Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkamiehet.

Terveydenhoito- ja hoiva-alalla on Helsingissä havaittu työvoimapulaa jo jonkun aikaa.

Miten Helsingin kaupunki on selviytynyt lomakauden aikana hoito- ja hoivatehtävistä? Onko henkilöstöpula aiheuttanut vaaratilanteita? Ainakin vanhusten hoidossa ihanteena on kuntouttava hoito-ote, mutta sitä ei voida toteuttaa henkilöstövajauksen aikana. Voidaanko osoittaa, että kuntouttavasta hoitotavasta luopuminen aiheuttaa jo hoidon laadun heikkenemistä ja lisäkustannuksia?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten hoito- ja hoivapalvelut ovat kuluneen kesän aikana sujuneet odotettua paremmin. Kaikki ympärivuorokautisen hoidon paikat pystyttiin pitämään käytössä koko kesän ajan ja myös kotihoito selviytyi pääosin hyvin kesästä. Toimintayksiköihin saatiin riittävästi sijaistyövoimaa, joka tosin oli vähemmän koulutettua kuin edellisenä kesänä. Pääosa sijaisista oli alan opiskelijoita, joista osa oli ollut sijaisina tai opiskeluihin kuuluvassa harjoittelussa aikaisemmin työyksikössä.

Yksilövastuista hoitotyötä ja kuntouttavaa työotetta pystyttiin toteuttamaan eikä jouduttu tinkimään hyvän hoidon kriteereistä. Yksiköissä oltiin myös erittäin tyytyväisiä 16 - 17-vuotiaisiin kesätyöntekijöihin, joita oli mahdollisuus palkata tänä kesänä erillismäärärahalla. Heidän avullaan pystyttiin kesällä tarjoamaan kuntouttavaa toimintaa, ulkoilua, kesätapahtumia jne. Kotihoidossa heistä oli apua myös parityöskentelyn toisena osapuolena ja asiakassaatoissa. Myös nuorten omat kokemukset työskentelystä vanhusten parissa olivat hyvin myönteisiä. Kesätyöntekijöitä toivotaan voitavan palkata myös tulevaisuudessa.

Opiskelijoiden lopetettua sijaisina työvoimatilanne vaikeutuu. Mikäli lyhytaikaisia sijaisia on runsaasti, heidän perehdyttämisensä vie vakinaisen henkilökunnan työpanosta. Tärkeää on, että yksiköissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota vakituisen henkilöstön työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos vastauksesta apulaiskaupunginjohtajalle.

Olen kiinnittänyt tähän asiaan huomiota sen takia, että työntekijät, jotka ovat näissä hoitolaitoksissa töissä kertovat hyvin paljon huolistaan ja jaksamisen ongelmista ja minä oikein näen, että kun työvoimapula jatkuu ja se näkyy meillä talouden ja toiminnan seurantaraportissakin, että tällä alalla on parisataa työpaikkaa jatkuvasti täyttämättä, tälläkin hetkellä ja silloin kun joudutaan vuokratyövoimaa paljon käyttämään, niin ainakin minusta näyttää siltä, että se tulee kalliimmaksi ja työn tekeminen on hankalaa juuri tämän jatkuvan perehdyttämisen viemän ajan, joudutaan käyttämään aikaa perehdyttämiseen yhä uudestaan ja kun ei pystytä kaupungin päätöksillä ohjaamaan, ilmeisesti ei pystytä, niin kuin meillä valtuustossa voidaan pyytää, että pitää olla sellainen sijaisjärjestelmä, että on vakituisesti siihen tiettyyn työyhteisöön kuuluvat sijaiset ja tätä ei näköjään pystytä toteuttamaan.

Tosiasiassahan tämä näyttää olevan pitkäaikainen ongelma. Vuosi sitten haettiin sata työntekijää ja saatiin 80. Ollaanko nyt suunnittelemassa rekrytointia vastaavalla tavalla, että saataisiin noita kahtasataa paikkaa täyteen?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On hyvä asia, että täällä valtuustossa kannetaan huolta hoito- ja hoiva-alojen henkilöstövajauksesta. Tietysti vielä parempi olisi, jos tämä asia näkyisi myöskin talousarviota käsiteltäessä.

