Arvoisa puheenjohtaja.

Kiinnitän tässä yhteydessä jälleen kerran huomiota siihen, että tähän liittyy myöskin osto-optio ja tämä keskustelu meidän pitäisi käydä jossain vaiheessa perusteellisesti valtuustossa.

On kiusallista, että jatkuvasti näissä ratkaisuissa kuljetaan sillä tavoin, että ne tulevat yksittäisinä asioina. Monet meistä kokevat, varmasti muutkin kuin minä, että tässä on yleisiä linjauksia, joita pitäisi pohtia, mutta niitä ei kertaakaan tuoda tänne kokonaisuutena pohdittavaksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Myllypuron uuden palvelukeskuksen toteuttamista on toivottu pitkään. On hyvä, että tässä asiassa päästään eteenpäin.

Nykyisen liikekiinteistön vuokrakauden lyhentämisestä joudutaan tämän esityksen perusteella maksamaan aika kallis korvaus. Sen perusteita voi tässä yhteydessä vain kysellä.

Tähän asiaan liittyy pari muuta kysymystä, joista toivoisin asianomaisen kaupunginjohtajan vastausta.

Ensinnäkin, minkä takia kaupunki myy tämän tontin pois? Miksi ei tehdä uutta pitkäaikaista tontinvuokrasopimusta uusien yrittäjien kanssa? Ja toiseksi, miksi kaupunki ei tässä yhteydessä tämän esityksen perusteella näytä hankkivan omistukseensa mitään osaa tästä uudesta kiinteistöstä tai muulla tavalla ilmaise aikovansa varata tiloja alueen julkisten palvelujen tarpeisiin? Tuolla alueellahan niitä tarpeita on monenlaisia, esimerkiksi sosiaali-, nuoriso- ja kirjastotoimessa.

Ehdotankin seuraavanlaista pontta, samalla kun toivon vastauksia näihin kysymyksiin.

Ponsi kuuluu näin:

Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen selvittämään mahdollisuudet järjestää Myllypuron uuteen palvelukeskukseen lisää tiloja myös alueen julkisten palvelujen tarpeisiin.

(Puheenjohtajan välikysymys.)

Arvoisa puheenjohtaja. Kyllä on jätetty ennen kokouksen alkua ja voin toimittaa sen myöskin.

(Puheenjohtajan välikommentti.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Myllypuron ostoskeskuksen kehittäminen on ollut poikkeuksellisen vaikea hanke. Sinne oli hieman varomattomasti uusittu, kiinteistölautakunnan toimesta, hyvin pitkät vuokrasopimukset. Siitä syystä siellä oli paljon yrittäjiä, joiden saaminen mukaan uuteen kehittämishankkeeseen oli äärimmäisen vaikea, aikaa vievä projekti. Myös se, että siellä oli kaksi tasavahvaa, kiinnostunutta kaupanharjoittajaa, niin heidänkin saamisensa hankkeeseen sopusointuisesti oli aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Tästä kärsi koko Myllypuro. On erittäin tärkeää, että tämä hanke saadaan nyt käyntiin. Se tulee luomaan Myllypuron ilmettä hyvin merkittävällä tavalla positiiviseen suuntaan.

Mitä tulee meidän omiin tilatarpeisiin, tämän metroaseman ympäristössä on kaavoitettu erittäin merkittävästi rakennusmahdollisuuksia. Siellä puhutaan sadastatuhannesta kerrosneliömetristä. Siellä ei minkäänlaista puutetta ole kaikille hyville hankkeille, joille vaan on toteutus realismia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpisen vastaus toi hyvin esille sen, että tässä on todella pitkään vireillä ollut monimutkainen hanke.

Itsekin tiedän Maunulasta, että nämä ovat välillä monimutkaisia, nämä ostoskeskusten uudistamishankkeet.

Kuitenkin ne suunnitelmat, jotka liittyvät tähän metroaseman ympärillä myöhemmin mahdollisesti toteutuviin rakennuskohteisiin, ovat aika paljon suuntautuneet esimerkiksi terveydenhoidon puolelle. Myllypuron alueella esimerkiksi lähikirjasto toimii surkeissa tiloissa. Siellä on myöskin sosiaali- ja nuorisotoimen puolella tarpeita parempiin tiloihin.

En näe, että tässä olisi kysymys joko tai -asetelmasta, vaan siitä, että niiden jo olemassa olevien tai valmisteilla olevien suunnitelmien lisäksi, jotka liittyvät metrosairaala -tyyppiseen kohteeseen, katsottaisiin myös tässä yhteydessä, onko mahdollisuus parantaa alueen lähipalveluja. Ponsi on muotoiltu sillä tavoin, että siinä toivotaan - tai edellytetään - asian selvittämistä.

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten tunnettua on, idästä tulee nopeat miehet ja näissä siitä on hyötyä.

Tämä nyt käsittelyssä oleva Taivallahden ranta-alueen kaava on merkittävä ja ollut pitkä prosessi.

Jos muistelemme sitä, miten tämä on edennyt, niin itse asiassa jo Yleiskaava 2002:n yhteydessä - joka hyväksyttiin, kuten nimestä voi päätellä, marraskuussa 2003 - siinä vaiheessa Taivallahden hotellihanke, hotelli- ja kylpylähanke, mutta ennen muuta hotellihanke oli esillä.

Kun yleiskaava hyväksyttiin, Vasemmistoliiton ryhmä esitti, että yleiskaavassa ei tehtäisi varausta Taivallahden alueelle hotellihanketta varten. Eli tästä lähtien Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti suhtautunut kriittisesti hankkeeseen. Yleiskaavassa ensin yksin. Sitten myöhemmin olemme saaneet tukea muilta ryhmiltä, niin vihreiltä, sosiaalidemokraateilta, osalta sosiaalidemokraateista, osasta vihreiltä ja myös kokoomuksen ja oikeiston suunnalta. Eli on hyvä, että kun tämä prosessi on mennyt pidemmälle, niin yhä enemmän on tullut kritiikkiä tätä hanketta kohtaan.

Ihan lyhyesti käyn läpi niitä kriittisiä huomioita, joita tämän osalta meillä on ollut ja minkä vuoksi olemme jo yleiskaavasta lähtien johdonmukaisesti Vasemmistoliitto vastustanut aluetta.

Jos ajattelemme Hietsua, Hietarannan uimarantaa, niin sehän on nimenomaan stadilaisten, helsinkiläisten merellinen paratiisi. Me olemme alusta asti halunneet kehittää rantaa nimenomaan helsinkiläisten ykkös kesänvietto- ja uimarantapaikkana. Ja me haluamme myös Taivalsaaren osalta kehittää Hietsun rantaa samalla lailla eli niin, että se ei ole erillinen linnake, johon tulee jotain muuta, vaan se on luonnollinen jatke Hietsulle.

Tällä hetkellähän Taivalsaaren kunto on heikohko. Sitä ei ole laitettu kuntoon juuri sen vuoksi, että kaavaprosessista on ollut kinaa ja siellä on ollut Helsingin kaupungin omia toimintoja, joita ei ole laitettu kuntoon. Eli se on totta, että nyt se ei ole kovinkaan hyvässä kunnoissa eikä siellä ole yleistä käyttöä, vaan se on kaupungin rakennusviraston käytössä.

Jatkossa sitä pitää ehdottomasti kehittää. Sitä olemme alusta asti, Vasemmistoliitto esittänyt. Ja olemme edelleen sitä mieltä, että pitää Taivalsaareen rakentaa, mutta pienimuotoisesti, ei isoa hotellihanketta, joka ei sovi rantamaisemaan ja joka ennen muuta ei ole luonnollinen osa Hietsua, Hietsun rantaa, vaan tulee omaksi linnakkeekseen, joka ei ole niinkään suunnattu stadilaisille kesänviettoa varten, vaan ennen muuta matkailijoille. Helsinkiin tarvitaan toki turisteja ja matkailijoita ja kylpylöihinkin niitä, mutta Hietsu on paikkana sellainen, että haluamme, että siitä nimenomaan kehitetään helsinkiläisten keskusta. Jos ajatellaan tätä kaavaa ja esitystä, niin ajatuksena on se, että ensisijaisesti rakennus on hotelli. Eivät helsinkiläiset omassa kaupungissaan ensisijaisesti varmaankaan mene hotelliin.

Tämä on hyvin periaatteellinen kysymys, mitä me teemme meidän rannoillemme, miten me niitä kehitämme, annammeko niitä entistä enemmän pois vai kehitämmekö yhteiseen käyttöön. Töölö-Seura on ollut aktiivinen tässä hankkeessa. Heillä on ollut omia kehitelmiä, esimerkiksi ajatus saunamaailmasta. Se on yksi erittäin hyvä idea ja sitä varmasti saadaan vietyä eteenpäin, kun nyt yhdessä täällä valtuustossa tänään hylkäämme ajatuksen tästä hotellihankkeesta, hotelli- ja kylpylähankkeesta ja lähdemme siitä, että pienimuotoisemmin, kevyemmin kehitetään Taivalsaaren aluetta niin, että siitä tulee nimenomaan osa, jatke Hietsulle, siitä tulee helsinkiläisten kesänviettopaikka ja mielellään myös sellainen, jossa talvella voisi olla sauna ja voisi olla avantoa ja muuta, jossa voisi talviaikaan myös käydä.

Sen vuoksi, kun valtuutetut ovat käyneet varmasti läpi huolella tätä esittelytekstiä ja nähneet, mitkä ovat olleet meidän kantamme alusta asti, esitänkin, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja nimenomaan niillä perusteilla, jotka löytyvät esityslistan sivulta 28, joka on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Eija Loukoilan eriävä mielipide.

Eli luen sen:

"Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Taivalsaareen kaavoitetaan 4 000 - 6 000 k-m² kerrosalaa varauksena myöhempää kaupunkilaisten vapaa-ajan käyttöä ja virkistystarpeita palvelevaa hanketta varten."

Eli me haluamme, että Taivalsaarta kehitetään. Me haluamme, että siitä tulee yksi hieno osa meidän rantojamme. Mutta me haluamme, että se on nimenomaan osa Hietsua, osa sitä stadilaisten kesäparatiisia. Sen vuoksi me haluamme, että tämä kaava palautetaan sillä tavalla, että siihen lähdetään suunnittelemaan pienimuotoista toimintaa, joka on ennen muuta suunnattu helsinkiläisille.

Ärade ordförande och fullmäktigeledamöter. Hyvät valtuutetut.

Vår biträdande stadsdirektör Pekka Korpinen är som bekant mycket verbalt begåvad och har en förmåga att både tala och skriva medryckande, till och med så medryckande att man stundom nickar bifall trots att man egentligen är av annan åsikt beträffande förslaget till ett omfångsrikt badhotell vid Edesviken.

Kun luin apulaiskaupunginjohtaja Korpisen paikka paikoin mestarillisesti muotoillun esittelytekstin, minulle muistui mieleen eräs 1950-luvun - tai olikohan se 1960-luvun? - mainos, joka jonkun vitsiniekan muunnellussa versiossa kuului näin: "Hän luuli pyykkinsä valkoiseksi, kunnes hän näki Sunolla pestyn perkeleen". Tämä leikillisesti sanottuna.

I sammandraget läser vi att syftet med detaljplaneändringen för det första är att utveckla Sandstrand som den viktigaste badstranden i innerstaden och som en naturlig del av västra strandzonen, som anslås för rekreation. Som ett lydigt fiskstim ska vi alltså svälja det utkastade betet, uppsnyggning och breddande av stranden till allmänhetens glädje och gamman. Det ända som behövs är att vi betalar priset, ett bygge invid stranden, som är så stort att det helt och hållet kommer att dominera området, om det förverkligas. Vi kan glömma det där med en naturlig del av strandzonen. Något naturligt får knappast mera rum. Stranden kan och bör snyggas upp oberoende av om hotellet byggs eller inte.

En ollenkaan epäile, ettei ehdotettua hotelli- ja kylpylärakennusta voisi saada elegantiksi ja houkuttelevaksi, kutsuipa sen ääriviivoja meritähdeksi tai amebaksi. Mutta onko sen oikea paikka Taivallahden ranta, siitä voimme olla eri mieltä ja ilmeisesti olemmekin, myös RKP:n ryhmän sisällä.

En väitä, että he, jotka puhuvat kylpylähotellin puolesta, olisivat väärässä, koska he eivät ole. Argumentit hotellin puolesta ovat käypiä. Mutta näin ovat argumentit hotellin sijoitusta vastaankin.

Kun puhumme kaupunkikuvasta, tulemme subjektisuuden puolelle, mikä on kaunista tai rumaa, missä silmä lepää ja mikä ärsyttää. Monet töölöläiset ovat jyrkästi rakentamista vastaan, eikä ainoastaan Töölössä asuvat. He ovat ottaneet yhteyttä. Projektin puolesta puhujat sen sijaan ovat olleet hiljaisempia. En ole saanut projektia ylistäviä e-posteja enkä puheluja.

För vem är projektet så viktigt och är det alls så väldigt viktigt för Helsingfors. Själv har jag ingenting emot ett badhotell, tvärtom, det kan attrahera en viss typ av turister, främst kanske ryssar och en del tyskar. Det senare om det finns rehabiliterande badverksamhet att få. De tysktalande länderna har en gammal elegant eller kurhauskultur att falla tillbaka på.

Kun 16-vuotiaana olin vanhempieni ja Baden-Badenissa asuvan isotätini kanssa teetanssiaisissa Baden-Baden Korhausessa, saada ymmärtää, mitä kylpylähotelli aikoinaan oli merkinnyt koko kaupungille. Siellä kun ei vaan kylvetty. Siellä oli pelikasino, johon minua ei valitettavasti alaikäisenä päästetty edes katsomaan. Mieheni eräs esi-isä, Bernhard Simón, taas rakensi aikanaan Sveitsin Batragaz -nimiseen kylään Gwellenhoff -loistohotellin ja ns. koranstalten, johon johdettiin vuoristosta kuuman lähteen parantavaksi tiedettyä vettä. Hotelliin saapui silloin useiksi viikoiksi ruhtinaita ja raharuhtinaita koko maailmasta. Koko seutu kukoistui Kor -hotellin myötä ja eri uskontokunnillekin rakennettiin omat pienet kirkot. Mutta Venäjän vallankumouksen seurauksena pohja putosi pois ja loistohotelli, jossa itsekin kerkesin viettämään pari unohtumatonta päivää ja yötä, purettiin joitakin vuosia sitten. Sääli. Se oli uskomaton ja kaunis miljöö. Pelkkä kylpyhuone oli ainakin normaalin yksiön kokoinen. En usko, että Helsinkiin rakennetulla kylpylähotellilla koskaan voisi olla erityisen suurta merkitystä Helsingin menestykselle ja taloudelle. Mukavan lisän se tietysti toisi toisenlaisia huveja hakeville turisteille.

Måste en badanstalt ligga invid stranden. Naturligtvis inte, det gör inte de flesta kuranstalter heller. Men visst är stränder en angenäm syn också genom ett badhotellsfönster. Edesviken erbjuder närmast ett inomskärslandskap med småbåtshamn.

Huomattavasti eksoottisempaa olisi varmaan nähdä myrskyävä meri kylpylähotellin ikkunasta, jos se esimerkiksi rakennettaisiin Hernesaareen. Eiranrannan jatkeena voisi olla kylpylähotelli sekä ranta ja rantavesiä elävöittävä kilpailupurjehduskeskus, josta seitsemän vuotta sitten tein valtuustoaloitteenkin tai sitten voitaisiin sijoittaa kylpylähotelli yhteen keskustakirjaston kanssa Töölönlahteen. Vanhat roomalaisetkin älysivät yhdistää kylpemistä ja sivistystä. Jos siihen vielä yhdistettäisiin Katajanokasta sammonnut Armi -projekti, niin eiköhän Helsingistä jo alettaisi puhua maailmalla. Tämä viimeinen idea ei suinkaan ole minun, vaan erään arkkitehtuuriprofessorin kehittämä ajatus.

Tongivande arkitekter har skarpt kritiserat Edesviken projektet, en av dem ledamoten av Finlands Akademi Juha Leiviskä. Kanske borde vi lyssna litet mera på expertisen och historikerna som försöker påminna om vilka historiska värden vi också misster. Med ett visst förakt konstaterar föredragningstexten att Hesperiaparken slutar i sjön. Skulle inte den aktuella planen ha gått ut på ett hotellbygge skulle det förmodligen ha konstaterats med stolthet: Hesperiaparken får sin naturliga fortsättning ute i havet.

Uskon vakaasti, että kaupungin rannoilta voitaisiin löytää huomattavasti parempi paikka kylpylähotellille ja tarpeeksi suuri tontti, joka ei estäisi rakentamasta niin suurta, että yrityksen kannattavuus on kyseenalaista.

Fru ordförande.

Ett badhotell är inte brådskande stor politisk fråga och jag förundrar mig över att den har tillåtits få så stora proportioner. Vi väntade trettio år på att få ett Operahus till Helsingfors. Det lönar sig ibland att vänta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät kollegat.

Tätä asiaa voidaan perustellusti lähestyä kahdesta eri näkökulmasta ainakin, ehkä useammastakin. Nimittäin, sitä voidaan katsoa Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn ja Helsingin aseman näkökulmasta ja sitä voidaan katsoa sitten Töölön näkökulmasta tai helsinkiläisten näkökulmasta. Ja kumpikin näkökulma on mielestäni oikeutettu. Ei voida sanoa, että ne, jotka puolustavat töölöläisten oikeuksia, halpahintaisesti kalastelisivat ääniä nurkkakuntaisilla argumenteilla tai ne, jotka lähtevät Helsingin asemasta tässä Euroopassa ja maailmassa, olisivat väärässä pyrkiessään lisäämään kaupungin kilpailukykyä.

Itse olen valinnut pitkän harkinnan jälkeen Helsingin kilpailukykyä korostavan näkökulman. Ja haluan hieman perustella tätä kantaa, koska illan aikana varmasti vielä näitä argumentteja puolin ja toisin punnitaan todella vakavasti.

Minulla on kädessäni Kuntalehti, jossa on meidän ministerimme kansikuva, hieno kansikuva. Ja sitten sieltä sivulta 47 löytyy "Tapaus Bilbao" -niminen artikkeli. Siellä kerrotaan seuraavaa: "Harva kaupunki on pystynyt samaan kuin Bilbao, muuntumaan lähes tuntemattomasta teollisuuskaupungista kansainvälisen kulttuurimatkailun hitiksi. Ja miten? Avaamalla taidemuseon. Eli ei mitä tahansa museota, vaan itsensä Frangérin Guggenheim -säätiölle suunnitteleman taideteoksen." Ja sitten tässä kuvataan, että tämä museo ei suinkaan ole ainoa hanke, vaan siellä on lukuisia hankkeita, jotka ovat aikaan saaneet sen, että taantuva, taantunut teollisuus-, teräs- ja laivanrakennuskaupunki lähti kukoistukseen. Eräänä keinona oli juuri tällainen strateginen lähestyminen ja ikään kuin kannanotto siihen, että luodaan kiintoisia kohteita ja mahdollistetaan sitten matkailu- ja muut elinkeinot.

Toinen kirja, joka on kovasti vaikuttanut minuun viime aikoina, on Pekka Korpisen "Helsinki tulevaisuuden kaupunki", joka on mainiota luettavaa. Toivoisin, että se jaettaisiin jokaiselle valtuutetulle ja kaupunginhallituksen jäsenelle ja ehkä virkamiehillekin, jos he haluavat näitä lukea. Hän kirjoittaa täällä sivulla 17 siitä, millä tavoin aika vaikuttaa hankkeiden etenemiseen kunnallishallinnossa. Otsikko on - luku 3 - "Onko hitaus hyve kunnallishallinnossa?" Hän kirjoittaa seuraavasti: "Jos aika kulkee peruuttamattomasti eteenpäin eikä sitä voi pysäyttää, hidastelu aiheuttaa lopullisia menetyksiä. Myöhästyminen yhden innovaation soveltamisesta johtaa myöhästymiseen seuraavan käyttöönotossa. Kehittämispalon puute johtaa lopulta yleiseen henkiseen taantumaan ja kaupungin kuihtumiseen. Luullakseni yritysten tuskailussa kaupungin päätöksenteon hitaudessa on juuri tästä kysymys. Investointi ei voi loputtomasti odottaa. Se siis tehdään toiseen kuntaan, jos ei se ole mahdollista."

Tässä tapauksessa näkökulmani on siis harkinnan jälkeen tämä. Ja sitten olen vielä pohtinut sitä, että ajatelkaa, tässä on vahvistettu yleiskaava, jossa tämä hanke on osoitettu tähän tarkoitukseen. Mitoitusta on pienennetty. Se oli ensin 14 000, nyt se on 12 300. Ja tässä on mahdollista, ei siis pelkästään sellainen yhdistelmä, että tulee hotelli ja kylpylä, vaan on mahdollista, että tulee töölöläisten toivoma saunamaailma ja kylpylä, joka olisi aika suomalainen ratkaisu. Se viihdyttäisi varmasti muitakin kuin töölöläisiä. Ja kun nämä yleiset saunat, joita valtuutettu Helistö yrittää pitää ansiokkaasti pystyssä, saisi tuen täältä sitten tällaisesta saunamaailmasta, jossa olisi toisenlaisia vaihtoehtoja. Kaikki kunnia valtuutettu Helistön toiminnalle.

Haluan myöskin sitten viitata Tampereella olevaan vastaavaan Lapinniemen kylpylään, joka on, juuri niin kuin tämä, yksityisellä rahalla tehty hotellikylpylä. Siellä - tutkimusten mukaan - sitä käyttää myöskin laajalti paikallinen väestö. Siis se on parantanut palveluja. Olen itse ollut siellä. Siellä on kaikenlaista palvelua ja se on erinomainen.

Mielestäni tässä pitää pohtia tätä asiaa laajasti. Oma näkökulmani, ja sosiaalidemokraattien enemmistö, selkeä enemmistö asettui puoltamaan kaupunginhallituksen esitystä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuunnellessani valtuutettu Kaliman puheenvuoroa melkein unohdin, missä maassa, missä kaupungissa olemme.

Tämä on aivan totta. En malta olla kommentoimatta tätä kansainvälistä näkökulmaa tässä, että totta kai meidän visiomme, strategiamme ja kaikki rakentuvat sille, että Helsinki on kansainvälinen, osaava ja innovatiivinen kaupunki, mutta se, että siihen tarvitaan Taivalsaaren kylpylä, niin se on mielestäni vähän kaukaa haettu.

Itse en ole saanut yhdeltäkään töölöläiseltä palautetta tästä Taivalsaaren kylpylästä, enkä itse asiassa ensimmäistäkään pyyntöä vastustaa tätä kylpylää.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä kylpylää ei tulisi rakentaa Taivalsaareen. Tässä olen kyllä ihan helsinkiläisten kannalla.

Se, että täällä jo valtuutettu Arhinmäki totesi hyvin, että se on luonteva jatke siinä Hietsun rantaa. Tällä hetkellähän se on pelkkää ryteikköä. On häpeä, että sitä on pidettykin näin kauan ryteikkönä ja odotettu, että joku tulee ja tekee sillä bisnestä. Ja nythän tämä esitys on täällä pöydällä ja me ratkaisemme sen tänään, mitä siellä tapahtuu.

Se, että nyt puhutaan siitä, että sinne tulee kylpylähotelli, joka on kaupunkilaisten käytössä, näinhän ei ole. Sinne tulee hotelli-kylpylä, siis näin päin. Ei kylpylähotelli, vaan hotelli-kylpylä. Sinne tulee myös luxus-kylpylä, koska muutoinhan se sillä paikalla ja yksityisenä bisneksenä ei ole missään tapauksessa kannattava. Elikkä se siitä, kuinka se on kaupunkilaisten, tavallisen Matti Meikäläisen tai Maija Meikäläisen käytössä. Ja tiedetään myös se, että varmasti meillä suurimmalla osalla meillä valtuustossa on varaa käydä siellä kylpylässä ottaen huomioon ne maksut, mitkä siellä tulevat. Me olemme hyvätuloisia tai keskituloisia. Mutta silloin, jos me puhumme kaikkien kaupunkilaisten palveluista, niin silloin se on liian korkea se kynnys.

Ja todellakin, olen kannattamassa valtuutettu Arhinmäen esitystä täällä ja samoilla perusteilla, minkä olemme jo esittäneet tämän asian valmistelun alkuvaiheessa, elikkä haluamme Taivalsaaren nimenomaan helsinkiläisten käyttöön ja nimenomaan vapaa-ajan ja virkistystarpeita palvelemana. Silloin sinne mahtuu ne saunamaailmat. Sinne mahtuu liikuntaa. Sinne mahtuu vapaa-ajan viettoa ja ennen kaikkea, sinne ei tarvitse maksaa pääsymaksuja, vaan se on kaikkien kaupunkilaisten käytössä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kun me keskustelemme nyt tästä Taivallahden kylpylän kohtalosta uudelleen - asiahan kerran jo ratkaistiin - niin mielestäni on tärkeätä, olen miettinyt tätä hyvin monta kertaa, kun siellä alueella olen kävellyt talvella ja syksyllä ja keväällä ja kesällä, ajatella, että se alue on hyvin herkkä ja hyvin erityislaatuinen.

Mielestäni olisi tärkeätä, että sitä aluetta kehitettäisiin kansalaisten yleiseen virkistyskäyttöön ja viheralueeksi. Nyt alueella on paljon virkistyskäyttöä. Siellä on talvella latuja. Siellä on talvella luistinrataa. Siellä on kesällä tenniksen peluuta. Siellä on uimaranta levittäytynyt sitten. Eli paljon erilaista perheiden puuhaa ja nuorison tapahtumaa.

Kylpylä vaikuttaisi aika merkittävästi alueen tunnelmaan ja mm. siellä on niin kapeat kulkuväylät, voisi vain kuvitella, minkälainen suunnaton autoliikenne siellä alkaisi sitten pörräämään. Helsingin keskustassa liikennemäärät ovat lyhyessä ajassa kasvaneet kolmanneksella. Päästöt ovat merkittäviä. Ja se Taivallahden alueen nurkka on ollut tavallaan, ne hautausmaat ja uimaranta-alue ja sitten tämä ns. ryteikköaluekin ovat olleet sellaista rauhallista keidasta siellä, minne on voinut mennä sitä Mechelininkadun ja Runeberginkadun ruuhkaa sitten vähän karkuun. Jos sinne rakennettaisiin se kylpylä, niin kyllä tämä rauhallinen alue olisi sitten kadotettu.

Toivon, että valtuutetut miettivät sitä. Me tarvitsemme varmasti kylpylähotellin Helsinkiin, mutta onko tämä todellakaan se oikea paikka sitten rakentaa tällainen hotelli?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On sanottu, että tämä asia on turhaan politisoitunut. Nyt kun kuuntelee tätä keskustelua, niin sehän on erittäin tärkeää, että asia on politisoitunut. Minusta tuntuu, että tässä on sellainen selkeä jakolinja valtuustoryhmienkin sisällä siitä, minkälaista Helsinki-kuvaa ja minkälaista tulevaisuuden Helsinkiä halutaan kehittää.

Hietarannan Taivallahden alue on ainutlaatuinen. Sen säilyvyyden suhteen on nyt selkeästi olemassa riski. Tämä hotelli - korostan sanaa "hotelli, kylpylähanke" - ei vain mielestäni nakerra tätä Hietalahden uimaranta-alueen yhtenäisyyttä, vaan huonommassa tapauksessa vaarantaa tämän 1930-luvulta saakka liki muuttumattomana olleen urheilu-, uimaranta- ja virkistysalueen.

