Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kaupunginvaltuusto on 31.5.2006 kokouksessaan hyväksynyt tekemäni toivomusponnen, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkatu 5:een suunnitellun asunnottomien palvelukeskuksen ja Leppäsuon päiväkodin pihapiiriä ja niiden turvallisuutta kehitetään yhdessä naapuruston, päiväkodin ja koulujen kanssa. Kyseistä yhteistyötä ei kuitenkaan ole toteutettu Leppäsuon päiväkodin vanhempien kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kieltäytyi toteuttamasta sosiaalilautakunnan 23.8.2006 tekemää esitystä katkaista Perhonkatu päiväkodin tontin kohdalta, jotta katualue voitaisiin liittää osaksi viereistä Perhon kenttäpuistoa ja aidata niin, että yhteys päiväkodista puistoon olisi esteetön ja turvattu myös tulevaa asuntolaa ajatellen. Alueelta puuttuvat myös lapsista liikenteessä varoittavat liikennemerkit useista pyynnöistä huolimatta.

Liikenteellisestikin Mechelininkadun puolelle sijoitetut kolme ajoestetolppaa ovat riittämättömät ja keskimmäinen tolpista siirretään jatkuvasti pois paikaltaan, jotta autot mahtuvat liikkumaan katualueella. Lapuankadulle päiväkodin henkilökunta joutuu itse asettamaan ajoesteet lasten ulkoilun ajaksi, koska kyseistä kautta ajoesteitä ei ole lainkaan. Polkupyörät, mopot ja huoltoliikenne pääsevät katualueelle esteettä ja vaarantavat lasten ulkoilua.

Kysynkin, miksi kaupungin virastot eivät toteuta valtuuston tekemää päätöstä yhteistyöstä piha-alueen suunnittelussa ja miten kaupunki aikoo turvata Leppäsuon päiväkodin lasten turvallisuuden päiväkodin lähistöllä Hietaniemenkatu 5:n remontin ajan ja toiminnan alettua?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vastauksena valtuutettu Karhuvaaran kysymykseen totean, että kaupunginhallituksen päätökseen ryhtyä valmistelemaan asemakaavan muutosta Perhonkadun katkaisemiseksi liikenteeltä ei virastossa ole ryhdytty. Tarvittavat päätökset kadun katkaisemiseksi on tehty jo aiemmin. Niitä ei kuitenkaan ole toteutettu käytännössä.

Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 1987 Perhonkadun pihakatu- ja kevytliikennejärjestelyt. Suunnitelman mukaan Perhonkatu on katkaistu ajoestein Lapuankadun suunnasta tultaessa Perhonkentän itäreunasta ja Mechelininkadun suunnasta tultaessa Perhonkatu 8 tonttiliittymän itäpuolelta. Päiväkodin tontin kohdalla oleva ajoesteiden välinen osuus on merkitty yhdistetyksi polkupyörätieksi ja jalkakäytäväksi.

Liikennesuunnitteluosasto on tarkastanut viime viikon tiistaina kyseisen liikennejärjestelyn maastossa. Perhonkatua ei ollut merkitty yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi päätöksen mukaisesti. Länsipään ajoesteitä ei ole toteutettu päätöksen mukaiseen kohtaan ja keskimääräinen ajoeste puuttui. Itäpään ajoesteitä ei oltu rakennettu.

Liikennejärjestelyjen toteutus ja niiden kunnossapito kuuluu rakennusvirastolle. Liikennesuunnitteluosasto on pyytänyt rakennusvirastoa toteuttamaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen järjestelyn.

Kun vuonna 1987 hyväksytyt järjestelyt toteutetaan, läpiajoliikenne poistuu ja lasten liikenneturvallisuus paranee olennaisesti. Rakennusvirasto on viime viikon torstaina ilmoittanut toteuttavansa järjestelyt välittömästi. Tarviketilausten vaatima aika huomioon ottaen järjestely voidaan toteuttaa parin viikon kuluttua. Tämän päivän havainto kyllä on, että betonikilpikonnat ovat jo paikalla.

Sosiaalilautakunnan esitys Perhonkadun asemakaavan muuttamiseksi niin, että katualue päiväkodin kohdalla liitetään osaksi viereisen Perhonkentän -nimistä puistoa, on parhaillaan kaupunginhallituksessa pöydällä.

Esityksessäni kaupunginhallitukselle asiassa esitykseni on, että asemakaavamuutokseen ei tässä vaiheessa ryhdyttäisi.

Mitä tulee kyselyssä mainittuun suunnitteluyhteistyöhön viranomaisten ja vanhempien kesken, sosiaalivirasto on ilmoittanut, että vanhempia kuultiin mm. toukokuussa 2006 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Sosiaalivirasto toteaa osaltaan, että päiväkoti Leppäsuo on menossa peruskorjaukseen. Samoihin aikoihin peruskorjataan myös puisto, jossa lapset nykyisellään ja tulevaisuudessakin ulkoilevat. Näin ollen on luontevaa, että ulkoiluun ja puistoon liittyvät muut turvallisuustekijät otetaan huomioon peruskorjauksen yhteydessä.

Totean, että kaupunginhallituksen alueelle hyväksymän liikennejärjestelyn välitön toteuttaminen on tässä vaiheessa ensisijaista kyselyssä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Järjestelyn toteuttaminen estää muun paitsi jalankulun ja pyöräliikenteen päiväkodin kohdalla. Puiston suunnittelu käynnistyy tänä vuonna. Sen rakentaminen on talousarvioehdotuksessa ajoitettu vuoteen 2008.

Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Korpista erittäin hyvästä ja todella nopeasta toiminnasta.

Itse olen alun perin kotoisen Hämeestä. Ja itse asiassa olen erittäin iloinen siitä, että en mitenkään poikkea tästä helsinkiläisestä valtaväestöstä hitauteni suhteen, jos ajatellaan tätä kahdenkymmenen vuoden toimitusaikaa näille vanhoille päätöksille.

Olen erittäin iloinen siitä, että näihin toimenpiteisiin on ryhdytty, koska varsinkin nyt kesäaikana se puisto on siinä ympäröivien lapsiperheiden käytössä muutenkin eikä vain päiväkotiaikana.

Ja toinen asia jatkoa ajatellen, sitä asuntolaa, niin toivon kuitenkin, että ei haudattaisi vielä sitäkään mahdollisuutta, että koko päiväkoti mahdollisesti saisi uudet tilat.

Toivoisinkin ihan tässä jatkossa, että virkamiehet voisivat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana vaikkapa miettiä sitä, minkälaiset mahdollisuudet koko tämän päiväkodin siirtämiseen esimerkiksi Taivallahden ala-asteelle sinne yläkoululle, olisiko se jotenkin mahdollinen, niin päästäisiin myöskin tästä asuntolaongelmasta eroon.

Tack fru ordförande.

I korthet så visar det här klart och tydligt hur höga Berlinmurar det emellanåt kan finnas mellan stadens olika verk och det skulle vara all orsak att förbättra kommunikationen mellan verken så att det inte blir så oändligt svårt att sköta små barns säkerhetsfrågor.

Puheenjohtaja.

Haluaisin kiinnittää huomiota siihen ethos'een, jolla tähän kysymykseen on suhtauduttu.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa se mielestäni kertoo sellaisesta piittaamattomuudesta, joka usein vaivaa päätöksentekoa elikkä lastensuojelulakia ei muisteta eikä käytännössä noudateta. Lastensuojelulaki nimittäin velvoittaa viranomaiset tekemään ratkaisuja lasten etua silmällä pitäen ja tätä tulisi myös kaupunkisuunnittelun noudattaa.

Tässä Hietaniemenkadun kysymyksessä minua on hämmästyttänyt se, että asuntolan volyymiin sisältyvät riskit kielletään suvaitsevaisuuden nimissä. Tällöin tullaan ottaneeksi riski uhrista, että vasta sitten jos jotain tapahtuu, niin sitten vasta vanhempien huoli ja lasten tarpeet aletaan ottamaan vakavasti. Tämä on jotenkin kauhean tyypillistä, tällainen uhraamisen logiikka suomalaiselle kulttuurille. Mielestäni se on enemmänkin primitiivisyyden merkki kuin osoitus sivistyksestä.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hyvä, että päiväkoti ja puisto peruskorjataan ja otetaan turvallisuustarpeet huomioon.

Kun teimme niitä päätöksiä asuntolasta, valtuusto korosti aika yhtenäisesti, että kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään, koska vanhemmat kantoivat tuolla alueella suurta huolta lastensa turvallisista päivistä.

