K O K O U S K U T S U | |
Kokousaika |
Torstai 13.10.2005 klo 15.00 |
Paikka |
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3 |
Lautakunnan puheenjohtaja | |
a-asiat
VIRASTOPÄÄLLIKKÖ
1 |
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus |
2 |
Pöytäkirjan tarkastajien vaali |
3 |
Ilmoitusasiat |
YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ
1 |
Y-tonttiselvitys, katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista tonteista Helsingissä vuonna 2005 |
ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ
1 |
Itäkeskuksen ortodoksikirkon tontin 45071/1 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus (nro 11476) |
LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
1 |
Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatu |
b-asiat
VIRASTOPÄÄLLIKKÖ
4 |
Lausunto valtuustoaloitteesta tanssilavan rakentamisesta Töölönlahdelle |
YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ
2 |
Lausunto kunnan jäsenen aloitteesta yleiskaavan muuttamisesta Maunulassa |
ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ
2 |
6.10.2005 pöydälle pantu asia |
3 |
Konalan teollisuusalueen korttelia 32041, tontteja 32051/1 - 3 ja Kaarelan virkistysaluetta sekä kaupunginosan rajaa koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11471) |
4 |
Pitäjänmäen teollisuustontteja 46053/2 ja 14 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11472) |
5 |
Louhikkokujan katualueen pohjoisosaa koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11479) |
6 |
Lausunto Vuosaaren Rastilannevan vesitasapainon säilyttämisestä |
LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
2 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun rakentamista |
3 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee matkailuliikenteen pysähtymispaikkojen riittävyyttä |
4 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee asukaspysäköintiä Herttoniemenrantaan |
5 |
Mestarintien liikennejärjestelysuunnitelma |
6 |
Eräiden katujen nopeusrajoitusten tarkistaminen |
7 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee liikenneturvallisuutta Käpylän ruotsinkielisen ala-asteen ympäristössä sekä linja-autopysäkeillä |
LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA
1 |
Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen |
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
EHDOTUS |
Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. |
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI
ILMOITUSASIAT
Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset: Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 5.9.2005 § 1037 lähettänyt kaupunginvaltuuston 31.8.2005 pitämän kokouksen päätösluettelon 13, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat: | |
Asia 9 |
kaupunginvaltuusto on Skanska Talonrakennus Oy:n hakemuksesta hyväksynyt Kallion tontin 11322/1 ja katualueen asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11397/17.3.2005 mukaisena (Helsinginkatu 34, Alppikatu 18). |
Asia 10 |
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lauttasaaren tontin 31052/7 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11371/9.12.2004 ja 12.5.2005 mukaisena (Luoteisväylä 14). |
Asia 11 |
kaupunginvaltuusto on Kiinteistö Oy Suomen Forum Helsingin hakemuksesta hyväksynyt Pakilan tontin 34081/3 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11415/21.4.2005 mukaisena (Pakilantie 55). |
Asia 12 |
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Malmin pysäköimis- ja puistoalueen (muodostuvat uudet tontit 38177/11-13) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11407/14.4.2005 mukaisena. (Aluetta rajoittavat mm. Takoraudantie, Valuraudankuja ja Valuraudantie.) |
Asia 13 |
Kaupunginvaltuusto on Kapiteeli Oy:n hakemuksesta hyväksynyt Vuosaaren vesialueen asemakaavan ja tontin 54201/2 sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 54243-54244 sekä lähivirkistys-, luonnonsuojelu-, katu- ja vesialueet) asemakaavaosaston piirustuksen 11260/18.12.2003 ja 26.5.2005 mukaisena. (Kaava-alue, n. 12 ha, sijaitsee Meri-Rastilan kerrostaloalueen eteläpuolella Ison Kallahden rannalla. Alueen etäisyys Helsingin keskustasta on n. 13 km, Itäkeskuksesta 3 km ja Vuosaaren keskustasta n. 2 km.) Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa pitää huolehtia siitä, että Rastilannevan luonnonsuojelualueen vesitasapaino saatetaan lähemmäksi sitä tilaa, mikä alueella on ollut ennen lähialueiden rakentamista. (Paavo Arhinmäki) |
Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 5.9.2005 § 1037 Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. | |
Asia 14 |
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vuosaaren kortteleiden 54151, 54312 ja 54308-54310 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11384/27.1.2005 ja 27.6.2005 mukaisena. (Vuosaaren uusi kahvipaahtimo; alue sijaitsee Vuosaaren itäosassa satama-alueen ja golfkentän välissä. Alue on Vuosaaren satamaan liittyvää yritysaluetta ja käsittää nykyisen Laivanrakentajanportti-kadun ympäristöineen.) |
Asia 15 |
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vuosaaren tonttien 54177/3 ja 4 sekä katualueen asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11336/30.9.2004 ja 18.5.2005 mukaisena (Tyynylaavantie 13-15). |
Kaupunginhallitus 26.9.2005 § 1149 Kaupunginhallitus on määrännyt Käpylän korttelit 25001 ja 25002 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. (Asemakaavaosaston piirustus 11456/25.8.2005; Pellervontien, Sampsantien, Väinölänkadun ja Osmontien rajaama alue.) Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaupunginhallitus 26.9.2005 § 1152 Kaupunginhallitus on merkitä tiedoksi rakennuslautakunnan esityksen erityisen maksun perimisestä rakennusoikeuden ylityksestä, ja todennut, ettei esitys anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin- Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 30.9.2005 kuulutettu kaupunginhallituksen 8.8.2005 hyväksymistä seuraavien alueiden asemakaavan muutoksista: Suutarilan tontti 40015/9; piirustus 11432/ 19.5.2005 (Vesimiehentie 37). Asemakaavaosaston ilmoitukset | |
1) |
Keskuspuiston keski- ja pohjoisosissa ei ole asemakaavaa. Alueille laaditaan virkistysalueasemakaavat. Samalla laaditaan koko Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet. Kaavaa valmistellaan esityslistan liitteenä jaetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Keskustelutilaisuus on tiistaina 18.10.2005 klo 18 Maunulan yhteiskoululla, Kuusikkotie 3. Kaavaa valmistelee maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, puhelin 169 4228. |
2) |
Ormuspellon teollisuusalueelle valmistellaan asemakaavan muutosta. Alueelle suunnitellaan monipuolinen ja malmilaiseen henkeen sopiva urbaani asuinalue. Keskustelutilaisuus on tiistaina 18.10.2005 klo 18 Malmitalossa, Ala-Malmin tori 1. Kaavaa valmistelee projektipäällikkö Matti Visanti, puhelin 169 4324. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset. |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452
LIITE |
Y-TONTTISELVITYS, KATSAUS TYHJISTÄ JA VAJAASTI RAKENNETUISTA
TONTEISTA HELSINGISSÄ VUONNA 2005
./. |
Yleissuunnitteluosastolla on laadittu katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista yleisten rakennusten tonteista Helsingissä vuonna 2005. Edellinen vastaava selvitys on tehty vuonna 1994. Käsillä oleva selvitys päivittää tilanteen. Selvitys on jaettu esityslistan liitteenä. |
Selvityksen tarve | |
Helsingissä tutkitaan rakentamiseen soveltuvan maa-alan rajallisuudesta johtuen tontteja erityisesti asuntorakentamiseen. Kasvaville ja kehittyville asuinalueille tarvitaan julkisia palveluita, työpaikkoja sekä tilaa monenlaiselle muullekin toiminnolle. Rakentamattomien yleisten rakennusten tonttien tilanteen ajankohtaisuuden hahmottaminen on tärkeää, sillä tyhjiin yleisten rakennusten tontteihin sitoutuu huomattava määrä maa-alaa, rakennusoikeutta ja valmista yhdyskuntatekniikkaa. Y-tonttien muuttamisessa muuhun käyttötarkoitukseen käytetään tapauskohtaista harkintaa. Siihen vaikuttavat monet tekijät toimintojen etäisyyksistä, saavutettavuudesta ja liikenneyhteyksistä aina väestörakenteen kehittymiseen ja sitä kautta palveluiden tarpeeseen. Varantona olevaa tonttikantaa on tärkeää myös säilyttää niin, että tarvittaessa voidaan joustavasti tarjota tonttimaata tarvittaville hankkeille. Vuonna 1994 tehdyn selvityksen Y-tonteista (yhteensä 148 kpl) on otettu käyttöön tähän päivään mennessä 96 tonttia. Edelleen käyttämättömänä on 52 tonttia. Rakentamatta jääneiden tonttien ryhmällä ei ole mitään yhteistä muuttujaa, joka selittäisi niiden nykyisen tilan. Osalla käyttöönotetuista tai rakennetuista tonteista käyttötarkoitus on muuttunut. Muutosten taustalla ovat alueen muuttuneet tarpeet ja yhdyskuntarakenteelle asetetut muuttuneet tavoitteet. | |
Selvityksen tuloksista
| |
Vuoden 1994 tehdyn katsauksen jälkeen on uusia rakentamattomia Y-tontteja muodostunut kaikkiaan 69 tonttia. Lisää syntyy uusien alueiden kaavoituksen yhteydessä. Uusien alueiden asemakaavoitus edellyttää julkiseen käyttöön tarvittavien tonttien tarpeen arviointia ja tonttien varaamista hankkeille sekä tuleville määrittelemättömille tarpeille eli tarvitaan aina jonkin verran reserviä. Reservin määrä on määriteltävä alueen luonteen, rakentamisasteen ja alueen laajuuden mukaan. Helsingissä on rekistereiden mukaan yhteensä 1069 Y-tonttia. Kaikkiaan Y-tontteihin on sidottuna 870 hehtaaria tonttimaata. Näillä tonteilla yhteenlaskettu rakennusoikeus on 6 723 400 kem2 ja tonttitehokkuuden keskiarvo et=0,73. Tonteille on rakennettuna yhteensä 5 064 000 m2 kerrosalaa. Nyt tehdyssä Y-tonttiselvityksessä tarkastellaan näistä rakentamattomia ja vajaasti rakennettuja tontteja. Määrittely käsittää tontit, jotka ovat täysin rakentamattomia tai korkeintaan 10 % kaavan rakennusoikeudesta on käytetty. Kunkin rakentamattoman Y-tontin kohdalta on arvioitu vastaisia käyttömahdollisuuksia tilastoaineiston ja alueita kaavoittavien suunnittelijoiden haastattelujen pohjalta. Tontit on luokiteltu kymmeneen luokkaan tulevien käyttömahdollisuuksien mukaan. Raportissa on kultakin tontilta tilastokuvauksen lisäksi erillinen sanallinen kuvaus käyttömahdollisuuksista. Rakentamattomien tonttien määrä on vähentynyt vuoden 1994 tilanteesta. Rakentamattomia tontteja on vuoden 2005 tietojen mukaan kaikkiaan 117 kpl. Näiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 345 700 kerrosneliömetriä ja tonttimaa on yhteensä 70 hehtaaria. Tämän hetkinen tilanne osoittaa selvitettyjen yleisten rakennusten tyhjien ja vajaasti rakennettujen tonttien olevan varsin yksilöllinen joukko. Osa tonteista on ollut rakentamattomana reilun puolen vuosisadan ajan, osa on taas kaavoitettu äskettäin. Asumiseen ollaan muuttamassa 18 Y-tonttia, reserviin jää 58. Kerrosalaa asumiseen on tulossa noin 50 000 kerrosneliömetriä. Rakentamattomien Y-tonttien määrä on Helsingissä suuri. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista kaavoituksen yhteydessä aina tutkia kuinka tätä tonttivarantoa olisi mahdollista ottaa muuhun käyttöön. Asuntotuotannon tarpeet ovat tässä suhteessa etusijalla. Koko Y-tonttivarantoa ei ole syytä pitää jatkuvasti reservissä. Samalla on kuitenkin aina myös tarkkaan mietittävä kullakin alueella, missä ja kuinka paljon on syytä ja tarvetta jättää rakentamattomia Y-tontteja vastaisen varalle. | |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä selvityksen tiedoksi. |
Lisätiedot:
Lahti Markku, toimistopäällikkö, puhelin 169 2585
Väliniemi Jenni, suunnittelijaharjoittelija, puhelin 169 3552
LIITE |
ITÄKESKUKSEN ORTODOKSIKIRKON TONTIN 45071/1 SEKÄ KATUALUEEN
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11476)
Kslk 2005-155, Gasik (perhe) 11.9.2005, Hintsala Mauri 1.4.2005, Malmi Olga ym.
(ensimmäinen nimi epäselvä) 9.9.2005, Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen Seurakunta
26.1.2005, Patronen Arvo 9.9.2005, Pavlova Galina ym. s-posti 9.9.2005, Puotila-
Seura ry 7.9.2005, Puotinharjun Puhos Oy s-posti 20.3.2005, Salmela Ludmila ym.