Minusta tuntuu, että ei oikein vieläkään ymmärretä sitä, miten tärkeä tällainen Hietsun -tyyppinen alue on. Voisin kuvitella, että meillä ei tueta sellaista ehdotusta, että Kaivopuistoon rakennetaan tuollaisen pohjalaisen City-Marketin kokoinen kylpylä. Voisin kuvitella, että se tavallaan Kaivopuisto ymmärretään jo sellaisessa arvossa - (Välihuuto!). Jos valtuutettu Helistö haluaa verrata City-Markettia ja ravintola Kaivohuonetta, niin ihan vapaasti.

Niin kuin sanottu, tällä hetkellä Hietsun uimaranta-alue on yksi Suomen suosituimpia kohteita. Sen kävijämäärät vuosittain ovat keskimäärin tuollaista 200 000 - 250 000 kävijää. Parhaimpina vuosina, vuonna 2003 on mitattu kutakuinkin puoli miljoonaa kävijää. Tämäkö on se kohde, joka vaatii kaikkein suurimman remontin Helsingissä? Tämäkö on kohde, johon täytyy etsiä eniten parannusta?

Tosiaan tuntuu, että vieläkään ei osata oikein arvostaa tällaisia alueita kuin Keskuspuisto tai Hietsu. Kylpylää ymmärretään. Sille osataan laskea arvo. Mutta tämäntyyppisille asioille ei osata laskea arvoa.

Menemättä sen enempää nyt, kun on kysymys palautuskeskustelusta, näihin liikennekysymyksiin ja yrittäjäkysymyksiin, niin täytyy nyt mainita se, että tuntui kyllä varsin vähäiseltä määrältä arvioida liikenteen lisääntyvän vain 660 autoa vuorokaudessa. Valtuutetut tuntevat hyvin ne, miten liikennemääriä lasketaan. Jos ajattelee, että tulee tuon kokoinen hotelli, jossa on 148 huonetta ja kasa autopaikkoja, ettäkö liikenne lisääntyisi vain 25 autoa tunnissa. Se on todella vähän. Se on erittäin vähän, mitä on arvioitu. Tässä suhteessa todella toivon, että virkamiehet ovat laskeneet tämän oikein, että voimme luottaa tämäntyyppisiin lukuihin.

Mitä tulee yrittäjyyteen, niin mielestäni meidän tehtävä ei ole päättää, mitä kukin yrittäjä haluaa tehdä. Mutta onhan tämä erikoinen ratkaisu, että kaupunkisuunnitteluvirasto kaikessa luovuudessaan piirtää meritähden muotoisen rakennuksen. Sanoin, ettei ole olemassa yrittäjää tälle hankkeelle valmiiksi, vaan jonkun täytyy tulla ja hyväksyä meritähden muotoinen rakennus kylpylätoimintaa. Se on mielestäni ainutlaatuista kuitenkin tässä meidän kaupunkisuunnittelukuviossamme, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että totta kai tässä on jo selkeä hanke taustalla.

Eli mikä kiire - arvoisat valtuutetut - meillä on rakentaa jokainen paikka täyteen erityisesti, kun tätä hanketta on kolme vuotta annettu odottaa sen takia, että tutkittiin muut mahdollisuudet kylpylän sijoittamispaikaksi, uudet merelliset osayleiskaavat ja kerta toisensa jälkeen todettiin ne kaikki hyvin soveltuviksi: Jätkäsaari, Kalasatama, Hernesaari ja kaikki muutkin vastaavat paikat? Kaikki nämä osayleiskaava-alueet todettiin erittäin soveliaaksi kylpylätoiminnalle. Ja kun me tiedetään, että uusien osayleiskaava-alueiden suurin riski on se, että ne eivät kiinnity vanhaan kaupunkirakenteeseen. Ne tarjoavat muita houkuttimia kuin kirkon tai Kelan konttorin tai peruskoulun. Silloin kylpylällä voisi olla laajempikin funktio, ihan siis eheyttämään tätä kaupunkikuvaa.

Joten - arvoisa puheenjohtaja - teen toisen palautusesityksen, joka kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto päättänee palauttaa Taivallahden ranta-alueen kylpylähotellin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että mahdolliselle hankkeelle etsitään sijoituspaikkaa uusilta merellisiltä osayleiskaava-alueilta.

Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että Taivalsaaren alue kunnostetaan siten, että koko Hietarannan, Taivallahden alue, ranta-alue saadaan alueen luonto- ja kulttuuriarvoja tukevaan käyttöön.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen palautuksen kannalla.

Kuitenkin haluan todeta sen, että kun täällä nyt annetaan ymmärtää, että tässä olisi kaksi näkökulmaa, ne, jotka näkevät kansainvälisesti tämän ja Helsingin kilpailukyvyn kannalta tärkeänä asiana, että nyt juuri tälle paikalle ja mahdollisimman nopeasti, että aika ei mene meidän ohitsemme, pitää saada kylpylähotelli ja toisaalta sitten ne, jotka ehkä eivät ole tätä mieltä, niin he sitten edustavat töölöläisten tai helsinkiläisten näkökulmaa, niin näin ei mielestäni kuitenkaan ole. Ei valtuutettu Kalimakaan aivan suoraan näin sanonut, mutta tavallaan kyllä se sieltä tuli. Tätä keskusteluahan on käyty vähän siihen sävyyn monta vuotta. Paikalliset seurat, jotka ovat vastustaneet ensin sitä jättikaavaa ja tätä nytkin massiivista hanketta, että he olisivat jotenkin nurkkapatriootteja. Näin ei suinkaan ole.

En ole ainakaan yhdenkään vielä - helsinkiläisen - kuullut vastustavan, että Helsinkiin haettaisiin paikka isollekin kylpylähotellille, mutta se paikka ei varmastikaan, oikea paikka ole tämä. Tämä ei ole, kuten valtuutettu Kalima väitti, ettei koskaan ole sopiva. Täällä juuri valtuutettu Pajamäki totesi, että on selvitetty jo sopivia paikkoja ja niitä löytyi jos halutaan, mutta jostakin syystä niitä ei vaan sitten haluta näille uusille alueille.

Voisin sanoa yhden vielä lisää, joka kannattaisi vielä ehkä selvittää. Meillä on tällä hetkellä, me tiedämme kaikki, että Munkkiniemessä Kalastajatorppa on vajaakäytössä. Siellä on loistavat alueet. Esimerkiksi sinne mahtuisi varmaan vielä laajennusta. On monta paikkaa. Mutta miksi nyt juuri tälle paikalle, joka on todella ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja valtakunnallisesti arvokas alue ja joka on siis helsinkiläisten, ei vain töölöläisten eikä vain lähitienoon asukkaiden - voisiko sanoa - henkireikä monella tavalla, vaan väitän, että kaikkien helsinkiläisten ja jopa ulkokuntalaisten henkireikä Hietsu. Sitä tulisi kehittää todellakin asukkaiden virkistyskäyttöön eikä nyt sitten rakentaa tätä kylpylähotellia.

Meillehän on sanottu ja vakuutettu, että eihän tämän asemakaavan hyväksyminen nyt sitten suinkaan tarkoita sitä, että sinne rakennetaan hotelli, että tämähän mahdollistaa kylpylähotellin rakentamisen, mutta sinne voidaan rakentaa myöskin vain pelkästään kylpylä. No jokainen nyt tietää, että se ei nyt kannata. Tämä on mielestäni, sanotaan suoraan, että tähän nyt halutaan kylpylähotelli. On reilua myöntää, että ne, jotka sitten äänestävät sen puolesta, he haluavat juuri tälle paikalle kylpylähotellin. Hotellikylpylä, se tulee olemaan ensisijaisesti hotelli ja silloin se ei ole niinkään helsinkiläisten käyttöön tarkoitettu kylpylä. Elikkä ollaan sitten reiluja ja täällä tehdään päätös.

Arvoisa puheenjohtaja.

Toivon, että tämä asia palautetaan ja haetaan eri paikka kylpylähotellille, hotellikylpylälle ja tehdään tästä helsinkiläisten yhä parempi virkistyskeidas.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Taivalsaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, kuten jo monet ovat sanoneet. Se on kaavassa merkitty virkistysalueeksi yhdessä Hietarannan uimarannan kanssa. Ja se on - kuten monet ovat sanoneet - helsinkiläisten virkistyskäytössä. Kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä käyttää Hietsua ja kuten valtuutettu Pajamäki sanoi, jopa puoli miljoonaa kävijää siellä on vuodessa.

Nyt esillä olevassa Taivalsaaren asemakaavassa suunnitellaan alueelle kylpylähotellia, joka on täysin vieras ja sopimaton elementti tälle alueelle. Se on aivan liian lähellä arvokasta hautausmaata. Töölöläiset kutsuvatkin mahdollista uutta kylpylähotellia nimellä "kalmistokylpylä".

Suunnitellussa kylpylähotellissa olisi 12 000 k-m² ja 3-kerrosta. Se tulee siis olemaan 15 metriä korkea. Useat tunnetut arkkitehdit ja maisemasuunnittelijat ovat pitäneet näin suurikokoista rakennusta liikennejärjestelyineen alueelle liian suurena kompleksina. Vaikka suunniteltu kylpylähotelli on maapinta-alaltaan yhtä suuri kuin Elielin aukio tai lähes yhtä suuri kuin Rautatientori, siellä on vain 148 huonetta. Tämän kokoinen hotelli on asiantuntijoiden, kuten S-Ryhmän hotelliasiantuntijoiden mielestä ei-kannattava hotellihanke. Lisäksi kylpylä on nykyajan vaatimuksiin nähden vanhanaikainen, sillä nykyaikaiset kylpylät, kuten Vantaalle nyt suunniteltu Flamingo, on moneen kertaan suurempi. Flamingossa on mm. yksi uima-allas, joka on hehtaarin suuruinen, siis 10 000 m² eli yhtä suuri melkein kuin tämä meidän kylpylä. Lukuisia kylpyläkokonaisuuksia on siellä. Siellä on keilahalli, elokuvateatteri jne. Siis kylpylät ovat muuttuneet viihdekeskuksiksi. Flamingossa tulee lisäksi olemaan 309 huonetta eli kaksi kertaa niin paljon huoneita kuin tässä meidän kylpylässä.

Ja kuten valtuutettu Kalima sanoi, tällaisia kylpylöitä todella tarvitaan. Mutta en usko, että tämä surkean pieni kylpylä, joka ei tule olemaan edes kannattava, jollakin tavalla muuttaisi Helsingin Bilbaoksi. Rakennetaan sitten tälle alueelle Guggenheimin museo. Se ehkä soveltuisikin siihen paremmin kuin tämä kylpylä.

Nyt käsittelyssä oleva kaava on aiheuttanut helsinkiläisissä 800 valitusta. Itse olen kirjallisessa kysymyksessäni alkuvuodesta kysynyt, voisiko tämän kaavan muuttaa siten, että siihen tulisi pienempi sauna-kuntorakennus kahviloineen. Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen suhtautui asiaan vastauksessaan aivan myönteisesti.

Töölö-Seuran aktiivijäsenet ovat lähteneet ideoimaan Taivalsaaren alueelle kylpylän sijasta saunamaailmaa, joka edustaisi suomalaista puurakentamista. Hankeryhmässä on jo mukana Suomen Saunaseura, Suomen Latu, Suomen Kuntoliikunta ry. ja rakentajina Finnforrest ja SRV-Yhtiöt. Siis tässä on varsin vahva ryhmä takana.

Saunamaailma olisi kooltaan vain viidesosa siitä rakennuksesta, joka nyt, se meritähden näköinen, jota nyt tähän suunnitellaan. Tämä saunamaailma olisi 1-kerroksinen. Joten se tulisi olemaan huomattavasti matalampi. Se palvelisi pääasiallisesti helsinkiläisiä asukkaita, mutta myös turistit voisivat vuokrata saunatiloja ja käyttää ravintolapalveluja.

Ehdotan nyt käsittelyssä olevan Taivalsaaren asemakaavan muutosehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin:

Kylpylähotellirakennus ympäröivine liikennejärjestelyineen on liian massiivinen hanke kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Lisäksi hotellihanke, jossa on vain 148 huonetta, ei ole liiketaloudellisesti kannattava.

Ehdotamme alueelle pienimuotoisempaa, 1-kerroksista virkistykseen liittyvää rakennusta, joka olisi pääasiallisesti kaupunkilaisten käytössä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Pajamäen tekemää palautusesitystä.

Olen itse seurannut tätä koko niinkin pitkään kuin kaksi ja puolivuotisen valtuutettu-urani ajan ja enpä muista, että mitään päätöstä olisin jännittänyt niin paljon kuin nyt jännitän, että miten tässä käy. Tämä menee tiukaksi. Tämä alue on minulle henkilökohtaisesti todella rakas ja siitä se varmaan johtuu, että niin kovasti mietityttää, että kuinka tässä käy.

Tämä on hieno ja historiallinen alue ja Helsingin suosituin uimaranta. Toivoisin, että sitä ei pilattaisi nyt tällä liian suurella suunnitelmalla.

Juuri nimenomaan tämän mittakaavan vuoksi en kannata tätä suunnitelmaa.

Mielestäni ilman muuta sitä aluetta pitää kehittää. Se on nyt, täytyy sanoa suoraan, ihan hirveässä kunnossa, enkä missään tapauksessa aja sitä, että se jätettäisiin nykytilaansa. Uimarannan laajentaminen ja jokin pienimittakaavaisempi rakentaminen varmasti elävöittäisi sitä ja siistisi sitä aluetta.

Jotkut hankkeen kannattajat ovat sanoneet, että jos tämä olisi pienempi, tämä rakennusoikeus, niin tätä ei saataisi kannattavaksi tätä hanketta. Mutta kuten myös valtuutettu Pajamäki toi esille, niin täällä käy satoja tuhansia ihmisiä kesäisin ja muulloinkin. Siellä on todella paljon ulkoilijoita. Joten varmasti siellä jonkinlainen kahvilaravintola-sauna -kompleksi pärjäisi.

Myös on ollut mielenkiintoista tässä hankkeen kannattajien tiimoilta se, miten Töölö-Seuraa ja töölöläisiä ollaan haukuttu nimbyiksi tämän suunnitelman yhteydessä.

Itse kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä tietenkin paljon olen tekemisissä kaupunkilaispalautteen kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että tässä on ollut ihan varsin edistyksellistä ja suorastaan ainutlaatuista toimintaa Töölö-Seuralta, että he ovat tehneet tällaisen, itse teettäneet vaihtoehtoisen suunnitelman. Uskon, että siinä on varmasti vielä paljon kehittämistä. Se ei ole yksi yhteen toteuttamiskelpoinen tällaisena kuin se nyt on. Mutta se, että tällainen kaupunginosayhdistys itse teettää rakentavasti uuden suunnitelman eikä sano vain, että ei, ei, ei, niin mielestäni se on hienoa toimintaa ja arvostan sitä suuresti.

Kuten monet muutkin ovat täällä sanoneet, olen itsekin suuri kylpyläfani enkä sen takia tätä suunnitelmaa kannata, mutta esimerkiksi Hernesaari, jonne nyt laaditaan uutta osayleiskaavaa, se olisi todella hieno sijoittamispaikka tällaiselle kylpylälle ja miksi ei hotellillekin.

Eli toivoisin, että vielä avarakatseisesti voitaisiin katsoa muita vaihtoehtoja ja jättää nyt tämä Hietsun ympäristö, Taivalsaari, Taivallahti, helsinkiläisten ja muualtakin tulevien ulkoilijoiden käyttöön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Vaikka minulla ei ole ollut mahdollisuutta, ainakaan toistaiseksi valitettavasti vierailla Bilbaossa, rohkenen kuitenkin pitää valtuutettu Kaliman täällä esittämää rinnastusta tämän hotellikylpylän ja maailmanluokan taidemuseon, Guggenheimin museon välillä vähintäänkin yliampuvana.

Epäilen myöskin, että vaikka tällaisilla hotellikylpylöillä voi olla monia luovuutta edistäviä piirteitä, niin tuskin Helsingin innovaatiokykyä ja kehitystä ratkaistaan sen perusteella, hyväksymmekö me tällaisen hotellikylpylän ja juuri tuohon paikkaan.

Kyse ei ole todellakaan siitä, olisiko Helsinkiin hyvä saada kylpylä, vaan nimenomaan siitä, että halutaanko juuri tuohon paikkaan hotellikylpylä.

Tämä kaavaehdotus on mielestäni yllättävän ristiriitainen perusteluiltaan. Siinähän ensimmäiseksi tavoitteeksi ilmoitetaan Hietarannan kehittäminen uimarantana ja osana kantakaupungin virkistyskäytössä olevaa ranta-aluetta ja sen jälkeen esitetään sitten juuri tälle alueelle massiivinen kylpylähotelli, joka rikkoo asukkaille tärkeän virkistysalueen, kulttuuriympäristön ja maiseman.

Ison hotellirakennuksen ja sen vaatimien liikennejärjestelyjen rakentaminen ei vastaa myöskään yleiskaavan yhteydessä hyväksyttyä ohjetta pienimuotoisesta rakentamisesta. Tosin, välillä kun apulaiskaupunginjohtaja Korpisen juttuja lehdistöstä seuraa, niin "pieni" ja "suuri" näyttää olevan Helsingin kaupunkisuunnittelussa aika suhteellisia käsitteitä muissakin yhteyksissä.

Taivallahden ranta-alue tarjoaa todella hienon mahdollisuuden kehittää kantakaupungin länsiosan ranta-alueiden vyöhykettä kaikille asukkaille avoimena virkistysalueena. Kaistaleen varaaminen tuolta jalankulkijoille niemen kiertämistä varten on kovin laiha lohtu siitä, jos uhrataan hotellibisnekselle osa kaupunkipuistoksi merkitystä alueesta ja rantamaisemat.

Tässä on jälleen kerran kysymys siitä, millaiset arvot johtavat kaupunkisuunnittelua, ohjaavatko sitä kovat markkina-arvot, jotka palvelevat harvoja, rikkaita, hyvätuloisia vai kuuluvatko rannat ja virkistysalueet kaikille.

Rannan käyttäjät ja kaupunginosayhdistykset myös muualta päin Helsinkiä ovat tuoneet selvästi esille alueen merkityksen ja vaatimuksen "rannat asukkaille". Täällä tuli jo esille, että heidän piiristään on myös valmisteltu vaihtoehtoisia esityksiä pienimuotoisista hankkeista, jotka sopisivat ehkä paremmin tuolle alueelle. Tätä kaavaesitystä ja kylpylähotellia vastaan on myös esitetty poikkeuksellisen arvovaltaista kritiikkiä arkkitehtien ja maisemasuunnittelun asiantuntijoiden taholta.

Eli mielestäni asia on todella syytä palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

Taivallahden alue on syytä kunnostaa, mutta nimenomaan helsinkiläisten yhteiseksi virkistysalueeksi ja tavalla, joka kunnioittaa tuon alueen luonto- ja kulttuuriarvoja.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kokoomuksen ryhmässä käytiin pitkä keskustelu aiheesta, niin tänään kuin jo viikko sitten. Kokoomuksen ryhmässä tehtiin myös päätös siitä, että ryhmä ei kannata tämän asian palauttamista, vaan kannattaa tämän kaavan hyväksymistä. Ryhmämme sääntöjen mukaan kuitenkin muutama ryhmäläinen halusi vapaat kädet ja harkitsee vielä, miten sitten toimii äänestystilanteessa.

Emme kannata palautusta ensinnäkin sen takia, että nythän päätetään nimenomaan kaavasta. Siellä ei ole tällä hetkellä vielä hanketta pystyssä, mutta tämä mahdollistaa tietysti sen, että joskus siihen on mahdollista tulla hanke ja sitä kautta kylpylä.

En kannata myöskään tämän kaavan palauttamista sen takia, että jos se palautetaan se tietää sitä, että töölöläisille ei tule myöskään palveluita eikä helsinkiläisille sille alueelle.

Jos olette käyneet joskus Lapinniemen kylpylässä Tampereella, joka on myös järven rannalla, ei ihan keskustassa kuitenkaan, niin suuri osa niistä käyttäjistä on ihan tavallisia kaupunkilaisia, niitä asujia siitä läheltä.

Emme myöskään kannata kaavan palauttamista sen takia, että tämä laajentaa ja tämä kaava mahdollistaa uimarannan laajentamisen eikä suinkaan niin, että se rikkoo taikka estää sen käytön, niin kuin täällä on aikaisemmin väitetty.

Emme kannata sen palauttamista myöskään sen takia, että tällä kaavalla on myös Töölön alueella yllättävän paljon kannattajia. Kannattajat ovat olleet - niin kuin täällä valtuutettu Dahlbergin totesi - ehkä enemmän hiljaa, ainakin julkisuudessa, mutta sitä hiljaista viestiä sieltä on tullut. Henkilökohtaisesti on otettu yhteyksiä ja ilmoitettu, että Töölöön tarvitaan tämänkaltaisia palveluja, joita kylpylä sinne toisi.

Vielä kerran, näillä perusteilla toivon, että tämän kaavan käsittelyä voidaan jatkaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Puhun kaavan palauttamisesta ja nimenomaan palautuksen puolesta.

On valitettavaa, että näin merkittävässä periaatteellisessa kaupunkisuunnittelukysymyksessä Kokoomuksen uusi ryhmän puheenjohtaja on ampunut rivit suoriksi ja teettänyt ryhmäpäätöksen ja huolehtinut siitä, että vain hyvin harvalla kokoomuslaisella on mahdollisuus äänestää niin kuin parhaaksi katsoo.

Olen hieman kummissani kuunnellut näitä perusteluita sille miksi Kokoomuksen mielestä tämä kaava pitäisi hyväksyä.

Tässä ei nyt pidä pettää itseään siinä, että tämä olisi vain asemakaavapäätös. Totta kai asemakaava on se lopullinen päätös, jolla kaupunki kertoo kantansa siitä, mitä johonkin paikkaan voi rakentaa tai ei voi rakentaa.

Kyllä minulla on hyvin sama käsitys kuin täällä aiemmin valtuutettu Pajamäellä, että tässä on jonkinmoinen hanke, jos ei nyt ihan valmiina, niin ainakin iduillaan ja lähdössä liikkeelle, jos tämä kaava hyväksytään.

On pelkkää hurskastelua ensin hyväksyä kaava ja sen jälkeen toivoa sormet ristissä, että voi kun kukaan ei sitä toteuttaisi. Kyllä kaavan hyväksyminen on aina kaupungin tahdonilmaus siitä, mitä toivotaan tapahtuvan.

On mielestäni aika selvää, että jos valtuusto tämän kaavan nyt hyväksyy, niin meillä on pian Töölössä hotelli. Siellä ei ole siis mitään kansalaiskylpylää tai muuta sellaista lystikästä, niin kuin täällä joissakin kannatuspuheenvuoroissa kaivataan, vaan siellä on hotelli.

Valtuutettu Rautava totesi, että töölöläisiltä puuttuu palveluja.

On sekin aika mielenkiintoinen aluepoliittinen näkökulma. Jos jossakin päin Suomea on palveluita tai hyvät kulkuyhteydet palveluitten luo, niin Töölössä jos ei muualla. En allekirjoita myöskään sitä käsitystä, jonka siinä rivien välistä olin kuulevinani, että Töölöstä puuttuisi hotelleja. Kyllä siellä niitäkin mielestäni on. Uimaankin pääsee, nimenomaan uimarannalta.

Olen samaa mieltä niistä perusteluista, joilla tämä ehdotus lähtee liikkeelle ja joita tässä sekä valtuutetut Arhinmäki että Pajamäki ovat nostaneet esiin, että kyllä tuota kohtaa kaupungissa pitää parantaa ja kehittää ja siistiä. Se nykytilanne ei ole hyvä. Tässä kaavaehdotuksessa on erinomaista se, että sen ajatuksena on laajentaa nykyistä olemassa olevaa uimarantaa ja lisätä puistoa ja kohentaa tuon Taivallahden kulmaa.

Mutta olen hyvin jyrkästi eri mieltä siitä, että siihen kannattaisi laittaa noinkin iso hotellirakennus. Se tulee aiheuttamaan merkittäviä liikenneongelmia mm. sen takia, että tässä kaavaehdotuksessa on varattu liian vähän pysäköintitilaa.

En ota kantaa siihen, kuinka monta hotellihuonetta siinä hotellissa pitäisi olla, jotta se olisi kannattava. Kyllä yrittäjä sen varmaan osaa laskea tai sitten muuttaa konseptiaan sen verran, että tuottoakin tulee. Mutta pysäköintiongelmasta ei päästä mihinkään. Se on nyt jo ongelma, kuten valtuutettu Bryggare täällä ihan oikein toteaa. Miksi siis lähteä pahentamaan sitä? Eikö kannattaisi luopua tällaisesta rakennushankkeesta, lähteä laajentamaan uimarantaa, johon on erinomaiset julkiset liikenneyhteydet ja vaikkapa lisätä pyöräpysäköintiä, jotta valtuutettu Bryggarekin pääsee Paloheinän suunnasta fillarilla uimarannalle?

Siispä kannatan asian palauttamista.

Täällä on tehty parikin jo kannatettua ihan hyvää palautusehdotusta. Mutta kyllä näistä kallistuisin valtuutettu Pajamäen muotoilun kannalle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ehkä muutama sana ja muutama kuva muistin palauttamiseksi.

Tämähän on poikkeuksellisen kauan ollut vireillä ja jotkin faktat muuntuvat sitten ajan kuluessa ja muistikin vaatii aina virkistystä.

Tätähän haki yrittäjätaho. Vuonna 1998 tuli tontinvarausanomus. Sitä käsitellään siis edelleen. Tämä tahti meidän elinkeinosuhteissamme - joihin valtuutettu Kalima viittasi - niin se viettää kohta 10-vuotis-päiväänsä, tämä anomuksen käsittely. Kysyimme yrittäjältä, onko se voimassa ja he vastasivat, että kyllä se on voimassa. Mutta onhan tahti kieltämättä ollut vähän hidas. Ala on kehittynyt tässä välillä. Varmaan sitä täytyy katsoa tarkemmin, jos te joskus sitten pääsette sille viivalle, että tästä tulee jotain totta.

Kysymyshän on siitä, että uskoisin, että ei tätä varausmenettelyllä sitten jatketa, jos kaava tulee hyväksytyksi, vaan siitä järjestetään kilpailu ja tarjouskilpailu, johon sisältyy myös sitten ne ehdot, jotka ovat mm. arkkitehtuurikilpailu.

Tämä kaavamerkintä on sellainen, että se pakottaa kylpylän, mutta ei pakota hotellia. Silloin on siis teoriassa sellainenkin mahdollisuus, riippuu tietysti, miten kaupunki maan omistajana käyttäytyy, että voidaan pyytää tarjoukset vaikkapa sellaisesta vaihtoehdosta, joka on aika lähellä töölöläisten haluamaa pelkkää kylpyläpäätä ja sitten toinen hotellin ja kylpylän kanssa, jolloin voidaan verrata, mikä sen taloudellinen merkitys on kaupungille.

Koko ajanhan tässä on ollut lähtökohtana se, että sinne ei ole meidän ohjelmissamme yleishyödyllistä ilmaista kaupungin maksamaa hanketta. Siinä on jo mainittu 6 milj. euron kustannukset, tässä rannan parantamisessa ja muussa. Jos siihen päälle pannaan ilmainen julkinen kylpylä, niin se on erittäin raskas investointi. Totta kai on kiva, jos raha ei ole mikään rajoite. Mutta tätä nyt on valmisteltu niin, että kaupungilla on budjettirajoituksensa. Tämä ei olisi kärjessä hankkeena yleishyödyllisenä ilmaispalveluna, vaan se tehtäisiin niin, että siinä on kumppanuutta yrittäjien ja kaupungin välillä kaikkien eduksi.