Valtuutettu Karhuvaaralle haluaisin sanoa, että ilmeisesti Taivallahden ala-asteen tiloihin on tulossa jo yläaste, joten siellä tuskin on tilaa vielä päiväkodille. Mutta olisihan se toisaalta hieno asia, jos siellä toimisi päiväkoti, esiopetus ja sitten ala-aste.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tosiaan kaupunginhallituksen listalla tuli esiin tämä toteutumaton pihakatusuunnitelma, jonka apulaiskaupunginjohtaja Korpinen selosti. Tämä on varmaan tarpeen toteuttaa. Ja jos se on sellainen, että se rauhoittaa kadun liikennettä, mutta siitä kevyt liikenne ja pyörät pääsevät silti kulkemaan, niin on erittäin kannatettavaa ja hyvä, että se toteutetaan nopeasti.

Sen sijaan en pidä mitenkään tarpeellisena sitä, että ruvettaisiin kaavalla katkaisemaan koko katua etenkään, kun päiväkoti on menossa remonttiin. Sinne tulee oma sisäpiha ja lapset pääsevät ulos myös suoraan sinne pihalle eikä tarvitse mennä suoraan kadun kautta.

Ja tämä asuntola ja päiväkoti, jotka eivät suinkaan ole ihan vierekkäin, mahtuvat kyllä käsitykseni mukaan oikein hyvin tähän naapurustoon. Ja sitten kun on kokemusta näiden toimintojen yhteensovittamisesta, niin sitten, jos tarvetta on, voi miettiä uudestaan. Mutta meidän kokoisessa kaupungissa asuntoloita ja päiväkoteja on väkisinkin vierekkäin. Päiväkodin lapset eivät ole koskaan ilman aikuista ulkona.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asuntolapäätöksen yhteydessä sosiaalilautakunnassa ja täällä valtuustossa myöskin olin ihan hyvässä uskossa siitä, että ilman muuta tämä riittävä aitaratkaisu ja Perhonkadun katkaisu tältä osin toteutuu käytännössä.

Mielestäni on itsestään selvää, että kaikkien päiväkotien pihojen turvallisuus ja toimivuus pitää varmistaa jo ennen sen päiväkodin käyttöön ottoa, vaikka ei sinne asuntolaa tulisikaan.

Mielestäni piha-alueen selkeästi rajaava aita on ihan välttämätön turvallisuustekijä. On ihan turha seisottaa lapsia, kolmea, neljääkymmentä lasta toppahaalareissa sisällä sen takia, että joku aitakohta puuttuu jostakin, että päästään yhtä aikaa sitten varmasti menemään ulos.

Mielestäni kaupunkisuunnittelussa ei ole varaa olla yhtään piittaamaton päiväkotialueiden pihojen kaavoituksen yhteydessä sikäli, että niiden toimivuus pitää varmistaa jo siinä ja neuvottelut pitää käydä niin, että ei tulisi enää tällaisia tilanteita jatkossa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aivan kuten valtuutettu Dahlberg totesi, hallintokuntien yhteistyöllä on todella tarvetta tiivistää toimintaansa, jotta tällaisenkin asian yhteydessä esiin tulleet keskeneräiset toimenpiteet olisi voitu kirjata yhdellä kerralla. Tämä asia on ollut pariin kertaan kaupunginhallituksessa pöydällä, kuten apulaiskaupunginjohtaja Korpinen totesi. Niiden parin viikon aikana on tullut jatkuvasti uutta tietoa, mitä on tehty tai jätetty tekemättä.

Tärkeintä tässä kuitenkin on kokonaisuutta ajatellen, että Leppäsuon päiväkoti peruskorjataan ja siinä yhteydessä mietitään puiston käyttö, pihan uudelleen järjestelyt ja myöskin liikennejärjestelyt. Tämä kokonaisuus olisi ollut syytä pohtia jo siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen näistä toimenpiteistä, joilla päiväkoti jatkaa toimintaansa kyseisessä kiinteistössä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni olisi selvittämisen arvoinen asia, miksi aiempi päätös on jäänyt toteuttamatta ja miten tulevaisuudessa vältetään vastaava.

Arvoisa puheenjohtaja.

Joukkoliikenteen intohimoisena kannattajana ja käyttäjänä olen todella huolestunut sen palvelutason laskusta ja liikenneturvallisuuden heikkenemisestä. Kokemuksiani parilta peräkkäiseltä viikolta: bussit ovat jättäneet ottamatta matkustajia kyytiin, kuski uhkasi heittää asiasta huomauttaneen matkustajan ulos ja sekä bussien että raitiovaunujen kuljettajat ovat ajaneet päin punaisia valoja jne. Lisäksi aiemmin keväällä törmäsin pari kertaa tilanteeseen, jossa matkustaja teki tarpeensa raitiovaunun takasillalle kuskin puuttumatta asiaan, vaikka hän sai siitä tiedon. Tällaista ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua laadukkaaksi tai turvalliseksi joukkoliikenteeksi.

Eivätkö liikennesäännöt koskekaan ammattikuskeja? Eikö joukkoliikenteen perimmäinen tarkoitus olekaan kuljettaa matkustajia turvallisesti paikasta toiseen? Eikö palvelun tarjoajan pitäisi huolehtia kaluston siisteydestä?

Nyt on korkea aika puhaltaa tällainen peli poikki ja keskittyä joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja liikenneturvallisuuden lisäämiseen, muutoin joukkoliikenteen kilpailukyky henkilöautoiluun verrattuna romahtaa. Tämä olisi äärimmäisen tuhoisaa paitsi kaupunkiliikenteelle, myös ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysyn, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta joukkoliikenteen palvelutasoa ja laatua voitaisiin nostaa ja lisätä sen liikenneturvallisuutta?

Ordförande, bästa fullmäktige. Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Vastauksena valtuutettu Luukkaisen kysymykseen esitän kunnioittavimmin seuraavaa:

Valtuutettu Luukkaisen kysymyksessä mainitut asiat ovat olennaisia joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta. Liikennelaitoksessa on meneillään lukuisia hankkeita, joilla matkustajapalvelujen turvallisuutta parannetaan. Hankkeet ovat luonnoltaan pitkäkestoisia ja taloudellisia resursseja vaativia. Asennemuokkausta vaativat tulokset saadaan vasta pitemmän ajanjakson kuluessa.

Varsinaisten liikennesääntörikkomusten valvonta kuuluu poliisiviranomaisille. Kuljettajien ajotapaa ja toimintaa pyritään parantamaan koulutuksella ja asennemuokkauksella. Elokuun 1. päivänä 2007 tulee voimaan laki kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Lain tarkoituksena on kuljettajien ammatillisia valmiuksia parantamalla lisätä liikenneturvallisuutta ja kuljettajien edellytyksiä tehtäviensä hoitoon. Kuljettajan ammattipätevyys on voimassa vain 5 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen kuljettajan tulee osallistua jatkokoulutukseen pätevyytensä säilyttämiseksi. Jatkokoulutukseen on pääkaupunkiseudulla tarkoitus sisällyttää myös asiakaspalvelua koskeva osio. Lain myötä alalla toimivat kuljettajat joutuvat entistäkin varmemmin omaksumaan liikennesääntöjen noudattamisen tärkeyden.

Asiakaspalvelu on keskeisenä tekijänä HKL:n uusissa kilpailuttamisohjeissa. Kilpailutusperiaatteissa on erikoisesti painotettu kuljettajien koulutusta, josta annetaan lisäpisteitä. Vaatimuksena on, että asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja matkustajia neuvovaa. Palvelun laatua valvoo liikennelaitoksen laatutiimi, jonka vahvuutta on keväällä 2007 lisätty.

Tammikuussa julkistettiin HKL:n, YTV:n, VR:n, Paikallisliikenneliiton ja poliisin yhdessä laatima pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategia, jossa osapuolet sitoutuvat kehittämään toimintaympäristöä ja turvallisuusosaamista. Lainsäädännön kehittämiseen pyritään vaikuttamaan niin, että joukkoliikenteessä niin matkustajat kuin liikennehenkilökuntakin voivat kokea olonsa turvalliseksi ja välttyä häirinnältä ja väkivallalta.

Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennetoimijoiden liikennehenkilökunnalle tarkoitettujen turvallisuus- ja toimintaohjeiden laatiminen on niin ikään käynnistetty. Ohjeet määrittelevät entistä tarkemmin, miten henkilökunnan tulee toimia mm. matkustajien aiheuttamissa häiriö- tai vaunun likaamistilanteissa. Myös vartiointia metroissa ja raitiovaunuissa on lisätty.

