KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSET

17 - 2007

LÄSNÄOLOLISTA Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.10.2007 saapuvilla olleet valtuutetut ja varavaltuutetut

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Iltatähdentien on erittäin huonossa kunnossa. Katu on täynnä kuoppia. Kulkeminen rollaattorilla ja pyörätuolilla on mahdotonta ilman avustajaa. Myös lastenvaunujen kanssa kulkeminen on hankalaa. Lisäksi autojen ajaminen kuopissa aiheuttaa tärinöitä osassa Iltatähdentien rakennuksista.

Sateenkaarentie on myös huonossa kunnossa ja täynnä kuoppia. Tien huono kunto vaikeuttaa liikkumista.

Esitän, että Iltatähdentie asvaltoidaan ja Sateenkaarentie kunnostetaan ensi tilassa."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Helsingin kuluttajaneuvonta on pahasti ruuhkautunut. Asukkaat joutuvat jonottamaan puhelimessa jopa tunteja saadakseen kuluttajaneuvontaa.

Helsingissä on yksi kuluttajaneuvoja 140 000 asukasta kohden. Espoossa on yksi kuluttajaneuvoja 50 000 asukasta kohden ja Vantaalla on vastaavasti yksi kuluttajaneuvoja 90 000 asukasta kohden.

Palvelu on Espoossa ja Vantaalla huomattavasti parempaa kuin Helsingissä, koska Helsingissä kuluttajaneuvonnan resurssit ovat täysin riittämättömät.

Esitän, Helsinkiin palkataan ensi tilassa lisää kuluttajaneuvojia, jotta palvelu saadaan asianmukaiselle tasolle."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Ilmaston muutokseen vaikuttaminen on myös pienten askelten ja oman päätöksen teon politiikkaa. Helsinki voisi ottaa tässä asiassa edelläkävijän roolia.

Kaupunki voisi tehdä seuraavat toimet

1 jokainen vaihtoon tuleva kaupungin työsuhdeauto hankitaan ekoautona

2 esitetään, että YTV:n bussiliikenteen tarjouskilpailussa yhdeksi kriteeriksi otetaan vähäpäästöisyys

3 Helsinki haastaa muut suuret kaupungit tekemään vastaavat päätökset työsuhdeautojen hankinnassa ja bussiliikenteen tarjouskilpailuissa

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että kaupunki ryhtyy yllä esitettyihin toimiin."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Jatkosodassa Helsinki pelastui suurtuholta neljänsadan alaikäisen nuoren ansiosta. Heistä suurin osa oli vapaaehtoisia lukiolaisia, jotka ryhtyivät tehtävään kevään 1944 suurpommitusten aikaan Mannerheimin vedottua 15-17-vuotiaisiin nuoriin, jotta ilmatorjuntavelvollisuutta ei tarvitsi säätää laissa. Tehtävään suostuneet nuoret liitettiin sotilaspoikiin ja mukana oli myös tyttöjä. Näissä pommituksissa pudotettiin 16 500 pommia, joista kaupunkiin putosi vain noin 670 pommia. Helsingissä sovellettiin ensimmäistä kertaa uutta Aake Pesosen suunnittelemaa taivaan sektoreihin jakavaa ilmatorjuntajärjestelmää, joka vaati tarkkaa pommituskoneiden kulun mittaamista. Nuoret tekivät työnsä tarkasti ja joutuivat usein työskentelemään lähes suojaamattomina olosuhteissa, jotka aiheuttivat kuulo- ja hermovaurioita. Kuten tyypillistä sota-aikana, aikuisten miesten varustus oli usein parempi kuin näiden nuorten, jotka saattoivat joutua tykinjylinään ilman kypärää tai poimimaan joskus jopa ruumiin kappaleita ilman minkäänlaista henkistä valmennusta asiaan.

