|
|
||||||||
|
Ruotsin
vallan aika
|
Kaupunkia ympäröi tulliaita ja korttelit noudattivat luonnonmuotoja. Julkisia rakennuksia olivat kirkko, raatihuone, koulu ja hospitaali. Rakennukset olivat maalaamattomia ja niissä oli malka- tai olkikatto. Joissain taloissa saattoi jo olla lasi-ikkunoita. Pihapiireihin kuuluivat aitat, talli, navetta ja sauna. Monilla tonteilla oli oma kaivo. 1600-luvun alussa Helsingissä oli noin sata taloutta. Elinkeinoja olivat peltoviljely, karjatalous ja kalastus. Asuinrakennuksissa oli yleensä kaksi tupaa, arki- ja juhlapuoli. Asuintupaa hallitsi takkauuni. Seiniä kiersivät kiinteät penkit ja naisten puolella uunin ja päätyseinän välissä oli orsien varassa makuulavitsa. Muita kalusteita olivat pöytä, arkut ja tekstiilit. Tuolit, irtosängyt ja kaapit yleistyivät vasta myöhemmin. Elämää säätelivät luonnon kiertokulku, vuodentuloon ja kirkkopyhiin liittyvät juhlakaudet. Kullakin oli yhteisössä oma paikkansa ja tehtävänsä, johon hän oli syntynyt ja jonka katsottiin olevan Jumalan säätämä. Työ ja lepo limittyivät toisiinsa. Kesä oli vuoden kiireisintä aikaa, jolloin kauppa, kalastus ja maanviljelys vaativat paljon työtä. Talvella ihmiset oleilivat kodin piirissä. Ruoka oli yksinkertaista, puuroa, leipää, lihaa ja suolattua kalaa, juomaksi olutta.
|
|||||||
