K O K O U S K U T S U | |
Kokousaika |
Torstai 6.10.2005 klo 15.00 |
Paikka |
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3 |
Lautakunnan puheenjohtaja | |
a-asiat
VIRASTOPÄÄLLIKKÖ
1 |
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus |
2 |
Pöytäkirjan tarkastajien vaali |
3 |
Ilmoitusasiat |
ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ
1 |
29.9.2005 pöydälle pantu asia |
b-asiat
2 |
Arabianrannan tonttien 23124/20 - 24 asemakaavan muutosehdotus (nro 11473) |
3 |
Vartioharjun kolmea pientalotonttia koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11478) |
4 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Merisatamassa olevan LP-1-alueen muuttamista puistoksi |
LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
1 |
Tapanilankaaren ja Suurmetsäntien liikennesuunnitelma välillä Tapulikaupungintie Malminkaari |
2 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Eliel Saarisen tien muuttamista joukkoliikennekadusta yleiseksi kaduksi |
3 |
Otto Brandtin tien kaventaminen |
4 |
Raitiovaunuista varoittavien valojen rakentaminen Munkkiniemen puistotielle |
LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA
1 |
Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen |
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
EHDOTUS |
Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. |
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI
ILMOITUSASIAT
Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraava kaupunginhallituksen päätös sekä asemakaavaosaston ilmoitus: Kaupunginhallitus 26.9.2005 Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.9.2005 tekemiä päätöksiä. Asemakaavaosaston ilmoitus Kannelmäen kortteliin 33192 valmistellaan asemakaavan muutosta 8.8.2005 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti (liitteenä). Alueelle suunnitellaan 4-6-kerroksisia asuinkerrostaloja. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle. Asemakaavan muutosluonnos on esillä 10.10.-28.10.2005: - kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 4. krs Kaavaa valmistelee arkkitehti Leena Kokko, p. 169 4307 |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksen ynnä asemakaavaosaston ilmoituksen. |
Lisätiedot:
Laulumaa Marja, toimistosihteeri, puhelin 169 4407
LIITE |
29.9.2005 pöydälle pantu asia
MARJANIEMEN HARMAAPAADENTIEN ENTISTÄ KOULUTONTTIA KOSKEVA
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11467)
Kslk 2005-285, Marjaniemen Kiinteistönomistajat ry ym. s-posti 13.4.2005, Sosv
18.3.2005, Tanninen Aatto ja Astrid 14.4.2005
Karttaruutu K4, hankenro 700
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Marjaniemi) korttelin 45005 tonttia 8 koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Alue sijaitsee Marjaniemessä Harmaapaadentien ja Oskarintien välisessä korttelissa osoitteessa Harmaapaadentie 9. Tiivistelmä Kaavamuutosalue on entinen koulutontti. Tontilta on purettu huonokuntoinen viipalekoulu, ja opetustoiminta on siirretty kokonaan ns. Sinivuokon koulutontille Marjaniemen pohjoisosaan. Tontti muutetaan asuinkäyttöön Marjaniemen muiden asuintonttien tapaan. Tontista on muodostettu kuusi noin 1 000 m2:n suuruista tonttia, joiden tonttitehokkuus on sama kuin Marjaniemen muiden pientalotonttien (e = 0,25). Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Lähtökohdat Asemakaava Tontilla on voimassa asemakaava nro 10835 (hyväksytty 31.1.2001). Kaavan mukaan tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL). Tonttitehokkuus on e = 0,3. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa tontin. Alueen yleiskuvaus Tontti on kallioinen ja sen itäosa laskee melko jyrkästi Oskarintielle. Rinteessä on runsaasti puustoa. Oskarintien varsi on lehtipuuvaltainen ja ylempänä kalliolla kasvaa havupuita, lähinnä mäntyä. Länsireunalta, kallion päältä on purettu ns. viipalekoulu vuonna 2004. Koulupihan asfaltti on osittain vielä jäljellä. Viereisillä tonteilla on omakotitaloja. Yhdyskuntatekninen huolto Tontti on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asuinkäyttöön entinen julkisten lähipalvelurakennusten tontti, jolta on purettu koulu ja jolle ei ole osoitettavissa aluetta palvelevaa muuta julkista käyttöä. Asemakaavan muutos laaditaan noudattaen Marjaniemen vuonna 2001 hyväksytyn koko omakotialuetta koskevan asemakaavan periaatteita. Asemakaavan muutosehdotus Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), ja siitä on muodostettu kuusi noin 1 000 m2:n suuruista tonttia, joiden tonttitehokkuus on sama kuin Marjaniemen muiden pientalotonttien (e = 0,25). Tonttijako on ohjeellinen. Asuntojen lukumäärä on suhteutettu tontin pinta-alaan samalla tavoin kuin voimassa olevassa Marjaniemen asemakaavassa. Minimitonttikooksi on määritelty 750 m2, ja sille saa rakentaa yhden asunnon. Kaksi asuntoa saa rakentaa tontin pinta-alan ollessa vähintään 900 m2. Suuremmilla tonteilla saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 600 m2 kohti ja lisäksi yhden asunnon jäljelle jäävää täyttä 400 m2 kohti. Kullekin ohjeelliselle tontille saa tällä asemakaava-alueella siten rakentaa kaksi asuntoa. Asunnot voivat sijaita myös erillisissä rakennuksissa tonteilla. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta. Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Enimmäiskerrosluku on kaksi ja rakennusten minimietäisyys tontinrajoista 5 m. Aputilarakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa lähemmäs tontinrajaa. Tonttien pinta-ala on yhteensä 5 902 m2, joten uusi rakennusoikeus yhteenlaskettuna on 1 475 k-m2. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Tonttien rakentamistapa jatkaa Marjaniemen pientaloalueen rakentamisperinnettä ja vuonna 2001 hyväksytyn asemakaavan periaatteita. Ohjeellinen tonttijako on muodostettu siten, että tontin pinta-ala mahdollistaa kahden asunnon rakentamisen yhdelle tontille. Rakennusten etäisyys tontin rajoista on 5 metriä. Tonttien rajalle ja katua vasten jää istutettuja vihervyöhykkeitä siten, että kaupunginosan puutarhamaisuus säilyy. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 28.2.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 21.3.-14.4.2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin mielipiteet 14.4.2005 mennessä. Luonnoksesta järjestettiin keskustelutilaisuus kaupunkisuunnitteluvirastossa 16.8.2005. Tilaisuuteen oli kutsuttu alueen yhdistysten edustajat sekä alueen toiseen kaavamuutostyöhön liittyen kyseisten tonttien omistajat ja rakennussuojeluasiantuntija kaupunginmuseosta. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa.