Kun tämän vuoden budjettia hyväksyttiin, valtuustolla oli mahdollisuus korjata määrärahoja henkilöstövajeen poistamiseksi ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Valitettavasti muut valtuustoryhmät hylkäsivät tätä koskevat esitykset ja seuraukset näkyvät nyt esimerkiksi meille jaetussa Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportissa. Tälle vuodelle siinä ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää samaan aikaan kun siinä todetaan, että ei kyetä palkkaamaan kaikille aloille työntekijöitä. Ja toisista raporteista voimme myös lukea, että hoitojonot ovat eräillä aloilla jopa kasvaneet tämän vuoden aikana, eivät suinkaan vähentyneet, kuten laki edellyttäisi.

Eli tämä on hyvin tärkeä kysymys. Tässä on nyt kyse siitä, noudatetaanko Helsingissä lakia ja normeja silloin, kun kysymys on asukkaiden palveluista ja työntekijöistä, esimerkiksi hoitotakuulakia.

On hävytöntä, että Helsinki kerta toisensa jälkeen kuuluu niihin kaupunkeihin, joka rikkoo tässä lain normeja.

Kyse on mielestäni myöskin siitä, minkä roolin Helsinki suurimpana kuntatyönantajana ottaa, kun kunnallinen työmarkkinalaitos tällä hetkellä esimerkiksi vastustaa kunnallisia palkankorotuksia ja vastustaa sitä, että vuokratyövoiman vähentäminen asetettaisiin selväksi tavoitteeksi ja tehtäväksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen selvityksessä esitettiin hyvin paljon myönteisiä näkökulmia, joka on hauska kuulla.

Me olemme myöskin joutuneet seuraamaan, että helsinkiläiset ovat ongelmissa HUSin hoitojen kanssa. Kysymys on ollut syöpätautien leikkaushoidosta, joka Helsingin Sanomien hyvin perusteellisessa artikkelissa tuli esiin. Siellä on muodostunut niin pitkiä jonoja, että hoidon tulokset ovat vaarantuneet. Erittäin huolestuttava asia, samoin kuin se, että sädehoidon saantimahdollisuudet syöpätautien erityishoitona on vaikeutunut sen takia, että HUS ei ole saanut sijaisia syöpätautien hoitoon nimenomaan sädehoidon puolelle. Hammashoidon jonot ovat tunnettuja. Siinä vielä on alueelliset ongelmat ja on kanteluita oikeusasiamiehelle.

Me esitimme jo viime budjettiin työsuhdelisäpalkkion, jolla turvattaisiin henkilökunnan saanti ja samoin tulemme esittämään sitä jatkossakin nyt tulevaan talousarvioon. Samoin me pidämme tärkeänä palvelussuhdeasuntojen käytössä oloa. Jos valtuutettu Leppä-ahon tavoin ne asunnot myydään, niin millä ihmeellä me sitten saamme henkilökuntaa?

Toivoisin, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen toisi valtuustolle selvityksen syöpätautien hoidon nykytilasta ja siitä, onko tila niin vaarallinen kuin Helsingin Sanomissa esitettiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on aivan hyvä ja ajankohtainen kysymys. Olisin halunnut apulaiskaupunginjohtajalta kuitenkin kysyä.

Kesällä tietyllä tavalla tämä opiskelijareservi - jos näin voi sanoa - nimenomaan tuo helpotusta sijaispulaan, vaikka opiskelijat tietenkään eivät ole päteviä ja heidän työtehtävistä mitä he voivat suorittaa käytännön kentällä, tulee tiettyjä rajoituksia sen mukaan, koska heillä ei ole pätevyyttä tehdä niitä tehtäviä ja heidän perehdyttämiseensä tarvitaan mahdollisesti myös enemmän resursseja ja aikaa.

