1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

Toiminnan ja talousarvion toteutumisraportti 1/2005

5

5

Talousarvion toteutumisennuste 1/2005

6

6

Aktia säästöpankin kiinteistön asemakaavan muutosehdotus (nro 11418)

9

7

Kameeli B -korttelin tonttien 2, 7 ja 9 asemakaavan muutosehdotus (nro 11410)

19

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Laajasalon kaupallinen kehittäminen

30

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Meilahden sairaala-aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus nro 11405

37

2

Laajasalon keskuksen kehittämisperiaatteet

67

b-asiat

3

Pakilan tonttia 34081/3 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11415)

75

4

Kannelmäen Soittajanpolun alueen asemakaavan muutosehdotusta koskevat lausunnot (nro 11337)

79

5

Lausunto rakennuslautakunnan esityksestä rakennusoikeuden ylitystä koskevan maksun perimisestä

84

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Pukinmäen liikenteen ohjaussuunnitelma

88

2

Kallvikintien ja Satamasaarentien liittymän jalankulkuvalojärjestelyt

93

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

96

1

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2

3

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä kaupunginlakimiehen päätökset: Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 21.3.2005 § 374 lähettänyt kaupunginvaltuuston 16.3.2005 pitämän kokouksen päätösluettelon, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraava asia:
Asia 7	Kaupunginvaltuusto on Elisa Oyj:n hakemuksesta hyväksynyt Kaartinkaupungin tontin 52/32 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11344/21.10.2004 mukaisena (Korkeavuorenkatu 33-37, Kasarmikatu 36). (2003-1972) asemakaavaosasto
Kaupunginhallitus 11.4.2005 Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.3.2005 tekemiä päätöksiä. (2005-649) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin- johtaja 11.4.2005 § 35 Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 8.4.2005 kuulutettu valtuuston 16.2.2005 hyväksymistä seuraavien alueiden asemakaavan muutoksista: Kaarelan, Hakuninmaan länsiosan korttelit 33101 ja 33102, tontit 33103/1-3 ja 8, tontit 33104/2, 4, 6-9 ja 12-18, korttelit 33105-33108, tontit 33109/1, 3-5 ja 11-16, korttelit 33110 ja 33112 sekä katu- ja lähivirkistysalueet, piirustus 11262/23.9.2004. (Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolella, Malminkartanosta itään ja Kannelmäestä pohjoiseen. Tontit sijaitsevat mm. Runonlaulajantien, Hakunintien ja Larin Parasken polun varrella.) (97-1796 ja 2002-2041) Viikin, Latokartano IV -alueen tontti 36233/3, tontit 36234/5 ja 8-11, tontit 36238/1 ja 2 sekä katu- ja puistoalueet, piirustus 11320/ 11.11.2004. (Aluetta rajoittavat mm. Latokartanonkaari, Agronominraitti ja Biologinkatu.) (2004-1776) Pitäjänmäen tontti 46046/4 ja puistoalue, piirustus 11311/19.8.2004 (Poutamäentie 8) (2002-880) asemakaavaosasto Kaupunginlakimies 8.4.2005 § 17 Kaupunginlakimies on päättänyt, että kaupunki esittää Helsingin hallinto-oikeudelle Seppo Ojan valituksen hylkäämistä. Ojan valitus koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan 3.2.2005 § 54 päätöstä hylätä Ojan oikaisuvaatimus Mechelininkadun liikennesuunnitelmasta välillä Kesäkatu ja Sibeliuksenkatu. Kaupungin lausunto on jaettu esityslistan liitteenä. (2004-2203) Liikennesuunnitteluosasto

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä kaupunginlakimiehen päätökset.

LIITE

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

4

Toiminnan ja talousarvion toteutumisraportissa 1/2005 esitetään taloussäännön määräysten mukainen tilien asema varsinaisista menoista ja tuloista 1.1.-31.3.2005, selvitys virastossa suoritetuista ylitöistä ajalla 1.1.-31.3.2005 sekä selvitys vuoden 2005 toimintasuunnitelman aikataulusta jälkeenjääneistä tehtävistä. Toteutumisraportti 1/2005 on jaettu listan liitteenä lautakunnan jäsenille.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä vuoden 2004 toiminnan ja talouden seurantaraportin 1/2005 tiedoksi.

LIITE

Toiminnan ja talousarvion toteutumisraportti 1/2005

5

Kaupunginhallituksen 20.12.2004 antamien talousarvion 2005 noudattamisohjeiden mukaan virastojen ja laitosten on annettava lauta- ja johtokunnille talousarvion toteutumisennuste, joka laaditaan neljä kertaa vuodessa. Ennuste lähetetään kaupungin keskuskirjanpitoon muiden kuukausiraporttien yhteydessä. Virastojen ja laitosten on saatettava talousarvion toteutumisennuste myös lauta- tai johtokuntansa tietoon. Lauta- ja johtokuntien on lähetettävä asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.

	Talousarvion ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti käyttömenojen osalta paitsi palveluiden ostoissa, joiden ennustetaan ylittyvän 430 000 eurolla. Kaupunginvaltuusto on 26.1.2005 myöntänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle vuoden 2005 talousarvioon ko. määrärahan suuruisen ylitysoikeuden vuonna 2004 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella asiantuntijapalvelusten ostoon. Tuloja ennustetaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatut määrärahat ennustetaan käytettävän kokonaisuudessaan.
Toiminnalliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuvat seuraavasti:
	-	Tavoite: Laaditaan Sörnäisten- ja Hermanninrannan sekä Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnokset. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Laaditaan asunto-ohjelman mukaista asuntorakentamista varten asemakaavaehdotuksia laatu- ja kustannustietoisesti. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 %. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	Muiden kuin sitovien toiminnallisten tavoitteiden ennustetaan toteutuvan seuraavasti: Osayleiskaavat 6 kpl, muut yleispiirteiset suunnitelmat 15 kpl, asemakaavat 70 kpl, muut suunnitelmat 10 kpl, maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät suunnittelulausunnot 280 kpl, selvitykset ja tutkimukset 8 kpl, teknistaloudelliset ja ympäristötekniset konsulttityöt 110 kpl, asukastilaisuudet ja esittelyt asukkaille 50 kpl, tietopalvelu (kartta, luettelo, taulukko) 35 kpl, suuret liikennesuunnitelmat ja -tutkimukset 40 kpl, liikennesuunnitelmat 35 kpl, liikennesuunnittelupäällikön suunnittelupäätökset 200 kpl, liikennelausunnot 30 kpl sekä liikennevalojen ja -telematiikan toteuttamiskohteet 120 kpl ja ylläpitokohteet 470 kpl.

EHDOTUS

Lautakunta päättänee merkitä talousarvion toteutumisennusteen 1/2004 tiedoksi ja lähettää sen talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Pöytäkirjanote ja esityslistateksti talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle

6

	4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 64 tonttia 14 tason -6.5 yläpuolella koskeva asemakaavan muutosehdotus. Kaava-alue rajautuu etelässä Kalevankatuun ja idässä Mannerheimintiehen.
Tiivistelmä	Aktia säästöpankin kiinteistöä laajennetaan lisäämällä myymälätiloja ensimmäisessä kellarikerroksessa sekä Mannerheimintien sekä Kalevankadun tason kerroksissa. Rakennuksen takaosaan rakennetaan toimistosiipi, jossa on 7 kerrosta. Pihatilat katetaan lasikatteilla ja niiden kautta muodostetaan Kalevankadulta ja Mannerheimintieltä Forumin korttelin läpi johtavat yleisen jalankulun väylät. Lisärakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakennuksen puitteissa ja sen takaosassa. Rakennuksen keskeiset arkkitehtoniset ominaispiirteet säilytetään ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Näitä ovat mm. nykyinen arkadi ja julkisivujen seinälinjat ja sommittelu sekä pankkisalin tila. Huolto siirretään kellareista ja pihoilta uuden huoltotunnelin yhteyteen rakennettavin huoltotiloihin tai vaihtoehtoisesti Forum-korttelin nykyisiin huoltotiloihin. Pysäköintipaikat (50 ap) siirretään kellarista yleiseen pysäköintilaitokseen. Asemakaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 20 400 k-m2 (e=7.9), josta uutta myymälä- ja toimistokerrosalaa on 4 500 k-m2 ja korttelin läpi johtavia jalankulun väyliä on 1 000 k-m2. Myymälätilan kokonaispinta-ala on n. 5 000 m2. Asemakaavan mukaisen rakentamisen on arvioitu valmistuvan vuonna 2008-2009. Samanaikaisesti kiinteistön saneerauksen kanssa Kalevankadusta tehdään kävelykatu ja nykyinen ajoramppi levennetään kaksikaistaiseksi.
Hakemukset	Aktia Säästöpankki Oyj ja Kiinteistö Oy Mannerheimintie 14 ovat jättäneet 17.10.2002 hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Hakemus liittyy samaan aikaan vireille tulleiden, viereisten korttelialueiden (Stockmann Oyj ja Sponda Oyj) asemakaavan muutoksiin sekä keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavoihin.
Lähtökohdat Kaavoitustilanne
	Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet, suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:n mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta ja kävelykeskusta-aluetta. Aktian tontilla on voimassa 14.4.1961 vahvistettu asemakaava 4829, jonka mukaan tontti on liiketontti (AL). Kiinteistö kuuluu keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavan (nro 11300) alueeseen. Liikekeskustassa käytetyn kaupunginvaltuuston päättämän yleisohjeen mukainen rakennusoikeus tontilla 14 on 10 476 k-m2 (e=4,0).
Rakennuskiellot Tontti on rakennuskiellossa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 ja 2 momentin perusteella 11.10.2006 asti asemakaavan muuttamiseksi. Maanomistus Aktia Säästöpankki Oyj omistaa tontin (pinta-ala 2 619 m2) sekä sillä olevan liike- ja toimistorakennuksen omistavan Fastighets Abp Mannerheimvägen 14 Kiinteistö Oyj Mannerheimintie 14:n koko osakekannan. Ympäröivät katualueet omistaa Helsingin kaupunki. Kalevankadun nykyisen rampin rakenteet omistaa Aktia säästöpankin kiinteistö. Rakennettu ympäristö Korttelissa sijaitsee arkkitehti Kurt Simbergin suunnittelema liike- ja toimistorakennus, joka on valmistunut 1963. Tontin rakennettu kerrosala on 15 403 k-m2 (e=5.8). Kalevankadulla on kiinteistön ensimmäiseen kellariin johtava, huolto- ja pysäköintiliikennettä palveleva, yksikaistainen ramppi tukirakenteineen. Nykyiset autopaikat (57 ap) sijaitsevat tontin toisessa kellarikerroksessa. Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Maankäyttösopimus Kiinteistövirasto valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nykyisen kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden turvaaminen, kävelykeskustan laajentaminen sekä olemassa olevien kiinteistöjen kehittäminen sekä kaupunkiympäristön parannus ja 1960-luvun liikerakennuksen arkkitehtonisten ominaispiirteiden säilyttäminen. Tavoitteena on Forum-korttelin sisäisten yleisen jalankulun väylien jatkaminen Aktian kautta Mannerheimintielle ja Kalevankadulle tulevalle kävelykadulle. Tavoitteena on myös huoltoliikenteen ja pysäköinnin siirtäminen katutasosta ja jalkakäytäviltä maanalaisiin tiloihin. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutoksen yleiskuvaus Aktia säästöpankin kiinteistöä laajennetaan lisäämällä myymäläkerrosalaa ensimmäiseen kellarikerrokseen sekä ensimmäiseen kerrokseen Mannerheimintien tasoon ja toiseen kerrokseen Kalevankadun tasoon. Rakennuksen takaosaan rakennetaan 7-kerroksinen toimistosiipi, joka yhdistää samalla kiinteistön nykyiset rakennussiivet toisiinsa. Lisärakentaminen tapahtuu olemassa olevien rakennuksen puitteissa sekä tontin takaosassa. Rakennuksen ylimpään kerrokseen saa sijoittaa asuinhuoneistoja. Pihatilat katetaan lasikatteilla ja niiden kautta muodostetaan Kalevankadulta tasolla n. +11 ja Mannerheimintieltä tasolla n. +8.0 Forumin korttelin läpi johtavat yleisen jalankulun väylät. Väylät yhdistävät Forumin korttelin jalankulun uuteen Kalevankadun kävelykatuun. Rakennuksen keskeiset arkkitehtoniset ominaispiirteet säilytetään ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Rakennuksen julkisivut tulee säilyttää nykyisissä linjoissaan. Julkisivujen kaupunkikuvallinen ilme on säilytettävä horisontaalisena ja ensimmäisen kerroksen arkadi on säilytettävä. Pankkisalin piirteet ja sen hahmottuminen kadulta käsin otetaan huomioon muutostöiden yhteydessä. Myymäläkäyttöön muutettaviin kellaritiloihin voidaan johtaa orientoivaa luonnonvaloa pankkisalin yhteyteen tehtävällä valoaukolla. Alempi kellari muutetaan huolto-, varasto- ja teknisiksi tiloiksi Kaikki maanalaisten tilojen ilmastointihormit sijoitetaan korttelialueille. Ilmastointikonehuoneet sekä niiden hormit ja laitteet sijoittuvat tontin takaosaan rakennuksen harjakorkeuksien alapuolelle siten, että ne eivät näy kaupunkikuvassa. Kaikki muutokset tulee sovittaa korkeatasoisella tavalla kaupunkikuvaan ja kaupunkinäkymiin. Rakennusoikeus Aktian kiinteistön maanpäällinen rakennusoikeus on 17 000 k-m2 ja maanalainen 2 400 k-m2. Näiden lisäksi tontin rakennuksen sisällä olevien yleisen jalankulun väylien rakennusoikeus on 1 000 k-m2 (tontin rakennusoikeus yhteensä 20 400 k-m2, e=7.9). Perusteluna rakennusoikeuden lisäämiseen on keskustan elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä olemassa olevan rakennuksen käyttö ja kehittäminen, korttelin läpi johtavien yleisen jalankulun väylien toteuttaminen sekä maanalaisten huoltojärjestelyjen toteuttaminen. Rakennussuojelu Kaupunginmuseo on antanut 22.3.2003 lausunnon Aktian kiinteistön suojeluarvoista. Hakija on laatinut asemakaavaa varten kiinteistöstä rakennushistoriallisen selvitykseen. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Aktia-pankin kiinteistön muutosten suunnittelussa lähtökohdaksi tulisi ottaa rakennuksen ominaisluonteen säilyttäminen, sen tiukan horisontaalinen julkisivu ja sisäänvedetty ensimmäinen kerros avarine valoisine sisätiloineen. Tulevien kaavamerkintöjen tulisikin tukea rakennuksen ominaisluonteen säilyttämistä ja pyrkimystä palauttaa tilallisesti korkeatasoinen pankkisali. Pankkisali tulisi säilyttää tilana ja palauttaa se ennemminkin 1960-luvun asuun riisumalla tilasta myöhempiä lisiä kuin tehdä siitä täysin uusi liikennetila, "keskustori", jossa ei ole huomioitu tilan luonnetta. Asemakaavamääräyksissä on otettu huomioon kaupunginmuseon lausunnossa esitetyt näkemykset ja tavoitteet rakennuksen säilytettävistä ominaispiirteistä, vaikka museo ei esitäkään rakennusta merkittäväksi varsinaiseksi suojeltavaksi rakennukseksi. Pysäköinti ja huoltoliikenne Kiinteistön autopaikat (velvoite enintään 50 ap ja vähintään 30 ap) on tarkoitus siirtää Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen. Huoltoliikenne siirretään kalliotiloihin tontin alle tai Forumin korttelin yhteisiin maanalaisiin huoltoliikenteen järjestelyihin. Huoltoliikennettä ei saa järjestää kadulta käsin. Kiinteistön alueelle saa rakentaa hissi- ja porrasyhteyden Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen. Tontilta saa rakentaa jalankulkuyhteyden Stockmannin tavaratalosta Forumin pysäköintilaitokseen johtavaan jalankulutunneliin. Huoltoliikennettä varten tulee järjestää riittävä määrä lastauspaikkoja kuorma- ja pakettiautoille sekä jätteen käsittelylaitteille. Lastauspaikkojen määrä tulee mitoittaa sellaiseksi, että Aktian mahdollinen liittyminen Forumin huoltojärjestelmään ei aiheuta haittaa muiden liiketilojen tavaraliikenteelle. Katuympäristön jatkosuunnittelu Samanaikaisesti kiinteistön saneerauksen kanssa Kalevankadusta tehdään kävelykatu ja nykyinen ajoramppi levennetään voimassa olevan keskustan huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavan mukaisesti kaksikaistaiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto laativat Kalevankadun suunnitelmat yhteistyössä siten, että ensimmäinen vaihe on alueen kaupunkikuvallinen suunnitelma sekä liikennesuunnitelma. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään rampin näkyvät yksityiskohdat, tilan jako eri käyttötarkoituksiin, julkisten kaupunkitilojen sekä valaistuksen laatutaso. Toinen vaihe on katusuunnitelman laatiminen ja kolmas vaihe on toteutussuunnitelmien laatiminen. Maaperän rakennettavuus Louhinta ja rakenteet saavat ulottua enintään tasolle -6.5. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Maanalaiset tilat on sijoitettava ja louhittava siten, ettei niistä aiheudu vahinkoa. Rakentamisessa on otettava huomioon Kalevankadun ajorampin tulevat muutokset, Mannerheimintien alaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentaminen ja keskustan huoltotunnelit. Yleiset rajaseinämääräykset ja pelastusturvallisuus Rakennuksen laajentaminen ja sen liittäminen Forumiin tarkoittaa kiinteistörajat ylittävän toiminnallisen kokonaisuuden muodostamista. Tästä syystä pelastusturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että rajaseiniä vastaava turvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin. Asemakaavaratkaisun vaikutukset Ydinkeskustan kortteleiden täydennysrakentaminen ja kaupunkiympäristön laadun parantaminen lisää toimintamahdollisuuksia ydinkeskustassa ja kävelykeskustassa, jonne suurin osa asiakkaista tulee joukkoliikenteellä. Alue on parhaiten saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla. Se vahvistaa olemassa olevan keskustan kaupunkirakenteen elinvoimaisuutta ja sen roolia kaupan ja vapaa-ajan keskustana. Jalankulkuolosuhteet paranevat korttelialueella, kun Aktian tontti liitetään osaksi Forumin korttelin sisäisiä jalankulun väyliä, jotka liittyvät Kalevankadun suunniteltuun kävelykatuun.
Toteuttaminen	Asemakaavaa saadaan toteuttaa vaiheittain. Asemakaavan mukaisten maanalaisten tilojen toteuttaminen on mahdollista vasta, kun kellarien huoltoliikenne- ja pysäköintitilat voidaan siirtää uusiin maanalaisiin tiloihin. Asemakaavan toteuttaminen merkitsee myös rakennukseen johtavan Kalevankadun luiskan ajoliittymän sulkemista. Rakentaminen alkaa vuonna 2006. Korttelialueet sekä Kalevankadun kävelykatu ovat valmiina arviolta 2008-2009.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2002. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelma-aineistoa on ollut nähtävänä 8.11.-5.12.2002. Asemakaavan muutosluonnos sekä suunnitteluaineistoa on ollut nähtävillä 7.2.-25.2.2005. Valmistelijat ovat esitelleet osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavan muutosta ja suunnitteluaineistoa yleisölle sopimuksen mukaan. Kirjeet on jaettu esityslistan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyt kannanotot Asiasta antoivat kannanottonsa seuraavat osalliset: Aktia Säästöpankki Oyj ilmoittaa käynnistäneensä kiinteistönsä suunnittelutyön, jotta se etenee samassa aikataulussa vireille tulleiden kortteli- ja huoltoliikennehankkeiden kanssa. Stockmann Oyj ja Sponda Oyj kiirehtivät Stockmannin ja Spondan asemakaavan muutosten aikataulua ja korostavat, että myös Aktian muutos on käsiteltävä samassa yhteydessä. Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA korostaa kaupunkikuvan parantamista, maalaisten työtilojen laatua ja katupuuistutusten säilyttämistä sekä arvokkaiden suojeltavien rakennusten julkisivujen ja kattomuotojen säilyttämistä. Liikenteen ajoaukot tulee poistaa kaduilta. Helsingin kaupunkisuunnitteluseura-Stadsplaneringssällskapet i Helsingfors suhtautuu kriittisesti maanalaisen huoltoliikenteen väylän onnistumiseen ja sen myönteisiin vaikutuksiin. Kalevankadun alkupäätä ei pidä turmella. Kävelykeskustan laajennusta vain Keskuskadun alueelle yhdistys pitää vähäisenä. Aleksin Alueen Kehitys Oy ja Suomi-Yhtiöt pitävät oikeina asemakaavan muutoksen tavoitteita keskustan elinvoiman lisäyksestä, kaupunkiympäristön parantamisesta ja kävelykeskustan laajentamisesta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ilmoittavat, että niillä ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Helsingin Yrittäjät ry toteaa, kävelykatujen lisääminen, jalankulkijoiden olosuhteiden parantaminen, huoltoliikenteen poistaminen katutasoilta ja kaupunkikuvan parantaminen on liike-elämän odotusten mukaista. Suunnittelulla tulee luoda edellytykset erikokoisten, muuntelukelpoisten liiketilojen rakentamiselle. Museovirasto ilmoittaa olevansa osallinen asemakaava-asiassa. Museovirasto ilmoittanut 10.3.2004, että Helsingin kaupunginmuseo antaa jatkossa lausunnon Aktian kiinteistön suojeluarvoista ja on jatkossa osallisena kaavahankkeessa. Helsingin kaupunginmuseo totesi, että se tulee tekemään suojelutavoitteet Aktian kiinteistöä varten. Kaupunginmuseo antoi 22.3.2004 lausuntonsa Aktian kiinteistön suojeluarvoista. Esittelijä: Osa kirjeistä on kannanottoja suunnittelu- ja suojelukysymyksiin, jotka on pyritty ottamaan huomioon suunnitelmassa. Osa kirjeistä käsittelee samoja asioita kuin huomautusvaiheen kirjeet, joihin on vastattu seuraavassa asiakohdassa. Asemakaavan muutosluonnoksesta esitetyt mielipiteet Juhana Stolt on 9.4.2004 ilmoittanut mielipiteenään kaupunginmuseon lausunnosta (22.3.2004), että pikemminkin kuin säilyttää 60-luvun uudisrakennukset, tulisi tutkia mahdollisuutta palauttaa vanhoja rakennuksia kaupunkikuvaan - edes julkisivujensa osalta. Esittelijä: Vanhojen rakennusten palauttaminen on taloudellisesti mahdotonta eikä vanhojen rakennusten rekonstruoinnilla voida palauttaa "menneen ajan tunnelmaa". Keskustan kehittymisen edellytyksenä on ollut, että varhaisempia rakennuksia, ensin yksikerroksisia puutaloja ja myöhemmin myös kivitaloja, on voitu purkaa ja tilalle rakentaa uutta tai täydentää olemassa olevia rakennuksia. Samalla rakennussuojelulla säilytetään kaupunkirakentamisen historialliset kerrostumat. Aktia Säästöpankki Oyj esittää eräitä tarkistuksia määräysten yksityiskohtiin, jotka koskevat mm. katutasojen käyttötarkoituksia, ilmastointikonehuoneiden ja lasikatteiden rakennusaloja ja pankkisalin kadunpuoleisten tilojen yksityiskohtia sekä liittymistä Forumin ja Stockmannin väliseen jalankulkutunneliin. Yleisen jalankulun väylien 5 metrin leveysvaatimus tulee supistaa 2,5-5 metriin. Pysäköinti- ja huoltoliikenteen osalta vähäiset tavarahuolto- ja ajoneuvoyhteydet katutasolta ja luiskasta sallittaisiin eikä niitä kaavassa kiellettäisi. Hälytys- ja pelastusajoneuvoliikenne tontille tulee sallia. Mikäli hanke ei toteutuisi, kiinteistön nykyisen pysäköinnin ja huollon tulee voida toimia jatkossakin nykyisiä reittejä pitkin. Päähuoltoyhteydet Kalevankadun kautta tulee olla käytössä kunnes rakentaminen on kokonaan valmis. Asemakaavan toteuttamista koskeva määräys tulee poistaa ja sallia vaiheittain toteuttaminen. Esittelijä: Asemakaavamääräyksiä on täsmennetty mm. katutasojen käyttötarkoituksia, ilmastointikonehuoneiden ja lasikatteiden rakennusaloja ja pankkisalin kadunpuoleisten tilojen yksityiskohtien osalta. Yleisen jalankulun pääväylien leveysvaatimukseksi on muutettu pääosin vähintään 4 metriä. Kun kiinteistön kaupallista toimintaa lisätään myös sen huoltoliikenteen tarve kasvaa. Kun huoltoliikenteen ja pysäköinnin olemassa olevat tilat sallitaan muuttaa liiketiloiksi, tulee vastaavasti rakentaa uudet kapasiteetiltaan nykyajan vaatimukset täyttävät korvaavat huoltoliikenne- ja lastaustilat. Kalevankadulta ja Mannerheimintien jalkakäytäviltä käsin järjestettävä huoltoliikenne johtaisi ristiriitaan keskustan keittämisen ja kaavoituksen päätavoitteiden; uusien kävelykatujen ja jalankulun turvallisuuden parantamisen kanssa. Ajoluiskaan liittyvä huoltotila muuttuu kaavanmuutoksessa liiketilaksi. Tästä syystä huoltoajo luiskasta on kielletty. Hälytys- ja pelastusajoneuvoliikenne tontille on aina sallittu eikä se ole asemakaava-asia. Mikäli hanketta ei toteuteta, asemakaava sallii nykyisen rakennusluvan mukaisen pysäköinti- ja huoltoajon Kalevankadun ajoluiskasta. Asemakaavan toteuttamista koskevaa määräystä on muutettu siten, että vaiheittain toteuttaminen on mahdollista. Asemakaavassa ei käsitellä työnaikaisia järjestelyjä. Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksesta päättää kaupunginvaltuusto. Kiinteistövirasto käynnistänee maaomistajan kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut. Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään 8 500 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11418 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle sekä pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille kannanoton jättäneille, jotka ovat jättäneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutos nro 11418
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Aktian suunnitelmaraportti osa 1
	Liite 5	Aktian suunnitteluraportti osa 2
	Liite 6	Aktian suunnitteluraportti osa 3
	Liite 7	Hakemus
	Liite 8	Kaupunginmuseon lausunto
	Liite 9	Mielipidekirjeet osallistumis ja arviointisuunnitelmasta
	Liite 10	Mielipidekirjeet kaavaluonnoksesta

