Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset:

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 19.9.2005 § 1108 lähettänyt kaupunginvaltuuston 14.9.2005 pitämän kokouksen päätösluettelon 14, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat:
 

Asia 3

Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 19.9.2005 § 1108

Kaupunginhallitus on kehottanut kaupunkisuunnitteluvirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.
(2005-136) hallinto-osasto

Asia 7

Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 19.9.2005 § 1108

Kaupunginhallitus on siirtänyt entistä telakka-aluetta palvelevan 1 500-paikkaisen kallioväestösuojan tasearvostaan Helsingin Satamalle 1.1.2006 lukien nykyisine vuokralaisineen sillä ehdolla, että mainittuun väestösuojaan voidaan sijoittaa myös kiinteistölautakunnan hallintaan jäävän Vuosaaren sataman yritysalueen väestösuojapaikkoja.
(2005-1142) asemakaava- ja liikennesuunnitteluosasto

Asia 8

Asia 9

Asia 10

Asia 11

Asia 12

Asia 13

Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 19.9.2005 § 1108

Kaupunginhallitus on täydentänyt 14.12.1998 hyväksymiään luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisohjeita siten, että palkkiosäännön 11 §:n 1 momentissa mainittu viideltä tunnilta korvattava avustajan tuntimäärä on kymmenen tuntia vammaisneuvoston osalta.
(2005-1676) hallinto-osasto

Kaupunginhallitus 10.10.2005

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.9.2005 tekemiä päätöksiä.
(2005-1712)

Kaupunginjohtaja 14.9.2005 § 64

Kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä päättänyt kehottaa hallintokuntia palveluja kilpailuttaessaan toimimaan yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa aina silloin, kun kilpailutuksen arvo ylittää 200 000 euron (ilman alv:tä) rajan, ja huolehtia valmistelun riittävästä dokumentoinnista. Näistä kilpailutuksista tulee laatia seurantaraportti johtajistolle neljännesvuosittain. Menettelytapa on voimassa 31.12.2006 saakka.
(2005-1574) kaikki osastot

Asemakaavaosaston ilmoitukset
 

1)

2)

· Todella vilkas taloudellinen toimeliaisuus

· Yhteistyökumppanit kävelymatkan päässä

· Arvostetut yritykset

· Edelläkävijöitä

· Saman alan yritysten keskittymä

· Hyvät liikenneyhteydet

· Hieno ympäristö

· Keskustan läheisyys

· Paljon kauppoja

· Hyvin varustellut toimistorakennukset

· Meren läheisyys

· Keskeneräisyys

· Status ei nouse riittävästi

· Autolla pääsy ei vastaa parasta mahdollista

· Vetäjähankkeen puute

· Toimipaikkarakenteen vinoutuminen
 

· Väliaikaisten toimintojen käyttösuunnitelma (yhteistyökumppaneina talous- ja suunnittelukeskus, kiinteistövirasto, rakennusvirasto)

· Tilan haltuunotto: "tila- ja taideprojekti" (talous- ja suunnittelukeskus, rakennusvirasto, taidealan oppilaitokset ja opiskelijat)

· Mediasuunnitelma, "torjuntasuunnitelma", (talous- ja suunnittelukeskus, media-alan konsultit)

· Toteutuksen suunnittelu, markkinointi ja tietoinen mediatyö (talous- ja suunnittelukeskus, alan konsultit)

· Kansainvälinen markkinointi (talous- ja suunnittelukeskus, uusi seudulle perustettava markkinointiorganisaatio)

· Metron imagokampanja (liikennelaitos)

· Pysäköintiin liittyvä visuaalinen teema sekä ohjaus innovatiivisella teknologialla (rakennusvirasto)

· Katutason tilat: teeman sisällön ja visuaalisen tai tilahahmon kehittäminen ja markkinointi, mistä esimerkkinä on aikaisemmin esitetty idea etnisten ravintoloiden alueesta (kiinteistövirasto, talous- ja suunnittelukeskus)

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.12.2004 esittää, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17. kaupunginosan (Pasila) keskeistä aluetta koskevan osayleiskaavan hyväksymiseksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn piirustuksen nro 11356 mukaisesti.

Osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.2.-31.3.2005. Osayleiskaavaehdotuksesta esitettiin yksi muistutus.

Espoon ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta, liikenne- ja viestintäministeriö (sisältäen Ratahallintokeskuksen ja Uudenmaan tiepiirin lausunnon), VR-Yhtymä Oy, Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA, Helsingin Yrittäjät ry, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kauppakamari, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), valtiovarainministeriö, asuntotuotantotoimikunta, talous- ja suunnittelukeskus, kaupunginmuseon johtokunta, kiinteistölautakunta, joukkoliikennelautakunta, pelastuslautakunta, rakennuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta ja tekninen lautakunta ovat antaneet lausuntonsa ehdotuksesta.

./. Lausunnot ja muistutus on jaettu esityslistan liitteenä.

Tiivistelmä Vain osa lausunnoissa esitetyistä kannanotoista on osayleiskaavaa koskevia, osa koskee jatkosuunnittelua tai osayleiskaavan ulkopuolista suunnittelua. Lausunnoissa on käsitelty seuturakennetta, Keski-Pasilan roolia, liikenteen ja pysäköinnin toimivuutta, rakentamistehokkuutta, kortteli- ja yleisiä alueita, palvelujen mitoitusta, rakentamisen korkeutta, terminaalien mitoitusta, metron suunnittelua, autopikajunatoimintaa, joukkoliikenteen kehittämistä, rakennussuojelua, Tuusulantien kääntämistä, meluselvityksiä, pilaantunutta maaperää, teknistä huoltoa, yhdyskuntataloutta, pelastustoiminnan edellytyksiä, vaiheittain toteutusta, ympäristöselvityksiä ja jatkosuunnittelua. Jätetyssä muistutuksessa kiinnitetään huomio Toralinnan melusuojaukseen ja lisääntyvän liikenteen häiriöihin.

Osayleiskaavaehdotukseen on tehty muutoksia, jotka eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi.

Lausunnot Missään lausunnossa tai muistutuksessa ei vastusteta osayleiskaavan hyväksymistä. Lausunnoissa, joko puolletaan osayleiskaavan hyväksymistä sellaisenaan tai lausunnoissa esitetyin edellytyksin tai huomautuksin, joihin jäljempänä on esitetty vastine ja tehty mahdollisesti korjaus osayleiskaavaehdotukseen.

Useimmissa lausunnoissa ei rajoituta osayleiskaavatasoisiin kannanottoihin vaan kannanotot ovat asemakaavatasoisia tai käsittelevät rakennussuunnittelua, jopa toteutustakin. Lausunnoissa esitetään myös joukko osayleiskaavatasoa laajempaa kokonaisuutta koskevia kannanottoja. Kaikkiin eri lausunnoissa esitettyihin oleellisiin kannanottoihin on kuitenkin esitetty vastine.

Sipoon kunta ja Helsingin Energia ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole ehdotukseen huomautettavaa. Ympäristöministeriö on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa Keski-Pasilan osayleiskaavasta. Kauniaisten kaupunki ja Elinkeinoneuvottelukunta eivät antaneet lausuntoaan asiasta.

Valtiovarainministeriö ilmoittaa yhtyvänsä Senaatti-kiinteistöjen antamaan lausuntoon.

Asemakaavaosaston vastineet on ryhmitelty asiaryhmittäin. Vastineet on pääsääntöisesti annettu kullekin lausunnonantajalle erikseen. Siinä tapauksessa, että eri lausuntojen asiasisältö on tulkittu toisiaan vastaavaksi, asemakaavaosaston vastine on eri lausunnonantajille yhteinen.

Seuturakenne

Uudenmaan liitto toteaa että osayleiskaava-alue on Helsingin seudun vahvistetuissa seutukaavoissa sekä 14.12.2004 hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta. Alueen läpi on osoitettu päärata, joka haarautuu alueen pohjoisosassa. Hyväksytyssä maakuntakaavassa alueen läpi on osoitettu viheryhteystarve.

Uudenmaan liitto toteaa, että osayleiskaavaehdotus on vahvistettujen seutukaavojen mukainen ja toteuttaa maakuntakaavan maakunnallisia tavoitteita. Maakuntakaavassa osoitetun poikittaissuuntaisen viheryhteystarpeen toteuttaminen laajan ratapiha-alueen yli ei ole ongelmatonta ja parhaiten se lienee toteutettavissa kaava-alueen pohjoispuolella Hakamäentien käytävässä tai urbaanina ratkaisuna korttelirakenteen sisällä asemakaavatasoisen suunnittelun yhteydessä.

Asemakaavaosasto: Poikittainen viheryhteystarve on suunnittelussa tiedostettu. Hakamäentien tiesuunnitelmaan on lisätty Keski-Pasilan suunnittelun myötä tien eteläreunaan kevyen liikenteen yhteys välille keskuspuisto-areenahalli. Tarkemmanasteisessa suunnittelussa on lisäksi alustavasti selvitetty Uudenmaan liiton mainitsemaa korttelirakenteen sisällä kulkevaa yhteyttä.

YTV toteaa, että kantakaupungin lisärakentaminen ja monipuolistaminen on seudullisten tavoitteiden mukaista, koska se edistää kestävän kehityksen mukaista seuturakennetta ja tukee seudun ydinalueen elinvoimaa, palveluja ja valmiin kaupunkirakenteen hyväksikäyttöä.

YTV:n mielestä kaavaehdotuksen tavoitteena oleva melko tiivis ja sekoittunut kaupunkirakenne on perusteltu ratkaisu, kun huolehditaan laadukkaan ja ilmeeltään korkeatasoisen kaupunkiympäristön toteutumisesta. Ehdotuksen mitoitushaarukat ovat YTV:n mielestä suuria, mikä vaikeuttaa suunnitellun lopputuloksen tarkkaa arviointia. Myös keskenään erilaisten viitesuunnitelmien esitys kaavaselostuksessa vaikeuttaa osaltaan toteutettavaksi ehdotetun ratkaisun hahmottamista.

Asemakaavaosasto: Yleensä osayleiskaavoissa ei ole lainkaan kerrosalamäärämitoitusta joka sisältyisi itse kaavakarttaan ja -määräyksiin. Yleensä kerrosalamitoitus on selostuksen liitetaulukoiden muodossa. Keski-Pasilan pitkä toteutusaika ja pyrkimys kohtuullisiin suunnittelujoustoihin on määritellyt mitoitushaarukat. Viitesuunnitelmien tarkoitus on puolestaan havainnollistaa niitä erilaisia jatkosuunnittelumahdollisuuksia, joihin osayleiskaava antaa mahdollisuuden. Lopputuloksen tarkka arviointi ei ole tässä suunnittelutilanteessa mahdollista.

Espoon kaupunki toteaa, että Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan mukainen. Alue sijaitsee pääkaupunkiseudulla keskeisesti ja sillä on erityistä merkitystä seudullisten ja valtakunnallisten liikenneyhteyksien solmukohtana. Alueen jatkosuunnittelussa toivotaan erityistä huomiota kohdistettavan alueen liikenteellisten palvelujen ja seutua palvelevan maankäytön kokonaisuuden huolelliseen ratkaisuun.

Vantaan kaupunki toteaa, että alueen suunnitteleminen painotetusti keskustatoiminnoille on seudun kehittämistavoitteiden mukaista ja hyödyntää Pasilan hyvää asemaa joukkoliikenteen solmukohtana.

Seudullisessa rakenteessa Pasila on Vantaalle tärkeä joukkoliikenteen vaihtoterminaalina. Pasilassa kehäradan molemmat suunnat yhtyvät samaan liikennekäytävään. Kehäradan uudet asemat ovat työpaikkapainotteisia, joten Vantaan kannalta merkittävää on muualta pääkaupunkiseudulta tulevien pääsy Vantaan työpaikka-alueille sekä Kehäradan ja pääradan varressa olevien Vantaan asuntoalueiden yhteydet pääkaupunkiseudun työpaikka- ja asiointialueille laajemminkin kuin vain Pasilaan. Työmatkaliikenteen päätepiste ei Vantaan kannalta ole Pasila. Vantaan kannalta on ongelmallista jos Kehäradan tai pääradan lähiliikenteen junista osa päättyy Pasilaan. Tämä merkitsee sitä, että jo ennestään täysiin juniin koitetaan vaihtaa Pasilan asemalla. Vantaan junaliikenteen vuoroväliksi on Kehäradalla suunniteltu 10 minuuttia ja Keravan kaupunkiradalla 10 minuuttia. Jokaisen junan tulisi silloin tarjota yhteys Helsingin rautatieasemalle. Helsingin ratapihan toimintojen tehostaminen kaikin keinoin on ensisijainen toimenpide. Jos pidemmällä aikavälillä kapasiteetti ylittyy, Pisararata saattaisi tarjota tarvittavat vaihdottomat yhteydet Helsingin rautatieasemalle ja kantakaupunkiin laajemminkin. Tämän yhteyden rakentaminen on kuitenkin kaukaisemman tulevaisuuden asia samoin kuin Töölön suunnan metron rakentaminen.