9.9.2005, Selenic Ajla 12.9.2005, Törrönen Iidia ym. 11.9.2005, Virtanen Pekka
30.3.2005
Olavinlinnantie 3, karttaruutu K15/P-R2, hankenro 742
45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin 45071 tonttia 1 ja katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Alue sijaitsee Itäkeskuksessa, Stoan aukion pohjoisreunassa, noin 200 metriä metroaseman pohjoispuolella. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan suunnitteluttaman perinteisen ortodoksikirkon ja seurakunta- ja asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Asemakaavan muutoksella muutetaan tontin käyttötarkoitusta julkisen rakennusten tontista kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten tontiksi, jolla sallitaan myös kuuden asunnon rakentaminen. Lisäksi muutetaan rakennuksen enimmäiskorkeutta ja rakennusalan rajoja sekä lisätään vaatimus autopaikkojen vähimmäismäärästä. Kääntöpaikan kohdalla katualueen ja korttelialueen raja muutetaan vastaamaan toteutettua katua. Aloite Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta (tontin 45071/1 varaaja) on 26.1.2005 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että muutetaan rakennuksen enimmäiskorkeus ja rakennusala sekä rakennusoikeus. Lähtökohdat Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:n (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta. Asemakaavat Alueella on voimassa vuonna 1961 vahvistettu asemakaava. Kaavan mukaan tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta, ja tonttitehokkuus on e = 0,4. Tontille saa rakentaa enintään 12 metriä korkean rakennuksen. Rakennusala on tontin keskellä. Asemakaavassa ei ole autopaikkavaatimusta. Rekisteröity tontti on suurempi kuin asemakaavan mukainen tonttialue ja käsittää myös 87 m2 katualuetta. Maanomistus Kaupunki omistaa tontin ja katualueen. Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee Itäkeskuksessa, noin 200 metriä metroaseman pohjoispuolella. Tontti on Stoan aukion pohjoisreunassa. Saman aukoin ympärillä on useita julkisia rakennuksia. Kulttuurikeskus Stoa ja Matteuksen kirkko ovat molemmat 1980-luvun alussa rakennettuja kaksikerroksisia punatiilirakennuksia. Päiväkoti Puotinharju 1960-luvulta on yksikerroksinen vaatimaton rapattu rakennus. Tontin länsipuolella on kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo ja Itäkeskuksen uimahalli Olavinlinnantien varrella väestönsuojassa, sen sisäänkäynti on terästä ja lasia ja rakennus on 1990-luvun alusta. Pohjoispuolella on kaksi kerrostalotonttia ja virkistysaluetta ja virkistysalueella maan alla väestönsuoja. Itäpuolella on Puotiharjun vanha ostoskeskus Puhos 1960-luvulta joka on puhtaaksi valettua betonia. Puhos on kaupunginmuseon inventoinnissa vuodelta 2004 sijoitettu luokkaan 1 ja esitetty suojeltavaksi. Itse kaavamuutostontti on rakentamaton metsäinen rinne. Tontin ja viereisen tontin (Puhoksen) kautta kulkee Stoanaukiolta pohjoiseen valaistu kevyen liikenteen reitti, jonka kaupunki pitää kunnossa. Tontin pohjoispuolella oleva kääntöpaikka on rakennettu yleisten alueiden mittauksen mukaisesti, eli katualueen reuna on noin kolme metriä voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelialueen reunasta. Palvelut Alue on keskuksessa, missä kaikki kaupalliset ja julkiset palvelut ovat puolen kilometrin säteellä. Liikenne Julkiset kulkuyhteydet alueelle ovat erinomaiset. 200 metrin etäisyydellä on metroasema, ja sen vieressä on useiden itäisten linjojen linja-autojen päätepysäkki. Tontin läheltä kulkevat myös Kehä I ja Itäväylä. Luonnonympäristö Muutettava korttelialue on luonnonmukaista metsäaluetta, missä kasvaa sekametsää. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on yhdyskuntateknisen verkoston piirissä. Maaperä Tontti sijaitsee rinteessä, jossa pintamaa on hiekkaa. Tontin alaosassa hiekan alla on noin 3 m savea ennen pohjamoreenia. Tontin yläosassa kallio on lähellä maanpintaa. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa perinteisen ortodoksikirkon sekä seurakunta- ja asuinrakennuksen rakentaminen tontille. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutosehdotuksessa on tontin käyttötarkoitus muutettu kirkkojen ja seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Muutos koskee käyttötarkoitusta osittain, rakennusalaa ja rakennuksen korkeutta. Tontin tehokkuus on ennallaan e = 0,40. Korttelialueen ja katualueen rajaa on siirretty noin kolme metriä katualeen puolelle voimassa olevaan asemakaavaan nähden siten, että asemakaavan muutos vastaa toteutettua tilannetta. Tontin suurentaminen rekisteröidyn tontin kokoiseksi kasvattaa kerrosalaa 35 k-m2:llä. Tämä lisäys on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska tontin koon säilyttämisellä vanhan asemakaavan mukaisena jouduttaisiin katualueen ja tontin mittaaminen suorittamaan uudestaan ja rakentamaan katualue uudestaan. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) Asemakaavan muutos mahdollistaa perinteisen ortodoksikirkon sekä erillisen seurakunta- ja asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Rakennusala on jaettu kahdeksi siten, että pohjoispuoleiselle rakennusalalle sallitaan kirkkorakennuksen rakentaminen ja eteläpuoleiselle rakennusalalle, Turunlinnanpolun varteen, on osoitettu tontille sallittu asuntorakentaminen. Kirkon rakennusalaa on pienennetty kääntöpaikan puolella 13 m ja Stoan aukion puolella 19 m. Kirkon vesikaton ylin korkeusasema on +20.00 (lukuun ottamatta kaavassa erikseen määriteltyjä rakennuksen osia), mikä on keskimäärin sama kuin vanhan asemakaavan merkintä rakennuksen maksimikorkeudesta 12 m. Rakennusalan keskelle on merkitty alue, johon voidaan rakentaa 6 metriä korkeampi kirkkosali ja sen yläpuolelle torni ja kupoli tai sipuli korkeuteen +40.70. Tornirakennelman halkaisija on enintään 6,5 m ja kupolin tai sipuli halkaisija enintään 7 m. Myös muita pieniä torni- ja tapulirakennelmia voidaan rakentaa vesikaton yläpuolelle enintään korkeuteen +28.50. Kirkon länsipuolelle, sen pääoven eteen tulee rakentaa suljettu terassi, jonka alle sijoitetaan vähintään kuusi tontin autopaikoista. Enintään kaksikerroksinen seurakunta- ja asuinrakennus on sijoitettu Turunlinnanpolun varteen. Rakennuksessa tulee olla maantasossa jalankulkijoille tarkoitettu kulkuaukko Stoanaukiolta. Enintään 25 % tontin rakennusoikeudesta voidaan rakentaa asuntokerrosalana, ja asuntoja saa olla enintään kuusi. Tontti on aidattava vähintään 60 cm ja enintään 120 cm korkealla kivimuurilla. Turunlinnanpolun varrella muuriin liittyy puurivi. Tontin kaakkoiskulmaan on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Se on osa kevyen liikenteen raittia, joka jatkuu naapuritontille. Raittia on muutoksessa siirretty itään päin, mutta se voi edelleen jatkua luontevasti pohjoiseen. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 5 026 m2 ja rakennusoikeus yhteensä 2 010 k-m2. Liikenne Tontti liittyy rakennettuun katuverkostoon. Julkiset liikenneyhteydet tontille ovat erinomaiset. Tontille sijoitetaan normien mukaisesti vaadittavat 17 autopaikkaa, joista vähintään 6 paikkaa terassin alle. Yhdyskuntatekninen huolto Tontti liitetään vieressä oleviin verkostoihin. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Tontin maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää, vaikka tontin alaosassa rakennukset joudutaan perustamaan paaluille. Toimintahistorian perusteella ei ole syytä epäillä tontin maaperän olevan pilaantunutta. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen vaikuttaa rakennettuun ympäristöön siten, että keskeneräinen Stoan aukion alue valmistuu myös pohjoissivultaan. Aukion reunaan rakennettava seurakunta- ja asuinrakennus sopeutuu torin ympäristön muihin rakennuksiin ja eheyttää näin aukiota. Perinteinen ortodoksikirkko, joka on sijoitettu keskelle tonttia, poikkeaa puolestaan muusta rakennuskannasta. Itäkeskuksen ympäristö on itsessään jo hyvin monimuotoinen ja virikkeinen, joten Itäkeskuksen mittakaavassa pienikokoinen, vaikkakin suhteessa korkea kirkkorakennus tuo arvorakennuksena tähän ympäristöön oman positiivisen lisänsä. Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Kirkon rakentaminen tuo mukanaan liikennettä ja pysäköintitarvetta. Kaavamuutoksen mukaan tontille on sijoitettava normaalitoiminnan mukaiset autopaikat (17 kpl). Muita yleisiä pysäköintipaikkoja lähistöllä on tontin länsipuoleisella kääntöpaikalla ja Olavinlinnantien varrella sekä Olavinlinnantien pohjoispäässä yleiseen pysäköintiin tarkoitettu pysäköintialue, mutta seurakunnan isompia tilaisuuksia varten nämä paikat ovat riittämättömät. Kirkossa käyvien pysäköintitarve on pääsääntöisesti eri aikaan kuin kulttuurikeskuksen ja kauppakeskuksen asiakkaiden, joten autopaikkoja voidaan käyttää vuorotellen. Julkiset liikenneyhteydet tontille ovat erinomaiset itäisiltä alueilta ja metron kautta myös muualta Helsingistä. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Tontti on ollut vuosikymmeniä rakentamaton, joten alueelle on kasvanut korkea metsikkö, joka joudutaan kaatamaan rakentamisen alta. Tontti rajoittuu kuitenkin puistoalueeseen, jonka kasvillisuus tulee säilymään ja jonka puusto osittain estää kirkon näkymistä viereisiin asuinrakennuksiin. Kaupunkimaisemaa hallitsee yli sata kertaa suurempi kauppakeskus arkkitehtonisine aiheineen ja valomainoksineen, ja kirkkorakennus sulautuu tähän maisemaan. Kauppakartanonkadun toimistotorni, Itäkeskuksen maamerkki, tulee edelleen olemaan maisemassa hallitseva. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, Kirkon rakentaminen parantaa ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa. Pyhän Nikolauksen seurakunnalla on nyt käytettävissään vain pieni kirkkorakennus Hietaniemen hautausmaalla. Kirkkorakennus monipuolistaa alueen kulttuuria. Asuntojen salliminen seurakuntakeskuksen yhteyteen tuo alueelle sosiaalista valvontaa etenkin iltaisin ja öisin. Toteutus Alueen toteuttaminen edellyttää, että seurakunta vuokraa tai ostaa tontin kaupungilta. Seurakunnan tarkoituksena on hakea rakennuslupaa kirkolle ja seurakuntarakennukselle heti, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on käynnistetty seurakunnan aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 4.3.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoassa 23.8.-12.9.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 29.8.2005. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston tontti- ja kaupunkimittausosastojen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, pelastuslaitoksen, kulttuuriasiainkeskuksen, sosiaaliviraston itäisen toimiston ja liikuntaviraston kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Luonnosvaiheessa asetettiin nähtäville myös sellainen vaihtoehto (A), jossa kirkkorakennuksen päämassan ylin sallittu räystäskorkeus oli +20.0 eli 4,5 metriä matalammalla kuin asemakaavan muutosehdotuksen räystäskorkeus. Kirkkorakennuksen kokonaiskorkeus oli kuitenkin molemmissa vaihtoehdoissa sama. Ehdotuksen pohjaksi valittiin vaihtoehto B, koska kaikki, jotka ovat ottaneet kantaa vaihtoehtoihin, ovat kannattaneet vaihtoehtoa B. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 11 mielipidettä, jotka kaikki koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Mielipiteissä osassa vastustettiin, osassa kannatettiin hanketta. ./. Saapuneet kirjeet (11 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä. Puotinharjun Puhos on 21.3.2005 ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutoshankkeesta, että alueen kaavoittaminen ja kehittäminen on myönteistä, koska kaavamuutosalueelle on keskittynyt paljon asiatonta oleskelua. Puhos on kuitenkin huolissaan siitä, onko hankkeelle varattu riittävästi autopaikkoja. Puotinharjun Puhoksen ahtaat ulkopysäköintipaikat tukkeutuvat helposti. Asemakaavaosasto toteaa, että tontille on asemakaavan muutoksessa vaadittu 17 autopaikkaa, joista 7 on osoitettu tontin asukkaille ja 10 asiakkaille. Määrä vastaa muissa vastaavissa asemakaavoissa vaadittavaa määrää. Kirkon toiminnan painopiste, jolloin autopaikkojen tarve on suurin, on lauantai-iltaisin ja sunnuntaiaamupäivisin, jolloin kaupallinen toiminta on hiljaista ja myös Stoan kulttuurikeskuksen toiminta vähäisempää. Näin ollen vapaita autopaikkoja on silloin ympäristössä enemmän. Pekka Virtanen (30.3.2005) on esittänyt, että tontti on rakennushankkeelle liian pieni ja että kaupunkikuva muuttuu (Katajanokan fiasko toisin päin). Lisäksi hän on esittänyt, että kirkkoa varten tulisi osoittaa lisää pysäköintipaikkoja ja että kirkon yhteyteen ei tulisi liittää muita kuin ekumeenisia toimintoja. Myös rakennusoikeutta tulisi lisätä viereiselle tontille, mikäli kaavamuutostontille lisätään rakennusoikeutta. Asemakaavaosasto toteaa, että tontin tehokkuus on e = 0,4, joka ei keskuksessa ja kerrostaloalueella ole erityisen korkea tehokkuus. Kaupunkikuva muuttuu, mutta myönteiseen suuntaan. Kirkon tontille on, voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna, osoitettu 17 uutta autopaikkaa. Tontille on suunniteltu seurakuntatiloja, mikä on osa varsinaista toimintaa, ja asuntoja kiinteistön hoidon ja tontin toiminnan kannalta välttämättömälle henkilökunnalle. Asukkaiden läsnäolo iltaisin ja öisin voi osaltaan rauhoittaa ympäristöä. Kaavamuutoksessa tontin tehokkuus on ennallaan, vaikkakin tontin suurentaminen rekisteröidyn tontin kokoiseksi kasvattaa kerrosalaa 35 k-m2:llä. Tämä lisäys on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska tontin koon säilyttämisellä vanhan asemakaavan mukaisena jouduttaisiin katualueen ja tontin mittaaminen suorittamaan uudestaan ja rakentamaan katualue uudestaan. Mauri Hintsala (1.4.2005) on esittänyt, että vuoden 1961 asemakaava säilyisi muutoin kuin että tontille asetetaan pysäköintivelvoite. Liikenne tulisi ohjata Puotinharjun ostoskeskuksen kautta. Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavan muutos koskee vain rakennuksen korkeutta ja siitäkin vain osaa, lisäksi sallitaan asuntoja ja muutetaan jonkin verran rakennusalan rajoja. Pysäköintipaikkojen velvoite on asemakaavan muutoksessa asetettu tontille. Puhoksen edustalla olevan pysäköintialueen kautta on mahdotonta johtaa tontin liikenne, koska sieltä johtaa vain kapea kevyelle liikenteelle tarkoitettu Turunlinnanpolku. Tontti liittyy luontevasti Olavinlinnantiehen, jonka kautta ajetaan tontille. Puotila-Seura ry on 7.9.2005 ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että suunniteltu ortodoksikirkko ei sovellu alueen muuhun rakentamiseen, vaan että muutoshakemus lähtee vain kirkon näkökulmasta. Kaavamuutos ei mitenkään huomioi muuta jo alueella olevaa rakennuskantaa, itse asiassa asemakaavamuutos rikkoisi aiemmat kokonaisuuteen tähtäävät arkkitehtien näkemykset. Kirkko on myös tarkoitettu huomattavalle kävijämäärälle, keskustelutilaisuudessa mainittiin 500 seisomapaikkaa. Myöskään paikoitukselle ei ole löydetty tyydyttävää ratkaisua. 16-17 autopaikkaa, joista 7-8 kpl vakiopaikkaa asunnoille ja 6-9 autopaikkaa kirkossa käyville on totaalisesti liian vähän, varsinkin, kun ottaa huomioon kirkon kokoa perustelevat luvut. Alueella kävijöiden määrä tulee lisääntymään oleellisesti, samalla kuin katujen varsien ja pysäköintialueiden paikat ovat jo nyt ylikuormitettuja. Lisäksi Puotila-Seura toteaa, että hyvät liikenneyhteydet, etenkin julkiset, tulisi hyödyntää laajenevalle kauppatoiminnalle kiristyvän polttoainetilanteen ollessa näköpiirissä. Puotila-Seura on myös liittänyt mielipiteeseensä kopion 17.11.2004 päivätystä, kirkkohankkeesta aikaisemmin haetun poikkeusluvan johdosta jätetystä kannanotosta. Siinä todetaan, että kirkkorakennuksesta sipuleineen ja risteineen tulisi maamerkki alueelle, eikä se sopeutuisi viereisen aukion rakennustyyliin. Puotila-Seura ei näe syytä poiketa kaavasta rakennuksen korkeuden, rakennusalan, lisärakennusoikeuden eikä asuintilojen käyttötarkoituksen osalta. Pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi nykyiselle asutukselle, vieraille ja alueella asioiville. Kirkon suunnittelu edellyttää paikallisen arkkitehtuurin tuntemusta. Suomenlinnan kirkko olisi muutettuna ortodoksikirkoksi, joksi se alun perin on rakennettu, sopiva kirkko Pyhän Nikolauksen seurakunnalle. Asemakaavaosasto toteaa, että seurakunnan hanke jakautuu kahteen osaan, josta toinen on perinteinen ortodoksikirkkorakennus ja toinen moderni seurakunta- ja asuinrakennus. Seurakuntarakennus sijoittuu torin varrelle, niin kuin myös Matteuksen kirkko ja kulttuurikeskus Stoa. Näin se myös täydentää Stoan aukion arkkitehtonista kokonaisuutta eikä poikkea siitä. Sen sijaan varsinainen kirkkorakennus on sijoitettu seurakuntarakennuksen taakse kauemmaksi, keskelle tonttia, missä puut voivat ympäröidä sen. Kirkkorakennus on myös pieni, noin 750 k-m2, joka vastaa 3-4 isohkoa omakotitaloa. Kirkossa on kirkkosalin lisäksi kaksi kappelia, lehterit ja kellarissa eteis- ja wc-tilat. 