähän selviää se, kuinka paljon oppilaita siellä sitten loppujen lopuksi on tulevina vuosina.

Kouluverkko kehittyy koko ajan. Me olemme tehneet siitä täällä valtuustossa päätöksiä. Kaupunginhallituksessa on jatkuvasti remonttiesityksiä ja muuta, ja nyt esimerkiksi opetuslautakunnassahan oli eilen Arabian peruskoulun laajennusesitys käsittelyssä. Tämä koulumaailma elää ja meillä rakennetaan hienoja uusia tiloja, mielenkiintoisia uusia tiloja. Ja täytyisi toivoa, että me vähitellen tästä seinäkeskustelusta pääsisimme keskittymään myöskin siihen, miten sitä opetusta ja opetuksen sisältöä kehitetään ja mihin niitä nyt kaikkia lisäresursseja, mitä tässä on yritetty haalia, niin mihin niitä kaikkia käytetään opetuksen parhaaksi ja helsinkiläisten parhaaksi.

Aluksi haluaisin kannattaa valtuutettu Luukkaisen tekemää pontta, jossa hän ehdottaa kaupunginvaltuuston edellyttävän, että selvitetään mahdollisuudet perustaa luontokoulu Santahaminan koulun yhteyteen.

Kannatan myös valtuutettu Miettisen tekemää pontta, jossa hän ehdottaa valtuuston edellyttävän, että kouluverkkotarkistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta varata asianmukaiset kerhotilat kaikille niille kouluille, joissa toteutetaan aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Lyhyesti sanoisin valtuutettu Lohen ponnesta, jossa hän sanoo, tai toivoo valtuuston edellyttävän, että tulevissa kouluverkkoratkaisuissa pyritään niille lukioille, jotka vielä toimivat yhdessä peruskoulun kanssa, järjestämään oma rakennus, niin sanoisin sillä tavalla, että tässä ehkä kyllä on ihan kaunis ajatus taustalla, mutta kannattaa ottaa huomioon se, että joskus yläasteikäisten toimiminen samassa tai opiskeleminen samassa rakennuksessa lukioikäisten kanssa voi olla ihan hienokin asia ja toisaalta voi olla erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten koululaiset 1-luokasta lukioikään saakka voivat toimia samassa rakennuksessa ja on jopa tässäkin kaupungissa raivokkaasti sellaista koulua puolustettu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Helsingissä käytössä oleva sisäisen vuokran maksun käytäntö on osoittanut kouluverkon kehittämisen kannalta osin hyvin ongelmalliseksi. Sisäinen vuokra tekee kaupungit kulut läpinäkyviksi niin kauan kuin kukin hallintokunta saa budjettiinsa sen rahan, jonka se vuokran maksuun tarvitsee. Jos kaupunki vaatii opetustoimea maksamaan vuokran lisäksi kiinteistövirastolle ylimääräistä rahaa, jotta se voisi täyttää ns. tuottotavoitteensa, ei kaupungin tarkoitusta asukkaan ja veronmaksajan näkökulmasta ole ymmärretty oikein. Siksi onkin erittäin hyvä, että kaupunginhallitus viime kokouksessaan päätti tehdä vuokran tuottovaatimuksen suojeltujen koulurakennusten kohdalla harkinnanvaraiseksi. Kiitos kaupunginhallitukselle.

Suuri osa Helsingin kouluista on vanhoja 1950 - 1960-luvuilla rakennettuja kouluja, jotka nyt yhtä aikaa ovat tulleet remontti-ikään. Ne on korkea aika remontoida jo terveydellisistäkin syistä. Monien koulujen sisäilma on heikko. Remontteja on lykätty liian pitkälle.

Remonttikustannusten myötä opetustoimen kouluistaan maksamat vuokrakulut nousevat koko ajan. Alati nousevien remonttikustannusten vuoksi opetustoimen on mahdotonta saada kiinteistökulujaan alemmas, vaikka opetustoimen vastuulliset virkamiehet ovat tähän pyrkineet esittäessään lakkautettavaksi juuri remontin tarpeessa olevia kouluja, kuten esimerkiksi Roihuvuoren ala-astetta ja aikaisemmin myös Herttoniemen ala-astetta.

Kouluverkkotarkastelussa Herttoniemen ala-asteen ja Roihuvuoren koulun kohdalla ongelmalliseksi koitui se, että molemmat ovat suojeltuja arvorakennuksia. Ne on pakko remontoida ja pitää kunnossa, olivat ne sitten koulukäytössä tai eivät. Mitään säästöä ei tule niin kauan, kun kouluille ei keksitä muuta kaupunkilaisia paremmin palvelevaa käyttöä. Mikäli kyseessä on suojeltu koulurakennus, tilan muuttaminen vuokraajalle tai ostajalle sopivaksi tai rakennuksen purkaminen voi olla lähes mahdoton tehtävä.

Tilan käytön tehostamiseksi täytyy jatkossa kehittää muitakin tapoja kuin lähikoulujen lakkauttaminen.

Olen siksi hyvilläni opetuslautakunnassa tekemästämme päätöksestä, jonka mukaan päivähoidon hallinnon siirtämistä opetustoimen alle tullaan selvittämään. Hallintokuntien väliset rajat kun ovat Helsingissä uskomattoman korkeita, on luotava erilaisia tapoja kehittää hallintokuntien välistä yhteistyötä. Päivähoidon siirtäminen opetustoimen alle tekee helpommaksi suunnitella koulutilat jo alun perin sellaisiksi, että yhteistyötä voidaan tehdä nykyistä paremmin 1- ja 2-luokkien ja päivähoidon kanssa. Samalla voidaan helpottaa myös iltapäivähoidon järjestämisen toteuttamista.

Päiväkotitoimintaa voidaan sijoittaa kouluun vain, jos koulutilat ja piha siihen sopivat. Tämän kouluverkon kohdalla pystyttiin kaksi koulua säästämään nimenomaan sillä, että niiden tiloihin päätettiin sijoittaa päiväkotitoimintaa. Näin oli Kallion ala-asteen kohdalla, jonka tiloihin muuttaa lähistöllä toimiva päiväkoti sekä Montessori -painotteisen Herttoniemen ala-asteen kohdalla, jonka tiloihin palaa aikaisemmin koulurakennuksessa toiminut Montessori -päiväkoti.

Kouluverkon kohdalla tulee havainnolliseksi se, ettei minkään rootelin ole järkevää laskea kulujaan vain oman hallinnon alansa puitteissa, vaan kustannusten tai säästöjen arviointi on tehtävä koko kaupungin näkökulmasta. Mm. tästä syystä päädyimme opetuslautakunnassa sille kannalle, että puolustamme Roihuvuoren ala-asteen säilymistä koulukäytössä.

Vanhojen koulurakennusten kunto ei saa liikaa ohjata kouluverkon suunnittelua. Kaupungin kokonaisedun kannalta on usein parempi, että koulurakennukset pysyvät niille suunnitellussa käytössä.

Koululaisten etu on se, ettei kouluverkkoa suunnitella pelkästään laskennallisten väestöennusteiden pohjalta. On katsottava alueella asuvien kouluikäisten lasten määrää. Uusien jättikoulujen luomista ei pidä hyväksyä. Esimerkiksi Roihuvuoren, Haagan ja Pukinmäen ala-asteen koulujen kokonaan lakkauttaminen olisi johtanut liian suurien koulujen perustamiseen. Liian isossa koulussa oppilaan tuntemus heikkenee ja oppilashuolto kärsii. Helsingillä pitää olla varaa myös pieniin kouluyksiköihin, sellaisiin kuin esimerkiksi Tapanilan Veljestenpihan koulu.

Ikäluokkien pieneneminen tulee nähdä myös tilaisuutena pienentää ryhmäkokoja. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Koulujen yhdistämiset eivät saa johtaa luokkakoon kasvamiseen.

Olen hyvilläni siitä, että kaupunginhallitus on budjetissaan myöntänyt varat aikaisemman valtuuston tekemien tuntikehysleikkausten purkamiseen ala- ja yläluokkien kohdalla. Niin kauan kun opetuksen ryhmäkokoa ei ole säädetty lailla, on kaupungin velvollisuus huolehtia siitä, että opetustoimelle varataan riittävät resurssit opettajien palkkaamiseen ja ryhmäkokojen pitämiseen sopivina.

Lopuksi haluan kiittää opetuslautakunnan kollegoja hyvin sujuneesta yhteistyöstä tämän kouluverkkokäsittelyn kohdalla.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kanssavaltuutetut.

Haluan ensinnäkin kannattaa valtuutettu Koskisen kaikkia kolmea pontta, jotka käsittelevät koillisen Helsingin mahdollisesti lopetettavien koulujen koulukiinteistöjen jatkokäsittelyä.

Kuten ollaan tästä välillä kiivaaksikin käydyssä keskustelussa huomattu, että tämän kouluverkkokeskustelun Akilleen kantapää on nimenomaan Jakomäen ala-asteen ja yläasteen hallinnollinen yhdistäminen sekä Pukinmäen koulun mahdollinen lopettaminen.

Koillisessa Helsingissä väestöennusteet ovat aikaisemminkin heittäneet häränpyllyä. Tämä tiedetään ja nähdään jo nyt päivähoidon puolella. Meillä on lopetettu monia päiväkoteja. Tälläkin hetkellä on lakkauttamisuhan alla. Mutta lapsiväestö onkin kääntynyt nousuun ja päätöksiä on jouduttu perumaan.

Siksi haluankin vielä vedota - niin kuin täällä valtuutettu Kalimakin sanoi - että näiden koulujen toteuttamisen yhteydessä vielä tarkistetaan, laitetaanko ne täytäntöön, koska aivan hulluahan on, että vaikka nyt tässä paketissa päätämme, että arvioimme, niin jos väestöennusteet ovatkin muuttuneet 2008, niin niitä sitten ei toteutetakaan.

Ja kuten sanoin, niin valtuutettu Arhinmäen esityksessähän kiteytyy juuri tämän esityksen heikkous. Mutta koska tämä on iso paketti, enkä usko, että se vastaehdotus tulee menemään läpi, niin haluankin painokkaasti puhua juuri näiden koulujen puolesta.

Tämän prosessin aikana olemme kaikki huomanneet, että vaikka me haluamme säästää seinissä, niin seinät ovat muodostuneet monen koulun osalta laaduksi. Koko kylä kasvattaa. Se on hieno asia. Yhteisöllisyys on korostunut monessa lähiössä. Meidän lähiömme ovat meidän kirkonkyliämme.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Koulu- ja oppilasverkoston tarkistaminen perustuu Helsingin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. Niistä erittäin tärkeänä mainittakoon alueellinen tasapuolisuus koulutuspalveluissa ja tiloissa.

Kaupunki on linjannut ja myös kouluverkkotarkistuksessa on otettu huomioon toisen asteen oppilaitosten mahdollisuus toimia omissa tiloissaan mahdollisuuksien mukaan.

Näihin seikkoihin vedoten haluan tuoda esiin tilanteen Vuosaaressa, jossa ison ja oppilasmäärältään kasvavan alueen ainoa lukio jakaa rakennuksen 400 oppilaan yläasteen kanssa. Kaupungin linjaukset eivät toteudu näin näiltä osin, kuten lautakunnan puheenjohtaja valtuutettu Nurmela aikaisemmin mainitsi.

Muutama pointti siitä, miksi lukiot sitten tarvitsevat oman rakennuksensa.

Peruskoulun ja lukion opiskelu poikkeaa toisistaan huomattavasti. Näiden asteiden yhdistäminen luo käytännön arkeen eriasteisia ongelmia. Itse opetan molemmissa kouluissa, sekä yläasteella että lukiossa, eli käytännön kokemusta on jo kahdeksan vuoden ajalta.

Esimerkiksi välituntien ja oppituntien päällekkäisyys melutekijöineen, koeviikkojen ja ylioppilaskirjoitusten järjestelyt sekä yleinen tilan ahtaus ovat konkreettisesti eniten ongelmia tuottavia tekijöitä isossa, Vuosaaren tapauksessa noin tuhannen henkilön yksiköissä. Eri asia olisi, jos tilaa olisi enemmän, jolloin yläaste ja lukio voisivat olla vaikka eri kerroksissa tai eri siivissä, jolloin luokkaopetuksen tilat eivät olisi samoilla käytävillä ja aiheuttaisi näitä edellä mainittuja ongelmia.

Vuosaaren lukiossa alkaa syksyllä 2007, tulevaa satamaa silmällä pitäen, logistiikkapainotus. Yhteistyötä tehdään Helsingin kauppakorkean kanssa, ja opettajat ovat motivoituneita opettamaan uusia kursseja. Tämä tarkoittaa myös tarvetta atk-tilojen lisäämiseen, sillä kurssien opetus tapahtuu pääosin tietokoneiden parissa. Tällä hetkellä tietokoneita ei pystytä lisäämään, koska ei ole tiloja, mihin niitä sijoitettaisiin. Huoli kohdistuu myös koulupsykologipalvelun saamisesta Vuosaareen. Tällä hetkellä työtilaksi pitäisi raivata maantieteen karttavarasto, joka on toiminut myös opettajien työtilana, jos halutaan, että psykologi saisi omat työtilansa koulusta.

Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten haluan vahvistaa kaupungin linjausta ja teenkin seuraavanlaisen toivomusponnen, eli

hyväksyessään kouluverkon tarkastamisesityksen vuosina 2008 - 2010 kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluverkkoa pyritään edelleen kehittämään koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti niin, että toisen asteen oppilaitoksilla on mahdollisuus toimia omissa rakennuksissaan.

Sellainen vain jäi tässä aprikoimaan, että jos yhdessä koulussa tilan ahtautta, niin ei siitä kannattaisi tehdä mielestäni tällaista periaatepäätöstä, etteikö lukio ja yläaste voisi olla samassa tilassa ja samassa rakennuksessa. Minulla on hyviä kokemuksia omasta koulustani, jossa nämä luokka-asteet olivat yhdessä ja me olemme täällä myöskin Yhtenäiskoulu -ajatusta puolustettu toisaalla.

Mielestäni on aivan absurdia, että me lähdemme tässä kohtaa miettimään, että niiden pitäisi olla asiallisesti eri rakennuksissa, kunhan kaikille on vaan asialliset koulutilat ja laajenemistarpeet otetaan huomioon ja erikoisluokat ja muut sellaiset. Täällä oli valtuutettu Lohellakin muistaakseni sensuuntainen ponsiesitys.

Hiukan varoittaisin siitä, koska silloin päädytään helposti taas tilallisesti epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Itse ajattelen, että pedagogisesti se on yläastelaisille hyvä, että he näkevät vanhempiakin oppilaita siinä vieressä, ihan sen takia, että on sitten vähän ikään kuin vakiintuneempaakin jengiä. Se on se yläastenuoriso kuitenkin sillä lailla ikään kuin eniten itseään etsivässä vaiheessa niin sanoakseni. En ymmärrä, miksi ne pitäisi panna niin kuin eri kattiloihin, suoraan sanoen.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat.

Jatkan siitä mihin valtuutettu Rantanen jäi.

Olen täydellisesti samaa mieltä siitä, että oppilaiden kannalta voi olla ainoastaan hyväkin, että he toimivat, yläasteikäiset ja lukiolaiset samoissa rakennuksissa ja ovat yhteisillä välitunneilla. Jos ajattelee juuri tuota valtuutettu Rantasen tuomaa pointtia, että yläastelaiset voivat pysyä ehkä vähän rauhallisempina, kun vanhempia oppilaita on siellä, niin myös ehkä lukiolaisten kannalta voi ajatella, että he eivät sitten ole liian aikuisia siinä vaiheessa, kun ollaan vielä yläastelaisten kanssa samoissa tiloissa.