Miten nyt syksyllä, kun opiskelijat ovat takaisin koulussa opiskelemassa, niin miltä nyt syksyn sijaistilanne näyttää, kun tällä hetkellä - esimerkiksi uusimmassa Tehy -lehdessäkin - oli se tilanne, että HUSissa on 150 tointa auki? Kaupungilla on myös auki toimia. Ja ainakin, mitä talouden ja toiminnan seurantaraportissa on, niin noin yksi hakija per toimi on ollut keskiarvona. Sama ihminenhän on voinut hakea myös useaa tointa.

Olin itse viime yön viimeksi keikalla Kätilöopiston sairaalassa ja huomenna aloitan vakituisena, tai siis määräaikaisena työntekijänä työsuhteessa. Kuitenkin olen viimeisen viikon aikana tehnyt 30 tuntia töitä keikkalaisena. Sijaisia on tällä hetkellä, ainakin HUSissa, erittäin vaikea saada. Meilläkin aamulla osastolla tilanne jäi siihen, että kolmesta kätilöstä paikalla oli vain yksi ja toinen kätilö saatiin synnytyssalista lainaan siksi aikaa, että 10:ltä tulee sitten osastolle toinen työntekijä.

Tällaisessa tilanteessa on suuri vaara, että hoidon laatu vaarantuu ja potilasturvallisuus vaarantuu. Siksi näistä asioista on tärkeää puhua.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun keskustelemme vanhustenpalvelujen työvoimapulasta on hyvä huomata, että esimerkiksi Kustaankartanossa, jossa on henkilöstöpula, on eroja eri yksiköiden välillä. Vähiten rekrytointiongelmia on niillä yksiköillä, joissa on parempi henkilöstömitoitus, joissa on saneeratut tilat ja joissa on vakituinen lähiesimies.

... tämä on tärkeä kysymys.

Terveydenhuollon hoiva-alan työtekijäpula on oikeastaan krooninen eikä pelkästään lomakauden ongelma. Esimerkiksi Marian sairaalassa sekä terveyskeskuspäivystys että HUSin alainen sisätautipäivystys on niin pahasti ruuhkautunut, että myös siinä voi sanoa, että henkilöstöpula on aiheuttanut vaaratilanteita potilasturvallisuudelle. Siinä ei ole kyse pelkästään siitä, että työntekijöitä ei saataisi, vaan se, että virkoja ja työpaikkoja on liian vähän.

Esimerkiksi Marian sairaalan sisätautipäivystys, kun se vuoden vaihteessa siirtyy HUSilta kaupungille, tulee olemaan aika iso ongelma täällä, miten taataan potilasturvallisuus. Se, että jos esimerkiksi jono on 15 tuntia pitkä ennen kuin ensimmäistäkään kertaa päivystykseen tulevaa potilasta tavataan, niin ei ehkä voi ajatella, että turvallisuus on taattu.

Sen lisäksi, että rekrytointia kenties pitäisi parantaa, niin tällä hetkellä esimerkiksi lääkäreiden paikat ovat täynnä, eli pitäisi lisätä myös lääkäreitten ja hoitajien virkoja ja toimia näihin paikkoihin, jotka ovat tällä hetkellä niin ruuhkautuneita, että potilasturvallisuus vaarantuu. Eli pitäisi sen lisäksi, että on nämä kaikki hoitolaitokset ja muut, myös se, että sairaaloissa tällä hetkellä tilanne menee koko ajan huolestuttavammaksi ja koko ajan potilasmäärät lisääntyvät, mutta lääkäri- ja hoitajamääriä ei lisätä, vaan päinvastoin suunnitellaan supistettavaksi. Tähän pitäisi selvästi satsata seuraavan budjetin yhteydessä myös rahaa enemmän.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Terveydenhoitoalan työpaikkojen haluttavuus ja erityisesti vanhustenhoidossa ja -huollossa on jatkuva "kuuma peruna" myös tänä syksynä Helsingissä, ja varmaan Helsinki-lisä tulee sitten myöhemmin onneksi pohdittavaksi.