HKL:n kokeiluhanke langattomasta laajakaistayhteydestä joukkoliikennevälineissä edistää joukkoliikenteen kulkua järjestämällä kriittisiin risteyksiin liikennevaloetuuksia, mikä parantaa myös liikenneturvallisuutta. Hankkeen edetessä on tarkoitus selvittää ja mahdollisuuksien mukaan myös testata käytännössä, miten langattoman laajakaistayhteyden avulla voidaan välittää matkustajaturvallisuuden parantamiseksi reaaliaikaista valvontakuvaa joukkoliikennevälineistä.

Liikennevälineiden siisteyttä ja päätepysäkkipalvelua valvotaan systemaattisesti ja kehitys on ollut suotuisaa. Valvonnasta saadut tulokset vaikuttavat suoraan liikennöitsijän saamiin bonuksiin. Laatubonuksien kautta pyritään taloudellisesti ohjaamaan liikennöitsijöiden kokonaislaadun kehittämistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kiittää apulaiskaupunginjohtaja Sauria vastauksesta. Siinä oli selvästikin otettu vakavasti huomioon ne ongelmat, joita toin omassa kysymyksessäni esille.

Kun kirjoitin tästä samasta asiasta, näistä epäkohdista pari viikkoa sitten Ilta-Sanomien mielipidesivulla, niin sain todella paljon palautetta samansuuntaisista tilanteista, joista itsekin raportoin kysymyksessä. Omat kokemukseni eivät olleetkaan vain mitään poikkeuksia, vaan selvästi jäävuoren huippu.

Siinä mielessä on erittäin tärkeätä, että tämä asia otetaan tosissaan ja siihen suhtaudutaan hyvin vakavasti ja ongelmat pyritään poistamaan.

Ja edellä kuvattujen ongelmien lisäksi olen saanut aika paljon valituksia myös siitä, että ajamattomia vuoroja on hyvin paljon. Nämä tietenkin kaikki ovat niitä laatupisteitä ja koskien bussiyhtiöitä, mutta valituksia on hyvin paljon myös sekä raitiovaunu- että metropuolelta, jotka ovat kaupungin omia juttuja. Niissähän ei sitten ikään kuin liikennöitsijällä laatupisteitä ole taikka ne eivät vaikuta tähän hintaan, mitä niistä maksetaan.

Toki on olemassa ja olen tavannut hyvin paljon osaavia ja erittäin ystävällisiä kuljettajia, kiitokset siitä heille. Mutta nämä muutamat suharit, jotka liikenteessä pörräävät, ovat haittana taikka vahingoittavat koko ammattikuntaa kuin myös sitten ilman muuta koko joukkoliikennettä.

Joukkoliikenne on helsinkiläisten ja Helsingin kannalta niin tärkeä asia, että sen laadun parantamiseksi pitäisi tehdä kaikkensa, mitä vain pystyy ja voi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Käsittelemme tärkeää kysymystä joukkoliikenteen laadusta ja liikenneturvallisuudesta. Itsekin olen tehnyt asiasta hiljattain valtuustoaloitteen.

Kysyjän esittämät esimerkit kuvaavat tilanteita, joissa kuljettajien toiminnassa on ollut parantamisen varaa.

On tärkeää, että kuljettajat ja muut joukkoliikennettä hoitavat tekevät työnsä hyvin, mutta on myös tärkeää varmistaa, että heillä on aito mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Valitettavasti näyttää siltä, että esimerkiksi bussiliikenteessä ongelmia on etenkin työn organisoinnissa ja johtamisessa sekä kilpailutuksessa.

Bussiliikenteen yhtiöittäminen, kilpailuttaminen ja tehostaminen ovat käytännössä johtaneet kasvaviin epäkohtiin, joihin tarvitaan kestäviä ja pikaisia ratkaisuja. Kilpailutuksessa palvelun laatu on oltava keskeinen valintakriteeri. Tähän suuntaan onkin edetty viimeisessä bussiliikenteen kilpailutuksessa, jossa laadun painoarvoa nostettiin. Näin tapahtui siitä huolimatta, että valtuutettu Luukkaisen puoluetoverit joukkoliikennelautakunnassa vastustivat laadun painoarvon kasvattamista.

Bussiliikenteen suunnittelussa ja organisoinnissa on selviä ongelmia. Aikataulut on järjestettävä väljemmin niin, että bussit voidaan ajaa nopeusrajoituksia noudattaen aikataulun mukaan. Todellisia ajoaikoja on syytä mitata. Aikataulujen on palveltava asiakkaiden tarpeita ja vuoroja on oltava niin usein, että bussiin sopii sisään. Työ- ja koulumatkaliikenteen laatuun on erityisesti panostettava. Kuljettajille on jätettävä liikenneturvallisuuden ja jaksamisen kannalta riittävät tauot. Bussiliikenteen työjärjestely- ja henkilöstöpolitiikkaa on parannettava pitkäjänteisesti niin, että kuljettajan ammatti kiinnostaa ja siinä viihdytään.

Voiko vielä jatkaa hetken? (Puheenjohtajan välikommentti.)

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupungilla on vastuunsa tilaajana, joukkoliikenteen tilaajana. Kuljettajien niskaan ei voida laatuongelmia kaataa.

Kuljettajalla pitää olla riittävästi ajoaikaa ja hyvät tauko- ja sosiaalitilat sekä vessat. Näin tänä päivänä ei ole.

Laatua ei valvota riittävästi eikä sopimuksia noudateta. Esimerkki: nykyiset sopimukset kieltävät bussien sivuikkunoiden teippaamisen umpeen. Matkustajat eivät näe busseista ulos, koska bussien ikkunat ovat täynnä mainoksia.

Miksi kaupunki ei puutu siihen, että esimerkiksi bussi 69 menee Malmille ja bussi 17 Itä-Pasilaan HKL:n pääkonttorin editse. Sivuikkunat ovat ummessa. Miksi tilaaja ei tee mitään, kun huomaa, että on selviä sopimusrikkomuksia? Ja minkä takia ei ole säädetty mitään sanktioita siihen, jos sopimuksia ei noudateta? Totta kai liikennöitsijä teippaa ne ikkunat umpeen, jos saa siitä rahaa, matkustajien ja joukkoliikenteen laadun kustannuksella. Kysymys apulaiskaupunginjohtaja Saurille.

Tack fru ordförande.

Det är nog ett allmänt fenomen det här att i synnerhet busschaufförer kör inte bara mot rött ljus utan dessutom med överhastighet. Det här har jag bland annat iakttagit väldigt många gånger på Tavastvägen när jag har kört österut eller kommit den vägen. Men ett annat problem som jag ber uppmärksamgjord på här i dag var det att många människor helt enkelt inte kommer ut ur bussarna, att chauffören eller i spårvagnarna också föraren inte öppnar dörrarna och det är då meningen att man ska trycka själv på en knapp. Alla vet inte det här, alla är inte vana helsingforsare som använder våra kollektivtrafikmedel dagligen. En del är barn och en del är turister och inte har de en aning om på vilken knapp de ska trycka när det kanske äntligen går upp för dem att de borde trycka. Då blir de tvungna att åka ner till följande hållplats och där kanske det klarar av sig. Men det är särskilt skrämmande för barn som blir tvungna att åka till fel hållplats och inte är säkra på att de hittar rätt tillbaka därifrån.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Luukkainen otti esille tärkeän kysymyksen, mutta vain yhdestä näkökulmasta.

Joukkoliikenteen palvelutaso ja liikenneturvallisuus koostuu monesta eri tekijästä. Henkilökunnan ammattitaidon ja palveluasenteen kehittämisen rinnalla tulee nykyistä enemmän kiinnittää huomiota myös kaluston kuntoon.

Jotenkin tuntuu siltä, että kun Helsingissä on nyt viime aikoina niin paljon puhuttu matalalattiaraitiovaunujen ongelmista, niin vähemmälle huomiolle on jäänyt erityisesti bussien kunto ja matkustajia kiusaavat kesken matkaa hyytyvät bussit. Laadukas joukkoliikenne vaatii kuitenkin kunnollista kalustoa.

Haluaisin myös tukea keskustelussa valtuutettu Puuran esille ottamaa kysymystä siitä, että joukkoliikenteen henkilöstön osalta on syytä todeta, että epävarmuus ja työolojen sekä ehtojen heikko kehitys ovat johtaneet kuljettajapulaan.

Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia kehityksen kääntämiseksi positiiviseksi. Muuten palvelun laatuongelmat tulevat kärjistymään. Kuljettajien koulutusta sekä työn organisointia ja johtamista on selkeästi parannettava.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Luukkainen on tehnyt erittäin aiheellisen kysymyksen. Meille on hyvin tärkeätä, että meillä on hyvin toimiva joukkoliikenne.

Valtuustossa olemme tehneet linjauksen joukkoliikenteen osuuden kasvattamisesta. On kuitenkin mahdoton saada tämä toteutumaan, ellei palvelutaso ole luotettavaa, laadukasta ja käyttäjäystävällistä.

Nyt kaikkien mittareiden mukaan matkustajatyytyväisyys näyttää palvelutasonsa osalta olevan erittäin huolestuttavan suuntainen, aleneva. Tähän on todella puututtava ja tehtävä jotain.

Olikin hyvä kuulla apulaiskaupunginjohtajalta, että hän suhtautuu asiaan vakavasti, kokonaisvaltaisesti ja että sekä kuljettajien ja matkustajien asennemuokkaukseen panostetaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin totean, että kyllä tässä on käsitelty ja valtuutettu Luukkaisen kysymys on useammalta kuin yhdeltä kannalta, että tässä on monia hyviä näkökantoja.

Viime syksynä, tai viime kesän jälkeenhän tehtiin Helsingin kaupungin, poliisin ja monien muiden toimijoiden kanssa yhteisprojekti, jossa nimenomaisesti esimerkiksi itäsuunnan metroliikenteeseen kiinnitettiin huomiota, turvallisuustason parantamiseen, häiriökäyttäytymiseen ja muuhun tällaiseen. Tulokset olivat erittäin hyvät. Näkyvyyttä saatiin, turvallisuus kasvoi. Kaupunkilaiset kokivat sen erityisen hyvänä, tuon projektin.

Onkin hyvä kuulla se, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri mainitsi, että tällaista eräänlaista turvallisuusauditointia tämän asian ympärillä jatketaan.

Itse kannattaisinkin sitä, että jossain määrin nivoutettaisiin yhteen niin nämä liikenneturvallisuudet kuin sitten matkustajakäyttäytyminen ja ennen kaikkea häiriökäyttäytymiseen puuttuminen. Mutta yhtä tärkeänä kuin joukkoliikennevälineissä tapahtuvat häiriöt, myöskin se, kuinka asemilla, joukkoliikenneasemilla, läheisyydessä ja näin pois päin, kuinka siellä turvallisuus toteutuu. Ei nimittäin ole yhtään sen helpompi asia se, että joukkoliikennepaikalla on häiriökäyttäytymistä kuin sitten itse siellä joukkoliikennevälineessä. Jos nyt otetaan aika ajoin varsin vilkkaat metroasemat esimerkkinä, niin kyllä siinä varmasti monella vanhemmalla tai nuoremmalla ihmisellä ei aina ole kovin turvallinen olo, kun siellä liikkuu.

Mutta erittäin hyvä oli kuulla apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, että asiaan paneudutaan ja toivottavasti nämä kaikki näkökulmat huomioiden.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Äskeinen kuultu turvattomuus ja siivottomuus ovat aika vaikuttavia. Itse en ole moiseen törmännyt, vaikka julkista liikennettä olen kovasti käyttänyt.

Mutta joka tapauksessa valtuutettu Luukkainen puuttuu erittäin tärkeään asiaan eli julkisen liikenteen houkuttelevuuteen ja se, että ihmiset pystyvät matkustamaan siellä turvallisesti.

Tänään Taloussanomissa EK:n puheenjohtaja Antti Herlin totesi, että bensan hinta tulee kolminkertaistumaan ja se tarkoittaa, että juuri tämä julkinen liikenne tulee olemaan se tulevaisuuden liikennemuoto, millä ihmiset pääsevät töihin ja hoitavat yleensäkin asioita täällä Helsingin suurkaupungin alueella.

Senpä takia juuri näihin valtuutettu Luukkaisen mainitsemiin epäkohtiin pitää puuttua ajoissa.

Puheenjohtaja.

Täällä on aika paljon asioita tullut esiin jo. Mutta kyllä itse näkisin sen, että ehkä kaikkein kipein epäkohta on se, että sen jälkeen, kun 2000-luvun alussa muistaakseni kilpailutimme bussiliikenteen, niin ihan selvästi nämä valtuutettu Puurankin esiin tuomat asiat elikkä kiire ja aikataulutuksen ongelmat, esimerkiksi se, miten nopeasti kuljettajien on vietävä bussinsa pisteestä a pisteeseen b, ovat vaikuttaneet palvelutasoon. Mielestäni on ollut jo monta vuotta nähtävissä se, että kiire nimenomaisesti enemmän kuin mikään muu, aiheuttaa tätä ikävää käyttäytymistä kuljettajien osalta sekä nämä valtuutettu Luukkaisen esiin ottamat kysymykset matkustajien jättämisestä pysäkille, että raitiovaunukuskien tai bussien kuljettajien ajamisesta punaisia valoja päin tai esimerkiksi se, mitä mielestäni itse olen todistanut jo monta vuotta, että lisääntyvästi vanhuksia ja lastenrattailla liikkuvia jää ovien väliin, koska bussien kuskeilla on selvästi niin kiire päästä eteen päin pysäkiltä. Tämä on ihan selvästi silminnähden lisääntynyt.

Joten kyllä katsoisin, että elintärkeätä olisi, että nämä perusasiat saataisiin kuntoon seuraavilla kilpailutuskierroksilla ja myös neuvotteluissa liikkeenharjoittajien kanssa, toisin sanoen, että aikataulut eivät saa olla liian nopeita ja että kuljettajille on taattava lepotauot päätepysäkeillä, ettei valmiiksi lähdetä kiireessä ja valmiiksi vihaisina seuraavaa matkaa ajamaan.

Siinä mielessä mielestäni, vaikka nämä ovat hienoja hankkeita, langaton laajakaista ja muut uudet teknologiset ratkaisut, niin niin kauan kun perusasioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, niin ne ovat itse asiassa aika turhaakin luksusta.

Toivoisin, että kun uusia kilpailutuskierroksia ja muita neuvotteluja käydään, paitsi laatukysymyksille, aikataulukysymyksille ja muille työolosuhteisiin liittyville kysymyksille annettaisiin paljon nykyistä enemmän painoarvoa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Ikävalkon puheenvuoroon on helppo jatkaa, koska juuri näin on, että ellemme me itse kilpailutusehtoja laatiessamme huolehdi siitä, että myöskin henkilöstöllä on toimintaansa edellyttämät kaikki asiat kunnossa niin, että heillä on riittävät lepotauot ja toimintaedellytykset, niin he voivat tehdä laadukkaasti työtä, niin se näkyy siinä laadussa.

Siltä osin minua häiritsee tässä se, että tavallaan nyt syyllistetään sitä henkilöstä, kun me itse olemme täällä valtuustossa tehneet sellaisia päätöksiä, joilla olemme edellyttäneet erittäin tiukkaa kilpailutusta, alhaisia hintoja ja sitä kautta sitten syntyy nämä ongelmat, jotka ovat osittain nähtävissä nyt sitten tämän päivän laadussa.

Näin ollen valtuutettu Puuran mainitsema joukkoliikennelautakunnassa käsitelty asia, jossa nimenomaan laatu ja sitä kautta myöskin henkilöstön mahdollisuudet tehdä laadukasta työtä otetaan osaksi kilpailuttamisohjelmaa, on erittäin tärkeä. Niin kauan kun sitä ei tehdä, täällä on ihan turha tavallaan kasata näitä ongelmia sitten henkilöstön päälle.

Toivoisin, että tällä hetkellä, kun on vielä kesäkuuma, meidän pitäisi pohtia myöskin sitä, että työolot kesällä ja talvella voivat olla erilaiset ja se pitäisi näkyä myöskin aikatauluissa ja lepotauoissa jne.

Joten toivon, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri asiaa miettiessään pohtii sekä kilpailutusta että työoloja eri vuoden aikojen kohdalla.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

Kiitos hyvästä keskustelusta, jonka esitetyt näkemykset olen merkinnyt tarkoin muistiin. Muutama vastaus ja kommentti esitettyihin puheenvuoroihin.

Valtuutetut Puura, Anttila ja Kantola olivat huolissaan työntekijöitten asemasta ja työolosuhteista.

Tässä tehdään kyllä kaikin voimin työtä, että esimerkiksi nämä kesän kuumat saataisiin jollakin tavalla helpommiksi kuljettajien kannalta. Esimerkiksi näissä paljon puhutuissa uusissa nivelraitiovaunuissa on ilmastointi, joten siellä tällaista ylikuumenemista ei ohjaajan hytissä pääse tapahtumaan. Myös vanhoihin nivelraitiovaunuihin on asennettu ilmastointi ja myöskin joissakin vaunuissa - niin kuin ehkä arvoisat valtuutetut ovat huomanneet - kokeillaan lippaa, joka toimii sitten aurinkovarjona ja monia muita teknisiä ratkaisuita on pyritty löytämään.

Bussinkuljettajista oli todella pulaa viime kesänä, mutta syksyn ja talven mittaan tilanne on ahkeran rekrytoinnin vuoksi helpottunut.

Valtuutettu Vuorela kysyi teippauksista ja miksi annetaan rikkoa sopimuksia.

Nyt on senkaltainen tilanne, että näitä sopimuksia myös kaluston osalta, mukaan lukien mainosteippaukset, tehdään sopimuskausittain. Sopimuskaudet voivat olla viisikin vuotta. Ja todennäköisesti valtuutettu Vuorelan näkemät teipatut autot ovat voimassa olevan sopimuksen mukaisia, koska uusi sopimuskausi, jossa teippausta rajoitetaan, ei ole vielä alkanut. Tämä on käsittääkseni selitys tähän ilmiöön. Totta kai jos sopimuksia rikotaan, siihen puututaan ja myöskin siitä on sanktioita. Mutta on syytä olettaa, että kysymys on vanhoista sopimuksista, joissa vielä ei ole voimassa teippauskielto.

Valtuutettu Lipponen nosti esiin bensan hinnan kolminkertaistumisen.

Tästä on nyt erilaisia oireita olemassa. Tämän aamun Financial Times -lehdessä öljynviejämaitten järjestön OPEC:in pääsihteeri oli antanut lausunnon sopivasti G8-kokouksen alla, että jos tämä into biopolttoaineisiin jatkuu, OPEC vähentää investointeja, mistä aiheutuu sitten öljyn hintojen voimakas nousu. Ja paradoksaalista kyllä, kiinnostus biopolttoaineisiin nostaa, OPEC:in mukaan, öljyn hintoja eikä laske, niin kuin maalaisjärjellä voisi kuvitella.

Valtuutettu Ikävalko kertoi tapauksesta, jossa kuljettaja oli ajanut punaisia päin tai jättänyt matkustajia ovien väliin.

Tällaista varmasti tapahtuu, mutta se olisi helpompaa puuttua niihin, jos kuulisi aina yksityiskohdat siitä, koska on tapahtunut ja millä linjalla on tapahtunut. Silloin siihen voidaan puuttua. Muuten ne helposti jäävät urbaaniksi legendaksi, joka jää sitten elämään kaupunkilaisten puheissa. Joten mielelläni otan vastaan tällaisia raportteja valtuutetuilta, jotta asiaan voidaan sitten puuttua ja asia selvittää.

Laatuun tietysti puututaan kilpailuttamisen kriteerien avulla. Niin kuin täällä tuli jo todettua, joukkoliikennelautakunta jo kiristi monin tavoin laatukriteereitä tulevaa kilpailukierrosta ajatellen ja on odotettavissa, että tämä tulee sitten laatua parantamaan. Kannattaa tietysti muistaa myös, että mitä enemmän kriteereitä, sitä kalliimpia sopimuksia ja sitä enemmän tarvitaan rahoitusta joukkoliikenteelle.

Mutta en malta olla viimeksi vielä sanomatta, että kansainvälisissä joukkoliikennetutkimuksissa "Best" -tutkimuksen nimellä tunnetussa, jota tehdään parissakymmenessä eurooppalaisessa kaupungissa, Helsinki oli viime vuonna kakkonen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingissä on perinteisesti järjestetty useita kyläjuhlia eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Kumpulan, Toukolan ja Käpylän kyläjuhlat ovat toistuvia ja suosittuja tapahtumia. Nämä edellyttävät paljon yhteisöllistä talkoohenkeä ja lisäksi tukea mm. esiintyjäpalkkioihin, vuokriin, katoksiin, telttoihin, erilaisiin lupiin, jätehuoltoon ja wc-systeemiin. Ilman kaupungin tukea nämä eivät onnistu. Yritysten tukea tarvitaan lisäksi, mutta kyläjuhlien ei ole tarkoitus olla kaupallisia, vaan yhteisöllisyyttä ja paikallista asukastoimintaa ensisijaisesti tukevaa yhdessä tekemisen meininkiä. Säätila vaikuttaa olennaisesti kyläjuhlien osallistujamäärään, eivätkä talkoilla toimijat voi ottaa suuria henkilökohtaisia taloudellisia riskejä.

Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus ryhtyy, jotta talkoohenkiset ja yhteisöllisyyttä lisäävät kyläjuhlat Helsingissä voivat jatkua kuten ennenkin, eivätkä näivety kaupungin toiminnan takia tai avustusten olennaisen pienenemisen takia?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade ordförande, bästa fullmäktige.

Vastauksena valtuutettu Ingervon kysymykseen esitän sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisen sijaisena kunnioittavimmin seuraavaa:

Kulttuuriasiainkeskuksen kautta on pitkään tuettu kaupunginosatapahtumia ja kyläjuhlia. Avustus myönnetään hakemuksen perusteella. Kaupunginosien omat tapahtumat ovat tärkeitä paikallisuuden ja monimuotoisuuden kehittämisessä.

Vuonna 2007 tarkoitukseen on varattu sama summa kuin vuonna 2006 eli yhteensä 35 000 euroa. Jaettava raha ei siis ole lainkaan pienentynyt. Avustuksen lisäksi kyläjuhlille tarjotaan mahdollisuutta käyttää viraston hankkimaa laitteistoa ja esiintymislavaa sekä työllistämishankkeena tuettua Stadin juhlaorkesteria. Rahaksi muutettuna tämä noin kaksinkertaistaa tuen.

Kesäkuun alkuun mennessä tukia on myönnetty hieman yli 20:lle järjestäjälle. Momentin rahat on varattu vain tähän tarkoitukseen, eli muut tapahtumat eivät vaikuta kaupunginosatapahtumien rahoitukseen. Tuettavia tapahtumia odotetaan tänä vuonna olevan noin 30. Tilaisuudet ovat luonteeltaan erilaisia. Kyläjuhlia järjestetään myös ilman kaupungin avustusta. Lisäksi kulttuuriasiainkeskus tukee muista varoista erilaisia asukkaiden aloitteista tehtäviä tilaisuuksia.

Kyläjuhlien avustuksen maksimisummana on tänä vuonna pidetty 1 500 euroa. Suuri enemmistö hakemuksista alittaa tuon summan. Sillä on merkitystä vain 4 - 5 tapahtumalle vuosittain. Lähtökohtana tapahtumissa on kansalaisaktiivisuus ja harrastajapainotteisuus.

Kulttuuriasiainkeskuksen työntekijät neuvovat asukkaita ja seuraavat toimintaa. Työstä vastaa viraston kulttuuripolitiikan osasto. Kulttuuriasiainkeskus on myös käynnistänyt keskustelut hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseksi ja kyläjuhlia koskevien lupamenettelyjen keventämiseksi.

Muutamat kyläjuhlat, kuten Käpylän ja Mätäjoen tapahtumat, ovat viime vuosina laajentuneet tuomalla niihin nimekkäitä esiintyjiä ja erilaista myyntitoimintaa. Tällöin rahatukena jaettu noin 1 500 euroa on vähän, mutta toisaalta tulee arvioida, ovatko ne enää varsinaisia kyläjuhlia vai tulisiko niitä tukea ja arvioida festivaaleina.

Ammattimaisesti järjestetyille festivaaleille on omat avustusmomenttinsa. Tuettavia festivaaleja on Helsingissä nykyään noin 50. Kymmenessä vuodessa helsinkiläisten festivaalien määrä on yli kaksinkertaistunut. Myös määrärahat festivaalien tukemiseen ovat kasvaneet, mutta eivät samassa suhteessa kuin festivaalien määrä. Tässä yhteydessä voin todeta, että suunnitelmallinen festivaalien avustaminen käynnistyi Helsingissä vasta kulttuurikaupunkiprojektin myötä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kautta jaettava festivaalituki on vuonna 2007 noin 1,5 milj. euroa. Tästä Helsingin Juhlaviikkojen osuus on erittäin merkittävä eli noin kaksi kolmasosaa. Varsinaisia festivaaleja arvioidaan taiteellisen sisällön sekä mm. yleisöjen tavoittamisen ja organisaation osaamisen näkökulmasta. Esimerkiksi Kontulassa järjestettävä Kontufestivaali ja Maailma Kylässä -tapahtuma saavat festivaaliavustusta. Tietokeskuksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan peräti noin 90 % helsinkiläisistä pitää festivaalien järjestämistä hyvänä asiana kaupungille.

