KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSET

18 - 2007

LÄSNÄOLOLISTA Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.10.2007 saapuvilla olleet valtuutetut ja varavaltuutetut

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Hillerin leikkipuisto tarjoaa monipuolisen, virikkeellisen ja kodikkaan ympäristön alueen lapsiperheiden käyttöön Herttoniemessä. Ulkoalueella on pieni metsikkö, leikkivälineitä, urheilukenttä ja uima-allas, joka toimii kesäisin altaana ja muina aikoina joko sählykenttänä tai lumilinnojen mini-maailmana. Puistossa toimii myös lähialueiden ala-asteiden iltapäiväryhmä.

Puisto sijaitsee Siilitien ala-asteen takana mäen päällä. Alkuperäinen puistorakennus on rakennettu vuonna 1968. Puiston leikkipaikat kunnostettiin vuonna 2004 uima-allasta lukuun ottamatta ja leikkipuistoalue on ihanteellinen kohtaamispaikka alueen lapsille, lapsi-perheille ja muille asukkaille.

Alueen ainoa haittatekijä on aidan puuttuminen puistorakennuksen takaosasta, missä alue kohoaa korkeaksi kallioksi, jolta on korkea pudotus Siilitie 7 kohdalla olevalle kävelytielle. Itse kallio ei kuulu Hillerin leikkipuistoalueeseen, mutta sitä ei myöskään ole mitenkään erotettu leikkipuistoalueesta. Kalliolta löytyy usein, varsinkin kesäisin rikottujen pullojen lasinsiruja ja tyhjiä ruiskuja neuloineen. Myös kallion jyrkkä pudotus kävelytielle on huolenaihe.

Edellä olevan johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin yhtenäisen ja riittävän aidan saamiseksi erottamaan leikkipuisto Hilleri sen takana olevasta kalliosta. "

Aloitteentekijä mainitsee aloitteessaan seuraavaa:

"Tulo- ja hyvinvointierot ovat tutkimusten mukaan Helsingissä kasvaneet. Helsingin sosiaaliasiamiesten raportin 2006 mukaan yhä useampi helsinkiläinen toimeentulotuen asiakas joutuu turvautumaan järjestöjen tarjoamaan ruoka-apuun. Heikki Hurstin ruokajono on pidentynyt puolella, Pelastusarmeijan ilmaisruoka ei riitä kaikille jonottaville ja kirkon jakaman ruoka-avun määrä kasvoi vuonna 2006 edellisvuotisesta 12 %:lla. Ruokajonojen tarve on kasvava ja ilmaisruokajakelulle olisi kysyntää enemmän kuin sitä tällä hetkellä on järjestetty.

Ilmaisruoan jakelua tekevät Helsingissä Herttoniemen seurakunta Myllypurossa ja Heikki Hurstin Laupeudentyö Helsinginkadulla ja Pelastusarmeija Hgin Kalliossa. Helsingin eteläiseltä ja läntiseltä alueelta puuttuu kokonaan ilmaisruoan jakelutoiminta vähävaraisille ja huonompiosaisille. Jätkäsaaren Lyhty ry on ehdottanut uuden sosiaalisen toimintakeskuksen perustamista Helsingin Jätkäsaaren alueelle ilmaisruokajakelua varten (ks. http://www.jatkasaarenlyhty.suntuubi.com/).

Ehdotammekin selvitettäväksi, olisiko vapautuvalla Jätkäsaaren satama-alueella ilmaisruoan jakelutoimintaa varten sopivaa toimitilaa. Toimitila olisi kaupungin ylläpitämä yhteistyössä Jätkäsaaren Lyhty ry:n, kolmannen sektorin järjestöjen ja/tai seurakuntien kanssa. Ruoanjakelun lisäksi sosiaalikeskus voisi järjestää myös esim. kahvilatoimintaa sekä sosiaalista neuvontaa. Sosiaalikeskuksen toiminta voitaisiin käynnistää esimerkiksi osana Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki -projektia."

Aloitteentekijä mainitsee aloitteessaan seuraavaa:

"Useimmissa Helsingin päiväkodeissa ja kouluissa ei käytetä ruokailun jälkeen ksylitol-valmisteita, vaikka ne Kansanterveyslaitoksen mukaan olisivat hyödyllisiä hampaiden reikiintymisen ehkäisemisessä. Ksylitol-tablettien käyttö säästäisi myös hammashoidon resursseja. Ottaen huomioon hammashoidon jonot Helsingissä ja kaupungin vaikeudet selviytyä hammashoidossa lain edellyttämästä hoitotakuusta, hammashoidon ennaltaehkäisyyn panostamiseen olisi painavat syyt.

Helsinkiläisten päiväkotilasten ja koululaisten hammashoidon ennaltaehkäisy ei tällä hetkellä toteudu tasa-arvoisesti. Jossain päiväkodeissa/ päiväkotiryhmissä ja kouluissa/koululuokissa vanhemmat kustantavat lapsille ksylitol-valmisteet joko oma-aloitteisesti tai opettajien ehdotuksesta, kun taas useissa päiväkodeissa ja kouluissa ennaltaehkäisevän hammashuollon merkitystä ei ole tiedostettu. Tutkimusten mukaan kansalaisten terveyserot ovat kasvaneet, ja tämä pätee myös hampaiden terveyteen. Myös lasten terveydellisen tasa-arvon edistämisen näkökulmasta olisi suotavaa, että lapset opetettaisiin käyttämään ksylitol-valmisteita jo päiväkodeissa ja kouluissa.

Ehdotammekin, että Helsingin kaupunki paneutuu erilaisin keinoin entistä määrätietoisemmin lasten ennaltaehkäisevään hammashoitoon. Tärkeää olisi paitsi ksylitol-valmisteiden käytön lisääminen, myös makeis- ja virvoitusautomaattien poistaminen peruskoulujen käytäviltä. Samoin Palmian maksullista välipalavalikoimaa tulisi tarkistaa niin, ettei se sisältäisi hampaille kaikkein vahingollisimpia makeita välipaloja."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"ESR-equal-rahoitteisen Lukineuvola-hankekokonaisuuden yksi piloteista on toiminut 2005-2007 Helsingissä, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n alaisuudessa. Lukineuvolahankkeen tavoitteena on kehittää neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluja niin oppimisvaikeuksisille kuin ammattilaisillekin sekä luoda lukiasiamiehen toimenkuva. Palvelujen hakijoita on ollut enemmän kuin on pystytty vastaanottamaan. Koulutusta on järjestetty mm. oppilaitosten, terveydenhuollon, työvoimatoiminnan sekä työpaikkojen henkilöille. Helsingissä palveluja käyttävät etenkin ammattikorkea- ja korkeakouluopiskelijat.

Lukineuvola on tarjonnut testausta, neuvontaa ja ohjausta. Henkilökohtaista ohjausta on tarjottu Helsingin projektissa tähän mennessä n. 400 henkilölle, koulutuksen piirissä on ollut n. 900. Lukivaikeuksista vain 15 % on aikaisemmin testattuja. Palveluihin ollaan oltu tyytyväisiä, haastatelluista 85 % ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä. Lukineuvola-hanke on nyt loppusuoralla ja asiakkaiden taholta on esitetty syvä huoli siitä, mistä palveluja jatkossa saa.

Tutkimusten mukaan suurella osalla väestöstä on eriasteisia oppimisen pulmia. Tunnistamaton ja hoitamaton oppimisvaikeus on usein syrjäytymiskierteen alkusyy. Se saattaa aiheuttaa myös ongelmia työelämässä, monen työssä uupumisen, mielenterveysongelmien sekä tukielinsairauksien taustalla on tunnistamaton oppimisvaikeus. Suomi pyrkii olemaan tietotekniikan kärkimaita, mutta lukivaikeuksisten tueksi käytettävien apuvälineiden osalta olemme kehitysmaa verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin.

Me kaupunginvaltuutetut edellytämme, että kaupunki turvaa lukineuvolatoiminnan jatkumisen ja parantaa palvelujen saatavuutta. Yksi vaihtoehto on vakiinnuttaa Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n lukineuvolapalvelut. Palveluja tarvitaan mm. opetustoimessa, terveydenhuollossa ja työelämässä."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Helsingin kaupunki työllistää peruskouluissa reilut 4 000 opettajaa. Vuoden aikana sijaisuuksia täytetään noin tuhat. Suuri osa sijaisuuksista on lyhyiden ja yllättävien sairaslomien paikkauksia. Helsingissä ei ole erillistä sijaisopettajapankkia, vaan kukin rehtori kerää omia listojaan luotetuiksi tunnetuista ja päteviksi kokemistaan sijaisista. Näille sitten soitetaan sijaisopettajatarpeen ilmetessä. Menettely ei varmaankaan johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Edellä esitettyyn viitaten me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki perustaa opettajien sijaispankin tai keskittää sijaisten hankinnan yhteen paikkaan, jossa heidät haastatellaan ja heidän taustansa tarkistetaan lyhyt- ja pitkäaikaisia sijaisuuksia varten."