7

	2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2002 tonttia 2 tason -8 sekä tontteja 7 ja 9 tason -12.5 yläpuolella koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alue sijaitsee Kluuvissa ja rajautuu idässä Vuorikatuun, etelässä Yliopistonkatuun ja lännessä Mikonkatuun.
Tiivistelmä	Kameeli b-korttelin keskiosaan ja maanalaisiin tiloihin rakennetaan uutta myymälä- ja toimistotilaa. Korttelin läpi sekä Kaisaniemen metroasemalle johdetaan uudet lasikatteiset yleisen jalankulun yhteydet. Samalla tonttien kadunvarsirakennuksia peruskorjataan. Keskiosan uudisrakentaminen liittää korttelin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Korttelin huoltoliikenne järjestetään keskitetysti Kluuvintunnelin kautta. Pysäköintipaikat siirretään pysäköintilaitokseen. Kortteliin rakennetaan yleisöhissiyhteydet Kluuvin pysäköintilaitokseen. Korttelihankkeelle on myönnetty voimassa olevan asemakaavan (nro 9988 vuodelta 1992) mukaiset rakennusluvat. Asemakaava perustui vuonna 1988 käydyn arkkitehtikilpailun tulokseen. Asemakaavaa on toteutettu vasta osittain. Uudisrakentaminen ja korttelikohtaisen huoltotilan rakentaminen keskittyy tontille 9. Tonteilla 2 ja 7 lisäys on pääosin maanalaisten kerrosten myymälätilojen lisärakentamista. Rakennussuojelumerkinnät pysyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Opintoputki ei kuulu asemakaava-alueeseen eikä sen asemakaavaa muuteta. Asemakaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 38 385 k-m2 (e=6.3), josta korttelin läpi johtavia jalankulun väyliä on yhteensä 2 535 k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden uutta myymälä- ja toimistokerrosalaa on 6 600 k-m2. Nykytilanteeseen nähden hanke merkitsee n. 20 000 k-m2:n uudisrakentamista.
Hakemukset	Asemakaavoitus on tullut vireille Kiinteistö Oy Mikonkatu 11:n (13.2.2004), Kiinteistö Oy Heimolan (22.6.2004) ja Asunto Oy Vuorikatu 6:n (29.11.2004) jättämien hakemusten perusteella.
Lähtökohdat Kaavoitustilanne
	Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet, suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:n mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta ja kävelykeskusta-aluetta. Kaupunginhallituksen 24.8.1987 hyväksymien liikekeskustan kaavoitusperiaatteiden mukaan Kaisaniemen pitkien kortteleiden 2002 (Kameeli b) ja 37 (Yliopisto) muodostetaan korttelien läpi johtava yleinen jalankulkuväylä Kaivokadun ja Kirkkokadun suunnassa. Alueella on voimassa asemakaava nro 9988, joka on vahvistettu vuonna 1992. Kaavan mukaan tontti 2 on merkitty liike-, toimisto-, ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA) ja tontit 7 ja 9 liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaavan mukainen rakennusoikeus tontilla 2 on 5 170 k-m2 (e=4,0), rakennusoikeus tontilla 7 on 8 935 k-m2 (e=5,6) ja rakennusoikeus tontilla 9 on 15 180 k-m2 (e=4,7). Kortteli kuuluu maanalaisen Kluuvintunnelin huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavan (nro 9810) piiriin.
Maanomistus Tontin 2 (pinta-ala 1 287 m2) omistaa Asunto Oy Vuorikatu 6, tontin 7 (pinta-ala 1 598 m2) omistaa Kiinteistö Oy Heimola ja tontin 9 (pinta-ala 3 241 m2) omistaa Kiinteistö Oy Mikonkatu 11. Rakennettu ympäristö Tontilla 2 kadunvarressa sijaitsee E. Ikäläisen suunnittelema rakennus, joka on valmistunut vuonna 1921. Tontin takaosassa on 5-kerroksinen asuintalo vuodelta 1998, jonka on suunnitellut Helin & Co arkkitehdit. Heimolan talo tontilla 7 on Toivo Korhosen suunnittelema liike- ja toimistorakennus vuodelta 1972, jota on täydennysrakennettu 1998. Tontilla 9, Mikonkadun puolella, on W. Palmqvistin ja E. Sjöströmin suunnittelema Lackmannin talo vuodelta 1911. Vuorikadun puolella on J.F. Pihlgrénin suunnittelema rakennus, joka valmistui 1887. Tonteilla 2 ja 7 on toteutettu osittain suunnitelmia, jotka tähtäävät koko korttelisuunnitelman toteuttamiseen. Tontin 9 keskiosan piharakennukset on purettu. Rakentamatonta piha-aluetta käytetään maksullisena pysäköintialueena. Vuorikadun alainen yhdyskäytävä Kaisaniemen metroasemalle, ns. Opintoputki, on voimassa olevan Kaisaniemen metroaseman asemakaavan mukaisella paikalla. Vuorikatu ei kuulu tähän asemakaava-alueeseen eikä Opintoputken asemakaavaa muuteta. Kameeli-hankkeen kiinteistönomistaja sitoutui rakentamaan yhteyden metroasemalta Vuorikadun ali Hallituskadulle kustannuksellaan, mikäli alkuperäisen Kaisaniemen metroaseman rakentamissopimuksen (Kvsto 14.3.1990) mukainen jalankulkuyhteys Kameeli-korttelin läpi ei toteutuisi metroaseman rakentamisaikataulussa. Kiinteistönomistaja omistaa Opintoputken. Helsingin yliopisto on 18.12.2003 esittänyt Helsingin kaupungille, että se haluaa säilyttää Opintoputken. Maankäyttösopimus Kiinteistövirasto valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Suojelukohteet Tontin 2 kadunvarsirakennus, olemassa olevine pihasiipineen, on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana (merkintä sr-2). Tontin 9 kadunvarsirakennukset on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina (merkintä sr-1). Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nykyisen kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden turvaaminen, kävelykeskustan laajentaminen sekä olemassa olevien kiinteistöjen kehittäminen joukkoliikenteellä hyvin saavutettavalla alueella sekä kaupunkiympäristön parannus ja rakennussuojelu. Tavoitteena on korttelin läpi sekä Kaisaniemen metroasemalle johtavien esteettömien yleisen jalankulun väylien muodostaminen. Tavoitteena on myös huoltoliikenteen ja pysäköinnin siirtäminen pihoilta, katutasosta ja jalkakäytäviltä maanalaisiin tiloihin. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutoksen yleiskuvaus Kameeli b -korttelin keskiosan uudisrakentamisella korttelista muodostetaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, johon kuuluvat uusi kauppakeskus, toimistotilat, yleisen jalankulun väylät ja metroaseman yhteydet sekä korttelin maanalaiset huoltoliikennetilat. Tontit 9 (Mikonkatu 11-Vuorikatu 4) ja 7 (Yliopistonkatu 15) merkitään liike- ja toimistokerrosten korttelialueeksi (K). Tontin 9 alueelle rakennetaan uutta myymälä- ja toimistotilaa. Myymälätilat sijoittuvat Mikonkadun puolen ensimmäisen kellarin tasoon ja kolmeen seuraavaan kerrokseen. Näiden yläpuolelle sijoittuu neljä toimistokerrosta. Tontin 7 alueella myymälätiloja laajennetaan ensimmäisessä kellarissa sekä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tontti 2 (Vuorikatu 6) merkitään liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA). Pihatasossa olevat asunnot saa muuttaa myymälätiloiksi tontilla korttelin läpi johtavan yleisen jalankulun väylän varressa. Asuntojen määrä kasvatetaan samalla voimassa olevaan asemakaavan nähden vastaamaan toteutunutta tilannetta. Tontin alaiseen tilaan rakennetaan Kaisaniemen metroasemalle johtava yleisen jalankulun väylä. Sen varteen rakennetaan myymälätilaa. Pihalle rakennettavan valoaukon kautta johdetaan luonnonvaloa myymälän ja väylän tiloihin. Rakennusluvan mukaisia ilmastointikonehuoneita siirretään maanalaisiin tiloihin ja rakennusoikeutta lisätään vastaavasti tontin 9 keskiosan yläkerroksissa. Uudisrakennuksen kattokorkeutta nostetaan ja sitä porrastetaan samalla pohjoisosastaan, jotta se ei varjosta tontin 3 pihoja. Ilmastointikonehuoneet ja laitetilat sijoittuvat maanalle ja rakennusten harjakorkeuksien alapuolelle siten, että ne eivät näy kaupunkikuvassa. Kaikki muutokset tulee sovittaa korkeatasoisella tavalla kaupunkikuvaan, korttelin pihanäkymiin ja kaupunkinäkymiin. Rakennusoikeus Kaavan mukainen rakennusoikeus tontilla 2 on 5 345 +ma 890 k-m2 ja yleisen jalankulun tiloja 565 k-m2 (yht. 6 800 k-m2, e=5,3). Rakennusoikeus tontilla 7 on 8 570 +ma 1 530 k-m2 ja yleisiä jalankulun tiloja 410 k-m2 (yht. 10 510 k-m2, e=6,6). Rakennusoikeus tontilla 9 on 17 230 +ma 2 320 k-m2 ja yleisiä jalankulun tiloja 1 580 k-m2 (yht. 21 130 k-m2, e=6.5). Asemakaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 38 440 k-m2 (e=6.3), josta korttelin läpi johtavia jalankulun väyliä on yhteensä 2 555 k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden uutta myymälä- ja toimistokerrosalaa on 6 600 k-m2. Nykytilanteeseen nähden hanke merkitsee n. 20 000 k-m2:n uudisrakentamista. Perusteluna rakennusoikeuden lisäämiseen on keskustan elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä olemassa olevan rakennuksen käyttö ja kehittäminen, korttelin läpi johtavien yleisen jalankulun väylien toteuttaminen sekä maanalaisten huoltojärjestelyjen toteuttaminen. Rakennussuojelu Asemakaavan muutoksen rakennussuojelun määräykset säilyvät ennallaan. Tontilla 9 Mikonkadun puoleisen rakennuksen porraskäytävässä ja sisäpihalla sallitaan tehdä muutoksia, jotka edesauttavat esteettömyyden toteutumista kauppakeskuksen pääkerroksessa. Mikonkatu 11:n pihasiipien matalat osat, joita ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa on määrätty suojeltaviksi julkisivujen osalta. Määräyksiin on tehty eräitä täydennyksiä kaupunginmuseon lausunnon perusteella. Yleisen jalankulun väylät Korttelialueelle sijoitetaan Kaisaniemen metro-aseman lippuhalliin Yliopistonkadulta ja Mikonkadulta johtavat yleisen jalankulun väylät. Uusi reitti Yliopistonkadulle Kluuvikadun kohdalla on kaltevuuksien kannalta erittäin loiva ja siten täysin esteetön reitti. Korttelin läpi muodostuu useita reittejä sekä Mikonkadulta Vuorikadulle että Yliopistonkadulta Kaisaniemenkadulle. Voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttien 2 ja 3 kautta korttelin läpi linjattu yleisen jalankulun väylä yhdistää Kaivokadun ja Kirkkokadun suunnat. Yliopisto on parhaillaan rakentamassa reitin osuutta korttelin 37 läpi. Reitti on verrattavissa Mercatorin käytävään Forumin korttelissa ja lyhentää matkaa Kruununhaan suunnasta keskustaan. Yleisen jalankulun väylien tulee olla esteettömiä ja mitoitukseltaan riittäviä terminaali- ja asiointijalankulkua sekä korttelin läpi johtavaa jalankulkua varten. Jalankulkuaukioille ja katetuille pihoille saa sijoittaa olemassa olevien rakennusten sisältä käsin järjestettyä kahvilatoimintaa. Pihan avaruus ja pihan myymäläjulkisivujen ja sisäänkäyntien hahmottuminen eikä sisäänkäyntien edustatilat saa kärsiä pihan tarjoilualueen sijoituksesta. Pysäköinti ja huoltoliikenne Korttelin kaikki autopaikat tulee sijoittaa yleiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Autopaikkoja ei saa sijoittaa tonteille eikä tonteille saa järjestää ajoneuvoliittymää katutasosta. Tontin 2 autopaikkavelvoite on vähintään 7 autopaikkaa, tontin 7 vähintään 7 autopaikkaa ja tontin 9 vähintään 13. Tontin 9 alueelle tulee rakentaa hissi- ja porrasyhteydet Kluuvin pysäköintilaitokseen. Autopaikkaluvut säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Korttelikohtainen huoltoliikennetila rakennetaan tonttien 9 ja 2 alle Kluuvintunnelin yhteyteen. Huoltotila on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se palvelee korttelin kaikkien kiinteistöjen huoltoliikennettä ja että siitä on huoltoyhteydet kaikkiin kiinteistöihin. Lastaustila on mitoitettava riittäväksi myös siten, että huoltavat ajoneuvot mahtuvat kääntymään lastaustilan alueella eivätkä joudu peruuttamaan tai jonottamaan huoltotunnelin ajoväylällä. Maaperän rakennettavuus ja kellarirakentaminen Tontilla 2 saa kellaritilojen alin lattia olla tasolla n. -7.4, tontilla 7 n. -6.3 ja tontilla 9 tasolla n. -11.0. Kerrosalaan luettavaa tilaa saa ulottaa kaikilla tonteilla maan alle tasoon -1.5 asti. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Rakentaminen ei saa aiheuttaa vahinkoa rakennuksille, puupaaluperustuksille tai maanalaisille tiloille tai yhdyskuntatekniikan verkostoille, rakenteille, kaduille ja katupuuistutuksille. Yleiset rajaseinämääräykset ja pelastusturvallisuus Korttelin rakentaminen ja uudet yleisen jalankulun reitit ja alueet tarkoittavat kiinteistörajat ylittävän toiminnallisen kokonaisuuden muodostamista. Tästä syystä pelastusturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että rajaseiniä vastaava turvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin. Asemakaavaratkaisun vaikutukset Ydinkeskustan kortteleiden täydennysrakentaminen ja kaupunkiympäristön laadun parantaminen lisää toimintamahdollisuuksia ydinkeskustassa ja kävelykeskustassa, jonne suurin osa asiakkaista tulee joukkoliikenteellä. Alue on parhaiten saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla. Se vahvistaa olemassa olevan keskustan kaupunkirakenteen elinvoimaisuutta ja sen roolia kaupan ja vapaa-ajan keskustana. Jalankulkuolosuhteet paranevat korttelialueella, kun korttelin läpi sekä Kaisaniemen metroasemalle muodostetaan uusia esteettömiä yleisen jalankulun väyliä. Samanaikaisesti ympäröivien katujen jalankulkutilaa levitetään ja ajoneuvoliikennettä rajoitetaan.
Toteuttaminen	Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2007 ja sen on määrä valmistua 2010. Toteuttaminen on mahdollista vain, mikäli samanaikaisesti toteutetaan huoltoliikenteen ja pysäköinnin siirto maanalaisiin tiloihin.
Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa sekä osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 31.1.2005). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos suunnitelma-aineistoineen on ollut nähtävänä 7.2.-25.2.2005. Aineistoa esiteltiin yleisölle 10.2.2005 sekä sopimuksen mukaan osallisille. Kirjeet on jaettu esityslistan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavaluonnoksesta esitetyt kannanotot ja esittelijän vastine niihin: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (Kiinteistö Oy Helsingin Mikonkatu 9:n omistaja) toteaa, että yhtiö on aikanaan sitoutunut osallistumaan huoltotilan rakentamisen kustannuksiin. Mikonkatu 9:n (tontti nro 5) rakennus on perustettu puupaaluille. Tästä syystä kaavassa tulee osoittaa yhteinen varaus tonttien 5 ja 9 huoltoyhteyttä varten maantasolle tontin 9 puolelle, jotta ei jouduta rikkomaan paalutusta ja patoseiniä. Mikäli hissiyhteys sijoittuu tontille 5 joutuu yhtiö kaavan myöhemmän käsittelyn yhteydessä ottamaan kantaa siihen vaarantaako hanke kiinteistön perustusten kestävyyden. Esittelijä: Tontti nro 5 ei kuulu asemakaavan muutosalueeseen. Koko korttelia palveleva huoltoliikennetila sijoittuu tonttien 2 ja 9 alle. Huoltotasosta saadaan johtaa huoltokäytävät jokaiselle tontille. Jokaiseen kiinteistöön saadaan rakentaa huoltohissit. Muut järjestelyt perustuvat kiinteistönomistajien keskinäisiin sopimuksiin. Asemakaavan mukaan rakentaminen ei saa laskea pohjavettä eikä aiheuttaa vahinkoa puupaaluperustuksille. Asunto Oy Vuorikatu 6, Kiinteistö Oy Heimola ja Kiinteistö Oy Mikonkatu 11 esittävät eräitä asemakaavamääräysten yksityiskohtia, kuten rakennusoikeuslukuja ja ilmavaihtokuilujen vaikutusta rakennusoikeuteen tarkistettavaksi viimeisimpien suunnitelmien mukaisesti. Ne esittävät myös, ettei kaavan tulisi velvoittaa lunastamaan pysäköintipaikkoja pysäköintilaitoksesta. Mikäli kaavaan tulee velvoite, toivotaan autopaikoille mahdollisimman vähäistä määrää. Yleisen jalankulun väylän leveysmääräys halutaan säilyttää nykyisessä viidessä metrissä. As. Oy Vuorikatu 6 esittää lisäksi, ettei kaavan tulisi velvoittaa yleisen jalankulun reittiin, koska se aiheuttaa ongelmia asuintalon pihalla. Huoltoliikenne mm. muutot tulee sallia Vuorikadun kautta. Kiinteistö Oy Mikonkatu 11 esittää, että uudisrakennusosan ylimpään kerrokseen tontin pohjoisrajalle kaavassa esitetyn sisään vedon mittaa tarkistetaan taloteknisten järjestelyjen tilantarpeen perusteella. Uusien hissien hissikuilujen yläpuolelle toivotaan sallittavan hissitekniikan edellyttämät lisäkorkeus, joka kaavassa yleensä sallitaan. Esittelijä: Autopaikkamäärä perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan ohjeeseen ja velvoite on säilytetty voimassaolevan asemakaavan mukaisena, vaikka kerrosala kasvaa. Keskustassa noudatetun kaavoituskäytännön mukaan paikat tulee sijoittaa maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Yleisen jalankulun väylän leveys säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena 5 metrissä. Rakennusoikeutta on täsmennetty täsmentyneiden luonnosten ja ilmastointisuunnitelmien mukaan. As. Oy Vuorikatu 6:n voimassa olevan asemakaavan mukaista tonttien 2 ja 3 kautta korttelin läpi linjattu yleisen jalankulun väylää ei poisteta. Väylä yhdistää Kaivokadun ja Kirkkokadun suunnat ja se on tärkeä alueen jalankulun kannalta. Yliopisto rakentaa parhaillaan reitin osuutta korttelin 37 läpi. Reitti on verrattavissa Mercatorin käytävään Forumin korttelissa. Kiinteistö on saanut reitistä rakennusoikeusetua jo voimassa olevassa asemakaavassa ja väylä on jo otettu huomioon pihan uudisrakennuksen suunnitelmassa. Liiketilojen tavarahuolto tulee ohjata huoltotunnelin kautta, mutta kaava ei estä muuttojen ja vastaavien järjestämistä Vuorikadulta käsin. Mikonkatu 11:n ylimmän kerroksen sisäänvedon mittaa on tarkistettu. Uudisrakennuksen kattokorkeus on kaupunkikuvan ja naapurien näkymien kannalta ylin mahdollinen. Tästä syystä hissikonehuoneita ei voi normaaliin tapaan ulottaa ylimmän kattokerroksen yläpuolelle. Helsingin kaupunginmuseo korostaa, että asemakaavan uusimisen yhteydessä vielä säilyneiden rakennusten suojelumääräyksiä ei lievennetä. Rotondan keskeisen lasihallin lieriökatto ei saa näkyä yli Lackmannin talon harjakorkeuden Rautatientorin suuntaan eikä rikkoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen keskiakselia korostavaa alkuperäistä arkkitehtonista sommitelmaa. Kaupunginmuseo vastustaa Lackmanin talon pääporrashuoneeseen tehtäviä muutoksia, kuten poistettavia oviaukkoja ja alkuperäisen kellariin johtavan rakennushistoriallisesti merkittävän ja harvinaisen ajorampin muuttamista portaiksi. Voimassaoleva pääporrashuoneisiin vain entistävät toimenpiteet salliva määräys tulee siirtää myös uuteen kaavaan. Sr-1 -merkinnän kohdalla oleva maininta pihasiipien sisätiloihin sallittavista muutoksista lähentelee pelkkien julkisivujen säilyttämistä. Vuorikadun puoleisten kadunvarsirakennusten vesikatoille sallitut, suunnitelmissa sopimattoman suuriksi esitetyt ikkunat tulee kieltää tai määräystä tarkentaa. Suojelluissa rakennuksissa tehtäviltä muutoksilta tulee edellyttää niiden rakennusteknillisten ominaispiirteiden sekä alkuperäisten tilallisten ja toiminnallisten ratkaisujen varjelemista. Useat kaavaluonnokseen sisällytetyt sallivat määräystekstit saattavat johtaa tilanteisiin, jossa määräystekstien turvin sivuuttaa. Esittelijä: Asemakaavalla ei muuteta voimassa olevia suojelumääräyksiä, mutta niitä on täydennetty eräiltä osin. Kaupunkikuvallisista syistä nykyisen asemakaavan suojelurajan ulkopuolella oleva Lackmannin talon matalan pihasiiven osan julkisivu on merkitty myös suojeltavaksi. Tontilla on voimassaolevan asemakaavan mukainen rakennuslupa, jossa piharampin alue on poistumistieportaana ja jossa Rontonda lasikatteen korkeus on määritelty. Lasikate muodostaa kaupunkirakenteeseen uuden historiallisen kerrostuman. Sen muoto perustuu vuonna 1989 käydyn arkkitehtikilpailun mukaiseen arkkitehtoniseen ratkaisuun. Lasikate on sijaitsee noin 50 metriä piharakennuksen harjan takana, joten se ei hahmotu osaksi kadunvarsirakennuksen sommitelmaa. Kortteli muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, johon kuuluu mm. esteettömät yleisen jalankulun väylät Kaisaniemen metroasemalle. Tästä ja nykyisen rakennuskannan liittämisestä osaksi kokonaisuutta seuraa eräitä vähäisiä muutoksia olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaupunginmuseon lausunnon perusteella rakennussuojelumääräyksiä on täydennetty ehdotukseen pääporrashuoneiden osalta. Vuorikadun puoleisten vesikatolle sallittavien ikkuna-aukkojen määräystä on tarkennettu. Suojelluissa rakennuksissa tehtäviltä muutoksilta edellytetään niiden rakennusteknillisten ominaispiirteiden sekä alkuperäisten tilallisten ja toiminnallisten ratkaisujen varjelemista. Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksesta päättää kaupunginvaltuusto. Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maaomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut. Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen hakijoilta yhteisesti 8 500 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11410 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle sekä pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille ja niille kannanoton jättäneille, jotka ovat jättäneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutos nro 11410
	Liite 3	Havainnekaavio
	Liite 4	Rotondan suunnitelmaraportti osa1
	Liite 5	Rotondan suunnitelmaraportti osa 2
	Liite 6	Rotondan suunnitelmaraportti osa 3
	Liite 7	Hakemukset
	Liite 8	Mielipidekirjeet