Sodan jälkeen nuorten tekemästä maanpuolustustyöstä vaiettiin tyystin. Kaikki eivät välttämättä saaneet veteraanitunnustakaan, osittain siksi että sotilaspoikatyö mitätöitiin rauhanehtoihin kuuluneen suojeluskuntatoiminnan lakkauttamisen myötä. Monet näistä nuorista joutuivat kokemaan pikemminkin häpeää kuin tunnustusta tekemästään työstä, joka oli monelle traumatisoivaa. Nämä Helsingin suurtuholta pelastaneet nuoret ansaitsevat viimeinkin tunnustuksen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että sodan aikana Helsingin ilmatorjuntaan osallistuneille nuorille, nyt noin 80-vuotiaille veteraaneille järjestetään juhlatilaisuus kiitokseksi heidän panoksestaan Helsingin pelastamisessa. Tällaisen tilaisuuden voisi järjestää esimerkiksi kaupungintalon juhlahuoneistossa helmikuun 1944 suurpommitusten 65-vuotismuistopäivinä tai talvisodan alkamisen 70-vuotispäivänä 30. marraskuuta 2009."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan, joka suomennettuna sisältää seuraavaa:

Joka vuosi ilmestyvä vihreä Kunnalliskalenteri on hyödyllinen ja käyttökelpoinen kirja. Ulkoasu on kuitenkin vanhentunut ja pienin sisältömuutoksin kalenterista tulisi vielä parempi.

Voitaisiin esimerkiksi lisätä joitakin karttalehtiä, joihin olisi sijoitettu tärkeitä toimintoja. Olisi hyödyllistä jos kalenterista löytyisi sivu, jossa olisi päätöksentekijöille tärkeimmät puhelinnumerot, sekä sivu, josta löytyisi yleisölle tärkeitä sekä virkamiesten usein etsimiä numeroita. Työryhmä löytäisi helposti vielä lisää parannuksia. Samalla pitäisi - säästösyistä - harkita kalenterin julkaisemista vain joka toinen vuosi.

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Kaupunginvaltuutetut ovat lukuisia kertoa tehneet aloitteita uusien siirtolapuutarhamökkialueiden perustamiseksi joko kaupungin alueelle tai kaupungin muualla omistamille alueille, toistaiseksi turhaan.

Siirtolapuutarhamökkien hinnat ovat tämänkin takia nousseet niin, että ne alkavat olla vähätuloisempien saavuttamattomissa, vaikka alueet perustettiin paljolti heitä varten.

Tutkimusten mukaan noin 12 % väestöstä haluaisi mielellään siirtolapuutarhapalstan ja -mökin, mutta vapaa-ajan asunnoista ja mökeistä niiden osuus on vain yhden prosentin.

Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä toimiin jokamiehille ja -naisille soveltuvien siirtolapuutarha-alueiden perustamiseksi ja laajentamiseksi.

Edeltävän perusteella esitämme, että kaupunginhallitus laadituttaisi suunnitelman toteutusaikatauluineen uusien siirtolapuutarha-alueiden perustamiseksi."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan, joka suomennettuna sisältää seuraavaa:

Taksikuskit ja raitiovaununkuljettajat Helsingissä voivat todistaa, että on tavallista, että turistit hakeutuvat "Eläintarhaan" tai "Eläintarhantielle", kun he itse asiassa ovat matkalla Korkeasaaren eläintarhaan katsomaan eläimiä. Kallista aikaa kuluu hukkaan ja monet ärtyvät siitä, että heidät johdetaan harhaan.

On harvoin suositeltavaa vaihtaa maantieteellisiä nimiä, koska se ai-heuttaa taas sekaannusta. Kelvollinen ratkaisu olisi ehkä antaa nimen Eläintarha säilyä, mutta käytännössä käyttää sitä mahdollisimman vähän. Sen sijaan painotettaisiin, että raitiovaunut ja bussit menevät "Jäähallille", "Talvipuutarhaan", "Kaupunginteatterille" ja "Uimastadionille", jotka kaikki sijaitsevat suunnilleen sillä alueella, jonka katsotaan olevan "Eläintarhaa" tai "Eläintarhantien" varrella. Ehkä löytyy parempia ratkaisuja? Kaupunginhallituksen tulisi joka tapauksessa ryhtyä toimenpiteisiin eliminoidakseen tarpeetonta sekaannusta, joka johtaa turistit väärään paikkaan.