YTV toteaa, että Pasilaan päättyvien junaryhmien määrään vaikuttaa merkittävästi ns. Pisara-raiteen (ratalenkki Pasila-Töölö-keskusta-Hakaniemi-Pasila) toteuttaminen. Jos Pisara-raide rakennetaan, niin Pasilaan päätyvien junaryhmien määrä pienenee oleellisesti. Pisara-raiteen toteuttamisesta on keväällä 2005 käynnistynyt tarveselvitys ratahallintokeskuksen vetämänä. Aikataulun mukaan selvitys valmistuu vuoden 2005 loppuun mennessä.

Asemakaavaosasto: Päärautatieaseman ja sitä palvelevan ratapihan kapasiteetin täysimääräinen käyttö on ensisijaista. Osayleiskaava antaa mahdollisuuden lisätä pääkaupunkiseudun lähiliikennettä keskustan kapasiteetin tultua käytetyksi, mikäli ei päädytä muihin ratkaisuihin, kuten pisararataan. Siinäkin tapauksessa varautuminen rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuuden mahdollisiin tarpeisiin Pasilassa on perusteltua.

Keski-Pasilan rooli, liikenteen toimivuus

Liikenne- ja viestintäministeriö on koonnut hallinnonalansa lausunnot (ministeriö, Uudenmaan tiepiiri ja Ratahallintokeskus) yhteen ja esittää koko hallinnonalan lausuntona Keski-Pasilan roolin valtakunnallisesti merkittävänä liikennemuotojen solmukohtana tulevan vahvistumaan olennaisesti. Kaavaehdotuksen mukaan varsinainen kaava-alue tukeutuu pääosin joukko- ja kevytliikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää kuitenkin tärkeänä, että jatkossa kaikkien liikennemuotojen yhteen toimivuutta tarkasteltaisiin laajemmalla alueella eri tahojen yhteistyönä. Tie- ja katuverkon toimivuus on varmistettava viimeistään asemakaavoitusvaiheessa. Rautatietoimintojen tilavarausten osalta liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.

Kiinteistölautakunta katsoo, että Keski-Pasilan rakentamisella on myös huomattava seudullinen vaikutus. Erinomaisen sijaintinsa puolesta siitä on mahdollista rakentaa koko pääkaupunkiseudun vetovoimaisin toimitila-alue. Nykyinen ratayhteys ja myöhemmin toteutettava metroyhteys tekee siitä tulevaisuudessa seudun kenties helpoimmin tavoitettavan työpaikka-alueen.

Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä Pasilan joukkoliikenteen palvelutaso on erinomainen aina valtakunnantasolta Helsingin sisäisiin yhteyksiin asti. Osayleiskaavassa on lisäksi varauduttu metroyhteyteen ja ns. pisara-rataan. Tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää Keski-Pasilasta tiivis ja vetovoimainen työpaikka-alue, joka on hyvin tavoitettavissa seudun joka puolelta sekä joukko- että ajoneuvoliikenteellä.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä todeten samalla, että Keski-Pasilalla on hyvät edellytykset nousta korkeatasoiseksi kaupunkikeskukseksi, joka keskeisen sijainnin ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta houkuttelee laajalti sekä toimitiloja että asukkaita alueelleen.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että Keski-Pasilan rakentaminen perustuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. Tulevaisuudessa Keski-Pasilassa kohtaavat juna-, metro-, raitiovaunu- ja bussiliikenne sekä lentoaseman raideliikenne. Hakamäentien ja Tuusulantien uudet järjestelyt tekevät myös henkilöautolla tulon alueelle joustavaksi. Alueelle tulisikin kehittää myös hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet kaupungin sisäisen joukkoliikenteen käytön aktivoimiseksi. Alueen jalankulkuympäristön suunnitteluun ja viihtyisyyteen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.

Kauppakamari toteaa, että Pasilan aseman rooli on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä, mutta korostaa, että päärautatieaseman rooli tulee jatkossakin olemaan Pasilan asemaa merkittävämpi. Lisäksi kauppakamari korostaa, että suuresta työpaikkamäärästä johtuen on liikenteen ja pysäköinnin toimivuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Helsingin yrittäjät ry toteaa Pasilan joukkoliikenteen solmukohdaksi ja vaihtoterminaaliksi ja huomauttavat erityisesti yritysten huoltoliikenteen häiriöttömästä toiminnasta jos ajoneuvoliikennettä joudutaan rajoittamaan joukkoliikennettä suosittaessa.

Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA pitää Itä- ja Länsi-Pasilan liittämistä toiminnallisesti sekä fyysisesti Keski-Pasilaan ensiarvoisen tärkeänä.

Asemakaavaosasto: Osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on kaikkien liikennemuotojen yhteistoiminnan varmistaminen Keski-Pasilan tulevan roolin edellyttämällä tavalla. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tie- ja katuverkon toimivuutta on tarkasteltu. Näitä tarkasteluja jatketaan edelleen asemakaavoituksen pohjaksi tehtävässä katuverkon yleissuunnitelmassa. Laajemman alueen tarkasteluja on luontevaa tehdä paitsi suorin keskusteluin kaupungin ja tielaitoksen kanssa myös pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan puitteissa.

Osayleiskaavan tavoitteena on myös Itä- ja Länsi-Pasiloiden yhdistäminen luomalla niille uusi yhteinen keskusta.

Rakentamistehokkuus

Helsingin kauppakamari pitää tärkeänä, että tehokkuus pidetään vähintään osayleiskaavaehdotuksessa esitetyllä tasolla, mutta korostaa, että Keski-Pasilan tehokkuuden nostamista Ruoholahden tasolle tulee harkita.

Osayleiskaavan tavoitteet tiiviistä ja monipuolisia toimintoja sisältävästä, kokonaisuutena toimivasta kaupunkiympäristöstä ovat myös Senaatti-kiinteistöjen näkemysten mukaisia.

Asemakaavaosasto: Aluetehokkuuden vertailu niin erilaisten alueiden kuin Ruoholahti ja Keski-Pasila kesken ei ole mielekästä. Aluetehokkuuteen vaikuttaa merkittävästi aluerajauksen määrittely, ts. mitä otetaan mukaan alueeseen ja mitä ei. Ruoholahdessa on vesialueita ja Pasilassa rautatiealueita, joiden suhteellinen osuus koko alueesta on merkittävä. Yksittäisten tonttien osalta tehokkuusvertailua ei voi myöskään tehdä, koska Pasilan suunnittelu ei vielä ole niin pitkällä. Yleisellä tasolla voinee kuitenkin olla todettavissa että Keski-Pasilan tehokkuus on Ruoholahden tasolla.

Korttelialueet

Pasilan sillan eteläpuolisen alueen rakentaminen tulee kaupunkikuvaneuvottelukunnan mielestä rajata pääosin liiketoiminnan, hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi, jotta siitä muodostuisi ilmeeltään keskustatoimintojen aluetta. Asumisen sijoittumista tälle alueelle neuvottelukunta ei pitänyt luontevana.

Asemakaavaosasto: Pasilan sillan eteläpuoleisella keskustatoimintojen alueella on ensisijaisena tavoitteena asumisen sijoittaminen alueen toimitilarakennusten ylimpiin kerroksiin sekoittuneen ja monipuolisen kaupunkiympäristön rakentumiseksi. Osayleiskaavassa on varauksena säilytetty myös mahdollisuus asuntojen rakentamiseen tällä alueella omaan rakennukseensa.

YTV toteaa Keski-Pasilan sijainnin ja saavutettavuuden toimistotilojen, palveluiden ja kulttuuritoimintojen alueena mitä parhaimmaksi. Sen sijaan asumisen sijoittaminen Keski-Pasilaan saattaa olla osin ongelmallista. Rautatiealueen kannen päälle yläkerroksiin mahdollisesti suunniteltaville asunnoille ei voida järjestää suojaisia pihatiloja talojen sijaitessa keskellä liikennealuetta.

Asemakaavaosasto: Asumista ei ole esitetty rautatiealueen päälle esitetyille, kansille rakentuville korttelialueille. Ensisijainen tavoite on maanvarainen rakentaminen.

Virkistysalueet

Ympäristölautakunta toteaa, että Keski-Pasilan suunnittelun tavoitteina on mm. kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen ja uusien julkisten tilojen luominen. Kaavaselostuksen mukaan kevyen liikenteen reitit, puistot ja aukiot muodostavat julkisten ulkotilojen verkoston, joka luo toimivat yhteydet osa-alueiden välille, ympäröiville alueille ja virkistysalueille. Vaikka kevyen liikenteen reitistön esittäminen ei kuulu osayleisaavatasoiseen suunnitteluun, voitaisiin selostuksessa kertoa, millaisia mahdollisuuksia osayleiskaava antaa mm. ratavarren ja poikittaisten vilkkaasti käytettyjen pyöräilyreittien, aseman pyöräpysäköinnin sekä jalankulkuympäristön kehittämiselle.

Rakennetussa Keski-Pasilassa on erittäin vähän luontoalueita. Osayleiskaavaehdotuksessa virkistysalueeksi on merkitty ainoastaan kaksi pientä kallioaluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 1,1 ha. Aikaisemmin asemakaavoitetusta 2,9 ha:n puistosta on valtaosa merkitty rakennettavaksi alueeksi.

Keski-Pasilan maankäyttökaavion pohjaksi valitussa Cino Zucchi Architettin viitesuunnitelmassa Veturitie erottuu rakennusalueista vihervyöhykkeiden avulla. Pasiloiden välille viitesuunnitelmassa on esitetty leveä silta. Osayleiskaavaselostuksesta ei käy ilmi, miksi näistä hyvistä ratkaisuista on jatkosuunnittelussa luovuttu.

Ympäristölautakunta toteaa, että elävän kaupunkiympäristön toteuttaminen edellyttää toimintojen sekoittamisen, riittävän asukasmäärän ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen lisäksi viher- ja virkistysympäristön ja toimivan kevyen liikenteen verkoston suunnittelua ja toteutusta. Hyvätkään yhteydet lähellä olevaan Keskuspuistoon eivät korvaa Pasiloiden asukkaille ja liikenteen solmukohdassa asioiville, oleskeleville ja liikkuville Keski-Pasilan alueelta puuttuvaa viherympäristöä. Jatkosuunnittelussa alueen viihtyisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että molemmat osayleiskaavaehdotuksessa virkistysalueiksi merkityt alueet, lehtomainen metsikkö ja avokallio, ovat kasveineen arkoja kulutukselle. Suunnittelualueelle tulee luoda lisää puistomaisia alueita asukkaiden virkistyskäyttöön esimerkiksi asemakaavoituksen yhteydessä laadittavalla lähiympäristön suunnitteluohjeella. Sekä toimisto- että asuinrakennusten pihoja voidaan suunnitella puistomaisiksi ja asumisviihtyisyyttä lisääviksi. Jatkosuunnittelussa tulee tutkia virkistysalueiden riittävyyttä.

Asemakaavaosasto: Osayleiskaavan korttelialueet on varattu myös virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Asemakaavoitusvaiheessa korttelialueiden käyttö suunnitellaan tarkemmin, jolloin osia korttelialueista osoitetaan myös virkistys- ja kevyen liikenteen yhteyksien käyttöön. Aikaisemmin asemakaavoitetun viherpinta-alan vähenemistä pyritään kompensoimaan korkeatasoisen viherrakentamisen keinoin.

Palvelujen mitoitus

Kauppakamari puoltaa kaupallisten palvelujen määrän pitämistä vähintään ehdotuksessa esitetyllä tasolla.

