Vantaan Helsinki 1550-1640

Helsinki perustettiin 1550 Vantaanjoen suulle, koska Ruotsi halusi kilpailla Tallinnan kanssa tuottoisasta idän ja lännen välisestä kaupasta. Kaupungin perustamisella haluttiin estää myös seudun talonpoikien Suomenlahden eteläpuolelle suuntautuneet kauppapurjehdukset.

Helsingistä ei tullut odotuksia vastaavaa hollantilaisten ja pohjoissaksalaisten kauppiaiden käyttämää satamaa, mutta sen sijaan Helsingistä tuli tärkeä sotasatama. Tallinnan joutuminen Ruotsille 1561 poisti kauppakilpailun ja kruunun mielenkiinto Helsinkiä kohtaan vähentyi. Lisäksi satamapaikka Vantaanjoen suulla oli huono. Helsingin kehittymisen edellytyksenä nähtiin kaupungin siirtäminen parempaan satamapaikkaan.

Helsingin satamat

Kaupunginsatama - Pohjoissatama

Uusi Helsinki perustettiin 1640 Vironniemelle. Satama sijoitettiin kaupungin itärannalle. Kaupunginsatamassa - nykyisessä Pohjoissatamassa - oli pitkä pistolaituri, Laivasilta, varastoaittoja ja meritulli. Laivasilta oli kauppalaivojen lastaus- ja purkupaikka ja sotilaskuljetusten kiinnekohta. Syvyys laiturin luona oli riittämätön isommille purjelaivoille, jotka oli pakko ankkuroida, lastata ja purkaa ulompana. Lastit siirrettiin maihin proomuilla. Etelässä kaupunginlahdella oli rannikkolaivojen ja sotilasliikenteen lastauslaiturit.

Helsingissä oli 1800-luvun alussa Ruotsi-Suomen neljänneksi suurin kauppalaivasto ja satama oli valtakunnan tärkeimpiä. Helsinkiläisten kauppiaiden laivat purjehtivat Välimerellä ja vuonna 1789 satamassa vieraili amerikkalainen purjelaiva. Satama oli kaupungille merkittävä tulonlähde erilaisten satamamaksujen muodossa. Meritullille valmistui 1763 kivinen tulli-, pakka- ja vaakahuone. Satama-alue tuhoutui pahoin kaupunginpalossa marraskuussa 1808.

Helsinkiä pääkaupungiksi rakennettaessa 1800-luvun alussa vanha Kaupunginsatama eli Pohjoissatama jäi saaristoliikenteen käyttöön. Pohjoissataman Katajanokan puoleinen ranta oli Venäjän Itämeren laivaston satamana vuoteen 1917 ja sittemmin se on ollut jäänmurtajien tukikohtana.

Helsingin satamat

Eteläsatama

Pääkaupungin uusi satama sijoitettiin kaupungin eteläpuolelle Kaupunginlahdelle. Eteläsataman rakennustyöt alkoivat 1813 lahden ruoppaamisella ja etenivät länsirannan laitureilla ja makasiineillan ja lahden pohjukan satama-altailla. Purjelaivoja lastattiin uudessa satamassa jo 1820-luvulla, ja 1838 alkanut säännöllinen höyrylaivaliikenne keskittyi sinne. Eteläsatmaan rakennettiin Matkustajapaviljonki 1885.

Eteläsatama sai lopullisen hahmonsa 1890-luvun alussa, kun laiturialuetta laajennettiin itään Katajanokalle. Satamaradan valmistuminen Makasiininrantaan 1894 ja Katajanokalle 1895 lisäsi sataman kilpailukykyä. Tehokkuutta lisättiin hankkimalla Makasiinilaiturille kiinteä nosturi 1894. Katajanokalle valmistui 1901 tulli- ja pakkahuone. Varastotoiminnasta vastasi liikemiesten yhdessä Helsingin kaupungin kanssa 1896 perustama Helsingin Makasiiniosakeyhtiö, joka siirtyi 1944 kaupungin satamalautakunnalle. Makasiiniosakeyhtiö rakennutti varastoja ja talletusmakasiinin jo 1890-luvulla ja 1912-29 suuren talletusmakasiinin.

Uudet alustyypit -konttialukset ja lastilautat- muuttivat 1960-luvun alussa satamatoimintaa. Katajanokka ei pystynyt vastaamaan konttiliikenteen tilatarpeeseen. Eteläsatama jäi 1970-luvulla matkustajaliikenteen käyttöön. Eteläsatama on nykyisin Suomen suurin matkustajasatama.


Helsingin satamat

 
Sörnäisten satama. Öljysatamat

Rautatien tulo Suomeen 1862 mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta. Kasvavaa vientiä varten Helsinkiin rakennettiin Sörnäisten niemelle ulkosatama, joka yhdistettiin rautatieverkkoon 1863. Satamassa voitiin ensimmäisenä Suomessa purkaa laivan lasti suoraan junavaunuihin tai päinvastoin. Pietarin radan avaaminen 1870 laajensi edelleen sataman vaikutusaluetta. Sörnäisten satama oli erityisesti puutavaran vientisatama.

Sörnäisten satama toimi myös öljysatamana vuodesta 1889. Paloturvallisuussyistä öljysatama siirrettiin 1938 Herttoniemeen, josta se 1950-luvulla muutti Laajasaloon. Herttoniemen sataman toiminta lakkasi keväällä 1992, jolloin satama-aluetta ruvettiin purkamaan ja rakentamaan asuntoalueeksi.

Sörnäisten satamaa laajennettiin voimakkaasti 1960-luvulla ja kehitettiin lautta- ja konttisatamaksi. Konttiliikenne oli alkanut Helsingissä 1963. Myös ensimmäiset matkustaja-autolautat liikennöivät Sörnäisten satamasta. 1970-luvulla jatkettiin sataman rakennustöitä lähinnä Sompasaaressa. Nykyisin Sörnäisten satama on Helsingin roro-satama ja Suomen hedelmä- ja vihannestuonnin keskus.

Helsingin satamat

 


Länsisatama

Hietalahteen, Helsingin niemen länsirannalle, rakennettiin 1830-luvulla satama-allas paikallisliikennettä varten. Kun 1800-luvun lopulla kasvava tavaraliikenne tarvitsi lisää tehokkaita satamia, rakennettiin Hietalahden satamaan 1893 laituri, jonka päässä oli riittävän syvää suurten laivojen lastaamiseen ja purkamiseen. Helsingin niemeä kiertävän satamaradan valmistuminen 1895 mahdollisti Hietalahden satama-alueen laajentamisen ja kehittämisen valtameriliikennettä varten.

Suursataman rakentaminen Hietalahteen aloitettiin 1910-luvulla yhdistämällä Hieta- ja Jätkäsaari satama-alueeksi ja rakentamalla suojaisa, syvä satama-allas ja runsaasti laitureita. 1920-30 -luvulla Helsingin Makasiiniosakeyhtiö, joka oli saanut 1919 uuden Länsisataman käyttöoikeuden 25 vuodeksi, rakennutti sinne talletusmakasiinin ja varastoja ja hankki sinne nostureita. Saukon saarelle valmistui 1925 hiilisatama, joka toimi vuoteen 1977.

Tavaraliikenteen siirtyessä kontteihin alettiin Länsisataman muuttaa konttisatamaksi. Konttiterminaali valmistui 1977. Keväällä 1995 siirrettiin Tallinnan matkustajaliikenne Eteläsatamasta Länsisatamaan. Nykyään Länsisatama on suurin Helsingin satamista.

Helsingin satamat