Liivinmaalla syntynyt Hoffers toimi ammattivalokuvaajana Helsingissä1862-1873. Hän kuvasi myyntiin katunäkymiä ja julkisia rakennuksia. Lisäksi hän otti Suomen ensimmäiset reportaasikuvat. Museon kokoelmissa on 70 negatiivia ja noin 150 originaalikuvaa.
Brander oli koulutukseltaan piirustuksen opettaja, mutta elätti itsensä valokuvauksella. Hän kuvasi 1907-1913 Helsingin kaupungin muinaismuistolautakunnan ja 1911 perustetun Helsingin kaupunginmuseon toimeksiannosta häviävää ja muuttuvaa Helsinkiä Rakennusten ja katunäkymien ohella hän kuvasi merkittäviä tapahtumia ja kaupungin juhlakoristelua. Kuviinsa hän tallensi aina myös palasia kaupunkilaiselämästä. Signe Branderin 907 negatiivia ja originaalivedosta ovat museon valokuvakokoelman perusta.
Ruotsissa syntynyt Sundström aloitti kuvaamisen Helsingissä 1890. Hän toimi laaja-alaisesti arkkitehtuuri- ja miljöökuvauksen, mainos- ja teollisuuskuvauksen sekä uutiskuvauksen alalla. Vuosina 1913-1915 hän kuvasi kaupunginmuseolle. Museon kokoelmiin on tallennettu noin 15 000 negatiivia.
Itseoppinut Kannisto perusti 1940-luvun alussa Itseni-nimisen valokuvausliikkeen. Hän tallensi filmille sota-ajan ja sitä seuranneen murroskauden tunnelmia. Museolla on arvokas noin 10 000 negatiivin kokoelma 1940- ja 1950-luvuilta.
Münchenissä koulutuksen saanut kuvaaja, joka tuli lehtikuvaajana Helsingin olympialaisiin 1952 ja muutti pysyvästi Suomeen 1950-luvun puolivälissä. Julkaissut useita Suomea ja eri kaupunkeja käsitteleviä kuvakirjoja. Museon kokoelmissa on noin 5 200 Helsinki-aiheista negatiivia 1950-80-luvuilta.
Vuodesta 1981 lähtien kaupunginmuseon vakituisena kuvaajana toiminut helsinkiläissyntyinen ammattikuvaaja. Alanco valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1981 ja täydensi opintonsa taiteen kandidaatiksi vuonna 1992. Sai Finnfoton tunnustuspalkinnon vuonna 1992 työstään museokuvauksen alalla. Kokoelmissa on jo noin 60 000 kuvaa.