Helsingin yrittäjät ry korostaa pienyritysten toimintamahdollisuuksien erityistä huomioimista. Pasilan yrityksistä on tällä hetkellä keskimääräistä suurempi osa joko julkisen hallinnon yksiköissä tai suurissa yrityksissä. Tarjolla olevat toimitilat ovat kooltaan huomattavasti suurempia kuin mitä yritykset tarvitsisivat.

Asemakaavaosasto: Kaupallisten palvelujen määrä samoin kuin pienyritysten toimintamahdollisuudet tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. Asemakaavaosasto pitää molempia seikkoja jatkosuunnittelussa tärkeinä.

Rakentamisen korkeus

Rakennuslautakunta toteaa, että osayleiskaavaehdotuksessa oleva eri alueiden ohjeellinen aluekokonaisuuden rakennusoikeuden vaihteluväli mahdollistaa jatkosuunnittelussa rakentamisen erilaiset toteuttamistavat. Rakennusoikeusmäärittelyt eivät suoranaisesti ota kantaa rakentamisen korkeuteen, mutta rakennuslautakunnan mielestä Keski-Pasila on luonteva ja kaupunkikuvan kannalta sovelias korkean rakentamisen sijoitusalue.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa, että vaikka osayleiskaavavaiheessa ei vielä suoraan otetakaan kantaa rakentamisen korkeuteen, Pasilan alueen kaupunkikuva sallii korkean rakentamisen.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä Keski-Pasilan voimakas käyttötarkoituksen muutos antaa mahdollisuuden kehittää alueesta toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kaupunkikeskus. Pasilan alueen luonne sallii paikalle myös korkeampaa rakentamista.

Helsingin yrittäjät ry toteaa, että Pasilan sijainti melko etäällä kaupungin rantaviivasta ja keskustan yhtenäiseen mittakaavaan rakennetuista alueista sekä ratapiha-alueen matala korkeusasema mahdollistavat alueella myös korkean rakentamisen ilman kaupungin merelliseen siluettiin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että osayleiskaavassa ei ole merkitty rakentamisalueille kerroslukuja, eikä näin oteta kantaa rakentamisen korkeuteen, mutta Keski-Pasila olisi luonteva paikka myös korkeille, 10-21-kerroksisille rakennuksille, joita Cino Zucchin viitesuunnitelmassa on esitetty.

Asemakaavaosasto: Myös rakentamisen korkeuskysymykset kuuluvat asemakaavatasoisen jatkosuunnittelun piiriin. Asemakaavaosasto yhtyy näkemyksiin, joiden mukaan Keski-Pasilaan voi sijoittua muuta kantakaupunkia korkeampaa rakentamista.

Terminaalien mitoitus

Kun Keski-Pasilassa suuret matkustajavirrat tulevat kulkemaan alueen katu-, asema-, pysäkki- ja terminaalitiloissa, niiden tilojen mitoitus on joukkoliikennelautakunnan mukaan oltava sellainen, että kapeikkoja ja tilanpuutetta ei synny. Ilman riittävän tarkkaa suunnittelua näitäkään kysymyksiä ei voida varmistaa. Varsinaisille terminaalitiloille kaavaehdotuksessa ei ole varauksia. Pintaliikenteen, so. bussi- ja raitioliikenteen linjastot on suunniteltu pitkään niin, että Pasilaan päättyviä linjoja on hyvin vähän jos ensinkään, vaikka Pasilan kautta kulkevien linjojen määrä tasaisesti kasvaa. Keskusteluja on käyty aikanaan mm. kaukoliikenteen bussiterminaalin sijoittamisesta Pasilaan, mutta Kampille tuo terminaali ollaan pian avaamassa.

Katu- ja aukiotilojen mitoituksessa on joukkoliikennelautakunnan mielestä viisasta varautua kuitenkin siihen, että jatkossa joukkoliikenteen linjaston kehittäminen tuo tarpeita päättää linjoja myös aseman/asemien tuntumaan. Tärkeintä on kuitenkin saada aikaan läpikulkeville linjoille läpäisykykyiset omat reitit omien kaistojen ja muiden etuisuusjärjestelyjen avulla. Nykyinen itä-länsisuuntainen siltayhteys, joka yhdistää Itä- ja Länsi-Pasilan, on jo nyt joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta ongelmallinen. Ajoneuvoliikenteen kasvu ko. kadulla vaarantaa tämän hyvin tärkeän linkin toimivuutta joukkoliikenteen kannalta.

Raitioliikenteen laajeneminen Pasilassa ei välttämättä rajoitu tulevaisuudessa vain linjan 9 palveluihin. Liikennelaitos on alustavasti tutkinut myös poikittaisen raitiolinjan Arabia-Pasila-Meilahti toteuttamismahdollisuuksia.

Joukkoliikennelautakunta toteaa edelleen, että Pasilan rautatieaseman laajentamisvaraukset uusine laituritiloineen vaikuttavat kaavaesityksen sisältöön. Pasilan joukkoliikennejärjestelyjen pitkän tähtäyksen perusratkaisut tulisi saada nykyistä paremmin kiteytettyä. Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto tulevat tämän ja ensi vuoden aikana yhdessä tutkimaan koko kantakaupungin raideliikenteen pitkän aikavälin verkkovaihtoehdot ja toivottavasti päätymään sen selvityksen perusteella yhteiseen näkemykseen raideverkkojen tilanvaraustarpeista. Näin monet kaavasuunnitteluprojektit saisivat pitävän lähtökohtatiedon joukkoliikennejärjestelmän kehittämislinjasta.

Kun Keski-Pasilan alue sijoittuu joukkoliikennelautakunnan mielestä erittäin hyvin joukkoliikenteen monipuolisten palvelujen yhteyteen, kallista kaupunkitilaa ei pitäisi suunnitella pysäköintitilojen mitoituksen suhteen henkilöautoliikenteen käyttöä edistäväksi. Ruoholahdessa asunto- ja toimitilojen käytössä olevat pysäköintitilat ovat maksaneet noin kuusi kertaa niin paljon kuin aluetta hyvin palveleva metroasema. Sopii kysyä, millä taloudellisilla tai ympäristöllisillä kriteereillä ratkaisu on ollut perusteltavissa.

Asemakaavaosasto: Aseman tuntumaan Ratapihantielle on katusuunnittelun yhteydessä selvitetty laituritilojen sijoittamista mahdollisten uusien päättyvien linjojen tarpeisiin. Alueelle on alustavien luonnosten perusteella mahdollista sijoittaa 4 kahden bussin laituria. Pääperiaate on kuitenkin läpäisykykyisten reittien muodostaminen Keski-Pasilan kautta kulkevalle bussi- ja raitiolinjastolle, jonka pysäkkitilat sijaitsevat aseman edessä Pasilansillalla. Pysäköintitilojen mitoitus vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä autopaikkamäärien laskentaohjeita.

Metron suunnittelu

YTV toteaa, että Keski-Pasilasta on tulossa yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä joukkoliikenteen terminaaleista. Tällöin sujuvien vaihtoyhteyksien varmistaminen kulkuvälineestä toiseen on välttämätöntä. Kävelyetäisyydet tulee minimoida ja tasojen vaihdot hoitaa rullaportaiden ja hissien avulla säältä suojatuissa tiloissa.

YTV huomauttaa, että osayleiskaavaehdotuksen mukaan metroasema sijaitsee Asemapäällikönkadun jatkeena olevan sillan suuntaisesti niin, että kulkuyhteydet metroasemalle on järjestetty sillan molemmista päistä. Tällöin kävelyetäisyydet rautatieaseman laitureille muodostuvat melko pitkiksi. Tulee selvittää mahdollisuudet järjestää kulkuyhteys rautatieaseman laitureille myös keskeltä, jolloin kävelyetäisyys junalaitureille lyhenisi merkittävästi.

Asemakaavaosasto: Tavoitteena on sijoittaa Pasilan metroasema maan alle Pasilan aseman tuntumaan siten, että vaihtoyhteys metron ja junaliikenteen välillä olisi mahdollisimman helppo ja nopea. Osayleiskaavaan ei ole merkitty metron korkeustasoja. Töölön metron puitesuunnitelmassa (28.4.2003) Pasilan asema on sijoitettu välittömästi Keski-Pasilan maanpinnan alapuolelle. Länsi- ja Itä-Pasilassa metro sijoittuisi kalliotunneliin, Keski-Pasilassa metroasema rakennettaisiin avokaivantona tehtävään betonikaukaloon. Näin Pasilan metroaseman vaihtoyhteydet voitaisiin pitää mahdollisimman lyhyinä ja toimivina. Yksityiskohdissaan metron tilavaraussuunnittelu jatkuu asemakaavoituksen pohjaksi, jolloin voidaan myös selvittää YTV:n esittämää yhteyttä aseman keskeltä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa, että Pasilan tavoitettavuus joukkoliikenteellä on niin seudullisesti kuin Helsingin kaupunkirakenteessa huippuluokkaa. Tilanne on kohentunut kaupunkiratojen ja poikittaisyhteyksien paranemisen myötä. Vaihtoterminaalina asema ja sen lähipysäkit ovat jo nyt muodostuneet pääkeskuksen ohella hyvin merkittäväksi joukkoliikenteen matkojen keskittymäksi.

Tulevaisuudessa mm. metro ulottuessaan Pasilaan saakka lisää vielä tavoitettavuutta ja vaihtomatkojen määrää merkittävästi. Metron suunnittelussa ei ole vielä edetty niin pitkälle, että sen linjaus voitaisiin kaavasuunnitelmassa määritellä riittävän tarkasti. Aseman sijainti niin vaaka- kuin korkeustasossa pitäisi saada yksilöityä jo tässä vaiheessa niin hyvin, että siihen liittyvät Keski-Pasilan kaupunkirakenteen muut elementit voidaan tilanvarauksiltaan rajata kaavan edellyttämällä tarkkuudella.

Oleellista on huolehtia myös siitä, että metron jatkaminen Pasilasta eteenpäin voidaan toteuttaa. Jos nyt ilman riittäviä perusselvityksiä metrolinjauksen sijainti kaavaesityksessä rajataan liian pitkälle, voidaan päätyä taloudellisesti ja palvelutason suhteen huonoon ratkaisuun ja rajata pois oleellisia jatkorakentamismahdollisuuksia.

Metron linjaus riippuu sekä Töölön suunnan että linjauksen jatkoyhteysvarauksista Pasilasta itään. Edullisimman linjauksen valintaa varten tulisi jo lähiaikoina jatkaa metron suunnittelua niin pitkälle, että sen tilavaraukset voidaan nykyistä tarkemmin rajata mm. maanalaista yleiskaavaa ja Pasilan maankäytön suunnitelmia varten.

Jos metrolinja jatkuisi Pasilasta lentoasemalle ja Viikkiin, Keski-Pasilan vetovoima korkeatasoista tavoitettavuutta vaativien toimintojen sijaintipaikkana entisestään paranisi. Kaavoitusratkaisuun sen tulisi heijastua sekä rakennusoikeuden että laatuvaatimusten korottamisena niin, että alueen toteutuksessa tähdätään korkeat kaupunkikeskuksen laatuvaatimukset täyttävään kaupunkitilaratkaisuun.

Asemakaavaosasto: Metron tarkempaa suunnittelua varten liikennelaitos on käynnistänyt alustavan tilanvaraussuunnitelman laatimisen metron toisen linjan Kamppi-Pasila jatkamisesta Pasilasta lentoasemalle. Suunnitteluvaiheen tuloksena voidaan antaa Pasilan metroaseman sijainnin ja rakenteen suunnittelulle riittävät lähtökohdat sekä varmentaa uuden rataosan toteutettavuus.

Tämän suunnitelmavaiheen valmistuttua on mahdollista tehdä Keski-Pasilan osalta metron tilojen ja yhteyksien yleissuunnitelma Keski-Pasilan muun maankäytön asemakaavatasoisen suunnittelun pohjaksi. Tässä yhteydessä on myös luonteva tarkistaa metron ja rautatieliikenteen terminaalien välisten tilojen riittävä mitoitus jalankulkuvirtojen sujuvuuden varmistamiseksi.