Mitä tulee näihin kylpylä, siihen ns. muuhun hyvään paikkaan, niin pieni historiallinen kertaus.

Hernesaaren kärkeen ehdotti Fazer aikanaan, mutta se torpattiin laajalla kansanliikkeellä aikanaan. Linnanmäen vesitorniin yritettiin kylpylää. Se kaatui Linnanmäen ankaraan vastarintaan. Harkimo ja kumppanit hakivat Töölönlahden pohjoispuolelle panemalla Helsinginkatua maan alle. Se kaatui mahdottomuuksiin jne. Näitä ns. hyviä muita paikkoja on helppo sanoa ennen kuin se on tarkemmin tutkittu. Mutta sitten kun siellä ollaan kaavatasolla, niin löytyy muita näkökohtia. Jos ajatellaan näitä uusia satamalta vapautuvia alueita, kestää aika kauan ennen kuin ne taloudellisesti kannattavasti ovat kypsiä alueita kannattavaan liiketoimintaan. Totta kai sinnekin voi sanoa, että tehdään kaupungin varoin ilmainen paikka. Ja jos se on aluksi työmaan keskellä, niin ei se mitään, kaupunkihan maksaa viulut. Mutta ennen kuin yrittäjä voi tulla tuollaiselle rakennustyömaalle, niin siinä menee kyllä niin, että täytyy siinä olla hiukan viimeisteltyä valmiutta ympärillä, nimittäin eivät asiakkaat rakasta työmaan kuorma-autojen liikennettä, joka täyttää maata ja puhdistaa saastuneita maita ja muita siitä ympäriltä. Se ei ole paras bisnestausta. Tässä on aivan valmis ympäristö.

Mitä tulee sitten siihen, onko yksi kylpylä nyt se, joka täyttää kylpylämarkkinat Helsingissä.

Itse olen potenut kihdiksi epäiltyä ja käynyt aika monet Euroopan kylpylät läpi. Esimerkiksi Italian niemimaalla on kaupunkeja, joissa saattaa olla viisikymmentä kylpylää yhdessä kaupungissa ja monessa paikassa on kymmenittäin niitä. Helsinki, jos se haluaa olla merellinen ja jos siihen yhdistetään vielä saunamaailma jollain lailla meidän imagotekijänä, kyllä tänne mahtuu jokaiselle valtuutettu Pajamäen kaipaamalle alueelle tämän lisäksikin, mutta niiden aikataulu on sitten ihan toinen.

Muutama kuva. Nämähän ovat tuolla, pienoismalli ja kuvat.

Tässä hahmotelma. Rakennuksen yksityiskohdat on määriteltävä kilpailulla ja arkkitehtien toimesta. Tässä näkee maaston mittasuhteita. Tuo 3-kerroksisuus mereltä katsottuna ei kyllä hirveästi erottaudu, varsinkin kun siinä takana on korkeampia rakennuksia Töölössä. Edelleen kuvia, hahmotelmia, siluettia. (Välihuuto!) Se vähitellen siirtyy tuossa veden alle. Se on hyvä havainto. Se metsäraja kuitenkin on 3-kerroksisessa, niin puusto tulee sen kohtalaisesti peittämään. On myös otettava huomioon, että tämä ei ole samanlainen koskematon merimaisema niin kuin esimerkiksi Aurinkolahden maisemat, joista eräistä rakennuksista on tuoreeltaan keskusteltu. Palaan vielä tähän. Siellä on vastapäätä kuitenkin rakennettua rantaa. Tämän hienous kylpylänä on se, että siinä on joka puolella vettä ja ilta-aurinko kiertää tätä niemeä ja talosta sisältä katsottuna veteen se tulee olemaan elämyksellinen ja hieno paikka Helsingissä kävijöillä. Meillä ei ole hirveästi aiheita, jotka pidättelisivät täällä kävijöitä montaa vuorokautta. Se on ihan keskeinen elinkeinokysymys, miten täällä olisi edes pariksi päiväksi jotain aihetta olla. Jos me keksimme hiukan lisää, niin en usko, että kaupungin etua pahasti silloin rikotaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan asian palauttamista. Puhun koko ryhmän suulla, eikä meidän ryhmämme ole tarvinnut ampua rivejä suoriksi.

Me puhumme Helsingin lähes keskusta-alueesta, kun puhumme Taivallahden rannasta.

Keskustan ryhmä on kyllä kaikki nämä vuodet ollut epäilevä hotellikylpylän rakentamiselle Taivalsaareen. Kerrosalaneliöt ovat tämän kylpylähankkeen kehittelyn myötä pienentyneet. Nythän puhumme 12 300 kerrosalaneliöstä.

Meidän mielestämme tämä paikka voisi olla muunlainen, sanoisinko enemmän suomalainen kylpylä. Se voisi olla kuntoliikunnan ja saunamaailman alue, kuten täällä on tätä vaihtoehtosuunnitelmaa saunamaailma -nimellä esitetty. Tämä voisi olla suomalaisen arkkitehtuurin ja puurakentamisen alue. Tämä olisi suomalaista kylpylää ja kuntoliikuntaa. Kuvittelisin, että tämä apulaiskaupunginjohtaja Korpisen mainitsema, myöskin ulkoa tulevien vierailijoiden pitäminen Helsingissä voisi tämäntyyppisellä konseptilla onnistua.

Me haluamme kehittää Hietarannan aluetta uimarantana, laajentaa uimarantaa. Me haluamme monipuolistaa myöskin kaupunkilaisten, mutta myöskin täällä vierailevien vapaa-ajan toimintojen kirjoa. Taivallahden rantaa voisi kehittää tällaisena ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueena ja uimakautta jatkettava, voi jatkaa ympäri vuoden. Nämä ovat kaikki niitä asioita, jotka kiinnostavat sekä kaupunkilaisia että täällä kävijöitä. Nämä ovat myös kaikki niitä asioita, jotka ovat tavallaan meidän yhdessä hyväksyttyjen kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisia.

Ne kaikki töölöläiset, joiden mielipiteitä olen kuullut, olivat he sitten ison hotellikylpylän puolesta tai vastaan, ovat olleet sitä mieltä, että jotain tälle alueelle pitää päättää.

Täällä on ollut nyt näitä palautusehdotuksia. Ryhmämme ei ole vielä ihan valinnut sitä mitä kannatamme. Emme aio tehdä omaa, koska tässä jo hajoaa niin monta. Tässä on valtuutettu Pajamäen esitys. Siinä vähän keskitytään liikaa siihen, että rakennetaan nyt jonnekin kylpylä. Me haluamme keskittyä siihen, että Taivallahden alue ratkeaa. Ja onko se kylpylä, joka sitten rakennetaan Helsinkiin, niin onko se sitten merellinen vai onko se Kampissa - jos se on Kamppiin edelleen mahdollista tehdä - niin siihen emme halua tässä vaiheessa ottaa kantaa. Haluamme ottaa kantaa Taivalsaaren kehittämisestä. Valtuutettu Arhinmäen palautusesitys rajaa kerrosalat hyvin tarkkaan. En tiedä, olemmeko myöskään valmiita siihen.

Valtuutettu Asko-Seljavaaran palautusesitys tässä vaiheessa näyttää minun mielestäni henkilökohtaisena mielipiteenäni parhaalta. Siinä on hyvät perustelut ja se esitys, mitä kannatan.

(Puheenjohtajan välitoteamus.)

Jos ei sitä ole kannatettu, niin kannatan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Pajamäen tekemää palautusesitystä, kuten tein jo kaupunginhallituksessa.

Tässä on nyt korostettu, että tämä on kaava-asia. Sitähän tämä nimenomaan on. Mutta tällaisena tämä kaava tulee nimenomaan ohjaamaan tähän paikkaan juuri niillä kerrosmaksimineliöillä hotelli- ja kylpylähankkeen, jotta se olisi kannattavaa yleensä rakentaa siihen.

Olen - niin kuin kaupunginhallituksessa sanoin - sitä mieltä, että me tarvitsemme kunnon kylpylän kaupunkiin ja mielellään vaikka useampiakin. Kyllä niitä tänne mahtuu, niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinenkin sanoi. Mielestäni se voi olla nimenomaan suurempi hanke jopa kuin tässä on esitetty, ja meillä niitä paikkoja löytyy, merellisiä, varmasti uusilta alueilta hyvin.

Mielestäni tämä Taivallahden ranta-alue, Taivalsaari on kunnostettava ensisijaisesti nimenomaan kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Ehkä tällainen saunamaailma -hanke voisi olla yksi hyvä mahdollisuus.

Mielestäni tämä on palautettava nimenomaan valmisteltavaksi uudestaan, jotta tämä saadaan paremmin, tämä ranta-alue kaupunkilaisten käyttöön.

Puheenjohtaja.

Kylpylähanke Helsinkiin on tervetullut ja itse asiassa on jopa yllättävää, ettei Helsingissä ole kunnon kylpylää. Myös ajatus saunamaailmasta on kannatettava.

Itse toivoisin, että Helsinkiin rakennettaisiin terveyskylpylä mineraalivesineen ja suolahuoneineen sekä moninaisine hierovine painesuihkuineen.

Nyt esillä oleva hanke ei kuitenkaan vakuutta riittävästi siitä, että kylpylästä tulisi terveyspainotteinen kylpylämiljöö, vaan pikemminkin jonkinlainen Serena -versio.

Kannatan siis kylpylää, useampiakin Helsinkiin, mutta en tätä umpiomaista hanketta. Eli palautukseen.

Rakas puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Palautukseen:

Mielestäni Helsinki on tavattoman tylsä kaupunki. Me kyllä kaavoitamme ja rakennamme kävelyteitä, pyöräteitäkin, rantapenkereitä, puistoja, mutta me hyvin harvoin kaavoitamme sellaisia kaavoja, jotka tuovat kaupunkiin lisää toimintoja ja sellaisia toimintoja varsinkin, jotka on tarkoitettu meille kaupunkilaisille ja täällä Helsingissä toimiville ihmisille.

Mielestäni tässä asemakaavaesityksessä on paljon hyviä puolia, vilpittömästi. Lähtisin nyt siitä, että parasta olisi se, että tämä biitsialue, hiekkaranta-alue laajenee reippaasti. On tärkeää, että Taivallahden niemi - vai Taivalsaari, mikä lieneekään nyt oikea nimitys? - että se otetaan käyttöön, että sen rappiotila loppuu.

Kokonaisuudessaan tämä Hietsun biitsialue tämäntyyppisen kylpylähotellin kanssa minun näkökulmastani paranee. Alueelle tulee yksi toiminnallinen kivijalka lisää, joka vain eräällä lailla parantaa kaikkia osatoimintoja, joita Hietsussa on.

Voin kuvitella tilanteen, että olen makoilemassa Hietsun biitsillä ja katselen pohjoissuuntaan ja huomaan, että tekisipä mieli mennä drinkille ja sinne minä pääse drinkille. Tällä hetkellä - vaikka alkoholia muuten käytänkin aika vähän - sillä alueella ei ole käsittääkseni alkoholitarjoilupaikkoja mm. (Välihuuto!) Voi olla, voi olla.

Ihan keskeinen hyvä asia on tietenkin se, että tässä asemakaavassa on mukana tämä kylpyläidea ihan keskeisenä. Jos olette lukeneet ne asemakaavamerkinnät, niin asemakaavassa edellytetään, että vähintään 35 % rakennettavasta kiinteistöstä on kylpylää, niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinen tuossa vähän aikaa sitten muistutti.

Minua vähän ihmetyttää, minkä takia hotelli nyt on sitten niin paha asia, jos vaikka kylpylä ehkä hyväksyttäisiinkin? Tässä tulee nyt tällaiset, en nyt sano mitään rasistisia, mutta vähän tällaiset niin kuin oman kylän pojat puolustavat ja oman kylän tytöt puolustavat omia alueitaan, että meille helsinkiläisille kyllä kylpylä kelpaa, mutta te ulkopuoliset, menkää hotelliin jonnekin muualle.

Mielestäni tämä paikka on hotellille myös aika hyvä, tosin ehkä vähän syrjässä kaupungin muista toiminnoista, ajatellen nyt hotellin asiakkaita.

Se, että hotelliin on kaavoitettu niin vähän parkkipaikkoja, on mielestäni vihreänä ihan hyvä asia. Olisi karmeata, jos sinne oltaisiin kaavoittamassa 300 henkilöauton parkkipaikkaa. Näinhän ei ole. Tällä hetkellä sinne on kai tulossa 75 parkkipaikkaa. Sitä paitsi hotellin asiakkaat eivät kai hirveästi henkilöautoilla paikan päälle saavu. He tulevat muilla liikennevälineillä ja taksilla. Kylpyläasiakkaat sitten ehkä paremminkin tulevat omalla autolla, niin kuin Hietsun biitsillekin aika moni tulee, jostain ihmeen syystä. Tosin alueen joukkoliikennevalikoimaa pitäisi kyllä vähän parantaa. Se 55 ei mielestäni pelkästään riitä.

Ymmärrän hyvin asemakaavan vastustajia ja asukkaita siinä mielessä, että muutokset ovat usein pelottavia. On aika psykologisesti ymmärrettävää, että muutoksia vastustetaan. Mutta sitä en tässä vastustuksessa ihan ymmärrä, että miksi tästä hankkeesta pyritään antamaan niin vahvoja ja jopa vääränlaisia mielikuvia? Ihan parhaimpana vääränlaisena mielikuvana, mm. tänään meille valtuutetuille jaettiin monistenippu, missä oli upotettu tämä hankesuunnitelma karttaan, tai valokuvaan. Tässä on suhteet, mittasuhteet menneet kuvamanipulaation tekijöillä vähän huonosti.

Vastustaisimmeko me nyt esimerkiksi Soutustadionia, jos sitä oltaisiin nyt rakentamassa eikä silloin, kun se olympialaisiin rakennettiin? Ihan varmasti vastustettaisiin monista eri syistä.

Kovasti puhutaan kulttuurihistoriasta ja että tämä alue on nyt kulttuurihistoriallisesti niin tärkeä, että tähän ei nyt tällaista hanketta voisi tehdä.

Mielestäni kulttuurihistoria ei ole este tai ei pitäisi olla este, vaan se pitäisi olla sisältö paremminkin ja niin kuin ratkaisu. Mielestäni kylpylä ja myös hotelli sopii tähän kulttuurihistoriaan ihan yhtä hyvin kuin myös saunamaailma. Saunanjohtajana toivotan sellaisenkin hyvin hyvin tervetulleeksi tähän kaupunkiin.

Vertaisin vähän tätä asiaa myös tähän Vuosaaren Aurinkolahden meripaviljonki -suunnitelmaan, joka nyt on kaupunginhallituksessa.

Todella ihmettelen sitä, miten nyt kaupunginhallitus - tai apulaiskaupunginjohtaja Korpinen - lähteekin siitä, että se hanke on nyt jotenkin niin kuin väärässä paikassa, johtuu ehkä siitä, että Aurinkolahdessakin on vaikutusvaltaisia ihmisiä.

Mutta näin ollen, henkilökohtaisesti ainakin, olen hyväksymässä tätä asemakaavaa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aivan melko lyhyesti:

Kannatan tämän esityksen palautusta.

On tärkeää saada tälle alueelle kaava ja on tärkeää, että tätä aluetta voidaan uudistaa. On myönteistä, että niinkin kantakaupungissa kuin Töölössä on tällaisia vielä käyttämättä olevia alueita, joille voidaan saada uutta toimintaa ja joilla kaupunki ikään kuin myös asukkaidensa kannalta laajenee.

Mielestäni on kuitenkin selvästi niin, että kylpylähotelli ei ole oikea asia tälle alueelle, vaan nimenomaan sellainen toiminta, jossa ranta laajenee ja tulee ihmisten käyttöön ja toisaalta nimenomaan sellaiset toiminnot, joista täällä monet ovat puhuneet virkistyksen ja liikunnan tukeminen sillä tavalla, että tämä alue olisi avoin ja vapaa ja pääasiassa helsinkiläisten itsensä käytettävissä, vaikka toki myös sitten täällä vierailevien ihmisten nautittavissa.

Kylpylähotelli lisäisi liikennemääriä. Se ei ole tuon alueen kannalta hyvä asia.

En oikeastaan osaa ottaa kantaa siihen, kuinka välttämättömiä ja kuinka monia kylpylöitä Helsingissä pitäisi olla. Mutta apulaiskaupunginjohtaja Korpiselle ehkä kommenttina, että ymmärtääkseni kukaan ei ole vaatinut tänne kaupungin rahoilla pyöritettävää ilmaista kylpyläkompleksia, vaan enemmänkin näissä kaavan palautusta kannattavissa puheenvuoroissa on puhuttu siitä, että tuon alueen toimintojen pitäisi olla hieman toisenlaisia kuin se mitä tähän nyt on ehdotettu.

Mielestäni olisi tärkeää, että tämä esitys palautuisi ja sen jälkeen valmisteltaisiin uusi kaava nopeassa tahdissa sillä tavalla, että alueen kehittämiseen voitaisiin ryhtyä siten, että se olisi hyvässä virkistyskäytössä ja sopisi sen alueen jatkoksi, missä se sijaitsee.

Tämän kaavan hyväksyminen tai hylkääminen ei ole kovin helppo juttu varmaan meistä kenellekään.

Haluaisin tuoda tässä yhteydessä muutamia asioita päätöksenteon tueksi, mitkä eivät vielä kokonaan ole tulleet täällä esiin.

Ensinnäkin se, että siitä on todellisuudessa, myöskin tämän kaavan pohjalta ja kooltaan, tulossa kaupunkilaisille varmaan kaikkein eniten palveluja tarjoava kylpylärakennus ja lisäksi - niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa mainittu - se siistii myöskin käytöstä näillä rannoilla, koska alueelle tulee, oli se rakennelma nyt sitten saunamaailma tai hotelli, tai siis kylpylä, niin sinne tulee joka tapauksessa ympärivuorokautinen valvonta nykyistä paremmaksi.

Ja minkä vuoksi juuri tälle paikalle?

Katsoisin, että oli se malli ja tyyli mikä tahansa, niin se tukee tämän alueen virkistyskäyttöä. Se tukee tenniskenttiä, pallokenttiä, rantapelejä. Rantasaunoja voidaan rakentaa alueelle, esimerkiksi eri valmistajien näyttelynä. Ulkoallas. Myöskin siihen tarkoitukseen, kun meillä on sinilevää rannat täysi niin, että menee monta viikkoa kesällä, että emme voi merta käyttää, meillä olisi mahdollisuus käyttää siellä olevaa allasta. Lisäksi kahvilat ja ravintolat mm. tukevat nimenomaan nykyistä rantatoimintaa.

Ja sitten lisäksi vielä:

Tämä on oikeastaan alueena ainoa, missä on selvä luonnon hiekkaranta ja joka vielä tämän suunnitelman mukaan toivottavasti laajenee.

Eli olisin pitkistä, pitkistä harkinnoista ja osittaisesta jo kielteisestä kannastakin huolimatta hyväksymässä omalta osaltani tämän kaavan. Mutta todella toivon, että valtuusto valvoo, millainen häkkyrä tänne rakennetaan, kuinka paljon tänne rakennetaan, niin että emme saa toista Carusellia sinne rannalle.

Ja sitten oli hotellien kannattamattomuuksista ja kannattavuuksista kysymys.

Siitähän me emme ole nyt päättämässä. Ja ihan mainiten vaan, että esimerkiksi Kalastajatorpalla vanhalla hotellin puolella - joka on siinä rannan vieressä - on 77 huonetta tällä hetkellä ja Messilässä Messilän hotellimaailmassa 42 hotellihuonetta ja siellä nekin, enemmän ja vähemmän kituuttaen, toimivat.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Valtuutettu Karhuvaaran puheenvuorossa pisti korvaani nimenomaan juuri tämä ajatus, että valtuuston tulisi vahtia, että tästä ei tulisi toista Carusellia.

Riippumatta siitä mitä mieltä kukin on Carusellista, jolla on oma käyttötarkoituksensa - minunkaan mielestä se ei ole ehkä arkkitehtuurisesti kaikkein onnistunein rakennus - mutta kyllä tässä lähtökohtana pitää oikeasti tajuta, että jos tehdään asemakaava, joka on tällainen kuin on, niin jos pelkää, että se ei toteuta niitä tavoitteita, mitä haluaa, niin silloin sitä ei kannata nimenomaan kannattaa. Tähän kaavaan liittyvät ongelmat ovat sen tyyppisiä, mitä uhkakuvia valtuutettu Karhuvaara ikään kuin koki pelkäävänsä. Sen takia mielestäni tuntuu hassulta sitten päätyä päinvastaiseen kantaan eli kannattaa tätä kaavaa.

Ylipäänsä täällä käytetyissä puheenvuoroissa kaksi asiaa minua hiukan hämmensi. Otan vain alkuun tämän, että puhutaan tästä innovaatiomeiningistä ja sillä perusteella milloin mitäkin ja jos sitten tulee ikään kuin vastakritiikkiä, sanotaan, että se on muutosvastarintaa ja ikään kuin edistyksen este.

En hyväksy tätä argumentaatiota, vaikka siihen joskus voisi syytä ollakin. Tämäntyyppisissä hankkeissa on kyse oikeasti siitä, että mietitään, kannattaako se toteuttaa siinä esitetyssä muodossa vai onko sille vaihtoehtoisia hankkeita. Kysymys ei mielestäni tässä kohtaa ole se, että se olisi nimenomaan edistyksen este. Joskus se edistys, mitä ajetaan, ei ole sellainen, jota kaikissa muodoin kannattaa kannattaa.

Toinen juttu oli se, että vasemmiston puolelta ainakin valtuutettu Puhakka käytti esimerkkiä, että tämä ei ole kaikille suunnattu hanke.

En minä myöskään ajattele, että kaikkien hankkeiden täytyisi olla kaikille suunnattuja. Tässä mielessä tämä ei ole minun syyni vastustaa tätä hanketta ja esittää palautusta.

Minun haluni palauttaa tämä kaava liittyy nimenomaan siihen, että tämän hankkeen, liikennevaikutukset mukaan lukien, esillä ollut parkkipaikkaongelma on sellainen, joka ei mielestäni tuolle alueelle parhaalla tavalla sovi.

Toinen on sitten ympäristö. Kaupunkiympäristönä se ei ole hirveän onnistunut lopputulos olkoonkin, että siinä on hyvät arkkitehdit ja hanke on siihen toimeksiantoon nähden huomattavasti parempi mitä se alun perin oli. Jos katsoo sitä rakennuksen massoittelua, niin onhan se kokoonsa nähden huomattavan paljon sirompi rakennus kuin mitä se olisi saattanut olla. Pidän tuota arkkitehtitoimistoa siinä melko onnistuneena.

Toki he ovat aika onnistuneita myöskin myymään hankettaan. Elikkä kun katsoo havainnekuvia, niin - niin kuin havainnekuvat yleensä - niissä tietysti tehostuu se massan kadottaminen esimerkiksi sen tyyppisillä istutuksilla ja puilla ja muilla sen tyyppisillä, jotka siellä toki ei tänä päivänä vielä ole, että se ikään kuin on siltä osin myös - sanoisinko - hyvin tuotteistettu.

Pidän sitä liian raskaana. Se on tuohon paikkaan nimenomaan sijoitettuna. Se ei mielestäni ole sen takia mielekäs.

Ja kolmas syy, miksi olen palautuksen kannalla, liittyy tähän osallistumisprosessiin tämän tapahtumien ja päätöksenteon kuluessa.

Tässä on sahattu pikkaisen edestakaisin ja on päädytty jossain vaiheessa siihen, että tätä hanketta ei sellaisena ajeta ja ollaan ikään kuin päästetty laajat piirit suunnittelemaan siihen kevyempiä ratkaisuja ja nyt sitten ikään kuin päätöksentekokoneisto on jälleen muuttanut 180 astetta kulmaansa ja aika paljon sitä osallistumistyötä, joka oli mielestäni esimerkillisen hyvällä tavalla otettu vastaan, että lähdetään sitten tekemään sinne jotain sellaista järkevää, joka olisi asukkaidenkin kannalta mielekästä, niin tältä vedetään pohja pois. Se ei ole mielestäni kivaa eikä järkevää.

Sitten sanoisin vielä sen, että koko tässä kaavassa on menetelty, juuri tässä osallistumisjärjestyksessä ja päätöksenteossa hiukan nurinkurisesti.

Kun olin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa, niin eteen tuli ajatus, että tämä uimarannan kaava jaettiin kahteen osaan, joka käytännössä johtui siitä, että tiedettiin, että tämä kylpylä tulee aiheuttamaan viivästyksiä ja muita sen sellaisia. Mutta se johti siihen, että koko rantaa ei voitu suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Sen seurauksia oli mm. se, että sinne sijoitettiin sauna tavallaan väärään paikkaan, elikkä se saunarakennus, joka siinä toisessa kaavassa on, on sitten siellä toisella lahdella, jonka vesikään ei ole riittävän hyvä itse asiassa sen saunan kannalta. Ja nyt sitten tämän toisen saunan, saunamaailman kannalta on tietysti ongelmallista se, että on ero, toisessa kaavassa on sitten sauna väärässä paikassa. Ja sitten tuli tämäntyyppisiä ongelmia, jotka liittyivät myöskin sen vanhan paviljongin ja ylipäänsä tämän uimakoppirakennuksen sijoittamiseen ja muuhun sellaisiin. Jos se koko alue olisi suunniteltu kokonaisuutena, niin siitä olisi tullut paljon parempi, mutta se haluttiin tehdä tavallaan taktisista syistä toisin. Se on mielestäni ollut väärä ratkaisu.

Jos otamme lähtökohdaksi sen, että se uimaranta itsessään ja sen tietyn tyyppinen ikimuistoinen käyttö on sellainen, jota halutaan suosia, halutaan se jossain muodossa ikään kuin nähdä hyvänä juttuna, niin silloin näissä hankkeissa mitä täällä on, on kovasti toisenlainen visio.

Juuri ennen puhunut valtuutettu Karhuvaara kuvasi juuri sitä tenniskenttien maailmaa ja tätä tietyn tyyppistä voimakkaan palvelurakenteen lisäämistä tuolla alueella, kun taas sitten esimerkiksi valtuutettu Pajamäen puheenvuorossa - ja monen niistä, jotka ovat suhtautuneet skeptisesti tähän isoon hankkeeseen - on korostunut se, että se ranta on jo nyt itsellään aika itseohjautuvana sellainen, jolla on iso arvo helsinkiläisessä ympäristössä, etenkin nuorten ihmisten keskuudessa.

Mielestäni sille pitäisi antaa tietty sija ja nähdä se arvona. En tarkoita sitä, että sen pitää olla huonossa kunnossa, ettei sitä pitäisi kehittää. Juuri se paikka, mihin tuo on tullut, missä on vanhat venerakennukset, se vaatisi jatkokehittelyä. Kuitenkin esitettävä vaihtoehto muuttaa sen koko rantakulttuurin joksikin toiseksi kuin mitä minun mielestäni on järkevää. Joidenkin toisten mielestä se voi olla ehkä kivaa.

Tack fru ordförande.

Som ledamoten Dahlberg berättade redan tidigare här så har vår grupp inte ens försökt fatta ett gruppbeslut i den här frågan. Vi tycker inte att den här frågan är riktigt av den politiska naturen i alla fall att man skulle försöka få ett gruppbeslut till stånd och vi kommer att vara delade.