Esitetyt mielipiteet Asemakaavaosastolle on saapunut kolme mielipidettä. Aatto ja Astrid Tanninen toivovat kirjeessään, että ennen rakennustöiden alkua kaava-alueella tehtäisiin heidän omistamassaan rakennuksessa Harmaapaadentie 7 tarkastus, jotta myöhemmin voidaan kartoittaa naapuritontin rakennustöistä heille mahdollisesti aiheutuvat vauriot. Asemakaavaosasto toteaa, että tonttien rakentaminen on normaalia pientalorakentamista. Naapureita kuullaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja rakennusvalvontavirasto järjestää tarvittaessa katselmuksen tontilla, jolloin Harmaapaadentie 7:n omistajat voivat ottaa asian esille. Mielipidekirje on toimitettu rakennusvalvontavirastoon tiedoksi. Sosiaalivirasto toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä sosiaalivirastolla ole tarvetta esittää hanketta vapautuvalle entiselle koulun tontille. Marjaniemen Kiinteistönomistajat ry ja Marjaniemi-Seura ry toteavat, ettei heillä ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavaluonnoksen osalta yhdistykset katsovat, että kaavamuutoksen mukainen tonttien lukumäärä on liian suuri. Kaavamuutosalueelle tulisi suunnitella vain neljä tonttia. Mielipiteessä esitettiin myös puistovyöhykettä ja jalankulkuväylää Harmaapaadentien ja Oskarintien välille. Asemakaavaosasto toteaa, että Harmaapaadentie 9:n kaavamuutosta koskevat samat asemakaavamääräykset tonttijaon ja asuntojen lukumäärän osalta kuin koko Marjaniemen alueen uutta, vuonna 2001 hyväksyttyä asemakaavaa. Kaavaehdotuksessa esitetty tonttijako on ohjeellinen. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan sekä koko Marjaniemen aluetta koskevan, vuonna 2001 hyväksytyn asemakaavan mukaan pienin tontti, jolle saa rakentaa yhden asunnon, on 750 m2. Minimitonttikoko, jolle saa rakentaa kaksi asuntoa, on 900 m2. Kaavaehdotuksessa ohjeellinen tonttijako on esitetty siten, että tontit ovat kooltaan noin 1 000 m2. Tämän kokoinen tontti on suuri verrattuna uusiin erillispientalotontteihin Helsingissä. Harmaapaadentien ja Oskarintien välille ei ole mahdollista rakentaa jalankulkuväylää. Harmaapaadentielle laskeva rinne on liian jyrkkä. Viherkaista pientalotonttien välissä ilman kulkuyhteyttä ei ole tarkoituksenmukainen. Rakennusvirasto on mm. useissa yhteyksissä esittänyt, että näitä vaikeasti kunnossapidettäviä pieniä puistokaistaleita, joilla ei ole virkistys- tai puistokäytön kannalta merkitystä, ei tule kaavoittaa. | ||||
Tilastotiedot | ||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala m2 |
Kerrosala k-m2 |
Kerrosalan muutos k-m2 | |
Erillispientalojen korttelialue (AO)
|
5 902 |
1 475 |
-295 | |
Jatkotoimenpiteet |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. | |||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11467 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. |
Lisätiedot:
Piimies Marja, arkkitehti, puhelin 169 4386
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
||
Liite 4 |
Mielipidekirjeet (vain linkkinä) |
ARABIANRANNAN TONTTIEN 23124/20 - 24 ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11473)
Kslk 2005-1344
Karttaruutu H5, S1, hankenro 310
23. kaupunginosan (Toukola) korttelin 23124 tontteja 20, 21, 22, 23 ja 24 sekä puistoaluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus. Tiivistelmä Asemakaavaa muutetaan tontinluovutuskilpailun voittaneiden suunnitelmien perustalta tarkistamalla vähäisessä määrin tonttien rajoja, rakennusten ryhmittelyä ja rakennuskorkeuksia nyt toteutusvaiheessa oleville hankkeille. Aloite Asemakaavaa muutetaan kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta kiinteistölautakunnan tontinvarauspäätösten edellyttämällä tavalla. Asemakaavatilanne Alueen asemakaava on hyväksytty 9.2.2004. Tontit 23124/20 ja 22 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 10 100 k-m2. Tontti 23124/21 on autopaikkojen korttelialuetta. Tontit 23124/23 ja 24 ovat asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta. Arabian rantapuisto on puistoaluetta. Suunnittelutilanne Tontit ovat kaupungin omistuksessa ja ne ovat rakentamattomia. Kiinteistölautakunta on 6.4.2005 varannut tontin 23124/20 Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunnalle vapaarahoitteisten omistusasuintalojen rakentamiseen ja tontin 23124/22 hitas-omistusasuintalon rakentamiseen. Tontti 23124/21 on varattu