|
|
KESKUSPUISTON SUUNNITTELU
Keskuspuiston suunnitteluhistoriaa
Keskuspuisto on osa Helsingin kaupunkikuvaa ja
historiaa. Vuonna 1911 arkkitehti Bertel Jung teki ehdotuksen
Helsingin Keskuspuistoksi. Ehdotus käsitti Kaisaniemen, Hakasalmen,
Hesperian ja Eläintarhan alueet sekä Reijolan metsämaiden eteläosan.
Suunnitelmaa täydennettiin myöhemmin kaupungin halki kulkevaksi
metsä- ja puistovyöhykkeeksi. Puistoon sijoitettiin toiminnallisia
ulkoilu- ja liikunta-alueita palveluineen sekä kattava
ulkoilutieverkosto. Puistoon sijoittuivat myös Olympia- ja
Uimastadion sekä muitakin olympialaisiin liittyviä arvorakennuksia.
Keskuspuiston kehittämisen turvaksi vahvistettiin
osayleiskaava 1978 ja osa puistosta on asemakaavoitettu.
Keskuspuiston osayleiskaavassa osoitettu alue alkaa Laaksosta
Töölönlahden pohjoispuolelta ja jatkuu Vantaanjoelle saakka.
Keskuspuiston alue on osoitettu myös Helsingin Yleiskaava 2002:ssa.
Suunnittelun nykypäivää:
Keskuspuisto ja Helsinkipuisto
Bertel Jungin aikaisen
kaupungin keskuspuistoalue on
nykyään Keskuspuiston
eteläisin osa. Siihen kuuluvat
Kaisaniemen puisto,
Töölönlahden puistoalueet,
Kaupungin puutarha, Linnanmäki ja Olympiastadion. Kaisaniemen puiston restauroinnista ja Töölönlahden puistoalueista on molemmista järjestetty kansainvälinen maisema-arkkitehtuurikilpailu. Keskuspuiston eteläisimmästä osasta muodostuu kaupunkilaisten olohuone, jossa yhdistyvät kulttuuri ja virkistäytyminen.www.finlandiapuisto.fi
Töölönlahdelle on valmistunut uusi asemakaava.
Keskuspuisto jatkuu pohjoisessa Haltialaan ja Vantaanjokilaaksosta alkavaan Helsinkipuistoon. Puistot ovat yhteydessä toisiinsa myös etelämpänä Siltasaaren alueella.
Keskuspuiston
asemakaavoitus
Keskuspuiston alue on osoitettu Helsingin yleiskaava
2002:ssa. Yleiskaava 2002 turvaa Keskuspuiston
säilymisen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin yleiskaava
2002:n käsittelyn yhteydessä toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Keskuspuiston
jatkosuunnittelun lähtökohtana on se, ettei
Keskuspuiston kokoa pienennetä eikä alueelle
rakenneta nykyistä enemmän."
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi vuonna 2006
Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet, joiden
perustana ovat vuonna 1978 vahvistettu Keskuspuiston
osayleiskaava ja sen määräykset.
Suunnitteluperiaatteiden pohjalta laaditaan
asemakaava Keskuspuiston asemakaavoittamattomille
osa-alueille Pirkkolan liikuntapuistoon ja
Maunulanpuistoon. Alueet säilyvät virkistyskäytössä.
Asemakaavoitusta voi seurata
kaupunkisuunnitteluviraston
verkkosivuilla.
|