Autopikajunatoiminta

VR-Yhtymä Oy toteaa nykyisen autopikajuna-aseman sijaitsevan Töölönlahdella. Töölönlahden lainvoimainen asemakaava ei sisällä autopikajuna-asemaa. Asemakaavaa laadittaessa ja sitä hyväksyttäessä on lähdetty siitä, että autopikajuna-asema voidaan siirtää Töölönlahdelta, koska siirtymisestä Keski-Pasilaan on jo aikoinaan valtion ja kaupungin maapoliittisessa sopimuksessa sovittu ja toisaalta koska autopikajuna-asemalle voidaan osoittaa toimintaedellytykset Keski-Pasilassa.

VR-Yhtymän mukaan autopikajuna-asemalle sijainti Keski-Pasilassa ei ole yhtä hyvä kuin nykyinen paikka Töölönlahdella. Se on kuitenkin ainoa vaihtoehtoinen paikka, jossa toiminto voidaan VR-Yhtymän mukaan kohtuullisella tavalla järjestää. VR-Yhtymä pitää välttämättömänä varautua mahdolliseen autopikajunaliikenteen siirtoon Töölönlahden alueelta ottamalla laadittavaan osayleiskaavaan määräykset autopikajuna-asemasta Keski-Pasilassa.

VR-Yhtymän mukaan paras vaihtoehto autojuna-aseman sijainnille on Keski-Pasilan ratapihaselvityksessä (Sito-Konsultit Oy 2003) esitetty alue. Tässä selvityksessä autojunatoimintojen tarvitsema alue on uusien maanvaraisten laitureiden ja Pasilan veturitallien välinen alue. VR-Yhtymän mukaan myös Keski-Pasilan aiesopimuksessa Veturitallien ja Pasilansillan välinen alue on varattu rautatieliikenteen käyttöön ja merkitty kansirakentamisen alueeksi. Osayleiskaavaehdotuksessa alue on kuitenkin merkitty maanvaraisesti rakennettavaksi keskustatoimintojen alueeksi. Asemakaavaehdotusta tulee VR-Yhtymän mielestä muuttaa siten, että mainittu alue varataan autojuna-asemalle. Asia tulisi selvittää ja valmistella tästä lähtökohdasta yhteistyössä asianomaisten tahojen kanssa.

Pasilan aseman kehittämistavoitteita entistä merkittävämmäksi pääkaupunkiseutua palvelevaksi joukkoliikenteen keskukseksi voidaan Senaatti-kiinteistöjen mukaan tukea keskittämällä sinne keskusta-alueelta henkilöliikenteeseen liittyviä erityistoimintoja. Tällaisia erityistoimintoja on mm. autopikajunan lastaus, jota ei ole merkitty esim. Töölönlahden osayleiskaavaan periaatteella, että toiminnasta Helsingin keskusta-alueella luovutaan. Tästä syystä tulisi etsiä mahdollisuudet sijoittaa lastaustoiminta joko Keski-Pasilan osayleiskaava-alueelle tai jonnekin muualle pääkaupunkiseudulle.

Kiinteistölautakunta toteaa, että valtio rakennuttaa kustannuksellaan sopimusalueelle ja sen ulkopuolelle myöhemmin maankäytön suunnittelun tarkentuessa erikseen päätettävässä laajuudessa junaliikenteen tarvitseman uuden raiteiston ja tarvittavat huolto- ja muut tilat. Asemakaavoituksen yhteydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan varautua siihen, että Töölönlahdella nykyisin oleva autopikajunien lastaus voitaisiin tarvittaessa sijoittaa Pasilaan, jolloin Töölönlahden kaksi pohjoisinta korttelia tulisivat tältä osin rakentamiskelpoiseksi.

Asemakaavaosasto toteaa täsmennyksenä VR-Yhtymän kirjeeseen, ettei kaupungin ja valtion maapoliittisessa sopimuksessa oteta kantaa siihen minne autopikajunatoiminta tulisi Töölönlahdelta siirtymään, sopimuksessa todetaan ainoastaan että valtio rakentaa kustannuksellaan autopikajunatoiminnan tarvitseman raiteiston muualle sekä autopikajunatoiminnan mahdolliset väliaikaistilat.

Myöskään Keski-Pasilan aiesopimuksessa ei ole varattu VR-Yhtymän esille nostamaa sopimuksen ulkopuolista aluetta rautatieliikenteen käyttöön. Sopimuksessa on todettu, että sopimusalueen ulkopuolisesta rakentamisesta sopimusosapuolet sopivat erikseen.

VR-Yhtymän esille nostaman Keski-Pasilan ratapihaselvityksen (Sito-Konsultit Oy 2003) tiivistelmässä on todettu seuraavasti: "Nykyisen Töölönlahden autopikajunaterminaalin mitoituksen perusteella suunniteltiin autopikajunien terminaalitoimintojen sijoittamista suunniteltujen laituriraiteiden ja Pasilan veturitallien väliin. Autopikajunaraiteiden maksimipituus esitetyssä ratkaisussa on noin 400 metriä. Nykyisin autopikajunat ovat enimmillään 550 metriä pitkiä. Täten autopikajunatoiminnan jatkaminen nykyisellä liikennöintiperiaatteella ja nykyisellä kalustolla ei suunnitellulla paikalla ole mahdollista. Lisäksi autopikajunien liikennöinti aamuruuhkan aikana estäisi suurelta osin lähiliikennettä käyttämästä laituriraiteita."

Tämän suunnitteluvaiheen jälkeen käynnistyi viitesuunnitelmien laatiminen alueelle. Cino Zucchi ja Tuomo Siitonen laativat kumpikin omat viitesuunnitelmansa. Autopikajunatoiminnan osalta lähtökohtana oli, että autopikajunatoiminta voi edelleenkin Keski-Pasilaan sijoittua, mutta sellaisin ratkaisuin ettei se haittaa Keski-Pasilan toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen kokonaisuuden muodostamista. Sito-Konsulttien selvityksessä ollutta ratkaisua ei pidetty jatkosuunnittelun lähtökohtana.

Cino Zucchin suunnitelmassa VR-Yhtymän esittämälle alueelle on sijoitettu kaksi maanvaraista tornirakennusta (10 ja 14 kerrosta, yht. 22 140 k-m²). Zucchin suunnitelman kaupunkikuvan veistoksellisuus perustuu tornirakennusten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Alueen kautta Zucchi esittää myös yhteyttä sillan tasolta alaratapihalle. Osayleiskaava perustuu Zucchin esittämään massoitteluun ja siitä johdettuihin kerrosaloihin. Alueen varaaminen autopikajunatoimintaan VR-Yhtymän esittämällä tavalla edellyttäisi osayleiskaavan ja sen lähtökohtana olevien suunnitelmien oleellista tarkistamista.

Autopikajunatoiminta voi sijoittua alueelle osayleiskaavan mukaan käyttäen niitä tilavarauksia, jotka osayleiskaavassa on jo varattu rautatieliikenteelle. Ajoyhteys autopikajunatoiminnan alueelle voi tapahtua VR-Yhtymän esittämän alueen kautta jatkosuunnittelussa tarkemmin selvitettävällä tavalla edellyttäen, että ko. alueen pääkäyttötarkoitus säilyy keskustatoimintojen alueena ja että järjestelyjen kaupunkikuvallinen kokonaisuus on hallittavissa.

Joukkoliikenteen kehittämiskohteita

Vantaan kaupunki toteaa, että Pasilan jatkosuunnittelussa tulisi paneutua uuden sillan rakentamismahdollisuuden selvittämiseen nykyisen sillan eteläpuolelle ja varata nykyiseltä sillalta tilat joukkoliikenteelle sekä vaihtopysäkeille Pasilan asemalla. Vantaan kaupunki esittää joukkoliikennetunnelia Tullinpuomilta Auroran sairaalan pohjoispuolitse Pasilaan. Vantaan kaupunki toteaa edelleen, että suunnitelmassa joukkoliikenne ohjataan uudelleen linjattua Veturitietä ilman, että on tutkittu joukkoliikenteen sujuvuutta turvaavia toimenpiteitä tällä osuudella. On ilmeistä, että ilman niitä poikittainen joukkoliikenne (mm. tiedelinja) juuttuu ruuhkiin. Vantaan kaupunki esittää myös joukkoliikennekatua raitiotielle ja busseille Pasilasta Hämeentielle sekä Esterinportin raitiotietä Pasilan sillan länsipäähän. Vantaan kaupunki toteaa, että suunnitelmista puuttuvat arviot suunnitelman vaikutuksista bussi- ja raitioliikenteen toimivuuteen sekä arviot suunnitelman toimivuudesta ennen kuin raskaan raideliikenteen kaikki investoinnit on toteutettu.

Vantaan kaupunki jatkaa, että suunnitelman näkemys Pasilan asemasta ei tukeudu seudullisiin selvityksiin. "Poikittaisen joukkoliikenteen visio 2030 ja kehittämissuunnitelma 2005-2010" (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:14) puuttuu suunnittelun lähtökohdista kokonaan. Pasila ei voi kehittyä seudullisena joukkoliikenteen liikennekeskuksena, jos seudullisen joukkoliikenteen kehittämispolku jätetään huomioimatta ja keskitytään ainoastaan pitkän aikavälin raskaaseen raideliikenteeseen. Raskaaseen raideliikenteeseen liittyy aina sitä täydentävä raitiotielinjasto sekä busseja suosivat järjestelyt vaihtoterminaalin läheisyydessä. Niihin liittyvät joukkoliikenteen laatukäytävät busseja suosivine järjestelyineen. Positiivista Pasilan yleiskaavan suunnitelmassa on Pasilan sillalle aseman kohdalle muusta liikenteestä erotetut pysäkkitilat. Muutoin seudullista bussiliikennettä on selostuksessa sivuttu vain maininnalla tiedelinjasta sekä Pasilan aseman pohjoispuolelle sijoitettavista pysäkeistä.

Ympäristölautakunnan mielestä Pasiloiden välillä kulkeva silta on jo nykyisellään ahdas. Raitiovaunuliikenteen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden lisäksi sillalla kulkee 13 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että Pasilan ratapihan ylittävässä Asemapäällikönkadun sillassa on varauduttu kaavaehdotuksen mukaisesti sillan leventämiseen nykyisen sillan eteläpuolelle.

Asemakaavaosasto: Osayleiskaavassa on varaus Pasilan sillan leventämiseen nykyisen sillan eteläpuolelle sekä vaihtopysäkkien sijoittamiseen Pasilan sillalle Pasilan aseman edustalle. Pasilan sillasta on tarkoitus kehittää joukkoliikennepainotteinen yhteys. Poikittainen joukkoliikenne (mm. tiedelinja) käyttää Pasilassa pääosin olemassa olevaa katuverkkoa.

Bussien pikavuoroliikenteen osittainen päättäminen Pasilaan

Helsingin yrittäjät ry ehdottaa suunnitelmien muuttamista sellaisiksi, että osa bussien pikavuoroliikenteestä voisi siirtyä käyttämään päätepisteenään Pasilaa. Tällä tavalla pystyttäisiin sekä helpottamaan bussimatkustajien kulkemista että vähentämään Mannerheimintien ja ydinkeskustan liikenteellistä kuormitusta.

Asemakaavaosasto: Bussien pikavuoroliikenteen osittainen siirtäminen Pasilaan heikentäisi matkustajien palvelutasoa ja liikennemuodon kilpailukykyä.

Pysäköintipaikkojen määrä

Helsingin yrittäjät ry:n mielestä kaavaehdotukseen sisältyvät pysäköintipaikkalaskelmat ovat alimitoitettuja. Yritysten käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja tulisi varautua rakentamaan yksi pysäköintipaikka 50 toimitilaneliömetriä kohti, kuitenkin siten että jokaiselle yritykselle varataan vähintään yksi paikka.

Asemakaavaosasto: Osayleiskaavan mukaan pysäköintipaikkoja on varattava keskustatoiminnoille 1 ap/250 k-m², asunnoille 1 ap/125 k-m² ja asukkaiden vieraille 1 ap/1 000 k-m². Mitoitus vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä autopaikkamäärien laskentaohjeita.

Rakennussuojelu

Museovirasto toteaa, että kolmikerroksisen tiilitalon Toralinnan ja kolme puista yksikerroksista asuintaloa käsittävä korttelialue on saanut - ilman kerrosalaa - merkinnän AK/s eli asuinkerrostalojen alue, jolla ympäristö säilytetään. Kaavamääräyksen mukaan täydennysrakentaminen on mahdollista.