Arabian Palvelu Oy:lle autopaikkojen ja tontit 23124/23 ja 24 yhteispihojen rakentamiseen. Asemakaavaa on tarpeen tarkistaa tontinluovutuskilpailun voittaneiden ehdotusten ja tontinvarausten edellyttämällä tavalla. Asemakaavan muutosehdotus Voimassa olevan asemakaavan asuinkerrostalotonttien (AK) 23124/20 ja 22 rajoja on tarkistettu kiinteistölautakunnan järjestämien tontinluovutuskilpailujen perustalta. Kumpaakin tonttia on laajennettu niiden yhteispihojen puoleisilla reunoilla 1-2 metriä yhteispihatonttien suuntaan. Tonttia 23124/20 lisäksi laajennettu 0-2 metriä Arabian rantapuiston suuntaan, mutta vastaavasti supistettu 0,7 metriä autopaikkatontin 23124/21 reunalla. Asuntotonttien uudet numerot ovat 34 ja 36. Tontin 23124/34 rakennusten ryhmittelyä ja pihajärjestelyjä on muutettu vastaamaan tontinluovutuskilpailun voittaneen ehdotuksen mukaista suunnitelmaa. Tämä tarkoittaa rakennusalojen, istutettavien tontinosien ja tontin läpi johdettavan julkisen jalankulkureitin vähäisiä tarkistuksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Uusi sommitelma on asemakaavan alkuperäisten ympäristötavoitteiden mukainen. Tontin rakennusoikeus sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset on pidetty muutoin ennallaan. Tontin 23124/36 rakennuskorkeuksia on muutettu siten, että voimassa olevan asemakaavan mukaista kuusikerroksista rakennusosaa on supistettu sekä Birger Kaipiaisen kadun että Muotoilijanpihan puolella. Birger Kaipiaisen kadun puolella on nelikerroksinen rakennusosa muutettu viisikerroksiseksi. Tontin rakennusoikeus samoin kuin asemakaavamerkinnät ja -määräykset on pidetty muutoin ennallaan. Uusien asuntotonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on voimassa olevan asemakaavan mukainen 10 100 k-m2. Tonttien rakennusoikeudet ovat: 23124/34 3 600 k-m2 23124/36 6 500 k-m2 Voimassa olevan asemakaavan mukaisten asumista palvelevien yhteiskäyttötonttien (AH) 23124/23 ja 24 rajoja on tarkistettu asuntotonttien rajojen mukaisiksi. Tontin 23124/24 rajaa on lisäksi rakennusteknisistä syistä siirretty Arabian rantapuiston suuntaan 0-2 metriä noin 30 metrin matkalla. Yhteispihatonttien asemakaavamerkinnät ja -määräykset on pidetty muutoin ennallaan. Yhteispihatonttien uudet numerot ovat 35 ja 46. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen autopaikkatontin (LPA) 23124/21 rajaa Birger Kaipiaisen pihan kaakkoisreunalla on siirretty 0,7 metriä asuntotontin 23124/20 suuntaan. Autopaikkatontin uusi numero on 47. Vuorovaikutus kaavaehdotusta laadittaessa Osallisille on lähetetty 10.8.2005 hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma. | |
Jatkotoimenpiteet |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11473 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. |
Lisätiedot:
Pakkala Pekka, arkkitehti, puhelin 169 4266
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
VARTIOHARJUN KOLMEA PIENTALOTONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11478)
Kslk 2005-134, 2005-117, Lammi Harri 24.1.2005, Holopainen Kari ja Tuula
20.1.2005, Ojala Mervi ja Timo s-posti 17.6.2005
Jallintie 3, Uskalikonkuja 1-2, karttaruutu K5/T3, hankenro 755
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin 45462 tonttia 4, korttelin 45470 tonttia 4 ja korttelin 45471 tonttia 11 koskeva asemakaavan muutosehdotus. Aloite Kari ja Tuula Holopainen (tontin 45462/4 omistajat) sekä Asunto Oy Uskalikonkuja 1-2 (tonttien 45470/4 ja 45471/11 omistaja) ovat hakeneet asumiseen käytettävän rakennusoikeuden nostamista tehokkuuslukuun 0,25. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava nro 8145. Tontti 45462/4 on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,20. Tontin pinta-ala on 1 172 m2, joten nykyinen rakennusoikeus on 234 k-m2. Tontit 45470/4 ja 45471/11 ovat kasvitarharakennusten ja erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AVO). Tonttien tehokkuusluku on e = 0,5, mutta kerrosalasta saa enintään 40 % käyttää asumiseen. Näin ollen tonttien asumiseen käytettävä rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0,2. Tontin 45470/4 pinta-ala on 2 172 m2, joten asuinrakennusoikeus on 434 k-m2, tontin 45471/11 pinta-ala on 1 093 k-m2, joten sen rakennusoikeus on 219 k-m2. Nykytilanne Tontit sijaitsevat Vartioharjun omakotialueella. Tontilla 45462/4 on vuonna 1994 rakennettu asuinrakennus, tontilla 45470/4 on kolme vuonna 1984 rakennettua asuinrakennusta ja tontilla 45471/11 on yksi vuonna 1984 rakennettu asuinrakennus. Tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutosehdotus Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,2 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita. Erillispientalojen korttelialueet (AO) Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontilla 45462/4 olevaa rakennusta on tarkoitus laajentaa ja tonteilla 45470/4 ja 45471/11 olevien rakennusten viherhuoneet on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.6.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Huomautuksia ei esitetty. Tontin 45462/22 omistajat ilmoittivat, etteivät he vastusta kaavamuutosta. | ||||||
Tilastotiedot | ||||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala m2 |
Kerrosala k-m2 |
Kerrosalan lisäys k-m2 |
|||
Erillispientalojen korttelialue (AO)
|
4 437 |
1 109 |
222 | |||
Jatkotoimenpiteet |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään kummaltakin hakijalta 250 euroa. | |||||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11478 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille. |
Lisätiedot:
Asikainen Arja, teknikko, puhelin 169 4367
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MERISATAMASSA
OLEVAN LP-1-ALUEEN MUUTTAMISTA PUISTOKSI
Kslk 2005-1189, Khs 2005-1244/523 29.6.2005
Irmeli Wallden-Paulig ja 22 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 25.5.2005 seuraavan valtuustoaloitteen: Antaessaan lausuntoa 11.3.2004 Eiranrannan katu- ja puistoalueiden suunnittelusta kaupunkisuunnittelulautakunta lausui seuraavaa: Ensipuistikon ja kahvila Karusellin välinen LP-1:ksi merkitty alue tulee liittää viereiseen jo aiemmin puistoksi merkittyyn alueeseen ja Merisataman alueesta tulee tehdä yhtenäinen suunnitelma. Suunnittelu on järkevintä tehdä liikunta-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluvirastojen yhteistyönä. Suunnitelmassa tulee kuulla asukkaita, venekerhoja ja yrittäjiä. Suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana tulee olla koko alueen virkistyksellisten ja maisemallisten arvojen kunnioittaminen. Suunnittelussa on myös otettava huomioon alueen sisältyminen tulevaan Helsinki-puistoon. Tehtävien suunnitelmien perusteella arvioidaan erikseen tarve mahdollisille kaavamuutoksille. Asia ei ole edennyt millään tavalla. Me allekirjoittaneet valtuutetut katsomme, että paras tapa saada kyseisen pienen alueen suunnittelu eteenpäin on kaavamuutoksella muuttaa LP-1-merkintä VP-merkinnäksi. ./. Aloite on jaettu esityslistan liitteenä. Asemakaavaosasto Alueella on voimassa Eiranrannan asemakaava nro 10800, joka on saanut lainvoiman 13.2.2004. LP-1-aluetta koskevat seuraavat asemakaavamääräykset: Yleinen pysäköintialue, joka on varattava talvikaudella veneiden säilytykseen. Alueella on myös ru-merkintä: Alue tai alueen osa, joka on jäsenneltävä istutuksin ja päällystemateriaalein. Lisäksi Merikadun varrella on kaksi ohjeellista puilla istutettavaa aluetta. Kyseisen Merisatamassa olevan LP-1-alueen käytöstä on asukkaiden kesken vakava erimielisyys. Koko alueen pinta-ala on noin 0,7 ha ja siitä venesäilytykseen on nyt käytetty noin 0,4 ha. Osa asukkaista haluaa tälle alueelle istutetun puiston ja eteläisten kaupunginosien venekerhojen jäsenet taas haluavat säilyttää asemakaavan mukaisen veneiden talvisäilytys-/kesäisin pysäköintialueen. LP-1-alue vaatisi kunnostusta, mutta asemakaavan mukaisen käytön jatkosuunnittelulle ei rakennusviraston edustajien mukaan ole ollut edellytyksiä voimakkaiden erimielisyyksien takia, jotka ilmenivät muun muassa Eiranrannan asemakaavan katusuunnitelmien esittelytilaisuudessa syksyllä 2004. Alueella toimivien veneilyseurojen edustajat ovat ilmoittaneet kaupunkisuunnitteluviraston edustajille vastustavansa voimassa olevan asemakaavan muuttamista tällä alueella. Liikuntaviraston laatiman selvityksen mukaan 78 % Merisatamassa talvisäilytyksessä olevista veneistä on eteläisten kaupunginosien asukkaiden omistamia. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toivoman suunnitelman käynnistäminen edellyttää kompromisseja molemmilta osapuolilta, jotta suunnittelulle saataisiin lähtökohdat. Kokonaisuutena katsoen Merisataman länsiosan alennustilan kohentuminen on nyt ensimmäistä kertaa näköpiirissä vuosikymmeniin. Eiranrannan alueella on vihdoin lainvoimainen asemakaava ja rakentaminen alkaa ensi vuonna ja kestää noin kaksi vuotta. Sen jälkeen vuosien 2007 ja 2008 aikana alkaa puistorakentaminen uusien asuinkorttelien ympäristössä. Kokonaan uutta rantapuistoa rakennetaan alueelle vuosina 2007-2010 yhteensä yli 3 ha ja Merisataman länsiosan luvattomaan pysäköintiin käytetty laaja alue muuttuu puistoksi. Tämä puistorakentaminen kuluttaa rakennusviraston budjettivaroja niin runsaasti, että tänä aikana tuskin on mahdollisuuksia Merisataman itäosan alueiden laajemmalle kunnostukselle pieniä parannuksia lukuun ottamatta. Villa Ensin edessä on vuoden 2004 valtuustoaloitteen jälkeen rajattu pollareilla pois laittomalta pysäköinniltä rautatien ja Villa-Ensin välinen Merikadun eteläpuoleinen alue, joka on nurmetettu. Ratahallintokeskuksen kanssa on sovittu, että rautatie puretaan tämän syksyn aikana. Tämä toimenpide eheyttää myös osaltaan puistoalueita ja luo edellytyksiä Merisataman alueen kunnostukselle. Kunnostuksen este Laivurinkadun ja Kapteeninkadun välisellä nurmialueella on osaltaan myös talvisäilytys, josta on päätetty luopua, kun uutta talvisäilytysaluetta saadaan alueen länsiosaan Merikadun korkean muuriosuuden viereen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.11.2000 Eiranrannan asemakaavaehdotuksen muistutusten ja lausuntojen käsittelyn yhteydessä seuraavan ponnen: "Puoltaessaan asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että veneiden talvisäilytys poistetaan kokonaan Laivurinkadun pään itäpuoliselta alueelta." Valtuustoaloitteessa mainittu LP-1-alue kuuluu Eiranrannan asemakaavaan, joka on saanut lainvoiman vasta viime vuonna. Asemakaavaosasto katsoo, että valtuustoaloitteessa esitettyä asemakaavan muutosta on alueen käytöstä vallitsevien vastakkaisten mielipiteiden vuoksi edellytykset tutkia vasta sitten, kun Munkkisaaren-Hernesaaren alueelle on mahdollisesti saatu asemakaavoitettua korvaavaa veneiden talvisäilytysaluetta. Tällä alueella käynnistynee suunnittelu lähiaikoina, koska Aker Finnyards luopuu Laivakadun eteläpuolisten alueiden vuokraoikeuksista vuonna 2012. Kyseinen alue on tarkoitus asemakaavoittaa alueen vapautumiseen mennessä. Rakennusviraston tulisi käynnistää toteutussuunnitelmien laadinta voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Asemakaavaosaston käsityksen mukaan alueelle on löydettävissä yhteistyöllä ja maisemasuunnittelun asiantuntemusta hyödyntämällä sekä toimiva että ulkonäöltään hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Asemakaavan muutoksen käynnistäminen tässä tilanteessa johtaisi väistämättömään valituskierteeseen, joka tulisi kestämään vuosia. Asemakaavan muuttaminen ei tästä syystä nopeuttaisi alueen kunnostusta. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta antanee asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Kivelä Marjut, arkkitehti, puhelin 169 4226
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
TAPANILANKAAREN JA SUURMETSÄNTIEN LIIKENNESUUNNITELMA VÄLILLÄ
TAPULIKAUPUNGINTIE MALMINKAARI
Karttaruutu J7/R4, S4
Tiivistelmä |
Katuosuudelle Tapanilankaari - Suurmetsäntie on suunniteltu kiertoliittymät Tapulikaupungintien ja Malminkaaren liittymiin. Niiden välissä olevassa Kuutien liittymässä parannetaan ajokaistajärjestelyjä ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Lisäksi Tapulikaupungintien pysäkkijärjestelyjen turvallisuutta parannetaan. |
Yleistä |
Malminkaari, Suurmetsäntie, Tapanilankaari ja Tapulikaupungintie muodostavat osan Malmin aluekeskusta ja Tikkurilan keskusta yhdistävästä katuyhteydestä. Suurmetsäntiellä Kuutien ja Malminkaaren välillä liikennemäärä on noin 15 000 ajon./vrk ja Tapanilankaaren ja Kuutien välillä noin 12 000 ajon../vrk. Tapulikaupungintiellä liikennemäärä on noin 12 000 ajon./vrk ja Puistolan itäosan liikennettä välittävän Kuutien noin 3 500 ajon./vrk. Malminkaaren liikennemäärä on noin 10 000 ajon./vrk. Katujen ajoradat ovat 1 + 1 kaistaisia lukuun ottamatta Suurmetsäntietä ja Tapanilankaarta Tapulikaupungintien ja Kuutien välillä, joka on keskikorokkeella eroteltu kaksi ajoratainen 2 + 2 kaistainen katu. Kyseinen 2 + 2 kaistaisuus päättyy molempiin suuntiin sivukadun liittymissä. Liikenneympäristö on sekä katurakenteen että ympäröivän maankäytön johdosta maantiemäinen.