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Helsingin rantoja kulkevat pyöräilyreitit tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Rantareittejä löytyy jo 90 kilometriä.

Olemassa olevia rantareittejä yhdistämällä ja laajentamalla Helsinkiin voidaan muodostaa hieno rantareitti. Se voisi ulottua idässä Porvarinlahdelta aina länteen Koivusaareen ja Lehtisaareen asti. Tämä rantareitti voisi olla varsinaista valtakunnallista matkapyöräilyyn tarkoitettua reittiä tarkemmin ja lähempää rantoja seuraava, ehkä kevyemmin rakentamisratkaisuin toteutettu ja yhtenäisesti viitoitettu.

Monet nykyisistä reiteistä löytyvät jo varsin helposti paikan päältä tai ulkoilukartan, tulostettavissa olevien kotiseutupyöräreittien ja kulttuurisiltapyöräreittien karttapalvelun avulla. Reittien merkitsemisessä on kuitenkin paikoin puutteita. Myös uusien teiden ja alueiden rakentaminen sekä täydennysrakentaminen ovat tuoneet muutoksia reitteihin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginhallitus jatkaa Helsingin polkupyöräreittien laajentamista, reittien merkitsemisen kehittämistä ja ryhtyy Polkupyörävuoden 2007 merkeissä toimiin yhtenäisen rantareitin perustamiseksi."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Valtuustossa 26.9.2007 hyväksyttiin kaksi pontta, joissa toisessa esitettiin joukkoliikenteen maksuttomuuden vaikutuksien selvittämistä ja toisessa joukkoliikenteen maksuttomuuteen siirtymistä vaiheittain al-kaen alle 16 vuotiaista. Molemmat ponnet saivat laajan kannatuksen ja ovat selvittämisen ja kehittämisen arvoisia.

Yli 70- tai 75-vuotiaiden julkisen liikenteen käytön maksuttomuus tulisi tutkia samanaikaisesti näiden ponsien selvitysten kanssa. Ikäihmisille joukkoliikenteen maksuttomuus tai vaihtoehtoisesti halpuus olisi erittäin suuri asia. Monille pientä eläkettä saaville se olisi taloudellinen etu ja antaisi uusia mahdollisuuksia käyttää omia varojaan esim. kulttuuriin tai liikuntaan tai muihin elämän laatua edistäviin asioihin.

Ruotsissa alennettiin sosialidemokraattisen hallituksen toimesta yli 65-vuotiaiden joukkoliikenteen liput erittäin halvoiksi - 10 kr matkalta/tunti ilman vyöhykerajoja. Se merkitsi, että ikäihmiset lähtivät liikkeelle entistä aktiivisemmin tapaamaan toisiaan, museoihin, elokuviin jne. Matkat tehtiin useimmiten päiväsaikaan, jolloin oli muutenkin hiljaisempaa, vaikkei lipuissa ollutkaan ajallisia rajoituksia. Nykyinen porvarihallitus lopetti tämän käytännön.

Edellä mainittujen selvitysten tekeminen on ajankohtaista, kun parhaillaan pohditaan seudullisen joukkoliikenteen tulevaisuuden painopisteitä. Palveluiden käytön seudullinen hyödyntäminen ei voi myöskään kaatua kalliisiin joukkoliikennemaksuihin.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että selvitetään, miten voitaisiin siirtyä;

1 asteittain 70 tai 75 vuotta täyttäneiden maksuttomaan joukkoliikenteen käyttöön tai

2 alentaa 70- tai 75-vuotiaiden joukkoliikennelipun hinta esim. yhdeksi euroksi ilman vyöhykerajoja."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Malmin asemalla ja kauppakeskuksessa on useita esteitä, jotka hankaloittavat pyörätuolilla, invamopolla ja rollaattorin kanssa kulkemista. Myös lastenvaunujen kanssa kulkeminen on hankalaa.