Museovirasto ehdottaa, että kaavamerkintä muutetaan nykytilanteen mukaisesti "Asuinrakennusten korttelialueeksi", Veturitien linjaus, kallioinen maasto ja olemassa olevat rakennukset täyttävät korttelialan ja sille voidaan viraston näkemyksen mukaan suunnitella uusina korkeintaan pienimuotoisia huolto- ja varastorakennuksia.

Kaavamääräyksen ilmaisu "rakennuskannan perusluonteen säilyttämisestä" on Museoviraston mielestä tulkinnanvarainen ja virasto ehdottaakin, että kaavamääräys muutetaan muotoon "Kulttuurihistorian, kaupunkikuvan ja rautatieliikenteen historian kannalta arvokas rakennuskanta säilytetään. Ympäristöön sopeutuva vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista."

Veturitiestä suunnitellaan merkittävää läpikulkuliikenteen väylää ja väylän siirto nykyiseltä paikalta keskelle nykyistä ratapihaa tapahtuu Toralinnan pohjoispäässä. Alueen historiallisten arvojen ja asumisen viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että linjaus viedään niin kauas Toralinnasta ja sen länsipuolen lehmusrivistöstä kuin mahdollista.

Veturitallit ovat saaneet merkinnän TP/s. Museovirasto ehdottaa, että "-/s"-määräys muutetaan muotoon "Rautatieliikenteen historian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä alue, jossa arvokas rakennuskanta säilytetään".

Molempiin "-/s"-kaavamääräyksiin esitetään lisättäväksi: "Alue on valtakunnallisesti merkittävien alueiden suojelusta (YM:n päätös 9.12.1998, diaarinro 2/562/96) solmitun sopimuksen tarkoittama kohde."

Kaupunginmuseo on kaupunkisuunnitteluvirastolle 18.2.2004 antamassa lausunnossaan "Keski-Pasilan alueella sijaitsevien rakennusten suojelutavoitteet" tuonut esiin varikkoalueen veturitallien ja rautatieläisasuntojen Toralinnan ja kolmen asuinrakennuksen sekä niihin liittyvän pihapiirin lehmuskujineen suojelun merkittävinä kulttuurihistoriallisina rakennuksina ja miljöinä. Pasilan varikko ja VR:n asuintalot pihapiireineen ovat valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, johon liittyy rautatieliikenne-, teollisuus- ja paikallishistoriallisia arvoja. Sillä on myös suuri kaupunkikuvallinen merkitys. Kokonaisuuden säilyminen tulee turvata tulevassa osayleiskaavassa.

Varikkoalueen ja rautatieläisasuntojen rakentamisen taustalla oli teollisen tuotannon ja rautatieliikenteen nopea kasvu. Tämän kehityksen tärkeänä osana on ratapiha-alueen ja koko Pasilan esikaupungin rakentaminen. Veturitallien ensimmäinen vaihe valmistui 1899. Kokonaisuus muodostui kahdesta kaarevanmuotoisesta veturitallista ja niiden välisestä konttoriosasta. Asuntokasarmi Toralinnan ensimmäisen vaiheen piirustukset on laatinut arkkitehti Bruno Granholm 1899. Rakennusta jatkettiin samaan tyyliin ilmeisesti 1900-luvun alkuvuosina. Punatiilisessä pitkässä kasarmimaisessa rakennuksessa on koristeelliset päätyaiheet ja tiiliprofiloinnit. Toralinnan pihapiirin kahdesta asuinrakennuksesta pohjoisempi on rakennettu Granholmin piirustusten mukaan 1896. Eteläisemmän rakennuksen suunnittelijaa ei tunneta. Alkuperäisistä piirustuksista kuitenkin selviää, että rakennuksessa oli alun perin kolme yhden huoneen ja keittiön asuntoa sekä pesu- ja leivintupa. Neljäs asuinrakennus on mäennyppylällä sijaitseva alun perin kahden varikon päällikön asuinrakennukseksi suunniteltu huvilarakennus. Arkkitehtinä toimi niin ikään Bruno Granholm ja suunnitteluvuosi on 1908. Pihapiiri lehmuskujineen kuuluu olennaisesti kokonaisuuteen.

Lausunnossaan museo esitti alueen pohjoisosassa Veturitien itäpuolella sijaitsevan vuonna 1951 suunnitellun huoltorakennuksen säilymismahdollisuuksien tutkimista (entinen Suokatu 7). Rakennuksessa on ollut henkilöstöravintola, puku- ja pesuhuoneita ja muita sosiaalitiloja. Keltaiseksi rapattu kolmikerroksinen rakennus edustaa tyypillistä 1950-luvun arkkitehtuuria luonnonkivisokkeleineen ja julkisivukorostuksineen. Se sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla mäennyppylällä, ja sillä on maamerkinomainen luonne nykyisessä ratapihamaisemassa. Rakennusta ei ole huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää, että tulevassa asemakaavoituksessa suojeltujen rakennusten ja alueiden lähiympäristö tulee ottaa huomioon niin, etteivät ne jää uuden suurimittakaavaisen arkkitehtuurin puristuksiin. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupungin siluettiin. Näkymien ja maiseman käsittely on merkittävä tekijä suojeltujen alueiden merkityksen säilymisen kannalta. Osayleiskaavaehdotuksessa Veturitien liikenteen suuri kasvu on ongelmallista etenkin Toralinnan ja sen lähiympäristön viihtyvyyden kannalta. Samoin Toralinnan AK/s-määräyksen sallima täydennysrakentaminen tulee asemakaavassa ratkaista mahdollisimman pienimuotoisena ja alueen ominaisluonteeseen sopivana.

Kaupunginmuseon johtokunta pitää hyvänä ratkaisuna, että Pasilankadun reunaan jäävä kallioinen mäki jätetään virkistyskäyttöön.

Helsingin Yrittäjät ry esittää, että Toralinnaan ja sen pihapiiriin kuuluviin asuinrakennuksiin olisi perusteltua sijoittaa esim. käsi- ja taideteollisia sekä muita tiloihin toimintansa luonteen mukaisesti soveltuvia kulttuurialan pienyrityksiä sekä kahviloita ja muita palvelualan yrityksiä. Myös veturitallit on syytä huomioida yritystoiminnan sijoittumispaikkoja suunniteltaessa.

Asemakaavaosasto: Kaikki Museoviraston esittämät muutokset on tehty osayleiskaavaehdotukseen. Korttelialueesta on käytetty kaavamerkintäpäätöksen mukaista termiä asuntoalue (A). Asemakaavaosasto toteaa, että vaikka Museovirasto esittää lausunnossaan, että Museoviraston näkemyksen mukaan alueelle voidaan suunnitella uusina korkeintaan pienimuotoisia huolto- ja varastorakennuksia, Museoviraston varsinaiset muutosehdotukset eivät estä esimerkiksi ympäristöön sopeutuvaa vähäistä täydentävää asuntorakentamista.

Veturitallien ja Toralinnan alueiden osayleiskaavamääräyksiä on hienosäädetty Museoviraston lausunnossa esitetyllä tavalla, joka vastannee hengeltään myös kaupunginmuseon lausunnossaan esittämää kantaa. Toralinna säilyy asuinrakennuksena, veturitallit on luontevaa säilyttää nykyisenkaltaisen monipuolisen toiminnan käytössä.

Jatkosuunnittelun osalta asemakaavaosasto toteaa, että Keski-Pasilan toimistorakentamisen mittakaava tulee jo lähtökohdiltaan poikkeamaan Veturitallien ja Toralinnan alueiden rakennusten mittakaavasta. Asemakaavaosasto pitää kuitenkin kaupunginmuseon tulevalle asemakaavoitukselle lausunnossaan esittämiä näkymiin ja maisemaan ja kaupungin siluettiin kohdistuvia tavoitteita tärkeinä.

Toralinnan melusuojausta selvitetään meneillään olevassa katuverkon yleissuunnitelmatyössä, asemakaavaan otetaan asiaa koskevat määräykset.

Tuusulantien kääntäminen, vaikutukset ilmanlaatuun
ja liikennemeluun

Ympäristölautakunta toteaa, että Keski-Pasilan osayleiskaavan suunnittelua ja erityisesti asumisen sijoittamismahdollisuuksia poikkeuksellisten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle on heikennetty sillä, että Tuusulanväylän liikennettä aiotaan johtaa Keski-Pasilan kautta. Liikenne vähenisi Mäkelänkadulla ja lisääntyisi sekä Keski-Pasilan että läheisen Pasilan konepajan uusilla asuinalueilla.

Ympäristölautakunta esittää, että Tuusulanväylän liikenteen ohjaamisen vaihtoehtoisten ratkaisujen ympäristövaikutuksia ja haittojen ja hyötyjen kohdentumista alueittain arvioidaan vielä ennen Keski-Pasilan osayleiskaavan lopullista valmistumista.

Ympäristölautakunta toteaa, että Keski-Pasilan suunnittelun yhtenä tavoitteena on ottaa huomioon liikenteen haitat. Tavoitteen toteuttamista vaikeuttaa se, että Veturitien liikennemäärä on kasvamassa yli kolminkertaiseksi.

Osayleiskaavan ilmanlaadun arvioinnissa on käytetty Keskustatunnelin ilmanlaatuvaikutuksista vuonna 1999 tehtyä leviämisselvitystä. Se ei huomioi Tuusulanväylän kääntämistä Veturitielle eikä mallinna olosuhteita katukuiluissa. Veturitien lisäksi myös Ratapihantielle on muodostumassa kuilumainen rakenne.

Arvioinnista puuttuu vertailu EU:n raja-arvojen kriittisimpiin normeihin eli typpidioksidin vuosiraja-arvoon ja hengitettävän pölyn (PM10) vuorokausiraja-arvoon. Molemmat ylittyvät nykytiedon mukaan Helsingin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa.

Typpidioksidipitoisuudet eivät ole alentuneet toivotulla tavalla, vaikka itse ajoneuvojen kokonaispäästöt vähenevät. Tämä johtuu mm. typpidioksidin suoran osuuden kasvusta päästöissä sekä sään ja otsonin merkityksestä typpimonoksidin muutunnassa typpidioksidiksi. Osayleiskaavan vaikutusselvityksessä esitetyt arviot typpidioksidipitoisuuksien kehittymisestä vuoteen 2020 mennessä ovat siten liian optimistisia.

Alueellisesti pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksista keskimäärin noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta, kuten vaikutusarviossa mainitaan. Kohonneet pienhiukkasten pitoisuudet liikenneväylien välittömässä läheisyydessä ovat kuitenkin peräisin pääosin liikenteen pakokaasuista.

Ympäristölautakunnan mielestä Keski-Pasilan osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointia tulee täydentää selvityksillä Veturitien kääntämisen vaikutuksista. Ilmanlaadun mallinnukset tulee tehdä erityisellä katukuiluympäristöihin kehitetyllä leviämismallilla.

Keski-Pasilan melu- ja tärinäselvitykset on ympäristölautakunnan mielestä tehty huolellisesti. Eniten melua tuottaa pääkatujen autoliikenne. Huonoin tilanne selvitysten mukaan on Veturitien varteen suunniteltujen asuinrakennusten luona, mikä johtuu Veturitien liikennemäärän huomattavasta kasvusta. Melutaso talojen julkisivuilla saattaa päivällä ylittää 70 dB ja yölläkin 65 dB. Näin voimakkaan melun torjumiseksi tarvitaan rakennuksilta jopa 40 dB ääneneristävyyttä. Lisäksi joudutaan antamaan määräyksiä mm. asuntojen ja huoneiden sijoittelusta.

Meluselvityksessä on Veturitien varren rakennusten kadunpuolen käyttö asumiseen kyseenalaistettu. Ympäristölautakunnan mielestä asumiseen merkityn korttelin rajausta tulee vielä arvioida uudelleen sen jälkeen, kun on käytettävissä myös riittävät ilmanlaatuselvitykset.

Meluselvityksissä on annettu suosituksia sellaisista toimenpiteistä, joilla vaikutetaan melun syntyyn jo lähteessä. Nämä ja muut meluselvitysten suositukset tulee ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Lisäksi tulee huolehtia suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevan nk. Toralinnan mahdollisesti edellyttämästä meluntorjunnasta. Talon asukkailta on tullut valituksia liikennemelun häiritsevyydestä jo nykyisin.

Rakennuslautakunta toteaa, että yleiskaava 2002:ssa linjattu keskustaan suuntautuvan ajoneuvoliikenteen siirto Mäkelänkadulta Veturitielle aiheuttaa suuria haasteita osayleiskaava-alueen asuinrakennusten toteuttamisessa, etenkin Veturitien läheisyydessä tien länsipuolella. Osayleiskaavan valmistelussa onkin kiitettävällä tarkkuudella selvitetty liikennemelun vaikutuksia. Rakennuslautakunta korostaa, että asumiseen käytettävillä alueilla tulee saavuttaa ulkomelun keskiäänitasolle asetetut vaatimukset.

YTV toteaa, että Veturitie sijaitsee Keski-Pasilan laaksossa. Sen liikennemäärää ollaan yli kolminkertaistamassa nykyisestä Tuusulantien liikenteen johtamisella Veturitielle, jonka liikenne-ennuste on noin 60 000 ajon./vrk. Jos tien molemmin puolin rakennetaan, jää se katukuiluun. Tällöin vaarana on, että liikenteen pakokaasupäästöt eivät pääse tuulettumaan pois. Länsi-Pasilan puoleinen AK-alue vaatii itäreunalleen voimakkaan ja yhtenäisen rakenteellisen suojan erityisesti Veturitien melun että ilman epäpuhtauksien takia.

HELKA kiinnittää huomiota liikenteen järjestelyihin todeten niiden vaativan vielä lisäselvityksiä. Veturitien kuormittaminen ja ylipäänsä esitettyjen ja vaadittavien liittymien mahtuminen on kyseenalaistettu. Myös liikennejärjestelyt Keski-Pasilan rakentamisen aikana tulee suunnitella huolella mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaviksi. Riittävä ilman laatu alueen kautta liikkuville ja erityisesti siellä tulevaisuudessa asuville on turvattava suunnittelun keinoin.

Myös asuntotuotantotoimikunta toteaa, että asumisviihtyvyys alueella tulee turvata huolehtimalla mm. melunsuojauksesta ja muusta liikenteestä aiheutuvista haitoista, kevyen liikenteen toimivista reiteistä ja korkeatasoisesta toteutuksesta.

Asemakaavaosasto: Veturitien ennustettu liikennemäärä v. 2025 osayleiskaavan mukaisen asuinkorttelin kohdalla on noin 57 000 ajon/vrk yleiskaava 2002:n mukaisilla liikenneratkaisuilla.

Jos Tuusulantieltä ei rakenneta suoraa 2 + 2-kaistaista yhteyttä Veturitielle, vaan säilytetään nykyiset Mäkelänkadun kaistat liikenteellä ja parannetaan nykyistä Metsäläntie-Asesepäntie-Veturitie yhteyttä 2 + 2-kaistaiseksi, arvioidaan Veturitien ennustetun liikennemäärän vähenevän n. 15 % asuntokorttelin kohdalla, mikäli liikenteen määrää ei muilla toimin rajoiteta.

Jos Tuusulantie käännetään ja Mäkelänkadulla tehdään uusia kaistajärjestelyjä, voidaan Mäkelänkadulla ennusteiden mukaan pienentää liikennemäärä keskimäärin puoleen nykyisestä, jolloin nykyisin melualueella asuvien noin 2 200 asukkaan meluhäiriö vähenisi noin 3 dBA.

Osayleiskaavan ilmanlaadun arviointi ja asuinkorttelien melusuojaus tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa. Ilmanlaadun arviointia on perusteltua tarkentaa vasta sellaiseen asemakaavatasoiseen aineistoon perustuen, jossa muodostuvan katutilan mitoitus on täsmentynyt.

Meluselvitysten perusteet ja aluerajaukset

YTV toteaa, että melun ja päästöjen vaikutuksia on arvioitu vain Cino Zucchin ehdotuksen pohjalta. Vaikutukset olisi syytä arvioida kuitenkin esitetyn kaavaehdotuksen pohjalta.

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittää huomiota siihen, että vaikka melutarkastelujen kartta-aluetta on todettu laajennetun, kartat eivät edelleenkään kata koko kaava-aluetta. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa muutoin, että esitetty melutarkastelu on perusteellinen.

Asemakaavaosasto: Melun vaikutuksia on arvioitu sekä Zucchin että Siitosen ehdotusten pohjalta. Tarkasteluissa on käytetty mm. viitesuunnitelmien rakennusten kolmiulotteisia tietokonemalleja. Mikäli vaikutuksia arvioitaisiin esitetyn kaavaratkaisun pohjalta, arvioinnit jäisivät kovin ylimalkaisiksi. Viitesuunnitelmien käytössä on omat ongelmansa koska päätöksenteko ei ole viitesuunnitelmien tarkkuustasolla (vrt. edellä ilmanlaadun arviointi).

Alkuperäistä melutarkastelujen kartta-aluetta laajennettiin tehdyissä lisätarkasteluissa. Vaikutusselvitysraporttiin on vaihdettu laajempaa aluetta käsittävät kuvat.

Nordenskiöldinkadun sillan mahdolliset muutostarpeet

VR-yhtymä toteaa, että Veturitallien länsipuolelle on merkitty LR-alue lähiliikenteen huolto- ja seisontaraiteita varten. Osayleiskaavaehdotuksen mukainen Veturitien linjaus leikkaa vinosti aiesopimuksen mukaisen seisontaraidealueen pohjoispään. Riittävien raidepituuksien varmistamiseksi tulee varautua mahdolliseen tulovaihdealueen uudelleen järjestelyyn ja siitä johtuvaan Nordenskiöldinkadun sillan muutokseen.

Asemakaavaosasto: Tarvittaessa tulovaihdealueen järjestelyt ja mahdolliset Nordenskiöldinkadun sillan muutokset on tehtävissä osayleiskaavan puitteissa jatkosuunnitteluun liittyvillä päätöksillä.

Pilaantunut maaperä

Ympäristölautakunta toteaa, että osayleiskaava-alueen maaperän pilaantuneisuusselvitykset aloitettiin ajoissa, ja niillä saatiin osayleiskaavavaiheeseen riittävä tieto alueen pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta. Mm. veturitallien ympäristö on todettu pilaantuneiksi öljy-yhdisteillä, metalleilla ja haihtuvilla hiilivety-yhdisteillä. Jatkosuunnittelun yhteydessä selvityksiä on tarpeen tihentää erityisesti niillä alueilla, joita suunnitellaan asumiseen tai oleskeluun. Tutkimusten yhteydessä on tarpeen seurata myös Hakamäentien pohjoispuolisen Pasilan kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueelle.

Kiinteistölautakunta toteaa, että Keski-Pasilan alueella tehdyt selvitykset osoittavat, että etenkin ala-ratapihan alueella maaperää joudutaan kunnostamaan, sillä se sisältää öljyä ja muita haihtuvia yhdisteitä. Osa alueesta on pilaantunut metalleista ja ne jouduttaneen kunnostamaan joko massanvaihtona tai peittämällä. Osayleiskaavan selostuksessa ilmoitettu arvio maaperän kunnostus- ja puhdistuskustannuksista on noin 3,0 milj. euroa.

Asemakaavan laatimisen yhteydessä alueella tehdään tarkempia lisä-tutkimuksia, jolloin mahdollisesti löydetään vielä uusia kunnostettavia kohteita. Valtion ja kaupungin välisen aiesopimuksen nojalla kumpikin vastaa omistamiensa maa-alueiden tutkimus- ja tarvittavista puhdistamistoimenpiteistä viranomaisten edellyttämällä tavalla.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että pilaantuneiden alueiden osalta on syytä tehdä riittävästi tarkkoja tutkimuksia mm. asumiseen varatuilla alueilla ja varauduttava puhdistustoimenpiteisiin sekä toteutuksen aikataulussa että rahoituksessa.

Teknillinen neuvottelukunta katsoo, että pilaantuneiden maa-ainesten osalta tarkentavien lisätutkimusten tarve on ilmeinen, erityisesti alueilla, joihin sijoitetaan asuinrakentamista.

Asemakaavaosasto: Pilaantuneiden alueiden maaperäselvityksiä jatketaan asemakaavoitus- ja toteutusvaiheissa.

Tekninen huolto

Tekninen lautakunta toteaa, että osayleiskaavaehdotuksen vaikutusselvityksen mukaan alueen vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset ovat noin 3 milj. euroa (alv 0), joka on noin 8 euroa/k-m². Kustannustaso on keskimääräistä tasoa alhaisempi.

Osayleiskaavaehdotuksen vaikutusselvityksessä on todettu, että alueen sadevedet johdetaan viettoviemäreissä Pasilan sillan eteläpuolelle, josta ne johdetaan Palkkatilanportin länsipäästä jatkettavaan viemäritunneliin. Lisäksi selvityksessä todetaan, että Veturitien tasaus on suunniteltu viettämään pohjois-eteläsuuntaan Pasilansillan eteläpuolelle saakka, josta tulvavedet johdetaan viemäritunneliin. Alueen sadevesiviemäröinti ja tulvareitit tulee suunnitella siten, että sade/tulva-vesiä ei johdeta viemäritunneliin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistämässä konsulttityötä alueen vesihuollon suunnittelusta yhteistyössä Helsingin Veden kanssa.

Helsingin Vesi puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Asemakaavaosasto: Teknisen lautakunnan huomautuksen johdosta osayleiskaavaehdotuksen vaikutusselvitystä on tarkistettu poistamalla maininta sade/tulvavesien johtamisesta viemäritunneliin.

YTV katsoo, että jätehuollon järjestämisessä tulee ottaa huomioon kantakaupunkimainen kaupunkirakenne ja asukkaiden viihtyvyys. Korkeatasoinen jätehuollon palvelutaso saavutetaan jätteiden imuputkikuljetuksella. Jätepisteet, joihin asukkaat toimittavat jätteensä, voidaan sijoittaa vapaasti kiinteistöjen piha-alueille tai rakennuksiin sisälle. Jätepisteistä jätteet kerätään imuputkistoilla terminaaliin, joka voidaan sijoittaa liikenteellisesti haitattomaan paikkaan asuinalueen ulkopuolelle. Terminaalista jäte kuljetetaan suurissa erissä käsittelyyn. Menettelyllä vältetään asuinkaduilla tapahtuva rastas jäteautoliikenne.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Keski-Pasilan jätehuolto on suunniteltu toteutettavaksi nykyisin menetelmin. Ottaen huomioon alueen luonne suurena toimitilojen keskittymänä, olisi jatkosuunnittelussa tarpeen ottaa huomioon mahdollisuus jätteen imukuljetukseen.

Asemakaavaosasto: Jätehuollon järjestämisen menetelmiin palataan asemakaavavaiheessa.

Yhdyskuntatalous ja rakennettavuus

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vaikka ehdotus perustuu pääosin maantasorakentamiseen, toimiminen rautatieliikenteen lähellä tai jopa sen keskellä tekee alueen rakentamisen haastavaksi tehtäväksi. Tämä huomioon ottaen raportissa esitetyt vaikutukset yhdyskuntatalouteen vaikuttavat liian optimistisilta.

Suunnitelmaselostuksen mukaan alueesta koituvat kaupungille noin 50 milj. euron toteuttamiskustannukset. Kustannukset eivät sisällä kaupungin palvelutilojen rakentamiskustannuksia eivätkä raiteiden siirto- ja purkukustannuksia, joista viimeksi mainitut tulevat maanomistajan eli valtion kustannettaviksi. Kaupungille koituvat kustannukset ovat suuruusluokkaa 100-150 euroa/k-m².

Jatkosuunnittelussa tulisi em. kaupungille tulevat kustannukset tarkentaa ja kytkeä ne kaupungin taloussuunnitelmiin. Koska kaupungin rahoituspohja on pysyvästi heikentynyt, Keski-Pasilan toteutuksen rahoituksen varmistaminen tulee olemaan haastava tehtävä, varsinkin kun samalla on alkamassa mm. Jätkäsaaren toteutus.

Periaatesopimuksen mukaan kansirakenteena toteutettavan alueen kunnallistekniikan rakentamisvastuu ja kustannukset jaetaan siten, että kaupunki vastaa niistä vain siihen määrään, joka keskimäärin vastaa sopimusalueen maanvaraisena toteutettavien osien kunnallistekniikkaa. Ylimenevästä osuudesta vastaa kannen rakentaja. Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös kansirakenteiden ylläpidon periaatteet, millä on vaikutusta myös kansien rakentamiseen.

Kiinteistölautakunta toteaa, että kiinteistöviraston geoteknisen osaston mukaan esitetylle rakentamiselle ei ole teknisiä esteitä. Myöskään alueelle aiemmin rakennetut kalliotilat eivät osaston käsityksen mukaan rajoita esitettyä maanpäällistä rakentamista.

Asemakaavaosasto: Toteuttamiskustannuksia tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Pelastustoiminta

Pelastuslautakunta toteaa, että alueelle rakennetaan maanalaisia pysäköintitiloja, metroasema ja liikennettä ohjataan maanalaisessa kiertoliittymässä. Maanalaisten tilojen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Niiden toiminta on varmistettava erilaisten häiriötilojen aikana. Tämä tarkoittaa riittävien ajo- ja huoltoyhteyksien sekä maanpäällisten liittymäpintojen rakentamista pelastustoiminnan ja poistumisen turvaamiseksi. Maanalaiset tilakokonaisuudet on palo-osastoitava maanalaisista liikenne- ja huolto-väylistä sekä myös toisistaan. Suunnittelussa on huomioitava alueen väestönsuojelulliset näkökohdat.

Alueelle suunniteltavien ylikorkeiden rakennusten palo- ja pelastustekniseen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pelastustoiminnan edellytykset tulee turvata kaikissa onnettomuustilanteissa.

Pelastuslautakunta puoltaa Keski-Pasilan osayleiskaavaa (nro 11356) edellyttäen, että alueelle laaditaan riskikartoitus ja riskianalyysi. Ase-makaavavaiheessa pelastusajoneuvoreittien ja pelastusteiden toimivuus on turvattava. Maanalaiset ajo- ja huoltoreitit on osastoitava maanalaisista tiloista tai vaihtoehtoisesti järjestettävä useampia liittymiä kuin kaksi.

Asemakaavaosasto: Maanalaisten tilojen turvallisuuden ja häiriöttömän toiminnan takaaminen edellyttää näiden tilojen tarkempaa suunnittelua jolloin mm. yksityiskohtaisen mitoituksen yhteydessä on luontevaa tarkastella toiminnan häiriöherkkyyttä erilaisissa liikennetilanteissa. Jo osayleiskaavassa on eräiden alueiden liikenteellisille perusratkaisuille esitetty kahteen toisistaan riippumattomaan liikenneyhteyteen varautumista.

Osayleiskaavassa ei vielä oteta juridista kantaa rakennusten korkeuteen. Tullaanko alueelle sijoittamaan lausunnossa mainittuja ylikorkeita rakennuksia, ratkeaa vasta asemakaavavaiheessa. Pelastustekniseen suunnitteluun paneudutaan tuolloin. Pelastustoiminnan edellytykset tulee luonnollisesti turvata kaikissa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitoksen lausunnon valmistelija on todennut, että esitetty riskinarviointivaatimus perustuu ensi sijassa rautateiden tavaraliikenteen riskeihin. Koko Keski-Pasilan suunnittelun lähtökohta on kuitenkin rautateiden tavaraliikenteen poistuminen alueelta, jolloin myös vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttama riski poistuu. Tarkempaan riskikartoitukseen ja riskianalyysiin on tarvittaessa syytä mennä vasta asemakaavavaiheessa suunnitelmien konkretisoiduttua.

Toteutusvaiheet

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että osayleiskaavaehdotuksessa määritelty rakentamisalue on lähes kauttaaltaan rautatieliikenteen vaikutusalueella, jossa suunnittelu ja varsinkin kunnallistekniikan toteutus on erityisen vaativaa ja kallista. Alueen rakentamisjärjestyksessä korostuvat mahdollisuudet kunnallistekniikan ja kiinteistöjen rakentamiseen, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä ja tarkkaa ohjelmointia rakentajien ja rautatieliikenteen harjoittajien kanssa.

Kaava-alueen eri osien rakentamismahdollisuudet ja -järjestys tulee selvittää jatkosuunnittelussa. Rautatiealueiden väliin jäävät keskustatoimintojen alueet Messukeskuksen länsi- ja Hakamäentien eteläpuolella ovat erittäin vaikeasti liitettäviä kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon. Katu- ja huoltoyhteydet mahdollisesti ratakäytöstä vapautuvan alueen kautta Hakamäentien sillan alitse Pohjois-Pasilan suuntaan tulee selvittää.

Kaavaehdotuksen mukaan Veturitien rantaradan ylittävä silta joudutaan purkamaan ja rakentamaan kokonaan uudelleen. Muutoksen vuoksi nykyisen sillan korjaus ja leventäminen on poistettu käynnistyvästä Hakamäentien rakennusurakasta. Liikenteen hoito nykyisellä sillalla on ennustettu toimivan tyydyttävästi sillan uusimiseen saakka.

Jatkosuunnittelussa tulee tutkia erityisesti suunnittelualueen eri osien rakentamismahdollisuuksia ja -järjestystä ja rautatiealueiden väliin jäävien keskustatoimintojen alueiden liittämistä kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon.

Kiinteistölautakunta toteaa, että alueen jatkosuunnittelun tavoitteena on, että koko sopimusalueella on kaavarunkotasoinen maankäytön suunnitelma ja ensimmäisellä osa-alueella voimassa oleva asemakaava siinä vaiheessa, kun edellytykset tavaraliikenteen siirtämiselle muualle ovat olemassa. Tavoite vastaa valtion ja kaupungin välisessä aiesopimuksessa asetettua suunnittelutavoitetta.

Kaupungin ja valtion välinen Keski-Pasilan tulevan maankäytön peri-aatteita koskeva aiesopimus on voimassa edellytyksin, että sopimus-alueen kaavoitus olennaisilta osin mahdollistaa aiesopimuksen toteutumisen. Kiinteistölautakunnan mielestä Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotus toteuttaa osaltaan myös näitä periaatteita. Näin ollen eri osa-alueiden maankäytön suunnittelua voidaan myös aiesopimuksen näkökulmasta jatkaa ja samalla osayleiskaava-alueella olevien kaupungin omistamien maa-alueiden maankäyttö voidaan ajanmukaistaa.

Asemakaavaosasto: Keski-Pasilan aluekokonaisuuden toimiminen eri toteutusvaiheissa eri tekijöiden suhteen on vaativa suunnittelutehtävä. Eri osa-alueiden toteuttamisjärjestyksessä on monia teknisiä ja toiminnallisia kytkentöjä. Toteutusvaiheet tulisi järjestää myös siten, että Keski-Pasilan alue rakentuu myös kaupunkikuvallisesti valmiiksi mielekkäissä yksiköissä. Toteutus tulee edellyttämään poikkeuksellisen laajaa koordinaatiota alueen eri toimijoiden kesken.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että asuntotuotanto alkaisi vuonna 2010 ja ensimmäiset asukkaat muuttaisivat alueelle vuonna 2011. Tuotanto on ennustetta varten ajoitettu neljälle vuodelle. Väestöennuste on laskettu sillä perusteella, että tuotannosta 20 % olisi sosiaalista asuntotuotantoa. Ennustetta tarkistetaan myöhemmässä suunnittelun vaiheessa.

Rakentaminen osuu ajankohtaan, jolloin rakennetaan myös uusia Helsingin merellisiä ranta-alueita. Keski-Pasila joutuu asuinalueena kilpailemaan näiden alueiden kanssa. Sen vahvuuksia tulevat olemaan Keskuspuiston läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet.

Asuntotuotannon toteuttamisen tarkemmat edellytykset ratkaistaan laadittavissa asemakaavoissa.

Asemakaavaosasto yhtyy asuntotuotantotoimikunnan käsityksiin ja toteaa ennusteen tarkentuvan jatkosuunnittelussa.

Viitesuunnitelmat ja ympäristöselvitykset

Yleisten töiden lautakunta pitää hyvänä ratkaisua, että osayleiskaavan pohjaksi on laadittu viitesuunnitelmat. Cino Zucchi ja Tuomo Siitonen ovat tehneet yleispiirteiset suunnitelmat Keski-Pasilan alueelle. Toivottavasti nämä suunnitelmat antavat ryhtiä ja sisältöä ja ovat tiennäyttäjinä luotaessa Keski-Pasilalle omaa identiteettiä ja paikan henkeä.

Ympäristölautakunta toteaa, että Keski-Pasila on Länsisataman ja Sörnäisten sataman lisäksi kolmas laaja alue, jonka maankäytön muuttamiseen Vuosaaren satamaratkaisu antaa mahdollisuudet. Helsinki pystyy toteuttamaan kestävää kehitystä eheyttämällä yhdyskuntarakennettaan. Satama- ja liikennekäytössä pitkään olleiden alueiden suunnittelu asuin- ja työpaikkakäyttöön vaatii erityisesti osayleiskaavavaiheessa huomattavan paljon ympäristöselvityksiä uuden maankäytön perusratkaisujen arvioimiseksi ja jatkosuunnittelun nopeuttamiseksi.

Keski-Pasilan osayleiskaavaa varten on tehty useita hyviä ympäristövaikutusselvityksiä, jotka on koottu selkeään yhteenvetoraporttiin. Pilaantunutta maaperää koskevat selvitykset on aloitettu ajoissa, melu- ja tärinäselvitykset suosituksineen on tehty perusteellisesti ja alueen vähäisiä luontokohteita ja niiden säilymistä on selvitetty. Osayleiskaavan ilmanlaatuselvityksiä tulee kuitenkin vielä täydentää.

Kiinteistölautakunta toteaa, että Keski-Pasila on merkittävä liikenteen solmukohta, joten liikenteen vaikutukset alueella ovat huomattavia. Alueella on muun muassa liikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää tavanomaista enemmän. Muita merkittäviä suunnittelussa huomioon otettavia ympäristötekijöitä ovat alueen ilmanlaatu ja sen korkeussuhteista johtuva tuulisuus.

Alustavien selvitysten perusteella ympäristön vaikutukset ovat jatko-suunnittelun yhteydessä ratkaistavissa ja osayleiskaava lienee tältä osin toteutuskelpoinen. Tarkemmat selvitykset tehdään asemakaavan laatimisen yhteydessä, jolloin muun muassa rakennusmassojen ja yksittäisten rakennusten sijaintia voidaan tarvittaessa tarkistaa ympäristöhaittojen minimoimiseksi.

Asemakaavaosasto: Viitesuunnitelmien kautta Keski-Pasilalle haetaan omaa identiteettiä yleisten töiden lautakunnan lausunnossa esitetyllä tavalla. Ympäristöselvitysten onnistumiselle on oleellista, että ne tehdään oikea-aikaisesti suhteessa suunnitteluprosessiin. Esim. maaperäselvitysten osalta on luontevaa, että niitä tehdään kaikissa suunnitteluvaiheissa jatkuvasti tarkentuvana toisiaan täydentävänä ketjuna. Ilmanlaadun arviointia tarkennetaan asemakaavoitusvaiheessa.

Aiesopimus

Kiinteistölautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin ja valtion välillä allekirjoitettiin 30.12.2002 aiesopimus, joka koskee Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuja. Aiesopimus sisältää periaatteet, joiden mukaisesti kaupunki ja valtio yhdessä kehittävät Keski-Pasilan alueen maankäyttöä ja on osaltaan perustana alueen maankäytön muuttamisen edellyttämien päätösten ja toimenpiteiden valmistelulle.

Sopimuksella on tarkoitus mahdollistaa Helsingin ydinkeskustan laajenevia tarpeita vastaava maankäyttö ja varmistaa kaavojen toteutusedellytyksiä useamman vuosikymmenen ajanjaksolla. Sitä varten on sovittu yleisperiaatteet, joiden mukaisesti rautateiden käytöstä vapautuvien ja sopimusalueeseen kuuluvien muiden alueiden maankäyttö suunnitellaan ja muuttuvan maankäytön edellyttämät järjestelyt toteutetaan.

Aiesopimuksen alueeseen kuuluu pääosa valtion ja kaupungin Keski-Pasilassa omistamista maa-alueista. Näiden pinta-ala on yhteensä 15,38 ha. Lännessä sopimusalue rajoittuu Pasilankatuun ja idässä pää-rataan. Pohjoisessa rajana on Hakamäentie ja etelässä Nordenskiöldinkatu, johon saakka ulottuu etelän suunnasta Kamppi-Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen B-sopimusalue.

Sopimusalue on jonkin verran pienempi, kuin osayleiskaavaehdotuksen aluerajaus. Osayleiskaavaan merkitystä alueesta Pasilan aseman eteläpuolella ja alaratapihalla vanhojen veturitallien länsipuolella oleva alue ei kuulu sopimusalueeseen.

Uutta rakennusoikeutta osayleiskaava-alueella on kaikkiaan noin 345 000-480 000 k-m², josta toimitilarakentamista 265 000-360 000 k-m² ja asuntorakentamista noin 80 000-120 000 k-m². Alueen sijainti ja ympäristötekijät huomioiden esitettyä jakaumaa eri käyttötarkoitusten välillä voidaan pitää perusteltuna.

Sopimusalueelle kaavoitettava uudis- ja lisärakennusoikeus jaetaan aiesopimuksen nojalla siten, valtion osuus on 83,84 % ja kaupungin osuus 16,16 %. Siltä osin kuin sopimusalueen maanvarainen uudis- ja lisärakennusoikeus ylittää 250 000 k-m², ylitys jaetaan sopimus-puolten kesken siten, että valtion osuus ylittävästä rakennusoikeudesta on 2/3 ja kaupungin osuus 1/3.

Alueen kaavoitus pyritään toteuttamaan maanomistusrajoista riippumatta. Sopimuspuolet luovuttavat toisilleen niille kuuluvaa rakennusoikeutta vastaavat tontit ja tontinosat. Lisäksi valtio luovuttaa kaupungille korvauksetta kaikki sopimusalueella omistamansa yleiset alueet, kuten katu-, puisto-, tori-, virkistys- ja erityisalueet alueen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Osayleiskaavassa pääosa esitetystä rakennusoikeudesta on maan-tasossa ja vain noin 75 000 k-m² toimitilarakentamisesta sijoittuu kannelle. Ratkaisu noudattaa valtion kanssa solmittua aiesopimusta, jonka nojalla sopimusalueen suunnittelun lähtökohtana on korttelirakenne, jossa maanvaraisen rakentamisen osuus on mahdollisimman laajaa. Mahdollisen kannen rakentamiskustannuksista vastaa kansirakenteiden omistaja. Aiemmin alueella tehdyn teknistaloudellisen selvityksen perusteella laaja kansirakentaminen Keski-Pasilassa ei ole taloudellisesti perusteltavissa.

Periaatesopimuksen nojalla kaupunki suunnittelee ja vastaa kustannuksellaan sopimusalueen maanvaraisena rakennettavia osia palvelevan kunnallistekniikan toteuttamisesta. Mahdollisesti kansirakenteena toteutettavan alueen kunnallistekniikan rakentamisvastuu ja kustannukset jaetaan siten, että kaupunki vastaa niistä vain siihen määrään, joka keskimäärin vastaa sopimusalueen maanvaraisena toteutettavien osien kunnallistekniikkaa. Yli menevästä osuudesta vastaa kannen rakentaja.

Asemakaavaosasto: Suunnittelussa on pyritty kaupunkirakenteeseen, jossa maanvaraisen rakentamisen osuus on mahdollisimman laaja aiesopimuksen mukaisesti kiinteistölautakunnan toteamalla tavalla. Kannelle sijoittuvan rakentamisen määrä täsmentyy asemakaavavaiheessa.

Jatkosuunnittelu

Kiinteistölautakunta toteaa, että aluetta on 1960-luvulta lähtien suunniteltu Helsingin ydinkeskustan laajentumisalueena ja alueen maankäytön muuttamista koskevia neuvotteluja on käyty valtion kanssa useaan otteeseen. Avoinna oleva maankäyttö ratapihalla on estänyt myös kaupungin omistamien alueiden suunnittelun Länsi-Pasilan ja Veturitien välisellä alueella. Vasta Jätkä- ja Sompasaaressa nykyisin olevan tavarasataman toimintojen siirtäminen Vuosaareen mahdollistaa nykyisen maankäytön merkittävän muuttamisen Keski-Pasilan alueella.

Vuosaaren sataman rakentamisen myötä Keski-Pasilasta vapautuu ratapiha-aluetta keskustatoimintojen, työpaikkojen ja asuntojen rakentamiselle. Keski-Pasila muodostaa tulevaisuudessa Pasilan alueen uuden keskustan ja samalla täydentää nykyisen, ratapihan jakaman kaupunkirakenteen eheäksi kokonaisuudeksi.

Myös sen ympäristössä Ilmalan, Pohjois-Pasilan ja Pasilan konepajan alueella on käynnistynyt maankäytön muutosprosessi, jossa nykyinen kaupunkirakenne tiivistyy ja osa toiminnoista siirtyy muille alueille. Ympäröivien alueiden maankäytön muutokset on otettava huomioon myös Keski-Pasilan jatkosuunnittelussa, sillä ne tukeutuvat tulevaisuudessa osittain Keski-Pasilaan sijoittuviin palveluihin.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoo, että osayleiskaavaehdotus on hyvä pohja alueen jatkosuunnittelulle. Neuvottelukunta pitää jatkosuunnittelussa oleellisina asioina suunnittelukilpailujen järjestämistä, jalankulkijan liikkumisympäristön huolellista suunnittelua ja vilkkaasti liikennöityjen väylien läheisyyteen sijoittuvien asuinkorttelien moninaisten ongelmien huolellista miettimistä.

Maankäytön jatkosuunnittelussa on teknillisen neuvottelukunnan mielestä tärkeää varmistaa tuulisuuskysymys korkeiden rakennusten sijoittelun yhteydessä ja huolehtia siitä, etteivät ulkomelun keskiäänitasolle asetetut arvot ylity. Lisäksi tulee selvittää ratkaisuja ilmanlaatua heikentävien päästöjen vähentämiseksi ja luoda edellytykset pelastusajoneuvojen selkeille ja toimiville ajoreiteille.

Rakennuslautakunta toteaa, että tuleva Keski-Pasila liittyy suunnittelun kannalta haastavasti moneen erilaiseen kaupunkirakenteeseen. Paitsi että Keski-Pasilan tulee olla olemassa olevia kaupunkirakenteita yhteen sovittava, tulee samalla löytää ulkoasu uudelle keskusta-alueelle. Suunnittelutehtävä on ainutkertainen. Rakennuslautakunnan mielestä onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi on oleellista, että osa-alueiden suunnittelusta järjestetään suunnittelukilpailuja.

Jalankulkumiljöön huolellinen jatkosuunnittelu on erityisen tärkeää. Osayleiskaavaehdotuksessa määritellyn julkisen aukiotilan kaupunkikuvallinen korkeatasoisuus tulee varmistaa asemakaavamääräyksin. Myös valaistusratkaisujen suunnittelu on syytä kytkeä kokonaissuunnitteluun riittävän varhaisessa vaiheessa.

Erityisellä huolella tulee paneutua liikkumisesteettömyyteen ja eritasoyhteyksien suunnitteluun. Keskustatoiminnoille varatuilla alueilla on poikkeuksellisen monta liikkumismuotoa samoilla korttelialueilla: metro, juna, raitiovaunu, auto ja kevyt liikenne. Asemakaavavaiheessa tulee eritasoyhteydet olla mietittyinä ja sisällytettyinä sitovina määräyksinä suunnitelmiin.

Pilaantuneiden maa-ainesten osalta lisätutkimuksia on tarpeen tehdä osa-aluekohtaisesti, selvitysten tulee olla perusteellisia, erityisesti asumiseen varattavilla alueilla. Tuulisuuteen liittyvät kysymykset ovat oleellisia mm. jalankulkumiljöön viihtyisyyden kannalta; ja ne tulisi ottaa huomioon osa-alueiden suunnittelun ja mahdollisten korkeiden rakennusten sijoittelun yhteydessä.

Rakennuslautakunta katsoo, että osayleiskaavaehdotus muodostaa hyvän pohjan alueen jatkosuunnittelulle. Osayleiskaavaehdotus on syntynyt perusteellisen selvitystyön lopputuloksena. Osayleiskaava-alueen riittävä laajuus on antanut mahdollisuuden tarkastella myös reuna-alueiden toiminnallisia solmukohtia.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa, että tuskin missään Suomessa on tulevaisuudessa niin kattava julkisen liikenteen verkosto kuin Keski-Pasilassa. Asukkaan ja jalankulkijan liikkumiselle joustavat yhteydet liikennejärjestelmässä edellyttävät korkeatasoista suunnittelua.

Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA katsoo, että alueelle tulevien asuntojen ja asuinympäristön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka kyseessä on perustellusti tehokkaasti rakennettava alue, tulee alueen kulkuympäristöön ja kaupunkikuvaan, lähiympäristön laatuun ja riittäviin vapaa- ja viheralueisiin kiinnittää erityistä huomiota.

Asemakaavaosasto: Eri lausunnonantajien jatkosuunnittelua koskevat kannanotot otetaan asemakaavavaiheessa huomioon.

Muistutus Veturitie 3 asukkaiden ja Toralinnan asukastoimikunnan muistutuksessa (44 allekirjoitusta) todetaan, että on tärkeää, että myös Keski-Pasilan vanha osa, Toralinnan alue saa melusuojauksen. Jo nykyään Veturitien liikennemäärät ovat suuria. Tuusulanväylän kääntämisen ja Veturitien muutostöiden jälkeen keskiäänitaso myös talon nyt suojaisella pihan puolella tulee kasvamaan jopa yli 65 desibeliin. Tarvitaankin meluaitaus ja/tai -vallitus Veturitietä vastaan alkaen Toralinnan lounaispäädyn kohdalta ja päättyen pihapiirin koilliskulmaan.

Liikennemäärien kasvu ja tien uusi linjaus vaativat myös jalankulkijoiden turvallisuuden huomioon ottamista. Veturitie 3:ssa asuu lähemmän 150 asukasta, enenevässä määrin lapsiperheitä (tällä hetkellä alueella on noin 30 lasta).

Veturitie 3:n alue on eri rakennushistoriallisissa selvityksissä todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Pasilan rautatiemenneisyydestä muistuttavaksi miljööksi ja Keski-Pasilan tulevassa asemakaavassa se aiotaan suojella. Rakennusten historiallinen suojelu jää kuitenkin merkityksettömäksi, jos miljöö menettää asumisviihtyisyytensä sitä kautta, että se saarretaan meluisalla ja jalankulkijoiden kannalta vaarallisellakin läpikulkuväylällä. Tästä syystä edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamista pidetään ensiarvoisen tärkeänä.

Asemakaavaosasto: Osayleiskaavassa on Toralinnan aluetta (A/s) koskeva seuraava määräys: Asumisen osalta on A/s-, C- ja C-1-alueilla asemakaavoituksessa selvitettävä meluntorjunnan tarve. Asemakaavoituksen pohjaksi laadittavassa, käynnissä olevassa Keski-Pasilan katuverkon yleissuunnitelman laadinnassa selvitetään Toralinnan melunsuojauksen tarvetta ja toteutusmahdollisuuksia. Toralinnan asukastoimikunnan edustaja on kutsuttu seuraamaan selvityksen edistymistä. Samassa selvityksessä tarkastellaan myös jalankulkuyhteyksiä ja mahdollisten jalankulun eritasoratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia.

Osayleiskaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty seuraavat muutokset:

- Toralinnan ja veturitallien alueiden merkintöjä ja määräyksiä on täsmennetty Museoviraston esittämällä tavalla, lisäksi Toralinnan alueen ja osayleiskaavassa sen eteläpuolelle merkityn keskustatoimintojen alueen välinen raja on merkitty ohjeelliseksi alueen rajaksi, jolloin sen sijainti täsmentyy asemakaavoituksessa.

- Pasilankadun varren asuinkerrostalojen alueen määräyksiin on lisätty määräys, jonka mukaan alueen Veturitien puoleiseen osaan voidaan melumuuriksi sijoittaa myös toimistotiloja

Osayleiskaavaselostusta ja osayleiskaavan vaikutusselvityksiä on täydennetty lausuntojen ja kaavakarttaan tehtyjen muutosten edellyttämällä tavalla.
 

Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta
 

Toiminnasta aiheutuva riski
 

Tehtaan sijaintipaikka ja kaavatilanne
 

Tehtaan toimintajärjestelmä
 

Toiminnan ympäristövaikutukset
 

Lausunnon tiivistelmä
 

Lausunto

Lausunnon tiivistelmä
 

Lausunto