itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta, on Suomen tärkein valtiollinen juhla. Suomen suuriruhtinaskunnalla oli ollut autonomia Venäjän keisarikunnassa yli sata vuotta, mutta venäläistämisen takia itsenäisyysajatukset olivat vähitellen itäneet maassa. Valtiopäivien itselleen ottamalla vallalla nimitettiin Pehr Evind Svinhufvudin hallitus, jota historiassa kutsutaan itsenäisyyssenaatiksi. Sen tärkein tehtävä oli taata Suomen itsenäisyys. Itsenäisyyssenaatti antoi maan valtiopäiville ehdotuksen maan hallitusmuodoksi 4. joulukuuta 1917. Samana päivänä julkaistiin senaatin julistus Suomen kansalle. Joulukuun 6. päivänä valtiopäivät sai käsiteltäväkseen sekä porvarien että sosiaalidemokraattien ehdotukset itsenäisyydeksi. Äänestyksessä valtiopäivät hyväksyivät porvarillisten ryhmien ehdotuksen äänin 100 - 88 ja julisti Suomen itsenäiseksi tasavallaksi.

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen vietto aloitetaan lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä. Itsenäisyysjumalanpalvelukset kuuluvat jokaisen kirkon vuosittaisiin tapahtumiin ja niitä seuraavat seppeleidenlaskut sankarihaudoille. Helsingin tuomiokirkossa pidetään juhlajumalanpalvelus, jossa Tasavallan presidentti on perinteisesti läsnä. Puolustusvoimat järjestävät paraatin jollakin varuskuntapaikkakunnalla. Illalla sytytetään kynttilät, tavallisesti kaksi, ikkunoille.

Suurin juhla pidetään kuitenkin illalla presidentin linnassa. Suorana televisioitavaan suureen gaalajuhlaan on kutsuttu lähes 2000 vierasta. Tilaisuudella lienee eniten katsojia koko vuonna. Vieraat ovat poliitikkoja, diplomaatteja jne., mutta myös henkilöitä, joita presidentti on tavannut vuoden mittaan. Viime vuosina on vietetty köyhien itsenäisyysjuhlaa Helsingin Hakaniemien torilla, jossa jaetaan vähävaraisille ruokaa ja vaatteita. (IS)