|
Liikenneturvallisuus | |
Suunnitelman käsittämällä katuosuudella on sattunut vuosina 2000-2004 poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia 27 kappaletta. Onnettomuuksissa loukkaantui 11 henkilöä (8 onnettomuudessa). Onnettomuuksista 4 tapahtui kevyen ja autoliikenteen välillä ja 8 onnettomuudessa toinen ajoneuvo-osapuoli oli kääntymässä vasemmalle. Loput onnettomuudet olivat pääsääntöisesti erilaisia suistumisia ja samaan suuntaan ajaneiden törmäyksiä. Vuotuiset onnettomuuskustannukset ovat olleet noin 300 000 € (LVM:n hyväksymät laskentaperusteet). | |
| |
Liikenneympäristön maantiemäisyyden vähentämiseksi ja maankäytön tiivistämiseksi on laadittu maankäytön ja liikenneympäristön suunnittelun pohjaksi yleissuunnitelma (kaupunkisuunnittelulautakunta 15.4.2004). Liikennesuunnitteluosaston laatiman Koillis-Helsingin liikenneturvallisuusselvityksen (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2004) mukaan Tapanilankaaren ja Tapulikaupungintien liittymässä on yksi korkeimmista onnettomuusasteista. Sen sijaan Suurmetsäntien ja Malminkaaren liittymän onnettomuusaste ei ollut selvityksen mukaan erityisen korkea. Kevyen liikenteen määrä ja liikkumistarve Malminkaaren pohjoispäässä on aivan viime vuosina kuitenkin lisääntynyt Fallkullan lisääntyneen asukasmäärän johdosta.
| |
Suunnitelman sisältö | |
Suunnitelmassa on esitetty sekä Tapanilankaaren ja Tapulikaupungintien, että Suurmetsäntien ja Malminkaaren liittymien rakentamista kiertoliittymiksi. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty liikenteen järjestäminen siten, että Suurmetsäntietä suoraan länteen Kuutien liittymän kohdalla ajava liikenne ohjautuu kahdesta suoraan jatkuvasta kaistasta vasemman puoleiselle. Suurmetsäntien eteläreunaan esitetään rakennettavaksi kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen Kuutien suuntaan Puistolaan. Tapulikaupungintien varressa olevan pysäkkiparin turvallisuutta parannetaan. Suurmetsäntiellä ja Tapanilankaarella olevia kaksikaistaisia ajoratoja ei ole kustannussyistä mielekästä muuttaa yksikaistaisiksi, vaikka ne yksikaistaisina riittäisivätkin välittämään nykyisen liikennemäärän. Pohjoisen ajoradan toista ajokaistaa voidaan hyödyntää myös ns. vapaan oikean järjestämiseen mikäli liikennemäärät idästä Tapulikaupungintien suuntaan kasvavat. Suurmetsäntien ja Malminkaaren kiertotilasta poistuville liikennesuunnille rakennetaan ylimääräiset kiertotilan levennykset hidastamaan ulos ajavien henkilöautojen ajonopeuksia. Kiertoliittymiksi rakennetuissa risteyksissä suojatien yli kääntyvien ja suojatietä ylittävien onnettomuudet ovat pysyneet ennallaan vaikka muut onnettomuustyypit ovat vähentyneet. Vaikka liittymien ajonopeudet ovat laskeneet ei suojateillä liikkuvien oikeuksien kunnioittaminen ole parantunut. Vakavimpien onnettomuustyyppien riski on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Liikennesuunnitteluosasto tekee tutkimuksen Suurmetsäntien ja Malminkaaren liittymän toiminnasta kevyen liikenteen turvallisuudesta kannalta. Mikäli rakenteiden vaikutukset eivät ole toivottuja, ne voidaan muuttaa tavanomaisiksi vähäisin toimenpitein. Suunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksissa 5391-7 ja 5392-1. | |
Rakennuskustannukset | |
Liikennejärjestelyiden rakentamisen kustannusennuste on 850 000 €. Kustannukset jakautuvat siten, että Tapulikaupungin kiertoliittymän rakentaminen on 300 000 €, Malminkaaren kiertoliittymän rakentaminen 350 000 €, Kuutien liittymäjärjestelyt ja kevyen liikenteen yhteydet 150 000 € sekä Tapulikaupungintiellä tehtävä linja-autopysäkkijärjestely 50 000 €. Vuotuisten onnettomuuskustannusten väheneminen olisi arviolta noin 250 000 €. | |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Tapanilankaarelle ja Suurmetsäntielle välille Tapulikaupungintie Malminkaari liikennesuunnitteluosaston piirustusten 5391-7 ja 5392-1 mukaiset liikennejärjestelyt, joiden kustannusennuste on 850 000 €. Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle ja poliisilaitokselle. |
Lisätiedot:
Ahtiainen Markus, insinööri, puhelin 169 3466
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE ELIEL SAARISEN TIEN
MUUTTAMISTA JOUKKOLIIKENNEKADUSTA YLEISEKSI KADUKSI
Kslk 2005-1188, Khs 2005-1134/641 29.6.2005
Karttaruutu F5 ja G5
Kaupunginvaltuutettu Jan D. Oker-Blom on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen (Kaupunginvaltuusto 11.5.2005, asia nro 17): "Eliel Saarisen tie tulisi muuttaa joukkoliikennekadusta yleiseksi kaduksi. Nykyinen tilanne näkyy läpiajoliikenteenä Etelä- Haagassa. Läpiajoliikenteen ehkäisemiseksi rakennetut kiertoliittymät ja hidasteet eivät ole auttaneet. Hämeenlinnan väylän, Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksen ruuhkaisen liikenteen johdosta autoilijat oikaisevat Etelä-Haagan läpi. Kadut ovat kapeita ja läpiajoliikenne vaarantaa jalankulkijoiden turvallisuuden sekä vaikeuttaa alueella asuvien liikkumista. Ehdotamme, että Eliel Saarisen tiellä sallitaan henkilöautoliikenne Etelä-Haagan yhä pahenevan läpiajon vähentämiseksi." Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan valtuustoaloitteesta lausunnon kaupunginhallitukselle 15.10.2005 mennessä. | |
ESITTELIJÄ |
|
Lausunnon tiivistelmä | |
Liikennesuunnitteluosasto katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä toimenpiteisiin Eliel Saarisen tien muuttamiseksi joukkoliikennekadusta yleiseksi kaduksi. Kadun avaaminen kaikelle liikenteelle ruuhkauttaisi bussiliikennettä etenkin Huopalahden aseman kohdalla sekä haittaisi liikenteen sujuvuutta Vihdintien liikenneympyrässä ja reitillä Pirkkolantie - Pirjontie - Pakilantie.
| |
Lausunto |
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 13.6.1996 Eliel Saarisen tien kahta rakentamisvaihtoehtoa, kadun rakentamista joukkoliikennekatuna tai kokoojakatuna. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja sittemmin kaupunginhallitus valitsivat liikennesuunnitteluosaston esityksestä poiketen joukkoliikennekatuvaihtoehdon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.4.2002 Haagan keskiosan asemakaavan muutosehdotuksen, jossa Eliel Saarisen tien osuus Ilkantien ja Aino Acktén tien liittymästä Laajasuontien liittymään on merkitty joukkoliikennekaduksi. Eliel Saarisen tie välillä Isonnevankuja Ilkantie avattiin liikenteelle 1.1.2002. Liikenne on tällä katuosuudella rajoitettu liikennemerkein vain bussien ja taksien käyttöön kaupunkisuunnittelulautakunnan 30.11.2000 hyväksymän liikenteen ohjaussuunnitelman mukaisesti. Haagan läpiajokiellot on poistettu vuonna 2003 ja korvattu rakentamalla läpiajoreiteille hidasteita, kuten kiertoliittymiä, korotettuja suojateitä, kadunkavennuksia ja töyssyjä. Alueen liikennemääriä on laskettu vuosina 2001 ja 2004. Laskentojen perusteella liikenne ei ole alueella kohtuuttomasti lisääntynyt, eikä pitkämatkainen läpiajoliikenne ole kohtuuttoman suurta. Liikennesuunnitteluosasto selvitti alueen nykyiset liikennemäärät ja laati ennusteen Eliel Saarisen tien avaamisen aiheuttamista muutoksista lähialueen katujen liikennemääriin. Ennustetarkastelu osoitti, että Eliel Saarisen tielle pyrkisi sen avaamisen jälkeen noin 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (nykyisin 1 200 ajon./vrk). Pirkkolantien liikenne kasvaisi 2 000 ajoneuvolla (nykyisin 8 100 ajon./vrk). Haagan urheilutiellä liikenne vähenisi eniten 1 900 ajoneuvolla (nykyisin 5 500 ajon./vrk) ja Tunnelitiellä liikenne vähenisi 800-1 800 ajoneuvolla (nykyisin 4 800-5 800 ajon./vrk). Muutokset muussa Haagan katuverkossa olisivat vähäisempiä. Haagassa on paljon olemassa olevan maankäytön tuottamaa sisäistä liikennettä, jonka aiheuttamaan kuormitukseen Eliel Saarisen tiellä ei ole vaikutusta. Eliel Saarisen tie on osa Itäkeskuksen ja Westendin aseman välistä bussiliikenteen Jokeri-yhteyttä, jolla liikenne alkaa täysimääräisenä vuonna 2006. Tällä hetkellä Eliel Saarisen tietä käyttävien kolmen bussilinjan ja taksien liikennemäärä on 547 ajon./vrk. Jokerilinjan alkaessa elokuussa 2006 bussien määrä lisääntyy 300 ajoneuvolla/vrk. Eliel Saarisen tien avaaminen kaikelle liikenteelle vaatisi asemakaavamuutoksen ja siten kaupunginvaltuuston päätöksen. Mikäli katuosuus avattaisiin kaikelle liikenteelle, olisi Huopalahden aseman kohdalla ajonopeuksiin ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuteen kiinnitettävä liikennemäärien lisääntyessä erityistä huomiota. Aseman kohta tulisi rakentaa korotettuna katualueen osana tai asentaa tyynyhidasteet ennen aseman kohdalla sijaitsevia suojateitä ja alentaa nopeusrajoitus pysäkkialueen kohdalla 20 km:iin tunnissa. Liikennesuunnitteluosasto katsoo, että Eliel Saarisen tien avaaminen ruuhkauttaisi bussiliikennettä kohtuuttomasti etenkin Huopalahden aseman kodalla, jossa pysäkille pysähtynyttä bussia ei mahdu ohittamaan. Samoin hidastuisi kohtuuttomasti jo nykyisinkin ongelmallinen Eliel Saarisen tien tulosuunta Vihdintien liikenneympyrään. Avaamisella olisi myös haitallisia vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen Pirkkolantien - Pirjontien - Pakilantien reitillä. Osasto katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä toimenpiteisiin Eliel Saarisen tien muuttamiseksi joukkoliikennekadusta yleiseksi kaduksi. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle esityslistatekstin mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Koivunen Pirjo, insinööri, puhelin 169 3521
OTTO BRANDTIN TIEN KAVENTAMINEN
Karttaruutu H6/S2
Tiivistelmä |
Parannetaan Otto Brandtin tien liikenneturvallisuutta rakentamalla ajoradan kavennus Veräjälaakson koulun ja päiväkodin kohdalle. Kavennuksen kohdalle rakennetaan suojatie, joka helpottaa etenkin lasten kadun ylittämistä. Kavennuksella alennetaan myös liikennenopeuksia. |
ESITTELIJÄ |
Otto Brandtin tie on paikallinen kokoojakatu Veräjämäessä, Oulunkylän kaupunginosassa. Kadulla liikennöi noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Otto Brandtin tielle on useasti toivottu rakennettavaksi hidasteita. Veräjälaakson alue on kuitenkin pohjaolosuhteiltaan niin pehmeää, ettei hidastetöyssyjä voida tehdä tärinäongelmien takia. Otto Brandtin tiellä on koulu ja päiväkoti, joiden vuoksi lasten liikenneturvallisuutta on syytä parantaa. Liikennesuunnitteluosasto mittasi Otto Brandtin tien nopeudet koulun kohdalla kesällä 2005, jolloin 58 % autoilijoista ajoi enintään sallittua 40 kilometrin tuntinopeutta. Suurin mitattu nopeus oli 77 km/h. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu suunnitelma, jossa esitetään rakennettavaksi ajoradan kavennus Otto Brandtin tielle Veräjälaakson koulun edustalle piirustuksen numero 5389-4 mukaisesti. Kavennetulla kohdalla ajoradan leveys on 3,5 metriä. Kavennuksen pituus on 25 metriä ja sen kohdalle merkitään suojatie. Ratkaisulla pyritään hidastamaan ajoneuvojen tilannenopeutta koulun kohdalla sekä turvaamaan lasten kadun ylittäminen. Suunnitelmassa esitetään myös Otto Brandtin tielle 30 km/h nopeusrajoitusta Tulvaniityntien ja linja-auton kääntöpaikan välillä. Tulvaniityntie, Kestikuja ja Otto Brandtin polku ovat kapeita ja lyhyitä katuja, joten on tarpeen laskea nopeusrajoitus myös näillä kaduilla 30 kilometriin tunnissa. Samalla poistetaan Otto Brandtin tieltä heräteraidat, jotka tehtiin kokeiluna hidastamaan liikennettä. Raidoista on tullut lyhyessä ajassa lukuisia valituksia tärinähaitoista ja raitojen kiertämisestä. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Otto Brandtin tielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa numero 5389-4 esitetyt liikennejärjestelyt, joiden kustannusennuste on 5 000 €. Pöytäkirjanote poliisilaitokselle ja rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle. |
Lisätiedot:
Laaksonen Jari, insinööri, puhelin 169 3526
LIITE |
RAITIOVAUNUISTA VAROITTAVIEN VALOJEN RAKENTAMINEN MUNKKINIEMEN
PUISTOTIELLE
Karttaruutu F4/T3
Tiivistelmä |
Rakennetaan raitiovaunuista varoittavat valot Munkkiniemen puistotielle Kadetintien ja Solnantien risteyksiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta.
|
ESITTELIJÄ |
Munkkiniemen puistotie on alueellinen kokoojakatu Munkkiniemen kaupunginosassa. Kadulla liikennöi noin 6 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadun ajoratojen välissä liikennöi raitiovaunulinjat 4 ja 4T noin 5 minuutin vuorovälillä. Ajoratojen välissä on myös kevyen liikenteen väylä. Solnantie ja Kadetintie ovat asuntokatuja, jotka risteävät Munkkiniemen puistotiehen. Näillä asuntokaduilla liikennöi 600-1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Munkkiniemen puistotielle on valtuustoaloitteissa ja muissa yhteydenotoissa toivottu rakennettavaksi raitiovaunuista varoittavat liikennevalot Solnantien ja Kadetintien kohdille. Risteyksissä on tapahtunut henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia raitiovaunujen ja autojen kesken. Kadetintien risteyksessä tapahtui kahden ihmisen hengen vaatinut onnettomuus vuonna 2002. Raitiovaunuja on vaikea havaita suurten puiden takaa etenkin käännyttäessä Munkkiniemen puistotieltä. Aiemmin kyseisiin kohtiin on rakennettu viistetty reunakivi ennen raitiotiekiskoja, jonka tarkoituksena on lisätä autoilijan huomiota lähestyttäessä kiskoja. Toimenpiteiden vaikutus ei kuitenkaan ole ollut riittävä. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu suunnitelma, jossa esitetään rakennettavaksi raitiovaunuista varoittavat valot Munkkiniemen puistotielle Solnantien ja Kadetintien risteyksiin. Valot asetetaan mahdollisimman lähelle raitiotiekiskoja, jotta kääntyvälle autolle jää riittävästi tilaa ja aikaa havaita valot ja raitiovaunu kääntyessään Munkkiniemen puistotieltä Kadetintielle tai Solnantielle. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Munkkiniemen puistotielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa numero 5390-3 esitetyt raitiovaunujen varoitusvalojärjestelyt, joiden kustannusennuste on 70 000 €. Pöytäkirjanote poliisilaitokselle, liikennelaitokselle ja rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle. |
Lisätiedot:
Laaksonen Jari, insinööri, puhelin 169 3526
LIITE |
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN
SEURAAMINEN
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta. |
Lisätiedot:
Laulumaa Marja, toimistosihteeri, puhelin 169 4407