| Helsingin kaupunginmuseo |  |
|||||||||
 |
||||||||||
|
||||||||||
|
|
M arian ilmestyspäivä eli kuten
meillä sanotaan Marian päivä, yksi Pohjoismaiden vanhimmista ja tärkeimmistä
kirkkopyhistä, on vaipumassa unholaan. Marian ilmestyspäivä on ainoa
Maria-juhla, joka on säilytetty luterilaisessa kirkossa. Alun perin näitä
Jeesuksen äidin kunniaksi järjestettyjä kirkkojuhlia oli kuusi: 1. Marian
kynttilämessua eli Marian puhdistusmessua (2.2.) vietettiin Itämailla jo
400-luvulla, mutta silloin 14. helmikuuta. Keisari Justinianus määräsi sitä
vietettäväksi koko hänen valtakunnassaan vuonna 542 ja se siirtyi Rooman
kirkkoon 600-luvulla. 2. Marian ilmestyspäivän (25.3.), jolloin Jumalan enkeli
ilmestyi Marialle ja ilmoitti Jeesuksen syntymän, lienee kirkkoisä Augustinus
maininnut jo 300-luvulla, vaikka sitä ei aivan varmasti mainita ennen
600-lukua. 3. Marian vierailupäivä, jolloin Maria kävi sukulaisensa Elisabetin
luona (2.7.). Tämä juhla otettiin käyttöön vain läntisessä kirkossa vasta
vuonna 1247 Le Mansin konsiilin jälkeen. 4. Marian taivaaseen astumispäivä
(15.8.), joka on todennäköisesti vanhin juhla jota on vietetty Itämailla jo
vuonna 431 pidetyn Efeson konsiilin jälkeen. Nykyään päivä on Maria-juhlista
huomattavin. 5. Marian syntymää (8.9.) vietettiin Itämailla noin vuonna 700,
lännessä 800-luvulla ja siitä tuli virallinen juhla 1000-luvulla. 6. Marian
synnittömän sikiämisen juhla (8.12.). Näistä juhlista kaksi on oikeastaan
Herran juhlia, nimittäin Marian puhdistusmessu eli kynttilänpäivä ja Marian
ilmestyspäivä, mutta vuosisatojen kuluessa niistä tuli yhä enemmän Marian
juhlia.Marian ilmestyspäivä oli muinoin niin arvostettu, että lukemattomissa maissa siitä laskettiin vuoden alku kuten esimerkiksi Englannissa vuoteen 1752 asti, jolloin uusi tapa otettiin käyttöön. Jos Marian ilmestyspäivä sattui pääsiäistä edeltävälle piinaviikolle, sitä vietettiin palmusunnuntaita edeltäneenä lauantaina. Jos päivä sattui ensimmäiseksi tai toiseksi pääsiäispäiväksi, sitä vietettiin ensimmäisenä niitä seuranneena arkipäivänä. Suomessa Marian ilmestyspäivä oli kirkkopyhä ja siten vapaapäivä aina vuoteen 1955, jolloin määrättiin, että päivää vietettäisiin maaliskuun 22. ja 28. päivän välisenä sunnuntaina, tai jos tämä on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina. Kaikkina aikoina tämän juhlan ajankohta on herättänyt tiettyä tyytymättömyyttä. Päivän lopullista vakiinnuttamista vaikeutti kirkon vanha sääntö, että mitään suuria juhlapäiviä ei saanut sijoittaa paaston ajaksi. Marian ilmestyspäivä muodosti kuitenkin poikkeuksen ja niinpä päivä on tasan yhdeksän kuukautta ennen joulupäivää, siis 25.3. Päivä on myös kautta aikojen ollut saamelaisten suuri kirkkopyhä, jolloin läheltä ja kaukaa on kokoonnuttu kirkolle. Kansa on koettanut ennustaa kesän tuloa ja kevään säätä Marian ilmestyspäivän sään perusteella. Lumi katolla merkitsee myöhäistä kevättä. "Mikä on Mariana katolla, se on Vappuna vaossa." Suomessa Marian ilmestyspäivällä ei ollut erityisiä ruokalajeja; ainoana poikkeuksena oli, että nyt päästiin nauttimaan yksi ateria enemmän kuin talvella. Ns. pikkueine eli variksenpala nautittiin heti herättyä, jotta muuttolinnut eivät olisi päässeet pilaamaan syömätöntä ruokaa. Ruotsissa Marian ilmestyspäivää on kutsuttu myös nimellä "Vårfrudag" (Meidän rouvamme päivä), josta sitten on tullut Våfferdag ja edelleen, kun sanan varsinainen merkitys on vaipunut unholaan, "våffeldag", vohvelipäivä. Ruotsalaiset viikkolehdet julkaisevatkin lukemattomia vohvelireseptejä Marian ilmestyspäivän kynnyksellä. Muiden siirrettyjen ja supistettujen juhlapäivien tavoin Marian ilmestyspäivästä on tullut päivä, joka vilahtaa huomaamatta ohi. Aikana, jolloin se oli virallinen kirkkopyhä, se antoi tervetulleen vapaapäivän maaliskuussa erityisesti, jos pääsiäinen sattui huhtikuun lopulle. Irma Savolainen
|