Pääsiäispäivänä kokoonnuttiin pääsiäisaterialle iloisen tunnelman vallitessa. Jos syötiin pääsiäismunia, yritettiin saada niin monta munaa kuin mahdollista kopsauttamalla munia pöytänaapurin kanssa. Se, joka onnistui rikkomaan naapurin munan, sai sen itselleen. Pääsiäismunat ovat usein maalattuja tai värjättyjä, perinteinen väri on punainen. Erityisen kauniita ovat ortodoksien maalatut munat, jotka on koristettu erilaisin kuvioin ja kirjaimin "XP", joka symbolisoi pääsiäistervehdystä "Christos voskrese" (Kristus on ylösnoussut.

Suomessa pääsiäinen sattuu vuoden laihimpaan aikaan. Entisaikaan oli teurastusajan lihat syöty loppuun, lehmät eivät vielä lypsäneet, eivätkä liioin vesilinnut, niiden munia kun oli tapana kerätä ennen vanhaan, vielä pesineet. Pitkä paastonaika oli ollut piinallista, niukkaa aikaa. Nykyään kaupat ilmoittavat uusseelantilaista tuontilammasta, mutta lampaanpaistin syöminen ei meillä ole erityisen vanha tapa. Lampaat teurastettiin syksyllä, ja keväällä lampaanlihaa oli vain vähän jäljellä. Vanha paastoruoka oli maltaista tehty mämmi. Maltaat keitettiin ja mämmi sai imeltyä. Sitten se kaadettiin tuohiropeisiin ja sitä paistettiin kauan matalassa uunilämmössä, jotta se imeltyisi lisää. Mausteena käytettiin usein pomeranssia.

Pitkäperjantai on paastopäivä, ns. abstinenssipäivä, jolloin jokainen katolilainen ja ortodoksi paastoaa. Tästä päivästä on yritetty tehdä "kalapäivä", tosin erityisesti onnistumatta. Vain pääsiäismunat ja mämmi ovat levinneet koko maahan. Muuten syödään hiukan paremmin kuin tavallisesti. Meillä ei liioin ole omia pääsiäisleivonnaisia. Venäjältä on peräisin tapa leipoa kulitsaa ja tehdä pashaa, joka valmistetaan rahkasta, voista, kermasta, sokerista ja hedelmistä. Esimerkiksi joissain Italian osissa on tapana tehdä "orjantappurakruunu", vaalenapunaisesta marengista ja sokerihelmistä, sekä "colomba", Pyhää Henkeä symbolisoiva kyyhkynen. Kyyhkysen muotoinen kakku, jota syödään koko maassa, sisältää mantelia ja hedelmiä. Näillä muotoleivillä ja kakuilla on vanhat juuret, ja ne liitetään aina kirkollisiin juhliin.

Irma Savolainen