KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSET

19 - 2007

LÄSNÄOLOLISTA Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.10.2007 saapuvilla olleet valtuutetut ja varavaltuutetut

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Sen jälkeen kun Sapilastie asvaltoitiin, on sadevesi tulvinut usein Sapilastien asukkaiden kellareihin ja pihoille. Vettä on mennyt myös kellareista sisään asuntoihin asti.

Asvaltointi on myös nostanut ajonopeuksia. Kadun varrella asuu useita lapsiperheitä. Kaahaaminen vaarantaa lasten liikenneturvallisuutta.

Esitän, että Sapilastien tulvat pistetään kuriin ensi tilassa. Lisäksi esitän Sapilastielle hidasteita."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Viime aikoina on paljon puhuttu Suomen energiantuotannon riittävyydestä ja siitä uhkakuvasta, että kovien pakkasjaksojen aikana voidaan joutua säännöstelemään sähkönjakelua. Tämä uhkakuva koskee myös Helsinkiä. Kaupungin on syytä jatkuvasti etsiä uusia, monipuolisia ja ympäristöystävällisempiä energian tuottamismuotoja, koska hiilivoimastakin on luovuttava pitkällä aikavälillä. Helsingin Energian voimalaitosten polttoaineena käytettävän hiilen korvaaminen suuremmassa mittakaavassa puulla ei välttämättä toimi pitkien kuljetusmatkojen takia. Hankintasäde voisi olla jopa 250 km.

Helsingin Energia voisi lisätä puu- ja biopolttoaineiden hyödyntämistä laajentamalla toimintaansa maakuntiin. Ympäri Suomea on eri kokoisia lämpölaitoksia aluelämmitykseen. Nämä laitokset toimivat tällä hetkellä pääsääntöisesti öljyllä, mutta niitä ollaan uusimassa puu- ja biopolttoaineella toimiviksi. Nämä laitokset tuottavat yleensä vain lämpöä. Helsingin Energialla on hyviä kokemuksia sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Tässä Helsingin Energialla on erinomainen mahdollisuus laajentaa toimintaansa ja tehdä ympäristöteko. Helsingin Energia voisi laajentaa toimintaansa ja mennä sinne, missä on puu- ja biopolttoainetta saatavilla ja tarvetta lämmölle. Yhteistuotannossa syntyvä sähkö voitaisiin siirtää tarvitsijoille.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin Energia hankkii omistukseensa maakunnista lämpölaitoksia. Hankitut lämpölaitokset muunnetaan lämmön ja sähköntuotantoon (yhteistuotanto) sopiviksi ja lämpöenergia myydään alueelle. Sähkö siirretään verkkoja pitkin tarvitseville asiakkaille vaikkapa Helsinkiin."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Osana keskustan arvokortteleiden vetovoimaisuuden lisäämiseen tähtäävää hanketta Helsingissä harkitaan myös Jugendsalin muuttamista ravintolatilaksi. Tämä olisi iso menetys kaupunkilaisille. 1800-luvun alussa valmistunut sali on yksi Suomen hienoimmista jugend-tyylisistä tiloista. Ravintolana tila olisi vain rajatun yleisön käytössä, ja vain rahaa vastaan.

Jugendsali on erinomainen näyttelytila ja mainio paikka erilaisille pienimuotoisille konserteille ja kulttuuritapahtumille. Näitä toimintoja on nyt ajateltu siirrettäväksi kaupungintalon aulatilaan. Tosiasiassa kaupungintalon aulaa olisi mahdotonta käyttää yhtä monimuotoisesti - eikä tilakaan ole yhtä upea.

Jugendsalin osalta elävöittäminen voisi tarkoittaa myös sitä, että sali olisi kuntalaisten sekä erilaisten järjestöjen ja kansalaisverkostojen käytössä myös iltaisin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jugendsalin aukioloaikoja pidennetään nykyisestä ja salin nykyistä kulttuurikäyttöä lisätään ja laajennetaan."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Monella itähelsinkiläisellä ostarilla ainoat mahdolliset kohtaamispaikat ovat baareja. Alueilla asuvat ihmiset viestittävät toistuvasti tarvetta kahviloille tai muille viihtyisille tiloille, joissa ihmiset voisivat tavata toisiaan ja viettää aikaa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että selvitetään miten kaupunki voisi omalta osaltaan edistää kahvila- ja konditoriapalveluiden sijoittumista lähiöiden ostoskeskuksiin."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan, joka suomennettuna sisältää seuraavaa:

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki asennuttaa kellon, joka on näkyvissä puhujakorokkeella olevalle valtuutetulle, jotta puhuja voi seurata jäljellä olevaa aikaa, minkä puitteissa hänen tulisi lopettaa puheenvuoronsa.

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Helsinki on merkittävä tilastollisen ja tutkimustiedon tuottaja. Turhaan ei kaupungin tilastotoimen julkaisusarjaa juhlittu keväällä, sen 100-vuotista ilmestymistä. Tilastot ja numerot asettuivat kansakuntien käyttöön 1800-luvulla; samaan aikaan kehittyi kaupunkien päätöksen teon ja hallinnoin dokumentointi. Kertomukset kaupunkien kunnallishallinnosta lähtivät liikkeelle juuri kuntakentän modernisoitumisen tarpeista 1800-luvun lopulla. Kertomukset ja tilastot saivat poliittisen tehtävän; numeroiden ja painettujen päätöskertomusten avulla kuvattiin - asetettiin paikoilleen - paikkakunnan kehitystä.

Kaupunkitilastot kehittyivät samaan aikaan kun kunnallishallintoa modernisoitiin; ei ole sattumaa, että väestöä, kaupunkitaloutta, kunnallista infrastruktuuria, terveys- ja opetusoloja, kauppaa, merenkulkua ja matkustamista kuvaavista tilastoista tuli kaupunkien hallinnon apuvälineitä. Tästä maaperästä nousi Helsingin kaupungin hieno julkaisu, Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. 1900-luvun alkuvuosista lähtien aina 1970-luvulle saakka se dokumentoi täsmällisesti kaupunki hallinnolliset toimenpiteet ja poliittiset päätökset. Se on ollut korvaamaton lähde tutkittaessa kaupungin 1900-luvun historiaa. Kunnallishallinnon ja -politiikan käytänteet ovat avautuneet kertomusten kautta, ja monitahoinen hallinnon ja päätöksenteon kuviomaailman selvittäminen on tutkijoille ja muille kiinnostuneille ollut kohtalaisen vaivatonta.

1970-luvulla Helsingin kaupunki siirtyi nykyiseen toisenlaiseen vuosikertomusten tuottamiseen. Pois jäi yksityiskohtainen dokumentaatio, tilalle saatiin keskushallinnon ja rooteleiden pinnallinen toiminnan vuosikertomuskuvailu. Tilanne on vaikuttanut tutkimukseen: kaupungin lähihistorian, alkaen vuodelta 1972 tutkiminen on huomattavasti hankaloitunut yhtenäisen kunnallishallinnon kertomuksen puuttuessa. Se tulee aikaa myöten näkymään kaupunkitutkimuksessa, jossa Helsingin edelleen tulisi olla kansallinen lippulaiva. Tietokoneaikaan kunnallishallinnon ja politiikan päätökset olisi vaivatonta koota yhtenäisen 'kertomus kaupungin kunnallishallinnosta' tiedoston alle kansalaisten ja tutkijoiden käyttöön.

Allekirjoittaneet esittävät, että kaupunki selvittää mahdollisuutta palauttaa vuosittainen, laaja-alainen ja päätöksenteon eri prosessit kattava 'kertomus kaupungin kunnallishallinnosta' julkaisu joko paperiversiona tai www-tiedostona."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Jos Tapanilan nuorisotalo lopetetaan, niin Tapanilasta loppuu 85 koululaisen laadukas liikuntakerhotoiminta. Samalla irtisanotaan kolme nuoriso-ohjaajaa ja viisi lasten liikuntaan erikoistunutta liikunnanohjaa. Koululaisten liikuntakerhotoiminnan lisäksi loppuu viiden liikunnanohjaajan toteuttama muu lasten harrasteliikunta.

Tapanilan nuorten ja lähes sadan liikuntakerholapsen perheiden hyvinvointi on turvattava. Tapanilan nuorille pitää olla Tapanilassa turvallinen ja päihteetön kokoontumistila. Malmille eivät tapanilalaiset nuoret lähde kokoontumaan. Siksi Tapanilan nuorisotalo ei voi toimia Malmilla kuten on esitetty. Nuorisotalon lopettamisen haitat kohdistuvat Tapanilan perheisiin erittäin voimakkaasti.

