Kokous keskeytettiin klo 18.10 - 20.56 väliseksi ajaksi pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskeskustelua varten.

Hyvät valtuutetut ja arvoisa puheenjohtaja.

En ryhdy tässä toistamaan äsken esittämääni. Totean vain sen, että tämän ehdotuksen valmistelu edustaa sellaista hallintokulttuuria, jollaista itsenäisen Suomen kunnallishallinnossa tuskin on usein nähty ja jonka luulisi kuuluneen jonnekin yli sadan vuoden takaiseen aikaan, jolloin kansalaisia pidettiin hallintoalamaisina, joita ei tarvinnut kuulla, saati sitten ottaa mukaan päätöksentekoon päätösten valmisteluun.

Valtuuston kannalta tähän esitykseen liittyy myöskin hyvin huolestuttava ja vakava piirre, johon äskeisessä valtuustojen yhteiskokouksessa useat henkilöt kiinnittivät huomiota. Tässä siirretään tosiasiassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen varjolla valtaa virkamiesjohdolle. Tässä tehdään aivan uutta päätöksenteon rakennetta, jossa valtuustoista on tulossa kumileimasimia olennaisissa palvelujen kehittämistä ja rakenteita koskevissa asioissa.

Esitän, että valtuusto päättää palauttaa kaupunkiseutusuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi niin, että ennen päätöksentekoa luodaan mahdollisuuksia asukkaiden ja henkilöstön osallistumiselle sekä kaupunginvaltuustoissa tapahtuvalle perusteelliselle lähetekeskustelulle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tähän suunnitelmaan sisältyvät arviot ja johtopäätökset ovat aika monelta osin vähintäänkin epäsuhteisia, ellei peräti ristiriidassa toistensa kanssa.

Tässä ollaan esimerkiksi huolissaan työikäisten määrän ennustetusta vähenemisestä ja työttömyyden pitkittymisestä.

Johtopäätöksistä puuttuu kuitenkin kokonaan se, millä tavalla kunta itse luo lisää työpaikkoja ja vastaa työllistämisestä.

Arvioista ilmenee myös, että lapsiperheiden ja lasten osuus on vähenemässä, mutta ei esitetä toimia tämän kehityksen suunnan kääntämiseksi.

Tähän suunnitelmaan sisältyvät johtopäätökset esimerkiksi kouluverkon vähentämisen jatkamisesta, samoin terveysasemien vähentämisen jatkamisesta.

Tähän suunnitelmaan sisältyy myös kannatettavia ehdotuksia, esimerkiksi ehdotukset monipuolisista vanhustenkeskuksista ja vanhusten hyvinvointikeskuksista sekä esitys ohjelman valmistamisesta asunnottomuuden poistamiseksi.

Tähän ei kuitenkaan sisälly oikeastaan yhtään uutta toimenpide-esitystä, joka koskisi toimeentulotukea tarvitsevia, vammaisten yksilöllisiä kuljetuspalveluja tai maahanmuuttajien toimeentulon ja työllisyyden parantamisen konkreettisia toimia.

Palvelutarpeiden arviosta tässä käy selvästi esille vanhusten palvelujen, terveydenhuollon ja eräiden muiden palvelujen tarpeiden nopea kasvu. Tältäkään osin tässä ei esitetä oikeastaan johtopäätöksiä, joilla tähän tarpeeseen vastattaisiin, vaan pikemminkin korostetaan toimenpiteitä, jotka karsivat lähipalveluja.

Täällä yhteiskokouksessa valtuutettu Puhakka jo kiinnitti huomiota päivähoitoalueiden poistamiseen kokonaan, joka tässä suunnitelmassa on otettu linjaksi.

Itsekin ihmettelen sitä varsinkin sen takia, että esimerkiksi Espoossa yksityisen päivähoidon osuus on olennaisesti suurempi kuin Helsingissä ja Vantaalla ja yksityiset päiväkotiyritykset ovat jo alkaneet Espoossa ketjuuntua. Jokainen voi kuvitella, mihin kymmenen, viidentoista vuoden aikataululla tämä esitys päivähoitoalueiden poistamisesta kokonaan johtaa. Eriytyminen alkaa lisääntyä jo päivähoidosta lähtien.