Jag är inte för en återremiss i den här frågan, helt enkelt av den orsaken att jag tycker att det här är en bra plan. Det motiverar jag i första hand på det här sättet - jag ser framför mig hur vi lyckas kombinera olika saker, egentligen alla dom önskemål och behov som har kommit fram här, helsingforsarnas möjligheter till bättre användning. Det är sant att det skulle kunna göras också utan den här planen, men jag är framför allt ute efter att kunna kombinera olika frågor och det tycker jag är det viktiga. Sedan när det gäller kultur och kulturvärden och bevarande av kulturlandskap så vet vi att det är någonting som alltid är stadd i förändring. Vi vet att Helsingfors har goda traditioner, tyvärr avbrutna traditioner, på att vara en badkultur. Så egentligen har ett sådant värde gått förlorat tidigare och nu kommer vi att ta tillbaka det på det här sättet. Så egentligen är vi ute efter att få litet tillbaka av den här gamla stadikulturen, faktiskt.

Rouva puheenjohtaja.

Olen sitä mieltä, että tätä asiaa ei pidä palauttaa sen takia, että muutosprosessin jälkeen olemme nyt päässeet sellaiseen vaihtoehtoon, jossa pystytään todellakin yhdistelemään sekä helsinkiläisten tarpeita, nykyisiä liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyviä tarpeita että näitä uusia sitten, jotka liittyvät tähän. Ja se on muistettava, että Helsingillä on vanhoja perinteitä tältä alalta, valitettavasti vaan jossakin vaiheessa katkenneita perinteitä. Tavallaan me pystymme tällä tavalla, tietysti uusitussa muodossa, palauttamaan nämä.

Hyvin usein tällaisissa yhteyksissä puhutaan kulttuurista, kulttuuriarvoista ja kulttuurimaisemasta ja sen säilyttämisestä. Mielestäni se pointti on juuri siinä, että tämä on koko ajan muutoksen kohteena. Ja jos otetaan huomioon - miten listastakin käy ilmi - minkälaisia vaiheita tämä alue on käynyt läpi ja minkälaisia toimintoja siellä on ollut aikaisemmin, ihan osittain suorasta ulkomuistista: ampumarata, hevostalleja, aseseppäkoulu, pienteollisuutta, sementtivalimo, teurastamo ja sitten liikuntaviraston toimintoja ja ehkä sitten sen jälkeen ei juuri mitään, niin voitaisiin melkein sanoa, että kylpylähotelli on ainut, joka puuttuu tästä rivistä. Tällainen mosaiikki mielestäni on vain osoitus siitä, että kulttuuri ja kulttuurimaisema muuttuu koko ajan.

Ehkä se on myönnettävä, että suurin ongelma tässä on ollut minullekin tämä yleiskaavan yhteydessä hyväksytty ponsi ja sen lukeminen edestakaisin, että mitä se oikein tarkoittaa. Mikäli tämän projektin kokoa ei olisi pudotettu niistä ihan ensimmäisistä suunnitelmista, jotka olivat huomattavasti isommat kuin 14 000 k-m², johon se sitten pudotettiin ja sitten eteenpäin siihen, missä nyt olemme, niin silloin olisi kyllä ollut vaikea hyväksyä. Sitten tietysti tämä koko on aina myös kiinni siitä, mihin suhteutetaan, suhteutetaanko nyt vain tähän tänään esillä olevaan kaava-alueeseen vai sitten siihen, johon se kuitenkin ehdottomasti liittyy ja joka irrotettiin jo aiemmin ja hyväksyttiin. Mielestäni se pitää kuitenkin suhteuttaa siihen. Tässä kaavassahan on esillä myös rannan laajentaminen ja se tietysti sitten yhdistyy siihen toiseen kaavaan.

Joka tapauksessa, kun tässä ei vielä voi esittää mitään ponsiehdotuksia, niin palataan sitten siihen, jos tämä menee tässä muodossa eteenpäin. Sitten otetaan kantaa siihen, miten siinä loppuviimeistelyvaiheessa tämä voitaisiin saada vielä paremmaksi.

Mutta - puheenjohtaja - en tässä vaiheessa kannata palautusta.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on esitetty mielestäni vähän skitsofreenista tekstiä.

Valtuutettu Pajamäki sanoi, että siellä rannalla käy 500 000 ihmistä.

Jos sinne rakennetaan hotelli, niin lakkaisiko ne 500 000 ihmistä käymästä siellä, jos sieltä se rötelikkö raivataan pois? En minä nyt ainakaan usko, että siinä kovin suurta katoa tapahtuisi, tässä kävijämäärässä.

Sitten on sanottu, että tämä hanke ei ole kannattava.

Tällainen pikkufirma kuin Fazer teki aikanaan laskelmia trooppisen kylpylän kannattavuudesta Suomessa ja totesi, että sellainen ei olisi kannattava edes Helsingin keskustassa. Kyllä näitä on vähän joka niemessä, notkossa ja saarelmassa nyt näitä trooppisia kylpylöitä ja hyvin pyyhkii. Elikkä laskelmat taisivat mennä pieleen. Niin varmaan tässäkin ? . Se on helppo heittää, että tämä ei kannata, mutta en minä nyt usko, että se ei kannata. Jos siellä 500 000 ihmistä maleksii nurkissa, niin ihan tasan tarkkaan se kannattaa. Se on loistava liikepaikka. Siinä mielessä en oikein ymmärrä näitä esitettyjä argumentteja, että kun ne ovat keskenään niin kovin ristiriitaisia.

Se, että - kuten valtuutettu Rantanen totesi - ne arkkitehtitoimiston kuvat ovat kovin markkinahenkisiä. Kun katselin niitä kuvia, niin sen hotellin takana kasvaa sellainen 45 - 50 metrinen mänty. En ole vielä Suomessa sellaista löytänyt. Elikkä tällaiset vääristellyt kuvat johtavat meitä harhaan. En oikein pidä siitä.

Mielestäni voisi pikkuisen kiinnittää huomiota kaupunkisuunnitteluviraston puolella siihen, että meille ei tarjottaisi vääristeltyjä kuvia tänne valtuustoon, vaan että ne olisivat totuudenmukaisia. Ei tuollaista 45 metristä mäntyä, niin että saadaan se näyttämään vehreämmältä kuin se asia onkaan, niin ei herran täessä, menee liian paksuksi.

Sitten tähän itse kylpylähankkeeseen.

Hietaniemen uimaranta on ihan kiva rantana, mutta se vesihän on useimmiten sinilevän saastuttama niin, että se on uimakelvotonta.

Siinä mielessä mielestäni tähän kylpylähankkeeseen pitäisi saada todella isompi uima-allas, että sinne mahtuisi tämä 500 000 pulikoijaa. Jollain lailla se käyttöastekin varmaan paranisi siitä.

Mutta se, jos tämä otetaan ja palautetaan ja soudetaan ja huovataan, niin mielestäni tämä ei ole kovin kannattava asia. Kuten on sanottu, että ammuttu nuoli ja menetetty aika, niitä ei saa takaisin.

Arvoisa rouva puheenjohtaja. Ärade fru ordförande, bästa fullmäktigeledamöter.

Kannatan asian palauttamista uudelleen käsittelyyn.

Ristiriitainen keskustelu asiasta liittyy mielestäni siihen, että tässä ei sinänsä kehitystä olla vastustamassa, mutta se, että tämä rakennus ei todellakaan sovi tähän paikalle.

Vaikka omat esi-isät ja läheiset lepäävät siellä Hietaniemen hautausmaalla, niin minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, että Hietaniemeä ja hiekkarantaa kehitetään ja että niemeen rakennetaan mittakaavaltaan ja muotokieleltään sopiva kaupallinen tai julkinen rakennus.

Uskon, että alueen rakentaminen parantaa ympäristöä. Mutta en todellakaan ymmärrä, miksi paikkaan suhteutettuna erittäin laaja ja oudon muotoista kylpylähotellia ollaan tunkemassa meidän helsinkiläisten pyhille maille vaiheessa, jossa sijainniltaan huomattavasti kiinnostavampia ja uudempia paikkoja löytyy useita. Helsinki tarvitsee urbaania ajattelua uuden kylpylähotellin sijainnin suhteen. Mielestäni, täällä on aikaisemmin puhuttu Hernesaaren rannasta, mutta myös Sörkan ranta tai aito vanha voimalamiljöö olisi huomattavasti kiinnostavampi paikka isollekin ja huomattavasti isommalle kaupallisesti kannattavalle kylpylähankkeelle.

Meille keskustassa asuville lapsiperheille monet palvelut löytyvät kävely- ja hyvien julkisten kulkureittien äärestä.

Olen samaa mieltä siitä, mitä täällä on aikaisemmin puhuttu, että Hietaniemi on hieman syrjässä. Sinne on helppo lähteä autolla. Ehkä, jos lapset ovat siinä iässä, että kaikki voivat pyöräillä sinne, tämä on mahdollista. Mutta hyvin moni siirtyy Hietaniemeen nimenomaan autoa käyttäen. Siinä mielessä olen sitä mieltä, että Helsinki tarvitsee kylpylähotellinsa liikenteellisesti ja maantieteellisesti keskeisemmälle paikalle, mieluiten niin, että sinne raideliikenteellä pääsee. Taivallahti ei täytä sijainnin suhteen näitä vaatimuksia.

Varmasti monet muutkin ovat saaneet diplomi-insinööri Janhusen mielipidekirjoituksen, jossa kysytään tämän tontin korkeudesta ja siitä, että mikäli tämä lahti tulvii, kuinka Helsingin kaupungin rakennusjärjestys, joka 27. momentissa edellyttää, että rakennettaessa ranta-alueella on otettava huomioon veden pinnan korkeusvaihtelut riittävän suurella varmuudella ja että korkeusasema määriteltäessä riskiraja on + 2 - 3 metriä.

Olisin kysellyt, kuinka kaavan valmistelussa on otettu huomioon se asia? Varmasti asia on hoidossa. Mutta sitä nyt tässä kyselen, kun myös kaupunkilaisilta tällaista palautetta on tullut, että pääosa tämän tontin korkeudesta on vain 1,7 - 1,8 metrin korkeudessa, mitä tapahtuu, kun lahti tulvii? Ilmastomuutoksesta nyt en sen enempää. Lisäksi olisin kysellyt, että kun normaalisti rakennetaan rannoille, niin kuinka on mahdollista, että tämä tulee näin lähelle rantaa? Eikö kahdenkymmenen metrin päähän rantaviivasta normaalisti ole se vaatimus, että rakennus sijaitsee sillä etäisyydellä? Onko siis otettu huomioon nämä asiat?

Det är bra att höra att vi har möjlighet att få ett badhotell på många av de nya ställena i Helsingfors. Vi behöver mera service, också det här området behöver mera service. Jag är för att den här planen återremitteras och jag utgår från en snabb behandling så att vi kan godkänna en plan för Edesvikens område så att vi får en möjlighet att utveckla området men jag vet att det här är det skede där vi måste godkänna de föreslagna: omfattningen av byggnadsprojektet och också utformningen. Den underliga formen, också arkitekternas och inte enbart Tölöbornas motstånd, men också motståndet från fackligt håll, från erkända arkitekter, gör att jag är tvungen att själv anse att min sakkunskap vad gäller den här omfattningen av byggprojektet inte räcker till och att jag är beredd att lyssna på namnkunniga arkitekter, som anser att det här inte är en bra plan för just det här området. Jag utgår ifrån att vi får en plan för Edesviken, att den här återremitteras snabbt, i snabb takt bereds och att vi får fatta ett beslut om förbättrad service och utveckling av Edesviken.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä oli pari kysymystä.

Miksei tämä ole 20 metriä rannasta.

Se johtuu siitä, että me emme ole landella nyt, vaan kaupungissa. Asemakaava-alueella talot ovat juuri siinä paikassa missä asemakaavassa osoitetaan. Sen sijaan rantakaava-alueella landella on tällaisia peukalosääntöjä, joilla varmistetaan, että jotenkin ne mökit sinne kätkeytyvät luonnonhelmaan. Sekään ei ole kovin fiksua minun mielestäni. Kunnolliseen saaristokulttuuriin ovat liittyneet venevajat ja laiturialueet ja kylät aivan veden ääressä. Joten tämäkin on oikeastaan sellaista sisämaan landekulttuuria, jota on tuotu meren rannoille, tämä 20 metriä. Mutta kaavoilla ... Esimerkiksi Venetsiassa talot menevät aivan veden reunaan niin, että kellarit ovat veden alla ja jotenkin ne ovat viisisataa vuotta pitäneet vettä loitolla, joka on tietysti suomalaiselle rakentajalle ihme. Mutta se on muualla osoittautunut, että sellaistakin tekniikkaa on olemassa.

Mitä tulee sitten muuten tähän 2,5 metriin, se on rakennuslupakysymys. Tietysti niissä katsotaan, miten meidän rakennusjärjestyksemme ja suunnittelumme yksityiskohtaisesti vastaa. Kyllä tämä asemakaavatarkkuudella on nyt riittävän hyvin otettu huomioon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Taivalsaaren tontti on erittäin arvokas ja se ansaitsee arkkitehtonisesti arvokkaan julkisen tai jopa valtiollisen rakennuksen ja hyvin suunnitellun kaavan.

Henkilökohtaisesti minulle mieluisin rakennus olisi kotimaisen modernin taiteen museo, jota säätiöt voisivat rahoittaa. Ottaisin esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseon Tampereelta. (Välihuuto!) Minulle sopii muukin virkistyskäyttö, onhan kyse virkistysalueesta. Eli toisin sanoen tämä Bilbaon malli olisi se, mihin suuntaan haluaisin Helsinkiä viedä.

Kaavaesityksessä ehdotettu kylpylähotellin koko ei mahdollista kannattavaa liiketoimintaa. Tästä syystä rakennuksen rakennusoikeutta joudutaan lisäämään tulevaisuudessa, uskon niin. Tämä privatisoi rantaa, mitä en pidä suotavana.

Kaavaratkaisun tulee olla kestävällä pohjalla. Siksi haluan palauttaa kaavan takaisin valmisteluun.

Kannatan valtuutettu Asko-Seljavaaran palautusehdotusta.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja apulaiskaupunginjohtaja Korpinen.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen rakastaa verrata omia suunnitelmiaan Helsingin osalta Italiaan. No, mieheni tulee Italiasta Venetsian läänistä, joten tuttuja seutuja.

Mielestäni on hyvä, että jokainen maa kehittää ja jokainen kaupunki kehittää vahvuuksiaan omista lähtökohdistaan. Mutta uskallan väittää, että Italian lähtökohdat ovat aika erilaiset kuin Suomen ja Helsingin, ne aika hyvin kummatkin tuntien.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen kertoi, että italialaisissa kaupungeissa on viisikymmentäkin kylpylää.

En ole niitä laskenut, mutta uskallan väittää, että ne ovat hiukan eri luonteisia kuin nyt Taivallahteen suunnitteilla oleva hotellikylpylä.

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen sanoi myös, että kaupungilla ei ole varaa rakentaa ilmaista julkista kylpylää Taivallahteen.

En usko, että kukaan sellaista on pyytänytkään. Mielestäni on ihan turhaa laittaa vastakkain täysin kaupallinen hanke ja täysin julkinen hanke.

Tämän päivän suunnittelua on kumppanuus, niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinenkin toi esiin. Mutta se kumppanuus voi olla myös sellaista, kuten esimerkiksi Töölö-Seuran ehdotuksessa on, jossa usean pienemmän yrityksen ja julkisen tahon yhteisenä suunnitelmana ollaan kehittämässä todennäköisesti myös taloudellisesti elinkelpoista ratkaisua Taivallahteen.

Eli en pidä tällaisesta vastakkain asettelusta ja mustan valkoiseksi pesemisestä, tai oliko se valkoisen mustaksi pesemisestä, kuten valtuutettu Dahlberg mielestäni hyvin täällä toi esiin. Tämä on ollut aika tyypillistä helsinkiläiselle kaupunkisuunnittelulle ja sen kuvailulle viimeisinä vuosina.

Minun on vaikea ymmärtää sitä, miksi juuri ne alueet Helsingissä, jossa henki on jo valmiiksi olemassa, niin kuin Töölönlahdella ja sen makasiineilla ja nyt Taivallahdessa, miksi ne tuhotaan. Meillä on niin paljon parannettavaa tässä kaupungissa, että luulisi sarkaa riittävän vuosiksi eteenpäin. Taivallahdessa ja Hietsussa on koko ajan kasvanut ja kasvanut kansalaisten ja kaupunkilaisten oma aktiviteetti, luistinradan myötä talvella, pienten puukahviloitten, näitten pienten pytinkien siellä, joihin ihmiset, siis ihmiset niitä kansoittavat sekä talvisin että kesäisin jo tälläkin hetkellä, esimerkiksi sitä aivan pientä kahvilaa siinä vähän pidemmällä rantaviivasta eteenpäin. Kyllä ne paikat on löydetty ja niille tehtäisiin vaikka mitä jos vain annettaisiin. Ei sinne tarvitse tulla tällaista yhden yrityksen kaupallista jättihanketta. Siellä on myös ravintola Mestaritalli, johon valtuutettu Helistö voisi mennä ottamaan sen drinkkinsä jo nyt. Tämän tyyppistä toimintaa sinne alueelle voitaisiin kehittää niin, että esimerkiksi ravintolat olisivat auki myös talvisaikaan eikä ainoastaan kesällä, niin kuin Mestaritalli nyt tuppaa olemaan erinomaisella paikalla ja erittäin kauniilla näkymillä. (Välihuuto!) Saunoja on kehitetty ja saunoja olisi siinä vaihtoehtoisessakin suunnitelmassa, jota Töölö-Seura esittää, jota täällä onkin monta kertaa jo puolustettu ja tuotu hyvin esiin sen etuja. Kaikki ne julkiset ja yhteiset edut mitä tähän hanke-esitykseen liittyy, on saatavissa myös esimerkiksi Töölö-Seuran ehdotuksen avulla tai jollain muulla ratkaisulla.

Jos ajatellaan myöskin Helsingin kilpailukykyä, kuten valtuutettu Kalima täällä puheessaan toi esiin, niin olen täsmälleen toista mieltä.

Minä uskon, että Helsingin kilpailukyky tulee juuri siitä, että korostamme omia vahvuuksiamme.

Kun tuon ulkomaalaisia vieraita tai italialaisia sukulaisia Helsinkiin, minä en suinkaan menisi Taivallahden kylpylähotelliin. Minä menen mieluummin Uunisaareen, Pihlajasaareen tai sellaisiin paikkoihin, joita muualla ei ole löydettävissä. Sellainen on myöskin Hietsun ranta-alue ja Taivallahden alue nyt ja tulevaisuudessa, jos uskallamme vain tehdä oikeita ratkaisuja. Se on nyt jo kehittymässä eteenpäin, vaikka siellä ei ole mitään tehty vuosikausiin.

Olen myös päivätöissä tänä päivänä kehittämässä pääkaupunkiseudun kilpailukykyä Culminatum -nimisessä innovaatioyrityksessä, joka pyrkii kehittämään pääkaupunkiseudun kilpailukykyä. Sielläkään kukaan ei mieti tällaisia ratkaisuja, vaan kyllä ne pääkaupunkiseudun ratkaisut ja kilpailukyvyn parantuminen tulevat aivan muista asioista kuin yhden kylpylän rakentamisesta kaupunkilaisten kannalta paljon tärkeämpiin toimintoihin tarkoitetulle alueelle. (Välihuuto!) Se ei ole osa kokonaisuuttakaan, vaan se on aivan päälle liimattu hanke, valitettavasti tämä hotellihanke tuohon paikkaan. Itse hotellihanketta tai kylpylähanketta sinänsä en suinkaan vastusta, mutta tuohon paikkaan se ei yksinkertaisesti sovellu. Sen paikan henki on aivan jotain muuta.

Myös Bilbaoon on verrattu.

Siitäkin toteaisin, että meillä on todella paljon teollisuusalueita vieläkin rakentamatta ja kehityksen alla, jotka ovat verrannollisia Bilbaon vastaaviin alueisiin. Töölönlahden ja Taivallahden alueet ei sitä suinkaan ole.

Näin ollen en voi muuta tehdä kuin kannattaa palautusesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Helistö vastusti hankkeen palauttamista sillä perustein, että Kimmo haluaisi mennä ottamaan drinkin tähän kylpylähotelliin.

Minä vain muistutan. (Välihuuto!) Tämä on Kimmo tärkeä asia. Muistutan valtuutettu Helistöä siitä, että Hietsun kaava on hyväksytty nyt kahdessa osassa. Ensimmäinen osa on jo hyväksytty, jossa ensimmäisessä osassa hyväksyttiin alueelle sekä sauna että uusi ravintolarakennus. Joten Kimmo, kävelet vain toiseen suuntaan.

Fru ordförande, rouva puheenjohtaja.

Nu när det gick på det här sättet så fortsätter jag kort där jag slutade mitt föregående tal, dvs. jag var mån om att sedan när det här projektet verkställs, att vi får ett sådant resultat som dom flesta åtminstone tycker att är välutformat och dessutom snyggt, passar in i miljön. Som vi vet av föredragningslistan så skall det ordnas en arkitekttävling, det har förutsätt redan i listan att det kommer att ordnas en sådan. Dessutom vet vi att den här frågan har intresserat stadsdelsföreningar mycket och dessutom vet vi att det säkert finns expertis också inom området, som bor inom området och därför kommer jag att föreslå en kläm vad gäller arkitekttävlingens jury.

Rouva puheenjohtaja.

Kuten sanoin edellisessä puheessani - tai kuten sen päätin - niin jos tämä asia menee jatkokäsittelyyn - niin kuin nyt menee - on tärkeää, että lopputulos on mahdollisimman hyvä ja että siihen voidaan sitten myös vaikuttaa ns. niiltä tahoilta, jotka ovat aktiivisesti olleet mukana tätä hanketta vastustamassa. Ja kuten tiedämme, alueella asuu varmasti runsaastikin asian asiantuntevia ihmisiä.

Siksi esitän seuraavan ponsiehdotuksen:

Därför föreslår jag följande klämförslag:

I samband med godkännande av stadsplanen för Edesvik förutsätter stadsfullmäktige att till juryn för den arkitekttävling som är ett villkor för byggandet av ett badhotell kallas stadsdelsföreningarnas representant.

Hyväksyessään Taivallahden asemakaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että kylpylähotellin rakentamisen ehtona järjestettävän arkkitehtikilpailun tuomaristoon kutsutaan kaupunginosayhdistysten nimeämä edustaja.

Rouva puheenjohtaja.

Tulen jättämään ponsiehdotuksen, joka nimenomaan - toivoakseni - vaikuttaa siihen, että rakennus, joka sinne sitten jossain vaiheessa mahdollisesti tulee, sopii kyseiselle alueelle.

Hyväksyessään Taivallahteen kylpylän rakentamisen mahdollistaman asemakaavamuutoksen kaupunginvaltuusto edellyttää rakennuslupaa haettaessa, että rakennuksen muoto ja ulkoseinien materiaali sulautuvat maastoon ja että alueelle rakennetaan talvikäyttöönkin soveltuva ulkoallas.

Arvoisa puheenjohtaja.

Hävitty mikä hävitty, täytyyhän se näin tunnustaa. Mutta nyt alkaa tämä kasvojenpesuponsien esittäminen sitten. Näinhän se on aina.

Kyllä mielestäni nyt tämä valtuutettu Johanssonin esitys, että nyt sitten kaupunginosayhdistykset varmaan täysin rinnoin mukaan tähän juryyn ja kilpailujuryyn. Jos olisi oikein rehellinen ollut, niin eikö olisi kannattanut esittää palautusehdotusta siltä osin, että tehdään asia uudelleen ja otetaan kaupunginosayhdistykset siihen mukaan. Mutta näin ei tehty.

Oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron sen takia, että halusin nyt, kun on palautusasia jo loppuun käsitelty, valtuutettu Kalimalle - joka nyt ei ole paikalla - olisin hänelle halunnut sanoa vaan, että kyllähän kun näistä mielikuvista täällä puhuttiin, niin eihän nyt mitään Lapinniemeä kyllä oikein voi verrata tähän. Lapinniemi Tampereella, olen minäkin siellä kylpemässä käynyt, se on vanha tehdasrakennus, joka on otettu uuteen käyttöön. Sen rinnastaminen tähän on kyllä ihan kukkua. Mutta mielikuvillahan täällä pelattiin.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Ojalalle sanoisin vaan näin, että eiväthän nämä sulje mitenkään toisiansa pois. Olin eri mieltä niiden kanssa, jotka eivät halunneet rakentaa tätä, sen asian osalta. Eihän se sulje sitä pois. Kun asia on päätetty, niin sitten kannattaa ottaa erilaisia näkökantoja huomioon myös kaupunginosayhdistysten taholta. En todellakaan ymmärrä, miksi tämä olisi mitenkään ristiriidassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan kannattaa valtuutettu Johanssonin ehdottamaa pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täytyy ihailla sitä sinnikkyyttä, jolla yrittäjät Helsinkiin ovat kuitenkin investoimassa erilaisiin hankkeisiin.

Olen seurannut pääkaupunkiseutu -keskustelua vähän muuallakin kuin täällä Helsingin seudulla. Tällä hetkellähän on käynnissä sellainen prosessi, jossa eurooppalaiset pääkaupunkiseudut ovat oivaltaneet sen, että tuleva Eurooppa ja tuleva maailma rakennetaan kaupungin seuduille, siis sisään ja ympäristöön ja tällainen kansallisvaltio -malli murenee toivon mukaan niin, että siitä tulee kaupunki, ei valtioiden, vaan kaupunkikeskittymien jonkunlainen kokoelma, joissa sitten kaupunkiseudut kilpailevat keskenään siitä, ketkä eri tavoin menestyvät aika kovassa kilpailussa. Espanjassa on todellakin jokaisessa osavaltiossa panostettu rajusti jokaisen osavaltion pääkaupunkiin. Ihan, kun katsoo, mitä on tehty Valenciassa, Barcelonassa, Madridissa tai Bilbaossa, niin ei voi kuin ihailla. Toki Euroopan unioni on siellä kyllä raskaasti ollut myös mukana. Saksalaiset innoissaan varmaan seuraavat omien verorahojensa suuntausta.

Mutta kun katsoo Helsingin seutua, niin vähän murheellisena seuraan sitä innostusta tai toki iloisena, millä tavalla Vantaalla suunnitellaan - ja vähän myös Espoossa - aluetta ja sitten täällä Helsingissä keskustellaan omasta alueesta. Tämähän on yhtä samaa kaupunkiseutua. Ja tämäkin hanke pitäisi katsoa koko alueen hankkeena.

Ja kun puhutaan näistä meidän kylpylöistämme, jonne siis Vantaalle syntyy ihan Helsingin rajan tuntumaan, Pohjois-Euroopan suurin, mittavin hanke. Sehän ei nyt millään tavalla ole vertailtavissa tämän hankkeen kanssa. Siinä on aivan eri tavoitteet ja käyttäjäryhmät. Ihailla pitää, miten hyvin siellä homma toimii. Olen myös tavannut erilaisia yrittäjiä ja näiden hankkeiden vetäjiä kylpyläpuolella. Vähän tulee suru, kun katsoo ja miettii, miten tätä meidän Helsinkiämme sitten, miten Helsingissä asiat etenee.

Toivoisin, tämä kaino toive jatkossa, kuitenkin malttia ja ymmärrystä sille prosessille, jota myös Helsinki kaipaa. Me tarvitsemme tänne tapahtumia, mutta myös toimintaa. Eräässä kaupunkitutkimuksessa kysyttiin perheeltä, minne he menevät viikonloppuisin talvella. Ykköseksi tai kakkoseksi, silloin taisi olla jonkunlainen lumilinna tuossa tulevan Musiikkitalon kohdalla, niin kakkosena oli Itäkeskuksen ostoskeskus. Se on siis se, mitä Helsinki tarjoaa tällä hetkellä perheille. Siellä pääsee kävelemään ja seuraamaan, kun ihmiset ostavat. Onhan sekin urheilua.