Mutta kaiken kaikkiaan Helsingissä naisvaltaisten alojen arvostus osittain näkyy myös henkilömitoituksissa. Se on merkittävä kysymys sikäli, että terveydenhuollossa ei ole vielä valtakunnallisessa mitoituksessa päästy samoihin tavoitteisiin ja siihen pitäisi puuttua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämän kysymyksen yhteydessä tuli hyvin laaja kirjo terveydenhuoltoa käsitellyksi, sekä Helsingin horisontista että ehkä myöskin maan horisontista. Enkä ole aivan varma, pystynkö ihan kaikkiin yksityiskohtaisesti vastaamaan. Mutta haluaisin hieman valottaa tätä perspektiiviä.

Kun puhutaan näistä, joku sanoi, että 200 virkaa on tyhjänä, taikka 200 virkaa odottaa työntekijää, niin kannattaa muistaa, että meillä on 20 000 työntekijää Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollossa, itse asiassa enemmänkin. Pitää myöskin muistaa suhteuttaa nämä asiat ja katsoa, mikä tämä tilanne maassa yleisesti ottaen on.

Helsingissä vielä kohtuullisen hyvin virkoihin saadaan ihmisiä, lukuun ottamatta hammaslääkärin virkoja. Niissä on ollut erittäin suuria vaikeuksia viime aikoina, jopa Helsingissä. Me olemme useista pikkukunnista kauan sitten vieneet viimeisetkin hammaslääkärit ja tuoneet heidät tänne Helsinkiin ja silti meillä on suuri ongelma.

Hammashuollostahan kaupunginhallitus antoi viime maanantaina lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle eräitten kanteluitten yhteydessä. Siinä valotettiin tätä ongelmatiikkaa sillä tavalla, että jos tehdään täysin utopistinen lainsäädäntö, jossa maalaillaan kuvia mitä tapahtuu, mutta todellisuus on aivan toisenlainen kuin se kuva, joka on maalattu eduskunnalle, niin ei ole ihme, ettei pystytä toimimaan lainsäädännön määräysten mukaisesti. Sieltä kaupunginhallituksen lausunnosta voi lukea faktat. Tässä ei ole aikaa ehkä käydä niitä yksityiskohtaisesti läpi.

Vakituisia sijaisia.

Meillä on pyritty saamaan tämä sijaispuoli niin suureksi kuin mahdollista. Olen koko ajan kysellyt virastoista, tarvitaanko lisää vakituisia sijaisia, pitääkö perustaa virkoja. Aina kun on ollut tarve, niitä on perustettu. Se ei ole sinänsä ongelma. Mutta te tiedätte, ettei ole yksinomaan terveydenhuollon toimenpiteistä kiinni, millä tavalla Helsinkiin saadaan ihmisiä. Me tarvitsemme lisää aloituspaikkoja sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle pääkaupunkiin ja pääkaupunkiseudulle, sillä muualta Suomesta on erittäin vaikea tulla tänne Helsinkiin monestakin syystä, jos opiskelu ja kaikki muut ympäristöt ovat jossakin muualla. Kun täällä on opiskeltu, niin tänne myöskin helpommin jäädään töihin.

Vielä mm. syöpätautien jonoista HUSissa.

Toteaisin, että valtuustossa on useita henkilöitä, jotka istuvat HUSin hallinnossa. He voivat aivan suoraan vaikuttaa HUSin asioihin.

Kun olen nyt voinut seurata vuodesta 1973, 1974 ja vuodesta 1975 lähtien HUSin ja silloisen HYKSin edesottamuksia eri asioitten yhteydessä, niin syöpätautien klinikoilta on tietyssä vaiheessa vuotta aina tultu julkisuuteen tiettyjen asioitten kanssa ja sama systeemi näyttää jatkuvan. Ja joskus kyselen sitä, että onko se moraalisesti ja eettisesti oikein, että pelotellaan syöpäpotilaita, jotka ovat jo tuskissaan tämän perustautinsakin kanssa.