Puheenjohtaja.

Kiitos vastauksesta.

Nyt on hyvä muistaa se, että puhutaan ei-kaupallisten kaupunginosatapahtumien tulevaisuudesta, joita on siis erikokoisia.

Jos tällainen festivaalituki olisi ajoissa mainostettu kyläjuhlatoimijoille korvaavana tukimuotona, niin varmaan se olisi vaikuttanut tämänkin vuoden tilanteeseen. Jos jatkossa kyläjuhlien avustuskatto on 1 500 euroa, niin se helposti näivettää keskustan ulkopuolisia isompia tapahtumia. Toivon, että ne eivät missään nimessä saa loppua kokonaan. Näin ei saa käydä.

Edelleen toivoisin, että kyläjuhlan nimissä olevia avustuksia voitaisiin kuitenkin kasvattaa ja miettiä sitä asiaa uudelleen. Käpylän kyläjuhlista tiedän, että avustus on viimeksi ollut 24 000 ja kävijöitä 10 000. Tietenkin se on ilmoista aika paljon kiinni. Mutta nämä muutosavustukset, kun ne tulevat samaan aikaan kun kaupunkikulttuuriyksikkö lakkautettiin ja sen mukana oli myös omat tukimahdollisuudet, niin tietenkin se, että tulee niin kuin yhtäaikaisena ja vähän yllättävänä ja ennakoimattomana.

Sanoisin, että kyläjuhlat ovat halpa tapa tuottaa ei-kaupallisia hyvän mielen tapahtumia siellä missä ihmiset asuvat ja me tarvitsemme niitä jatkossakin.

Puheenjohtaja.

Vaikka kuulimme apulaiskaupunginjohtaja Saurin puheenvuorossa, että myönnettävä rahasumma on sama, niin myös tilastollisesti kai on kiistatonta se, että näitä kyläjuhlien nimellä olevia tapahtumia on tänä vuonna merkittävästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Siihen saattaa olla kaksi syytä. Toinen lienee nyt tämä uusi yksittäisten tapahtumien tukikatto, 1 500 euroa. Sehän on mitoitettu erittäin pienille tapahtumille. Osa näistä kyläjuhlien nimellä kulkevista tapahtumista on pieniä tapahtumia, mutta monet niistä ovat olleet sellaisia, että ne ovat aikaisemmin saaneet kaupungilta isommat avustuksen ja sen lisäksi myös tuotantotukea, mikä tarkoittaa käytännössä entisen kaupunkikulttuuriyksikön puolelta tullutta ikään kuin osaamistukea siihen, että tapahtuma on pystynyt myös itse varainhankinnan kautta, tekemällä erilaisia yhteistyösopimuksia ja muita, rakentamaan sen oman tapahtumansa suuremmaksi kuin mitä se kaupungin pelkkä raha-avustus olisi mahdollistanut.

Me olemme nyt käymistilanteessa näitten tämäntyyppisten tapahtumien turvaamisen kannalta. On todellakin tarpeen, että kulttuuriasiainkeskuksessa mietitään tätä hiukan strategisemmin ja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa myös ja nähdään, että näitä tapahtumia on hirveän eri sorttisia, että kaikkea ei ehkä kannata ängetä ihan samaan laatikkoonkaan.

Itseäni pelottaa se, että tässä sinänsä hienon euroviisu -tapahtuman huumassa meillä saattaa olla ajatus sellaisesta tapahtumien Helsingistä, joka katselee kaupungin kulttuuritapahtumia liian kapean, yleisen edustuksellisen kuvan kautta ja unohdetaan sitä, että nämä kaupunginosiin, keskustan ulkopuolelle vietävät tapahtumat, usein tarjoaa hirveän hyvän mahdollisuuden monipuolisen kulttuuriohjelman tekemiseen ja nimenomaan sellaisten kaupunkilaisten ja ohjelmallisten tapahtumien kohtaamisen, jota ei oikeastaan muualla synny. Ne ovat ilmeeltään ja luonteeltaan erilaisia juhlia ja kuuluvat mielestäni tähän kulttuuritapahtumien Helsinkiin. Ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että voidaan mokata tämä koko homma, jos ei kiinnitetä siihen huomiota.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Ingervon tekemä kysymys ja huoli on aivan aiheellinen.

Valtuutettu Rantanen toi niitä asioita juuri esiin, mitä ajoin itsekin.

Näillä kyläjuhlilla on pitkä perinne ja ne ovat lähiöille erittäin tärkeitä. Ymmärrän, että tässä on rahasta kyse, mutta tämä huoli, että ne loppuvat kohta kokonaan. Ne ovat helsinkiläisille tarkoitettuja tapahtumia. Keskustan tapahtumat ovat ehkä hieman jotain muuta.

Tässä ehkä olisi syytä katsoa rahoitusta, kun ne ovat niin eritasoisia, erilaisia, että löytyisikö sitä rahaa jostain muualtakin kuin kulttuuriasiainkeskuksesta. Hallintokuntien yhteistyössä voisi jatkossa miettiä rahoitusta hieman paremmin siltä osin. Kaupallisuus ei saa olla niiden pääaihe tai tarkoitus. Ne ovat aitoja kyläjuhlia ja lähiöiden juhlia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyläjuhlat ovat tärkeitä. Ja kuten valtuutettu Ingervo aikaisemmin totesi, ne ovat myöskin erittäin halpa tapa tuottaa sellaista ruohonjuuritason ja kansalaisaktivismitapahtumia eri puolille kaupunkia. Niiden syntymiseen tietysti tarvitaan niitä alueen aktiivisia ihmisiä. On hyvä, että kaupungilla on järjestelmä tukea erilaisia tapahtumia. Ja se on tietenkin, että kun on, niin kuin nyt on syntynyt sellainen käsitys, että kaupunki olisi jotenkin heikentämässä tätä, niin asia on hyvä saada oikaistua ja korostaa sitä, että kaupunkikin haluaa tässä olla mukana.

Mutta kyllä sitten, jos puhutaan tästä kaupallistumisesta, niin ei tietenkään pelkästään kaupallisia tapahtumia, vaikka minä en niin huonona pidä näitä, ilmeisesti nyt mitä Helsingin Sanomatkin on kovasti mainostanut näitä erilaisia kansalaishappeningeja, mitä on ollut eri osissa kaupunkia. Nehän voivat olla eri vuonna erilaisia ja vähän eri tahojen järjestämiä.

Mutta kyllä minua on kiusannut esimerkiksi meidän Toukolan juhlien järjestämisessä ja mikä siellä on ollut se suurin vaikeus, sen paikallisen liike-elämän nuiva suhtautuminen. Onneksi Arabian kauppakeskus kysyi ? asukkailta mielipiteitä ja saatoin siinä sanoa, että tämä olisi yksi asia parantaa mielikuvaa ja pr:ää siellä, että on mukana kyläjuhlien järjestämisessä.

Puheenjohtaja.

Haluaisin lyhyesti vastata valtuutettu Rantasen huoleen, että isoja ja kaupallisia kulttuuritapahtumia arvostettaisiin enemmän tai pidettäisiin tärkeämpinä kuin pieniä tai kokeilevia tai alueellisia tai spontaaneja tapahtumia.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa päinvastoin lautakunta on hyvin tiukasti pitänyt ja olen iloinen siitä, että yhtenä rintamana pitänyt erittäin tärkeänä alueellista tasa-arvoa oikeastaan kautta linjan kysymyksessä kuin kysymyksessä ja painottanut nimenomaan mm. koillisen ja itäisen Helsingin kulttuuripalvelujen tärkeyttä. Eli ainakaan lautakunnan asenteiden suhteen ei tarvitse tällaista huolta kantaa.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

Kiitos jälleen keskustelusta. Kulttuurijohtaja Timonen on istunut kirjaamassa esitettyjä näkemyksiä muistiin.

Mutta sen tiedon haluaisin oikaista, että kyläjuhlien määrä olisi nyt jotenkin romahtamassa.

Käytettävissä olevan tiedon mukaan näin ei olisi. Kyläjuhlien määrä on ilmeisesti pysymässä suurin piirtein ennallaan. Nyt on vasta kesäkuun 6. päivä, joten on ehkä hiukan varhaista arvioida lopputulemaa. Ilmeisesti mitään erityistä kyläjuhlien määrän putoamista ei ole havaittavissa. Tilaisuuksien luonne saattaa muuttua vuosien varrella, niin kuin äsken mainittu Mätäjoki -festivaali, joka on kasvanut varsin suureksi tapahtumaksi.

Kulttuuriasiainkeskuksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että kansalaisten omaehtoisesti järjestämät tapahtumat saavat kaupungin tukea.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vuosaaren sataman valmistuminen ja käyttöön otto - mutkikkaiden vaiheiden jälkeen - ensi vuonna tulee olemaan merkkitapaus. Nyt esillä olevassa asiassa parannetaan eräin osin Vuosaaren sataman palvelukykyä, ja nämä ehdotetut toimet ovat varmaan perusteltuja.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että uuden ja varmaankin Euroopan moderneimman sataman ja sinne suuntautuvan satamaliikenteen kaikkia mahdollisuuksia ei ole kaupungin piirissä riittävästi otettu huomioon. Naapurikunnat Vantaa, Kerava ja kauempanakin olevat kunnat pyrkivät hyödyntämään tulevan sataman logistiset, mutta myös muut edut. Valuuko uuden sataman hyötyjä tarpeettomasti Helsingin rajojen yli?

Tutustuin tänä keväänä kaupunginhallituksen hyväksymään Helsingin elinkeinostrategiaan ja sen runsas viikko sitten hyväksyttyyn toteuttamisohjelmaan. Vuosaaren sataman kannalta kirjaukset näissä papereissa ovat laihoja.

Vuosaaren satamaa ja sinne tulevaa yritysaluetta pidetään tärkeänä, mutta se jää toteamukseksi. Sataman ja sen yritysalueen suunnittelu on ollut sataman ohjauksessa. Sataman ja yritysalueen suunnittelussa satamalaitos on varmaankin tehnyt hyvää työtä. Mutta nyt pitäisi nähdä satama-aidan yli. Uutta modernia satamaa pitäisi voida hyödyntää Helsingin yleisessä elinkeinopolitiikassa enemmän kuin mitä tähän asti on ollut ajatuksissa.

Helsingin elinkeinopalvelu on tietääkseni ollut sivussa sataman yritysalueen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yritysalue on nyt tietääkseni aika tavalla fikseerattu. Se menee nyt niin kuin se menee.

Elinkeinostrategiapaperi toteaa, että satamalla tulee olemaan erityisesti itäisessä kaupunginosissa huomattavia myönteisiä kerrannaisvaikutuksia, mutta asiaa ei sen kummemmin analysoida. Jäädäänkö siis vain odottamaan, millaisia ja koska näitä kerrannaisvaikutuksia tulee?

Olen sitä mieltä, että näitä kerrannaisvaikutuksia voidaan ohjata ja lisätä määrätietoisella elinkeinopolitiikalla. Tämä vaatii ponnistuksia ja markkinointia myös kaupungin taholta. Tunnettua esimerkiksi on se, että Itä-Helsingissä on paljon mahdollisuuksia toimitilarakentamiselle.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esitänkin asiassa toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Vuosaaren sataman käyttöön otto pyritään tehostetusti hyödyntämään kaupungin ohjaamilla toimilla siten, että uusi satama ja satamaliikenne heijastusvaikutuksineen voisi voimistaa Helsingin ja erityisesti Itä-Helsingin elinkeino- ja yritystoimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Pyydän saada kannattaa valtuutettu Lohen tekemää toivomuspontta.

Itse on vähän erilaisia näkemyksiä tästä aiheesta, mutta se kuuluu kohta.

Vuosaaren sataman alkuperäinen kustannusarvio oli 260 miljoonaa, alv 0. Nyt tehtävien korotusten jälkeen se on 391 miljoonaa. Täten kustannukset ovat nousseet 50 %. Samanaikaisesti rakennuskustannusindeksi on noussut 15 % ja maanrakennuskustannusindeksi 20 %. Näin laskien on syntynyt 90 - 100 milj. euron lisäkustannukset, jotka eivät selity näillä kustannusindekseillä.

Tällä kertaa hämmästyttää myös yhteiskustannusten lisääntyminen 14 milj. eurolla. Valtuusto käsitteli viimeksi kustannuksen nousua tammikuussa. Silloin ei ollut esillä yhteiskustannusten kasvua. Yhteiskustannukset ovat yleensä 10 %:n luokkaa koko hankkeen kustannuksesta. Nyt esitetään pelkkänä ylityksenä kolmatta osaa siitä. Olisi mukava kuulla, mille tasolle yhteiskustannukset ovat kokonaisuudessaan nousemassa. Olen ymmärtänyt, että tietyt yhteiskustannuserät ovat kasvaneet 2 - 3-kertaiseksi alkuperäiseen arvioon verrattuna.

Kuten edellä totesin, Vuosaaren sataman kokonaiskustannusarvio on 391 milj. euroa. Vaikka satama saisi rahat tuottoina takaisin vuosien saatossa, pitää muistaa, että viime kädessä Vuosaaren sataman maksajina toimivat sen asiakkaat. Satama olisi pitänyt rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta sen palveluhinnat saadaan alhaisiksi ja Suomen vientiyritykset säilyttäisivät kilpailukykynsä. Kallis rakentaminen luo kalliita palveluja.

Vuosaaren sataman rakennusbudjetin runsas ylittyminen ja lisääntyvä tonttitarve kertoo puutteista hankkeen alkuperäisessä suunnittelussa. Kallis rakentaminen tarkoittaa myös kalliita hintoja satamassa toimiville logistiikkayrityksille.

Osa Vuosaaren satamaan sijoittavista yrityksistä on paremmassa asemassa kuin toiset. Helsingin Sataman keskeisenä strategiana näyttää olevan se, että sataman logistiikkapalvelut annetaan muutamalle toimijalle niitä sen paremmin kilpailuttamatta. Tästä ovat esimerkkeinä Nurmisen tavaralogistiikka-alue ja nyt esillä oleva Nurmisen autologistiikka-alue.

Strategiansa mukaan landlordina toimiva Helsingin Satama esittää nyt strategiastaan poiketen rakentavansa Helsingin kaupungin rahoilla Nurmiselle autologistiikkakeskuksen. Kysyn, pitääkö hanke todella toteuttaa kaupungin rahoilla?

Vuosaaren sataman logistiikka-alueelle valittiin kilpailutuksen jälkeen Sponda, jonka ainoana tarjoajana lupasi vuokrata ja rakentaa alueen, vaikka sinne ei saataisi tarpeeksi asiakkaita. Tämän hetkisen tiedoin vain toinen alueen suunnitellusta rakennusosasta toteutetaan nyt. Logistiikka-alueen tasaosa jää pahimmassa tapauksessa moneksi vuodeksi rakentamatta. Juuri tuolle alueelle olisi moni nykyisillä satama-alueilla toimiva pk-yritys halunnut sijoittua. Tämä asiaa selviää Real -projektin aikanaan tekemästä kartoituksesta. Nyt logistiikka-alueelle jäänee vuosiksi käyttämätöntä maa-aluetta, samalla kun Satama hakee lisää alueita vain yhdelle toimijalle. Voinee kysyä, onko tämä tarkoituksenmukaista?

Eräs kysymys Vuosaaren sataman rakentamisessa on ollut myös se, miten yritysten olisi tullut ilmaista halunsa sijoittua alueelle. Helsingin Sataman johdolle osoitetut pyynnöt eivät välttämättä ole edenneet viralliseen käsittelyyn.

Tyhjien konttien varastoimisesta Länsisatamassa on kuulemma tullut ongelma. Ne vievät liikaa tilaa ja Helsingin Satama on supistamassa niiden varastointialuetta.

Tyhjien konttien helppo saatavuus on oleellinen osa logistiikkaketjua ja satamapalveluja. Tätä asiaa ei tule unohtaa. Uudessa satamassa tai aivan sen läheisyydessä tulee olla riittävästi tilaa tyhjien konttien säilyttämiselle.

Pk-yritykset ovat lähestyneet myös kiinteistövirastoa ja ilmoittaneet, että ovat kiinnostuneet vuokraamaan tontteja logistiikka-alueen ulkopuolelle. Kiinteistövirastoon on myös lähetetty tietoa Helsingin Satamalla olevasta Real-projektin tekemästä selvityksestä alueelle halukkaista yrityksistä. Tätä ei ole kuitenkaan mainittu kiinteistöviraston lausunnossa, päinvastoin kerrotaan, että tontteja ei olisi kysytty. Toivottavasti uusi elinkeinostrategia luo uutta käytäntöä näiltä osin.

Esitän vielä pyynnön, että kaupungin kautta Sataman taholta otetaan aktiivisempi ote alueelle vielä haluaviin yrityksiin.

Lopuksi kysyn, miten sataman lisäkustannukset rahoitetaan ja millä ehdoilla?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Lohen tekemää toivomuspontta, jota myöskin valtuutettu Koskinen kannatti. Olen oikein iloinen, että näin tapahtui.

On helppo jatkaa valtuutettu Koskisen tähän viimeksi nostamaan huoleen pien- ja keskisuurten yritysten toiminnan sijoittumisesta Vuosaaren sataman alueelle.

Olen saanut samanlaista palautetta, mitä valtuutettu Koskinen on saanut, että pien- ja keskisuurten yritysten sijoittuminen tälle alueelle ei ole edennyt sillä tavalla kuin he olisivat toivoneet. Olen samaa mieltä myöskin siitä, että tälle asialle pitää tehdä jotakin.

Ja kun valtuutettu Lohi omassa puheenvuorossaan viittasi Helsingin elinkeinostrategiaan ja miten siinä pitäisi ottaa Vuosaaren satama huomioon pitkällä tähtäimellä, olen tässä asiassa aivan samaa mieltä.

Kun luin Helsingin kaupunginhallituksessa olleen elinkeinostrategian ja sen toteutusohjelman, niin mielestäni se oli aivan liian laiha tähän hetkeen ajatellen. Olisin toivonut, että asia, josta olemme täällä valtuustossa monta kertaa keskustelleet, mikä on Helsingin elinkeinostrategian merkitys koko tämän alueen kilpailukyvyssä, että tätä asiaa olisi myöskin voitu käsitellä valtuustossa.

Mielestäni valtuustolle olisi pitänyt antaa mahdollisuus keskustella Helsingin elinkeinostrategiasta pitkällä tähtäimellä. Sillä on erittäin suuri merkitys sekä asumiseen, liikenteeseen, palveluihin ja monella tavalla Helsingin koko kilpailukykyyn. Nyt tämä meni pelkästään kaupunginhallituskäsittelyssä.

Toivon, että tästä tulee kuitenkin valtuutetuille mahdollisuus jossakin tilanteessa ottaa, joko lähetekeskusteluissa tai seminaareissa mahdollisuus puhua Helsingin elinkeinostrategiasta.

Ja kun ajatellaan vielä Vuosaaren sataman merkitystä elinkeinostrategian ja politiikan kannalta, niin Vuosaaren satamaanhan syntyy useita tuhansia työpaikkoja. Millä tavalla se vaikuttaa asumiseen, palveluihin Vuosaaren alueella? Vuosaari on kuitenkin tällä hetkellä, siellä on ... Meillä on torstaina lautakunnan listalla ehdotus siitä, että toimistotontit muutetaan asuintonteiksi. Tässä tilanteessa, kun emme tiedä, millä tavalla Vuosaaren satama tulee vaikuttamaan lähialueen maankäyttöpolitiikkaan, on todella tärkeätä, että se olisi pohdittu myöskin elinkeinopolitiikan kannalta, koko maankäytöt Vuosaaren alueella. Siellä on myöskin yleiskaavassa olevia vapaita alueita, joiden maankäyttötarkoituksista parhaillaan keskustellaan. Siinäkin mielessä Vuosaaren sataman merkitys elinkeinostrategian kannalta on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle.

Ja muutenkin ajatellen tulevaisuutta, pitäisi meidän pohtia kaikkien isojen työnantajien kohdalla, kun isoja toimistoja sijoittuu, mitä se tulee vaikuttamaan Helsingin elinkeinopolitiikan kannalta. Jos ajatellaan esimerkiksi Forum Viriumia, joka on iso työpaikka-alue, niin ei se pelkästään ole niin, että pohditaan sen sijoittumista, vaan mitä se vaikuttaa asumiseen, palveluihin, koska kaikilla niillä on vaikutuksia.

Näin ollen valtuutettu Lohen esille nostama ponsi, että näitä asioita tarkastellaan myöskin elinkeinostrategian ja politiikan kannalta, on erittäin tärkeä asia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Koskinen kysyi Vuosaaren satamahankkeen rahoituksesta.

Satamahanke rahoitetaan sillä tavalla, että Satama on tehnyt monien vuosien ajan jo varauksia tätä hanketta varten ja niiden varausten kokonaissumma on kahdensadan miljoonan euron luokkaa. Se varaussummahan on nyt syöty eli nyt lähdemme velkarahoitukseen. Ensisijaisena lainoittajana on Euroopan Investointipankki, mutta myös muiden rahoittajien kanssa käydään tällä hetkellä neuvotteluja. Eli siis se perus, tähän asti olemme olleet pystyneet käyttämään niitä aiemmin tehtyjä varauksia. Ja niin kuin aiemmin on todettu, Vuosaaren sataman viivästyminen, vaikka sillä oli monia negatiivisia vaikutuksia, niin sen positiivinen vaikutus oli rahoituksessa se, että tuli useampia vuosia, jolloin saamme tätä varausta tehtyä.

Sitten ihan kommenttina valtuutettu Lohen puheenvuoroon Itä-Helsingin merkityksestä.

Itse olen kovin samoilla linjoilla valtuutettu Lohen kanssa, että näen, että Vuosaaren satama, lentokentän logistiikkaväylä, sen toteutuminen yhdistettynä sitten valtuuston tekemään esitykseen Sipoon läntisistä ranta-alueista, se merkitsee - toteutuessaan tämä kokonaisuus - huikeata elinvoiman lisäystä ja varmasti tulee näkymään Itä-Helsingin työpaikkamäärän lisääntymisenä. Ja niin kuin kaikki tiedämme, meidän toimitilatonttiemme tarjontahan on sellainen, että meillä kaikkialla muualla tällä hetkellä kuin Itä-Helsingissä, tontteja ei oikein tahdo enää olla riittävästi tarjolla. Itä-Helsingissä sen sijaan meillä on kaavoitusreserviä vaikka kuinka paljon olemassa. Jos saamme tämän menestyksen kierteen sinne itäsuuntaan lähtemään, sillä on arvaamattoman suuri vaikutus koko Helsingin kaupungin ja koko Helsingin seudun menestykseen.

Eli mielestäni valtuutettu Lohi on hyvinkin oikealla asialla.

Rouva puheenjohtaja.

Tämä asian eteenpäin meneminen on erittäin hyvä, kun se tapahtuu valtuutettu Lohen ponnen esittämässä hengessä.

Nythän tilanne on se, että monet kaupungit kilpailevat nyt ja rakentavat paljon elinkeinostrategiaa tämän Vuosaaren sataman pohjalle. Esimerkiksi Vantaa, juuri tämän lentokenttäsynergiaetunsa kanssa ja Kerava, Lahti suunnittelee Hollolan Hakosiltaan suurta logistiikkakeskusta jne.

Nyt valtuustolle annetusta asiakirjasta käy ilmi sellainen mielenkiintoinen ilmiö, että autotuojat pyrkivät siellä saamaan varastokenttiä. Mahdollisesti varastokenttiä joudutaan korvaamaan tuollaisilla parkkitaloilla, koska siinä ilmeisesti halutaan hyödyntää tämä vapaavarastoetu, että ne autot saadaan pitää siellä varastossa, kunnes tulee niin paljon rahaa, että ne saadaan tullilta ulos lunastettua. Tämä on selkeä ilmiö. Hangon kaupunkihan uhrasi Suomen kauneimpiin kuuluvan luonnonsuojelualueen tällaiseksi hirvittäväksi autokentäksi. Siellä on nyt havaittu kuitenkin, että autojen kunnostusverstaat, joissa ne autot pannaan myyntikuntoon, ovat sijoittuneet taas kaupungin pohjoispuolelle eri puolille kaupunkia kuin tämä satama. Tämä tarjoaa myöskin huomattavan mahdollisuuden juuri tämänlaista elinkeinotoimintaa edistää. Juuri Itä-Helsinkiin voidaan, jos siellä maareserviä vaan suinkin on, näitä sijoittaa.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty:

Tiia Aarnipuu Sture Gadd

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu