ucian päivän vietto, 13. joulukuuta, on Suomessa melko nuori tapa, joka vasta muutama vuosikymmen sitten on alkanut levitä suomenkielisten keskuuteen. Nykyään jo monet suomenkieliset kaupungit valitsevat oman Luciansa. Ensimmäiset "kansalliset" kauneuskilpailut Lucian valitsemiseksi ja Lucia-kulkueen järjesti Ruotsissa Stockholms Dagblad 1928. Suomessa vastaava tapahtuma järjestettiin ensi kerran 1930. Vuoden pimeimpään aikaan, juliaanisen kalenterin mukaan vuoden pimeimpään yöhön, sattuva joulua edeltävä valon juhla on tietystikin askarruttanut tutkijoita. Ruotsi-Suomessa oli aikoinaan tähtipoikakulkueita, lussigossarna, mutta Lucian esikuvana lienee kuitenkin ollut saksankielisten seutujen Christkindl - Krustuslapsi, joka lienee tullut esimerkiksi Ruotsiin protestanttisena aikana saksalaisten käsityöläisten mukana. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää. Pyhä Luciahan oli sisilialainen neito, joka kärsi marttyyrikuoleman vuoden 300 tienoilla. Luciaa palvottiin pyhimyksenä Siracusassa vuoden 400 tienoilla ja siellä mainitaan P. Lucian luostari vuonna 597. Lucia mainitaan 1200-luvun "Legenda aureassa", joka käännettiin useille kielille.

Lucia oli legendan mukaan ylhäissyntyinen neito, jonka äiti oli vakavasti sairas. Tämä parani kuitenkin käytyään P. Agathan haudalla Cataniassa. Tästä kiitokseksi Lucia lupasi pysyä neitsyenä koko ikänsä. Hänen sulhasensa kuitenkin suuttui tästä ja ilmiantoi Lucian kristittynä viranomaisille. Lucia joutui oikeuden eteen ja tuomari määräsi kuulustelun jälkeen Lucian vietäväksi bordelliin. Tämä epäonnistui, vaikka tehtävässä oli 1000 miestä, vetohärkiä ja noitia. Tämän jälkeen Lucian päälle kaadettiin pikeä ja öljyä ja hänet sytytettiin tuleen, mutta Lucia säilyi vahingoittumattomana. Lopulta hänet surmattiin miekalla. Tarina, joka puuttuu "Legenda aureasta" kertoo, että pakanallinen kosija oli ihastunut Luciaan tämän kauniiden silmien takia. Lucia repi silmät päästään ja lähetti ne vadilla kosijalle. Neitsyt Maria antoi Lucialle uudet silmät. Tämän tarinan takia Lucia kuvataan usein kantaen vatia, jolla on silmäpari. Mainittakoon, että saraseenit ryöstivät aikoinaan Siracusan tuomiokirkosta Pyhän Lucian luut. Kun luut sitten palautettiin 1920-luvulla, ne lähetettiin siracusalaisten harmiksi Venetsiaan, ja Siracusassa on pelkkä valokuva tuomiokirkon Lucia-alttarilla.

Vaikka eri puolilta Eurooppaa on olemassa erilaisia Lucia-hahmoja ja Lucia-uskomuksia, Lucia ei keskiajalla ollut mikään erityisen palvottu pyhimys, ja ensimmäinen pohjoismainen tieto Lucian päivän vietosta on Ruotsista, Länsi-Göötanmaalta vuodelta 1746. Tällöin Lucialla ei vielä ollut kynttiläkruunua, vaan hänellä oli siivet hartioillaan. Kaikki tiedot kansanomaisesta Lucia-kulkueesta ovat Ruotsista Vänern-järven ympäristöstä. Lucian päivään liittyi Pohjoismaissa aikoinaan monia työkieltoja. Erityisesti ne koskivat leipomista, oluenpanoa sekä monin paikoin kehruuta ja kutomista. Yleisenä tapana oli, että suurimmat työt oli jo tehty Lucian päivään mennessä.

1700-luvulla Lucian päivä levisi Länsi-Ruotsin kartanoihin ja yliopistopiireihin ja siihen liittyivät juhlakulkueet ja hurjat kepposet. Pohjoismaissa kulkeneet Lussiukot, naamioidut ukot, joilla esimerkiksi lapsia peloteltiin, lienevät myöhäiskeskiajalla tai uuden ajan alussa syntyneitä tai sekaantuneita hahmoja. "Lussi" saattoi viedä jopa piipun kautta, jos teki kiellettyjä töitä, leipoi tms. Pitkä ja pimeä Lussinyö oli monille kauhistus. Ei ihme, että Erik XIV:llä katsottiin olevat huonot enteet elämälleen, koska hän syntyi lussinyönä.

Tämän päivän Lucia valitaan Hufvudstadsbladetin lukijaäänestyksellä. Joulukuun 13. päivänä kaunis Lucia neitoineen kulkee alas Helsingin tuomiokirkon portaita ja edelleen Finlandia-talolle seuranaan lukemattomia satuhahmoja ja mainoskylttejä. Monikaan ei tiedä, että tässä yhteydessä esitetty tärkeä laulu "Sankta Lucia" on alun perin napolilainen venelaulu, joka kertoo Napolin satamasta nimeltä - Santa Lucia! (Irma Savolainen)