Ne tiedot, joitten varassa ymmärsin, että täällä asian esille ottanut valtuutettu Kalimakin oli, näyttivät siltä, että kansainvälisiin suosituksiin näytti olevan viikon viive.

Se on tietysti ikävää asianomaisen potilaan kannalta, mutta ei se nyt katastrofaalista näyttäisi olevan. Ne potilaat, jotka ovat kiireellisen hoidon tarpeessa, pääsevät meillä yleisesti ottaen heti hoitoon. (Välihuuto!) Sädehoidossa on tiettyjä jonoja. Mutta HUSin kanssa työskennellään. Toivon todella, että ne, jotka istuvat HUSin hallituksessa ja HUSin valtuustossa edesauttavat tätä asiaa. Minullahan ei siellä yhtään ääntä ole.

Syksyn työvoimatilanteesta kysyttiin ja sitä on jo käsitelty.

Totta kai, kun opiskelijat tästä poistuvat, niin vajeen he sinne jättävät, mutta monenlaisia keinoja käytetään, joilla yritetään rekrytoida ihmisiä alalle ja saada tänne.

Haluan myöskin kiinnittää huomiota siihen, että jokainen henkilökuntaan kuuluva, samoin kuin kaikki valtuutetut ja kaikki me virkamiehet voimme toimia "agentteina", jotka edesauttavat sitä, että ihmiset haluavat hakeutua tälle alalle ja haluavat hakeutua Helsinkiin töihin. Mutta me voimme myöskin toimia karkottimina. Jos me mustamaalaamme erittäin synkän kuvan Helsingin olosuhteista ja kerromme, miten keljua, hankalaa, ikävää ja kurjaa täällä on, niin kuka tänne haluaa tulla töihin. Toimikaa mieluummin "agentteina", värvätkää ihmisiä tänne töihin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiinteistöviraston virastopäällikölle maksetaan kuukausipalkan ohessa tulospalkkiota. Sellaisia maksetaan muuallakin. Kiinteistöviraston kohdalla tähän asiaan liittyy hyvin ongelmallinen intressien ristiriita.

Kaupungin muiden virastojen ja palvelujen kannalta tiloista pitäisi tietysti voida maksaa mahdollisimman kohtuullista vuokraa. Kiinteistöviraston tuloksen ja tulospalkkioita taas kasvattaa se mitä suurempi vuokra saadaan perittyä muilta hallintokunnilta ja kaupungin omilta palveluilta.

Toivonkin tässä yhteydessä, että tämä kysymys sisäisten vuokrien kohtuullistamisesta tuotaisiin lopultakin valtuustoon kunnolliseen käsittelyyn ja että meillä ei luotaisi kaupungin sisälle eikä ylläpidettäisi kaupungin sisällä sellaisia tulospalkkiojärjestelmiä, jotka eivät vastaa kaupungin kokonaistaloudellista etua.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Hyvää alkavaa syksyä meille kaikille.

Allekirjoittaneella on ollut yleensä tapana lausua jotakin kustannusylityksistä.

Tässä tapauksessa vajaassa vuodessa kustannukset ovat hypänneet reilut 17 % ja arviovirhekin on onnistuttu kohdentamaan, eli tontin perustamisolosuhteiden huomioon ottaminen kustannusarvion laatimisessa on jäänyt huomioon ottamatta, samaten keittiövarusteet ovat käsitelty yleisellä tasolla, vaikka siellä on erikoisratkaisu. Kaupunginhallitus ilmoittaakin, että se tulee asiasta huomauttamaan tilakeskusta ja HKR-Rakennuttajaa, joka varmaan on paikallaan.

Itse haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, missä määrin kustannusarvioiden laskennassa käytetään yksityisiä yrityksiä? Uskoisin, että lopputulokset saattaisivat olla näin toteutettuna luotettavampia ja ehkä jonkinlainen vastuukin tulisi tässä tapauksessa toteutumaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kyllä varsin usein otetaan ainakin toinen mielipide ja joka on sitten yksityinen tai niin kuin, jos muistan oikein, Musiikkitalon kohdalla on jopa neljä ulkopuolista arviota kustannustason varmistamiseksi hankittu, mutta on tietysti hyvin paljon myös omaa laskentaa.

Tässähän on yksinkertaisesti tapahtunut virhe, jota kaikki virheeseen osallistuneet ovat pahoitelleet, että on yksinkertaisesti päässyt seulojen läpi vajavainen laskelma ja se nyt tässä korjataan.

Toisaalta on sanottava, että näitähän menee paljon, näitä kustannuslaskelmia, että tällaiset selvät virheet ovat harvinaisempia, onneksi varsin harvinaisia. Sen sijaan toinen asia on, että, siis sellainen virhe, että unohtuu joku tekijä alun perin pois, joka on, laskelma on siis väärä sillä tavalla alusta asti, mutta sen sijaan sellainen, että kun maailma muuttuu koko ajan, niin tätä muutosta ei osata arvioida ja kun usein kustannusarviot tehdään paljon aikaisemmin kuin niiden toteutus, niin siinä välissä tapahtuvat muutokset ennakoiden tai kunnolla indekseihin sitoen, niin tässä välissä tapahtuu usein aika tavalla heikkouksia, joita yritetään mm. johtajiston erilaisin paimennuksin ottaa huomioon. Esimerkiksi tässä tapauksessa asianomaiset saivat tulla selostamaan johtajistoon tätä virhettä ja kyllä siinä aika tiukka keskustelu käytiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tonttimaan omistus on antanut Helsingille mahdollisuuksia monella tavalla vaikuttaa kaupunkirakenteen ja asumisen kehitykseen. Tätä kautta kaupunki voi periaatteessa vaikuttaa myöskin asumiskustannusten kehitykseen tällä seudulla. Helsingin talouden ylijäämäisyys on sitä luokkaa, että ainakaan siltä kannalta kaupungilla ei ole minkäänlaista tarvetta myydä tonttimaata.

On myös esimerkkejä eräistä muista suurista kaupungeista, jotka osoittavat, että kaupungit voivat tehdä omalta kannaltaan ihan järkeviä ja hyödyllisiä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jotka myöskin tuottavat samalla, kun sitten säilyy tulevillekin sukupolville tämä maan omistus.

Nyt meille esitetty luettelo osoittaa, että kiinteistöjä myytiin viime vuonna yli kaksi kertaa suuremmalla summalla kuin mitä valtuusto oli budjettia hyväksyessään päättänyt. Lähes 110 milj. euron myyntituloista käytettiin maan hankintaan vain pieni osa ja rakentamiskelpoiseksi saattamiseen pieni osa. Suurin osa tästä 110 milj. euron tuotosta jäi odottamaan jotain tulevia käyttöjä.

Tonttien myymisen perusteita ei oikeastaan valtuustolle, niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa meille on asiaa esitetty, ole perusteltu sen tarkemmin. Näyttää siltä, että perusteeksi riittää vain se, että joku suuri yhtiö haluaa ostaa tontin. Useissa tapauksissa kaupungin johto tai kiinteistövirasto on jo asian valmisteluvaiheessa sitonut kaupunkia tosiasiallisesti tontin myyntiin, vaikka valtuusto ei ole vielä asiaan antanut valtuuksia.

Pidemmän päälle tällainen linja on mielestäni kestämätön. Pitäisin tärkeänä sitä, että valtuustolle luodaan mahdollisuus käydä kunnollinen keskustelu siitä, millä perusteilla tonttimaata voidaan myydä ja jos myydään, niin millä tavalla se pitää tehdä ja millä tavalla tuottoja käyttää. Tähän voi varmasti liittää muitakin kysymyksiä.

