Kansainvälisen kulttuurikeskuksen väki iloitsee uusista parin tuhannen neliön tiloistaan niin kutsutussa Halosen-talossa Kaisaniemessä. Neliömäärän tuplaantumisen lisäksi parannuksia on paljon: 220-paikkainen juhlasali, 68-paikkainen kahvilaravintola, galleriatilat...

"On upeaa, että saimme vihdoin kaikki toiminnot useista eri osoitteista saman katon alle keskeiselle paikalle. Kulttuurinen rikkaus pääsee nyt kunnolla näkyviin. Tilat osoittavat, että kaupunki arvostaa monikulttuurisuutta. Meillä on ensimmäisen kerran tasokkaalla tekniikalla varustettu sali ja galleria. Ravintolan ruoka on kohtuuhintaista, mutta erinomaista. Kokki Hicham Daoussi on työskennellyt aiemmin Kämpissä ja Marskissa", kehuu Caisan johtaja Johanna Maula.

Johtajan kertoessa avarassa lehtilukusalissa talon toiminnasta, erottuu ympäriltä kuuluvasta puheensorinasta monia kieliä. Itsekin useita kieliä osaava Johanna Maula kertoo, että kävijöitä on kaikista maanosista ja ikäryhmistä. Maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia vierailee Caisassa yhtä paljon, yhteensä noin 50 000 vuodessa. Caisaan tullaan yhtä lailla hakemaan tietoa, katsomaan ohjelmaa, harrastamaan, opiskelemaan kuin tapaamaan tuttuja ja surffaamaan netissä.

"Haluamme pitää osallistumiskynnyksen matalana, joten mahdollisimman monet kurssit ja tapahtumat ovat maksuttomia ja osallistumismaksut kohtuullisia. Otamme ohjelmistoa suunnitellessamme huomioon eri kansallisuudet sekä niiden koon ja kokoontumismahdollisuudet. Kaikki ohjelma ei saa olla etnistä. Pidän esimerkiksi itse hyvin mielenkiintoisena sellaista ohjelmaa, joka syntyy suomalais- ja maahanmuuttajataiteilijoiden yhteistyönä", Maula toteaa.

Kassandra-yhdistyksen Sateenkaari-kuoro on esimerkki Caisan kulttuurit yhdistävästä toiminnasta. Yhdeksää kulttuuria edustavien naisten kuoro harjoittelee viikoittain Caisassa. Amira Khalifa on löytänyt kuoron avulla uusia ystäviä ja Caisan.

"Laulamme monenlaisia kappaleita, ja useat niistä ovat kuorolaisten ehdottamia. Kuorossa kehittyy paitsi ääni ja sävelkorva myös toisten kuuntelemisen taito. Olen ystävystynyt monien kuorolaisen kanssa. Muutamat heistä houkuttelivat minut afrikkalaisia tansseja ja lauluja esittävään Bantaba-ryhmään sekä intialaisen tanssin Nartana-ryhmään, jotka kokoontuvat täälläkin. Caisassa huomaa selvästi, kuinka vähemmistöt hakevat toisistaan tukea ja myös saavat sitä. Olen Caisan värikkäässä kävijäjoukossa kuin kotonani", Amira toteaa ja kiiruhtaa kuoroharjoituksiin.

Kotoisasti sisustetussa Olohuoneessa on jo harjoittelemassa hyväntuulinen naisjoukko. Kuoron johtaja Sanna Kurki-Suonio ohjaa ryhmää tarpeen mukaan suomea, englantia, elekieltä ja säveliä käyttäen.

"Tämä on enemmän kuin kuoro. Sosiaalinen ilonpito on keskeistä, samoin kulttuuristen rajojen ylittäminen niin, että löytyy perusihmisyys. Esiinnymme silloin tällöin, viimeksi Caisan avajaisissa", kertoo Sanna.

Sateenkaari-kuoroa ylläpitävä Kassandra ry kuuluu niihin lukuisiin yhdistyksiin, joiden kanssa Caisa tekee yhteistyötä.

"Caisan tehtävänä on tukea maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista. Oman kielen ja kulttuurin ylläpito uudessa kulttuurissa on identiteetin säilyttämisen kannalta erittäin tärkeää, minkä tiedän jo omasta kokemuksestanikin", kertoo 17 maassa työskennellyt Johanna Maula ja jatkaa:

"Kieltä opitaan täällä juttelemallakin, esimerkiksi kuukausittain kokoontuvassa naisten olohuoneessa, jossa tehdään vuorotellen tietyn kulttuurin ruokaa ja keskustellaan. Caisassa on myös kursseja, joilla ei istuta luokassa pänttäämässä asioita, vaan niitä opitaan esimerkiksi draama- tai taideterapiaryhmässä tekemisen kautta."

Caisa on yksi Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen toimipisteistä ja sen perustoiminta on täysin kaupungin rahoittamaa.

"Samalla lailla kuin Annantalo on erikoistunut lapsiin, me olemme erikoistuneet monikulttuurisuuteen. Meillä on muun muassa eri kulttuurien lapsille omakielisiä kerhoja. Kaupungin kulttuuritalot tekevät yhteistyötä. Järjestimme esimerkiksi syksyllä Caisan messut yhdessä Vuotalon ja Stoan kanssa. Uuden kävijätutkimuksen vahvistettua sen, että neljäsosa Caisan kävijöistä on muualta kuin Helsingistä, toivoisimme, että Caisan toimintaa rahoittaisivat Helsingin lisäksi muutkin tahot", Maula toteaa.

Caisassa on neljätoista vakituista työntekijää. Heistä neljä on aloittanut talossa aivan hiljattain.

"Valitsimme neljänsadan hakijan joukosta taloon neljä erittäin ammattitaitoista työntekijää. Aiemmin suurin osa työntekijöistä oli työllistettyjä ja pätkätyöläisiä. Nyt saadaan taloon ammattitaitoa ja jatkuvuutta."

Projektit tuovat taloon kolmisenkymmentä lyhytaikaisempaa työntekijää. Suurin osa hankkeista on yhteisrahoitteisia Helsingin kaupungin ja esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston ESR:n kanssa. Caisassa toimii myös kokonaan ESR:n rahoittama Avoin oppimiskeskus. Se parantaa maahanmuuttajien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia järjestämällä maksuttomia atk-aiheisia ja suomen kielen kursseja. Oppimiskeskus on myös kerännyt netissä olevaan tietopankkiin vastauksia maahanmuuttajien usein esittämiin kysymyksiin. Tietoa löytyy nettisivuilta kahdeksalla kielellä.

Caisalla on suuri merkitys kulttuurisena kohtaamispaikkana, koska läheskään kaikilla kansallisuuksilla ei ole Helsingissä omia kokoontumispaikkoja, kuten kulttuurikeskuksia.

"Esimerkiksi Lontoossa eri kulttuuriryhmillä on omat talonsa, kuten Africa House. Suomessa tällaista suuntausta ei vielä ole, ilmeisesti siksi, että maahanmuuttajia on ollut maassa verrattain lyhyen ajan ja vähän. Toisaalta Caisan kaltaisen kaikkien kulttuurien talon arvo on siinä, että se tutustuttaa paitsi valtaväestöä ja maahanmuuttajia myös eri maahanmuuttajaryhmiä toisiinsa. Toki samankaan kansallisuuden edustajat eivät välttämättä tunne toisiaan, käyhän esimerkiksi Caisassa yhtä lailla diplomaatteja kuin turvapaikanhakijoita. Perheillekin tämä on tärkeä kokoontumispaikka."

Caisan kävijöillä on mahdollisuus kertoa kokemuksistaan muille taiteenkin keinoin. Taidetta ripustetaan varsinaisen gallerian lisäksi käytävien seinille.

"Tehtäviimme kuuluu maahanmuuttajataiteilijoiden tukeminen, jotta he voisivat lyödä itsensä läpi. Tilojen kysyntä on kova. Galleria on jo varattu koko vuodeksi", johtaja Johanna Maula iloitsee.

15.-25.4. "Masks and Statues", Douglas Hiltons, Suomi/Nigeria. Keramiikkaa, veistoksia ja naamioita galleriassa.

24.4. klo 18-21 Bharatanatyan. Intialaisen tanssijan Kavitha Kamman klassinen tanssiesitys salissa. Liput 7/5 euroa.

25.4. klo 18-23 Thai Food Festival. Ruokia Thaimaasta, hedelmä- ja vihannesveistosasetelmia, ruokademonstraatioita ja perinteisiä esityksiä salissa. Liput 5 euroa.

26.4. klo 20-22 Ranskankielinen matka moniväristen rytmien, musiikin ja tunnelmien mukana. Yovan ja hänen karavaaninsa esittää akustista reggaeta, funkya ja bluesia salissa. Liput 7/5 euroa.

29.4.-16.5. "Fidel", Amanuel Abiy Abraham, Addis Abeba, Etiopia. Maalaustaidetta galleriassa.

9.5. klo 20-23 Russian Night. Svetlana Halttunen esittää: Toukokuun terveiset venäläisittäin. Konsertissa esiintyvät paikalliset muusikot ja vieraat salissa. Liput 9/7 euroa.

10.5. klo 19.30-21.30 Balilainen tanssi-ilta "Burga jumalattaren voima". Salissa esiintyy taiteilijaperhe Karlsson-Sutisna ja Siivet ry. Liput 9/7 euroa.

11.5. klo 14-21.30 Valkeat yöt. Venäjänkielinen nuorisofestivaali salissa. Liput 6/3 euroa.

12.5. klo19-20.30 Teeseremonian maksuton yleisöluento. Jouni Elomaa luennoi galleriassa aiheesta "Shinto ja taiteet".

17.5.-18.5. Caisa on mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Kaisaniemenpuistossa.