Meillä on paljon mietittävää. Ja kun me pohdimme elinkeinostrategiaamme, niin toivoisin, että siihenkin osallistutaan sillä tavoin innostuneesti ja aktiivisesti ja katsotaan, minne tämä alue ja minne Helsinki suuntaa, mutta ennen kaikkea, miten yhteisesti näitä asioita vietäisiin eteenpäin. Tässäkin käsittelyssä harmittaa vähän se, että nämä asiat ovat jälleen kerran erillisinä. Helsinki ja Vantaa toimii tuolla ja Espoo tuolla. Tällaista yhteistä näkemystä.

Toivon, että tämä hanke, joka mielestäni vaikuttaa kyllä aika kurjalta sen takia, että rajaukset ovat aika kovia, kyllä saa mennä ilman muuta eteenpäin. Toivon, että löytyy sitten sellainen yrittäjärypäs, joka tässä lähtee eteenpäin.

En ole vastustamassa sellaisia saunamaailmoita, jos vain löytyy sitten se hankkeen vetäjä. Finnforrest on varmasti tuottamassa mielellään omia ja YIT suunnittelua ja raaka-aineita. Mutta sitten se betalare pitää myös löytää näille kaikille hankkeille.

Lopuksi vielä toivoisin, kun olen itse perheeni kanssa kylpylöissä vieraillut, että kyllä Helsingissä voisi olla myös kunnallista otetta tähän kylpylään. Meillä on aika kohtuuhyvät uimahallit tällä hetkellä, hyvin käytetyt. Mutta kun käytte Mäkelänrinteen lasten altaassa viikkoloppuisin tai porealtaassa, jossa on se 500 ihmistä lillumassa, niin tulee mieleen, että täällä voisi olla myös yksi perheille tarkoitettu kunnallinen kylpylä. Muistan, kun Matti Väisänen -vainaa aikoinaan ideoi nykyisen tulevan Musiikkitalon kohdalle kylpylää. Se oli fantastinen ajatus. Se oli fantastinen idea. Valitettavasti vaan nyt täällä ei uskalleta ottaa tällaisia rohkeita otteita sen alueen kehittämisen suhteen. Sinne muuten sopisi hyvin, siihen Töölönlahdelle myös yksi iso kylpylä.

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Karhuvaaran ponsiesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sivulla 89 mainittu sopimus on allekirjoitettu 22.5.2007.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan ensiksi kiittää saamastani vastauksesta.

Siinä on todettu, että Pukinmäen taidetalon toiminta-avustus tälle vuodelle nousi 25 000 eurosta 55 000 euroon.

Toisena kohtana tässä aloitteessani oli kokonaisselvityksen tekeminen taiteen perusopetuksesta.

Kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, että selvitys valmistuu kevään 2007 aikana. Kevät on jo aika pitkällä, että ilmeisesti selvityskin on valmistunut.

Kysyisin, miten se on vaikuttanut tähän taiteen perusopetuksen tukeen ja varsinkin, mitä se on vaikuttanut Pukinmäen taidetalon osalta kulttuuri- ja lautakunnan talousarvioesityksessä?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kun tätä asiaa jatkossa käsitellään - niin kuin kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, mahdollisesti uuden kansainvälisen strategian yhteydessä - toivon, että ei tehtäisi uudelleen sitä virhetulkintaa, että tässä olisi kysymys liittymisestä järjestöön.

Tässä aloitteessa on kysymys kaupunginjohtajien verkostosta ja yhteistyöstä kansainvälisen rauhan edistämiseksi, rauhan kasvatuksen edistämiseksi niillä tavoilla, jotka soveltuvat kaupunkien toimialaan kussakin maassa ja kaupungissa.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tämä aloitehan koski pysyvien lähiöasemien perustamista, joita pidän erittäin tärkeinä alueiden viihtyvyyden, turvallisuuden, virkeän asukastoiminnan ja lähipalveluiden kannalta.

Mutta vastaukseen en ole nyt tyytyväinen. Siinä on pyydetty lausunto vain kiinteistölautakunnalta. Mielestäni pitäisi pyytää myös ainakin sosiaalilautakunnalta ja nuorisolautakunnalta lausunnot.

Sen vuoksi esitän asiaa palautettavaksi uuteen valmisteluun, tai tätä aloitetta.

Kiinteistölautakunnan vastauksessa todetaan lähinnä, että tämä asia ei kuulu tilakeskuksen vastuulle.

Se ei mielestäni oikein riitä vastaukseksi. Jos näin todetaan, silloin pitäisi pyytää vastausta niiltä, joiden vastuulle se voidaan katsoa kuuluvan. Vastauksessakin esimerkkinä mainitaan sosiaalivirasto. Joten näin ollen ainakin sieltä pitäisi vastaus saada.

Sitten myös todetaan vastauksessa, että lähikirjastot riittäisivät tyydyttämään tarpeen lehtien lukemiseen ja nettiyhteyksien käyttöön.

Kaikilla asuinalueilla eivät ainakaan enää ne kirjastot ole kovin lähellä. Ainakin olen paljon itse kuullut palautetta, että eivät ne nykyiset kirjastot riitä tähän tarpeeseen. Ne varmasti riittävät aktiivisille ja liikkuville kaupunkilaisille, mutta kaikki nyt ei, syystä tai toisesta sellaisia ole. Eikä kaupunkia pitäisi vaan näiden aktiivikaupunkilaisten ehdoilla kehittää.

Sitten myös vastauksessa todetaan, että tähän mennessä lähiöasemia on pyöritetty lähiöprojektin turvin. Sehän on erittäin hyvä projekti.

Kaikesta sydämestäni toivon, että se jatkuu jatkossakin. Mutta lähiöasemia ei mielestäni pitäisi pelkästään tämän projektin rahoilla pyörittää, koska tämä toiminta on niin arvokasta, että toivoisin sitä pysyvämmäksi ja myöskin sitä sopisi laajentaa muillekin alueille kuin vain Pihlajamäkeen, Kontulaan ja Myllypuroon, joissa se tällä hetkellä pyörii. Eli senkin puolesta toivoisin tähän nyt vähän laajempaa vastausta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Kajoksen aloitteen uudelleen valmistelua ja niillä perusteilla, mitkä Kajos jo hyvin esitti.

Me kävimme ryhmässä tästä keskustelua myös. Ihmettelimme kyllä tätä vastausta. Pohdimme myös sitä, mitä ylipäänsä tällaisten aloitteiden arvo on, jos vastauksessa todellakin todetaan, että eihän tämä nyt itse asiassa kuulukaan meidän vastuulle, mutta.

Näihin pitäisi vähän vakavammin suhtautua. Näissä aloitteissa kuitenkin on taustalla asukkaiden tarpeista. Nämä eivät nouse pelkästään, tässäkään tapauksessa tämä ei nouse pelkästään valtuutetun itsensä tarpeista, vaan nimenomaan asukkaiden tarpeista. Silloin pitäisi myös vakavasti paneutua näihin aloitteisiin.

Toivon, että tämä palautetaan uudelleen valmisteluun ja jatkossa huomioitaisiin muissakin aloitteissa tämä tietyntyyppinen vakavuus asioiden käsittelyssä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä aloitteen tekijä, valtuutettu Kajos puuttui siihen, että lausunnot on pyydetty tavallaan vääriltä lautakunnilta.

Se, miltä lautakunnilta aloitteisiin pyydetään vastaus, niin sehän itse asiassa kaupunginhallitus päättää siitä, tosin ei kovin kovasti käsitellen. Eli siinä vaiheessa, kun on valtuuston päätösten täytäntöönpano, niin siellähän on lista tehdyistä aloitteista ja minne ne menevät lausunnoille.

Eli jos haluaa vaikuttaa siihen, mitä mistä tahansa lausuntoja pyydetään, niin silloin kannattaa kaupunginhallituksessa olla tarkkana siitä, että silloin voi vaikuttaa siihen, että heti ensimmäisellä kierroksella pyydetään oikeilta tahoilta.

Hyvin harvoinhan tähän on puututtu, koska tämä on tavallaan sellainen rutiiniasia. Mutta ryhmissä kannattaa muistaa, että siinä kaupunginhallituksen päätöksen, valtuuston päätösten täytäntöönpanopykälässä voi esittää näitä tahoja, joilta sitten lausunto pyydetään aloitteisiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tunnustan, että valtuutettu Minerva Krohn on aivan oikeassa. Myönnän, että en ole varma, olinko minä juuri siinä kaupunginhallituksen kokouksessa vai oliko varajäseneni, jossa tämä lausunnolle lähettäminen käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Mutta kuten Minerva Krohn täällä totesi, niin se on aika rutiininluonteinen asia.

Joka tapauksessa myönnän, että silloin olisi tietysti pitänyt olla tarkempi. Mutta kun sitten tätä vastausta käsiteltiin kaupunginhallituksessa, niin todettiin todellakin - tai totesin - että tämä on aika yksipuolinen tämä lausunto, varsinkin kun kiinteistölautakunta on näin selkeästi sitten todennut, että ei kuulu heidän toimialaansa. Esitin myöskin kaupunginhallituksessa, että tämä olisi palautettu, mutta sitähän ei kannatettu.

Olen edelleen sitä mieltä, että virheitä voi korjata. Muistutan vain viime valtuuston kokouksesta - tai tunnustaa erheitä - kun käsittelimme erästä maanhankinta-asiaa, jossa hinta tuplaantui, niin silloinkin täällä salin toiselta puolelta tehtiin pieniä tunnustuksia siitä, että joskus aikoinaan oli tehty virheitä.

Kaupunginhallituksessa ehkä olen laiminlyönyt asian lausunnolle lähettämisen osalta, mutta se voidaan nyt täällä korjata valtuustossa, jos valtuutetut niin haluavat.

Haluaisin valtuutettu Krohnille kommentoida, että minun oli nähtävä tuo vastaus ennen kuin saatoin tietää, että mielestäni pitäisi myös muilta lautakunnilta saada vastauksia. Eihän sitä etukäteen voinut tietää, että se vastaus on näin epätyydyttävä. Ja varsinkin näin uutena ja melko kokemattomana toimijana ei voi aina hahmottaa etukäteen sitä, miltä kaikilta lautakunnilta vastaukset pitäisi saada.

Aloitan puheenvuoroni samalla lailla kuin edellisessä asiassa.

Helsinki on tylsä kaupunki. Tässä asiassa viittaan nyt terassikäytäntöön.

Minulle itse asiassa ei ollut itsellenikään selvä se, että kiinteistölautakunta on vuonna 2004 tehnyt päätöksen, missä on linjattu ulkotarjoilualueiden eli ravintoloiden terassien aukioloajasta. Ja kuten ehkä tiedätte, ulkoterassit niissä kiinteistöissä, joissa on asuntoja lähistöllä, sulkeutuvat illalla klo 22. Kiinteistövirastossa on itsekin, tai siellä sisällä on tullut harkittua sitä, pitäisikö tätä tiukkaa linjausta vähän muuttaa. Mielestäni nyt viimeistään olisi sen aika.

Haluaisin palauttaa aloitevastaukseni uudelleen valmisteltavaksi siten, että ravintoloiden ulkotarjoiluaikaa pidennetään yhdellä tunnilla klo 23:een asti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Helistön esitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan myös tätä.

Tämä kello 23:n aikaraja on sikälikin perusteltu, että se on sellainen, kun mietitään kerrostaloasunnoissa, että mihin aikaan yleensä toivotaan, että viimeistään häiriö loppuu, niin se tulee sieltä ? . Tämä on sellaisen elävän kaupunkikulttuurin kannalta erittäin perusteltu.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata tämän asian palauttamista.

Mielestäni klo 22 on sellainen aika, että perheitten pitää päästä nukkumaan, ainakin lasten niin, että ei tule ylimääräisiä häiriöitä ulkopuolelta. (Välihuuto!) Aikuiset voivat olla terassilla, mutta eivät näissä asuinkiinteistöissä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata palautusta.

Aika paljon asunto-osakeyhtiöistä on tullut valituksia siitä jo tällä hetkellä, kun ikkunoitten alla melutaan. Kyllä se klo 22 riittää.

Rakas puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä aloitteessani olen toivonut Helsingin kaupunkiin lisää mökkikyliä tai kesämaja-alueita.

Moni lautakunta tähän asiaan on paneutunut, niin kaupunkisuunnittelu- kuin kiinteistölautakuntakin, mutta jostain syystä ytimeen asti ei vastauksissa olla päästy.

Tällainen kesämajatoiminta tai mökkikyläasuminen on erittäin hyvä kaupunkilainen tapa viettää kesäaikaa, viettää vapaa-aikaa, löytää yhteys luontoon. Väitän, että Helsingissä tai Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella niillä alueilla, joita Helsinki omistaa, aivan varmasti olisi sellaisia alueita, joissa uusia mökkikyliä voitaisiin perustaa.

On hämmästyttävää yksisilmäisyyttä laittaa viheralueiden virkistyskäyttö, yleinen virkistyskäyttö ja mökkikylät toisiaan vastakkain. Varsinkin nykymaailmassa ihmiset ovat toisella lailla yhteisöllisiä. Olen aivan varma, että mökkikylät, tällaiset kesämajakylät vain lisäisivät alueen sosiaalista kontrollia estämättä kuitenkaan muiden ihmisten käyttöä niillä alueilla.

Senpä takia teen seuraavan palautusesityksen:

Aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Helsingin kaupungin alueelta tai kaupungin omistamilta mailta kaupungin rajojen ulkopuolella haetaan sopivia paikkoja uusille kesämaja-alueille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan tälläkin kertaa valtuutettu Helistön erinomaista palautusesitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen palauttamisen kannalla siksi, että mielestäni valtuutettu Helistö on osunut harvinaisen oikeaan arviossaan tällaisten kesämajakylien tarpeellisuudesta.

Olen itse viettänyt syntymästäni asti Varsasaaressa, joka on Westendin edustalla, mökkikylässä kesiäni ja viikonloppuja ja nähnyt sen, miten hyvin tällainen mökkiyhteisö voi toimia keskenään ja miten hyvin se voi ottaa vieraita vastaan.

Valtuutettu Helistön arvio tällaisten kylien tarpeellisuudesta on aivan oikea. Uskon, että todellakin Helsingillä olisi mahdollisuus tämän tasoista kesämajatoimintaa harjoittaa. Se olisi myös kaikkein vähävaraisimmille hyvä mahdollisuus tavallaan omistaa kesämökki ja saada lisää neliöitä ahtaisiin asuinoloihin.

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Helistön ehdotus mökkikylien lisäämiseksi on todella kannatettava.

On harvoja asioita, joiden olemassa olosta nautin niin paljon Lauttasaaressa kuin siitä, että siellä rannoilla on perinteikkäät mökkikyläalueet. Siellä voivat kaikki viettää aikaansa rantoja pitkin kulkiessaan. Mökkikylät tuovat sinne myös uusia asukkaita kesäajaksi ja sillä lailla rikastuttavat esimerkiksi lasten pelikenttien väkeä.

Kannatan. Hyvä ajatus.

Puheenjohtaja.

Minäkin kannatan palautusesitystä.

Mutta haluan muistuttaa samalla, että samalla kun haikailemme uusista mökkikylistä, olisi hyvä saada nykyisillekin asemakaavallinen suoja. Esimerkiksi Kivinokan tapauksessa tiedämme hyvin, että yleiskaavan selvitysalueeksi päätynyt alue on kovan keskustelun kohteena, eikä muidenkaan olemassa olevien kylien kohtalo aina asemakaavaselvitysvaiheessa ihan ruusuinen ole. Ehkä tämä pidetään mielessä samalla, kun etsitään uusia alueita.

Kiitoksia. Napin käyttö on vaikeaa.

Tällainen mökkikylähomma on erittäin kannatettava asia sinänsä. Itselläkin tällainen mökki on ja suosittelen sellaista lämpimästi kaikille.

Tosin nyt täytyy sanoa tällainen asia, että en kuitenkaan kannata niiden lisäämistä, koska tällä hetkellä osa niistä on jo nyt tyhjillään. Tiedän, koska käytän näitä. Mutta ajatus on erittäin kannatettava.

Arvoisa - nappeja ottava - puheenjohtaja, hyvät muut valtuutetut.

Itse olen perheeni kanssa viettänyt 22 kesää Pakilan siirtolapuutarhassa, joka on Suomen suurin ja kaunein siirtolapuutarha, 320 palstan suuruudella.

Helsingissä on yhdeksän siirtolapuutarhaa, kuten vastauksessa ilmenee. Niistä itse asiassa 20 vuotta sitten yli puolet, viisi, oli uhan alla erilaisen tehokkaamman rakentamisen vuoksi. Ja tällainen merkittävä ja myönteinen kulttuurimuutos tapahtui, se liittyi Marjaniemen siirtolapuutarhan toiminnan jatkamisen mahdollistamiseen. Tällä hetkellähän siirtolapuutarhojen vuokrasopimukset ovat 30-vuotisia, josta on jäljellä vielä yli puolet, tästä vuokra-ajasta.

Samalla siirtolapuutarhapalstan vuokraajana ja mökin omistajana olen havainnut, että tarve tällaisiin mökkeihin on valtavan suuri. Se johtaa siihen, että kun tarjontaa on vähän, mökkien ja vuokraoikeuksien hinnat ovat kohonneet kohtuuttoman korkealle. Ajatus siitä, että vähävaraiset voisivat niitä ostaa, on itse asiassa aika lailla jo kyseenalainen monin paikoin. Olen kuullut, että Talin siirtolapuutarhassa on maksettu mökistä ja vuokraoikeudesta yli 80 000 euroa. No se on poikkeus.

Mutta joka tapauksessa, tilanne on ilman muuta sen kaltainen, että kun kuolemaa halveksuvasti yhdyn valtuutettu Helistön näkemyksiin, aion kannattaa hänen palautusehdotustaan, vaikka ryhmässämme tätä asiaa emme käsitelleetkään. Tämä on hyvä asia. Ja varmasti mielikuvituksella ja tahdolla löytyy tällaisia alueita. Itse kannattaisin, että nämä olisivat siirtolapuutarha-alueita.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä en, vaikka tässä nyt en kannata valtuutettu Helistön hyvää esitystä, niin korostan, että tämäkin asia, niin kuin äsken käyttämäni asia on sellainen, joka pitäisi hoitaa kuntien kesken.

Nythän kysymys on siitä, että meillä Vantaan, Espoon ja Helsingin alueilla on paljon muitakin maita kuin Helsingin omistamia maita, joissa hyvällä yhteistyöllä saataisiin aikaa laajempiakin alueita tällaiseen käyttöön.

Minä olen myös sitä mieltä, että tällainen kesäasuminen on erittäin sopivaa kaupunkiasumista. Yhdessä suurkaupungissa pari viikkoa sitten kun kävin, niin siellä tämäkin harrastus on aktiivisesti käytössä ja tuo erittäin hienoa rytmiä siihen arkkitehtuuriin myöskin, keskellä kaupunkia tällaista.

Mutta en usko - valtuutettu Helistö - siihen, että näitä palauttamalla asiaa viedään eteenpäin, vaan sitä kautta, että nostetaan asiaa keskusteluun ja aletaan toimia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Siirtolapuutarhamökkeily on varmasti aivan kannatettavaa Helsingissäkin, mutta haluaisin nyt vähän tuoda realismia tähän keskusteluun.

Niin kuin valtuutetut tietävät eri yleiskaava- ym. kaavakäsittelyistä, meillä on aika vaikeata löytää tonttimaata sille kaupunkilaisen varsinaiselle asunnolle. Jos nyt rupeamme kaavoittamaan paljon lisää vielä kakkosasunnoille, niin pelkään, että siitä tulee aika paljon ongelmia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Bergholmin puheenvuoro näistä mökkien nousseista hinnoista kuvastaa sitä tarvetta, mikä on säilyttää myös tavallisille helsinkiläisille mahdollisuus joko siirtolapuutarhamökkiin, mutta myös muun tyyppisiin mökkikylämökkeihin. Ja tämä on, ei vain sen kannalta, että pienituloisimmillakin olisi mahdollisuus omaan pieneen mökkiin, vaan myös ihan ilmaston kannalta merkittävä seikka, se, että jatkossa entistä useampi voisi mökkielämää, kesäelämää viettää kaupungissa tai lähellä kaupunkia eikä tarvitsisi ajaa montaa sataa kilometriä mökille maaseudulle.

Ja toisin kuin valtuutettu Lohi, uskon, että kun aloitteessakin mainittiin se, että Helsingin alueilta tai Helsingin omistamilta alueilta meillä on mahdollisuuksia löytää hyviäkin paikkoja, niin esimerkiksi tällä hetkellä Puolustusvoimilla on - yhtenä esimerkkinä nostan vain esiin - varsin paljon Helsingin edustalla saaria käytössä, joka voisi olla yksi mahdollisuus, jos se voitaisiin laajentaa kaupunkilaisille laajemmin ja sinne mökkejä.

Sen vuoksi pidän erittäin tärkeänä, että tästä pidetään kiinni. Tämä on sellainen pitkä perinne. Itse asiassa Keski-Euroopassa sitä aina hämmästeleekin, miten pienille alueille, junaratojen väliin ja muualle on tällaisia kunnon mökkikyliä, että siellä on paljon paikkoihin, joihin ei välttämättä asumista niin vain saadakaan, niin mökkikyliä, joissa viihdytään, oikein hyvin laittaa.

Tässä tarvitaan myös vähän sellaista intohimoa ja hyviä ideoita, että ei pelkästään ajatella vain niin, että jostain asumispaikasta viedään pois mahdolliset asunnot, jotta saadaan mökkejä ?. Kannattaa lukea Kjell Westön kirja Kivinokan synnystä. Se on upea kuvaus siitä alueesta ja sen merkityksestä ja tärkeydestä, tämä uusin kirja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun kannatin valtuutettu Helistön ehdotuksen mukaisesti tämän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, niin minä ainakin mielessäni näen kyllä myös kesämajat enkä vain siirtolapuutarhoja enkä suinkaan alueita, jotka ovat rakentamisen alla tai edes suunnitelmissa rakentaa.

Viittaan esimerkiksi Varsasaareen. Siellä on 256 mökkiä muistaakseni. Ne ovat kesämajoja. Niillä ei ole tippaakaan viljelysalaa eikä muuta. Kun sinne saareen menee, siellä on loistava hiekkaranta. Siellä on paljon tilaa ihmisille, oli mökkiä tai ei. Hiekkarannalla voi myös telttailla. Eli se on yleisessä vapaa-aikakäytössä paljon tehokkaammin näin kuin jos se saari olisi täysin rakentamatta. Ihmiset eivät tänäkään päivänä tiedä, vaikka se on 1930-luvulta saakka ollut se saari tässä käytössä. Ihmiset eivät tiedä sen olemassa olosta. Se on Westendin välittömässä läheisyydessä, jopa niin lähellä, että joskus westendiläisiä ottaa päähän.

Puheenjohtaja.

Meidän ei varmaankaan tarvitse ottaa Puolustusvoimien saaria kesämökkikäyttöön. Me voisimme aloittaa kaupungin omista saarista, mihin ei pääse millään, jollei omista omaa venettä. Vasikkasaari, joka on Katajanokan edessä, on ensimmäinen, jonka voisimme kaikelle kansalle järjestää järjestämällä sinne kunnolliset kulkuyhteydet.

Puheenjohtaja.

Annettu selvitys tässä asiassa ei tyydytä minua lainkaan.

Hämeenlinnantien päällä tällainen koroke on poistettu. Siinä liikenne sujuu ilman vaaratilanteita. Nyt tämän korokkeen säilyttäminen aiheuttaa sen, että esimerkiksi Vihdintieltä länteen päin nousevat autot joutuvat siirtymään vasemmalle kaistalle ja samanaikaisesti sieltä bussi tunkee liittymäkaistalla olevalle pysäkille, elikkä siinä tapahtuu kaksi kaistan vaihtoa ja bussi vaihtaa kaistaa vasemmalta oikealle, ruuhka-aikana nimenomaan.

Tarkoitushan on, että julkista liikennettä suositaan ja edistetään. Tämä pidentää tätä reittiä matkustavien aikaa noin 5 minuutilla linja-autonkuljettajien mukaan. Pelkästään tämän korokkeen läsnäolo haittaa tätä liikennettä siinä määrin.

Mielestäni on aivan järjetöntä, että aiheutetaan tarpeetonta vaaraa ja sen lisäksi matka-aika pitenee. Mielestäni tämä asia vaatisi pikkuisen parempaa perehtymistä kuin toteamalla, että ei käy, koska siellä on esimerkki olemassa, jossa se onnistuu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupunginhallitus ja kaikki lausunnon antajat viittaavat VTT:ltä tilattuun asiaa koskevaan selvitykseen, eivätkä itse edes yritäkään vastata tehtyyn aloitteeseen.

VTT:n raportti on julkaistu 15.5. Se osoittaa oikeaksi epäilyni tarpeesta hitasjärjestelmän perusteellisesta uudistamisesta tai ehkäpä koko järjestelmän purkamisesta. Jo tällä hetkellä lähes 60 % hitasasuntokannasta on järjestelmän ulkopuolella, koska niiden enimmäishinta ylittää markkinahinnan. Täten ns. kohtuullisen asunnon etu ei näissä tapauksissa siirry ostajalle. Sen lisäksi hitasasuntojen keskinäisestä hintasuhteesta puuttuu kaikkinainen looginen yhteys. Enimmäishinnat saattavat vaihdella jopa samassa talossa täysin mielivaltaisesti.

Kaupunginhallituksen ehdotuksessa, että hitasasunnot vapautettaisiin sääntelystä 20 - 30 vuoden omistusajan jälkeen ei ole todellakaan paljon mieltä, kun tällä hetkellä jo lähes 60 % on käytännössä hitassääntelystä vapautettu, ja määrä lisääntyy, sanoisinko joka päivä.

Järjestelmän korjaaminen on vaikeata myös juridisesti, koska varmasti tämä 60 % hitaskannasta, näiden asuntojen omistajat eivät suostu siihen, että heidän asuntojensa hintataso lasketaan markkinahintatason alapuolelle eikä kaupungilla ole tähän edes keinoja.

Näkisin, että ainoa järkevä ratkaisu tulee olemaan hitasjärjestelmän hallittu alas ajo, joka voi vain tarkoittaa, että lopunkin 40 %:n hitaskannan vapauttamista sääntelystä, joka puolestaan tarkoittaa eri suuruisia lottovoittoja näiden hitasasuntojen omistajille. Tässä on kalvo, joka osoittaa, että - värit näkyy näköjään vähän huonosti - nuo vaaleammat alueet ovat todella hitasjärjestelystä tällä hetkellä pois. Siinä ovat lähinnä keskustan alueet, jotka ovat vielä mukana. Se on VTT:n raportissa nähtävissä, että esimerkiksi Myllypurossa hitashinta on kuusi, seitsemänsataa euroa korkeampi kuin markkinahinta, kun taas jossain Kampissa se on päinvastoin, hitashinta on 1 400, 1 000 euroa alhaisempi kuin markkinahinta. Siellä se toimii. Mutta johtuen siitä, että ne hinnat on sidottu keskimääräiseen asuntojen hintojen nousuun Helsingissä ja hinnat nousevat keskustassa, ei reuna-alueilla, niin siirtymä jatkuu kaiken aikaa.

Eli tässä minun evääni asialle.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä hitasasiahan on puhuttanut ja tulee puhuttamaan varmaan valtuustoa jatkossakin useampaan otteeseen.

Nyt meillä tietysti ei ole ollut tilaisuutta kaikilla suinkaan tutustua tähän VTT:n raporttiin vielä. Mielestäni - niin kuin tämä vastaus, mikä kaupunginhallituksesta on tullut - nämä asiathan liittyvät siihen, kun käsittelemme sitten aikoinaan maankäyttö- ja asumisohjelmaa. Sehän on parastaikaa lausunnoilla. Varmaan siinä myöhemmässä yhteydessä sitten hitasasiakin tulee jälleen uudelleen esille.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mitä valtuutettu Koskinen äsken kertoi, on paljolta totta ja kannatettavaa. (Välihuuto!) No, sanotaan 99 %:sesti.

Valtuutettu Koskinen on tehnyt myös aloitteen hitasjärjestelmän uusimisesta, tai purkamisesta, koska hänen ponsiaan, vaikka valtuusto on ne hyväksynyt, ei ole otettu käyttöön. Ponnet ovat sen luonteisia, että ne vaativat perustuslain väljää tulkintaa, kuten muuten koko hitasjärjestelmäkin.

Hitas-osakkaat ry. on aina vaatinut ja mm. maan paras asiantuntija tilastokeskus suositellut markkinahintaindeksiä lunastushinnan vaihtoehtoiseksi laskentaperusteeksi. Tämä indeksi säilyttää hitasasunnon alkuperäisen ostohinnan, asunnon reaaliarvon suhteessa muuhun asuntokantaan.

Toinen vaatimuksemme sääntelyn rajaamisesta 15 vuoteen olisi poistanut kaikki järjestelmän ongelmat, mutta niitä ei vielä tuolloin haluttu ratkaista.

Vuonna 2001 tekemäni edellisen kaltaisessa valtuustoaloitteessa kaikki hitasongelmat olisivat ratkenneet. Sitä ei kuitenkaan valtuusto sellaisenaan hyväksynyt, vaan virkamiehet tekivät oman huononnetun version, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti 2003. Siihen virkamiehet tekivät muutoksia, joilla huononnettiin mm. korjaus- ja parannustöiden huomioon ottamista myyntihinnoissa sekä muuttivat indeksilaskelman ajankohtaa, mikä heikensi joidenkin osakkaiden asemaa. Lisäksi ikuinen sääntely haluttiin säilyttää. Tässä kaupungissa enemmistö, poikkeuksena muuhun maailmaan, haluaa ikuista sääntelyä, ikuisia ongelmia, ikuista vääryyttä 6 %:lle asukkaista.

Asuntojen hintojen jyrkkä nousu ja siitä seurannut hintojen romahdus 1990-luvun taitteessa säilyy markkinahintaindeksiä käytettäessä sellaisenaan. Tämä koetaan epäoikeudenmukaisena. Sääntelemättömät markkinat puolestaan oikaisevat syntyneet hintavääristymät, mikä myös puoltaa ikuisen sääntelyn purkamista.

Mielenkiintoista oli huomata, että korkea oikeusviranomainen on vihdoinkin puuttunut kaupungin mielivaltaisiin toimiin hitasasukkaita kohtaan.

Vielä toivoisin, että sama taho ottaisi kantaa 1970-luvun hengessä kyhätyn järjestelmän laillisuuden selvittämiseen, joka kuuluu viranomaisen toimivaltaan ja kompetenssin piiriin. Tätä olemme vaatineet lähes kolmekymmentä vuotta tuloksetta.

Käsittämätöntä olisi se, jos hitasosakkaiden oikeusturva suhteessa muuhun väestöön olisi merkityksetöntä, kunhan heidän perustuslaillisia oikeuksiaan loukattaisiin keskenään tasapuolisesti.

Hitas-sääntelyhän perustuu siihen juridisesti kestämättömään järjestelyyn, jossa vain yhdellä osakeyhtiön osakkaalla eli kaupungilla on myytyjen osakkeiden lunastusoikeus ja vielä itse määräämään hintaan. Hinnan määräysperusteita se tulkitsee ja muuttelee mielin määrin, edes toista osapuolta, asukkaita kuulematta. Luottamuselimissä sääntelyperiaatteita muuteltaessa on potentiaalisiin myyjiin, asukkaisiin sovellettu kollektiivisesti lain vastaisesti esteellisyyssäännöksiä, eli lähes puolet kaupunkilaisista on tulkittu jääveiksi. Sen sijaan toinen puoli, potentiaaliset ostajat ovat saaneet päättää hitasosakkaiden asuntojen hinnat kaupungille ja itselleen edulliseksi alehinnoiksi. Ainoa todellinen hyötyjä hitas-sääntelystä on kaupunki ja sen hitasveivausta pyörittävä ja valmisteleva virkakoneisto. Luonnollista olisi, että tämä taho jääväisi itsensä. Mikäli järjestelmä purettaisiin, hitas-säännöstelijät menettäisivät toimensa.

Hitas-sääntelyn mielettömyyteen sekä laittomuuteen ei millään oikeusviranomaisella ole ollut aiemmin kiinnostusta puuttua, vaikka siitä on tehty vuosien varrella kymmeniä kanteluita mm. oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehellekin. Vastaukset ovat aiemmin olleet meillä näille viranomaisille tyypillisiä: ei ole kyetty osoittamaan, ei anna aihetta tai ei kuulu toimivaltaan.

Lopuksi vaadin, että ensisijaisesti pitäisi vihdoinkin selvittää 1970-luvun ilmapiirissä syntyneen hitasjärjestelmän laillisuus.

Kun hitasjärjestelmään on tehty muutoksia, on aina puututtu peruslain turvaamaan omistusoikeuden suojaan. Muutokset on tehty yksityisoikeuden sopimuksen varjolla ilman toisen osapuolen kuulemista, ilman suostumusta ja jääväämällä osapuoli päätöksenteosta.

Tämä on räikeää poliittisen vallan väärinkäyttöä. Tähän oikeusvaltiossa puuttuisivat oikeusviranomaiset ja länsimaisessa demokratiassa tiedotusvälineet. Siksi hitasin kaltaisia yksipuoliseen propagandaan perustuvaa lainvastaista toimintaa ei muualla maailmassa tunneta. Kaupungin parhailla veronmaksajilla, hitasosakkailla, on oikeus kokea elävänsä länsimaisessa oikeusvaltiossa ja demokratiassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Leppä-ahon puheenvuoro oli juuri tyypillinen puheenvuoro siitä, kun hyppää 1990-luvulla 1970-luvulla syntyneeseen systeemiin ulkoapäin ja kuvittelee lähtevänsä tienaamaan järjestelmässä, joka on tarkoitettu asumiseen eikä tienaamiseen.

Nimittäin kannattaa muistaa se, miten hitas luotiin. Se luotiin järjestelmäksi, jossa kohtuurahalla päästiin kiinni omistusasuntoon, perheasumiseen ja tarkoituksena järjestelmässä on, että se etu tulee myös seuraavalle perheelle, joka tähän asuntoon muuttaa.

Järjestelmässä sinänsä ei ole mitään vikaa. Markkinoissa on se kumma vika, että jossain hitas on nyt kalliimpaa kuin markkinahinnat ja jossain huomattavasti edullisempaa. Tämä ei hitasin vika, vaan markkinoiden vika.

Mutta minä toivoisin nyt, että pantaisiin jäitä hattuun ja annettaisiin tämän asian nyt muhia, kun VTT:n selvitys on nyt tehty. Maankäyttö- ja asumisohjelman yhteydessä 2008 ja 2007 asumisohjelman yhteydessä tätä asiaa joudutaan joka tapauksessa käsittelemään.

Luulen, että kellään ei ole tarkoitus tehdä epäoikeutta hitas-asujille. Mutta kun puhutaan 15 vuoden kuoleentumisajasta, niin kannattaa muistaa, että tänä päivänä pankit taitavat myöntää jo 45 vuoden asuntolainoja omistusasuntoon. Olisipa melkoinen lottovoitto ostaa halvalla hitas ja saada siihen 30 vuoden laina ja myydä se 15 vuoden kuluttua markkinahinnalla pois, niin hups hups, tässähän olisi uusi tulevaisuus. Mutta alkaa ikä loppua kesken, etten pysty enää tähän pyörään hyppäämään.

Mutta kaiken kaikkiaan, hitas on paljon mainettaan parempi asumisjärjestelmä ja ollut monen perheen onni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Valtuutettu Leppä-aho tässä loihe lausumaan, että säätelemättömät markkinat poistavat hintavääristymät.

En tiedä, millä alalla näin tapahtuu. Mutta jos Helsingissä jokin hintavääristymä on, niin se on asuntojen hintojen ja vuokrien aivan tolkuton nousu. Se on kaikkein tolkuttomin niillä aloilla, joissa ei ole minkäänlaista säätelyä. Siellä ei ole todellakaan mitään mekanismia, joka pitäisi tämän kaltaisessa kaupungissa asuntojen hintoja ja vuokria millään tavalla kurissa.

Tämä kysymys on mielestäni nyt tässä keskustelussa asettunut aivan nurinkurisella tavalla. Pääongelma ei ole se, että joidenkin asuntojen edes yritetään vähän säädellä, vaan pääongelma on se, että meillä on valtaosa helsinkiläisistä täysin säätelemättömien vuokra- ja asuntomarkkinoiden armoilla.

Hitasjärjestelmään voi liittyä yksityiskohtien osalta sellaisia ongelmia, joita on syytä tarkastella ja korjata. En käy siitä tässä kiistelemään.

Mutta haluan korostaa sitä, että maankäyttö- ja asunto-ohjelmassa on päähuomio kiinnitettävä siihen, millä keinoilla me voimme saada asumisen hinnan jollain tavalla kuriin eli lisätä säätelyä. Nythän kaupunki itse esimerkiksi tonttimaata myymällä, samoin kuin valtio, jatkuvasti kiihdyttää tätä hillitöntä asuntojen hintojen nousua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Toivoisin, että valtuutetut Saarnio ja Hakanen kuuntelisivat nyt tarkkaan tämän seuraavan sanoman.

Eduskunnan apulaisoikeusmies on kehottanut Helsingin kaupunkia tekemään korjauksia vuonna 2004 kaupungin käyttöön ottamaan hitasloukut poistaneeseen hitasasuntojen lunastus/myyntihinnan määräysperusteisiin, koska saavutettu suuri parannus ei kohtele "sorra" tasapuolisesti kaikkia hitasasukkaita.

Mielenkiintoista oli huomata korkean oikeusviranomaisen into puuttua uuden teknisen laskutavan sisältöön. Kun järjestelmän laillisuuden selvittämiseen, joka kuuluisi viranomaisen toimivaltaan ja kompetenssin piiriin, ei kolmen vuosikymmenen aikana ole vaatimuksistani huolimatta intoa riittänyt.

Käsittämätöntä on, että hitasosakkaiden oikeusturva suhteessa muuhun väestöön ei ole oikeusviranomaisen huolen aiheena. Mutta ryhmän sisällä vääryyden tulee kohdistua tasa-arvoperiaatteiden mukaisesti. Huomattavaa on, että aiemmin vastaavissa tilanteissa hitasjärjestelmän ongelmat on laistettu väittämällä sen olevan yksityisoikeudellinen sopimus, joka ei kuulu oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin toimivaltaan, vaan yleiselle alioikeudelle.

Nyt käsiteltävässä valtuustoaloitteessani esitän kaksi vaihtoehtoista tapaa päästä ikuisen hitas-sääntelyn kiistattomista ongelmista.

Ensimmäisessä tavassa asunto-osakeyhtiöllä olisi oikeus lunastaa tontti omakseen 10 vuoden kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta. Lunastushinta määräytyisi ehdotuksessani siten, että jo maksetut vuokrat laskisivat sen hetkisellä elinkustannusindeksillä tarkistettua tontin hintaa. Mallini olisi 4 %:n inflaatiolla ja 4 %:n tontinvuokralla laskettuna kaupungille hyvä bisnes. Tällä järjestelmällä asukkaat saisivat 25 vuoden asumisen jälkeen tontin kaupungilta vuokrasuoritusten hinnalla, elleivät lunastaisi sitä aiemmin ja maksaisivat loppuerää vuokrilla vähennettynä. Tässä yhteydessä osakkaat saisivat poistaa yhtiöjärjestyksestä ns. kohtuuttomat hitaspykälät ja vapautuisivat ikuisesta sääntelystä ja sen aiheuttamista ongelmista. Näin ollen kaupunki saisi vuokrina kaksinkertaisena tontin alkuperäisen arvon. Mutta sekään ei näytä riittävän, kun kysymys on hitasosakkaista.

Huomattakoon, että mikäli kaupunki olisi myynyt alkujaan tontin asukkaille markkinahinnalla, olisivat asukkaat 4 %:n korolla 25 vuoden annuiteettilainalla selvinneet 30 % pienemmillä kustannuksilla kuin mallini ehdottaa.

Toisessa esittämässäni mallissa kaupunki kohtelisi tasa-arvoperi-aatteen mukaan vuokralaisia, kuten oikeusasiamies esimerkiksi edellyttää. Eli tontinvuokra muutettaisiin alueen keskivuokrien mukaiseksi ja poistettaisiin hitas-säännöstely. Tällöin hitasasukkaat olisivat samassa asemassa kuin muutkin kaupungin tontinvuokralaiset. Heillähän ei ole hitas-sääntelyä ja vuokratkin ovat vain keskimäärin murto-osa hitasosakkaan maksamista. Esimerkiksi Hermannin vanhoissa asuntotonteissa vuokrat ovat alle kymmenesosa hitasosakkaan samalla alueella maksamista. (Välihuuto!) Juu, minulla on tuolla, jos valtuutettu Saarnio haluaa nähdä, kahden asunto-osakeyhtiön isännöitsijätodistus, jossa toisella on 73 penniä asuntoneliölle kuukaudessa ja toisella 77 penniä asuntoneliölle kuukaudessa. Tämän hetken valtuustopäätöksissä sillä alueella vuokrataan hitasosakkailla tonttia yli 2 euroa neliölle kuukaudessa, eli hinta on noin kaksikymmentäkertainen. (Välihuuto!) Pennit ovat 1994 saadusta isännöitsijätodistuksesta. Mutta ne ovat noin vähän reilu 10 centtiä.

Toisessa esittämässäni mallissa ... Jaa, tämä meni jo. Okei.

Kaupunginhallitus esittää saamiensa ylimalkaisten ja virheellisten lautakuntalausuntojen perusteella aloitteen hylkäämistä vedoten aloitteeni uuteen ajattelutapaan ja vielä meneillään olevaan - jälleen kerran, valtuutettu Koskinen - VTT:ltä tilattuun selvitykseen.

VTT:n työtä on ohjannut Helsingin kaupungin virkamiesten muodostama "ohjausryhmä", joka ei ole puolueettomasti tarkastellut hitaskysymystä ja jonka yksinomaisena tarkoituksena tuntuu olevan sääntelyn jatkaminen ja sen ulkopuolelle pudonneiden hitasasuntojen saaminen takaisin hitas-sääntelyn piiriin.

VTT toteaa juuri julkaistussa, tyypillisessä ns. nollaselvityksessään mm., että kolme viidesosaa hitasasunnoista on vapautunut sääntelystä, koska käyttöön otettu markkinahintaindeksi antaa niille markkinahintaa korkeamman hinnan - huom. korkeamman hinnan. Tämä osoittaa sen, että valtaosa hitasasunnoista on uutena myös ostettu, ei suinkaan markkinahintoja halvemmalla - kuten väitätte - vaan kalliimmalla, mikä on osoitus koko - (Välihuuto!) - järjestelmän järjettömyydestä. Markkinahintaindeksi nimenomaan pitää tämän suhteen samana koko ajan. Tämä osoittaa sen, että jos ne ovat loppupäässä kalliimpia, ne ovat olleet myös alkupäässä. Tästä on kysymys. Ne ovat olleet siis markkinahintaa kalliimpia.

Uudeksi laskutavaksi vihjaillaan hitasohjausryhmän suosimaa konverkenssikerrointa, johon voi valita vapaasti muuttujan. Näin omistusasukkaiden varallisuuden laiton mielivaltainen sääntely jatkuisi loputtomiin. Muutenkaan VTT:n selvitykset ja ehdotukset eivät tuo mitään uutta todellisten, aina tiedossa olleiden ongelmien korjaamiseksi. Kysymys on siis nollaselvityksestä, jonka kaupungin omat hitasbyrokraatit olisivat voineet tehdä ilman verorahojen lisätuhlausta. Tietenkin jotkut luottamushenkilöt pystyisivät täysin ilmaiseksi korjaamaan järjestelmän virheet, jos se sallittaisiin.

Hitasosakkaiden syrjintää osoittaa myös se, että kunnallislain edellyttämällä tavalla ei ole koskaan kuultu hitasasukkaiden edustajia järjestelmää muutettaessa, kun sitä vastoin vuokra-asuntopuolella on tapana juuri kunnallislakiin vedoten toimia näin ja kuulla vuokralaisia. Esimerkkinä haluan kertoa, että eri asukasryhmien kohtelussa on todella huomattavaa eroa. Helsingin 60 000 vuokra-asunnon perinteisessä aravasaneerauksessa hävitetään helsinkiläisten veronmaksajien rahoja 40 miljardia euroa enemmän kuin järkevästi toimien olisi tarpeen. Summa on niin jättimäinen, vastaa kahdenkymmenen vuoden verokertymää, että sen suuruutta tuskin monikaan ymmärtää. Tämä ei valtaa käyttäviä hitasihmisiä eikä monia muitakaan huoleta. Hitasosakkaiden elinikäinen sääntely ja asunnon arvon mielivaltainen leikkaus tuntuu heille olevan tärkeintä asuntopolitiikkaa.

Toivottavasti media tulee jatkossa myös asukkaiden edustajia kuuntelemaan, sillä kansalaisilla on oikeus saada myös objektiivista tietoa näin tärkeistä, kaikkia kansalaisia, kaupunkilaisia koskevista asioista, hitasbyrokraattien propagandan ohella.

Arvoisa puheenjohtaja.

Edellisessä kohdassa, kun hitasia sivusimme, sanoin, että pannaan jäitä hattuun. Ja toivon, että laitetaan tässäkin.

Se on ihmeellistä, että kaksi ihmistä, jotka tietävät kiinteistöbisneksestä, puhuvat hitasista ikään kuin se olisi jotenkin kauhean erillään kaikesta siitä mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu.

Korhonen osti vuonna 1987 Roihuvuoresta 69,5 m² ja maksoi siitä 650 000 mk, vain siis 650 000 mk, sai siis suhteellisen edullisesti, kun ottaa huomioon, että 69,5 m². Mutta kun hän myi sen vuonna 1994, hän sai siitä 420 000 mk. Voi Korhonen raukkaa. 230 000 mk häipyi muutamassa vuodessa vain sen takia, ettei pystynyt sitten bungaamaan sitä loppua.

Kyllä se näin on asuntomarkkinoilla ollut koko ajan. Ja nyt valtuutettu Leppä-aho väittää, että joku hitasostaja on maksanut jo markkinahintaa korkeamman hinnan lähtiessään. Mistä näin yksinkertainen hitasasukas löytyy? Pauli hyvä, näytä minulle se. Minä epäilen, että tällaista asukasta ei ole.

Hitasissa on epäkohtia. Se on totta kai monimutkainen järjestelmä ja joskus tällaiselle maallikkojärjelle vaikea käsittää. Korjataan niitä yhdessä ja kuunnellaan hitasasukkaitakin. Mutta kuunnellaan asukkaita eikä konverkerssiteorioita ja stetoskooppilaskentoja, mitä sinulla on, joita ainakaan minun matematiikkani ei tunne. Mutta minä en ole käynyt kuin matemaattisen linjan.

Mitä tulee sitten kaupungin vuokra-asuntojen korjaamiseen.

Minä toivon Pauli, että lopetat sen väärän totuuden ilmaisemisen, että kaupunki menettää siinä rahaa. Jokaisen markan, mikä näihin uudistuksiin menee, maksavat ne vuokralaiset itse. Tämä järjestelmä on se, joka maksaa itse itsensä. Pidä ihan tarkkaan huoli, että sinun veromarkkojasi ei siihen mene. Se on Helsingille hyvä bisnes, tämä vuokra-asuntotuotanto. Ja onneksi meillä on vuokra-asuntoja. Mikähän tämä Helsinki olisi, jos meillä ei olisi edes vuokra-asuntoja tarjolla?

Kiitoksia ... (Mikrofoni ei päällä.)

Erittäin hienosti valtuutettu Saarnio tyhjensi tuossa sen, mitä olin itsekin ajatellut.

Toivon myöskin kahdeksan vuotta Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n hallituksessa istuneena asukkaiden edustajina, että valtuutettu Leppä-aho lopettaa nämä tällaiset tyhjänpäiväiset puheet ? veronmaksajien markoilla tai euroilla maksetaan saneerauksia. Kyllä ne vuokralaiset maksavat ne aivan. Meillä on moninkertainen tilinpito, joka on kaupungin järjestelmässä oleva, jossa kaikki on todennettavissa.

Mielestäni voisi ihan oikeasti pysyä asiassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on sekoitettu nyt kaksi asiaa tarkoituksella.

En ole väittänyt juuri näin, niin kuin tässä nämä kaksi repliikin puhujaa väitti, vaan olen verrannut tätä nykyistä aravasaneerausmallia esittämääni uuteen malliin, joiden kustannusero on tuo 40 miljardia euroa seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana tehtyjen päätösten osalta, eli keskimäärin miljardi euroa vuodessa. Tämä minun aloitteeni on ollut seitsemän vuotta kohta netissä ja julkisuudessa kommentoitavissa. Kukaan ei ole siitä pystynyt löytämään virhettä näistä laskelmista.

Minä nyt toivoisin, että joku nyt esittäisi nämä omat laskelmat, jos ne poikkeavat, niin voisimme tutkia, mitkä näistä ovat oikeat.

Tämä on fakta, että kaupunki asuntojen ja kiinteistöjen omistajana häviää tämän 40 miljardia euroa, joka voitaisiin käyttää jo terveydenhoitoon, koulutukseen, vanhustenhoitoon ja kaikkiin näihin asioihin, joita me joudutaan jatkuvasti leikkaamaan. Tässä on jättipotista kysymys. Esimerkkinähän on tässä esittämä energialaitoksen tapaus, joka sai, myyvät nämä omat saneerausikään tulleet vuokra-asuntonsa Kivelänkadulta ja paras tarjous oli ilman tonttia 4 000 euroa m² ja tontin kanssa lähes 5 000 euroa m². Eli näillä on markkinat. Ja nyt kun tämä raha poltetaan, niin se menee ennen kaikkea asukkaitten tappioksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Halusin tällä aloitteellani kiinnittää huomiota, että kaupunki olisi vähän tarkempi näissä maanvuokrasopimusten rekisteröinnissä, koska olisi tärkeätä, että tiedot olisivat ajan tasalla. Esimerkkinä on Junesin kiinteistö, jonka Junes on ostanut vuonna 1977 ja sen rekisteröinti on vieläkin hoitamatta. Kolmekymmentä vuotta aikaa on ollut laittaa asioita kuntoon.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä puhutaan tosi harvoin kulttuurista, sivistyksestä tai opetuksesta, puhumattakaan ammattikorkeakoulusta, joka Stadia on Helsingin kaupungin sisällä toistaiseksi, sen rahoituksessa.

Jatkotutkintoja ammattikorkeakoulun kulttuurin alalla on kaksi, ja ymmärtääkseni nyt on vielä kolmannellekin alalle Helsinkiin saatu jatkotutkinto nyt vuotta 2008 alkaen.

Haluan kaikille niille, jotka ovat tekemisissä ammattikorkeakoulun rahoituksen kanssa kertoa, että ammattikorkeakoulujen kulttuurin opetuksen ongelma on perusopetuksen rahoitus.

Vuoden 2005 ammattikorkeakoulujen rahoituslaki tarkoittaa käytännössä kahden, kolmen miljoonan euron siirtyä Stadian kulttuurialoilta, jotka muuten ovat vetovoimaltaan, tunnettuvuudeltaan, kansainväliseltä ja kansalliselta arvostukseltaan paljon maakuntayliopistoja korkeammalla tasolla. Rahat viedään maakuntakorkeakouluihin. Tiedän, ettei se ole tämän valtuuston päätettävissä. Mutta asia ei voi jatkua aina vain näin. Maakunnissa nimittäin ei ole työpaikkoja kulttuurin aloille. Meillä Helsingissä vetovoima on hyvä.

Vuosi 2007 - kuluva vuosi - selvitään nyt Helsingin kaupungin lisäpanostuksella. Vuonna 2008 kulttuurialaa odottaa noin 700 000:nnen, 800 000:nnen supistus, vaikka kaupunki edelleen tukisi ehdotetulla 1,2 milj. eurolla. Mutta vuonna 2009 edessä on alas ajo, yli 2 milj. euroa vähemmän rahaa kuin nyt, jos mitään ei tehdä valtionosuuksien suhteen. Kulttuurialan perusopetuksen tämän vuoden budjetti on 7,2 milj. euroa ja siitä 2 milj. euron säästö on aika mahdoton, jotta opetus voisi nykyisellään jatkua. Siinä eivät paljon jatkotutkintojen oikeutukset auta. Nekin tarvitaan, ne opintopaikat, mutta jatko-opinnot eivät ole se, mitä nyt tarvitaan, vaan perusopetuksen rahoitus.

En tiedä, mitä tehdä. Virkamiehet valmistelevat ja neuvottelevat opetusministeriön kanssa, ja opetusministeriössä on toivottavasti myötämielisiä virkamiehiä myös Helsingin ammattikorkeakouluopetukselle, erityisesti kulttuurin alalle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä kävi nyt näin, että Kannelmäkeen ei saatu maauimalaa.

Vastauksessa todetaan, että lähdetään tutkimaan Pirkkolan uimahallin eteläpuolisen jatkouima-altaan rakentamista ja on - en pysty vastaan pistämään - perusteltu tätä, että miksi ei Kannelmäen maauimalaa voida tähän paikkaan rakentaa.

Toivon, että kuitenkin Kannelmäen asukkaat huomioidaan jatkossa ja selvitetään muita mahdollisuuksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannelmäkeen Malminkartanon liepeille oli aiemminkin esitetty uimalaa, uimahallin tai maauimalan rakentamista ja vastaus on ollut jokseenkin samansisältöinen kuin tässäkin, elikkä Kannelmäki, Kaarela, Malminkartano kiinnitetään Pirkkolaan kuuluvaksi tai sitten rajan takana Vantaan uimahalleihin liikkuvaksi väestön osaksi.

Itse olen kaarelalaisena asukkaana esittänyt, että joukkoliikennelautakunta ja liikuntalautakunta voisivat lyödä viisaat päänsä yhteen miettiäksensä sopivan palvelureitin rakentamista Kaarelasta Pirkkolaan niin, että Kaarelan ja Kannelmäen asukkaat voisivat paremmin käyttää Pirkkolan uimahallin palveluja, koska nyt liikkuminen pisteestä a pisteeseen b ei ole kovin helppoa julkisin liikennevälinein. Se joukko, joka kipeimmin tarvitsisi paikallisia uimapalveluja, ei välttämättä ole henkilöautolla kulkevia.

Toivon, että vaikka täällä ei olekaan kenties asianomaisia virkamiehiä paikalla kuuntelemassa viestiä, niin muut henkilöt kertoisivat aiemminkin esitetty asia eteen päin vietäväksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Erinomainen esitys tämä valtuutettu Vehviläisen esitys. Ja saataisiin vielä toimiva palvelulinja.

Nythän on ollut ongelma se, että palvelulinjat, joita on rakennettu, eivät ole toimineet. Se on aivan totta, että siellä nimenomaan olisi myös näitä. Pitäisi markkinoida sekä lapsiperheille että ikäihmisille sitten palvelulinja.

Kiitoksia.

Olisin täydentänyt tätä sinällänsä hyvää aloitetta ja sen vastausta vielä siten, että liikuntapalvelujen jakautumista voidaan arvioida myöskin saavutettavuuden mukaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On hyvä asia, että tämän aloitteen tekemisen jälkeen opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on jo korjannut merkittävässä määrin kouluverkkoesitystä. Valitettavasti esityksessä on edelleenkin mukana kouluja, joita aiotaan lopettaa, mm. Pukinmäessä, Laajasalossa ja Malminkartanon sekä eräitä muita sivukouluja, joista osa ansaitsisi tulla saada työrauha. Huono asia on myöskin se, että mm. Jakomäen ala-asteen osalta lopullisia ratkaisuja aiotaan siirtää vuoteen 2010 asti. Tällekin koululle pitäisi taata työrauha päättämällä siitä, että sen toiminta jatkuisi.

Toivoisin, että jatkossa kun opetuslautakunta tätä asiaa käsittelee ja asia tuodaan valtuustoonkin mahdollisesti joiltakin osin, johtopäätöksiä tehtäisiin myöskin sisäisistä vuokrista.

Tämä kouluverkkoesitys on ollut erittäin valitettava esimerkki siitä, miten kiinteistötalous ohjaa ylikorkeiden sisäisten vuokrien kautta palveluverkon kehittämistä ja on valmisteluissa sivuuttanut oleelliset muut asiat.

On puhuttu Helsingin imagosta.

Tämänkaltaisilla esityksillä on tehty tavattomasti hallaa juuri niiden ihmisten keskuudessa, jotka ehkä muuten muuttaisivat Helsinkiin asumaan tai löytäisivät täältä tulevaisuutensa asuinpaikan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten valtuutettu Hakanen aivan hyvin tietää, opetus ja koulujen sijainti on oppilaita varten. Jos oppilaiden määrä olennaisesti vähenee, ei kaikkia koulurakennuksia voida pitää entisillä sijoillaan. Uusiin kaupunginosiin rakennetaan uudet koulut. Ja silloin, jotta opetus turvataan ja opetuksen monipuolisuus turvataan, on yhdistettävä joitakin kouluja.

Kuten valtuutettu Urho aivan hyvin kuuli, totesin, että osa näistä vieläkin siinä listalla olevista kouluista ansaitsee työrauhan. En ole esittänyt, että kaikki esimerkiksi lopetettavaksi aiotut sivukoulut tulee ehdoin tahdoin säilyttää. Mutta mainitsin eräitä kouluja, jotka ansaitsevat tulla säilytetyiksi.

Se mikä mielestäni tässä on tärkeää, on se, että harvoin, jos koskaan, tämän valtuustokauden aikana - minkä olen täällä istunut - olen nähnyt esitystä, joka lähtee noin kahdenkymmenen koulun plus erinäisten sivukoulujen ja rakennettaviksi aiottujen koulusuunnitelmien lopettamisesta ja päätyy muutaman koulun ja eräiden sivukoulujen lopettamiseen jo tässä vaiheessa. Kaikki tämä sen takia ja sen tuloksena, että yhtäältä virkamiehet ovat kaupungin johdon toimeksiannosta tehneet aivan järjettömän esityksen. Ja toisaalta, koulujen johtokunnat, vanhemmat ja alueiden asukkaat ovat koulu toisensa jälkeen osoittaneet, että valtuutettu Urhon väittämät perustelut eivät useimmissa tapauksissa pitäneet lainkaan paikkaansa.

Tämä on äärimmäisen huonoa valmistelua. Mielestäni se ei johdu siitä, että meillä olisi niin tyhmät virkamiehet, vaan se johtuu juuri siitä, että on annettu kiinteistötaloudelle, taloushallinnolle ylivaltaa silloin, kun pitäisi miettiä opetusverkkoa ja muita palveluverkkoja sekä olennaisia kasvatuksellisia ja muitakin tavoitteita kuin kiinteistöasiat.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Tämä on tosi tärkeä asia, mistä puhumme, tämä kouluverkkoasia kaiken kaikkiaan.

Ja yksi, jonka toivoisin tapahtuvan tämän asian yhteydessä, että Helsinkiä ei enää tästä lähtien mainostettaisi lapsiystävälliseksi kaupungiksi, vaan mieluumminkin puhuttaisiin vihamielisyydestä. Tämä on kuitenkin jo tästä loppuasiana vedettävissä. Ja näinhän ei missään nimessä tulisi toimia, vaan pyrkiä siihen, että koulut ovat lähellä, ne ovat turvallisen matkan päässä ja koululaiset tyytyväisiä näihin nykyopiskelumahdollisuuksiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaikkien arviointien, oppilaiden vanhempien kuin oppimisen arviointien mukaan meillä on hyvä peruskoulu ja meillä on suhteellisesti keskimääräistä paremmat ja tyytyväisemmät vanhemmat myös siihen opetukseen, jota annetaan. Opetuksen verkon turvaamiseksi täytyy ajatella, missä oppilaat asuvat.

Puheenjohtaja.

Ihan lyhyesti olisin vaan.

Ymmärrän kyllä sinänsä, että ollaan huolestuneita siitä, miten kouluverkkotarkistus nyt vaikuttaa kuntalaisiin ja millaisin mielin tätä katsotaan.

On myös selvää, että nimenomaan kiinteistötalouden suhteen pitää olla tarkkana ja katsoa, että siellä eivät muut kriteerit kuin nimenomaan palvelun tarjoaminen, nouse tärkeämmäksi.

Kouluverkkoasia on tulossa valtuustoon, valtuuston päätettäväksi ihan pian. Mielestäni ollaan kuitenkin pitkän ja syvällisen työn jälkeen saatu sellainen esitys, jonka takana varmasti voidaan seistä.

On selvää, että kun oppilasmäärät vähenevät tuhansilla lapsilla, niin silloin tarvitaan myös tarkistusta. On niin, että kaupunki kehittyy, sitä rakennetaan ja uudet asuinalueet, sinne tulee uusia kouluja ja sitten taas vanhoilla asuinalueilla, sieltä häviää koulurakennusten tarve. Sinänsä tässä on kyllä oltu mielestäni ihan oikealla asialla. Ja näin ollen uskon, että valtuustossakin voidaan sitten ennen kesää tehdä asiasta hyvä päätös.

Puheenjohtaja.

Nyt ihan valtuutetun roolissa totean, että olen iloinen tästä myötämielisestä vastauksesta aloitteeseeni virolais-suomalaisen opetuksen saamiseksi Helsinkiin. Tässähän tietenkin päävastuu on valtiovallalla, Suomen valtiolla ja Viron valtiolla.

Toivon, että asia etenee. Tiedän, että Viron nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on vironkielisen koulun saaminen Helsinkiin.

Olen iloinen, että omalta osaltamme olemme valmiita yhteistyöhön mahdollisen koulun saamiseksi tänne.

Bästa fru ordförande, hyvät valtuutetut.

Jag har inga invändningar till svaret på min motion om förbättrade friluftsmöjligheter för södra Helsingfors, men jag vill ändå komma fram hit därför för att det är inte särskilt mycket som görs för den delen av staden, upplever jag.

Parkplanerna är under beredning och jag utgår från att man vid planläggningen av Ärtholmen, som i dag bättre kunde kallas Ärtholmens tio meter höga sandhög, att man då kommer att beakta behovet av promenad, joggning och cykling för invånarna i det här området. Jag är överraskad att notera hur många olika verk som ansvarar för att en enkel konditionsslinga, siis lenkkipolkku, skall kunna finnas i ett område. Idrottsverket hänvisar i sitt omfattande svar till stadsplanerings- och fastighetsverket, till byggnadskontoret och miljöcentralen att det här är de instanser som alla berörs av ett förslag om en upplyst konditionsslinga till södra Helsingfors.

Idrottsverket konstaterar att man inte själv har någon verksamhet i stadskärnan. Är det meningen att vi ska ta bilen någonstans där som verksamhet finns?

En ala tässä yhteydessä luetella liikkumisen ja ulkoilun merkityksiä kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi, vaan totean, että kaupungin tulisi kiinnittää huomiota sen mahdollistamiseksi, että liikunta myös keskikaupungin tiiviisti asutetuilla alueilla on mahdollista.

Eteläisen Helsingin asuntojen kalliit hinnat ja toisaalta niiden suosio huomioon ottaen on hämmästyttävää todeta, miten vähän alueelle oikeastaan on suunniteltu mitään uutta sataan vuoteen, pois lukien erinäistä uudisrakennuksia, joissa asuntojen hinnat ovat sitten halvempia kuin naapuritalon vanhemmissa asunnoissa.

Nyt Eiranrannan rakentamisen ja Hernesaaren suunnittelun yhteydessä on aika herätä tarjoamaan asukkaille myös muuta palvelua kuin lämmintä kättä ja kalliita asuntoja. Eirassa ja Kaivopuistossa lenkkeilijä saa nauttia osittain valaistuista jalkakäytävistä, hoitamattomista rantakallioista tai vaikkapa puhki kuluneesta Kaivarista, jossa säälittävän polun tapainen muodostelma kiertää puistoa. Hyvälumisina talvina siinä on voitu havaita hiihtoladun tapaiset jäljet. Kaikkein säälittävimmässä kunnossa on muuten isoäidin aikainen entinen loistokas kylpylärakennus, tänään ulkofasadiltaan, varsinkin puiston puolelta, todella arvottomassa kunnossa oleva Kaivohuone, jonka julkisivujen tuhoamiseen täysin pöyristyttävin ikkunaratkaisuin kaupungin viranomaiset eivät ole missään vaiheessa puuttuneet.

Olisi toivottavaa, että ulkoilu- ja kehityshankkeiden sijoittelussa tutkitaan myös nyt suunnitteilla olevaan Hernesaareen virkistyspuolen palveluita niin, että Eiranrannan uudet asukkaat viihtyvät siellä kymmenmetrisen hiekkakasansa takana.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingissä on joitakin sellaisia paikkoja lintujen lentoreiteillä, joissa on raitiovaunujen ajolankoja ja kiinnitysvaijereita, joissa ei ole huomiomerkkejä.

Esimerkiksi tällainen yksi paikka on Pitkäsilta. Siinä on usein tapahtunut niin, että joutsenet putoavat sitten ajoradalle, kun ovat lähteneet lentoon Töölönlahdelta ja törmänneet sitten sillan yllä oleviin sähkölankoihin ja näihin kannatusvaijereihin. Tämä tietysti on vahingollista paitsi näille eläimille, myös sitten vaarantaa liikenneturvallisuutta. Elikkä itse Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana olen saanut useita kertoja näitä asioita selvitellä. Pelastuslaitos on ollut näissä hommissa mukana.

Tässä aloitteessani, jota sitten tuki itseni lisäksi 49 muuta valtuutettua, esitimme, että kaupunki asentaisi lintujen lentoreiteillä sijaitseviin sähköjohtoihin tai niihin kiinnitysvaijereihin jonkinlaiset huomiomerkit, jotta sitten linnut huomaisivat sen, että siellä on tällaisia ikään kuin giljotiineja niiden lentoreiteillä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa, että näitten varoitusmerkkien asentamista ajolankoihin ei voi pitää tarkoituksenmukaisena mm. teknisistä ja kaupunkikuvallisista syistä, mutta he kuitenkin, tai lautakunta kuitenkin sanoo, että katuvalolamput muodostavat aika hyvän ja erottuvan kohteen ja ne linnut voisivat helposti havaita ja että jos katuvalolamppuja lisättäisiin enemmän tai lamput vaihdettaisiin näkyviin, niin se parantaisi tätä tilannetta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, milloin nämä parannusehdotukset sitten myös muuttuvat käytännöksi. Toivon, että niiden eteen sitten myös tehdään hommia.

Se mikä minua vastauksessa ihmetyttää, on, että liikennelaitos sanoo, että heillä on vain yksi havainto 1990-luvulta Pitkältäsillalta tällaisesta onnettomuudesta. Hämmästelen sitä, että informointi pelastuslaitokselta HKL:lle on näin pitkä, että tieto ei kulje.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Annettu vastaus kyseiseen aloitteeseen on valitettavan huono. Se on epämääräinen, se on puutteellinen ja jopa virheellinen ja harhaan johtava. Vastauksessa on erityisesti kaksi kohtaa, jotka tulee tarkentaa ja selkeyttää.

Ensinnäkin kiinteistövirasto on antanut ymmärtää, että VPK:lle on tarjottu toimitiloja, mutta ne eivät ole VPK:ta tyydyttäneet.

Tosiasiassa tarjotut tilat ovat olleet VPK:n toiminnalle täysin epäkelvot.

Toisessa tarjotussa vaihtoehdossa autot eivät mahtuisi talleihin. Toisessa tarjotussa vaihtoehdossa ei ole autoille talleja lainkaan eikä niitä suojellun huvilakohteen alueelle saa myöskään rakentaa.

Mielestäni kiinteistöviraston tulisikin tarkentaa, mitä toimenpiteitä todella on tehty ja mitä suunnitellaan tehtäväksi toimitilojen pikaiseksi löytämiseksi Vuosaaren VPK:lle.

Toisessa lausunnossa, johon annettu vastaus perustuu, pelastuslaitos ilmoittaa, että Vuosaaren VPK:ta tuetaan, kuten muitakin sopimuspalokuntia, tasapuolisesti mahdollisuuksien mukaan.

Tämä ei myöskään pidä paikkaansa. Lausunto johtaa harhaan tältäkin osin.

Pelastuslaitoksen tulisikin selvittää, millaisia tukitoimenpiteet eri sopimuspalokunnille ovat määrältään ja laadultaan.

Puheenjohtaja.

Esitänkin, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on kyllä aika vakava asia Vuosaaren kannalta, kun otamme huomioon, että Vuosaaren satama tulee käyttöön ensi vuoden lopulla ja tällaiset eri riskitilanteet voivat lisääntyä merkittävästi Vuosaaressa.

Tätä VPK:n tilakysymystä on, lähinnä vuosaarelaisten eri tahojen kautta, yritetty ajaa monellakin tavalla. Itse kirjoitin tästä myös kirjeen kaupunginhallitukselle. Sain siihen vastauksen puolitoista kuukautta sitten. Siinä todettiin suunnilleen samaa, mitä on todettu valtuutettu Siimeksen valtuustoaloitteen vastauksessa: tiloja on yritetty löytää 2 vuotta jo.

Ihmettelen kyllä, ettei ole pystytty kaupungin toimesta enemmän panostamaan tähän ja löytämään sopivia tiloja. Vuosaaren VPK on sopimuspalokunta. Sillä on siis ikään kuin puolivirallinen asema.

Pelastuslaitos ilmoittaa, että sitä tuetaan niin kuin muitakin sopimuspalokuntia tasapuolisesti.

Tähän voisin sanoa, että tämä vertailu muihin palokuntiin osoittaa sen, että muilla palokunnilla on vuosikymmenten historia takanaan, ellei nyt vuosisadan pituinen taival. Ne ovat pystyneet hankkimaan omia tiloja. Vuosaaren VPK on kymmenen vuotta vanha ainoastaan. Näin ollen sanoisin, että pelastuslaitoksen tulisi tukea enemmän kuin tasapuolisesti nimenomaan Vuosaaren VPK:ta.

Olisin myöskin sitä mieltä, että, ottaen huomioon Vuosaaren VPK:n ikään kuin huonommat lähtökohdat, niin kyllä tätä asiaa pitäisi yrittää vielä selvittää.

Sen takia kannatan valtuutettu Loukoilan palautusehdotusta.

Puheenjohtaja.

Tuen myös tätä valtuutettu Loukoilan esitystä.

Ja haluaisin myös siihen vedota, että meillä on tulossa ja on jo tällä hetkellä paljon sellaista meriteitse kulkevaa liikennettä, jossa on myös erittäin suuret öljyvahinkojen mahdollisuudet.

Vuosaari on iso kasvava kaupunginosa. Katson myös hyvin tärkeäksi sen, että pelastuslautakunta omilla toimillaan edistäisi Vuosaaren VPK:n aseman parantamista.

Puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Vuosaaren VPK on tosiaan toiminut vain kymmenen vuotta. Se on erityisasemassa verrattuna muihin VPK:oihin. Sillä on öljyntorjuntakalustoa. Sieltä puuttuu, tai siellä kuivalla maalla olevilta. Öljyntorjuntakaluston ylläpito on kallista hommaa. Se vaatii oman satamalaiturin, huoltotoimet ja muut vastaavat, se syö varallisuutta huikeasti.

Mielestäni on varsin kohtuutonta, että vapaaehtoistoimintaan perustuvien ihmisten pitäisi ottaa asuntoa vastaan velkaa, jotta he pystyvät turvaamaan öljyntorjuntatoimet Vuosaaren satamassa ja Suomenlahdella.

Kyllä tähän pitää korjaus saada. Tämä asia pitää saattaa kuntoon niin, että he saavat asianmukaiset tilat. Jos ei muuta, niin tehdään tonttivaraus ja järjestetään sinne kunnollinen asianmukainen tila ihan kunnan varoilla. Tämä on sen verran tärkeä asia ja ottaen huomioon Vuosaaren asukaskehitys, kuinka valtavasti siellä on väkeä. Kyllä siellä VPK voi olla joskus tarpeen olla ensimmäisenäkin paikalla.

Puheenjohtaja.

Yhdyn niihin, jotka kannattavat asian palauttamista.

Tässä vaan pieni seikka nimenomaan, että se ns. tasapuolinen kohtelu kaupungilta VPK:oita kohtaan.

Olen 107 vuotta vanhan Oulunkylän VPK:n toiminnassa mukana. Nämä ns. manttaalipalokunnat, joilla on omat tilat, niin nehän pärjäävät omillaan. Kaupunki on onneksi huolehtinut siitä, että jokaisella on tilaa. Siinä poiketaan ehkä vähän tasapuolisuudesta. Mutta kaikille pyritään turvaamaan tilat. Kaikki muut avustukset menevät absoluuttisen tasapuolisesti taulukon mukaisesti. Mutta kyllä vuosaarelaiset ovat kalustolleen tilat ansainneet.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on hyvin tullut puheenvuoroissa esille tämä Vuosaaren VPK:n taustatilanne ja tarve.

Haluan vielä korostaa sitä, että tämä ei ole pelkästään Vuosaaren kysymys.

Kun puhutaan siitä, että on öljyntorjuntakalustoa ja pystyy vastaamaan tällaisiin haasteisiin, jotka ovat satamatoiminnan kannalta - tai seurauksena - olennaisia, niin se on myös koko kaupungin kannalta tärkeä ja iso asia. Jos tällaisiin ympäristöriskeihin ei pystytä vastaamaan, niin onhan se koko kaupungin häviö.

Puheenjohtaja.

En tiennyt asiasta mitään etukäteen, mutta nyt tätä keskustelua kuullessani olen päätynyt äänestämään palautuksen puolesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Valtuutettu Siimeksen aikoinaan tekemä aloite on hyvin perusteltu.

Valtuutettu Lohi nosti jo täällä hyvin esille sen, että Vuosaaren alueen ja erityisesti sataman ja siihen liittyvän maa- ja meriliikenteen kehitys on sellainen asia, joka asettaa erityisiä vaatimuksia tuolla alueella pelastustoimelle ja myöskin VPK-toiminnalle.

Minäkin kannatan asian palauttamista.

Jotenkin olisin odottanut, että kun tämän alueen kehittämiseen on Helsingin elinkeinostrategioissa ja monissa muissa asiakirjoissa kiinnitetty niin paljon huomiota, niin kaupungin hallinnossa olisi vallalla vähän kokonaisvaltaisempi ajattelu ja tämäkin toiminta olisi saanut asianmukaisen huomion jo tämän aloitevastauksen valmistelussa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä asia on ilman muuta tärkeä.

Kun tämä aloite on jätetty 28.2. ja sen jälkeen on jo paljon tapahtunut - ja tapahtumassa tietojeni mukaan - että asia on vireillä tavalla taikka toisella, en näe järkeä enää tässä vaiheessa tämän aloitteen palauttamisesta, vaan se pyrittäisiin varmaan hoitamaan suorilla neuvotteluilla esimerkiksi sataman kanssa.

Näin en kannata tämän aloitteen palauttamista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä olen nyt kyllä hirveän huolissani siitä. Tässä on nyt tullut aika periaatteellisia kysymyksiä, miten aloitteita käsitellään täällä valtuustossa, että se mitä lukee valtuuston vastauslistassa, täällä on todettu, että se ei pidä paikkaansa. Meillä on tiedossa, aloitteessa todetaan, että sopimus päättyy 30.4. Se on siis päättynyt.

Olisin odottanut, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri olisi kertonut meille, onko tilanne edistymässä positiivisesti. Täällä vaan sanotaan, että ei kannata palauttaa, kun siellä ehkä tapahtuu jotakin. Minä ainakin haluaisin varmuuden, että onko asia jo järjestynyt. Silloinhan tietysti palautusta ei välttämättä tarvita, jos kaikki on kunnossa. Me olemme, ainakin tähän asti, tätä keskustelua käyneet pelkän listatekstin perusteella.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

Olin hiukan hämmästynyt siitä, että täällä esitettiin, että vastauksessa on tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa.

Mielelläni kuulisin yksilöidysti, mitkä tiedot eivät pidä paikkaansa, jotta voin sitten puuttua asiaan. Eihän se käy päinsä, että annetaan vääriä tietoja valtuutetuille.

Niin kuin kiinteistöviraston vastauksesta ilmeni, kiinteistövirasto on yrittänyt tarjota - tai tarjonnut - Vuosaaren VPK:lle tiloja, mutta ne ei syystä tai toisesta ole sitten VPK:n tarkoituksiin soveltuneet. Kiinteistövirasto on edelleen etsimässä ja tarjoamassa soveltuvia hallinnassaan olevista, Vuosaaressa olevista kiinteistöistä. Mutta jos niitä ei ole, niin niitä ei ole. Totta kai kiinteistöviraston tilakeskuksella on käytössään ainoastaan ne kiinteistöt, mitkä sillä on käytössään.

Ja sikäli kuin tiedän, asia ei ole vielä ratkennut. Mutta sataman kanssa - kuten täällä on jo tullut esille - on käyty keskusteluja siitä, että satama-alueelta voitaisiin VPK:lle osoittaa tilat.

Totta kai valtuusto päättää palautuksesta juuri niin kuin parhaaksi katsoo, mutta en oikein näe, miten se palautus nyt tätä asiaa varsinaisesti edistäisi, koska parhaillaan tehdään kaikin käytettävissä olevin keinoin kaikki mitä voidaan näitten tilojen löytämiseksi tehdä.

Kannattaa myöskin muistaa, että Vuosaaren turvallisuus ja paloturvallisuus ei suinkaan ole pelkästään VPK:n varassa, vaan tietenkin kaupungin pelastuslaitos on toki päävastuussa myös Vuosaaren paloturvallisuudesta.

Puheenjohtaja.

Näin varmaan tietysti onkin. Sehän olisikin todella huolestuttavaa, jos Helsingissä, pääkaupungissa lepäisimme ainoastaan vapaaehtoistoiminnan varassa.

Tässähän on tietysti vaarana olemassa se, että kun tämä asia pitkittyy ja mutkistuu eikä näytä etenevän ja niin kuin vastauksista, joita on tullut tähän, liitteessäkin näkyy, ne ovat kyllä niin yksioikoisia. Tässähän voi syntyä hyvin helposti sellainen tunne siellä VPK:ssa, että nyt ei oikeastaan heitä tarvitakaan. Sehän olisi erittäin suuri tappio ja menetys kaupungille, jos tällainen, kuitenkin kymmenen vuotta jo jatkunut toiminta, jos syntyy vaikutelma, että oikeastaan kun ei tiloja löydy, niin onko sen toimintakaan tarpeen. Ja se on vaara.

Toivoisin kuitenkin - kun joskus on niin - että palauttaminen voi saada vauhtia myöskin tähän omaan virkakoneistoomme.

Puheenjohtaja.

VPK toimii tällä hetkellä tilapäistiloissa, maanalaisessa kallioluolassa, jossa on jyrkkä rinne, että pitää laittaa tuet, jotta brankkariautot pysyvät yleensä siellä olemaan.

Nämä väärät tiedot, jotka siellä on aikaisemmin olleet, olivat sellaisia, että toinen tila, jota tarjottiin, niin kyseiset paloautot eivät mahtuneet sinne sisälle ja toinen tila oli aivan kuten valtuutettu Loukoila sanoi, tila, jonka piha-alueelle ei niitä saanut laittaa tai niille tehdä lukittua tilaa, jonka jo laki vaatii.

Kiitän oikein valtuutettu Ojalaa tuosta puheenvuorosta, että joskus todellakin palautuksellakin toivoisi, että sillä saisi jotakin aikaiseksi. On aivan käsittämätöntä ja tykkään vähän, että on halustakin kiinni se, ettei Vuosaaren alueelta löytyisi tilaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tällä kertaa en usko, että palautuksella on ainakaan mitään positiivisia vaikutuksia tämän asian ratkaisemiseen, pikemminkin saattaa käydä jopa niin, että tätä asiaa, aletaan uudelleen pyörittelemään papereita ja muuta. On nyt parempi, koska siellä on satama aktiivinen ja niitä tiloja, esitän, että annetaan heidän toimia ja katsotaan, miten siinä sitten käy. En edelleenkään kannata missään tapauksessa tämän asian palauttamista, juuri sen takia, että saataisiin tämä asia nyt nopeasti sitten eteenpäin.

Ärade fru ordförande. Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Ingervon aloite käsittelee tärkeää päivähoidon ja opetustoimen hallinnon resurssien yhdistämistä.

Lapsen oppiminen alkaa syntymähetkellä. Myös kouluikäiset helsinkiläiset tarvitsevat sosiaalipuolen palveluita.

Hallinnollisten resurssien yhdistäminen opetus- ja sosiaaliviraston osaamisen suhteen parantaisi varhaista puuttumista lasten oppimisvaikeuksiin ja toisaalta koululaisten pahoinvointiin. Yhtenäisen kasvatus-, hoiva- ja oppimispolun luominen parantaisi mahdollisuutta kokonaisvaltaiseen lapsen ja nuoren kasvatukseen ja opetukseen.

Valtuutettu Ingervon aloitteessa ei olla siirtämässä päiväkotilapsia koulun penkille, vaan kehittämässä päivähoidon ja opetuksen hallintoa myös päivähoitoalan ammattiyhdistysliikkeen toiveiden mukaan.

Det var en besvikelse att läsa stadsstyrelsens kortfattade svar på Sirkku Ingervos motion om överföring av dagvården till utbildningsverket, som ändå är en strategisk fråga ur förvaltningsmässig synvinkel. Är det formuleringen om överföring från ett verk till ett annat och om överföring av budgetmedel från ett verk till ett annat som stoppar utvecklingen? Hade ordet samgång, fusion mellan dagvård och utbildning inneburit ett mindre defensivt grepp från tjänstemän och förvaltning? Tydligt är i alla fall att svaren givits framförallt ur förvaltningens, tjänstemännens perspektiv. Det har blivit klart att socialverkets negativa inställning här har blivit den som stadsstyrelsen har gått in för. Varför är det så lätt att i den här salen tala om att slå ihop stora städer och samtidigt anse att ett barnverk med förvaltning av dagvård och utbildning under samma tak, att den här enheten skulle bli för stor om den finska dagvården och utbildningen slogs ihop?