Ehdotan, että valtuusto hyväksyy tässä yhteydessä seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelyyn periaatelinjauksen kiinteistöjen myynnin perusteista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mielestäni valtuutettu Hakanen puhui erittäin hyvää tekstiä. Myös meidän valtuustoryhmässämme asiaa on monta kertaa pohdittu, että minkä takia kaupunki myy omia kiinteistöjään ja varsinkin jos ajatellaan, että vuoden 2006 talousarvion kiinteistöjen myyntitulotavoite oli 49 milj. euroa ja se nyt ylitettiin tuollaisellakin summalla. Täällä tosin sanotaan, että ylitys käytetään maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen, maaperän puhdistamiseen jne. Mutta kuinka varmoja me periaatteessa tästä voidaan sitten olla?

Olisikin hyvä joskus saada selvityksiä siitä, mihin todella nämä ylijäämärahat käytetään? Lyhyellä tähtäimellähän tällainen myynti on tietenkin, tuntuu hyvälle ja on ihan tietyissä tilanteissa perusteltua, mutta jos ajatellaan pitkän tähtäimen suunnittelua, niin tässähän tavallaan syödään omaa leipää jo hyvin paljon etukäteen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää ponsiesitystä.

Tämä kiinteistöjen myynnin perustelinjausten tuominen valtuustoon on asia, jota myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on yrittänyt eri tavoin edistää.

Arvoisa puheenjohtaja.

On erittäin tärkeätä, että valtuustolla on mahdollisuus seurata kaupungin kiinteän omaisuuden myyntiä. Sitä samaa seurantaahan tehdään kiinteistölautakunnassa.

Myös meidän ryhmässämme on käyty jatkuvasti keskustelua siitä, mikä tässä on järkevä linja. Mutta kuten tästäkin valtuustolle nyt esitellystä luettelosta selviää, niin meillä on varsin mittavia hankkeita, joissa tarvitsee maan laatua parantaa ja siihen tarvitaan rahaa. Sitten monen yrityksen sijoittuminen Helsinkiin on kiinni vähän siitä, että ne haluavat myöskin ostaa sen tontin, mihin sen tilat rakennetaan.

Mielestäni siinä on valtaosin löydetty kyllä aika hyvä tasapaino, että kaupungin edut, kokonaisedut tulevat huomioiduksi. Ongelmallisinta tämä maan myynti ja sen hinta on tietysti asuntorakentamisessa ja siinä, että myöskin kaupunki pyrkii saamaan maksimaalisen hinnan asuntorakentamiseen tarkoitetuista tonteista. Mutta siihen kai ei ole oikein ratkaisuja löytynyt. Mehän olemme täälläkin useamman kerran kuulleet apulaiskaupunginjohtaja Korpisen kaavion siitä, mistä se asumisen hinta muodostuu. Siinähän ei ole ihan yksiselitteistä vastausta ole sille, että mikä sen tontin hinnan vaikutus sitten lopulta on.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

Valtuutettu Hakasen aloite on todella tarpeellinen ja hyvä.

Itse olen kiinteistölautakunnassa esittänyt, että kiinteistövirasto tarjoaisi maata vuokralle, ensisijaisesti siis vuokralle ja jos neuvotteluissa ei synny sopivaa ratkaisua, niin sitten vasta harkitaan myyntivaihtoehtoa. Sillä talousjohtajankin kannalta maan vuokraaminen - ja meidän kaikkien täällä olevien kannalta - on varmasti edullisempi vaihtoehto kuin se, että tuo ratkaisu tehtäisiin kerralla ja tontti myytäisiin. Vuokraaminen kuitenkin pitkän päälle tuo kaupungin kassaan eniten rahaa, joka sitten turvaa meidän toiminnan täällä oikealla tavalla.

Sen vuoksi mielestäni vuokrausvaihtoehto aina pitäisi tuoda ensisijaisesti esille ja toissijaisesti sitten näitä muita vaihtoehtoja. Ja tämä, kuinka pitkäksi aikaa tontin maa vuokrataan, niin sekään ei mihinkään ole sillä tavalla kirjoitettu, etteikö sitä voitaisi aina sataan vuoteen ja jopa pidemmäksikin aikaa, niin kuin muualla Euroopassa tuuvataan asian suhteen toimia tehdään. Elikkä mekin voisimme ottaa oppia muualta Euroopasta ja toimia sen mukaisesti.

Elikkä kannatan myös valtuutettu Hakasen tekemää ponsiesitystä.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Kantola nosti esille tonttimaan myynnin ongelmallisuuden erityisesti asuntotuotannossa.

Tämä on ihan totta ja tärkeä näkökohta. Sekin kuuluu periaatelinjauksiin, joita valtuuston olisi hyvä käsitellä ja tehdä.

Oma käsitykseni on se, että me emme voi irrottaa toimitilatonttien ja asuntotonttien hintoja sillä tavalla toisistaan, etteikö toimitilatonttienkin hintojen nousu, johon kaupunki omalla toiminnallaan on ollut myötävaikuttamassa, vaikuttaisi yleiseen tonttimaan hintakehitykseen ja tätä kautta myöskin asuntotonttien hintoihin.

Mitä sitten tulee valtuutettu Kantolan mainitsemaan kysymykseen yhtiöiden sijoittumisesta ja työpaikoista täällä, niiden saamisesta Helsinkiin.

Tämä on asia, josta olen toistuvasti valtuustokeskustelussa yrittänyt pyytää esityksiä tai tarkempia selvityksiä, koska niissä päätösesityksissä, joita meille on tästä asiasta tehty, myymistä on oikeastaan perusteltu vain yhdellä lauseella: myyminen on elinkeinopoliittisesti perusteltua. Mitään tarkempaa tietoa siitä, onko pyritty saamaankaan pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, joihin valtuutettu Kaunola viittasi, ei ole meille kertaakaan mielestäni tuotu. Tämänkin takia asian käsittely täällä olisi tarpeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun on kaupasta kysymys, täytyy muistaa, että on kaksi osapuolta, ostaja ja myyjä. Me emme voi lukita itseämme liikaa vain yhteen näkemykseen tai päänäkemykseen elikkä vuokraamiseen. On paljon yrityksiä, joitten oma filosofia on juuri päinvastoin. Ne eivät vuokraa, vaan ostavat. Elleivät saa ostaa, lähtevät muualle ostamaan. Se ei ole sitten taas työllisyyden kannalta, paitsi ehkä juuri nyt, kun on työvoimapula, sitä, mihin meidän tulee pyrkiä.

Sen sijaan minä kyllä kannatan sitä, että käytäisiin keskustelu, laaja keskustelu siitä, mitkä voisivat olla, sekä prioriteetit että myöskin meidän taholta kauppojen avausmahdollisuus.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on nyt esimerkki siitä tavasta, jolla tämä asia meille perustellaan eli tontin osto-option myöntäminen vuokrasopimuksen yhteydessä kiinteistösijoitusyhtiölle. Tässä on oikeastaan vain yksi lause, jolla asia perustellaan: hanke on kaupungin elinkeinopoliittisen linjan mukaista, painottaen Kalasataman alueen kehittämistä. Mitään muuta selvyyttä, että onko muita vaihtoehtoja tutkittu, pitkäaikaisia vuokrasopimuksia tai muuta, ei meille kerrota.

Oma mielipiteeni on se, että tämä on kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta kiistanalainen esitys. Kiinteistö sijaitsee hyvällä paikalla, jonka arvoa kaupunki omilla toimillaan parhaillaan nostaa. Sen myyminen ammattimaiselle kiinteistösijoittajalle vaikuttaa alueen vuokra- ja hintatasoa nostavasti, mikä on muiden elinkeinotoimintojen kannalta kielteistä. Samalla se rajoittaa kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa alueen työpaikkarakenteeseen tulevaisuudessa.

Eli esitän, että tämä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että vuokrasopimukseen ei sisälly osto-optiota.

Haluan tässä yhteydessä toistaa sen, että jo aikoinaan, kun tätä asiaa ensimmäistä kertaa käsiteltiin, vastustin tämän tontin myymistä niillä ehdoilla, joita silloin tuli hyväksyttyä. Olen tällä kannalla edelleen. Se on ollut virheellinen linja.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Astrid Gartz Erkki Aurejärvi

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu