PUISTON OSA-ALUEET Töölönlahti ympäristöineen Keskuspuiston eteläisimmästä osasta on muotoutumassa uudenlainen, monipuolinen kaupunkilaisten kohtauspaikka ja olohuone, jota reunustavat kulttuurirakennukset. Puiston eteläpää on ilmeeltään rakennettu ja muuttuu luonnonmukaisemmaksi pohjoista kohti. – Finlandiapuisto Töölönlahden rannalla on rauhallisia levähdyspaikkoja. Tärkeä osa eteläistä Keskuspuistoa on Kaupunginpuutarha. Siellä on kasvatettu kukkia kaupungin kaunistukseksi jo vuodesta 1907. Keskuspuisto jatkuu Töölönlahdelta Olympiastadionille, Suomen urheilun keskukseen. Stadionin ympäristössä voi harrastaa monenlaisia urheilulajeja. Vanhan jäähallin taakse on kohonnut uusi uljas jalkapallostadion, ja kunnostetulla Uimastadionilla on mukava uida kesäisin. Vanhalla Eläintarhan urheilukentällä tehdään ennätyksiä edelleen. Stadionin 72 metriä korkeasta tornista näkee kauas Keskuspuiston pohjoisosiin. Stadionin rakennukset ovat osa Helsingin kulttuurihistoriaa. Ruskeasuonlaakso Keskuspuiston metsäkapeikossa sijaitsee Ruskeasuon ratsastuskeskus ja liikuntapuisto. Siellä ovat palloilu- ja voimailusalit, ratsastusmaneesit talleineen ja kenttineen. Ruskeasuolla voi harrastaa myös jousiammuntaa. Laakson kentältä alkaa valaistu ja opastettu ulkoilutie- ja latuverkko. Se kulkee Maunulan ulkoilumajan, Pirkkolan liikuntapuiston ja Paloheinän ulkoilumajan kautta Pitkäkosken majalle ja siitä edelleen "Seitsemän veljeksen reittiä" aina Hyvinkäälle saakka. Laaksossa ovat myös lasten liikennekaupunki ja Tullinpuomin leikkipuisto. Länsi-Pasilan reunalla on leikkipuisto ja sen lähettyvillä koirapuisto. Viljelyspalstoja on Ilmalan länsipuolella ja Kivihaan itäpuolella. Eläintarhan kentän yhteyteen on avattu mahtava skeittipuisto Micropolis. Alueen luonto vaihtelee rehevistä lehtimetsistä ja hämäristä kuusikoista karumpiin, valoisiin kalliometsiin. Sitä hoidetaan ahkerasti, jotta metsä säilyy elinvoimaisena ja terveenä huolimatta runsaasta kulutuksesta. Suuren puuston varjossa kasvavat pensaikot antavat suojaa alueen pieneläimille. Ilmalan länsipuolella ja Kivihaan itäpuolella on viljelyspalstoja. Maunulanpuisto Maunulan ulkoilumaja on perinteisen ulkoilun tukikohta jo 1960-luvulta lähtien. Majalla voi levähtää, istuskella kahvilassa ja tutkiskella erilaisia ulkoiluvaihtoehtoja. Saunassa pääsee pesemään pois pururadalla hankitut hiet. Talvella majalta voi vuokrata sukset, kesällä alueella pelataan lentopalloa. Helsinkiläiset hoitavat ahkerasti viljelyspalstoja, jotka sijaitsevat Maunulanpuiston entisillä pelloilla. Maunulassa on myös uurnalehto sekä lemmikkieläinten hautausmaa. Maunulan metsät ovat jykeviä kuusikoita, punakylkisiä männiköitä ja valkorunkoisia koivikoita. Alueen erikoisuuksiin kuuluvat pähkinälehto, pieni saarnimetsikkö ja pallomaiset terijoensalavat. Pirkkolantien eteläpuolelle istutetut lehtikuuset, lehmukset ja vaahterat puskevat hyvää vauhtia kohti taivasta ja lieventävät Nurmijärventien melua ja sitovat pölyä. Ketun jäljet pajupensaikon juurella eivät ole harvinaisuus. Pirkkolanmetsä Pirkkolan urheilupuisto on liikunnan ja urheilun keskus luonnon keskellä. Pirkkolassa on uimahalli, pieni maauimala "Plotti", jäähalli sekä tilavat liikuntasalit. Pirkkolassa voi myös saunoa ja piipahtaa kahvilassa. Viitoitetut retkeilytiet ja kuntopolut suojaavat luontoa liialliselta kulumiselta. Pirkkolasta kuntopolkuja pitkin pääsee Laaksoon, Paloheinään ja Pitkäkoskelle. Pirkkolan liikuntapuiston nuoremmat sekametsät ovat kasvaneet sodan jälkeisten polttopuun hätähakkuiden autioittamille maille. Metsässä voi tavata maakiitäjäisiä ja perhosia sekä kuulla palokärkeä, närheä ja hippiäistä. Paloheinä Paloheinässä kohtaavat asutus, kulttuurimaisema ja metsä. Paloheinä on Keskuspuiston ulkoliikunnan keskus. Suihkuun ja kahvilaan pääsee aina, kun maja on auki. Sauna lämpiää kolmesti viikossa. Retkeilyreiteissä on valinnanvaraa. Paloheinä on myös suosittu kilpailupaikka: maastojuoksussa, suunnistuksessa ja hiihdossa järjestetään vuosittain yli 200 kilpailua. Talviseen Paloheinään kuuluvat laskettelurinne, Paloheinänhuippu sekä kaupungin paras pulkkamäki. Tunturimainen rinne on 120 metriä pitkä ja 38 metriä korkea. Paloheinän majalta käsin järjestetään kesällä opastettuja luontoretkiä. Viljelyspalstoja on Pirkkolan ja Paloheinän välisellä alueella. Haltiala Keskuspuisto on laajimmillaan Haltialassa. Metsän puusto on täällä mahtavaa ja jopa yli 30 metriä korkeaa. Kasvillisuus on rehevää ja luonnonmukaista, ja sopivaa elinympäristöä monille oikeille metsälajeille, mm. linnuille ja hyönteisille. Noin 300 hehtaarin metsäalue on laajin yhtenäinen metsäalue Helsingissä. Haltialassa elelevät mm. pyy, palokärki, töyhtötiainen ja kanahaukka. Haltialassa sijaitsevat myös Helsingin vanhimmat hoidetut peltoalueet. Viljelysmaisema ulottuu Vantaanjoen rannoille. Vantaanjokivartta seuraavat Kuninkaantammentie ja Laamannintie ovat perua 1500- ja 1600-luvuilta. Haltialassa sijaitsevat luonnonsuojelualueet ovat alueen arvokkainta luontoa. Niskalan aarnialue on kasvanut ilman ihmiskäden kosketusta yli puoli vuosisataa. Niskalan puulajipuistossa kasvaa Jakob Kavaleffin 1900-luvun alussa istuttamia pihtakuusia, käärmekuusia sekä paljon muita erikoisia lajeja. Pitkäkoski on erämaamaisema kaupungissa. Sen varrella oleva rinnelehto on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Ruutinkosken luontoon kuuluu rantalehtoa, rantaniittyä, villiintyneitä puistoistutuksia sekä vanha kynäjalavaryhmä. Haltialan tilakeskuksessa voi tutustua kotieläimiin, ruokailla, paistaa makkaraa ja tutustua muutenkin maalaiselämään. Vantaanjoen vartta seuraileva laaja Helsinkipuisto ja Keskuspuisto yhtyvät toisiinsa Haltialan alueella. Helsinkipuisto on laaja virkistysalue, joka korostaa kaupungille ominaista merellisyyttä, luonnonläheisyyttä ja vehreyttä.