Radan ylittävä kävelyputki Ylä-Malmin ja Ala-Malmin välillä sisältää esteitä. Kävelyputken päässä olevat raskaat ovet estävät pyörätuolilla, invamopolla ja rollaattorin kanssa kulkemista. Ellei joku ystävällisesti avaa ovea, niin matka katkeaa. Tilanne on vastaava laitureiden 3 ja 4 portaikon ovien kanssa.

Laitureilta 3 ja 4 kävelyputkeen johtavat liukuportaat ovat usein pois käytöstä kuten esimerkiksi maanantaina 1.10.2007. Myös asemalaiturin hissien puhtaudessa ja toimintavarmuudessa on runsaasti parantamisen varaa.

Esitän, että yhteydet Malmin asemalle, kauppakeskuksiin ja Ala-Malmin ja Ylä-Malmin välillä tehdään täysin esteettömiksi pyörätuolilla, invamopolla ja rollaattorin kanssa kulkeville. Lisäksi esitän, että asemalaiturin hissien toimintavarmuutta ja puhtautta parannetaan. Myös asemalaiturin liukuportaiden käyttövarmuus pitää turvata."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Kaupunginhallitus asettaa kaksivuotiskausiksi energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK), jonka tehtävänä on kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Energiansäästöneuvottelukunta laatii myös vuosittain raportin kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja saavutetuista säästötuloksista. Energiansäästöneuvottelukunta voisi edistää kaupungin hallintokuntien energiasäästötoimia jakamalla vuosittain tunnustuspalkinnon parhaalle energiansäästöidealle. Palkinto voitaisiin jakaa esim. valtakunnallisella energiansäästöviikolla.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että energiansäästöneuvottelukunta jakaisi vuosittain tunnustuspalkinnon parhaan säästöidean tehneelle Helsinki-konsernin organisaatioyksikölle."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Suomen Migreeniyhdistys on vaatinut kirjeessään Helsingin kaupunginhallitukselle mainosten poistamista bussien sivuikkunoista.

Mainosten läpi vilkkuva auringonvalo voi laukaista migreenikohtauksen. Pääkaupunkiseudulla migreeniä sairastaa noin 100 000 ihmistä.

Bussien ikkunamainokset estävät matkustajia näkemästä ikkunoista ulos ja tekevät matkustamon hämäräksi. Tällöin matkustaminen joukkoliikenteellä on epämiellyttävää. ikkunamainokset heikentävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Kaupungin pitää joukkoliikenteen tilaajana kieltää ikkunamainokset kokonaan. Ikkunoita on teipattu aivan umpeen mainoksilla esimerkiksi bussilinjoilla 17 ja 22. Ikkunoiden umpeen teippaaminen ei ole sallittua edes nykyisten sopimusten mukaan. Linjalla 58 liikennöitsijä on vauhtiraidoittanut kokonaisia sivuikkunoita. HKL:n valvonta ja sanktiot puuttuvat täysin.

Esitän, että Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kilpailuttamisehtoja tarkistetaan ensi tilassa siten, että bussien sivuikkunoiden mainokset kielletään kokonaan. Esitän valvonnan lisäämistä ja sanktiota sopimusten rikkomisesta. Bussien kyljissä voi mainostaa entiseen tapaan matkustusmukavuuden siitä kärsimättä.

Matkustaja ei voi valita ruuhkabussissa vapaasti istumapaikkaansa kuten terveyslautakunnan esittelijä hurskaasti kirjoitti vastauksessaan
aiempaan valtuustoaloitteeseeni. Matkustajan ei pidä myöskään varautua bussimatkaan mustilla aurinkolaseilla ja särkylääkkeillä esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

Joukkoliikennelautakunnan esittelijän mukaan 'jotkut' ovat antaneet positiivista palautetta ikkunamainoksista. Ikkunamainosten haitat ovat aivan ilmeiset. Haittojen pitää olla viimeistään nyt jo kaikkien joukkoliikennesuunnittelijoidenkin tiedossa. Bussien matkustajia ei pidä laittaa kärsimään mainostajien edun tai 'joidenkin' kaupunkikuvallisten kauneuskäsitysten vuoksi.

Joukkoliikenteen pitää olla houkuttelevaa ja mahdollista kaikille matkustajille. Ikkunoista pitää voida nähdä esteettä ulos, siksi ikkunat ovat olemassa. HKL:n pitää nyt ajaa matkustajan eikä mainostajan etua.

Edellytän, että lausunnot aloitteeseen pyydetään sekä terveyslautakunnalta että joukkoliikennelautakunnalta."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Pysäköinti Malmin aseman liityntäpysäköintialueella (Malmin Prisman ja radan välissä) muutettiin maksulliseksi marraskuussa 2004. Aiemmin pysäköinti oli ilmaista ja pysäköintialuetta käytettiin paljon. Matkustajat jättivät autonsa asemalle ja jatkoivat junalla tai bussilla määränpäähänsä.

Nykyinen pysäköintijärjestelmä asettaa joukkoliikenteen käyttäjät eriarvoiseen asemaan, koska pysäköintialueen käyttäminen ei ole mahdollista satunnaiselle tai harvoin joukkoliikenteellä matkustaville. Järjestelyt eivät siten tue joukkoliikenteen edistämistä kaikessa laajuudessaan.

Pysäköinnin hinnoittelu on suunniteltu puutteellisesti, koska Malmin aseman liityntäpysäköintialue on nykyisin vajaakäytössä. Alue on lähes autio myös ruuhka-aikaan.

Matkustaja joutuu maksamaan nykyisin liityntäpysäköinnistä joukkoliikennelipun hinnan ja vielä sen lisäksi lisämaksun. Pysäköinti Malmin asemalla voi olla maksullistakin, mutta hinnoittelu on uusittava joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Ei ole tarkoituksenmukaista, että pysäköintialue on vajaakäytössä.

Joukkoliikennelipun kertamaksu on aivan riittävä veloitus Malmin liityntäpysäköintialueella. Näin suositaan joukkoliikennettä ja liityntäpysäköintiä, sekä kestävää kehitystä yleensäkin.

Esitän, että Malmin aseman liityntäpysäköinnin hinnaksi muutetaan Helsingin sisäisen liikenteen aikuisten kertalipun hinta. Joukkoliikennelipulla voi silloin pysäköidä maksutta ja matkustaa.

Lisäksi esitän, että Malmin aseman pysäköintialueelle asennetaan lippuautomaatti, josta voi ostaa joukkoliikenteen kertalipun. Sen jälkeen matkustaja voi pysäköidä ja matkustaa joukkoliikenteessä. Järjestelmän tulee olla selkeä, vaivaton ja helppokäyttöinen myös niille, joilla ei ole käytössään joukkoliikenteen kausilippua."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Veteraanien joukko vähenee vuosien myötä, mutta muu väestö ikääntyy vielä nopeammin. Veteraanien kuntoutuksesta vähitellen vapautuvien resurssien käytöstä pitäisi tehdä suunnitelma. Yhtenä varteenotettavana mahdollisuutena on käyttää veteraanikuntoutuksesta vapautuvat määrärahat ja henkilöstövoimavarat ikäihmisten hyvinvointipalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen.

Mikäli asia vaatii lainsäädäntö- tai muita toimia, kaupungin tulee tehdä niistä aloitteet ao. tahoille.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että kaupunki ryhtyy toimiin veteraanikuntoutuksesta vapautuvien määrärahojen, henkilöstövoimavarojen, tilojen ja muiden resurssien ohjaamiseksi ikäihmisten hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Ikäihmisten palvelutarpeiden kartoituksesta ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnasta on saatu hyviä kokemuksia sekä meillä että muualla.

Varhainen puuttuminen on useimmiten parasta ja edullisinta hoitoa. Se lisää myös turvallisuuden tunnetta sekä ikäihmisten että heidän läheistensä keskuudessa. On tunne, että ihmisestä pidetään huolta myös elämänkaaren toisessa päässä.

Nykyinen lainsäädäntö palvelutarpeen kartoituksessa lähtee 80 vuodesta. Mutta tätä ikärajaa olisi syytä alentaa 75 vuoteen, koska varhaisen puuttumisen edut ovat tutkimusten mukaan hyvät.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että kaupunki tekee aloitteen ao. tahoille palvelutarpeen kartoitusta koskevan ikärajan alentamiseksi nykyisestä rajasta 75 vuoteen."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan, joka suomennettuna sisältää seuraavaa:

Vuonna 2003 olin kahdesti potilaana Marian sairaalassa tarkoituksena diagnosoida vaikea infektio, joka vähitellen löydettiin ja parannettiin. Molemmilla kerroilla makasin miesten ja naisten yhteisessä sairaalahuoneessa. Opin paljon siitä miten naisten akuutteja ja vaikeita virtsatieninfektioita hoidetaan. Tutustuin myös vaikeasti dementoituneiden naisten ongelmiin sekä päivisin että öisin.

Tämä kuuluu sairaalaelämään. Kun olen myöhemmin kertonut tutuille kokemuksistani ovat monet naiset reagoineet voimakkaasti. He eivät halua, että heitä heikoimmillaan hoidetaan samassa huoneessa ukkojen kanssa. Naiset kärsivät miehiä enemmän makuuttamisesta miesten ja naisten yhteisessä salissa.

Onko tämä välttämätöntä tilanpuutteen vuoksi? Kuinka yleisiä ovat yhteissalit? Pitäisikö tutkia miten voimakkaasti naiset yleensä vastustavat hoitoa samassa huoneessa miesten kanssa. Viitaten kommentteihin, joita sain, haluaisivat monet naiset takuun siitä, että ainakin tietyissä tilanteissa he saisivat hoitoa ainoastaan yhdessä muiden naisten kanssa. Kaupunginhallituksen tulisi selvittää voidaanko tälle ongelmalle tehdä jotain.

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Toissa vuoden maaliskuun alussa astuivat voimaan kiireettömän terveydenhoidon enimmäisaikoja koskevat normit, joita kansan kielellä kutsutaan hoitotakuuksi. Hoitotakuulainsäädännön edellyttämien kiireettömän hoidon määräaikojen noudattaminen on Helsingin terveyskeskukselle ja HUS:lle jatkuva haaste.

Suurimmat tarpeet jatkossakin ovat leikkausjonojen lyhentäminen, kuluvan vuoden alussa kasvaneiden hammashoidon jonojen lyhentäminen ja psykiatrisen hoidon saatavuus erityisesti lapsille ja nuorille, mutta myös aikuis- ja vanhusasukkaillemme.

Vanhusten ja vaikeavammaisten oikeus päästä viikon sisällä yhteydenotosta tarvitsemiensa palvelujen tarpeiden arviointiin astui puolestaan voimaan viime vuoden maaliskuun alusta ja monet ikäihmiset kertovat edelleen joutuvansa odottamaan viikkoja, jopa kuukausia sekä arviointiin pääsyä että tarvitsemiaan kotiin annettavia palveluja.

Hoitotakuun astuessa voimaan oli Helsingin leikkausjonoissa yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneita useita tuhansia. Lain mukaan tämä joukko piti hoitaa toissa vuoden elokuun loppuun mennessä. Lainsäädäntö velvoittaa kaupunkia informoimaan jonotilanteesta vähintään kuuden kuukauden välein.

Suuri urakka on myös aikuisväestön hammashoidon kuntoon saattaminen, josta eduskunnan oikeusasiamies on juuri antanut lääninhallituksen ohella useita ratkaisujakin. Muissakin perusterveydenhuollon palveluissa on Helsingissä erittäin suuria alueellisia eroja. Varsinkin ItäHelsingin palvelut ovat jatkuvasti jääneet jälkeen asukasmäärän kasvaessa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että kaupunginhallitus varmistaa systemaattisen kiireettömän hoidon seurannan sekä perusterveydenhuollon, hammashoidon, mielenterveystyön että erikoissairaanhoidon palvelujen osalta reaaliaikaisena ja raportoi siitä valtuustolle kuukauden välein vuoden 2008 alusta lukien.

Terveydenhuollon potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset muistutuslomakkeet on otettava käyttöön tämän seurannan välineenä mahdollisimman pikaisesti siten, että hoitotakuulain tarkoittamat tiedot ovat esitäytettyinä lomakkeessa, jolloin asiakaspalautteen antaminen helpottuu."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Savusauna edustaa suomalaisittain kenties alkuperäisintä saunomismuotoa.

Kaupunkilaisten ja turistien mielestä se on eksoottinen ja elämyspitoinen kokemus, joka sisältää myös melkoisen kulttuurilatauksen.

Helsingissä toimii vain muutamia savusaunoja, ja nekin enemmän tai vähemmän tilauspalveluluonteisesti.

Hietaniemen rantaseudun aktivoimista savusauna täydentäisi erinomaisesti.

Käytännön hallinnointi voitaisiin hoitaa kumppanuus periaatteella esim. jonkun yrittäjän kanssa. Tällainen yrittäjä voisi olla vaikkapa tuleva Hietarannan Kahvila tai Kylpylä. Tai joku muu.

Jotta Savusaunasta pääsisivät nauttimaan niin kaupunkilaiset kuin matkailijatkin, saunavuorot voisi jakaa privat/publik-vuoroihin, joissa hinnoitteluperiaatteet olisivat erilaisia.

Valtuustoaloite:

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että kaupunki tutkisi ja kehittäisi savusaunan sijoittamista esimerkiksi Hietaniemeen."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla on tunnetuimpia Helsingin muistomerkkejä. Aleksanteri I:n patsas on sijoitettu lähes huomaamattomaan paikkaan Helsingin yliopiston kirjaston suljetulle pihalle. Korkean kivimuurin, rauta-aidan ja maaston korkeuserojen vuoksi se ei näy Yliopistonkadulle lainkaan ja Unioninkadullekin erittäin heikosti. Kuvanveistäjä Ivan Martosin suurikokoinen rintakuva Aleksanterista sijoitettiin alun perin Turun yliopiston Akatemiataloon. Yliopiston siirryttyä Helsinkiin veistos sijoitettiin yliopiston suuren juhlasaliin keskeiselle paikalle. 1930-luvulla silloinen poliittinen ilmapiiri ei hyväksynyt Venäjän tsaarin - vaikka hän oli myös Suomen hallitsija - patsasta yliopiston juhlasalissa. Patsas siirrettiin Suomen kansallismuseon pihalle. Vuonna 1957 se siirrettiin nykyiselle paikalle.

Aleksanteri I:n merkitys Suomen ja erityisesti myös Helsingin historiassa on kiistaton. Hän vahvisti Suomelle Venäjään liittämisen jälkeen sisäisen itsehallinnon, autonomian. Hän palautti Suomen yhteyteen Viipurin läänin. Aleksanteri I määräsi Suomen pääkaupungiksi Helsingin ja tuki uuden pääkaupungin julkisten rakennuksien rakentamista.

Suomen autonomian perustamisesta tulee 2009 kuluneeksi 200 vuotta ja Helsingin tulosta pääkaupungiksi sama vuosimäärä 2012. Olisi siten ajankohtaista muistaa hallitsijaa, joka vaikutti ratkaisevasti näihin tapahtumiin. Patsaan näkyvyyden parantamiseksi on useita mahdollisuuksia. Voitaisiin avata yliopiston pihapuistikon aita ja rakentaa portaat patsaalle. Se edellyttäisi patsaan kääntämistä katse Unioninkadulle. Koska patsasta on useaan kertaan siirrelty, se voitaisiin vielä siirtää esim. yliopiston kirjaston pohjoiseen pihapuistikkoon, jossa maasto on kadun tasalla. Muitakin mahdollisuuksia löytynee.

Patsaan omistaa Helsingin yliopisto/valtio. Allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdottavatkin, että Helsingin kaupunki tekee asianomaisille aloitteen, jossa pyritään parantamaan Aleksanteri I:n patsaan näkyvyyttä tai sijaintia."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Opetusvirasto on vuosien ajan lähettänyt urheiluseuroille virheellisiä laskuja koulujen iltakäytöstä. Opetusviraston kirjanpito kouluvuorojen käytöstä on osoittautunut puutteelliseksi. Vaikka seurat ovat käyttäneet vuoronsa, niin opetusvirasto on vaatinut seuroilta käyttämättömistä kouluvuoroista sakkomaksuja.

Virheellinen menettely on jatkunut myös keväällä ja syksyllä 2007.

Esimerkiksi Käpylän naisvoimistelijoille on lähetetty virheellisiä laskuja, joiden oikaiseminen opetusvirastossa on kestänyt viikkoja. Seurojen talouden kannalta virheellisten laskujen maksaminen on tuhoisaa. Monet seurat toimivat talkootyöllä. Ylisuuret laskut aiheuttavat kassakriisin.

Esitän, että opetusvirasto laittaa ensi tilassa kuntoon urheiluseuroja koskevan laskutuksen parantamalla omia käytäntöjään ja varaamalla urheiluseurojen laskutukseen riittävästi henkilöresursseja.

Urheiluseurojen sähköposteihin ja puhelimitse tapahtuviin tiedusteluihin pitää vastata. Urheiluseurat eivät ole saaneet selvityksiä virheellisistä laskuista ajoissa.

Lisäksi esitän, että Käpylän naisvoimistelijoille ja muille urheiluseuroille lähetetyt virheelliset laskut koulujen iltakäytöstä oikaistaan ensi tilassa."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet pyydämme kaupunginhallitusta käsittelemään tämän hoitoalan palkkaratkaisun edistämistä koskevan aloitteen kiireellisenä asiana.

Terveydenhoitoalan palkkojen kuoppakorotus on mielestämme oikeutettu vaatimus. Hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisen ohella siinä on kyse henkilöstön saatavuuden ja palvelujen laadun turvaamisesta.

Olemme huolestuneena todenneet, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on kieltäytynyt uusista neuvotteluista hoitoalan ammattiliiton Tehyn kanssa. Myöskään valtioneuvosto ei ole ollut valmis osoittamaan työehtosopimuskiistan ratkaisuun lisää rahoitusta aiemmin kunta-alan ratkaisuun luvatun 150 miljoonan euron päälle.

Helsingin kaupungilla on suurena työnantajana mahdollisuus vaikuttaa kunta-alan palkkakehitykseen. Helsinki on tärkeä vaikuttaja Kuntaliitossa ja sen osana toimivassa Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa. Kaupunki voi myös kääntyä asiassa valtioneuvoston puoleen.

Terveyspalveluihin käytetään Suomessa asukasta kohti vähemmän rahaa kuin yleensä kehittyneissä teollisuusmaissa. Valtiontalouden jatkuva ylijäämäisyys osoittaa, että rahoitusta on mahdollista lisätä. Esimerkiksi tänä vuonna valtiontalouden ylijäämä on jo 2,8 miljardia euroa ja ensi vuoden valtion budjettiesitys on 2 miljardia ylijäämäinen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että

- kaupunginhallitus esittää Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle pikaisia neuvotteluja Tehyn kanssa uhkaavan työtaistelun ja joukkoirtisanoutumisten välttämiseksi sopimalla terveydenhoitoalan palkkoihin tehtävästä kuoppakorotuksesta

- kaupunginhallitus esittää valtioneuvostolle kuntien valtionosuuksien korottamista tai luopumista ehdotetusta valtion-



osuusprosentin alentamisesta kuntien palkkaratkaisun tukemiseksi

- kaupunginhallitus ilmoittaa Helsingin olevan omalta osaltaan valmis korottamaan työntekijöiden palkkoja muun muassa pääkaupunkiseudun korkeiden asumis- ja elinkustannusten huomioon ottamiseksi."