Trots svaren från nämnder och också från förvaltningscentralen särskilt berör frågan om den svenska dagvårdens och utbildningens situation, finns i stadsstyrelsens svar ingen anteckning om behovet av en översyn av hur den svenska förvaltningen inom dagvård och utbildning är organiserad. Skolnätets genomgång visade tydligt att de fastighetsekonomiska lösningarna kunde effektiveras av gemensam förvaltning för den svenska dagvården och skolan. Ur barnens och familjernas perspektiv är ett tätt dagvårds- och skolnät, särskilt på klasserna 1 och 2, en viktig sak. Dagvård och lågstadium nära varan förbättrar servicen men effektiverar också fastigheternas användning.

On masentavaa huomata, kuinka sosiaalilautakunnan ja opetuslautakunnan ja jopa hallintokeskuksen viittaukset ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen hallinnollisen asemaan jää kaupunginhallituksen vastauksessa täysin huomiotta.

Hallintokeskuksen ja rahoitusjohtaja Tapio Korhosen vastausta lainatakseni "ruotsinkielisen päivähoidon asema tulisi harkita erityisen tarkkaan". Kaupunginhallituksen vastauksessa tämä puuttuu kokonaan.

Siksi esitän seuraavaa toivomuspontta hyväksyttäväksi:

Hyväksyessään päätösehdotuksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että ruotsinkielisen päivähoidon asema tulisi harkita erityisen tarkkaan naapurikuntien kokemuksia hyödyntäen.

Espoossa ratkaisu hallinnollisesta yhdistämisestä on osoittautunut tehokkaaksi. Vantaalla asiaa valmistellaan parhaillaan.

Kiinteistöpuolen tehostaminen, mutta myös kaupunkilaisten näkökulmasta hallinnollinen yhdistäminen parantaisi palvelurakennetta, kun suunnittelu tapahtuu saman viraston sisällä.

När antalet skolbarn och senare barn i dagvårdsåldern minskar kommer frågan om ändamålsenliga fastigheter att bli allt mer aktuell. Då är det en klar fördel både ur barnens och familjernas och ur stadens perspektiv om dagvårds- och skolfastigheterna ligger nära varandra och om tjänstemän som planerar verksamheten befinner sig under samma tak.

Sosiaalitoimen vastauksessa valtuutettu Ingervon aloitteeseen käy selvästi ilmi, kuinka kaupungissa ensi kädessä tehdään päätöksiä hallinnon näkökulmasta ja toisarvoisena asiana pidetään asukkaan, tässä tapauksessa lasten näkökulmaa.

On hämmästyttävää, ettei sosiaalipuolella välitetä kouluikäisten lasten psykososiaalisesta hyvinvoinnista, kun hallinnollinen osaaminen halutaan rajata kuuluvaksi vanhustenhoitoon ja toimeentulotuen kanssa samaan virastoon eikä kouluikäisten lasten kanssa yhteiseen virastoon.

Arvoisa puheenjohtaja.

Päiväkotitoiminnan kehittämisessä pidän tällä hetkellä ensisijaisen tärkeänä resurssikysymyksiä.

Eräs ajankohtainen esimerkki siitä mitä on tapahtumassa, liittyy hankkeeseen, jolla useampia päiväkoteja yhdistetään hallinnollisesti yhden johtajan alaisuuteen ja samalla tietysti lakkautetaan suuri määrä päiväkotien johtajien toimia.

Käytännössä tämä näyttää johtavan siihen suuntaan, että päiväkotien varsinainen oma toiminta ja johtamistoiminta eriytyvät yhä enemmän toisistaan. Samalla tässä hankkeessa alennetaan, kirjaimellisesti alennetaan korkeasti koulutettujen naistyöntekijöiden palkkoja.

Kysyisinkin täällä olevilta kokoomuslaisilta valtuutetuilta varsinkin, että tämäkö on se tapa, jolla Kokoomuksen johtamassa Helsingissä on alettu toteuttaa korkeasti koulutettujen naisten palkkatasa-arvoa?

Kaupunginhallituksen vastauksessa viitataan myöskin pääkaupunkiseudun yhteistyöhön päivähoidon alueella. Se on taas eräs esimerkki asioista, jossa palveluverkkoja koskevia olennaisia linjauksia on sovittu valtuustolta mitään kysymättä.

Ärade ordförande.

Det här är ett mycket gott förslag.

Jag understöder också ledamoten Björnberg-Enckells hemställningskläm.

Förslaget att slå ihop dagvården och utbildningen under en och samma hatt är alldeles utmärkt bra. Det har man kommit underfund med i alla de kommuner där den här förändringen har gjorts. Det att man hänvisar här till det som på finska heter elinkaarimalli, hindrar inte på något sätt en överföring av dagvården till utbildningssektorn, tvärtom skulle jag säga att när man särskilde då dagvården och de här övriga funktionerna till olika helheter, så handlar det ju inte om att splittra en stor helhet utan man har så att säga en färdig del som är till den delen mycket enklare att flytta över till ett annat verk än socialverket, där jag skulle säga att Jussi Pajunens organisationskommitté gjorde ett mycket gott förarbete. Nu är det ju inte så att när man genomför en organisationsförändring så skall den så att säga duga för evigt utan den kan vara ett steg på vägen till någonting som blir bara bättre.

Jag kan förstå om man blir förskräckt vid tanken på att hela dagvården, också den stora finskspråkiga delen, skulle på en gång genomgå en sådan här förändring som man är litet orolig för. Därför kunde det vara ett klokt drag att först pröva på den svenska eftersom man har haft så god erfarenhet i Esbo och samarbetet över kommungränserna är ju ett av våra kungsord i dag.

Tack.

Arvoisa puheenjohtaja.

Eduskunnassakin on paljon puhuttu tästä lasten päivähoitolain uudistamisesta ja sen yhteydessä siitä, että lasten päivähoito on varhaiskasvatusta.

On hyvin paljon kansanedustajia, jotka myöskin ovat sitä mieltä, että lasten päivähoito tulisi siirtää opetustoimen alaisuuteen. Sen takia myös Helsingissä ensi valtuustokauden strategiaa suunniteltaessa olisi otettava huomioon tämä siirto.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Asko-Seljavaara jo toi esiin nämä termit, että tässä nyt on pitkälti kiinni siitä, että puhutaanko päivähoidosta vai varhaiskasvatuksesta sen mukaan, että minkä hallinnonalalle tämän halutaan kuuluvan.

Itse olen ollut taipuvainen siihen, että tätä asiaa on hyvä selvittää ja ehkä jopa siirtää opetustoimeen.

Mielestäni tässä oli tämä opetuslautakunnan lausunto oli erinomainen, että heillä oli ajatuksena pilotoida, että sitä seurataan myös valtakunnallisella tasolla, että maan hallitushan on luvannut selvittää varhaiskasvatuksen aseman hallinnossa.

Eli ehkä tämä on tosiaan niin kuin valtuutettu Asko-Seljavaarakin totesi, hyvä saada sinne seuraavan valtuustokauden strategiaan, että katsotaan tämä kunnolla ja pohditaan kaikki eri puolet asiassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata valtuutettu Björnberg-Enckellin toivomusponsiehdotusta. Tässähän esitetään kaksi eri asiaa. Ensin pitää harkita ruotsinkielisen päivähoidon asema tarkkaan ja sitten kuitenkin pitää seurata naapurikuntien esimerkkiä. Se on hyvin selkeästi suuntaa antava.

Toivoisin, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen voisi hieman kertoa nyt tästä Paras -hankkeesta, jossa esimerkiksi meneillään on se, että ruotsinkieliset palvelut ovat selvityksen alla kokonaisuudessaan siinä selvitystyössä, mitä tehdään neljän pääkaupunkiseudun kaupungin kanssa. Tässä mielessä tämä ponsi on turha - vaikka tietenkin mielestäni se itsestään selvästi tämä työ on meneillään, että ... Mutta tämä, että sanotaan, että pitää seurata automaattisesti naapurikuntien esimerkkiä, niin se ei välttämättä ole se lopputulos. Pitäisi esimerkiksi jotenkin harkita palvelujen yhteiskäyttöä, mikä Paras -hankkeen keskeinen idea myöskin tässä päivähoidon alueella on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun tässä nimi mainittiin ja sanottiin, että voisin selostaa, niin ajattelin ihan parilla sanalla lyhyesti kertoa huomioon ottaen myöhäinen ajankohta.

Todellakin itse asiassa valtuutettu Ojala jo pitkälle sanoi sen, että yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa selvitellään ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä ja riippuen siitä, hyväksyykö nyt sitten valtuustojen yhteiskokous tai hyväksyvätkö valtuustot kokouksessa, joka kesäkuussa pidetään, nuo ehdotukset, niin edetään sitten niitten suuntaviivojen mukaisesti. Mutta ruotsinkielisen puolen selvittelyt ovat vielä monelta osin kesken, koska ne pirstoutuvat hyvin monille hallinnon aloille. Myöskin meillä on ollut jossain määrin vaikeuksia selvittää, kuinka paljon ruotsinkielistä asujaimistoa missäkin on, koska kielen mukaan ei kaikkialla rekisteröidä ihmisiä.

Mitä tulee tähän selvittelyyn siitä, millä puolella näitten lasten päivähoidon tulee sijaita, se on valtakunnallisestikin selvittelyjen kohteena. Siitä perustellusti voi olla hyvin montaa mieltä. Siksi ei kaupunginhallituksen esityksessä ole haluttu nyt etukäteen sitoutua siihen, miten nämä järjestelyt tulevat muotoutumaan. Mutta varmasti asia pohditaan perusteellisesti.

Ja pitää ottaa huomioon myöskin se, mikä on lapsuus. Miten me haluamme lapsia kohdella? Haluammeko me, että he ovat pieniä tuotannon välineitä? Vai olisiko lapsella oikeus leikkiä ja aidosti kokea maailmaa hieman opetussuunnitelmien ulkopuolellakin?

Itse vietin vanhanaikaisen lapsuuden ja soisin, että nykyäänkin lapset voisivat palata hieman vanhanaikaiseen lapsuuteen, joka ei olisi niin kovin suunniteltua ja loppuun asti mietitty, vaan joka tarjoaisi luovuudellekin mahdollisuuden.

Puheenjohtaja.

Olen apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että lasten täytyy saada leikkiä.

Nyt tilanne 1-2-luokkalaisten suhteen on se, että hyvin suuri osa ikäluokasta käy koulua kolme, neljä tuntia, jonka jälkeen he siirtyvät "efter middagsgård" elikkä iltapäivähoitoon.

Tämä iltapäivähoito on eri tahojen järjestämää ja tärkeää siellä on nimenomaan leikki.

Vastauksessa ei mielestäni ole otettu huomioon sitä osaamista, mitä toisaalta sosiaalipuolella ja toisaalta koulupuolella on ja miten tämän osaamisen yhdistäminen nimenomaan palvelisi lasten oikeutta hyvään lapsuuteen.

Tässä toivomusponnessa pyytäisin muuttaa ehdotusta niin, että se kuuluisi:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ruotsinkielisen päivähoidon asema tulisi harkita erityisen tarkkaan ja naapurikuntien esimerkkiä huomioiden.

Stadsfullmäktige förutsätter att den svenska dagvårdens ställning prövas speciellt noggrannt och grannkommunernas erfarenheter noteras.

Silloin mielestäni valtuutettu Ojalan esittämä huomio otetaan huomioon ja ponsi selkiytyisi sen myötä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysyisinkin, että onko tällainen mahdollista, että kun tässä lukee, että "päivähoidon siirtäminen opetustoimeen", niin nämä muutettaisiin toisin päin, että "opetustoimen siirtäminen päivähoidon piiriin". Sitä kautta säästyisi ehkä kouluja ja koululaisilla opiskelupaikkoja tässä kaupungissa.

Ärade ordförande.

Jag ber att få understöda ledamoten Björnberg-Enckells hemställningsklämförslag i dess ändrade form. Jag ber också samtidigt att få påpeka att detta att man överför en verksamhet från ett verk till ett annat inte innebär att själva verksamheten som sådan till sin karaktär förändras. Jag tror nog att våra barndagvårdare och barnträdgårdslärare har en yrkeskunskap god nog att förstå att det inte är meningen att de skall sätta 2-åringar och 3-åringar och 4-åringar på skolbänken, utan verksamheten skulle vara densamma som tidigare, man leker, man sjunger, man är tillsammans. Det är enbart den administrativa sidan som skulle förflyttas. Jag var själv först tveksam till den här tanken just för att jag trodde att man ville ha ett mera, som är styrt och inlärningsbetonat grepp om barnen, men det handlar överhuvudtaget inte om det.

Puheenjohtaja.

Tosiasia on se, kun vanhempien kanssa jutellaan ja me olemme päivähoidossakin, päivähoitopaikassa puhutaan, niin vanhemmat enemmän huolestuttaa tämä suuri ryhmä, joka koko ajan suurenee ja aikuisten ohjausta silloin tulee vähemmän per lapsi. Eli myöskin lapsuus kuuluu minun mielestäni se, että saa tarvittaessa aikuisten ohjausta. Eli jos on suuri ryhmä, niin se myöskin puoltaa sen, että lapset, jotka tarvitsevat enemmän apua ja ohjausta, he eivät saa.

Ja toinen ongelma, mitä päivähoidossa aina puhutaan, keskuudessa, on, että tämä lastenhoitajien vähäisyys eli lastenhoitaja päivähoidossa, se on vähän. Eli henkilökunnan vähäisyysongelmia minun mielestäni ei tule ratkaisemaan, että se päivähoito siirretään johonkin opetukseen.

Puheenjohtaja.

Tämä on ollut pitkä rupeama. Mutta haluan käyttää puheenvuoron vanhusten puolesta.

Kaksi asiaa tässä minua ihmetyttää.

Malmin toimintakeskukseen ilmoitettiin sosiaalijohdon taholta, että tämä toimipisteen ruokailu lakkautetaan ja siellä on ollut työllysvaroin? palkattu kokki ja vahtimestari irtisanottiin. Sen jälkeen siitä nousi älämölö julkisuudessa, mm. pihaani kaarsi, ei niin uljaana, vaan tutisevana rivistönä joukko rollaattorilla kulkevia vanhuksia kovin liikuttuneessa tilassa ja kysyivät, voisitko tehdä tälle asialle jotain. Ilmoitin, että yritetään.

Sen jälkeen ilmoitettiin, että ole ollut tarkoituskaan lopettaa tätä ruokailua. Minkä takia irtisanotaan väki, jos ei ole tarkoituskaan lopettaa ruokailua? En oikein ymmärrä tätä asiaa.

Sanotaan, että henkinen pahoinpitely on myös pahoinpitelyä. Tässä pahoinpideltiin henkisesti vanhempia ilmoittamalla, että tämä ruokailu loppuu. Me olemme kaikki syyllisiä.

No tämä vahtimestari ... Ruokailuhan jatkuu samaan tapaan kuin vahtimestarin virka on lakkautettu. No mitä tämä vahtimestari siellä tekee? Hän auttaa rollaattorilla kulkevia vanhuksia nousemaan ne vaikeat porrasaskelmat ehkäisten näin vanhusten kaatumista ja reisiluunkaulan murtumia, joiden paikkaaminen tulee kyllä varmasti kaupungille huomattavasti kalliimmaksi kuin tämän vahtimestarin palkka. Elikkä tässä säästetään väärässä kohtaa. Hän pitää häiriköt loitolla, luo turvallisuuden tunnetta muutoinkin vanhusten pariin. Ensiaputaitoisena pystyy antamaan hätäensiavun ennen ambulanssin tuloa. Pitääkö tällainen virka pitää lakkautettuna? Minä kysyn vaan.

Elikkä kun jatkossa valmistellaan talousarviota, toivon, että osoitetaan varat myös vahtimestarin palkkaukseen ja nimenomaan, että se jatkuu täysimääräisenä tämä ruokailu, koska se on pelkkää säästöä kaupungille. Toinen ratkaisu on sitten se paljon kalliimpi ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava asia.

Kiitoksia kärsivällisyydestä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.

Koettakaa nyt hetken vielä jaksaa, vaikka ilta on myöhä.

Valtuutettu Hakanen on tarttunut tärkeään aiheeseen.

Sotaorvoiksi on Suomessa kirjattu jääneen 50 343 lasta. Heidän keski-ikänsä lähenee tällä hetkellä 70 vuotta ja monet heistä ovat sekä fyysisen että psyykkisen kuntoutuksen tarpeessa.

Koska olen tutkimusryhmäni kanssa tutkimassa sota-ajan lapsuutta ja nuoruutta, voin todeta, että sotaorvot ovat se lapsiryhmä, joka on pahiten kärsinyt sodasta. Huoltajan ja molempien vanhempien menettäminen monissa tapauksissa on merkinnyt oman elämänpohjan pohjaa koskevan turvan menetystä. Kysehän on kiintymyssuhteen menetyksestä. Sen myötä monelta sotaorvolta on samalla mennyt myös koti.

Esitänkin seuraavan ponnen:

Sotaorvot kuuluvat sodasta raskaimmin kärsineeseen lapsiryhmään. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin valtiovallan suuntaan sotaorpotunnuksen saamiseksi sotaorvoille, jotta he pääsisivät samojen tukien ja etuuksien piiriin kuin mitä veteraaneilla on.

Ponnen taustaksi haluan tuoda esiin seuraavaa:

Osa sotaorvoista joutui lapsena kärsimään yhteisöllisyyden ja viranomaistuen puutteesta. Toisinaan ympäristö jopa syyllisti perhettä, joka oli menettänyt sodassa huoltajan. Leskiä syynättiin ja jahdattiin, mistä lapsetkin, varsinkin tytöt, joutuivat kärsimään. Monet lesket kokivat tulleensa nöyryytetyiksi viranomaisten taholta joutuessaan hakemaan apua. Tämä korostui erityisesti sosiaaliviranomaisten luona.

Yhden haastateltavani äiti joutui moneen otteeseen taistelemaan viranomaisten kanssa saadakseen edes ne tuet, jotka sotaleskille kuuluivat, sillä isä, lasten isä kuoli liian aikaisin, mikä tulkittiin niin, että "kaatunut kuoli liian aikaisin eikä ehtinyt tappaa yhtään ryssää."

Sotaleskiksi jäi yli 30 000 naista. Suomalaisten sotaleskien eläketurva oli heikompi kuin muissa sotaa käyneissä Länsi-Euroopan maissa. Suomessa sotaleskin keskimääräinen vuosieläke oli vuonna 1953 vajaat 10 % kirvesmiehen vuosiansiosta.

Osa lapsista jäi täysorvoiksi. Jos näillä lapsilla ei ollut sukulaisia, jotka olisivat ottaneet heidät hoiviinsa, heistä tuli kuin huutolaisia, vaikkakin huutolaisjärjestelmä oli virallisesti lakkautettu. Huutolaislapsiksi nimitettiin vaille huoltajaa jääneitä lapsia, jotka sijaisperhe otti luokseen kunnan pitämässä huutokaupassa. Kunta maksoi ylläpidosta ja niinpä lapset luovutettiin halvimman tarjouksen perusteella. Orpoja otettiinkin taloihin halvan työvoiman tarpeessa.

Kunnallisen sosiaali- ja holhoustoimen oli määrä huolehtia sotaorpojen huollosta ja perinnön säilymisestä, kunnes he saivat sen omaan käyttöönsä täysi-ikäiseksi tultuaan. Holhoustoimi ei kuitenkaan aina riittävästi valvonut sotaorpojen perinnän pysymistä orvoilla. Joiltakin sotaorvoilta keinoteltiin heille kuuluvaa omaisuutta, mm. isäpuolen toimesta.

Sotaorvot olivat oikeutettuja ammatilliseen koulutustukeen, joka käytännössä kuitenkin kesti vain muutaman vuoden. Valtion rahoittamaa opintotukijärjestelmää ei ollut vielä tuohon aikaan eikä sotaleskillä yleensä ollut varaa kustantaa koulun käyntiä.

Viranomais- ja vapaaehtoistuen mahdollisuudesta huolimatta kaikki sotalesket, saati orvot eivät olleet tietoisia oikeuksistaan. Jotkut jäivätkin tukien ulkopuolelle, välillä tietämättömyyttään, välillä siksi, että taistelu tuen saamiseksi oli niin vaativaa. (Välihuuto!) Joo, no, tämä loppuu kohta.

Viranomaiset eivät tuolloin olleet velvollisia kertomaan etuisuuksista, sillä hallintomenettelylakia ei ollut vielä säädetty. Niinpä tuen saanti vaihteli asuinpaikan mukaan. Joskus tukea ei kerta kaikkiaan kehdattu hakea halveksunnan ja kiusatuksi tulemisen pelossa. (Välihuuto!) Vielä hetki. (Välihuuto!)

Elikkä sota ... (Välihuuto!) Joo. Pari lausetta vielä.

Sotaorpojen antama uhri isänmaalle on siis syytä jo tunnistaa. Kyse on kunniavelasta sota-ajan lapsille. Sotaorpotunnuksen saaminen sotaorvoille merkitsisi samalla asian symbolista tunnustusta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Täällä valtuutettu Näre puhui hyvin kauniisti. Minä en tällaiseen pysty. Tuossa joku saattoi jopa liikuttua hänen nätistä sanoistaan ja tästä "kunniavelasta".

Mutta siitä huolimatta kannatan hänen tekemää esitystä elikkä pontta, jonka hän on tästä asiasta tehnyt.

Tämä on todella tarpeellinen. Uskoisin, että valtuusto tähän asiaan pystyy yksimielisesti suhtautumaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Puhutaan tosiaan tärkeistä asioista. Haluan vaan tässä tuoda tähän, en nyt tiedä, haluanko valaa kylmää vettä teidän niskaanne, mutta ainakin aika monet täällä, kansanedustajat tietävät aivan tasan tarkkaan, miten vaikeaa on saada muutoksia näihin nykyisiin järjestelmiin.

Meillä on Suomessa suuri joukko niitä, jotka ovat sodan aikana ja varsinkin sodan jälkeen osallistuneet miinanraivaajina töihin, jotta rauhan aikana voisimme sitten liikkua merillä vapaasti. Heidän kohdallaan näitä ongelmia on edelleenkin elikkä he eivät ole saaneet samanlaisia korvauksia kuin esimerkiksi sotaveteraanit tai sotainvalidit.

Samoin meillä on paljon muita ryhmiä, jotka ovat esimerkiksi vuonna 1926 syntyneitä, sellaisia, jotka kotirintamalla ovat tehneet merkittävän työn ja rintamatunnuksen saannissa on ollut suuria vaikeuksia, on edelleenkin.

En sano, etteikö pidä yrittää mitään tehdä, koska jos näin sanoisin, niin silloinhan ei koskaan kannattaisi mitään tehdä. Mutta haluan nyt vaan sitten todeta, että vaikka ponsi menee varmasti täällä läpi, niin paljon työtä on sitten ainakin edessä, jos halutaan tuloksia, että se pelkkä ponnen hyväksyminen ei ja Helsingin kaupungin tahto tai valtuutettujen tahto ei yksin riitä.

Puheenjohtaja.

Olen valtuutettu Ojalan kanssa samaa mieltä, että on paljon muitakin lapsia, joille kuuluisi symbolisesti tämä tunnustus, siis sota-aikana eläneet, esimerkiksi juuri sotilaspojat ja pikkulotat, joilla suurella osalla ei varmaankaan ole näitä mahdollisuuksia. Mutta tässä käsitellään sotaorpoja, jotka siis, jos nyt viittaan tähän omaan tutkimukseen, niin heillä on jotenkin kaikista heikoimmat kasvuolot olleet ja he vieläkin kärsivät siitä.

Elikkä siinä suhteessa katsoisin, että ainakin nyt tässä yhteydessä tämä olisi ihan asiallista.

Puheenjohtaja.

Kiitoksia valtuutettu Näreelle puheenvuorosta ja ponnesta, joka rajaa tätä kysymystä, kohdistaa tietyn toimenpiteen valtiovallan suuntaan.

Kaupungillehan tässä ei ole kaiken kaikkiaan kysymys mistään suuresta taloudellisesta asiasta. Ehkä ei kauhean monelle sotaorvollekaan ole kysymys valtavan suuresta taloudellisesta asiasta, vaan ehkä ennen muuta siitä, että he saavat tietyn tunnustuksen tai arvon osoituksen julkiselta vallalta. Tässä suhteessa pienetkin toimenpiteet voivat olla hyvin tärkeitä.

Omassa aloitteessani viittasin siihen, että kaupunki voisi esimerkiksi myöntää heille ilmaisen maksuttoman pääsyn kaupungin uimaloihin. Sillä olisi kuntouttavaakin merkitystä, mutta se olisi myös tällainen kädenojennus.

Pidän hyvänä tätä ponsiehdotusta. Se kohdistaa tietenkin odotukset sille taholle, joka tässä kaikkein eniten voi tehdä.

Ja vaikka valtuutettu Ojala varmaan on oikeassa, että eduskunnassa tätä asiaa ei ole helppo viedä eteenpäin, niin Helsingin kaupungin taholta tullut kannanotto on tietysti viesti päättäjille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tunnen hiukan tätä sotaorpojen asemaa. Olen yhden sellaisen kanssa ollut neljäkymmentäseitsemän vuotta tähän mennessä naimisissa.

Tämä kyllä oli hyvin. Olen monta kertaa todennäköisesti kuullut tämän jutun, mitä valtuutettu Näre esitti. Se pitää tiukasti paikkansa.

Kun maaseudulla elin sota-aikana, niin siltäkin pohjalta se pitää paikkansa. Siellä nimenomaan nämä ökyisännät kadehtivat hirvittävästi sotaleskiä ja muuta. Sotaorvoille jätettiin paljon antamatta etuuksia ja heidän kouluttautuminen mahdollisimman korkealla tasolla oli hyvin vaikeaa ja muuta.

Se on nyt niin, että tämä on valtakunnallisena kysymyksenä hoidettava, että tätä ei Helsingin kaupunginvaltuusto pysty ratkaisemaan ja yksityiskohtia voidaan harkita. Mutta tuo sotaveteraanien tukijärjestelmä nyt on kuitenkin toimiva järjestelmä, jota on helppo sitten jatkaa, kun veteraanit loppuvat.

Eli kyllä minä olen valmis tätä pontta tukemaan.

Fru ordförande.

Mietin, kun kuuntelin näitä puheenvuoroja. 1940-luvulla perheeni asui Mikkelissä ja meidän talomme naapuritalo on lastenkoti. Meillä oli siis yhteinen piha, puistomainen piha, jossa lapset saattoivat hyvin leikkiä. Minun jokapäiväiset leikkitoverini olivat siis orpoja, sotaorpoja tai muita orpoja ja ehkä huostaan otettuja lapsia. Joitakin oli jopa yhden perheen kaikki lapset tässä lastenkodissa.

Siitä syystä minun on hieman vaikea hyväksyä sitä, että eritellään jotkut orvot toisista, joille annetaan erityisiä palveluja, joita ei sitten annettaisi muille orvoille. Mistä syystä me laittaisimme eri orvot eri kasteihin? Tämä minua hieman häiritsee.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen tosi tyytyväinen, että tällainen selvitys tehdään aloitteen mukaisesti. Olen jo nähnyt jo joissain papereissa, että asialle on tehty jotain.

Toivottavasti saadaan hyvät selvitykset ja hyvät toimenpide-ehdotukset sen jälkeen.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Kristiina Matikainen

puheenjohtaja kaupunginsihteeri

(paitsi osa 147 §:n kohdalla)

Harry Bogomoloff

puheenjohtaja

(osa 147 §:n kohdalla)

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Anni Sinnemäki Heikki Lampela

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu