|
Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot 15.4.–17.5.2009
Talkoot on tarkoitettu ympäristönsä
viihtyisyydestä kiinnostuneille pääkaupunkiseudun
asukkaille, jotka haluavat osoittaa välittämisensä
myös teoin.
Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistävät voimansa
seitsemättä kertaa perinteisissä siivoustalkoissa.
Kevätsiivoustalkoot ovat asukasyhdistyksille, kouluille,
koirakerhoille, partiolaisille tai vaikkapa kaveriporukoille mainio
tapa ottaa kesä vastaan. Sopivia talkookohteita ovat kaikille
yhteiset alueet kuten metsiköt, ulkoilualueet, rannat, puronvarret
ja teiden pientareet – siis alueet, joiden siistiminen ei
kuulu minkään kiinteistön vastuulle.
Helsingissä talkoot jo 25. kerran
Helsingin siivoustalkoot järjestetään tänä
vuonna jo 25. kerran. Viime vuonna talkoisiin osallistui yli 24
000 henkilöä. Heistä suurin osa oli koululaisia.
Talkoissa
kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä
ainesta kuten lehtiä ja risuja. Rakennusvirasto toimittaa jokaiselle talkooporukalle jätesäkkejä
ja roskapihtejä sekä huolehtii jätteiden poiskuljetuksesta.
Talkoolava tuodaan paikalle vain isoille talkooporukoille.
Jos talkoolaiset haluavat haravoida, asiasta voi sopia alueen
talkoovastaavan kanssa. Työskennellessä tulee muistaa, että
roskien seasta voi löytyä vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia teräviä
esineitä, kuten lasinsirpaleita ja käytettyjä huumeneuloja.
Niitä varten on hyvä varata mukaan esim. pelti- tai
muovipurkkeja, ennen kuin ne laitetaan säkkeihin
Talkooporukoille postitetaan alueellista tiedottamista varten
Hyvä kasvaa kaupungissa -julisteita. Julistepohjan voi myös
myös kopioida oheista linkkiä klikkaamalla omalle koneelle ja
tulostaa.
Avaa julistepohja
(pdf 1 Mt) >>
Pressikuvia puutarhajäteläjistä ja luvattomista
kaatopaikoista Helsingin metsissä:
kuva
1 | kuva
2 | kuva
3 | kuva
4 (n. 3 Mt)
kuva
5 | kuva
6 | kuva
7 | kuva
8 (n. 400 kt)
Lähde mukaan!
Talkoisiin ilmoittautuminen
Helsingin talkoisiin voi ilmoittautua 23.3.–24.4.2009
ma–pe klo 8.15–16 ja pe klo 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, puh.
(09) 310 39 000.
Pöntön käyttö ja roskakävelyt
tavaksi
Talkoolaisia voi kannustaa liittymään Roska päivässä
-liikkeeseen. Siihen ei tarvita muuta, kuin että sitoutuu poimimaan
yhden maahan heitetyn roskan päivässä. Katso lisää osoitteesta http://koti.welho.com/jpeltora/roskaliike.html.
Kun ympäristön roskattomana pitäminen esimerkiksi viikoittaisten
tai kerran kuussa tapahtuvien roskakävelyiden merkeissä otetaan
tavaksi, säästyy yhteisiä varoja, viihtyisyys lisääntyy ja ympäristövastuullisuudesta
tulee kansalaistaito.
Mitä tehdä jos...
… alueelta löytyy luvaton kaatopaikka?
Jos asuinalueelta löytyy luvaton kaatopaikka, asukkaat voivat
ottaa yhteyttä rakennusviraston Siisti stadi -ryhmään. Ryhmä siivoaa
kaatopaikan, tekee siitä ympäristörikosilmoituksen ja järjestää
tarvittaessa valvonnan, jottei alueelle synny uutta luvatonta
kaatopaikkaa. Ilmoitukset rakennusviraston asiakaspalveluun,
puh. (09) 310 39000 tai sähköpostilla siistitadi(at)hel.fi
… pitäisi päästä eroon
sähkö- ja energiaromusta
tai huonekaluista?
Sähkö- ja energiaromun ja jopa sohvien vieminen yleisiin metsiin
on valitettavasti lisääntynyt. Jätteen vieminen luontoon on välinpitämätöntä
ja itsekästä. Kysymys on ympäristörikoksesta. Romun poisvienti
luonnosta maksetaan yhteisillä veroeuroilla eli romu ei häviä
"ilmaiseksi".
Useimmat liikkeet ottavat vanhan kodinkoneen vaihdossa, kun
ostat uuden. Kierrätyskeskus ottaa vastaan ehjiä ja toimivia laitteita.
Katso miten voit tilata noudon: www.kierratyskeskus.fi.
Jos jostain syystä suurta romua on päässyt kertymään nurkkiin,
tilaa YTV:n numerosta (09) 1561 611 Noutosorttipalvelu. Noutosorttia
voi myös käyttää kimpassa naapureiden kanssa. Lisätietoa:
www.ytv.fi/jatehuolto/vastaanotto/nouto_sortti.
Muista myös, että ongelmajätteen, sähkö- ja energiaromun sekä
metalliromun keräysautot kulkevat vuosittain huhti–toukokuussa
ja syys–lokakuussa. Keräysautojen aikataulut ja muuta
hyödyllistä jätetietoa löydät sivuilta
www.ytv.fi/jatehuolto.
… yksityistä puutarhajätettä läjitetään
yleisille alueille?
Yleiset alueet, puistot ja metsät, eivät ole yksityisten asukkaiden
puutarhajätteen läjitysalueita. Suuri määrä epämääräisesti läjitettyä
puutarhajätettä ei maadu viheralueilla kyllin nopeasti. Läjät
rumentavat alueita ja alentavat siten niiden virkistysarvoa. Metsässä
puutarhajäte rehevöittää kasvillisuuspohjaa.
Puutarhajäte on hyödyllisintä kompostoida omalla tontilla. Omakotiyhdistykset,
rivitaloyhtiöt ja taloyhtiöt, joiden läheisyydestä löytyy puutarhajätettä
yleisillä alueilla, voivat tilata yhtiönsä tai yhdistyksensä kustannuksella
siirtolavan esim. KTK:lta
numerosta (09) 7778 7411 tai
Keltaisilta
Sivuilta kohdasta Kuljetusliikkeet. Jätemaksu määräytyy
jätteen laadun mukaan.
Puutarhajätteen kompostointi kannattaa
aina
Puutarhajäte kompostoituu eloperäiseksi humukseksi 1–2
vuodessa. Humus on oivallista, täysin ilmaista maanparannusainetta,
joka lisää maan multavuutta ja on lannoitearvoltaan karjanlannan
luokkaa. Puutarhajäte ei tarvitse ympärilleen kallista rakennelmaa.
Jotta puutarhajätekasa saadaan tarpeeksi korkeaksi, on sillä hyvä
olla jonkinlaiset laidat.
Puutarhakompostori
Puutarhakompostorin voi tehdä helposti itse. Sijoita kompostori
varjoisalle, mutta lämpimälle paikalle. Kompostorin koko riippuu
kompostoitavan jätteen määrästä. 1 m x 1 m on hyvä koko ja pituutta
voi kasvattaa, jos jätettä tulee paljon. Tyhjennyksen helpottamiseksi
kompostorin yhden sivun tulee olla avattava. Kompostorista on
hyvä tehdä kaksiosainen. Toista osaa täytetään tuoreella jätteellä
samalla kun toinen osa kypsyy humukseksi. Puutarhakompostori voi
olla pihan keskeinen taideteos, jos sen punoo vaikkapa pajusta
tai tekee siitä muuten vain hauskan. Kypsän kompostin päälle voi
kylvää kasvamaan kurpitsoja ja köynnöskrassia.
"Kompostitäytekakku"
Kompostoitumisprosessi vaatii happea ja kosteutta. Kompostin pohjalle
laitetaan risuja, jotta se saisi happea alakautta. Kompostia rakennetaan
kerroksittain kuin täytekakkua lisäämällä karkeaa ja hienoa jätettä
omina kerroksinaan. Näin kompostista ei tule liian tiivistä. Ruohosilppu
ja kasvimaan naatit antavat hyvää typpilisää kompostille ja kiihdyttävät
palamista. Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, koska ne tekevät
kompostin liian emäksiseksi lahottajabakteereille.
Jos komposti pääsee kuivumaan, sitä kastellaan sade- tai jätevedellä.
Näin palaminen pääsee taas vauhtiin. Kompostiin voi jopa tyhjentää
silloin tällöin pissapotan, se nopeuttaa palamista. Kompostin
palaminen nopeutuu myös, jos sitä välillä sekoittaa talikolla.
Sekoittaminen ei ole välttämätöntä, jos komposti on koottu kerroksittain
ja käytössä on kaksi kompostikehikkoa. Kuivumisen estämiseksi
kompostissa on hyvä olla kansi. Kansi suojaa myös liikakosteudelta.
Kompostin käyttö
Komposti levitetään maahan yleensä kevätmuokkauksen yhteydessä
1–5 sentin paksuiseksi kerrokseksi. Komposti parantaa kasvien
vastustuskykyä. Kompostia voi levittää lannoitteeksi pitkin kesää.
Kompostoimalla jätehuoltokustannukset pienenevät eikä multaa tarvitse
ostaa kaupasta säkkitavarana, kun kaikki aine kiertää omalla pihalla.
Ekologista ja muhevan mukavaa touhua!
Luonto kiittää kompostoijaa!
Lue lisää kompostoinnista:
www.puutarha.net
> Viherrakentaminen > Kompostointi
|