500 kävijää kerralla, joka luku mainittiin seurakunnan taholta yleisötilaisuudessa, saattaa mahtua rakennukseen, koska ortodoksikirkossa kaikki paikat ovat seisomapaikkoja. Näin suuri kävijämäärä on kuitenkin todennäköinen vain harvoin, oletettavasti pääsiäisyönä, joka on seurakunnan suurin pyhä. Kaupunkirakenteessa kirkko sijaitsee hyvällä paikalla, se on keskuksessa ja sen saavutettuus niin julkisilla kuin yksityisillä kulkuneuvoilla on hyvä. Kaupunkimaisemaa hallitsee noin 200 kertaa suurempi Itäkeskuksen kauppakeskus eri arkkitehtonisine aiheineen ja valomainoksineen. Tähän kokonaisuuteen muusta arkkitehtuurista poikkeava pieni kirkkorakennus istuu hyvin. Kirkon tornin ylin korkeus on hieman matalampi kuin kauppakeskuksen itäpäädyn soikion keskiosan lasikatto, ja 30 metriä matalampi kuin Itäkeskuksen maamerkki Kauppakartanonkadun varrella. Kaupunkikuvallisesti itse kirkkorakennus perinteisenä ortodoksikirkkona poikkeaa voimakkaasti nykyajan arkkitehtuurista. Siksi Stoan aukion laitaan on sijoitettu asunto- ja seurakuntarakennus, jonka arkkitehtuurin tulee olla moderni ja sopeutua aukion muihin rakennuksiin. Kirkko on sijoitettu vapaasti maastoon ja luontoon, eikä se näin ollen riko Stoan aukion modernia kokonaisuutta. Tontille vaadittavat pysäköintipaikat riittänevät tontin asukkaille ja tontilla asioiville. Asuntoja saa olla enintään kuusi, joten tämä on myös todennäköinen autojen määrä. Näin ollen noin kymmenen autopaikkaa jää tontilla asioiville. Silloin, kun on suurempia tilaisuuksia, nämä paikat eivät yksinomaan riitä. Näitä tilaisuuksia on lauantai-iltaisin ja sunnuntaiaamuisin, yhteensä noin 5 tuntia viikossa, jolloin kävijöiden autoja tulee olemaan katujen varsilla ja viereisen kääntöpaikan pysäköintipaikoilla. Pysäköintipaikkamääräys on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukainen ja näin ollen yhdenmukainen muille kirkoille asetettujen vaatimusten kanssa. Määräys ei estä kirkkoa rakentamasta enemmän pysäköintipaikkoja esimerkiksi kirkon alle. Toisaalta pysäköintipaikkojen mitoittaminen maksimikäyttötilanteen mukaan johtaisi kohtuuttoman suureen pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteeseen ja tehottomaan pysäköintipaikkojen käyttöön. Asuntojen salliminen tontille on tarkoituksenmukaista, koska ne on tarkoitettu kiinteistön hoidolle ja tontilla tapahtuvalle toiminnalle välttämättömälle henkilökunnalle. Asuntojen yhteispinta-ala saa olla enintään 505 k-m2, ja niiden lukumäärä saa olla enintään kuusi. Asukkaiden läsnäolo iltaisin ja öisin myös rauhoittaa ympäristöä. Tontille ei ole tarkoituksenmukaista kaavoittaa lisää kaupallista kerrosalaa. Itäkeskuksessa on tällä hetkellä noin 130 000 k-m2 kaupallista tilaa toteutettu. Prismalla on suunnitteilla uusi vähittäiskaupan suuryksikkö Kehä I:n itäpuolelle, ja Keskolla on suunnitelmia City-Marketin laajentamiseksi Itäväylän eteläpuolella. Stoan aukiota taas ympäröivät julkiset rakennukset, joten kirkko sopii tähän kokonaisuuteen. Itäkeskuksen koko toteutetusta kaupallisesta kerrosalasta ortodoksikirkon tontin kerrosala on vain 1,5 %, ja itse kirkkorakennus vain 0,6 %, joten hanke on Itäkeskuksen mittakaavassa hyvin pieni, joskin suhteellisen korkea. Rakennusvalvontavirasto tulee vaatimaan, että projektiin kiinnitetään suomalainen arkkitehti, jolla on pätevyys vastata näin vaikeasta rakennushankkeesta. Suomenlinnan kirkko sijaitsee seurakunnan jäsenten enemmistön asuinpaikkaan nähden epätarkoituksenmukaisessa paikassa, lisäksi kirkko on jo pitkään ollut luterilainen kirkko, ja sen muuttaminen ortodoksikirkoksi on tuskin mahdollista. Arvo Patronen (9.9.2005) vastustaa kirjeessään kirkon rakentamista, koska sille ei ole tarvetta, rahoitus on epäselvä ja paikka ei ole sovelias. Hän toteaa myös, että kirkko olisi Moskovan patriarkan alainen, kun taas Suomen ortodoksinen kirkko on Kreikan patriarkan alainen. Unioninkadun Pyhän kolminaisuuden kirkossa pidetään palveluksia slaavin kielellä, ja siellä on tilaa. Lisäksi hän toteaa, että tontti on varattu julkiselle rakennukselle, joten myös rahoituksen pitää olla julkinen. Asemakaavaosasto toteaa, että Pyhän Nikolauksen seurakunta ei kuulu samaan patriarkan alaisuuteen kuin Suomen ortodoksinen kirkko. Tästä syystä seurakunta haluaa ja tarvitsee oman kirkon. Tontti on julkisen rakennuksen tontti, mutta seurakunta vastaa kirkon rahoituksesta. Galina Pavlova ja Natalia Selioukova (9.9.2005) toteavat, että seurakunnan nykyinen kirkko on liian pieni, ja että suurin osa seurakunnasta asuu itäkeskuksessa. Ludmila Salmela ja kolme muuta allekirjoittajaa (9.9.2005) toteavat, että nykyinen kirkko on liian pieni, ja että ehdotettu paikka uudelle kirkolle on hyvä, koska venäjänkielen väestön enemmistö asuu Kontulan, Vuosaaren, Mellunmäen ja Myllypuron alueella, mistä uuteen kirkkoon on hyvät yhteydet metrolla. Perhe Gasik (11.9.2005), joka asuu naapurissa Olavinlinnantie 5:ssä ilmoittaa, että kannattavat vaihtoehtoa B, ja että toivovat lisäksi Olavinlinnantielle lisää hidasteita uimahallin edessä. Lidia Törrönen (11.9.2005) perheineen Kurkimäestä toteaa, että kirkko on kaunis ja kannattaa kirkon rakentamista. Olga Malm ja 67 muuta allekirjoittajaa (9.9.2005) ovat jättäneet kannanoton, jossa he ilmoittavat, että kannattavat vaihtoehtoa B. Ajla Selenic (12.9.2005) toteaa kirjeessään, että kirkolle valittu paikka on luonnollinen, ja sen avulla luodaan hieno sosiaalinen ja arvokas miljöö, joka lisää Itäkeskuksen kulttuurikeskuksen arvokkuutta. Ortodoksikirkko on yleensä ympäröity puilla, ja toivottavasti osa tällä tontilla olevista puista voidaan säilyttää, samoin piha on yleensä ympäröity läpinäkyvällä valurauta-aidalla. Tämä kirkko on kokonaisuudessaan pieni rakennus, keskellä tonttia, ja ympäröity puilla, joten se ei ole edes nähtävissä mistään suunnasta. Lisäksi hän arvioi, että harva seurakunnan jäsen tulee autolla, ja näitä tilaisuuksia, jolloin kirkolla on enemmän käyttäjiä, on yhteensä noin viisi tuntia viikossa. Vaihtoehto B on kirjoittajan mielestä massoiltaan onnistuneempi, sopii moderniin ympäristöön paremmin, ja on ortodoksikirkkona paremmin tunnettu muoto Suomessa. Asemakaavaosasto toteaa, että kaikki, jotka ovat ottaneet kantaa vaihtoehtoihin, ovat kannattaneet vaihtoehtoa B, joka myös on ehdotuksen pohjana. Keskustelutilaisuudessa 29.8.2005 tuli edellä esitettyjen asioiden lisäksi esiin kysymys tonttia ympäröitäväksi asemakaavassa vaaditusta muurista, ja toivottiin, ettei se olisi liian korkea. Tilaisuudessa kysyttiin myös, miksi kirkkoa on nimitetty Itäkeskuksen ortodoksikirkoksi, eikä Puotinharjun, jonka alueelle sitä on suunniteltu. Asemakaavan muutosehdotuksessa määräys muurista on muutettu siten, että muurin tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm korkea. Kirkko sijaitsee Itäkeskuksen osa-alueella, minkä vuoksi se on nimitetty Itäkeskuksen ortodoksikirkoksi.
| |||||
Tilastotiedot |
|||||
Voimassa oleva asemakaava |
Asemakaavan muutos | ||||
pinta-ala m2 |
kerrosala m2 |
pinta-ala |
kerrosala | ||
Y-korttelialue |
-4 939 |
-1 975 |
|||
YK-korttelialue |
+5 026 |
+2 010 | |||
katualue |
-87 |
| |||
Jatkotoimenpiteet |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. | ||||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavaehdotuksen ja/tai asemakaavan muutosehdotuksen nro 11476 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. |
Lisätiedot:
Tallqvist Barbara, arkkitehti, puhelin 169 4315
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
||
Liite 4 |
Mielipidekirjeet |
PIETARI KALMIN KADUN JOUKKOLIIKENNEKATU
Kslk 2005-1030, 2005-1305, Helenius Eeva ym. 5.6.2005, Helsingin yliopisto ym.
14.9.2005, Kumpula-seura, Mayow Nicholas ja Raija, Nyyssönen Anja ym. 14.6.2005,
Pohjanen Marja-Leena s-posti 22.6.2005, Salminen Pekka s-posti 9.6.2005, Tirronen
Asta 12.6.2005, Tirronen Pertti 12.6.2005, Ilmatieteen laitos 4.8.2005, Kanta-
Helsingin omakotiyhdistys ry 27.9.2005, Kumpula-Seura ry 12.9.2005, Vallilan
siirtolapuutarhayhdistys ry 20.9.2005
Tiivistelmä |
Kumpulan mäen ja Vallilanlaakson asemakaavoissa on esitetty joukkoliikennekatuvaraus Isonniitynkadulta Ernst Lindelöfin kadulle. Tiedelinjan suunnittelun yhteydessä on esitetty kyseisen Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista Kumpulan kampusalueen ja Pasilan välisen yhteyden parantamiseksi sekä joukkoliikenneyhteyden nopeuttamiseksi. Liikennesuunnitteluosasto on laatinut asemakaavan mukaisen Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelman. Suunnitelmasta on antanut lausuntonsa Kumpula-seura, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos sekä Helsingin yliopisto. | |
Taustaa |
Kumpulan mäen ja Vallilanlaakson asemakaavoissa 8930 (vahvistettu YM 16.7.1985), 9010 (vahvistettu YM 30.10.1987) ja 11303 (hyväksytty Khs 23.8.2004) on esitetty joukkoliikennekatuvaraus Isonniitynkadulta Ernst Lindelöfin kadulle. Joukkoliikennekadulla on sallittu myös huoltoliikenne. Kadun tarkoituksena on parantaa itä-länsisuuntaisia joukkoliikenneyhteyksiä. Joukkoliikenteen tiedelinjan suunnittelun yhteydessä käydyissä kaupungin ja yliopiston välisissä neuvotteluissa on esitetty Kumpulan kampusalueen joukkoliikenneyhteyksien parantamista Pasilan suuntaan toteuttamalla asemakaavan mukainen joukkoliikennekatuyhteys, Pietari Kalmin katu välillä Isonniitynkatu Ernst Lindelöfin katu.
| |
Saapuneet kirjeet ja kannanotot | ||
./. |
Asunto Osakeyhtiö Isonniitynportti on 16.6.2005 lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle kirjeen, jossa se vastustaa Pietari Kalmin kadun rakentamista. Assi Tirronen ja Pertti Tirronen esittävät 12.6.2005 lähettämissään kirjeissä asemakaavan muuttamista Vallilanlaaksossa siten, että Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatuvaraus poistettaisiin. Limingantie 7 asukkaat vaativat 5.6.2005 lähettämässään kirjeessä asemakaavan muuttamista Kumpulan alueella siten, että Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatuvaraus poistettaisiin. Pekka Salminen esittää 9.6.2005 lähettämässään sähköpostissa Pietari Kalmin joukkoliikennekadun poistamista asemakaavasta. Nicholas ja Raija Mayow esittävät 14.6.2005 lähettämässään sähköpostissa ratkaisuja liikennejärjestelyihin sekä Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun poistamista asemakaavasta. Kumpula-seura esittää 16.6.2005 kaupunkisuunnittelulautakunnalle lähettämässään kirjeessä Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun poistamista kaavasta ja olemassa olevien tai rakennettavien muiden väylien hyödyntämistä joukkoliikenteelle. Marja-Leena Pohjanen vastustaa 22.6.2006 lähettämässään sähköpostissa Pietari Kalmin kadun rakentamista Vallilanlaaksoon. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos esittävät 4.8.2005 lähettämässään kirjeessä tiedelinjan reitin muuttamista siten, että Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatu rakennettaisiin sekä Radanrakentajantie otettaisiin myös linja-autoliikenteen käyttöön. Tarja Tenkula ja 14 muuta valtuutettua ovat 31.8.2005 tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään tiedelinjan reitin nopeuttamista rakentamalla Pietari Kalmin katu joukkoliikenneväyläksi sekä kevyen liikenteen väyläksi. Valtuustoaloite käsitellään jäljempänä tällä esityslistalla. Vallilan siirtolapuutarhayhdistys vastustaa 20.9.2005 lähettämässään kirjeessä Kumpula-seuran ehdotusta joukkoliikennekadun rakentamiseksi Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan väliin. Yhdistys ehdottaa muun muassa, että tiedelinjan suunnittelua jatkettaisiin Pietari Kalmin kadun jatkeen pohjalta. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry yhtyy 27.9.2005 lähettämässään kirjeessä Kumpula-seuran kannanottoon ja pitää seuran esittämää vaihtoehtoa "Nopea" järkevämpänä reittivaihtoehtona. Kaupunkisuunnitteluvirastolle on 7.10.2005 lähetetty 1012 allekirjoittaneen nimiadressi, jossa vastustetaan Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamista. Allekirjoittaneet katsovat kadun tuhoavan laakson maiseman ja historiallisen kulttuurimiljöön. Lisäksi alueen arvo virkistysalueena ja kaikenikäisten turvallisena kulkureittinä tuhoutuisi. Edellä esitetyt kirjeet ovat listan liitteenä. | |
ESITTELIJÄ |
Kumpulan osayleiskaavaa (Kvsto 31.10.1984) laadittaessa luotiin edellytykset Kumpula-Toukolan ja Pasilan aseman välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi tulevaisuudessa suunnittelemalla uusi itä-länsisuuntainen joukkoliikennekatu Kumpulan mäeltä Kätilöopiston edustalle. Tämä, Pietari Kalmin kaduksi nimetty joukkoliikennekatu, sisällytettiin sittemmin Kumpulan yliopistoalueen asemakaavaan ja sen rakentamismahdollisuutta on ylläpidetty myös alueen myöhemmissä asemakaavan muutoksissa. Katu pyrittiin linjaamaan maastoon ottamalla huomioon sekä maisemalliset että liikennetekniset näkökohdat mahdollisimman hyvin. Kadun linjaukselle ei kaavoitusvaiheissa tutkittu muita vaihtoehtoja. Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun rakentaminen on tullut nyt ajankohtaiseksi YTV:n yhdessä Helsingin ja Espoon kaupungin sekä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa kehittämän tiedelinjahankkeen myötä. Linja, jolla liikennöinti aloitettiin 29.8.2005, yhdistää Viikin ja Otaniemen kampukset niiden välissä olevine osaamiskeskuksineen ja joukkoliikenteen solmukohtineen. Kumpulan kampuksen ja Pasilan aseman välillä tiedelinja käyttää nykyistä katuverkkoa reitillä Kustaa Vaasan tie - Intiankatu - Koskelantie - Ratapihantie. Tiedelinjan alustavaa liikennöintisuunnitelmaa laadittaessa on esitetty Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun rakentamista sekä Radanrakentajantien liikennejärjestelyiden muuttamista linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Reittimuutos edellyttää muutoksia Pietari Kalmin kadulla ennen Kustaa Vaasan tien liittymää. Kadun pituuskaltevuus (8 %) ja kadun tiukka kaarre (28 m) juuri ennen liittymää edellyttävät erityistoimenpiteitä liukkauden torjuntaan. Alustavissa suunnitelmissa on esitetty katulämmitystä kyseiselle kohdalle. Lämmityksen kustannusennuste on 50 000 €. Myös Radanrakentajantielle joudutaan tekemään muutoksia linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Näiden järjestelyiden kustannusennuste on 100 000 €. Edellä esitetyt järjestelyt parantaisivat Kumpulan kampuksen yhteyksiä ja nopeuttaisivat tiedelinjaa. Liikennöintisuunnitelmassa on myös esitetty Vallilanlaaksossa vaihtoehtoinen reitti, joka käyttäisi osittain nykyistä satamaradan tilaa liittyen Hämeentielle Vallilan siirtolapuutarhan länsipuolella ja Mäkelänkatuun Radanrakentajantien kohdalla ohittaen Mäkelänrinteen uintikeskuksen pohjoispuolelta. Satamaradan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja kadun länsipään johtaminen puistoalueen läpi edellyttää asemakaavan muuttamista. Liikennesuunnitteluosastolla on vertailtu nykyisen tiedelinjan ja Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun kautta kulkevien reittien keskimääräisiä matka-aikoja. Pietari Kalmin kadun vaihtoehdossa tiedelinja käyttäisi myös Radanrakentajantietä. Nykyisen reitin pituus Kustaa Vaasan tieltä Pasilan asemalle olisi noin 3,8 kilometriä ja uuden reitin pituus 2,4 kilometriä. Keskimääräinen matka-aika on nykyisin noin 14 minuuttia ja uudella reitillä 9 minuuttia. YTV:n laskelmien mukaan liikennöintikustannusten säästö olisi vuodessa noin 70 000 euroa. Nykyisellä reitillä kyseisellä välillä on noin 7 550 asukasta ja 8 990 työpaikkaa. Vastaavat luvut uudella reitillä olisivat 4 430 ja 9 700. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Pietari Kalmin kadun liikennesuunnitelma (piirustus 5395 - 64) välille Ernst Lindelöfin katu Isonniitynkatu. Joukkoliikennekatu on suunniteltu pääosaltaan nykyisten asemakaavojen joukkoliikennekaduksi varatulle alueelle. Kadun ajorata tulee puistoksi merkitylle alueelle Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen tontille tultaessa noin kuuden neliömetrin alalle. Kaava-alueen ylitys on vähäinen eikä asemakaavan muuttaminen sen vuoksi ole tarpeen. Kaavaan varattu kuuden metrin katualue ei mahdollista linja-autojen kohtaamista. Kadun pituuskaltevuuksista ei tule liian suuria (maksimissaan noin 7 %:ia) maaston mäkisyydestä huolimatta. Suunnitelman sisältö on seuraava: | |
- |
Rakennetaan 4,5 metriä leveä joukkoliikennekatu Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen tontin ja Isonniitynkadun välille. Joukkoliikennekatu jatkuu Ernst Lindelöfin kadulle tontilla olevaa joukkoliikenneyhteyttä pitkin. | |
- |
Rakennetaan joukkoliikennekadun pohjoisreunalle kevyen liikenteen väylä. | |
- |
Rakennetaan Kumpulantaipaleen kevyen liikenteen väylän kohdalle korotettu suojatie. | |
- |
Rakennetaan joukkoliikennekadun Isonniitynkadun puoleiseen päähän linja-autopysäkit. | |
- |
Asetetaan informaatiotaulut ohjaamaan vuorottelua joukkoliikennekadulla. Laitevikojen ja sähkökatkosten varalta joukkoliikennekadulle rakennetaan kohtaamispaikkoja madaltamalla reunakivet ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välillä. | |
Voimassa olevien asemakaavojen mukaan Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadulla on myös huoltoliikenne sallittua. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on kadun varren ainut varsinaista huoltoajoa tarvitseva kohde. Koska Kasvitieteelliselle puutarhalle ajo on mahdollista myös Jyrängöntieltä Hämeentien suunnasta, ei ole tarkoituksenmukaista sallia huoltoajoa joukkoliikennekadulla. Suunnitelmaluonnoksesta pyydetyt lausunnot Joukkoliikennekatusuunnitelma on lähetetty ennen lautakuntakäsittelyä kommentoitavaksi Kumpula-seuralle, Ilmatieteen laitokselle, Merentutkimuslaitokselle ja Helsingin yliopistolle. Myös Helsingin kaupungin liikennelaitoksen edustajalle on lähetetty suunnitelma kommentoitavaksi. Kumpula-seura Kumpula-seura esittää 12.9.2005 päivätyssä lausunnossaan, että Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että Kumpulanmäelle suuntautuvan linja-autoliikenteen toiminnan edellytykset ja kustannukset selvitettäisiin. Lisäksi tulisi selvittää Tiedelinjan reittivaihtoehdot kustannuksineen välillä Pasilan asema Kumpulan kampus huomioiden Kumpula-seuran esittämät näkökohdat ja vaihtoehdot. Seura katsoo, että vasta tämän jälkeen tulisi ottaa kantaa vaihtoehtoihin. Lisäksi kirjeessä on esitetty vaihtoehtoisia linjauksia joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi Kumpulan ja Pasilan välillä sekä joukkoliikennekadun aiheuttamia ongelmia Kumpulan puistoalueella ja Isonniitynkadulla. Kirje on kokonaisuudessaan listan liitteenä. Vastine Kumpulan kampusalueen joukkoliikenneratkaisuja on tutkittu jo ennen tiedelinjan suunnittelua. Yhtenä vaihtoehtona tutkittiin reittiä Väinö Auerin katu - Gustaf Hällströmin katu - Pietari Kalmin katu. Tällöin katsottiin kyseisen reitin olevan liian mäkinen linja-autoliikenteelle. Koska tiedelinjan tavoitteena on nopean yhteyden luominen, ei Väinö Auerin kadun reitti palvele kyseistä tavoitetta. Kumpula-seura esittää kirjeessään kahta uutta reittivaihtoehtoa tiedelinjalle ("Palveleva" ja "Nopea"). Molemmissa vaihtoehdoissa tiedelinja käyttäisi nykyistä satamaradan pengertä. "Palveleva"-vaihtoehdossa Kumpulan kampusalueelle noustaisiin Jyrängöntien Hämeentien puoleisesta päästä käyttäen nykyistä Kiihdytinlaboratoriolle johtavaa ajoyhteyttä. Reitti on pituuskaltevuuden ja mutkaisuuden vuoksi huonompi ratkaisu kuin asemakaavan mukainen joukkoliikennekaturatkaisu. "Nopea"-vaihtoehdossa reitti ohjattaisiin satamaradan penkereeltä Hermannin rantatien ramppien kautta Hämeentielle. Tämä vaihtoehto ohittaisi Kumpulan kampusalueen eikä näin ollen palvelisi kampuksen tarpeita parhaalla tavalla. Lisäksi liittymäjärjestelyistä rampille tulisi jossain määrin hankalat. Molemmissa vaihtoehdoissa linja-autoreitti risteäisi satamaradan varren kevyen liikenteen väylän kanssa. Kumpula-seuran ehdottamat ratkaisut edellyttävät asemakaavan muuttamista. Kumpula-seura katsoo kirjeessään joukkoliikennekadun tuovan vakavia haittoja ulkoilualueen käytölle. Lisäksi kadun ja Kumpulantaipaleen kevyen liikenteen väylän risteyskohtaa pidetään turvattomana. Joukkoliikennekatu aiheuttaa jossain määrin haittaa puiston käytölle. Toisaalta kadun liikennemäärät ovat vähäiset, koska sillä on sallittu vain linja-autoliikenne. Liikenne voidaan rajoittaa vain tietyn linja-autolinjan käyttöön. Nykyisen tiedelinjan (linja 506) mukaan joukkoliikennekatua käyttäisi 85 autoa päivässä. Maksimissaan autoja olisi kolme tunnissa suuntaansa. Kevyen liikenteen raitin ja kadun risteämiskohdan turvallisuutta parantaa korotettu suojatie. Kumpula-seura epäilee Isonniitynkadun sopivuutta linja-autoliikenteelle välillä Sofianlehdonkatu Limingantie. Kyseisen kadun leveys on noin 8,8 metriä. Kadulla on pysäköintiä molemmilla reunoilla. Linja-autojen kohtaaminen on kyseisessä tilassa hankalaa. Näitä kohtaamistilanteita tulee vähäisen liikenteen vuoksi harvoin ja kapean katuosuuden pituus on vain noin 140 metriä. Pysäköintiä ei näin ollen ole tarkoitus ensivaiheessa rajoittaa. Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto toteavat 14.9.2005 päivätyssä lausunnossaan hyväksyvänsä asemakaavan mukaisen suunnitelman ja toivovat hankkeen etenevän nopeasti. Jatkossa tulisi kuitenkin huomioida Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen tontin tavara- ja muun liikenteen sujuminen. Vastine Tontin huolto- ja muun liikenteen sujuvuuden turvaaminen huomioidaan jatkosuunnittelussa. Liikennelaitos Liikennelaitos katsoo, että Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatu nopeuttaisi tiedelinjaa ja tarjoaisi Kumpulan kampukselle paremman palvelun. Lisäksi uuden reitin liikennöinti olisi halvempaa. Koska joukkoliikennekadun pituuskaltevuus ei ylitä 7 %:ia, ei Vallilan laaksosta nousu Kumpulan mäelle ole ongelma. Joukkoliikennekadulla tulee kuitenkin olla riittävästi kohtaamispaikkoja niihin tilanteisiin kun vuorottelua ohjaavat informaatiotaulut eivät ole toiminnassa. Joukkoliikennekadun toimivuutta parantaisi linjauksen muuttaminen Ilmatieteen ja Merentutkimuslaitoksen tontille tultaessa siten, että s-mutka suoristettaisiin. Liikennelaitos katsoo myös, että uuden reitin käyttö edellyttää katulämmityksen rakentamista Pietari Kalmin kadulle ennen Kustaa Vaasan tietä. | ||
Vastine Joukkoliikennekadulle tulevien kohtaamispaikkojen sijainti ja määrä tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelussa. Joukkoliikennekadun linjauksen muuttaminen siten, että s-mutka kadulta tontille tultaessa poistettaisiin, olisi liikennöinnin kannalta eduksi mutta edellyttää asemakaavan muuttamista. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on teettänyt vuonna 2000 Suomen IP - Tekniikka Oy:llä ympäristöteknisiä tutkimuksia Kumpulassa Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan itäpuolella. Alueelle oli tarkoitus suunnitella puisto. Tutkimusalueeseen kuului myös osa Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadulle varattua aluetta. Alueelta löytyi saastuneita maa-aineksia. Maa-ainesten poisto nostaa jossain määrin Pietari Kalmin kadun rakentamiskustannuksia. Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatuosuuden liikennesuunnitelman kustannusennuste on 740 000 euroa. Liikennesuunnitelman hyväksymisen jälkeen on laadittava katusuunnitelma. Vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa ei ole varauduttu joukkoliikennekadun toteuttamiseen. | ||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa 5395-64 esitetyn Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 740 000 €. Pöytäkirjanote Asunto Oy Isonniitynportille, Asta Tirroselle, Pertti Tirroselle, Limingantie 7 asukkaille, Pekka Salmiselle, Nicholas ja Raija Mayowelle, Kumpula-seuralle, Marja-Leena Pohjaselle, Helsingin yliopistolle, Ilmatieteen laitokselle, Merentutkimuslaitokselle, Vallilan siirtolapuutarhayhdistykselle, yleisten töiden lautakunnalle, poliisilaitokselle ja liikennelaitokselle. |
Lisätiedot:
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464
Vuonokari Paavo, toimistopäällikkö, puhelin 169 3508
Pakkala Pekka, arkkitehti, puhelin 169 4266
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
Aloitekirjeet | |
Liite 4 |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA TANSSILAVAN RAKENTAMISESTA
TÖÖLÖNLAHDELLE
Kslk 2005-1193, Khs 2005-1520/619 29.6.2005
Kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale esittää aloitteessaan, että Helsinki rakentaa Töölönlahden rantaan Finlandia-talon taakse perinteellisen pyöreän tanssipaviljongin vähintään 500 hengelle ja sen tarvitsemat ulko- ja kioskitilat. Perusteluna esitetään, että tanssikulttuuri on osa identiteettiämme. Menneinä vuosikymmeninä Helsingissä on toiminut kesäisin useita tanssilavoja ja paviljonkeja. Tanssilavat ovat olleet merkittävä sosiaalisen kanssakäymisen tila. Tanssipaviljonki tukisi ajatusta Töölönlahden ranta-alueesta pienten tapahtumien järjestyspaikkana. | |
ESITTELIJÄ |
Kaupunginvaltuuston 27.2.2002 hyväksymä Töölönlahden asemakaava nro 10920 on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä 26.3.2004 valtuuston päätöksestä tehdyt valitukset. Asemakaava ei rajoita tanssitoiminnan sijoittumista puistoalueiden rakennusaloille tai korttelialueille. Asemakaavassa ei kuitenkaan ole esitetyn laajuiselle tanssipaviljongille varattua rakennusalaa tai aluetta. Myöskään säilyvien makasiinien rakennusalat eivät riitä tanssipaviljongille. Valtuuston asemakaavapäätöksen yhteydessä hyväksymät toivomusponnet eivät sisältäneet tanssipaviljongin sijoittamista Töölönlahdelle. Asia ei myöskään tullut erityisesti esille asemakaavan valmisteluun liittyneessä vuorovaikutuksessa. Aloitteessa esitetty vähintään 500 hengen tanssipaviljonki oheistiloineen tarkoittaisi arviolta noin 1000-1500 m2:n kokoista rakennusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tanssipaviljonkirakennus oheistiloineen ja sen käyttöön tarvittavine alueineen merkitsisi käytännössä suljetun ja rajatun alueen rakentamista puistoalueelle, mikä supistaisi tarpeettomasti vapaata puistoaluetta ja rajoittaisi puiston käyttöä. Tanssilava-alueet ovat tyypillisesti tyhjillään tanssi-iltojen sekä kesäkauden ulkopuolisina aikoina. Asemakaavassa Töölönlahden puiston pohjoisosa on varattu tapahtuma-alueeksi, jolla saa järjestää konsertteja ja muita tapahtumia. Tapahtumapuistoon on varattu esiintymisalue, jolle voidaan sijoittaa tilapäisten tapahtumien lavarakenteita. Tämä merkitsee, että aluetta voidaan käyttää mm. tanssitapahtumien järjestämiseen. Pysyvän rakennuksen rakentaminen sen sijaan merkitsisi asemakaavassa puistolle asetettujen laajuus- ja avoimuustavoitteiden muuttamista sekä puistosuunnitelman merkittävää muuttamista, mikä tarkoittaisi myös Töölönlahden asemakaavan muuttamista. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle |
Lisätiedot:
Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin 169 4216
LIITE |
LAUSUNTO KUNNAN JÄSENEN ALOITTEESTA YLEISKAAVAN
MUUTTAMISESTA MAUNULASSA
Kslk 2005-1050
./. |
Ari-Pekka Muilu ja 47 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet kunnan jäsenen seuraavan aloitteen koskien Yleiskaava 2002:n muuttamista Maunulassa: "Mielestämme yleiskaavan valmistelu ei ole toteutunut kuntalain N:o 365/95 pykälän 29 mukaisesti. Meitä alueen asukkaita ei ole informoitu yleiskaavasuunnittelun etenemisestä riittävästi, tämän johdosta meillä ei ole ollut mahdollisuutta päästä vaikuttamaan sen sisältöön. Yleiskaavasta 2002 annoimme muistutuksen joka on kirjattu tunnuksella M176, jossa esitettiin että Pakilan ja Maunulan rajalla kulkeva vihervyöhyke on säilytettävä. Ehdotimme siinä, että Saarnaajantien puolelle on jätettävä vähintään 100 m leveydelle metsää ja luontovyöhyke ulkoilualueeksi. Olisimme valittaneet yleiskaavaehdotuksesta, jos olisimme tienneet mitä tarkkaan ottaen suunnitellaan. Maunulan aluefoorumissa 30.11.2004 uuden Suursuon pientaloalueen suunnitelmista oli informoitu. Meitä Saarnaajantien asukkaita ei kuitenkaan aluefoorumiin kutsuttu. Kaupunkisuunnitteluvirastolle 17.1.2005 lähettämäämme kirjeeseen "Suursuon pientaloalueen täydennysrakentaminen" ei ole vastattu. Ensimmäisen kerran näimme hyväksytyn yleiskaavan 8.3.2005 Pakilan yläasteella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Olemme erityisen huolissamme kyseisen alueen pohjoisemmasta alueesta, joka rajoittuu Saarnaajantien eteläpuolella oleviin tontteihin. Liikenne tälle alueelle hoidettaisiin todennäköisesti Pakilan kautta. Kasvava liikenne Pakilassa aiheuttaisi haittaa alueen nykyisille asukkaille, sekä tekisi uuden alueen asukkaitten kulkuyhteyden tonteilleen turhan hankalaksi. Koteihin jaetuissa kaavoituskatsauksissa ennen vuotta 2005 alueesta ei ollut mitään mainintaa, puhumattakaan siitä että sitä olisi havainnollistettu kartan avulla. Ehdotus Emme näe perusteita sille, että hyväksytyssä yleiskaavassa on kaksi erillistä aluetta. Yleiskaavassa alue tulisi olla yhtenäinen, ja sen tulisi sijoittua Maunulan koillisalueen eteläosaan, josta liikenne voitaisiin sujuvasti hoitaa Pakilantien kautta. Tällainen liikennejärjestely olisi pitkällä tähtäimellä järkevä, ja olisi sekä entisten että uusien asukkaitten kannalta paras vaihtoehto. Toivomme, että Helsingin kaupunginvaltuusto ottaa asian uudelleen käsittelyyn, ja huomioi alueen asukkaitten ehdotuksen." Aloite liitteineen on jaettu esityslistan liitteenä. |
Esittelijä |
