Kyseessä oli katkera veljessota, jolla ei ollut yhteisiä sankareita ja joka jakoi kansan kahtia vuosikymmeniksi. Talvisota yhdisti taas kansan. Talvisotaan asti toukokuun 16. päivää oli vietetty vapaussodan päättymisjuhlana, koska ratsuväen kenraali Carl Gustaf Mannerheim oli ratsastanut Helsinkiin 16. toukokuuta 1918. Yli 20 vuotta tuona päivänä pidettiin Helsingissä paraati ja päivä oli yleinen liputuspäivä. Tästä juhlasta luovuttiin keväällä 1940 ja päätettiin, että "toukokuun kolmatta sunnuntaita on vietettävä niiden muistopäivänä, jotka olivat saaneet sankarikuoleman talvisodassa sekä myös kaikkien niiden muistopäivänä, jotka murrosaikana 1918 olivat kummallakin puolella uhranneet henkensä vakaumuksensa puolesta". Muistopäivästä tuli perinne ensin sankarivainajien muistopäivänä ja vuodesta 1946 lähtien kaatuneiden päivänä. Tuona päivänä järjestettiin suruliputus klo 10-14, minkä jälkeen lippu nostettiin uudelleen salon huippuun. Nyttemmin on luovuttu suruliputuksesta, ja lippu liehuu ylhäällä koko päivän.

Irma Savolainen