Nuorisoasiainkeskus on sopinut Tapanilan Erän kanssa nuorisotalon ylläpidosta. Tapanilan urheilutalosäätiön kanssa on vuokrasopimus vuoteen 2009 nuorisotalotilojen käytöstä. Tiloja hallinnoi Tapanilan Erä. Nuoriso-ohjaajat ovat Tapanilan Erän henkilökuntaa, osallistuvat kaikkeen yhteisön toimintaan.

Kävijöitä on nuorisotalolla runsaasti, ala-asteikäisistä yläasteikäisiin, vuoden 2007 tammi-syyskuussa oli yhteensä 8 096 käyntikertaa. Tilat on alun perin suunniteltu juuri nuorisotalon tiloiksi, ne remontoitiin kesällä 2007. Kävijämäärät ovat kasvussa. Sopimuksen mukaan voidaan samoissa tiloissa pitää myös iltapäivätoimintaa.

Nuorisotalon käytössä on myös bändi- ja kitaraharjoitustilat. Nuorisotalon henkilökunta järjestää vuosittain kesäkuussa kaksi viikon kesäleiriä Bengtsårin leirikeskuksessa Hangossa usealle kymmenelle tapanilalaisnuorelle.

Iltapäivähoidon olosuhteiden turvaaminen koskee vuosittain lähes sataa perhettä. Kaupungilla on velvollisuus tarjota lakisääteinen iltapäivähoito siitäkin huolimatta, että Tapanilan nuorisotalon toiminta 'säästösyistä' ajettaisiin alas. Todellisuudessa kokonaiskustannukset säilyvät eikä Tapanilan nuorisotalon lopetus tuo säästöjä.

Seuraukset Tapanilan nuorisotalon lopettamisesta:

_ Nuoret eivät lähde Malmille. Oma reviiri on Tapanilassa Hiidenkiven koulu vieressä.

_ Nuoriso-ohjaajat irtisanotaan. Ei leirejä, ei kitara- tai bändiopetusta, ei seikkailuretkiä.

_ Liikuntakerhotoiminta loppuu lähes 100 lapselta. Kaupunki joutuu tarjoamaan lain mukaan iltapäivähoitoa kaikille sitä hakeville. Koillisen lapsimäärä kasvaa.

_ Lasten liikunnanohjaajat irtisanotaan. Samalla loppuu heidän muukin ohjaustyönsä.

Näillä perusteilla esitän, että Tapanilan nuorisotalon toiminta säilytetään nykyisellään."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Helsingin kaupungissa on Meilahden sairaalan valmistumisen (1965) jälkeen suunniteltu muutamia kertoja rakennettavaksi toinen ns. suursairaala, aluksi Itä-Helsinkiin ja toisen kerran Koskelan sairaalan yhteyteen. Samaan aikaan pääkaupunkiseutu kehittyi ja sekä Vantaalle että Espooseen ehdittiin rakentaa sijainniltaan epäonnistuneisiin paikkoihin Peijaksen ja Jorvin sairaalat.

Parhaillaan uudisrakennushankkeena toteutetaan Meilahden alueella ns. kolmiosairaala ja yhteispäivystysyksikkö ja on harkittu myös traumasairaalan rakentamista tämän jälkeen korvaamaan Töölön sairaala. Erikseen on harkittu toisen päivystysyksikön perustamista joko ns. metrosairaalana tai Malmin sairaalan alueella uudisrakennuksena.

Kymmenen viimeisen vuoden aikana Helsingissä on luovuttu kolmen sairaalakiinteistön käytöstä entiseen tarkoitukseensa, Nikkilän ja Lapinlahden sairaaloista ja Tilkan sotilassairaalasta epäkäytännöllisinä ja kalliina vanhoina kiinteistöinä. Näistä kullekin on löydetty tai löytymässä järkevä uusintakäyttö joko korkealuokkaisina asuntoina tai kohtuutasoisina hoitoyksikköinä.

Pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin on jäänyt lukuisa määrä laajoja sairaala-alueita edelleen käyttöön, Espoossa Katriinan sairaala, Kauniaisen sotavammasairaala, Helsingissä mm. Hesperian ja Kivelän, Koskelan, Kätilöopiston. Auroran, Laakson, Kirurgin, Marian, Ortonin sairaala-alueet.

HUS:n hallitus teki syyskuussa 2007 tutustumismatkan Hollannin sairaaloihin. Maassa on tällä hetkellä 104 sairaalaa, mutta pyrkimys on vähentää niiden lukumäärä 'ihanne'tapauksessa 50:een. Sairaaloita yhdistetään toisiinsa, mutta ennen kaikkea maassa puretaan jopa 1960-luvulla toteutettuja sairaalarakennuksia vanhakantaisina ja epätaloudellisina ja rakennetaan moderneja uudissairaaloita. Toisaalta osa sairaalatoiminnoista oli hajasijoitettu niin, että vain sairaalan ydintoiminnot sijaitsevat perinteisessä sairaalassa.

Nyt kun HUS:n sisällä on luotu erillinen pääkaupunkiseudun kattava HYKS sairaanhoitoalue, olisi kaikki edellytykset luoda pääkaupunkiseudun kuntien, mutta erityisesti Helsingin (laajimmat vanhakantaiset


sairaalakiinteistöalueet) ja HUS:n yhteistyönä sairaalakiinteistöjen kehittämisprojekti 2020, jonka yhteydessä pohditaan, mistä kokonaisista sairaala-alueista luovuttaisiin muuntamalla ne korkealuokkaisiksi asunto- tai mieluummin palveluasuntoalueiksi ja minne rakennettaisiin yhteistyössä uudissairaalarakennuksia.

Edeltävän perusteella esitämme, että HUS ja Helsingin kaupunki perustaisivat yhteisen sairaala-alueiden kehittämisprojektiryhmän tehtävänään esittää joidenkin nykyisten sairaala-alueiden korversion uudiskäyttöön ja samalla tarpeellisten modernien sairaalarakennusten käynnistämisen."

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

"Helsingin niemeä kiertää kartanoiden kehä. Pienellä vaivalla löytyy vanhojen kartanoiden kiehtova historiallinen kerrostuma. Eräät ovat edelleen yksityiskäytössä, joskin suurin osa (18) on kaupungin omistuksessa. Kartanot liittyvät Uudenmaan rannikon varhaisempaan maankäytön historiaan. Kartanot edustavat ihmiset käden jälkeä, sivilisaatiota ja kulttuuria. Kartanot toivat mukanaan kylämuodostusta, yhteisöllisyyttä, teollista ja kaupallista toimintaa. Monet tunnetut helsinkiläiset suvut ja perheet liittyvät kartanoiden historiaan. Tiloja on siirtynyt vanhoilta aatelissuvuilta nuoremmille tulokkaille, porvareille, upseereille, kauppiaille ja virkamiehille.

Kartanoissa näkyy Helsingin kehityksen kronologia. Niissä on tehty politiikkaa ja otettu vastaan kuninkaiden ja keisareiden vierailuja. Helsingin esikaupungistuminen tapahtui 1900-luvulla kartanoiden maille. Näin toteutettiin urbaani rakennemuutos: vanhaa maaviljelysmaata ostettiin käyttöön kun kaupungistuminen eteni. Alkuperäinen käyttö menetti merkityksensä ja tilat ja talot tyhjenivät. Päärakennukset siirtyivät kaupungin omistukseen.

Samalla kun monet kartanotilat ovat antaneet nimensä kokonaisille uusille kaupunginosille, jäivät kartanot puistoineen kerrostaloasutuksen alle. Monet entiset kartanot siirtyivät Kunnallisvirkamiesliiton tai Helsingin eri virastojen käyttöön. Niistä on tehty juhla-, virkistys-, urheilutiloja, opistoja, päivä- ja hoitokoteja. Muutama kartanon päärakennus on yliopiston käytössä. Eräät kartanot ja niiden komeat puistot ovat avoinna yleisölle. Näin on mm. Herttoniemessä, Tuomarinkylässä ja Tullisaaren puistossa.

Moni kartano on arvoaan vastaamattomassa käytössä ja huonokuntoinen. Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki selvittää omistamiensa kartanoiden tilaa ja pohtii toimenpiteitä kartanoiden järkevään käyttöön, siten että mahdollisimman monet helsinkiläiset saisivat tietoa niiden historiasta ja pääsisivät nauttimaan rakennuksista ja niitä mahdollisesti ympäröivistä puistoalueista."