|
|
||||||||||||
|
Ruotsin
vallan aika |
Helsinkiin muuttaneet ulkomaalaiset toivat oman kulttuurinsa, kielensä ja uskontonsa mukanaan. Erityisesti mahdollisuus oman uskonnon harjoittamiseen helpotti tulijoiden juurtumista uuteen ympäristöön. Helsinkiläiset olivat vanhastaan evankelisluterilaisia. Nyt Helsingistä tuli monien kirkko- ja uskontokuntien kaupunki. Luterilainen Nikolainkirkko vihittiin 1852 ja se palveli suomen- ja ruotsinkielistä kantaväestöä. Venäläiset kauppiaat perustivat Helsingin ortodoksisen seurakunnan 1827. Engel suunnitteli seurakunnalle Pyhän Kolminaisuuden kirkon. Uspenskin katedraali valmistui 1868 seurakunnan pääkirkoksi. Katolista uskoa tunnustavat puolalaiset upseerit rakennuttivat Kaivopuistoon Pyhän Henrikin kirkon. Saksalainen seurakunta perustettiin 1860. Viaporissa palveli juutalaisia ja islaminuskoisia sotilaita. Juutalaiset saivat luvan asettua tilapäisesti Helsinkiin 1858 ja harjoittaa narinkka-torikauppaa. Kaupunkiin rakennettiin synagoga 1906. Islamilaisia tataarikauppiaita muutti Helsinkiin 1800-luvun lopulla.
Lue: |
|||||||||||