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2003 Helsingin yleiskaava 2002:n oikeusvaikutteisena. Kaupunginhallitus päätti 3.5.2004 määrätä yleiskaavan tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti siltä osin kuin yleiskaavasta ei valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Yleiskaava 2002 tuli voimaan 23.12.2004 muutoin kuin valitusten osalta. Helsingin hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset koskivat Lehtisaarta, Pajamäen länsiosaa, Pitäjänmäenkaarta, Malmin lentokenttäaluetta, Rastilan länsiosaa, Kulosaaren osaa, Uutelan tiloja Notholmen ja Notsund ja Vuosaaren satamaa. Lisäksi valitettiin pääkatumerkinnästä, jota kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös ei koske. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.5.2005 kaikki Yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tehty jatkovalitukset, jotka koskevat Pajamäen länsiosaa, Pitäjänmäenkaarta, Malmin lentokenttäaluetta ja Vuosaaren satamaa. Yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset eivät koske Maunulan aluetta. Yleiskaava 2002 hyväksymisen (26.11.2003) jälkeen pidetyt tilaisuudet eivät liity yleiskaavan valmisteluun. Niissä on esitetty alueen asemakaavasuunnitelma. Alueen asemakaavan käsittelyn yhteydessä vastataan myös asemakaavoitukseen liittyviin kirjeisiin. Yleiskaava 2002:n laadinnan yhteydessä järjestettiin asukkaille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti erittäin laajat osallistumismahdollisuudet yleiskaavan valmisteluun. Osallistumismahdollisuuksista tiedotettiin monipuolisesti sekä valtakunnallisissa että paikallisissa joka kotiin jaettavissa ilmaislehdissä. Yleiskaavan valmistelusta tiedotettiin vuosittain myös joka kotiin jaetussa kaavoituskatsauksessa. Lisäksi vuoden 2000 kaavoituskatsauksessa oli Yleiskaava 2002 alueiden käyttöluonnoskartta ja vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa alustava yleiskaavaluonnoskartta. Kaupunkisuunnitteluviraston järjestämien yleiskaavan osallistumistilaisuuksien ja näyttelyiden ohella ovat kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijat esitelleet lukuisissa kaupunginosayhdistysten ja muiden paikallisjärjestöjen tilaisuuksissa yleiskaavan valmistelua, muuan muassa Maunulassa. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti asukkaille ja osallisille käynnistyi kaupunkisuunnitteluviraston järjestämät Helsingin Yleiskaava 2002:n paikallispajat 25.8.1999 niin sanotulla aloituspajalla. Aloituspajassa oli nähtävillä ja saatavilla alustavaa yleiskaavan valmisteluaineistoa. Paikallispajoja järjestettiin eri puolilla kaupunkia yhteensä neljä, Kansakoulukadulla 22.9., Malmitalossa 27.9., Stoassa 29.9. ja Kanneltalossa 6.10.1999. Paikallispajoissa kuultiin kaikkien paikalla olleiden näkemyksiä ja mielipiteitä ja ne kirjattiin. Pajojen anti on koottu erillisiin raportteihin. Samalla virasto otti vastaan mielipiteitä sekä kirjeitse että sähköpostitse. Yleiskaavaluonnos esiteltiin kaupunkilaisille näyttelyissä ja yleiskaavamessuilla keväällä 2002. Laajemmat näyttelyt olivat kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.2.-3.4. sekä Lasipalatsin näyttelytilassa 19.2.-7.3. Pienemmät näyttelyt olivat Kanneltalossa (Kannelmäki), Malmitalossa (Malmi) ja Stoassa (Itäkeskus) 19.2.-28.3. Samassa yhteydessä järjestettiin yleiskaavamessuja, joissa kerättiin osallisten mielipiteitä seuraavasti: 5.3. Kanneltalo, 12.3. Malmitalo, 26.3. Stoa sekä 2.4. ja 3.4. kaupunkisuunnitteluvirasto. Yleiskaavaluonnos oli samalla lausunnoilla ja asukkaat saivat esittää mielipiteensä myös kirjeitse ja sähköpostilla. Lausunnot ja mielipiteet on dokumentoitu, ja niistä on koottu erillinen yhteenvetoraportti vastauksineen. Yleiskaava 2002 ehdotus oli MRA:n 19 §:n mukaisesti nähtävillä muistutusten tekemistä varten 4.3.2003-30.4.2003 sekä lausunnoilla MRA:n 20 §:n mukaisesti. Muistutukset ja lausunnot on dokumentoitu, ja niistä on koottu erillinen yhteenvetoraportti vastauksineen. Kaikki yleiskaavaprosessin aikana tulleet kannanotot, lausunnot ja muistutukset sekä niistä kootut yhteenvetoraportit vastauksineen jaettiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja oikeusvaikutteisena voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa Maunulan peruspiiriin Suursuon alueelle on merkitty pientalovaltaiset alueet, joista toinen rajautuu Maunulan rakennetun alueen itäreunaan ja toinen Pakilan eteläosaan. Yleiskaava 2002:n keskeisenä tavoitteena on turvata asuntotuotantoon tarvittava rakennusmaa ja etenkin luoda myös pientalorakentamismahdollisuuksia sekä mahdollistaa suurempien, perheasuntojen rakentaminen. Uusia asuntorakentamismahdollisuuksia on osoitettu kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin paikkoihin ottaen huomioon myös kaupunginosien elinvoiman ja palvelujen turvaaminen uudella rakentamisella erityisesti alueilla, joilla asuntojen koko ei kaikilta osin enää vastaa perheasunnoille asetettuja vaatimuksia ja joilla väestön väheneminen on väistämätöntä ilman uutta rakentamista. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta antanee edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Kare Pertti, yleiskaavapäällikkö, puhelin 169 3325
LIITE |
6.10.2005 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MERISATAMASSA
OLEVAN LP-1-ALUEEN MUUTTAMISTA PUISTOKSI
Kslk 2005-1189, Khs 2005-1244/523 29.6.2005
Irmeli Wallden-Paulig ja 22 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 25.5.2005 seuraavan valtuustoaloitteen: Antaessaan lausuntoa 11.3.2004 Eiranrannan katu- ja puistoalueiden suunnittelusta kaupunkisuunnittelulautakunta lausui seuraavaa: Ensipuistikon ja kahvila Karusellin välinen LP-1:ksi merkitty alue tulee liittää viereiseen jo aiemmin puistoksi merkittyyn alueeseen ja Merisataman alueesta tulee tehdä yhtenäinen suunnitelma. Suunnittelu on järkevintä tehdä liikunta-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluvirastojen yhteistyönä. Suunnitelmassa tulee kuulla asukkaita, venekerhoja ja yrittäjiä. Suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana tulee olla koko alueen virkistyksellisten ja maisemallisten arvojen kunnioittaminen. Suunnittelussa on myös otettava huomioon alueen sisältyminen tulevaan Helsinki-puistoon. Tehtävien suunnitelmien perusteella arvioidaan erikseen tarve mahdollisille kaavamuutoksille. Asia ei ole edennyt millään tavalla. Me allekirjoittaneet valtuutetut katsomme, että paras tapa saada kyseisen pienen alueen suunnittelu eteenpäin on kaavamuutoksella muuttaa LP-1-merkintä VP-merkinnäksi. Aloite on jaettu 6.10.2005 esityslistan liitteenä. Asemakaavaosasto Alueella on voimassa Eiranrannan asemakaava nro 10800, joka on saanut lainvoiman 13.2.2004. LP-1-aluetta koskevat seuraavat asemakaavamääräykset: Yleinen pysäköintialue, joka on varattava talvikaudella veneiden säilytykseen. Alueella on myös ru-merkintä: Alue tai alueen osa, joka on jäsenneltävä istutuksin ja päällystemateriaalein. Lisäksi Merikadun varrella on kaksi ohjeellista puilla istutettavaa aluetta. Kyseisen Merisatamassa olevan LP-1-alueen käytöstä on asukkaiden kesken vakava erimielisyys. Koko alueen pinta-ala on noin 0,7 ha ja siitä venesäilytykseen on nyt käytetty noin 0,4 ha. Osa asukkaista haluaa tälle alueelle istutetun puiston ja eteläisten kaupunginosien venekerhojen jäsenet taas haluavat säilyttää asemakaavan mukaisen veneiden talvisäilytys-/kesäisin pysäköintialueen. LP-1-alue vaatisi kunnostusta, mutta asemakaavan mukaisen käytön jatkosuunnittelulle ei rakennusviraston edustajien mukaan ole ollut edellytyksiä voimakkaiden erimielisyyksien takia, jotka ilmenivät muun muassa Eiranrannan asemakaavan katusuunnitelmien esittelytilaisuudessa syksyllä 2004. Alueella toimivien veneilyseurojen edustajat ovat ilmoittaneet kaupunkisuunnitteluviraston edustajille vastustavansa voimassa olevan asemakaavan muuttamista tällä alueella. Liikuntaviraston laatiman selvityksen mukaan 78 % Merisatamassa talvisäilytyksessä olevista veneistä on eteläisten kaupunginosien asukkaiden omistamia. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toivoman suunnitelman käynnistäminen edellyttää kompromisseja molemmilta osapuolilta, jotta suunnittelulle saataisiin lähtökohdat. Kokonaisuutena katsoen Merisataman länsiosan alennustilan kohentuminen on nyt ensimmäistä kertaa näköpiirissä vuosikymmeniin. Eiranrannan alueella on vihdoin lainvoimainen asemakaava ja rakentaminen alkaa ensi vuonna ja kestää noin kaksi vuotta. Sen jälkeen vuosien 2007 ja 2008 aikana alkaa puistorakentaminen uusien asuinkorttelien ympäristössä. Kokonaan uutta rantapuistoa rakennetaan alueelle vuosina 2007-2010 yhteensä yli 3 ha ja Merisataman länsiosan luvattomaan pysäköintiin käytetty laaja alue muuttuu puistoksi. Tämä puistorakentaminen kuluttaa rakennusviraston budjettivaroja niin runsaasti, että tänä aikana tuskin on mahdollisuuksia Merisataman itäosan alueiden laajemmalle kunnostukselle pieniä parannuksia lukuun ottamatta. Villa Ensin edessä on vuoden 2004 valtuustoaloitteen jälkeen rajattu pollareilla pois laittomalta pysäköinniltä rautatien ja Villa-Ensin välinen Merikadun eteläpuoleinen alue, joka on nurmetettu. Ratahallintokeskuksen kanssa on sovittu, että rautatie puretaan tämän syksyn aikana. Tämä toimenpide eheyttää myös osaltaan puistoalueita ja luo edellytyksiä Merisataman alueen kunnostukselle. Kunnostuksen este Laivurinkadun ja Kapteeninkadun välisellä nurmialueella on osaltaan myös talvisäilytys, josta on päätetty luopua, kun uutta talvisäilytysaluetta saadaan alueen länsiosaan Merikadun korkean muuriosuuden viereen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.11.2000 Eiranrannan asemakaavaehdotuksen muistutusten ja lausuntojen käsittelyn yhteydessä seuraavan ponnen: "Puoltaessaan asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että veneiden talvisäilytys poistetaan kokonaan Laivurinkadun pään itäpuoliselta alueelta." Valtuustoaloitteessa mainittu LP-1-alue kuuluu Eiranrannan asemakaavaan, joka on saanut lainvoiman vasta viime vuonna. Asemakaavaosasto katsoo, että valtuustoaloitteessa esitettyä asemakaavan muutosta on alueen käytöstä vallitsevien vastakkaisten mielipiteiden vuoksi edellytykset tutkia vasta sitten, kun Munkkisaaren-Hernesaaren alueelle on mahdollisesti saatu asemakaavoitettua korvaavaa veneiden talvisäilytysaluetta. Tällä alueella käynnistynee suunnittelu lähiaikoina, koska Aker Finnyards luopuu Laivakadun eteläpuolisten alueiden vuokraoikeuksista vuonna 2012. Kyseinen alue on tarkoitus asemakaavoittaa alueen vapautumiseen mennessä. Rakennusviraston tulisi käynnistää toteutussuunnitelmien laadinta voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Asemakaavaosaston käsityksen mukaan alueelle on löydettävissä yhteistyöllä ja maisemasuunnittelun asiantuntemusta hyödyntämällä sekä toimiva että ulkonäöltään hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Asemakaavan muutoksen käynnistäminen tässä tilanteessa johtaisi väistämättömään valituskierteeseen, joka tulisi kestämään vuosia. Asemakaavan muuttaminen ei tästä syystä nopeuttaisi alueen kunnostusta. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta antanee asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Kivelä Marjut, arkkitehti, puhelin 169 4226
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
KONALAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELIA 32041, TONTTEJA 32051/1 - 3 JA
KAARELAN VIRKISTYSALUETTA SEKÄ KAUPUNGINOSAN RAJAA KOSKEVA
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11471)
Kslk 2005-374, 2002-2160, Kv to 96 23.2.2005, BK-GROUP 26.11.2003,
Ruosilankulma Kiinteistö Oy
Ruosilankuja 1 - 3, Ruosilantie 5 - 9, karttaruutu F6, F2-3, hankenro 200
32. kaupunginosan (Konala) korttelia 32041, korttelin 32051 tontteja 1-3 ja 33. kaupunginosan (Kaarela) lähivirkistysaluetta sekä kaupunginosan rajaa koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Alue sijaitsee Konalan teollisuusalueen eteläosassa Kehä I:n ja Vihdintien liittymän koillispuolella. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella liitetään kolmeen teollisuustonttiin kaistale puistosta piha-alueiden väljentämiseksi ja muutetaan kahden muun tontin käyttötarkoitus teollisuudesta toimitiloiksi. Jälkimmäisillä tonteilla sallitaan liiketilaa muuta kuin päivittäistavarakauppaa varten. Tonttien autopaikkavaatimukset ajanmukaistetaan ja yhtenäistetään. Aloite Kaavamuutos on käyttötarkoituksen osalta tullut vireille tontin omistajien hakemuksesta ja tonttien laajentamisen osalta yhden tontinhaltijan esityksestä kiinteistövirastolle. Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.4.2002 käsittelemissä maankäytön muutosperiaatteissa määriteltiin palvelupainotteinen toimitilavyöhyke, toimitilavyöhyke sekä tuotantovyöhyke. Kortteli 32041 kuului ensin mainittuihin ja kortteli 32051 jälkimmäiseen vyöhykkeeseen. Lähtökohdat Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on työpaikka-aluetta (teollisuus, toimistot, satama). Korttelialueen itäpuolella on yleiskaavassa virkistysaluetta (kaupunkipuisto). Malminkartanoa ympäröivällä Mätäjokilaakson osalla on lisämerkintä, joka tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Korttelialueen ja viheralueen välisen rajan muutos on niin vähäinen, että nyt laadittu asemakaavan muutos voidaan katsoa yleiskaavan mukaiseksi. Asemakaavat Korttelissa 32051 ja sen itäpuolisella virkistysalueella on voimassa asemakaava vuodelta 1986. Asemakaavassa tontit ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1,0 mukainen, enimmäiskorkeus on 11 metriä, toimisto-oikeus on enintään 25 % sallitusta kerrosalasta ja julkisivujen tulee olla pääasiallisesti valkoisia. Korttelin 32041 asemakaavat ovat vuosilta 1981 ja 1985. Tontin 32041/3 käyttötarkoitus on asemakaavassa TYO, teollisuus- ja varastorakennusten sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tontti 4 on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Molempien tonttien tonttitehokkuus on e = 1,0, enimmäiskorkeus on 9 metriä ja toimisto-oikeus 25 % rakennetusta kerrosalasta. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 4.4.2002. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa korttelin 32051 tontit ja sen viereisen lähivirkistysalueen, korttelin 32041 tontit ovat yksityisomistuksessa. Nykytilanne Alue sijaitsee Konalan teollisuusalueen eteläosassa Kehä I:n ja Vihdintien liittymän koillispuolella. Alueella on 1980-90-luvulla rakennettuja teollisuusrakennuksia. Rakennuksissa on metallialan yrityksiä, auton myynti- ja huoltoliikkeitä, filmistudioita sekä poikkeusluvin myös elektroniikka-alan myymälä- ja huoltotiloja. Korttelialueen itäpuolella on laaja entisen Malminkartanon kartanon peltoalueille muodostettu, Mätäjokilaaksoon kuuluva viher- ja virkistysalue, jolla on viljelypalstoja sekä ulkoilureittejä. Alueella on valmiit yhdyskuntatekniset verkostot. Ruosilankujan ja Ruosilantien itälaidassa on katualueella maakaasujohto. Alue sijaitsee pehmeiköllä, maaperän voimakas kokoonpuristuvuus näkyy katujen ja pihojen painumaepätasaisuutena. Pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Vihdintien arkipäivän vuorokausiliikenne vuonna 2004 oli noin 40 000 ajoneuvoa ja Kehä I:n noin 90 000 ajoneuvoa Vihdintien itäpuolella. Kehä I liikenne aiheuttaa korttelin 32041 eteläreunaan noin 71 dB(A) keskiäänitason päivällä. Vihdintie aiheuttaa saman korttelin rakennusten länsisivuilla noin 70 dB(A) keskiäänitason päivällä. Meluisimmassa kulmassa liikenteen aiheuttama keskiäänitaso on noin 73 dB(A). Toimitilarakennusten sisätiloissa saavutetaan korkeintaan 45 dB keskiäänitaso normaaleilla seinärakenteilla. Talonmiehen asunto sekä opetus- ja kokoontumistilat tulee sijoittaa tai rakentaa niin, että tiloissa saavutetaan enintään 35 dB(A) keskiäänitaso päivällä. Ruosilantien liikennemäärä on 5 300-7 600 ajon/d ja liikennemäärä on suurimmillaan Vihdintien liittymän lähellä. Kaavamuutokset eivät aiheuta maaperän pilaantumisen selvittämistarvetta. Tavoitteet Korttelin 32041 käyttötarkoitus muutetaan teollisuudesta toimitiloiksi, jolloin tilojen monikäyttöisyys paranee. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisää myös pihatilojen laajentaminen ja sitä kautta niiden toimivuuden parantaminen. Autopaikkavaatimukset päivitetään ja yhdenmukaistetaan. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutosehdotuksessa liitetään kolmeen teollisuustonttiin kaistale viereisestä puistosta piha-alueiden väljentämiseksi. Kahden muun teollisuustontin käyttötarkoitus muutetaan teollisuudesta toimitiloiksi. Jälkimmäisillä tonteilla sallitaan liiketilaa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa, mutta ei päivittäistavarakauppaa varten. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 35 359 m2 ja kokonaiskerrosala 35 359 k-m2. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Korttelin 32041 tonttien 3 ja 4 käyttötarkoitus on muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Tonttien pinta-ala ja rakennusoikeus pysyvät entisinä. Tontin 32041/3 pinta-ala on 8 269 m2 ja rakennusoikeus tonttitehokkuuden e = 1,0 mukaisesti 8 269 k-m2. Tontin 4 pinta-ala on 12 748 m2 ja rakennusoikeus 12 748 k-m2. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) Korttelin 32051 tonttien 1, 2 ja 3 aikaisemmat pinta-alat ovat 3 170 m2, 4 168 m2 ja 5 344 m2. Tontteihin liitetään niiden itäpuolelta kaistaleet viereistä virkistysaluetta yhteensä 1 639 m2, jonka jälkeen uusien muodostuvien tonttien 8, 9 ja 10 pinta-alat ovat 5 706 m2, 4 840 m2 ja 3 775 m2. Tonttien rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1,0 mukaisesti 5 706 k-m2, 4 840 k-m2 ja 3 775 k-m2. Tonttien 32051/1 ja 2 kohdalla muutos kirjaa asemakaavaan käytännössä jo olevan tilanteen, koska esitetyt laajennukset ovat jo kiinteistöjen käytössä piha- ja ulkovarastotiloina. Liikenne Teollisuusalueen katuverkko on toimiva ja alueelta on välittömät yhteydet pääkatuverkkoon. Vihdintiellä ja Kehä I:llä on myös joukkoliikennelinjoja. Autopaikkojen vähimmäismäärät tonteilla ovat: myymälät ja liiketilat 1 ap/50 k-m2 toimistotilat 1 ap/60 k-m2 teollisuustilat 1 ap/80 k-m2, kaavassa nro 8369: 90 k-m2 varastotilat 1 ap/250 k-m2, kaavassa nro 8369: 130 k-m2 opetustilat 1 ap/130 k-m2 urheilutilat 1 ap/120 k-m2 asunnot 1 ap/95 k-m2. Urheilutiloille autopaikkavaatimus on lievempi kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymissä autopaikkojen laskentaohjeissa (urheilutalot 1 ap/25 k-m2), koska toimitilarakennuksiin sijoittuvat liikunta- ja urheilutilat ovat varsinaisia urheiluhalleja pienimuotoisempia. Käyttötarkoituksen muuttaminen olemassa olevissa rakennuksissa on mahdollinen vain tontin tarjoamien pysäköinti- ja logistiikkamahdollisuuksien puitteissa. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Muutos ei edellytä kaupungilta lisätoimenpiteitä. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alue on pehmeikköä, jossa rakenteet on perustettava pääosin paaluperustuksille. Mikäli putkirakenteet ja piha-alueet eivät siedä painumia ja painumaepätasaisuuksia, tulee niille rakentaa pohjanvahvistukset. Pohjavedenpinnan korkeusasema rajoittaa maanalaista rakentamista ja pohjaveden alentaminen aiheuttaa hienorakeisten maakerrosten painumaa, joka voi ulottua työkohdetta laajemmallekin alueelle. Kaavamuutos ei edellytä maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämistä koska alueen käyttö säilyy nykyisenlaisena. Korttelin 32051 itäreunassa liitetään rakennusviraston hallitsemaa puistoa kaupungin omistamiin tontteihin. Tonttien vuokramiesten toiminta on osin levinnyt puiston puolelle. Kiinteistövirasto sopii yhdessä rakennusviraston ja tonttien vuokramiesten kanssa maaperän pilaantumisen huomioonottamisesta sopimus- ja tonttijakoasioissa. Ympäristöhäiriöt Vihdintien ja Kehä I:n liikenteen aiheuttama melu ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Toimitilakorttelin rakennusten sisällä 45 dB(A) ohjearvotaso saavutetaan normaaleilla seinärakenteilla. Talonmiehen asunnon sekä opetus- ja kokoontumistilojen ohjearvo on 35 dB(A) päivällä, joten nämä tilat tulee sijoittaa tai rakentaa niin, että ohjearvotaso saavutetaan. Teollisuus- ja toimitilakortteleiden piha-alueille ei ole ohjearvotasoa. Kaavamääräyksillä rajoitetaan toiminnasta aiheutuvaa äänitasoa, josta voisi olla haittaa virkistysalueen käytölle. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elinkeinotoiminnan edistäminen. Käyttötarkoitus muutetaan teollisuudesta toimitiloiksi, jolloin tilojen monikäyttöisyys paranee. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisää myös pihatilojen laajentaminen ja sitä kautta niiden toimivuuden parantaminen. Asemakaavassa muutetaan kaupunginosan rajaa. Toteutus Toteutus tapahtuu yksityisten kiinteistöyhtiöiden toimesta. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 5.4.2005). Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 20.4.-11.5.2005. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Esitetyt mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. | |||||
Tilastotiedot |
|||||
Voimassa oleva asemakaava |
|||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala | |||
m2 |
k-m2 | ||||
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue |
33 700 |
33 700 | |||
Puisto (VP) |
1 638 |
||||
yhteensä |
35 338 |
33 700 | |||
Asemakaavan muutosehdotus | |||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala | |||
m2 |
k-m2 | ||||
Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) |
21 017 |
21 017 | |||
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) |
14 321 |
14 321 | |||
yhteensä |
35 338 |
35 338 | |||
Jatkotoimenpiteet |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen 2 500 euroa kultakin hakijalta: - Konalankulma Oy (tontin 32041/4 omistajana)- Kiinteistö Oy Ruosilankulma (tontin 32041/3 omistajana). | ||||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11471 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille. |
Lisätiedot:
Lukkarinen-Annila Leena, arkkitehti, puhelin 169 4311
Koivunen Pirjo, insinööri, puhelin 169 3521
Tarkkala Jukka, diplomi-insinööri, puhelin 169 4338
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
PITÄJÄNMÄEN TEOLLISUUSTONTTEJA 46053/2 JA 14 KOSKEVA
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11472)
Kslk 2003-463, 2005-729, Viidentalo Oy 10.2.2003, Pitäjänmäen Pienteollisuus Oy
12.10.2004
Höyläämötie 11 ja 18, karttaruutu F5/T3, hankenro 214
46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46053 tontteja 2 ja 14 koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueella Vihdintien varressa. Tiivistelmä Asemakaavan muutos lisää olemassa olevien työpaikkarakennusten joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Aloite Viidentalo Oy (tontin 46053/14 haltija) ja Pitäjänmäen Pienteollisuustalo Oy (tontin 46053/2 haltija) ovat hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että tonttien nykyinen käyttötarkoitus, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, muutettaisiin toimitilarakennusten korttelialueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.6.2000 hyväksymien Pitäjänmäen teollisuusalueen muutosperiaatteiden pohjalta on alueella muutettu tonttien käyttötarkoituksia teollisuudesta toimitiloiksi. Toimenpiteellä lisätään olemassa olevien tilojen joustavaa käyttöä. Lähtökohdat Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitilat). Lisämerkinnällä T on osoitettu, että aluetta kehitetään toimitilavaltaisena alueena. Asemakaavat Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2001. Kaavan mukaan tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen T 45 %, jossa prosenttiluku ilmaisee toimistotilojen sallitun enimmäismäärän. Tonteilla on rakennusoikeus osoitettu erikseen maanpäällisenä kerrosalana ja erikseen kellarikerroksessa sallittuna kerrosalana, joka ei kuitenkaan saa sisältää työhuonetiloja. Tontilla 46053/2 rakennusoikeus on 6 410 + 1 885 k-m2, tontilla 14 vastaavasti 8 256 + 2 203 k-m2. Enimmäiskorkeus rakennuksilla on 23 metriä. Autopaikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat seuraavat: - Toimisto- ja liiketilat vähintään 1 ap/100 k-m2 ja enintään 1 ap/75 k-m2. - Teollisuus- ja varastotilat vähintään 1 ap/150 m2 rakennettua maanpäällistä kerrosalaa ja enintään 1 ap/150 m2 sallittua maanpäällistä kerrosalaa. Rakennuskiellot Asemakaavan mukaista tonttia 46053/14 ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten sillä on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 8.6.2000 Pitäjänmäen teollisuusalueen muutosperiaatteita, joita olivat mm. lisärakentamismahdollisuuksien osoittaminen sekä käyttötarkoitusmerkintöjen ja autopaikkamääräysten väljentäminen. Maanomistus Kaupunki omistaa tontit ja on vuokrannut ne Viidentalo Oy:lle ja Pitäjänmäen Pienteollisuustalo Oy:lle. Nykytilanne Pitäjänmäen teollisuusalueella Höyläämötien varren rakennuskanta on pääosin 1960-luvulta ja tonttien rakennusoikeus on useimmiten kokonaan käytetty. Rakennusten ominaisuudet ovat joustaneet pienten yksiköiden ja yritysten tarpeiden mukaan, mutta käytännössä toiminnan esteenä on usein autopaikkojen ja asiakaspysäköintimahdollisuuksien puute. Muutoskohteen kiinteistöt ovat perinteisiä pienteollisuustaloja, joissa monet rakennuksessa toimivista yrityksistä ovat myös tilojensa osakkeiden omistajia. Kaava-alue on valmiin yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja olemassa olevien työpaikkarakennusten joustavaa käyttöä. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Tontin 46053/2 pinta-ala on 4 568 m2 ja rakennusoikeus 6 410 + 1 885 k-m2, jossa ensimmäinen luku on maanpäällistä kerrosalaa ja jälkimmäinen kellarikerroksessa sallittua kerrosalaa. Tontin 14 pinta-ala on 4 582 m2 ja rakennusoikeus vastaavasti 8 256 + 2 203 k-m2. Rakennusoikeudet pysyvät entisinä, enimmäiskorkeusmääritys 23 m on muutettu kerroslukumerkinnäksi VII. KTY-korttelialueella saa rakennuksiin sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike- ja toimistotiloja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen pohjakerrokseen saa sijoittaa myymälätiloja. Päivittäistavaramyymälätiloja saa olla yhteensä enintään 500 k-m2. Autopaikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat seuraavat: - Toimitilat vähintään 1 ap/100 m2 rakennettua kerrosalaa ja enintään 1 ap/75 m2 sallittua kerrosalaa - Liike- ja myymälätilat vähintään 1 ap/75 m2 rakennettua kerrosalaa ja enintään 1 ap/50 m2 sallittua kerrosalaa. Luonnonympäristö Työpaikka-alueen luonnonympäristöä ovat lähinnä siellä täällä tonteilla olevat puu- ja pensasistutukset. Suojelukohteet Kaupunginmuseon suorittaman arvioinnin mukaan rakennuksiin ei kohdistu rakennussuojelutarpeita. Käyttötarkoituksen muutos edistää rakennusten säilymistä. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Muutos ei edellytä lisätoimenpiteitä. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Muutos koskee olemassa olevien rakennusten sisällä tapahtuvaa käyttötarkoitusten muutosta. Tonttien rakennusoikeus ei muutu, eikä tonteilla tapahdu uudisrakentamista. Muutostyön yhteydessä tonttien toimintahistoria on kartoitettu maaperän mahdollisen pilaantumisen näkökulmasta. Toimintahistoriatarkastelun perusteella tonttien maaperä ei todennäköisesti ole pilaantunut. Lisäksi tontit ovat kaupungin vuokratontteja, joiden maaperän mahdollisen pilaantumisen tutkimuksista vastaa tontin haltija. Ympäristöhäiriöt Toimitilarakennusten korttelialueelle voi sijoittaa ainoastaan ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Todennäköisin ympäristöhäiriölähde on tonttien itäpuolella olevan Vihdintien liikenne. Vihdintien liikennemäärät ovat 28 700 ajon./vrk. Ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa meluhaittaa on arvioitu pistelaskennan avulla. Ajoneuvoliikenteen kasvun ei oleteta vuoteen 2025 mennessä kasvattavan rakennusten Vihdintien puoleisille julkisivuille kohdistuvaa päiväajan keskiäänitasoa yli arvon 70 dB(A). Edellä mainitun rakennuksen ulkopuolisen melutason perusteella voidaan äänitasoerona määrittää vaatimus ulkoseinien kokonaisääneneristävyydelle. Rakennuksen sisätilojen keskiäänitason yläraja on määritetty valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista. Asuntojen sekä opetus-, koulutus- ja kokoontumistilojen osalta edellytetään ulkoseinien 35 dBA:n kokonaisääneneristävyyttä. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Muutos edistää olemassa olevan rakennuskannan säilymistä ja lisää elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia lisäämällä olemassa olevien työpaikkarakennusten joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Toteutus Toteutus tapahtuu yksityisten kiinteistöyhtiöiden toimesta. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Vireilletulosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.4.2005). Asemakaavan muutosluonnos, joka koski tonttia 46053/14 ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 20.4.-11.5.2005. Nähtävänä olon yhteydessä saadun toisen hakemuksen johdosta lähettiin muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.8.2005). Uusi muutosluonnos, joka koski tontteja 46053/2 ja 14 on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 1.-15.9.2005. Luonnoksesta ei ole esitetty huomautuksia. Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä kiinteistöviraston, rakennusviraston ja ympäristökeskuksen kanssa. Esitetyt mielipiteet Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, että ympäristökeskuksen mahdollisesti pilaantuneiden maiden rekisterin mukaan Höyläämötie 11:ssä (tontilla 46053/14) on toiminut kirjapaino (Kirja-Mona Oy) ja metalliteollisuuden laitos (Remeta Oy). Höyläämötie 18:ssa (tontilla 46053/2) on toiminut/toimii kaksi teknokemian yritystä (Parca Norrahammar Oy ja Suomen Hansa-Kauppa Oy), kirjapaino (kirjapaino E. Kuronen Oy, ent. Kirjapaino Risto Lunkka) ja kaksi metallialan yritystä (V. Hytösen hienomekaaninen konepaja ja Fin-Ra Oy). Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää tontin tarkempi käyttöhistoria ja tarve maaperän pilaantuneisuusselvityksiin ja kunnostukseen. Asemakaavaosasto toteaa, että esitetyn mielipiteen perusteella on haastateltu kiinteistöjen edustajia tarkempien käyttöhistoriatietojen kartoittamiseksi. Saatujen tietojen perusteella maaperä ei tonteilla ole todennäköisesti pilaantunut eikä pilaantuneisuustutkimuksia ole tehty. Lisäksi asemakaavaosasto toteaa, että tontit ovat kaupungin vuokratontteja, joiden mahdollisista maaperän pilaantuneisuustutkimuksista vastaa tontin vuokraaja. |
|||||
Tilastotiedot |
|||||
Voimassa oleva asemakaava | |||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala | |||
m2 |
k-m2 | ||||
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) |
9 150 |
18 754 | |||
Asemakaavan muutosehdotus | |||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala | |||
m2 |
k-m2 | ||||
Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) |
9 150 |
18 754 | |||
Jatkotoimenpiteet |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen 2 500 euroa kultakin hakijalta: - Viidentalo Oy (tontin 46053/14 haltijana) - Pitäjänmäen Pienteollisuustalo Oy (tontin 46053/2 haltijana). |
||||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11472 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille. |
Lisätiedot:
Lukkarinen-Annila Leena, arkkitehti, puhelin 169 4311
Immonen Kati, insinööri, puhelin 169 4278
Koivunen Pirjo, insinööri, puhelin 169 3521
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
LOUHIKKOKUJAN KATUALUEEN POHJOISOSAA KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11479)
Kslk 2002-1671, Khs 2002-1934/523 16.9.2002, Khs 2005-1548/523 1.7.2005
Louhikkokuja, karttaruutu K7/R2, hankenro 500
41. kaupunginosan (Suurmetsä) katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Alue sijaitsee Jakomäen eteläosassa Somerikkotien länsipuolella. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa sallitaan tontille ajo osalla Louhikkokujan pohjoisosan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Muutos mahdollistaa erillispientalotontin 41209/10 jakamisen kolmeen tonttiin ja tontin rakentamisen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Aloite Matti Turkki (tontin 41209/10 omistaja) on 27.6.2005 hakenut Louhikkokujan pohjoisosan jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun asemakaavan muuttamista siten, että ajoyhteys tontille 41209/10 ja siitä tonttijaolla muodostettaville tonteille voitaisiin järjestää kyseisen kadun kautta. Lähtökohdat Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1986 Louhikkokujan pohjoisosa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa Louhikkokujan pohjoisosan kevyelle liikenteelle varatun katualueen. Alueen yleiskuvaus Louhikkokuja ajoneuvoliikenteelle varattu osuus päättyy pohjoisessa kääntöpaikkaan. Kadun jatkeena kääntöpaikalta lähtee koilliseen kevyen liikenteen yhteys, joka yhdistyy Kankarepolun kevyen liikenteen reittiin. Louhikkokujan itäpuolella on pieni puistoalue ja länsipuolella erillispientalotontteja. Rakennettu ympäristö Louhikkokujan länsipuolella on suurikokoisia erillispientalotontteja, jotka ovat syntyneet 1950-luvun alussa tehdyn Alppikylän palstoitussuunnitelman pohjalta. Osa tonteilla olevista rakennuksista edustaa 1950-luvun rintamamiestalokantaa. Tonttitehokkuus pientalotonteilla on e = 0,25 ja useimmilla tonteilla on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on edistää asemakaavan mukaista rakentamista tontilla 41209/10. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutosehdotuksessa sallitaan tontille ajo osalla Louhikkokujan pohjoisosan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Muutos mahdollistaa erillispientalotontin 41209/10 jakamisen kolmeen tonttiin ja tontin rakentamisen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Ajo muodostettavalle takatontille, jolla nykyinen asuinrakennus sijaitsee, sekä pohjoisen puoleiselle etutontille tulee tapahtumaan asemakaavan muutosalueen kautta. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.8.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 5.-16.9.2005. Mielipiteitä ei esitetty. | |||
Tilastotiedot |
Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus | ||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala |
Kerrosala | |
Katu |
75 m2 |
0 | |
Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen 500 euroa. | |||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11479 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle. |
Lisätiedot:
Eskola Tuomas, arkkitehti, puhelin 169 4317
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
LAUSUNTO VUOSAAREN RASTILANNEVAN VESITASAPAINON
SÄILYTTÄMISESTÄ
Kslk 2002-1217, Khs 2005-1904/812 6.9.2005
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31.8.2005 seuraavan toivomusponnen hyväksyessään Ramsinranta II:n (nro 11260) asemakaavan: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa pitää huolehtia siitä, että Rastilannevan luonnonsuojelualueen vesitasapaino saatetaan lähemmäksi tilaa, mikä alueella on ollut ennen lähialueiden rakentamista. (Paavo Arhinmäki, äänin 47-1). Helsingin kaupunginkanslia pyytää kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle. Asemakaavaosasto Asemakaavassa Rastilanneva on osoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1995 tehdyn rauhoituspäätöksen mukaisesti. Asemakaavaa varten on pyydetty asiantuntijalausunto FL Väinö Hosiaisluomalta rakentamisen vaikutuksesta Rastilannevan luonnonsuojeluarvoihin. Lausunnossa todettiin, että suossa on havaittavissa merkkejä kuivumisesta. Lausunnon mukaan suo on riippuvainen siitä, että vedet tulevat suolle kivennäismaaperän kautta siitä ravinteita liuottaneena pohja- ja pintavetenä. Veden johtaminen suolle tulisi tapahtua hiekka- tai sorakerroksen läpi suodatettuna tekopohjavetenä. Suon valuma-aluetarkastelua tarkennettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta kaavan lausuntovaiheessa. Tarkastelussa todettiin, että aiemmat rakennushankkeet Ramsinniementien ympäristössä ovat vaikuttaneet nevan valumaolosuhteisiin ja vesitasapainoon. Lisäksi todettiin, että Ramsinranta II:n kaavan toteutuksen vaikutus Rastilannevan vesitalouteen ei ole suuri. Asemakaavassa sadevesien imeyttämisen mahdollisuus on otettu huomioon ja siitä on kaavamääräys: "Luonnonsuojelualueen eteläpuolelle Pärnunkadun sadevesiviemäriin on rakennettava imeytysrakenteet nevan nykyisen vesitasapainon säilyttämiseksi." Asemakaavatyön yhteydessä asiasta on käyty useita neuvotteluja ympäristökeskuksen ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston edustajien kanssa. Neuvottelussa 29.9.2005 todettiin, että ympäristökeskus ja rakennusvirasto laativat tarvittavat suunnitelmat yhteistyössä. Ympäristökeskus laatii Rastilannevan hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa tulee ottaa huomioon veden pinnan säännöstely- ja seurantamahdollisuus. Katu- ja puisto-osaston laatimassa katusuunnitelmassa tulee suunnitella sadevesien imeytysjärjestelmä. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4228
Jakkula Vesa, arkkitehti, puhelin 169 2433
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 169 4276
LIITE |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE PIETARI KALMIN
KADUN JOUKKOLIIKENNEKADUN RAKENTAMISTA
Kslk 2005-1490, Khs 2005-1891/651 7.9.2005
Tiivistelmä |
Tarja Tenkula ja 14 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 31.8.2005 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: "Tiedelinja 506 on aloittanut toimintansa yliopiston ja korkeakoulujen kampusalueiden välillä. Tiedelinjan reitin nopeuttamiseksi ja sujuvuuden parantamiseksi tulisi rakentaa suunniteltu Pietari Kalmin katu kevyen- ja joukkoliikenneväyläksi. Tämä parantaisi erityisesti Kumpulan kampusaluetta. Edellä esitetyn johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin suunnitellun kadun rakentamiseksi." Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan kaupunginhallitukselle aloitteesta lausunnon 31.10.2005 mennessä
|
Lausunnon tiivistelmä | |
Kaupunginvaltuutetut ovat tehneet 31.8.2005 valtuustoaloitteen Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun rakentamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.10.2005 Pietari Kalmin kadun liikennesuunnitelman.
| |
ESITTELIJÄ |
Kumpulan mäen ja Vallilanlaakson asemakaavoissa 8930 (vahvistettu YM 16.7.1985), 9010 (vahvistettu YM 30.10.1987) ja 11303 (hyväksytty kaupunginhallitus 23.8.2004) on esitetty joukkoliikennekatuvaraus Isonniitynkadulta Ernst Lindelöfin kadulle. Joukkoliikennekadulla on sallittu myös huoltoliikenne. Kadun tarkoituksena on parantaa itä-länsisuuntaisia joukkoliikenneyhteyksiä. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Pietari Kalmin kadun liikennesuunnitelma (piirustus 5395-64) välille Ernst Lindelöfin katu Isonniitynkatu. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.10.2005 suunnitelman. Liikennesuunnitelman jälkeen Helsingin kaupungin rakennusvirasto laatii katusuunnitelman. Kadun toteuttamiseen ei ole varauduttu vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle esityslistatekstin mukaisen lausunnon. |
Lisätiedot:
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MATKAILULIIKENTEEN
PYSÄHTYMISPAIKKOJEN RIITTÄVYYTTÄ
Kaupunginvaltuutettu Tero Tuomisto ja 19 muuta valtuutettua ovat 25.5.2005 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: "Matkailulla on huomattavaa merkitystä Helsingille ja välillisesti myös sen asukkaiden hyvinvoinnille. Kauniin kaupunkimme nähtävyyksiin on vaivatonta kiertää tutustumassa matkailuliikenteen linja-autoilla. Ne vievät muualta tulleet matkailijaryhmät niin kiintoisien kulttuurinähtävyyksien kuin suosittujen tavaratalojen ja markkinapaikkojenkin äärelle. Matkailuliikenteen käyttämät pysäkkipaikat eivät ole pysyneet samoina, vaan niitä on eri syistä jonkin verran muuteltu. Ehkä matkailuliikenteen tarpeetkin ovat ajan kuluessa vaihdelleet. Viimeksi Kampin laaja rakennustyömaa on aiheuttanut kantakaupungin ytimessä monenlaisia poikkeusjärjestelyjä ja liikenteen reittien muutoksia. Kamppi valmistuu ennen pitkää. Vaikka kantakaupungin katurakenne on automäärien yleisesti kasvaessa ainakin eräiden nähtävyyksien, tavaratalojen tai muiden kohteiden kohdalla jossakin määrin ongelmallinen, haluavat alan yrittäjät ja tilausajoneuvokuljettajat edelleen kuljettaa matkailijoita mahdollisimman lähelle kohteita. Liikenteen kaikinpuolisesta sujumisesta ja liikenneturvallisuudesta on toki samalla huolehdittava. Esitämme, että yhteistyössä matkailutoimiston, sataman sekä matkailijoiden tilausliikennettä harjoittavien yritysten kanssa ryhdytään selvittämään varsinkin Helsingin ruuhkaisimmassa keskustassa olevien matkailuliikenteen pysähtymispaikkojen riittävyyttä, tarkoituksenmukaista sijoittamista ja paikkojen mahdollista lisäämistä ajan tarpeita vastaavaksi." Kaupunginkanslia on pyytänyt valtuustoaloitteesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 15.10.2005 mennessä. | |
Lausunnon tiivistelmä | |
Matkailuliikenteen pysäkkien ja pysäköintipaikkojen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaista sijoittamista käsitellään jo tiiviissä yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa.
| |
ESITTELIJÄ |
Matkailuliikenteen pysäkkejä ja pysäköintipaikkoja on Helsingissä yli 20 kohteessa. Pysäkit ovat suurimmalta osin vilkkaiden matkailukohteiden kuten Temppeliaukion kirkon ja Senaatintorin läheisyydessä. Pidempiaikaisia pysäköintipaikkoja on Mäntymäenkentällä, Hakaniemenrannassa ja Kaisaniemenrannassa. Satamalla on myös omalla alueellaan matkailuliikenteelle varattuja pysäkkejä ja pysäköintipaikkoja. Pysäkeillä on yleensä 5-30 minuutin aikarajoitus. Pysäköintipaikkojen aikarajoitukset vaihtelevat 4 tunnista rajoittamattomiin paikkoihin. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on jo tiiviissä yhteistyössä matkailu- ja kongressitoimiston, sataman sekä tilausajoliikennettä harjoittavien yritysten kanssa. Näiden tahojen lisäksi yhteistyössä ovat mukana oppaat, poliisi, linja-autoliitto, matkahuolto, Suomen Tiepalvelumiehet, asukkaat ja paikalliset matkailukohdeyrittäjät. Matkailukauden päätyttyä järjestetään syksyisin yhteistyötahojen kesken palautekeskustelutilaisuus menneestä matkailukesästä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös matkailuliikenteen pysäkkien ja pysäköintipaikkojen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaista sijoittamista. Liikenne- ja viestintäministeriössä on laadittu raportti "Matkailuliikenteen kehittäminen-toimenpidesuositukset". Raportin joukkoliikenteen ja kulkumuotojen yhteistyötä käsittelevässä osiossa esitetään yhdeksi toimenpiteeksi paikallisinformaation tuottamista tilausbusseille. Liikenne- ja viestintäministeriö, linja-autoliitto, matkailu- ja kongressitoimisto ja liikennesuunnitteluosasto laativat yhteistyössä Helsingin kaupungin turistibussioppaan 2003 helpottamaan matkailuliikenteen linja-autojen liikkumista katuverkossa. Esite opastaa perille tärkeimpiin turisti- ja urheilukohteisiin sekä hotelleihin ja auttaa löytämään turistibusseille soveltuvat pysäköinti-, tankkaus- ja pesupaikat. Esitettä painettiin 5 000 kappaletta. Uusi tarkistettu esite on tarkoitus painattaa ensi vuonna. Esite on suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Liikennesuunnitteluosasto on osallistunut tarvittaessa pääkaupunkiseudun oppaiden ja tilausajokuljettajien yhteisiin liikennetyöryhmän kokouksiin. Liikennesuunnitteluosasto osallistuu myös keväisin matkailu- ja kongressitoimiston järjestämään info-tilaisuuteen tulevasta matkailukesästä Yhteistyön toimivuuden osoituksena pääkaupunkiseudun alueen matkailuoppaat nimesivät kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston vuoden 2004 parhaaksi yhteistyökumppaniksi. Lisääntyvä turismi tuo kaupungille tuloja, mutta toisaalta kaupungin tulisi myös panostaa tästä aiheutuvien haittojen eliminoimiseen. Temppeliaukion kirkon ja Senaatintorin luona on useampana kesänä järjestetty liikenteen ohjaus ruuhkaisimmiksi päiviksi. Liikenteen ohjauksen on hoitanut Suomen Tiepalvelumiehet matkailu- ja kongressitoimiston tilauksesta. Pelkillä liikennemerkkijärjestelyillä ei ole päästy niin hyviin tuloksiin kuin kokeneiden henkilöiden ohjauksen avulla. Asukkaat ovat olleet liikenteen ohjaukseen tyytyväisiä ja Asunto Oy Lutherinkatu 12 onkin esittänyt, että kaupunki ottaisi vastatakseen Temppeliaukion kirkon liikenteen ohjauksen järjestämisen aina kun turistiliikenne sitä vaatii. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Tikkanen Jari, insinööri, puhelin 169 3467
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE ASUKASPYSÄKÖINTIÄ
HERTTONIEMENRANTAAN
Kslk 2005-1187, Khs 2005-1133/647 29.6.2005
Kaupunginvaltuutettu Jan D. Oker-Blom ja 23 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 11.5.2005, että Herttoniemenrantaan luotaisiin samanlainen asukaspysäköintijärjestelmä kuin Helsingissä tietyissä kaupunginosissa on jo voimassa. Kaupunginkanslia on pyytänyt valtuustoaloitteesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 15.10.2005 mennessä. | ||
Lausunnon tiivistelmä | ||
Asukaspysäköintijärjestelmä soveltuu vanhaan kaupunkirakenteeseen, jossa pääosa asukkaiden autopaikoista on kaduilla. Herttoniemenrannassa kaikki asukkaiden pysäköintipaikat sijaitsevat asemakaavan mukaisesti tonteilla. Ratkaisua pysäköintipaikkojen riittämättömyyteen ja sijaintiongelmaan haetaan poikkeamispäätöksellä kaavamääräyksistä siten, että katualueelle sijoitetaan noin 70 asukkaiden pysäköintipaikkaa tilapäisesti 5 vuoden ajaksi. Järjestely mahdollistaa asukkaiden autopaikkojen lopullisen sijoittamisen niille varatuille tonteille. | ||
ESITTELIJÄ |
||
Uusien asuinalueiden pysäköinti | ||
Rakennettavilla alueilla on asukkaiden autopaikkatarpeen tyydyttäminen erittäin haastava tehtävä sekä suunnittelun että toteutuksen kannalta. Autopaikat vievät paljon tilaa, ne tulevat kalliiksi ja autopaikkajärjestelyjen merkitys kaupunkiympäristön muotoutumiseen on merkittävä. Autopaikkojen sijoittaminen on toimivuuden ja ympäristön kannalta vaikeaa etenkin silloin, kun rakentamistehokkuus on korkea. Uusia asuinalueita rakennettaessa autopaikat on sisällytetty asuntojen rakennuskustannuksiin. Siksi kaikki asukkaat ovat osallistuneet autopaikkojen rakentamisen kustannuksiin riippumatta siitä ovatko he autonomistajia vai ei. Helsingissä on ollut tavoitteena laatia asemakaavojen autopaikkamääräykset siten, että asukkailla olisi riittävästi pysäköintipaikkoja. Lopullisesti asuinalueen autopaikkojen vähimmäismäärästä päättää kaupunginvaltuusto hyväksyessään alueen asemakaavan. | ||
Herttoniemenranta | ||
Asuinkortteleiden keskimääräinen tonttitehokkuus vaihtelee välillä 1,3 ... 1,5. Autopaikkamääräys on 1 ap/120 kem2. Autopaikat sijoittuvat kadunvarsille ja pysäköintilaitoksiin, joita on neljää eri tyyppiä: | ||
- |
maantasokentät (28 % paikoista) | |
- |
pysäköintikannet (13 % paikoista) | |
- |
pysäköintitalot (26 % paikoista) | |
- |
pysäköintiluola (23 % paikoista) | |
Autopaikat on sijoitettu siten, että pysäköintiluola sijaitsee keskeisesti ja pysäköintitalot alueen sisääntulojen yhteydessä. Maantasopysäköinti on hajautettu tasaisesti koko alueelle. Ranta-alueella on yksinomaan maantasopaikkoja. Asiointi- ja vieraspysäköintipaikat sijaitsevat kadunvarsilla ja invapaikat tonteilla. Alueella on yksi pysäköintiyhtiö. Yhtiö huolehtii Herttoniemenrannan asuinalueen asemakaavoissa velvoitettavien autopaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Pysäköintiyhtiö on tällä hetkellä kokonaan Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö, joka on tarkoitus luovuttaa alueen asukkaiden hallintaan 1-2 vuoden kuluttua. Vuoden 2005 alussa yhtiöllä on autopaikkoja LPA-tonteilla ja pysäköintilaitoksissa yhteensä 2100 kpl. Asemakaavoissa edellytetty pysäköintipaikkavelvoite on yhteensä 2245 autopaikkaa. Rakenteilla on ns. Öljynpuristamon pysäköintilaitos, jonne tulee noin 50 autopaikkaa. Voimassa olevat asemakaavat mahdollistavat yhden noin 100 autopaikan pysäköintilaitoksen rakentamisen Paasivaaran ala-asteen ja päiväkodin tontille. Hanketta ei ole toteutettu, koska koulu ja päiväkoti eivät voisi toimia tiloissaan pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana. Herttoniemen kaavoituksessa on aikaisemmin noudatettu muita esikaupunkialueita lievempää autopaikkamääräystä. Keskimäärin uusilla esikaupunkialueilla on 1 autopaikka/95 asuntokerros-m2. Herttoniemenrannassa on viime vuosina kaavoitetuilla asuntoalueilla (Paasivaaran kortteli, satamakortteli ja Hitsaajankadun varsi) käytetty tiukempaa autopaikkamääräystä, 1 ap/100 kem2. Herttoniemenrannan autopaikkamääräys 1 ap/120 kem2 merkitsee, että autopaikkoja on tarjolla noin 0,67 kpl asuntoa kohden. Paikat riittivät hyvin silloin, kun vapaarahoitteisia asuntoyhtiöitä ei ollut rakennettu, eräiden taloyhtiöiden kohdalla pysäköintipaikkoja jäi vapaaksikin. Sittemmin vapaarahoitteisten asuntoyhtiöiden valmistuttua on autopaikoista ollut kasvavaa kysyntää. Kysyntään ei ole pystytty aina vastaamaan, vaan asukkaita on jäänyt ilman autopaikkaa. | ||
Asukaspysäköintijärjestelmä kantakaupungissa | ||
Suurin osa kantakaupungista on rakennettu aikana, jolloin nykyisen suuruinen pysäköintipaikkatarve ei ollut tiedossa. Kadut on kuitenkin pääosin rakennettu niin leveiksi, että niitä on voitu käyttää myös pysäköintiin. Keskimäärin kahdella viidesosalla asukkaiden autoista on pysäköintipaikka tontilla joko tallissa tai pihalla. Asukkaiden tonttipysäköintitilanne tosin vaihtelee melkoisesti kaupunginosittain. Kolmea viidestä asukkaan autosta säilytetään kadulla tai muulla pysäköintialueella. 1980-luvulla käyttöön otetun asukaspysäköintijärjestelmän tavoitteena oli hidastaa kantakaupungin asukasmäärän vähenemistä parantamalla alueen asuttavuutta. Järjestelmä helpotti asukkaiden autojen pysäköintiä ja antoi paremmat mahdollisuudet muuttaa talojen pihoja viihtyisimmiksi. Asukaspysäköintipaikkoja on nykyisin kantakaupungin katujen varsilla noin 18 200. Asukaspysäköintijärjestelmästä on asukkaille hyötyä silloin, kun pääosa asukkaiden pysäköintipaikoista on kaduilla ja näillä paikoilla on runsaasti ulkopuolista pitkäaikaista pysäköintiä, joka vaikeuttaa kotiin palaavien asukkaiden pysäköintipaikan löytämistä. Herttoniemenrannan asukkaiden pysäköintipaikat sijaitsevat tonteilla. Kadunvarsipaikat ovat ensisijaisesti asiointia ja vieraita varten. Kaduilla on pysäköinti rajoitettu nykyisin 2 tuntiin maanantaista perjantaihin kello 8-20.
| ||
Toimenpiteet | ||
Ratkaisua pysäköintipaikkojen riittämättömyyteen ja sijaintiongelmaan on haettu yhteistyössä pysäköintiyhtiön ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Neuvotteluja on käyty myös rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sekä rakennusvalvontaviraston kanssa. Neuvotteluissa on todettu, että Herttoniemenrannassa ei ole lyhyellä aikavälillä nykyisten LPA-tonttien lisäksi pysäköintiin sopivia tontteja. Neuvottelujen tuloksena pysäköintiyhtiö on hakenut kaupunginhallitukselta poikkeamislupaa rakentamattomien, mutta kaavamääräysten edellyttämien autopaikkojen sijoittamiseksi osalle katualuetta. Asukkaiden käyttöön tulevat noin 70 pysäköintipaikkaa osoitettaisiin liikennemerkein ja mikäli käytäntö osoittautuu toimivaksi, mahdollisesti myöhemmin rakennettavin lämmityspistoketolpin. Pääosa kadunvarsipaikoista noin 400 paikkaa jäisivät edelleen asiointi- ja vieraspysäköintipaikoiksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on puoltanut poikkeamishakemusta. Mikäli kaupunginhallitus myöntää edellä mainitun poikkeamisluvan, pysäköintiyhtiö vuokraa paikat 5 vuoden määräajaksi rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta. | ||
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. |
Lisätiedot:
Tikkanen Jari, insinööri, puhelin 169 3467
LIITE |
MESTARINTIEN LIIKENNEJÄRJESTELYSUUNNITELMA
Tiivistelmä |
Rakennetaan Mestarintielle hidasteita ja alennetaan nopeusrajoitus 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. |
ESITTELIJÄ |
Mestarintie on Oulunkylän paikallinen kokoojakatu, jolla kulkee noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mestarintien nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa. Siltavoudintiellä, Norrtäljentiellä ja Mestarintiellä on läpiajokielto Panuntielle ja Asesepäntielle. Mestarintielle on kuitenkin ohjautunut lisää läpiajavaa liikennettä, sen jälkeen kun Norrtäljentielle tehtiin hidasteet. Läpiajokieltoja on käytännössä lähes mahdotonta valvoa, joten rakenteelliset toimenpiteet ovat ainoita tehokkaita keinoja vähentämään läpiajoliikennettä ja siitä aiheutuvia haittoja. Mestarintiellä on mitattu huomattavia ylinopeuksia. Kesällä 2005 tehdyissä nopeusmittauksissa suurimmat ajonopeudet olivat 80 kilometriä tunnissa. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu suunnitelma, jossa on esitetty korotettavaksi Mestarintien ja Kivalterintien risteysalue sekä Mestarintien ylittävän puistoraitin suojatie. Lisäksi Pikalähetintien ja Teinintien välille on esitetty hidastetöyssy. Mestarintien nopeusrajoitus on esitetty alennettavaksi 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. Näillä järjestelyillä yhdenmukaistetaan Mestarintien yleisilme Norrtäljentien mukaiseksi ehkäisemään ylimääräistä läpiajoliikennettä. Suunnitelmassa on esitetty korotettavaksi myös Pikalähetintiellä osoitenumeron 13 pohjoispuolella oleva suojatie. Pikalähetintielle on useasti toivottu hidasteita, koska kadulla ajetaan huomattavaa ylinopeutta. Kadun toisessa päässä on pientaloja ja toisessa kerrostaloja. Etenkin kerrostaloalueelle ajetaan pientaloalueen läpi vauhdikkaasti. Kyseinen suojatie on yksi osuus Oulunkylän pohjoisosaa halkovaa puistokäytävää, jota käyttää useat lapset ja vanhukset. Pikalähetintien nopeusrajoitus alennetaan myös 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Mestarintielle piirustuksessa numero 5387-34 esitetyt liikennejärjestelyt, joiden kustannusennuste on 20 000 €. Pöytäkirjanote poliisilaitokselle ja rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle. |
Lisätiedot:
Laaksonen Jari, insinööri, puhelin 169 3526
LIITE |
ERÄIDEN KATUJEN NOPEUSRAJOITUSTEN TARKISTAMINEN
Tiivistelmä |
Kaupunginhallitus päätti 5.4.2004 alentaa Helsingin nopeusrajoituksia. Päätöksen ulkopuolelle jäi joitakin katuja ja alueita, joiden nopeusrajoitus on perusteltua alentaa, koska olosuhteet ovat muuttuneet tai koska ne muuten ovat kaupunginhallituksen aiemman päätöksen pohjana käytettyjen periaatteiden mukaisia.
|
ESITTELIJÄ |
Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu suunnitelma, jossa esitetään tässä vaiheessa tarkistettavaksi Helsingin eräiden katujen nopeusrajoituksia seuraavasti: KUUSMIEHENTIE PALOHEINÄSSÄ Kuusmiehentien nopeusrajoitus alennetaan 50 km/h:sta 40 kilometriin tunnissa koko matkalla. Osa Kuusmiehentiestä, Kuusmiehenkaari sekä Pakilantie ovat jo 40 km/h rajoituksen piirissä. Kuusmiehentie on alueellinen kokoojakatu, jonka eteläpuolella on pientaloalue ja pohjoispuolella virkistysalue. Alentamalla Kuusmiehentien nopeusrajoitus yhdenmukaistetaan alueen nopeusrajoituskäytäntöä. KYLÄNVANHIMMANTIE OULUNKYLÄSSÄ Kylänvanhimmantie sekä kadut, jotka rajautuvat Mäkitorpantien ja Kylänvanhimmantien välille alennetaan 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. Alue on pääosin pientalovaltaista aluetta. HILATIE JA METSÄNVARTIJANPOLKU KONALASSA Hilatien ja Metsänvartijanpolun nopeusrajoitus alennetaan 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. Alue on pääosin pientalovaltaista aluetta. VÄHÄTUVANTIE JA VUORIKUMMUNTIE KONALASSA Vähätuvantien ja Vuorikummuntien nopeusrajoitus alennetaan 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. Vähätuvantien varrella sijaitsee päiväkoti. Kaksi kolmasosaa Vähätuvantiestä on jo 30 km/h rajoituksen piirissä. Vähätuvantien ja Konalantien liittymään rakennetaan korotettu suojatie, joka johtaa nopeusrajoituksen alentamiseen. Vuorikummuntie on lyhyt tonttikatu ja liittyy Vähätuvantiehen. Liikenne pienkerrostaloalueen kaduilla on vähäistä. VÄHÄNIITYNTIE JA VÄHÄNIITYNKUJA KULOSAARESSA Vähäniityntien ja Vähäniitynkujan nopeusrajoitus alennetaan 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa. Alue on pientalovaltaista. KOSKELANTIE JA VIIKINTIE Koskelantien ja Viikintien nopeusrajoitusta alennetaan 60 km/h:sta 50 kilometriin tunnissa välillä Kunnalliskodintie - Viikinportinkatu. Koskelantie ja Viikintie ovat alueellisia kokoojakatuja, joiden varteen rakennetaan uutta asutusta. MIKONKATU RAUTATIENTORIN KOHDALLA Mikonkadun nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h:sta 30 kilometriin tunnissa on perusteltua mm. Fennian korttelin kohdalle rakennetun valo-ohjaamattoman välisuojatien vuoksi. 30 km/h rajoitus on tällä hetkellä jo voimassa Kaivokadulla, joten Vilhonkadulta Rautatientorille ajettaessa luontevin alemman rajoituksen aloituskohta on tämän vuoksi Mikonkadun ja Vilhonkadun risteys. Rautatientorilla on voimassa 20 km/h rajoitus. Mikonkadun itäreuna on asuntokatutyyppinen katu, jolle 30 km/h on oikea nopeustaso. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa numero 5393-3 esitetyt nopeusrajoitusten tarkistukset. Pöytäkirjanote poliisilaitokselle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle ja liikennelaitokselle. |
Lisätiedot:
Salimäki Markku, toimistopäällikkö, puhelin 169 3469
LIITE |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE
LIIKENNETURVALLISUUTTA KÄPYLÄN RUOTSINKIELISEN ALA-ASTEEN
YMPÄRISTÖSSÄ SEKÄ LINJA-AUTOPYSÄKEILLÄ
Kslk 2005-1192, Khs 2005-1397/648 29.6.2005
Stefan Johansson ja 5 muuta kaupunginvaltuutettua esittävät aloitteessaan 8.6.2005 liikenneturvallisuuden parantamista Käpylän ruotsinkielisen ala-asteen ympäristössä sekä linja-autopysäkeillä Kullervonkadulla, Käpyläntiellä ja Pohjolankadulla. Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan kaupunginhallitukselle aloitteesta lausunnon 15.10.2005 mennessä. | |
Lausunnon tiivistelmä | |
Käpylän ruotsinkielisen ala-asteen ympäristön liikenneturvallisuutta toivotaan parannettavan. Onnettomuustilastojen mukaan koulua ympäröiviä katuja voidaan pitää melko turvallisina. Pohjolankadulle koulun kohdalle on tehty korotettuja suojateitä ja hidaste. Kullervonkadun nopeusrajoitus on alennettu 40 km/h:iin. Pohjolankadulla ja Kullervonkadulla on lapsivaroitusliikennemerkit. Myös linja-autopysäkkien turvallisuutta toivottiin parannettavaksi ohjaamalla kevyt liikenne pysäkkikatoksen takaa. Liikennesuunnitteluosasto tulee ottamaan yhteyttä liikennelaitokseen katosten sijainnin muuttamiseksi. Kullervonkadun liikenneturvallisuusjärjestelyiden parantamista tullaan tutkimaan Käpyläntien ja Kullervonkadun liittymän kiertoliittymäksi muuttamisen yhteydessä. | |
ESITTELIJÄ |
Valtuustoaloitteessa kiinnitetään huomiota linja-autopysäkkikatosten sijoittamiseen kevyen liikenteen väylän yhteyteen. Päätökset katosten sijoittamisesta tekee liikennelaitos. Helsingissä uudet katokset pyritään sijoittamaan siten, että jalankulku ja polkupyöräily ohjataan katoksen takaa. Käpylän ruotsinkielisen ala-asteen läheisyydessä Kullervonkadulla sekä Käpyläntiellä Oulunkyläntien ja Kullervonkadun välisellä osuudella katokset on sijoitettu edellä esitetyn periaatteen vastaisesti. Liikennesuunnitteluosasto tulee ottamaan yhteyttä liikennelaitokseen katosten sijainnin muuttamiseksi. Vuosien 2000-2004 välisenä aikana Käpylän ruotsinkielisen ala-astetta ympäröivillä kaduilla (Kullervonkatu, Pohjolankatu, Käpyläntie) on tapahtunut kolme poliisin tilastoimaa henkilövahinkoihin johtanutta kevyen liikenteen liikenneonnettomuutta. Yhdessä osallisena on ollut lapsi. Lapsionnettomuus (vuonna 2002) tapahtui Kullervonkadun välisuojatiellä Kullervonkatu 5 länsipuolella, kun kolmetoistavuotias tyttö jäi pyörällä auton alle ja loukkaantui saaden haavan pohkeeseen. Edellä olevaan viitaten voidaan kyseisiä katuja pitää tilastollisesti melko turvallisena. Pohjolankadulla ala-asteen kohdalla on kaksi korotettua suojatietä. Lisäksi Pohjolankatu 58 kohdalle on rakennettu hidaste. Pohjolankadun ja Käpyläntien liittymä on tarkoitus muuttaa kiertoliittymäksi (kaupunkisuunnittelulautakunta 3.6.2004). Työn yhteydessä Pohjolankadun ylittävä suojatie korotetaan. Kiertoliittymä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2006 aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi 5.4.2004 Helsingin nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistamisen. Kullervonkadun nopeusrajoitus alennettiin 50 km/h:sta 40 km/h:iin. Liikennesuunnittelupäällikkö päätti 22.10.2004 lapsista varoittavan liikennemerkin asettamisesta Kullervonkadulle ruotsinkielisen ala-asteen kohdalle. Pohjolankadulle lapsivaroitusmerkit on päätetty jo aiemmin. Liikennesuunnitteluosastolla on vuoden 2006 aikana tarkoitus laatia suunnitelma Käpyläntien ja Kullervonkadun liittymän muuttamisesta kiertoliittymäksi. Samassa yhteydessä selvitetään myös Kullervonkadun liikenneturvallisuusjärjestelyiden parantamista Pohjolanaukion ja Käpyläntien välillä. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle esityslistatekstin mukaisen lausunnon. |
Lisätiedot:
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta. |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452