1

	Kruunuvuorenrannan rakentaminen lisää huomattavasti Laajasalon asukaslukua. Väestömäärän kasvu luo edellytykset kaupallisten palvelujen määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle. Kaupallisia palveluja kehittämällä ostovoiman ulosvirtausta Laajasalosta voidaan vähentää erityisesti päivittäistavaroissa, sillä lähes puolet päivittäistavaroiden ostovoimasta siirtyy nykyisin vaikutusalueen ulkopuolelle. Laajasalon vuosina 1972 ja 1976 rakennettu ostoskeskus ei vastaa ulkoisen ilmeen, mitoituksen ja palvelujen sisällön puolesta kasvavan väestön vaatimuksia. Laajasalon julkiset palvelut ovat keskittyneet Yliskylään ostoskeskuksen läheisyyteen ja joukkoliikenteen reitit kulkevat Laajasalon keskuksen kautta. Laajasalon keskusta Yliskylässä tulee kehittää laajasalolaisten paikallisena keskuksena, mihin koko Laajasalon väestölle tarkoitetut palvelut sijoitetaan. Samalla pidetään huolta tarvittavien nykyisten palvelujen säilymisestä ja uusien rakentamisesta Kruunuvuorenrantaan tai muualle missä väestömäärä kasvaa ja palvelujen tarpeet muuttuvat. Kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto on tilannut Laajasalon kaupallisen selvityksen TP Group Keskustakehitykseltä. Selvitys on jaettu esityslistan liitteenä.
Kaupan palvelujen kysyntä Laajasalossa kaupallisen selvityksen mukaan
	Kaupan palveluiden kysynnän laskemiseksi on kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittu Laajasaloon väestöennuste, jonka pohjana on arvio, että Kruunuvuorenrantaan tulisi 10 000 asukasta. Ensimmäisten rakennusten alueelle arvioidaan valmistuvan vuoden 2010 jälkeen ja alue olisi kokonaan valmis vuonna 2025. Alkuvuosien osalta väestöennuste on kaupungin suunnitteluohjeiden mukainen. Tulotaso asukasta kohti Laajasalossa on 6 % Helsingin keskitasoa korkeampi ja asuntokuntaa kohti 24 % korkeampi. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on lähes puolet Helsingin keskitasoa korkeampi. Ostovoimaluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kotitaloustiedustelun 2001-2002 kulutuslukuihin. Yksityisen kulutuksen vuosittaiset kasvukertoimet, joita laskelmissa on käytetty, ovat päivittäistavaroissa 0,5 % ja muissa ryhmissä 1,5 %. Päivittäistavaroiden ostovoima on 37 milj. euroa ja se kasvaa vuoteen 2025 mennessä 31 milj. eurolla yhteensä 68 milj. euroon. Vaatetus-, kodin- ja vapaa-ajan tavaroiden ostovoima on 43 milj. euroa ja se kasvaa 97 milj. euroon. Ravintolapalveluiden kysyntä on 11 milj. euroa ja se kasvaa 24 milj. euroon. Laajasalon kaupallisesta ostovoimasta suurin osa siirtyy Laajasalon ulkopuolelle, kilpailijana lähinnä Herttoniemen keskuksen tarjonta, mikä vetää laajasalolaisten päivittäistavaraostoksia. Päivittäistavaroiden kohdalla siirtymä on 17 milj. euroa eli noin 45 % ostovoimasta. Erikoistavaroiden kohdalla siirtymä on 41 milj. euroa eli noin 95 % ostovoimasta. Ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen kaikissa erikoiskaupan toimialaryhmissä. Ravintolapalvelujen kohdalla siirtymä on 9 milj. euroa eli noin 82 %. Toimialakohtaiset kaupan tilojen lisätarpeet ovat seuraavat, päivittäistavaroiden kohdalla 3 800 - 6 900 kerrosneliötä riippuen myyntitehokkuudesta, mihin myymälätyyppi vaikuttaa, erikoiskaupan kohdalla 745 kerrosneliötä ja ravintolapalveluiden kohdalla 855 kerrosneliötä. Lisäliiketilalaskelmien pohjana on oletus siitä, että laajasalolaisten ostouskollisuus kasvaa tarjonnan parantuessa. Tämän seurauksena ostovoiman siirtymien osuus vähenee, tasapaino (myynti suhteessa ostovoimaan) paranee ja Laajasalon omavaraisuus kasvaa. Nykyistä suurempi osuus Laajasalon ostovoimasta toteutuisi myyntinä Laajasalon alueella ja vastaavasti pienempi osuus siirtyisi ulos. Päivittäistavaroiden omavaraisuus paranee 55 %:sta 68 %:iin (kasvua 24 prosenttia), erikoistavaroiden omavaraisuus 5 %:sta 9 %:iin (kasvua 80 prosenttia) ja ravintolapalveluiden omavaraisuus 18 %:sta 22 %:iin (kasvua 22 prosenttia).
Laajasalon uuden keskuksen periaatteet kaupuallisen selvityksen mukaan
Kaupallinen ja toiminnallinen ratkaisu
	Laajasalon uuteen keskukseen tulee kilpailukyvyn parantamiseksi mitoittaa tilat kahdelle supermarket kokoluokan päivittäistavaramyymälälle ja mahdollisesti yhdelle pienemmälle myymälälle, kahvila- ja ravintolatoiminnalle sekä muille kaupallisille palveluille. Uuteen keskukseen esitetään tiloja päivittäistavaramyymälöille noin 6 000 kerrosneliömetriä, erikoiskaupan liiketiloja noin 1 000, kaupallisia palveluja noin 1 000, ravintolapalveluja noin 500 sekä julkisia palveluja tarpeen ja toteuttamisresurssien mukaisesti. Yhteensä keskuksen laajuus olisi 8 000 - 10 000 kerrosneliömetriä kaupallista tilaa, jonka lisäksi tulee varata tiloja julkiselle ja muulle täydentävälle palvelulle. Kaupallisesti toimivan keskuksen on oltava helposti saavutettavissa. Uudistuneen keskuksen sijoittuminen Yliskylään on vaikutusaluetta ajatellen hyvä. Nykyisen keskuksen sijainti on kuitenkin puutteellinen liikenteellisesti, sillä keskus on syrjässä Laajasalontieltä, liittymät ovat kaukana keskuksesta eikä keskus näy Laajasalontielle. Tärkeitä sijaintiin liittyviä tekijöitä ovat saavutettavuus (liittymät, katuverkko, sisäänajo pysäköinteihin) ja näkyvyys. Toiminnallisessa ratkaisumallissa keskus on uudisrakennus, jolloin vanhan keskuksen tilalle voidaan rakentaa muuta toimintaa, kuten asuntoja ja julkista palvelua. Uudisrakennus on kaupallisesti parempi vaihtoehto, koska tällöin saavutettavuuteen ja näkyvyyteen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista hyvin. Keskuksesta voidaan helpommin suunnitella kaupallisia toimijoita kiinnostava, jolloin sen sisällöstä on mahdollista saada alueen asukkaita paremmin houkutteleva. Ehdotettu toiminnallinen periaate voidaan toteuttaa myös nykyisen keskuksen kohdalle olemassa olevia rakennuksia hyödyntäen. Tällöin ei välttämättä voida parantaa sijaintiin, näkyvyyteen eikä merkittävästi myös pysäköintiin liittyviä ongelmia niin hyvin kuin uudisrakennuksen tapauksessa. Mikäli toiminnallisen mallin periaatteet toteuttava keskus kuitenkin kehitetään nykyisestä keskuksesta, voidaan keskukseen tuoda viihtyisää, katettua, lämmintä ja valoisaa tilaa huolellisella suunnittelulla. Kaupallisesti toimivassa ratkaisussa liiketilat tulee sijoittaa yhteen tasoon. Suurten päivittäistavaramyymälöiden sijoittuminen keskuksen päätyihin luo hyvät toimintaedellytykset ravintoloille ja kaupallisille palveluille. Pienimuotoisemmat kaupalliset palvelut tulee sijoittaa näiden vetäjäyritysten väliin tai muuten niiden välittömään läheisyyteen, jolloin kaupallisille palveluille voidaan taata niiden tarvitsemat päivittäiset asiakasvirrat. Kaupalliset palvelut tulee koota tiiviiksi paketiksi, jolloin niissä asiointi on helppoa. Toiminnallisessa mallissa liiketilat avautuvat keskuksen keskikäytävälle ja päivittäistavaramyymälöiden edustalla on pienet torit, joissa voi olla esimerkiksi kahviloiden istumapaikkoja sekä elintarvikkeiden irtomyyntiä (sesonkituotteita tms.). Osa myymälöistä voi avautua myös keskustaa ympäröiville kaduille, esimerkiksi pitkään auki olevat liikkeet kuten videovuokraamo, ravintoa tai kioski. Uusi keskus voidaan kattaa kokonaan tai osittain lasikatteella, jolloin keskukseen saadaan luonnonvaloa. Keskus voi olla myös osittain kattamaton, mutta tämä vaatii katettua huomattavasti enemmän panostusta valvontaan ja puhtaanapitoon. Myös kaupalliset toimintaedellytykset ovat heikommat kattamattomassa keskuksessa. Lasikatteinen lämmin tila, luonnonvalo, korkealaatuiset pinnoitteet ja kalusteet, hyvät julkisivumateriaalit ja viherkasvit luovat viihtyisyyttä ja ovat keskuksen kilpailuetu. Keskuksen pysäköintipaikkojen tulee olla määrällisesti riittäviä ja helppokäyttöisiä, jotta keskus voi hyötyä tästä kilpailuedusta. Keskus tarvitsee arviolta noin 350 - 400 asiakaspysäköintipaikkaa. Pysäköinnit on pyrittävä sijoittamaan keskuksen alle ja niistä on yhteys liukutasoilla tai riittävän suurilla asiakashisseillä keskuksen tiloihin. Pysäköintiruutujen on oltava riittävän leveät ja ajo pysäköintiin on järjestettävä jouhevaksi. Myös huolto ja jätehuolto tulee järjestää tehokkaasti. Huollot on sijoitettava päivittäistavaramyymälöiden yhteyteen ja huoltoliikenne on erotettava asiakasliikenteestä.
Keskuksen alustava kokonaisliikeidea ja sisältö
	Laajasalon keskus on paikalliskeskus, jonka tarjonta on vahvasti arkituotepainotteinen. Keskuksen vetäjäyrityksinä on kaksi suurta päivittäistavaramyymälää, jotka tuovat tarjonnan monipuolisuutta ja vaihtoehtoja kuluttajalle. Tämä lisää asiakasmääriä ja luo edellytyksiä erikoiskaupalle ja kaupallisille palveluille. Lapsiperheiden suuri osuus vaikutusalueen väestöstä ja väestön korkea tulotaso tulee huomioida sekä ympäristön että sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Korkeatasoiseen ja viihtyisään ulkoiseen ja sisäiseen ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota. Kahden päivittäistavarakaupan supermarketin lisäksi keskuksessa voi toimia kolmas pienempi päivittäistavaramyymälä tai elintarvikekioski. Keskuksen yhteydessä voi olla myös huoltoasema tai kylmäasema. Ravintolapalveluja nykyisessä keskuksessa on riittävästi, mutta niiden tasoa pitää nostaa. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, joten keskuksessa voi toimia myös perheille soveltuvia ravintoloita. Erikoiskaupan osalta uudistuneessa keskuksessa voi toimia esimerkiksi lahjatavaramyymälä, 1-2 vaatetusliikettä, puhelinmyymälä, kulta- ja kelloliike tai fotoliike. Nykyisen kaltaiset kaupalliset palvelut menestyvät alueella ja uudessa keskuksessa niitä voi toimia entistä enemmän, esimerkkeinä luontaistuotemyymälä, eläinkauppa, kukkakauppa, optikko, pankkipalvelut, apteekki, parturi-kampaamot sekä kunto- ja hyvinvointipalvelut.
Julkiset palvelut
	Laajasalon keskuksesta tulee vetovoimaisempi, kun sen yhteyteen tai välittömään läheisyyteen sijoitetaan julkisia palveluja. Tällä hetkellä Yliskylään on keskitetty laajasalolaisten julkiset palvelut ja näin tulee olla myös jatkossa. Mikäli kirjasto tai muu julkinen palvelu tarvitsee lähitulevaisuudessa uusia tiloja, ne voidaan sijoittaa kaupallisten tilojen yhteyteen, esimerkiksi keskuksen toiseen kerrokseen. Erityisesti kirjaston sijoittamisesta kauppakeskuksen yhteyteen on hyvä kokemuksia Helsingin seudulla.
Vaikutusalueen muu kaupallinen verkko
	Kruunuvuorenrantaan tulee tarkastelujakson aikana noin 10 000 uutta asukasta, mikä luo tarvetta lähipalvelujen kehittämiseksi alueella. Laajasalon keskus toimii paikalliskeskuksena myös Kruunuvuorenrannan asukkaille eikä alueelle kaavailla julkisia palveluita mittavissa määrin. Kaupallisia lähipalveluja Kruunuvuorenrantaan kuitenkin tarvitaan. Uudelle alueelle tulee varata edellytykset 1-2 päivittäistavaroiden lähimyymälälle, kioskille, ravintolapalveluille ja muille kaupallisille palveluille kuten parturi-kampaamoille. Alueelle voi sijoittua muun muassa rantaravintoloita. Sijainti rannassa, ilmansuunta sekä vuoroveneyhteydet mahdollistavat hyvin tämän tyyppisen toiminnan. Laajasalon voimakas väestömäärän kasvu luo toimintaedellytykset myös lähipalveluille. Näin ollen Laajasalon keskuksen lisäksi alueella voi toimia jatkossakin palveluverkkoa täydentäviä lähimyymälöitä, kuten Jollaksen ja Gunillantien päivittäistavaramyymälät sekä Kruunuvuorenrantaan myöhemmin tulevat kaupan palvelut.
Laajasalon kaupallisen kehittämisen periaatteet
	Väestöpohjan kasvu Laajasalossa luo edellytykset kaupallisen mitoituksen lisäämiselle mistä seuraa ostosuskollisuuden parantuminen ja mahdollisuus kaupallisten palvelujen uudistamiseen. Yleissuunnitteluosasto ehdottaa seuraavia kaupallisen kehittämisen periaatteita: - Nykyiset Laajasalon kaupalliset palvelut keskuksen ulkopuolella säilytetään ja kaupallista verkkoa kehitetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kruunuvuorenrantaan rakennetaan alueen tarvitsemat palvelut. Laajasalon keskustaa Yliskylässä kehitetään Laajasalon väestöä palvelevana paikallisena keskuksena. - Näkyvälle paikalle Laajasalontien tuntumaan rakennetaan uusi kaupallinen keskus ja nykyisen keskuksen alue vapautuu muuhun käyttöön. Näin päästään parhaaseen Laajasalon kaupalliseen toimivuuteen. - Kaupallisella kokonaismitoituksella parannetaan Laajasalon kaupallista omavaraisuutta ja palvelujen tasoa. Kokonaismitoitus on näillä näkymin 8 000 -10 000 kerrosneliötä. - Uutta keskusta rakennettaessa kiinnitetään huomio seuraaviin kaupallisiin periaatteisiin: keskuksen helppo saavutettavuus, katettu valoisa sisätila, kaupallisen toiminnan yksitasoisuus, vetovoimainen toiminnallinen malli, pysäköintipaikkojen sijoittelu ja määrä sekä niiden laatutaso, huolto- ja asiakasliikenteen erottelu toisistaan, arkituotepainotteisuus ja siihen liittyvä päivittäistavarakaupan mitoitus ja yksiköinti sekä valikoimaa täydentävät erikoisliikkeet ja kaupalliset palvelut. - Julkisilla palveluilla on myönteinen vaikutus kaupallisen keskuksen houkuttelevuuteen. Varaudutaan siihen, että keskuksen yhteyteen voidaan sijoittaa julkista palvelua, esimerkiksi kirjasto parantaa kauppakeskuksen toimivuutta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Laajasalon kaupallisen kehittämisen periaatteet sekä merkitä tiedoksi TP Group Keskustakehityksen laatiman Laajasalon kaupallisen selvityksen.

LIITE

Laajasalon kaupallinen selvitys

1

15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 15526 tontteja 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Alue rajautuu pohjoisessa Tukholmankatuun, idässä Haartmaninkatuun ja Topeliuksenkatuun, etelässä Stenbäckinkatuun ja lännessä Paciuksenkatuun. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Meilahden sairaala-alueen kehittymisen valtakunnallisena sekä Helsingin ja ympäristökuntien alueellisena keskussairaalana, ja vahvistaa Meilahden asemaa lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kampuksena. Alueella on vireillä useita varsin mittavia rakennushankkeita vuosille 2006-2013. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahteen ja kehittää nykyisiä toimintojaan. Meilahden sairaalan päärakennuksen yhteyteen rakennetaan ns. Kolmiosairaala, johon sijoitetaan sisätautien vuodeosastoja sekä erikoisalojen poliklinikoita. Uusien tilojen valmistuminen mahdollistaa pääsairaalan viisitoistakerroksisen potilastornin vaiheittaisen peruskorjauksen. Lasten- ja nuorten sairaalaan rakennetaan uudet leikkaus- ja teho-osastot ja Naistenklinikalle rakennetaan vastasyntyneiden teho-osasto. Töölön sairaalan tiloja korvaavan uuden tapaturmasairaalan, Traumakeskuksen rakentamisen on arvioitu ajoittuvan ensi vuosikymmenelle. HUS:n hankkeiden lisäksi Helsingin kaupunki rakentaa Meilahteen tilat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykselle. Kolme entistä asuntolarakennusta muutetaan tutkimuskäyttöön ja niiden yhteyteen rakennetaan uudisrakennusosa tutkimuskeskus Biomedicumin laboratorioille. Sairaanhoito-opiston rakennus, jossa toimii Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, laajenee uusilla auditorio- ja opetustiloilla, jotka sijoitetaan pääosin maan alle. Maan tasoon rakennetaan ainoastaan valoaukkoja ja poistumistiet.
Uusien hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä on huolto- ja pysäköintiliikenteen johtaminen pääosin maan alle. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden pysäköintilaitoksen rakentamisen Paciuksenkadun itäpuolelle kallioon sekä uusien huoltotilojen ja koko sairaala-aluetta ja Biomedicumia palvelevan huoltotunnelin rakentamisen. Myös Stadian tontilta voi liittyä maanalaiseen huoltoon ja pysäköintiin. Kaksitasoiseen pysäköintilaitokseen tulee 880 autopaikkaa. Paciuksenkadun länsipuolelta on tarkoitus johtaa uusi ajoyhteys maan alle. Kaavamuutos osoittaa uudisrakentamismahdollisuuksia lähinnä Meilahden sairaalan päärakennuksen pohjoispuolelle, keskeisen kallioalueen ympärille. Väljä keskusalue muuttuu tiiviimmäksi. Alueelta puretaan matala 1960-luvun opetusrakennus, jota ei ole asemakaavalla suojeltu. Kaikki voimassa olevan kaavan rakennussuojelumerkinnät säilytetään. Paciuksenkadun ja Stenbeckinkadun varsilla säilyy puistomaisia alueita. Laajasta sairaalatontista erotetaan kaksi uutta tonttia, toinen Stenbeckinkadun varresta Lasten ja nuorten sairaalalle, toinen Tukholmankadun varresta Biomedicumin tutkimustoiminnalle. Aloite Sairaalatontin kaavoitustyö on käynnistetty HUS-kuntayhtymän aloitteesta ja Sairaanhoito-opiston tontin kaavamuutos on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Meilahden sairaala-alueen kehittämistä on valmisteltu HUS:n, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti alueesta kehittämissuunnitelman kaavamuutoksen pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 4.12.2003 Meilahden sairaala-alueen kehittämissuunnitelman asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi suunnitelman arkkitehti Timo Vormalalta. Tavoite oli sairaala-alueen kehittäminen kaupunkikuvaa eheyttävällä tavalla siten, että uusilla rakennusmassoilla muodostetaan kaupunkimaista tilaa katuineen ja aukioineen. Rakentaminen keskitettiin päärakennuksen pohjoispuolelle. Uudisrakennukset noudattivat Biomedicumin korkeutta. Tukholmankadulta erotettiin tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten tontti Biomedicum 2:ta varten. Muita kehittämissuunnitelman periaatteita olivat Paciuksenkadun puolelle jäävä puistomainen vyöhyke ja autopaikkojen sijoittaminen pääosin maan alle. Suunnitelmassa oli tutkittu myös vaihtoehtoa, jossa sr-1-merkinnällä suojeltu lämpövoimalarakennus olisi purettu, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi säilyttävää ratkaisua. Kehittämissuunnitelman mukaisen lisärakentamisen mahdollistamiseksi asemakaavan sallimaa rakennusoikeutta esitettiin lisättäväksi sairaala-alueella noin 20 000 k-m2. Lähtökohdat Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta. Pääosa korttelista 15526 on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavassa on esitetty rakennettavaksi pääliikenneverkon maanalainen osuus Paciuksenkadulta Nordenskiöldinkadulle. Tunneli tulisi Tukholmankadun alle kaavamuutosalueen pohjoisreunaan. Asemakaavat Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1999. Kaavan mukaan tontti 15526/3 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), rakennusoikeutta on 17 700 k-m2. Tontilla sijaitseva Sairaanhoito-opiston rakennus on suojeltu arvokkaana merkinnällä sr-1. Sisäpihalla on rakennusala maanalaiselle rakentamiselle. Tontti 15526/4 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 1,25. Tontin pinta-ala on 184 018 m2, joten rakennusoikeutta on 230 023 k-m2. Rakentamisaloin merkittyjä lisärakentamismahdollisuuksia on Lastenklinikan, Naistenklinikan, päärakennuksen ja Syöpäklinikan yhteydessä. Lasten ja nuorten sairaala, Palvelukeskus ja siihen liittyvä entinen lämpökeskus on asemakaavassa suojeltu kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina merkinnällä sr-1. Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala, Meilahden sairaalan potilastorni ja neljä entistä asuntolarakennusta on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina merkinnällä sr-2. Paciuksenkadulla on voimassa kaksi asemakaavaa, toinen on vahvistettu vuonna 1925 ja toinen vuonna 1970. Muut suunnitelmat Kaavoituksen tueksi HUS teetti kehittämissuunnitelman pohjalta tarkennettuja raportteja, kuten selvityksen maanalaisista tiloista (Kalliosuunnittelu Oy), ympäristö- ja liikennesuunnitelman (MA-arkkitehdit, Esisuunnittelijat) sekä selvityksen Lasten ja nuorten sairaalan laajennuksesta (arkkitehtitoimisto Arket Oy, ym). Helsingin kaupungin rakennusvirasto teetti selvityksen ja viitesuunnitelman (Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy) Stadian Sairaanhoito-oppilaitosrakennuksen laajennuksesta. Kolmiosairaalan, yhteispäivystysrakennuksen ja Biomedicumin laajennuksen hankesuunnittelu on edennyt kaavaehdotuksen valmistelun aikana. Suunnittelijoina ovat olleet arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co (Kolmiosairaala), arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Ky (yhteispäivystysrakennus) ja arkkitehtitoimisto Gullichsen-Vormala Ky (Biomedicum 2). Maanomistus Korttelin 15526 tontin 3 omistaa Helsingin kaupunki, tontin 4 omistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS. Rakennettu ympäristö Rakennushistoriaa Meilahden sairaalan ensimmäisen asemakaavan laatimiseen vuonna 1912 osallistuivat arkkitehdit Magnus Schjerfbeck, Onni Tarjanne, Eliel Saarinen ja Lars Sonck. Alueen jäsentely perustui paviljonkijärjestelmään, eri toiminnot sijoitettiin omiin rakennuksiinsa, jotka oli ryhmitelty symmetrisesti. Asemakaavan mukaan ehti valmistua 1917 kaksi rakennusta, keskellä tonttia sijaitseva talousrakennus (nykyinen Palvelukeskus) ja siihen liittyvä lämpökeskus. Rakennusten suunnittelija oli lääkintöarkkitehti Magnus Schjerfbeck. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Suomen itsenäistyttyä ihanteet vapaammin seisovista rakennuksista syrjäyttivät aksiaalisen järjestelmän. Naistenklinikka (Jussi Paatela, 1934) oli alueen ensimmäinen klinikkarakennus. Uno Ullberg laati sairaala-alueesta kokonaissuunnitelman vuonna 1938. Vuonna 1940 valmistui Ullbergin suunnittelema sotilaallisen ankara Sairaanhoitaja-opisto korttelin pohjoiskulmaan Tukholmankadulle. Täysin erilainen hengeltään on taas eteläkulman funktionalistis-romanttinen Lastenklinikka (Uno Ullberg, Erkki Linnasalmi, 1946). Professori Arvo Ylppö oli keskeinen henkilö Lastenklinikan toteuttamisessa. 1950-luvulla rakennettiin Silmä-korvaklinikka (Jussi ja Veli Paatela, 1951) Haartmaninkadun varteen, sekä asuntolarakennuksia sairaanhoito-opiston läheisyyteen. Yliopiston ja Uudenmaan kuntien yhteinen Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS perustettiin vuonna 1957, jolloin pyrkimys oli suuriin, toiminnoiltaan keskitettyihin sairaalayksiköihin. 1960-luvulla rakennettiin Meilahden sairaalan päärakennus, Syöpätautien klinikka sekä opetus- ja hallintorakennuksia. 1970- ja 1980-luvuilla saneerattiin ja laajennettiin vanhoja rakennuksia. Uusimmat rakennushankkeet korttelissa ovat 1990-luvun lopulla rakennettu Terveystieteiden kirjasto ja 2000-luvun alussa valmistunut tutkimuskeskus Biomedicum. Alueen kuvaus Alue on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistorialliselta sisällöltään rikas ja vaihteleva, mutta keskeiseltä alueeltaan kaupunkikuvaltaan hajanainen. Meilahden sairaalan päärakennus dominoi maisemaa, potilastorni nousee viidentoista kerroksen korkeuteen ja näkyy myös kauas merelle. Pääsisäänkäynti on Haartmaninkadulta. Päärakennuksen edessä on kallioalue jolla kasvaa komeita mäntyjä, muuten sisäänkäyntialuetta leimaavat väljät liikennealueet ja ajorampit, rakennukset eivät muodosta kokonaisuutta ja julkinen ulkotila on jäsentymätön. Osin hallitsemattoman tuntuinen henkilöautojen pysäköinti haittaa viihtyisyyttä monin paikoin. Puistomaisia alueita on Naistenklinikan eteläpuolella ja Lastenklinikan ympärillä. Huolto- ja pysäköintiajo tapahtuvat pääosin Haartmaninkadulta ja Stenbäckinkadulta. Maanalaiset tilat Meilahden sairaala-alueelle on rakennettu 1950-luvulta alkaen huoltotunneliverkostoa, joka yhdistää nykyiset rakennukset toisiinsa. Tunnelit sijaitsevat välittömästi rakennusten alla noin tasossa +10...+14 ja ovat teräsbetonirakenteisia. Huoltotunnelissa on trukki- ja henkilöliikennettä sekä yksiköitä palvelevaa tekniikkaa. Toisen tason huoltotunnelisto ja väestönsuojat ovat kalliossa tasoilla -1...+4. Tunnelissa on ajoneuvoliikennettä pysäköintilaitokseen sekä huoltoajoa mm. jätehuoltotilaan. Vanhimmat väestönsuojat tunneleineen on tehty 1960-luvulla korttelin keskellä olevan kallioisen alueen alle, jonne ajoyhteys on Stenbäckinkadun suunnalta. Väestönsuojan koillispuolelle on tehty 1980-luvulla uusi väestönsuoja ja 1990-luvulla huoltotunnelin varteen toteutettiin jäteasema. Väestönsuojissa on pukuhuonetiloja. Vuonna 1999 korttelin eteläosaan valmistui kallion sisään 366 autopaikkaa käsittävä pysäköintilaitos. Kolmesta hallista eteläisin on myös väestönsuoja. Samaan aikaan on rakennettu Lastenlinnan yhdystunneli ja kiinteistöhuoltotilat kallioon.
Alueen vaikutuspiirissä olevat maanalaisten tilojen suunnitelmat Topeliuksenkadun itäpuolella kulkee tilavaraus pitkän tähtäyksen toiselle metrolinjalle Kampista Pasilaan. Meilahden asemalta on jalankulkuyhteys sairaala-alueelle Naistenklinikan rakennuksen itäpuolella. Yleiskaavassa on tilavaraus 2 + 2-kaistaiselle autoliikennetunnelille välillä Paciuksenkatu-Nordenskiöldinkatu. Länsipäässä rampit alkavat Paciuksenkadulta. Tunnelista on liittymä sairaala-alueelle. Paciuksenkadun länsipuolella Seurasaarentien alla on rakennusviraston Meilahden kalliotukikohtavaraus, tilavuudeltaan noin 70 000 m3. Tukikohta sijoittuu kahteen yhdensuuntaiseen 20 metriä leveään, 8 metriä korkeaan halliin tasoille -9...-12. Liikenne Vuoden 2004 keskiarkivuorokausiliikennemäärä on Tukholmankadulla 22 460 autoa/vrk, Haartmaninkadulla 8 260 autoa/vrk, Topeliuksenkadulla 15 930 autoa/vrk, Stenbäckinkadulla 2 000 autoa/vrk ja Paciuksenkadulla 25 200 autoa/vrk. Katuverkossa Tukholmankatu ja Paciuksenkatu toimivat pääkatuina, Haartmaninkatu ja Topeliuksenkatu kokoojakatuina sekä Stenbäckinkatu tonttikatuna. Sairaala-alueelta on tonttiliittymiä edellä mainituille kaduille. Alueen pääsisäänkäynti on Haartmaninkadulta. Luonnonympäristö Alue on merenrantakalliota, sille ominaisia luonnonpuita ovat männyt. Päärakennuksen sisäänkäynnin edessä on säilynyt iso kallio ja mäntyryhmä, jotka antavat paikallisluonnetta alueelle, vaikka merelle ei keskusalueelta näy. Keskuskalliota on hoidettu kivikkopuutarhana. Paciuksenkadun varressa aukeavat merinäköalat. Tontin eteläosissa on puistomaisia alueita lehtikuusineen. Suojelukohteet Pääosa korttelista 15526 on merkitty yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi. Merkinnän ulkopuolelle jää korttelin koilliskulma, jossa rakennuskanta on nuorinta. Neljä rakennusta on asemakaavassa suojeltu kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina merkinnällä sr-1. Ennen niitä koskevan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta. Arvokkaimmat kohteet ovat Palvelukeskus ja siihen liittyvä lämpövoimala, Sairaanhoito-opisto ja Lastenklinikka. Palvelukeskus (Schjerfbeck, 1917) rakennettiin talousrakennukseksi. Se muodostaa samanaikaisesti rakennetun lämpövoimalan kanssa pihapiirin, kokonaisuus on Meilahden sairaala-alueen vanhin kerrostuma. Palvelukeskus on kaareva, symmetrinen rakennus. Tyyliltään rakennus liittyy 1900-luvun alun rationalistiseen suuntaukseen. Sitä hallitsevat klassistiset piirteet. Pyöreät muodot toistuvat ylimmän kerroksen ikkunoissa, puolipyöreissä erkkereissä ja ulokkeissa sekä pyörökaarisissa graniittiportaaleissa. Rakennuksen julkisivut ovat hyvin säilyneet, ja ikkunat ovat alkuperäiset, sisällä on tehty huoneiden uudelleenjärjestelyjä. Lämpövoimala (nykyinen autokeskus) muodostuu korkeammasta höyrykattilahuoneesta ja matalammista siivistä. Rakennus on muuten pelkistetty, luonnetta antavat höyrykattilahuoneen suuret pyörökaariset ikkunat. Osa ikkunoista on muutettu myöhemmin autotallin oviksi. Sairaanhoito-opiston (Ullberg, 1940) suunnitelmaa leimasi funktionalismin avoin rakennustapa, jonka ansiosta rakennusten väliin jäi puistomaisia alueita. Rakennukseen tuli opetustilojen lisäksi asuntoloita. Se edustaa 1930-luvun lopun laitosarkkitehtuuria, pelkistetyt tiilestä muuratut ja rapatut julkisivut ovat tyypillistä funkista. Sairaanhoito-opisto on säilyttänyt alkuperäisen asunsa hyvin. Lastenklinikka (Ullberg, Linnasalmi, 1946) oli aikanaan viimeisimpien sairaalaihanteiden mukaisesti suunniteltu rakennus. Vielä 1900-luvun alussa yleisin sairaalatyyppi oli paviljonkimainen, erillisistä rakennuksista muodostuva kokonaisuus, jossa tartuntavaara oli mahdollisimman pieni. Lääkeaineiden samoin kuin hissitekniikan kehittyessä Yhdysvalloissa luotiin uusi, keskitetty pohjaratkaisutyyppi, joka oli kustannuksiltaan edullinen ja toiminnallisesti joustava. Lastenklinikka on näiden yhdistelmä ja edustaa rakennushistoriallisesti merkittävää vaihetta suomalaisessa sairaalarakentamisessa. Sen suunnittelussa korostettiin myös lapsipotilaiden ulkoilumahdollisuuksia, funktionalismin ihanteet valosta, raittiista ilmasta ja liikunnasta olivat tärkeitä lähtökohtia. Toiminta opetussairaalana edellytti pohjaratkaisulta tehokkuutta. Näistä näkökohdista syntyi matala sormimainen rakennusmuoto. Arkkitehtuurissa on lisäksi havaittavissa sodan vuosikymmenelle ominaista romantiikkaa niin muodoissa kuin materiaaleissa ja yksityiskohdissa. Rakennus on suhteellisen vähäistä laajennusta lukuun ottamatta säilynyt ulkoasultaan alkuperäistä vastaavassa asussa, sisätiloja on jouduttu uusimaan paikoin radikaalisti. Lisäksi seitsemän rakennusta, Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala, Meilahden sairaalan potilastorni ja neljä entistä asuntolataloa on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina merkinnällä sr-2. Rakennukset ovat eri vuosikymmeniltä 1930-luvulta 1960-luvulle, ja ovat aikansa rakentamisnäkemysten mallikelpoisia edustajia. Sairaala-alueella kokonaisuutena katsotaan olevan myös valtakunnallista merkitystä: Museoviraston laatima ehdotus valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen päivitetystä luettelosta on keväällä 2005 lausuntokierroksella. (Aikaisempi luettelo: Museovirasto, Ympäristöministeriö, Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993). Ehdotuksessa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan suurkortteli on nimetty yhdeksi Suomen sairaalarakentamisen avainkohteeksi ja rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti monipuoliseksi erityisklinikoiden muodostamaksi kokonaisuudeksi. Alueen rakennuskannassa kuvastuvat rakennustaiteen ja kulttuurihistorian vaiheet alkaen 1900-luvun alusta aina 2000-luvulle. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Haartmaninkadun alla kulkee Salmisaari-Ruskeasuo-yhteiskäyttötunneli tasovälillä -21 (lattia) ja -17 (katto). Paciuksenkadun alla on viemäritunneli, jonka haaratunneli kulkee sairaala-alueella tasovälillä noin +2 (lattia) ja +5 (katto). Maaperä Meilahden sairaala-alueen keskellä, korkeimmillaan noin tasolla +26, on avokalliota. Muualla korttelialueella on ohut kitkamaakerros kallion päällä. Kallion laatu on alueella hyvää eikä kaava-alueella ole havaittu heikkousvyöhykkeitä. Kallioperän pääkivilaji on kiillegneissi ja graniitti. Alueen kallioperän rakennettavuuteen vaikuttavat olemassa olevat tilat, kuten huoltotunneliverkostot ja väestönsuojat sekä pysäköintilaitos ja alueen kalliomekaaniset ominaisuudet. Väestönsuojien ja tunneleiden tarvitsemat kalliorakenteet suojaetäisyyksineen rajoittavat kellarirakentamismahdollisuuksia ja uusien kalliotilojen sijoituksia. Avolouhinnan rajoitteet johtavat alueen keskimääräisesti matalaan perustamissyvyyteen niin, ettei sairaalan keskialueella voida rakentaa yhtenäistä kellarikerrostasoa. Louhintatasolle +14,9 voidaan rakentaa rajoitetusti käytävätiloja. Uudisrakennusten laajemmat kellaritilat edellyttävät rakennusvalvonnan poikkeuslupaa väestönsuojamääräysten osalta sekä kalliorakenteiden laskennallista mallintamista ja kestävyyden osoittamista väestönsuojatilanteessa. Meilahden sairaala-alueen kehittämisen yhteydessä HUS on teettänyt asemakaavoituksen pohjaksi ja toteuttamisedellytysten varmistamiseksi Kalliosuunnittelu Oy:llä Meilahden sairaala-alueen maanalaisten tilojen selvityksiä. Alueen huolto- ja pysäköintiliikenne on suunniteltu siirrettäväksi pääasiassa tunneliverkostoon. Asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä sairaala-alueen kehittämiselle. Kaavamuutos vastaa rakentamistarpeisiin, joista osa on kiireellisiä, osa pitkän aikavälin järjestelyjä. Vapaan rakennusmaan vähentyessä ja toiminnallisten tarpeiden vaatimuksesta siirrytään keskusalueella erillisten rakennusten järjestelmästä tiiviiseen rakennemalliin, jossa uudet sairaalarakennukset muodostavat yhteen kytketyn kokonaisuuden. Tavoitteena on, että ulkotilat jäsentyvät entistä paremmin aukioiksi, liikennealueiksi ja puistomaisiksi vyöhykkeiksi. Huolto- ja pysäköintiliikenteen toimintojen siirtämisellä maan päältä maanalaisiin tiloihin luodaan edellytykset tarvittavien maanpäällisten tilojen vapauttamiselle sairaalatoiminnan kehittämiseen, ja tilojen keskittämisellä selkeytetään ja tehostetaan huolto- ja pysäköintitilojen käyttöä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on myös mahdollistaa sekä tutkimuskeskus Biomedicumin että ammattikorkeakoulu Stadian toiminnan laajeneminen alueella. Tavoitteena on lisärakentamisen järjestäminen siten, että asemakaavalla jo suojellut rakennukset säilyvät ja laajennushankkeissa rakennussuojelun näkökohdat otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. Tavoitteena on huoltotunnelin ja pysäköintilaitoksen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus sekä maanalaisten tilojen hyvä henkilö- ja pelastusturvallisuus. Tavoitteena on sijoittaa uudet kalliotilat mahdollisimman lähelle olemassa olevia ja suunniteltuja rakennuksia, niin että kulkuyhteydet johtavat rakennuksiin tai niiden läheisyyteen. Tavoitteena on myös pintaan korttelialueelle tulevien sisäänkäyntien, poistumisteiden ja hormien kaupunkikuvallinen korkea laatu. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Korttelin 15526 tontille 3 osoitetaan sr-1-merkinnällä suojellulle Stadian opetusrakennukselle lisärakentamismahdollisuus pääosin maan alle. Korttelin 15526 tontista 4 muodostetaan kolme uutta tonttia. Tontti 6, jolle tulee Biomedicum 2, kuuluu tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YTU). Tontit 7 ja 8 kuuluvat sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YS). Tontilla 7 toimii Meilahden sairaala ja pääosa klinikoista. Tontti 8 erotetaan Lasten ja nuorten sairaalaa varten. Tontille 6 osoitetaan rakennusala säilytettävien, sr-2-merkinnällä suojeltujen tornitalojen keskelle rakennettavalle lisärakennukselle Tontille 7 kaavamuutos mahdollistaa kolmen uuden sairaalarakennuksen rakentamisen ja laajennusmahdollisuuksia oleviin rakennuksiin. Uudet rakennusalat keskittyvät sairaalan päärakennuksen pohjoispuolelle, kerrosluku on 5-6 kerrosta. Tontilla 8 mahdollistetaan sr-1-merkinnällä suojellulle Lastenklinikalle jonkin verran nykyistä kaavaa laajempi lisärakentamismahdollisuus siipirakennusten väleissä. Laajennus voidaan rakentaa Lastenklinikan 1. kerroksen tasoon. Laajennukselta edellytetään erityisen korkeatasoista arkkitehtonista ulkoasua. Paciuksenkadun varren luonnetta on vahvistettu puistomaisena vyöhykkeenä, jonne on istutettava puita ja pensaita ja kaupunkikuvallisesti arvokas puusto on säilytettävä. Myös avokallioesiintymiä tulee säilyttää. Asemakaavan muutoksella muodostetaan maanalaiset tilavaraukset huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelille, pysäköintilaitokselle sekä huoltoliikenteen tiloille. Myös näiden edellyttämät ilmanvaihdon pysty-yhteydet ja poistumistiet sekä tekniset tilat on otettu huomioon, samoin nykyiset tilat ja tulevat maanalaiset varaukset. Asemakaavamääräyksillä määritellään myös toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia laatuvaatimuksia sekä rakenteellisia turvallisuusvaatimuksia ja pelastusturvallisuutta. Tonttien autopaikkoja saa osoittaa toistensa alueelle. Mitoitus Kaava-alue on kooltaan 213 274 m2. Siitä tontti 3 (YO) on 9 282 m2 kokoinen, rakennusoikeutta on 20 400 k-m2, tonttitehokkuus e = 2,19. Tontti 6 (YTU) on 7 425 m2 kokoinen, rakennusoikeutta on 14 500 k-m2, tonttitehokkuus e = 1,95. Tontti 7 (YS) on 141 284 m2, rakennusoikeutta on 229 000 k-m2, tonttitehokkuus e = 1,62. Tontti 8 (YS) on 35 309 m2, rakennusoikeutta on 22 000 k-m2, tonttitehokkuus e = 1,60. Katualuetta on 19 974 m2.
Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Korttelialueelle saa sijoittaa myös asuntolatiloja. Tontilla 3 sijaitsee entinen Sairaanhoito-oppilaitos, nykyinen ammattikorkeakoulu. Tontilla on rakennusoikeutta 20 400 k-m2. Sairaanhoito-oppilaitos on suojeltu merkinnällä sr-1. Sen kerrosluku vaihtelee kahdesta kahdeksaan. Lisää opetustiloja, noin 3 000 k-m2, voi rakentaa rakennuksen siipien väliin kolmeen maanalaiseen kerrokseen. Pihalle saa rakentaa valolyhtyjä ja porrashuoneita, korkeintaan 20 % rakennusalasta. Rakenteiden korkeatasoiseen detaljointiin on kiinnitettävä huomiota. Ennen rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta. Päärakennuksen ympärillä on säilytettävä puustoa. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/500 k-m2, enimmäismäärä 1 autopaikka/350 k-m2. Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YTU) Tontilla 6 on rakennusoikeutta 14 500 k-m2. Tontilla sijaitsevat 1950-luvun rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2. Uudisrakennuksen, noin 8 000 k-m2, rakennusala kytkeytyy oleviin rakennuksiin. Rakennuksessa saa olla kolme maanpäällistä kerrosta ja yksi kerros maan tason alapuolella. Alimpaan kerrokseen saadaan luonnonvaloa laskemalla paikoitellen pihatasoa viereisen Biomedicum-rakennuksen tavoin. Katolle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita. Rakennusosan, jonka vesikatto on maan tasossa, katon tulee olla viherkatto. Tontin kautta kulkee keskeinen jalankulkuyhteys tontille 7. Alas lasketun pihatason yli on rakennettava jalankulkusilta. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/500 k-m2, enimmäismäärä 1 autopaikka/350 k-m2. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Tontilla 7 sijaitsee Meilahden sairaala klinikoineen, hallintorakennuksineen ja kirjastoineen. Korttelialueelle saa sijoittaa myös asuntola- ja potilaskotitiloja. Tontilla on rakennusoikeutta 229 900 k-m2. Vanhojen arvokkaiden rakennusten suojelumerkinnät on säilytetty ennallaan. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna lisärakentamista sallitaan yhteensä noin 60 000 k-m2. Keskusaukion ympärille rakennettavat vaaleasävyiset rakennukset nivelletään toisiinsa kiinni lasisilla aulatiloilla, jotka mahdollistavat sisäiset yhteydet ja vahvistavat toimintojen välistä synergiaa. Rakennuksissa on 5-6 kerrosta. Niiden tulee hahmottua erillisinä arkkitehtonisina kokonaisuuksina. Keskusaula on kaksikerroksinen. Sen eteen maan tasoon tulee lasikatteinen ambulanssipiha ja siihen liittyviä tiloja. Ramppeja pitkin noustaan sairaalan pääovelle. Keskuskallio mäntyineen säilyy suurimmaksi osaksi, liikenne on järjestetty kehämäisesti sen ympärille. Uudet liikennejärjestelyt muodostavat pääsisäänkäynniltä Haartmaninkadulle akselin, jonka visuaalisena päätteenä toimii yliopiston klinikkarakennus. Pääaulan edestä rakennetaan kevyt kävelysilta kalliolle. Rakennusala 18 000 k-m2:n kokoiselle vuodeosasto- ja poliklinikkarakennukselle, Kolmiosairaalalle, on päärakennuksen toimenpidesiiven pohjoispäädyssä, sairaalan pääsisäänkäynnin koillispuolella. Sen jatkona Silmä-korvaklinikan pohjoispuolella on rakennusala 10 000 k-m2:n kokoiselle yhteispäivystysrakennukselle. Rakennukset voi yhdistää lasiseinäisellä yhdyskäytävällä. Päärakennuksen laboratoriosiiven pohjoispäätyyn, Syöpäklinikan viereen on osoitettu rakennusala Traumakeskukselle, josta on suunniteltu 27 000 k-m2 laajuista. Helikopterin laskeutumispaikan voi rakentaa Kolmiosairaalan sekä Traumakeskuksen katolle. Syöpäkeskuksen eteen on myös merkitty yksikerroksinen rakennusala esimerkiksi kioskia, kahvilaa tai maan alaisiin tiloihin johtavaa porrashuonetta varten. Voimassaolevan asemakaavan mukainen laajentamismahdollisuus Naistenklinikalla, eli siipirakennuksen korottaminen kolmannella kerroksella, on säilytetty. Puistomainen alue Stenbäckinkadun varressa säilyy. Paciuksenkadun varressa on vahvistettu puin ja pensain istutettavaa vyöhykettä ja poistettu vanhan asemakaavan rakennusalat päärakennuksen toimenpidesiiven ja Syöpäklinikan kohdalta. Keskuskallio on suurimmaksi osaksi osoitettu säilytettäväksi. Liikenne- ja pihatiloja on jäsennelty osoittamalla pääsisäänkäyntien ja arvokkaiden rakennusten yhteyteen aukiomaisesti käsiteltäviä alueen osia. Niillä pysäköinti ei ole sallittu lyhytaikaista saattoliikennettä lukuun ottamatta ja ne tulee jäsennellä korkealaatuisin kiveyksin ja istutuksin. Tontilla 8 sijaitsee Lasten ja nuorten sairaala. Rakennus on suojeltu merkinnällä sr-1. Rakennusoikeutta on 21 000 k-m2. Rakennuksen siipien väleissä jo voimassa olevassa asemakaavassa olevia rakennusaloja on laajennettu ja rakennuksen vesikaton korkeusasemaa tarkistettu ylöspäin. Laajennusosan, noin 3 000 k-m2, arkkitehtonisesti korkeatasoiseen ulkoasuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Katon saa rakentaa viherkatoksi tai terassiksi. Ennen rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä lausunto kaupunginmuseolta. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/250 k-m2 ja enimmäismäärä 1 autopaikka/160 k-m2. Kaikki korttelialueet Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään kaksi kellarikerrosta huoltoa, varastointia, teknisiä tiloja ja niihin verrattavia tiloja varten. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelualueina tai pysäköimiseen, on istutettava. Tarvittavat tukimuurit tulee rakentaa korkeatasoisiksi luonnonkiveä ja istutuksia käyttäen. Korttelikohtaisten huolto- ja lastaustilojen raitisilma- ja poistoilmahormit tulee sijoittaa korttelialueelle ja ensisijaisesti rakennusmassoihin integroiden. Ilmavaihtohormien näkyvät rakenteet tulee sijoittaa ja suunnitella suojeltavien rakennusten arvon ja kaupunkikuvan vaatimusten edellyttämällä tavalla. Pysäköintilaitos ja huoltoliikennetunneli tarvitsevat teknisiä tiloja ilmanvaihtokoneistoa, kunnallistekniikkaa ja muuta ohjaustekniikkaa varten. Nämä tilat saadaan rakentaa maanalaisten tilojen yhteyteen. Huolto- ja pysäköintiliikenteen tunneli Huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelin linjaus ja korkeusasemat on määritelty siten, että liittyminen huoltoliikennetiloihin ja pysäköintilaitokseen tapahtuu oikeassa tasossa ja siten, että väylä voidaan toteuttaa kalliotunnelina. Tunnelin uusi ajoyhteys toteutetaan Paciuksenkadun länsipuolelta Meilahden puistoalueen vierestä. Ajoyhteyden pituus on 250 m. Väylän korkeusasema riippuu kallion pinnan korkeudesta ja olemassa olevan huoltotunneliverkoston sijainnista. Tunnelin pohja on kaava-alueella tasolla -8...6,5. Tunneli on kaksisuuntainen ja sen pituus on 1 500 m, leveys 8,8 m ja korkeus 6 m. Maanalaisen väylän liikennetilan korkeus on 4 m. YS-korttelialueella tunnelille on varattu tila suoja-alueineen tasovälille -10...+10. Biomedicumin huoltoyhteys liittyy sairaala-alueen huoltotunneliin Stadian tontin eteläpuolella tasolla -6,5 ja länsipää liittyy nykyiseen Biomedicumin pysäköintilaitoksen ramppiin tasolla +12,7. Tunnelin ilmanvaihtoa varten tarvitaan kaksi poistoilma- ja raitisilmakuilua. Poistumisteitä tulee olla 90 m välein, tai käytetään pelastuskäytäväratkaisua. Pysäköintilaitos Paciuksenkadun itäpuolelle sijoittuu 880 autopaikan ja pinta-alaltaan 24 000 m2:n pysäköintilaitos, jonka ylimmän lattiatason korkeusasema on -5 ja alimman lattiatason -9. Alin taso on 2,8 m korkea ja ylin taso 5,0 m. Laitoksessa on kaksi 17 m leveää hallia ja se on 320 m pitkä. Pysäköintilaitoksen tekniset tilat sijoittuvat laitoksen pohjoisosaan. Asemakaavassa pysäköintilaitokselle on varattu tila suoja-alueineen tasovälille -12...+10. Pysäköintilaitos on käyttötavaltaan yleinen pysäköintilaitos ja se palvelee korttelialuetta. Pysäköintilaitoksen eteläpää, noin 2 700 m2, toteutetaan uudisrakentamisen edellyttämänä väestönsuojana. Pysäköintilaitokseen voidaan ajaa uudesta rampista Paciuksenkadun länsipuolelta tai nykyisten Stenbäckinkadun tai Biomedicumin ramppien kautta. Pysäköintilaitoksen poistoilmakuilu, noin 10 m2, sijoitetaan Syöpätautien klinikan länsipuolelle ja raitisilmakuilu, noin 10 m2, laitoksen eteläosaan. Henkilökäyntejä, portaita ja hissejä sekä uloskäytäviä ja muita kuilujen sijoittamisratkaisuja tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Huolto- ja lastaustilat Huoltotunnelin vaikutuspiirissä olevien rakennusten alle on varattu tilaa suojavyöhykkeineen tasovälille -10...+10. Tilat sijaitsevat tunnelin likimääräisessä tasossa -5...-8. Lastaustilan suurimman sallitun ajoneuvokorkeuden tulee olla 4 m ja vapaan tilan vähintään 4,2 m. Yhden lastaustilan koko on noin 1 300 m2, ja niitä on suunnitelmassa 6 kpl. Lastaustilat tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että lastaustilaan saapuvan ajoneuvon ei tarvitse pysähtyä tai peruuttaa huoltotunnelin ajoväylällä ja siten, että se mahtuu kääntymään ja odottamaan lastaustilassa. Korttelialueelle saadaan rakentaa huolto- ja lastaustilan alueelta rakennuksiin tai maan pinnalle johtavat hissi- ja porrasyhteydet sekä niitä palvelevat poistoilma- ja raitisilmakuilut. Muut maanalaiset varaukset Asemakaavan muutosehdotuksessa on varauduttu jalankulkuyhteyteen metron toisen linjan Meilahden asemalta. Yhteys sijoittuu Naistenklinikan itäpuolelle Haartmaninkadun viereen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on liikennetunnelivaraus Tukholmankadun alla. Kaava-alueen pohjoisreunassa on varattu tila liikennetunnelin vaatimalle 10 metrin suoja-alueelle. Paciuksenkadun itäpuolella Seurasaarentien kohdalla on tilavaraus rakennusviraston kunnallistekniikan tukikohdalle, jonka suoja-alue ulottuu kaava-alueelle. Liikenne Sairaala-alueesta on tehty hakijan toimesta liikennesimulointi (EP Logistics). Nykytilanteessa alueelle tulee ja sieltä lähtee noin 6 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen kaikkien uudisrakennusten valmistuttua vastaava luku on noin 7 400 autoa vuorokaudessa. Liikenteen lisääntyminen ei merkittävästi lisää alueen katujen kuormitusta. Meilahden sairaala-alueella on nykyisin 1 014 autopaikkaa, joista 648 on maan päällisiä ja 366 on sijoitettu maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan uutta rakentamista tulee noin 63 000 k-m2. Alueelle ehdotetaan rakennettavaksi uusi 880 autopaikan pysäköintilaitos. Maanpäällisiä autopaikkoja säilytetään 381. Myös nykyinen maanalainen pysäköintilaitos säilyy (366 autopaikkaa). Pysäköintipaikkojen kokonaismääräksi esitetään 1 627 kpl. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän autopaikkojen laskentaohjeen mukaan autopaikkoja saa rakentaa keskusta-alueella enintään 1 autopaikka/250 k-m2. Kantakaupungin pohjoisosan autopaikkojen laskentaohje sairaaloille on vähintään 1 autopaikka/280 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/220 k-m2. Meilahden sairaala-alue sijoittuu laskentaohjeen keskusta-alueen ja kantakaupungin pohjoisosan rajavyöhykkeelle. Sairaala-alue sijaitsee pääkatujen läheisyydessä, joiden toimivuus ruuhka-aikojen ulkopuolella on melko hyvä. Lisäksi katuverkon parantamishankkeet (Hakamäentie, yleiskaavan mukainen tunneli Tukholmankadun alle) parantavat liikenteen toimivuutta sairaala-alueen ympäristön pääkaduilla. Sairaala-alueelle tulevan ja sieltä lähtevän liikenteen huiput ajoittuvat muun katuverkon ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Edellä esitetyn perusteella on laskentaohjeesta poikettu siten, että autopaikkamääräys on vähintään 1 autopaikka/250 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/160 k-m2. Sairaala-alueen toimivuuden turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista sallia autopaikkoja tontilla enemmän kuin laskentaohje edellyttää. Asemakaavan muutosehdotuksessa Meilahden sairaala-alueen tonttiliittymät säilyvät Tukholmankadulla, Haartmaninkadulla, Topeliuksenkadulla ja Stenbäckinkadulla nykyisillä paikoillaan. Myös Paciuksenkadun Lastenklinikan kohdalla oleva suuntaisliittymä on nykyinen. Syöpätautien klinikan kohdalle Paciuksenkadulle tehdään ambulansseja varten uusi tonttiliittymä. Kaavaehdotus mahdollistaa tunneliyhteyden rakentamisen maanalaiseen pysäköintilaitokseen ajoa varten Paciuksenkadun länsipuolelta Meilahden urheilupuiston kohdalta. Tunneliyhteys on pääsääntöisesti tarkoitettu huoltoliikenteelle. Palvelut YS-korttelialueelle voi rakentaa tontin käyttäjiä palvelevaa liiketilaa, enintään 1 000 k-m2. Luonnonympäristö Puistomaisia alueita ja suuria puita säilyy Stenbäckinkadun ja Paciuksenkadun varrella. Keskuskalliosta lohkaistaan pieni osa liikenneväylää varten. Tukholmankadun tutkimuslaitoksen rakennusalan alle jää komeita mäntyjä. Suojelukohteet Kaikki aiemmin asemakaavalla suojellut rakennukset säilyvät ja niiden suojelumerkinnät pysyvät ennallaan. Sr-1-merkinnällä suojeltujen rakennusten laajennusmahdollisuuksia on lisätty, lisärakennusosat on edellytetty toteutettaviksi arkkitehtonisesti erityisen korkeatasoisina. Lisärakentaminen muuttaa eniten sr-2-merkinnällä suojellun Tukholmankadun asuntolarakennusryhmän luonnetta. Vapaasti puistossa seisoviksi suunnitellut tornitalot kytketään osaksi uudisrakennusta, jolloin rakennukset säilyvät, mutta niiden suhde ympäristöön muuttuu. Uudisosan rakennusala on rajattu siten, että avoin rakentamistapa säilyy Tukholmankadun puolella, pohjoisin tornitaloista jää puuston ympäröimäksi. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maanalaisten tilojen sijoituksessa on otettu huomioon kallion pinta ja yläpuoliset kellarit sekä olemassa olevat muut maanalaiset tilat ja suunnitelmat. Tukholmankadun liikennetunneli, rakennusviraston tukikohtavaraus ja metron jalankulkuyhteys tulee ottaa huomioon maanalaisten tilojen suunnittelussa. Nykyisten väestönsuojien tarvitsemat kalliorakenteet suojaetäisyyksineen sekä tunneleiden kalliorakenteet rajoittavat avolouhinnan mahdollisuutta. Kallioperän jännitystiloista johtuen rakennusten vieressä tehdyt syvemmät louhinnat rajoittavat keskialueen louhintaa. Avolouhinnan rajoitteet johtavat alueen keskimääräisesti matalaan perustamissyvyyteen niin, ettei sairaalan keskialueella voida rakentaa yhtenäistä kellarikerrosta. Louhintatasolle +14,9 voidaan rakentaa rajoitetusti uudisrakennuksia yhdistäviä käytävätiloja. Kalliotilojen ja kaivannon stabiliteetti varmistetaan jatkotutkimuksilla ja laskelmilla. Ennen rakennusluvan myöntämistä luvan hakijan on esitettävä hyväksyttävät suunnitelmat kallion sekä rakennusten liikkeiden ja tärinöiden seurannasta. Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa rakennuksille tai niiden kulttuurihistoriallisille arvoille tai muille maanalaisille tiloille tai rakenteille eikä puistolle, kaduille eikä haittaa tai vahinkoa vesihuollon verkostolle eikä sairaalan herkille laitteille. Asemakaava-alueella on jo olemassa olevia kalliotiloja ja rakenteita, joita joudutaan ottamaan huomioon tai muuttamaan rakentamisen aikana. Maanalaisten tilojen yläpuolella olevilla korttelialueilla rakennettaessa tai louhittaessa on otettava huomioon maanalaisten tilojen sijainti ja rakenteiden suojaetäisyydet siten, ettei aiheuteta haittaa maanalaisille tiloille tai rakenteille. Tontti on ollut alusta asti sairaalakäytössä, eikä sillä ole ollut toimintaa, joka olisi voinut aiheuttaa maaperän likaantumista. Palo- ja pelastusturvallisuus Huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin sekä myös pysäköintilaitoksen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisuustaso ei saa muodostua heikommaksi kuin maanpäällisissä tiloissa. Huoltotunnelin pelastautumisyhteydet sijoitetaan viranomaisten määräämällä tavalla 90 metrin välein. Tämä toteutetaan suorina yhteyksinä pintaan sekä tunnelin rinnalla olevan poistumiskäytävän kautta. Pelastustiet ja poistumistiet tulee rakentaa korttelialueille pelastusviranomaisten määräämällä tavalla. Poistoilmaa ja raitisilmaa varten tarvitaan ilmanvaihtokuiluja, jotka toimivat myös savunpoistossa. Pysäköintilaitoksen pelastautumisyhteydet on sijoitettu viranomaisten määräämällä tavalla 90 metrin välein. Käyttäjien pääasiallinen yhteys pysäköintitiloista maanpinnalle toimii hisseillä. Porrasyhteydet on suunniteltu ensisijaisesti hätäpoistumistiekäyttöön. Laitos liitetään yleiseen energiahuolto- ja vesihuoltoverkkoon. Ennen maanalaisen tilan rakennus- tai louhintaluvan myöntämistä tulee laatia tilan ja sen vaikutusalueen käyttöä koskeva hyväksyttävä riskikartoitus tai arvio, jonka toimenpiteiden toteuttamisesta on sovittava rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten kanssa. Ympäristöhäiriöt Paciuksenkadun, Tukholmankadun, Topeliuksenkadun ja Stenbäckinkadun liikenne aiheuttavat sairaala-alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Suojaisia ulko-oleskelualueita muodostuu paikoittain rakennusten muodostamiin äänivarjoihin. Kortteliin 15526 osoitetun leikkialueen äänitason suojaksi Paciuksenkadun reunaan on kaavassa määrätty 1,5 m korkea äänenpainetta poispäin suuntaava muuri. Keskiäänitaso leikkialueella on päivällä tällöin noin 56...60 dB(A), joka ylittää valtioneuvoston asettaman ohjearvon 55 dB(A). Kaavassa on määrätty rakennusten julkisivujen ääneneristävyydet 32...40 dB(A) katuliikenteen ruuhkatuntien mukaan ennustetilanteessa vuonna 2020. Liikenteen on oletettu lisääntyvän nykyisistä määristä 10 %. Lisäksi hetkellistä melua aiheuttaa sairaalan helikopteriliikenne. Kaavaselostuksessa ohjataan mitoittamaan rakenteiden ääneneristävyys sisätiloissa tavoitetasolle LAFmax 40 dB(A). Ilmanvaihtohormien aiheuttama melu potilas- ja hoitohuoneiden ulkoseinällä ei saa ylittää 45 dBA. Maanalaisten tilojen toteuttaminen edellyttää useita hormeja ja pystykuiluja korttelialueille. Tämän takia hormien äänenvaimennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Rakentamisen ja toimintojen lisääntyessä myös liikenne alueella lisääntyy. Suurten rakennushankkeiden toteutuessa sairaala-alueen keskiosissa tapahtuu kaupunkikuvallinen muutos kohti tehokkaampaa kaupunkiympäristöä. Maisemassa Meilahden sairaalan korkea päärakennus säilyy maamerkkinä, mutta sen luonne vapaasti seisovana monumenttina muuttuu. Vapaa tila rakennusten välillä vähenee, jolloin jäljelle jäävän julkisen ulkotilan laadun merkitys kasvaa. Maanalainen huolto- ja pysäköintiliikenteen järjestely tarjoaa korttelialueelle kehittämismahdollisuuksia. Samalla järjestely poistaa huoltoliikennettä ja pysäköintipaikkoja etsivää liikennettä korttelialueelta. Liikennetilojen sijoittaminen maan alle toteutetaan siten, että huolehditaan samalla riittävästä potilaiden kuljetusten vaatimista autopaikoista maan pinnalla ja muusta lyhytaikaisesta pysäköinnistä. Rakentaminen aiheuttaa työnaikaista haittaa ympäristölle. Merkittävimmät häiriöt aiheutuvat räjäytyksistä, louheenkuljetuksesta ja rakennustarvikkeiden kuljetuksista. Louhintatöiden normaaleihin toimintatapoihin kuuluu mm. alku- ja loppukatselmus lähialueiden kiinteistöissä, tärinäherkkien atk- ym. laitteiden ja esineiden kartoitus, eristäminen ja valvonta koko louhintatyön ajan sekä töiden kulusta tiedottaminen. Pysäköinti- ja huoltoliikenteen johtaminen maan alle parantaa korttelialueiden olosuhteita, kun maan pintatasolta poistuu liikennettä ja pakokaasupäästöjä. Järjestelyillä mahdollistetaan viihtyisien kävelyalueiden luominen. Ympäristökeskuksen edustajien kanssa on neuvoteltu huolto- ja pysäköintiliikennejärjestelmän ilmanlaatuvaikutusten selvittämisestä leviämismallilaskelmin. Pysäköintilaitoksen poistoilmahormin korkeus on varmistettava Ilmatieteen laitoksen leviämisselvityksellä. Selvityksellä arvioidaan ilmanvaihdon kautta ulkoilmaan johdettavien pakokaasujen aiheuttamia typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuksia poistoilmahormin lähiympäristössä. Toteutus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toimintoja Helsingissä keskitetään Meilahden alueelle. Lisäksi Helsingin kaupunginhallitus on 21.6.2004 päättänyt ns. läntisen yhteispäivystyksen suunnittelemisesta Meilahden sairaala-alueelle. Asemakaava-alueen uudisrakentamishankkeet toteutetaan pitkän ajan kuluessa. Tämän hetkisen arvion mukaan rakentaminen tapahtuu vuosien 2006-2013 aikana. Kolmiosairaalan, yhteispäivystysrakennuksen ja maanalaisten tilojen hankesuunnittelu sekä liikennejärjestelymuutoksien suunnittelu ovat käynnissä. Biomedicum 2 rakentunee heti uuden asemakaavan tultua voimaan, se valmistuu arviolta vuonna 2007. Kolmiosairaalan rakentaminen alkaa vuonna 2006 ja se valmistuu vuonna 2008. Samaan aikaan Helsingin kaupunki rakennuttaa viereisen yhteispäivystysrakennuksen. Kolmiosairaalan valmistuttua alkaa Meilahden potilastornin peruskorjaus vuonna 2008 ja se valmistuu 2011. Lastenklinikan laajennus toteutetaan arviolta vuosina 2007-2008 ja Naistenklinikan laajennus 2008-2010 sekä Traumakeskus 2010-2013. Stadian laajennuksen Sairaanhoito-oppilaitoksen sisäpihalla arvioidaan alkavan viiden vuoden sisällä. Maanalaiset tilat toteutetaan vuosien 2006-2010 aikana. Huolto- ja pysäköintiliikennetunneli, pysäköintilaitos sekä huolto- ja lastaustilat ovat kalliotiloja eivätkä ne edellytä päältä avaamista pystykuiluja lukuun ottamatta. Paciuksenkadun alta sen länsipuolelta louhitaan huoltotunnelin ajoyhteys sairaala-alueelle. Huoltotunnelin ja pysäköintilaitoksen louhintatyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2006. Pysäköintilaitos on valmis arviolta vuonna 2009.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille HUS-kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.6.2003). Kirje asemakaavaluonnoksen nähtävilläolosta ja tontin 15526/3 osalta täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 17.11.2004. Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 4.12.2003 jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Meilahdessa Terveystieteiden keskuskirjasto Terkossa 1.-21.12.2004. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä terveyskeskuksen, rakennusviraston, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu muuttui kehittämissuunnitelmassa esitetystä hakijoiden tarpeiden tarkentuessa. Traumakeskuksen tilaohjelma kasvoi noin 7 000 k-m2, ja myös Biomedicum 2 laajeni. Sairaanhoito-opiston laajennus liitettiin kaavamuutokseen. Keskusaukiolle suunniteltu tutkimusrakennus jäi pois, samoin Syöpäklinikan laajennus. Kallioalueen rakentaminen osoittautui hankalaksi sen alla sijaitsevan väestönsuojan suoja-aluevarausten takia. Lastenklinikan merkinnät olivat nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa vielä voimassa olevan asemakaavan mukaiset. Muutostarpeiden käytyä ilmi tutkittiin lisärakentamisen laajuusvaihtoehtoja. HUS:n laatimassa viitesuunnitelmassa laajennus ulottuu kaksikerroksisena siipirakennusten ulkopuolelle. Kaupunginmuseo ei pitänyt lisärakentamista hyvänä ratkaisuna. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa rakentamisen Lastenklinikan 1. kerroksen tasoon, rakennusala on hieman entistä laajempi, mutta pysyy rakennuksen siipien väleissä. HUS on supistanut tilaohjelmaansa. Traumakeskukselle tutkittiin Syöpäklinikan ja päärakennuksen välisen tilan lisäksi myös toista sijoitusvaihtoehtoa. Rakentamalla Traumakeskus päärakennuksen laboratoriosiiven tilalle olisi saavutettu sen toiminnan ja myös kaupunkikuvan kannalta hyvä ratkaisu. Laboratorioita keskitetään muualle Meilahteen, opetustilat olisi korvattu osittain maanalaisilla, merelle päin aukeavilla auditorio- ja aulatiloilla. HUS katsoi kuitenkin, että luentosalien sekä muiden toimintojen, kuten veripalvelun, väliaikaisten tilojen järjestäminen on vaikeaa, eikä uusien luentosalien kustannuksiin ole varauduttu, joten laboratoriosiipeä ei voi purkaa. Esitetyt mielipiteet ./. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 6 mielipidettä. Saapuneet kirjeet on jaettu esityslistan liitteenä. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksen suojelumerkintöihin, jotka ovat samat kuin voimassaolevassa asemakaavassa. Museo ei pidä kuitenkaan hyvänä ratkaisuna Biomedicumin laajennusta sr-2-merkinnällä suojeltujen pistetalojen lomaan. Alkuaan vapaasti puistomaisella tontilla sijaitsevien talojen arkkitehtoninen luonne muuttuu oleellisesti, mikäli niiden väliin sijoitetaan uudisrakentamista. Entisen Sairaanhoito-opiston tontin lisärakentamisoikeuteen museolla ei ole huomautettavaa. Jo viitesuunnitelmavaiheessa rakennusoikeuden sijoittamista on tutkittu perusteellisesti ja suojellun rakennuksen arkkitehtuurin ominaisluonnetta ymmärtäen. Viitesuunnitelman mukaisella ratkaisulla on mahdollisuus toteuttaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen laajennus. Asemakaavaosasto toteaa, että pistetalojen sijoittelu puuston lomaan oli 1950-luvun hengen ja alkuperäisen asuntolakäytön mukainen tyylikäs ratkaisu. HUS:lla ei ollut kuitenkaan peruskorjausta kaipaaville rakennuksille tarvetta, kun taas lääketieteen tutkimusta palveleva Biomedicum kaipaa lisätiloja. Asemakaavaosaston mielestä muutos tutkimuskäyttöön on perusteltua. Työhuoneiden yhteyteen kaivataan laboratoriotiloja. Asemakaavaosasto ei kannattanut lisärakentamista, joka olisi vaatinut pistetalon purkamista. Rakennusryhmän autenttinen säilyttäminen taas ei olisi sallinut lainkaan lisärakentamista. Lähtökohdaksi valittiin vanhojen rakennusten ottaminen visuaalisesti ja toiminnallisesti osaksi uutta kokonaisuutta. Rakennusryhmän keskelle rakennettava laboratorio-osa on pistetaloja matalampi ja poikkeaa niistä materiaaleiltaan. Mielipiteen johdosta rakennusala on vedetty kauemmas Tukholmankadusta siten, että pohjoisin pistetalo on kolmelta sivulta puuston ympäröimä. Vaikka alkuperäinen sommitelma menetetään, asemakaavaosaston mielestä on mahdollista, että taitavasti toteutettuna uudet ja vanhat kerrostumat kohtaavat kiinnostavalla tavalla, joka korvaa jotain menetyksestä. Terveyskeskus esittää mielipiteenään seuraavat asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä koskevat huomautukset: Yhteispäivystysrakennuksen rakennusalaa tulisi tarkistaa ja siinä tulee sallia potilashoitoon liittyvät tilat maan pinnan alapuolella ja teknisiä tiloja katolla. Yhdyskäytävä tulee sallia ensimmäisessä tai toisessa kerroksessa. Metron jalankulkutunnelin varaus tulee siirtää. Aukioille tulee sallia jättöpaikoitus. Rakennuspaikoilla ei pidä säilyttää vanhoja muureja. Kaikkia rakennuksia ei huolleta tunnelista. Hissiyhteydet aiheuttavat kustannuksia. Yhteispäivystyksen kellarikerros ei kaavaluonnoksen mukaan liene kerrosalaa, vaikka siellä on potilashoitoon liittyviä tiloja. Olemassa olevien väestönsuojien vähäinen muuttaminen on sallittava. Kalliota voi lujittaa, jolloin suojaetäisyys voi olla alle 8 m, eivätkä kaavaluonnoksen louhintakorkeudet pidä paikkaansa. Asemakaavaosasto toteaa, että yhteispäivystysrakennusta koskevia merkintöjä on tarkistettu terveyskeskuksen toiveiden mukaisesti. Määräys yhdyskäytävän yksikerroksisuudesta on poistettu. Varaus metron kulkuyhteydeksi on siirtynyt etelämmäksi. Aukioille on sallittu lyhytaikainen saattopysäköinti. Muureja ei tarvitse säilyttää rakennusaloilla. Kaavaehdotukseen on tehty väestönsuojien muutoksia ja kallion lujittamista koskevat lisäykset määräyksiin. HUS:n laatiman maanalaisten tilojen suunnitelman mukaan myös yhteispäivystysrakennusta varten rakennetaan huoltotunneli huoltopihoineen. Rakenteen tiivistyessä huollon järjestäminen maan alle on alueen toimivuuden edellytys. Asemakaavaehdotus sallii potilashoitoon liittyvien tilojen sijoittamisen maan alle. Ne lasketaan pääsääntöisesti kerrosalaan, kuitenkin esimerkiksi varastot, huoltotilat ja pukuhuoneet saa rakentaa asemakaavassa luvulla esitetyn rakennusoikeuden lisäksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) esittää mielipiteenään 16-sivuisen karttapiirroksin havainnollistetun kirjelmän, jonka liitteenä ovat raportit ympäristösuunnitelmasta, maanalaisten tilojen suunnitelmasta ja Lastenklinikan viitesuunnitelmasta. (Kirjelmän liitteet ovat nähtävänä esittelijällä). Kokonaisuudessaan kaavaluonnos vastaa HUS:n tavoitteita ja yksityiskohdista on voitu neuvotella hyvässä hengessä sen valmistelijoiden kanssa. Merkittävin avoin asia on Lastenklinikan riittävän lisärakennusoikeuden varmistaminen. Sairaala-aluetta tulisi tarkastella ensisijaisesti sairaalan toimintavarmuuden, turvallisuuden ja logistiikan kannalta. Kaavaluonnoksen merkinnät edustavat joiltain osin kaupunkikuvallisia tai rakennussuojelullisia näkemyksiä, jotka saattavat vaikeuttaa sairaalan toimintaa. Kaavaluonnokseen on esitetty noin 70 kappaletta tarkistuksia. Kaava-aluetta tulee laajentaa Paciuksenkadulle tunneliyhteyden mahdollistamiseksi. YS-tontin rakennusoikeus on esitettävä kerrosalaneliömetreinä. Tehokkuusluku e = 1,42 ei riitä, uutta rakennusoikeutta tulee olla 63 000 k-m². Kaavan tulee sallia autopaikkojen lukumääräksi YS-korttelialueella 1 autopaikka/160 k-m², esitetty 1 autopaikka/180 k-m2 ei riitä lisääntyvien potilasvirtojen vuoksi. Sr-1-suojeluluokka on muutettava merkinnäksi sr-2, koska se aiheuttaa rajoituksia toimintojen kehittämiselle ja joskus tarpeettomia neuvotteluja viranomaisten kanssa. Nykyaikainen sairaalatekniikka voi olla ristiriidassa sr-1:n asettamien sisätilojen suojelutavoitteiden kanssa. Sisätilat eivät ole alkuperäisessä asussaan. Lastenklinikan rakennusalaa tulee laajentaa, laajennus tulee sallia kaksikerroksisena. Rajoitus 80 % rakentamisesta rakennusalalle tulee poistaa. Lastenklinikalla, kuten koko kaava-alueella, kerroksien päälle on sallittava IV-konehuoneet ja vesikaton ylin korkeusasema -merkintä on poistettava. Tarkistuksia tulee tehdä yhteispäivystysrakennuksen, yhdyskäytävän Traumakeskuksen, ja kioskirakennuksen rakennusaloihin. Traumakeskus on epämuotoinen, seinää ei tule määrätä kaarevaksi. Kaksikerroksinen osa on tarkoitus saada viisikerroksiseksi. Yhdyskäytävää ei pidä määritellä yksikerroksiseksi, jalankulkua sen läpi koskeva määräys on muutettava muotoon "voidaan sallia". Kolmiosairaalan "muistokappeli" tulee muuttaa muotoon "jäähyväishuonetilat". Ylimpään kerrokseen tulee sijoittaa myös 200 hyötyneliömetrejä toimistotilaa, sillä koska autokeskus säilytetään, Kolmiosairaalaan on suunniteltava useampia kerroksia. Helikopterikentät Kolmiosairaalan ja Traumakeskuksen katoilta puuttuvat. Määräys rappauksesta julkisivumateriaalina on poistettava. Pääaulan edustan kansirakenne ja sen alle yksikerroksinen rakennusala on lisättävä. Liikennealueen leveys pääsisäänkäynnin edessä olevan viheralueen ympärillä tulee olla 21 metriä, pääsisäänkäynnin edessä 35 metriä. Aulan leveys voi olla korkeintaan 15 metriä pelastusturvallisuuden takia. Ehdotetaan laboratorion sisäpihaa kavennettavaksi henkilökunnan ravintolan rakentamista varten. Materiaalikeskuksen edustalle ehdotetaan lastauspihan kattamista. Istutettavalle alueelle on sallittava kaasusäiliöiden, poistumisteiden, ilmanvaihtohormien ja huoltoteiden rakentaminen. Luonnonkivimuurin rakentamista koskeva määräys on poistettava, luonnonkivi ei kuulu 1960-luvun modernistiseen rakentamiseen. Aukioille on sallittava pysäköintipaikkoja ja pikapysäköintiä ovien eteen, määräys aukioiden jäsentelystä muutettava muotoon: "voidaan somistaa kiveyksin ja istutuksin". Aukiot on poistettava kirjaston edustalta, Silmä- ja korvaklinikan pääsisäänkäynnin edustalta, Traumakeskuksen sisäänkäynnistä, Palvelukeskuksen sisäpihalta ja Lastenklinikan sisäänajokohdasta. Lisäksi esitetään tarkennuksia Paciuksenkadun liittymän sijaintiin, aukioiden ja istutusalueiden rajauksiin ja puuriveihin. Metron jalankulkutunnelin varaus on siirrettävä Haartmaninkadulle. Liikennetunnelin varaus on siirrettävä pohjoiseen ja liittymän korkotasot on määriteltävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa sairaala-alueella. HUS:n näkemyksen mukaan maanalaisia tiloja koskevat määräykset ovat liian tarkkoja. Niitä koskevat tasovälimääritteet, autopaikkamäärät ja liikennetilojen leveysrajoitteet on poistettava. Rajoite huoltotunnelin ulottamisesta YO-korttelin alueelle on poistettava, suoja-alue puolitetaan YS- ja YO-tonteille. Rungon ulkopuolelle tulevia huoltotilojen hissikuiluja on tarkoitus ulottaa Meilahden sairaalan potilastornin ylimpiin kerroksiin asti. Määräys poistoilmakuilujen johtamisesta vesikaton yläpuolelle on poistettava, korkeus tulee määritellä ilmanlaatuselvityksin. Ilmanvaihtokuilujen hyväksyttäminen asemakaavaosastolla ei ole tarkoituksenmukaista. Vaurioiden kieltämisen sijaan tulee määrätä rakentamisen aikaiset vahingot korjattavaksi niin, ettei niistä aiheudu pysyvää haittaa. Väestönsuojien ympärillä on sallittava suojaetäisyys 8 m tai riittävä kallionlujitus. Väestönsuojakäytön vaarantamisen kieltävä määräys on muutettava muotoon, jossa käyttökatkoista voidaan neuvotella, tällä hetkellä suojia on yli tarpeen. Louhintatasorajoitukset tulee poistaa, yhtenäistä tasoa ei voi määrittää. Louhinta- ja rakentamistasot on määriteltävä niin, ettei niistä aiheudu pysyvää rakenteellista tai toiminnallista haittaa maanalaisille tiloille. Asemakaavaosasto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin edustajien kanssa on neuvoteltu tiiviisti sekä kaavaluonnosta että asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa. Osa HUS:n tarpeista muuttui ja tarkentui suunnittelun edetessä. Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty mielipiteen johdosta lukuisia muutoksia kaavaluonnokseen verrattuna. Paciuksenkadun katualuetta on liitetty kaava-alueeseen ja sallittu tunnelin rakentaminen sen alitse. Autopaikkojen vähimmäismäärä YS-korttelialueella on 1 autopaikka/250 k-m², enimmäismäärä on 1 autopaikka/160 k-m². Kaavaluonnoksen YS-tontin tehokkuusluku e = 1,42 mahdollisti esitetyn 63 000 k-m² lisärakentamisen, koska opetusrakennus puretaan. Nyt ehdotuksessa rakennusoikeus esitetään tehokkuusluvun sijaan lukuna 229 000 k-m2. Luku vastaa tonttitehokkuutta e = 1,62, joka on korkeampi kuin luonnoksessa, koska tontista on erotettu Lastenklinikalle uusi tontti. Kaavaehdotus mahdollistaa tontille 7 noin 60 000 k-m² ja tontille 8 noin 3 000 k-m² lisärakentamista. Vuonna 1999 vahvistuneen asemakaavan mukaisia rakennussuojelumääräyksiä ei pureta. Lastenklinikka, Sairaanhoito-opisto, Palvelukeskus ja lämpövoimala täyttävät sr-1-suojelukriteerit. Yleiskaavassa alue on merkitty rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi, jonka arvot tulee säilyttää, ja alue katsotaan myös valtakunnallisesti arvokkaaksi. Suojelumääräys sr-1 ei painota erityisesti sisätilojen suojelua. Sairaalan toiminnan on voitava kehittyä, silti suojeluarvoja tulee kunnioittaa mahdollisuuksien mukaan. Asemakaavan muutosehdotuksessa Lastenklinikan rakennusalaa on laajennettu, vesikaton korkeusasemaa on nostettu niin että laajennus voidaan rakentaa kummassakin siipivälissä ensimmäisen kerroksen tasoon, lisäksi rajoitus 80 % rakentamisesta on poistettu. Viitesuunnitelman mukainen sisäpihalta ulos työntyvä kaksikerroksinen laajennus tärvelisi rakennuksen arvoja kestämättömällä tavalla, ehdotuksessa laajennus on maltillisempi. Kerrosalaan luettavia tiloja voi si joittaa myös kellaritasoon, joka on osittain valaistavissa luonnonvalolla. Lastenklinikan laajennus on vaativa tehtävä, rakennussuunnittelussa arkkitehtonisesti korkeatasoiseen ulkoasuun ja teknisten tilojen sijoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennusaloihin on tehty useita tarkistuksia. Vesikaton ylin korkeusasema -merkintä on tarpeellinen, koska sillä määritellään uudisrakentamisen massoittelun suhdetta ympäröiviin suojeltuihin rakennuksiin. Traumakeskuksen kaareva rakennusala noudattelee liikennealueen rajaa, johon rakennus on syytä rakentaa ensisijaisesti kiinni, jotta Syöpäklinikan eteen jää mahdollisuuksien mukaan tilaa. Merkintä sallii myös poikkeamat rajasta. Traumakeskuksen sijainti on haasteellinen, suuren uudisrakennuksen luonteva sovittaminen tiiviisti laboratoriosiiven ja Syöpäklinikan väliin vaatii sekä rakennusten sisätilojen että kaupunkikuvallisten seikkojen huomioonottamista. Ehdotuksessa uudisrakennus noudattaa Paciuksenkadun varressa vallitsevaa rakentamistapaa, jatkaa samansuuntaisten rakennusmassojen rivistöä, Syöpäklinikan torniosan kohdalla on matalampi, kolmekerroksinen massa. Maaston tasoerosta johtuen rakennus on suurimmaksi osaksi kuusikerroksinen, vaikka pääaukiolle massa on viisikerroksinen. Kolmiosairaalan yhdyskäytävän merkintä yksikerroksiseksi on poistettu. Maan tasoon rakennettaessa jalankulun järjestäminen yhdyskäytävän poikki on tarpeellista, koska kyseessä on tontin läpi kulkeva keskeisin reitti. Jäähyväishuonetiloja ja helikopterin laskeutumispaikkaa koskevat kaavamerkinnät on lisätty. Autokeskuksen suunnan sijaan rakennusalaa on laajennettu Silmä-korvaklinikan edustalle. Rakennusala ja kerrosluku ovat riittävät 18 000 k-m2 rakennushankkeelle, 200 hyötyneliömetrin toimistohuoneiden sijoittaminen vesikaton yläpuolelle ei ole tarkoituksenmukaista. Koska maasto laskee, voi toimistohuoneita sijoittaa sen sijaan alimpaan kerrokseen, etelän puolelle. Vaatimus rappauksesta julkisivumateriaalina on poistettu. Pääaulan eteen on lisätty yksikerroksinen rakennusala sekä ambulanssikatos. Vapaa alue liikennettä varten on keskuskallion ympärillä 21 m, pääaulan edessä 34 m. Kallion alla sijaitsevien väestönsuojien suoja-alueiden takia kalliota ei ole syytä louhia ilman erityisen painavaa syytä. Aulatilan leveys ei ylitä 15 metriä potilastornin kohdalla. Päärakennuksen ja laboratoriosiiven eteen suunnitellaan massiivista rakentamista, jolloin niiden välisen sisäpihan merkitys kasvaa massoittelua jäsentävänä, ulkoilumahdollisuuden sekä viihtyisiä näkymiä tarjoavana tilana. Ravintolatilojen järjestäminen lienee mahdollista esimerkiksi uudessa aularakennuksessa ensimmäisen kerroksen tasossa, jolloin kyseistä sisäpihaa voisi käyttää ulkoterassina. Materiaalikeskuksen huoltopihaa ei ole merkitty katettavaksi, koska rakennelma olisi varsin suuri ja vaikuttaisi heikentävästi viereisten suojelurakennusten näkymiseen kaupunkikuvassa. Alueen selkeään jäsentelyyn voi vaikuttaa muilla keinoilla. Istutettavaksi merkitylle alueelle voi tehdä tarpeellisia kulkuteitä, poistumisteitä ja puhtaan ilman hormeja. Poistoilmahormit on sijoitettava rakennusten yhteyteen tai tarkoitukseen osoitetulle rakennusalalle. Kaasusäiliöt ym. on sijoitettava ensisijaisesti muualle kuin istutettaville alueille. Luonnonkivi on leimallisesti alueen kaupunkikuvaan kuuluva materiaali. Vanhojen Stenbeckinkadun ja Paciuksenkadun muurien lisäksi luonnonkivimuureja on käytetty 2000-luvulla Biomedicumissa, ja myös Paciuksenkadun länsipuolella kyseisen merkinnän osoittamalla kohdalla. Tarkoituksena on ryhdistää katumiljöötä ja sitoa uusi lähelle katualuetta sijoittuva rakentaminen kokonaisuuteen. 1960-luvulla rakennetun päärakennuksen kohdalla betoniaita säilyy, tosin se on paikoin huonokuntoinen. Aukioilla sallitaan liikennettä ja lyhytaikainen saattopysäköinti. Jäsennellyn ympäristön merkitys kasvaa rakennuskannan tiivistyessä, ja alueen status edellyttää korkeatasoista detaljointia. Aukiomerkintöjä on poistettu kirjaston, Lastenklinikan ja Traumakeskuksen edustalta. Tarkennuksia on tehty Paciuksenkadun liittymän sijaintiin, aukioiden, liikennealueiden ja istutusalueiden rajauksiin ja puuriveihin. Maanalaisiin varauksiin ja määräyksiin on tehty useita muutoksia. Metron jalankulkutunnelin ja Tukholmankadun tunnelin varauksia on siirretty. Pysäköintiratkaisu on täsmentynyt kaavaluonnoksen laatimisen jälkeen. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen rakentamisen esitetylle tasovälille. Tunnelin ja suoja-alueen ulottuminen osalle YO-tonttia on huomioitu. Huoltotilojen hissien rakentamista päärakennukseen ohjaa sr-2-suojelumerkintä, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvallisesti arvokas, eikä sen julkisivun tyyliä saa tärvellä. Mahdollisuus määritellä IV-hormien korkeus ilmanlaatuselvityksellä on huomioitu, suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää asemakaavaosastolla. 8 metrin suojaetäisyyden alittaminen kalliota riittävästi lujittamalla on mahdollista. Tarkkoja louhintatasoja ei määrätä. Merja Kallio ja Anneli Törrönen esittävät mielipiteenään, että Meilahden alueella vallitsee maailman metropoleissa ainutlaatuinen luonnonmukainen avaruus, jossa on tilaa hengittää ja nauttia merellisen luonnon erityispiirteistä rantakallioinen. Alueella on monimuotoinen rakennuskanta, kaupunkikuvan eheyttämiseksi yhtenäisen harmonisen profiilin vahvistaminen olisi aiheellista. Suunnitellussa rakentamisessa tulisi lisätä kerrosneliömetrejä ylöspäin, jotta maapinta-alan tarve minimoitaisiin. Rakentaminen tulisi sijoittaa Meilahden sairaalan ja Lastenklinikan väliin, esimerkiksi 10-kerroksisena L-tornina. Alue on vähän liikennöity ja kuljettu verrattuna etupihaan. Traumakeskus sijaitsisi lähellä leikkaussaleja eikä satojen metrien päässä. Ambulanssien ei tarvitsisi kiertää Syöpäklinikkaa. Nyt etuaukio tulee melkein täyteen massiivisia julkisivultaan tummia pimentäviä rakennuksia, ei eheytä kaupunkikuvaa. Asemakaavaosasto toteaa, että mielipiteessä esitetty ratkaisu olisi kaupunkikuvallisesti rohkea. Nykyvaatimusten mukaisilla kerrosten korkeuksilla torni olisi Meilahden päärakennuksen viisitoistakerroksisen potilastornin korkuinen ja muodostaisi siten sille parin. Tilatarpeista täyttyisi kuitenkin vain puolet. HUS on pitänyt tärkeänä uusien rakennusten kytkemistä toisiinsa ja Meilahden sairaalan pääsisäänkäyntiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut luonnoksessa esitettyä rakennusten sijoitteluperiaatetta hyväksyessään alueen kehittämissuunnitelman vuonna 2003. Keskusalue tulee rakennetuksi, Paciuksenkadun varteen jää puistomaista tilaa merimaisemineen. Uudisrakennukset varjostavat osan päivää liikennealueita, mutta keskuskallio tulee olemaan valtaosan päivästä valossa. Aukion puoleiset rakennusten julkisivut on määrätty sävyltään vaaleiksi. Ambulanssien ajo tontilla helpottuu, kun nykyisten reittien lisäksi avataan yhteys Paciuksenkadulta suoraan Traumakeskukseen tai Syöpäklinikan ympäri pääsisäänkäyntiin. Heikki Roponen esittää mielipiteenään, että sairaalan toimivuuden ja henkilökunnan viihtyvyyden kannalta on tärkeää turvata henkilökunnan töihin tuonti- ja sieltä noutoliikenne mahdollisimman läheltä turvakeskusta joustavasti ja turvallisesti, mikä edellyttää noin 5 kpl maksutonta pysäköintipaikkaa välittömästi turvakeskuksen pääovien eteen. Nykyään paikka on varattu busseille. Kaavaluonnoksessa esitetyt saattoliikenteen paikat vain huonontavat liikenteen toimivuutta, koska potilaat ja vierailijat käyttävät niitä pitempiaikaiseen pysäköintiin. Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa mielipiteen mukaisen pysäköintijärjestelyn, mutta sairaala-alueen pysäköintipaikkojen tarkkaa sijaintia tai niiden varauksia ei siinä määritellä. Asemakaavan muutosluonnoksen valmisteluaineistona esillä oli HUS:n kaavoituksen tueksi teettämä sairaala-alueen ympäristö- ja liikennesuunnitelma, jossa turvakeskuksen viereen on suunniteltu 8 saattopysäköintipaikkaa. Mielipide on saatettu pysäköintijärjestelyistä päättävän HUS:n edustajien tietoon.
Tilastotiedot
	Voimassa oleva asemakaava
			Käyttötarkoitus	Pinta-ala m2	Kerrosala k-m2
			Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)	9 282	17 700
			Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)	184 018	230 023
			Katu	19 974	0
		Asemakaavan muutosehdotus
			Käyttötarkoitus	Pinta-ala m2	Kerrosala k-m2
			Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)	9 282	20 400
			Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)	176 593	251 000
			Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YTU)	7 425	14 500
			Katu	19 974	0

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11405 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11405
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Mielipidekirjeet

2

Laajasalo	Laajasalosta eli Helsingin pitäjän Degeröbystä on tietoja jo 1500-luvulta. 1700-luvulla saaressa oli muutama iso tila. 1800-luvun lopulla rannoille alkoi tulla huvila-asutusta. 1920- ja -30-luvuilla Laajasaloon alettiin palstoitussuunnitelmien perusteella rakentaa omakotitaloja lähinnä Yliskylään ja Hevossalmeen ja toisen maailmansodan jälkeen myös rintamamiestaloja. Laajasalo liitettiin Helsinkiin 1946. Asukkaita oli silloin vajaa 1 000 ja 1960 noin 3 000. Ensimmäiset asemakaavat tehtiin 1960-luvulla Yliskylän tilaan kuuluneille maille, joille rakennettiin kerrostaloja. Kaupunginosan keskus sijoittui tilan pihapiirin paikalle. Laajasalossa oli 1.1.2005 noin 16 000 asukasta. Laajasalon asukasluku on pitkään ollut loivassa kasvussa, ja kasvu jatkuu tulevina vuosina. Viime vuosien uudisrakentaminen on paljolti ollut vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentamista, mutta joukossa on myös isompia kohteita. Sekä pien- että kerrostaloasuntojen kysyntä on kova. Laajasalossa alkaa 2010-luvulla voimakkaan kasvun kausi, kun öljysatama muuttuu Kruunuvuorenrannan asuinalueeksi. Kruunuvuorenrannassa arvioidaan lopputilanteessa olevan 8 000-12 000 asukasta.
Keskus	Ostoskeskuksen ydinosan muodostavat 1- ja 2-kerroksiset rakennukset Kiiltomadonpolun molemmin puolin. Ne on rakennettu 1970-luvun alkuvuosina. Ostoskeskuksen itäpäässä on vuonna 1989 rakennettu 6-kerroksinen liike- ja toimistorakennus, joka on myöhemmin osittain muutettu asuntolakäyttöön. Ostoskeskuksen maapohja on yksityisomistuksessa. Julkiset rakennukset sijoittuvat ostoskeskuksen kaakkoispuolelle. Kirjasto-nuorisotalo on vuodelta 1976, ala-aste vuodelta 1969 ja yläaste-lukio vuodelta 1971. Yliskylän tilan vanha päärakennus Yliskylänpuistossa on 1980-luvulla asukasyhdistyksen talkoovoimin kunnostettu kotiseututaloksi. Yliskylänpuiston eteläreunaan valmistuivat 2000-luvun alkuvuosina terveysasema ja kirkko. 1980-luvun loppupuolella Herttoniemeen suunniteltu kaupallinen keskittymä koettiin uhkana Laajasalon kaupallisille palveluille. Ostoskeskuksen taantumista pyrittiin ehkäisemään ja ympäristöä kohentamaan Laajasalon keskiosien kehittämiseen tähtäävällä Laajasalo-Degerö Seuran ja kaupungin yhteissuunnitteluprojektilla, johon ostoskeskusyhtiötkin osallistuivat. Tavoitteena oli lisätä asuntoja keskuksen lähelle, kohentaa kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä sekä saada keskus paremmin näkyviin Laajasalontien suuntaan. Näistä viimeksi mainittu tavoite jäi saavuttamatta. Yhteissuunnitteluprojektin seurauksena keskuksen eteläpuolelle rakennettiin uusia asuinkortteleita ja vanhusten palvelukeskus sekä talo erityisasumista varten ostoskeskuksen ja Yliskylänpuiston rajalle. Ostoskeskusta kohennettiin 1990-luvun alkupuolella. Osa suunnitelluista parannuksista jäi tosin laman takia toteuttamatta. Kokonaisuutena keskuksen ilme on kohentunut, kun kirkko ja terveysasema ovat tulleet sen edustavaksi etelärajaksi ja kun keskeistä Yliskylänpuistoa on kunnostettu. Nyt ostoskeskuksessa on kuitenkin taas liiketilojen käytössä ja ympäristön laadussa selviä taantumisen merkkejä. Yleissuunnitteluosaston tutkimustoimiston teettämän selvityksen mukaan (yleiskaavapäällikön asia nro 1) merkittävä osa Laajasalon ostovoimasta suuntautuu muualle. Laajasalossa on lapsiperheitä ja hyvätuloisia selvästi yli Helsingin keskiarvon, ja uusille hankkeille olisi kaupallista potentiaalia. Nykyinen ostoskeskus ei kuitenkaan tarjoa puitteita niiden toteuttamiselle. Ostoskeskukseen ei kaupunginmuseon selvityksen mukaan liity suojeluarvoja. Ostoskeskus on Helsingin yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta.
Kehittämishanke	Nykyisellä keskuksella on hyvä sijainti ja muutenkin erinomaiset edellytykset toimia jatkossakin Laajasalon pääkeskuksena. Vaikka Kruunuvuorenrantaan aikanaan tulee omia lähipalveluja, uudet alueet tukeutuvat tärkeiden julkisten palvelujen osalta vanhaan keskukseen, jonka vetovoimaisuus myös kaupallisella sektorilla tulisi varmistaa. Erityisesti saarikaupunginosalle on omalla elävällä keskuksella paitsi käytännön merkitystä myös symboliarvoa ja paikallista identiteettiä ylläpitävää merkitystä. Keskuksen kehittäminen nykyisen asemakaavan puitteissa ei ole mahdollista. Kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut kehittämistyön ja asemakaavan muutosprosessin teettämällä kaksi taustaselvitystä sekä lähettämällä osallisille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 24.2.2005), jonka liitteenä oli konsulttitöiden pohjalta laadittu luonnos Laajasalon keskuksen kehittämisperiaatteiksi liitekarttoineen. Kehittämishankkeesta pidettiin keskustelutilaisuus 16.3.2005 Laajasalon kirkossa, jossa selostettiin konsulttitöitä ja esiteltiin luonnosteltuja kehittämisperiaatteita. Mielipiteitä asiasta pyydettiin toimittamaan 29.3.2005 mennessä. Erikseen on järjestetty kokouksia ostoskeskuksen omistajatahoille, jotka ovat suhtautuneet kehittämishankkeeseen myönteisesti.
Suunnittelualue	Suunnittelualueen ydinosan muodostavat Laajasalontien ja Muurahaisenpolun välinen alue sekä varsinainen ostoskeskus ja Koulutanhuan päiväkotitontti. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Laajasalontien varren alueita, joilla asemakaavan mukainen käyttö ei ole toteutunut tai joiden käyttöä ei ole toistaiseksi ratkaistu, koska on haluttu jättää mahdollisuus liikennejärjestelmän muutoksiin keskuksen kohdalla. Suunnittelualuetta on esitettyjen mielipiteiden johdosta laajennettu Isosaarentien länsipuolelle ja Yliskyläntien pohjoispuolelle lisärakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Rajaus käy ilmi oheisesta kartasta.
Konsulttityöt	Yleiskaavaosaston tutkimustoimiston konsultin TP Group Keskustakehitys Oy:n laatima kaupallinen selvitys on selostettu yleiskaavapäällikön asiassa nro 1. Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy on asemakaavaosaston toimeksiannosta luonnostellut Laajasalon keskuksen kehittämismalleja.
	Kehitysmallien luonnostelu on jaettu esityslistan liitteenä.
	Luonnostelun kohteena ovat keskuksen ja sen lähiympäristön lisäksi olleet Laajasalontien varret Koirasaarentien risteykseen saakka. Tehtävänä oli hahmottaa ideatasoisesti keskuksen kehittämismahdollisuuksia tarkastelualueen puitteissa. Työssä tuli luonnostella kahta erilaista ideamallia, joissa kaupallisten palvelujen sijoitusta tarkastellaan toiminnallisuuden ja kaupunkirakenteen kannalta. Toisessa mallissa lähtökohtana oli kaupallisten palvelujen kehittäminen ilman, että sijainnissa tapahtuu suuria muutoksia, toisessa lähtökohtana oli niiden uudelleensijoittuminen. Palvelujen kehittämisen lisäksi työn tavoitteena oli Laajasalon keskiosien kaupunkikuvan eheyttäminen ja rikastuttaminen. Ideamalleissa tuli esittää tulevia maankäyttömahdollisuuksia, pääosin asuntorakentamista, myös alueen muille osille. Konsulttityö tuotti mallin A, jossa keskus sijoittuu uuteen paikkaan Muurahaisenpolun ja Laajasalontien väliin, ja mallin B, jossa osa vanhasta ostoskeskuksesta säilyy. Myös mallissa B keskus laajenee Muurahaisenpolun ja Laajasalontien väliselle alueelle. Kummassakin mallissa on uusia asuinkerrostaloja sekä keskuksen yhteydessä että alueen muissa osissa (suuruusluokaltaan yhteensä 1 000 uutta asukasta). Asuntokortteleiden muotoilun osalta mallit ovat varsin viitteellistä. Liikennejärjestelmä on malleille yhteinen. Kuvernöörintie jää rakentamisen alle välillä Yliskyläntie-Reposalmentie, samalla välillä Laajasalontielle tulee rinnakkaiskatu, josta olisi yhteys ostoskeskuksen pysäköintitasolle, ja Muurahaisenpolku muuttuu kaduksi tai hidaskaduksi, jolle siirtyisi Kuvernöörintien bussiliikenne. Maankäyttömalleista A ja B kumpikaan ei ilman jatkokehittelyä sovellu asemakaavan muutostyön lähtökohdaksi, joskin varsinkin A-mallin on asukkaiden ja ostoskeskusyhtiöiden kannanotoissa katsottu sisältävän lupaavia mahdollisuuksia. Mallien avulla on saatu hyvä kuva keskuksen merkittävistä suunnittelukysymyksistä sekä kehittämisen tavoitteista ja reunaehdoista. Mallien pohjalta käyty keskustelu kehittämisen periaatteista on tuonut esille eri osapuolten käsitykset nykytilanteesta ja toivottavasta kehityksestä.
Mielipiteet	Kirjallista palautetta on saatu paljon, ja keskustelutilaisuus 16.3.2005 oli vilkas. Kannanottoja on tullut Roihuvuoren seurakunnalta, Laajasalo-Degerö Seura ry:ltä, Laajasalon Kokoomus ry:ltä, useilta taloyhtiöiltä, Pro Kruunuvuori -liikkeeltä, lukuisilta yksityishenkilöiltä sekä Helsingin ympäristökeskukselta ja sosiaalivirastolta. Palaute on johtanut muutoksiin sekä kehittämisperiaatteiden että liitekartan osalta. Lisäksi osa huomautuksista voidaan jatkosuunnittelussa ottaa huomioon tai selvittää, vaikka ne eivät ole edellyttäneet kehittämisperiaatteiden muuttamista. Tämä koskee mm. Laajasalo-Degerö Seuran toivomusta paikallisen asiantuntemuksen kytkemisestä suunnitteluprosessiin kaavoituksen muun vuorovaikutuksen lisäksi. Kannanottoja ei seuraavassa eritellä esittäjän mukaan, vaan niiden keskeisiä sisältöjä selostetaan lyhyesti aihepiireittäin.
	Mielipiteet on jaettu esityslistan liitteenä.
	Keskus Suuri enemmistö kantaa ottaneista on suhtautunut keskuksen ja palvelujen kehittämiseen periaatteessa myönteisesti. Uudistumista on pidetty välttämättömänä, jotta palvelutaso ei laskisi nykyisestä, ja on mm. todettu, että keskus on kaupunginosan käyntikortti. On kuitenkin esitetty päinvastaisiakin mielipiteitä, joiden mukaan nykytilanne palvelujen osalta on hyvä eikä Laajasalossa tarvita lisärakentamista, tai että nykyisten tilojen korjaaminen ja mahdollisesti yksikerroksisten rakennusten korottaminen kaksikerroksisiksi riittäisi. On myös tuotu esille huoli Kruunuvuorenrannan asukasmäärätavoitteen ja keskuksen mitoituksen kytkemisestä toisiinsa. Kaupunkirakenne Monissa kannanotoissa on korostettu Laajasalon omaleimaisuutta kaupunkikuvallisena tavoitteena. Laajasalossa arvokasta on luonto, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja väljyys. Keskuksen lähiympäristön tiivistäminen poistaisi nykyiset metsiköt. Asuinkortteleiden suunnittelussa lähtökohtana tulisi olla nykyisen Yliskylän väljä ja vihreä rakentamistapa eikä kaupunkimaisuus, josta varoittavana esimerkkinä mainitaan Herttoniemenranta. Konsulttityössä esitettyjä Laajasalontien varren kerrostaloja pidetään liian massiivisina, lisäksi meluhaittaa ei ole otettu huomioon. Yhdessä mielipiteessä esitetään Isosaarentien ja Laajasalontien välisellä alueella olleiden rintamamiestalojen palauttamista ja muitakin rakenteita rintamamiesten kunnioittamiseksi. Asuntojen rakentamisesta keskuksen yhteyteen on ristiriitaisia mielipiteitä. Liikenne Liikenne on keskeinen suunnittelukysymys, johon puututaan lähes kaikissa mielipiteissä. Keskukseen suuntautuva liikenne on useiden mielestä mallitarkastelussa ratkaistu hyvin, mutta keskuksesta etelään tulisi löytää ratkaisu, jossa vältetään läpiajoa Kuvernöörintiellä ja Isosaarentiellä. Muurahaisenpolun muuttamista kaduksi, jolla ainakin joukkoliikenne olisi sallittu, vastustetaan laajasti. Ajoliikenne olisi vakava häiriö kirkon toiminnalle ja arvokkuudelle, lisäksi kirkon pysäköintipaikat tulisi säilyttää nykyisellään. Muurahaisenkadun liikenne muodostaa myös vaaratilanteen Yliskylän itäosan asukkaille matkalla keskukseen.
Laajasalon keskuksen kehittämisperiaatteet
	Laajasalon keskuksen kehittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - Laajasalon keskuksen merkitys säilyy ja korostuu Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen. Vetovoimaiset kaupalliset palvelut ja tärkeät julkiset palvelut tukevat toisiaan ja muodostavat asuinkortteleiden ja Yliskylän puiston kanssa kaupunginosan toimivan, viihtyisän ja elinvoimaisen keskuksen. - Keskus ja sitä ympäröivät alueet suunnitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisiksi Yliskylän vanhaa kaupunkirakennetta täydentäen. Keskuksen tulee olla nykyistä näkyvämpi ja paremmin saavutettavissa Laajasalontieltä. - Kaupallinen keskus suunnitellaan niin, että siihen on mahdollisuus sijoittaa kaksi isoa päivittäistavarayksikköä ja lisäksi jonkin verran tilaa erikoiskaupoille ja muita kaupallisia palveluja sekä julkisia palveluja, joiden nykyiset tilat käyvät ahtaiksi kun väestöpohja kasvaa. Selvitetään asuntojen sijoittamista keskuksen kortteliin turvallisuutta ja sosiaalisuutta lisäämään. - Keskuksen kehittämistä varten varataan ensisijaisesti Muurahaisenpolun ja Laajasalontien välinen alue. Yliskyläntien ja Reposalmentien välisellä alueella katujärjestelyjä muutetaan niin, että on pääsy suoraan keskuksen alaisiin pysäköintitiloihin ja että koko keskus on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Pyritään ohjaamaan keskuksen henkilöauto- ja huoltoliikenne mahdollisimman tehokkaasti Laajasalontien kautta. Keskuksen pysäköinti sijoitetaan pääosin katutason alapuolelle ja katutasoon muodostetaan miellyttävä jalankulkuympäristö katettuine ja avoimine tiloineen. - Kiiltomadonpolun asemaa julkisena ulkotilana korostetaan. Yliskylänpuiston ympäristö suunnitellaan niin, että puiston luonne säilyy ja että kirkolla on arvoisensa puitteet. - Suunnittelualueen niihin osiin, joita ei käytetä keskustoimintoihin tai niiden edellyttämiin liikenteen ja muihin tarpeisiin, suunnitellaan ensisijaisesti asuntokerrostaloja. Laajasalon keskuksen kehittämisperiaatteiden pohjalta on tarkoitus aloittaa työ asemakaavan muuttamiseksi. Varsinaisen keskuksen osalta suunnittelun pääasiallisena lähtökohtana on konsulttityön malli A, jota jatkotyöstetään. Kehittämisperiaatteisiin liittyvään karttaan on merkitty suunnittelualue, jota kaavan muuttaminen todennäköisesti koskee.
Aikataulu	Tavoitteena on laatia asemakaavan muutosluonnos koko suunnittelualueelle vuoden 2005 aikana. Luonnoksessa ratkaistaan eri osa-alueiden käyttötarkoitus ja liikennejärjestelmä. Asemakaavan muutoksen jatkokäsittelyä varten alue on mahdollista jakaa pienempiin osiin kiireellisimpien muutosten voimaantulon nopeuttamiseksi. Mikäli rakentamishankkeet sitä edellyttävät, keskeisten kortteleiden asemakaavaehdotukset pyrittäisiin tuomaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn 2006 ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2006-2007. Kaupallisten palvelujen rakentaminen Muurahaisenpolun länsipuolelle edellyttää jo ensimmäisessä vaiheessa uusien katujärjestelyjen toteutumista. Mikäli valitukset eivät pidennä käsittelyaikatauluja, keskuksen uusien tilojen toteutus voi alkaa pari vuotta keskeisen alueen asemakaavaehdotuksen valtuustokäsittelyn jälkeen.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Laajasalon keskuksen kehittämisperiaatteet asemakaavan muuttamisen pohjaksi sekä merkitä tiedoksi Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy:n konsulttityönä laatiman Laajasalon keskuksen kehittämismallien luonnostelun. Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Suunnittelualue
	Liite 2	Viistoilmakuva
	Liite 3	Kehitysmallien luonnostelu
	Liite 4	Mielipiteet

3

	34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin 34081 tonttia 3 koskeva asemakaavan muutosehdotus.
Tiivistelmä	Asemakaavan muutos mahdollistaa maankäytön tehostamisen Pakilantien varrella nostamalla tontin tehokkuusluku 0,25:stä 0,4:een. Käyttötarkoitus säilyy asuin- ja liikerakennusten korttelialueena ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku kahtena. Liittymäkielto Pakilantieltä ja Pakilantien/Osuuskunnantien kulmasta säilyy.
Aloite	Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan 0,6:een määräysten muuten pysyessä ennallaan.
Lähtökohdat
Asemakaavat
	Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1982. Kaavan mukaan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten aluetta. Tonttitehokkuus on e = 0,25 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksessa saa olla enintään 4 asuntoa. Tontille saa rakentaa kerrosalan lisäksi enintään 20 m2 suuruisen autosuojan tai -katoksen/asunto sekä 5 m2 varastotilaa/asunto. Pakilantiellä ja Pakilantien/Osuuskunnantien kulmassa on tontin kohdalla liittymäkielto.
Nykytilanne
	Tontti sijaitsee Pakilan pientaloaluetta halkovan Pakilantien varrella Osuuskunnantien kulmauksessa. Pakilantien varren tontit ovat pääasiassa asuin/liiketalotontteja, joiden tonttitehokkuus vaihtelee e = 0,25:stä 0,6:een. Sisemmät korttelit ovat pääasiassa pientalotontteja. Tontilla on vuonna 1932 rakennettu huonokuntoinen hirsirunkoinen asuinrakennus.
Tavoitteet	Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen Pakilantien varrella nostamalla tontin tehokkuusluku 0,25:stä 0,4:een.
Asemakaavan muutosehdotus
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL)
	Tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tehokkuusluku on 0,4. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin kerrosalasta saa käyttää enintään 50 % asuntoja varten. Asuntojen lukumäärä on enintään kolme. Pakilantien puoleisella tonttirajalla ja Osuuskunnantien kulmassa on ajoneuvoliittymäkielto. Pakilantien puoleiselle rakennusalan sivulle on lisätty ääneneristävyysmerkintä. Se osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A). Rakennus on rakennettava kiinni Pakilantien ja Osuuskunnantien puoleiseen rakennusalan sivuun.
Vaikutukset	Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön tai naapureiden kannalta. Kaavan mukainen rakentaminen rajaa katutilaa ja suojaa takana olevia rakennuksia liikennemelulta.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
	Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.1.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin mielipiteet 18.2.2005 mennessä.
Esitetyt mielipiteet
	Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kolme asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidettä. Mielipidekirjeet on jaettu esityslistan liitteenä.
	Anna-Leena ja Hannu Flinck naapuritontin asukkaina vastustavat tehokkuusluvun nostamista 0,4:ään nykyisestä 0,25:stä. Suunniteltu rakennus ja siihen liittyvä pysäköintialue aivan heidän aitansa takana häiritsisi heidän elämäänsä, mikäli tontille tulee liiketilaa. Asemakaavaosasto toteaa, että Pakilantie on luonteeltaan liikekatu, johon rajoittuvien asuin/liiketalotonttien tehokkuus on pääsääntöisesti 0,4 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Rakennus sijoitettuna Pakilantien suuntaisena kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan sivuun rajaa katutilaa ja suojaa takana olevaa naapuritontin rakennusta liikennemelulta. Pakilantiellä ja Osuuskunnantien kulmassa on tontin kohdalla liittymäkielto. Tontin ajoneuvoliittymä sijoittuu siten Osuuskunnantielle tontin koillisnurkkaan, että pysäköintialueen luonteva sijoitus on liittymän kohdalla lähellä tontin itärajaa. Pysäköintialueen ja tontin rajan väliin on kaavassa osoitettu istutettava tontinosa. Pakilan Kiinteistön Omistajain Yhdistys ry puoltaa tehokkuusluvun 0,4 hyväksymistä. Yhdistys painottaa, että ympäröivillä tonteilla Pakilantien varrella on tehokkuusluku 0,4. Pakilan Omakotiyhdistys ry pitää tärkeänä, että tehokkuusluku on enintään 0,4 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi.
Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m2	Kerrosala k-m2	Kerrosalan lisäys k-m2
	Asuinkerrostalojen korttelialue (AL)	1 067	427	160
Jatkotoimenpiteet	Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään hakijalta 1 500 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11415 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11415
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Mielipidekirjeet

4

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 14.10.2004 lähettää 33. kaupunginosan (Kannelmäki) kortteleita 33090, 33093-33097 sekä puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11337 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kannelmäen aseman läheisyydessä radan pohjoispuolella. Asuntokortteleiden keskellä sijaitseva tilapäisessä käytössä oleva päiväkotitontti ja liikerakennusten tontti sekä puistoalue muutetaan asuinkäyttöön. Alueelle rakennetaan uusi nelikerroksinen kerrostalo ja kaksikerroksisia asuintaloja. Asemakaavan muutosehdotuksessa on uutta kerrosalaa 6 300 m2, josta toimistotilaksi saadaan rakentaa 500 k-m2. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 19.11.-20.12.2004. Kiinteistölautakunta, pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristökeskus, Helsingin Energia, Helsingin Vesi ja kaupunginmuseo ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa. Muistutuksia ei tehty. Lausunnot Pelastuslautakunta (21.12.2004), Helsingin Energia (7.12.2004) ja ympäristökeskus (22.12.2004) ilmoittavat lausuntonaan, ettei niillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Helsingin Vesi (11.1.2005) ja kaupunginmuseo (10.1.2005) puoltavat asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Yleisten töiden lautakunta toteaa (16.12.2004) mm. seuraavaa: Alueella säilyvälle puistoalueelle on annettu nimi Soittajanpuisto. Uutena katuna kaavassa on Pasuunapolku, joka on jalankululle ja pyöräilylle varattu katu Pasuunakujan ja Soittajanpuiston välillä. Tällä hetkellä ko. katualue on puistoa eikä sen muuttamiseksi katualueeksi ole tarvetta. Yhteys Pasuunakujalta Soittajanpuistoon on ympäristön kannalta jopa paremmin järjestettävissä puistopolkuna. Kaavamuutoksella on suuri paikallinen vaikutus puistoihin, joiden pinta-ala vähenee nykyisestä määrästä yli 8 300 m2 ja mm. keskeinen korttelipuisto poistuu. Asemakaavan muutosehdotus on puollettavissa, sillä alueella on kohtuullisen runsas säilyvä puistotarjonta ja hyvät viheryhteydet. Asemakaavassa supistuva puisto muutetaan tonttimaaksi, eikä sinne jää hankalasti hoidettavia puistokaistaleita. Nykyiset puistokäytävät säilyvät tonteilla. Muutoksen vaikutus puiston ylläpitokustannuksiin on 7 200 euron vuosittainen vähennys. Toisaalta kaavaselostuksessa, jossa leikkipaikasta käytetään virheellisesti nimeä leikkipuisto, ehdotetaan uuden leikkipuiston rakentamista jäävälle Soittajanpuiston alueelle. Sen perustaminen aiheuttaisi 90 000 euron investointikustannukset. Asemakaavan muutosehdotuksessa on asuntolatontti (AKS, 33097/1) muutettu "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen (YSA-1)". Sana "vanhusten" tulisi kaavamääräyksessä jättää pois ja kaavamuutosteksti muuttaa seuraavaksi: "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asunrakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen (YSA-1)", koska mahdollisten uusien käyttäjäryhmien on vaikeaa tulkita, onko uusi käyttö kaavamääräysten mukaista vai onko kyseessä vähäinen poikkeus. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutoksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.
Asemakaavaosasto Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu uusi Pasuunapolku-niminen katuyhteys Soittajanpuistosta Pasuunakujalle on muutettu puistoalueeksi, jolle on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Tonttia 33907/1 (YSA-1) koskeva asemakaavamääräys on muutettu yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaisesti. Sana "vanhusten" on jätetty kaavamääräyksestä pois. Asemakaavan muutoksen selostuksessa käytetty termi leikkipuisto on korjattu leikkipaikaksi.
Kiinteistölautakunta toteaa (8.12.2004) mm. seuraavaa: Asemakaavan muutosalue on kokonaan kaupungin omistuksessa ja nykyiset tontit on vuokrattu Kannelmäen Kiinteistöt Oy:lle. Asemakaavan muutoksessa Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n hallitsemat päiväkotitontti 33093/1 ja liikerakennusten tontti 33096/1 sekä niitä ympäröivä puistoalueen osa muutettaisiin asuntotonteiksi. Asuntotuotantotoimisto on yhdessä Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n kanssa tilannut viitesuunnitelman asemakaavan muutostyön pohjaksi Soittajanpolun alueelle. Asemakaavan muutosehdotus on viitesuunnitelman mukainen, joten lautakunta puoltaa sitä etenkin, koska kysymyksessä on järkevä täydennysrakentaminen, mikä ei vaadi uusia kaupungin investointeja. Pääosa uudesta rakentamisesta on tosin vain kaksikerroksista, kun alueen olemassa olevat rakennukset ovat nelikerroksisia. Täydennysrakentaminen olisi siis ehkä voinut olla tehokkaampaakin. Varastotilojen määrään on otettu poikkeuksellisesti kantaa asemakaavassa. Asemakaavamääräyksissä on määrätty, että uusissa asuinrakennuksissa tulee olla irtaimistovarastotilaa vähintään 3 m2/asunto, porrashuoneiden yhteydessä ensimmäisessä kerroksessa lukittavaa lastenvaunujen säilytystilaa vähintään 0,35 m2/asunto ja ulkoiluvälineiden varastotilaa vähintään 2 m2/asunto. Asemakaavassa nämä tilat, kuten muutkin asuntojen ulkopuoliset aputilat, saadaan rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi, eikä näistä tiloista peritä tontinvuokraa. Vaatimustaso varastojen osalta ylittää selvästi asuntotuotantotoimiston pitkään kokemukseen perustuvat suunnitteluohjeet sekä myös rakennusvalvontaviraston uudet ohjeelliset määräykset. Kiinteistölautakunnan mielestä on hyvä, että myös kerros- ja rivitalotuotannossa varastotilojen riittävyydestä huolehditaan, sillä näiden tilojen puute tai huono turvallisuus aiheuttaa usein kritiikkiä. Varastotilojen koon määrittelyä ei kuitenkaan liene tarkoituksenmukaista tehdä asemakaavoissa varsinkaan, koska keino vaikuttaisi vain tuleviin asemakaavoihin. Oikeampi paikka varastotilojen mitoitukselle on yleiset rakentamista koskevat normit ja rakennuslupavaihe. Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, mutta varastotilojen koon määrääminen olisi syytä jättää pois asemakaavamääräyksistä.
Asemakaavaosasto
Asemakaavamääräys varastotilojen määrästä on poistettu kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti. Kaavan muutosalue on varattu asuntotuotantotoimistolle. Kaavamuutosta varten teetetyssä viitesuunnitelmassa on käytetty rakennusvalvontaviraston asuinkerrostalojen ja rivitalojen yhteistiloja koskevaa ohjetta.
Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
	Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu Pasuunapolku-niminen katuyhteys Soittajanpuistosta Pasuunakujalle on muutettu puistoalueeksi, jolle on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Asemakaavamääräys "A- ja AK-korttelialueilla tulee tonteilla 33094/2 ja 33097/3 rakennuksissa olla irtaimistovarastotilaa vähintään 3 m2/asunto, porrashuoneiden yhteydessä ensimmäisessä kerroksessa lukittavaa lastenvaunujen säilytystilaa vähintään 0,35 m2/asunto ja ulkoiluvälineiden varastotilaa vähintään 2 m2/asunto" on poistettu. Kaavamääräys "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen" on muutettu muotoon "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen (YSA-1)". Asemakaavan muutoksen selostuksessa käytetty termi leikkipuisto on korjattu leikkipaikaksi.
Jatkotoimenpiteet	Asemakaavaosaston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 14.10.2004 päivätyn ja 21.4.2005 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11337 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kirje kaupunginhallitukselle.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11337
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Saadut lausunnot asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11337

5

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastoa antamaan kaupunginhallitukselle lausunnon 1.5.2005 mennessä rakennuslautakunnan 14.12.2004 tekemästä esityksestä, joka on seuraava: "Rakennuslautakunta esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat erityisen maksun perimisen rakennusoikeuden ylityksestä." Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Koskinen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, joka kuuluu seuraavasti: "Rakennusoikeuden ylitykset johtuvat erilaisista syistä, joita voivat olla vanhentunut kaava, virhe kaavassa, parempi suunnitteluratkaisu jne. Rakennusoikeuden ylityksen voi myöntää rakennuslautakunta tai muu rakennusvalvontaviranomainen, ympäristökeskus ja kunnanhallitus. Rakennusoikeuden hinta vaihtelee Helsingissä varsin voimakkaasti ajankohdan, rakennustyypin ja paikan perusteella. Vastaavalla tavalla kuin rakennusoikeuden ylityksen hyödyttävät rakennushankkeen toteuttajaa tai rakennuksen omistajaa tilojen käyttötarkoituksen muutokset. Hyvitysten periminen rakennusoikeuden ylityksistä edellyttää lainsäädännön muutoksia. Kaiken kaikkiaan tehty ehdotus johtaisi täysin hallitsemattomaan hallintabyrokatiaan. Rakennusvalvontaviranomainen ei voi ryhtyä rakennusoikeuden kauppiaaksi. Tehty ehdotus ei ollut järkevä eikä tarkoituksenmukainen."

Asemakaavaosasto

Maankäyttöä ja rakentamista koskevassa lainsäädännössä on hyväksytty periaate, jonka mukaan maanomistajalle saattaa kaavoituksen ja myös poikkeamispäätösten kautta syntyä merkittävää hyötyä ja maan arvon nousua, jonka maanomistaja saa pitää itsellään. Alueiden suunnittelun lähtökohdat kaavoituksessa ja lupamenettelyssä on kirjattu asianomaisiin lakeihin, minkä lisäksi päätöksentekijöiden tulee kohdella maanomistajia tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvussa säädetään kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Lain 12 a luku määrittelee kaavoituksesta tulevan hyödyn ja kustannusten jakautumisen maanomistajan ja kunnan välillä. Maanomistajalla, jolle aiheutuu kaavasta merkittävää hyötyä, on velvollisuus ensisijaisesti sopimusteitse osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Toissijaisesti maanomistaja voidaan määrätä maksamaan kehittämiskorvaus. Ennen nykyisen periaatteen hyväksymistä lain tasolla käytettiin tämäntyyppisistä sopimuksista usein myös nimeä arvonleikkaus. Menettelyssä määritellään kunnan oikeus saada itselleen osittain kaavoituksesta koituva maan arvonnousu ja velvoitetaan maanomistaja luovuttamaan osa hyödystä yhteiskunnalle osallistumalla maan käyttöönottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Helsingissä maankäyttösopimuksiin liittyvän, merkittävänä pidettävien rakennusoikeuden muutosten tai kerrosalalisäysten rahamääräiseksi alarajaksi on viimeksi kaupunginhallituksen päätöksellä 9.2.2004 § 172 alkaen määritelty 840 000 euroa. Tätä vähäisemmissä kaavanmuutostilanteissa maankäyttösopimusten tekemistä ei pidetä tarpeellisena. Maankäyttö- ja rakennuslaissa kehittämiskorvauksen alarajaksi on asetettu alarajan 500 k-m2 asuntorakentamisoikeutta ylittyminen. Lisäksi edellytetään, että asemakaavan tai sen muutoksen tuoma hyöty on merkittävä. Helsingissä tällaisen rakennusoikeuden arvoksi keskimääräisen pientalotontin rakennusoikeuden yksikköhinnan mukaan laskettuna on kiinteistölautakunta (9.12.2003) arvioinut muodostuvan noin 290 000 euroa. Voidaan siis todeta, että kaavamuutosten kautta maankäyttösopimuskäytännön piiriin nousevat Helsingin korkeilla maan hinnoilla vasta rahalliselta arvoltaan melko suuret hankkeet. Sopimuksen solmimisesta huolehtii kiinteistövirasto. Rakennusoikeutta voidaan kaavamuutosten lisäksi korottaa myös poikkeamispäätöksellä, jonka voi tehdä rakennuslautakunta, kaupunginhallitus tai alueellinen ympäristökeskus. Rakennusluvan yhteydessä myönnettävät rakennusoikeuden ylitykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja jäävät rakennusluvan yhteydessä myönnettyinä aina alle edellä selostettujen maankäyttösopimusrajojen. Rakennusoikeuden korottamista harkittaessa on lähtökohtana hankkeen tarkoituksenmukaisempi ja joustavampi toteutus. Lisäksi korotuksen tulee olla vähäinen. Jos poikkeamismenettelyssä päätetään vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, kuuluu päätösvalta alueelliselle ympäristökeskukselle. Näissä tapauksissa poikkeaminen saattaa toisinaan olla niin merkittävä, että tapaus tulee maankäyttösopimuksen tekemistä koskevan harkinnan piiriin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston rooli maankäyttösopimusten suhteen supistuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mahdollisesti laadittavista sopimuksista tiedottamiseen kaavan laatimisen yhteydessä. Tiedottamisella pyritään takaamaan osallisten mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta myös tältä osin sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sopimuksin ei myöskään voida sopia kaavan sisällöstä vaan kaavoituksen tulee perustua laissa määriteltyihin muihin lähtökohtiin, kuten terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön, palvelujen alueelliseen saatavuuteen, rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaalimiseen jne. Tästä syystä maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Helsingissä käytäntönä on, että kaupunginhallitus päättää sopimuksesta kaavan käsittelyn yhteydessä ennen kuin kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Kuten rakennuslautakunnan esityksestä jätetyssä eriävässä mielipiteessäkin todetaan, edellyttäisi aloitteessa ilmeisesti tarkoitettujen hyvitysten periminen lainsäädännön muutosta. Asemakaavaosasto ei pidä erityisen maksun perimistä rakennusoikeuden ylityksistä tarpeellisena tai tarkoituksenmukaisena.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle.

1

	Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Pukinmäen alueelle liikenteen ohjaussuunnitelma. Suunnitelma rajautuu Vantaanjokeen, Pukinmäenkaareen Tapaninvainiontiestä itään sekä päärataan. Suunnittelualueen ulkopuolelle on jätetty Kehä I, joka on yleinen tie. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on ollut liikenteen ohjauksen ajantasaistamisen lisäksi selvittää Pukinmäen kokoojakatujen liikenneturvallisuuden parantamismahdollisuudet.
Yleistä	Pukinmäen katuverkko on pääosin toteutettu voimassa olevien asemakaavojen sekä aikaisemmin laadittujen liikennesuunnitelmien mukaisesti. Pukinmäenkaari on pääkatu, joka jatkuu alueellisena kokoojakatuna Tapaninvainiontiestä itään. Pukinmäenkaaren pääkatuosuuden liikennemäärä on noin 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja nopeusrajoitus 60 kilometriä tunnissa. Pukinmäen paikallisia kokoojakatuja ovat Eskolantie, Karhusuontie ja Kenttätie. Eskolantien liikennemäärä on noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Karhusuontien 4 200 ja Kenttätien 2 300. Näiden katujen nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa ja ne toimivat linja-autoreitteinä. Pukinmäen pää- ja kokoojakatujen sivukadut on merkitty väistämisvelvollisiksi Kenttätietä lukuun ottamatta. Asuntokatujen nopeusrajoitus on 30 - 40 kilometriä tunnissa. Pukinmäen sisäisen verkon vilkkain liikennealue on Eskolantien ja Säterintien liittymä lähialueineen Pukinmäen aseman pohjoispuolella. Pukinmäenkaaren ja Malminkaaren liittymät Kehä I:lle ovat valo-ohjattuja Malminkaaren pohjoista ramppiliittymää lukuun ottamatta. Eskolantien ja Malminkaaren liittymä on valo-ohjattu. Suojatievaloja on rakennettu vilkkaimpiin kevyen liikenteen ylityskohtiin ja koulujen läheisyyteen Pukinmäenkaarelle Jokipellontien kevyen liikenteen väylän kohdalle, Karhusuontien liittymään sekä Kenttätien liittymään ja Karhusuontielle Kuismakujan kohdalle. Lisäksi Pukinmäen alueelle on toteutettu muutama yksittäinen hidaste. Vuosina 2000-2004 sattui Vantaanjokeen, Pukinmäenkaareen Tapaninvainiontiestä itään sekä päärataan rajautuvan alueen katuverkossa 84 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli 18. Onnettomuudet sattuivat pääosin alueen vilkkaimmissa liittymissä. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tarkasteluajanjaksona tapahtunut.
Vuorovaikutus
	Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin Pukinmäki-seuran kokouksessa 25.11.2004. Pääasiassa keskustelua käytiin Pukinmäen aseman alueen liikenteestä ja Eskolantien suurista ajonopeuksista. Säterintien pohjoispuolelle Maasalonpolun ja Eskolantien välille esitetyn kohtisuoran pysäköinnin toimivuutta epäiltiin ja pelättiin Säterintien sujuvuuden kärsivän ajoradalle peruuttelun vuoksi. Kyseinen pysäköinti on voimassa olevan kaavan mukainen kadun varteen sijoitettu autopaikkojen korttelialue. Kohtisuoralla pysäköinnillä korvataan nykyinen kadun suuntainen pysäköinti. Nykyisin haittana pidetään Säterintiellä ja Madetojankujalla tehtäviä U-käännöksiä. Säterintie on esitetty toteutettavaksi kyseisellä kohdalla hidaskatutyyppisenä, joten pysäköintijärjestelyn liikennesuunnitteluosasto ei katso aiheuttavan kohtuutonta haittaa liikenteelle.
Suunnitelma
	Suunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksissa 5343-7, 5344-1, 5345-1, 5346-1 ja 5347-1. Suunnitelman sisältö on seuraava:
	-	Alennetaan Eskolantien ja Säterintien nopeusrajoitus 30 kilometriin tunnissa Pukinmäen keskustan eli terveyskeskuksen ja juna-aseman kohdalla. Korotetaan Eskolantien ja Säterintien liittymä sekä Säterintien suojatie Maasalonpolun kohdalla. Korostetaan Säterintien hidaskatumaisuutta pintamateriaalierolla Eskolantien ja Maasalonpolun välisellä osuudella.
	-	Korotetaan Eskolantien katuosuus Unikkotien liittymästä Eskolankujan suojatielle. Korotus alentaa ajonopeuksia vaihtoehtona tutkittua ajoradan sivusiirtoa tehokkaammin.
	-	Selkeytetään Kenttätien liittymäjärjestelyjä merkitsemällä sivukadut Kenttäkuja, Kisatie, Ukkostie sekä Pukinmäen urheilupuiston liittymä väistämisvelvollisiksi.
	-	Parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta korottamalla Pukinmäenkaaren alueraitin suojatiet Pukinkujalla ja Vuohikujalla. Korotetaan reunakivellä myös Karhusuontien ja Kenttätien alueraittien suojatiet Kehäkukantiellä ja Kenttäkujalla väistämissääntöjen tukemiseksi. Korotetaan yksittäisiä suojateitä Säterintiellä Säterinpolun kohdalla sekä Rälssintiellä Pukinmäenkaaren pääraitin kohdalla ja Pukinmäen kartanon koillispuolella.
	-	Kavennetaan ajorata yksikaistaiseksi Säveltiellä Maasalonpolun suojatien kohdalla ja Kenttätiellä Kisapolun suojatien kohdalla. Kavennuksen suunnasta lähestyvällä autoilijalla on väistämisvelvollisuus. Ratkaisu hidastaa ajonopeuksia, parantaa suojatien havaittavuutta ja lyhentää jalankulkijan kadunylitysmatkaa. Vaihtoehtona tutkittu korotettu suojatie soveltuu kyseisiin kohtiin huonosti Säveltien voimakkaan pituuskaltevuuden ja Kenttätien linja-autoliikenteen vuoksi.
	-	Vähennetään jonoutumista järjestämällä lisäkaista Pukinmäenkaarelta pohjoisesta Kehä I:lle länteen suuntautuvalle liikenteelle.
	-	Kavennetaan Jokipellontien nykyinen yli 10 metriä leveä ajorata 7.5 metriin Mikael Soinisentien ja Sunilantien välisellä osuudella. Jatketaan Jokipellontien nykyistä kevyen liikenteen väylää kyseisen katuosuuden länsireunalla Sunilantien liittymään asti.
	-	Täydennetään ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen viitoitusta.
	-	Puretaan Pukinmäenkaaren ja Rälssintien liittymään vuonna 1990 tehty liikennevalopäätös. Valot eivät ole tarpeen, koska sivukatujen liikennemäärä on hyvin pieni ja Kehä I:n ramppien valo-ohjaus katkoo pääsuunnan liikennettä siten, että sivukaduilta liittyminen helpottuu.
	-	Säilytetään nykyiset pysäköintijärjestelyt.
	-	Rakentamattomille kaduille eli Sinivuorentielle, Närekujalle, Lustokujalle, Kehäkukantielle sekä Kehäkukanpolulle on esitetty alustava mitoitus.
Jatkosuunnittelu
	Myöhemmin asemakaavoituksen tai muun jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaistaan:
	-	Vantaanjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan sijainti Jokikujan eteläpuolella
	-	Jokipellontien liikennejärjestelyt Sunilantiestä länteen
	-	Rälssintien pysäköintialueen laajentaminen
	-	Pukinmäen keskuksen pysäköinti- ja kevyen liikenteen järjestelyiden parantaminen
	-	Pukinmäenkaaren ja Tapaninvainiontien kiertoliittymän eteläpuolen suojatievalot
	-	Pukinmäenkaaren ja Karhusuontien liittymäjärjestelyiden parantaminen
	-	Eskolantien ja Kenttätien liittymäjärjestelyiden parantaminen
Kustannukset
	Järjestelyjen kustannusennuste on Pukinmäen keskustan osalta 100 000 euroa, muiden rakenteellisten muutosten osalta 120 000 euroa ja liikenteen ohjauksen osalta 30 000 euroa. Kustannuksiin ei ole laskettu rakentamattomien katujen rakentamiskustannuksia. Tekeillä olevassa liikenneinvestointien talousarvio- ja investointiohjelmaehdotuksessa pyritään Pukinmäen liikennejärjestelyt sijoittamaan toteutettavaksi lähivuosina.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Pukinmäen alueelle liikennesuunnitteluosaston piirustusten 5343-7, 5344-1, 5345-1, 5346-1 ja 5347-1 mukaiset liikennejärjestelyt, joiden kustannusennuste on 250 000 euroa. Pöytäkirjanote Pukinmäki-seuralle, yleisten töiden lautakunnalle, liikennelaitokselle, poliisilaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

LIITTEET	Liite 1	Havainnekuva
	Liite 2	Piirustus 5343-7
	Liite 3	Piirustus 5344-1
	Liite 4	Piirustus 5345-1
	Liite 5	Piirustus 5346-1
	Liite 6	Piirustus 5347-1

2

	Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.3.2005 Rastilan pientaloalueen käsittävässä liikenneturvallisuusselvityksessä ehdotetut toimenpiteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Rastilan pientaloalueen asukkaiden liikennealoitteet ovat pääasiassa koskeneet ajonopeuksien hidastamista Rastilan pientaloalueen kaduilla ja lasten koulutien turvaamista Kallvikintien yli.
ESITTELIJÄ	Eräs jatkosuunnittelun pohjaksi päätetyistä toimenpiteistä on Satamasaarentien liittymässä olevan Kallvikintien ylittävän suojatien ohjaaminen liikennevaloin. Kallvikintie on alueellinen kokoojakatu ja sen liikennemäärä Rastilan kohdalla on noin 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rastilan alueella toimii päiväkoti Keula Keulatiellä ja Karavaanin ala-asteen koulu Venemestarintiellä. Koulussa ei ole oppilaspaikkoja kaikille alueen lapsille, joten osa käy Kallvikintien itäpuolella sijaitsevaa Punakiventien koulua. Kallvikintie ylitetään tällöin yleensä joko Satamasaarentien tai Lokitien liittymässä, joka on valo-ohjattu. Lasten vanhemmat ovat toivoneet Satamasaarentien liittymään jalankulkuvaloja. Liittymän kohdalle asetettiin 30 km/h rajoitus vuonna 2003. Kesän 2002 laskentojen (toukokuu, kello 7-19) perusteella Kallvikintien ylitti Satamasaarentien liittymässä noin 200 pyöräilijää ja 400 jalankulkijaa. Vuosina 2000-2004 poliisin tietoon ei ole tullut yhtään henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta kyseisessä liittymässä. Kallvikintien Satamasaarentien liittymässä olevan suojatien liikennevalojärjestelyt on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa 5342-4. Järjestelyjen kustannusennuste on 30 000 €. Samalla Kallvikintien nopeusrajoitus palautetaan kyseisellä kohdalla 40 km:iin/h kaupunginhallituksen 5.4.2005 tekemän päätöksen mukaisesti.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Kallvikintien ja Satamasaarentien liittymään piirustuksen 5342-4 mukaiset liikennejärjestelyt, joiden kustannusennuste on noin 30 000 €. Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, poliisilaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

LIITE

Piirustus 5342-4

1

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.