Satamakaupunki Helsinki
Helsinki perustettiin 1550 kauppa- ja satamakaupungiksi.
Satama on ollut aina Helsingille tärkeä. Kaupunki jopa
siirrettiin parempaan satamapaikkaan 1640. Helsinki on
ollut koko historiansa ajan pääasiassa tuontisatama,
jolla on ollut ja on laaja vaikutusalue. Viaporin
linnoituksen rakentaminen vilkastutti 1750-luvulta
lähtien Helsingin kauppaa ja merenkulkua. 1800-luvun
alussa Helsinki oli Ruotsin valtakunnan neljänneksi
tärkein satamakaupunki.
Helsingin tultua 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan
pääkaupungiksi satamien kehittäminen ajankohtaistui
kaupungin uudelleenrakentamisen yhteydessä. Satamien
suunnittelussa kiinnitettiin huomiota myös
kaupunkikuvallisiin seikkoihin. Säännöllinen
höyrylaivaliikenne 1830-luvulta lähtien loi
edellytykset matkustajaliikenteen kasvulle. 1800-luvun
jälkipuolella teollistuvan Suomen tuonti ja
lisääntyvä vienti vaativat satamilta suurta
tehokkuutta. Satamia rakennettiin lisää, vanhoja
uudistettiin ja ne yhdistettiin rautatieverkkoon.
Helsinki oli 1870-luvulta lähtien maan tärkein
tuontisatama ja toiseksi tärkein vientisatama.
1900-luvulla on tehty useita laajoja satamasuunnitelmia. Tukholmalaisen H. G. Torulfin
satamamietinnössä 1920 ehdotettiin suurta vapaasatamaa
Ruoholahden ja Hietalahden ympäristöön tai
Taivallahden alueelle. 1970-luvulla alkoi Vuosaaren
suursataman suunnittelu, joka on edelleen ajankohtainen.
Tarkoituksena on siirtää tavarasatamat Länsisatamasta
ja Sörnäisistä vuoteen 2004 mennessä Vuosaareen.
Helsingin sataman kautta kulkee Suomen
ulkomaankauppaliikenteestä merkittävä osa. Helsingin
satama on myös maan suurin kappaletavaran tuontisatama
ja johtava matkustajasatama.
Helsingin satamat
Vantaan Helsinki 1550-1640
Helsinki
perustettiin 1550 Vantaanjoen suulle, koska Ruotsi halusi
kilpailla Tallinnan kanssa tuottoisasta idän ja lännen
välisestä kaupasta. Kaupungin perustamisella haluttiin
estää myös seudun talonpoikien Suomenlahden
eteläpuolelle suuntautuneet kauppapurjehdukset.
Helsingistä ei tullut odotuksia vastaavaa
hollantilaisten ja pohjoissaksalaisten kauppiaiden
käyttämää satamaa, mutta sen sijaan Helsingistä tuli
tärkeä sotasatama. Tallinnan joutuminen Ruotsille 1561
poisti kauppakilpailun ja kruunun mielenkiinto Helsinkiä
kohtaan vähentyi. Lisäksi satamapaikka Vantaanjoen
suulla oli huono. Helsingin kehittymisen edellytyksenä
nähtiin kaupungin siirtäminen parempaan satamapaikkaan.
Helsingin satamat
Kaupunginsatama - Pohjoissatama
Uusi Helsinki
perustettiin 1640 Vironniemelle. Satama sijoitettiin
kaupungin itärannalle. Kaupunginsatamassa - nykyisessä
Pohjoissatamassa - oli pitkä pistolaituri, Laivasilta,
varastoaittoja ja meritulli. Laivasilta oli
kauppalaivojen lastaus- ja purkupaikka ja
sotilaskuljetusten kiinnekohta. Syvyys laiturin luona oli
riittämätön isommille purjelaivoille, jotka oli pakko
ankkuroida, lastata ja purkaa ulompana. Lastit
siirrettiin maihin proomuilla. Etelässä
kaupunginlahdella oli rannikkolaivojen ja
sotilasliikenteen lastauslaiturit.
Helsingissä oli 1800-luvun alussa Ruotsi-Suomen
neljänneksi suurin kauppalaivasto ja satama oli
valtakunnan tärkeimpiä. Helsinkiläisten kauppiaiden
laivat purjehtivat Välimerellä ja vuonna 1789 satamassa
vieraili amerikkalainen purjelaiva. Satama oli
kaupungille merkittävä tulonlähde erilaisten
satamamaksujen muodossa. Meritullille valmistui 1763
kivinen tulli-, pakka- ja vaakahuone. Satama-alue
tuhoutui pahoin kaupunginpalossa marraskuussa 1808.
Helsinkiä pääkaupungiksi rakennettaessa 1800-luvun
alussa vanha Kaupunginsatama eli Pohjoissatama jäi
saaristoliikenteen käyttöön. Pohjoissataman
Katajanokan puoleinen ranta oli Venäjän Itämeren
laivaston satamana vuoteen 1917 ja sittemmin se on ollut
jäänmurtajien tukikohtana.
Helsingin satamat
Eteläsatama
Pääkaupungin
uusi satama sijoitettiin kaupungin eteläpuolelle
Kaupunginlahdelle. Eteläsataman rakennustyöt alkoivat
1813 lahden ruoppaamisella ja etenivät länsirannan
laitureilla ja makasiineillan ja lahden pohjukan
satama-altailla. Purjelaivoja lastattiin uudessa
satamassa jo 1820-luvulla, ja 1838 alkanut
säännöllinen höyrylaivaliikenne keskittyi sinne.
Eteläsatmaan rakennettiin Matkustajapaviljonki 1885.
Eteläsatama sai lopullisen hahmonsa 1890-luvun alussa,
kun laiturialuetta laajennettiin itään Katajanokalle.
Satamaradan valmistuminen Makasiininrantaan 1894 ja
Katajanokalle 1895 lisäsi sataman kilpailukykyä.
Tehokkuutta lisättiin hankkimalla Makasiinilaiturille
kiinteä nosturi 1894. Katajanokalle valmistui 1901
tulli- ja pakkahuone. Varastotoiminnasta vastasi
liikemiesten yhdessä Helsingin kaupungin kanssa 1896
perustama Helsingin Makasiiniosakeyhtiö, joka siirtyi
1944 kaupungin satamalautakunnalle. Makasiiniosakeyhtiö
rakennutti varastoja ja talletusmakasiinin jo
1890-luvulla ja 1912-29 suuren talletusmakasiinin.
Uudet alustyypit
-konttialukset ja lastilautat- muuttivat 1960-luvun
alussa satamatoimintaa. Katajanokka ei pystynyt
vastaamaan konttiliikenteen tilatarpeeseen. Eteläsatama
jäi 1970-luvulla matkustajaliikenteen käyttöön.
Eteläsatama on nykyisin Suomen suurin matkustajasatama.
Helsingin satamat
Sörnäisten satama. Öljysatamat
Rautatien tulo Suomeen 1862 mahdollisti suuret
tavarakuljetukset sisämaasta. Kasvavaa vientiä varten
Helsinkiin rakennettiin Sörnäisten niemelle ulkosatama,
joka yhdistettiin rautatieverkkoon 1863. Satamassa
voitiin ensimmäisenä Suomessa purkaa laivan lasti
suoraan junavaunuihin tai päinvastoin. Pietarin radan
avaaminen 1870 laajensi edelleen sataman vaikutusaluetta.
Sörnäisten satama oli erityisesti puutavaran
vientisatama.
Sörnäisten satama toimi myös öljysatamana vuodesta
1889. Paloturvallisuussyistä öljysatama siirrettiin
1938 Herttoniemeen, josta se 1950-luvulla muutti
Laajasaloon. Herttoniemen sataman toiminta lakkasi
keväällä 1992, jolloin satama-aluetta ruvettiin
purkamaan ja rakentamaan asuntoalueeksi.
Sörnäisten
satamaa laajennettiin voimakkaasti 1960-luvulla ja
kehitettiin lautta- ja konttisatamaksi. Konttiliikenne
oli alkanut Helsingissä 1963. Myös ensimmäiset
matkustaja-autolautat liikennöivät Sörnäisten
satamasta. 1970-luvulla jatkettiin sataman
rakennustöitä lähinnä Sompasaaressa. Nykyisin
Sörnäisten satama on Helsingin roro-satama ja Suomen
hedelmä- ja vihannestuonnin keskus.
Helsingin satamat

Länsisatama
Hietalahteen, Helsingin niemen länsirannalle,
rakennettiin 1830-luvulla satama-allas
paikallisliikennettä varten. Kun 1800-luvun lopulla
kasvava tavaraliikenne tarvitsi lisää tehokkaita
satamia, rakennettiin Hietalahden satamaan 1893 laituri,
jonka päässä oli riittävän syvää suurten laivojen
lastaamiseen ja purkamiseen. Helsingin niemeä
kiertävän satamaradan valmistuminen 1895 mahdollisti
Hietalahden satama-alueen laajentamisen ja kehittämisen
valtameriliikennettä varten.
Suursataman rakentaminen Hietalahteen aloitettiin
1910-luvulla yhdistämällä Hieta- ja Jätkäsaari
satama-alueeksi ja rakentamalla suojaisa, syvä
satama-allas ja runsaasti laitureita. 1920-30 -luvulla
Helsingin Makasiiniosakeyhtiö, joka oli saanut 1919
uuden Länsisataman käyttöoikeuden 25 vuodeksi,
rakennutti sinne talletusmakasiinin ja varastoja ja
hankki sinne nostureita. Saukon saarelle valmistui 1925
hiilisatama, joka toimi vuoteen 1977.
Tavaraliikenteen siirtyessä kontteihin alettiin
Länsisataman muuttaa konttisatamaksi. Konttiterminaali
valmistui 1977. Keväällä 1995 siirrettiin Tallinnan
matkustajaliikenne Eteläsatamasta Länsisatamaan.
Nykyään Länsisatama on suurin Helsingin satamista.
Helsingin satamat
|