Henkilöstön saannin turvaaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Se käy tästä arviosta ilmi. Siihen vastaaminen edellyttäisi palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista.

Tämän suunnitelman kohtaan 5 henkilöstöpolitiikasta ei sisälly kuitenkaan minkäänlaista, edes ideaa siitä, että aiottaisiin korjata tätä palkkauksen jälkeenjääneisyyttä. Sen sijaan suunnitelmassa useampaankin kertaan korostetaan kustannustehokkuuden lisäämistä. Jokainen, joka kunnan hallintoa vähänkään on seurannut, tietää, mitä tällä tarkoitetaan taas henkilöstön kannalta.

Helsingille kertyy tämän paperin mukaan verotuloja ainakin 70 milj. euroa enemmän kuin budjetissa on ennakoitu tänä vuonna. Miksei esimerkiksi näitä varoja ohjata henkilöstön palkkojen korjaamiseen ja vakanssien lisäämiseen?

Kaiken kaikkiaan, hyvät valtuutetut, ehdotan puitelain edellyttämän toimeenpanosuunnitelman ja selvityksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että luodaan edellytyksiä asukkaiden ja henkilöstön osallistumiselle sekä valmistellaan konkreettisia esityksiä peruspalvelujen rahoituksen ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On selvää, että en voi kannattaa valtuutettu Hakasen palautusehdotusta.

Se johtuu jo siitä, että tämän asiakirjan otsikko on "Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitys", siis siinä selvitetään eikä pyritäkään esittämään mitään ratkaisuja.

Tämän päivän kokous antaa kuitenkin aihetta sellaisiin pohdintoihin, jota me sosialidemokraatit olemme tehneet omassa valtuustoryhmässämme. Haluan tuoda nämä pohdinnat esiin, jotta jatkossa sitten voitaisiin kiinnittää huomiota näihin näkökohtiin.

Eräs näistä pohdinnoista liittyy Helsingin osuuteen yhteisissä elimissä. Viittaan tässä metropolian muodostamiseen, siis siihen prosessiin, jossa Stadia yhdistettin Evtekiin, muodostettiin uusi ammattikorkeakoulu ja jossa Helsinki kuitenkaan ei saanut osuuttaan vastaavaa vaikutusvaltaa päätöksentekoelimissä. Tämä on seikka, jota meidän ryhmämme ei voi hyväksyä.

Olen pohtinut pitkään sitä, pitäisikö tässä esittää ponsi siitä, että näen, että muodostettaessa näitä elimiä, Helsinki ei lähde mukaan sellaisiin elimiin, jossa se ei saa osuuttaan vastaavaa vaikutusvaltaa.

En tee pontta, koska siitä ei ole keskusteltu muitten ryhmien kanssa, mutta oletan, että yksimielisyys tämän periaatteen noudattamisesta on varsin selkeä. Uskon, että kaikki ryhmät luultavasti voivat kannattaa tätä periaatetta.

Niinpä toivonkin, että jatkossa - tavalla tai toisella - valtuusto ottaa kantaa tähän periaatteeseen, hyväksyy sen ja antaa sen ohjeeksi sitten jatkotoiminnalle.

Toinen asia, johon on pakko puuttua, on yksityiskohta, joka on lukiomaksut.

Sellaiset maksut, jossa Helsinki perusteettomasti palveluvaihdossa sponsoroi tai maksaa muiden kuntien palveluita on ehdottomasti lopetettava. Meidän tulee teettää selvitys siitä, kuinka paljon tällaisia maksuja on ja sen jälkeen katsoa sitä, kuinka me voimme näistä selvitä.

Mielestäni lukiomaksut ovat yksi tyyppi näitä maksuja. Siis kysymys on siitä, että Helsinki maksaa ulkokuntalaisten lukion käyntiä tarpeettomasti. Tämä pitää oikaista.

Sitten sellainen seikka, joka minua hämmästytti tässä kokouksessa voimakkaasti, oli se, että täällä helsinkiläiset valtuutetut ryhtyivät vastustamaan Malmin kentän rakentamista, josta meillä on aivan selkeät päätökset. Valtuuston enemmistöpäätöksellä on todettu, että se kuuluu niihin kohteisiin, jotka asuntorakennetaan.

Mielestäni on käsittämätöntä, että täällä ryhdytään, ikään kuin tässä yhteiskokouksessa sitten näitä tavoitteita murentamaan. En voi ymmärtää tällaista.

Lopulta asia, joka liittyy hankintoihin.

Hankintastrategia on sellainen asiakirja, joka meidän on punnittava jatkossa yhdessä hyvin tarkkaan. Nimittäin on käynyt ilmi, että Espoon ja Helsingin näkemykset siitä, millä periaatteilla julkisia hankintoja tehdään, poikkeavat olennaisesti toisistaan.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

En palaa enää tähän Malmin lentoasemakysymykseen.

Puitelailla on tarkoitus parantaa tuottavuutta, kehittää kuntien järjestämien palvelujen ohjausta sekä varmistaa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että julkisia varoja käytetään laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin palveluihin. Jos näin ei tehdä, jokainen helsinkiläinen kokee vaikutuksen heikentyvinä palveluina ja verotuksen kiristymisenä. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan myös yrityksiä.

En usko kuntasektorin yksin pystyvän tuottamaan tarvittavia palveluita tai edes saamaan riittävästi henkilöstöä palveluiden tuottamiseen. Pidänkin realistisena kaupunginhallituksen 16.4. hyväksymän elinkeinostrategian linjausta, jossa todetaan, että kaupungin mahdollisuudet lisätä merkittävästi omaa palvelutuotantoaan ovat rajalliset jo pelkästään henkilöstön näkökulmasta.

Noin kolmannes kaupungin henkilöstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Ikääntymisestä johtuva luonnollinen rakennemuutos tarjoaa kunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden palvelutuotannon tapojen hallittuun muuttamiseen.

Kasvattamalla osto-osaamista, luomalla selvät hankintaohjeet ja kilpailutuskäytännöt on mahdollisuutta vahvistaa jo nyt toimivia palvelumarkkinoita. Kesäkuun alusta voimaan tullut hankintalaki tuo tähän myös omat velvoitteensa. Optimaalista olisikin, jos asiakkaat eli kuntalaiset voisivat itse päättää, kuka palvelun tuottaa. Riski asiakkaan menettämisestä on omiaan takaamaan palvelun laadun ja tehokkuuden.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä puhutaan työvoimapulasta, joka meitä uhkaa.

Tarjoan pääkaupunkiseudulle kaksikymmentätuhatta suomen kieltä ja Suomessa kasvanutta nuorta tähän tehtävään.

Suomessa on satatuhatta syrjäytymisuhan alaisena olevaa nuorta, jotka ovat keskeyttäneet koulunkäyntinsä ja jotka eivät ole sosiaalihuollon palvelujen parissa. Tässä meillä olisi sitä työvoimareserviä, jota tarvittaisiin, jos halua löytyisi. Se täytyy vaan ottaa ja valjastaa ja pistää koulun penkille valmistumaan ammatteihin, jolloin saamme tätä työvoimaa. He eivät sitten lurjustele nurkissa enää.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on ulkomaille muuttaneiden suomalaisten eläköityminen ja muuttaminen kotimaahan.

Sitä ei näissä väestöennusteissa ole lainkaan huomioitu. He tulevat tarvitsemaan palveluja, asuntoja ja ovat tottuneet parempaan kuin mitä meillä on tarjota. Heidän kanssaan on myös elettävä.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Pertti Vanne

puheenjohtaja kansliapäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Otto Lehtipuu Sanna Perkiö

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu