Vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Askaisten Louhisaaressa 4.6.1867 vapaaherra Carl Robert Mannerheimin ja hänen vaimonsa Charlotta Hélène von Julinin poikana ja kuoli Lausannessa Sveitsissä 27.1.1951. Palveltuaan kymmeniä vuosia Venäjän armeijassa hänestä tuli Valkoisen kaartin johtaja Suomen vapaussodassa. Sodan jälkeen Mannerheimista tuli valtionhoitaja, joka kuitenkin vetäytyi sivuun hävittyään presidentinvaalin ja omistautui muun muassa humanitaariseen toimintaan. Hänet nimitettiin Suomen marsalkaksi vuonna 1933. Toisen maailmansodan aikana hän johti Suomen armeijaa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 1944. Heikon terveytensä vuoksi hän vetäytyi tehtävästä jo 1946 ja muutti Sveitsiin. Hänen syntymäkotinsa Louhisaaren linna on nykyään museona.

Vuonna 2005 toinenkin juhlatapahtuma sattuu kesäkuun 4. päiväksi. Uudet ylioppilaat saavat valkolakkinsa. Vielä 1900-luvun alussa kaikkien ylioppilaiden oli suoritettava tutkintonsa Helsingin yliopistossa, jossa professorit tenttivät heitä suullisesti. Kun kaikki oli selvää, uudet ylioppilaat ryntäsivät alas yliopiston portaita ensin hankkimaan lakkinsa ja sitten sukulaisten ja ystävien luo. Nämä kiinnittivät lasiputkiin pistetyt ruusunsa juhlivan takkiin. 1800-luvun alusta lähtien ylioppilaiden oli käytettävä univormua siihen kuuluvine tummansinisine lakkeineen. Valkoinen lakki oli alun perin kesälakki, joka syntyi 1860-luvulla. Alun perin kaikki ylioppilaat olivat poikia, ja ylioppilastutkinto saatettiin suorittaa melko nuorena, välistä 13-15-vuotiaana. Ensimmäinen naisylioppilas oli Maria Tshetshulin vuonna 1871.

Irma Savolainen