Ja sitten sellainen asia, en ole tästä ihan varma, mutta käsittääkseni opetuksen suhteen myös on hyvin paljon synergiaetuja siinä, että yläaste ja lukio toimivat samassa. Esimerkiksi kielten opetuksen kannalta. Mutta voi toki korjata, jos olen väärässä.

Puheenjohtaja.

Jo voin korjata edellisiä puheenvuoroja siinä, että näissä kouluissa ainakin, missä itse olen työskennellyt, niin opettajat ovat lähestulkoon, liikunnan opettajia lukuun ottamatta, omia molemmissa kouluissa, eli kovin paljon ei käytetä, että ne tunnit tulevat täyteen isoissa yksiköissä myöskin, että eri tilanne on siinä, että jos on pieni yläaste ja pieni lukio yhdessä.

Ja minä periaatteessa en missään nimessä vastusta sitä, etteikö yläaste ja lukio olisi samassa rakennuksessa. Eihän yläasteen opetus tai yläasteen oppilaat siitä kärsi. Se on nimenomaan heille hyvä asia, että siellä on vanhempia opiskelijoita, mutta nimenomaan lukiopuoli kärsii siitä, että on meluisaa ja on koeviikkoja, jolloin pitäisi saada rauhassa kirjoittaa kokeita ja muuta. Ja kun yläastelaiset nyt ovat hieman vilkkaampia kuin lukiolaiset, niin ymmärrettävästi siellä ei ole niin rauhallista. Ja on myös lukioille imagokysymys. Jos kaupunki on linjannut, että on omat rakennukset, niin sitten on osa lukioissa, joissa ei ole omaa rakennusta, niin se on myös imagollinen kysymys houkuttelevuuden kannalta. Valitettavasti näin se on, eli lukiolaiset haluavat mieluummin sellaiseen kouluun, mikä on vain lukiolaisille tarkoitettu.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt täytyy sanoa tähän, että ne, jotka ovat käyneet koulua, lukiota, oppikoulua kymmenen, kaksikymmentä vuotta tai vielä kauemmin, ovat kaikki käyneet sellaista koulua, jossa oli vähintään kahdeksan ikäluokkaa samassa rakennuksessa.

Nyt kuitenkin lainsäädännöllisesti se peruskoulu ja lukio, niillä on oma lainsäädäntö, joka eroaa toisistaan. On monia pedagogisia ratkaisuja, jotka ovat näissä eri koulumuodoissa erilaiset. Tästä johtuen tulee hyvin paljon erilaisia hankaluuksia. Siellä on kaksi rehtoria, joitten pitää jatkuvasti neuvotella tilojen käytöstä. Esimerkiksi juuri hiljaisuuden järjestäminen ylioppilaskirjoitusten ajaksi on erittäin ongelmallista. Näin ollen Helsingissä on tehty periaatepäätös siitä, että pitäisi järjestää asiat niin, että lukiolla on oma rakennus. Korostan, että näin on jo tehty kahta lukiota lukuun ottamatta, jotka joutuvat toimimaan samoissa tiloissa peruskoulun kanssa. Ne kaksi ovat Alppila ja Vuosaari ja sitten Yhtenäiskoulu, josta puheenvuorossani totesin, että se on sillä idealla toimiva, että siellä koulutetaan lapset 1-luokasta ylioppilaaksi.

Näin ollen sanoisin, että minulla on kokemusta koulusta, jossa on kaksi rehtoria ja kaksi koulua. Sillä kokemuksella sanoisin, että tällaiset järjestelyt, että lukioilla on omat rakennuksensa, ovat aivan välttämättömiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsinkiläiset ovat viime syksystä alkaen keskustelleet Helsingin kouluverkosta ja sen kehittämisestä. Konsultin tekemä selvitys viime marraskuulta ja opetusviraston keväiset esitykset ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua kaupungin asukkaiden keskuudessa.

Opetuslautakunta on kuunnellut kaupunkilaisia ja tämä näkyykin tässä esityksessä, joka meillä on käsillä. Esimerkiksi Tapanilan ala-asteen Veljestenpihan sivupiste, Konalan ala-asteen sivukoulu sekä Jakomäen ja Santahaminan ala-asteen koulut saivat jatkoajan. Myös Yhtenäiskoulun ja Roihuvuoren ala-asteen Vuorenpeikontien koulun lakkauttamisaikeet on tyrmätty.

Keskustaryhmä tulee hyväksymään esitetyn kouluverkkopäätöksen. Sen sijaan suomenkielisessä jaostossa jo tehty Haagan peruskoulua koskeva päätös oli mielestämme huonosti perusteltu ja myös se, että Vuosaaren lukio ei saanut suunnitelmassa omaa rakennusta, oli meille pettymys.

Niin Haagassa kuin Vuosaaressa ja monella muulla alueella on perinteisesti hyvämaineiset ja yhteisölliset koulut. Se on usein yksi syy, miksi perheet haluavat muuttaa alueille. Koulujen merkitys asuinalueille tulee ottaa huomioon, kun kouluverkkoa rakennetaan kaupungissa.

Hyvä ja laaja kouluverkko on nähtävä yhdeksi Helsingin parhaimmista kilpailuvalteista. Lasten ja koululaisten määrä kaupungissamme vähenee ja tämä tietysti asettaa tietyt raamit kouluverkon kehittämiselle. Kattavilla kouluverkoilla ja hyvillä kouluilla on uskomattoman tärkeä merkitys, kun ihmiset ja perheet tekevät päätöksiä asuinpaikasta.

Kouluverkon kehittämislinjauksissa on, että toisen asteen oppilaitokset toimivat mahdollisuuksien mukaan omissa rakennuksissaan, kuten äskeisessä keskustelussa todettiin. Tätä linjausta ei ole pystytty, tai mahdollista toteuttaa kaikilla alueilla nyt tämän kouluverkkosuunnitelman suunnitelmassa. Näin on esimerkiksi Vuosaaressa, jossa yläaste ja lukio ovat samassa rakennuksessa ja näin on myöskin Alppilassa.

Oli miten oli mitä ajatellaan tämän hyvyydestä, mutta tästä seuraa kuitenkin, on seurannut Vuosaaressa ongelmia, kun peruskoulu ja lukio ovat yhdessä ja opiskelu on erilaista. Nämä ongelmat ovat konkretisoituneet Vuosaaren lukion ja Tehtaanpuiston yläasteella valtuutettu Sydänmaan esittämällä tavalla.

Vuosaaressa yleinen tilan ahtaus on tosiasia. Meluhaitat, kun välitunnit ja oppitunnit ovat päällekkäin, on tosiasia. Näistä tietysti varmaan kärsivät enemmän lukiolaiset. Konsulttiselvityksessä lähdettiinkin Vuosaaren osalta siitä, että lukio saisi omat tilansa, mikä ei toteutunut.

Lukio on Vuosaarelle ja koko Itä-Helsingin kehittämiselle tärkeä. Alueen vetovoimaa kehitetään myös lukiokoulutusta kehittämällä.

Kannatan valtuutettu Sydänmaan hyvin perusteltua pontta, jossa edellytetään kouluverkon kehittämistä edelleen niin, että toisen oppilaitoksilla on mahdollisuus toimia omissa rakennuksissaan.

Rouva puheenjohtaja.

Haluan aluksi antaa tunnustuksen opetuslautakunnan puheenjohtaja Nurmelalle ja lautakunnan ja sen jaostojen kaikille jäsenille. Tämä toiminta tässä asiassa on osoittanut huomattavaa siviilirohkeutta. Tässähän on vakoiluterminologiaa lainatakseni jouduttu jättämään virkamiehiä kylmään. Että kiitos hyvästä työstä.

Tuen myöskin opetuslautakunnan puheenjohtaja Nurmelan ajatusta siitä, että jatkossa kannattaa haukata vähän pienempiä paloja, elikkä vuosittain säädellä tätä kouluverkostoa, ettei tukehdu liian isoon palaan.

Sitten yksi kysymys. En tee mitään ponsia, mutta esitän harkittavaksi yhtä menettelytapaa, kysymystä.

Tässä on paljon keskusteltu, mistä se konsulttiselvityksen tilaus lähti. Asiakirjoissa todetaan, että opetusvirastosta se lähti. Se oli poliittisesti hiukan epärealistinen.

Ja nyt siteeratakseni valtuutettu Koskista, tässä on byrokratia ollut saavutettavaan etuun nähden tarpeettoman suuri, elikkä juuri konsulttiselvityksen alas ampumiseen on mennyt tarpeettoman paljon inhimillistä työpanosta ja ruutia.

Jatkossa näkisin mielelläni, että hankintavaltuuksia tarkistetaan sen verran, että konsulttiselvitysten tilaamiseen tarvitaan poliittisen tason päätös, lähinnä lautakunnan taikka vastaavan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aikaisemmassa opetuslautakunnassa toimineena haluan myös kiittää opetuslautakuntaa erinomaisen kärsivällisestä ja perusteellisesta päätöksentekotavasta tämän kouluverkkoesityksen suhteen.

Tulevaisuutta varten ajatellen ja ehkä vähän edelliseen puhujaan viitaten toivon todellakin, että enää koskaan ei toimita niin, että lautakunta ei tiedä, että virasto on tehnyt näin isosta selvityspyynnön tai teettää konsulttiselvityksen ja että suunnilleen ollaan tilanteessa, että lautakunnan jäsenet saavat lehdestä lukea selvityksestä. Tällaista poliittista kulttuuria ei voida tällaisten isojen asioiden kanssa harrastaa.

Sitten ihan pari konkreettista asiaa, mihin jatkossa toivon, että kiinnitetään erityistä huomiota.

Yksi asia on ikuisuuskysymys eli tilojen muunneltavuus.

Sekä perusparannusten että uudishankkeiden yhteydessä pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota, että tiloja voidaan käyttää paitsi ehkä harrastustoimintaan, että myös jälkikäytössä myöhemmin, kun koulutoiminta loppuu, erilaiseen toimintaan tai monipuoliseen toimintaan. Se on asia, mikä ei vielä toistaiseksi mielestäni oikein toimi.

Toinen asia on se, että nyt kun näitä joitain kiinteistöjä, näitten kiinteistöjen jatkokäyttöä pohditaan, täytyisi erityisesti myös huomioida esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen valmisteilla oleva tilastrategia ja miettiä, millä tavalla nuorisotoimi voisi mahdollisesti olla osallinen tai millä tavalla nuorisotoimi voisi joitain kiinteistöjä mahdollisesti käyttää.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.

Olen saanut osallistua kouluverkkotarkasteluun opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajana. Tosin, kun kuuntelin valtuutettuja Hakanen ja Arhinmäki, niin en ihan tiedä, olenko ollut samassa prosessissa mukana.

Mutta opetuslautakunta on kuitenkin kouluverkkopäätöksensä tehnyt. Ja tällä kertaa on otettu huomioon mm. lähikouluperiaate, koulutien turvallisuus, opetussuunnitelmien jatkuvuus ja koulurakennuksen kunto.

On ilahduttavaa, että tällä päätöksellä ei vaaranneta Helsingin oppilaiden koulutien turvallisuutta, eivätkä toisaalta myöskään koulumatkat varsinaisesti pitene. Myönteistä on myös se, että tilojen käytön tehostamista on pohdittu yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Yhteistyötä kunkin alueen muidenkin toimijoiden kanssa voitaisiin kuitenkin jatkossa tilakysymystenkin osalta syventää.

Alueiden palvelujen tarve on erilainen sen mukaan, onko asujaimisto nuorta vai vanhenevaa ja palvelutarjonnan pitäisi sopeutua tähän. Useinhan onkin puhuttu siitä, että päiväkotien ja koulujen pitäisi olla pyörillä.

Kouluverkkotarkastelun toteuttamista on syytä kehittää. Niin kuin aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esiin, kouluverkko ei ole koskaan valmis, vaan sitä on jatkossakin muokattava asukkaiden rakenteen muutoksen mukaan eli joitain kouluja rakennetaan, niin kuin koko ajan tälläkin hetkellä tehdään ja sitten toisaalta joitain kouluja voidaan sitten lakkauttaa tai tiloja käyttää muihin tarkoituksiin. Tarkistuksia on joka tapauksessa tehtävä jatkuvasti.

Sen sijaan, että pyrittäisiin ratkaisemaan koko Helsingin kouluverkon tilanne kerralla vuosikausiksi eteenpäin kulloistenkin ennusteiden perusteella, verkkoa voitaisiin tarkistella pienempinä paloina luonnollisena osana vuosittaista koulutyön suunnittelua. Tämä varmistaisi myös sen, että kunkin yksittäisen koulun tilanteeseen ja erityispiirteisiin voidaan prosessin aikana kiinnittää riittävästi huomiota, ainakin paremmin kuin silloin, kun pyritään tekemään isoja ratkaisuja kerralla.

Kouluverkkotarkastelussa olisi hyvä edetä mieluummin alhaalta ylöspäin kuin ylhäältä alaspäin. Tarkastelu on tarkoituksenmukaista aloittaa paikan päällä niillä alueilla, joilla oppilasmäärät vähenevät. Näin saadaan alueen eri kouluilta näkemyksiä siitä, miten vähentyneiden oppilasmäärien aiheuttama tilanne saataisiin parhaiten korjatuksi.

Täällä mainittiin "timantti -malli" aikaisemmin. Mielestäni kansalaisia hyvin edustavat vanhempainyhdistykset ja johtokunnat, joita olisi hyvä kuulla jo ihan suunnitelmien alkuvaiheessa. Olennaisen tärkeää on se, että koulujen rehtoreilla ja johtokunnilla ja myöskin vanhempainyhdistyksillä on aikaa vakuuttua hallinnollisten yhdistymisten tai koulutilojen yhdistämisen toteuttamiskelpoisuudesta. Silloin he kykenevät rauhoittamaan myös oppilaiden vanhempia. Tästä on hyviä kokemuksia niin tältä kuin edelliseltäkin kouluverkkokierrokselta. Eli jos rehtori ja johtokunta ovat vakuuttuneita siitä, että joku ratkaisu toimii, niin se hyväksytään sitten muutenkin paremmin.

Tämänkertaista kouluverkkotarkastelua on tehty opetuslautakunnassa sekä paperi- että jalkatyönä. Päätösten toteuttamiskelpoisuus on varmistettu paikan päällä. Monissa tapauksissa tilojen riittävyys on selvitetty lisäksi pohjapiirustuksissa, joissa on selvitetty jokaisen luokkatilan viikkotuntimäärä.

Kun rahaa halutaan siirtää seinistä opetuksiin, on seiniäkin jätettävä sen verran, että koulu saa riittävästi luokkatilaa, jotta kyetään perustamaan pienempiä opetusryhmiä. Tämä toteutuu opetuslautakunnan päätöksessä.

Valtuutettu Kalima oli tuossa aikaisemmin huolissaan Pukinmäen tilanteesta.

Siellähän on tämä liikuntapainotteisuus. Se on pyritty tässäkin päätöksessä turvaamaan sillä tavalla, että tiloja saadaan lainaksi Soinisen koululta, joka on käytännössä toisella puolella tietä, puolitoista päivää viikossa. Se riittää siihen, että siellä saadaan tämä liikuntapainotteisuus jatkossakin säilytettyä. (Välihuuto!) No hyvin lähellä, sanotaan näin. (Välihuuto!) No aika lähellä joka tapauksessa.

Tässä viittaus oli myöskin yksityiskouluihin.

Se on jännä, että silloin, jos ei ole mitään ajateltu suunniteltavaksi tyhjän tilan sijalle, silloin sanotaan, että onpa typerää lakkauttaa kouluja, kun ei tiedetä mitä siihen tulee tilalle. Mielestäni on myöskin luonnollista miettiä, mitä siihen voisi tulla tilalle siinä tapauksessa, että koulu lakkautettaisiin, silloin jos sellaista edes virastossa pohditaan.

Kun paikalla on tänään sitten yleisössä keskustelua kuuntelemassa, niin opetusvirastossa kouluverkkotarkasteluun työtuntejaan laskematta ja virka-aikaa katsomatta osallistuneita virkamiehiä ja toisaalta myöskin aktiivisia vanhempia, jotka ovat olleet mukana tässä apuna ja tietoja antamassa, niin haluan lopuksi kiittää lämpimästi teitä kaikkia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Eilisen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiskokouksen jälkeen en ole enää, tai pitäisikö sanoa edelleenkään vakuuttunut siitä, että tulevien uusien maahanmuuttajien määrä on otettu huomioon Helsingin kouluverkon tarkastamisen yhteydessä.

Eilisen kokouksen aineistossa olleessa pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksessä vuosille 2015 - 2025 mainitaan nimittäin, että tulevien maahanmuuttajien määrää ei ole Suomessa aiemmin ennustettu. Samaisessa selvityksessä visioidaan pääkaupunkiseudulle merkittävää maahanmuuttoa ulkomailta. Pidän tätä visiota hyvinkin realistisena.

Suomeen ulkomailta esimerkiksi työn perusteella muuttavat sijoittuvat useimmiten ihan tavallisiin töihin ja muuttavat useimmiten asumaan lähiöihin ja uskoakseni he haluavat myös laittaa omat lapsensa alueen lähikouluihin.

Kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemiä kahta vastaehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Valtuutettu Bogomoloff tässä totesi, että anna kuulua niin, että kaikki kuulee. Toivon mukaan.

Ensiksi teen, ettei mitään jää unohduksiin, vastaesityksen.

Sivulle 153 ja siinä kohta 6, esitän, että tämä kohta hylätään.

Siis sivu 153 ja sieltä kuudes kohta, jossa puhutaan Ala-Malmin ala-asteen koulun, Kirkonkyläntie 17, ja Malmin yläasteen koulu, Talvelantie 1, yhdistetään hallinnolliseksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Tämän kohdan esitän hylättäväksi.

Hyvät valtuutetut.

Tämä kouluasia on todella iso asia ja tämän myötä, jos tähän päätökseen mennään, mitä nyt sitten kaupunginhallitus ja opetuslautakuntakin on esittänyt, niin kyllä kaupunki saa siinä yhteydessä muuttaa omia puheitaan siten, että enää me emme voi puhua mistään lapsiystävällisestä kaupungista, vaan silloin pitää tuoda nimenomaan eurot kaikissa asioissa ja ajatteluissa vahvasti esille ja palauttaa tämä jatkuvasti mieliin, mitä me tänään olemme päättämässä.

Koulu on ollut monelle asukkaalle hyvin tärkeä, että se on mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, jossa he asuvat. Tämän vuoksi, jos me näin toimimme kuin nyt listalla teksti kuuluu, niin tällaisten koulujen lähellä oleminen poistuu ja monelle koululaiselle koulumatka tulee oleellisesti nykyisestä kasvamaan ja se tuo tullessaan vaaratekijöitä, jotka liikenne aiheuttaa.

Se ei ole mielestäni sen kummemmin kaupungin johdon kuin meidän valtuutettujenkaan näkemyksen mukaista toimintaa. Mutta kun on otettu nämä eurot kaikessa ajattelutavassa lähtökohdaksi, niin tämänkaltaiseen ratkaisuun hyvin äkkiä päädytään.

Mielestäni tässä olisi paljon muitakin kohtia, jotka olisi syytä hylätä kuin tämä kohta 6, mutta jätän tällä kertaa sen tähän. Toivon, että muut tekevät sitten vielä lisäesityksiä.

Joten arvoisa puheenjohtaja, tyydyn tähän tällä kertaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Ensinnäkin haluan kannattaa valtuutettu Kaunolan äsken esittämää vastaehdotusta Malmin koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä.

En halua tässä sen kummemmin lähteä toistamaan kaikkea edellä sanottua, mutta haluan tuoda hiukan esiin kritiikkiä tätä ehdotuksen taustalla olevaa selvitystä kohtaan.

Mielestäni on aika käsittämätöntä, että kaupunki teettää noin heikkotasoisia selvityksiä ja vieläpä päättäjien niitä tilaamatta.

Selvitys ei kerta kaikkiaan vakuuttanut ja antaa tekijöistään varsin epäammattimaisen kuvan. Syntyy suorastaan sellainen vaikutelma, ettei näillä laatijoilla olisi lainkaan riittävää taustaa tutkimusten tai selvitysten teosta. Aika pelottavaa, että tällaista selvitystä ollaan käyttämässä päätöksenteon pohjana.

Jo selvityksessä esitettyjen lukujen tarkkuus oli käsittämätön. Eihän vuosikausien aikavälillä voi mitenkään tehdä päteviä väestöennustuksia yhden oppilaan tarkkuudella taikka budjettivaikutuksia ennustaa yhden euron tarkkuudella, niin kuin tässä selvityksessä oli tehty.

Selvityksessä ei myöskään oltu lainkaan huomioitu koulujen erityispiirteitä, mistä kertoo mm. oman entisen kouluni Yhtenäiskoulun sisällyttäminen alkuperäiseen esitykseen. Myöskään vaikkapa rakennusten suojelua ei ollut huomioitu, kun lakkautettavaksi ehdotettiin kouluja, joiden rakennuksia ei edes voi siirtää muuhun käyttöön kuin kouluksi. Onneksi suurin osa näistä pahimmista ehdotuksista karsiutui matkan varrella.

Mutta silti toivoisin, että jatkossa kaupunki kiinnittäisi jo etukäteen paremmin huomiota selvitysten laatuun, laatijoiden ammattitaitoon sekä siihen, että niissä huomioidaan kaikki keskeiset näkökohdat ja ennen kaikkea tietysti sen, että päätöksentekijät olisivat tällaisten selvitysten takana eli että ne haluttaisiin teettää.

Lopuksi vielä kommentti valtuutettu Lohen ponteen.

Entisenä yhtenäiskoululaisena en voi mitenkään pitää yleispätevästi hyvänä periaatteena, että lukio ja peruskoulu toimisivat eri tiloissa, pikemminkin näkisin niin, että Yhtenäiskoulun periaatetta yhteisistä tiloista voisi soveltaa laajemminkin. Ja voin todeta, että niissäkin oloissa sai ihan rauhassa kirjoittaa ylioppilaaksi.

Puheenjohtaja.

Sain valtuutettu Kajoksen puheenvuorosta sellaisen käsityksen, että hän ajattelisi, että tämä meidän lautakuntamme esitys pohjautuisi siihen konsulttiselvitykseen.

Mutta näinhän ei itse asiassa ole, vaan kaupunginhallitushan käsitteli sitä Netefektin selvitystä ja totesi, että jatkossa, kun lautakunta tekee päätöksiä tai opetusvirasto vie sitä kouluverkkoesitystä pidemmälle, niin siinä vaiheessa täytyy ottaa huomioon erilaiset opetuksen laatuun ja koulumatkan turvallisuuteen jne. vaikuttavat tekijät ja näin on tehty.

Puheenjohtaja.

Yleisenä periaatteena tulisi olla, että koulutiloissa vapautuva väljyys hyödynnettäisiin opetuksen laadun kehittämisessä. Kun oppilasmäärät vähenevät, on mahdollista kohtuullistaa luokkakokoja. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen, mikä vaikuttanee myös erityisopetuksen tarpeeseen, liian suuret ryhmät kun kostautuvat kasvaneessa erityisopetuksen tarpeessa.

Erityisopetuksen tarvetta lisää myös kasvaneet oppivaatimukset, jotka 1960-luvulla koulua käyneestä tuntuvat välillä kohtuuttomilta, että siinä missä esimerkiksi itse jouduin lukemaan kemiaa ja fysiikkaa vasta keskikoulun yläasteella, niin nyt sitä joudutaan opiskelemaan jo 5-luokalta. Ei ole ihme, että erityisopetuksen tarve kasvaa, jos vaatimukset ovat kasvaneet tässä mitassa. Elikä viestiä opetushallinnon suuntaan on syytä viedä, etteivät vaatimukset kasva kohtuuttomiksi.

Toivoisin, että myös opetuksen järjestämisessä otettaisiin huomioon yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Monet vanhemmat työskentelevät epätyypillisinä työaikoina ja luovissa ammateissa, joissa aikarytmi on erilainen kuin agraariyhteiskunnasta peräisin oleva nykyinen koulunkäyntiaika. Jos kouluajan järjestämisessä otettaisiin huomioon näitä erilaisia tarpeita, perheelle vapautuisi enemmän aikaa olla yhdessä. Samalla koulutilojen käyttö voisi olla tehokkaampaa.

Olenkin tänään jättämässä aloitteen sen selvittämiseksi, tarvitaanko Helsingissä iltapäiväkoulua. Se sopisi myös niille koululaisille, jotka kärsivät aikaisista herätyksistä, mikä heikentää heidän oppimisvirettään, eli kyse on siis näiden lasten oppimisedellytysten parantamisesta. Ja tämä iltapäiväperuskoulu voitaisiin toteuttaa olemassa olevien koulutilojen puitteissa.

Ärade fru ordförande, hyvät valtuutetut.

Ensin valtuutettu Näreelle.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että pitäisi tutkia näitä koulujen työaikoja sikäli, että ne sopisivat paremmin ja olisivat enemmän yhteydessä siihen, millä lailla ihmiset tekevät työtä.

Uskon, että moni tämänkin salin koululainen, tai tässä salissa moni vanhempi ihmettelee ja miettii, minnekäs ne koululaiset silloin kesäkuun alussa laitetaan, kun on kovasti töitä vielä ja näitä pitkiä valtuuston kokouksiakin.

Hyvät valtuutetut.

Juhlapuheiden tasolla opetustoimi kuuluu aina strategisiin tulevaisuuden kysymyksiin, mutta poliittisessa arjessa saamme kyllä tyytyä olemaan aina listojen hännillä.

On hienoa, että seitsemän tunnin kokouksen jälkeen vielä juttua riittää näin tärkeästä asiasta.

Skolnätsprocessen har varit en arbetsdryg process för så väl tjänstemän och politiker och för skolorna själva. Aktiva föräldrar har gjort ett viktigt medborgararbete i försvaret av sina skolor. Tack till Er alla!

Det stora utredningsarbetet som gjorts och som finns som grund kvarstår för kommande granskning och för justeringar av skolnätet i framtiden. Jag håller helt med om det som har sagts här tidigare att det är viktigt att vi använder det material, det arbete som gjorts framöver så att vi kan se hur de kommande eventuella minskningarna av antalet barn påverkar skolnätet.

Opetuslautakunnan päätösehdotus on harkittu, varovainenkin, mutta näin pitää myös olla, kun on kysymys kaupungin tärkeästä toiminnosta. On myös totta, että kiinteistökustannukset ovat olleet myös tätä prosessia ajamassa. Järkevä taloudellinen ohjaus edellyttäisi, että koulurakennusten pääomavuokran tuottovaatimus on kohtuullinen.

Vitsinä tuolla kahvilan puolella - muutama tunti sitten - hieman heiteltiin, että kuinka olisi, jos sanoisimme koulurakennukset irti 1.6. - 1.8., kun kouluvirasto ei niitä sillä välillä tarvitse. Voisimme sitten kilpailuttaa rakennukset ja katsoa, otammeko, pakkaammeko kassimme ja muutamme johonkin toiseen rakennukseen.

Arvoisat valtuutetut.

Markkinamekanismit ja markkinoiden markkinametodit sopivat kyllä hyvin julkiseenkin hallintoon, mutta niissä pitää olla varovainen, että ohjaus toimii oikein.

Lapsimäärissä jo tapahtunut vähentyminen ja ennusteiden mukainen tuleva väheneminen edellyttävät kouluverkon tarkistusta.

En ole sitä mieltä, että Helsinki tämän työn myötä on muuttunut lapsivihamieliseksi kaupungiksi, päinvastoin. Me olemme opetuslautakunnassa ja vanhemmatkin tätä työtä kovasti olleet ajamassa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että juuri nyt käsillä olevat haasteet muodostuvat kyllä niistä peruskoulun päättävistä, jotka yhteishaussa ovat jääneet Helsingissä ilman toisen asteen koulutuspaikkaa, siis myös tänä vuonna. Puhutaan koulupudokkaista ja toisen asteen koulutuspaikoista, josta myös kaupunginhallituksen puolesta on oltu yhteydessä, on kirjelmöity opetusministeriön suhteen, jotta näitä toisen asteen aloituspaikkoja saataisiin Helsinkiin lisää. Tämä on asia, jota pitää ajaa myös pääkaupunkiseudun yhdessä.

Varovaisuus kouluverkon tarkistuksen suhteen on paikallaan myös suurten rakennushankkeiden ja nimenomaan jo täällä aikaisemmin mainitun maahanmuuton takia.

Ei ole myöskään kohtuullista, että 7,76 keskiarvolla ei ruotsinkielisillä helsinkiläisillä ole pääsyä oman kaupungin lukioihin ikäluokan suuruuden ja monien vieraspaikkakuntalaisten takia.

Pks-yhteistyössä olisi myös sovittava siitä, että asuinkunta, lukiolaisen asuinkunta korvaisi todellisen kustannuksen, tässä tapauksessa Helsingille.

Förslaget om administrativ sammanslagning av Tölö Gymnasium och Helsingfors Aftongymnasium eller Aftis och Aftis flytt till det nya Sandels stärker och gör helheten ännu attraktivare. I ljuset av hur svårt det i år har varit för helsingforselever att komma in i ett gymnasium i Helsingfors, 7,77 som jag just nämnde. I ljuset av det är det här förslaget kanske inte så bra eftersom det ytterligare stärker de goda svenska gymnasiernas attraktionskraft. Jag tror ändå att det här förslaget är ett rätt förslag. För det svenska skolnätets del har processen varit tung. Gräsvikens kvarterskola, som är en del av Minerva lågstadium som inte behandlas av fullmäktige utan som har behandlats i sektionen, kvarterskolan stängs på grund av att elevantalet inte räcker till för en fortsättning. Också frågan om Åshöjden, som tidigare togs upp av ledamoten Stefan Johansson har varit och är en smärtsam process. Det är viktigt att vi får närskola för eleverna också i norra Helsingfors.

Arvoisa puheenjohtaja, ärade fullmäktigeledamöter.

Det här förslaget är ett bra förslag och jag utgår ifrån att vi kan godkänna det.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen pysynyt hiljaa tämän keskustelun aikana ja koettanut mahdollisuuksien mukaan kuunnella käytettyjä puheenvuoroja. Mutta minun on nyt aivan pakko kyllä käyttää repliikkipuheenvuoro valtuutettu Björnberg-Enckellin puheenvuoron johdosta.

Kai ? voidaan sanoa, että hänen huomautuksensa oli kai puolittain ainakin tarkoitettu ehkä vitsiksi tai ainakin kevennykseksi, kun hän sanoi, että, kehui markkinamekanismien soveltuvuutta julkisiin toimiin ja kunnalliselle sektorille ja koulujen kilpailuttamista ja sulkemista kesäajaksi. Näin voidaan kai ajatella, että se on ehkä vitsiksi tarkoitettu.

Mutta mielestäni - arvoisa puheenjohtaja - ei edes leikin varjolla, ei edes vitsinä kannata lähteä keskustelemaan siitä, että markkinamekanismit soveltuvan hyvin pienten koululaisten koulun käyntiin tai lasten päivähoitoon, kehitysvammahuoltoon, avuttomien vanhusten huoltoon tai vastaaviin. Meillä on kokemusta ajoilta, jolloin ns. markkinamekanismeja on sovellettu kuntalaisyhteiskunnassa. Siihen en ainakaan minä halua, että palaisimme.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen pahoillani, jos valtuutettu Ojala ymmärsi väärin, tai tässä näin myöhään ehkä vähän vieraalla kielelläkin oli vaikea olla tarpeeksi selkeä.

En missään nimessä kannata markkinamekanismien ulottamista pienten lasten arkeen. Tällä vitsillä nimenomaan tarkoitin sitä, että koska kiinteistökustannukset ja kiinteistövirasto ovat monella tapaa ajamassa tätä kouluverkon kehittämistä, niin voisimme tietysti ajatella, että irtisanoisimme koulut, koulutilat 1.6., kun me emme niitä koulutarkoitukseen voi käyttää. Ei tässä nyt ole missään nimessä, en missään nimessä tarkoita sitä, että markkinamekanismit tällä lailla kääntyisivät oppilaita vastaan, vaan nimenomaan niin, että me voisimme puolustaa koulua ja koulun rahoitusta sillä, että irtisanoisimme vuokran maksun siksi aikaa, kun emme koulutoimintaan näitä tiloja pysty käyttämään.

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Tätä keskustelua, joka tuntuu nyt siirtyvän toiselle tai kolmannelle kierrokselle, herkällä korvalla seuranneena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että yksi kysymys, joka on noussut esiin toistuvasti on se, että onko tämän prosessin aikana Helsingin lapsiystävällisyyden imago kärsinyt.

Imago on aika vaikea sana, koska - kuten tiedämme - imagon osalta kolmen asian pitäisi olla kohdallaan: mitä itse itsestämme ajattelemme, mitä muut meistä ajattelevat ja miten asiat ovat.

Nyt mitä itse itsestämme ajattelemme tai mitä muut meistä ajattelevat, sen jätän kommentoimatta, mutta kommentoin vain lyhyesti sitä, miten asiat ovat.

Kun on puhuttu siitä, että tässä olisi tapahtunut tai uhkana ollut opetuksen kurjistuminen - tai tässä on nyt ehkä käytetty salonkikelpoisempaa kieltä - niin yhtä kaikki, haluan muistuttaa siitä, että kun vuonna 2002 kaupunginvaltuusto ja kaikki sitä valmistelevat elimet joutuivat sen kovan shokkisäästämisen tilanteeseen, niin silloinhan tässä kaupungissa todella kurjistettiin opetusta. Kun tuntikehyksiä leikattiin opetuksesta 4:stä 6 %:ia, silloin todella heikennettiin opetusta. Ja vaikka sitä opetusta Helsingissä niiden säästöpäätösten seurauksena heikennettiin, niin silti vuonna 2005 tässä kaupungissa oli tilanne, että me satsasimme opetukseen enemmän, ja nyt en puhu kiinteistökustannuksista mitään, vaan vain niistä kustannuksista, jotka opetukseen satsattiin, enemmän kuin viisi seuraavaa suomalaista kaupunkia keskimäärin. Tämä oli se säästö ja heikennystilanne.

Nythän tämän viimeisen prosessin aikana ei ole ollut kysymys säästämisestä, vaan nyt on ollut kysymys siitä sopeuttamisesta oppilasmäärien vähenemiseen, jossa koko valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut se, että tilakustannukset käytettäisiin tuntikehysleikkausten nopeampaan purkamiseen ja opetusryhmien pienentämiseen ja opetuksen tason nostamiseen entisestään.

En ryhdy tässä, varsinkaan jälkiviisaasti tätä prosessia arvioimaan. Mutta totean, että sen Netefekti -konsulttiselvityksen shokkivaiheen jälkeen, jossa mekaanisesti oltiin katsottu tuo 4 500 oppilaan vähenemä vuoteen 2010 mennessä, tuli sitten tasapainoitettu ja vivahteikas opetusviraston esitys, jossa paikkojen vähennys oli vähennetty 2 600:aan ja sen jälkeen todella tämän prosessin tuloksena täällä nyt päätettävissä oleva 1 750 oppilaan varovainen pehmennetty linjaus. Voi sanoa, että se on varovainen, se on pehmennetty. Kysymykseksi jää, onko se liian varovainen, onko se liikaa pehmennetty. Voi tietysti sanoa, että nythän tässä jää sitten pelivaraa myös tilastovirheidenkin huomioon ottamiseen.

Haluan muistuttaa siitä, että kun on puhuttu tästä meidän tilastojen tarkkuudesta tai epätarkkuudesta, niin viimekin tilastoluku oli se, että ennuste heitti 40 oppilaalla, kun lähtökohtana oli 39 396 kaupungin peruskouluissa olevaa oppilasta. Eli tähän asti ennustetarkkuus on ollut tätä luokkaa. Se on ollut yhden tuhannesosan, yhden promillen heitto.

Eli ne ovat kylmät faktat ja ne faktat tietysti tulevat vastaan niin jaosto ja lautakuntaa, kaupunginhallitusta ja kaupunginvaltuustoa. Vanhan suomalaisen sananlaskun periaatteella "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää".

Arvoisa puheenjohtaja.

Varsinkin kun saattoi olla kyse apulaiskaupunginjohtaja Björklundin jäähyväispuheenvuorosta Helsingin kaupunginvaltuustossa, niin haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää häntä aivan erinomaisesta ja selventävästä puheenvuorosta, joka oli myös erinomaisen salonkikelpoinen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Toistan vielä sen, että SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa Pukinmäen, Jakomäen ja Malmin ala- ja yläasteiden hallinnollista yhdistämistä ja Laajasalon lukion lopettamista.

Emme ole yksin tällä kannalla. Kaikki, jotka ovat tutustuneet tähän keskusteluun, joita alueilla on käyty, tietävät, että myös näiden alueiden asukkaat, koulujen johtokunnat tai lasten vanhemmat ovat laajasti ottaneet samankaltaisia kantoja.

Meidän kannanotossamme ei ole kysymys nyt siitä, että me vastustaisimme ylipäätänsä kouluverkon minkäänlaisia tarkistuksia. Kuten tiedätte, niin tämä kanta tarkoittaa sitä, että mekin hyväksymme eräiden koulujen ja sivukoulujen lopettamisia ja yhdistämisiä.

Me olemme myöskin esittäneet useampaankin kertaan täällä sitä, että kehitettäisiin määrätietoisesti Helsingissä koulujen monitoimikäyttöä, johon nyt eräiden koulujen, kuten Herttoniemen koulun toiminnan jatkuminen perustuu. Tämä on yksi tapa välttää sellaisia ratkaisuja, joita sitten myöhemmin tarvitsee katua, että koulu on lopetettu vaikkapa Laajasalossa, alueelle rakennetaan tulevaisuudessa erittäin paljon lisää ja sitten huomataan, että siellä ehkä olisi kannattanutkin säilyttää myöskin lukio.

Hallinnollisesta yhdistämisestä on täällä puhuttu. Sitä on kuvailtu meille sellaisena asiana, joka nyt ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Jos ei se mitään tarkoita, voi tietysti kysyä, miksi se sitten pitää päättää?

Minulla on kyllä valitettavasti sellainen käsitys, että valtuuston kannalta se tarkoittaa hyvin paljon nimenomaan siinä tilanteessa, jossa hallinnollinen yhdistäminen kohdistuu sellaisiin kouluihin, joiden osalta opetusvirastolla on ollut pyrkimys lopettaa esimerkiksi toinen yhdistettävistä kouluista tai poistaa siltä toiselta koululta oma koulurakennus.

Nimittäin jos me hyväksymme hallinnollisen yhdistämisen, niin sen jälkeen valtuustoa ei tarvitse enää kuulla, kun tai jos myöhemmin tämä opetusviraston aie tulee ajankohtaiseksi ja aiotaan esimerkiksi lopettaa osa siitä koulun rakennuksista, siirtää ne muuhun käyttöön pois koulutoiminnasta. Silloin ei ole kysymys koulun lopettamisesta, vaan hallinnollisesti yhdistetyn koulun eräiden toimintojen supistamisesta tai säästöistä. Eli jos valtuusto haluaa pitää itsellään kontrollia siihen, että Jakomäen, Pukinmäen ja Malmin kouluja, ala-asteen, yläasteen tiloja ei vähennetä, niin me emme hyväksy hallinnollista yhdistämistä ja kehitämme niiden koulujen, tuemme niiden koulujen yhteistyön kehittämistä muuten.

Jos tätä taustaa ei olisi, jos näihin kouluihin ei olisi tehty lopettamisesityksiä, niin tämä tilanne olisi tietysti aivan toinen. Mutta kun niitä on kaksi vuotta yritetty lopettaa, niin valitettavasti en voi uskoa siihen, että hallinnollinen yhdistäminen esitetään nyt "muuten vaan" ilman minkäänlaisia taka-ajatuksia.

Keskeinen ongelma mielestäni tässä koko kouluverkkotarkastelussa on ollut se, että kiinteistötalous ja kustannustehokkuusajattelu on alkanut hallita opetustoimen kehittämistä, niin kuin se valitettavasti Helsingissä on alkanut hallita monen muunkin palveluverkon kehittämistä.

Tässä nyt puuhataan 2 milj. euron säästöjä - tai niin sanotaan - noin 120 miljoonan vuokrakuluihin. Jos Helsingin kaupunki perisi kouluista samaa pääomavuokraa kuin Espoo ja Vantaa keskimäärin, me säästäisimme noin 15 miljoonaa vuodessa. Minkä takia Helsinki perii 2,5 kertaa korkeampaa pääomavuokraa näistä kouluista, jos me haluamme kerran säästää opetusviraston kustannuksia?

Kouluverkkoja tietysti on syytä arvioida aika ajoin, mutta mielestäni on myös tärkeää, että kouluille annetaan työrauha. Sellainen tilanne, jossa vuosittain osa kouluista pelkää lopettamista, ei ole omiaan edistämään niiden sen enempää kasvatuksellista toimintaa kuin niiden merkitystä tuon alueen yhteisön kehityksen kannalta muutenkaan.

Toivon, että nyt ne puheenvuorot, joita täällä mm. kokoomuksen taholta on käytetty siitä, että ryhdyttäisiin vuosittain tätä asiaa tarkastelemaan, eivät todellakaan tarkoita sitä, että tätä lopettamislistaa tuodaan meille pala palalta uudelleen.

Helsingillä on varaa satsata koulutukseen. 288 milj. euroa on meidän kirjanpidollinen voitto sen jälkeen, kun on tehty kaikenlaiset ylimääräiset varaukset ja muut. Todellinen tulos oli siis yli 400 milj. euroa.

Mielestäni on traagista, että me käymme miljoonan, kahden säästöistä keskustelua tällä tuloksen jälkeen.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Aluksi liityn niihin, jotka kiittävät lautakuntaa tästä työstä. Tämä on ollut vaikea aihe käsitellä. Tiedän, että lautakunnassa lautakunnan jäsenet ovat nähneet aika paljon, panostaneet siihen, että ovat käyneet kouluissa ja käyneet sitä keskustelua päätöksen kohteiden tasolla ja etsineet ratkaisua ja toimineet myös vahvasti poliittisen päätöksenteon viitoittajana tässä kysymyksessä, jossa ratkaisu on syntynyt myös osin virastonäkemyksiä vastaan.

Tosin, juuri tästä haluaisin puhuakin, koska tällaiset isot hankkeet, joissa palveluverkostoa uudelleen määritellään, niin ne lähtevät yleensä sen tyyppisistä säästötavoitteista, joista virkamieskunta joutuu ikään kuin etsimään niitä säästöjä tavalla, jotka eivät aina tuota kaupungille kokonaisetua, ehkei aina siinä palvelun päässä, mutta ei myöskään välttämättä kaupungin kokonaistaloudellista etua. Ja nyt viittaan tällä nimenomaan tähän kiinteistötaloudelliseen näkökulmaan ja sisäisiin vuokriin.

En pidä tätä sisäistä vuokrakysymystä sinänsä, sinänsä on järkevää, että kaupungilla on sisäinen vuokrajärjestelmä ja että mitataan näitä juttuja, mutta se voi johtaa sellaiseen hankalaan tilanteeseen, että, niin kuin tässäkin päätöksessä oli tapahtua, että joidenkin koulukiinteistöjen isot kustannukset opetusvirastolle olivat tehtävien säästöesitysten tavoitteena ja sitten samaan aikaan, jos ne olisivat toteutuneet, niin kaupungin kokonaissäästö ei olisi toteutunut, koska näiden vaikeiden koulukiinteistöjen muu käyttö ei olisi löytynyt ja lopulta ne rahat tai ne tappiot olisivat kaatuneet tilakeskuksen kautta kaupungin kokonaistaloudelliseksi tappioksi.

Siis meidän tarkat tulostavoitteet hallintokuntaisesti saattavat johtaa tilanteeseen, että hallintokuntien, niitä kannustetaan tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kaupungin kokonaisedun mukaisia. Tämä on sellainen seikka, joka meidän pitäisi erikseen arvioida kussakin palveluverkoston uudelleenarviointitilanteessa.

Teen sen takia ponnen. Ponsi kuuluu:

Erilaisia palveluverkkoja kehitettäessä selvitetään aina myös kaupungin kiinteistötaloudellinen kokonaisetu, etteivät yksittäisen hallintokunnan säästötavoitteet kannustaisi tekemään kaupungin kokonaisedun vastaisia päätöksiä.

Tässä kouluverkkotarkastelussa Roihuvuoren kohdalla oli käymässä nimenomaan juuri näin. Silloin kun ensiksi suomenkielinen jaosto ja sitten lautakunta olivat tehneet päätöksen, missä Roihuvuoren ala-aste oli otettu tästä säästöohjelmasta ulos, niin huomasi jotkut keskeiset opetusviraston virkamiehet käyttivät esimerkiksi televisiouutisissa kommentteja, että tämä tulee nyt kaupungille kalliiksi. Lausunto oli mielestäni virheellinen. Se saattaa tulla opetusvirastolle kalliiksi. Kuulimme opetuslautakunnan puheenjohtajankin juuri sinänsä nostaneen esiin tämän, että Roihuvuoren ala-asteen kallis remontti saattaa aiheuttaa opetusvirastolle lisäkustannuksia.

Tämä on tekijä, joka pitäisi kaupungin kokonaistaloudellisessa tarkastelussa, budjetissa ottaa huomioon nimenomaan niin, että jos se koulu ei olisi siellä jatkanut, se remontti silti pitäisi tähän suojeltuun taloon tehdä ja silloin jatkossa sen kustannukset olisivat kaatuneet tilakeskukselle ja edelleen kaupunki olisi maksanut. Siis kysymys niistä säästöistä, joita tavoiteltiin, eivät olisi olleet kaupungin kokonaissäästöjä, vaan nimenomaan opetusvirastolle kohdistuvia.

Tämän erottelu meidän pitäisi käydä myös silloin, kun lähdetään tekemään muita palveluverkkotarkistuksia. Tämä on ponteni tavoite. Se on tehtävä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston, koska yksittäiset hallintokunnat, heillä on tietenkin lähtökohdistaan käsin todella paljon vaikeuksia arvioida kaupungin kokonaistaloutta, kun niille on annettu toimeksianto tarkastella sitä vaan omassa raamissaan. Ja me emme saa sitä täällä valtuustossa unohtaa. Juuri siksi tämä ponsi.

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Rantasen tekemää pontta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on käyty hyvää keskustelua tänään. Ylipäätään tämä keskustelu on tarpeellista ollut koko tämän prosessin eri vaiheissa.

Keskustelua on kritisoitu ja näitä menettelytapoja tämän illankin aikana aika paljon ja nimenomaan tätä konsulttiselvitystä. Mutta n&